• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 8 | 2023 Meillä on #PainavaSyy toimia! 22-23 Tuotantovastaavan työ on palapelin kokoamista 6 12 Väkivaltakokemus ei unohdu 18 Tampereella sovittiin tauoista Sivuilla 24-32 KOULUTUSTA Reitti_8_2023.indd 1 Reitti_8_2023.indd 1 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 3 2 Reitti 7 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 200 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2024 numero aineisto Reittiin ilmestyy 1 22.1. 14.2. 2 11.3. 3.4. 3 27.5. 19.6. 4 12.8. 4.9. 5 23.9. 16.10. 6 18.11. 11.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 6 16 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Tuotantovastaavan työ on palapelin kokoamista 9 Henkilökohtaisia palkanosia korjattiin 10 PAUn valtuusto piti jäsenmaksun ennallaan 11 PUHEENJOHTAJALTA: Onneksi on oikeus tukilakkoihin 12 Tampereella sovittiin tauoista 13 Mikkelin uudessa terminaalissa oma aurinkovoimala 14 Aki Liukkonen aloitti postiuransa Pappa-Tunturilla 16 Monen palan palapeli 18 Väkivaltakokemus ei unohdu 20 Milloin Posti pörssiin? 22 Yhtenäistä ay-liikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan 23 Hallitus heikentää työntekijän asemaa ja arkea 24 Osallistu PAUn kursseille-paranna ja laajenna osaamistasi 33 Viisi nostoa työturvallisuudesta 34 MENOON MUKAAN 35 AY-MAJAKKA: Hallitus pahentaa palkkaköyhyyttä 36 Ristikko 37 KYSYVÄLLE VASTATAAN 39 PUHETTA TALOUDESTA: Työmarkkinapainissa Tanska vastaan Suomi 40 På svenska 41 In English 42 MENOON MUKAAN 43 Muutosilmoitukset 14 Reitti_8_2023.indd 2 Reitti_8_2023.indd 2 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Järjestäytyminen ratkaisee Vuoden 2024 ensimmäisen Reitin aineiston deadline on 22. tammikuuta. Ykkösnumero ilmestyy 14. helmikuuta. Pä äk ir jo it us S AK:n jäsenliitot ilmoittivat itsenäisyyspäivän jälkeen uusista poliittisista työtaistelutoimista. Kyseessä on jo kolmas kerta, kun työntekijät pyrkivät aitoon neuvottelupöytään hallituksen kanssa. Työtaistelutoimien taustalla on hallituksen ajamat työehtojen ja sosiaaliturvan heikennykset, sekä lakko-oikeuden rajoitukset. SAK:n ja liittojen tiedotustilaisuuden jälkeen pääministeri Petteri Orpon (kok.) vastaus (Demokraatti 7.12.) liittojen vaatimuksiin neuvotteluista oli tyly: ”Ei käy”. Orpon mukaan SAK:n ilmoittamat mahdolliset toimet ovat kohtuuttoman kovia ottaen huomioon Suomen taloudellisen tilanteen ja sen millaisia uudistuksia hallitus on tekemässä. Mikäli hallituksen toimet toteutuvat, työntekijöillä ja työttömillä on edessä kovat ajat. Irtisanomista helpotetaan, ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, luottamusmiehen asemaa heikennetään ja työttömyysturvaa romutetaan. Ja kaiken tämän päälle vielä oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin rajoitetaan. Mikäli oikeus tukilakkoihin poistuu, sillä tulee olemaan erityisesti PAUn kaltaisille pienille liitoille iso vaikutus. Esimerkki löytyy lähihistoriasta. Syksyllä 2019 Posti halusi romuttaa työntekijöiden työehdot ja alentaa työntekijöiden palkkoja yli 30 prosentilla. PAUn jäsenet vastasivat laittamalla totaalilakon päälle kahdeksi viikoksi. Apuun tulivat muut kuljetusliitot AKT, RAU, SMU ja IAU tukilakkojen muodossa. Kuljetusliittojen tuki oli ratkaiseva. Kun koko Suomi uhkasi pysähtyä, joutui työnantajaliitto Palta ja Posti perääntymään. Postilaisten palkkoja ei leikattu ja työehdot säilyivät. Mikäli oikeutta tukilakkoihin ei olisi ollut, tulos olisi ollut toisenlainen. Viime kädessä työntekijöiden oikeudet perustuvat järjestäytymiseen. PAUn järjestäytymisaste on hyvä, mutta koko ay-liikkeen kannalta tilanne on toinen. Työja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan vuoden 2021 lopussa edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten järjestäytymisaste oli vain 54,7 %. Tämä oli varmasti hyvin tiedossa, kun työehtoihin ja sosiaaliturvaan liittyvistä leikkauksista hallitusneuvotteluissa päätettiin. Toivoa sopii, että ne työntekijät, jotka eivät liittoihin kuulu, heräisivät viimeistään nyt. Mikäli hallitus ei suostu ay-liikkeen kanssa yhteiseen neuvottelupöytään, edessä on pitkä taisto, joka ulottuu myös seuraavaan työmarkkinakierrokseen. Hallituksen työelämäheikennyksiä pyritään varmasti poistamaan seuraavissa tes-neuvotteluissa. Ja silloin jos koska, on työntekijöiden järjestäytymisellä alansa ammattiliittoon suuri merkitys. < JUHA PÖYRY Reitti_8_2023.indd 3 Reitti_8_2023.indd 3 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. PAUn Kansan sivistysrahaston apurahat jaettu KSR:n PAUn rahasto jakoi apurahansa seuraaville hakijoille: • Anu Rinne: Harmonikkamusiikin esittämisestä vanhusten hoitokodissa tulevien kulujen peittämiseksi 300 €. • Heikki Nygård/Endover -yhtye: Musiikin säveltämiseen, sanoittamiseen, sovittamiseen, tuottamiseen, tallentamiseen ja julkaisuun 500 €. • Hanna Korhonen: Kehonhallinta -kurssin maksuja varten 300 €. KSR:n PAUn rahaston hallitus Nyt sinulla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa liittosi toimintaan. Postija logistiikka-alan unioni PAU tekee jäsentutkimuksen 15.-26.1.2024. Tutkimuksella haemme tietoa ja kehittämistarpeita liiton toiminnasta; missä olemme onnistuneet ja mihin asioihin liiton tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Jäsentutkimuksessa voit kertoa ajatuksiasi muun muassa edunvalvonnasta, järjestötoiminnasta, koulutuksesta ja viestinnästä. Tarvitsemme palautetta jäseniltä, eli juuri sinulta. Lähetämme linkin jäsentutkimukseen sähköpostilla, joten tarkistathan osoitteessa easiointi.pau. fi, että sähköpostiosoitteesi on tallennettu liiton jäsenrekisteriin. Jos et ole tallentanut vielä sähköpostiosoitettasi, tee se nyt. Tarkista myös, että yhteystiedoistasi löytyy matkapuhelinnumero. Jäsenkyselyyn vastanneiden kesken arvomme 1 kpl 300 euron, 1 kpl 200 euron ja 1 kpl 100 euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja. PAUn yhteistyökumppani jäsentutkimuksessa on vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research Oy. Osallistu PAUn jäsentutkimukseen !!! Reitti_8_2023.indd 4 Reitti_8_2023.indd 4 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 5 4 Nyt kannattaa laittaa jo varaus kalenteriin päivämäärälle 16.-17.3.2024. Silloin järjestetään nimittäin PAUn XVIII Talvipäivät Joensuussa. Paikkana on Sokos Hotel Kimmel, joka palkittiin viime vuonna Euroopan parhaana kokousja tapahtumahotellina kansainvälisessä World Luxury Hotel Awards -kilpailussa. Talvipäivien avajaiset järjestetään Kimmelissä lauantaina 16.3. klo 10.30–13. Ennen avajaisia on yhteistyökumppaneiden messuosasto kokoustilojen aulassa klo 9–14., jonka jälkeen kokoontuvat jakelun, käsittelyn ja toimihenkilöiden ammattiryhmät. Samaan aikaan järjestetään myös eläkeläisille oma tilaisuus. Illallinen on klo 19–20, jonka jälkeen palkintojenjako. Sunnuntai-aamuna 17.3. järjestetään työehtoklinikka klo 9.30–12.30. Klinikalla PAUn toimitsijat kertovat ja vastaavat kysymyksiin ajankohtaisista asioista. Vapaa-ajan lajeina Joensuussa on keilailu, darts ja biljardi. Kilpasarjojen ulkopuolella on myös mahdollisuus keilata, pelata biljardia tai snookeria. Kilpailuja järjestetään keilauksessa ja dartsissa molemmissa lajeissa miehet ja naiset omina sarjoina. Talvipäivillä on mahdollisuus tutustua myös Joensuun taidepuutarha Botaniaan. Tutustumiset lauantaina 16.3. klo 15 ja klo 16. Botaniaan järjestetään kuljetus Kimmelistä. Ennakkoon ilmoittautuneille tutustuminen on maksuton, muuten käyntimaksu on 15 €/hlö. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumiset kilpailuihin ja Botaniaan 15.2.2024 mennessä: Jari Kontkanen, jari.kontkanen@posti.com tai tekstiviestillä 040 012 6260. Talvipäivien majoitusvaihtoehtoja Kimmelin lisäksi ovat Sokos Hotel Vaakuna, Scandic ja GreenStar Hotel. Katso majoitushinnat ja lisätietoja talvipäivistä osoitteesta pau.fi/pau/paun-xviii-talvipaivat-2024. < Työttömyysturvan ensimmäiset heikennykset tulevat voimaan vuodenvaihteessa Vuodenvaihteessa on tulossa voimaan ensimmäiset hallituksen suunnittelemat heikennykset työttömyysturvaan, mikäli lakimuutokset hyväksytään. Uudistukset tarkoittavat muutoksia työttömyysturvalakiin, jota työttömyyskassatkin noudattavat. Ensimmäiset heikennykset koskevat omavastuupäiviä ja lomakorvauksen jaksotusta. Ennen kuin kassa voi maksaa ansiopäivärahaa, lasketaan omavastuupäivät, joilta ei saa ansioturvaa. Nyt omavastuupäiviä on viisi ja tammikuusta alkaen määrä kasvaa seitsemään. Uuden omavastuuajan asettaminen alkaa vuoden 2024 puolella. Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaa eli ennen kuin ansiopäivärahaa voidaan maksaa, huomioidaan pitämättömät vuosilomat. Lomakorvaus tulee jaksotettavaksi, kun työsuhde päättyy 1.1.2024 tai sen jälkeen. SAK ja ammattiliitot vastustavat jyrkästi sosiaaliturvan heikennyksiä. Heikennysten vaikutuksista voit lukea lisää osoitteessa sak.fi/ajankohtaista/painava-syy/ sosiaaliturvan-heikennykset#esimerkkeja-heikennysten -vaikutuksista. < Toivotamme jäsenillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024! Ensi vuoden talvipäivät Joensuussa Reitti_8_2023.indd 5 Reitti_8_2023.indd 5 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 7 666 Työnkuva TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY TUOTANTOVASTAAVAN työ on palapelin kokoamista Reitti_8_2023.indd 6 Reitti_8_2023.indd 6 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 7 6 7 TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Järvenpään jakelun tuotantovastaava Susanna Kaukisella on monet langat käsissä yhtä aikaa. Jakelutoimipaikan pyörittäminen vaatii luovuutta ja monipuolista osaamista. Susanna Kaukinen aloitti postihommat Järvenpään jakelussa 18 vuotta sitten. Sittemmin eteenpäin pyrkivä nainen ryhtyi tekemään myös ryhmävastaavan sijaisuuksia ja työpaikkakouluttajan hommia. Tuotantovastaavana hän aloitti viime vuonna. -O len tunkenut itseni mielelläni kaikkiin koulutuksiin mitä on tullut vastaan. Kävin Viestinvälitysja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Vilopan ja olen ollut Postiopiston lähettiläskurssilla sekä Oranssi-koulutuksessa. Parhaillaan käyn lähiesimiehen ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena, joka on ollut tosi kivaa ja hyödyllistä. Lähipäivät pidetään Postintaipaleella, jossa olen tutustunut myös uusiin ihmisiin. Kaukinen ehti toimia Järvenpäässä ryhmävastaavana ennen kuin esimiesorganisaatio muuttui ja perustettiin tuotantosihteerin ja tuotantovastaavan toimenkuvat. Tuotantovastaaville maksetaan palkka Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen C-liitteen mukaan. Taulukkopalkan lisäksi palkka määräytyy henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin (H-osa) perusteella, joka tulee suorittaa kevään kuluessa. Reitti_8_2023.indd 7 Reitti_8_2023.indd 7 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 9 8 Työnkuva Tuotantovastaavalla on pitkälti sama rooli, mikä tuotantoesimiehillä oli ennen. Yksi keskeisimmistä tehtävistä Kaukisella on time-järjestelmä ja siihen kuuluvat työt. Katson, että palkat menee oikein, hyväksyn ylityöt, lisätyöt ja poissaolot. Kaikki nämä pitää olla todella jämptisti Timessa, että ihmisten palkat ja lisät tulee maksettua. Se on ehkä se tärkein tehtävä. Sitten palkkaan määräaikaiset työntekijät, johon käytetään Workdayta. Meillä pyörii määräaikaisina samat tutut ihmiset. Tuotantovastaava valmistelee myös viikkopalaveriin asioita, joita tulee työpaikkakouluttajalta, ryhmävastaavalta, palvelupäälliköltä ja työsuojelupäälliköltä. Katson myös, ovatko työntekijät nostaneet joitakin asioita Falconyyn, joita pitäisi palaverissa tuoda esiin. Kaukinen kertoo, että myös asiakaspalvelu laittaa paljon sähköpostia ja sitä kautta tulee luonnollisesti kaikenlaista palautetta. Myös Postin kilpailijan EarlyBirdin palautteet ohjautuu helposti Postille, koska asiakkaat eivät osaa aina erottaa mikä yhtiö minkäkin tuotteen jakaa. Myös kirjelaatikoiden tyhjennystä pitää seurata. Ja sitten pitää olla aina perillä saadaanko postit jaettua ja tehdä tarvittaessa poha eli poikkeamien raportointi. Tuotantovastaavalle kuuluu myös normaalit keskustelut työntekijöiden kanssa. Syksyn aikana niille on ollut erityisesti tarvetta, kun Järvenpäässäkin siirryttiin vuoropäivämalliin lokakuun lopussa. Yritän pitää myös kerran viikossa yhden turvallisuuskeskustelun työntekijöiden kanssa, kun on joku rauhallinen hetki. Työvuorosuunnittelussa oltava tarkkana Yksi tuotantovastaavan keskeisiä tehtäviä on myös työvuorosuunnittelu, jota tehdään yhdessä ryhmävastaavan kanssa. Oikeat ihmiset pitää saada oikeille reiteille. Vuoropäiväjakelu ja osa-aikaisuudet tuo tähän omat haasteensa. Niin sanottuja omia reittejä ei entisaikojen malliin enää ole. Jos oikein hyvin menee, niin vuoropäiväjakelussa joka toinen päivä jakaja voisi tehdä samaa reittiä. Osa-aikaisilla työntekijöillä on joka toinen viikko täydet työtunnit ja joka toinen viikko heillä on vain kaksi työpäivää. Osaaikaisten laittaminen lyhyellä viikolla samalle reitille on haasteellista. Ja tietenkin työvuorosuunnittelussa pitää huomioida myös osaaminen ja alueiden tuntemus, Kaukinen huomauttaa. Huolimatta jatkuvista muutoksista, hän sanoo pitävänsä työstään. Ihan vilpittömästi. Pidän tästä tosi paljon. Olen työssäni tällä hetkellä siellä, minne kuulun. Työyhteisö on tosi kiva, meillä on erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä ja me tullaan varsin hyvin toimeen keskenämme. Ryhmävastaava on hyvä työpari, hänen kanssaan on hyvä tehdä töitä. Muutenkin on sellaista turvaverkkoa tarjolla, esimerkiksi suunnittelijoilta olen saanut paljon apua. Tuotantovastaavan työn yksi keskeinen piirre on monipuolisuus ja joustavuus. Ei tarvitse istua koko aikaa tietokoneella. En ole mikään visionääri, mutta pystyn tämän noin 30 ihmisen työpaikan jotenkin hallitsemaan. Mulle tämä on sopivan kokoinen yksikkö. Työ on myös itsenäistä. Voin jonkun verran vaikuttaa siihen missä kohtaa päivää teen asioita. Olen saanut vaikuttaa myös omiin työaikoihin työmääränja tilanteiden mukaan. Koen saavani myös palvelupäälliköltä luottamusta. Siinä mielessä täällä on aika helppoa ja mutkatonta olla. Toki omat haasteensa tässäkin työssä on, eikä kaikki mene aina niin kuin Strömsössä. Resurssoinnissa ei ole kaikki osunut aina kohdalleen. Joskus on ollut liikaa tai liian vähän ihmisiä. Ylija aliresurssointia pitää välttää. Myös vuoropäivämalli muutti työvuorosuunnittelun Järvenpäässä monimutkaisemmaksi, kun käytössä on kolmea eri työaikaa; 38.25, 27 ja 25 tuntisia. Tiistai-torstai mallissa muisti aina, että tietyt ihmiset eivät tule tiistaisin töihin. Nyt ei sitten enää olekaan sitä, että osa-aikaiset eivät ole töissä tiettyinä päivinä. Ja sitten pitää katsoa minkä pituinen päivä heillä olikaan. Työvuorosuunnittelu uudessa mallissa ei ole enää niin säännöllistä ja helppoa. Kaukinen korostaa kuitenkin, että itse vuoropäivämalliin siirtyminen meni Järvenpäässä hienosti. Suunnittelijoilla ja kokeneilla jakajilla oli tässä keskeinen rooli. Jakajien jaksaminen huolettaa Pysyvää on vain muutos. Tuo sanonta pitää varsin hyvin kutinsa erityisesti Postissa. Postimäärän väheneminen ja jatkuvat muutokset aiheuttavat muutosneuvotteluja ja huolta työpaikoista. Myös jakelureitit kasvavat sitä mukaa, kun digitalisaatio vie jaettavaa. Postia jaetaan useista kimpuista, eikä toisten kanssa olla automaattisen reittilajittelun vuoksi enää paljon tekemisissä. Digitalisaatio seuraa jakajia myös reitille. Pomo-puhelimen kanssa on koko ajan enemmän opittavaa ja muistettavaa. On trecoja msm-kimppujen, pikakirjeiden ja pikkupakettien rekisteröintiä, Kaukinen luettelee. Muutoksista huolimatta Järvenpään jakelussa menee hyvin. Toimipaikassa on 14 kokoaikaista työntekijää, 9 osa-aikaista (25tai 27-tuntisia) ryhmävastaava ja tuotantovastaava. Meillä on hyvät tilat, eikä tarvitse olla sillit suolassa. Kaikki tavarat mahtuu tänne hyvin, meillä on erinomaiset tauko tilat, iso keittiö ja hyvät pukuhuoneet. Paikan sijainti on myös hyvä, tänne pääsee helpolla. Omasta jaksamisestaan Kaukinen pitää huolta koiralenkeillä ja toisinaan myös linturetkillä. Tuusulanjärvellä bongaukseen löytyy hyviä paikkoja. Se on sopivan leppoisaa puuhaa hyvällä säällä. Kovin kauas ei tarvitse kotoa lähteä, niin aina jotain näkee. < Susanna Kaukinen kohtaa työssään työpaikan ilot ja murheet. Työpaikalla viihdytään, mutta jakajien jaksaminen muutosten keskellä huolettaa. Reitti_8_2023.indd 8 Reitti_8_2023.indd 8 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 9 8 -P ilotti lähti siitä, kun huomattiin, että ryhmävastaavissa oli henkilöitä, jotka tekevät selkeästi toimihenkilöille kuuluvia tehtäviä. Pilotin kautta saatiin tehtävät oikeisiin liitteisiin eli henkilöt, jotka kuuluivat P-palkkaliitteeseen, siirrettiin C-liitteeseen, kertoo toimihenkilöiden pääkaupunkiseudun pääluottamusmies Laura Meriläinen. Pilotissa havaittiin ryhmävastaavien toimenkuvien olevan hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Ryhmävastaavien työnkuvat jaettiin karkeasti kolmeen eri ryhmään: tuotantovastaavan, tuotantosihteerin ja ryhmävastaavan toimenkuviin, joista tuotantovastaava ja -sihteeri ovat Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen C-liitteen työntekijöitä. Ryhmävastaavista siirtyi tuotantosihteeriksi tai tuotantovastaavaksi noin 130 henkeä. Muutokset työnkuviin ja palkkaliitteeseen tehtiin kuitenkin vapaaehtoisuuspohjalta, eikä ketään pakotettu uuteen rooliin ja palkkaliitteeseen. Arviointeja ei tehty oikein Muutokset toimenkuviin tehtiin kustannusneutraalisti eli kun muutokset tuli, kenenkään palkka ei tippunut. Työnantaja toteutti muutoksen niin, että ylimenevä palkanosa muutettiin toimihenkilöiden C-liitteen henkilökohtaiseksi palkanosaksi eli H-osaksi. Muutoksessa niille henkilöille, jotka siirtyivät ryhmävastaavista tuotantosihteereiksi, tuli kohtalaisen korkeat H-osat, koska P-palkkataulukossa olevat palkat olivat tuotantosihteerien palkkaan Henkilökohtaisia palkanosia korjattiin Syyskuussa 2021 päättyi jakelussa ryhmävastaavapilotti, jossa tarkasteltiin työnjohdollisten tehtävien määrää ja vastuita. Ryhmävastaavista siirtyi tuotantosihteeriksi tai tuotantovastaavaksi noin 130 henkeä. Samalla palkkaliite vaihtui toimihenkilöiden C-liitteeseen. nähden suhteellisen korkeita, Meriläinen sanoo. Tuotantovastaavilla, joita on tuotantosihteerejä enemmän, lähtöpalkka oli vastaavasti korkeampi ja näin H-osa oli pienempi. Kun H-osan arviointikeskusteluja tuotantovastaavien ja -sihteerien osalta keväällä 2022 tehtiin, niitä käytiin ensin oikealla tavalla. Muutaman päivän jälkeen keskustelussa sovittuja H-osia alettiinkin pienentämään. Tästä seuranneiden yhteydenottojen jälkeen heräsi epäilys, että H-osalle oli budjetoitu katto, jota ei saanut ylittää. Ilmeisesti jostain korkeammalta tuli määräys, että palkat ei saa nousta kuin tietyn määrän. Silloinhan se on osoitus siitä, että arviointeja ei ole tehty oikein, jos on annettu tietty määrä budjettia, joka jaetaan henkilöiden kesken, huomauttaa toimihenkilöiden Muu Suomi -alueen pääluottamusmies Martti Määttä. Kun ongelma tuli ilmi, Määttä ja Meriläinen pyysivät kesällä 2022 tuotantosihteerejä ja tuotantovastaavia ottamaan yhteyttä, mikäli H-osan arviointiin ei oltu tyytyväisiä. Neuvottelut työnantajan kanssa tuottivat tulosta. Tilanne on nyt korjaantunut niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet meihin yhteydessä ja joiden H-osan arviointien perusteluja olemme katsoneet, Määttä kertoo. Lisäksi työnantajan kanssa käytiin yleistä keskustelua H-osan arvioinneista koko kohderyhmän osalta ja mm. alkuvuodesta 2023 työnantaja koulutti esihenkilöitä arviointien tekemisessä. Sen seurauksena tuotantosihteerien ja-vastaavien H-osien arviointien osalta tapahtui merkittävää parantumista tämän vuoden osalta aikaisempaan verrattuna. H-osan arvioinnissa riittää kehitettävää Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi tulee suorittaa C-liitteen mukaisissa tehtävissä, jotka ovat palkkaryhmissä 001–005. Arviointi on suoritettava kevään kuluessa ja mahdolliset korotukset henkilökohtaiseen palkanosaan tulee maksaa viimeistään toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Yhteydenotot H-osan arvioinneista ovat pääluottamusmiehille tuttuja. Selvästikin H-osan arvioinnissa riittää kehitettävää. Työnantajan pitäisi itse noudattaa niitä ohjeita, joita H-osasta on olemassa eli esihenkilöiden pitäisi saada tehdä H-osan arviointeja niillä perusteilla, joita ohjeissa sanotaan. Esimerkiksi ohjeiden mukaan yhtiön taloudellisen tilanteen ei pitäisi saada vaikuttaa H-osan arviointiin. Lisäksi tekisi varmasti hyvää pitää ajoittain kertauskursseja kaikille esimiehille, sellaisillekin, jotka ovat jo pitkään tehneet H-osan arviointeja. Jo näillä parilla esimerkillä päästäisiin eteenpäin, Määttä toteaa. < Lue lisää H-osan arvioinnista Reitti-lehdestä 2/2022. Lehtiarkisto löytyy osoitteesta lehtiluukku.fi/lehti/reitti. TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_8_2023.indd 9 Reitti_8_2023.indd 9 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 11 10 P AUn valtuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen 27.– 28.11. päättämään ensi vuoden toiminnasta ja budjetista. Valtuuston kokouksen yhteydessä aloitettiin myös liiton strategiatyö, joka on tarkoitus saada päätökseen ensi kevään valtuuston yhteydessä. Strategiatyön osana toteutetaan ensi vuoden alussa jäsenkysely, joka toivottavasti tuo meille tietoa siitä mitä jäsenet toivovat liitoltaan tulevaisuudessa. Liiton jäsenmaksu säilyy ensi vuonna ennallaan eli on 1,59 % ennakonpidätyksenalaisesta palkkatulosta. Valtuustossa oli käsittelyssä osastoesitykset sekä jäsenmaksun ennallaan pitämisestä että jäsenmaksun laskemisesta. PAUssa on tehty viimeisen 15 vuoden aikana paljon toimenpiteitä, jotta jäsenmaksua ei ole jouduttu nostamaan. Toki tavoitteemme on, että jäsenmaksua voitaisiin laskea nykyisestä tasosta. ValtuusPAUn valtuusto piti jäsenmaksun ennallaan PAUn liittovaltuusto työsti toisen kokouspäivän aamuna liiton strategiaa tuleville vuosille. TEKSTI & KUVA: HEIDI NIEMINEN tossa käytin yhtenä esimerkkinä liiton henkilöstömäärää. Vuonna 2006, kun tulin liittoon töihin lakimieheksi, liiton toimistolla oli töissä 19 henkilöä. Elettiin liittofuusion jälkeistä aikaa, koska edellisenä vuonna Postiliitto ja PVL olivat yhdistyneet ja PAU syntyi. Nyt liitossa on 9 työntekijää eli henkilöstömäärä ja -menot ovat laskeneet niin paljon, kuin se on ollut mahdollista säilyttäen nykyiset jäsenpalvelut. Parin edellisen vuoden aikana suurin taloudellinen säästö on saatu aikaan työttömyyskassafuusioilla. PAUn oma kassa yhdistyi ensin kuljetusalojen työttömyyskassaan ja tämän vuoden alussa siirryttiin osaksi isoa A-kassaa. Nämä ovat tarkoittaneet vuositasolla satojentuhansien eurojen säästöä. Ensi vuoden osalta taas suurin negatiivinen yllätys talouden osalta on Kojamon hallituksen esitys siitä, että vuonna 2024 ei jaettaisi osakkeiden omistajille osinkoja. Tavoitteenamme on siis päästä vielä laskemaan nykyistä jäsenmaksua, mutta toistaiseksi alan työpaikkojen määrä on vähentynyt niin nopeasti, että tehdyillä säästötoimenpiteillä on pystytty pitämään jäsenmaksu ennallaan. Yllä kerroin, että liitossa oli vuonna 2006 töissä 19 henkilöä. Samana vuonna maksavia jäseniä oli vajaa 16 000 henkilöä. Nyt maksavia jäseniä on puolet vähemmän. Vuonna 2006 jäsenmaksuista kertyi tuloa yhteensä reilu 5 miljoonaa euroa. Nyt päästään aika lailla tasan 3 miljoonaan euroon. Noista summista osa menee työttömyyskassamaksuun, osa menee osastopalautuksina osastojen käyttöön ja loppuosa jää liiton menoihin. Pienempi jäsenmaksu on ehdottomasti tavoite, johon pyritään, mutta helppoa siihen pääseminen ei meidän alalla tule olemaan, koska alan työpaikkojen vähentyessä vähenee myös meidän jäsenmäärämme. < Reitti_8_2023.indd 10 Reitti_8_2023.indd 10 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Onneksi on oikeus tukilakkoihin 11 T ai ainakin Ruotsissa niihin on oikeus! Ruotsalaisille on totuttu olemaan kateellisia aika monesta asiasta ja jos maamme hallituksen toiveet toteutuvat, niin kohta voidaan kateellisina seurata miten ruotsalaiset hoitavat työehtoasioita kuntoon lakoilla ja tukilakoilla. Tällä hetkellä toimien kohteena on Tesla. Tesla ei ole suostunut sopimaan työehtosopimusta mekaanikoilleen ja tästä syystä Ruotsin teollisuusliitto IF Metall aloitti Teslan Ruotsin-yhtiön mekaanikkoja koskevan työtaistelun lokakuussa. Ilman muiden alojen solidaarisuutta ja tukea työehtosopimus todennäköisesti jäisi mekaanikoilta saamatta – yksin on mahdotonta taistella sellaista jättiä vastaan kuin Tesla. Tukilakoissa on tällä hetkellä mukana kahdeksan keskusjärjestö LO:n (vastaava järjestö Suomessa on SAK) jäsenliittoa. Viimeisinkin käänne tässä jutussa on mielenkiintoinen. Ruotsin postilaiset ovat järjestäytyneet ammattiliitto Sekoon ja aloittivat marraskuun loppupuolella omat tukitoimensa Teslan mekaanikoille. Tästä syystä Teslan Ruotsin-yhtiön kirjeet ja lähetykset pysähtyivät Postnordiin. Myös Teslan rekisterikilvet pysähtyivät Postnordiin (Ruotsin Posti) ja uusia Tesloja ei Ruotsissa saatu liikenteeseen. Tämä tietysti Teslaa harmitti ja amerikkalainen yritysjätti pisti juristiarmeijansa töihin, ja haastehakemuksen sai niin Ruotsin valtio kuin Postnordikin. Arvatkaapa ketä ei ole haastettu oikeuteen? Haastetta ei ole saanut ammattiliitto. Ruotsissa oikeus tukilakkoihin on niin vahva, että edes Teslan juristit eivät keksineet, että minkä lain perusteella voisivat haastaa tukilakoista ammattiliiton oikeuteen. Pohjoismaiseen työmarkkinamalliin kuuluu laaja oikeus tukilakkoihin, vaikka maamme hallitus koittaa muuta väittää! Teslan mekaanikkojen saama tuki olisi meillä jatkossa lainvastaista, jos hallituksen esitys tukilakko-oikeuden kaventamisesta tulee voimaan. Tukilakko ei saisi aiheuttaa ”suhteetonta haittaa tai vahinkoa työtaistelun kohteelle” eli tässä tapauksessa Teslalle. Ja kaikki toki tietävät, että lakko ja/tai tukilakko, joka ei aiheuta vahinkoa, on vaikutukseton eli turha lakko. Teslan toimitusjohtaja ja maailman rikkain mies Elon Musk on ollut tässä kiistassa vähäsanainen, mutta rekisterikilpiin liittyvät tukitoimet kirvoittivat Muskin toteamaan: ”Tämä on hullua”. Ei ole hullua. Ruotsissa Teslalle näytetään mitä pohjoismainen työmarkkinamalli tarkoittaa. Edes maailman rikkain mies ei saa tässä asiassa erityiskohtelua. Paitsi ehkä kohta Suomessa. < Reitti_8_2023.indd 11 Reitti_8_2023.indd 11 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 13 12 TAMPEREELLA sovittiin tauoista – taustalla vuosien kiista TEKSTI: JUSSI SAARIKETO KUVA: SATU OLLIKAINEN Posti Jakelu Oy:n Tampereen logistiikkakeskuksen henkilöstön taukoaikoja koskeva kiista on vihdoin ratkaistu työnantajan kanssa sovinnollisesti. Asiasta ehdittiin kiistellä lähes seitsemän ja puolen vuoden ajan. Sopuun päästiin marraskuussa ja uudet taukoajat ja käytännöt tulivat voimaan 1.12.2023 alkaen. S opimus sisältää muutoksia taukoaikojen pituuksiin ja taukoihin liittyviin toimintamalleihin. Uudet taukoajat koskevat Posti Jakelu Oy:n Tampereen logistiikkakeskuksen henkilöstöä riippumatta esim. työsuhteen kestosta tai työtehtävästä. Tampereen yksikössä tehdään postipalveluiden, pakettilajittelun ja terminaalityön erilaisia työtehtäviä. Henkilöstöä tiedotettiin sovun synnyttyä heti tuoreeltaan marraskuun lopulla Tampereella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. PAUn edunvalvojat ovat varsin tyytyväisiä lopputulokseen ja helpotus välittyi myös henkilöstön kasvoilta. Myös pääluottamusmies Leo Harra oli helpottunut. Työntekijät ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että kaikki ovat nyt yhdenvertaisessa asemassa ja tauot ovat kaikille kokoaikaisille samat. Taukokiista kesti 7,5 vuotta ja tämä on vaatinut kaikilta kärsivällisyyttä. Tästä haluan kiittää erityisesti meidän jäseniä. Kiitokset menee myös liiton toimiston ex-juristille Veera Kekäleelle, valtakunnalliselle pääluottamusmiehelle Satu Ollikaiselle ja liittosihteeri Jussi Saarikedolle. PAUta edustivat tiedotustilaisuudessa pääluottamusmies Leo Harra, valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja liittosihteeri Jussi Saariketo. 12 Reitti_8_2023.indd 12 Reitti_8_2023.indd 12 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 13 12 PAUn jäsenille rahakorvauksia taustalla korkeimman oikeuden tuomio Tampereen taukokiistan juuret johtavat aina vuoteen 2016. Korkein oikeus katsoi tuomiossaan 15.10.2021*, että osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Korkein oikeus vahvisti, että työnantaja oli menetellyt kantajien työsuhteen ehtojen vastaisesti, kun se on yksipuolisesti määrännyt taukokäytännön muuttamisesta. Korkein oikeus vahvisti tuolloin myös, että työnantajan ja kunkin työntekijän välisessä työsuhteessa sitovana työsuhteen ehtona pidetään taukokäytäntöä sellaisena kuin sitä noudatettiin ennen 1.8.2016. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan kantajilla oli lisäksi oikeus perusteettoman edun palautukseen. Työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta, joka on ollut käytännössä 23 minuuttia per tehty kokoaikainen työvuoro. Nämä korvaukset työnantaja on maksanut jo aiemmin PAUn jäsenille, jotka olivat kantajina. Uutta asiassa on siis nyt se, että työnantaja maksaa korvauksia myös muille kuin kantajille nyt tehdyn sopimuksen mukaan. Korvauksiin ovat olleet oikeutettuja raskaan postin ja terminaalin kokoaikaisissa työvuoroissa työskennelleet työntekijät, jotka olivat olleet kantajiin verrattavassa asemassa, mutta eivät olleet mukana oikeusprosessissa. Sovintosopimukset sisältöineen ovat näiltä osin henkilökohtaisia, ja niistä ovat PAUn edunvalvojat olleet yhteydessä asianosaisiin. Myös muilla paikkakunnilla tauoista sovittu paikallisesti Vastaavanlaiset sopimukset on tehty jo aiemmin tänä vuonna Postin eCD:n (pakettilajittelun) toimipaikoissa Vantaan logistiikkakeskuksessa, Liedossa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Eri toimipaikkoja koskevat ratkaisut ovat erilaisia siitä syystä, että niissä on ja on ollut käytössä toisistaan poikkeavia taukoaikaratkaisuja. Toimipaikkakohtaisissa sopimuksissa on otettu huomioon aiemman taustan ja vakiintuneiden käytäntöjen lisäksi mm. toimipaikan olosuhteet ja siirtymisaika taukotiloihin. Liittoon kannattaa kuulua aina Korkeimman oikeuden päätös vuodelta 2021 sekä marraskuussa 2023 tehdyt sovintosopimukset ovat konkreettinen esimerkki siitä, mikä merkitys ammattiliitolla ja järjestäytymisellä voi olla. PAUn jäsenilleen tarjoama oikeusapu ja edunvalvojien neuvottelupanos osoitti tässäkin tapauksessa tarpeellisuutensa. Ilman jäsenyyden tuomaa joukkovoimaa ja liiton edunvalvojien panosta asiassa ei olisi päästy nyt saavutettuun lopputulokseen. *Reitti -lehdestä 8/2021 voit lukea lisää kuinka korkeimman oikeuden päätöksestä ja asian taustasta. Reitti -lehti on luettavissa arkistosta PAUn kotisivuilta. < U uteen postiterminaaliin Mikkelin Tuskuun yhdistettiin saman katon alle kaikki toiminnot, perusjakelu, varhaisjakelu, rahti ja kuljetus. Terminaalissa työskentelee yhteensä noin sata työntekijää ja sen kautta kulkee Mikkelin seudun noin 150 000 postinsaajan lähetykset. Uusi terminaali on kooltaan noin 4 300 neliömetriä ja sen rakentamisessa on huomioitu energiatehokkuus ja vastuullisuus. Kaikki terminaalissa käytettävä sähkö on täysin uusiutuvaa. Lämmitys toteutetaan maalämmöllä, valaistus LED-tekniikalla. Tontilla on myös oma pieni aurinkovoimala, jonka tuottama energia hyödynnetään kiinteistössä täysimääräisesti. Postin mukaan Mikkelissä on lisätty merkittävästi fossiilittomien ajoneuvojen määrää. Vuoden loppuun mennessä Mikkelin alueella on käytössä yksi biokaasurekka, 10 sähköautoa, 2 sähkörahtiskootteria ja 17 sähkökärryä. Mikkelin uudessa terminaalissa oma aurinkovoimala Syyskuussa avatussa Mikkelin postiterminaalissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja työturvallisuuteen. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_8_2023.indd 13 Reitti_8_2023.indd 13 8.12.2023 13.28 8.12.2023 13.28
• 15 14 16 -vuotias Aki Liukkonen asteli Pellosniemen postikonttoriin keskiviikkona 1.10.1975. Liukkonen sai postista töitä tutun postikonttorihoitajan kautta. Hän kävi äidiltä kysymässä, kun tiesi että jäin opiskelupaikkaa vaille, että tulisikohan Aki meille töihin, Liukkonen muistelee. 1970-luvulla, jolloin Liukkosen postitaival alkoi, elettiin täysin toisenlaisessa maassa kuin nyt. Suomi oli muuttumasAki Liukkosen postiura alkoi Ristiinan Pellosniemellä 48 vuotta sitten. Liukkosen eläkekahveja juotiin lokakuun puolivälissä Mikkelin uudessa jakelukeskuksessa. Aki Liukkonen aloitti postiuransa Pappa-Tunturilla TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY, POSTIMUSEO sa hiljalleen maatalousmaasta palveluja tietoyhteiskunnaksi. Kansainvälistä näkyvyyttä maa sai vuonna 1975 Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön Etykin huippukokouksesta, jota isännöi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kokoukseen osallistui 35 valtion päämiehen joukossa muun muassa Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton pääsihteeri Leonid Brežnev. Postin pääjohtaja oli tuolloin Oiva Saloila. Postitoimipaikkoja oli 4220 ja Posti-Telessä henkilökuntaa 46 156. Vertailun vuoksi, tällä hetkellä Postin omia toimipaikkoja on 6 ja henkilökuntaa Suomessa 17 642 (2022). Aki Liukkonen aloitti postiuransa Ristiinan Pellosniemellä vuonna 1975. Postija telelaitoksen pääjohtaja oli tuolloin Oiva Saloila ja Posti-Tele oli Suomen suurin työnantaja. Henkilökuntaa oli yli 46 000. Asiakkaat ovat postinjakajan puolella, vaikka muutoksia on riittänyt. Reitti_8_2023.indd 14 Reitti_8_2023.indd 14 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 15 14 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Pauli Malminen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: MAITTAVA Palautearvonnan voittaja lehdestä 7/2023 O S L O R A K A S P O R E M U U T T O O R A K A S L A M M U V A R M A R U P I R O I S K E K A N T A M U S P U R H E A T S A L A S T A R R A A T O S P P E L I A L A A S K E L A L L A E L L A L I O T A R A O T K I E L V I H T I T P A A N U A S T I N L A I V A T E E T E A L U S K O L S E A N K A M A L A R A I K A S T E A L A S O S A K E N E L I N A A T I T T I L K K E E T A N N I A J A T A N T I Oikealta ohjattava Leyland Sherpa oli Liukkosen ensimmäinen jakeluauto, jonka sai talolta käyttöön. Brittiläinen Sherpa oli käytössä myös Royal Mailissa IsoBritanniassa. Sekakannosta taajamareitille Liukkonen näyttää ensimmäistä kontrahtia, joka on otsikoitu ”Postinjako Pellosniemen postiaseman 1 ympäristössä sekakantona”. Kouvolan postipiirin päällikön laatimassa työsopimuksessa reitin pituus on 19,6 kilometriä ja viikkovuorojen lukumäärä on 6 eli lauantaikin oli vielä silloin normaali työpäivä. Työpäivän pituus on 5 tuntia, eriteltynä lajitteluaika 2 ja jakeluaika 3 tuntia. Jakelupisteitä on 37 plus 18 kerrostaloa. Kerrostalot olivat Pelloksen tahtaan työsuhdeasuntoja. Koko asuinalue rakennettiin 1960-luvun alussa Pelloksen vaneritehtaan työntekijöiden asunnoiksi. Aki Liukkosen tuntipalkka oli työsuhteen alussa 7,45 markkaa. Kuukausipalkka oli 968,50, ajoneuvokorvauksen kanssa 1076,30 markkaa. Ajoneuvokorvaus tuli mopon käytöstä, joka Liukkosella oli klassinen Pappa-Tunturi. Nykyvaluutaksi muutettuna nuoren postipojan ensimmäinen kuukausiansio oli bruttona 996,10 euroa. Ensimmäinen työnimike oli postinjakaja, viiden kuukauden jälkeen se muutettiin postimieheksi. Samalla reitti muuttui polkupyöräreitiksi ja mopokorvaus hävisi. Pellosniemellä oli tuolloin oma jakelun lähtöpiste, josta lähti yksi jakelureitti. Myös Ristiinan kirkonkylällä oli omansa. Ristiinassa pakattiin postit myös Savonlinjan linja-autojen kyytiin vietäviksi heittolaatikoihin, Liukkonen muistelee. Pellokselta hän siirtyi pian Ristiinan kirkolle ja reitti muuttui taajamareitiksi. Neljä vuotta Liukkonen jakoi postia omalla autolla, kunnes sai käyttöönsä talon jakeluauton, oikealta ohjattavan Leyland Sherpan. Viideltä töihin ja yhdeksältä kotiin Liukkonen ehti jakaa Etelä-Savossa postia kuudella vuosikymmenellä. Siinä ajassa moni asia on tietenkin muuttunut. 1980-luvulla saattoi olla niin kevyitä päiviä, että töihin tultiin aamuviiteen ja päästiin yhdeksältä pois. Urakkahyöty oli huomattava, kun neljän tunnin päivästä sai koko päivän palkan. Toki virkamiesaikana kaikki oli myös hyvin muodollista ja virallista. Kun Liukkonen haki opintovapaata, oli sanamuodon anomuksessa oltava hyvin tarkka ja nöyrän kuuloinen. Sen muisteleminen huvittaa häntä vieläkin. Kansakoulun jatkoksi hän suoritti peruskoulun oppimäärän yhdessä vuodessa Valkealan kansanopistossa. Myöhemmin Liukkonen kävi työn ohessa myös iltalukion Mikkelin lyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1991. Olin jo aikeissa lähteä postista pois, kun minulla olisi ollut edellytyksiä hakea Jyväskylän matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Jäin kuitenkin postille. Liukkonen oli töissä Ristiinassa aina viime vuoteen saakka, jolloin jakelun lähtöpistekin siirtyi parinkymmenen kilometrin päähän Mikkeliin. Sitä ennen Ristiinan reittilajittelua oli tehty parin vuoden ajan Mikkelistä käsin. Ikoninen postimies Mukava työyhteisö ja hyvät työkaverit ovat auttaneet Liukkosta työssä jaksamisessa 1970-luvulta lähtien. Toki kaikenlaista kremppaakin on ollut, mutta niitä ovat lievittäneet myös hyvä työterveyshuolto ja Aslakkuntoutukset Anttolassa ja Peurungalla. Työhyvinvointisäätiön kuntoremonteissakin Liukkonen on käynyt. Postinjakajan merkitys asiakkaille varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla on ollut aina merkittävä. Jakajan kanssa on jaettu ilot ja surut. Tuttu ja turvallinen postimies on ollut kiinteä osa yhteisöä, johon on luotettu ja jota on odotettu. Jakajan arvostus erityisesti jouluna näkyy vieläkin. Viime vuosina asiakkaiden muistamiset ovat lisääntyneet, kahvipakettia ja suklaata tulee jouluna paljon. Tuntuu siltä, että monet asiakkaat ovat postinjakajan puolella, vaikka muutoksia on riittänyt. Iso muutos asiakkaille on myös tutun postimiehen eläköityminen. Monet vanhemmat ihmiset ovat kyselleet, että koskas sinä jäät pois, kun olet niin kauan ollut. Kyllähän tässä varmaan jonkinlaiseksi ikoniksi on tullut, kun on niin pitkään jakanut. Aki Liukkosen viimeinen työpäivä oli torstai 12.10.2023. 48 vuotta ehti vierähtää siitä, kun miehen postitaival alkoi. Melkoinen suoritus. < Reitti_8_2023.indd 15 Reitti_8_2023.indd 15 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 17 16 J oskus on läpsystä vaihto. Kun Tuomas Sipilä saapuu aamuvuorosta kotiin, vaimo Riina Sipilä saattaa olla kaasuttamassa ylivieskalaisen omakotitalon pihasta omiin töihinsä iltavuoroon. Kahden tyttären, kahden kissan ja kahden vuorotyöläisen perheessä arki on palapeli, jonka kokoamisessa on oma hommansa. Yllättävän harvoin palasia jää kuitenkaan puuttumaan, kiitos hyvän suunnittelun ja työnantajien jouston. Tuomas Sipilä toimii yhdistelmäajoneuvonkuljettajana Posti Kuljetus Oy:llä. Pääpaikka on Ylivieskan terminaalissa. Hän toimii yksikkönsä varaluottamusmiehenä, työsuojeluasiamiehenä ja on Monen palan palapeli Kahden kolmivuorotyötä tekevän vanhemman perheessä työn ja perhearjen yhdistäminen vaatii suunnittelua ja joskus myös vähän luovuutta. Yhteistä perheaikaa osataan arvostaa, sillä sitä on harvoin. TEKSTI & KUVAT: KATI VALJUS Iskä Postin vaatteissa. Ellen on askarrellut isän helmivaahdosta. AKT:n Kalajokilaakson Autoja öljyalan työntekijät ry 069 jäsen. Sipilä oli aiemmin PAUn jäsen, mutta liittyi AKT:hen liikkeenluovutuksen yhteydessä. Ylivieskasta Sipilän ajoreissut ulottuvat pitkälle maakuntiin, Ouluun ja Jyväskylään saakka. – Haaste on siinä, että työpäivä harvoin loppuu kellontarkasti silloin, kun työvuoro on merkitty päättyväksi. Tien päällä ja terminaalissa tulee usein yllätyksiä, Sipilä sanoo. Työ on kolmivuorotyötä ja työvuorolistat ovat tiedossa kaksi viikkoa etukäteen. Sairaanhoitajana toimivan Riinan työvuorot ovat tuolloin usein jo tiedossa. Mitä tapahtuu, jos molemmille on merkitty vaikkapa sama yövuoro? – Silloin kysyn, voiko joku työkavereista vaihtaa vuoroa. Meillä vuorojen vaihtaminen onnistuu yleensä hyvin joustavasti. Tälläkin viikolla vaihdoin yhden vuoron, jotta nuorempi tytär pääsee harrastukseen, Riina kertoo. Arjen yllätyksinä korona ja syyhyaltistus Sipilöiden palapeliin on tänä syksynä tullut ekstrahaaste. Aiemmin 4-vuotias Ellen ja 7-vuotias Elise ovat olleet ympäri vuorokauden auki olevassa päiväkodissa. Näin vanhemmat ovat voineet tehdä myös yhtä aikaa iltaja yövuoroja. Nyt, kun Elise on aloittanut koulun, se ei enää onnistu. Perheen onneksi isovanhemmat pystyvät olemaan avuksi, mutta heidän varaansa ei voi jättää hoitovastuuta. – Tuomaksen isä pystyy tulemaan tänne välillä katsomaan tyttöjä. Oma äitini sairastaa alzheimerin tautia ja isä on hänen omaishoitajansa. Kynnys viedä tytöt hänelle hoitoon on korkea, kun kotona on jo yksi hoidettava. Toisaalta he nauttivat lastenlasten seurasta ja kokevat, että tyttöjen vierailut piristävät arkea. Onneksi tytöt ovat jo sen verran isoja, että tällainen järjestely onnistuu, Riina sanoo. Luovuutta tarvitaan, ja joskus Tuomas on ottanut toisen tytöistä mukaan ajoreissulleen, jos sillä on saatu arjen palaset loksahtamaan kohdilleen. Ja sitten ovat tietysti arjen yllätykset, joita jokaisessa lapsiperheessä tulee. Kun Tuomas oli luottamusmieskurssilla toisella paikkakunnalla, Riina sairastui koronaan ja samaan aikaan päiväkodista tuli ilmoitus syyhystä. – Ohjeistus oli, että vaikka oireita ei ollut, kaikki hoitoryhmän lapset piti hoitaa samaan aikaan ja kodit syyhysiivota. Minä sitten kipeänä pyöritin sitä härdelliä. Silloin ei paljoa naurattanut, Riina hymyilee nyt. Hyvän yön toivotukset korvanappiin On kahden vuorotyöläisen perhearjessa paljon hyvääkin. – Lasten on tarvinnut käyttää melko vähän hoitotunteja. Kahdeksasta-neljään työssäkäyviin verrattuna meillä on toinen vanhempi usein päivisinkin kotona. Yhteistä perheaikaa on vähemmän, mutta sitä osataan sitten arvostaa, kun sitä on, Tuomas miettii. Läpsystä vaihto tapahtuu arjen härdellin keskellä ja toinen jatkaa siitä, Reitti_8_2023.indd 16 Reitti_8_2023.indd 16 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 17 16 Riina ja Tuomas Sipilän perheessä ei ole tavallista viikkorytmiä. Lapset Elise (vas.) ja Ellen ovat siihen tottuneet. Tien päällä ja terminaalissa tulee yllätyksiä. ”Haaste on siinä, että työpäivä harvoin loppuu kellontarkasti silloin, kun työvuoro on merkitty päättyväksi”, mihin toinen on jäänyt, oli kyseessä sitten ruuanlaitto tai pyykkien ripustaminen. Lapset ovat sekalaiseen viikkorytmiin tottuneet. – Jollakin viikolla ei päästä harrastuksiin, eivätkä nukkumaanmenoajatkaan ole aina niin säännölliset. Joskus ikävä toista vanhempaa saattaa iskeä illalla. Tuomaksella on korvanappi ja tytöt toivottavat aina hyvät yöt puhelimessa, Riina kertoo. Avoimuus työnantajan ja työkavereiden kesken on pariskunnan mielestä tärkeää. – Työkaveritkin tietävät meidän palapelimme ja joskus kuulen ihmettelyä, miten tämän saa toimimaan. Saan myös ymmärrystä, jos ilmoitan joskus myöhästyväni puoli tuntia töistä siksi, että puoliso ei ole vielä saapunut kotiin työvuorostaan, Riina sanoo. Tien päällä on oltava skarppina Jos Tuomas jotain voisi toivoa, se olisi vieläkin parempi ennakoitavuus. Pitäisi pystyä luottamaan siihen, että työt loppuvat silloin, kuin on määrätty. Myös työvuorojen suunnitteluergonomiassa olisi hänen mukaansa parantamisen varaa. – Huomaan sen läheltä, kun Riinan työpaikalla tuetaan ergonomista työvuorosuunnittelua. Vaimolla ei ole enää aamuvuoroa iltavuoron perään. Sellaisina öinä yöunet jäävät lyhyiksi. Riina on samalla kannalla. – Ero aikaisempaan on merkittävä ja sen huomaa omassa hyvinvoinnissa. Varaluottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä Tuomas näkee itsensä työntekijän äänitorvena. Kollegojaan hän pyrkii muistuttelemaan taukojen pitämisen tärkeydestä. Talvi on tulossa, ja tien päällä on oltava skarppina. – Ennakointia ja varovaisuutta tarvitaan tien päällä. Ajan usein Konginkankaan onnettomuuspaikan ohi, ja vieläkin se paikka pistää miettimään. Huolta on joskus kotipuolessakin, etenkin, jos yövuorolaisen kotiintulo kestää. – Joskus ehdin huolestua ja selata uutisista tietoa onnettomuuksista, jos Tuomaksen työvuoro on jälleen venynyt, eikä häntä kuulu kotiin, Riina myöntää. < Reitti_8_2023.indd 17 Reitti_8_2023.indd 17 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 19 18 Jo pelko väkivallasta työpaikalla voi heikentää työkykyä. Asiantuntijan mukaan huolellisesti laaditut ohjeet väkivaltatilanteiden varalle auttavat. Väkivaltakokemus ei unohdu M arko Koivumäki muistaa tilanteen edelleen elävästi, vaikka siitä on yli 20 vuotta. Hän oli jakamassa postia rappukäytävässä, kun tuntematon mies tuli tarjoamaan tupakkaa. Koivumäki ei ottanut, ja mies hermostui, alkoi töniä ja kävi päälle. – Siinä pyörittiin lattialla, ja postit lentelivät ympäriinsä, Koivumäki kertoo. Lopulta hän sai soitettua jonkin asunnon ovikelloa ja sai apua. Hyökkääjä luikki karkuun. Nykyään Koivumäki on Postin valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu ja käsittelee osana työtään muiden kohtaamia työpaikkaväkivaltatilanteita. Ne eivät ole yleisiä mutta eivät poikkeuksellisiakaan. Koivumäen tietoon tapauksia tulee vuosittain. – Usein ne ovat suunsoittoa ja uhkailua, mutta on sellaistakin ollut, että käydään käsiksi. Tekijä on yleensä päihtynyt asiakas, joka provosoituu jostakin. Murha edelleen ratkaisematta Postialan lähivuosien pahimmasta työpaikkaväkivaltatapauksesta on nyt reilu tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa varhaisjakelija kuoli työssään väkivallan uhrina. Tapaus on edelleen ratkaisematta, mutta poliisi tutkii sitä raa’an tekotavan vuoksi murhana. Nuori nainen oli jakamassa lehtiä Vantaan Myyrmäessä, kun tekijä hyökkäsi hänen kimppuunsa täysin yllättäen. Poliisin tietojen mukaan uhri ja tekijä eivät tunteneet toisiaan eikä teossa ollut suunnitelmallisuutta. Nainen kuoli seuraavana päivänä sairaalassa. Myös viime kesänä postinjakajan henki oli vakavassa vaarassa väkivallan takia. 61-vuotias nainen joutui silmittömän väkivallan uhriksi jakaessaan postia aamuyöllä Tampereen keskustassa. Tekijä löi naista metalliputkella päähän niin, että nainen kaatui ja löi päänsä asfalttiin. Tekijä löi vielä tämän jälkeen uudestaan ja kävi myös muiden sivullisten kimppuun. Tekijä tuomittiin viiden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Uhri selvisi hengissä mutta sai pitkäaikaisia vammoja. Alojen välillä valtavat erot Rikosuhritutkimuksen mukaan vajaat viisi prosenttia suomalaisista on kokenut työpaikallaan tai työtehtävissään uhkailua tai fyysistä väkivaltaa. Erot eri alojen välillä ovat kuitenkin valtavia. Esimerkiksi hoitoalan työntekijöitä edustavan Tehyn selvityksen mukaan peräti 69 prosenttia hoitajista on kokenut väkivaltaa työssä. Postija logistiikka-alan työt kuuluvat keskimääräistä riskialttiimpien joukkoon. Työpaikkaväkivallaksi luokitellaan tilanteet, joissa työntekijöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään työhön liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat työntekijöiden turvallisuuden, terveyden tai hyvinvoinnin. – Yleensä työpaikkaväkivallassa tekijä on ulkopuolinen, esimerkiksi asiakas, oppilas tai potilas. Työpaikkaväkivalta voi olla myös työpaikan sisäistä, mutta se on harvinaista, sanoo Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Sari Aksberg. TEKSTI: TUA ONNELA 18 Reitti_8_2023.indd 18 Reitti_8_2023.indd 18 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 19 18 Työnantaja on vastuussa Työturvallisuuskeskuksen mukaan jo pelko väkivallasta voi vaikuttaa työkykyyn. Se voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja psyykkistä kuormitusta. Työpaikkaväkivaltaa voi kuitenkin torjua ja uhkan aiheuttamaan kuormitukseen vaikuttaa. Lain mukaan työnantaja on työaikana vastuussa työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä. Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä niin, että väkivaltaa ehkäistään ennalta. Työpaikalla on oltava muun muassa asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt ja mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työnantajan on myös laadittava konkreettiset menettelytapaohjeet, joissa kerrotaan, miten väkivaltaa ennaltaehkäistään, miten uhkaavassa tilanteessa toimitaan ja mitä tehdään sen jälkeen. Aksbergin mukaan jo ohjeiden olemassaolo vaikuttaa siihen, miten paljon tieto vaaroista painaa mieltä. – Työpaikoilla, joilla väkivallan riski on otettu hallintaan ja laadittu ohjeet, kuormitus on pienempää kuin niillä, joilta ohjeet puuttuvat. Eniten kuormittaa, jos työntekijä joutuu miettimään, että en tiedä, missä voin kohdata väkivaltaa ja miten sitten toimin, Aksberg sanoo. Sanaton viestintä uhkatilanteessa Työturvallisuuskeskuksen Väkivalta pois työpaikalta -opas antaa kattavia ohjeita työpaikkaväkivallan torjuntaan ja väkivaltatilanteissa toimimiseen. Näin opas neuvoo sanattomasta viestinnästä: • Pidä eleja liikekieli ja ilmeet neutraaleina. • Katsekontakti viestii yleensä luottamuksesta, älä kuitenkaan tuijota. Voit kohdistaa katseen vastaanottajan nenään tai poskille ja liikuttaa ajoitta katsetta rauhallisesti näiden välillä. • Seistessä rento perusasento, jossa kädet ovat vapaina vartalon sivulla tai kämmenet hiukan käännettyinä eteenpäin, viestii rauhallisuudesta ja tilanteen hallinnasta. • Torjuvia tai suojaavia käsien asentoja kannattaa välttää. • Pään hienoinen kallistaminen vastaanottajaan päin viestii kiinnostuksesta. Hyvä ryhti viestittää itsevarmuutta. • Uhkatilanteessa sopiva etäisyys ihmisten välillä on noin 1,5–2 metriä. Jos uhkaaja pyrkii liian lähelle, astu hieman taaksepäin tai peräänny muulla tavoin rauhallisesti. Yritä olla ilmaisematta pelkoa. • Luottamusta herättävä ääni on selkeä, voimakas, vaihteleva ja melko matala. Omaa ääntään voi harjaannuttaa. Älä jää käsittelemään yksin Selkeät ohjeet auttavat Aksbergin mukaan myös toipumisessa, jos väkivaltaa on tapahtunut. – Jos ohjeita ei ole, ihminen voi olla tilanteen jälkeen niin järkyttynyt, että saattaa haluta vain mennä kotiin. Hän saattaa jopa ajatella, että on itse epäonnistunut. Silloin tapaus voi jäädä isoksi traumaksi ja vaikuttaa työkykyyn. – Toipumisessa auttaa, kun työntekijä valmiiksi tietää, miten tapauksen jälkeen toimitaan, että ensin keskustelen esihenkilön kanssa ja sen jälkeen voin esimerkiksi käydä työterveyshuollossa psykologin vastaanotolla, Aksberg sanoo. Marko Koivumäellä on hieman vähemmän uskoa ohjeistusten voimaan. Postilla on menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden varalta, mutta Koivumäen kokemuksen mukaan teoria ei auta tositilanteessa rajattomasti. – Itse joutuu tekemään arvion, mitä tekee ja esimerkiksi jättääkö kamat siihen, Koivumäki sanoo. Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, miten matalalla kynnyksellä esihenkilöt ovat Postilla ottaneet väki valtatilanteet käsittelyyn. < TEKSTI: TUA ONNELA Postin työturvallisuusjohtaja Marjo Rehn kertoo, että väkivallan uhka on tunnistettu Postin riskinarvioinnissa. Etenkin varhaisjakelussa väkivalta on olemassa oleva vaara. Työpaikkaväkivallan torjumiseksi Postilla on tehty koulutusta ja viestintää muun muassa yhteistyössä poliisin kanssa. Väkivaltatilanteita varten on laadittu menettelytapaohjeet, ja työterveyshuollon kanssa on sovittu keskusteluavusta uhkaavan tilanteen jälkeen. Työpuhelimissa on 112-sovellus, ja Rehnin mukaan sitä saa käyttää matalalla kynnyksellä. – Olemme viestittäneet, että hätäkeskukseen saa olla yhteydessä jo ennen kuin tietää, onko tilanne vakava, Rehn sanoo. Rehnin mukaan tehdyt toimenpiteet ovat sinänsä riittäviä, mutta hän sanoo myös olevansa jatkuvan kehittämisen kannattaja. – Tämä on teema, jota täytyy pitää koko ajan esillä, Rehn sanoo. 19 Koulutusta, viestintää ja ohjeita tehty Reitti_8_2023.indd 19 Reitti_8_2023.indd 19 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 21 20 R KP:n Anders Adlercreutz hoitaa hallituksessa Eurooppa ja omistajaohjausministerin salkkua. Omistajaohjaus on ollut viime vuosina poliittisesti tulenarka ja tuulinen paikka. Tuoreessa muistissa on SDP:n Sirpa Paateron ero omistajaohjausministerin paikalta postilakon aikoihin syksyllä 2019. Vihreiden Heidi Hautala erosi puolestaan ministerin tehtävästä annettuaan hataria lausuntoja valtio-omisteiseen Arctia Shippingiin liittyvästä omistajaohjauksesta lokakuussa 2013. Adlercreutz suhtautuu rooliinsa kuitenkin tyynesti. Tuollaista näkökulmaahan esitetään usein, mutta itse tarkastelen tätä työtä mahdollisuuksien kautta. Ja onhan tämä mielenkiintoista saada tehdä työtä suurten suomalaisten, osin kansainvälistenkin suuryritysten kanssa. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen ohjenuora on valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös, joka ohjaa valtion toimintaa osakkeenomistajana ja koskettaa kaikkia niitä osakeyhtiöitä, joissa valtio on osakkeenomistaja. Periaatepäätös sitoo myös ministeriöitä niiden tehdessä omia ministeriökohtaisia omistajapoliittisia linjauksiaan. Hallitusohjelman mukaan valtion omistajapolitiikkaa ohjaava uusi periaatepäätös valmistellaan vuoden 2023 aikana. Samassa yhteydessä päivitetään kuhunkin yhtiöön liittyvän intressin luonne ja nykyisten valtionyhtiöiden omistusrajojen ajanmukaisuus. Joulukuun alussa uutta periaatepäätöstä ei oltu vielä julkaistu. Periaatepäätöksen linjauksista ministeri oli haastattelun aikaan (11.10.) vielä vaitonainen. Hallituksen omistajaohjauksesta vastaava ministeri Anders Adlercreutz ei liioin myönnä, eikä kiellä valmistellaanko Postin listautumista. Muutenkin ministeri pysyy kommenteissaan kieli keskellä suuta. Milloin Posti pörssiin? Olemme saaneet palautetta edellisen periaatepäätöksen linjauksista eri intressiryhmiltä. Sen pohjalta, peilaten tietenkin hallitusohjelmaan, periaatepäätöstä päivitetään. Harvemminhan omistajaohjauspolitiikassa on kovin suuria muutoksia. Yhtiöiden näkökulmasta on tärkeää, että ote on pitkäjänteinen ja ennustettava. Mutta aina tulee jotain painotuseroja ja niin tulee olemaan nytkin. Listautumisesta on puhuttu pitkään Hallitusohjelmaan kirjattiin kesällä neljän miljardin euron investointiohjelma työvoiman liikkuvuuteen, väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun sekä raidehankkeiden edistämiseen. Rahoituksen on arveltu löytyvän osittain valtion omaisuuden myynnillä. Ainakin toistaiseksi valtion omistus Postissa on 100 %. Juha Sipilän hallituksen aikana valmistelut Postin listautumisesta olivat jo pitkällä ja yhtiötä laitettiin myyntikuntoon. Tapahtuuko listautuminen nykyhallituksen aikana? Ensiksi tuosta neljästä miljardista. Siinähän osa tuloista tulee asuntorahastosta, osa osinkotuloista ja osin pääomitusten purusta. Ja sitten se loppuosa on muun omaisuuden myyntiä, johon kuuluu varmaankin myös yritysomaisuutta, jossa osittain puhutaan myös pörssiomistuksista. Postin listautumisesta on puhuttu pitkään. Sellaista valmisteltiin Sipilän, mutta myös Rinteen ja Marinin hallituksen aikana. Vaikka hallitusohjelmassa ei ole varsinaisesti mitään kirjausta tämän suhteen, niin onhan se tietenkin selvää, että kaikkien yhtiöiden osalta pohdimme omistajuusrakennetta ja katsomme, toisiko sen muuttaminen jotain sellaista hyötyä, joka edesauttaisi valtion omistajaohjauksen tavoitteita. Tällä hetkellä Postin osalta ei ole olemassa mitään konkreettisia suunnitelmia. Edetään prag maattisesti ja seurataan yhtiön tilannetta. Valtion omistajapolitiikkaa on kritisoitu erityisesti SAK:laisten liittojen toimesta passiiviseksi. Omistajaohjauksessa vetäydytään liian usein osakeyhtiölain taakse ja siihen, ettei valtio-omistajan tule puuttua yhtiöiden operatiiviseen toimintaan. Esimerkiksi Postin henkilöstöpolitiikka ajoi yhtiön kriisiin syksyllä 2019, kun henkilöstön työehtoja päätettiin heikentää merkittävästi ja palkkoja alentaa jopa 30 %. Tilanne johti lopulta pitkään postilakkoon sekä omistajaohjausministerin ja pääministerin eroon. Jälkinäytöksenä myös Postin hallituksesta valtaosa meni vaihtoon puheenjohtajaa myöten. Myös Postin yrityskauppoja 2000luvun alkupuolella ihmeteltiin, kun valtionyhtiö osti lukuisia logistiikkafirmoja sekä Suomesta että ulkomailta. Yksistään Venäjän liiketoiminnoista kertyi vuosina 2013–18 tappiota yli 40 miljoonaa euroa. Kyllä mä näkisin, että valtio omistajana käyttää omistajavaltaa yhtiökokouksen kautta esimerkiksi hallituksen muodostamiseen. Itse koen, että kritiikki liittyy nimenomaan siihen, että olemme toimineet osakeyhtiölain periaatteiden mukaan. Se määrittää sen mikä on yhtiön operatiivinen vastuu, mikä on hallituksen tehtävä, mikä on omistajan tehtävä ja mikä on hallituksen jäsenten tehtävä suhteessa osakkeen omistajiin. Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että valtio viestii selvästi, että omistajuus perustuu nimenomaan osakeyhtiölakiin ja hyvään hallintotapaan, Adlercreutz painottaa. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: VALTIONEUVOSTO Reitti_8_2023.indd 20 Reitti_8_2023.indd 20 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 21 20 Milloin Posti pörssiin? Yhtiö päättää palkitsemisesta Liitot ovat painottaneet, että valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuun tulisi näkyä henkilöstöpolitiikassa työntekijöiden aseman kunnioittamisena ja aitona dialogina työntekijöiden edustajien kanssa. Yksi keino tähän olisi lakiin perustuva työntekijöiden edustus valtionyhtiöiden hallinnossa kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Nykyisessä omistajaohjauksen periaatepäätöksessä käytäntöä ainoastaan suositellaan. Suomessa esimerkiksi Postin hallituksessa istuu tällä hetkellä henkilöstön edustaja, jonka asema ei perustu lakiin. Kuinka näet ministerinä työntekijöiden edustuksen valtionyhtiöiden hallinnossa, onko nykytilanteeseen tulossa muu tos? Voisiko työntekijöiden edustus valtionyhtiön hallituksessa perustua lakiin? Ajatus on mielenkiintoinen, katsotaan mihin päädytään. Tässä suhteessa Suomi on vähän Ruotsia jäljessä. Siellä työntekijöiden edustus on hyvinkin sääntö, että näin toimitaan ja käsittääkseni kokemukset ovat varsin hyvät, niin kuin ymmärtääkseni ovat olleet myös Postin sisällä. Omistajapoliittisessa periaateohjelmassa todetaan myös, että yhtiöiden johdon palkitsemisen tulee olla kohtuullista ja läpinäkyvää. Kohtuulliseksi on katsottu esimerkiksi Postin toimitusjohtajan palkka ja bonukset. Toimitusjohtajan kokonaisansiot vuonna 2021 oli yli 910 000 euroa, josta lyhyen ja pitkän aikavälin bonuksia noin 460 000 euroa. Vastaavasti Postin johtoryhmälle maksettiin viime vuonna erilaisia bonuksia ja pitkän aikavälin kannustimia 1,4 miljoonaa euroa. Johtoryhmässä oli toimitusjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Samaan aikaan postinjakajille ja pakettilajittelijoille jaetaan satunnaisesti 50-200 euron Kiitos-palkkioita. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri varoo ottamasta kantaa Postin johdon ja henkilöstön palkitsemiseen. Tämähän ei ole varsinaisesti omistajaohjauksen asia. Nämä ovat yhtiön omia operatiivisia päätöksiä. Mutta on tietenkin tärkeää kaikissa kompensaatioissa, että noudatetaan periaatteita, joilla saadaan hyvät toimijat innostumaan näistä tehtävistä. Posti osa huoltovarmuutta Euroopan ja Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on järkkynyt viime vuosina, mistä viimeisinä esimerkkeinä on epäilty isku Suomen ja Viron väliseen kaasuputkeen sekä Venäjän hybridioperaatio itärajalla. Postin kohdalla kysymys Suomen huoltovarmuudesta vetää Adlercreutzin vakavaksi. Postin velvollisuus toimittaa kirjeitä tietyllä frekvenssillä esimerkiksi syrjäseudulla liittyy myös huoltovarmuuteen. Ja siihen miten jokainen kansalainen voi saada vaadittavaa palvelua silloinkin, kun on joku kriisi päällä. Postin rooli on oleellinen tietojen välityksessä ja viranomaisviestinnässä, joskin meillä on käytössä paljon muitakin viestintäkanavia. Yksi hallituksen tavoitehan on, että yhä useammin käytettäisiin digitaalisia kanavia viranomaisviestinnässä. Posti toimii kilpailluilla markkinoilla keskellä digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Yhtiön rooli on alan murroksesta huolimatta suomalaisille edelleen tärkeä. Tämän huomaa lähes päivittäin vaikkapa sosiaalisesta mediasta, jossa Postin toimia ja laatua kommentoidaan taukoamatta. Ministeri Adlercreutzilla on kuitenkin vahva luotto Postiin. Olen tavannut Postin johtoa ja saanut tilannepäivityksen säännöllisesti. Itse ajattelen, että Postissa moni asia on hoidettu aika hyvin, jos katsotaan verrokkeja muista maista. Posti on pärjännyt ilman valtion apua ja pystynyt toimimaan kilpailluilla markkinoilla. Tähän on syytä olla tyytyväinen. < Reitti_8_2023.indd 21 Reitti_8_2023.indd 21 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 23 22 TYÖSUHTEEN RAJUT MUUTOKSET • Vuoden määräaikaisuudet ilman perustetta – vähentää vakituisia työsuhteita • Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä – pienentää palkkaa, tulee työnantajien tes-tavoitteeksi • Irtisanomisperusteen madaltaminen, jatkossa ei tarvita painavaa syytä – työsuhdeturva heikkenee • Yt-velvoite pois alle 50 hengen yrityksiltä – irtisanomiset ilman neuvotteluja • Yt-vähimmäisajat puolitetaan, lomautukset vain 7 päivän varoituksella – molemmat leikkaavat palkkaa • Takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen yrityksiltä TYÖEHTOSOPIMUKSET, LUOTTAMUSMIEHET JA YLEISSITOVUUS • Paikallinen sopiminen työpaikoille jopa ilman luottamusmiestä – työnantajan sanelu lisääntyy • TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu, kun yrityskohtaisesti saa kaikki joustot – työnantajilla ei intressiä kuulua työnantajaliittoon • Vientimallin vieminen lakiin tarkoittaa, että käytännössä vain vientiliitot neuvottelevat – koko neuvottelujärjestelmä murenee, alojen palkkaerot lukitaan, valtakunnansovittelijan kädet sidotaan ennalta LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Lakko-oikeuden rajoitukset jo syksyllä 2023 – rajoittaa protesteja muita heikennyksiä vastaan • Liittojen hyvityssakkoja korotetaan, myös uhka henkilökohtaisesta sakosta • Poliittisten lakkojen kesto enintään 1 vuorokauteen • Tukilakkoja rajoitetaan – toiset alat eivät saa tukea, mahdollistaa työehtojen heikentämisen entistä helpommin LEIKKAUKSET TYÖTTÖMYYSTURVAAN • Ansiosidonnainen työssäoloehto 12 kuukauteen ja työssäoloehdon euroistaminen – heikentää mahdollisuuksia ansiosidonnaiseen • Ansiosidonnaisen porrastus – 8 viikon jälkeen 20 prosentin ja 34 viikon jälkeen 25 prosentin leikkaus • Ikääntyneen asema heikkenee – työttömyysturvan ikäsidonnaiset edut pois • Työttömyysturvan omavastuun arkipäivät viidestä seitsemään • Suojaosien poisto – ei keikkatöitä työttömänä ja suora leikkaus osa-aikaisen työttömyysturvaan • Lapsikorotusten poisto – lisää lapsiköyhyyttä • Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan • Lomakorvauksen jaksotus palautetaan – siirtää työttömyysturvan alkua Hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja arkea E dustajiston puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen korosti kokouksen avauspuheenvuorossa yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä. Olemme kyenneet yhdistämään voimamme Painava Syy-kampanjan taakse. Yhtenäistä ay-liikettä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Meidän ei pidä sössiä tilannetta sisäiseen hajaannukseen, vaan löytää yhteisiä ratkaisuja ja sovittaa niitä yhteen. Tarvitsemme toisiamme, ei pelata nyt Orpon ja Purran hallituksen pussiin. Puheenvuorollaan Rönni-Sallinen viittasi edellisenä päivänä tulleeseen tietoon siitä, että JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoi liittonsa harkitsevan eroa SAK:sta työmarkkinamallineuvotteluiden vuoksi. Niemi-Laineen mukaan heiltä ei valittu edustajaa neuvotteluihin, eikä matalapalkka-alojen tarpeita huomioitu SAK:n tavoitteissa riittävällä tavalla. Niemi-Laine jätti JHL:n puheenjohtajan paikan illalla 23.11. vedoten näkemyseroon SAK:n johdon kanssa. Yhtenäistä ay-liikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan SAK:n edustajisto kokousti viimeistä kertaa nykyisellä kokoonpanolla 23.–24.11. Helsingin Paasitornissa. Kokouksessa alleviivattiin yhteistyön ja solidaarisuuden merkitystä työntekijävihamielisen hallituksen aikana. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY SAK:n ja liittojen #PainavaSyy – kampanja työntekijöiden oikeuksien ja työttömyysturvan puolesta on näkynyt syksyn mittaan sadoissa tapahtumissa. Marraskuussa SAK vei puheenjohtaja Jarkko Elorannan johdolla terveiset Valtioneuvostolle. Kokouksessa myös moni liittojen edustaja puhui yhteistyön puolesta. Vetoan JHL:ään tovereiden yhtenäisyyden puolesta. Hajanainen SAK takaa vain sen, että joku muu kuin me voi voittaa. Edessä on ennennäkemätön taisto. Kenenkään ei ole missään tapauksessa varaa olla tästä porukasta pois, vetosi Teollisuusliiton kokousedustaja Arto Liikanen. Harra ja Djordjevic taas pöntössä PAUn pääluottamusmies Leo Harra ja työsuojeluvaltuutettu Filip Djordjevic ovat tulleet neljän vuoden aikana SAK:n edustajistossa tutuiksi hyvillä puheen lahjoilla. Niin nytkin. Djordjevic kritisoi kokouksessa voimakkaasti hallituksen aikeita lakko-oikeuden rajoittamiseksi. Hän muistutti puheessaan myös tukilakkojen merkityksestä PAUn työtaistelulle neljä vuotta sitten. Me postilaiset saimme vuoden 2019 työtaistelussa mittavasti tukea erityisesti AKT:lta, RAU:lta, SMU:lta, IAU:lta ja monelta muultakin ammattiliitolta. Olemme tästä yhä kiitollisuuden velassa. Tukilakon rajoituksista ja ulosmarssin maksukorotuksista SAK:n ei tulisi mistään hinnasta sopia. Djordjevic painotti. Harra nosti puheessaan esiin muun muassa työnantajan harhaanjohtavat väitteet pohjoismaisesta mallista. Rehellisempää olisi puhua ”Elinkeinoelämän mallista.” Jos halutaan jonkinlaista työmarkkinamallia, siitä tulee käydä aidot neuvottelut, Harra muistutti. Toisen kokouspäivän aamuna SAK:n edustajisto ja henkilökunta marssivat #PainavaSyy merkeissä Hakaniemestä Valtioneuvoston edustalle aamukahville. Tapaamiseen oli kutsuttu myös pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra kuulemaan työntekijöiden huolia hallituksen suunnitelmista. Kumpikaan ei tullut paikalle. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti puheessaan työelämään ja työttömyysturvaan tulevista leikkauksista ja vetosi hallitukseen neuvotteluiden puolesta. Ideologiset leikkaukset eivät tue työllisyyttä ja käännä Suomen taloutta kasvuun. < Reitti_8_2023.indd 22 Reitti_8_2023.indd 22 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 23 22 TYÖSUHTEEN RAJUT MUUTOKSET • Vuoden määräaikaisuudet ilman perustetta – vähentää vakituisia työsuhteita • Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä – pienentää palkkaa, tulee työnantajien tes-tavoitteeksi • Irtisanomisperusteen madaltaminen, jatkossa ei tarvita painavaa syytä – työsuhdeturva heikkenee • Yt-velvoite pois alle 50 hengen yrityksiltä – irtisanomiset ilman neuvotteluja • Yt-vähimmäisajat puolitetaan, lomautukset vain 7 päivän varoituksella – molemmat leikkaavat palkkaa • Takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen yrityksiltä TYÖEHTOSOPIMUKSET, LUOTTAMUSMIEHET JA YLEISSITOVUUS • Paikallinen sopiminen työpaikoille jopa ilman luottamusmiestä – työnantajan sanelu lisääntyy • TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu, kun yrityskohtaisesti saa kaikki joustot – työnantajilla ei intressiä kuulua työnantajaliittoon • Vientimallin vieminen lakiin tarkoittaa, että käytännössä vain vientiliitot neuvottelevat – koko neuvottelujärjestelmä murenee, alojen palkkaerot lukitaan, valtakunnansovittelijan kädet sidotaan ennalta LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Lakko-oikeuden rajoitukset jo syksyllä 2023 – rajoittaa protesteja muita heikennyksiä vastaan • Liittojen hyvityssakkoja korotetaan, myös uhka henkilökohtaisesta sakosta • Poliittisten lakkojen kesto enintään 1 vuorokauteen • Tukilakkoja rajoitetaan – toiset alat eivät saa tukea, mahdollistaa työehtojen heikentämisen entistä helpommin LEIKKAUKSET TYÖTTÖMYYSTURVAAN • Ansiosidonnainen työssäoloehto 12 kuukauteen ja työssäoloehdon euroistaminen – heikentää mahdollisuuksia ansiosidonnaiseen • Ansiosidonnaisen porrastus – 8 viikon jälkeen 20 prosentin ja 34 viikon jälkeen 25 prosentin leikkaus • Ikääntyneen asema heikkenee – työttömyysturvan ikäsidonnaiset edut pois • Työttömyysturvan omavastuun arkipäivät viidestä seitsemään • Suojaosien poisto – ei keikkatöitä työttömänä ja suora leikkaus osa-aikaisen työttömyysturvaan • Lapsikorotusten poisto – lisää lapsiköyhyyttä • Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan • Lomakorvauksen jaksotus palautetaan – siirtää työttömyysturvan alkua Hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja arkea Reitti_8_2023.indd 23 Reitti_8_2023.indd 23 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 25 24 Osallistu PAUn kursseille – paranna ja laajenna osaamistasi Näillä sivuilla esitellään erikseen sekä liiton että opistojen järjestöja sopimuskoulutukset. Pidä lehti tallessa ja tee koulutussuunnitelma koko vuodelle. Kurssiluettelo löytyy myös osoitteesta pau.fi/koulutus. Järjestökoulutus-avoin koulutus kaikille Järjestökoulutus on PAUn tarjoama jäsenetu kaikille jäsenille. Koulutus antaa tietoja ja taitoja, joita voit käyttää omalla työpaikalla, ammattiosastossa tai yleisemminkin yhteiskunnassa. Liitto maksaa järjestökurssien osallistujien kurssimaksut, majoittumiset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. PAU tukee vain näiltä sivuilta löytyviä kursseja. Kiljavan arkipäivänä pidettävälle kurssille työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata. Osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana ei vähennä ko. vuoden lomaoikeutta. Järjestökurssien ajalta työnantaja ei maksa palkkaa. PAU maksaa arkisin järjestettävälle, tässä luettelossa mainitulle, Kiljavan opiston järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa 45,70 €/vrk ja stipendiä viikon (5 pv) pituisen kurssin ajalta 434,31 €/vko. Lyhyemmiltä kursseilta maksetaan päivärahaa ja stipendiä päivien lukumääriin suhteutettuna. PAU maksaa myös osallistujien majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Sopimuskoulutus Jos olet liittomme ammattiosaston puheenjohtaja, luottamusmies, varaluottamusmies tai työsuojeluedustaja, sinulla on oikeus työaikana tapahtuvaan ammattiyhdistyskoulutukseen vuosittaisten koulutussuunnitelmien puitteissa. Kurssiajalta työnantaja maksaa osallistujan palkan, muut välttämättömät kurssikulut maksaa liitto. Koulutusta osastojen kokouksissa Mikäli osastoissa herää kiinnostus järjestää koulutusta osastojen kokousten yhteydessä, ottakaa yhteyttä PAUhun, jos haluatte paikalle liiton asiantuntijan. Työväen Sivistysliiton kurssit (TSL) PAUn ammattiosastoilla on mahdollisuus tilata TSL:ltä mieleisensä, omien tarpeiden mukaan räätälöity kurssi. Kurssin voi myös valita valmiista sisällöistä tai ottaa niistä osia omaan kurssiinsa. TSL:n kurssiräätälöinnistä voi ottaa yhteyttä PAUn koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiseen. Reitti_8_2023.indd 24 Reitti_8_2023.indd 24 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 25 24 Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Kahdesti vuodessa järjestettävällä kurssilla parannetaan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitamiseen kuuluvia valmiuksia. Kurssilla on molemmille kohderyhmille yhteistä ja erillistä ohjelmaa. Koulutuspäiville kutsutaan kaikki PAUn pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Kurssit pidetään sekä keväällä että syksyllä. Matkakustannusten korvaaminen Kurssikutsun mukana saat aina matkustusohjeet ja tiedot matkakustannusten korvausmääristä. Julkinen liikenne on aina ensisijainen matkustusmuoto. Taksin käytöstä sovitaan aina erikseen. Pysäköintikuluja korvaamme 10 €/päivä. Esim. jos saavut lauantaina ja lähdet sunnuntaina, korvaus on 20 €. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu PAUn verkkosivuilla sähköisen jäsenpalvelun kautta osoitteessa easiointi.pau.fi. Kaikille kursseille ilmoittautuessa merkitse aina mahdollinen erikoisruokavaliosi. Sopimuskoulutukseen ilmoittautuessa muista merkitä kustannuspaikkanumerosi. Numeron löydät Postin intranetistä Posterin yläpalkista valitsemalla yhteystiedot ja sieltä henkilöhaku (ensimmäisenä näkyy oma nimi). Klikkaa nimeäsi ja valitse yhteystiedot. Näkyviin tulee yritys ja kustannuspaikka. Workdayssa kustannuspaikka löytyy vasemmalla puolella oman nimen alla olevasta valikosta, josta valitaan Työtehtävä ja sieltä ylärivistä Organisaatio. Esille tulee taulukko, jossa ensimmäisellä rivillä on kustannuspaikka. Samasta taulukosta näkyy myös yritys, jossa työskentelet. Voit kysyä kustannuspaikkaa myös esimieheltäsi. Majoitukset ovat kahden hengen huoneissa. Otamme mielellään vastaan huonetoveritoiveesi. Nämä on hyvä merkitä kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä kohtaan ”lisätietoja”. Jos haluat kuitenkin majoittua yksin, niin ilmoita siitä ja varaudu maksamaan yhden ja kahden hengen huoneen erotus. PAUn kurssihallintajärjestelmä lähettää sinulle sähköpostin, kun PAU on hyväksynyt kurssiosallistumisen. Kiljavan opisto lähettää omien kurssiensa kutsut. Kun olet hakemassa jompaankumpaan, PAUn tai Kiljavan opiston kurssille, hae työnantajaltasi vapautusta työstäsi mahdollisimman ajoissa. Kiljavan opiston kuukauden kurssille on haettava vapautusta työnantajalta viimeistään kuusi viikkoa ennen kurssin ensimmäisen osuuden alkua. Kurssille pääsy Vaikka olet täyttänyt kurssihakemuksen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, se ei takaa kurssille pääsyä. Sopiessasi mahdollisimman ajoissa työnantajasi kanssa sopimuskoulutukseen pääsystä, on hyvä kertoa, että kurssille hyväksymisen jälkeen saat tiedon siitä. Joskus kurssi joudutaan perumaan, siitäkin lähetetään sinulle tietoa. Lisätietoja PAUn toimistossa lisätietoja koulutuksesta saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, juha.jaatinen@pau.fi, puh. 050 302 8466. Kurssitarjontaan voit tutustua myös PAUn verkkosivuilla osoitteessa www.pau.fi. PAUn sopimuskoulutus Oletko: | luottamusmies tai työsuojelutehtävissä | yhteistoimintaelimen jäsen | ammattiosaston puheenjohtaja? Oletpa sitten vastavalittu tai jo pitkään ollut tehtävässäsi, meillä löytyy sinulle sopivaa koulutusta. Kursseilla saat kaiken sen perustiedon, mitä tarvitset tehtävässäsi. Koulutusja neuvottelupäivillä täydennetään ja päivitetään osaamista. PAUn sopimuskoulutus on sovittu yhdessä työnantajan kanssa, joten saat palkan kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. Muistathan sopia koulutuksesta aina ajoissa työantajan kanssa. Aika: 20.–22.3.2024 Paikka: Scandic Aulanko, Hämeenlinna Viimeinen hakupäivä: 23.2.2024 Aika: 16.–18.9.2024 Paikka: Hotelli Rantapuisto, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 16.8.2024 Puheenjohtajien neuvottelupäivät Kutsukurssi, johon kutsutaan ammattiosastojen puheenjohtajat. Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastotoiminnan kehittämistä ja ajankohtaisia aiheita ammattiyhdistysliikkeessä ja yleisemminkin yhteiskunnassa. Aika: 22.–23.4.2024 Paikka: Hotelli Tallukka, Vääksy Viimeinen hakupäivä: 22.3.2024 Reitti_8_2023.indd 25 Reitti_8_2023.indd 25 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 27 26 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, EDUK 1 ja 2 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi käydään kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn, EDUK 2-kurssilla. EDUK 1 Aika: 20.–24. 5.2024 Paikka: Hotelli Tallukka, Vääksy Viimeinen hakupäivä: 19.4.2024 EDUK 2 Aika: 4.–8.11.2024 Paikka: Original Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Viimeinen hakupäivä: 4.10.2024 Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät PAUn solmiman työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika: 20.–24.5.2024 Paikka: Hotelli Tallukka, Vääksy Viimeinen hakupäivä: 19.4.2024 Työehtojen päivityskurssi Kurssi on suunnattu luottamusja työsuojelutehtävissä sekä osastojen puheenjohtajana toimiville, jotka ovat olleet jo pidempään tehtävissä ja joilla on pidempi aika kurssien käymisestä. Työehtojen päivityskurssilla käydään läpi työehtosopimukseen tulleita muutoksia ja virkistetään kurssilaisten osaamista työehtosopimusasioissa. Aika: 14.–15.10.2024 Paikka: Työväen Akatemia, Kauniainen Viimeinen hakupäivä: 6.9.2024 Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Aika: 4.–8.11.2024 Paikka: Original Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Viimeinen hakupäivä: 4.10.2024 Pohjois-Suomen postinjakelun alueelliset edunvalvojapäivät (jakelu 84–99) Aika: 15.–16.2.2024 Paikka: Hotelli Merihovi, Kemi Viimeinen hakupäivä: 15.1.2024 Edunvalvojien alakohtaiset koulutuspäivät Kutsukurssina toteutettaville ammattialojen edunvalvojille suunnatuilla kursseilla käsitellään kyseisen alan sopimustoimintaan ja työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyviä erityiskysymyksiä. Työnantaja maksaa palkan kurssiajalta, PAU maksaa majoitukset, ruokailut ja kohtuulliseksi katsottavat matkakulut. Kurssit ovat kutsukursseja ja niihin ilmoittautuminen tapahtuu sähköisessä jäsenpalvelussa easiointi.pau.fi. Toimihenkilöiden edunvalvojapäivät Aika: 30.9.–1.10.2024 Paikka toistaiseksi avoin. Viimeinen hakupäivä: 30.8.2024 Postinkäsittelyn edunvalvojapäivät Aika: 11–12.11.2024 Paikka: Hotelli Rantapuisto, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 11.10.2024 Reitti_8_2023.indd 26 Reitti_8_2023.indd 26 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 27 26 Riskien hallinta työssä: työsuojelun täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäälliköt ja -asiamiehet sekä muut työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssin tavoitteena on oppia ennakoivan työsuojelutyön keskeiset tekijät ja riskien hallintamenetelmien periaatteet. Kurssilainen oppii hyödyntämään riskien arviointia työn turvallisessa ja terveellisessä tekemisessä sekä työn suunnitteluvaiheessa. Aika: 7.–9.2.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 8.1.2024 Paikallinen sopiminen Kohderyhmänä ovat luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat, jotka ovat käyneet perusja jatkokurssit. Kurssin tavoitteena on tutustua hyvään sopimiskulttuuriin ja lisätä osaamista paikallisessa sopimisessa. Kurssilla keskitytään henkilöstön paremmin huomioon ottavaan sopimiseen ja sopimismahdollisuuksien hyödyntämiseen työpaikan ja työehtojen kehittämisessä. Aika: 7.–9.2.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 8.1.2024 Aika: 23.–25.10.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 23.9.2024 Opistojen sopimuskoulutus 2024 PAUn on valinnut Kiljavan opiston kurssitarjonnasta syventävää koulutusta, johon voivat osallistua luottamusmiehet, työsuojelutehtävissä toimivat ja ammattiosastojen puheenjohtajat. Työantaja maksaa palkan kurssiajalta, PAU maksaa majoitukset, ruokailut ja kohtuulliseksi katsottavat matkakulut. Edellä mainittu koskee vain PAUn valitsemia kursseja. Ilmoittautuminen sähköisen jäsenpalvelun kautta easiointi.pau.fi. Oletko: | luottamusmies, työsuojelutehtävissä tai ammattiosaston puheenjohtaja | halukas syventämään osaamistasi? Työoikeuden täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat työoikeuden peruskurssin käyneet. Kurssin tavoitteena on syventää ja ajankohtaistaa työoikeudellisia tietoja ja taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen työpaikalla. Aika: 3.–7.6.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 3.5.2024 Aika: 28.10.–1.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 27.9.2024 Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian jatkokurssi Kohderyhmä on työpsykologian peruskurssin käyneet henkilöt. Tässä kolmen päivän kurssissa on taas paljon asiaa sinulle, joka haluat kehittää itseäsi paremmaksi työyhteisöosaajaksi. Kurssin käytyäsi uskallat nostaa vaikeatkin asiat pöydälle toista arvostaen. Paras tapa suhtautua muutokseen on auttaa sitä syntymään! Aika: 26.–28.8.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 5.8.2024 Kuukauden kurssi kesto 10 + 10 päivää Kurssin kohderyhmänä ovat peruskoulutetut luottamushenkilöt ja työsuojeluedustajat sekä ammattiosastojen puheenjohtajat. Kurssi kuuluu mm. luottamushenkilöiden seitsemän viikon peruskoulutuskokonaisuuteen. Kuukauden kurssi syventää peruskoulutuksessa saatua ymmärrystä työelämästä ja ammattiyhdistysliikkeestä. Kurssi auttaa laajentamaan näkökulmia luottamushenkilöiden toimintaan ja rooleihin muuttuvassa työelämässä. Kurssin erilaisten työtapojen ja kirjallistenja esiintymisharjoitusten myötä kurssilaiset parantavat monipuolisesti viestintätaitojaan. Osallistuja saa siten paljon välineitä ja rohkaisua paikallisen toiminnan kehittämiseen. Kuukauden kurssin jaksojen välissä osallistujat tekevät itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä. Tehtävät liittyvät oman toimintaympäristön kehittämiseen. Aika: 2.–6.9.2024 (1. viikko), 9.–13.9.2024 (2. viikko), 28.10.–1.11.2024 (3. viikko) ja 4.–8.11.2024 (4. viikko) Viimeinen hakupäivä: 5.8.2024 Sopimuskoulutus on palkallista. Reitti_8_2023.indd 27 Reitti_8_2023.indd 27 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 29 28 Työsuojelulainsäädännön kurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille ja muille työsuojelulainsäädännöstä kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on muodostaa opiskelijalle käsitys työsuojelun normeista ja niiden valvonnasta työpaikalla. Aika: 9.–11.9.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Työ ja henkinen hyvinvointi Kohderyhmänä ovat työsuojelun ja luottamusmiesten perusja jatkokurssit käyneet. Mitä kaikkea luottamustehtävissä kohtaa? Mihin kaikkeen pitää venyä ja kuinka jaksaa itse? Kurssilta saat valmiuksia edistää henkistä hyvinvointia ja jaksamista kehittämällä työtä, työyhteisöä ja työoloja työsuojelun ja yhteistoiminnan keinoin. Oman jaksamisen kulmakivet löytyvät tekemisen kautta. Otathan mukaan myös ulkoliikuntaan sopivat vaatteet! Aika: 9.–13.9.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Tuottavuus ja hyvinvointi: luottamusmiehen täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesten perusja/tai jatkokurssin käyneille luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi sopii erinomaisesti myös työnjohtoja suunnittelutehtävissä oleville, henkilöstöasioista vastaaville ja muille esimiestehtävissä toimiville. Kurssin tavoitteena on tukea luottamusmiehen toimintaa työpaikan aktiivisena kehittäjänä ja antaa hänelle välineitä ja valmiuksia hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan edistämiseen työpaikalla. Esimiehille kurssi antaa lisävalmiuksia yhteistoimintaan työpaikalla ja kykyä käsitellä vaikeitakin asioita yhdessä luottamusmiesten kanssa. Aika: 12.–13.9.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 12.8.2024 Aika: 25.–29.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 25.10.2024 Tuottavuus ja hyvinvointi: työsuojelun täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille. Kurssin tavoitteena on työsuojelutoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Tarkoituksena on tehostaa työsuojeluedustajien toimintaa ja osaamista työpaikan kehittäjinä. Lisäksi kurssi antaa välineitä muutoksen, hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan hallintaan sekä valmiuksia työsuojelun kytkemiseen muuhunkin toimintaan, kuten tuottavuuteen. Aika: 12.–13.9.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 12.8.2024 Aika: 25.–29.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 25.10.2024 Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan uhka Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat, luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat sekä työntekijät erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työväkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Kurssin tavoitteena on yksintyöskentelyn turvallisuuden parantaminen ja erilaisten toimintamallien jalkauttaminen työpaikoille. Tavoitteena on, että kurssilaiset oppivat kartoittamaan ennakoivasti turvallista toimintaa työskenneltäessä yksin ja löytävät keinoja ehkäistä työväkivaltaa. Aika: 18.–20.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 18.10.2024 Pääluottamusmiesten täydennyskurssi Koulutus on suunnattu pääluottamusmiehille, jotka eivät ole muutamaan vuoteen käyneet kursseilla tai joilla on vaikeuksia tehtäviensä tärkeysjärjestyksen, oman jaksamisensa ja ajankäyttönsä kanssa. Tavoitteena on lainsäädännön muutoksien huomioiminen luottamusmiehen tehtävässä sekä uuden toimintainnon herättäminen ja pääluottamusmiehen roolin ymmärtäminen tulevaisuuden näkökulmasta. Aika: 25.–27.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 25.10.2024 Luottamusmiestoiminnan kehittäminen Kurssi on tarkoitettu perusja jatkokurssit käyneille luottamusmiehille, myös varoille. Kurssi sopii myös muille ammattiosaston aktiiveille. Kurssin keskeisin tavoite on kehittää ja uudistaa luottamusmiestoimintaa työpaikoilla. Kurssi sopii varsinkin niille, joista tuntuu, että asiat junnaavat paikoillaan. Aika: 28.–29.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 28.10.2024 Reitti_8_2023.indd 28 Reitti_8_2023.indd 28 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 29 28 Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 4.–5.5.2024 Paikka: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä: 5.4.2024 Up to speed with Union rights It´s not rocket science (for under 35 year olds) Is your pay slip difficult to understand? What does the collective agreement says about breaks and vacations? How does being a union member benefit me? Spend a weekend with other young adults from PAU. The course gives you information about worker’s rights, contracts in your field as well as the benefits of being a union member. You will also get new ideas on how to influence your work life. The course is intended for PAU members under the age of 35. Date of education: 4.–5.5.2024 Where: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallin, Estonia The last day to apply: 5.4.2024 Järjestökoulutus on tarkoitettu kaikille jäsenille. PAUn järjestökoulutus Oletko: | uusi jäsen tai muuten haluaisit kuulla, mitä liitto tarjoaa sinulle | halukas ymmärtämään paremmin työsopimustasi | kehittämään taitojasi? PAUn tarjoamaa perustietoa ja järjestöllisiä valmiuksia lisäävä koulutus on tarkoitettu kaikille jäsenille. Työnantaja ei pääsääntöisesti maksa palkkaa kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruoat sekä kohtuulliset matkakulut. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa easiointi.pau.fi. Svenskspråkig organisationkurs För PAUs medlemmar. Tidpunkt: 31.8.–1.9.2024 Kursplats: Hotel Wiklund, Åbo Sista anmälningsdag: 5.8.2024 PAUn järjestöaktiivin täydennyskurssi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastojen aktiivit kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermoilla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla aktiiveilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Tämä kurssi ajankohtaisella aiheella, sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 7.–8.9.2024 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Selkoa sopimuksista Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn juristin opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käydään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Aika: 7.–8.9.2024 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 7.–8.9.2024 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Reitti_8_2023.indd 29 Reitti_8_2023.indd 29 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 31 30 Taloudenhoitajien peruskurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, hallituksen jäsenille ja muille järjestökirjanpidosta kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon ja taloushallinnon hoitoon. Aika: 29.1.–2.2.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 2.1.2024 Meidän ammattiosasto Kurssin kohderyhmänä ovat ammattiosaston toimikunnan puheenjohtajat, sihteerit ja toimikunnan jäsenet. Mukaan mahtuu myös kaikki ammattiosaston toiminnasta kiinnostuneet. Kurssin tavoitteena on kehittää ammattiosaston toimintaa ja saada uutta virtaa suunnitteluun ja toteutukseen. Jaksojen välissä tehdään kehittämistehtävä, joka liittyy omaan ammattiOpistojen järjestökoulutus 2024 Oletko: | ammattiosaston aktiivi | kiinnostunut osastotoiminnan keskeisistä tehtävistä? PAU on valinnut Kiljavan Opiston kurssitarjonnasta osastotoimintaa tukevaa koulutusta. Tuemme vain näiltä sivuilta löytyviä opiston kursseja. Kiljavan arkipäivänä pidettävälle kurssille työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata. Osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana ei vähennä ko. vuoden lomaoikeutta. Järjestökurssien ajalta ei työnantaja maksa palkkaa. PAU maksaa arkisin järjestettäville, tässä luettelossa mainitulle, Kiljavan opiston järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle, SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa 45,70 €/vrk ja stipendiä viikon (5 pv) kurssiajalta yhteensä 434,31 €/vko. Tämä koskee vain alla lueteltuja kursseja. osastoon. Kakkosjaksolla nämä työt esitellään muille kurssilaisille. Aika: 2.2.–3.2.2024 (1.jakso) ja 26.–27.4.2024 (2.jakso) Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakuaika: 8.1.2024 Reitti_8_2023.indd 30 Reitti_8_2023.indd 30 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 31 30 Mediakriittinen lukutaito Kurssi on tarkoitettu ammattiyhdistysliikkeen aktiiveille, varsinkin puheenjohtajille ja viestinnästä vastaaville. Kurssilla tutustutaan valeuutisiin ja trollaukseen. Lisäksi opiskellaan oikean uutistoiminnan periaatteet, harjoitellaan eri viestintätilanteita sekä some-viestinnän periaatteita. Aika: 27.–28.5.2024 Paikka: Voionmaan koulutuskeskus, Tampere Viimeinen hakuaika: 26.4.2024 Puheenjohtaja ja sihteerikurssi Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, jonka jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tehdään myös erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. Aika: 3.–7.6.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakuaika: 3.5.2024 Aika: 18.–22.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakuaika: 18.10.2024 Neuvottelutaidon kurssi Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, jonka jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tehdään myös erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. Aika: 3.–7.6.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakuaika: 3.5.2024 Aika: 18.–22.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakuaika: 18.10.2024 Taloudenhoitajan täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, mutta koska taloudenpito on osa puheenjohtajan ja sihteerinkin töitä, sopii kurssi mainiosti myös heille. Kurssin tavoitteena on päivittää kokeneiden taloudenhoitajien tiedot, syventää osaamista ja paneutua taloudenhoidon erityiskysymyksiin Aika: 26.–28.8.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakuaika: 5.8.2024 Näin perut ilmoittautumisesi Ilmoita esteestä välittömästi. Haluamme kaikki ilmoittautuneet kurssille, mutta suunnitelmat eivät aina toteudu. Kun ilmoittaudut kurssille, sinulle varataan hotellista tai muusta kurssipaikasta majoitus ja keittiö varaa ateriat ilmoitettua henkilömäärää varten. Jos kuitenkin sairastut tai sinulle tulee muu este, tulee siitä ehdottomasti ilmoittaa meille. Tämä Peru osallistumisesi ajoissa. siksi, että majoituksen järjestäjällä on toimitusehtojensa mukaisesti oikeus laskuttaa käyttämättömästä huoneesta ja tilatusta ruoasta. Lisäksi, jos kurssi on täynnä, joku muu halukas ei pääse vapautuneelle paikalle. Peruuttaminen tulee tehdä mieluummin sähköpostitse, juha.jaatinen@pau.fi tai puhelimitse 050 302 8466. Minkäänlainen viesti sähköisen jäsenpalvelun kautta ei hyväksynnän jälkeen välity PAUhun. Kurssille ilmoittautuminen on sitova. Peruuttamatta jätetystä paikasta veloitamme ilmoittautuneelta liitolle aiheutuneet kulut ruokailun ja majoituksen osalta sekä mahdollisten peruuttamattomien matkalippujen hinnan. Peruutusmaksua ei peritä, jos on lääkärintodistus tai muu liiton hyväksymä syy. Reitti_8_2023.indd 31 Reitti_8_2023.indd 31 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 33 32 Olen sopinut hyvissä ajoin työnantajan kanssa sopimuskoulutukseen pääsemisestä, mutta kurssin lähetessä osallistumislupa evätään, kuinka menettelen? Työnantaja ei voi estää koulutukseen pääsyä, vaan siirtää koulutukseen pidettävän vapaan ajankohtaa. Työnantajan kanssa solmitussa koulutussopimuksessa lukee tämän osalta seu raavaa: ”Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.” Miten matkustan kurssille? PAUssa ensisijainen matkustusmuoto on julkinen liikenne. Junaliput voi tilata PAUn laskulle. Yksityisauton käyttämisestä maksamme verottajan kulloisenkin ohjeen mukaan. Taksin käyttämisestä sovitaan aina ennalta koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatisen kanssa. Missä tapauksessa saa lentää kurssille? Lentokoneen käyttö on mahdollista, jos kurssilainen asuu vähintään 300 kilometrin päässä kurssipaikkakunnalta ja varaa itse matkansa. Lentolippukustannuksia korvataan tositteita vastaan enintään 200 € euron edestä. Kurssilaisen tulee varata ja maksaa lentomatkansa itse. Jos kurssilainen hankkii yllä kerrottua kalliimman lipun, jää edellä mainittu osa lipun hinnasta hänen omalle vastuulleen. Usein kysyttyjä kysymyksiä kursseista Maksetaanko kursseilla kurssipäivärahaa? PAU maksaa arkisin järjestettäville tässä oppaassa toisaalla mainitulle Kiljavan opiston järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa 45,70 €/vrk. Muilla kursseilla PAU ei maksa kurssipäivärahaa. Jotkut ammattiosastot maksavat. Tiedustele asiaa omasta ammattiosastostasi. Haluan majoittua yhden hengen huoneeseen, kuinka menetellä? Lähtökohtaisesti PAU korvaa majoituksen kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen voi saada, mikäli hotellissa on tilaa, maksamalla yhden ja kahden hengen huoneen erotuksen. Aina yhden hengen huonetta ei 100 % varmuudella saa maksamallakaan. Poikkeustapauksissa, terveydellisistä syistä, PAU maksaa yhden hengen huoneen. Tässä tapauksessa asiasta tulee sopia erikseen järjestöja koulutustoimitsijan kanssa. Asun toisella puolella maata ja tuleminen kurssipaikalle, olisi kurssiaamuksi julkisilla mahdotonta ja autolla vaatisi yöllä ajamista. Voinko majoittua kurssipaikalle kurssia edeltävänä iltana? Asia sovitaan tapauskohtaisesti PAUn koulutusja järjestötoimitsijan kanssa. Tulen henkilöautolla kurssille, korvataanko pysäköintimaksut? Liittohallituksen päätöksen mukaan PAU korvaa pysäköintimaksuja enintään 10 €/vrk. Minulla on erityisruokavalio, miten varmistan, että saan ruokavalioni edellyttämää ruokaa? Kun ilmoittaudut kurssille jäsenpalvelun kautta osoitteessa www.pau.fi, kirjoita ruokavaliosi sille varattuun paikkaan. Huomaa, että tämä tehdään joka ilmoittatumisen yhteydessä erikseen. Olen PAUn jäsen, mutta minulla ei ole luottamustehtäviä. Onko minulle koulutusta? Kyllä on. Liiton oma koulutus on avointa muillekin kuin luottamustehtävissä toimiville. Työelämän kysymyksiin opiskelu on hyvä aloittaa PAUn järjestämästä Tunne oikeutesi työelämässä -kurssista. Olen käynyt koulutukset läpi vuosia sitten. Onko mahdollisuus käydä PAUn koulutuksia uudelleen? Kuinka monen vuoden jälkeen? Mitään täsmällistä vuosilukua ei voida antaa, mutta kaksi tai kolme vuotta se ei ole. Ole yhteydessä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiseen, niin hänen kanssaan voitte laatia sinulle koulutussuunnitelman. Haluamme järjestää koulutusta alueellamme, miten menetellä? Mikäli ammattiosasto tai aluejärjestö haluaa tilata TSL:stä räätälöidyn kurssin tai valmiin kurssisisällön, ota ensin yhteyttä PAUn koulutusja järjestötoimitsijaan Juha Jaatiseen. < Reitti_8_2023.indd 32 Reitti_8_2023.indd 32 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 33 32 33 Työpaikkojen arjessa kannattaa kiinnittää huomiota työympäristöön, työvälineisiin ja sääolosuhteisiin. Nostoja työturvallisuudesta lähetti Reitin toimitukseen PohjoisSuomen jakelun ja käsittelyn työsuojeluvaltuutettu Jari Konttinen. Tavaramäärä kasvaa myös erilaisten Vakja piilovak-lähetysten (vaarallisten aineiden käsittelyn) osalta. Pokeista ja terminaaleista löytyy pääsääntöisesti erilaisia valuma-altaita, mutta jakelutoimipaikoissa tilanne voi olla haastava. Varmistakaa, että Vak-varustelaatikko löytyy toimipaikoista ja sisältö on asianmukainen. Samainen laatikko toimii tyhjennettynä tarvittaessa valuma-altaana. Varmistakaa myös imetysliinojen saatavuus ja muu osaaminen mahdollisten vuotavien vak-lähetysten osalta. Imetysliinoja on saatavilla laatikoihin irtopaloina tai rullatavarana. Muista varmistaa aina peilien avulla, että takana tuleva liikenne on huomioinut aikeesi hiljentää ja/tai kääntyä. Tarvittaessa jatka matkaa turvalliseen väistöpaikkaan saakka. Lisäksi varmista oma näkyvyytesi työssä ja työmatkoilla pitämällä myös takavalot puhtaana lumesta, kurasta tms. Puhdista valot tarpeen mukaan reitinkin aikana. nostoa työturvallisuudesta 5 Työmatkalla, piha ja -parkkialueella tapahtuu herkästi liukastumisia. Muistetaan ja muistutellaan aiheesta säännöllisesti, erityisesti säätilan vaihtuessa. Varaa riittävästi aikaa työmatkaan erityisesti voimakkaalla lumisateella, kovalla pakkasella, mustan jään aikaan ja vesisateella. Pyöräilijöille on tarjolla nastarenkaat ja pyöräilykypärä, jalankulkijalle liukuesteet. Varmista kenkien kunto säännöllisesti, löytyykö riittävää pitoa, haastavimpiin keleihin kannattaa hankkia nastatai pitopohjakengät. Varmista oma näkyvyys: heijastin hihaan ja valot kuntoon! Mikäli talvikunnossapito tökkii, ilmoita katujen kunnossapitoon, kiinteistöhuoltoon, isännöitsijälle tai esihenkilölle. Työterveysneuvottelussa tavoitteena on hakea ratkaisuja työssä jatkamisen tueksi. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hyvää materiaalia mahdollisia työterveysneuvotteluja varten, muun muassa neuvotteluun osallistuville ohjeita miten valmistaudun, ketkä osallistuu, mukanaolijoiden roolit ja neuvottelun tarkoitus. Työterveysneuvotteluun on mahdollisuus pyytää mukaan tukihenkilö, kuten työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö tai työkaveri. Mieluiten kuitenkin henkilö, joka tuntee työn sisällön ja työolosuhteet. Kannattaa lukea lisää osoitteessa ttl.fi/oppimateriaalit/ tyoterveysneuvottelu-ratka isuja-tyohon/pikaopas-tyoterv eysneuvotteluun. Kun pakkanen paukkuu, muista jakeluautoissa silikonikäsittely ovien tiivisteille, puhdistus ja voitelu liukuovien liukupinnoille ja mekanismeille. Laita myös lukkosulaa lukkopesiin. Pidetään jakeluautojen lattiamatot puhtaana lumesta. Tämä vähentää kosteutta, ikkunoiden jäätymistä ja huurtumista. Puhdistetaan polkimien ”alustat” lumesta, jäästä, hiekasta ja sorasta erityisesti VW Caddyn kaasupolkimen alusta polkimen katkeamisvaaran vuoksi. Huolehditaan yleisestä siisteydestä autoissa ja työpisteillä. Jos jokin toimenpide ei ole hallinnassa kysy ryhmävastaavalta, tuotantovastaavalta tai palvelupäälliköltä. Vanhemmat työntekijät antavat apua tarvittaessa. Reitti_8_2023.indd 33 Reitti_8_2023.indd 33 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 35 34 Menoon mukaan PAUn Helsingin osaston vuosikokous Aika: Lauantai 9.3.2024 klo 11.00 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi-Sali, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2023, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024. Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Päätetään osaston syksyn jäsenretki ja arvotaan neljä lahjakorttia. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa aterian ruokajuomineen. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään maanantaina 26.2.2024 tekstiviestillä numeroon 044 514 2832 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@gmail.com. Tervetuloa! PAUn Lahden osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 24.2.2024, klo 13.00 Paikka: Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, kokoustila Kumma, Päijänteenkatu 9 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Vieraaksi saapuu liiton uusi juristi Veera Oksanen. Ennen virallista kokouksen avausta Lahden osaston ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Kari Lempinen pitää oman puheenvuoron ajankohtaisista sote-asioista. Kokouksen jälkeen on ensin ruokailu, sen jälkeen on mahdollisuus osallistua panimokierrokselle ja tastingiin Ant Brew-panimolla. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava ottaako ruoaksi tavallisen menun vai kasvismenun, sekä osallistuuko panimokierrokselle ja tastingiin. Ennen vuosikokousta Lahden osaston jäsenillä on mahdollisuus tutustua Malvan näyttelyihin, sisään pääsee PAUn jäsenkorttia näyttämällä viiden päivän ajan 20.-24.2.2024. Ennakkojärjestelyjen takia osallistumisesta ja mahdollisista ruoka-allergioista tulee ilmoittaa 10.2.2024 mennessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla: lahdenosasto@gmail.com, tai puhelimella: Joni Syrjä 0407548501. PAUn Pirkanmaan osaston pääluottamusmiesvaalit Pirkanmaan osaston pääluottamusmiesvaaleissa ehdolle ovat asettuneet Leo Harra ja Pirita Palomaa. Vaalit järjestetään tammikuussa. Tarkemmat toimipaikkakohtaiset äänestysajankohdat ilmoitetaan erikseen. Seuraa toimipaikkasi ilmoitustaulua ja myös osaston kotisivuja joulukuun aikana osoitteessa pirkanmaa.pau.fi. Vaalitoimikunta Käynnistetään Postin työpaikoille postinjakelun, -käsittelyn ja P-liitteen kuljettajien, työntekijäasemassa olevien ehdokasasettelu pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen vaaliin 50–52, 57–59, 70–83 ja Kuopio POK alueella. Tehtävä on päätoiminen. Ehdokasasettelu alkaa 20.12.2023 ja päättyy 31.12.2023. Vaalissa noudatetaan PAUn pääluottamusmiesten valintaan antamia ohjeita, joista seuraavassa keskeisimpiä; ehdokkaaksi voi asettua henkilö, joka on ollut PAUn jäsenenä vähintään puoli vuotta ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Pääluottamusmiesehdokkaan voi asettaa ammattiosasto, jolla on jäseniä ko. toimialueella. Lisäksi ehdokkaan voi asettaa vähintään 20 toimialueella työskentelevää jäsentä erillisellä kannatuslistalla. Ehdotus on tehtävä kirjallisesti vaalitoimikunnalle ja samalla mukaan on liitettävä ehdokkaan kirjallinen suostumus. Suostumus on annettava kaikkiin niihin tehtäviin erikseen, joihin henkilö asettuu ehdokkaaksi. Mikäli vaaliin tulee enemmän kuin yksi ehdokas, suoritetaan yksivaiheinen vaali: Voidaan äänestää samalla kerralla sekä varsinaista että varaa. Eniten varsinaiseksi ääniä saanut valitaan pääluottamusmieheksi, varapääluottamusmiesvaaleissa eniten ääniä saanut valitaan varapääluottamusmieheksi, mikäli ei ole tullut valituksi varsinaiseksi. Ehdokkaaksi voi siis halutessaan asettua sekä pääluottamusmiehen että varapääluottamusmiehen tehtävään, molempiin tai vaan toiseen. Tarkemmat äänestysohjeet toimitetaan ehdokasasettelun päätyttyä. Äänioikeutettuja ovat ne ammattiosaston jäsenet, jotka on merkitty liiton jäsenrekisteriin, joiden työsuhde on voimassa ja jotka työskentelevät ko. työpaikalla/alueella/yrityksessä. Vaalitoimikunta Keijo Hyttinen, puheenjohtaja Relanderinkatu 26, 78200 Varkaus, p. 0400 375 290 In memoriam Teuvo Parkkonen 29.8.1945 Saarijärvi 20.11.2023 Helsinki Teuvo Parkkonen työskenteli Helsingin pääpostin lajittelutehtävissä ja myöhemmin esimiehenä Pasilan postikeskuksessa. Pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen vaalin ehdokasasettelu 50–52, 57–59, 70–83 ja Kuopio POK alueella Reitti_8_2023.indd 34 Reitti_8_2023.indd 34 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 35 34 Ay-majakka Hallitus pahentaa palkkaköyhyyttä S uomessa on ollut aina pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka eivät ole tulleet kunnolla palkallaan toimeen. Hintojen nousun ja matalien palkankorotusten vuoksi duunareitten ansioiden ostovoima on viime vuosina laskenut. Tämän voi luonnollisesti kiistää ja antaa ohjeeksi: ”menkää töihin”. Entä jos osa-aikaiselle työntekijälle ei yksinkertaisesti tarjota lisätunteja tai henkilö tekee jo useampaa työtä, ettei vuorokauden tunnit riitä? Näillä ihmisillä on oikeasti hätä ja puute. Asiaa valottaa haastattelututkimuksessaan SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen. Tutkimuksessaan Näätänen kysyi: Millä tavoin aineellinen puute on vaikuttanut duunareiden arkeen? Kuinka palkkaköyhyydessä on pärjätty? Miten palkkaköyhyys vaikuttaa terveyteen? Näihin kysymyksiin on tutkimuksessa vastattu haastattelujen avulla kerättyjen kertomusten pohjalta. Tutkimukseen haastateltiin 12 työntekijää SAK:n jäsenliitoista eri puolilta Suomea kesän 2023 aikana. Kyllähän tämä tutkimus on karua luettavaa. Duunariköyhyys on pienipalkkaista, vastentahtoista osa-aikatyötä, johon liittyy terveysongelmia, yksinhuoltajuutta ja velkaantumista. Tästä seuraa luonnollisesti pakkosäästämistä, fyysisiä ja henkisiä terveysongelmia. Toisin sanoen elämänlaadun kaikenpuolista heikkenemistä. Kädestä suuhun eletään velaksi, jos luottokortissa on luottoa. Mutta vaikuttaa siltä, että maassamme valtaa pitävä hallitus, toisin kuin luulisi, ei halua helpottaa duunariköyhien asemaa, vaan pahentaa sitä. Esimerkiksi määräaikainen työsopimus olisi jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta. Määräaikaisuuden lisääminen pahentaa epävarmuutta ja lisää stressiä, joka voi johtaa mielenterveyden ongelmiin. Myös asumistukea leikataan: tuen saajien määrä pienentyisi arviolta 50 000 ruokakunnalla. Matalapalkka-aloilla on erityisen paljon asumistuen saajia. Työttömyysturvaa leikataan rajusti, muun muassa sovitellun päivärahan 300 euron suojaosaa ollaan poistamassa. Tähän asti tuon summan on voinut ansaita ilman vaikutusta työttömyysturvaan. Suojaosan poiston tuloksena on paheneva köyhyys ja haluttomuus ottaa vähäisiä lisätöitä. Nämä ovat pieniä esimerkkejä. Karkeasti sanottuna valtaa pitävä Orpon – Purran hallitus lyö köyhää kuin vierasta sikaa. Leikkaukset tulevat kurjistamaan merkittävästi. Sosiaaliturvaa ei tulisi heikentää vaan parantaa, palkkoja tulisi nostaa ja vastentahtoisesta osa-aikatyöstä tulisi päästä eroon. Kuinka voimme hyväksyä tämän? Lopuksi laitan tutkimukseen haastatellun Marikan tuntemuksia: ”…jos oltais molemmat tämmösessä työssä, niin se ei, sitte ois varmaan haettava kaikkia mahdollisia tukia… Tietyllä tavalla niin kun ajaa myös oman puolison niukkuuteen.” (Marika, 44, osa-aikainen postinjakaja). < JUHA JAATINEN Koulutusja järjestötoimitsija Haastattelututkimus duunarien palkkaköyhyydestä “Jos en tekisi kolmea työtä, en menoistani selviäisi”, on luettavissa SAK:n verkkosivuilla osoitteessa: sak.fi/aineistot/ tutkimukset/jos-en-tekisi-kolmea-tyotaniin-en-menoistani-selviaisi-haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta Määräaikaisuuden lisääminen pahentaa epävarmuutta ja lisää stressiä. 35 Reitti_8_2023.indd 35 Reitti_8_2023.indd 35 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 37 6 1 7 2 8 5 4 3 Laadinta: Jyrki Takala FAZERILTA BRITTIAUTO TÄRKEITÄ PÄÄKAUPUNKI ASUNNOSTA TOISEEN " " SOTKEVAA TÄTÄ KAUPPAA EI ENÄÄ MEILLÄ RINGO TUTTU ROVIOLLE SIENI SYDÄNKÄPY KUPLA OPERAATTORI OMISTUSOIKEUDEN SIIRTYMINEN OPPILAALLE NÄKYY IHOLLA ROISKUVAA TAATTU OTTAA OMAKSI PAINAA MIETE KATAJA +T ROHKEITA VOITEITA -POLIISI OLLENKAAN SEUTU OLLA VEDESSÄ SAARINEN PORRAS JUNNILA -I SIMON SÄNKYYN MAAHAN SINNEMÄKI LOPEN VÄSYNEITÄ KATTOON PAKSUUNTUA LATTE SEKAISIN CONNERY -Ö WALKER SAAKKA LUULO LINDÉN PALSANMÄKI PARANTAA ILMAA PÖRSSISSÄ KAUPAN TIIVISTEITÄ -PATIA ELI RISTIKON RATKAISU SIVULLA 15 36 Reitti_8_2023.indd 36 Reitti_8_2023.indd 36 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 37 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. Voiko työnantaja ilmoittaa vuokratyöntekijöiden määrän todellista määrää korkeammaksi? Toimin pääluottamusmiehenä ja kävimme työnantajan kanssa läpi vuokratyövoiman käyttöä yrityksessä. Huomasin, että työnantaja on ilmoittanut vuokratyöntekijöiden määrän paljon todellista määrää korkeammaksi. Vaikuttaa siltä, että työnantaja on ilmoittanut korkeamman lukumäärän varmuuden vuoksi, jos tulevaisuudessa vuokratyövoimaa otetaankin lisää. Työnantajan ei tällöin tarvitsisi tehdä uutta ilmoitusta. Saako näin tehdä? Eikö ilmoitettujen tietojen pitäisi olla todenmukaisia ja tarkkoja? Tilaajavastuulain 6 §:n mukaan tilaajan eli käyttäjäyrityksen tulee pyynnöstä il­ moittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle sekä työsuoje­ luvaltuutetulle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä vuokratyön käytön syy, käy­ tettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehto­ sopimus tai keskeiset työehdot. Viestin­ välitys­ ja logistiikka­alan työehtosopi­ muksen 46 §:n, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehto­ sopimuksen 45 §:n sekä Informaatio­ logistiikka­alan työehtosopimuksen 44 §:n mukaan työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaes­ sa on selvitettävä työvoiman määrä, yri­ tyksen yksilöintitiedot, työkohde, työteh­ tävät, sopimuksen kesto ja noudatettava työehtosopimus. Tilaajavastuulain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen nou­ dattamista sekä luoda yrityksille ja jul­ kisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyös­ tä tai alihankinnoista sopimuksia teke­ vät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Lain esitöissä ei ole nimenomaisesti mainittu, että ilmoitettu käytettävän työ­ voiman määrä tulisi olla mahdollisimman lähellä todellisuutta. Lakia säädettäessä eduskunnan työelämä­ ja tasa­arvova­ liokunta on kuitenkin todennut, että tietojen antamisvelvollisuudella on tärkeä merkitys tilaajavastuulain noudattamisen valvonnan kannalta. Luottamusmiehelle ei ole hyötyä ilmoituksesta, jonka tiedot eivät vastaa todellisuutta eikä luottamusmies tiedä, onko vuokratyöntekijöitä tulossa 10 vai 100. Myöskään tilaajavastuulain tarkoi­ tusta eikä lain valvontaa voida tehokkaasti toteuttaa, mikäli työnantajan luottamus­ miehelle antamat tiedot ovat epätarkkoja tai eivät pidä paikkansa. PAU katsoo, että työnantajan on ilmoitettava tiedot mah­ dollisimman tarkasti myös työvoiman määrän osalta. Mikäli työvoiman tarve muuttuu, on työnantajalla mahdollista tehdä luottamusmiehelle uusi ilmoitus. Pitääkö lain mukaan arkipyhistä maksaa palkkaa? Olen osa-aikainen postityöntekijä. Pitääkö työnantajan maksaa minulle vuodenvaihteen arkipyhistä lain mukaan palkkaa? Ei pidä, mutta PAU on sopinut asiasta paremmin. Liiton neuvottelemien työ­ ehtosopimusten (Viestinvälitys­ ja lo­ gistiikka­ala ja Posti Palvelut Oy:n pa­ kettilajittelijoita koskeva) 8 § mukaan maksetaan arkipyhäkorvaus. Joulukuussa 2023 arkipyhiä ovat itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä sekä tammi­ kuussa 2024 uudenvuodenpäivä. Nämä päivät luetaan arkipyhiksi, koska ne osuvat tänä vuonna kalenterissa muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Samasta syystä jouluaatto ja loppiainen eivät ole arkipyhiä tänä vuonna. Itsenäi­ syyspäivä poikkeaa hieman muista arki­ pyhistä, koska siltä maksetaan lain mu­ kainen poissaolopäivän palkka, jos se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työpäivä. Vakiintuneella työpäivällä tarkoite­ taan säännöllisesti työvuoroluettelossa jollekin viikonpäivälle sattuvaa työvuo­ roa. Joulukuussa 2023 itsenäisyyspäivä on keskiviikko, joten poissaolopäivän palkka maksetaan, jos keskiviikko on yleensä ollut työntekijän työpäivä. Arki­ pyhien määrä vaihtelee vuosittain. Vii­ me vuoteen verrattuna tämän vuoden joulukuussa arkipyhäkorvaukseen oi­ keuttavia päiviä on tuntipalkkaisilla yksi enemmän. Osa­aikaisen tuntipalkkalaisen työn­ tekijän viikon työaika lyhenee ja arkipy­ hien ajalta maksetaan arkipyhäkorvaus. Koska tuntipalkkalaisille työntekijälle maksetaan palkkaa työstä aina tehtyjen tuntien mukaan, niin arkipyhäkorvaus on erillinen korvaus lyhentyneestä työ­ ajasta, jotta palkka pysyisi samana arki­ pyhistä huolimatta. Arkipyhäkorvaukse­ na kultakin arkipyhältä tuntipalkkaiselle (osa­aikaiselle) työntekijälle maksetaan keskimääräinen päiväpalkka (KPA), joka vastaa työntekijän yhden poissa­ olopäivän palkkaa. Arkipyhäkorvaus maksetaan siinäkin tapauksessa, vaikka osa­aikainen työntekijä olisi työssä arki­ pyhänä tai sopisi tekevänsä arkipyhäkor­ vaukseen oikeuttavalla viikolla muuten enemmän työtunteja kuin normaalisti hänen työsopimuksessaan on alun perin sovittu. Osa­aikaisen kuukausipalkkaisen (esim. osatyökyvyttömyyseläke) työn­ tekijän työaikaa lyhennetään suhteessa sovittuun työaikaan eli hänelle ei mak­ seta erillistä arkipyhäkorvausta. Myös­ kään kokoaikaiselle kuukausipalkkaiselle työntekijälle arkipyhäkorvausta ei mak­ seta, vaan hänen työaikaansa lyhenne­ tään työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. Lisätietoa arkipyhien vaikutuksesta työaikaan saat työpaikkasi luottamusmieheltä! < 37 etunimi.sukunimi@pau.fi Reitti_8_2023.indd 37 Reitti_8_2023.indd 37 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 39 38 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Reitti_8_2023.indd 38 Reitti_8_2023.indd 38 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 39 38 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Työmarkkinapainissa Tanska vastaan Suomi U sein suomalaiset vertaavat itseään muihin Pohjoismaihin, koska muilla kaikki näyttää toimivan paremmin kuin meillä. On siitä ihan näyttöäkin olemassa, ettei asiaa tarvitse pelkällä huonolla itsetunnolla ja mutu-tuntumalla lähestyä. Yleensä vertailumaana on Ruotsi, joka isoveljen tavoin elää muutamia vuosia meitä edellä. Vaan häviääpä Ruotsi monessa asiassa naapurilleen Tanskalle, ja joskus Norjallekin. Tanska on ihmemaa. Väestöltään yhtä iso kuin Suomi, mutta maa-alueeltaan yhtä pieni kuin Uusimaa. Hämmästyttävää on Tanskan talouskasvu, joka on Eurooppa-vertailun ykkönen. Missään muualla talous ei ole kasvanut yhtä lujaa pandemiavuoden jälkeen. Suurimman siivun talouskasvusta tuottaa yksi iso sikäläinen ”nokia”, eli lääketehdas Novo Nordisk. Menestyksen salaisuus on laihdutuslääke, jonka kysyntä on räjähtänyt maailmanlaajuisesti niin suureksi, että yhtiö nousi markkina-arvoltaan Euroopan arvokkaimmaksi yhtiöksi. Sen arvo on suurempi kuin maan vuotuisen tuotannon (BKT) arvo. Talouden kasvu perustuu ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvuun. Työmarkkinoiden dynaamisuudesta kertoo se, että vuosittain työpaikkaa vaihtaa yli miljoona työntekijää. Meillä vaihtajia on 250 000 vähemmän. Tämä on yksi näkyvimmistä joustoturva-mallin (flexicurity) voitokkaista piirteistä. Yhtäältä työsuhdeturvasääntely on kevyttä ja yksilölliset irtisanomiset sallittuja. Toisaalta uskalletaan kuitenkin vaihtaa työpaikkaa, koska mahdolliset työttömyysjaksot jäävät aktiivisten ja intensiivisten työllisyyspalvelujen vuoksi yleensä lyhyiksi eikä työttömyyskorvaustasokaan huono ole, kun työssäoloehto toteutuu. Ja kyllä tanskalaiset päättäjät voivat syystäkin paukutella henskeleitä työmarkkinoiden kukoistuksella, sillä työllisten määrässä 3 miljoonan raja meni rikki vastikään. Suomessa työllisiä on 2,6 miljoonaa. Tanskassa on vain 100 000 työtöntä, siinä missä Suomessa laaja työttömyys yltää 370 000 työnhakijaan. Työllisyysaste ylittää 80 prosenttia ja työttömyysaste on kolme prosenttia. Suomessa edellinen tunnusluku on pari prosentti yksikköä matalampi ja jälkimmäinen neljä prosenttiyksikköä korkeampi. Vaikka työttömyyspäivärahat ovat korkeammat kuin Suomessa, se ei näytä julkista taloutta horjuttavan. Runsaampien päivärahojen lisäksi työttömien aktivointiin käytetään tuplamäärä rahaa verrattuna meidän lähes neljä kertaa suuremmalle joukolle. Julkinen velka on noin 30 prosenttia BKT:hen suhteutettuna, ja meillä taas yli 70 prosenttia. Onko siis mitään työmarkkinoiden tunnuslukua, jolla voisimme selättää tanskalaiset? Jotakin ehkä löytyy, kun oikein kaivaa, vaikka meidän uusi – tai miksei se vanhakin – nokia antaa odottaa itseään. Lohtua voi hakea sellaisesta ikävästä ilmiöstä, että alle 60-vuotiaiden työllisyys Tanskassa laskee, vaikka siellä yli kuusikymppis ten työllisyys onkin nousussa. Suomessa sen sijaan kaikkien ikäryhmien työllisyys on ollut trendinomaisessa kasvussa jo pitkään. Matalalta on helpompi nousta. Tanskassa yli neljännes työllisistä tekee osa-aikatyötä eikä edes haluaisi olla kokoaikatyössä. Toinen ainakin työnantajapuolta hiertävä asia on osa-aikatyöllisten suuri osuus sekä korkea työvoimaosuus julkisella sektorilla (Tanska 32 %, Suomi 28 %). Tanskassa yli neljännes työllisistä tekee osa-aikatyötä eikä edes haluaisi olla kokoaikatyössä. Vihdoin löytyi ihan oikeasti asia, jossa Suomi pesee vertailumaansa. Meillä vain 17 prosenttia työllisistä tekee osa-aikatyötä, ja heistäkin joka neljäs haluaisi kokoaikatöihin. Onko tämä sitten maaotteluvoitto vai mistä tämä fakta kertoo? No ainakin siitä, että Suomi päihittää kaikki pohjoismaiset naapurinsa tehtyjen työtuntien määrässä yhtä työllistä kohti laskettuna. Jos työllisyys muutetaan tällä tavoin kokoaikaekvivalenteiksi, Suomi olisi ykkönen, Ruotsi toinen, Norja sitten ja viimeisenä tulisi Tanska. Huh huh, kauanpa se paini kesti, ennen kuin voitto saatiin kotiin! < 39 Reitti_8_2023.indd 39 Reitti_8_2023.indd 39 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 41 40 På svenska 40 Kan arbetsgivaren ange att antalet hyrda arbetstagare är större än det faktiska antalet? Jag är huvudförtroendeman och tillsammans med arbetsgivaren gick vi igenom användningen av hyrd arbetskraft i företaget. Jag märkte att arbetsgivaren uppgett att antalet hyrda arbetstagare är mycket högre än det faktiska antalet. Det verkar som om arbetsgivaren har angett ett större antal för säkerhets skull, om företaget i framtiden måste anställa mer hyrd arbetskraft. Arbetsgivaren behöver då inte göra någon ny anmälan. Får man göra så här? Borde inte de anmälda uppgifterna vara sanningsenliga och korrekta? Enligt 6 § i beställaransvarslagen ska beställaren, dvs. användarföretaget, på begäran underrätta förtroendemannen eller förtroendeombudet samt arbetar­ skyddsfullmäktigen om avtal om hyrt arbete eller underentreprenad. När ären­ det anmäls ska orsaken till användningen av hyrt arbete, volymen på den arbetskraft som används, företagets identifierings­ uppgifter, arbetsstället, arbetsuppgifterna, avtalets längd och det kollektivavtal eller de centrala arbetsvillkor som tillämpas utredas. Enligt 46 § i kollektivavtalet för Kommunikationsförmedlings­ och logis­ tikbranschen, 45 § i Posti Palvelut Oy:s kollektivavtal för paketsortering och 44 § i kollektivavtalet för informationslogistik­ branschen ska arbetsgivaren underrätta förtroendemannen om avtal om unde­ rentreprenad och hyrt arbete innan arbe­ tet inleds. När ärendet anmäls ska antalet anställda, företagets identifieringsuppgif­ ter, arbetsstället, arbetsuppgifterna, avta­ lets längd och det kollektivavtal som ska iakttas utredas. Enligt 1 § i beställaransvarslagen är syftet med denna lag att främja lika konkurrens mellan företag samt iakt­ tagande av anställningsvillkor samt att för företag och offentligrättsliga sam­ manslutningar skapa förutsättningar att säkerställa att företag som med dem ingår avtal om hyrd arbetskraft och underleverans fullgör sina lagstadgade förpliktelser såsom avtalsparter och arbetsgivare. I förarbetena till lagen nämns inte ut­ tryckligen att den uppgivna volymen arbetskraft som används ska ligga så nära verkligheten som möjligt. När lagen stif­ tades har riksdagens arbetslivs­ och jäm­ ställdhetsutskott dock konstaterat att skyl­ digheten att lämna uppgifter har en viktig betydelse med tanke på tillsynen över efterlevnaden av beställaransvarslagen. Förtroendemannen har ingen nytta av en anmälan vars uppgifter inte mot­ svarar verkligheten och förtroendeman­ nen vet inte om det kommer 10 eller 100 hyrda arbetstagare. Syftet med beställar­ ansvarslagen och tillsynen över efterlev­ naden av lagen kan inte heller genom­ föras effektivt, om de uppgifter som arbetsgivaren ger förtroendemannen är inexakta eller felaktiga. PAU anser att arbetsgivaren måste lämna uppgifter så exakt som möjligt även i fråga om vo­ lymen på den arbetskraft som används. Om behovet av arbetskraft förändras, kan arbetsgivaren göra en ny anmälan till förtroendemannen. Ska man enligt lagen betala lön för söckenhelger? Jag är en deltidsanställd postarbetare. Ska arbetsgivaren enligt lag betala mig lön för söckenhelgerna kring årsskiftet? Nej, det behöver arbetsgivaren inte, men PAU har lyckats förhandla fram ett bättre avtal i ärendet. Enligt 8 § i de kollektivavtal som förbundet förhandlat fram (Kommunikationsförmedlings­ och logistikbranschen och Posti Palvelut Oy:s paketsortering) betalas söckenhelgsersät­ tning. I december 2023 är söckenhelger självständighetsdagen, juldagen och an­ nandag jul samt i januari 2024 nyårsda­ gen. Dessa dagar räknas som söckenhel­ ger, eftersom de i år infaller i kalendern på någon annan dag än en lördag eller söndag. Av samma anledning är julafton och trettondagen inte söckenhelger i år. Självständighetsdagen avviker något från andra söckenhelger, eftersom man be ­ talar lön för frånvarodagen enligt lagen, om den enligt den etablerade arbetsskifts­ förteckningen skulle ha infallit på en arbetsdag. Med etablerad arbetsdag avses ett arbetsskift som regelbundet infaller på en veckodag i arbetsskiftsförteckningen. I december 2023 infaller självständighetsdagen på en onsdag, så lönen för frånvarodagen betalas om onsdagen i allmänhet har varit en arbetsdag för arbetstagaren. Antalet söckenhelger varierar från år till år. Jämfört med fjolåret finns det i december i år för timavlönade arbetstagare en dag mer som berättigar till söckenhelgsersättning. Arbetstiden per vecka för en deltids­ anställd timavlönad arbetstagare förkor­ tas och söckenhelgsersättning betalas. Eftersom timavlönade arbetstagare alltid får lön enligt arbetade timmar, är söckenhelgsersättning en separat er­ sättning för förkortad arbetstid för att lönen ska förbli oförändrad trots söcken­ helger. Som söckenhelgsersättning beta­ las till varje (deltidsanställd) arbetstagare med timavlöning enligt medelförtjäns­ ten per dag (MFD) som motsvarar arbetstagarens lön för en frånvarodag. Söckenhelgsersättning betalas även i det fall att en deltidsanställd är i arbete un­ der en söckenhelg eller kommer överens om att under en vecka som berättigar till söckenhelgsersättning annars utföra fler arbetstimmar än vad som normalt överenskommits i arbetstagarens arbetsavtal. Arbetstiden för en deltidsanställd månadsavlönad arbetstagare (t.ex. del­ invalidpension) förkortas i förhållande till den avtalade arbetstiden, vilket in­ nebär att han eller hon inte får någon separat söckenhelgsersättning. Inte hel­ ler till en heltidsanställd månadsavlönad arbetstagare betalas söckenhelgsersätt­ ning, utan arbetstagarens arbetstid för­ kortas i enlighet med vad som avtalats i kollektivavtalet. Mer information om hur söcken­ helgerna påverkar arbetstiden får du på din arbetsplats av förtroendemannen! < Reitti_8_2023.indd 40 Reitti_8_2023.indd 40 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 41 40 In English 41 Can the employer notify the number of agency workers to be higher than is actually the case? I worked as the chief shop steward and together with the employer we reviewed the use of agency workers in the company. I noticed that the employer had notified the number of agency workers to be much higher than was actually the case. It seems that the employer had notified the number to be higher just to be on the safe side in case more agency workers were employed at some time in the future. This means the employer then no longer needs to make a new notification. Can this be done? Shouldn’t the information declared be true and accurate? Under section 6 of the Act on Contrac­ tor’s Obligations and Liability when Work is Contracted Out (1233/2006), the con­ tractor or user enterprise shall, on re­ quest, notify the shop steward elected on the basis of a collective agreement, or, to the elected representative and the oc­ cupational safety and health representa­ tive. When providing this information, the reason for using temporary agency work, the number of employees engaged, the identifying details of the enterprise concerned, the work site, the tasks, the duration of the contract and the applica­ ble, collective labour agreement or princi­ pal terms of employment are to be made clear. Under section 46 of the collective labour agreement for the Communica­ tions and logistics sector, section 45 of the collective labour agreement for the parcel sector Posti Palvelut Oy and section 44 of the collective labour agreement for the Information logistics sector, the employ­ er must notify the shop steward of agree­ ments concluded on subcontracting and hired labour before work commences. The notice must include an account of the amount of labour, the company’s identify­ ing information, the work site, the duties, the duration of the agreement and the collective labour agreement to be applied. Under section 1 of the Act on Contrac­ tor’s Obligations and Liability when Work is Contracted Out, the objectives of the Act are to promote equal competition be­ tween enterprises, to ensure observance of the terms of employment and to create the conditions in which enterprises and organisations governed by public law can ensure that enterprises concluding con­ tracts with them on temporary agency work or subcontracted labour discharge their statutory obligations as contracting parties and employers. The preparatory work for the act has not expressly mentioned that the noti­ fied amount of labour to be used should be as close as possible to reality. However, when enacting the Act, Parliament's Em­ ployment and Equality Committee stated that the obligation to provide information plays an important role in supervising compliance with the Act on Contractor’s Obligations and Liability when Work is Contracted Out. It is of no use to shop stewards to re­ ceive a notification whose information does not correspond to reality, and the shop steward does not know whether there will be 10 or 100 temporary agency workers. Furthermore, neither the objec­ tive of the Act on Contractor’s Obliga­ tions and Liability when Work is Con­ tracted Out or the supervision of the law can be effectively implemented if the information provided by the employer to the shop steward is inaccurate or in­ correct. PAU considers that the employ­ er should notify the information as accu­ rately as possible also with regard to the amount of the labour. If the need for la­ bour changes, the employer can submit a new notification to the shop steward. Should, by law, I be paid for midweek bank holidays? I’m a part-time postal worker. Should, by law, my employer pay me for midweek bank holidays? No, but PAU has agreed a better outcome to this. Under section 8 of the collective labour agreements (Communications and logistics sector, and parcel sector Posti Palvelut Oy) negotiated by the Union, midweek bank holiday compen­ sation is paid. Midweek bank holidays in December 2023 are Independence Day, Christmas Day and Boxing Day and in January 2024 New Year’s Day. These are termed midweek bank holidays since this year in the calendar they fall on a day other than a Saturday or Sunday. For the same reason, Christmas Eve in 2023 and Epiphany in 2024 are not midweek bank holidays. For Independence Day, the stat­ utory salary for a day of absence is paid if, in line with the established shift list, it would have been a workday for the em­ ployee. An established working day refers to a shift regularly falls on a weekday in the shift list. In December 2023, Inde­ pendence Day falls on a Wednesday and so a salary for a day of absence is paid if Wednesday would normally have been the employee’s workday. The number of midweek bank holidays varies each year. Compared to 2022, this year there is one more day providing entitlement to bank holiday compensation. The week's working hours of part­time hourly­paid employees will be shortened and midweek holiday compensation will be paid for midweek bank holidays. Since hourly­paid employees are always paid according to hours worked, midweek bank holiday compensation is a separate compensation for shortened working hours so that the pay remains the same despite the midweek bank holiday. An hourly paid (part­time) employee is paid an average day salary (ADS) correspond­ ing to the employee's pay for one day of absence as bank holiday compensation. Midweek bank holiday compensation is paid even if the part­time employee works on a midweek bank holiday or otherwise agrees to work more hours during the week entitling to midweek bank holiday compensation than nor­ mally agreed in his or her employment contract. The working hours of part­time em­ ployees on monthly pay (e.g. partial dis­ ability pension) will be shortened in pro­ portion to the agreed working hours, i.e. they will not be paid separate midweek bank holiday compensation. Full­time monthly­paid employees are also not paid midweek bank holiday compensation, but their working hours are shortened as agreed in the collective agreement. For more information on the impact of midweek bank holidays on working hours, please contact the shop steward in your workplace! < Reitti_8_2023.indd 41 Reitti_8_2023.indd 41 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 43 42 Vuosien varrelta P ostin ensimmäiset kokeilut sähköautojen kanssa aloitettiin jo vuonna 1980, jolloin testattiin sähköistettyä Volkswagen Transporteria jakelussa ja laatikoiden tyhjentämisessä. Varsinainen innovaatio oli kuitenkin suomalaisen sähköautoilun prototyyppi Finnvan vuodelta 1988. Posti oli kiinnostunut sähköautoista jo 1970-luvun lopulla, koska niiden odotettiin olevan käyttökustannuksiltaan bensa-autoja edullisempia. Postin ensimmäinen ympäristöohjelma julkaistiin jo vuonna 1990, jossa mainittiin sähköautot ensimmäisen kerran. Posti päätti tuottaa myös omia sähköautoja. Finnvania kehitettiin yhteistyössä Imatran Voiman, nykyisen Fortumin, Nesteen ja Lokarin kanssa. Prototyyppejä syntyi kolme kappaletta, joita kokeiltiin muutama vuosi Helsingissä ja Espoossa ympärivuotisissa olosuhteissa. Finnvanin jatkokehityksestä kuitenkin luovuttiin, koska tekniikka ei ollut vielä tarpeeksi kehittynyttä. Lasikuitukorikaan ei kestänyt liikkeestä aiheutuvaa vääntöä. Finnvanissa oli liukuovet ja lämpö tuotettiin sisälle polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä. Auto oli melko hutera, eikä kaikkein tukevin ja turvallisin ajettava. Autoa ei ladattu nykyisten sähköautojen tapaan, se sai sähkönsä vaihdettavista akuista. 1990 Finnvanin korvasi Subarun pohjalle rakennettu sähköauto Elcat, joita Postilla oli käytössä yhteensä 60 kappaletta. Myös Elcat oli raakile sähköautoksi: siitä puuttui esimerkiksi jarrutus energian talteenotto ja akut olivat suuret ja painavat. 2000-luvun alkupuolella testattiin myös muun muassa Citroen Berlingo – mallin sähköautoa. Postissa oli sähköauto jo yli 40 vuotta sitten Pikkupojat ihmettelevät Helsingin Malmilla sähköistä Finnvan postiautoa 1980-luvun lopussa. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: POSTIMUSEO/RAIMO AUTIO Nykyään postinjakelu on pitkälti jo sähköistetty. Sähköautojen lisäksi oranssit sähköpyörät, sähköskootterit ja jopa sähkörekka ovat yhä tutumpi osa logistiikkaa ja suomalaista katukuvaa. < Juttu perustuu Postimuseon YouTube-kanavalta löytyvään videoon Finnvan sähköautosta. Reitti_8_2023.indd 42 Reitti_8_2023.indd 42 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 8 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 22.1. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_8_2023.indd 43 Reitti_8_2023.indd 43 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29
• Hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat juuri sinuun. Nyt on painava syy toimia! # Työehtojen heikennykset • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä yleissitovuus katoaa • Vientimalli lakiin koko neuvottelujärjestelmä murenee • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi perustetta • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä # Lakko-oikeuden rajoitukset • Oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan • Oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan • Lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi • Lakkosakkoja korotetaan roimasti # Työttömyysturvan leikkaukset • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään • Palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään Lue lisää: www.sak.fi/painava-syy ja pau.fi Reitti_8_2023.indd 44 Reitti_8_2023.indd 44 8.12.2023 13.29 8.12.2023 13.29