• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 8 | 2021 24 Katja Tervonen ja Auli Sihvo palvelevat Joulupukin Pääpostissa Työsuojelu tukee kolmen kimpun jakeluopetusta 12 Voitto Tampereen postikeskuksen tauoista 16 Työajan lyhentäminen vastaus ekokriisiin? 28 6 2,5 päivän jakelua Norjassa Reitti_8_2021.indd 1 Reitti_8_2021.indd 1 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 3 2 Reitti 8 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 050 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Susanna Chazalmartin Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 1 / 2022 3.1. 26.1. 2 / 2022 11.2. 9.3. 3 / 2022 23.3. 20.4. 4 / 2022 5.5. 1.6. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 30 6 24 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Kaksi miljoonaa joulukorttia 10 Lisätyön tarjoaminen osa-aikaiselle työntekijälle 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Työsuojelu tukee kolmen kimpun jakeluopetusta 14 Työehtoshoppailu esillä SAK:n edustajistossa 15 Uusi liittovaltuusto koolla ensimmäistä kertaa 16 Postin linjaus korkeimman oikeuden päätöksestä hämmentää 18 Työehdot tulevat järjestäytymisen kautta 20 Työelämän pelisäännöt 23 eri kielellä 21 Ryhmävastaavapilotti osoitti työnkuvien monimuotoisuuden 22 Perusjakelu vihertyy sähköautoilla 24 Viidestä kahteen ja puoleen päivään Norjassa 27 AY-MAJAKKA: Konttorit on niin nähty, mutta on niillä vielä paikkansa 28 Työajan lyhentäminen voisi olla ay-liikkeen vastaus ekokriisiin 30 Mies, jolle ei koskaan tule tylsää 32 Työelämän jälkeenkin on elämää 33 SANA ON VAPAA: Me postimodernit 34 Ristikko 35 KOLUMNI: Elina Pylkkänen 36 Aluevaaleissa kannattaa äänestää 37 Kilpailukielloista tulee työnantajille maksullisia 38 MENOON MUKAAN 40 Työpaikoilla tavataan taas jäseniä 41 KOLUMNI: Emilia Kukkala 42 Työttömyysturvalakiin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset päättyivät Reitti_8_2021.indd 2 Reitti_8_2021.indd 2 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Se työpäivä ei unohdu Huom! Seuraavan Reitin deadline on 3.1. Lehti ilmestyy 26.1. Pä äk ir jo itu s 12 vuotta sitten, marraskuussa 2009, sain puhelun eräältä Tampereen Ykkösjakeluitten mainosjakajalta, joka kertoi saaneensa kirjeen. Jakaja oli saanut työnantajan kuoressa postia, jossa kehotettiin liittymään Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n jäseneksi. Jäsenmaksu oli huokea. Viisi euroa vuodessa, eli 42 senttiä kuussa. Ihmettelimme yhdessä, että tässä on nyt jotain outoa. Lähdin siltä istumalta Patenttija rekisterihallitukseen, jossa pyysin kopioita yhdistyksen perustamiskirjasta. Kävi ilmi, että SME ry oli rekisteröity yhdistysrekisteriin 3.11.2009. Hallituksen puheenjohtaja oli Mikko Kärki, jäseninä Mika Partanen ja Olli Sinkko. Toimistoon palattuani selvitin googlaamalla hallituksen taustat. Kävi ilmi, että Kärki oli ollut yhdistyksen rekisteröimishetkellä Jakelujuniorit Oy:n varatoimitusjohtaja ja toinen hallituksen jäsenistäkin yhtiön toimihenkilö. Muutama viikko myöhemmin selvisi, että alalle oli perustettu myös työnantajayhdistys lähes samaan aikaan SME ry:n kanssa, Kaupunkilehtien erillisjakelu SKE ry. Yhdistykset olivat solmineet pikavauhtia alalle normaalisitovan, ns. keltaisen työehtosopimuksen, jossa mainosjakajien laskennalliset tuntipalkat asettuivat 2-3 euron paikkeille. PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n mukaan palkkojen olisi pitänyt tietenkin olla aivan toista luokkaa. Tästä käynnistyi näihin päiviin asti jatkunut työehtokiista, joka on tullut jakeluyhtiöille todella kalliiksi. PAU alkoi vaatimaan mainosjakajille palkkasaatavia välittömästi, kun tieto keltaisesta työehtosopimuksesta oli tullut. PAU on vienyt jo kolmella vuosikymmenellä huomattavan määrän mainosjakajajuttuja oikeuteen. Toistaiseksi kaikki oikeudessa riidellyt asiat ovat päättyneet työntekijäpuolen voittoon. Käräjäja hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden ohella useita juttuja on myös päätynyt työnantajapuolen kanssa sovintoon siten, että käräjöintiä ei ole tarvinnut jatkaa, kun mainosjakajan oikeudet on saatu sovinnolla toteutumaan. PAU on hankkinut näissä jutuissa mainosjakajille maksamattomia palkkoja sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan summan. Viimeksi Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 17.11.2021 Suomen Suoramainonta SSM Varsinais-Suomi Oy:n maksamaan osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajalle palkkasaatavia 46 164,09 euroa ja lomakorvausta 2 020,91 euroa viivästyskorkoineen. Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n taru päättyi yhdistyksen lakkauttamiseen 2.6.2020, kun työtuomioistuin oli marraskuussa 2019 antanut ratkaisun, jonka mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys. Aiemmin jo vuonna 2015 Helsingin hovioikeus oli lainvoimaisessa tuomiossaan todennut, että SME ry:n perustajilla oli kytkös työnantajapuoleen. Mitä tapaus osoitti? No ainakin sen, että puheet ay-liikkeen tarpeettomuudesta ovat tuulesta temmattuja. Ammattiliittoon, siis aitoon sellaiseen, kannattaa todellakin vielä kuulua. < JUHA PÖYRY Reitti_8_2021.indd 3 Reitti_8_2021.indd 3 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula PAUn rahaston apurahat jaettu Kansan Sivistysrahaston PAUn rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. Apurahan sai tänä vuonna 3 hakijaa. Apurahaa myönnettiin yhteensä 1200 euroa. Apurahan saivat: • Jan Ekblad, runokirjojen julkaisu, 400 euroa. • Jaana Filppu, kanteleen hankinta ja vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa, 400 euroa. • Pasi Vuorio, kirjan kuvitus ja taidenäyttely, 400 euroa. Jäsenkortit ja kalenterit postitettu Uudet jäsenkortit ja kalenteri sen tilanneille postitettiin viikoilla 48 ja 49. PAUn uusi jäsenkortti on voimassa neljä vuotta 2022–2025. Muista tilata jäsenkortti myös älypuhelimeesi, niin se kulkee sinulla aina matkassa. Jäsenkortissa on myös vakuutustiedot, joita tarvitset tapaturman sattuessa. Mobiilikortin voi tilata osoitteessa www.pau.fi/ jasenyys/jasenkortti/mobiilijasenkortti/ tilauslomake. Mäntylä HKI POK Länsi-alueen pääluottamusmieheksi Tero Mäntylä valittiin marraskuussa HKI POK Länsi-alueen pääluottamusmieheksi. Mäntylä voitti vaalissa Petri Tannisen äänin 70-11. Elina Saviaho valittiin varapääluottamusmieheksi. HKI POK Länsi-alue käsittää Lounais-Suomen postinumeroalueet 01900, 03100, 03600, 05800, 08100, 09120, 09430, 10600, 10900, 11100, 12700, 20100-25900 (ei 22-). Reitti_8_2021.indd 4 Reitti_8_2021.indd 4 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 5 4 Merkittävä oikeusprosessi käynnissä vuokratyöntekijöiden työehdoista Marraskuun 19. päivä pidettiin Helsingin käräjäoikeudessa pääkäsittely SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan asiassa, jossa kyse on vuokratyössä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Käräjäoikeuden ratkaistavaksi on saatettu kysymys siitä, miten työsopimuslain 2 luvun 9 pykälää vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavista vähimmäistyöehdoista on tulkittava. PAU katsoo, ettei vuokratyöntekijöihin voida soveltaa käyttäjäyritystä eli Postia sitovan yleissitovan viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta heikompaa Jakelun työehtosopimusta työnantajan järjestäytymisen perusteella. Vuokratyödirektiivin, työsopimuslain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden valossa tulkitsemme, että käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen ohi voisi mennä ainoastaan nimenomaisesti vuokratyöalalle solmittu työehtosopimus. PAU katsoo, ettei Medialiiton ja Teollisuusliiton välinen Jakelun työehtosopimus ole tällainen nimenomaisesti vuokratyöalaa koskeva työehtosopimus. Kanne on nostettu kolmen postikeskuksissa työskentelevän vuokratyöntekijän osalta. Oikeusprosessin lopputuloksella tulee kuitenkin olemaan paljon laajempi merkitys. Käräjäoikeuden ratkaisu asiaan saadaan mahdollisesti jo ennen joulua. PAU tiedottaa käräjäoikeuden ratkaisusta. VEERA KEKÄLE lakimies Yleissitovuus työnantajaliiton hampaissa Työtuomioistuimessa käsiteltiin 2.11. Palvelualojen työnantajaliitto Paltan valitusta Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Työtuomioistuimessa kuultiin Paltan ja PAUn nimeämiä todistajia. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti 14.9.2020 antamallaan päätöksellä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen edelleen yleissitovaksi. PAU oli päätökseen tyytyväinen. Palta taas ei päätökseen tyytynyt vaan haluaa työtuomioistuimen kumoavan yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja toteavan työehtosopimuksen olevan vailla yleissitovuutta. Tämä oikeusprosessi on taas yksi osoitus siitä, että työehtosopimusten yleissitovuus on työnantajaliittojen hampaissa ja yleissitovuudesta halutaan eroon keinolla millä hyvänsä. PAU tiedottaa myöhemmin työtuomioistuimen ratkaisusta. Reitti_8_2021.indd 5 Reitti_8_2021.indd 5 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 7 Työn kuva 6 Kaksi joulukorttia Joulupukin Pääpostissa 95 % asiakkaista on ulkomaalaisia. Kiireisin sesonki osuu joulun alle, mutta matkailijoita riittää ympäri vuoden. Reitti_8_2021.indd 6 Reitti_8_2021.indd 6 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 7 xx TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA CHAZALMARTIN 7 O n vilinää melskettä, helinää helskettä pienten tiukujen… Joulupukin Pääpostissa Napapiirillä riittää vilinää näin joulun alla. Tupa on täynnä niin ulkomaalaisia kuin kotimaisiakin asiakkaita, jotka haluavat lähettää palasen joulun taikaa läheisilleen. Kun kortin tai kirjeen lähettää täältä, saa postimerkin päälle erikoisleiman, jota muista posteista ei saa. Leima tarkoittaa, että kirjeen ovat käsitelleet itse Joulupukin postitontut. Postia emännöivä Katja-tonttu myöntää, että joulun alla postitontuilla riittää kiirettä. Paitsi lähtevää postia, Joulupukin Pääpostissa hoidetaan luonnollisesti myös Joulupukille tulevaa postia, jota saapuu maailman jokaisesta kolkasta. Napapiirillä, Rovaniemen pohjoispuolella, sijaitsee Suomen pohjoisin postitoimisto. Eikä se ole mikään tavallinen toimisto, vaan Joulupukin Pääposti. – Olemme laskeneet yhteensä kaksi sataa eri maata. Vilkkaimpina päivinä joulukuussa Joulupukille voi tulla jopa yli 30 000 kirjettä. Näiden lisäksi meiltä lähtee maailmalle suuri määrä lähetyksiä vuosittain, Katja-tonttu kertoo. Tontut käyvät Joulupukille saapuvan postin läpi ensin pintapuolisesti, jotta vahingossa sekaan joutuneet kirjeet saadaan oikeisiin osoitteisiin. Tämän jälkeen tontut avaavat kirjeet ja käyvät ne läpi. Joulupukki tutustuu kirjeiden sisältöön tarkemmin joulun jälkeen, sillä sitä ennen Joulupukilla riittää tunnetusti paljon muitakin kiireitä. Katja-tonttu kertoo, että lähettäjät kertovat kirjeissä ihan tavallisia asioita elämästään, joskus myös salaisuuksia. Usein kirjeissä on myös lahjatoiveita. Ne eivät kuitenkaan aina ole materiaa. 8 Kaksi miljoonaa joulukorttia Reitti_8_2021.indd 7 Reitti_8_2021.indd 7 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 9 8 Työn kuva – Voisi sanoa, että mitä kauemmas länsimaista mennään, sitä enemmän toivotaan asioita kuten rakkautta, rauhaa ja terveyttä, tai vaikkapa isälle enemmän vapaa-aikaa. Kirjeitä on välillä liikuttavaa lukea. Kansainvälisiä monitaitureita Katja, siviilinimeltään Tervonen, on työskennellyt Napapiirin postissa 16 vuotta. Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut esimiehenä. Katja tuli postille aluksi sesonkitöihin. Hänellä oli matkailualan tausta ja hyvä kielitaito, joten työ maailman ehkä kansainvälisimmällä postitoimistolla tuntui kiinnostavalta. Jopa 95 % Napapiirin postin asiakkaista on ulkomaalaisia. – Meillä on todella erilainen asiakaskunta kuin muissa Suomen posteissa. Meiltä ostetaan ja lähetetään kortteja, tilataan kirjeitä Joulupukilta ja ostetaan erilaista lahjatavaraa. Pakettien noutoa on vähemmän, mutta toimimme myös lähipostina lähistöllä asuville rovaniemeläisille. Postitoiminnan lisäksi Napapiirin postilaiset emännöivät usein kansainvälistä mediaa ja toimivat myös eräänlaisena matkailuinfona. – Tässä saa olla aikamoinen monitaituri. Pitää tietää monesta asiasta ja osata kertoa ne useilla kielillä. Jos tiedämme, että meille on tulossa iso ryhmä tai esimerkiksi ulkomaalainen tv-ryhmä, saatamme jäädä ylitöihinkin. Talvisin viivästymisiä tulee helposti, joten aikataulut saattavat muuttua. Lasten ilo on tärkeintä Iltapäivällä kahden aikaan postitoimiston takaovella kuuluu koputus. Auli-tonttu, omaa sukuaan Sihvo, kiirehtii avaamaan ovea Joulupukin postia tuovalle Heidi Niskalalle. Heidi nostaa kirjelaatikot Aulin syliin ja vaihtaa nopeat kuulumiset. Kirjeitä näkyy taas tulleen ympäri maailmaa. Heidin mielestä joulupostia on mukava kuljettaa, vaikkei hän itse mikään suuri jouluihminen olekaan. – Olen tottunut siihen, että täällä Napapiirillä joululaulut soivat pitkin vuotta ja tunnelma on jouluinen. Itselläkin tulee vähän joulufiilis, kun näkee lasten pukille kirjoittamia kirjeitä ja näkee näitä tonttuja täällä, Heidi myöntää ja hyppää takaisin postiauton rattiin. Auli-tonttu alkaa käydä kirjepinoja saman tien läpi. Hän on viihtynyt Napapiirin Postilla jo 20 vuotta ja pitää työstään. – Tämä on sellainen positiivissävytteinen työpaikka. Ei sitä aina oikein itse ymmärräkään miten erityinen paikka tämä onkaan. Täällä aikuinenkin muuttuu taas lapseksi, kun astuu tuosta meidän ovestamme sisään, Auli sanoo. Erityisen ylpeä Aulin työstä on hänen kohta 4-vuotias lapsenlapsensa. Tämä muistaa mainita, että hänen mummonsa on aivan oikea postitonttu. – Lasten ilo täällä töissäkin on ihaninta. Ja kun lapset ovat iloisia, vanhemmatkin nauttivat. < ”Voisi sanoa, että mitä kauemmas länsimaista mennään, sitä enemmän toivotaan asioita kuten rakkautta, rauhaa ja terveyttä, tai vaikkapa isälle enemmän vapaa-aikaa”. Auli Sihvo, alias Auli-tonttu, ottaa Heidi Niskalan kuljettamat Joulupukin kirjeet vastaan iltapäivisin. 8 Reitti_8_2021.indd 8 Reitti_8_2021.indd 8 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 9 8 • Napapiirin Posti eli Joulupukin Pääposti on Suomen pohjoisin postitoimisto. • Henkilökuntaa on 4 vakituista ja sesongista riippuen 2–4 osa-aikaista postitonttua. • Joulupukille saapuu vuosittain n. 500 000 kirjettä. • Vilkkaimpana päivänä kirjeitä saapui 33 000 kpl. • Kirjeitä on tullut 200 eri maasta. • 1950 rakennettiin Rooseveltin maja, Napapiirin ensimmäinen rakennus, Eleanor Rooseveltin vierailua 11.6.1950 varten. Tästä alkoi Napapiirin alueen kehittyminen. • 70-luvulla Matkailun edistämiskeskus MEK kiinnostui Joulupukille saapuvista kirjeistä. 80-luvulla MEK alkoi organisoida Joulupukille saapuvien kirjeiden käsittelyä systemaattiseksi. • 1985 perustettiin Napapiirille ensimmäinen pysyvä postikonttori Joulupukille silloiseen Napapiirin Pajakylän päärakennukseen. • 1985 Lapin maaherra Asko Oinas julisti Lapin Joulupukin kotimaaksi, Joulumaaksi, ja Rovaniemen Joulumaan pääkaupungiksi. • 1985 Joulupukin kirjeitä alettiin tilastoida. • 1991 marraskuussa valmistui nykyinen Joulupukin Pääpostin rakennus. • 1994 joulusta lähtien Joulupukin kirjepalvelu on toiminut kokonaisuudessaan Napapiirillä Joulupukin Pääpostilla. • 2021 kesällä toimisto oli kiinni kuusi kuukautta, jona aikana myymälässä tehtiin freesausta työntekijöidenkin toiveita kuunnellen. Historiaa FAKTAA Katja Tervonen, alias Katja-tonttu, on toiminut Napapiirin postin esimiehenä vuodesta 2011. Hän tuli postiin matkailualalta, ja puhuu suomen lisäksi sujuvaa saksaa, englantia ja ruotsia. Reitti_8_2021.indd 9 Reitti_8_2021.indd 9 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 11 10 J os tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. Jatkuva lisätyön tarjoaminen ja tekeminen voi johtaa osa-aikaisen työsopimuksessa sovitun tuntimäärän lisäämiseen tai työsuhteen ns. kokoaikaistamiseen. Viestinvälitys ja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelua koskevissa työehtosopimuksissa on sovittu, että osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Lisätyötä on osa-aikaisen työn tekijän työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä. Lisätyökorvausta maksetaan kaikilta työsopimuksen ylittäviltä tunneilta. Lisätyökorvausta maksetaan sellaisesta työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävästä työstä, joka ei ylitä vuorokautista Lisätyön tarjoaminen osa-aikaiselle työntekijälle Työnantajalla on työsopimuslain (2. luku 5 §) mukaan lisätyön tarjoamisvelvoite. Ennen kuin työnantaja voi palkata uuden työntekijän tai tarjota määräaikaiselle työntekijälle jatkoa, tulee osa-aikaiselle työntekijälle tarjota lisätyötä. Lisätyön tarjoamisvelvoite koskee sellaista työtä, jota osa-aikainen työntekijä voi oman työnsä lisäksi tehdä. TEKSTI: JARMO TUOMINEN, järjestöja työehtoasiantuntija & VEERA KEKÄLE, lakimies (7 h 39 min) tai viikoittaista (38 h 15 min) säännöllistä työaikaa. Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelua koskevissa työehtosopimuksissa on sovittu, että lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantaja voi tarjota määräaikaista kokoaikaista työsopimusta tai uutta osa-aikaista työsopimusta suuremmalla työtuntimäärällä tarjotessaan lisätöitä osa-aikaiselle työntekijälle. On hyvä huomioida, että tällaisessa tilanteessa oikeutta 20 % lisätyökorvaukseen ei ole. Määräaikainen kokoaikainen työsopimus voi olla tuntipalkkainen enintään kolme kuukautta. Mikäli määräaika kestää yli kolme kuukautta, tulee työsopimus solmia kuukausipalkkaisena. Voiko vuokratyövoiman käytöllä ohittaa lisätyön tarjoamisvelvollisuuden? Vuokratyövoiman käytön suhteesta lisätyön tarjoamisvelvollisuuteen ei ole säädetty laissa. On tulkinnanvaraista, mitä lainkohdassa mainittu ”lisää työntekijöitä” tarkoittaa. On esitetty vastakkaisia näkemyksiä siitä, loukkaako vuokratyövoiman käyttö osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta lisätyöhön. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä löytyy kahdenlaista tulkintaa siitä, tarkoitetaanko lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevassa työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä ”työntekijöillä” ainoastaan työsuhteeseen palkattuja työntekijöitä vai myös vuokratyöntekijöitä. Kysymys on siis siitä, voiko vuokratyövoiman käytöllä ohittaa lisätyön tarjoamisvelvollisuuden. Esimerkiksi Kouvolan hovioikeus on 5.7.1995 (tuomio S 93/643) linjannut, että jos työnantaja teettää työn muutoin kuin työsuhteisena, ei lisätyön tarjoamisvelvollisuutta ole. Sen sijaan Keski-Suomen käräjäoikeus on 4.2.2013 (tuomio nro 13/1571) päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan vuokratyöllä ei voitu ohittaa omia osa-aikaisia työntekijöitä. Työtä olisi pitänyt ensin tarjota omille osaaikaisille ja vasta näiden kieltäydyttyä työtä olisi voinut tarjota vuokratyöntekijöille. < Reitti_8_2021.indd 10 Reitti_8_2021.indd 10 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Myyntityössä A ika usein minua pyydetään kuvaamaan liittopuheenjohtajan työnkuvaa. Se on itseasiassa aika yksinkertaista. Olen myyntityössä. Myyn alan työntekijöille liiton jäsenyyttä. Työnantajille myyn esityksiämme osaksi työehtosopimuksia. Oikeudessa myyn tuomareille meidän perusteitamme, jotta he tuomitsevat asiassa jäsenemme eduksi. Poliitikoille ja eduskunnan virkamiehille myyn meidän lausunnoissamme ja muissa tilanteissa esille nostamia asioita, jotta alan lainsäädäntö sekä omistajaohjaus kehittyvät alan työntekijöiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Välillä myynti onnistuu, toisinaan ei. Sama tilanne taitaa olla jokaisella myyjällä. Myydessä tuotteen pitää olla kunnossa. Ammattiliiton tärkein tuote jäsenelle on työehtosopimus. Jokainen alan työntekijä haluaa, että häneen sovellettava työehtosopimus on mahdollisimman hyvä. Luonnollisesti. Se, miten hyvä työehtosopimus alalle saadaan, riippuu useasta eri asiasta. Ihan ensiksi pitää olla jäseniä. Heitä pitää olla niin paljon, että työnantajaa alkaa kiinnostamaan työrauhan ostaminen eli työehtosopimuksen solmiminen. Ja sitten pitää olla lisää jäseniä, jotta sitä tärkeintä tuotetta eli työehtosopimusta pystyy puolustamaan ja parantamaan. Jäsenten merkitys korostuu yhtä lailla kaikessa muussakin liiton vaikuttamistyössä. Liiton painoarvo on jokaisessa pöydässä lähes täysin riippuvainen siitä, miten laajasti se voi sanoa edustavansa alan työntekijöitä. Eli pitää olla jäseniä, että on vaikutusvaltaa ja pitää olla vaikutusvaltaa, että saa jäseniä. Tästä yksinkertaisesta syystä johtuen haluaisimme, että jokainen työntekijä, joka on töissä liittomme edustamilla aloilla, olisi PAUn jäsen. Koska jokainen PAUn jäsen hyötyy alan hyvästä järjestäytymisasteesta, kannustamme jokaista jäsentä tarjoamaan jäsenyyttä niille työntekijöille, jotka eivät ole vielä järjestäytyneet. Onnistuneesta jäsenhankinnasta palkitaan ensi vuoden aikana muutenkin kuin liiton parempana vaikutusvaltana. Myyntitöitä on siis tarjolla jokaiselle PAUn jäsenelle! Ja toki nykyään ammattiliittojen, myös PAUn, tarjoamia jäsenetuja on pitkä lista sen työehtosopimuksen lisäksi. Liittymisperusteena saa olla yhtä lailla vakuutukset, lomaedut, oikeusapu, koulutukset, työttömyysturva tai mikä tahansa muu syy jäsenetulistasta tai sen ulkopuolelta. Jokainen jäsen vahvistaa alan työehtosopimusta, oli liittymisen peruste mikä tahansa. Ja sitten se tärkein. Liitto on yhtä kuin sen jäsenet. Jos koskaan tuntuu siltä, että liitto ei tee niitä asioita, mitä sen pitäisi tehdä, niin muuta asia. Ammattiliitossa jäsenillä on valta jokaisella päätöksentekotasolla. Liiton sääntöjen mukaan PAUn osaston hallituksen jäseneltä, liittovaltuustonja liittohallituksen jäseneltä, liittokokousedustajalta, edustamiemme työpaikkojen luottamusmiehiltä sekä heidän valitsijoiltaan ja liiton puheenjohtajalta vaaditaan kaikilta yhtä ja samaa asiaa: PAUn jäsenyyttä. Jäsenet päättävät. Oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2022! < 11 Reitti_8_2021.indd 11 Reitti_8_2021.indd 11 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 13 12 O pas käydään läpi työpaikkakouluttajien, ryhmävastaavien ja työsuojeluasiamiesten kanssa. He vastaavat ohjeistuksen läpimenosta omissa toimipaikoissaan. Jalkautusmalli toteutetaan myös Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pirkanmaa-Satakunta-alueen työsuojeluvaltuutettu Kaj Rönnkvist halusi tuoda perehdytyksen käytännön tasolle. Työsuojelu tukee kolmen kimpun jakeluopetusta Pirkanmaa-Satakunta alueella tehtiin työsuojelun toimesta opasvihko vastaamaan Sparkista löytyviä työohjeita. "Usean kimpun jakelu lisää fyysistä ja henkistä kuormitusta sekä pahentaa ergonomiaongelmia." TEKSTI JA KUVA: PASI KARPPI Ohjeet eivät ole PoMo-puhelimen Spark-oppimisalustasta helposti löydettävissä. Pelkästään lukemalla ohjeet eivät välttämättä avaudu. Kielimuurikin saattaa olla esteenä asioiden omaksumiselle. Koulutuspäivinä asiat havainnollistetaan käymällä asiat läpi oikeissa tilanteissa, kuten ajoneuvojen lastaamisessa, Rönnkvist perustelee tarvetta työsuojelun tuelle. Työsuojeluvaltuutettu Kaj Rönnkvist (vas.) käy läpi autojakelun työohjeita. Kuuntelemassa työpaikkakouluttaja Carina Niemi sekä ryhmävastaavat Tero Mäkinen ja Petri Stenman. Reitti_8_2021.indd 12 Reitti_8_2021.indd 12 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 13 12 Työterveyslaitos on myöntänyt rahoituksen TYÖ2030 -ohjelmassa toteutettavalle hankkeelle ”Postityö 2030”. Rahoituksen suuruus on 60 000 €. Hankkeen osapuolina ovat Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Postija logistiikkaalan unioni PAU ry. Päätavoitteena on edistää postialan vuoropuhelua, edunvalvontaa ja kilpailukykyä sekä parantaa alan työskentelyolosuhteita ja työllistymismahdollisuuksia. Hanke tähtää yhteiseen tilannekuvaan postialalla tehtävän työn tulevaisuuden näkymistä. Työterveyslaitos myönsi rahoituksen Postityö 2030 -hankkeelle Hän pitää työnantajan kanssa kehitettyä valutustapaa tehokkaana. Lähipäivään osallistuneet vastuuhenkilöt vastaavat työmenetelmien edelleen jalkauttamisesta omissa toimipaikoissaan. Rönnkvist näkee ongelmaksi uuden työmenetelmän käyttöönoton kovalla kiireellä. Tämä on näkynyt esimerkiksi työvälineiden puuttumisena. Kolmen kimpun jakelulaukku saatiin useaan paikkaan vasta monta kuukautta uuden työmenetelmän käyttöönoton jälkeen. -Perehdytyksen tarpeeseen havahduttiin vasta ongelmien ilmettyä. Vanhoista tavoista pois oppiminen on vaikeaa. Itse opetellut väärät työtavat, kuten mainosten pitäminen auton kojelaudalla, ovat edelleen yleisiä, Rönnkvist kertoo havaintonaan. Keskusteluista noussut ideoita Yhteiskeskustelut ovat poikineet myös uusia turvallisuutta parantavia ehdotuksia. -Reittiopetus autoilla havaittiin vaaralliseksi, kun hyttiin pitäisi mahtua kahden henkilön lisäksi kaksi autolaatikkoa ja mainoskimput. Työsuojelu suosittaa painokkaasti, että näissä opetustilanteessa käytettäisiin kolmen kimpun jakelulaukkua, Rönnkvist sanoo. Myös työvälineet ovat herättäneet keskustelua. -Portaissa jakelulaukku pitäisi esimerkiksi siirtää pois näkökentästä pujottamalla käsi olkahihnan alta ja siirtämällä laukkua. Toistuva hankala liike on epäergonominen. Autotelineistä on tehty useita prototyyppejä mielestäni täysin turhaan. Kaiken pituisille jakajille paras malli on Sparkissa esitelty pelkkä levy, jonka päälle voi laittaa ergo-maton estämään laatikoiden liikkumista, Rönnkvist sanoo. Hänen mukaansa konejalostuksessa on tällä hetkellä suuria toimipaikkakohtaisia eroja. Parhaimmillaan lähestytään jo nyt kahden kimpun jakelua paikoissa, joissa asiaan on kunnolla panostettu. -Konekimpun pitäisi olla huomattavasti suurempi kuin käsin lajiteltu kimppu. Taustadatan ylläpitämisen pitäisi olla osa päivittäistä toimintaa, Rönnkvist toteaa. Työsuojeluvaltuutettu kaipaa työnantajalta työohjeiden ohelle myös kunnollisia ergonomiaohjeita. -Usean kimpun jakelu lisää fyysistä ja henkistä kuormitusta sekä pahentaa ergonomiaongelmia. Tällä hetkellä mennään vain suositusten varassa, hän sanoo. ”Työmenetelmät kehitettiin päättelemällä” Työpaikkakouluttaja Carina Niemi osallistui koulutuspäivään Pirkkalan jakelukeskuksessa. Hänen mukaansa perusteellinen perehdytyspaketti on välttämätön uusille työntekijöille. Myös Niemi kritisoi asioiden tekemistä väärässä järjestyksessä. Omassa toimipaikassa työntekijät joutuivat itse päättelemään työmenetelmät. Mitä tehdään? • Toteutetaan kyselytutkimusten avulla yhteinen tilannekuva postialan työn tulevaisuudesta. • Hankkeen avulla pyritään rohkaisemaan yritystason keskustelua siitä, mihin alalla ollaan menossa, minkälaista työtä alalla tullaan tekemään, ja mitä se edellyttää yritykseltä ja sen henkilöstöltä. • Kootaan ja työstetään saatujen tietojen perusteella parhaita käytäntöjä. • Yritystä ja henkilöstöä tuetaan yhteistyökulttuurin luomisessa ja luottamuksen rakentamisessa, jotta uusien käytäntöjen pilotoinnit saadaan käynnistettyä. Työmarkkinaosapuolten ja yrityksen yhteistyötä ja vuoropuhelua jatketaan yhteisessä kehittämistyöryhmässä, jossa tarkastellaan postityön tulevaisuutta ja rakennetaan sitä tukevia työehtokokonaisuuksia. <­ Työpaikka kouluttajan kannalta aloitus oli vaikea, koska valmiita vastauksia ei ollut antaa. -Msm-kimppujen tultua jakajat toivat päivittäin esiin omia oivalluksiaan ja keskustelimme porukalla eri työtavoista. Pikkuhiljaa toimintatavat yhtenäistyivät ja tällä hetkellä jakelu sujuu jopa yllättävän hyvin lähtötilanteeseen nähden, Niemi kertoo. Niemi jakaa postia Tampereen Hervannassa. Isoissa kerrostaloissa on osoittautunut mahdottomaksi saada kaikkia posteja kerralla mukaan. -Erityisesti maanantaisin on ollut pakkokin toimia työohjeen mukaan, eli noutaa posteja useassa erässä. Työnteon hidastuminen turhauttaa, mutta muuta mahdollisuutta ei ole, Niemi toteaa. <­ Reitti_8_2021.indd 13 Reitti_8_2021.indd 13 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 15 14 E dustajiston kokouksessa kuultiin useita eri liittojen puheenvuoroja työehtoshoppailun lopettamiseksi niin työmarkkinoilla kuin ay-liikkeen sisälläkin. Vuoden aikana on nähty kaksi tapausta, joissa työnantajat ovat käyttäneet hyväksi aloja, joiden työehtosopimuksista löytyy merkittäviä eroja. Viime kesänä Finnair ilmoitti noudattavansa Tukholmasta operoitavissa lennoissa AKT:n ja Palvelulojen ammattiliitto PALTA:n työehtosopimuksen sijaan tasoltaan heikompaa PALTA:n ja PRO:n solmimaa työehtosopimusta. Marraskuussa Turun kaupungin omistama kiinteistöja ruokapalveluita tuottava Arkea Oy oli taas aikeissa vaihtaa JHL:n neuvotteleman Avain TES:n halvempaan PAUn Filip Djordjevic nosti työehtoshoppailun esiin SAK:n edustajistossa TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Työehtoshoppailu puhutti taas kerran SAK:n edustajistossa. Keskusjärjestön ylintä päätösvaltaa käyttävän edustajiston kokous pidettiin Helsingin Paasitornissa 18.–19.11. työehtosopimukseen. JHL sai Arkean aikeet kuitenkin tyrmättyä kaksi viikkoa kestäneellä lakolla. Voimakas vetoomus PAUn edustaja Filip Djordjevic muistutti liittojen edustajia siitä, ettei postialaltakaan heikompi työehtosopimus ole kadonnut vielä minnekään. Hän vetosikin voimakkaasti ammattiliittojen puheenjohtajiin ja koko ay-liikkeeseen työehtoshoppailun lopettamiseksi. Teidän on pakko ryhtyä keskinäiseen yhteistyöhön sellaisten heikompien työehtosopimuksien lopettamiseksi, joiden soveltamisalalla on parempitasoinen yleissitova työehtosopimus. On kestämätön tilanne ulkoistaa työehtoshoppailutilanteet aina jäsenistön työtaistelulle, kun ratkaisun avaimet löytyvät kuitenkin teiltä puheenjohtajilta. Yksin ette pärjää, mutta yhdessä te varmasti pystytte. Olkaa luottamuksen arvoisia ja lopettakaa heikompien työehtosopimuksien solmimiset, jos alalla on parempi yleissitova työehtosopimus, Djordjevic vaati. Djordjevicin puheenvuoro sai salista raikuvat aplodit. AKT:n edustajat nousivat jopa seisaaltaan osoittamaan suosiota Filipille. Toisen puheenvuoron kokouksessa PAUn edustajista piti Leo Harra. Harra esitti puheenvuorossaan kaikki alat yhdistävää työttömyyskassakonsernia. Harran mukaan yhteisen kassan voisi rakentaa vuodenvaihteessa aloittavan A-kassan pohjalle, jossa ovat jo mukana Teollisuuden ja Rakennusalan työttömyyskassa sekä työttömyyskassa Finka. Tallenteen SAK:n edustajiston kokouksesta voit katsoa YouTube-kanavalla osoitteessa youtube.com/SAKtuubi. <­ SAK:n edustajisto kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa. Liitoilla on edustajistossa 113 varsinaista jäsentä. PAUn edustajina ovat vasemmalta Leo Harra, Laura Meriläinen, Piia Willberg ja Filip Djordjevic. Reitti_8_2021.indd 14 Reitti_8_2021.indd 14 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 15 14 E lokuussa valitun liittovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 22.–23.11. kuljetusliittojen Hakaniemi-salissa Helsingissä. Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valtuuston puheenjohtaja Tero Kelkka painotti avauspuheessaan liittovaltuuston merkittävää roolia liiton päätöksenteossa ja hallinnossa. Olemme ylin päättävä elin liittokokousten välillä, käytetään tätä valtaa aktiivisesti ja viisaasti, Kelkka muistutti. Heti kokouksen aluksi valtuutetut pääsivätkin tekemään jo henkilövalintoja, joista ei äänestyksiä syntynyt. Liittovaltuuston sihteeriksi valittiin Jussi Saariketo, valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Filip Djordjevic ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Martti Määttä. Djordjevic toimii pakettilajittelijana Vantaan logistiikkakeskuksessa ja Määttä on toimihenkilöiden pääluottamusmies. Uusi liittovaltuusto koolla ensimmäistä kertaa TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Uuden liittovaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa Helsingissä. Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen piti kokouksen aluksi valtuustolle tuttuun tyyliin perusteellisen ajankohtaiskatsauksen. Voitto taukoajoista osoitti jäsenyyden merkityksen Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen kävi ajankohtaiskatsauksessa läpi niin tes-ratkaisua, jakelumalleja, yleissitovuutta, oikeusprosesseja kuin jäsenhankintaakin. Tällä kertaa tes-ratkaisut syntyivät huomattavasti helpommin kuin kaksi vuotta sitten, kun työnantaja ei tuonut neuvottelupöytään vastaavia heikennysesityksiä. Pitkä sopimus oli meidän esitys. Sillä rauhoitetaan tilanne ja suojataan olemassa olevat työehdot pidemmäksi aikaa. Alalla on yhä toinen vähintään 30 % halvempi työehtosopimus. Siksi meidän intresseissämme oli pitkä sopimus, Nieminen muistutti. Liiton jäsenyydellä on valtava merkitys työehtojen ja etujen turvaajana. Tästä oli hyvä muistutus Tampereen postikeskuksen taukoaikoja koskeva oikeudenkäynti, josta tuli voitto korkeimmassa oikeudessa. Ensi vuonna panostetaan jälleen jäsenhankintaan, jota vauhditetaan jäsenyyden suosittelijalle annettavalla lahjakortilla. Siitä lisää lehden takasivulla. Jäsenmaksu säilyy ennallaan Liittovaltuusto hyväksyi kokouksessa myös liiton toimintaja taloussuunnitelman vuodelle 2022. Alaa haastaa tulevina vuosina edelleen kiihtyvä digitalisaatio, kirjeiden ja lehtivolyymin lasku, kilpailutilanne ja palvelutason heikentämiseen tähtäävä lakiuudistus. Eikä Medialiiton ja Teollisuusliiton heikompi työehtosopimuskaan ole vielä mihinkään kadonnut. Liitolla riittää siis töitä. Tarpeet edunvalvonnalle ovat vähintään yhtä suuret kuin ennenkin, mutta alan työpaikkojen väheneminen aiheuttaa sen, että liitossa joudutaan miettimään entistä tarkemmin, mitä pystytään tekemään ja kuinka paljon resursseja voidaan mihinkin asiaan laittaa. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta liittovaltuusto päätti pitää jäsenmaksun ennallaan. Kokonaisjäsenmaksu (sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun) vuonna 2022 on 1,59 %, kuitenkin enintään 90 euroa kuukaudessa. <­ Reitti_8_2021.indd 15 Reitti_8_2021.indd 15 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 17 16 T ampereen postikeskuksessa on jo vuodesta 1995 noudatettu käytäntöä, jonka mukaan ns. raskaan puolen työntekijät ovat saaneet pitää lakisääteisiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä taukoja pidemmät tauot. Käytäntö on ollut, että päivittäin raskaan puolen työntekijät ovat pitäneet normaalien taukojen lisäksi 23 minuutin pituiset työaikaan kuuluvat tauot. Kesällä 2016 työnantaja ilmoitti t aukokäytännön muuttamisesta elokuun alusta kyseisenä vuonna. Perusteluna käytettiin taukokäytännön yhtenäistämistä talon sisällä ns. kevyen puolen käytäntöä vastaavaksi. Lisäksi nähtiin koneellistumisen tehneen työstä fyysisesti kevyempää, eikä tarvetta näin ollen tauolle enää ollut. Sovittelut eivät johtaneet ratkaisuun, joten käräjäoikeus sai asian ratkaistavakseen. Ensimmäisessä vaiheessa käräjäoikeus tuomitsi asian työnantajan eduksi maaliskuussa 2018. Käräjäoikeus katsoi, että lisätaukoja koskevat määräykset kuuluvat työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Määräykset voivat käräjäoikeuden mukaan olla voimassa vaihtelevia aikoja ilman, että työnantajan tarkoituksena on sitoutua tiettyyn menettelytapaan. Kantajat valittivat päätöksestä hovioikeuteen, joka päätyi maaliskuussa olemaan samalla linjalla käräjäoikeuden Postin linjaus korkeimman oikeuden päätöksestä hämmentää PAUn nostama kanne Tampereen postikeskuksen taukokäytännöstä kävi viidessä vuodessa läpi kaikki oikeusasteet. Lopulta korkein oikeus päätti asian työntekijöiden hyväksi. Hämmennystä herättää kuitenkin työnantajan näkemys siitä, että lisätauko ei koskekaan kaikkia postikeskuksen raskaan puolen työntekijöitä. kanssa. Hovioikeus katsoi, ettei työnantaja ollut luopunut oikeudestaan muuttaa taukokäytäntöä, vaikka se ei ollut sitä tehnyt 21 vuoden aikana. Valitusoikeutta käytettiin ja edessä oli viimeinen oikeusaste. Äänestyksen jälkeen korkein oikeus päätyi vastakkaiselle kannalle äänin 4-1. Korkein oikeus katsoi, että vuonna 1995 alkanut taukokäytäntö oli muodostunut osa puolia sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Tämän muuttaminen yksipuolisella ilmoituksella ei kuulunut työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Lisäksi työnantajan nähtiin hyötyneen perusteettomasti työntekijöiden lisääntyneestä työpanoksesta. Siksi työnantaja määrättiin korvaamaan kullekin työntekijälle työsuorituksen arvo rahallisena korvauksena. Korkeimman oikeuden päätöstä voidaan pitää merkittävänä ennakkotapauksena suomalaisessa työmarkkinakentässä. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin kirjaamattomat vakiin tuneet käytännöt voivat olla työnantajaa velvoittavia. Työ on edelleen fyysistä Leo Harra oli pääluottamusmiehenä Pirkanmaalla jo vuonna 2016, kun taukokäytäntö yksipuolisella ilmoituksella irtisanottiin. Asiaa yritettiin ensin sovitella paikallisella tasolla, sitten valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja Postin välisissä neuvotteluissa ja lopulta liittotasolla PAUn ja Paltan välillä. Harran mukaan vaihtoehtoja ei ollut, vaikka oikeudenkäynti työnantajaa vastaan oli rankka keino. Seurauksia ja työnantajan toimia pelättiin. Moni kannetta aluksi kannattanut ei lopulta uskaltanut allekirjoittaa valtakirjaa asianajajalle, Harra myöntää. Kaikkiaan kanteessa oli mukana yli sata työntekijää. Vuodesta 2000 asti Pokissa työskennellyt Marika Mäkinen ja koko työuransa vuodesta 1984 alkaen Pokissa tehnyt Jari Kanko eivät epäröineet lähteä mukaan. -Koko porukka oli tyrmistynyt yksipuolisesta ilmoituksesta. Liiton edustaja kävi kertomassa oikeusprosessista ja vastuista. En nähnyt, että siinä oli muuta kuin voitettavaa, Kanko muistelee. -Tuolloin oli esillä muitakin heikennyksiä ja muutoksia työsuhteeseen. Ehkä työnantaja laskelmoi, että samassa rytäkässä menee tuollainen ohi huomaamatta, Mäkinen sanoo. Työntekijät eivät allekirjoita työnantajan perustelua siitä, että joidenkin työvaiheiden koneellistuminen olisi muuttanut työtä fyysisesti kevyemmäksi. -Pakettien määrä on kasvanut rajusti ja järjestelmien kehityttyä koneen läpi tulee tavaraa entistä nopeammin, Mäkinen sanoo. -Prosessista on myös poistunut eräitä työskentelyä rytmittäviä kevyempiä vaiheita, kuten koodaaminen, Kanko muistuttaa. TEKSTI JA KUVA: PASI KARPPI Reitti_8_2021.indd 16 Reitti_8_2021.indd 16 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 17 16 Tasapuolisen kohtelun velvoitetta rikotaan Viiden vuoden jälkeen tullut korkeimman oikeuden päätös oli työntekijöille luonnollisesti helpotus, vaikka korkein oikeus linjasikin ainoastaan kantajien tilannetta. Ihmettelyä on kuitenkin herättänyt työnantajan tulkinta, että oikeuden päätös taukokäytännöstä ei koskekaan kaikkia työntekijöitä. Posti linjaa, että lisätauko kuuluu vain oikeusjutun kantajille ja raskaalla puolella 1.8.2016 työssä olleille. Tämä asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. -Linjaus tuli täytenä yllätyksenä. Tämä on Postin omien arvojen vastaista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen ei voi olla valikoivaa, Kanko ihmettelee. -Tulkinnasta on tullut melkoinen sekasotku. Nyt arvotaan, kenelle tauko kuuluu ja kenelle ei. Olisi kaikille selkeämpää palata vuoden 2016 käytäntöön, Mäkinen sanoo. Pääluottamusmies Harra ei hyväksy työnantajan näkemystä tauon rajaamisesta vain osalle työntekijöitä. Tampereen postikeskuksen lisäksi myös muilla Postin työpaikoilla on taukoaikoja pienennetty. PAU käy tapauksia parhaillaan läpi. Esimerkiksi Jyväskylän pakettilajittelussa liikkeenluovutuksen (Postista Posti Palvelut Oy:hyn) yhteydessä taukoaikoja pienennettiin 2019 marraskuussa. Pienennys oli sama 23 minuuttia kuin Tampereella. <­ Jari Kanko on seurannut viiden vuoden ajan pääluottamus Leo Harran kanssa kanteen käsittelyä eri oikeusasteissa. -Työnantajalla on lakisääteinen velvoite toimia tasapuolisesti. Samasta työstä kuuluu samat tauot. Liiton kanta on tehty Postille selväksi, Harra kertoo. Rahallista korvausta Mäkinen ja Kanko eivät ole isommin pohtineet. Tärkeintä heille on saada takaisin oikeuden vahvistama lepotauko. Harra odottaa työnantajan ehdotusta korvauksesta kullekin kantajalle. Hän toivoo asian nopeaa käsittelyä. Pääluottamusmies haluaa kiittää kaikkia prosessissa mukana olleita. -Olen ylpeä siitä, että PAU on jälleen toiminut työmarkkinoilla esitaistelijana tässäkin ennakkotapauksessa. Vertaan tätä siinä mielessä voittoon vuoden 2019 työehtoshoppailuyrityksessä, Harra sanoo. <­ Taukoaikoja pienennetty muuallakin Reitti_8_2021.indd 17 Reitti_8_2021.indd 17 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 19 18 S uomessa järjestäytyneet työntekijät ja työnantajat neuvottelevat työsuhteen ehdoista työehtosopimuksilla. Nämä työntekijöiden oikeudet on saavutettu vain liiton jäseneksi järjestäytyneiden työntekijöiden ansiosta. Jos arvostat näitä etuja myös jatkossa, pysy liiton jäsenenä ja suosittele jäsenyyttä myös työkaverillesi, joka ei kuulu vielä liittoon (tästä lisää lehden takakannessa). Näiden etujen säilyminen ja parantaminen edellyttää, että meillä on jatkossakin korkea järjestäytymisaste ja tarvittaessa voimaa puolustaa porukalla oikeuksiamme. Työehtosopimus on paras jäsenetu Työehtosopimuksessa (TES) on määritelty alan keskeiset työn tekemisen ehdot. TES on tärkeä, koska sillä on sovittu työntekijän näkökulmasta monesta asiasta paljon paremmin kuin työlainsäädännössä. Jos työehtosopimusta ei olisi, työnantaja voisi sopia työehdot niin, että ne noudattavat ainoastaan työlainsäädäntöä. Tällöin työntekijän tai työpaikan pitäisi neuvotella yksin työsuhteen ehdoista ja palkankorotuksista. Edunvalvojat jäsenten tukena Pääluottamusmies ja työpaikan luottamusmies ovat järjestäytyneiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden edunvalvojia. Liiton jäsenet saavat heiltä apua ja tukea työelämään liittyvissä ongelmissa. Luottamusmies valvoo, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä. Luottamusmiehen PAUn neuvottelema TES Lainsäädäntö Palkankorotukset Kyllä Ei Minimipalkka Kyllä Ei Iltaja yötyölisä Kyllä Ei Palkallinen joustovapaa Kyllä Ei Kokemusvuosilisät Kyllä Ei Arkipyhäkorvaukset Kyllä Ei Lomaraha Kyllä Ei Sairausajan palkka Kyllä (1 vko-3 kk) Kyllä (1+9 päivää) Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Kyllä Ei Palkallinen äitiysvapaa ja isyysvapaa Kyllä Ei Työehdot tulevat järjestäytymisen kautta Minimipalkka, palkankorotukset, palkka pitkältä sairaslomalta, lomaraha, palkalliset arkipyhät, erilaiset lisät jne. Melkoinen lista etuja, jotka tulevat vain työehtosopimusten kautta. mahdollisuudet edustaa työntekijöitä ovat sitä parempia, mitä useampi työntekijä kuuluu liittoon. Luottamusmies auttaa vain liiton jäseniä. Muiden on selvitettävä ongelmansa yksin. Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työsuojeluun, työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavissa asioissa. Työsuojeluvaltuutettujen lisäksi työsuojeluasioista vastaavat työpaikkojen työsuojeluasiamiehet. Työsuhdeneuvonta ja oikeusapu PAUn jäsenet saavat lainopillista apua ja neuvoja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa sinua ratkaisemaan ongelmat. Luottamusmies neuvoo ja auttaa sinua työpaikallasi. Jos työpaikallasi ei TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_8_2021.indd 18 Reitti_8_2021.indd 18 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 19 18 ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä pääluottamusmieheen tai liiton toimistoon. Mikäli työriitojen selvittelyyn ei löydy muuta ratkaisua, voi liitto viedä asiasi tarvittaessa oikeuden ratkaistavaksi. Sinulle voidaan myöntää liiton kokonaan kustantama oikeusapu, mikäli olet ollut liiton jäsen 6 kuukautta ennen työriidan syntymistä. Oikeusapua haetaan ammattiosaston kautta. Turvaa työttömyysaikana Kun liityt PAUn jäseneksi, liityt samalla myös Kuljetusalan työttömyyskassaan. Liiton jäsenmaksu sisältää kassan jäsenmaksun. Jos jäät työttömäksi, sinut lomautetaan tai osa-aikaistetaan, saat ansioihisi suhteutettua työttömyyspäivärahaa, joka on huomattavasti parempi kuin Kelan maksama perusturva. Jos jäät vuorotteluvapaalle, kassa maksaa vuorottelukorvausta. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja olet jäsenyyden aikana ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana. Tätä työssäoloehtoa kerryttävät sellaiset kalenteriviikot, joiden aikana olet työskennellyt vähintään 18 tuntia ja maksettu palkka on ollut alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Jos vaihdat työttömyyskassaa, voit ottaa mukaasi jo keräämäsi työssäoloehdon. Tämä onnistuu, jos liityt uuteen työttömyyskassaan kuukauden kuluessa edellisestä kassastasi erottuasi. Lisätietoja työttömyysturvasta saat Kuljetusalan työttömyyskassasta www.kuljetusalantk.fi Tietoa ja koulutusta PAUn tarjoama koulutus on loistava jäsenetu, jota kannattaa hyödyntää. Tarjolla on kaikille jäsenille ja aktiiveille sopivaa kurssitoimintaa. Koulutuksista saat hyödyllistä tietoa, oivalluksia ja iloa. Liiton koulutuspaketti on monipuolinen. Se sisältää järjestökoulutusta kaikille jäsenille, edunvalvojien koulutusta ja Työväen Sivistysliitto TSL:n kursseja. Lisätietoja osoitteessa www.pau.fi/koulutus. Tapaturmaja matkustajavakuutus Liittymällä PAUn jäseneksi saat Ifin tapaturmaja matkustajavakuutuksen. Tapaturmavakuutus kattaa jäsenelle vapaa-aikana kaikkialla maailmassa sattuvat tapaturmavahingot. Tapaturmavamman hoitokulukorvaus on enintään 3 313 euroa tapaturmaa kohden. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Korvaus pysyvästä haitasta on enintään 30 979 euroa. Korvausta maksetaan lääketieteellisen haitta-asteen mukaan. Pysyvän haitan korvaus on veroton. Matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä kotija ulkomaan matkoilla. Vanhempiensa mukana matkustavat alle 20vuotiaat lapset ja lapsenlapset kuuluvat vakuutuksen piiriin. Matkavakuutukseen kuuluu myös kriisiturva, joka turvaa matkan peruuntumisen tai keskeytymisen matkakohteen yllättävän tilanteen vuoksi sekä korvaa tarvittaessa psykoterapiaa tapahtumasta toipumiseen. Matkatavaroita ei korvata tästä vakuutuksesta. Lisätietoja liiton vakuutuksista ja Ifin tarjoamista jäseneduista osoitteessa www.if.fi/pau. Upea Aurala-huvila jäsenten käytössä Liiton jäsenenä voit vuokrata PAUn Aurala-huvilaa edulliseen hintaan. Huvila tarjoaa upeat puitteet lomallesi tai vaikka perhejuhlille. Aurala sijaitsee Saimaan rannalla noin 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. Lisätietoja, kuvia ja varaukset osoitteesta varauskalenteri.pau.fi Jäsenlehti kotiin PAUn jäsenlehti Reitistä saat tietoa, jota et muualta löydä. Lehti käsittelee laajasti ja monipuolisesti jäsenten työhön vaikuttavia asioita, vastaa oikeudellisiin kysymyksiin ja kertoo työmarkkinoiden muutoksesta. Lehdestä saat myös hyödyllistä tietoa edunvalvonnasta, työsuojelusta ja työttömyysturvasta. Muita etuja PAUn jäsenenä saat myös paljon muita vaihtuvia jäsenetuja, mm. alennusta Turvan vakuutuksista, polttoaineista, risteilyistä ja majoituksista sekä lehtien tilauksista ja äänikirjoista. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen PAUn jäsenmaksu on 1,59 % bruttopalkastasi ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maksat jäsenyydestäsi lopullisessa verotuksessasi vähemmän kuin mitä kuukausittain maksat liitolle palkastasi. Ilmoitamme jäsenmaksut automaattisesti verottajalle puolestasi. Näin liityt PAUn jäseneksi Voit liittyä PAUn jäseneksi suoraan verkkosivujen kautta osoitteessa www.pau.fi tai liittymislomakkeella, jonka saat luottamusmieheltäsi tai liiton toimistosta. Tee hyvä päätös, liity nyt! Reitti_8_2021.indd 19 Reitti_8_2021.indd 19 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 21 20 www.työelämänpelisäännöt.fi Työelämän oikeudet ja velvollisuudet tutuiksi U usi Työelämän pelisäännöt -verkkopalvelu avattiin 22.11. Palvelussa on huomioitu erityisesti monikielisyys ja tarve ilmaista asioita selkeästi, koska työelämän oikeudet ja velvollisuudet ovat täynnä erilaisia termejä ja käsitteitä. Työelämän pelisäännöt -kokonaisuudessa Työelämän pelisäännöt -palvelu 23 eri kielellä asiat on pyritty avaamaan ja selittämään mahdollisimman konkreettisesti. Perustietoa suomalaisesta työelämästä on nyt saatavilla poikkeuksellisen laajalla kielivalikoimalla. Kattava Työelämän ABC -tietopaketti kertoo työelämän pelisäännöistä ja ammattiliiton jäsenyydestä suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Lisäksi tiiviimmät perustiedot suomalaisesta työelämästä on tarjolla seuraavilla 20 kielellä: venäjä, viro, somali, arabia, kiina, thai, espanja, saksa, puola, ranska, dari, farsi, nepali, ukraina, latvia, kurdi (sorani), turkki, vietnam, burma ja tagalog. Vinkkaa sivuista työpaikalla ja tutustu palveluun osoitteessa: www.työelämänpelisäännöt.fi. Reitti_8_2021.indd 20 Reitti_8_2021.indd 20 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 21 20 P ilotti oli tarpeellinen ja osoitti sen työmäärän, jota ryhmävastaavat nykyisin tekevät. Pilotissa maksettiin ryhmävastaaville leimauksien perusteella esimiestä tukevasta työstä vastuulisää. Palkkiot perustuivat tehtyihin tehtäväleimauksiin, joka toi palkkion maksatukseen teknisiä haasteita. -Oleellista oli kuitenkin osoittaa työjohdollisten tehtävien määrä ja vastuut. Organisaatiota supistettaessa esihenkilöiden määrä pieneni, mutta tehtävät työt eivät poistuneet vaan siirtyivät oikeastaan lähes kokonaan ryhmävastaavien tehtäväksi, kertoo Postin valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen. Pilotin aikana havaittiin myös ryhmävastaavien työnkuvien olevan hyvin erilaisia ja monimuotoisia, joka herätti työnantajassa tarpeen tarkastella työnkuvia uudelleen vastaamaan nykypäivän lähtökohtia. Ryhmävastaavien työnkuvat jaettiin karkeasti sanottuna kolmeen eri ryhmään; tuotantovastaavan, tuotantosihteerin ja ryhmävastaavan toimenkuviin. Tuotantovastaavan työn voisi kuvata karkeasti olevan lähiesimiehen tehtävä. Hän keskittyy päivittäistyön organisoimiseen ja johtamiseen. Tuotantosihteerin työnkuva keskittyy raporRyhmävastaavapilotti osoitti työnkuvien monimuotoisuuden Elokuussa 2020 alkanut ja viime keväänä laajennettu ryhmävastaavapilotti päättyi syyskuun lopussa. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA SHUTTERSTOCK tointiin, järjestelmiin ja hallinnollisiin töihin. Ryhmävastaava vastaa tuotannollisista tehtävistä ja työnjohtoa tukevista tehtävistä tuotannollisen työn ohessa. Tuotantovastaavaja sihteeri ovat jatkossa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen C-liitteen työntekijöitä. Palkkaliitteen muutoksen myötä voidaan ko. henkilöiden vastuita lisätä. Roolimuutosten johdosta em. henkilöt voivat tehdä jatkossa myös tuotannollista työtä, jotta voidaan taata täyden työajan säilyminen. Tuotantovastaavan palkkaluokka on C004 ja tuotantosihteerin C003. Varsinaisen ryhmävastaavan palkka säilyy työehtosopimuksen mukaisena. Muutokset työnkuviin tehdään vapaaehtoisuuspohjalta, eikä ketään pakoteta uuteen rooliin. Mikäli työnkuvaa muokataan uusiin tehtäviin, tulee tehdä uusi työsopimus, koska tehtävän kuva ja palkka muuttuvat toiseen palkkaliitteeseen nykyisestä. Yt-neuvotelluissa on sovittu, että kenenkään palkka ei laske, muistuttaa Ollikainen. C-liitteeseen liittyvistä asioista saa lisätietoa pks-alueen toimihenkilöiden pääluottamusmies Laura Meriläiseltä tai muun Suomen osalta pääluottamusmies Martti Määtältä. <­ 21 Reitti_8_2021.indd 21 Reitti_8_2021.indd 21 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 23 22 -V aikka diesel-autoja otetaan vielä useiden vuosien ajan käyttöön, on suuntaus voimakkaasti sähköautoihin kuluvan vuosikymmenen loppua kohti, Postin ajoneuvovastaava Kari Tuomola kertoo. Hänen mukaansa ensi vuoden ajoneuvobudjettia ei ole vielä vahvistettu, mutta todennäköisesti sähköautoja hankitaan vuonna -22 enemmän kuin kuluvana vuonna käyttöön otettavat 50 kappaletta. Citroen e-Jumpyja on otettu käyttöön syksyn aikana Helsingissä, Tammisaaressa, Tampereella, Lahdessa ja Salossa. Latauspisteiden rakennustyö on menossa Porvoossa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Turussa. Toimipaikkojen valinnasPerusjakelu vihertyy sähköautoill a Postin jakelukalusto sähköistyy vauhdilla. Jo tänä vuonna käyttöön otetaan 50 Citroen e-Jumpy täyssähköautoa. Taustalla on Postin Zero carbon 2030-ilmastolupaus. Tavoitteena on saada konsernin omat päästöt nollaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. TEKSTI JA KUVAT: PASI KARPPI Äänettömyys täytyy ottaa huomioon ja erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa riskipaikoissa. sa painavat autojen käyttöaste ja sopiva reittirakenne. Autot tulevat paikkoihin, joissa on sekä varhaisjakelua että päiväjakelua, tai käytössä on päiväjakelussa Aja B-reitit. -Sähköautot ovat kalliita, joten kustannussäästöt tulevat runsaasta käytöstä. Ajoa täytyy tulla vähintään 25 000-30 000 kilometriä vuodessa, Tuomola kertoo. Sähköautojen reitit eivät toisaalta saa olla liian pitkiä. Maksimimatkaksi yhdelle lataukselle ilmoitetaan 330 kilometriä. Toimintasädettä vähentävät väärä ajotapa, kuorman paino, epätasainen maasto ja huonot keliolosuhteet. -Sähköautoja ei toistaiseksi laiteta yli 200 kilometrin reiteille. Välilataus on oleellista. Kuljettajien on otettava tavaksi, että lyhyilläkin tauoilla auto laitetaan aina lataukseen. Jumpyja on ollut pakettijakelussa ja vaikka perusjakelu on akkuja kuormittavampaa, ovat kokemukset pakettipuolelta hyvin rohkaisevia, Tuomola kertoo. Toinen autojen sijoituspaikkoihin vaikuttava tekijä on Postin toimipaikkaverkkojen käynnissä oleva muutos. Nyt Tampereella Posti otti käyttöön 10 uutta täyssähköautoa lokakuun lopussa. Reitti_8_2021.indd 22 Reitti_8_2021.indd 22 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 23 22 Sähköautojen reitit eivät saa olla liian pitkiä. Maksimimatkaksi yhdelle lataukselle ilmoitetaan 330 kilometriä. täytyy valita paikkoja, joissa tullaan pysymään riittävän kauan. Latauspaikkojen rakentaminen on itsessään merkittävä investointi. Huoltokustannuksista ei ole vielä paljon kokemusta. Huoltoa tarvitsevia osia on sähköautoissa vähemmän kuin perinteisissä autoissa, joten oletus on, että huoltokustannukset ovat alhaisemmat kuin diesel-autoilla. -Muutaman käytössä olleen Nissan E-NV 200 sähköauton osalta tämä on ollut nähtävissä, Tuomola kertoo. Tavallista perusteellisempi perehdytys Uusien sähköautojen ensikäyttäjille pidetään aina normaalia pidempi perehdytystilaisuus. Ajoneuvovastaava kuvaa työntekijöiden asennetta uteliaan innostuneeksi. -Perinteisten autojen luovutuksissa kuljettajat haluavat vain ottaa auton ja lähteä. Nyt syntyy keskustelua, uusi teknologia kiinnostaa, Tuomola kertoo. Hänen mukaansa eniten palautetta tulee jakajilta ajoneuvon isosta koosta. Myös ikkunalinja on korkeammalla kuin mihin nykyisessä Transporter/Caddy-kokoluokassa on totuttu. Uusien autojen kokoa määrittää kuitenkin markkinajohtajan kasvava pakettivolyymi. -Kaluston täytyy olla sijoitettavissa koko verkostossa. Perusjakelussa kuljetetaan todella paljon paketteja ja niiden määrä tulee entisestään kasvamaan. Autoon täytyy mahtua niin polkupyöräpaketit kuin runkopatjatkin. Toisekseen pienemmän auton hinta ei ole merkittävästi edullisempi, Tuomola perustelee. Itse ajamisessa ei ole suuria eroja. Hallintalaitteet ovat samat kuin polttomoottorilla varustetuissa Jumpyissa. Äänettömyys täytyy kuitenkin ottaa huomioon ja erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa riskipaikoissa. Sähköautoissa on valittavissa kolme ajotilaa: Eco, normal, power ja B -tila. B (brake)-tilaa suositellaan käytettäväksi, koska tässä tilassa akku latautuu jarrutusenergialla. Kyburz-rahtiskoottereista tuttu moottorijarrutus vaatii totuttelua. Erinäisten nesteiden lisäilyt jäävät pois. Konepellin alla kuljettaja ei voi eikä saa tehdä muuta kuin lisätä tuulilasinpesunestettä. Täysin päästötön sähköauto ei ole. Autoihin on asennettu dieselillä toimiva lisälämmitin, koska ikkuna auki ajettaessa lämmitykseen menisi talviaikaan huomattavan paljon akkuenergiaa. Lisälämmittimellä voi lämmittää myös takatavaratilaa, jos kuorma sitä edellyttää. ”Parempi kuin polttomoottoriauto” Jarkko Anttila osallistui perehdytyspäivään Tampereella lokakuun lopulla. Postille vuonna 1983 kuljetuspuolelle tulleella Anttilalla on runsaasti kilometrejä niin rekkakalustolla kuin viimeiset 15 vuotta pakettiautoilla perusjakelussa. Hän pitää perusteltuna ryhmäopastusta uuden kaluston käyttöönotossa. -Isommassa ryhmässä tulee esiin havaintoja ja kysymyksiä, joita ei kenties itse olisi tullut ajatelleeksi, hän sanoo. Anttilan nykyinen Lielahden jakelukeskuksesta lähtevä reitti on omakotialuetta, päivän aikana kilometrejä kertyy mittariin viitisenkymmentä. Päivittäisiin töihin kuuluu myös nippuhuoltoa. Öisin auto on varhaisjakajan käytössä. Parin viikon kokemuksen jälkeen Anttila pitää sähköautoa kaikin puolin parempana kuin edellistä diesel-käyttöistä ajoneuvoa. -Suorituskykyä piisaa ja auton isosta koosta on minulle vain hyötyä. Ainakaan vielä ei ole tullut esiin huonoja puolia. Parasta autossa on päästöttömyys. Ympäristöystävällisyyden toinen puoli on toisaalta se, mitä ongelmajätteeksi tiedetyille akuille tehdään, kun ne ovat käyttöikänsä päässä, Anttila miettii. Juttua tehtäessä marraskuun alussa on ollut melko lämmintä ja valoisaa, joten akun kestävyyttä ei ole vielä toden teolla testattu. Hän on kuitenkin huomannut jo nyt, että lämmitys ilman lisälämmitintä ja sisävalojen käyttö lisäävät sähkönkulutusta huomattavasti. Anttila on ajanut pääsääntöisesti eco-asetuksella. Suositeltuun B-ajotilaan hän ei ole vielä kunnolla perehtynyt. -Ensituntuma on, että auto jarruttaa moottorijarrutuksella liikaa. Tuo vaatii tosissaan opettelua, Anttila kertoo. <­ Citroenin maahantuojan edustaja Panu Lahtinen (kesk) käy läpi täyssähköauton erityispiirteitä lähikoulutuksessa. Jarkko Anttila (ratissa) tekee viimeiset tarkastukset ennen liikkeelle lähtöä. Reitti_8_2021.indd 23 Reitti_8_2021.indd 23 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 25 24 Viidestä kahteen ja puoleen päivään Norjassa Norjan malli tulee jakeluun Suomessakin. Toivottavasti työnantaja kopioi myös hyvän yhteistyön vuonojen maasta. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Gro Tarud (vas.), Halil Ibrahim Xaureer ja Haakon Haagensen viihtyvät työssään, ja odottavat muutosten jatkuvan. 24 Reitti_8_2021.indd 24 Reitti_8_2021.indd 24 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 25 24 N orjan posti siirtyi heinäkuussa 2020 kirjepostin jakelussa viidestä päivästä kahteen ja puoleen päivään. Postin ja postin ammattiliiton neuvotteluiden tähtäimenä oli kokoaikaisten töiden säilyminen. Tässä onnistuttiin, ja vähennyksiä pehmensi koronan aiheuttama postipakettien valtava lisäys ja hyvä yhteistyö. Tapaamme Norjan postiliiton (Fagforbundet Post og Finans) toimitiloissa liittosihteereistä Håvard Sivertsenin. Hän edustaa Osloa ja sen ympäristöä yhtenä seitsemästä liittosihteeristä ja ehtii liittokokouskiireiltään liiton toimisto on koko lailla tyhjä vastata Reitin kysymyksiin 2,5-päiväisen postinjakelun kokemuksista. Norjassa postilaki muutettiin virkamiestyöryhmän esityksen mukaisesti heinäkuusta 2020 alkaen. Viisipäiväinen kirjepostin jakelu supistui käytännössä 2,5-päiväiseksi. Postia jaetaan joka toinen viikko maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina sekä joka toinen viikko tiistaina ja torstaina. Eli kolmija kaksipäiväinen jakelu vuorottelevat. Postilokerot saavat täytettä viitenä päivänä viikossa. Kokoaikaiset työpaikat säilyivät Håvard Sivertsen kertaa lukuja: Neuvottelujen aluksi työnantaja esitti 700 henkilötyövuoden vähentämistä. Enimmillään neuvottelut koskivat 1500 ihmistä, mutta aika pian päästiin 1100 ihmisen paikkeille. Liiton neuvottelutavoite oli mahdollisimman monen kokoaikaisen työpaikan säilyttäminen. Onnistuttiinko tässä? Kyllä onnistuttiin. Vaikka irtisanomisia oli lukumääräisesti yli tuhat, työnantaja hoiti ne pehmein keinoin. Uudistuksen myötä Postissa ei osa-aikainen työ lisääntynyt merkittävästi, sanoo Sivertsen. Nykyisin posti lajitellaan postikeskuksissa 85-prosenttisesti koneellisesti, joten se tulee jakajille valmiina. Koneellinen lajittelu toimii hyvin kaikissa isommissa postikeskuksissa, Viidestä kahteen ja puoleen päivään Norjassa vain joillakin haja-asutusalueilla joudutaan tekemään työtä käsin. Kyllähän uudistus on keskittänyt yhä vähenevää kirjepostin jakelua, Sivertsen toteaa. Sanomalehdet kuuluvat yleispalveluun, ja ne jaetaan viitenä päivänä viikossa valtion tuella kesäkuuhun 2022. Mitä sen jälkeen? Edellinen porvarihallitus olisi halunnut saneerata postia kovemmalla kädellä, mutta Stortinget [eduskunta] muutti esitystä meidän kannaltamme paremmaksi. Nyt kun maahan on saatu uusi sosiaalidemokraattien johtama hallitus, uskon että mielipiteitämme kuunnellaan entistä paremmin, Sivertsen muotoilee. Korona räjäytti pakettijakelun Håvard Sivertsen tähdentää, että postiliiton ja työnantajan neuvottelut sujuivat hyvin, vaikka kukaan ei kiistä kirjepostin määrän jatkuvaa vähenemistä. Neuvotteluissa löydettiin sopu ennen koronaepidemiaa. Ja sitten tulikin korona, joka räjäytti pakettiliiketoiminnan kasvuun. Kukaan ei ollut osannut sitä ennakoida, ja irtisanottuja houkuteltiin takaisin töihin, myhäilee Sivertsen. Päiväja yöpostilla on edelleen eri jakajat, mutta pakettiliiketoiminnan kasvu on johtanut runsaaseen ylitöiden tekoon, koska työvoimaa ei Posti ole pystynyt rekrytoimaan tarpeeksi nopeasti. Kaiken kaikkiaan, miten uudistus on otettu postiliiton kentässä vastaan? Pääsääntöisesti väki on tyytyväinen. Valituksia on tullut ajoaikojen pidentymisestä ja taukojen lyhenemisestä ja vaikeammasta pitämisestä, muuten kentältä on tullut yleensä kiitosta. Yleisökin on ilmeisesti ollut tyytyväinen, koska valituksia on ollut vähän. Ehkä kirjepostia yksinkertaisesti tulee niin vähän, ettei muutosta juuri huomata, sanoo Håvard Sivertsen, joka muistaa saaneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana postitse noin 6 kirjettä. Jatkuvaa muutosta vuodesta 1985 Miten muutos jakelupäivissä nähdään sitten kentällä? Kävimme kysymässä asiaa Oslo keskustan Helsfyrin jakelualueelta. 8 Postinjakaja Gro Tarudilla on takanaan 38 vuotta työuraa postissa. Hän viihtyy ja huomauttaa, että työtä saa jatkaa 68-vuotiaaksi saakka. Reitti_8_2021.indd 25 Reitti_8_2021.indd 25 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 27 26 Vastaajaksi saamme luottamusmiehen, Oslon ja sen ympäristön valtuutetun Gro Tarudin Etterstadin postikonttorista. Hän vakuuttaa edustavansa ”todellista ruohonjuuritasoa”, onpa työvuosiakin postinkantajana kertynyt jo 38. Miltä tuntuu heinäkuun 2020 uudistus työntekijän näkökulmasta? Oliko se iso mullistus? Meillä on ollut jatkuvaa muutosta Postissa vuodesta 1985, aloittaa Tarud ja jatkaa. Joten vuoden 2020 uudistus ei ollut niin järisyttävä muutos. Markkinatilanteen muutos heijastuu meidän työhömme. Hänen mukaansa yksittäisiä irtisanomisia tuli, mutta työnantaja pystyi sijoittamaan irtisanotut uudelleen muihin töihin. Osa-aikaisuus ei ole muutoksen myötä lisääntynyt, ei ainakaan vastentahtoinen. Jotkut tekevät 80 prosentin työaikaa, mutta omasta pyynnöstään. He ovat siihen hyvin tyytyväisiä. Yhteistyö työnantajan kanssa on ollut hyvää koko ajan, Gro Tarud sanoo. Lottovoitto: korona + tietotekniikka Koronanepidemian myötä kaikki kääntyi päälaelleen, nyt tarvitaan yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Voi sanoa, että korona oli meille lottovoitto. Työtä riittää kaikille, ja nyt on myös työntekijöitä, jotka keskittyvät pelkästään pakettien kuljettamiseen, Tarud sanoo. Hän selostaa tarkemmin pakettiliiketoiminnan luonnetta. Pienet paketit viedään kotiin ja pannaan postiluukusta sisään. Jos ne eivät mahdu, paketti jätetään muovikassissa ovelle. Isommat ja arvokkaammat lähetykset vastaanottaja noutaa postikonttorista. Tietotekniikkaa hyödynnetään kaikissa lähetyksissä. Asiakas saa pakettinsa juuri niin kuin haluaa, Gro Tarud toteaa. Hänen mukaansa myös mainosjakelu kaikenlaiset värikkäät lennokit ovat lisääntyneet. Suurasiakkaista hän kysyy toimipisteen esimieheltä Kamaran Khanilta, joka on tullut paikalle. Norja on Suomen ohella sanomaja aikakauslehtien lukemisen kärkimaa maailmassa. Liittosihteeri Håvard Sivertsen uskoo, ettei tilanne radikaalisti muutu lähivuosina. Vaikka sanotaan, etteivät nuoret lue lehtiä, levikit eivät ole romahtaneet. Uskon, että paikallisuutiset ja -jutut kiinnostavat edelleen kaikkia norjalaisia. Kun kysyy postinjakajilta, lukevatko he lehtiä, siirrytään huumoriosastolle. Liittosihteeri Håvard Sivertsen pitää vuoden 2020 postiuudistusta kohtuullisen onnistuneena. Koronaepidemian takia työvoiman tarve postissa kasvoi. Uutta sopimusta aletaan neuvotella alalle noin 3 vuoden kuluttua. Suurasiakkaat, kuten kirjapainot, eivät ole valittaneet jakelupäivien vähentämisestä. Ehkä ne osaavat rytmittää jakelutarpeensa aikaisempaa paremmin, sanoo Khan, ja muistaa kiittää Gro Tarudia edunvalvonta-avusta silloin, kun he olivat vielä molemmat jakajia. Vain yhteistyöllä hyviin tuloksiin Mitä Suomessa Postin ja PAUn pitäisi oppia Norjan kokemuksista? Mikä on tärkein avain onnistuneeseen neuvotteluratkaisuun? Kyllä se on yhteistyö, sanoo Gro Tarud ja pujottaa sormet toistensa lomaan. Näin pitää mennä, yhteistyöllä ja luottamuksella. Ja neuvotteluja tulee käydä joka tasolla. Pöydän ääreen tulee myös postinjakaja Halil Ibrahim Xaureer. Hän nyökyttelee yhteistyölle, mutta lisää havainnon 15 vuoden työkokemuksella. Koskaan ei kannata yrittää tehdä liian isoja muutoksia kerralla. Tilanteet muuttuvat niin nopeasti, kuten korona osoitti. Tulevaisuus ei ole paha Entä sitten Norjan postin ja jakajien tulevaisuus, minkälaista taivasta on edessä näkyvissä? Muutosten ketju jatkuu, se on selvä. Yhä enemmän työntekijöitä keskittyy vain pakettiliiketoimintaan, ja keksitään uusia tapoja toimittaa postilähetyksiä perille. Älyteknologia on käytössä yhä enemmän, Gro Tarud pohtii, ja muut jakajat pöydän ääressä nyökkäilevät. <­ Lehtiä luetaan, ainakin parturissa Verkossa luen lehtiä paljonkin, Gro Tarud heittää. Minä luen Se og Høriä parturissa, kuittaa Halil Ibrahim Xaureer. Joukon nuorin ja uusin (1,5 vuotta työuraa takana) työntekijä Haakon Haagensen vain myön telee lukevansa. Kun kaikki nauravat iloisesti kysymykselle, voi päätellä, että lukemisharrastus Norjassa ei ole hiipumassa. <­ Reitti_8_2021.indd 26 Reitti_8_2021.indd 26 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 27 26 Konttorit on niin nähty, mutta on niillä vielä paikkansa M aaliskuussa 2020 maailmanlaajuinen pandemia ajoi kaikki toimistoilta kotikonttoreille. Kun korona pakotti lähes kaikki postilaiset toimihenkilöt etätyöhön, piti moni sitä lottovoittona. Postissa on ollut aiemminkin mahdollisuus tehdä töitä etänä, mutta se on ollut ainakin suurimmassa osassa toimihenkilötehtäviä hyvin rajoitettua. Yksi syy tähän on nähdäkseni ollut outo käsitys siitä, ettei etätyössä tehtäisi töitä. Luottamus työntekijöihin ei ole ollut kovin vahvalla pohjalla. Pian kuitenkin huomattiin, että työthän sujuvat oikein mallikkaasti kotoa käsin. Postin organisaation kannalta selvä merkki tästä on ollut se, että työn tuottavuus ja tehokkuus ovat kasvaneet. Yleisesti etätyö on kohentanut kokemuksia työelämästä. Työntekijät arvostavat etätyön myötä tullutta autonomian tunnetta ja rauhaa keskittyä työhön ilman keskeytyksiä. Työmatkoihin kuluvaa aikaa ja rahaa säästyy valtavasti ja arjessa on tilaa enemmän perheelle ja harrastuksille. Työn ja muun elämän tasapainottaminen on helpompaa. Alun suuren hypen jälkeen, koronan pitkittyessä, pakotettuun etätyöhön alkoi liittyä myös enemmän kielteisiä seurauksia. Työja vapaa-ajan välinen raja alkoi monilla hämärtyä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi tutkimuksen mukaan työhyvinvointi kääntyi laskuun. Työntekijät kokivat kaipuuta yhteisöllisyyteen. Myös yksinäisyyden tunne, turtuminen ja tylsistyminen työhön olivat nousseet pintaan. Erityisesti yksinasuvat sekä nuoret kokivat näitä edellä mainittuja tunteita. Mikäli täysiaikainen etätyö jatkuisi vielä pitkään löytäisimme edestämme laajempiakin psykologisia ongelmia. Joissain työyhteisöissä on jo huomattu lisääntyneet sairauspoissaolot mielenterveysongelmien vuoksi. Myös huonosta tai puutteellisesta ergonomiasta seuraavia haittoja olisi taatusti vastassa. On siis selvää, että 100 % etätyö ei ole paras vaihtoehto. Etätyöhön liittyvissä lua. Kun työ ei ole tiukasti sidottu johonkin paikkaan tai aikaan tulee työpaikasta heti halutumpi. Liika kontrollointi syö autonomian tunnetta, jolloin etätyöstä saatu hyöty hälvenee. Tuen saaminen, yhteydenpito ja luottamus ovat hybridimallin perusta. Tämän perustan rakentamisessa esihenkilöiden rooli nousee entisestään, kun tarkoituksena on luoda toimiva malli, joka ajaa sekä työnantajan että työntekijöiden etua. Toivon, että työntekijöillä säilyy edelleen mahdollisuus myös mahdollisimman laajaan – ja aitoon valintaan tehdä työtä etänä. < Ay-majakka Työntekijät arvostavat etätyön myötä tullutta autonomian tunnetta ja rauhaa keskittyä työhön ilman keskeytyksiä. LAURA MERILÄINEN Pääluottamusmies Toimihenkilöt, Pks, Etelä-Suomi, ponot 00-02 kyselyissä merkittäväksi asiaksi nousi ihmiskontaktien tärkeys. Läsnäolo on tärkeää kaikkea ei kannata tehdä etänä. Toimistolla on edelleen paikkansa, sillä luovuus, sitouttaminen ja työn merkitys heräävät henkiin fyysisissä kohtaamisissa. Vaikka työpaikka nähdään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä tukevana paikkana, sinne ei kuitenkaan haluta mennä joka päivä. Ei ole paluuta entiseen useimmat työnantajat uskovatkin etätyön hyötyihin korona-ajan jälkeenkin. Tähän parhaana ratkaisuna on arvioitu olevan hybridityö, läsnätyön ja etätyön yhdistelmä, jossa on sopivassa suhteessa työtä sekä kotona että konttorilla. Myös Postissa on otettu käyttöön hybridimalli, jota kutsutaan monipaikkatyöksi. Monipaikkatyön pelisäännöt luodaan tiimikohtaisesti. Etätyön ja läsnätyön suhde vaihtelee työtehtävien, roolien ja tiimien tarpeiden mukaan. On myös työtehtäviä ja tiimejä, joissa työ itsessään tai sen tekeminen edellyttää fyysistä läsnäoloa. Työnantajalla ei myöskään ole velvollisuutta tarjota etätyömahdollisuutta siinäkään tapauksessa, että työ sen mahdollistaisi. Tällaisia tapauksia ovat mm. tilanteet, joissa työntekijän kuormittuneisuus on lisääntynyt tai suoritus heikentynyt etätyöstä johtuen. Laaja etätyön mahdollisuus on myös valttikortti, kun rekrytoidaan uusia työntekijöitä. Monella alalla työntekijöistä käydään nyt kovaa kilpai27 Reitti_8_2021.indd 27 Reitti_8_2021.indd 27 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 29 28 T utkija ja tietokirjailija Pekka Peltola johti lyhennetyn työajan kokeilua 1990-luvulla. Hän sanoo pitävänsä äärettömän tärkeänä, että Sanna Marin on pääministerinä nostanut aihetta esiin 2020-luvulla. – Olen ikuisesti siitä hänelle kiitollinen. Se on vaatinut uskallusta, mutta sillä on ollut suuri vaikutus ilmapiiriin. Peltolan mielestä on harhaanjohtavaa jumittua siihen, ettei kuusituntinen päivä sovi kaikille aloille. Työaikaa pitää lyhentää siten kuin se kullekin alalle sopii, ei tiukalla sapluunalla. Standardi voisi olla vaikka 30-tuntinen työviikko. – Ei kahdeksantuntinen työpäiväkään ole ideaali kaikille aloille, mutta sitä sitten sovelletaan. Peltolan johtamissa 1990-lukujen työajan lyhentämiskokeiluissa kehotettiin ottamaan 6+6-malli käyttöön siellä, missä mahdollista. – Esimerkiksi 6+6 sopii moneen teolliseen työpaikkaan hyvin, mutta ei oikein sairaaloihin. Monilla teollisuuden alalla se nostaa hirveästi tuottavuutta ja sen myötä on mahdollista maksaa enemmän palkkaa. Enemmän palkkaa, vähemmän työttömyyttä Palkkojen nousu on 6+6-mallissa Peltolan mukaan välttämätöntä eikä massatyöttömyyttä ratkaista ilman työajan lyhentämistä. – Nelipäiväinen työviikko ei ole yhtä tuottava eikä tehokas, mutta antaa Työajan lyhentäminen voisi olla ay-liikkeen vastaus ekokriisiin Lyhyempi työaika parantaa tutkitusti elämänlaatua. Se voisi olla myös tapa vähentää ympäristön kuormitusta. TEKSTI: EMILIA KUKKALA KUVA: SHUTTERSTOCK yhden ylimääräisen kokonaisen vapaapäivän ja senkin kautta työllisyyshyötyä, kun joudutaan palkkaamaan lisää työvoimaa. Pidetään sitäkin tietynlaisena arvona, että on enemmän työpaikkoja, hän huomauttaa. Islannissa julkisen sektorin lyhennetty työaika maksettiin valtion kassasta. – Ei se aivan vastaavasti lisännyt työllisyyttä, mutta lisäsi kuitenkin. Sama olisi mahdollista tehdä Suomessa. – Yleisesti ottaen tehdyt työtunnit kansantaloudessa vähenevät, ovat jo vuosikymmeniä vähentyneet. Lyhyt työpäivä olisi vastaus myös siihen kasvavaan eläkeläisten joukkoon, joka haluaisi yhä tehdä töitä, muttei millään viitsisi enää tehdä täyttä viikkoa. Kaikki hyödyt eivät ole mitattavissa Peltolan mukaan yhteiskunnan pitäisi helpottaa perheen ja työn yhdistämistä. – Yksi varma seuraus työajan lyhentämisestä, oli muoto mikä hyvänsä, on, että se parantaa viihtyvyyttä ja elämänlaatua, tuo paremman elämän. Tällaisia vaikutuksia on kuitenkin vaikea mitata ja mahdoton mitata tarkasti. – On niin paljon laskemattomia seurauksia, kuten että hyvinvoinnin kasvun myötä tehdään töitä paremmin, ihmiset ovat luovempia, iloisempia ja onnellisempia. Miten tätä mitataan? Ei mitenkään, vaikka vaikutus on todellinen. Peltolan mukaan tutkimustulokset Ranskan 35 tunnin mallista, jossa näitä vaikutuksia ei pystytty osoittamaan, johtuivat tutkimusasetelmasta, jossa ei huomioitu muun muassa ylitöitä. ”Aivan keskeinen poliittinen kysymys” Peltola pitää työnantajapuolen väitteitä lyhyemmän työajan negatiivisesta vaikutuksesta talouteen katteettomina. – Onhan tässä työaikaa maailman sivu lyhennetty ja aina työnantajat ovat olleet sitä mieltä, että se on tuhon ja turmion tie. Koskaan vain ei ole vielä tapahtunut mitään sellaista. Aivan sama valitus oli silloin, kun Suomi siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon. Eihän sitä edes huomattu. Kilpailukyky jopa nousi niinä vuosina. Peltolan mukaan tämä on tarkistettavissa valtion omista tilastoista ja budjeteista. – Kilpailukyky oli parempi kuin koskaan, devalvaation vaikutuksista puhdistettunakin. Perustuu vain tiedotusylivoimaan, että voidaan väittää muuta. – Työajan lyhennys on aivan keskeinen poliittinen kysymys, yhtä keskeinen kuin tuntipalkka. Ne ovat naimisissa tietysti, mutta kun työnantajat eivät halua tuntipalkkojen nousevan, niin heille on keskeistä vastustaa työajan lyhentämistä. ”Työaika Suomessa on kuin yhden koon sukkahousut.” 28 Reitti_8_2021.indd 28 Reitti_8_2021.indd 28 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 29 28 Tuottavuuden kiistattomasta noususta ei haluttaisi ulosmitata mitään. Työntekijä tarvitsee aikaa myös lepäilyyn SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa keskustelussa olevan kaksi vastakkaista paradigmaa. – Se, mitä me ajamme, on että ihmisten elämänlaatu paranisi. Se on se ykkösjuttu. Että he saisivat vaikuttaa enemmän työaikaansa elämäntilanteiden vaihtumisen mukaan. – Työaika on Suomessa vähän kuin yhden koon sukkahousut, se ei palvele ihmisten arkea. On luonnollista, että joissain elämänvaiheissa tarvitaan enemmän aikaa esimerkiksi hoivavelvoitteisiin. Antila huomauttaa, että monet työntekijät, joilla on jo aikuisia lapsia, hoitavat omia vanhempiaan ja näiden asioita. – Jos työelämä joustaa ihmisten arjessa, he jaksavat ja voivat paremmin, ovat tuottavampia ja motivoituneempia työntekijöitä. Elämänlaadun paranemisella on paljon kerrannaisja seurausvaikutuksia, joita ei yleensä oteta huomioon. – Peltolan johtama kokeilu oli hemmetin hyvä kokeilu ja sai paljon aikaan. Antilan mukaan työntekijät tarvitsevat aikaa myös harrastuksiin, vapaaehtoistoimintaan, opiskeluun ja ”ihan vain lepäilyyn”. – Jos ei ole mitään työajan joustoelementtejä, työ on aika pakkopullaista. Kun samaan aikaan puhutaan, että pitäisi saada työuria pidennettyä, niin silloinhan työ maistuu, kun se vastaa arjen toiveisiin. Talousromahduspuheet perusteettomia Peltolan tavoin myös Antila pitää tuottavuuden ja kilpailukyvyn romahtamista maalailevia puheita perusteettomina. – Eivät ne mihinkään romahtele. Näissä laskelmissa ei ole ollenkaan huomioitu motivoitumista ja jaksamista, työtapaturmien vähenemistä, vaihtuvuuden ja rekrytoinnin vähenemistä. Motivoitunut työntekijä on sitoutunut, tekee parempaa jälkeä ja on tuottavampi. Antila huomauttaa, ettei tuottavuutta voi kuitenkaan vaikkapa julkisella sektorilla mitata samalla tavalla kuin teollisuudessa. – Sehän voisi johtaa vaikka siihen, että kotihoidon vierailuaikoja lyhennettäisiin. Mittarit näyttäisivät tehokkuutta, mutta ei se olisi tarkoituksenmukaista, kun laatuhan siinä on se vaikuttavuus. Tai jos kaikki kaupungin ekaluokkalaiset sullottaisiin yhteen saliin ja opetettaisiin niitä keskusradion kautta. – Kyllä kuntatyönantajakin puhuu tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta ja on ymmärretty, etteivät samat mittarit toimi työssä, jossa on kysymys ihmisten kanssa olemisesta. Mittayksiköinä eivät voi olla kilometrit ja kuutiot. ”Kysymys on siitä, kenellä on valta” Antilan mukaan työajan lyhentämistä vastustetaan ensisijaisesti ideologisin perustein. – Kysymys on siitä, kenellä on valta. Siitä, ettei haluta antaa työntekijöille vaikutusmahdollisuutta. Tämä verhotaan talouspuheisiin, joilla ei ole pohjaa. Pekka Peltolan selvityksissä on faktaa, ei se ole mutua eikä propagandaa. Jos fakta on jostain kamalaa, selvittäköön itse. – Siitä, että työajan lyhentäminen romahduttaisi talouden ei ole mitään näyttöä. Kaikissa kokeiluissa, mitä on tehty, tulokset ovat olleet hyviä kaikille, myös työnantajille. Ei ole muuta faktuaalista näyttöä. Ne puheet perustuvat löysiin heittoihin, haluun uskoa johonkin, josta ei ole empiiristä näyttöä. Työajan lyhentäminen ympäristöteko Kalevi Sorsa -säätiössä työskentelevän Samuli Sinisalon Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset -tutkimuksessa (2020) todettiin karkeasti ottaen, että olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden mukaan lyhyempi työaika tarkoittaa pienempää kuormaa ympäristölle. Työajan lyhentäminen voisi siis olla ekologinen teko. Se voisi tarkoittaa vähäisempää taloudellista aktiivisuutta ja siten vähemmän vahinkoa ympäristölle. Lisääntynyt vapaa-aika myös muokkaa ”käyttäytymistä ja kulutustottumuksia pääsääntöisesti ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan”. Sinisalo huomauttaa, että työajan lyhentäminen on perinteinen vasemmiston ja työväenliikkeen vaatimus, joka olisi syytä ottaa jälleen käyttöön. – Näyttää, että ay-liikkeelle yksi keino vastata ilmastokriisiin olisi tehdä tätä perustyötään eli neuvotella työehdoista ja työajasta. Historiallisesti työajan lyhentämisen vaatimus on ollut sille hyvin keskeinen. < ”Jos fakta on jostain kamalaa, selvittäköön itse.” ”Ihmiset ovat luovempia, iloisempia ja onnellisempia.” 29 Reitti_8_2021.indd 29 Reitti_8_2021.indd 29 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 31 30 O n pimeä lokakuinen lauantai-ilta Oulussa, Välivainion kaupunginosassa sijaitsevalla vanhalla varikolla, joka on nykyään kulttuuritoimijoiden käytössä. Koronarajoitukset ovat höllänneet sen verran, että kahteen kertaan siirretty tapahtuma on viimein toteutumassa. Veli-Matti ”Läjä” Äijälä, 63, ei ehdi postikeskuksen työvuorosta äänentarkastukseen, mutta pääesiintyjän paikalle mainiosti. Pääesiintyjänä on Terveet Kädet, Torniossa vuonna -79 perustettu Mies, jolle ei koskaan tule tylsää Tuottelias muusikko inspiroituu postin lajittelukoneiden äänistä ja ennustaa, että hänelle tulee eläkkeellä ”helvetin hauskaa”. TEKSTI JA KUVAT HANNA KAUPPINEN Veli-Matti Äijälä on huutanut Terveet Kädet -yhtyeessä jo viidellä vuosikymmenellä. Terveet Kädet tunnetaan alan piireissä ympäri maailman. Veli-Matti Äijälä soittaa keikkoja postin työvuorojen välissä. Työvuoroja voi järjestellä, mutta usein keikkareissuun lähdetään töistä ja reissusta palataan töihin. hardcore punk -bändi, joka nauttii kulttimaineesta ympäri maailman. Äijälä on bändin keulakuva – laulaja ja ainoa alkuperäisjäsen. Jeesus perkele, Pissaa ja paskaa, Veriviivat, Nollataso – liuta vanhoja ja uudempiakin ytimekkäitä rykäisyjä villiinnyttää yleisöä ja lavalla heiluu energinen, örähtelevä ja hyväntuulisia välispiikkejä höpöttelevä huutaja. – Soitetaan uutta ja vanhaa. Joku ei oo näitä koskaan kuullu, no en oo minäkään. Ja sitten tulee vuonna 1982 levytetty Outo maa. Ugh! Töistä keikoille ja takaisin Seuraavana päivänä kerrostaloasunnon oven avaa pitkään nukkunut mies. Intensiivisen keikkaillan jälkeen uni ei tullut, mutta sateisena aamuna eivät Lolaja Sisu-kissatkaan tahtoneet ulkoilemaan. – Ihan hauskaa oli eilen. Koronatauko jotenkin pysäytti, että häh. Huomasi, että on kun on ollut vähän yksinäinen ukko, niin meni vielä enemmän sellaiseksi, että itsekseen vain kököttelee täällä ja kun pitäisi lähteä treeneihinkin, niin tekee tiukkaa. Keikkailu on vähän sellaista, että on pakko mennä. Äijälä väittää laiskistuneensa vanhemmiten. Kuitenkin olisi mukava mennä johonkin. Ja sitten hän on taas autossa matkalla toiselle puolen Suomea. – Soittohommissa se mukava onkin vähän semmoinen...kun on viikonloppu ja pääsee perjantaina aamuvuorosta, tunti pari ja lähdetään reissuun, Helsinkiin kököttämään. Sieltä menee suoraan, vaikka yövuoroon, että jaa jaa. Sitten on pahimmillaan semmoista, että on aamuvuoroa, iltavuoroa ja viikonloppuisin keikkoja, hitaalle siinä menee. Mutta ei se haittaa. 30 Reitti_8_2021.indd 30 Reitti_8_2021.indd 30 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 31 30 • Syntynyt vuonna 1958 Torniossa. • Koulutukseltaan graafikko, työskentelee Oulun postikeskuksessa. • Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta. • Julkaissut kymmeniä äänitteitä mm. kokoonpanoissa Aavikon kone ja moottori, Billy Boys, Death Trip, The Kolmas, Terveet Kädet, Lapin Helvetti, Sultans, Veli-Matti O. Äijälä. • Piirtänyt levynkansia ja underground-sarjakuvia sekä toimittanut sarjakuvalehteä nimeltä X. • Päähenkilönä dokumentissa Koneiden ja kissojen orja, 2021. • Elämäkerta Läjä Äijälä – kulttibändien kuningas, toimittanut Katariina Vuori ja julkaissut Like 2018. • Saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, kuten Tornion 400-vuotisjuhlavuoden lähettiläs 2021, Perttu Häkkisen säätiön Vuoden valonkantaja 2019, Vuosisadan lappilainen 2017. Terveet Kädet on osana vuonna 2013 Tornioon pystytettyä Särkynyt lyhty -patsasta. Posti on ollut kuitenkin reilu työnantaja, sillä muusikko on saanut soviteltua työvuoroja tarvittaessa. – Esimies sanoo, että kun vain tietää etukäteen, niin järjestellään. Voi tehdä vapaita ylityönä pois. Siinä ei ole koskaan ollut mitään tympeätä postin kanssa. Normielämää maailmalla Suomi on tullut tutuksi Äijälälle lukuisten eri kokoonpanojen kanssa keikkaillessa, ja ulkomaillakin on ollut kysyntää jo 80-luvulta asti. 2000-luvulla olosuhteet alkoivat suosia Terveiden käsien ulkomaan kiertueita, ja sittemmin yhtye on kiertänyt Euroopassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Japanissa. Vastaavaa ei ole saavuttanut moni Suomessa nimekkäämpikään artisti. Kiertuetodellisuus on kuitenkin toista kuin mitä työkaverit saattavat luulla – ei mitään rokkitähden elämää. – Paskaisissa läävissä maataan. No, Brasiliassa mentiin lentokoneella keikalta toiselle, se on niin iso maa. Ja välillä ollaan jopa yötäkin jossain siistissä paikassa, mutta yleensä kavereiden nurkissa. Kun maailmalla on kaverit samanlaisia, niin ei siinä sinänsä. Sehän on vaan, että saa vähän aikaa huokaista. Keikkamatkoilla näkee asioita eri tavoin kuin turistina. Äijälä on tavannut brasilialaisessa reservaatissa elintilastaan taistelevia alkuperäisasukkaita, keskustellut yhdysvaltalaissoittajien kanssa siitä, onko rumpujen lainaaminen kommunismia, ja vaikuttunut japanilaisesta tapakulttuurista. – Kun paikallisten kanssa kiertää, näkee sitä normielämää. Se on rokkihommissa hyvä puoli. Ymmärtää sitä isoa maailmaa. Ja kun pääsee takaisin Eurooppaan, on jo melkein kotona. Sähköhommia Läjä Äijälä voisi vuoden päästä jäädä jo eläkkeelle. Hän aikoo harkita asiaa. – Vähän pöljältä se tuntuu, mutta mikäs siinä, jos saa vapaana maata. Kuiteskaan en mene mihinkään eläkeläiskerhoon, vaan teen mitä huvittaa. Ei kyllä aika tule yhtään pitkäksi, vaan tulee helvetin mukavaa. Onhan mulla TK ja näitä sähköhommia. Tänä korona-aikana, kun oli nämä rokkibändit jäissä, niin tuollahan minä olen vielä enemmän kyykännyt tuossa omassa studiossa äänittelemässä. ”Sähköhommat” tarkoittavat elektronista musiikkia, jota Äijälä on tehnyt ”rokkihommien”, eli lukuisten eri tyylisten bändien ohella aina 70-luvun puolelta asti. Oma studio on makuuhuoneessa, josta löytyy jos jonkinlaista syntetisaattoria. Äijälän elektronisen musiikin bändeistä aktiivisimmin keikkailee The Kolmas, jota Äijälä tekee yhdessä TK-basisti Markku ”Lene” Leinosen kanssa. Lokakuussa ilmestyi myös Läjä Äijälä & Albert Witchfinder -yhteistyön Centuries of Youth -LP. Kaksikko on äänittänyt tähän mennessä jo toisenkin levyn, ja lisää on tulossa, ehkäpä keikkojakin. Jänniä ääniä postikeskuksessa Syyskuussa sai ensiesityksensä Läjä Äijälästä kertova Noora Räätärin, Kilian Hännisen ja Janne Leimolan dokumentti Koneiden ja kissojen orja. Tuotantoryhmä oli hetken aikeissa mennä Oulun postikeskukseen ihmettelemään lajittelukoneiden ääniä, mutta ideasta luovuttiin osoitetietojen suojaamiseksi. – Siinä oli se idea, että postissa on hieno se kone, helvetin hyvä. Kun panee silmät kiinni, jyskyttää se kone hauskasti semmoista rytmiä. Kun alkaa kaukaa lähteä ne laatikot ja kuulua pim pim pim, kun ne menee ja tulee sieltä ja kiertää, ihme ja kumma pää pää. Sitten alkaa se kone jyskää, ihan kuin semmoinen teollinen ralli. Jää oikeasti kuuntelemaan, että pikkusen hyvä. Sitä minä oon siellä yövuorossa kuunnellut ja välillä oon kännykällä äänittänyt, että teen niistä ralleja. Tehtaiden, liikenteen ja ympäristön äänet ovat aina kiinnostaneet Äijälää muutenkin. – Onhan se melua, mutta se on tietynlaista. Kun panee silmät kiinni ja kuuntelee, vaikka keskellä tietä, niin hyvä stereoääni. Muistan, kun pikkupoikana Torniossa meni se rautatiejuna ja aina alkoi kilkattaa jo kaukaa. Siitä on jäänyt, että nämä kaikki äänet kiinnostaa. – Ei se ole niin tylsää, mitä voisi kuvitella. Jos ymmärtää, varsinkin jos konehommia ja tämmöisiä soittaa, niin nehän menee sillä lailla hauskasti. Siinä on meininkiä. Kun tehdas möykkää tuossa jotain sähköhommaa, niin mikäs hyvä biisi tämä on. Mielenkiintoista. Kaikesta lähtee hauska ääni, jos kuuntelee. < Veli-Matti ”Läjä” Äijälä Veli-Matti Äijälä tunnetaan myös elektronisen musiikin tekijänä. Oma studio löytyy kotoa, jossa suhinoita syntyy useimmiten aamuisin ja öisin. Sähköiset laitteet tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet äänen tuottamiseen. Äijälää kiehtoo ajatus, miten Beethovenin tai Mozartin kaltaiset säveltäjänerot olisivat aikanaan näitä mahdollisuuksia käyttäneet. Reitti_8_2021.indd 31 Reitti_8_2021.indd 31 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 33 32 K utsun alkuperäinen otsikko oli suunnilleen ”Koronan jälkeenkin on elämää”. Sitähän ei vielä tiedä, tauti raivoaa hullun lailla. Arvio oli ylioptimistinen. Joka tapauksessa eläkeläiskokoontuminen oli kuljetusliittojen Merisalissa Hakaniemessä Helsingissä 26.10.2021. Kun sitten vihdoin löysimme Ardin kanssa kokoustilan kymmentä vailla, se oli jo melkein täysi. Totta näytti taas olevan se, että eläkeläiset tulevat tapaamisiin etuajassa. Tilaisuuden jälkeen lähes leijuin pari päivää, olo oli jotenkin ylevöitynyt. Olin siihen mennessä nauttinut eläkettä vuoden ja 26 päivää. Koronan aikana se alkoi. Ei voinut käydä leffassa, ei kirjastossa, konserteissa, ei edes paikallisessa eli Onnen Autuudessa. Se oli hyvä aloitus: tajusi että kun maailma taas raottuisi, ei kannattaisi jäädä kotiin kattoon syljeskelemään. Ennen vapaalle lähdettiin tyylillä, ryminälläkin. Sittemmin, varsinkin tähän tautiseen aikaan livahdetaan takavasemmalle. Ei siinä paljoa ehdi miettiä, mitä Postintaival antoi, mitä otti. On ihmetellyt, mihin sekin kollega on kadonnut. Täällä sen ymmärsi. Parrasta päätellen PoutasMikko aikoo hankkia lisätienestejä joulupukkina! Työelämän jälkeenkin on elämää TEKSTI KARI PAJARI Parasta tässä olotilanteessa: voi kylmänviileästi ajaa Ilmalan seisakkeen ohi. Lapset usein toistelevat junakuulutuksia. Olen kuullut ainakin Ilmavan, Ilmalaivan, jopa Ilmavaivan! Huonointa on, ettei voi enää lojua saikulla. Entinen lätkävalmentaja Rauno Korpi, oltuaan vilttiketjussa parisen vuotta kuvasi tilannetta: ”Eläköityminen on myös sitä, että elämä kysyy taas: Entäs nyt, mitä tarjouksia olisi vielä jäljellä? Se on vähän hukassa, myönnän sen.” Mitä jäin kaipaamaan on työyhteisö, ne tolkuttomat keskustelut, monta kertaa kuullut vitsit, raportit lemmikkieläimistä ja kauppamatkoista, väittelyt musiikista ja politiikasta ja punnittu tieto urheilusta. Ja rytmi viikolle. Ikävä on varsinkin työterveydenhoitoa – se kannattaa hyödyntää tappiin asti. Kiitos mm. T ja K! Ansion pienenemiseen kannattaa varautua, ettei siihen joudu pakottautumaan. Vähän haikeana olen ajatellut, että kaikki Tehtaalla jatkuu kuin ennenkin. Olo on samalla huojentunut: ei sota yhtä miestä kaipaa. Tein kai osuuteni.. Ja faktaa, viime viikolta Tilastokeskuksesta ja Eläketurvakeskuksesta saatua. Miesten keskimääräinen työeläke on 1847 ja naisten 1420 euroa. 65-vuotias mies elää todennäköisesti vielä 19 vuotta, nainen 22. Varakkaat elävät pitempään ja terveempinä kuin köyhemmät ja kykenevät kustantamaan mielihalunsa ja oikkunsa. Ovatko he onnellisempia, sitä ei tiedä. Eläkeläisiä on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan, melkein 30 prosenttia väestöstä. Aikamoinen mahdollinen painostusryhmä ja poliittinen voima. Ehdotin Tehtaalta vuosikaudet sitten poistuneille visiittiä Pasilaan, jos sen voisi toteuttaa. Nähtyään nykyisen hurlumhein he olisivat vielä tyytyväisempiä oloonsa. P.S. Kokouksessa oli myös Lauri Jurvala 93 v. Oli tullut omalla autollaan. Hän kertoi Varikon Vanhat ry:n joka kuisista tapaamisista Kinaporissa. Paikalla on yleensä reilut 40 henkeä, asentajia, autokuskeja, lennättimen väkeä, siivoojia, autoesimiehiä jne. Voi vain arvella ja olla vähän kateellinen, miten yhtenäinen ja solidaarinen työyhteisö oli ja miten tärkeitä tilaisuudet ovat. Lauri vaikutti terävältä, muisti ja huumori pelasi, tuntui elettyyn elämään tyytyväiseltä. Ei kai ihan tyypillinen postilainen? Tällaiset kohtaamiset tekevät vahvaksi, kuin kuuntelisi Dublinersin esittävän esim. biisiä The Rare Ould Times, melko vapaasti suomennettuna Oi niitä aikoja! Ja joulutyöniloa sinne Tehtaan uumeniin! Ei siellä ikuisesti olla, ei vaikka miten haluaisi! < Reitti_8_2021.indd 32 Reitti_8_2021.indd 32 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 33 32 Sa na on va pa a LÄHETÄ TEKSTI: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki M aailma muuttuu niin kovaa vauhtia, ettei perässä meinaa pysyä. Juuri kun luuli ymmärtävänsä modernismia, tuli postmodernismi. Eikä aikaakaan, kun Postikin alkoi viritellä sihtiään samaan suuntaan. Tätä kehityskulkua kutsutaan piireissä postimoderniksi. Yhtiön johdossa muutosta perustellaan yksinkertaisilla järkisyillä, täytyyhän Postin olla nykyaikainen. Ilmiön pisimmälle jalostetussa versiossa kone korvaa ihmisen. Tämän seurauksena moni on menettänyt postinsa firman palveluksessa. Heidät tunnistaa siitä, että toisessa kädessä on verokortti, toisessa ansioluettelo, eli CV. Modernissa maailmassa työtön työnhakija tuijottaa enemmän ceeveetä kuin teeveetä, sen verran pätkätyöt ovat lisääntyneet, ja firmojen rekrytointipalveluissa vietetty aika. Vapaa-aika kotisohvalla vähenee samassa suhteessa, samoin ansiotulo. Postmoderni maailma edellyttää yksilöltä sopeutumista. Muuten putoaa kärryiltä, tai skuutin päältä. Kirjailija Juha Hurme julkaisi tänä vuonna uuden version Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Siinä vanhakantaiset sanat on korvattu modernilla suomella. Jukolan talo ei enää sijaitse ”liki” Toukolan kylää, vaan ”lähellä”. ”Köntti” on 2000-luvulla ”juntti”. Muistakin suomalaisen kirjallisuuden klassikoista tulisi tehdä päivitetyt versiot. Aloittaa voisi Tuntemattomasta sotilaasta, jonka Rokka viittaa nimellään menneen maailman sekasyöjiin. Kasvisrokka sen sijaan saa hyväksyvän nyökkäyksen modernin maailman pescovegetaristeilta ja fleksaajilta. Lähimmäisten luonnehdintaan näihin päiviin asti käytetty ”sika” on millenniaalien suussa vaihtumassa kovaa vauhtia ”vegeksi”. Sitä ei tietenkään valmisteta itse, kuten ei joulusikaakaan, vaan tilataan Woltista, moderniin tyyliin. Huhutaan, että Tuntemattoman sotilaan repliikki ”Suomen sotilas vastaa kymmentä ryssää” oli aikoinaan inspiraationa Postin johtoryhmässä, kun firmassa tehtiin ensimmäisen kirjelajittelukoneen investointipäätöstä. ”Yksi lajittelukone vastaa tuhatta postilaista”, uhottiin ylimmän kerroksen neukkarissa. Ammattiliiton edustajan kysymykseen ”mutta mitäs sitten tehdään, kun tulee se tuhannesensimmäinen” vastattiin, että irtisanomisuhkaa ne tottelee niin kuin kaikki muutkin. Sen jälkeen ruuvia on kiristetty niin paljon, että JVG-yhtyeen hittibiisi Ikuinen vappu muuttui postilaisten suussa muotoon Ikuinen hoppu. JUKKA KAUNONEN Me postimodernit 33 Reitti_8_2021.indd 33 Reitti_8_2021.indd 33 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 35 34 2 1 3 4 SÄÄDYTÖN ---RITI RALLA PUOLTOÄÄNIÄ TORA SEKAISIN KASVAA KOSTEIKOSSA RINGO KOSMONAUTTI GERMAN TONY YKSI OTAVASTA FAIJOJA TIRISTÄ MONONEN VUORISTO AHKEROI AASIASSA ALKUJUHLIA TYÖKALU KORPELA ....MAS +TE PÄÄLLYSTEITÄ ANTAA SANANSA YLLÄTTÄEN RANTEESSA? -POHJA 4 8 7 5 6 Laadinta: Jyrki Takala TÄEN PAKONOMAISIA BERGMAN KOLIKKO SIITÄ ----! VEIKKAUSLIIGASSA EI MYÖHÄSSÄ MUUALLE " " RÄPPÄRI SINISALO VEHVILÄINEN ARIN BIISI PYYTELEE HOETTU ULKOMUOTO AIVAN KUIN ENNEN HELLITTÄMÄTTÖMILLÄ PIDETTY RAZMYAR KANTAUTUA RICHARDS MOON EI PYHÄPUKU KIRJAN LEHTI PIITU -AS GOLFTARPEISTOA SUOJAAVA KUKISSA RÖYHKEÄÄ SAPELEILLA EI PÄÄROOLISSA UUSILLA TUOTTEILLA Laadinta: Jyrki Takala EI PÄÄROOLISSA TEILLA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Reitti_8_2021.indd 34 Reitti_8_2021.indd 34 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 35 34 35 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Timantit ovat ikuisia – me emme, ja se maksaa P erinteinen taloustiede opettaa meille, miten hinnat määräytyvät hyödykemarkkinoilla. Hyödykkeet ja niiden tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät ovat niukkoja. Niukkuus tarkoittaa sitä, että näitä hyödykkeitä ei ole mielin määrin tai tarpeeksi kaikille. Ja koska niitä ei ole rajattomasti, niille määrittyy hinta, joka on sitä korkeampi, mitä niukemmasta sekä halutummasta hyödykkeestä on kyse. Taloudellisten voimavarojen rajallisuus on yksi niukkuuden perussyistä. Toinen on ihmisten tarpeiden laajuus ja loputtomuus. Ääripääesimerkkejä tästä markkinalainalaisuudesta on monia. Esimerkiksi puhdasta vettä on Suomessa yllin kyllin tarjolla, minkä vuoksi se on halpaa, vaikka se on meille aivan välttämätön ja elintärkeä luonnonvara. Sillä perusteella se voisi olla hyvinkin kallista, koska välttämättömyyshyödykkeenä sen kysyntä ei lopu koskaan. Mutta vesi on meillä niin halpaa, että puhtaalla juomavedellä jopa pestään autot, kadut ja huuhdellaan wc-pöntöt. Tähän samaan kategoriaan kuuluu myös puhdas ilma, jota ilmaishyödykkeenä on käytetty vastuuttomasti ja vaalimatta. Hiilen hinnoittelu ja sitä varten säädetty päästökauppa on yritys hinnoitella hengitysilma sen tärkeyttä vastaavalle tasolle. Niukasta hyödykkeestä esimerkiksi kelpaa, vaikka timantit, joiden esiintymät ovat harvinaisia, ja sen takia kalliita, vaikkei arkinen elämämme riipukaan niistä millään tavalla – lukuun ottamatta työkaluihin tarvittavaa materiaalia. Toinen esimerkki luksushyödykkeestä on avaruusmatka, joka maksaa noin 200 000 euroa, koska rakettiin ei montaa istuinta voi laittaa ja rikkaita uskalikkoja riittää jonoksi saakka. Valtaosa hyödykkeistä on kuitenkin sellaisia, joilla hintamekanismi toimii kutakuinkin ennustettavasti ja normaalisti: mitä niukempi on tarjonta ja mitä enemmän hyödykettä halutaan, sitä korkeampi hinta – ja päinvastoin. Tähän pääsääntöön löytyy yllättävä poikkeus. Tiedättekö, minkä hyödykkeen tai resurssin hinta kasvaa, vaikka sitä olisi käytössä kaikilla keskimäärin enemmän kuin aikaisemmin? Poikkeama yllä mainitusta hintojen lainalaisuudesta on meidän länsimaisten ihmisten aika. Se vasta on kallista! Mitä enemmän meillä on aikaa, sitä arvokkaampaa se tuntuu olevan. Olemme saaneet toimintakykyistä elinaikaa useita vuosia esi-isiämme enemmän. Elinaika on pidentynyt paremman ravinnon ja lääketieteen ansiosta. Lisäksi työehtojen ja tuottavuuden paraneminen ovat lyhentäneet työviikkoa ja työaikaa. Nelipäiväinen työviikko on kohta todellisuutta. Vanhuuseläkkeelle jäädään usein täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Myös näppärät vekottimet ovat vapauttaneet meidät monista kotitalouden töistä, kun on keksitty erilaisia kodinkoneita, kuten roboruohonleikkurit, tiskija pyykkikoneet ja mikroaaltouunit, puhumattakaan aikaa ja vaivaa säästävistä digipalveluista. Olemme siis saaneet hurjan paljon lisää vapaa-aikaa. Mutta miksi ajastamme on tullut arvokkaampaa sitä mukaa kun sitä on yhä enemmän? Aikamme on edelleenkin rajallinen ja siksikin niin ainutlaatuista, ja itseasiassa ainut mitä meillä todella on. Kansakunnan yleinen vauraus ja edeltävien sukupolvien rakentama hyvinvointivaltio ja vanhempiemme jättämät perinnöt ovat antaneet meille enemmän valinnan mahdollisuuksia, kenelle ja mihin vapaa-aikaamme myymme ja käytämme. Hulluinta tässä kuitenkin on se, että meillä on valtava kiire koko ajan ja tuntuu, ettei aika riitä mihinkään! < Mitä enemmän meillä on aikaa, sitä arvokkaampaa se tuntuu olevan. Reitti_8_2021.indd 35 Reitti_8_2021.indd 35 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 37 ALUEVAALEISSA kannattaa äänestää! Vastuu sote-palvelujen tuottamisesta siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Tammikuun aluevaaleissa ratkaistaan, miten sosiaalija terveyspalveluja tuotetaan. TEKSTI: JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija S osiaalija terveydenhoidon siirtyminen aluevaltuustojen päätösvaltaan tarkoittaa muun muassa sitä, että aluevaltuustot päättävät palokuntien ja terveysasemien sijainnista, ikääntyneitten palveluista, mahdollisista palvelumaksuista, koulujen oppilashuollosta ja nuorten mielenterveyspalveluista. Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa olevan sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen. Päätöksen mukaisesti maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään kunnista vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Tämän vuoksi maassamme käydään ensimmäiset aluevaalit, joiden vaalipäivä on 23.1.2022. Aluevaalit käydään 21 hyvinvointialueessa. Toisin sanoen äänestämään pääsee kaikkialla muualla Suomessa paitsi Helsingissä, joka kaupunkina muodostaa hyvinvointialueen. Sote-palveluista ja pelastustoimesta Helsingissä päättää kaupunginvaltuusto. Aluevaalien vaalipiirit muodostuvat hyvinvointialueista. Vaaliliitot, lähinnä puolueet, asettavat ehdokkaat hyvinvointialueelle. Äänestäjät voivat äänestää kaikkia oman hyvinvointialueensa ehdokkaita. Tulos lasketaan aluekohtaisesti. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Nämä ensimmäiset aluevaalit käydään erillisinä. Vuodesta 2025 aluevaalit käydään kuntavaalien yhteydessä. On ymmärrettävää, jos ensimmäiset aluevaalit herättävät hämmennystä. Kyse on kuitenkin hyvin tärkeistä asioista, joista nämä aluevaltuustot päättävät. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin. Ylipäätänsä aluevaltuustot päättävät miten sosiaalija terveydenhoidon sekä pelastustoimen taloudelliset voimavarat käytetään. Lisäksi tämän muutoksen myötä noin 200 000 työntekijän työnantaja vaihtuu, joten aluevaltuustot ovat tärkeässä asemassa myös henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Kuten tiedämme, puolueilla on erilaisia painotuksia asioista, joten äänelläsi on merkitystä. Aluevaalien päätökset koskevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita. Siksi on tärkeää, että myös palkansaajat käyvät tammikuussa äänestämässä. Maakuntavaltuutetut toimivat äänestäjiltä saadun voiman turvin. Antamalla äänesi annat pontta kannattamillesi asioille. < Aluevaalien aikataulu • Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. • Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022. • Aluevaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueelle yhteensä 207 valtuutettua. • Valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. • Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. PAUn jäseniäkin mukana Reitti-lehden tietojen mukaan ainakin seuraavat PAUn jäsenet ovat mukana aluevaaleissa: • Tapio Ailasmaa, 70 v, postityöntekijä, eläkeläinen, Vasemmistoliitto, Satakunnan hyvinvointialue • Kari Hokkanen , 63 v, postityöntekijä, SDP, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue • Marko Hytönen , 55 v, postinjakaja, sivutoiminen palomies, SDP, Keski-Suomen hyvinvointialue • Mauri Jaakkonen , 62 v, postityöntekijä, työtön työnhakija, Vasemmistoliitto, Lapin hyvinvointialue • Jukka Kalliokoski , 54 v, postityöntekijä, pääluottamusmies, SDP, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue • Kari Lempinen , 61 v, tuntiopettaja Kiljava, SDP, Päijät-Hämeen hyvinvointialue • Tarja Strandén , 61 v, HR Assistent, SDP, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 36 Reitti_8_2021.indd 36 Reitti_8_2021.indd 36 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 37 Kilpailukielloista tulee työnantajille maksullisia K ilpailukieltosopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, jotka rajoittavat työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimusten tekemiselle on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työsuhteeseen tai työnantajan toimintaan. Kilpailukieltosopimuksia koskevaan sääntelyyn on tulossa muutoksia, jotka astuvat voimaan 1.1.2022. Lakimuutoksen tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia ja määritellä vähimmäistaso maksettaville korvauksille. Keskeisimmät muutokset Keskeinen muutos nykytilaan verrattuna on, että kilpailukielloista tulee työnantajille maksullisia. Työnantaja joutuu siis jatkossa maksamaan työntekijälle korvausta siltä ajalta, jolta kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan 1.1.2022 TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja rajoitusajasta eli kilpailukiellon pituudesta. Mikäli rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta kilpailukiellon ajalta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvaus on 60 prosenttia tavanomaisesta palkasta. Korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti. Uutta on myös se, että työnantajalla on jatkossa oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa. Tällöin irtisanomisaika on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, mutta kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut tai purkanut työsuhteensa. < 37 Reitti_8_2021.indd 37 Reitti_8_2021.indd 37 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 39 38 Menoon mukaan Kiitän jäseniä, kollegoita ja yhteistyökumppaneita menneistä vuosista. Toivotan samalla oikein Hyvää Joulua ja kaikkea hyvää tuleville vuosille. T. Emerita pääluottamusmies ERJA HAKKOLA Seinäjoella tryskätähän PAUn XVI talavipäivillä 12.-13.2.2022. Ohjelmassa tutut avajaispuheet, messuosasto sekä ammattiryhymäpalaveerit. Myös vähän vanhemmat flikat ja poijaat kokoontuvat Pekan johoralla. Kisaalemma uutena lajina Padelissa arvotuin nelinpeliparein (turnaukseen mahtuu 32 nopeinta) ja keilaalus (kilpasarja naiset/ miehet 3 sarjaa ja harrastelijat naiset/miehet 1 sarja). Näihin kisoohin pitää ilmoittautua etukätehen 28.1.2022 mennessä allekirjoittaneelle keilaus ja Padel Jari Hakala (jari.hakala@posti.com). Heti kinkun sulattelun jälkehen ole siis asialla, jos haluat kilipaalla ja näyttää taitos. Rohkiasti vaan mukahan, tärkeintä ei ole voitto vaan hyvät jäläkipelit. Majoitus ja ruokailuvaraukset omien ammattiosastojen kautta, lisätietoja ammattiosastojen toimihenkilöiltä. Minulta saa myös osastokirjettä (8.11.) sähköpostitse, jos tarvetta. Laitanpahan tähän vielä kaikille varuuksi Pohojalaaset maskinkäyttöohojehet, jos siihen aikahan vielä on suositus maskinkäytölle: • Pidä sitä rättiä suun ja nenän tukkeena • Älä tuki liika likelle kaupoos tai muis yleisötilaisuuksis • Pese käsiä usein, pese käsiä mennen tullen ja kuivaa hyvin • Älä räi ketään päin • Älä kaiva nenää, johona ne pöpöt asuu • Huolehri, jotta ei mukulakkaa unohra näitä ohojeeta • Älä kopeloo kaupas joka tomaattia tai herelmää • Oo ystävällinen niillekki, jokkei jostakin syystä on pannut maskia noukkahansa. • Muista jotta, ku irrootat maskin, ota korvalenkiistä kiinni ja laita roskihin. • Jos käytät kangasmaskia, niin laita maskin lisäksi pussihin mäntysoopaa ja vettä. Hulujuta ja kaada vesi pois. Ota viä uusi huuhteluvesi kraanasta ja hulujuta uurestaan sitä pussia, tyhyjää pussi ja paa maski sille varattuhun astiahan ja keitä 5 min. Saat olla ittehes tyytyvääne, kunet ainakaan itte sitä koronaa levitä ympäriinsä. Laittakaahan flikat ja klopit päivämäärät ylähälle, näistä tryskööstä ei kannata jäärä pois. Tervetuloa lakeuksille, nähärähän silloon turvallisissa merkeissä! JUKKA KALLIOKOSKI järjestelytoimikunnan pj. jukka.kalliokoski@posti.com PAUn Salon osasto liittyy Varsinais-Suomen osastoon PAUn Salon osaston viimeinen vuosikokous pidettiin lokakuun 30. päivänä 2021 Salossa. Salon osasto ehti toimia 84 vuotta. Salon osastosta siirtyy tämän vuoden jälkeen PAUn Varsinais-Suomen osastoon noin 50 jäsentä. Nelisenkymmentä Salon osaston jäsentä, mukana oli myös veteraaneja, kokoontui Salon osaston viimeiseen vuosikokoukseen. Salon osastolle tulee uudessa osastossa perustettavaksi oma Salon työhuonekunta. Uuden osaston toimikunnan kokouksiin valittiin Salon osastosta kutsuttavaksi Jukka Meronen, Taru Sahla ja Jouni Toppinen. TEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI KUVA: JUKKA MERONEN PAU:n Varsinais-Suomen osaston puheenjohtaja Marko Koivumäki (vas.) kättelee toimintansa lopettavan Salon osaston puheenjohtaja Arto Niiniä. Niini siirtyy pitkän postiuransa jälkeen oloneuvokseksi. Kiitos Josko kolomas kerta toren sanoos! PAUn XVI Talvipäivät Seinäjoella 12.-13.2.2022 Reitti_8_2021.indd 38 Reitti_8_2021.indd 38 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 39 38 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Tero Koski. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 7/2021 K I R S T A S H A L L I T U S R A T I U R A L E S I N E J A A T K U L I V I H T I A T R O S I M O E T K O T T E R V E I S E T I U T H E N K A R I T A I E M A L I T L U V A T A Ä K I S T I M A N I A T A T A K A P P A L E A N E L E V A U J O I N M A N T R A I P O I M U R I K E I T H I T S I S U T N A R K I A S U S P E I T E B T E S I T E L M Ä E T U I L U N A S I M A K A L I S T U S O K I I R I Ä T A K U U T T U U T T I S T A T I S T I Pasilan osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 12.3.2022 klo 12.00 Paikka: Hotel Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Käsiteltävät asiat: • Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet • Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja • Toimintakertomus ja suunnitelma • Tilit ja lausunnot • Osaston sääntömuutos Postipurjehdus on klassikko, mitä on järjestetty jo usean vuosikymmenen ajan. Risteilylle osallistui reilusti yli toista sataa PAUn jäsentä. Hyvien kokemusten saattelemana laiva onkin varattu jo ensi vuodelle 2022 perinteiseen paikkaan marraskuun ensimmäisen viikonlopun perjantain iltalähdölle. Toivottavasti sana hyvästä tapahtumasta kiirii ja risteily ensi vuonnakin toteutuu. Risteilylle saapui PAUn jäseniä seitsemästä ammattiosastosta; Varsinais-Suomen osastosta, Länsi-Suomen osastosta, Turun automiehistä, Forssan osastosta, Pasilan osastosta, PAUn PKS toimihenkilöistä ja Pirkanmaan osastosta. Tilaisuuden pääalustajaksi oli kutsuttu PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen puhumaan postialan murroksesta ja siitä, miten työehdot kestävät tässä paineessa. Edunvalvojien paneelissa pääluottamusmiehistä paikalla olivat Leo Harra Pirkanmaalta, Mauri Alanen Satakunnasta ja Tero Mäntylä Lounais-Suomesta. Työsuojelun edustajana mukana oli Postin valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi juuri valittu Hki Pok Länsi alueen Marko Koivumäki. Aluejärjestöä tämän kauden luotsannut oloneuvokseksi siirtyvä Arto Niini ja uusi aluejärjestön puheenjohtaja Noora Virtanen olivat myös reissulla mukana. Tilaisuus ei ollut pelkkää tiukkaa asiaa, vaan Postipurjehduksen hengessä laivalla oli myös pikkujouluhenkistä muuta ohjelmaa. Monelle risteilijälle hyvä ruoka, rento yhdessäolo ja hauskanpito olivat iso osa risteilyn antia. Risteilyn pääesiintyjänä oli Ylöjärven oma orkesteri Eppu Normaali. MARKO KOIVUMÄKI, matkanjohtaja Postipurjehdus keräsi taas suuren suosion PAUn Lounais-Suomen aluejärjestö järjesti perinteisen Postipurjehduksen 5. – 6.11.2021 m/s Viking Gracella välillä Turku-Tukholma-Turku. Ajankohtaisista asioista kertoo puheenjohtaja Heidi Nieminen. Eläkeläiset kokoontuvat klo 11.00. Kokouksen jälkeen lounas. Ilmoita erityisruokavaliosta. Kokouksen lopussa suoritetaan arvonta. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten 28.2.2022 mennessä: Helsingin postikeskus: Pääluottamusmies Pertti Touhonen p. 040 5539040 pertti.touhonen@posti.com Logistiikkakeskus, ulkomaantuotanto, PKSrahtiterminaali: Pääluottamusmies Aleksi Andersson p. 045 1563613 aleksi.andersson@posti.com Toimikunta Reitti_8_2021.indd 39 Reitti_8_2021.indd 39 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 41 Menoon mukaan Työpaikoilla tavataan taas jäseniä L iiton toimitsijat ja alueelliset edunvalvojat ovat kiertäneet loppuvuodesta Postin työpaikoilla ympäri Suomea. Koronaepidemia rajoitti käyntejä pitkään, mutta nyt työpaikoilla on onneksi päästy taas käymään. Loka-joulukuun aikana on käyty pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Savossa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Puheenjohtaja Heidi Nieminen ja Pirkanmaa-Satakunta -alueen edunvalvojat Tampereen postikeskuksessa. Kuopion postikeskuksessa tehdään jakelun esityö. Liedon logistiikkakeskuksessa vas. luottamusmies Petteri Syväkari, liittosihteeri Jussi Saariketo, pääluottamusmies Aleksi Andersson ja pakettilajittelija Anniina Läpinen. Oulu 40 jakelukeskuksessa työsuojeluvaltuutettu Jari Konttinen ja luottamusmies Janne Lehtilä. Pääluottamusmies Jesper Sundström ja liiton lakimies Veera Kekäle kiersivät Rannikko-Pohjanmaan työpaikoilla. Pieksämäellä pääluottamusmies Jari Kontkanen ja postityöntekijä Helmi Minkkinen. Imatralla annettiin työpaikalla influenssarokotuksia. Rokotusjonossa Arto Kuosmanen. 40 Reitti_8_2021.indd 40 Reitti_8_2021.indd 40 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 41 Kolumni Aloitteilla raivataan tilaa tavoitteille EMILIA KUKKALA ................................. K irjoitin edellisen kolumnini Reittiin työajan lyhentämisestä. Tähän numeroon haastattelin aiheen asiantuntijoita: työmarkkinaneuvos emeritus Pekka Peltolaa, joka johti kuusituntisen työpäivän kokeiluja 1990-luvulla, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antilaa, jolla on niin ikään vankka asiantuntemus aiheesta sekä tutkija Samuli Sinisaloa, joka on selvittänyt työajan ja ympäristökuormituksen yhteyksiä. Sinisalo huomautti, että työajan lyhentäminen on aikojen saatossa ollut hyvin keskeinen ammattyhdistysliikkeen tavoite – ja nyt se olisi mahdollista varsin helposti sitoa aikamme polttavimpaan tavoitteeseen pitää elonkehä ihmiskunnalle kelvollisena. Peltola totesi, että varma seuraus työajan lyhentämisestä on ainakin työntekijöiden lisääntynyt hyvinvointi, vaikka sitä vaikea onkin laskea. Antila puolestaan muistutti, että työntekijät tarvitsevat aikaa myös ”ihan vain lepäilyyn” ja että kysymys on lopulta siitä, kenellä on valta. Peltola, Antila ja Sinisalo argumentoivat jok’ikinen ensisijaisesti ihmisten parhaalla. Paremmalla elämänlaadulla, tyytyväisyydellä ja onnellisuudella. Vallalla. Tulkitsen tämän – ilahtuneena – osaksi jonkinlaista retorista käännettä. Ay-liikkeen rooli julkisessa keskustelussa on ollut pitkään reagoida vastapuolen aloitteisiin sen sijaan, että se esittäisi omia aloitteita. Vaikka on aloitteita tehtykin. Ne vain eivät ole oikein lyöneet läpi. Mediailmasto suosii työnantajapuolen aloitteita ja argumentaatiota, mikä on itsestäänselvyys jo, kun katsotaan median omistusrakenteita. Yleensä kaava on mennyt jotakuinkin niin, että työnantajapuoli on tehnyt jonkin – varsin usein sinänsä taantumuksellisen – ehdotuksen vedoten yleensä ylimalkaisesti talouteen. Työntekijäpuoli on vastannut kiusallisen tunnollisesti taloudelliseen argumentaatioon nojaten, mutta tullut samalla hyväksyneeksi, että esimerkiksi ”kilpailukyky” ja ”talouskasvu” ovat prioriteetteja. Kun ekologisen kriisin todellisuus murtautuu pikkuhiljaa tajuntoihin Suomenniemelläkin, alkavat välttämättömyydet näyttää hieman toisenlaisilta. Saattavatpa jotkut kääntyä päinvastaisiksikin. Tässä on, kuten Sinisalokin toteaa, ay-liikkeellä tuhannen taalan paikka vastata kriisiin ja vieläpä turvallisesti ydinosaamisalueeltaan. Samalla ay-liike tulisi vastanneeksi myös laskevan järjestäytymisasteen kriisiin. Nimittäin senkaltaiset aloitteet, että ”työntekijät tarvitsevat enemmän aikaa toisilleen, lapsilleen ja lepäilyyn” saavuttavat taatusti enemmän suosiota kuin mitkään työn autuuden julistukset. (Itsestäänselvää on, ettei tuntipalkan kuulu laskea, vaikka työaika lyhenisikin.) Vaatii uskallusta lähteä tekemään aloitteita aikana, jolloin niinkin perustavanlaatuiset saavutukset kuin työehtosopimusten yleissitovuus ovat uhattuina. Toisaalta – eikö juuri silloin olisi aika potkaista pallo vastustajan päätyyn? Kunnon hyökkäyksillä tehdään pelitilaa omille tavoitteille sen sijaan, että tyydyttäisiin pelkkään puolustuspeliin oman maalin edessä. Torjuntavoittoja ei ole syytä väheksyä, mutta joskus saa(ttaa) osua maaliinkin. Lööbailua, leipää ja luksusta!* *vapaa-ajan kaltaisia ylellisyyksiä. Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija Kunnon hyökkäyksillä tehdään pelitilaa omille tavoitteille sen sijaan, että tyydyttäisiin pelkkään puolustuspeliin oman maalin edessä. K U VA : N A U SK A Kuopion postikeskuksessa tehdään jakelun esityö. Reitti_8_2021.indd 41 Reitti_8_2021.indd 41 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 43 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE Maanantaista torstaihin klo 9.00–11.00 ja 13.00–15.00 Suljettuna perjantaisin. OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, katutaso 00530 Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT www.kuljetusalantk.fi Työttömyysturva Työtulojen suojaosa jälleen 300 euroa Soviteltua päivärahaa maksettaessa työttömyysturvassa on suojaosa. Suojaosalla tarkoitetaan sitä työtulon määrää, jonka voi ansaita ilman, että päiväraha pienenee. Suojaosan ylittävältä osalta palkasta puolet vaikuttaa vähentävästi päivärahaan. Ansiopäivärahan suojaosa on ollut vuoden 2020 kesäkuusta lähtien poikkeuksellisesti korkeampi, 500 euroa kuukaudessa ja vastaavasti 465 euroa neljän viikon hakujaksolla. Tämä väliaikainen lakimuutos päättyi 30.11.2021 ja joulukuun alusta lähtien suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän viikon hakujaksolla. Väliaikainen korkeampi suojaosa on voimassa vielä niissä hakujaksoissa, jotka alkavat viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavissa hakujaksoissa. Esimerkki 1 Kaisalle maksetaan osa-aikatyöstä kuukausipalkkaa. Hän hakee päivärahaa ajalta 1.-30.11.2021. Suojaosa on marraskuun hakemuksessa 500 euroa. Seuraava hakujakso tulee olemaan 1.-31.12.2021 ja tässä hakujaksossa suojaosa on 300 euroa. Esimerkki 2 Taisto saa palkan aina viikon välein ja hänen hakujaksonsa on neljä viikkoa (ma-su). Hän hakee päivärahaa ajalta 29.11.26.12.2021. Suojaosa on tässä hakemuksessa vielä 465 euroa. Seuraava hakemus täytetään ajalta 27.12.2021-23.1.2022 ja tällä hakujaksolla suojaosa on 279 euroa. Työttömyysturvalakiin tehdyt väliaikaiset muutokset päättyivät joulukuun alussa Liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytys palaa kolmeen tuntiin kokoaikatyössä Liikkuvuusavustusta voi saada, jos vastaanottaa työn tai työhön liittyvän koulutuksen pitkän matkan päässä asuinpaikkakunnaltaan. Liikkuvuusavustus maksetaan korvaamaan työmatkatai muuttokuluja. Liikkuvuusavustuksen myöntämisen edellytys on, että henkilö on päivärahan saajana välittömästi ennen työn tai työhön liittyvän koulutuksen alkua ja edestakainen työmatka on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli 2 tuntia päivässä. Työsuhteen tulee tämän lisäksi kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos kokoaikainen työsuhde alkaa aikavälillä 12.6.2020-30.11.2021, voi hakija saada liikkuvuusavustusta vielä yli kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella. 1.12.2021 tai sen jälkeen alkavassa kokoaikaisessa työsuhteessa edellytetään jälleen yli kolmen tunnin työmatkaa päivässä liikkuvuusavustuksen myöntämiseksi. Liikkuvuusavustuksen määrä on kokoaikatyön vastaanottavalle perustasoltaan 726 euroa kuukaudessa. Liikkuvuusavustus voidaan maksaa korotettuna, jos työmatkan pituus on yli 200 kilometriä yhteen suuntaan. Liikkuvuusavustukseen voidaan maksaa myös lapsikorotus. Osa-aikatyössä liikkuvuusavustus on 33,78 euroa päivässä ja sitä maksetaan ainoastaan tehtyjen työpäivien ajalta. < TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsittelijä Työsuhde alkaa Työmatkan keston minimivaatimus kokoaikatyössä Työmatkan minimikesto osa-aikatyössä Ajalla 12.6.2020-30.11.2021 Yli 2 tuntia päivässä Yli 2 tuntia päivässä 1.12.2021 tai sen jälkeen Yli 3 tuntia päivässä Yli 2 tuntia päivässä Reitti_8_2021.indd 42 Reitti_8_2021.indd 42 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 8 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 10.1. mennessä ja voita 20 € Työsuhde alkaa Työmatkan keston minimivaatimus kokoaikatyössä Työmatkan minimikesto osa-aikatyössä Ajalla 12.6.2020-30.11.2021 Yli 2 tuntia päivässä Yli 2 tuntia päivässä 1.12.2021 tai sen jälkeen Yli 3 tuntia päivässä Yli 2 tuntia päivässä Reitti_8_2021.indd 43 Reitti_8_2021.indd 43 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22
• Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymislomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_8_2021.indd 44 Reitti_8_2021.indd 44 9.12.2021 14.22 9.12.2021 14.22