1 2016 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 9 | 2016 Postin myymälästä kaupan kassalle • 6 HYVÄT TYYPIT TYÖELÄMÄSSÄ • 12 | PUHEENAIHEENA SYLI-ZIP • 14 | VIESTINTÄVIRASTO VASTAA • 20 EI HEIKENNYKSILLE • 8 Postilakiuudistus suuri uhka Reitti_9_2016.indd 1 23.11.2016 13.22
Sisältö 9 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 10 28.11. 19.12. 1/2017 2.1. 24.1. 2/2017 30.1. 21.2. 3/2017 6.3. 15.3. Piipa eli Anne-Maj Stubbe kurkistelee uuden työpaikkansa hyllyjen välistä. Lue lisää sivulta . 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Myymälät murroksessa 8 Puheenjohtajalta 11 Työntekijä tuottaa voittoa Postille 12 Hyvät tyypit työelämässä 14 Syli-Zip puhututtaa 16 Ay-majakka: Samassa veneessä? 18 Muumien luojan posteljoonina 20 Viestintäviraston uhkasakko Postille 23 Kolumni: Kiitos Taina tyhmästä ideasta 24 Avoin kirje Postin toimitusjohtajalle 25 Puolan Solidaarisuuden perilliset 26 Työsuojelutehtäväperhe 28 Päättäjän kynästä: Jyrki J.J. Kasvi 29 Kysymyspalsta 30 Ristikko 31 Pakina: Pamfletti vai pefletti 33 Fragor på Svenska 34 Questions in English 34 Menoon mukaan 36 Ensimmäinen nainen Miina Sillanpää 37 Muistokirjoitus 38 Työttömyyskassa tiedottaa 40 Hän on Aleksi Andersson 6 Reitti_9_2016.indd 2 23.11.2016 13.22
3 2016 Pääkirjoitus Posti on lobannut voimakkaasti Sipilän hallituksen aikana jakelupäivien harventamisen puolesta. Yleispalveluun kuuluvien kirjeiden kulkunopeutta halutaan keventää nykyisestä ja siirtyä kolmen päivän jakeluun. Hallituksen esitys uudeksi postilaiksi vastaa Postin toiveisiin. Lakiesityksessä kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaisi käytännössä läpi maan jakelupäivien harventamisen vain kahteen kertaan viikossa. Postille säädetään velvoite järjestää hankintamenettely jakelun osalta niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella. Käytännössä tämä tarkoittaa maaseudun jakelureittien kilpailutusta. Maan hallitus haluaa julkisia palveluja, myös postinjakelua, yhä enemmän yksityisten yritysten tuottamiksi. Tämä on näkynyt jo sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa, liikennekaari-hankJulkiset palvelut yksityisille? TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA keessa ja junaliikenteen kilpailuttamisessa. Liikennekaareen liittyy myös taksilupien kiintiöistä luopuminen ja hinnoittelun vapautuminen. Mikäli hallituksen postilakiesitys toteutuu, helpottaa tämäkin maaseudun jakelureittien siirtymistä taksiyrittäjille. Postilla on ollut velvoite pyynnöstä antaa muille postiyrityksille tarvittavat nimija osoitetiedot sen ylläpitämästä osoiterekisteristä, mutta Posti on saanut veloittaa tästä kunnollisen, oikeita kustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hallituksen uusi lakiesitys edellyttää osoiterekisterin luovuttamista Postin kilpailijoille irrottamiskustannuksin eli lähes ilmaiseksi. Tämän helpommaksi ei kilpailijoiden tilannetta voi juuri tehdä, kun vielä muistetaan että postilain uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa alan toimijoilta poistettiin kaikki toimilupaehdot. Hallituksen postilakiesityksessä on onneksi hutiloinnin makua. Kansalaiset asetetaan asuinpaikasta riippuen eriarvoiseen asemaan jakelupäivien osalta, osoitetietoja pitää luovuttaa kilpailijoille miten sattuu eikä EU:n postidirektiivin viiden päivän jakeluvelvoitettakaan ole katsottu loppuun asti. Uuden postilain on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä. Jos näin käy, niin toivoa sopii, että aivan erilaisessa muodossa, kuin mitä on esitetty. Marjo Kauppila ja Kirsi Ojanperä keräsivät nimiä postikortteihin torstaina Mäntsälän Citymarketilla. Tarkoitus oli saada mahdollisimman moni kirjoittamaan terveisensä --eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan jäsenille. MÄNTSÄLÄN SANOMAT 2.11 Maan hallitus haluaa julkisia palveluja, myös postinjakelua, yhä enemmän yksityisten yritysten tuottamiksi. Reitti_9_2016.indd 3 23.11.2016 13.22
4 2016 Ajankohtaista PAUlle uusi projektityöntekijä PAU on palkannut projektityöntekijäksi oikeustieteen maisteri Sari-Anne Salmisen. Hän vastaa mainosjakeluun liittyvistä asioista. Salmisen pesti kestää ensi vuoden huhtikuun loppuun saakka. Salmisen tavoittaa numerosta 044 703 2311 ja sähköpostitse sari-anne.salminen@pau.fi . PAUn kalenteri on ilmestynyt PAUn kalenteri 2017 on postitettu kalenterin tilanneille viikolla 47. Eläkeläisille kalenteria ei postiteta, ellei ammattiosasto ole sitä osaston eläkeläisille erikseen tilannut. Kalenteriin liittyvät tiedustelut: Juha Pöyry, puh. 040 356 0567 tai juha.poyry@pau.fi . SAK:lle uusi organisaatio SAK:n hallitus on vahvistanut järjestön uuden organisaation yt-neuvottelujen päätteeksi. Neuvottelujen johdosta irtisanotaan viisi henkilöä, toimihenkilöiden toimenkuvia kehitetään ja aluetoimistoverkostoa uudistetaan. Neuvottelut perustuivat edustajakokouksen päätöksiin järjestön lähivuosien toiminnasta ja liittojen SAK:lle maksaman jäsenmaksun alentamisesta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö edustaa 20:tä ammattiliittoa ja noin miljoonaa palkansaajaa. Vuoden 2017 alusta SAK:ssa työskentelee 70 henkilöä. Talvipäivillä runsas ohjelma PAUn talvipäivillä Tahkolla 11.–12.2.2017 järjestetään kokousten lisäksi runsaasti erilaisia aktiviteetteja. Ohjelmassa on hiihtokilpailut, keilausta, laskettelua ja savolaiset olympialaiset. Hiihdossa sarjat ovat alustavasti seuraavat: Naiset, yleinen, yli 35 v. ja yli 60 v. Miehet, yleinen, yli 35 v., yli 50 v., yli 60 v. ja yli 65 v. Lisäksi mukana on retrosarja, jossa pukeudutaan Wanhan ajan talviurheiluasuun ja hiihdetään Wanhoilla Wälineillä. Jos kotoa niitä löytyy, niin tämä on sarjasi! Paras asu palkitaan. Ilmoittautumiset hiihtoon tulee tehdä liiton toimistoon osastoittain 10.12. mennessä. Keilaukseen voi ilmoittautua suoraan Tahko Spa Hotellin vastaanottoon numeroon 0600 550 148. Tällöin tulee ilmoittaa henkilön nimi ja ammattiosasto. Tahkorinteet tarjoavat PAUn talvipäiville rinnelippuja hintaan: 3 tuntia 27 euroa ja koko päivä 30 euroa. Välinevuokrista on luvattu 20 prosentin alennus Tahkolla SkiMac Promenadelta. Edut saa ilmoittautumalla osastoittain etukäteen liiton toimistoon, joka toimittaa järjestäjälle nimilistan. Osastojen ei tarvitse ilmoittaa niitä Tahkolle erikseen. Leikkimielisiä kilpailuja järjestetään savolaisten olympialaisten parissa. Joukkueet muodostetaan paikan päällä. Etukäteisilmoittautumisia ei siis tarvita. Jokainen joukkue osallistuu viiteen lajiin, joita ovat korikävely, ankkajahti, vanteen vemputus, savolainen tietovisa ja köydenveto. Lisätietoja talvipäivistä PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi ja talvipäivien Facebook-sivuilta. 044 703 2311 ja sähköpostitse sari-anne.salminen@pau.fi . ntia 27 entin a osasmilistan. rissa. a ei siis vely, o. u.fi Reitti_9_2016.indd 4 23.11.2016 13.22
5 2016 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto. OSASTOKUULUMISIA PAUn arvokäsittelijät aloitti toimintansa Rahankäsittelypalvelut-alalla työskenteleville oma valtakunnallinen ammattiosasto. Avarn Cash Solutionsissa työskentelevien PAUn jäsenten järjestäytyminen omaan valtakunnalliseen ammattiosastoon nousi pintaan viime syksynä. Tuolloin havaittiin, että toiminnan koordinoiminen on huomattavan hankalaa, kun rahankäsittelijät ovat hajaantuneet useisiin eri ammattiosastoihin. Lisäksi miltei kaikkea toimintaamme sitoo vaitiolovelvollisuus, eli ammattiryhmämme asioiden perinpohjainen käsittely eri osastojen kokouksissa on vähintäänkin rajoitettua, ellei jopa mahdotonta. Asiasta käytiin keskustelua liiton toimiston kanssa ja lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Tampereen osaston nimi muutettiin PAUn arvokäsittelijöiksi ja sääntöihin tehtiin tarvittavat muutokset. Päätökseen vaikuttivat Tampereen osaston jo valmiiksi huomattavan vahva rahankäsittelyalan edustus sekä jäsenmäärissä ja aktiivien toiminnassa. Tulevaisuudessa toivomme PAUn arvokäsittelijöiden osaston luomisen mahdollistavan entistä vahvemman edunvalvonnan, aytoimintaan osallistumisen ja yhteydenpidon jäsenistön suuntaan. TEKSTI PAU N ARVOKÄSITTELIJÄT RY:N TOIMIKUNTA Hyvinvointia tai perheaikaa etsimässä? PHT tarjoaa hyvinvointia perheille ja työelämän ulkopuolella oleville pitkin kevättä. Jos mielit PHT perhelomalle talvilomalla tai muuten alkuvuonna, niin pidä kiirettä: ensimmäisten hakuaika päättyy 1.12.2016. Tarjolla on neljän päivän jaksoja kylpylöissä eri puolilla Suomea. SAL-lomat tukevat SAKlaisia maksamalla osallistuneiden omavastuun. Työikäisille työsuhteen ulkopuolella oleville suunniteltuja hyvinvointijaksoja löytyy myös pitkin kevättä. jaksoja löytyy 4 + 2 vrk ja 3 vrk + 3 vrk. SAL-lomat maksaa seurantajakson omavastuun. Tutustu ehtoihin ja tarjontaan tarkemmin osoitteessa www.pht.fi. SAL-tuen saat kun laitat sähköpostilla nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen pasi.ylitalo@sal-lomat. Kerro harrastuksestasi Onko sinulla jokin harrastus, jolla tasapainotat työtä? Jokin intohimo, jonka parissa tykkäät viettää aikaa? Olkoon se vaikka käsillä tekemistä, musiikkia, liikuntaa, vapaaehtoistyötä, kaikki ideat ovat tervetulleita. Sinun ei tarvitse olla lajisi paras tai kilpailuhenkinen, riittää että saat siitä virtaa arkeen. PAU alkaa julkaista jäsentensä harrastuksia vuoden alusta. Kerro omastasi marjo.pihlajaniemi@pau.fi. Valitsemme harrastuksista aina jonkun jokaiseen Reitin numeroon. Reitti_9_2016.indd 5 23.11.2016 13.22
6 2016 Työnkuva Myymälät murroksessa Mitä tapahtuu, kun Postin oma myymälä lakkautetaan? Tässä yhden työntekijän tarina. 6 2016 Reitti_9_2016.indd 6 23.11.2016 13.22
Pitkää kokemusta asiakaspalvelusta ja kassatyöstä näköjään arvostetaan. P P P P Piitttttkkkkkkääääääää kkkoookkk asiakaspalv kassatyöstä arvoste T urun Länsikeskuksen Posti muutti syyskuussa samassa kiinteistössä sijaitsevaan K-Citymarketiin. Samalla loppuivat työt koko henkilökunnalta. Yksi heistä oli 54-vuotias Piipana paremmin tunnettu Anne-Maj Stubbe. Olen rauhallinen luonne, joskus jopa liiankin. Yt-neuvotteluiden aikana en hermoillut kohtuuttoman paljon, vaikka välillä hirvitti että asuntolainaa on vielä maksettavana. Ajattelin, että aina työt ovat jotenkin järjestyneet ja niin varmaan nytkin. Huhtikuussa tuli irtisanomisilmoitus. Tulevaisuutta olisi voinut jännittää, sillä K-Citymarketissa pystyttiin sanomaan vasta loppukesästä, voivatko he palkata ketään Postin työntekijöistä. Loppujen lopuksi hakuprosessin jälkeen he ilmoittivat ottavansa kaksi. Toinen valituista oli Stubbe. Kun työvelvoite loppui, minulla oli viikko lomaa ja aloitin sen jälkeen. Alkurysäys oli kova, sillä heti ensimmäisinä työpäivinä talossa pidettiin paljon asiakkaita tuovat Mammuttimarkkinat. Ison talon leipiin Työnantajan vaihtaminen ei siirtänyt työpaikkaa kuin muutamalla metrillä, mutta samasta työstä ei ollut enää kyse, sillä Postin asiamiestoimipisteen hoidon lisäksi Stubben sopimukseen kuuluu myös kaupan kassana oleminen. Ujona ihmisenä murehdin, että millaista on tulla töihin näin isoon taloon. Kun Patterihaan Posti lopetettiin 2007, meitä oli loppuvaiheessa töissä enää kaksi, eikä Länsikeskuksessakaan meitä ollut seitsemää enempää. Huoli oli turha, sillä Stubbe kehuu muiden työntekijöiden olleen mahtavia ja kärsivällisiä. Useat olivat myös tuttuja kasvoja, sillä onhan Stubbe ollut samassa rakennuksessa vuosia töissä ja tehnyt siellä myös ostokset monta kertaa viikossa. Myymäläverkko supistettu murto-osaan Postin toimihenkilöiden alueellinen pääluottamusmies Erja Hakkola kertoo, että 1980-luvun loppupuolella oli vielä noin 3000 postikonttoria ja postiasemia, joissa oli töissä postilaisia parhaimmillaan noin 8000. Vuosituhannen vaihteessa loppui yhteistyö Leonian (Postipankin) kanssa. Työstä katosi yli puolet. 1700 menetti työpaikkansa ja pelkkiä osa-aikaistamisiakin Posti teki yli 400. Tosin silloin moni pääsi vielä Postin sisällä uusiin töihin. Tämän jälkeen on käyty lukemattomia yt-neuvotteluja. Viimeisimmät pidettiin vuonna 2015. Niiden tuloksena 98 myymälästä 77 myymälää loppuu tai hienommin sanottuna ulkoistuu. Näistä loppuvista kaikki irtisanotaan. Tällä hetkellä on irtisanottu jo yli 200 työntekijää, joista ihan muutama jatkaa vielä määräaikaisena postissa. Positiivista on, että muutamia henkilöitä on työllistynyt niihin kauppoihin, jonne postit on siirretty. Lisäksi yksittäisiä henkilöitä on työllistynyt esimerkkinä vakuutusyhtiöihin ja apteekkeihin. Muutamia on lähtenyt opiskelemaan hoitoalaa. Hakkola pitää vuoden 2015 yt-neuvotteluja pahimpina, sillä Postin muut ”ovet” ovat olleet käytännössä lähes kiinni. Tällä hetkellä irtisanotuista 10 % jää eläkkeelle, 43 % putkeen ja peräti 46 % on ilman mitään turvaverkkoa. Mitään eivät ole sanoneet pahasti, vaikka kuinka välillä möhlin, Stubbe nauraa. Muutoksia työhön ja palkkapussiin Paljon uutta on tullut lyhyessä ajassa: kassajärjestelmän oppiminen ja ergonomia kun tavara kulkeekin ohitse liukuhihnalla. Varsinkin vasemmanpuolisen kassan kanssa on vielä opettelemista. Kassatyön lisäksi Postin puolella on erilainen tapa merkitä pakettien paikat ja kassojen tilitys on erilainen. Töitä on sopimuksessa vähintään 25 tuntia viikossa, mutta käytännössä niitä on riittänyt vähintään 30 tunniksi viikossa. Töitä on entisestä poiketen myös iltaisin ja viikonloppuisin, joka nostaa tippunutta palkkaa. Tarkkaa taloudellista vaikutusta Stubbe ei osaa vielä sanoa, sillä ensimmäinen palkka on vasta tulossa. Hän joutuu myös maksamaan loppuvuoden korkeampaa veroprosenttia, koska sai irtisanomisen yhteydessä puolen vuoden palkan. Asiakaspalvelua arvostetaan Postin oman konttorin loppuminen ei ole Stubben mukaan aiheuttanut mitään myrskyä, sillä asiakkaan näkökulmasta palvelut siirrettiin vain myymälän toiseen päähän. Osa on ollut ihan tyytyväisiä, sillä olemme auki aina kun K-Citymarketkin. Stubbe itse on ollut tyytyväinen, että työ jatkui näin lähellä vanhaa paikkaa ja työ on edelleen ”siistiä sisätyötä”. Olen mennyt Postiin suoraan koulusta, joten muuta koulutusta ei ole. Muita samassa tilanteessa olevia voisin rohkaista, että pitkää kokemusta asiakaspalvelusta ja kassatyöstä näköjään arvostetaan työmarkkinoilla. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI 2016 7 Reitti_9_2016.indd 7 23.11.2016 13.22
Puheenjohtajan palsta Suuri illuusio nimeltä POSTILAKIESITYS M inisteri Anne Berner ja hänen esikuntansa saivat postilakiesityksen valmiiksi ja laittoivat sen lausuntokierrokselle 7.11. Asiaa koskeva tiedote laitettiin maailmalle otsikolla ”Maaseudun postin jakelu turvataan viitenä päivänä viikossa kilpailua edellyttämällä”. Totuudenmukaisempi otsikko olisi ollut ”Uusi laki heikentää rajusti postipalveluita ja jäljelle jäänyt palvelu halutaan siirtää valtion omistamalta Postilta yksityisille yrityksille”. Esityksessä on kolme isoa ongelmaa ja lukuisa joukko pienempiä hölmöyksiä. Uusi postilaki • Hallituksen esitys uudeksi postilaiksi annettiin 7.11. Kommentteja sidosryhmiltä pyydetään 7. joulukuuta mennessä. • Uuteen postilakiin esitetään kirjeen kulkunopeuden merkittävää hidastamista, joka mahdollistaa postinjakelun ainoastaan 2-3 päivänä viikossa. • Haja-asutusalueella, jossa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa, lakiesitys velvoittaa jakamaan postin viitenä päivänä viikossa kirjeen kulkunopeuden hidastamisesta huolimatta. Postille säädetään lisäksi velvoite järjestää hankintmenettely tällaisilla alueilla. • Lakiehdotuksella Postilta edellytetään osoiterekisterin luovuttamista irrottamiskustannuksella kilpailijoiden käyttöön. • Uudistetun postilain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2017. • PAU on tavannut kansanedustajia ja antaa lausuntonsa hallituksen esitykseen. PAU on myös organisoinut kampanjan, jossa jokainen voi lähettää liikenneja viestintävaliokunnan jäsenelle kortin 5-päiväisen jakelun puolesta. Lue lisää kampanjasta www.pau.fi 8 2016 Reitti_9_2016.indd 8 23.11.2016 13.22
> Suurin heikennys on tapahtumassa kirjeen kulkunopeuden osalta ja sillä on samalla iso vaikutus viikoittaisiin jakelupäivien määriin. Aiemmin lakisääteisenä tuotteena eli yleispalveluun kuuluvana kirjelähetyksenä on ollut niin sanottu kahden yön yli kirje. Tiistaina postitetuista kirjeistä 95 % pitäisi nykyisen lain mukaan olla perillä torstaina. Perjantaina perillä pitäisi olla jo 98 % kyseisistä kirjeistä. Nyt ehdotetaan, että tiistaina lähetetyistä kirjeistä 50 % olisi perillä seuraavan viikon maanantaina eli jättöpäivästä lukien neljäntenä arkipäivänä ja 97 % seuraavan viikon tiistaina eli jättöpäivästä lukien viidentenä arkipäivänä. Jatkossa kirje kulkisi siis matkallaan viikon. Lakisääteisen kirjeen kulkunopeuden hidastamisen taustalla on tavoite jakelupäivien karsimisesta. Omistaja eli valtio on tässä kuullut omistamansa yhtiön johtoa. Mitä harvemmin reitti jaetaan, sitä enemmän Posti laskee säästävänsä henkilöstökuluissa. Säästö ei kerry pelkästään jakelukustannusten osalta vaan yhtälailla käsittelyn prosesseja olisi mahdollista muuttaa, kun kirjeellä ei olisi enää kiire. Ja varmasti jokainen esimieskuntaan ja hallintoon kuuluva on huomannut viimeisten vuosien aikana myös sen, että mitä enemmän tuotannon työntekijöitä vähennetään niin yhtä lailla vähennykset osuvat myös toimihenkilöihin. Eli lakiesityksen työllisyysvaikutukset koskettavat jokaista postilaista vaikka lain osalta lähinnä jakelun vaikutuksista puhutaan. Mutta onko kirjeellä kiire? Tähän asti nopeaa kirjeverkkoa on tarvinnut muun muassa viranomaiskirjeet, sairaalakirjeet, yrittäjien laskut, yhdistysten kokousposti ja toki moni ihan tavallinen kansalainenkin. Kaikki ei vielä kulje sähköisesti ja kaikilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista siirtyä fyysisestä kirjeestä sähköpostiin tai muihin digitaaliajan mahdollisuuksiin. Koska lainvalmistelun aikana nousi esille jakelupäivien karsiminen, niin erityisesti sanomalehtien jakelutiheys maaseudulla puhutti niin sanomalehtien edustajia, kansanedustajia kuin maaseudun asukkaitakin. Tähän paineeseen ministeriö halusi vastata ja ministeriön tiedotteessa sanotaankin, että yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Siellä, missä varhaisjakelua on, laki sallisi tiedotteen mukaan vähintään kolmipäiväisen jakelun. Tiedotteessa on laitettu mutkia suoriksi joko tahattomasti tai tahallisesti, koska lakiteksti ei anna samaa lopputulosta kuin tiedote. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa. Edellä kerrottu ei kirjallisesti ole kovin yksinkertaista selittää, mutta kokeillaan. ONGELMA NUMERO 1 Lakisääteisen kirjeen kulkunopeuden hidastaminen. Lakiesityksen 17 § on sanatarkasti kirjoitettu jakelupäivistä näin: ”Yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta ottaen huomioon lain 19 §:n yleispalvelun laatustandardi ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen. Kuitenkin yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava poikkeuksetta vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta, niillä viestintäviraston määrittelemillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Näillä alueilla yleispalvelun tarjoajan on järjestävä hankintamenettely jakelun osalta.” Jos vain tuon kohdan lakiesityksestä lukee niin kaikki vaikuttaa hyvältä, koska koko maa olisi viisipäiväisen jakelun piirissä. Olennaista on kuitenkin lukea 17 §:n kanssa rinnakkain 19 §:ää, jossa määritellään yleispalvelun laatustandardi eli lakisääteisen kirjeen kulkunopeus. Kulkunopeutta jo yllä kuvasin, mutta sanatarkasti kyseinen pykälä on Suomen sisäisten kirjeiden osalta seuraavanlainen: ”Yleispalveluun kuuluvat kotimaan kirjelähetykset, jotka on jätetty yleispalvelun tarjoajan välitettäviksi ja joista on maksettu voimassa oleva maksu, on jaettava siten, että lähetyksistä vähintään 50 prosenttia on perillä viimeistään jättöpäivästä lukien neljäntenä arkipäivänä ja vähintään 97 prosenttia viimeistään viidentenä arkipäivänä.” Suomen sisäisen postin osalta yllä kerrottu kirje on ainoa lakisääteinen tuote. Kaikki muu on markkinaehtoista eli niitä on jakelussa, jos Posti tekee lähettäjän kanssa sopimuksen kyseisten tuotteiden kuljettamisesta. Tällainen markkinaehtoinen tuote on myös sanomalehti. Jos Posti nostaa sanomalehden hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sanomalehteä ei Postin toimesta jaeta. Ja tällöin Posti pystyisi myös maaseudulla harventamaan jakelupäiviä. Yhden mielenkiintoisen piirteen asiaan tuo Euroopan unionin sisäinen ulkomaanposti. Sen on kuljettava lain mukaan nopeammin kuin Suomen sisäisen postin. EU:n sisäisestä postista vähintään 50 % on oltava perillä jättöpäivästä lukien kolmantena päivänä ja 97 % jättöpäivästä lukien viidentenä päivänä. Torniolaisten kannattaa käydä kirjeensä jättämässä postiin Haaparannan puolella, niin se on hiukan ripeämmin perillä vastaanottajalla kuin Torniosta postitettuna. Muista EU-maista Suomeen saapui viime vuonna 9 miljoonaa kirjettä ja Suomesta muihin EU-maihin lähetettiin vajaa 6 miljoonaa kirjettä. 9 2016 Reitti_9_2016.indd 9 23.11.2016 13.22
Puheenjohtajan palsta 10 2016 Posti pitää osoiterekisteriä, jotta sen kuljetettavaksi jätetyt lähetykset voidaan toimittaa perille. Jo nyt Postilla on ollut velvoite pyynnöstä antaa muille postiyrityksille tarvittavat nimija osoitetiedot sen ylläpitämästä osoiterekisteristä, mutta Posti on saanut veloittaa tästä kunnollisen, oikeita kustannuksia vastaavan hinnan (laki sanoo, että hinta on kustannussuuntautunut). Pyyntöjä ei ole hirveästi ollut, koska osoiterekisterin ylläpito ei ole Postille halpaa. Lakiehdotuksella edellytettäisiin osoiterekisterin luovuttamista irrottamiskustannuksella. Tämä muutos on todella iso. Käytännössä Postin pitäisi luovuttaa kilpaileville postiyrityksille iso kilpailuvalttinsa lähes ilmaiseksi eli auttaa kilpailijaa kilpailemaan kanssaan. Osoitteiden luovuttaminen ei ole ongelma vain Postille. Se voi olla sitä meille kaikille. Viimeksi postilakia muutettiin niin, että kuka tahansa voi laittaa postiyrityksen pystyyn. Mitään lupia ei tarvitse, riittää kun ilmoittaa Viestintävirastolle asiasta. Tämän jälkeen syntyisi oikeus pyytää Postilta lähes ilmaiseksi nimija osoiterekisteri. Tämä siis tarkoittaa, että oikeastaan kuka tahansa voi halutessaan saada ajantasaisen osoiterekisterin. Uskoisin, että aika moni saattaa laittaa postiyrityksen pystyyn osoiterekisterin saadakseen. 84 000 suomalaista on syystä tai toisesta halunnut kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Jokaisella on oikeus kieltää henkilötietojensa luovuttaminen ja perustellusta syystä voi pyytää vielä tätä vahvempaa ns. turvakieltoa. Postilakiesityksen mukaan se, että on kieltänyt henkilötietojensa luovuttamisen, ei estä tietojen luovuttamista toisille postiyrityksille. Kun kuka tahansa voi laittaa pystyyn postiyrityksen ja kaikilla postiyrityksillä on oikeus saada ajantasainen osoiterekisteri Postilta lähes ilmaiseksi, niin aika moni suomalainen, joka ONGELMA NUMERO 2 Hankintamenettely. Postille säädetään velvoite järjestää hankintamenettely jakelun osalta niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella. Lakiesityksen perusteluteksteissä sanotaan, että Posti eli yleispalvelun tarjoaja olisi itse jakelija, jos muita kiinnostuneita jakelijoita ei tietyillä alueilla olisi. Norminpurkuhengessä luodaan tässä lisää uusia normeja, joilla teetetään iso määrä hallinnollista työtä Postille ja pyritään siirtämään postinjakelua yksityisille yrityksille. Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä kiistatta on paras kokemus tässä maassa postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei meinaa kelvata nykyiselle hallitukselle postioperaattoriksi, vaan postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa. ONGELMA NUMERO 3 Osoiterekisterin luovuttaminen muille postiyrityksille. on olettanut osoitteensa olevan vain hyvin harvojen käsissä saattaa yllättyä. 94 sivua pitkän postilakiesityksen ensimmäinen lause on seuraava: ”Esitys edistää pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi nostettua digitalisaatiota sekä normien purkamista.” Jos digitalisaation edistämiseksi katsotaan se, että viedään kansalaisilta pois fyysiset postipalvelut, niin silloin esitys edistää digitalisaatiota – osa varmasti pyrkii siirtymään tästä syystä digipalvelujen käyttäjiksi ja osa jää ilman palveluja, kun eivät digipalveluja osaa tai pysty käyttämään. Ja jos normien purkamiseksi katsotaan se, että puretaan ne normit, jotka takaavat toimivat palvelut ja lisätään niitä normeja, jotka lisäävät julkisen palveluntuottajan velvoitteita yksityisiä yrityksiä kohtaan, niin silloin kai sitä voi normien purkamiseksi sanoa. Joku toinen sanoisi, että puretaan ne normit, jotka ei minua tai kavereitani hyödytä ja säädetään sellaisia normeja lisää, jotka minua ja kavereitani hyödyttävät. Siinä sivussa tehdään muutama tuhat työtöntä lisää, vaikka hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena taisi olla työllisyyden parantaminen. HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja itykeltäää eelt ltää ää ää vo voi i iity tykku utt ttaa siillle. e. ai aiki killis iste tejo jokaa k ke kesk skei eise senä nä ttav avoi oitt ttteeena na ttai aisi ooll ll l a a a ty ttyöl ölli lisy syyd yden parantamine HE HE HEID IDI I NI NIIEM EMINEN pu puhe heen enjo joht h aja Reitti_9_2016.indd 10 23.11.2016 13.22
11 2016 J ulkisen keskustelun perusteella saa helposti käsityksen, että Posti-konserni on konkurssikypsä yritys. Firman vuoden 2015 tilinpäätöksestä voimme kuitenkin todeta, että tilikauden tulos oli 36 miljoonaa euroa voitollinen. Vertailun vuoksi: Sanoman saman vuoden tulos oli plussaa 83,2 milj. euroa. Vastaavan vuoden Keskisuomalaisen liikevoitto oli 13,6 miljoonaa euroa. Toki täytyy sanoa, ettei Posti-konserni ei ole edellisten vuosien kaltainen rahasampo. Vuoden 2014 liikevoitto oli Edellisen vuoden tilipäätöksestä laskettujen tunnuslukujen valossa Posti ei kaadu eikä horju. tuottaa voittoa Postille 50,8 miljoonaa, ja vähän kauempaa vuoden 2009 tulos oli jopa 86.3 miljoonaa euroa voitollinen. Toisaalta julkista palvelutehtävää hoitavan yrityksen ei tarvitse tai se ei edes voi olla -markkinoiden ykköstykki. Tunnuslukuja katsoessa voi kuitenkin epäillä, ettei läheskään kaikille irtisanomisille ole ollut taloudellisia perusteita tai ainakin ne ovat olleet hätiköityjä ja vahvasti etupainotteisia. Postin työntekijä tuottaa fi rmalle lisäarvoa ja vakavaraisuuttakin löytyy. Sen vuoksi Postin olisi syytä irtisanomisten sijaan keskittyä tuottavuuden kehittämiseen ja aitoon yhteistyöhön henkilöstön kanssa. Viime aikoina Posti on myynyt pois kiinteistöjään muun muassa Lappeenrannassa ja Kajaanissa. Varojen kerääminen kassaan voi merkitä kahta asiaa. Yritys tarvitsee kipeästi pääomaa välttääkseen maksuvalmiuden puutteesta johtuvan selvitystilan tai yritys valmistautuu suurempiin investointeihin. Postin tapauksessa kyse on jälkimmäisestä. Firma ilmoitti ostavansa kuljetusliike Kovalaisen. Seuraava kysymys kuuluukin: onko Postilla mielessä vielä muita investointeja ja miltä alalta ne ovat? Työntekijä on työn hyötysuhde vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan. Jokainen työntekijä on tuottanut arvoa 46 000 euroa. Kun se suhteutetaan työntekijämäärään, saadaan hyötysuhde. Se tarkoittaa käytännössä, että jokainen konsernin työntekijä on tuottanut voittoa 31 senttiä sijoitettua euroa kohden. on konsernin viimeisimmän osavuosikatsauksen, tammi–syyskuu 2016, mukaan oikaistu liiketulos. Tässä markkinatilanteessa tulos on siedettävä. Vuonna 2015 Suomessa työskentelevän henkilöstön määrä oli 16 914 henkilöä. Syyskuun 2016 lopussa Posti konsernin palveluksessa työskenteli 15 492 duunaria. Yhtenä reseptinä fi rman pinnalla pysymisessä näyttää olevan henkilöstön vähentäminen. Tässä on kyllä tullut pää vetävän käteen. TEKSTI JUHA JAATINEN PAUN KOULUTUSSUUNNITTELIJA 1,02 miljardia euroa Posti-konserni tuotti arvonlisäystä Suomen kansantalouteen vuonna 2015. Konsernin tulos kartuttaa maamme bruttokansan tuotetta miljardilla eurolla. Suomen BKT oli viime vuonna 209,1 miljardia euroa. Postin duunareiden tuottama arvonlisäys oli tästä lähes puoli prosenttia (0.47 %). Ei paha. 46,32 % on Posti-konsernin vakavaraisuusprosentti (omavaraisuusaste). Mitä korkeampi tämä luku on, sitä vankemmalla pohjalla yrityksen toiminta on. Postin vakavaraisuus on tyydyttävällä tasolla. 3,4 on liikevoittoprosentti, joka kuvaa yrityksen liiketoiminnan menestystä. Se tarkoittaa, että jokainen fi rmaan laitettu euro tuottaa yli kolme senttiä. Se ei ole mikään huippuluku. Välttävän puolella ollaan. Mutta kun tiedämme, että Postilla on julkinen palvelutehtävä, ei liikevoittoprosentti missään nimessä ole huono. 1, 9 % 1 ,3 1 Reitti_9_2016.indd 11 23.11.2016 13.22
12 2016 T utkimusjohtaja, psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen tarttuu kir jassaan ”Hyvät tyypit. Temperamentti ja työelämä” nykyajan ilmiöön, jossa työyhteisöön etsitään hyvää tyyppiä. Hyvä tyyppi määritellään ainakin työhakuilmoituksissa usein hämmästyttävän samalla tavalla. Hän on sosiaalinen, aktiivinen ja sanavalmis. Keltikangas-Järvinen kuitenkin muistuttaa, että nämä ovat ihmisen temperamenttiin liittyviä piirteitä, jotka eivät automaattisesti tarkoita, että kyseessä on hyvä työntekijä. Joissakin työtehtävissä näistä piirteistä saattaa olla jopa haittaa. Ihmisten temperamentti on synnynnäistä. Se on altiutta ja taipumuksia toimia ja kokea asiat tietyllä tavalla. Saman perheen lapsista toinen voi kokea jonkin tapahtuman jännittävänä, toinen ahdistavan stressaavana. Jos on jo lapsena viihtynyt omissa oloissaan, viihtyy myös aikuisena. Ne hyvät tyyp Työelämää vaivaa myytti, että ulospäin suuntautuneet suupaltit ovat automaattisesti myös parhaita työntekijöitä ja johtajia. 12 2016 Reitti_9_2016.indd 12 23.11.2016 13.22
13 2016 ypit Keltikangas-Järvinen muistuttaa kuitenkin, että temperamentti ei ole sama kuin persoonallisuus. Persoonallisuus muodostuu biologiaan pohjautuvan temperamentin pohjalta, mutta siihen sekoittuu kokemuksen, ympäristön ja sosiaalisten odotusten tuomat piirteet. Vaikka ihminen viihtyisi omissa oloissaan, se ei tarkoita ettei hän osaisi käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. Hän voi olla hyvin miellyttävä seuraihminen kun on sen aika, mutta kaivata omaa aikaa enemmän kuin sosiaalinen ihminen. 3-vuotias voi huutaa ja pomppia kun häntä harmittaa, mutta aikuiselta ei sellaista käytöstä enää suvaita, joten tapa jää pois. Ulospäin suuntautuneita suositaan Keltikangas-Järvinen nostaa kirjassaan esiin useita eri temperamenttipiirteitä, mutta työelämässä usein tärkeään rooliin nousevat helposti näkyvät piirteet kuten aktiivisuus, ulostai sisäänpäin suuntautuneisuus ja sosiaalisuus. Aktiivinen ihminen on tyyliltään sellainen, että hän innostuu uusista asioista ja on ennakkoluuloton. Se ei olettamuksesta huolimatta kuitenkaan kerro, miten määrätietoinen, aloitekykyinen ja aikaansaava ihminen on tai on olematta. Aktiivisuus on kuitenkin yksi niistä luonteenpiirteistä, joka näkyy nopeasti ja helposti vaikka työhaastattelussa. Sen vuoksi aktiivinen ihminen tulee helpommin palkattua kuin harkitseva ja hitaasti syttyvä. Keltikangas-Järvisen mukaan on tehtäviä, jotka vaativat nopeutta. Tällaisia on esimerkiksi kaupan kassa. Sen sijaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä aktiivisuudesta voi olla haittaa. Toinen yleinen vääristymä on ulospäin suuntautuneiden ihmisten suosiminen. Ulospäin suuntautuneella ihmisellä on useita positiivisina ja jopa älykkyyden osoituksena pidettäviä piirteitä: heillä on paljon mielipiteitä ja he tuovat niitä mielellään esille. Mitä isompi yleisö, sitä mukavammaksi he tuntevat itsensä. Puhetulva ja iso joukko ympärillä ei kuitenkaan takaa, että ajatukset ja ideat olisivat parempia kuin sisäänpäin kääntyneillä. Keltikangas-Järvinen huomauttaa kirjassaan, että vaikka sisäänpäinja ulospäin suuntauneet ihmiset sopivat piirteiden perusteella erilaisiin työtehSen sijaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä aktiivisuudesta voi olla haittaa. 13 2016 täviin, niin tutkimukset vahvistavat että työhön valitaan helpommin ulospäin suuntautunut persoona. Kolmas on sosiaalisuus. Sosiaaliset ihmiset ovat usein pidettyjä, koska he lukevat helposti muiden tunnelmia ja reagoivat niihin. He hakeutuvat ihmisten seuraan ja ovat joustavia. Eli varsinaisia hyvän tyypin prototyyppejä. Keltikangas-Järvinen kuitenkin huomauttaa, että sosiaaliset ihmiset ovat riippuvaisia muiden mielipiteistä hänestä. Tämä tekee heistä varovaisia päätöksentekijöitä, varsinkin jos päätös voi tehdä heistä vähemmän pidettyjä. Oikea työ, väärä ihminen Keltikangas-Järvisen kirjan sanoma on, että työelämässä on erilaisia tehtäviä, joihin sopii erilaiset ihmiset. Tietyt luonteenpiirteet ja temperamentit koetaan kuitenkin sopivammiksi lähes tehtävään kuin tehtävään. Tähän vaikuttavat mielikuvat eri temperamenttipiirteiden hyvyydestä tai huonoudesta. Mielikuvat ovat tiedostamattomia, mutta niiden rinnalla vaikuttavat ihanteet määrittelee ”ajan henki”. Keltikangas-Järvinen kritisoi, että emme osaa arvostaa esimerkiksi harkitsevaisuutta ja omassa seurassa viihtymistä, vaikka ne voisivat sopia työtehtävän hoitoon paremmin. Tämän takia työtehtäviin palkataan helposti vääränlaisia ihmisiä ja paljon hyvää potentiaalia jää käyttämättä. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVA ISTOCKPHOTO Lue lisää Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvät Tyypit. Temperamentti ja Työelämä, WSOY Reitti_9_2016.indd 13 23.11.2016 13.22
14 2016 K yseessä oleva esityömenetelmä on alkujaan kehitetty jo vuonna 2005, jolloin toisena, tuolloin työnantajaa enemmän miellyttäneenä esityömenetelmänä oli ABC3malli. Syli-ZIP painettiin väkisin unholaan ja ABC-3 lähti leviämään, aiheuttaen ongelmia lähes paikassa kuin paikassa, jossa se otettiin käyttöön. Kuluneen loppukesän ja syksyn aikana postityönantaja teki päätöksen, että syli-ZIP tulee olemaan se työmenetelmä, jolla esityö perusjakelussa tulevaisuudessa tehdään. Päätöksen mukaan noin 80 % esityöstä tulee olla ko. mallin mukaisen menetelmän piirissä jo ennen vuoden vaihdetta. Ja tästä päätöksestä johtuen on mallia suurella kiireellä lähdetty kampeamaan jakelutoimipaikkoihin. Ongelma 1 kiire Syli-ZIP menetelmänä ei sinänsä ole huono, päinvastoin. Sen on todettu olevan ergonomisesti työntekijäystävällisempi kuin ABC2 ja ABC-3 menetelmät. Työmenetelmässä muun muassa ääriliikkeet esityössä ovat pienemmät. Mutta suurin ongelma tällä hetkellä on aikataulun mukanaan tuoma suunnaton kiire. Kiireen myötä työnopastus ja perehdytys ovat olleet puutteellisia, työvälineitä ei ole ollut tarpeeksi (työpistekohtaiset valot, pöydät, tuolit, ”zippauslaudat” jne.), työpisteet ovat olleet sekaisin ja toimimattomia (pöytien ja hyllyjen korkeussäädöt jumissa). Lattiaalaa on käytetty lajittelutasona, layout täysin tekemättä, safetywalkit eli turvallisuuskävelyt puutteellisia tai tekemättä lainkaan. Ongelma 2 toteutus Jakelutoimipaikkoihin tulisi olla ”konsepti”, jossa määriteltäisiin erilaiset käytettävät työvälineet. Työntekijöiden mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa on pahasti ontunut. Lisäksi syli-ZIP menetelmää on työstetty ja toiminnallistettu ilman yhteistä ennakkoanalyysiä. Aiemmin yhteistyökumppaneina ovat olleet työsuojelu ja työterveyshuolto. Tätä hyväksi havaittua toimintatapaa ei ole nyt käytetty. Jakelujärjestysluettelot ovat surullisen toimimattomassa kunnossa. Listat on tehty leikkaa-liimaa-systeemillä ja hyllykohtaisia listoja saattaa olla jopa neljä, puhumattakaan siitä, että yhteen jakeluelementtiin on tungettu jopa yli 50 postinsaajaosoitetta. Täysin toimimaton jo ajatuksenakin, sen ymmärtää ja käsittää jokaiSyli-ZIP puhuttaa PAUn perusjakelun ammattialavaliokunta keskittyi viime kokouksessaan käsittelemään ns. syli-ZIP:n käyttöönottoon liittyviä ongelmia, joita on ilmaantunut melkein kaikissa malliin siirtyneissä jakelutoimipaikoissa. nen työmenetelmästä vähänkin perillä oleva. Maksimi tuohon on kokemusten mukaan 20 osoitetta (tietyissä tapauksissa 25), mutta koska suunnittelulla on resurssipulasta johtuva kiire, ei noita hätäisesti tehtyjä ratkaisuja ole ehditty muuttamaan. Toisaalta jakelutoimipaikoista ei välttämättä löydy enää omaa osaamistakaan sen tekemiseen. Ongelma 3 ei sovi kaikkialle Oma lukunsa ovat hankalat kulmaosoitteet, jotka syli-zip-malliin on vaikea suunnitella ja muuttaa. Siksipä ne tulisikin jättää ABC-2-menetelmään, jossa homma jotenkuten toimii. Sama kannattaisi tehdä muidenkin hankalien osoitekokonaisuuksien kanssa. Lisäksi käyttöön kannattaisi jättää ABC-3 portaaton niissä haja-alueen pienissä perusjakelun toimipaikoissa, joissa jakajat saavat yhdellä lajittelukerralla lajiteltua postit jakelujärjestykseen. Ongelma 4 työkierto Keväällä tehdyn perusjakelun rakennemuutoksen myötä esityö ja jakelu erotettiin kahdeksi eri palikaksi, sekä aamuettä iltavuoroiksi. Tämä on aiheuttanut työpaikoilla kosolti ristiriitaa ja työilmapiiri on heikentynyt, lähinnä työkierron puutteen vuoksi. Pelkkä iltavuoro (klo 10–18) on koettu hankalaksi, koska sitä tehtäessä menee koko arkipäivä työhön sidottuna. Tällöin ei työntekijälle juuri omaa elämää jää, sosiaalisesta kanssakäymisestä puhumattakaan. Mikäli työ järjesteltäisiin niin, että se pitäisi sisällään sekä esityötä että jakelua, voitaisiin jakeluautojen yhteiskäytön ja jakeluvuorojen limittämisen myötä saada järkeviä, miellyttävämpiä ja täten toimivampia työkokonaisuuksia. Tämä näkyisi varmasti tuottavuutena ja etenkin laadun kohentumisena. Edellä mainitut epäkohdat tulee saada yhteistyössä työnantajan kanssa pikaisesti, mutta maltilla tehden kuntoon. Muutoin työntekijät palavat loppuun, sairauspoissaolot lisääntyvät, laatu kärsii ja homma ei tule toimimaan. Käsittääksemme meillä on kuitenkin työnantajan kanssa yhteinen tahtotila hoitaa hommat niin, että postialan kilpailijat eivät pääse toimimattomuuttamme hyväksi käyttämään ja poimimaan lihoja kupista. Tahtoa, halua ja kykyä yhteistoimintaan meiltä edunvalvojilta ja ammattiliitolta löytyy. Toivottavasti myös työnantajalta! TEKSTI PAUN PERUSJAKELUN AMMATTIALAVALIOKUNTA 14 2016 Reitti_9_2016.indd 14 23.11.2016 13.22
15 2016 Keväällä ulkotyön reittiuudistus onnistui hyvin – laatu parani ja toiminnan tehokkuus kehittyi kevään aikana. Sain kuitenkin paljon palautetta, että reitit oli kiireen vuoksi suunniteltu ”kammiossa”, eikä paikallista osaamista päästy hyödyntämään tarpeeksi. Kun suunnittelijat kertoivat minulle Vammalan toimipaikan aikanaan kehittämästä Syli-ZIP -versiosta, innostuin asiasta heti. Nyt voisimme kehittää uutta sisätyömenetelmää, samalla kun oppisimme yhdessä tekemällä. Taustalla on toimintaympäristömme ja asiakaskäyttäytymisen muutos. Edelliset esityömenetelmät luotiin kasvavien volyymien maailmaan, nykyään tilanne on toinen. Olosuhteet tarvitsevat kompaktin toimintatavan, jossa esityötä voi tehdä joustavasti vuorokauden ajasta riippumatta. Syli-ZIP -menetelmää kokeiltiin ennen käyttöönottopäätöstä. Meillä oli piloteista kokemusta ennestään mm. Kaarinasta ja Ylitorniosta ja laadimme koulutuspaketin eri paikkakunnilla pidettäviin Esimiesten lähipäiviin. Itse osallistuin melkein kaikkiin ja Tuotannon johtaja Yrjö Eskola vieraili useassa koulutuksessa. Esimiehet kertoivat meille haasteista, mutta kukaan ei halunnut perua muutosta niin hyväksi menetelmä koettiin. Mikä sitten Syli-ZIPissä on parempaa? Menetelmä sallii jatkuvan esityön, kun kaikki jakelupisteet ovat auki. Ulkotyö helpottuu, kun osoitteelliset voidaan jakaa yhdestä nipusta. Ergonomia paranee ja käveleminen vähenee. Toki ABC3 voidaan jättää sellaisiin paikkoihin, missä se on tarkoituksenmukaista. Jakelujohtaja Juhani Vuola vastaa Kiitos hyvästä yhteenvedosta Syli-ZIPin nykytilasta. Muutos on tosiaan kiihkeimmillään, kun yli puolet Suomen jakelupisteistä on muutettu uuteen esityömalliin tämän syksyn aikana.. Omissa koulutuspuheenvuoroissani korostin sitä, että Syli-ZIP on osa laajempaa Sisätyön reseptiä. Hyllyjen fyysinen muuttaminen ei auta, ellei koko ketju toimi samaan tahtiin. Osoitteiden perustietojen tulee olla kunnossa, lajittelun tulee toimittaa postit uudella rytmityksellä, kuljetusten tulee saapua ajallaan ja tuotevirtaohjauksen tulee olla johdettua heti aamun alusta. Kerroin myös, että tällä kertaa kaikkea ei tuoda valmiina, vaan annamme osaamiselle ja luovuudelle tilaa. Hyvä niin, sillä emme saaneet uusia lautoja tarpeeksi nopeasti. Siinä paikalliset kädentaitajat ovat olleet suurena apuna. Nyt mei llä on useita paranneltuja malleja, kun eri toimipaikat ovat oppineet toisiltaan ja luoneet seuraavia kehitysversioita. Olen nähnyt sen ihan perinteisen viuhkankin, missä lautaa ei käytetä lainkaan. Nyt rauhoitamme muutokset joulun ajaksi, mutta kehitys jatkuu taustalla. Parannusehdotuksia työstetään jo seuraavaa versiota varten. Jos uusi tapa on hyvä, se lisätään osaksi yhteistä reseptiämme. Olen kiertänyt kenttää siitä lähtien, kun aloitin Postissa viime keväänä. Parhaat onnistumiset ja suurimmat haasteet tapahtuvat käytännön työssä. Vierailimme hiljattain luottamusmiesten kanssa Kotkassa ja Kouvolassa tutustumassa Syli-ZIPin kokemuksiin. Kotkan tilajärjestelyt koettiin hankalaksi ja aluepäällikkö Kai Taam puuttui asioihin välittömästi. Tahtoa ja halua yhteistoimintaan löytyy myös työnantajalta, mutta parhaat kyvyt saadaan yhdessä tekemällä. JUHANI VUOLA JAKELUJOHTAJA 15 2016 Reitti_9_2016.indd 15 23.11.2016 13.22
16 2016 16 2016 Samassa veneessä? AY-majakka K esällä alkoi Uudellamaalla sanomalehdenjakelun osalta raskas ja mittava yt-neuvottelu. Neuvottelut koskivat koko Uudenmaan alueen jakeluhenkilöstöä sekä esimiesorganisaatiota, jonka osalta mukaan sisällytettiin myös pääkaupunkiseudun kaupungit ja kunnat. Prosessi alkoi Sanoma Medialta, joka päätti irtisanoa jakelusopimuksen Uudenmaan alueella, koska se halusi keskittää varhaisjakelun ainoastaan taajamiin. Posti olisi halunnut jatkaa sopimusta. Syyksi sopimuksen irtisanomisille esitettiin korkeat jakelukustannukset ja lehtitalojen taloudellinen ahdinko. Sanoma tosin julkaisi erittäin positiivisen osavuosituloksen, joten muitakin syitä lienee. Yt-neuvottelut olivat raskaat niin irtisanotuille kuin myös niille, jotka säilyttivät työpaikkansa. Työttömyys on aina epävarma tilanne ja toisaalta reittimuutokset jakelussa vaikuttavat työssäjaksamiseen. Prosessin pirullisuutta ei helpottanut se, että perusjakelun yt:t oli käyty vastikään, ja mahdollisuus uudelleen sijoitteluun talon muihin jakelutöihin oli rajattu. Suurimmaksi osaksi lehdet siirtyivät irtisanotuilla alueilla perusjakelun mukana jaettaviksi. Lisäksi Sanoma halusi laajentaa Early Bird -jakelukokeiluaan, jossa lehtiä jaetaan yrittäjäpohjalta. Mielestäni siinä toteutuu täysin työsuhteen tunnusmerkit, jossa yrittäjyys on lähinnä silmänlumetta ja keino välttää lakisääteisiä työantajamaksuja. Erikoinen näytelmä oli myös venkoilu siitä, milloin jakelu loppuu ja millä alueella. Lehtitalot säätivät asiaa huolella ja aikarajoja useasti siirtäen. Ei siinä ainakaan ajateltu palvelun tarjoajaa eikä varsinkaan niitä ihmisiä, jotka lehteä ovat yöllä ammattitaidolla jakaneet säässä kuin säässä. Postin varastoliiketoiminnassa käytiin myös kaikkia yksiköitä koskenut yt-neuvottelu syksyn aikana. Kaikki sai alkunsa, kun suurella vaivalla ja panostuksella asiakkaaksi saatu Anttila ajautui yllättäen konkurssiin. Anttilan logistiikkaketjun haltuunotto oli kautta aikain Suomen suurin manööveri, mitä tällä saralla on tehty. Posti pärjäsi siinä mainiosti, ja asiakaskin oli tyytyväinen. Suuren rahan lähteillä vaan jostain syystä yhtäkkiä suljettiin hana ja rahoitus Anttilalle loppui. Lisäksi varastointibisneksessä on havaittu varsin nopeita muutoksia. Suomen markkinoille tulleet isot ketjut hoitavat varastointiaan varsin kattavasti Ruotsista, joka suurta toimijaa ajatellen on logistisesti ja kumppanuuksien osalta sopivampi paikka. Toimintaympäristö siis muuttuu, mutta se tuo tullessaan myös mahdollisuuksia. Näyttäisi siltä, että kysyntä toteuttaa yritysten sisälogistiikkaa on kasvussa. Pärjätäkseen siinä on oltava joustava ja tehokas, mitä kaikkea se sitten mahtaa tarkoittaakaan. Joka tapauksessa taataksemme työpaikat ja asiakkaat, on meidän ja työnantajan, lisättävä valmiuksiamme reagoida tilanteisiin nykyistä paremmin siten, että vastaavilta yt-neuvotteluilta vältyttäisiin. Irtisanomisilta ei näet valitettavasti tässäkään yt:ssä säästytty, vaikka kaikki mahdolliset keinot kokeiltiin. Vapaaehtoisjärjestelyt kiinnostivat työntekijöitä yllätHyvä yhteistyö rakentuu avoimuudelle, molemminpuoliselle luottamukselle ja arvostukselle. Reitti_9_2016.indd 16 23.11.2016 13.22
17 2016 2016 Viime kesänä kilpailukykysopimusneuvotteluiden yhteydessä sovittiin, että jatkossa työntekijällä on oikeus omasta pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen mukaiset iltatyölisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä sekä korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista joustovapaaksi. Tällä hetkellä työntekijän omasta pyynnöstä joustovapaaksi on saanut vaihtaa vain yötyölisän ja sanomalehdenjakelussa yökorotuksen. Muiden edellä mainittujen lisien vaihtamisesta on pitänyt erikseen sopia työnantajan kanssa. Jatkossa lomarahan vaihtamisesta on myös edelleen sovittava osapuolten eli työntekijän ja työnantajan välillä. Samalla työehtosopimukseen kirjataan, että luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa (tällä hetkellä 12 päivää) ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Nämä muutokset tulivat voimaan marraskuun alusta. Muutos koskee Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimusta. tävän vähän, ja uudelleensijoitus osoittautui vaikeaksi samasta syystä kuin sanomalehdenjakelu yt:ssä. Sanomalehdet ovat kunnostautuneet uutisoimalla Postista laajasti. Jutut ovat olleet pääsääntöisesti negatiivisia. On kuitenkin syytä muistaa, että pelikentällä on muutakin. Postilain myötä hallitus on muokkaamassa perinteistä postitoimintaa uuteen uskoon. Lehtitalot näkevät tässä mahdollisuuden vaikuttaa asioihin siten, että heille tulisi entistä parempi tilanne ottaa osa meidän työstä ja siten leikata omia jakelusta syntyviä yksikkökustannuksia. Lehtitalojen edunvalvontaa harjoittava Sanomalehtien liitto totesi postilakimuistiossaan karkeasti ottaen seuraavasti: Kaupungeissa heidän pitää saada jakaa, hyödyntää Postin infraa (osoitteistoa, lajittelukoneita ym.) ja haja-alueella Posti taas velvoitettaisiin jakamaan myös heidän julkaisemat lehdet jokaisena ilmestymispäivänä. Lehtitaloilla on siis oma lehmä ojassa. Lehtitaloilla on yhteisomistuksessa Jakeluyhtiö Suomi niminen yhtiö, jonka varaan lehtitalot laskevat paljon mikäli tilanne muodostuu heidän kannaltaan otolliseksi. Tuostakin syystä olisin varsin harkitsevainen mitä sanoisin toimittajalle Postin toiminnasta. Ammattilaisina he saavat lausunnon kuin lausunnon näyttämään haluamaltaan. Sananvapaus on asia, johon ei sovi kajota. Mutta tilanne, jossa huomaamme jollain tavalla olleemme mukana prosessissa, joka johtaa meidän oman työn siirtymiseen jollekin toiselle toimijalle, irtisanomisiin jne. on varmaan viimeinen jota nyt toivomme? Lisäksi varsinkin talon sisäiset ongelmat on mielestäni lähtökohtaisesti myös ratkaistava sisäisesti. Jos siihen emme ole pystyneet, on luotava mekanismi, jolla alueellisetkin ongelmat pystytään ratkomaan nykyistä paremmin. Hyvä yhteistyö rakentuu avoimuudelle, molemminpuoliselle luottamukselle ja arvostukselle. Tämän harjoitteluun käytännössä sopii esim. jakelupäiväuudistus, joka lienee suurin muutos jakelussa vuosikymmeniin. Neuvottelujen ja yhteistoiminnan on oltava molemmin puolin aitoa, ja keskusteluun tulee osallistua kaikki, myös päätöksen tekijät. Olisi myös äärimmäisen tärkeää saada poislähteneitä lehtitaloja uudelleen asiakkaaksi Postille. Tämän eteen on tehtävä töitä niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista. Posti on ainoa taho, joka pystyy järkevästi ja hallitusti vastaamaan teknologian vääjäämättömästi tuomaan kehitykseen. Takaisin saadut asiakkuudet antaisivat aikaa jakelutyön sopeuttamiseen, eri jakelumallien hyödyntämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen. Eikä kyse ole pelkästään sanomalehdenjakelun, vaan koko prosessin työpaikoista. PERTTI MIETTINEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES SANOMALEHDENJAKELU JA VARASTOT Työntekijälle oikeus vaihtaa haittalisät joustovapaaksi Reitti_9_2016.indd 17 23.11.2016 13.22
19 2016 Minulla oli pitkään tallessa Tove Janssonin hyvänjouluntoivotukset, Markku Kiuru kertoo Tove Janssonin kotitalon edessä. 19 Reitti_9_2016.indd 19 23.11.2016 13.22
20 2016 Postipalveluja on kritisoitu julkisuudessa runsaasti. Kuinka tämä on näkynyt Viestintävirastossa valitusten määrässä? Postipalveluja koskevien valitusten määrä on selvästi kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Kuinka Postin asiakkaan tulee toimia, jos yleispalveluun kuuluva lähetys ei ole mennyt tai tullut ajoissa perille? Postilaissa säädetään yleinen laatustandardi kirjeiden kulkunopeudelle. Lain mukaan vuositasolla 95 prosenttia yleispalvelukirjeistä on toimitettava perille viimeistään jättöpäivästä lukien toisena arkipäivänä ja vähintään 98 prosenttia viimeistään kolmantena arkipäivänä. Viestintävirasto valvoo, että tämä yleinen laatustandardi toteutuu Postin toiminnassa. Sen sijaan postilaissa ei ole säännöksiä yksittäisen kirjeen kulkunopeudesta, vaan yksittäisen kirjeen kulkunopeus perustuu Postin sopimusehtoihin. Yksittäisen lähetyksen viivästyttyä asiakas voi olla yhteydessä Postiin, reklamoida viivästyksestä ja tarvittaessa vaatia vahingonkorvausta. Jos korvauksesta ei päästä Postin kanssa yhteisymmärrykseen, voi korvausasian viedä kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Viestintävirasto ei lain mukaan saa ratkaista yksittäistä korvausasiaa. Viestintävirasto valvoo postilain noudattamista Posti on rikkonut postilakia vuodesta 2014 lähtien. Kuinka Viestintävirasto on valvonut postilain noudattamista? Postilain mukaan yleispalveluun kuuluvat lähetykset pitää jakaa ja keräillä viitenä päivänä viikossa. Mitä toimenpiteitä olette vaatineet Postilta postilain noudattamiseksi? Viestintävirasto on antanut Postille kaksi päätöstä, joissa on edellytetty toimenpiteitä ja raportointia yleispalvelukirjeiden jakelussa esiintyneiden puutteiden poistamiseksi. Ensimmäinen päätös annettiin kesäkuussa 2014 ja toinen tammikuussa 2016. Viestintävirasto on vastikään uudistanut velvoitteet ja asettanut Postille uhkasakon sen varmistamiseksi, että yleispalvelukirjeiden jakelu saadaan asteittain kuntoon. Posti raportoi Viestintävirastolle yleispalvelukirjeen viisipäiväisen jakelun toteutumisesta. Kuinka arvioitte Postin antamien selvitysten luotettavuutta? Kaikki Viestintäviraston valvonnassa olevat yritykset, kuten tele-, mediaja postiyritykset, ovat velvollisia toimittamaan valvonnan toteuttamiseksi suuren määrän tietoa. Lähtökohtaisesti lähdemme luonnollisesti siitä, että yritysten toimittama tieto on mahdollisimman oikeaa ja luotettavaa. Tarvittaessa tietojen oikeellisuutta voidaan varmistaa tarkastamalla ristiin eri tietolähteistä saatuja tietoja. Viestintävirasto tekee tarvittaessa myös tarkastuksia valvonnassaan oleviin yrityksiin mm. saatujen tietojen varmistamiseksi. Postin asiakkaan on hankalaa seurata kirjeen kulkunopeutta, koska postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja ei läheskään aina leimata. Pitääkö yleispalveluun kuuluvat lähetykset leimata? Postilaki ei sisällä säännöksiä postilähetysten leimaamisesta. Jakeluongelmat alkoivat keväällä 2014. Tänä vuonna viiden päivän jakelun ulkopuolelle on jäänyt arviolta miljoonia lähetyksiä. Postilähetyksistä noin viisi prosenttia kuuluu yleispalvelun piiriin. Kuinka kauan postilakia voidaan vielä rikkoa? Tämän kysymyksen osalta viittaisin vastikään annettuun päätökseen. Postilain perusteluissa todetaan, että yleispalveluvelvoitteesta voidaan poiketa vain tilapäisesti sellaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, jota postin jakelussa ei ole voitu ottaa huomioon. Ylivoimaisena esteenä mainitaan esimerkiksi pandemiatilanne tai autolla kuljettavan reitin tilapäistä kulkukelvottomuutta. Posti perustelee julkisuudessa jakeluhäiriöitä kuitenkin alenevalla kirjevolyymilla, jakelutapa muutoksilla, uusilla jakelureiteillä ja sairauslomilla. Onko Postin selitykset mielestänne riittäviä? Viestintävirasto tekee tarvittaessa myös tarkastuksia valvonnassaan oleviin yrityksiin. Reitti_9_2016.indd 20 23.11.2016 13.22
21 2016 Viestintäviraston antamissa päätöksissä on katsottu, että vaikka jakeluhäiriöitä aiheuttaneet tehostamistoimenpiteet olisivatkin olleet välttämättömiä postimarkkinoilla tapahtuneiden muutosten vuoksi, tällaiset muutokset markkinoilla tai niiden johdosta toteutettavat tehostamistoimenpiteet eivät itsessään ole sellaisia postilaissa tarkoitettuja ylivoimaisia esteitä, jotka oikeuttaisivat Postin poikkeamaan yleispalvelukirjeiden viisipäiväisestä jakelusta. Mitä seuraamuksia postilain rikkomisella voi olla yleispalvelun tuottajalle eli Postille? Tässä vaiheessa Postille on siis asetettu uhkasakko. Mikäli yleispalvelukirjeiden jakelun tilanne ei parane Viestintäviraston asettamien vaatimusten mukaisesti, uhkasakko menee maksuun. Tällaisessa tilanteessa olisi myös mahdollista asettaa uusi, korkeampi uhkasakko. Hallitus on antanut esityksen postilain muuttamisesta. Viestintävirasto katsoi aiemmin liikenneja viestintäministeriölle antamassaan lausunnossa, ettei ole tarkoituksenmukaista tai tehokasta velvoittaa yleispalveluyritystä jakamaan yleispalvelulähetyksiä enää viitenä päivänä viikossa. Tavoite ja intressi on siis sama kuin Postilla. Näettekö tässä mitään ristiriitaa postilain valvonnan kannalta ja aikooko Viestintävirasto valvoa vielä postilain noudattamista? Tarkalleen ottaen Viestintävirasto katsoi lausunnossaan, ettei ole tarkoitukYleispalvelukirjeiden jakeluhäiriöt tulee poistaa kaksivaiheisesti 31.1.2017 ja 30.4.2017 mennessä. Viestintävirasto asetti velvoitteen tehosteeksi 100 000 euron uhkasakon. Viestintävirasto katsoo, että Posti Oy on toistuvasti rikkonut postilain 17 §:ssä asetettua velvoitetta jakaa yleispalveluun kuuluvat postilähetykset vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa. Yleispalveluun kuuluvia kirjeitä on jäänyt jakamatta sinä päivänä, kun ne ovat olleet jaettavana. Viestintävirasto antoi uhkasakon Postille Viestintävirasto on päättänyt pitää toistaiseksi voimassa 10.6.2014 ja 28.1.2016 antamillaan päätöksillä Posti Oy:lle asetut velvoitteet seurata tehostetusti yleispalvelulähetysten jakelun toteutumista sekä ryhtyä toimenpiteisiin jakeluhäiriöiden poistamiseksi. LÄHDE: VIESTINTAVIRASTO.FI tä on jäänyt jaana. LÄHDE: VIESTINTAVIRASTO.FI senmukaista tai tehokasta pitää voimassa lainsäädäntöä, joka velvoittaa yleispalveluyrityksen jakamaan yleispalvelulähetykset viitenä päivänä viikossa, vaikka jaettavia yleispalvelukirjeitä ei riitä suurimmalle osalle päivistä. Viestintävirasto on tästä syystä katsonut, että mikäli viisipäiväisen jakeluvelvoitteen tavoitteena on käytännössä turvata sanomalehtien tai yrityskirjeiden viisipäiväinen jakelu, tulisi lainsäädäntötyön yhteydessä arvioida tarvetta ulottaa sääntely koskemaan myös näitä tuotteita. Viestintävirasto on kuitenkin katsonut, että sanomalehtien jakeluun liittyvät mahdolliset haasteet tulisi pyrkiä ratkaisemaan ensisijaisesti muilla tavoin kuin yleispalveluvelvollisuutta laajentamalla. Viestintävirasto on lausunnossaan esittänyt näkemyksiä, jotka liittyvät postilain mahdolliseen muuttamiseen ja muutostarpeisiin. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä tulevaisuuden lainsäädännöstä esitetyt näkemykset vaikuta tähän millään tavalla. Reitti-lehden kysymyksiin vastasi Viestintäviraston kuluttajasuojaryhmän päällikkö Merja Saari. TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti_9_2016.indd 21 23.11.2016 13.22
22 2016 Katso KUINKA VOIT VARAUTUA KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta. henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Reitti_9_2016.indd 22 23.11.2016 13.22
23 2016 tä riittää. Se kaikki helpottaa oloani. Tai ehkä pääkaupungin vesijohtoveteen oli liuotettu jotakin onnellisuusainetta. Vuosia sitten luin, että kiitollisuus on tehokas rokote kateuteen, jopa katkeruuteen. Kiinnostavaa, ajattelin, vaikken koskaan ollut vaivautunut pysähtymään kiitollisuuden tunteen äärelle, saati ajatellut, että se on tärkeää. Kuinka väärässä olinkaan. Taas kerran. Sittemmin opin, että kiitollisuus lisää onnellisuutta. Kiitollisuuslistan pitämistä on maailmalla jopa tieteellisesti tutkittu ja listan on todettu onnellistuttavan pitäjäänsä. Osa listalle tulevista asioista on itsestäänselvyyksiä, mutta juuri siksi ihminen itse unohtaa arvostaa niitä. Kiitollisuuden tunne on kuin eräänlainen hiiva, joka nostattaa muita hyviä asioita. Tyytyväisyyttä, kekseliäisyyttä ja ystävällisyyttä. Samalla kiitollisuus on kuin paha tuuli, molemmilla on taipumus levitä ympäristöönsä. Kolumni V alitan ystävälleni, että olen alati huonotuulinen. Ja ilman erityistä syytä. Ystäväni kuuntelee ja ymmärtää, saan vertaistukea. Päälle päätteeksi hän antaa neuvon, jota pidän aika tyhmänä. Silti kokeilen neuvoa, kiitollisuuslistaa. Minun pitää joka päivä kirjoittaa itselleni ylös muutama asia, joista olen kiitollinen. En noudata ohjetta tarkasti, en kirjaa asioita ylös joka päivä, vaan yleensä vain maanantaisin. Kiitollisuuslistani syntyy paperisen työkalenterini viikkoaukeamalle. Näen listan monta kertaa pitkin viikkoa. Kiitollisuuslistalle pääsee pieniä ja isoja asioita. Aamukahvi maistui hyvältä. Autoremontti maksoi vähemmin kuin pelkäsin. Listalle tulee myös työasioita. Minulla on ihana työkaveri! Selvisin hankalasta työtilanteesta varsin mallikkaasti. Listan tekeminen tuntuu vähän hassulta, mutta se on yksinkertaista ja vie vain vähän aikaa. Eräänä räntäsateisena marraskuun päivänä silmäilen listaani ja tajuan, että pöllö idea onkin mainio. Kiitollisuuslista toimii. Tunnen oloni hyväksi, jopa hengitän rennommin. Muutos mielentilassani johtuu siitä, että näen asioita, jotka pienessä elämässäni ovat hyvin. NiiTIINA TORPPA TYÖELÄMÄSTÄ KIRJOITTAVA VAPAA TOIMITTAJA JA VIESTINNÄN KOULUTTAJA. HÄN ON NIITÄ UTELIAITA IHMISIÄ, JOTKA AVAAVAT HETI POSTINSA. Kiitos Taina tyhmästä ideasta Suomen kielessä on paljon pikkunegatiivisia sananlaskuja, kuten se, ettei kissakaan kiitoksella elä. Kukaan tuskin ajattelee, että lopetetaan rahapalkat ja maksetaanpa ruokakaupassa pelkin kiitoksin. Kiitollisuus ja raha vaihtovälineenä eivät korvaa toisiaan eikä kissakaan syö kiitollisuutta. Sananlaskua kissasta ei ainakaan keksinyt kiitollinen ihminen. Eikä joululaulun sanoja: Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä. Jatkuvasti nautittuna kiitollisuus on kuin vahvistava taikarohto. Kiitollisuus tuo esiin omia onnistumisia ja vahvistaa itsetuntoa. Ihminen toki oppii virheistään, mutta kyllä onnistumisetkin opettavat. Sain kerran neuvon, että omasta työstä tai tehtävästä saadut hyvät palautteet kannattaa arkistoida. Kun tulee kovia takaiskuja työssä tai saa kielteistä palautetta, aiempi myönteinen palaute auttaa kestämään ja suhteuttamaan huonon palautteen. Suomen kielessä sana kiitollisuus pitää sisällään pienen, tärkeän sanan, kiitos. Voisinko kohentaa toisten elämänlaatua huomioimalla heitä entistä enemmän ja kiittämällä? Varmasti, ihan joka päivä. En esimerkiksi koskaan kiittänyt ystävääni kiitollisuuslistan pitämisen ideasta, joka kohensi elämääni synkkänä syksynä. Kiitos, ystäväni Taina. 23 2015 Kiitollisuuden tunne on kuin eräänlainen hiiva. Reitti_9_2016.indd 23 23.11.2016 13.22
24 2016 2016 6.111.2220166 H H Hääm m meeennnlinnnnaaasssa Heikki, olet työkaverini, siis olemme töissä samassa yrityksessä ja huomasin, että olet syntynyt näköjään myös samana vuonna kuin minä. Minulla on sattumalta kolme työkaveria, joilla on kaikilla sama syntymäpäivä syyskuussa. Erikoinen sattuma ja vielä erään heistä kanssa olemme täsmälleen samanikäiset. Olen ns.”pitkänlinjan” postilainen eli ollut talon palveluksessa erilaisissa tehtävissä liki 35 vuotta. On minulla asiaakin, eli kuka hyötyy siitä että päiväposti jaetaan nykyisin jopa tunteja myöhemmin kuin aiemmin? Kukaan asiakkaistani ei ole ilahtunut, päinvastoin. Jakelureitille kohtuullisessa ajassa lähteminen eli vaikka noin klo 9.00–9.30 tuo selviä etuja. 1) Asiakkaat, niin postia lähettävät kuin varsinkin sitä saavat, ovat tyytyväisempiä. 2) Postinjakajalle on mielekkäämpää ja innostavampaa lähteä jakamaan niin sanotusti ajoissa, eikä työpäivästä tule liian väsyttävä ja pitkä. 3) Postin imago sekä luotettavuus paranee ja se on jopa kilpailuvaltti, kun alallemme on jo tullut muitakin toimijoita. 4) Työturvallisuus paranee, kun posti jaetaan varsinkin näin pimeään vuodenaikaan suurin piirtein päivänvalossa. 5) Kaikesta tästä on siis selvästi pelkkää hyötyä kaikille. En keksi mitään negatiivista puolta asiassa. Olemme pitkään tehneet perusjakelussa erilaisia, osin kummallisiakin muutoksia mm. liittyen työmenetelmiin. Juuri nyt on ajankohtainen ns. sylizip-esityömenetelmän sisäänajovaihe. Sitä haukutaan ja jopa kehutaankin, mutta aikaa sen sisäänajo vie ja onko se loppujen lopuksi järkevää vai ei? Ylisuuren reitin esityö ja jakaminen eivät osaltaan ainakaan helpota tilannetta. Pyydän, että Postin operatiivinen johto ja työnsuunnittelijat mukaan lukien otatte seuraavaksi projektiksi, miten perusjakelussa päästään siihen että voimme jakaa postin nykyistä aiemmin ja saamme asiakastyytyväisyyden ihan eri tasolle millä se nyt on. Joulurauhan lisäksi olen jo pitempään kaivannut työrauhaa. Avoin kirje Postin Toimitusjohtaja Heikki Maliselle Kiitos Harri avoimesta kirjeestäsi Posti uudisti keväällä jakelua, mikä on tuonut muutoksia niin Postin henkilöstölle kuin postinsaajille. Moni on esittänyt sinun tavoin saman kysymyksen, miksi jakelua pitää uudistaa? Yritykselle olisi helppoa, jos sen ei tarvitsisi tehdä muutoksia. Digitalisaation, kovan kilpailun ja kuluttajien muuttuvien tarpeiden vuoksi Postin on kuitenkin uudistettava palvelujaan ja toimintatapojaan. Tämä tarve koskee myös jakeluja, joissa haluamme jakaa postia joustavasti aamusta iltapäivän loppuun. Tällöin voimme kuljettaa iltapäivisin muun muassa paketteja, joiden kotiinkuljetukset vastaanottajat haluavat oman työpäivän jälkeen. Kun reittejä suunni tellaan jaettavan postimäärän mukaan, hillitään myös kustannuspaineita. Uudistus ei ole siirtänyt päiväpostien jakeluaikaa tunneilla eteenpäin. Jakajien tehtäväleimauksiin perustuen 82 % reiteistä on jaettu klo 13.30 mennessä ja 97 % klo 16 mennessä. Nuo ovat koko maan keskiarvoja, alueellisesti on toki eroja. Reiteille lähtökään ei ole myöhentynyt. Olen samaa mieltä kanssasi: asiakastyytyväisyyttä pitää nostaa. Jakelun lähtöaikaa voidaan varhentaa, joskin se vaatisi lisää automaatiota. Muuttamalla esityötä Syli-Zipiksi postia voi laittaa jakelujärjestykseen jo edeltävänä päivänä, mikä tuo kevennystä aamun paineisiin ja nopeuttaa reitille lähtöä. Kuten kirjoitit, Syli-Zip on sisäänajovaiheessa. Siitä on kuitenkin saatu paljon positiivista kokemusta. Olen itsekin menossa tutustumaan Syli-Zipin käyttöön. Yhteistyöterveisin, H H Haaarrrriii IIssoom m m m määäkkii Postiljooni Hämeenlinnasta Heikki Malinen toimitusjohtaja Reitti_9_2016.indd 24 23.11.2016 13.22
25 2016 P uolassa ei ole epäselvää, kuka maata johtaa: Laki ja Oikeus -puolue PiS ja sen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski. Kun PiS voitti kolmet edelliset vaalit, Kaczynski jättäytyi parlamentin rivijäseneksi. Todellisuudessa maassa tapahtuu juuri niin kuin hän haluaa. Puolassa jokainen poliitikko ja poliittinen puolue korostavat mielellään osuuttaan Solidaarisuus-liikkeessä. PiS:än juuret ulottuvat myös Solidaarisuuden poliittiseen siipeen, mutta niin on myös lähes kaikilla muillakin puolueilla PiS:ää luonnehditaan oikeistolaiseksi kansalliskonservatiiviseksi puolueeksi. Monen asiantuntijan mielestä PiS:n politiikkaa on vaikeaa laittaa perinteiselle oikeisto-vasemmisto janalle. Suomessakin olemme kuulleet paljon huolestuttavia asioita sananvapauden tilasta ja perustuslakituomioistuimen ongelmista. Nämä eivät kuitenkaan paljon hätkähdytä PiS:n suosiota, sillä se tekee hyvin vasemmistolaiseksi luonnehdittavaa sosiaalipolitiikka esimerkiksi antamalla lääkkeet ilmaiseksi 75-vuotiaasta lähtien. Talous kasvaa myös edelleen neljä prosenttia vuodessa, joten ihmiset ovat tyytyväisiä suuntaan, vaikka kaikki hallituksen päätökset eivät olisikaan mieleen. Ei siis ihme, että ihmisten jokapäiväiseen elämään hyvin vähän vaikuttavat poliittiset kiemurat eivät tunnu muutamaa suurmielenosoitusta lukuun ottamatta nostavan ihmisiä PiSiä vastaan. Epämuodikas ay-liike Maassa, jossa kommunismin kaatoi ay-liike, järjestäytymisaste on noin 17 prosenttia työssäkäyvistä. Puolassa on kolme keskusjärjestöä, Ay-liike Puolan postissa • Postissa on 73 ammattiyhdistystä. • Suurin niistä on Zwi?zek Zawodowy Pracowników Poczty (ZZPP), jolla on 20 000 jäsentä eli 28 % Postin työntekijöistä. • ZZPP kuuluu OPZZ:ään. • Postinjakajan kuukausipalkka on noin 450 €. Solidaarisuuden perilliset Puolan politiikassa taistellaan, kuka saa kantaa Solidaarisuus-liikkeen manttelinperijän viittaa, mutta ay-liike koetaan vanhanaikaiseksi. jotka koordinoivat työpaikkojen itsenäisiä ammattiosastoja. Suurin on jälleen ay-toimintaan keskittynyt Solidaarisuus ja lähes yhtä iso on OPZZ. Näiden rinnalla on pienempi FZZ. Kävimme tutustumassa muun muassa postityöntekijöitä edustavan keskusjärjestö OPZZ:n toimistoon, jossa Piotr Ostrowski selitti Puolan järjestelmää. Hän kertoi, että työpaikalla voi perustaa ammattiyhdistyksen, jos työntekijöitä on yli kymmenen. Ammattiyhdistykset ovat itsenäisiä ja ne voivat liittyä ammattiryhmäperusteiseen liittoon. Liitot puolestaan ovat keskusjärjestöjen jäseniä. Tämän lisäksi työpaikoilla on neuvostoja, joissa toimijat voivat olla samoja tai eri kuin ammattiyhdistyksessä. Käytännössä tilanne on hyvin sekava. Samalla työpaikalla voi olla useita ammattiyhdistyksiä, jotka usein kilpailevat keskenään. Jäsenistä käydään kilpailua esimerkiksi joululahjojen avulla. Mitä isompi jäsenmäärä yhdistyksellä on, sitä enemmän niissä on valtaa. Useat työpaikkojen ammattiyhdistykset eivät ole sidoksissa mihinkään isompaan järjestöön vaan toimivat vain paikallisella tasolla. Liitoissa on myös paljon kellujia, jotka eivät kuulu mihinkään keskusjärjestöön. Ay-liikkeen suurin ongelma tällä hetkellä on sen vanhanaikaisuus. Puolassa on tällä hetkellä hyvin amerikkalainen ajatustapa, jossa korostetaan menestymisen olevan itsestä kiinni. Tähän ajattelumalliin ay-liike sopii huonosti. Lopuksi Jotain hyvääkin. Vaikka ay-liike ei ole ”muodissa”, niin jotain sen tavoitteesta on toteutunut. PiS:n vaalilupaus oli lapsilisä, joka toteutui 500 zlotyn (noin 114 euron) avustuksena, joka maksetaan toisesta lapsesta ja siitä eteenpäin. Tämä on iso summa maassa, jossa keskipalkka on noin 750 euroa. Kun lapsilisäjärjestelmä aloitettiin, muutamat isot kauppaketjut nostivat henkilökunnan alimpia palkkoja, koska pelkona oli työtekijöiden jääminen kotiin lapsilisän turvin. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI on häte tekee nehditiksi an-vuotien nelhmiset ka kaikisikaan apäiväiuttavat muutaun ottastaan. kaatoi noin 17 rjestöä, Ay-liike • Postissa o • Suurin niis Pracowni 20 000 jäs • ZZPP kuu • Postinjaka 450 €. pailua esimerkiksi joululahjojen avulla. Mitä isompi jäsenmäärä yhdistyksellä on, sitä enemmän niissä on valtaa. Useat Kun lapsil muutamat is henkilökunn ka pelkona o kotiin lapsili TEKSTI & KUVA M Reitti_9_2016.indd 25 23.11.2016 13.23
26 2016 Kolmen työsuojeluvaltuutetun y on jatkunut säästökuurista ja or muutoksesta huolimatta. Nyt tav Työsuojeluvaltuutettujen yhteistyötä tekevät Marko Koivumäki (kesk.), Riitta Akkanen ja Kari Salonen (eli vuoden 1995 jääkiekon termein Tupu, Hupu ja Lupu) tietävät, että joukkueena saadaan enemmän ja parempaa aikaan. Ko K Ko Kolm m lm lm m m me e en n ttyö y yö yö y su su suoj oj ojel el eluv uv uval al altu tu tuut ut utet et ettun un un y y on on on n jjjjjat at at at at at attku ku ku u u u un n n nutt sä sääs äs ästö töku u kuur u uris ista ta jja a or or mu mu u u uut utt u ok okse e s st sta a hu huol ol olim m imat at atta ta ta. . Ny Ny yttt ta ta tav v J oku vois kuvitel, et ku pirkanmaalaise(moro), satakuntalaise(tua noi) ja turkkuslaise(jaa mää vai) laittaa samaan tilaan syntyy normaaleja suomalaisia jokseenkin ärsyttävä motti. Todellisuudessa totuus on jotain aivan muuta. Edellisessä organisaatiossa me työsuojeluvaltuutetut Riitta Akkanen, Kari Salonen ja Marko Koivumäki kuuluimme samaan Länsi-Suomen alueeseen eli käsittelimme työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä asioita samassa alueellisessa työsuojeluryhmässä. Hyvä yhteistyö siivitti meidät kehittämään yhteisiä tapoja toimia. Aloitimme kuukausittaisten turvavarttien tekemisen vuoden 2013 loppupuolella. Näihin samoihin aikoihin Postissa oltiin siirrytty vauhdilla Malisen Heikin aikaan ja työturvallisuuskulttuurin muutosta oltiin ajamassa isolla ”buustilla” Postiin sisään. Silloinen aluepäällikkömme Timo Honkasalo nosti työsuojelun erittäin korkealle kaikessa toiminnassa ja sillä on ollut iso merkitys meidän työsuojeluvaltuutettujen työn arvostuksen nousun kannalta. Käytännössä toimimme niin, että vuorotellen kokoonnuimme Poriin ja Tampereelle työstämään turvavarttia yhdessä koko alueelle. Tapaamisissa suunnittelimme ja keskustelimme samalla auki kaikkia muitakin alueen työsuojeluasioita. Työsuojelutyö voi olla joskus kovin yksinäistä puurtamista, ja asioiden jakaminen on myös jaksamisen kannalta tärkeä asia. Lait, asetukset ja säädökset eivät ole aina niin yksinkertaisia ymmärtää, ja vaikean asian yhdessä oppimisessa ja purkaminen atomeihin on tuottanut parempaa tulosta kuin yksin tekeminen. Virtuaalitapaamisiin Vuoden 2015 keväällä Postin toimeenpaneman Orion-säästöohjelman takia yhteiset kokoontumisemme päättyivät. Turvavarttien tekemiseen ei enää herunut työnantajalta matkustuslupia. Lisäksi vielä työnantajan organisaatioissa tapahtui sellaisia muutoksia, että meidän valtuutettuperhe hajaantui eri alueorganisaatioihin. Yhteinen tapamme toimia ja yhteistyö oli kuitenkin ehtinyt jo juurtua niin syvälle meihin kolmeen, että päätimme jatkaa yhteisten turvavarttien tekemistä Skypessä. Kolmen työsuojeluvaltuutetun yhteistyö on jatkunut säästökuurista ja organisaatiomuutoksesta huolimatta. Nyt tavataan verkossa. K K K llll t ö j l lllttttt ttt tttt ht ht iii tttt ö ö ö ö ö jj tk tk tk k tttt ää ä tök ök ök ök i Yhdessä enemmän 26 2016 Reitti_9_2016.indd 26 23.11.2016 13.23
27 2016 un yhteistyö a organisaatiot tavataan verkossa. un un un y yht ht htei e eist stt styö yö yö a a or orga ga aniisa saat atio io io-tt t ta ta tava va v ta taan an v ver er erko ko koss s ssa. a. a. a a Nyt kun ollaan vuoden 2016 lopussa, voidaan sanoa toimintamme jo vakiintuneen. Turvavarttejamme odotetaan kentällä meidän kaikkien alueilla ja useita kertoja rakentamamme materiaali on valikoitunut myös Postin valtakunnallisen työsuojeluraportin turvavarttimateriaaliksi. Pidämme tätä työmme arvostamisen näkökulmasta mukavana tunnustuksena. Vahvuudet yhteen Ammatillinen yhteistyömme on muovannut meistä myös ystäviä. Tiimimme tai leikkisästi sanottuna tehtäväperheemme hienous on siinä, että olemme kukin ominaisuuksinemme kovin erilaisia. Salosen Karin kokemus ja ammattitaito pitkältä ajalta yhdistettynä Akkasen Riitan tietojenkäsittely osaamiseen ovat olleet lyömätön yhdistelmä. Oma osaamiseni on oletettavasti näkynyt tuossa ideointipuolessa. Lopputulos on ammatillisesti, yksilön näkökulmasta ja myös lopputuloksen kannalta edustamiamme työpaikkoja hyödyttävää työsuojelutietouden edistämistä parhaimmillaan. Yhdessä toimiminen on ollut tärkeä vertaistuen antamisen muoto toisillemme. Me kolme olemme muodostaneet toisillemme hyvän tukiverkon vaikeiden työasioiden keskellä. MARKO KOIVUMÄKI TYÖSUOJELUTEHTÄVÄPERHEEN OMA POIKA ELÄKEINDEKSI Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vuodelle 2017 vahvistettu Ensi vuoden alusta eläkkeet hiukan nousevat, vaikka työssä käyvien palkkoja ei nosteta. Eläkkeiden indeksoinnilla varmistetaan sekä eläkkeelle siirtyvän aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä että maksussa olevan eläkkeen ostovoima. Eläkelaitos tarkistaa vakuutetun työuran aikaiset palkat ja työtulot palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Näin varmistetaan, että eläkkeelle siirtyvä saa eläkkeen alkaessa työuran aikaiseen tulotasoonsa suhteutetun eläkkeen. Kela tarkistaa maksussa olevat kansaneläkkeet vuosittain tammikuun alussa kansaneläkeindeksin muutoksen mukaan. Indeksointi säilyttää kansaneläkkeiden ostovoiman suhteessa kuluttajahintatason muutokseen. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,389. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoteen 2016 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,2 prosenttia. Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2534. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksi nousee noin 0,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. TYÖSUOJELU Työtapaturmaan ja ammattitautiin määrättyjen lääkkeiden korvauskäytäntöön muutos Vuoden alussa voimaan tulleen työtapaturmaja ammattitautilain mukaan ( TyTAL 128§) asiakas maksaa työtapaturmavamman tai ammattitaudin hoitamiseksi määrätyt lääkkeet itse, minkä jälkeen hän voi hakea kustannuksista korvausta vakuutuslaitokselta vuoden kuluessa. Apteekki ei voi antaa enää maksutta edellä mainittuja lääkkeitä siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2017 alkaen. Tämä tarkoittaa, että työtapaturmissa lääkärin määräämät lääkkeet on maksettava itse ja toimitettava kuitit ja tilinumero vakuutusyhtiölle, joka maksaa lääkkeet jälkikäteen suoraan tilille. 2016 Reitti_9_2016.indd 27 23.11.2016 13.23
28 2016 Päättäjän kynästä Robo-Kusti polkee Sarja esittelee eri puolueita edustavien päättäjien näkemyksiä Postin tulevaisuudesta. Sarja päättyy. 201 2 2 2 20 20 201 2016 6 6 6 6 6 Puhelin piippaa lähettirobotin olevan ovella. Menen ulos ja nostan netistä tunti sitten tilaamani ruokaostokset robotin tavaratilasta. Yllätyn, kun ostoskassissa on päällimmäisenä postikortti, ensimmäinen moneen vuoteen. En tiennyt niitä enää edes myytävän, saati postimerkkejä. Tieteiskuvitelmaa? Toistaiseksi, mutta ei kovin kaukaista sellaista. Digitalisaatio mullistaa yhteiskunnan rakenteita ja yritysten liiketoimintamalleja kiihtyvällä tahdilla. Edes kenraalikuvernööri Pietari Brahen vuonna 1638 Suomeen perustama Posti ei ole muutoksilta turvassa. Digitalisaatio vie lehdet verkkoon ja laskut nettipankkiin. Samaan aikaan Postin toimipisteiden hyllyt täyttyvät Zalandon, Amazonin ja muiden verkkokauppojen paketeista. Suurin osa paketeista tulee ulkomailta, koska suomalaiset yritykset unohtuivat verkkokaupan kehityksestä jälkeen. Suomi on muutenkin jäänyt digitalisaatiossa kilpailijamaista pari vuotta. Suomessa luetaan edelleen paperilehtiä ja -kirjoja siinä missä suuremmilla kielialueilla uutiset ja kirjat luetaan padien ja kännyköiden ruuduilta. Suomessa lähetetään edelleen paperilaskuja siinä missä esimerkiksi Tanskassa viranomaisten kanssa asioidaan vain verkossa. Tanskassa valtion ja kuntien paperipalvelut lopetettiin yrityksiltä vuonna 2013 ja ihmisiltä vuonna 2014. Kymmenelle prosentille tanskalaisista on myönnetty erivapaus asioida edelleen paperilla ja puhelimitse. Myös Suomessa valmistellaan Tanskan mallin mukaista sähköisen postilaatikon käyttöpakkoa vuodesta 2018 alkaen. Moni peltisen postilaatikon käyttöpakkoon kyllästynyt huokaa, että jo oli aikakin. 20-luvulla postilaatikoihin ei jaeta kuin verkkokauppojen pakettien saapumisilmoituksia. Tai sitten nekin on korvattu tekstiviesteillä. Silloin nykyinen keskustelu paperipostin jakelusta viitenä päivänä viikossa herättää lähinnä nostalgisia tunteita. Postin tulevaisuus on kuluttajalogistiikassa, mutta kilpailu pakettimarkkinoilla on paljon kovempaa kuin kirjepostin jakelussa. Matkahuolto ja kansainväliset kuriiriyhtiöt kehittävät kilvan omia palveluitaan. Postilla on hyvät lähtöasemat pakettimarkkinoilla. Asennekin on kohdallaan. Viime kesänä Posti toimitti kesämökille sekä kompostoivan käymälän että kaasugrillin, vaikka vastassa oli vain kyltti: ”Jätä huussi tähän, kiitos!” Sen alle oli kirjoitettu: ”Tässähän tämä, terveisin Posti.” Vastaanottokuittaukseksi riitti puhelimessa todettu: ”Juu, sen voi jättää siihen katoksen alle, kiitos oikein paljon.” Joustava ja asiakaslähtöinen palvelu ratkaisee markkinaosuudet. Yhä useampi haluaa pakettinsa suoraan kotiin. Sveitsin Posti kokeilee jo virolaisen Starship Technologies -yhtiön kuusipyöräisiä lähettirobotteja pakettien ja lääkkeiden jakelussa. Samanlaiset robotit kuljettavat ruokaa Lontoossa ja ostoksia Washingtonissa. Robotit kulkevat myös iltaisin, kun ihmiset ovat kotona ottamassa lähetykset vastaan. Postilainen seuraa valvomossa kaupungilla kulkevien robottien toimintaa. Taajamissa voi olla päällekkäisiä jakeluverkostoja, mutta harvaan asutuilla alueilla kuljetuspalvelut yhdistyvät. Tulevaisuudessa sama yritys kuljettaa kotiovelle sekä ihmisiä, paketteja että ostoksia. Tuottaako palvelun Posti, taksiyhdistys vai Über riippuu siitä, kuka vastaa ketterimmin kuluttajien tarpeisiin. Jos Posti ei sopeudu digitalisaatioon kilpailijoiden tahdissa, sille käy kuin toiselle digitalisaation uhrille, sähkösanomalle. Olin Brysselissä töissä 90-luvun lopulla, enkä päässyt osallistumaan sukulaiseni hautajaisiin. Päätin ilmaista osanottoni sähkeellä, mutta koko Brysselissä ei ollut enää kuin yksi paikka, josta sähkösanoman pystyi lähettämään. Sielläkin kesti pitkään, ennen kuin tarvittavat lomakkeet löytyivät. Pian sen jälkeen sähkösanomien välittäminen lopetettiin kokonaan. Faksit ja sähköpostit olivat syrjäyttäneet sähkeet markkinoilta. JYRKI J.J. KASVI Kirjoittaja on kansanedustaja, eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan jäsen sekä Tekniikan akateemisten hallituksen jäsen. Tulevaisuudessa sama yritys kuljettaa kotiovelle sekä ihmisiä, paketteja että ostoksia. Reitti_9_2016.indd 28 23.11.2016 13.23
29 2016 Kysymyspalsta Miten pääsen liittokokoukseen? Puhuttiin työpaikalla, että PAUn liittokokous on ensi kesänä. En ole koskaan ollut siellä, mutta nyt olisin kiinnostunut osallistumaan. Työpaikalla ei osattu kertoa, miten sinne pääsee, joten kysyn tätä kautta, jos vaikka joku muukin olisi kiinnostunut? TRUKKIKUSKI LIEDOSTA Vastaus PAUn liittokokous pidetään 7.–9. kesäkuuta 2017 Vantaalla. Jokainen jäsen voi asettua omassa ammattiosastossaan ehdolle liittokokousedustajaksi. Liittokokousedustajat eli osanottajat valitaan ammattiosastojen kokouksissa syksyn ja alkutalven aikana. Osaston kokoukseen voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Tiedon oman ammattiosastosi kokouksesta saat osaston puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Ammattiosastot saavat lähettää liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa sataa jäsentään kohden. Työkokeiluun uhkailemalla? Verkostopalaverissa jakelupäällikkö vihjaili, että mikäli en suostu työvalmentajan esityksiin, niin työsuhde tullaan työnantajan toimesta päättämään. Nyt on tarjottu työkokeilupaikkaa Postin ulkopuolelta, mutta en haluaisi vastaanottaa sitä. Kysymykseni kuuluu, voiko työnantaja päättää työsuhteeni, mikäli kieltäydyn työvalmentajan osoittamasta koulutuksesta tai työkokeilupaikasta? UUSMAALAINEN Vastaus Lyhyesti sanoen tuolla perusteella ei voi irtisanoa. Irtisanominen henkilökohtaisesta syystä voi tapahtua vain työsopimuslain säädösten perusteella. Tuollaisten asiattomien heittojen välttämiseksi ja tarvittaessa todistamiseksi, kannattaa jokaisen pyytää mukaansa verkostopalaveriin ja työhyvinvointikeskusteluun työsuojeluvaltuutettu tai joku muu edunvalvoja. Kaikki työeläkekuntoutustoimet ovat aina vapaaehtoisia työntekijälle. Työnantaja ei niihin voi määrätä. Saatuaan myönteisen ennakkopäätöksen ammatillisesta työkokeilusta henkilölle jää yhdeksän kuukautta aikaa päättää sen aloittamisesta. Tämän takia tehdään aina kuntoutussuunnitelma ja kolmikantaisesti selvitetään ja sovitaan sen toteuttamismahdollisuus. Oikeus palata töihin pitkältä sairauslomalta Olen palaamassa pitkältä sairauslomalta töihin. Otin yhteyttä lähiesimieheeni kysyäkseni työvuoroista. Hän sanoi hänen esimiehensä ilmoittaneen, ettei hän huoli minua töihin. Minun pitää kuulemma mennä työkykyselvitykseen ja käydä verkostopalaveri. Verkostopalaveri onnistuu päällikön mukaan vasta kuukauden päästä. Kävin viime viikolla työterveyslääkärillä, ja hän totesi minut terveeksi. Mitä nyt teen, rahat alkaa loppua ja mieli pahoittuu? Olen ollut Postissa töissä yli 20 vuotta ja esimiehiltä saamani palaute on aina ollut hyvää ja olen saanut kehuja työpanoksestani. TÄMÄKÖ UUTTA POSTILAISTA HYVINVOINTIA? Vastaus Sinulla on luonnollisesti oikeus palata töihin sairauslomasi päätyttyä. Työnantajan ei tarvitse järjestää sinulle töitä, mutta työvuoroluetteloon on kirjattava työaikasi ja normaali työehtosopimuksen mukainen palkka Postin on maksettava siitä päivästä lukien, kun sairauslomasi päättyy. Mikäli sinut määrätään työkykyselvitykseen, sinun on mentävä sinne vaikka ihmetyttäisikin, ettei yksi käynti riitä. Mikäli aika on työvuoroluetteloon merkityn ajan ulkopuolella, on myös käynnin ajalta maksettava palkka. Verkostopalaveri on Postin omaa käytäntöä, eikä missään ole säädetty, että sitä odotellessa ei pitäisi maksaa palkkaa. Siis mene työpaikalle normaalina työnaloittamisaikana. Jos sinut määrätään pois työpaikalta, pyydä luottamusmies tai työtovereita mukaan todistamaan tilannetta. Kysy koska sinun toivotaan palaavan ja poistu rauhallisesti. Ilmoita asiasta välittömästi pääluottamusmiehellesi ja työsuojeluvaltuutetullesi. Kuuluvatko työvaatteet minulle? Tulin vasta töihin postinjakeluun, työsuhteeni on määräaikainen. Liityin heti liittoon. Nyt kysyisin, kun meillä on hiukan epäselvyyttä, kuuluko minun saada Postilta joitain suojavaatteita kylmää ja sadetta vastaan? ILOINEN PAULAINEN Vastaus PAU on sopinut henkilökohtaisista suojavälineistä työehtosopimuksella. Suojavaatteet ja -välineet kuuluvat jokaiselle työntekijälle. Jakelutyössä työnantajan tulee antaa käyttöön jokaiselle jakajalle henkilökohtaisina suojaimina takki, housut, päähine, käsineet, liukuesteet ja polkupyörällä jaettaessa polkupyöräkypärä. Työnantaja vastaa näiden myös pesusta ja huollosta. Sinun velvollisuus on käyttää näitä työtä tehdessäsi. Suojavaatteiden lisäksi sinä voit hankkia muita työvaatteita Postin antamien ohjeiden ja määrärahan puitteissa. VASTAUKSET MIKA ROOS, TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Reitti_9_2016.indd 29 23.11.2016 13.23
30 2016 AVAINSANA Lähetä avainsana 12.12.2016 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_9_2016.indd 30 23.11.2016 13.23
31 2016 R I V O T U N T O T A S A S E I S A R I N K I P A L A R S O L U T I S I S M O M A T S I A R I T E J T I K U A L T A K O S K U J U O N I K A S A H N E U S O V M A H T A V A N T I E K U N T A A L T A A T Ä R E E T L I A M E A T O M I R I S A I I V O K I S A P I I T D I A T K I T K U V E R M O N T U R O S H E I N Ä N I I N O E S N Y H O T E L L I R Y K Ä I S Y E L I N I L M E Ä Y R I T P I I S K A T P I E T A R I O T T O S A T O T E K U T Ristikon avainsana Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. Jos haluat osallistua arvontaan Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ristikkoarvonnan voittajat Ristikkoarvonnassa 8/2016 voitto osui seuraaville: Veli-Pekka Östman Lappeenrannasta ja Katrin Järvinen Hangosta. Arvontaan osallistui 187 vastaajaa. Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (RATKAISU 8 / 2016) Pamfl etti vai pefl etti Wikipedian mukaan pamfl etti on ”kriittinen ja usein asioita kärkevästi käsittelevä”. Se yhdistetään yleensä politiikkaan. Pefl etti taas on istuinalunen. Näissä syntyy yllättävän usein sekaannusta. Vaikka molemmat saattavat pikapuolisesti huomioiden olla päin, um, takalistoa, ei se tarkoita sitä, että puhumme samasta asiasta. Toista pidetään tarpeellisena ja hyödyllisenä. Jokaisen tulisi ottaa sellainen käyttöön saunan lauteilla. Taisi olla Kekkonen, joka murjaisi suunnilleen että ”jos politiikassa täytyy jonkun olla pielessä, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka!”. Tätä neuvoa, jonka Urkki lienee tarkoittanut huumoriksi, ovat sittemmin lähes uskonnollisella fanaattisuudella noudattaneet suunnilleen kaikki näkyvät ja kuuluvat poliitikot, puoluekannasta riippumatta. Jo myöskin edesmennyt Veikko Vennamo (taannoisen PTL:n ”rakastetun johtajan” Pekka Vennamon isä, jos joku ei muista) paasasi Pelin politiikasta, jota tänä päivänä jotkut uskottelevat vain peliksi, joka ei merkitse mitään. Niille, joille tämä kura menee läpi, joko jättävät äänestämättä, tai sitten lykkäävät äänensä jollekin julkisuuspellelle protestina. Ihmiset tuntuvat puhuvan nykyään pamfl etteina, usein minäkin. Mikä ei tarkoita keskustelua. Asiat taas ovat kuin pefl etit. * * * ”Faksaa minulle lisää paperia!” Edellinen oli hauskahko vitsi tollosta pomosta vielä 2000-luvun alussa, kun pääosa tiesi mikä on faksi. Faksit ovat nyt lähes kadonneet elämänpiiristämme kuin puhelinkioskit konsanaan. Valitettavasti tollot pomot ovat edelleen keskuudessamme. En tarkoita edellisellä, että johtotehtäviin hakeutuisi vain erityisen tyhmiä ja lahjattomia yksilöitä (vaikka näinkin tapahtuu. Näihin piirteisiin myös valitettavan usein yhdistyy intohimoinen laiskuus ja muiden ihmisten halveksiminen.). Päinvastoin, lahjakkaat ja keskimääräistä älykkäämmät lienevät enemmistönä tässä joukossa. No, miten sitten niin suuri joukko pomojamme on ilmiselvästi tolloja, vaikka he omissa silmissään ovat ”tuloksentekijöitä” ja ”visionäärejä”? Kyse on hallinnan illuusiosta, kuvitelmasta että suurien linjojen vetäminen auttaa myös (usein valtavan palkan siivittämänä) järjestämään alemman tason pienet ongelmat ja häiriötekijät. Tämä johtuu kuvitelmasta, että pienet yksityiskohdat olisivat vähemmän tärkeitä kuin kokonaisuus, jonka ne muodostavat. Näissä kuitenkin sanotaan pirun piileksivän, eikä suotta. Kaiken ymmärryksen ja suhteellisuudentajun ylittävät palkkiot ja muut vastaavat tulojärjestelyt takaavat sen, että kenen tahansa omakuva järkkyy ja jumalkompleksi vaihtuu terveen egon tilalle. Syntyy ajatus siitä, ettei kyse ole siitä mitä sanotaan vaan kuka sen sanoo. Eihän ihminen, joka nauttii 20–30 kertaisesti tavallisen talliaisen tuloja, voi päästää suustaan mitään, mikä ei ole myös kultaa. Kiitos ymmärtämisestä! DUUNIPEIKKO Reitti_9_2016.indd 31 23.11.2016 13.23
32 2016 På svenska Hur kan jag delta i förbundsmötet? Vi pratade på arbetsplatsen om PAUs förbundsmöte som hålls nästa sommar. Jag har aldrig varit med men nu skulle jag vara intresserad att delta. Ingen på arbetsplatsen kunde berätta hur man kan komma in så därför frågar jag nu från er, för kanske också någon annan kunde vara intresserad. TRUCKFÖRARE FRÅN LUNDO Svar PAUs förbundsmöte hålls den 7–9. juni 2017 i Vanda. Varje medlem kan delta i valet för representant i förbundsmöte av sin egen fackavdelning. Förbundsrepresentanterna dvs. deltagare i förbundsmötet väljs i fackavdelningsmöten un der hösten och början av vintern. Alla medlemmar i fackavdelningen kan delta i fackavdelningsmötet. Information om mötet av din fackavdelning får du av fackavdelningens ord förande eller sekreterare. Fackavdelningar får skicka en representant i förbundsmötet per var hundra medlemmar. Arbetsprövning genom hot? I nätverksmötet antydde utdelningschefen att om jag inte godkänner arbetsgivarens förslag kommer arbetsgivaren att säga upp mitt arbetsavtal. Nu har jag blivit erbjuden arbetsprövning utanför Posti men jag skulle inte vilja acceptera det. Jag vill fråga om arbetsgivaren kan säga upp mitt arbetsförhållande om jag vägrar ta emot utbildning eller en arbetsprövningsplats som arbetstränaren visar för mig? NYLANDSBO Svar Kortfattad kan man inte bli uppsagd på dessa grunder. Uppsägning av personliga skäl kan ske endast på grund av förordningar i arbetsavtalslagen. För att undvika och vid behov få bevis om sådana osakliga kommentarer lönar det sig att ta arbetarskyddfullmäktig eller någon annan intressebevakare med sig i nätverksmötet eller arbetsvälfärdsdiskussionen. Alla arbetspensionsrehabiliteringsåtgärder är alltid frivilliga för arbetstagaren. Arbetsgivaren kan inte beordra till dem. Efter ett positivt förhandsbeslut om yrkesinriktad arbetsprövning har personen nio månader tid att fatta beslut om dess inledning. Därför görs det alltid en rehabiliteringsplan och de tre parterna utreder och avtalar om möjligheterna för dess förverkligande. Rätten att återkomma till jobbet efter en lång sjukledighet Jag håller på att återkomma till jobbet efter en lång sjukledighet. Jag kontaktade min närmaste förman för att fråga om arbetsskift. Han sa att hans förman hade anmält att han inte vill ha mig tillbaka i jobbet. De sade att jag skulle ha en utredning av arbetsförmågan och därefter även ett nätverksmöte. Enligt chefen är nätverksmötet möjligt först om en månad. Förra veckan såg jag företagsläkaren och han konstaterade att jag är frisk. Vad ska jag göra nu, pengarna tar snart slut och sinnesstämningen blir låg? Jag har jobbat på Posti för över 20 år och feedback från förmän har alltid varit positivt och man har berömt mitt arbetsinsats. ÄR DETTA POSTIS NYA ARBETSVÄLFÄRD? Svar Naturligtvis har du rätt att återkomma till jobbet efter sjukledighet. Arbetsgivaren behöver inte arrangera arbete för dig men dina arbetstimmar skall bokföras i arbetsskiftsförteckningen från och med den dagen då din sjukledighet slutar och Posti skall betala dig den normala lönen enlig kollektivavtalet. Om du blir ordnad till en utredning om arbetsförmågan skall du gå dit även om du skulle undra varför det inte räcker med ett besök. Om besökstiden ligger utanför arbetsskiftsförteckningen ska du bli betalt lön för besöket. Nätverksmöte är Postis eget praxis och det finns inte några förordningar om att man inte skulle bli betalt för den tid då man väntar på nätverksmötet. Så gå till arbetsplatsen på den normala arbetsskiftstiden. Om du blir ordnad att lämna arbetsplatsen, be förtroendemannen eller dina arbetskamrater för att vittna situationen. Fråga när man önskar dig komma tillbaka och gå ut lugnt. Kontakta omedelbart huvudförtroendemannen och arbetarskyddsombudmannen. Skulle jag ha arbetskläder? Jag har nyligen börjat arbeta i postutdelning som en visstidsanställd. Jag blev genast medlem i fackföreningen. Vi har lite oklarheter så nu vill jag fråga om jag skulle få skyddsutrustning mot kyla och våta? EN GLAD MEDLEM Svar PAU har avtalat i kollektivavtalet om personlig skyddsutrustning. Skyddskläder och –utrustning hör till alla arbetstagare. I utdelningsarbete skall arbetsgivaren utrusta varje utdelare med en rock, byxor, huvudbonader, halkskydd och cykelhjälm. Arbetsgivaren ansvarar även för underhållet av dessa arbetskläder. Du är förpliktad att använda den skyddsutrustning i arbete som arbetsgivaren fastställt. Förutom skyddskläderna kan du skaffa andra arbetskläder i ramar för Postis anvisningar och anslag. Reitti_9_2016.indd 32 23.11.2016 13.23
33 2016 In English How can I participate to Federal Assembly? I heard at my work place that the Federal Assembly of PAU will take place next summer. I have never attended it but would be interested to do so this time. They could not tell how to get there. So I ask just if anyone else would be interested? FORKLIFT DRIVER OF LIETO Answer The Federal Assembly of PAU will take place on the 7 th –9 th of June 2017 at Vantaa. Every member can stand for election to the Federal Assembly Representative. Representatives, i.e. participants are elected in local branch meetings during the autumn and early winter. Local branch meetings are open to all members. For info of branch meetings please contact your chairman or secretary of your local branch. Local branches can send one representative for the Federal Assembly per each hundred member. Work experiment by threatening? In a network meeting my distribution manager insinuated that unless I comply with the suggestions of the job coach, my work contract will be terminated by the employer. Now I have been offered a work experiment place outside Posti, but I wouldn’t want to receive it. I’m asking whether the employer can terminate my employment in case I refuse to take employer-offered education or work experiment place? SOUTH FINLAND CITIZEN Answer In short, on that basis you cannot be dismissed. Termination on personal grounds can only be made according to the provisions of Employment Contract Act. To avoid such irrelevant speech and, when necessary, to prove them, it is advisable for everyone to demand work safety delegate or anyone other trustee to attend the network meeting. All vocational rehabilitation activities are always voluntary for an employee. Employer cannot order to take them. After receiving a positive preliminary decision of professional work experiment an employee is entitled to a nine months’ time to decide on starting it. That is why a rehabilitation plan is made tripartite investigated and agreed if it is possible to put into effect. Right to return to work from a long sick leave I’m coming back to work from a long sickness leave. I contacted my immediate supervisor to ask about the rota. The supervisor told having got a notification from his superior that I would not be taken back to work. I heard that I should take a capability to work examination and attend a network meeting. The network meeting can be arranged according to the manager not earlier than after one month. Last week I went to see an occupational health physician who told I was well. What am I going to do now, I’m running out of money and feeling annoyed? I’ve been working in Posti for more than 20 years and always received good feedback from superiors and my work input has been appreciated. IS THIS NEW WELL-BEING OF POSTI? answer Of course you have the right to come back to work after your sickness leave. The employer need not arrange work for you, but your working hours must be written to your rota and employer must pay normal salary agreed in the collective bargaining agreement starting from the day your sickness leave ends. In case you are ordered to take a capability to work examination, you must take it although it might seem strange that one visit isn’t enough. If the time of examination is outside the working hours of your rota, you are entitled to salary during the examination. Network meeting is Posti’s own practice, and in any event no requirement that in the meantime, you would not be entitled to a salary. Go to your work place on your normal starting time of work. If you are ordered to leave the work place, ask a shop steward or work mates to come with you to witness the situation. Ask when they expect you to come back and leave the place peacefully. Let your chief shop steward and work safety delegate know of the matter immediately. Am I entitled to work clothing? I just came to work for the mail delivery. My employment is fixed. I joined the union at once. My question is, since there is uncertainty, am I entitled to get some protecting clothes from Posti against cold and rain? A HAPPY MEMBER OF PAU Answer PAU has agreed on personal protecting equipment and work clothes in the collective bargaining agreement. Protective equipment and work clothes belong to all employees. In delivery work the employer must give for each employee as personal protective equipment overalls, coats, trousers, headgear and gloves, non-skid devices and for bicycle carriers a bike helmet. Employer is also responsible for cleaning and maintenance of them. It is your duty to wear these while working. In addition to protective clothes you can get other work clothes within the instructions and the framework of the appropriation of Posti. Reitti_9_2016.indd 33 23.11.2016 13.23
34 2016 Menoon mukaan Yli 8000 jäsentä edustavan SAK:n Mikkelin seudun paikallisjärjestö antoi täyden tukensa viisipäiväisen postinjakelun puolesta syyskokouksessaan 31.10.2016. Järjestö on huolissaan ministeriön ehdotuksen mukaisesta postialaa koskevan lainsäädännön uudistuksesta, joka koskee niin sanottua yleispalveluvelvoitetta. Toteutuessaan se harventaisi postinjakelua ja heikentäisi kirjeen kulkunopeutta. PAUn lausunnon mukaan kolmipäiväinen postinjakelu ja jakelupäiviä karsiva kirjeen kulkunopeuden hidastaminen aiheuttaisi tuhansien työpaikkojen häviämisen. Lisäksi se aiheuttaisi monien kokoaikaisten työsuhteiden muuttumisen osa-aikaiseksi, joka matalapalkka-alalla tarkoittaa yhteiskunnan tukien tarpeen lisääntymistä. Postialan työllisyyden heikentymisen lisäksi heijastusvaikutukset näkyisivät myös muun muassa media-, paino-, etämyyntija kuljetusalalla. Kyseessä ei siis ole vain yhden ammattiryhmän työllisyyden heikentämisestä, sillä negatiiviset työllisyysvaikutukset koskisivat monia muitakin aloja. Lakimuutos olisi tarkoitus käsitellä vielä tämän vuoden puolella ja se astuisi voimaan kesäkuussa 2017. Viisipäiväisen postinjakelun puolesta, JARI HYYRYLÄINEN PAUN KAAKKOIS-SUOMEN OSASTON SIHTEERI SAK:N MIKKELIN SEUDUN PAIKALLISJÄRJESTÖ Mikkelin seutu viisipäiväisen postinjakelun puolesta sääntömääräinen liittokokous pidetään 7.-9.6.2017 Vantaalla Rantasipi Airport Congress Centerissä. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 13. §:ssä mainitut asiat ja käsitellään liiton sääntöjen muuttamista. Sääntömääräisten asioiden lisäksi otetaan kantaa liiton mahdolliseen fuusiohankkeeseen. Liittokokouksessa käsiteltävistä asioista voivat esityksiä tehdä liittoon kuuluvat osastot, liittovaltuusto ja liittohallitus. Osastojen esitykset perusteluineen on jätettävä liittohallitukselle viimeistään 14.2.2017. Liittoon kuuluva osasto on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa sataa jäsentä kohden. Osallistu ja vaikuta liittokokouksessa Edustajien lukumäärä määräytyy 30.9.2016 maksavien jäsenten määrän mukaan. Liittohallitus vahvistaa 14.12.2016 kokouksessaan osastojen kokousedustajien määrän. Liiton sääntöjen mukaan edustajat valitaan osaston kokouksessa. Osastojen on ilmoitettava liittokokoukseen valitsemansa varsinaiset edustajat ja varaedustajat liittohallitukselle viimeistään 28.3.2017. Ota yhteyttä osastosi toimihenkilöön ja tiedustele, milloin osastosi tekee esitykset ja valitsee edustajansa liittokokoukseen. Reitti_9_2016.indd 34 23.11.2016 13.23
35 2016 Joulun merkit Postimuseossa Postimuseo Tampereen Vapriikissa esittelee jouluisessa näyttelyssään Joulun merkit 10.11.2016– 8.1.2017 kaikki Suomessa ilmestyneet joulupostimerkit ja niiden alkuperäiset taiteilijoiden piirtämät luonnokset. Lisäksi esillä on vuoden 2016 joulupostimerkkejä varten Postin ja Kuvittajat ry:n järjestämään suunnittelukilpailuun tulleita ehdotuksia. Suomessa ensimmäinen joulupostimerkki ilmestyi 1973. Merkissä joulupukki kiitää lumisissa maisemissa poron vetämässä ahkiossa lahjasäkki mukanaan. Joulupostimerkkien kuva-aiheet liittyvät perinteiseen suomalaiseen jouluun liittyviin uskomuksiin ja joulunviettotapoihin. Noin puolet ilmestyneistä suomalaisista joulupostimerkeistä kuvaa maaseudun joulua ja sen lumivalkoista idylliä. Merkkiaiheiksi on valittu myös joulukuusen hakeminen metsästä, joulusaunan lämmitys, lintujen jouluruokinta tai kodin joulukoristeet. Keski-Suomen Posti-Tele eläkeläiset juhli 30-vuotista olemassaoloaan Rantasipi Laajavuoressa 20.9.2016. Juhlaan oli saapunut 107 yhdistyksen jäsentä, eli reilu kolmannes koko jäsenmäärästä. Puheenjohtaja loi alussa katsauksen viimeisen kymmenen vuoden jaksoon ja yhdistyksen ”Omat pojat” lauloivat. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu kaikkien keskisuomalaisten hyvin tuntema Aino Suhola, joka humoristiseen tapaansa kertoi ikäihmisten elämää koskettavista asioista. Suhola oli myös mukana kukittamassa yhdistyksen pitkäaikaisia työntekijöitä. Ohjelmaosuudessa saatiin myös kuulla harmonikkataitelijapariskunnan Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund taidokkaita musiikkiesityksiä Ahvenaisen kertomien hyvien juttujen höystäminä. Pian olikin aika siirtyä maittavalle juhla-aterialle. Aterian aikana ruokailijoita kävi viihdyttämässä lauluyhtye Tuulantei. Ilta päättyi Jouko Lukkosen orkesterin tahdittamiin tansseihin. Tanssin lomassa oli mahdollisuus kerrata muistoja tutustumalla lukuisiin valokuviin, joita yhdistyksen toiminnan ajalta oli kertynyt. Juhlasta saatiin paljon hyvää palautetta. Tunnelmaa luonnehdittiin rennoksi ja ohjelmaa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Yhdistys toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan toimintaan. TEKSTI MATTI IKONEN PUHEENJOHTAJA Posti-Tele eläkeläiset juhlivat laajavuoressa Po ju Reitti_9_2016.indd 35 23.11.2016 13.23
36 2016 36 36 36 36 36 36 36 36 3 36 36 36 36 36 36 36 6 6 36 36 36 6 36 6 36 6 3 3 ilhelmiina Riktig (myöh. Miina Sillanpää) syntyi 4.6.1866 Jokioisissa torppariperheeseen, josta lapset joutuivat jo pieninä ansiotyöhön kodin ulkopuolelle. Perheessä oli yhdeksän lasta. Perheen vanhimpana tyttärenä Miinaa tarvittiin kotitöihin, eikä hän päässyt kansakouluun. Hän kävi kuitenkin kiertokoulua ja tehtaan koulua. Tiedonjano oli valtava. Sillanpään kerrotaan lapsena lukeneen kaikki Jokioisten kirjaston kirjat. Ensimmäinen nainen Miina Sillanpään (1866–1952) syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Sillanpää oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja. Hän oli myös ensimmäinen nainen ammattiyhdistysjohtajana Suomessa. W Lapsityöläinen Miina Riktig aloitti 12-vuotiaana työt Forssan puuvillatehtaalla. Töitä tehtiin 15 tunnin päivävuorossa ja kahdeksan tunnin yövuorossa. Asuntona toimi kylmä ja ahdas asuntola. 1800-luvun Suomessa lapsityövoiman käyttö ennen työväenliikkeen nousua oli vielä tavallista. 18-vuotiaana Miina pääsi Porvooseen palvelijaksi. Samaan aikaan hän muutti nimensä Sillanpääksi, kotitorppansa mukaan. Hän halusi nimen, jonka osasi lausua oikein. Porvoossa Miina Sillanpää oppi herraväen taloustehtävät ja oli pidetty lastenhoitaja. Seuraavaksi hän siirtyi Helsinkiin ja palveli eri perheissä. Tänä aikana hänen yhteiskunnallinen uteliaisuutensa heräsi. Hän liittyi Helsingin Sosialidemokraattiseen naisyhdistykseen, kävi kansanopistokursseilla, sai ystäviä ja tuli yhä tietoisemmaksi palvelijoiden alistetusta asemasta. Ammattiyhdistysjohtaja 1800–1900-luvun vaihteessa piiat muodostivat suurimman naistyöntekijäryhmän, esimerkiksi vuonna 1930 piikoja oli 35 500. Palvelijattarien asema oli monin tavoin heikko. Muiden ammattiryhmien tavoin myös heidän keskuudessa koettiin tarvetta kokoontua yhteen keskustelemaan työn epäkohdista. Sillanpää osallistui vuonna 1898 palvelijattarien kokoukseen, jossa päätettiin oman yhdistyksen perustamisesta. 36 2016 Reitti_9_2016.indd 36 23.11.2016 13.23
37 2016 In memoriam Syyskuun kolmantena päivänä PAUn Salon osaston jäsenet saivat suruviestin. Osaston pitkäaikainen luottamusmies, puheenjohtaja ja taloudenhoitaja Rainer Elomaa (s. 28.3.1948) oli poistunut keskuudestamme. Rainer (Raku) oli liittynyt Postiliiton Salon osastoon 1.5.1967. Tuolloin työ ja työtavat olivat todellakin erilaisia. Raku kertoi alkuajoiltaan tarinaa siitä, että ollessaan eräänä talvena jakamassa eteläisessä Salossa olevaa Pukkila-Villilä aluetta, ulkona oli niin kylmää, että hän joutui menemään paikallisen tilan navettaan hieman lämmittelemään. Reitti hoidettiin luonnollisesti loppuun asti, sillä tarkkuus ja tunnollisuus olivat luonnollinen osa Rakun persoonaa. 1970-luvun alusta lähtien Rainer Elomaa kuului Salon osaston toimikuntaan. Tuolloin jäsenmäärä oli alle kolmenkymmenen, mutta maalaiskirjeenkantajien ja sanomalehdenjakajien liityttyä osastoon jäsenmäärä oli parhaimmillaan lähes 170. Menneiden vuosikymmenten jäsenhankinnassa ja Salon osaston toiminnan kehittämisessä Rakulla oli keskeinen rooli. Osaston muiden tehtävien lisäksi Raku edusti Salon osastoa myös liittokokouksessa. Myös Salossa työtavat alkoivat 1970-luvun lopulla muuttua. Salon seudun saapuvaa ja lähtevää lajittelua alettiin siirtämään Turkuun. Huumorintajuisena Raku osasi muistuttaa tilaisuuden tullen, kuinka paljon enemmän turkulaisia tarvittiin saman lajittelun tekemiseen. Rainer Elomaan ammattitaito oli läpi uran huippuluokkaa. Uuden oppiminen ei Rakua pelottanut. Tietotekniikkaan Raku viehtyi ensimmäisten joukossa ja suoritti myös johtamisen erityisammattitutkinnon uransa aikana työn ohessa. Kun ongelmia työpaikalla tietokoneiden suhteen tuli, oli yleensä paras apu kysyä asiasta Rakulta. Aikoinaan Postiliiton retkeilypäivillä ohjelmassa oli muun muassa käyttöönotetun jakelukärryn työntämisen maailmanennätys. Toisena lajina oli postinipun heittäminen kahden, kolmen ja neljän metrin etäisyydellä oleviin postipusseihin. Hotellin pihamaalla yrittäjiä löytyi useita ja parhaaksi todettiin Rainer Elomaa Salosta. Uransa aikana Raku toimi pitkään myös esimiestehtävissä. Hänen keskustelevaa ja kärsivällistä johtamistapaansa monet salonseutulaiset Postin työntekijät vielä tänä päivänä kaipaavat ja pitävät parhaana koskaan kokemanaan. Kaikki seudun toimipaikat tulivat monipuolisissa tehtävissä toimineelle Rainerilta tutuiksi. Yli viisi vuosikymmentä kestäneen uran päätteeksi eläköityminen oli ansaittu ja se jätti valtavan aukon osaamiseen ja tietotaitoon niin ammattiosaston kuin työpaikankin asioissa. Hyvää työtoveria muistaen PAU:n Salon osaston puheenjohtaja Arto Niini Rainer Elomaa Miina Sillanpäästä tuli yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 1901 ja hän toimi tehtävässä kuolemaansa asti. Palvelijataryhdistyksen merkittävin saavutus oli vasta sotien jälkeen vuonna 1949 säädetty laki kotiapulaisten työoloista. Lex Miina oli merkittävä askel kohti inhimillisempiä työoloja ja tasa-arvoa. Palvelijattarien eli kotiapulaisten työaikaa rajattiin kymmeneen tuntiin, he saivat vapaapäiviä ja oikeuden käyttää vapaa-aikansa haluamallaan tavalla. Laki säädettiin kuitenkin myöhään siihen nähden, että kotiapulaisten aika alkoi olla ohi. Sittemmin laki korvattiin uudella kotiapulaisten työoloja säätelevällä lailla vuonna 1977. Poliitiikko Poliitikkona Miina Sillanpää oli ennen kaikkea sosiaalipoliitikko, joka puolusti vähäosaisia, erityisesti naisia ja lapsia. Keskeisiä kysymyksiä olivat erityisesti aviottomien äitien ja lasten asema, naisten naimaiän korottaminen viidestätoista seitsemääntoista ikävuoteen sekä palvelijatar-kysymys. Sillanpää on tähän mennessä pisimpään eduskunnassa istunut naiskansanedustaja. Kansanedustajana hän oli vuosina 1907–17 ja 1919–33 sekä 1936– 48. Miina Sillanpäästä tuli vuonna 1926 Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri Väinö Tannerin vähemmistöhallitukseen. Apulaissosiaaliministerinä Miina Sillanpäälle kuuluivat köyhäinhoito, lastensuojelu ja raittiusasiat. Miina Sillanpään vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan oli suuri. Hän oli mukana luomassa kansalaistoimintaa, joka pyrki osoittamaan ja korjaamaan epäkohtia. Sillanpää uskoi vahvasti siihen, että maailmaa voidaan muuttaa paremmaksi rauhanomaisin keinoin. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ LÄHTEET: AURA KORPPI-TOMMOLA: MIINA SILLANPÄÄ. EDELLÄKÄVIJÄ. SKS 2016. MIINA SILLANPÄÄSTÄ KERTOVA VALOKUVANÄYTTELY, TYÖVÄEN MUSEO WERSTAS. K U V A JU K K A R U O H O S E N A R K IS T O 2016 Reitti_9_2016.indd 37 23.11.2016 13.23
38 2016 Työttömyyskassa tiedottaa TYÖTTÖMYYSKASSAN ASIOINTIAJAT 1.9.–31.12.2016 maanantaista perjantaihin klo 9?15 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI V uorotteluvapaalle jäämisestä sovitaan yhdessä työnantajan kanssa kirjallisella sopimuksella. Työnantaja palkkaa sijaiseksi vuorotteluvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, joka täyttää vuorotteluvapaalain edellytykset. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että olet tehnyt koko aikatyötä (yli 75 % alan enimmäistyöajasta) ja työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden jaksoon saa sisältyä enintään 30 päivän mittainen palkaton poissaolo. Sinulla tulee myös olla ollut työhistoriaa vähintään 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Mikäli työhistorian riittävyys arveluttaa, voit ottaa yhteyttä työttömyyskassaan ja pyytää kassaa tarkastamaan tilanteesi. Työttömyyskassa tilaa työeläkeotteen Eläketurvakeskuksesta työhistorian tarkastamista varten. Mitä vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää ja minkälaista korvausta saan? PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 Ajalla 1.9.?31.12.2016 maanantaisin klo 13.00–15.00, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–11.00 sekä torstaisin klo 13.00–15.00, Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksupäivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789. Lisäksi on hyvä huomata, että vuorottelemaan jääville on olemassa yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Asetettu ikäraja ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1957. Vuorottelukorvaus on suuruudeltaan 70 % siitä ansiopäivärahasta, jota saisit työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvauksessa ei huomioida lapsikorotuksia tai päivärahan korotusosia. Korvaus määritellään vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon ansioista. Vuorotteluvapaan pituus on 100–180 kalenteripäivää ja vapaa tulee pitää yhdessä jaksossa. Lisätietoja vuorotteluvapaasta voit kysyä työttömyyskassasta tai TE-toimistosta. TEKSTI SARA MALINEN PAUN TYÖTTÖMYYSKASSAN ETUUSKÄSITTELIJÄ TYÖTTÖMYYSKASSAN YHTEYSTIEDOT: Reitti_9_2016.indd 38 23.11.2016 13.23
39 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 PROJEKTITYÖNTEKIJÄ Sari-Anne Salminen, 044 703 2311 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Reitti_9_2016.indd 39 23.11.2016 13.23
PRO2 Aleksi Andersson Nine to five -duunari, joka pelaa strategiapelejä ja on käynyt hakemassa elämänkokemusta Corkista. Kuka olet? Olen Aleksi Andersson, 38-vuotias postityöntekijä Vantaan logistiikkakeskuksessa. Synnyin Uudessakaupungissa. Olen asunut myös Oulussa, Rovaniemellä, Irlannissa, Turussa ja nyt Vantaalla. Irlannissa asuin lähinnä Corkissa ja toimin kylpylähotellin siivoojana ja Sheraton-hotelliketjun callcenterissä, jossa hoidin hotellivarauksia. Mitä pidit Irlannista ja irlantilaisista? Tykkäsin kovasti. Irlantilaisissa ja suomalaisissa on paljon samaa mentaliteettia, historiaa isoveljen varjossa, huumorintajua ja eämänasennetta. Tunsin paikan heti omakseni ja sain uusia frendejä. Millainen koulutus sinulla on? Peruskoulun jälkeen aloitin lukion, joka jäi kesken. Sen jälkeen olen ollut työelämässä. Kun aloitin osarina logistiikkakeskuksessa vuonna 2001, mietin opiskelua työn ohessa. Mulle sopii kuitenkin paremmin joko tai. Hatunnosto kuitenkin niille, jotka jaksaa opiskella ja käydä töissä samaan aikaan. Kuinka olet viihtynyt työssäsi? Ihan hyvin, vaikkakin se vaihtelee. Raskas koneympäristötyö on vuosien varrella kuluttanut kroppaa tosi paljon. Meillä on kuitenkin loistava työporukka, monenlaista persoonaa ja siinä mielessä ihmisten suhteen rikas työpaikka. Eri kansallisuuksiakin on ainakin jossain vaiheessa ollut lähes kolmekymmentä. Kerro normipäivästäsi? Teen aamuvuoroa seitsemästä puoli kolmeen, lähinnä erinäisiä pakettilajittelutöitä. Toistomääriä on paljon. Kyllähän tämä tällaista peruspostityöntekijän nine to fi ve -hommaa on. Olen myös luottamusmies ja työsuojelun varavaltuutettu eli teen vaihtelevasti myös edunvalvontatöitä. Millainen on hyvä työnantaja? Sellainen, joka tajuaa, että henkilöstö on yhtä kuin yritys. Työntekijöiden hyvinvointi ja etu viime kädessä tuottaa yritykselle sen tuloksen. Oli kyse sitten fyysisestä työturvallisuudesta tai henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Työntekijöiden täytyy saada kokea, että he pystyvät vaikuttamaan omiin työoloihinsa, heidät otetaan vakavasti ja heitä kohdellaan kunnioittavasti. Pystyykö työpaikallasi työntekijät vaikuttamaan työoloihinsa? Kyllä pystyy, mutta se on pitkäjänteistä työtä. Ja toki enemmän pystyy vaikuttamaan edunvalvontaja työsuojeluorganisaation kautta. Haasteita on tosi paljon. Esimerkiksi työn kierto on kaiken a ja o. Työpaikkatasolle pitäisi antaa lupa sopia isoistakin asioista itsenäisesti pyytämättä aina lupaa ylemmältä johtoportaalta. Mitä harrastat? Soitan kitaraa ja koskettimia. Pelaan myös strategiapelejä, kuntoilen ja penkkiurheilen. Mistä kirjasta ja leffasta olet pitänyt eniten? Kirjoista James Clavellin Shogun. Se teki muhun lähtemättömän vaikutuksen, kun luin kirjan 16–17-vuotiaana ensimmäisen kerran. Se osoitti, kuinka kirjan voimalla voi ihmisen kammeta 1600-luvun Japaniin ja maalata siitä kuvan, vaikka tuon ajan Japanista ei voi olla mitään käsitystä. Leff oista Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu. Mistä haaveilet? Mielenrauhasta (naurua). Mikä on mottosi? Ei mulla mitään varsinaista mottoa ole, mutta yksi Mark Twainin aforismi, joka on jäänyt mieleen: ”Totuuden kertomisessa on se hyvä puoli, ettei tarvitse muistaa mitään.” TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_9_2016.indd 40 23.11.2016 13.23