• Reitti 1 IRTISANOMISLAIN AIKAJANA 20 • POLIITTISET LAKOT 24 • MIELENRAUHAA KÄSITÖISTÄ 26 100-vuotiaan Pentt i Kinnusen tarina Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 9 | 2018 Esimiehen työssä on vapautt a ja vastuuta 6 Palkat nousevat 12 a 16 Reitti_9_2018.indd 1 Reitti_9_2018.indd 1 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 2 Reitti 9 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 560 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Emilia Kukkala puh. 044 740 8698 (emilia.kukkala@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Pentti ja Ilmi Kinnunen jakoivat yhdessä postia Ilomantsissa 1950-luvulla. (kuva Pentti Kinnusen arkisto) Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 1/2019 2.1. 25.1. 2/2019 4.2. 28.2. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Esimiehen työssä parasta on vapaus 9 Posti maksoi sakot 10 Uusi työaikalaki loppumetreillä 11 Puheenjohtajalta 12 Palkkoja korotetaan 13 Uudet palkkataulukot 16 Vuosisadan mittainen elämä 20 Sipilän irtisanomislaki 24 Ilman poliittisia lakkoja kaikki olisi toisin 26 Vapaalla: Mielenrauhaa käsitöistä 28 Ay-majakka: Murros muuttaa jakelua 29 Alan työttömyys helpottunut 30 Työttömyysturva ja työskentely ulkomailla 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Kaiken kestävä suojatie 34 Menoon mukaan 35 Ristikko 36 På svenska 37 In English 38 In memoriam: Pertti Jyrkinen 39 Muutosilmoitus ja palautekortti 16 Tarkista uusi palkkasi 6 13 26 Reitti_9_2018.indd 2 Reitti_9_2018.indd 2 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Emilia Kukkala, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Mainosten jakelumarkkinat muutt uvat I lmaisjakelutoimintaa harjoittavan Suomen Suoramainonnan vaikeudet johtivat viestintäkonserni Janton Holdings Oy:n konkurssiin. Ennusmerkkejä alan murroksesta oli jo olemassa, kun Suomen Suoramainonta ilmoitti vuoden alussa lopettavansa mainosten lauantaijakelun. Yhtiö on syyttänyt Postia jo vuosia saalistushinnoittelusta osoitteettoman jakelun markkinoilla. Suomen Suoramainonta teki kilpailuja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön vuonna 2007 väittäen Postin hinnoittelevan osoitteettoman mainospostin jakelun kilpailulain vastaisesti liian alhaiseksi. Kilpailuja kuluttajaviraston selvityksen mukaan ei ole ilmennyt kuitenkaan näyttöä Postin kilpailulain vastaisesta menettelystä. Asian vahvisti viimeksi Postin eduksi Korkein hallinto-oikeus tämän vuoden syyskuussa. Suomen Suoramainonnan syytökset kilpailun rajoittamisesta ovat olleet tietenkin naurettavia. Jakeluyritykset ovat saaneet itse merkittävää kilpailuetua polkemalla alan palkkoja. Oikeuden päätöksistä piittaamatta jakeluyritykset maksavat edelleen PAUn yleissitovasta työehtosopimuksesta huolimatta mainosjakajille surkeaa palkkaa, käytännössä muutaman euron tunnilta. Jakeluyhtiöiden palkkadumppauksen takana on tunnettu työehtokiista, jonka taustalla on työnantajien perustama ammattiliitto Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry ja alan normaalisitova työehtosopimus. SME ry:n perustivat lokakuussa 2009 Jakelujuniorit Oy:n entinen varatoimitusjohtaja, viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujunioreiden jakelunvalvoja. Viimeisin käänne jakelumarkkinoihin tuli lokakuun lopussa, kun Suomen suurin kaupunkilehtien kustantaja Keskisuomalainen Oyj ilmoitti solmineensa aiesopimuksen Janton Holdings Oy:n konkurssipesän kanssa. Aiesopimuksella Keskisuomalainen saa etuoikeuden hakea järjestelyä, jolla varmistetaan Suomen Suoramainonnan liiketoiminnan jatkuminen ja sen kehittäminen. Etuoikeus on voimassa 31.12.2018 saakka. Nähtäväksi jää millaisena jakeluyhtiöiden liiketoiminta jatkuu, missä verkossa ja millä työehdoilla kaupunkilehtiä ja mainoksia maassa jaetaan. Alan tulevaisuus on herättänyt kysymyksiä myös PAUn jäsenissä, jotka työskentelevät mainosjakeluyhtiöissä ja jotka ovat hakeneet työnantajiltaan palkkasaatavia. Jantonin konkurssilla ei ole suoria vaikutuksia palkkasaataviin, koska se on Suomen Suoramainonnasta ja sen jakeluyhtiöistä erillinen yhtiö, vaikka kuuluukin samaan yritysryhmään. Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka konkurssi tulee vaikuttamaan alan tulevaisuuteen. Tilannetta seurataan kuitenkin aktiivisesti. Jantonin konkurssi osoitti kuitenkin, että mikään ei ole ikuista. Yhtiö tahkosi aikanaan omistajilleen huikeaa tulosta. Talouselämä-lehden (6.3.2003) mukaan yhtiön liikevoitto oli viisitoista vuotta sitten 22 prosenttia liikevaihdosta, sijoitetun pääoman tuotto peräti 56 prosenttia. Yhtiö maksoi tuolloin 12 miljoonan euron tuloksesta omistajilleen 15 miljoonan euron osingot. Reilu puolet Jantonin 53 miljoonan euron liikevaihdosta tuli tuolloin mainosrahoitteisista kaupunkilehdistä. Yhtiön hallituksessa istui muun muassa Pekka Vennamo ja Hjallis Harkimo. Tuttuja nimiä molemmat. JUHA PÖYRY Reitti_9_2018.indd 3 Reitti_9_2018.indd 3 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Pasilan pääluott amus mies vaihtuu Pasilan postikeskuksen pääluottamusmies Jari Pellikka irtisanoutui Postin palveluksesta 31.10. lukien. Pasilassa käynnistyy vaalit, jossa valitaan uusi pääluottamusmies. PAUn liittohallitus val itsi pääluottamusmies Leo Harran Pellikan tilalle SAK:n edustajistoon ja Pertti Touhosen Postin Tuotannon yt-neuvottelukuntaan. Kutsu PAUn ammatt iosastoille salibandyturnaukseen Talvipäivillä 16. maaliskuuta 2019 järjestetään useista pyynnöistä johtuen salibandymestaruusturnaus. Turnaus pelataan Tiger Sport Areenalla, osoitteessa Valimotie 24, 01510 Vantaa. Turnaus pelataan 10 joukkueen kaksilohkoisena turnauksena. Lohkojen ykkönen ja kakkonen jatkavat välieriin, joista voittajat fi naaliin ja häviäjät pronssipeliin. Kolme parasta joukkuetta palkitaan iltajuhlan yhteydessä Sokos Hotel Flamingossa. Flamingosta areenalle on noin 650 metriä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 28.12. mennessä salibandyn kilpailuvastaava Tero Kiljuselle puh. 040 827 6498 tai tero.kiljunen@posti.com Osanottajat otetaan turnaukseen ilmoittautumisjärjestyksessä. Turnaukseen osallistuvilta joukkueilta peritään 100 € osallistumismaksu, joka palautetaan, kun joukkue osallistuu turnaukseen. Jos joukkueita ei tule tarpeeksi, turnausta ei järjestetä. Tarkista jäsentietosi Liitolle on tärkeää, ett ä jäsentietosi ovat kunnossa. Tarkista tiedot kirjautumalla jäsenpalveluun osoitt eessa www.pau.fi . Päivitä sähköisessä jäsenpalvelussa jäsentietoihisi sähköpostiosoitt eesi, puhelin numerosi ja ammatt inimikkeesi. Saat liitolta helpommin tiedott eita ja ajankohtaisia uutisia. u, joka palautetaan, kun n. Jos joukkueita ei tule ä. Reitti_9_2018.indd 4 Reitti_9_2018.indd 4 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 5 Reitti 5 Hotelli Heimari järjestää pikkujouluja 10200 hengen ryhmille. Pikkujoulut voi toteuttaa omalla ohjelmalla ja halutessa voi varata vaikkapa joulusaunan, joulupukin ja majoituksen. Ole nopea, parhaimmat ajankohdat varataan heti. Tiedustelut ja varaukset hotelli@heimar i. com tai 015 7273 100. Vuoden vaihteen jälkeen Heimarissa vedetään henkeä ja ollaan talviunilla eli hotelli on tammi-helmikuun kiinni. Uutena vuotena Heimarissa vietetään paukutonta uutta vuotta. Varkauden osasto Kuopion osastoon Varkauden osasto päätti liittyä PAUn Kuopion osastoon 1.1.2019 alkaen. Päätös osaston purkautumisesta tehtiin vuosikokouksessa 7.4. ja ylimääräisessä kokouksessa 22.9. Posti ja Flexo irtisanoo Postissa ja Flexo Palvelut ykkösessä on käyty syksyllä yhteistoimintaneuvott eluja, joissa irtisanomisilta ei ole vältytt y. • Oulun terminaalin palvelukuljetuksen reittioptimoinnin yt-neuvotteluissa viisi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä irtisanottiin. • Postin Oulun myymälä suljetaan kokonaan. Kohderyhmässä oli yksi esimies ja seitsemän palvelumyyjää. Yksi henkilö jää eläkkeelle ja kaikki muut työnantaja irtisanoo. • Flexon Voutilan yksikön yt-neuvottelujen kohderyhmässä oli 77 henkilöä. Lopputuloksena työnantaja irtisanoo 33 työntekijää, joista 17 on kokoaikaisia ja 16 tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä. Syynä yt:lle oli varastoasiakkuuksissa tapahtuneet muutokset. • Posti Oy, Posti Kotipalvelut Oy, Posti Messaging ja Posti Palvelut Oy:n muutoshankkeet yt-neuvottelujen k ohderyhmässä on 435 henkilöä, joista ylempiä toimihenkilöitä on 236. Tuotantoa jaetaan kolmeen eri ryhmään. Yksiköt käydään tasolta tasoon läpi yt-neuvotteluiden edetessä ja vähennysmäärät selviävät myöhemmin. Työeläkemaksut vuonna 2019 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2019 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuista. Työntekijän maksu vuonna 2019 on 6,75 prosenttia alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 8,25 prosenttia 53–62-vuotiailla. Eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti 53–62-vuotiaiden maksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Vuoden 2019 työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aiemmin tekemät sopimukset vuosien 2016–2019 työeläkemaksuista sekä kilpailukykysopimus. Kilpailukykysopimuksen mukainen siirto työnantajan maksusta työntekijän maksuun kasvattaa työntekijän maksua 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Pikkujoulut Heimarissa Reitti_9_2018.indd 5 Reitti_9_2018.indd 5 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Esimiehen työssä parasta on vapaus TE TEK TEK TEK K K T T K K T T STI ST STI STI STIIIIIIIIIII & & & & & & & & & & & & & & & & KUV KUV KUV KUV UV UV KUV V UV UV KUV K KU UV K VAT AT AT AT AT AT AT AT AT T JUH JUH JU JUH JUH JUH JUH H JUH H UHA P A A P A P A P A P P P P A P A P A P P P P PÖYR ÖYR ÖYR ÖYR YR ÖYR YR ÖYR R ÖYR ÖYR R ÖYR ÖYR ÖYR R Ö ÖYR Y Y ÖYR ÖYRY Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Tuotantoesimies Tero Vatasen työhuoneelta etäisyydet toimipaikkoihin liikkuvat 36–106 kilometrin välillä. Vatanen pitää työn vapaudesta ja liikkuvuudesta. Reitti_9_2018.indd 6 Reitti_9_2018.indd 6 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 7 T I lomantsin jakelu on tyypillinen pieni haja-alueen toimipaikka, johon jakelutoimipaikkojen keskittäminen ei ole vielä iskenyt. Omia työvuoroja on kuusi. Kaksi taksiyrittäjää hoitaa alihankintana neljä jakelureittiä. Varhaisjakelussa on enää yksi reitti, joka tuplaantuu torstaisin, kun kannossa on paikallislehti Pogostan Sanomat. Omista reiteistä neljä on maaseudulla ja kaksi taajamassa. Haja-alueen jakeluautoreiteillä talouksia on vähän, mutta pituutta sitäkin enemmän, 150–225 km. Tunnelma toimipaikassa on rento ja välitön, huuli lentää ja työilmapiiri näyttää olevan kunnossa. Täällä on aina ollut hyvä työyhteisö ja tekemisen meininki. Porukka on pitkään pysynyt samana, vaihtuvuutta ei ole juuri ollut ja kaikki tuntee toisensa. Meillä ei ihmeemmin riidellä, kertoo tuotantoesimies Tero Vatanen. Viime aikoina suurin muutos liittyy toimipaikan tiloihin. Ilomantsin jakelu muutti vastikään naapurikiinteistöön, kun Attendo purkaa entiset tilat uuden palvelukodin tieltä. Jaksamiseen voi vaikutt aa Tero Vatanen siirtyi varhaisja perusjakelusta esimiestehtäviin kahdeksan vuotta sitten. Vuosien varrella esimiesalue on laajentunut Ilomantsiin, Tuupovaaraan, Kiihtelysvaaraan, Hammaslahteen, Rääkkylään, Kiteelle ja Tohmajärvelle. Apuna Vatasella on kaksi jakeluryhmän vastaavaa, toinen Ilomantsissa ja toinen Kiteellä. Jakelutoimipaikkoja on kuusi, jakelun lähtöpisteitä yksi. Kitee lajittelee Tohmajärven postit, jossa on kylmiä lähtöjä. Työntekijöitä toimipaikoissa on tällä hetkellä 55. Etäisyydet Vatasen työhuoneelta jakelutoimipaikkoihin liikkuvat 36–106 km välillä. Vaikka alue on laajentunut, kokee Vatanen tilanteen helpommaksi kuin alkuaikoina. Alussa ei ollut ryhmävastaavia, joille pystyi tarvittaessa delegoimaan hommia. Myös varhaisjakelun jääminen pois oli suuri helpotus. Esimiesten jaksamisesta on viime vuosina puhuttu paljon, kun alueet kasvaa ja alaisia tulee lisää. Lisäksi eri järjestelmät, palaverit ja skypet vie oman aikansa. Vatasen mielestä jaksamiseen voi myös itse vaikuttaa. Hän ei ole kokenut vielä työssään ylikuormittumista, vaikka toimipaikat ovatkin levällään. Kyllähän se aika paljon on itsestäkin kiinni, osaako luopua jostakin. Jos itse haluat pitää kaiken omissa käsissä ja hakata päätä Karjalan mäntyyn, niin kyllä siinä loppupeleissä varmasti kuormittuu. Asioita kannattaa aina miettiä, voiko niitä tehdä eri tavalla. Asioihin voi kuitenkin aina vaikuttaa. Voi miettiä paljonko tiettyihin asioihin menee aikaa ja kuinka paljon voi käyttää esimerkiksi ryhmävastaavia. Kiireetön joulu Vatasen normiviikko muodostuu esimiehen ”perusrutiineista”, joita pitää tehdä joka aamu; työaikakirjanpidon tarkistamista, laadun seurantaa, sähköposteihin vastaamista, järjestelmien ylläpitoa jne. Mutta kyllähän viime kädessä esimiehen homma on vastata siitä, että postit tulee jaettua aikataulujen mukaan ja vielä niinkin, että henkilöstökin tykkää tekemisestä. Työviikot vaihtelee toki paljon, välillä on palaveriviikkoja, jolloin ollaan tien päällä. Onneksi täällä on ryhmävastaava, joka hoitaa pakolliset hommat, kun olen itse reissussa. Pystyn muissa toimipaikoissa keskittymään sitten täysin niihin asioihin, mitä siellä tulee eteen. Vatanen pitääkin esimiestyössä eniten työn liikkuvuudesta, joka on mukavaa vaihtelua toimistossa istumiseen. Liukuvasta työajasta on taas hyötyä, kun perheessä on pieni lapsi. Tykkää työn vapaudesta. Työ ei ole turhan jäykkää, liukuman puitteissa kun tulee töihin, niin se riittää. Totta kai esimiestyössä tulee aina niitä kiireisempiäkin hetkiä, mutta toisaalta myös niitä milloin on sitten helpompaa, jolloin voi lähteä aikaisemmin töistä ja pitää vapaita. Se on se, mistä tässä työssä tykkään. Syksyn kiireisin aika Vatasella alkaa olla takanapäin, kun marraskuu lähenee loppuaan. Vaikka toimipaikkojen vuosilomien ja seuraavan tasoitusjakson suunnittelu on vielä edessä, alkaa Kiteen sisätyöresepti ja Ilomantsin muuttokiireet olla jo maalissa. Joensuun osaston aktiivi Juho Huurinainen on kuulunut Ilomantsin vakiokalustoon jo vuodesta 1980. Poikkeuksena vain vajaa vuosi armeijassa ja pääkaupunkiseudulla. Pirjo Sivonen tuli jo Kekkosen aikana vuonna 1975 Ilomantsin varhaisja perusjakeluun. Syksyllä on ihmetytt änyt hallituksen touhut irtisanomissuojan heikentämisessä. Reitti_9_2018.indd 7 Reitti_9_2018.indd 7 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 8 Työnkuva Syksy ja kevät on tässä työssä kiireisintä aikaa, ei joulu, niin kuin voisi helposti kuvitella. Yleensä jouluna kaikki on jo tehty, alkuvuoden työvuorot, lomat ja muut suunniteltu. Jouluviikolla on hyvä, että on aikaa kierrellä ja kysellä toimipaikoissa kuulumisia. Toivoa on Postin mukaan osoitteellisten kirjeiden volyymi on viimeisen kymmen vuoden aikana laskenut noin 50 prosentilla. Postin tulevaisuus näyttäisi olevan paketeissa, verkkokaupassa ja logistiikassa. Tuotantoesimies Tero Vatanen on tummista pilvistä huolimatta luottavainen. Viime aikoina on selkeitä viitteitä näkyvissä siihen, että tällaisia kliseitä kuin ”asiakas on ykkönen”, oikeasti ja aidosti nyt halutaan. Laadullisiin asioihin on kiinnitetty enemmän huomiota ja tehty varmistavia asioita laadun osalta. Työympäristön muutokset, postivolyymien lasku, kilpailun lisääntyminen Kaija Pennanen irtisanott iin 2014 yt:ssä, mutt a jatkaa nyt alihankkijana taksiyritt äjän palveluksessa. Koulukyytien lisäksi jaetaan 40 talouden postit Haravapurolle ja Käenkoskelle. Re Re Re Re R Re Re R Re Re Re R Re Re Ree Re Re Re Re R Re R R Re Re Re Re Re Ree Re Re R R Re R R Re Re Re Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Ree R R Re Re Re Ree Re Re Ree R Re Re Re Re Re Ree Re R Re Re Re Re Ree Re Re Re Re Re Re Ree Re Re Ree Ree Re Re Re Re Re Re Re Re Reee Re Re Ree Ree Re Reeee Re Re Re Re Re R Re R R Reeee Reee Re R R R R Re R R Re Re Ree Re Re R R R Re Re R R R R R Re R R R R Ree R Re R Re R R R Re Re R Re Ree Reeeeee Reeeeeee R R R R Re Reeeeeee R R R R R R R R R R R R R R R R R R ttt it it it it it it it it it iit it it it it it it iit it it it it it it it it it it it ittt iit it it it it it it it it it it it it itt it it it it it it it itt iit it it it itttt it it it iiit it it it itt itt it it it it iit iiitt iit it it it iiiittt iiit iitt it it itttt it iitttttt it it iittttt it it it it it itt ittt it itt it it it itttt iit it it itttt it iit iit it iiiit iiiitttttt it iiittttt itt ittt itttt itt it iittttt it iiittttt iiiiitt iiiiittttt iiit iiiittttttti ti ti tttti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti ti tti ttttttiii ti ti ttttti ttti tii ti ti tti ti ttttti ti tiiiiiiii ti ti tti ti ti tti ttti tiiiiiii ti ti tti tii tii tii tiii ti tti tii ti ti tii tiiiiiii tttti ti tii ttti ti ttttttti tttttttttti ti ti ttti tiiii ti ttti ti tti tii ti tiii ti ti ttiiii ttti ti tii tttti ttttti tttti ti ttttttti ti tii tttttti ti tiii ti tttttti ti tiiii ttiiii ttti ttii 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 asiakas on ykkönen , oikeasti ja aidos ti nyt halutaan. Laadullisiin asioihin on kiinnitetty enemmän huomiota ja tehty varmistavia asioita laadun osalta. Työympäristön muutokset, postivolyymien lasku, kilpailun lisääntyminen ja jatkuva tehostamisen tarve lyö paineita työntekijöiden lisäksi myös luottamusmiehiin ja työsuojeluun. Tämä voi heijastua helposti työnjohdon ja edunvalvojien väleihin. Vatasen alueella eteen tulleista haasteista on voitu kuitenkin yhdessä sopia. Meillä yhteistyö edunvalvonnan kanssa menee tutuilla rutiineilla. Työsuojelukin on aktiivisesti mukana kuvioissa, työpaikkaselvityksiä tehdään yhdessä työterve yshuollon kanssa ja yhteistyö on säännöllistä. Edunvalvojissa on ollut samalla lailla pysyvyyttä kuin muussakin henkilöstössä. Näkemyksiä on tietenkin erilaisia, mutta aina lopulta on saatu asioihin yhteinen näkemys. Pääluott amusmies Jari Kontkanen ja Jouni Ruippo tarkastelevat uusien tilojen layout-suunnitelmaa. Reitti_9_2018.indd 8 Reitti_9_2018.indd 8 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 9 K eväällä 2017 saimme tietoomme viestin, jossa työnantajan edustaja kertoi, että joissain yksiköissä henkilökohtaisen palkanosan korotuksille olisi asetettu 0,5 %:n katto. Mielestämme kyse oli selkeästi henkilökohtaisesta palkanosasta sovittujen ohjeiden vastaisesta toiminnasta, joten pyysimme työnantajaliitto Paltaa valvomaan työehtosopimuksen noudattamista. Palta lähetti valvontakirjeen Postiin asian korjaamiseksi. Näissä tietoon tulleissa työehtosopimuksen rikkomisissa toimintatapa on tämä: jos rikkova osapuoli ei korjaa/puutu työehtosopimuksen vastaiseen toimintaan ja toimii edelleen työehtosopimuksen vastaisesti, asia viedään työtuomioistuimeen, jossa yleensä rikkovalle osapuolelle määrätään sakot. Näin toimitaan esimerkiksi ns. ”ulosmarsseissa ” joita aina silloin tällöin saattaa tulla PAUn aktiivisesta valvonnasta huolimatta. Valitettavasti Posti ei mielestämme todistettavasti korjannut virheellistä määräystä esimiehille, joille oli annettu ”kehotus” rajata henkilökohtaisen palkanosan korottamisia, jotka perustuvat henkilöiden parantuneisiin työsuorituksiin. Yhteisesti sovitussa ohjeessa, jonka Palta ja PAU ovat allekirjoittaneet, todetaan: ”Työsuorituksen arviointi on aina toteutettava objektiivisesti ja näin ollen se on riippumaton esimerkiksi yrityksen taloudellisesta kehityksestä”. Posti ilmoitti virheellisestä menettelystä ainoastaan yksikön päällikölle, joka viestin oli alun perin kirjoittanut. Totesimme, että yksikkökohtaisen katon asettaminen H-osille on sovitun ohjeen vastaista ja että työnantaja on rikkonut työehtosopimusta silloin, kun tällainen katto on asetettu ja sitä on noudatettu. Posti kiisti työehtosopimuksen rikkomisen ja kieltäytyi maksamasta työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa. Tämän vuoksi jouduimme laittamaan haastehakemuksen työtuomioistuimeen. Asiahan olisi korjaantunut myöntämällä, että oli tapahtunut virhe, korjattu asiantila ja maksettu sakot. Asia oli siis mennyt jo työtuomioistuimeen ja molemmat osapuolet olivat käyttäneet kymmeniä työtunteja kirjallisen materiaalin laadintaan ja lukuisten erilaisten H-osatilastojen keräämiseen, todistaakseen olevansa oikeassa. Ennen työtuomioistuimen valmisteluistuntoa pääsimme asiassa sovinnolliseen ratkaisuun, jossa Posti maksoi PAUlle sakot työehtosopimuksen rikkomisesta. Toki sovintopaperiin kirjoitettiin, että sopu tehtiin enemmän riidan välttämiseksi ja Posti edelleen omassa kannassaan pysyen. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on sitten kertoa Postin puolesta henkilökohtaisen palkanosan arviointia tekeville esimiehille, että prosentuaaliset katot, joilla estettäisiin tekemästä h-osan arviointia oikein, ovat henkilökohtaisen työsuorituksen arviointimenettelyn vastaisia. Reitti 9 Posti maksoi sakot työehtosopimuksen rikkomisesta TEKSTI ESKO HIETANIEMI liitt osihteeri Reitti_9_2018.indd 9 Reitti_9_2018.indd 9 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 10 Työaikalain kokonaisuudistus on edennyt loppusuoralle. Tätä kirjoitettaessa hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi on annettu eduskunnalle ja lakiluonnos on valiokuntien käsiteltävänä. Laki tulee voimaan 2019, mutta tarkka ajankohta on vielä auki. Vaikka kyse onkin työaikalain kokonaisuudistuksesta, käytännön elämän kannalta työajat eivät mene ylösalaisin. Jo aikaisemman lain voimassa ollessa työaikasääntely on ollut hyvin pitkälti sellaista, että työaikalain säännöksistä on voitu sopia toisin työehtosopimuksilla, jolloin kunkin alan erityistarpeet on voitu ottaa huomioon. Myös uudessa työaikalaissa on hyvin vahvana sääntönä, että työaikalain säännöksistä voidaan sopia toisin työehtosopimuksilla. Jatkossakin siis työntekijöiden työaikaan liittyvät säännöt määräytyvät pääasiassa työehtosopimuksen perusteella. Joitain vaikuttavampia uudistuksia ovat muun muassa joustotyöaika, lakisääteinen työaikapankki sekä siirtyminen ylityön enimmäismäärien seurannasta kokonaistyöajan enimmäismäärän seurantaan. Uudistuksessa myös selkeytettiin palkkasaatavien vanhentumisaikaa. Aikaisemmassa oikeuskäytännössä on ollut jossain määrin tulkinnanvaraista missä ajassa työehtosopimukseen perustuvat työaikaan liittyvät saatavat vanhentuvat. Uuden lain esitöissä on selkeästi todettu, että työaikaan perustuvat saatavat vanhentuvat kahden vuoden kuUusi työaikalaki loppumetreillä, tarkista palkkalaskelmasi ajoissa TEKSTI IIKKA AVELA lakimies luessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana palkkasaatava on syntynyt. Tämä on myös määräaika, jonka kuluessa saatavia koskeva kanne on laitettava vireille tuomioistuimessa, jos palkkasaatava-asiaa ei ole saatu muutoin ratkaistua. Usein palkkasaatavien selvittämiseen voi kulua aikaa. Varsinkin jos kyse on hieman vanhemmista saatavista, niin taustatietojen ja tapahtumien jälkikäteinen selvittäminen voi viedä aikaa. Jos saatava on lisäksi riitainen, niin kahden vuoden kanneaika on käytännössä lyhyt aika, kun myös oikeudenkäynnin valmisteluun on varattava riittävästi aikaa. Kunkin työntekijän olisikin hyvä tarkistaa palkkalaskelmansa heti sen saatuaan. Kun palkkalaskelman tarkistaa tuoreeltaan, palkkakauden tapahtumat ovat vielä hyvin muistissa ja mahdolliset virheet on helpompi korjata esimiehen, palkkahallinnon ja tarvittaessa luottamusmiehen avustuksella. Joillekin tämä tarkistus voi tuntua turhalta työltä, mutta vaikka palkat maksettaisiinkin ammattitaitoisesti niin aina on mahdollista, että maksuun tulee syystä tai toisesta virhe. Vaikka palkat maksettaisiin jopa 99 %:n tarkkuudella oikein, niin 10 000 työntekijänkin joukossa se tarkoittaisi sitä, että jokaisena palkkakautena 100 työntekijän palkassa olisi joku virhe. Muista siis tarkistaa palkkalaskelmasi ajoissa. Reitti_9_2018.indd 10 Reitti_9_2018.indd 10 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 K aikki tietävät mitä Posti tekee ja Posti onkin yksi maailman tunnetuimmista brändeistä. Kaikilla on myös mielipide Postista ja sen palveluista. Ehkäpä tästä syystä minulta usein kysytään, mitä Posti tekee tulevaisuudessa, kun perinteisen postin määrä laskee koko ajan. Ennustaminen on vaikeaa, mutta tiedän sen, mitä toivoisin Postin tulevaisuudessa tekevän. Jos toiveeni toteutuu, niin Postin lähes 400 vuoden mittainen historia saa myös komeaa jatkoa. PostNordin, eli Postin kilpailijan, tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan 45 % suomalaisista tekee verkkokauppaostoksia kuukausittain. Ja luku nousee koko ajan. Naapurissamme Ruotsissa luku on 66 %. Iso osa näistä ostoksista kulkee Postin kautta ja työllistää jo tälläkin hetkellä monta postilaista. Kaikki ennusmerkit puhuvat sen puolesta, että yhä suurempi osa päivittäisistä hankinnoista siirtyy kivijalkamyymälästä verkkoon. Kiireinen arki, vapaa-ajan arvostus ja maailmanlaajuinen valikoima tuotteita kännykän näytöllä ajaa meidät hoitamaan niin ruokakuin vaateostokset netistä. Muutoksen myötä työtä katoaa myymälöistä, mutta sitä syntyy varastoihin ja muuhun logistiikkaan. Toki näissä töissä automaatioaste on huikea – uusimmissa varastoissa varastomiehen homma on ihan jotain muuta kuin mitä olemme tottuneet sen olevan. Tutkimuksen mukaan suomalainen verkko-ostaja haluaa noutaa ostoksensa pakettiautomaatista. Ei siis ole ihme, että automaatit niin Postilla kuin sen kilpailijoilla lisääntyvät kuin sienet sateella. PostNord on tuomassa kadunkulmiin, kulkureittien varsille aivan uuden tyyppisiä paketti kioskeja ja Posti pystyttää automaatteja kauppojen lisäksi työpaikoille ja taloyhtiöihin. Suomalaiset tekevät eniten verkko-ostoksia kiinalaisista, ruotsalaisista ja saksalaisista verkkokaupoista. Jos suosisimme enemmän kotimaisia kauppapaikkoja niin kuin ruotsalaiset, hoitaisimme paremmin kotimaan taloutta. Tästä ei toki voi syyttää vain kuluttajaa. Ruotsalaiset kauppiaat ovat nähneet verkko-ostamisen tulevaisuuden merkityksen meidän kauppiaita paremmin ja siksi heillä kotimainen kauppa käy paremmin, myös verkossa. Koska jälkiviisaus on kivaa, niin harrastanpa tässä hieman sitä. Posti on jo parikymmentä vuotta investoinut erilaisiin liiketoimintahankkeisiin, jotta sitten, kun perinteisen postin määrä vähenee, on jokin muu tulonlähde olemassa. Mitä jos Posti olisikin investoinut suomalaiseen verkkokauppa-alustaan, jonka luomiseen ja markkinointiin se olisi ne kymmenien tai satojen miljoonien eurojen investointirahat sijoittanut. Olisiko meillä kotimainen vastine Zalandolle, Ebaylle, Wishille, Amazonille ja Alibaballe? Ja Postilla olisi alustan omistajana mahdollisuus yksinoikeudella hoitaa ostojen logistiikka? Merkittävä osa suomalaisista ostajista haluaisi, että tuotteet toimitettaisiin lauantaina tai sunnuntaina. Muissa pohjoismaissa toive viikonlopputoimituksista on pienempi. Myös iltatoimituksia toivotaan. Postinjakelutyö on jo siirtynyt osittain iltatyöksi, joka erityisesti sanomalehtien edustajia harmittaa. Painotus iltaan kertoo, että Postissa verkkokaupan palveleminen on nostettu sanomalehtiä tärkeämpään asemaan. Posti myös ilmoitti, että joulumarkkinoiden aikaan nähdään pakettien osalta lauantaijakelun lisäksi sunnuntaijakelua. Verkkokauppa käy juuri nyt kuumana. Singles’ Day, Black Friday ja joulumyynti tulevat taas tänäkin vuonna tekemään uuden verkkokauppaennätyksensä myös Suomessa ja postilaiset vievät näistä paketeista suuren osan joko suoraan koteihin tai noutopisteisiin. Jos minun toiveeni toteutuu, verkkokauppa korvaa perinteisen postin jättämää aukkoa postilaisten työpäivässä. Kilpailu markkinoista tulee kuitenkin olemaa kovaa, paljon kovempaa kuin mihin Posti on kirjepostimarkkinoilla tottunut. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti ku kuin in n m m m mih ihin in in n P P P Pos os os osti ti ti t o o on n ki ki kiirj rj rj rjep ep ep epos os os osti ti ti tima ma maark rk rk rkki ki ki kino no no noiil il illa la la la ttttot ot ot ottu tu tu tunu nu nu nut. t. t. t Postin olisi pitänyt investoida omaan verkkokauppa-alustaan Reitti_9_2018.indd 11 Reitti_9_2018.indd 11 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 12 Viestinvälitysja logistiikka-alan palkkoja korotetaan Reitti 12 Syyskuussa 2017 hyväksytyssä kaksivuotisessa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (tes) sovittiin uudenlaisesta palkankorotusten laskentamallista. 1.11.2018 tapahtuvissa palkankorotuksissa palkkojen yleiskorotus laskettiin nyt samalla tavalla säännöllisen työajan ansiosta ns. STA-luvusta prosentuaalisena yleiskorotuksena kuin viime syksyn palkankorotuksissa, jotka maksettiin alkuvuodesta takautuvasti. Palkankorotukset muutettiin tämän jälkeen euromääräisiksi. Tässä ns. ”korotetussa palkkapotissa” ovat mukana myös ns. haittatyökorvaukset. Laskentamalli selvä – korotusprosentista kiista kuten viimeksikin Työehtosopimusneuvotteluissa 2017 sovittiin, että yleiskorotuksen prosentti lasketaan verrokkialojen (Teknologiateollisuus, Kemian perusteollisuus ja Paperiteollisuus) työehtosopimusten yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona. Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus jäi laskentamallista viimeksi pois, koska alalle ei ollut syntynyt ratkaisua vuoden 2017 loppuun mennessä. Tällä kertaa myös mekaaninen metsäteollisuus oli mukana laskennassa, mutta valitettavasti se laskee hieman palkankorotustasoa viime vuoden korotukseen verrattuna. Palkkoja korotetaan 1.11.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, joka määriteltiin em. alojen yleiskorotusten keskiarvona ottaen huomioon palkantarkastelujaksojen pituudet. Palkankorotusprosentin laskentatavasta ei päästy neuvotteluosapuolten (PAU ja PALTA) välillä yksimielisyyteen syksyn 2017 aikana, joten asia siirtyi silloisen v altakunnansovitteViestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen taulukkopalkat korott uvat 26,08 eurolla kuukaudessa (0,16 euroa tunnissa pl. D-liite, jossa korotus on 0,13 euroa tunnissa). Korotus on kaikille sama ja se tulee palkkoihin 1.11.2018 lukien. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on voimassa 31.10.2019 saakka. TEKSTI JUSSI SAARIKETO työehtoasiantuntija lija Minna Helteen johtaman välityslautakunnan ratkaistavaksi tammikuussa 2018. Välityslautakunnan ratkaisu johti siihen, että palkankorotukset maksettiin takautuvasti vasta helmi-maaliskuussa 2018. Tällä kertaa palkankorotukset maksetaan ajallaan, mutta palkankorotusmalli ei edelleenkään ole työehtosopimusneuvotteluissa sovitun kaltainen. Asiaa ei kuitenkaan haluttu tällä kertaa viedä kiistana uuden valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ratkaistavaksi, koska uusi valtakunnansovittelija ei olisi asiaa kesken työehtosopimuskauden muuksi välityslautakunnassakaan muuttanut. PAU jätti aiemmin helmikuussa palkankorotusten välityslautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen. Kyse ei siis tänä syksynä ollut palkankorotuksiin liittyvästä varsinaisesta työehtosopimusneuvottelusta, vaan nyt ainoastaan vahvistettiin noudatettavaksi aiempi laskentatapa palkankorotuksen suuruudeksi muiden alojen korotusten keskiarvosta. Palkankorotukset ovat palkkaliitt eitt äin seuraavat: • Palkkaliitteet C (toimihenkilötehtävät), N (asiakastoimipaikkatyö), Y (yritysmyynti), P (viestinvälitysja kuljetustyö) ja M (varastotyö): kuukausitaulukkopalkkoja korotetaan 26,08 euroa, tuntipalkkoja korotetaan 0,16 euroa tunnissa. • Työehtosopimuksen C-liitteen henkilökohtainen (heko-osa) prosentuaalinen palkanosa lasketaan uudesta taulukosta. • Palkkaliite D (sanomalehdenjakelu): 0,13 euroa tunnissa (ei koske Posti Palvelut Oy:ssä työskenteleviä) • Euromääräisiä lisiä ja luottamusmiespalkkioita korotetaan 1,07 %:lla. Reitti_9_2018.indd 12 Reitti_9_2018.indd 12 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 13 Reitti 13 Uudet palkkataulukot 1.11.2018 alkaen Palkkaliite P Viestinvälitysja kuljetustyö Taulukkopalkat 1.11.2018 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet "MUU SUOMI" PKS "MUU SUOMI" PKS 101 alle 2 vuott a 1 815,05 1 867,05 11,34 11,66 102 2–5 vuott a 1 891,05 1 946,05 11,81 12,16 103 6–9 vuott a 1 971,05 2 028,05 12,31 12,67 104 10–15 vuott a 2 054,05 2 113,05 12,83 13,20 105 vähintään 16 vuott a 2 142,05 2 204,05 13,38 13,77 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet "MUU SUOMI" PKS "MUU SUOMI" PKS 201 alle 2 vuott a 1 899,05 1 954,05 11,86 12,21 202 2–5 vuott a 1 978,05 2 035,05 12,36 12,71 203 6–9 vuott a 2 061,05 2 121,05 12,88 13,25 204 10–15 vuott a 2 148,05 2 210,05 13,42 13,81 205 vähintään 16 vuott a 2 241,05 2 306,05 14,00 14,41 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakett iauto "MUU SUOMI" PKS "MUU SUOMI" PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuott a 1 944,05 2 000,05 12,14 12,49 A02 6–9 vuott a 2 027,05 2 086,05 12,66 13,03 A03 10–15 vuott a 2 112,05 2 173,05 13,19 13,58 A04 vähintään 16 vuott a 2 201,05 2 265,05 13,75 14,15 Kuorma-auto "MUU SUOMI" PKS "MUU SUOMI" PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuott a 1 998,05 2 056,05 12,48 12,84 B02 6–9 vuott a 2 079,05 2 139,05 12,99 13,36 B03 10–15 vuott a 2 165,05 2 228,05 13,53 13,92 B04 vähintään 16 vuott a 2 257,05 2 323,05 14,10 14,51 Yhdistelmäajoneuvo "MUU SUOMI" PKS "MUU SUOMI" PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuott a 2 050,05 2 109,05 12,81 13,18 C02 6–9 vuott a 2 134,05 2 196,05 13,33 13,72 C03 10–15 vuott a 2 219,05 2 283,05 13,86 14,26 C04 vähintään 16 vuott a 2 309,05 2 376,05 14,43 14,84 Palkkaliite P Osoitt eett omien lähetysten erillisjakelu SENTTIÄ osoitt eett omien lähetysten erillisjakelu: 2 ens. kerrost. 5,46 omakoti-ja rivitalo 5,68 seuraavat 0,97 taitt amatt omat 1,16 Muista tarkistaa palkkalaskelmastasi uusi palkkasi. Reitti_9_2018.indd 13 Reitti_9_2018.indd 13 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 14 Reitti 14 Palkkaliite C Toimihenkilötehtävät Palkkaliite N Asiakastoimipaikkatyö Palkkaliite Y Yritysmyynti Palkkaliite M Varastotyö Taulukkopalkat 1.11.2018 lukien: PL: C1 PL: C2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 10 1 956,05 2 013,05 12,22 12,58 20 2 063,05 2 123,05 12,89 13,26 03A 2 262,05 2 328,05 14,13 14,54 03B 2 334,05 2 402,05 14,58 15,01 40 2 404,05 2 474,05 15,02 15,46 50 2 548,05 2 622,05 15,92 16,38 60 3 234,05 3 329,05 20,21 20,80 70 3 433,05 3 534,05 21,45 22,08 80 3 650,05 3 757,05 22,81 23,48 90 3 876,05 3 990,05 24,22 24,93 100 4 120,05 4 241,05 25,74 26,50 Taulukkokuukausipalkat 1.11.2018 lukien: PL: M1 PL: M2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 varastotyöntekijät alle 2 vuott a 1 743,05 1 843,05 10,89 11,51 103 varastotyöntekijät 2–3 vuott a 1 789,05 1 892,05 11,18 11,82 105 varastotyöntekijät 4–6 vuott a 1 892,05 2 009,05 11,82 12,55 108 varastotyöntekijät väh. 7 vuott a 1 969,05 2 096,05 12,30 13,09 200 koulutt aja 2 051,05 2 187,05 12,81 13,66 300 tiimin vetäjä 2 136,05 2 278,05 13,34 14,23 400 esimies 2 202,05 2 348,05 13,76 14,67 lauantaityökorvaus varastotyössä arkilauantaina klo 13-24 Euroa PKS 5,72 Muu Suomi 5,53 Taulukkopalkat 1.11.2018 lukien: PL: N1 PL: N2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 alle 2 vuott a 1 972,05 2 029,05 12,32 12,68 002 2–5 vuott a 2 040,05 2 099,05 12,74 13,11 003 6–9 vuott a 2 109,05 2 170,05 13,18 13,56 004 10–15 vuott a 2 200,05 2 264,05 13,74 14,14 005 vähintään 16 vuott a 2 290,05 2 357,05 14,31 14,73 Taulukkopalkat 1.11.2018 lukien: PL: Y1 PL: Y2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 2 488,05 2 560,05 15,54 15,99 002 2 805,05 2 887,05 17,53 18,04 003 3 238,05 3 333,05 20,23 20,83 Tarkista palkkalaskelmasta uusi palkkasi! Reitti_9_2018.indd 14 Reitti_9_2018.indd 14 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 15 Reitti 15 Palkkaliite D Sanomalehdenjakelu ja sanomalehdenjakelun kpl-korvaukset Euromääräiset lisät (7+1 -MALLI) Taulukkotuntipalkat 1.11.2018 lukien: PR "MUU SUOMI" kerroin PKS kerroin 001 8,87 9,12 002 2 kokemusvuoden jälkeen 9,06 1,021 9,32 1,022 003 6 kokemusvuoden jälkeen 9,39 1,059 9,66 1,059 004 10 kokemusvuoden jälkeen 9,77 1,101 10,05 1,102 005 16 kokemusvuoden jälkeen 10,19 1,149 10,48 1,149 (6+2 -MALLI) Taulukkotuntipalkat 1.11.2018 lukien: PR "MUU SUOMI" kerroin PKS kerroin 101 9,10 9,36 102 2 kokemusvuoden jälkeen 9,40 1,033 9,67 1,033 103 6 kokemusvuoden jälkeen 9,70 1,066 9,98 1,066 104 10 kokemusvuoden jälkeen 10,11 1,111 10,40 1,111 105 16 kokemusvuoden jälkeen 10,51 1,155 10,81 1,155 SANOMALEHDENJAKELUN KPL-KORVAUKSET sentt iä irrallinen alle 150 grammaa painava mainos ja esite kappaleelta 3,2 irrallinen vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite kappaleelta 5,9 irrallinen lisäpeitt ojakelu 6,5 irrallinen Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote kappaleelta 7,2 sisään pistett y muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotett u painotuote, jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistett yjen vastaavien painotuott eiden kanssa on yli 20 sivua jokaisen alkavan 20 sivun määrältä 1,4 sisään pistett y Helsingin Sanomien kuukausiliite kappaleelta 7,2 sisään pistett y Helsingin Sanomien Nyt-liite 1,4 polkupyöräkorvaus työvuoroluett eloon merkityltä jakelutyön työvuorolta 46,0 Uusimaa la/su ilmestyvä Helsingin Sanomat 1,5 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.11.2018 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,20 yli kahden tunnin ajalta 13,36 yötyölisä (yötyön aikahyvitykseen liitt yvä) 0,48 vaalitoimitsijapalkkio 8,65 kurssiraha 60,97 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat vastuu ryhmän toiminnasta 221,62 toimipaikan vastaava 136,25 koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta, asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 104,97 osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä, koulutusvastaava myymälä 81,63 ei säännöllinen asiakasvastuutehtävä, ½ trukkilisä 52,50 matka-ajan korvaus 27,11 ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 28,34 osoitt eett omien lähetysten erilliskorvaus 0,77 sentt iä HUOM! Posti Palvelut Oy:ssä noudatetaan Teollisuusliiton Jakelua koskevaa työehtosopimusta Reitti_9_2018.indd 15 Reitti_9_2018.indd 15 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 16 K innunen on Ilomantsin teillä tuttu mies. Matka kirkonkylälle taittuu rollaattorin kanssa jalan ja kauemmaksi autolla. Ajokortti uusittiin juuri viideksi vuodeksi. Haastattelupäivänä Kinnunen oli käynyt omalla autolla jo lounaalla ja sotainvalidien syyskokouksessa. Kun keli antaa myöten, mies käy vielä useita kertoja viikossa linja-autoaseman takana kahvilla. Mennen tullen matkaa tulee jalkaisin kolme kilometriä, Kinnunen kertoo. Ajokortin uusimisessa ei ollut ongelmia, kun lääkäri totesi tutkimuksissa, että Kinnusella on edelleen yhtä hyvät edellytykset ajaa autoa kuin nuoremmilla. Lapsuus oli työtä Pentti Kinnunen syntyi 10.10.1918 työläisperheeseen Kuopion maalaiskunnan Hirvilahdessa. Isä oli muonamies eli muonatorppari, joka teki päivätöitä maanomistajalle. Muonamiehille maksettiin osa palkasta viljana. Kinnunen lähetettiin alle 10-vuotiaana ensimmäiseen työpaikkaan sukulaistaloon kahden pikkupojan lapsenlikaksi. Viimeisinä kansakouluvuosina Pentti auttoi myös isäänsä ja kävi leikkaamassa ruista, niin kuin Savossa sanottiin, possakkana. Vuosisadan alkupuolella torpparit suorittivat asuntonsa ja pienten viljelystensä vuokran päivätöinä eli possakkana isännälle. Toisinaan työn touhussa sattui kaikenlaista. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY, PENTTI KINNUSEN ARKISTO Vuosisadan mitt ainen elämä Talvija jatkosodan veteraani, postimies Pentt i Kinnunen täytt i lokakuussa 100 vuott a. Kinnusen lapsuus oli työtä, nuoruus meni sodassa. Muonamiehen poika jakoi postia Ilomantsin kirkonkylällä lähes kolmekymmentä vuott a. Niin lähellä kerran äitiä ruisleikkuussa hosuin, että hänen peukalon hankaukseen sattui sirppi ja siitä katkesi jänne. Lopun ikänsä se äidin käsi sitten vapisi. Kansakoulun päätyttyä suunnattiin Kallaveden ympäristöön savotoille, kun Pentin isä lopetti talon työt. Elämä oli kovaa raatamista ja leivän eteen sai tehdä pitkiä päiviä. Talvet oltiin savotoilla ja kesät maataloissa aputöissä. Sitten tuli vuosi 1939. Alokkaana talvisotaan Kinnuselle tuli kutsu varusmiespalvelukseen ja sijoituspaikaksi osoitettiin Viipurin viestirykmentti. Kun puna-armeija aloitti hyökkäyksen Suomeen 30.11. Kinnunen oli vielä alokas. Ikää oli vain 21 vuotta. Suoraan laittoivat rintamalle Kannakselle 2. prikaatin viestimieheksi. Siinä ei ehditty valaakaan tehdä, kun tuli lähtö. 105 päivää kestäneen talvisodan ajalta Kinnusella on päällimmäisenä muistona hyytävä pakkanen, joka laski alimmillaan 40 asteeseen. Sen tietää viestimies näpissään sen pakkasen, kun kranaatit katkoi puhelinjohtoja. Puhelinyhteydet oli tärkeitä. Taisto Laatikainen, Pentt i ja Ilmi Kinnunen lähdössä jakelureitille joskus 60-luvulla. Reitti_9_2018.indd 16 Reitti_9_2018.indd 16 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 17 Reitti_9_2018.indd 17 Reitti_9_2018.indd 17 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 18 Yhteydet kotirintamalle hoitui kenttäpostin kautta. Kirje oli kuin elämänlanka, jolla pidettiin yhteyttä omaisiin. Paluupostissa tuli pakettejakin, usein vain osoituksena ”tuntemattomalle sotilaalle”. Jouluna saatiin riisipuuroa ja hedelmäsoppaa, muuten hernekeittoa ja jäätynyttä tahkojuustoa. Talvisota päättyi maaliskuussa 1940 ja Kinnusen piti päästä loppukesällä siviiliin. Palvelusta jatkettiin kuitenkin puolellatoista vuodella ja hänet komennettiin Lemiltä Mäntyharjulle rakentamaan uusia kirkasjohtolinjoja. Mäntyharjulla Kinnunen tapasi myös tulevan vaimonsa Ilmi Hämäläisen. Myöhemmin pariskunnalle syntyi kolme tytärtä; Eila, Raili ja Raija. Sotasairaalasta Kalpadivisioonaan Lopulta Kinnunen ehti olla siviilissä vain nejä kuukautta. Aika meni ropsimetsässä, rantatöissä ja rakennuksilla. Sitten loppui sekin homma, kun tuli lähtö uudestaan kesäkuussa 1941. Kinnunen laitettiin jatkosodassa tykistön viestiin Ilomantsiin, josta lähdettiin Mutalahden kautta Tuupovaaran puolelle kohti Korpiselkää, josta suomalaiset hyökkäysjoukot oli jo menneet. Pysähdyttiin heti nykyisen rajan jälkeen tien varteen, hypättiin kuorma-auton lavalta alas ja silloin pamahti. Joku oli heittänyt rautakangen tielle, joka osui venäläisten asettamaan miinaan. Kinnunen sai sirpaleita kasvoihin, korvakanavan läpi meni hiekanjyviä. Vasta Kontiolahdelle saavuttaessa mies tuli tajuihinsa. Siellä istuttivat jonkun aikaa tekemättä mitään. Sitten vietiin Hämeenlinnan sotasairaalaan, jossa sirpaleet otettiin pois. Kuulohan siinä meni, korva vaan vihelsi ja suhisi. Ja jos on hiljaista, niin suhisee vieläkin. Toipumisloman jälkeen Kinnuselle tuli käsky Kälviälle täydennysjoukkoihin, kun hyökkäysvaihe oli kiivaimmillaan. Mies muistaa sijoitusyksikön hyvin. Jalkaväen 7. eli ns. Kalpadivisioona, JR 51, 1. pataljoona, 1. komppania ja 1. joukkue Sortavalan valloitus oli tuolloin loppuvaiheessa ja marssi jatkui Loimolan ohi kohti itää. Käsnäselkä oli Suomen puolella viimeinen kylä, josta mentiin rajan yli. Hyökkäysjoukot oli menny yli, kyliä oli jo valloitettu. Ei meillä ollut silloin taisteluja, senkun marssittiin vaan. Pisimmillään 60 km päivässä. Kaikilla oli kova nälkä, kun huolto tuli kaukana perässä huonoja teitä pitkin. Tammikuussa 1942 Kinnunen sai komennuksen divisioonan sissiosastoon, joka toimi myös desanttijahdissa. Ei ne halunneet antautua. Ennemmin räjäyttivät ittensä, Kinnunen muistelee. Jatkosota päättyi syyskuussa 1944 ja elämä oli rakennettava taas alusta uudelleen. Olympiavuonna postimieheksi Sodan jälkeen eno opetti Kinnusen mylläriksi ja töitä löytyi Keiteleen Meijerin myllyltä. Pesti loppui kuitenkin lyhyeen. Kun paikkakunnalla järjestettiin hiihtokilpailuja, Kinnunen liittyi Työväen Urheiluliitto TUL:n alaiseen seuraan. Tätä ei katsottu hyvällä. Kun ison talon isäntä, joka oli myllyn pääjehu, sai tästä tiedon, tuli lähtö heti. Kinnunen jatkoi myllärin töitä vielä pari vuotta Outokummussa. Kun mylly lopetettiin, Kinnunen kuuli, että Ilomantsin postissa oli paikka vapaana. Paikan saamiseksi piti saada poliisilta vielä luottoeli luotettavuustodiste. No sittenhän minä sen paikan sain vuonna 1952. Muutaman kuukauden jälkeen tuli toinenkin paikka vapaaksi ja niin onnelm ta K ja v k k M JR jo v k m H jo lu l n k jo rä Paikallislehti teki jutun postia jakavista Kinnusista. "Pysähdytt iin tien varteen ja silloin pamahti" Reitti_9_2018.indd 18 Reitti_9_2018.indd 18 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 19 lisesti siinä kävi, että vaimo Ilmikin sai töitä postista. Myös perheen esikoinen Raija auttoi kymmenen vanhana silloin tällöin isää ja äitiä. Alussa oltiin kahelleen, myöhemmin saatiin kylälle myös kolmas kantaja. Postikonttorin hoitaja Hugo Haapalalle suoritettiin postivala. Kinnunen piti työstään. Työ oli vapaata, työvälineenä käytettiin talvella potkuria ja kesällä pyöriä. Myö voitettiin omilla kulkuneuvoilla enemmän vapaa-aikaa, kun piirissä oli jalkamitoitus. Kun sanomalehtien aamujakelu tuli Ilomantsiin, uudet mitoitukset tehtiin kolmelle piirille. Pentin ja Ilmin kaveriksi palkattiin Laatikaisen Taisto. Postimies-kurssin kävin Kuopiossa, jonka jälkeen sain nimityksen postimieheksi. Sitten myöhemmin siirsivät minut kannolta pois lajitteluhommiin. Olin Ilomantsin postissa viimeinen, joka leimasi kirjeet. Kun jäin eläkkeelle, niin heti kohta laittoivat ne lajitteluhommat Joensuuhun. Nythän nekin on tainneet mennä jo Kuopioon. Liike pitää kunnossa Pentti Kinnunen jäi leskeksi vuonna 1975 ja eläkkeelle 1981. Eläkevuosia on takana jo 37. Läpi elämänsä Kinnunen on harrastanut aktiivisesti liikuntaa, urheillut ja kilpaillut paljon. Jäätyään eläkkeelle Kinnunen harjoitteli veteraanikisoihin lähes ammattimaisesti juoksemalla pitkiä lenkkejä ja hiihtämällä lähes päivittäin. Viimeisen kerran mies hiihti kilpaa 79-vuotiaana. Postipiirin hiihtokisoista on viisi mestaruutta ja yksi pronssi. Sotainvalideissa yksi Suomen mestaruus. Ikäisekseen Kinnunen on hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Jalka nousee, ajatus kulkee ja muisti pelaa. Mutta mikä se pitkän elämän salaisuus on? Pentti tuumaa hetken ja vastaa omalla murteella Minähän en tiiä tähän ikkään syytä, eikä ne kaikille päte mitä minä haluan sannoo. Mutta raitis elämä, liikunta ja kunnon ruoka. Pentt i Kinnunen hoiti viimeisinä vuosina Ilomantsin kirjelajitt elua. Pentt i ja Ilmi Kinnunen jakoivat 50-luvulla Ilomantsin postit. Reitti_9_2018.indd 19 Reitti_9_2018.indd 19 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 20 Sipilän irtisanomislaki – mitä, milloin, miksi? Hallituksen ja ay-liikkeen yhteenott o johti syksyllä työtaisteluihin. Mitä tapahtui ja miksi? TEKSTI HEIDI NIEMINEN Reitti 20 11.4.2018 Maan hallitus julkisti kehysriihensä, jossa oli kaksi uutt a heikennysesitystä työlainsäädäntöön: ”Hallitus helpott aa nuorten tyött ömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautt a yhtäjaksoisesti tyött ömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädett yä perusteltua syytä. Hallitus valmistelee työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitt eena on alentaa työllistämisen kynnystä.” Tässä vaiheessa ei ollut vielä tietoa siitä, mikä olisi näiden esitysten tarkka tekstimuoto. 11.4.2018 SAK ilmoitt i välitt ömästi julkisuuteen, ett ä hallituksen kaavailemat uudet työlainsäädännön heikennykset lisäisivät epävarmuutt a työmarkkinoilla ja ovat eriarvoistavia. 7.5.2018 SAK:n hallitus käsitt eli esityksiä ja vaati maan hallitusta luopumaan työlainsäädännön heikennysesityksistä: ”Hallitus kehott aa Sipilää miett imään uudelleen kehysriihen päätöksiä: näillä toimilla ei työllisyytt ä kohenneta ja toimet uhkaavat sopimisen kultt uuria ja työmarkkinarauhaa. Aktiivimalli oli jo epäonnistuminen – toista epäonnistumista ei pidä perään tehdä. Nyt tarvitaan panostusta osaamiseen ja yritysten kasvun tukemiseen. Osaavan työvoiman saatavuus on yritysten kasvun pullonkaula, ei se, ett ä potkuja voi jakaa nykyistä helpommin.” 25.5.2018 SAK:n edustajisto (ylin päätt ävä elin, jossa edustajina ovat liitt ojen edustajistoon valitsemat jäsenet) kokoontui ja viesti maan hallitukselle oli hyvin selvä: Älkää tuoko enää yhtään työntekijöiden ja tyött ömien asemaa heikentävää esitystä eduskuntaan. 4.6.2018 SAK:n hallituksen kokous. Vielä tässäkään vaiheessa ei Sipilän hallitus ollut tuonut tekstiesityksiä kehysriihessä huhtikuussa ilmoitt amistaan irtisanomislaista tai nuorten perusteett omista määräaikaisuuksista. Ja tapojensa mukaisesti maan hallitus ei ollut kutsunut kasaan kolmikantaista valmistelua vaan valmisteli lainsäädäntötekstejä Suomen Yritt äjien (SY) avustuksella. SAK:n hallitus teki päätöksen kokoontua juhannuksen jälkeen arvioimaan mahdollisia järjestöllisiä toimia, koska näytt i siltä, ett ä hallitus oli viemässä esityksiä hiljaisuudessa eteenpäin. Reitti_9_2018.indd 20 Reitti_9_2018.indd 20 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 21 Reitti 21 28.6.2018 Kesäkuun aikana kävi selväksi, ett ä maan hallitus aikoi laitt aa irtisanomislain lausutt avaksi heinäkuussa, jott a se jäisi mahdollisimman vähälle huomiolle. Juhannuksen jälkeen kokoontunut SAK:n hallitus ilmoitt i julkisuuteen, ett ä SAK tulee pitämään huolen siitä, ett eivät ihmisiä työpaikan koon tai iän perusteella syrjivät lakiesitykset jää kesänkään aikana pimentoon. Jos ehdotukset etenevät lausuntokierroksen jälkeen eduskuntaan, ovat SAK:laiset ammatt iliitot valmiita ryhtymään työpaikkakohtaisiin toimiin. Tässä vaiheessa liitoissa oli aloitett u jo järjestöllisten painostustoimien valmistelu, koska näytt i siltä, ett ä hallitus ei suuresta julkisuudessa olleesta kritiikistä huolimatt a ollut keskeytt ämässä lainvalmistelua. 5.7.2018 SAK:n ja liitt ojen painostus puree. Sipilän hallitus luopuu toisesta kehysriihessä päätt ämästään heikennysesityksestä (alle 30-vuotiaiden tyött ömien perusteett omat määräaikaisuudet). Samalla kuitenkin laitett iin irtisanomissuojan heikennysesitys lausuntokierrokselle. Työsopimuslain 7 luku 2 §:ään oltiin lisäämässä alla olevaan tekstiin tummennett u kohta (sitä ennen oleva teksti on vanhaa, olemassa olevaa lain säädäntöä): ”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitt yvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikutt avien velvoitt eiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liitt yvien työntekoedellytysten olennaista muutt umista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutt a ja painavuutt a arvioitaessa on otett ava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Kun työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, irtisanomisperusteena pidetään myös edellä säädett yä vähäisempää työvelvoitt een laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käytt äytymistä silloin, kun se horjutt aa työnantajan ja työntekijän välistä luott amussuhdett a tai vaikeutt aa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.” Lakiteksti ja sitä koskeva taustamateriaali oli työntekijän kannalta todella huono. Periaatt eessa työnantaja olisi voinut koska tahansa todeta, ett ä luott amussuhde on mennyt ja siitä syystä hänellä on lain mukainen irtisanomisperuste. SAK ja liitot vaativat hallitusta luopumaan esityksestä. Heinäkuu ja elokuu 2018 Iltapäivälehdissä ja muissa medioissa käydään kovaa julkisuuskamppailua ammatt iyhdistysliikkeen ja Suomen Yritt äjien välillä koskien irtisanomislakia. Suomen Yritt äjät nostavat julkisuuteen yritt äjiä, jotka kertovat esimerkkitapausten kautt a, kuinka vaikeaa irtisanominen Suomessa on. 13.8.2018 SAK:n hallitus irtisanomislaista: ”Toritapahtumat on jo nähty. Olemme tänään liitt ojen kesken sopineet yhdessä aikatauluista ja tehneet työpaikkakohtaisen suunnitelman toimista. Jäsenliitot käsitt elevät niitä omissa hallinnoissaan lähiviikkoina. Toimenpiteitä lähdetään toteutt amaan, jos hallitus ei vedä pois tätä työtekijän asemaa huonontavaa lakimuutosta”. Reitti_9_2018.indd 21 Reitti_9_2018.indd 21 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 22 Reitti 22 16.8.2018 Irtisanomislaista tulee 101 lausuntoa hallitukselle, joista selkeästi suurin osa vastustaa esitystä. 3.9.2018 SAK:n hallitus: liitot aloitt avat järjestölliset toimet, koska hallitus ei ole vetänyt pois ”pärstäkerroin” irtisanomislakia. 12.9.2018 Järjestötoimet alkavat: Teollisuusliiton hallitus päätt i aloitt aa ylityökiellon liiton työpaikoilla 17.9. alkaen. 20.9.2018 PAU ilmoitt i järjestöllisistä toimista. Liiton alat asetett iin ylityökieltoon 24.9.–17.10. väliseksi ajaksi. Myös useilta muilta SAK:n liitoilta ilmoitett iin tässä vaiheessa ensimmäisistä järjestöllisistä toimista. 3.10.2018 Useilla SAK:n liitt ojen työpaikoilla poliitt inen lakkopäivä. SAK:n kesällä käynnistämä #viimeinenniitt i kampanja oli saanut paljon näkyvyytt ä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa viimeisten viikkojen aikana. 5.10.2018 SAK:n liitt ojen yhteiskokouksessa Hakaniemessä oli 500 edustajaa paikalla. Viesti oli selvä: Sipilän hallituksen uutt akaan esitystä irtisanomislaiksi ei voi hyväksyä vaan liitt ojen ja SAK:n tulee jatkaa järjestöllisiä toimia. 2.10.2018 Sipilän hallitus teki muutoksen irtisanomislakiin, jonka ministeri Lindström esitteli tiedotustilaisuudessa. Uusi muutett u esitys oli kirjoitett u näin: ”Kun työnantajan palveluksessa on säännöllisesti alle 10 työntekijää, asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää myös edellä 1 momentissa säädett yä vähäisempää, mutt a kuitenkin työsuhteeseen vaikutt avien velvoitt eiden niin merkitt ävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liitt yvien työntekoedellytysten muutt umista, ett ei työnantajan voida perustellusti edellytt ää jatkavan työsuhdett a.” Suurin muutos liitt yi henkilömäärään eli irtisanomiskynnystä oltiin tässä vaiheessa madaltamassa alle 10 hengen yrityksissä. Yhä ongelmana oli se, ett ä sanamuutoksista huolimatta, irtisanomiskynnystä oltiin madaltamassa, vaikka tässä uudemmassa versiossa oli poistett u muun muassa luott amussuhteen horjumiseen liitt yvä irtisanomisperuste. Tyött ömyysturvan karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään tuotiin uutena kauppatavarana mukaan. Lokakuu 2018 Erilaisia järjestöllisiä painostustoimia useilla SAK:n aloilla ja lisää päätöksiä uusista toimista eri liitt ojen osalta tehdään viikoitt ain. Media seuraa asiaa päivitt äin ja välillä esitetään väitt eitä SAK:n ja maan hallituksen neuvott eluista. Epävirallisia keskusteluja on, mutt a neuvott eluja ei asiasta käydä. Lakot alkavat käymään kalliiksi ja useat EK:n liitot ilmoitt avat useiden miljoonien eurojen tappioista. Reitti_9_2018.indd 22 Reitti_9_2018.indd 22 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 23 Lähteet: www.sak.? , www.tem.? , www.valtioneuvosto.? , www.teollisuusliitt o.? , www.lausuntopalvelu.? Reitti 23 25.10.2018 Hallitus antaa uuden esityksen palkansaajajärjestöille yhteiskuntarauhan palautt amiseksi. Uusi esitys: ”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitt yvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikutt avien velvoitt eiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liitt yvien työntekoedellytysten olennaista muutt umista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutt a ja painavuutt a arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otett ava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.” Muutos nykyiseen lainsäädäntöön on tummennett una. Esitys muutt ui aikaisemmasta olennaisesti. Uudessa esityksessä irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden vaatimusta ei oltu heikentämässä vaan uusi sanamuoto on sellainen, joka toteutuu jo tällä hetkellä oikeuskäytännössä – oikeus tekee työsuhteen päättämistilanteissa aina kokonaisarvioinnin, jossa myös yrityksen koolla on vaikutusta. Ongelmana oli tässä vaiheessa se, ett ä vain tarkka lakiteksti saatiin käyttöön. Maan hallituksella ei ollut olemassa lain taustalla vaikutt avaa perustelutekstiä valmiina. Oikeudessa lakitekstin lisäksi on suuri merkitys sillä, mitä lain perusteluissa sanotaan. 26.10.2018 SAK:n hallituksen kokouksessa todett iin, ett ä uusi esitys antaa edellytykset harkita työtaistelutoimien keskeytt ämistä. Samalla kuitenkin edellytett iin, ett ä uuden esityksen perustelut valmistellaan kolmikantaisesti (työntekijäja työnantajajärjestöt mukana valmistelussa hallituksen virkamiesten kanssa), jott a voidaan varmistaa, ett ä lain perusteluosio vastaa uudistett ua lakitekstiä. Liitot keskeytt ivät työtaistelutoimia SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen. Samalla liitot kuitenkin painott ivat, ett ä jos kolmikantainen valmistelu ei toteudu SAK:n vaatimuksen mukaisesti niin toimet on mahdollisuus laitt aa uudestaan käyntiin. 5.11. Kolmikantainen valmistelu lain perusteluista saadaan valmiiksi. Lain perusteluosiot ovat nyt sellaiset, ett ä niiden voi olett aa lähinnä vahvistavan nykyistä oikeuskäytäntöä ja muutos irtisanomiskynnykseen pienimmissäkään yrityksissä ei voi olla kuin enintään hyvin vähäinen. 8.11. Hallitus antaa lainsäädäntöesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. SAK on yhä sitä mieltä, ett ä uusi lainsäädäntö on turha ja se ei tule madaltamaan yritysten työllistämiskynnystä, mutt a pääasia on, ett ä laki ei myöskään aseta pienissä yrityksissä työskenteleviä eriarvoiseen asemaan irtisanomisperusteiden osalta. Reitti_9_2018.indd 23 Reitti_9_2018.indd 23 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 24 K ahdeksan tunnin työpäivä, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja samapalkkaisuus. Muun muassa näitä asioita ei ole saatu kohteliaasti pyytämällä, vaan ankarasti lakkoilemalla ja muulla sinnikkäällä ulkoparlamentaarisella toiminnalla, joskus jopa uhkailemalla. Nimenomaan poliittisten lakkojen historia on samalla suomalaisen yhteiskunnan kehityksen historiaa. Äänioikeus melkein kaikille Viime vuosisadan alussa koko aikuisväestöstä alle kymmenes sai äänestää. Äänioikeus oli sidoksissa varakkuuteen ja sukupuoleen. Työväenliikkeen naiset vaativat molempien rajausten poistamista, mutta porvarillinen naisliike vain sukupuolirajauksen poistamista. Vuoden 1905 suurlakko oli poliittinen lakko ja se viimeinen ponnistus, joka ajoi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden läpi vuotta myöhemmin. Suurlakossa vaaditTEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA PAUN ARKISTO Ilman poliitt isia lakkoja kaikki olisi toisin Suomalaista yhteiskuntaa on alusta asti rakennett u myös lakkoilemalla. tiin myös autonomiaa takaisin Suomelle. Se saatiin, kun Nikolai II kumosi helmikuun manifestin saadakseen suurlakon päättymään. Aidosti yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ollut vielä sittenkään. Köyhäinhoidon piiriin kuuluvat saivat äänioikeuden vasta 40-luvulla ja irtolaisuudesta työlaitokseen määrätyt 70-luvulla, kun koko instituutio lakkautettiin. Kahdeksan tunnin työpäivä Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa 1917 innostuttiin Suomessakin vaatimaan kahdeksan tunnin työpäivää. Eduskunta sääti lain kovan painostuksen alla ja vallankumouksen pelossa. Tarvittiin muun muassa 5000 sotilasta viemään puhemiehelle uhkaus kaupungin laitosten valtaamisesta, ellei kaupungin työntekijöiden vaatimuksiin kahdeksan tunnin työpäivästä suostuta. Kun vaatimuksiin suostuttiin, alkoi Metalli ajaa kahdeksan tunnin työpäivää myös maanlaajuisesti. Työläiset lakkoilivat ympäri maata ja heitä tukeneet venäläiset sotilaat kävivät tehostamassa valtakunnan tason neuvotteluja aseilla uhaten. Koko vuoden työaikamenetykset olivat noin puolitoista miljoonaa työpäivää. Lomia ja sosiaaliturvaa Sisällissodan ja maailmansotien jälkeen työväestön oli vaikea puolustaa oikeuksiaan niin parlamentissa kuin sen ulkopuolellakin. Eduskunta kokoontui tynkänä ja 20-luvun satamalakkoja murtamaan työnantajat perustivat Yhtymä vientirauhan, jolla oli tiiviit yhteydet fasistiseen Lapuan liikkeeseen. Liikkeen vaatimuksesta tulivat 30-luvulla voimaan myös niin sanotut kommunistilait. Eduskunta sääti lain kovan painostuksen alla ja vallankumouksen pelossa. Postiliiton banderollit olivat näkyvästi esillä hallituksen vastaisessa suurmielenosoituksessa 1991. Reitti_9_2018.indd 24 Reitti_9_2018.indd 24 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 25 Vuoden 1956 yleislakko oli selkeä palkkakiista, mutta useissa lakoissa jo 50-luvulla vaadittiin myös sosiaaliturvan parannuksia, lyhyempää työaikaa, pidempiä lomia ja samapalkkaisuutta. Lakot loivat painetta uudistusten läpimenolle myös lain tasolla. Esimerkiksi 60-luvulla aloitettiin siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan ja 70-luvulla saatiin isyyslomat, talvilomat ja vähimmäispalkat. Äitiysloma piteni kolmesta seitsemään kuukauteen. Solidaarisuutt a ja boikott eja Suomi oli lakkojen kärkimaa 70-luvulla, mikä johtui pitkälti paikallisista työehtoneuvotteluista. Näinä vuosikymmeninä työtaistelut olivat usein myös kansainvälisesti solidaarisia. Kuljetusalojen liitot järjestivät Etelä-Afrikan apartheidpolitiikkaa vastaan boikotteja jo 60-luvulla, mutta varsinaisesti Etelä-Afrikka saarrettiin vasta 1985. AKT lähetti ulkoministerinä toimineelle Paavo Väyryselle kirjeen: ”Yleinen kansalaismielipide sotkee jalkoihinsa Teidän ulkoministerinä ajaman linjan ja määrää Etelä-Afrikan suhteiden suunnan.” Boikotti laajeni 1986 Etelä-Afrikan naapurimaihin ja vuonna 1987 Suomi lopulta kielsi kaupankäynnin Etelä-Afrikan kanssa. Chilen sotilasvallankaappauksen 1974 jälkeen kuljetusaloilla boikotoitiin Chilen kuljetuksia, satamissa esimerkiksi jätettiin purkamatta lasteja. SAK myös tuki Chilen maanpakoon joutunutta ay-liikettä taloudellisesti. Kun Francon diktatuuri teloitti vastustajiaan Espanjassa 1975, ilmailualan työntekijät pysäyttivät charter-lentoja Espanjaan. AKT puolestaan lakkoili vuonna 1978 Chilen poliittisten vankien vapauttamiseksi ja vastusti kaupankäyntiä Chilen kanssa vielä 80-luvun lopulla. Laman ja surun lakot Vielä 90-luvulla onnistuttiin lakoilla estämään hallituksen hurjapäisimpiä yrityksiä heikentää työehtosopimusjärjestelmää ja työttömyysturvaa. Senaatintorin suurmielenosoituksella 1991 vastustettiin Esko Ahon hallituksen sinnikästä politiikkaa työttömyysturvan ja työehtosopimusjärjestelmän heikentämiseksi. Keväällä 1992 SAK järjesti protestipäivän ja loppuvuodesta se uhkasi yleislakolla. Hallitus taipui kolmikantaneuvotteluihin ja luopui kovimmista työttömyysturvan leikkauksista. Se kuitenkin jatkoi hyökkäystään työttömyysturvaa ja työehtosopimusjärjestelmää vastaan. Vuonna 1993 SAK uhkasi jälleen yleislakolla ja yleissitovuus saatiin säilytettyä. Myös nuorten palkka-ale peruttiin. Samana vuonna nähtiin työttömien mielenosoitus eli niin sanottu murrostorstai. Työtaistelut hiipuvat Vielä 80-luvun lopulla lakot laskettiin tuhansissa per vuosi. Vertailun vuoksi, 2000-luvun kovimpana lakkovuonna 2005 lakkoja oli kolmisensataa. Silloinkin kovimmat kansantaloudelliset menetykset tulivat työnantajien työsulutuksista paperialan työtaisteluissa. Kaiken kaikkiaan lakkoja oli 2000-luvulla enää niin vähän, että Tilastokeskus harkitsi jopa tilastoinnin lopettamista osana säästötoimiaan. Tilastokeskuksen mukaan yleisin syy lakkoihin on nykyisin työvoiman vähennys tai sen uhka, eli lakot olivat niin sanottuja surulakkoja. Hyökkäyksen kohteena Lakko-oikeutta haastetaan tällä hetkellä laajasti Euroopassa. Ruotsin ay-liikettä repi loppukesästä raju kiista ja maassa järjestettiin protesteja, kun osa ay-liikkeestä siirtyi kannattamaan työnantajien kanssa lakko-oikeuden rajaamista. Ei siis ole ihme, että työnantajapuoli vetoaa ”eurooppalaiseen linjaan”, joskin väitteet Suomen poikkeuksellisen laajasta lakko-oikeudesta tai lakkojen suuresta määrästä ovat vahvasti liioiteltuja. Poliittiset lakot eivät myöskään ole kautta Euroopan tai Pohjoismaiden kiellettyjä. ”Jos väitetään tai edes annetaan ymmärtää, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kiellettyjä, se on täyttä roskaa”, totesi Hankenin työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun Helsingin Sanomille 20.1.2018. Suomi ei ole ollut lakkoilun supermaa enää aikoihin, enemmänkin kohtalaista keskitasoa. Usein myös verratessa eri maiden lakkoherkkyyttä unohdetaan verrata työehtojärjestelmiä laajemmin. Suomen laajaan yleissitovuuteen perustuva järjestelmä ei ole poikkeavuudessaan poikkeava. Belgiassa, jossa on Suomea laajempi yleissitovuus, on myös palkkaindeksointi turvaamassa palkkojen ostovoiman infl aatiossa. Rajaus sitoisi kädet Jos poliittisista lakoista tehtäisiin laittomia, olisi kaikki valtakunnan politiikkaa vastaan lakkoilu laitonta. Laitonta olisi myös protestoida esimerkiksi luottamusmiehen irtisanomista, ulkoistamista, syrjintää ja työpaikan jatkuvia laiminlyöntejä tai laittomuuksia vastaan. Laillisia olisivat enää omaa työehtosopimusta koskevat lakot silloin, kun sopimus on katkolla. Tällä hetkellä oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan oikeus protestilakkoihin on oltava myös yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Työtaisteluoikeus sisältyy myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Suomen perustuslakiin. ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin. Kamppailua lakko-oikeudesta käydään tosin sielläkin. Työnantajien ryhmä on viime vuosina kyseenalaistanut sopimukseen vuodesta 1948 kuuluneen lakko-oikeuden. Parhaillaan se vastustaa myös tekeillä olevaa sopimusta, joka velvoittaisi jäsenvaltiot turvaamaan työntekijöille häirinnästä ja väkivallasta vapaat työolot. Poliittiset lakot ovat olleet keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan muotoutumisessa. Niiden kieltäminen jättäisi työntekijöille kovin vähän laillisia keinoja toimia tehokkaasti etujensa puolesta. Lähteinä käytett y Tilastokeskuksen tilastoja, Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuott a -sivuston (tyovaenliike.? ) tietoja, Ylen Kun Suomesta tuli Suomi –jutt usarjaa (2017) ja seuraavia teoksia: Tapio Bergholm: Kohti tasa-arvoa – Tulopolitiikan aika I, Sopimusyhteiskunnan synty – Hajaannuksesta tulopolitiikkaan, Laatua ja vapaa-aikaa – Tulopolitiikan aika II ja SAK:n historia sekä Arto Jokela: Oikeutt a hankkimassa – Tutkimus postiliitt olaisesta ammatt iyhdistystoiminnasta 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Suomi ei ole ollut lakkoilun supermaa enää aikoihin. Reitti_9_2018.indd 25 Reitti_9_2018.indd 25 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 26 R R R R R R R Re Re Re Re R R R R Re R R R R R Ree R Re R R R R R R R R R R R Re R R R R R R Re R Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R it ittttt iit it it iiit iiittt ittt iitttt itt itttti ti tii ti ti ti ti ti ttttttii t 26 26 226 26 26 26 226 6 6 226 6 6 26 26 2226 26 26 26 26 226 26 2226 2226 226 226 226 22222222226 2222222222 Vapaalla Mielenrauhaa TEKSTI & KUVAT SANNI SAARINEN Reitti 26 K un paraislainen postin lajittelija Minna Blåberg tulee töistä kotiin, hän tarttuu käsitöihin. Se on takuuvarma tapa tyhjentää mieli työasioista ja rentoutua. Nyt kodin pöydällä on vasara ja laudan pätkä, virkkuukoukkuja ja juomatölkkien avaamiseen käytettyjä nipsuja sekä lajitelma lankakeriä: pirteää pinkkiä, kirkasta turkoosia ja kimaltelevaa glitteriä. Materiaaliyhdistelmä on erikoinen, mutta niistä syntyvät työt vaikuttavia. Blåberg loihtii juomatölkkien nipsuista ja kirjavista langoista kukkaroita, laukkuja, pannunalusia ja koruja. Tietämättömän on vaikea arvata materiaalin alkuperää ensi näkemältä. ”Periaatteessa vain mielikuvitus asettaa tekemiselle rajat. Kerran minulta tilattiin nipsuista virkatut stringit ja pienen pähkäilyn jälkeen nekin onnistuivat”, hän naurahtaa. Valmistelu vaatii vasaraa Blåbergin isänpuoleisessa suvussa käsillä tekeminen kulkee verenperintönä. Miehet ovat puuseppiä useammassa sukupolvessa ja mummo teki niin matot kuin vaatteet itse. ”Olin lapsena usein mummon luona hoidossa ja hän opetti minut kutomaan ja virkkaamaan alle kouluikäisenä. Käsityöt ovat olleet siitä saakka rakas harrastus”, Blåberg kertoo. Muutama vuosi sitten hän kaipasi uusia virikkeitä käsityöharrastukseensa. Kierrätysmateriaaleista tekeminen kiehtoi Blåbergia. Hän seuraa netin käsityöblogeja ja facebookin käsityösivustoja ja oli huomannut ihmisten tekevän uskomattomia luomuksia mitä yllättävimmistä materiaaleista. Oma juttu löytyi sattumalta. Kirjakaupassa Blåberg selaili Seija Saarisen Tölkkidesign –kirjoja ja niiden valokuvat upeista töistä sekä selkeät ohjeet vakuuttivat niin, että hän osti kirjat kotiin saman tien. Ensin Blåberg teki kukkaron ja sitten toisen. Helpoimmat suorakaiteen malliset kukkarot saivat rinnalleen pyöreitä. Pyöreistä käsitöistä HARRASTUS Nipsuvirkkaus | NIMI Minna Blåberg | MILLOIN 2–3 tuntia päivässä | MOTTO Käsityöt rentoutt avat Minna Blåberg loihtii juomatölkkien nipsuista laukkuja, joissa on säihkett ä ja kimallett a. Reitti_9_2018.indd 26 Reitti_9_2018.indd 26 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 27 Reitti 27 Reitti 27 kukkaroista kasvoi käsilaukkuja. Yhtäkkiä Blåberg huomasi olevansa koukussa nipsuvirkkaukseen. Aluksi nipsujen hankinta aiheutti päänvaivaa, mutta kun sana harrastuksesta levisi tuttavapiirissä, kodin nipsuvarastot alkoivat täyttyä ja nyt niitä on olohuoneessa monta laatikollista. Nipsuja myös kuluu paljon: yhteen kukkaroon 171 kappaletta ja käsilaukkuun 332 kappaletta. Nyt hän suunnittelee olkalaukkua, johon tulee 863 nipsua. Nipsujen valmistelu on harrastuksen työläin ja aikaa vievin osuus. Siihen Blåberg tarvitsee vasaraa: nipsut tölkkeihin kiinnittänyt kiinnike naputellaan vasaralla tasaiseksi. Jos työtä ei tee hyvin, reuna tuntuu ikävän pisteliäänä valmiin kukkaron tai laukun kyljessä. ”Ennen en kiinnittänyt nipsuihin huomiota, mutta olen yllättynyt niiden moninaisuudesta. Eri tölkkien nipsut ovat erimallisia ja –värisiä. Lajittelu on iso työ, sillä yhteen työhön käy yhdenlaiset nipsut”, Blåberg sanoo. Lopuksi nipsut vielä pestään ja kuivataan. Blåberg arvelee valmistelujen nielevän kaksi kertaa itse virkkausta enemmän aikaa. Yhden kukkaron virkkaa helposti illassa. Säihkett ä ja kimallett a Parasta nipsuvirkkauksessa – ja käsitöissä yleensä – on Blåbergin mielestä uuden työn suunnittelu sekä työn valmistuminen. Oman idean toteutuminen tuottaa aina Blåbergille iloa. Mitä vaikeampi työ, sitä suurempi onnistumisen riemu. ”Nipsut itsessään ovat mitäänsanomattoman näköisiä, joten suosin kirkkaita lankoja, kimalletta ja blingblingiä. Rakastan muutenkin värejä”, Blåberg sanoo. Hän kutoo myös paljon sukkia ja lapasia. Nipsuvirkkauksessa käytetyt kimaltelevat langat tuovat mukavaa vaihtelua hillitympien villalankojen rinnalle. Ideoita nipsuvirkkaukseen Blåberg saa internetin käsityöpalstoilta sekä Saarisen kirjoista. Raision Huhkossa sijaitseva käsityöliike Käsityöja taidekulma Machia Design on tärkeä paikka: siellä on iso valikoima nipsuvirkkaukseen tarkoitetuille langoille. Niiden täytyy olla vahvoja, jotta langat kestävät jatkuvaa hankaamista nipsujen metallia vasten. Kauppa on myös hyvä paikka ideoiden vaihtamiseen. Myyjät ovat kiinnostuneita nipsuvirkkaajien kokemuksista ja he jakavat mielellään vinkkejä. ”Nipsuvirk kaus oli harvinaista aloittaessani, mutta nyt töihin törmää käsityöpalstoilla useammin”, Blåberg sanoo. Hän myy käsitöitään nettikirpputoreilla ja tekee niitä myös tilauksesta. Moni ottaa yhteyttä facebookin kautta. Ystäväpiirissä Blåberg on luottokäsityöläinen, jonka puoleen käännytään kun halutaan jotain erikoisempaa. ”Nipsuista virkattu patalappu on mukava tuliainen mökille. Musikaaliselle kummitytölleni kudoin sukat, joissa on nuottiviivasto. Kissoista pitävä ystävä sai kissoilla koristellut sukat”, Blåberg kertoo. Aivan perusvillasukkia hän ei siis kudo. Idearikas nainen Blåbergin kädet ovat tottuneet tekemään eivätkä osaa olla jouten. Käsityöt ovat kotona esillä koko ajan. Hän valitsee tekeillä olevan työn fi iliksen mukaan. Sukkaa voi kutoa televisiota katsellessa, mutta nipsuvirkkaus on tarkempaa työtä ja vaatii keskittymistä. Nipsut on pidettävä paikallaan eikä harrastusta voi tehdä väsyneenä. ”Jos yksi nipsu menee väärinpäin, se pistää heti silmään valmiissa työssä. Olen tarkka työni jäljestä ja haluan tehdä hyvin”, Blåberg korostaa. Hän on idearikas nainen ja uusia ideoita on mielessä jonoksi asti. Siksi Blåberg on tehnyt itselleen säännön: edellisen nipsuvirkkaustyön on oltava valmis ennen uuden aloittamista, jottei koti täyty keskeneräisistä töistä. Blåberg sairastaa nivelrikkoa ja on siksi osa-aikaeläkkeellä. Kolmesta lapsesta kaksi on jo aikuisia ja nuorinkin teini-iässä, joten käsitöille on aikaa ja hän tekee niitä päivittäin vähintään pari tuntia. Joskus käsitöiden äärellä hurahtaa kauemminkin – Blåberg itse unohtaa ajantajun mieluisan harrastuksensa parissa. Koirat muistuttavat siitä vaatimalla muutaman tunnin jälkeen lenkille. ”Käsityöt ovat minun terapiaani enkä osaa kuvitella elämää ilman niitä. Valtavasti sorminäppäryyttä vaativa nipsuvirkkaus on myös keino taistella nivelrikkoa vastaan ja ylläpitää sormieni toimintakykyä.” Reitti_9_2018.indd 27 Reitti_9_2018.indd 27 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 28 Re Re Re Re Reit it it iit it ittii ti ti tii 28 28 28 28 28 2 Ay-majakka Murros muutt aa jakelua 28 P ostin perusjakelu on ollut viimeiset vuodet varsin suuressa murroksessa ja myllerryksessä, aina kiihtyvällä tahdilla. Varmaa on, että kuviot eivät ainakaan kevene, saati muutu helpommiksi. Kuten jo reilut kymmenen vuotta on jargonian omaisesti jauhettu postimäärien vähenemisestä, on tilanne nykyisin (ja ollut jo jonkin aikaa) varsin kuvatun oloinen. Siitä saamme suurilta osin ”kiittää” sekä digitalisaation kasvua että postialan kasvanutta kilpailua. Digitalisoitumiselle emme mitään mahda, se taisto hävittiin jo vuosia sitten. Samoin kilpailun lisääntyminen ei ole meistä postilaisista sinällään kiinni; sen suurimpina aikaansaajina ovat olleet sekä Suomen valtiovalta(hallitus) että kilpaileva työehtosopimus. Postilain avaaminen, sen mukanaan tuomat muutokset ja pakkokilpailutukset ovat avanneet kilpailevalle organisaatiolle eli Jakeluyhtiö Suomelle ovet tulla perinteiselle postikentällemme eri lehtitalojen jakeluyhtiöitten kautta. Kilpailevan ja isolti halvemman Medialiiton ja Teollisuusliiton välisen jakelualan työehtosopimuksen myötävaikutuksella ne ovat enenevissä määrin kahmineet Postilta (eli meiltä) juuri sitä kannattavinta tuotetta verkkoihinsa. Posti ei nimittäin hintakilpailussa pärjää jo pelkästään työehtosopimusten kustannusvaikutusten vuoksi, eikä Posti lähde alikatteellisesti markkinoille, toisin kuin kilpailijansa. Edellä mainituista syistä on Posti tahollaan pakotettu tehostamaan toimintaansa ja eri tavoin hakemaan kustannussäästöjä, jotta tuo ”kupru” hinnoissa kaventuisi ja työt säilyisivät. Tämän hetken suurimpia pelkoja on valtion siirtyminen postittajayrityksensä kautta käyttämään juuri tuon Jakeluyhtiö Suomen jakeluyhtiöitä. Jokainen meistä voi miettiä, mitä tarkoittaisi, jos Verohallinto, Kela, Trafi yms. tahot siirtyisivät pois Postilta. Siitä ei hyvä heilu, monessakaan mielessä. Näitä menetyksiä ei pakettimäärien kasvukaan tule kokonaan paikkaamaan, koska pakettijakelubisnes on todella kilpailtua, jossa hintakatteilla ei mällätä. Hankkeita pukkaa Postinjakelun esityön keskittäminen tulee suunnitelmien mukaan jatkumaan eli isot esityöpainotteiset jakelukeskukset lisääntyvät, samoin ns. ”kylmät lähdöt”. Tämän lisäksi postikeskusten lajittelutekniikkaa viilataan ja tehostetaan eli valmiiksi jakelujärjestykseen koneilla lajitellun osuus kasvaa entisestään. Lehtitalot ovat alkaneet jo käyttämään erilaisia osoitekenttään painettuja laittelukoodeja, jotka nämä lajittelukoneet pystyvät lukemaan lähes täydellisesti. Lisäksi tietyt postittajat tuottavat lähitulevaisuudessa jo valmiiksi jakelujärjestyksessä olevat lehtikimput Postiin eli ne ohittavat siten lajittelun sekä postikeskuksissa että jakelutoimipaikoissa. Jakelutoimipaikoissa esityön resepti, mukaan lukien Lean jatkaa laajenemistaan. Työnantajan tarkoituksena on siis standardisoida esityö ja toisaalta pitkälti yhtenäistää työtilojen lay-outit. Tästä reseptistähän on tässä Reitti-lehdessäkin paljon puhuttu, mm. työsuojeluvaltuutettu Jaana Kanerva omassa kirjoituksessaan edellisessä lehdessä, joten en siitä sen enempää tilitä. Totean kuitenkin sen, että maalaisjärjen käyttö on reseptiä(kin) toteutettaessa varsin suotavaa. Harmi, että siihen ei laajaltikaan uskaltauduta. Jakelu yksipuolistuu Puheissa on ollut erilaiset tuoteuudistukset. Kiteytettynä tällä tarkoitetaan pääosin kulkunopeuksien rukkaamisia. Suomeksi sanottuna, jos kulkunopeus ja sitä kautta lähetysten käsittelyja jakoajat pitenee, niin se mahdollistaa keskittämiset entisestään sekä käsittelyja jakelurytmitysten muutokset. Toisin sanoen, jakelupäivien jakaantumista vain tietyille viikonpäiville voi työnantaja toteuttaa entistä enemmän. Samalla käsittely (lajittelu) keskittyisi yötyöstä päivään ja enenevissä määrin vain tietyissä paikoissa tehtäväksi. Kyseessä ei olisi kuitenkaan suoranainen siirtyminen kolmen päivän Reitti_9_2018.indd 28 Reitti_9_2018.indd 28 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 29 jakeluun, vaikka jotkut tahot, etenkin media, näin tullee uutisoimaan. Kiteytettynä, postinjakelu tulee entisestään yksipuolistumaan esityön vähenemisen ja siitä johtuvan jakelun lisääntymisen myötä. Summa summarum Eipä näytä ruusuiselta perusjakelun tulevaisuus, on niin monta liikkuvaa tekijää, että heikompaa hirvittää ja mikään eri foorumeissa pohdittu vaihtoehto ei hyvältä vaikuta. On tehtävä valintoja huonojen vaihtoehtojen välillä, koettaen löytää sen ”vähiten huono”. Tämän löytymisen perusedellytykset ovat valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen yhteistyö, asioitten ymmärtäminen sekä työehtosopimuksen sisällön osaava hyödyntäminen. Vaikkakin kyseessä ovat työnantajan suunnittelemat ja siten myös toteuttamat toimenpiteet, on aina parempi olla mukana eri työryhmissä, sillä vain sitä kautta pääsemme vaikuttamaan lopputulokseen. Yhteistyö ei nimittäin tarkoita em. työnantajatoimien hyväksyntää, kuten joku voi äänekkäästikin mielipiteillä. Uskallan lisäksi väittää, että postiala, etenkin jakelu on suurimman murroksensa edessä ja siitä emme henkilöstönä helpolla pääse. Se tietää vähintäänkin hankalia ratkaisuja, esim. työaikajoustoja, osaaikaistamisia jne. Ja ikävä kyllä, meitä ei Suomen valtio tule pelastamaan, tällä hetkellä on täysin päinvastainen henki päällä. Todella syksyisin ajatelmin ja ensi kesän lomia jo odotellen, JUHA TORVINEN valtakunnallinen pääluott amusmies perusjakelun menetelmäkehitys ja paikallinen sopiminen Alan tyött ömyys helpott unut T yöttömyyskassassa näkyy monen vuoden jälkeen vihdoin merkkejä siitä, että alan työttömyys on helpottamassa. Edellinen kerta, kun kassa on tammi-syyskuun aikana maksanut jäsenille yhtä vähän etuuksia, on jo neljän vuoden takaa, eli vuonna 2014. Sen jälkeen onkin näyttänyt siltä, että etuuksien maksatus vain kiihtyy ja pahin tilanne olikin vuoden 2017 aikana. Itse asiassa, kuluvan vuoden tammi-syyskuun aikana on maksettu etuuksia 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Näyttäisi myös siltä, että etuuksien maksatustilanteeseen ei olisi tulossa isoa muutosta ensi vuoden puolella. Tämä johtuu siitä, että kassaan tulee sisälle edelleen reilusti vuotta 2017 vähemmän, sekä ensimmäistä kertaa työttömyysetu utta, että täysin työttömien jatko-hakemuksia. Erityisesti ensihakemusten määrän väheneminen antaa viitteitä siitä kuinka monelle hakijalle kassa tulee maksamaan työttömyysetuutta tulevan vuoden aikana. Jatko-hakemusten määrän väheneminen taas kertoo siitä, että yhä suurempi määrä aikaisemmin työttömyysetuutta saaneista ovat saaneet töitä. Ainoastaan palkan kanssa soviteltujen hakemusten määrä on kasvanut. Vaikka ne teettävätkin kassalla hieman lisätöitä verrattuna täysin työttöminä olevien jatko-hakemusten maksamiseen, ajattelemme kassassa asian mieluummin niin, että entistä suurempi määrä hakijoista on onnistunut työllistymään, jos ei kokopäivätöihin, niin ainakin osa-aikaisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että työttömyys voi kohdata kenet tahansa. Silloin voimme olla iloisia siitä, että Suomessa on työttömyysturvalaki, joka takaa sen, että maksamalla jäsenmaksua omaan kassaan, voimme saada omiin palkka-ansioihin perustuvaa työttömyysturvaa silloin kun töitä ei ole. ANNIKA SKOGBERG Tyött ömyyskassan johtaja Ristikon ratkaisu K I O V A P I A N I I R I S A L L I E L S A T L I U S R I I T E K A M U T L I S I T O M M E L T I T A A T A T E N U I R T I S Y Y S M U L I T E L O I S A L O R U Ä A E K Y L V Ö T S M I T H O N K A L O S I R E E N I K E I T I N S A O S I A E E H D O T T O M U P E R I N N E P I K A R I T I T Ä L Ä S H A K I R A T S M E T S O K I I S K I R A P A T A F R A N K A L A U R I K O F I T O R U S I S I S A R M I E K O L A V K E H U J A T Y K S I N O R I T S A N A S I E N I RISTIKKO SIVULLA 35 Reitti_9_2018.indd 29 Reitti_9_2018.indd 29 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 30 EU/ETA-maat ja Sveitsi EU/ETA-maiden tai Sveitsin välillä on laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta mikä helpottaa työvoiman liikkumista alueella. Pääsääntöisesti henkilö kuuluu kulloisenkin työskentelymaan työttömyysturvan piiriin ja hän voi siirtää työskentelyja vakuutuskausia mukanaan liikkuessaan EU/ ETA-maasta toiseen. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki 28 Euroopan unionin(EU) maata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei kuulu EU/ETA-alueeseen, mutta Sveitsin kanssa tehdyn erillisen sopimuksen perusteella Sveitsiin sovelletaan samoja säädöksiä kuin EU/ETA-maihin. Lisäksi pohjoismaiden välillä sovelletaan Pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta. Työnhaku Suomesta EU/ETA-maahan tai Sveitsiin Kokonaan työttömänä voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU/ETA -maahan tai Sveitsiin ja samalla hakea ansiopäivärahaa omasta työttömyyskassasta Suomesta. Selvitä TE-toimistosta, täyttyvätkö edellytykset sille, että voit lähteä työnhakuun suomalaisella työttömyyspäivärahalla. Työnhaku työttömyyspäivärahalla edellyttää, että sinulla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta ja olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään neljä viikkoa. Edellytysten täyttyessä TE-toimisto lähettää ilmoituksen työttömyyskassalle, joka kirjoittaa sinulle U2-lomakkeen. Työttömyyspäiväraha ulkomaan työnhakuun myönnetään samoilla edellytyksillä kuin se myönnettäisiin Suomessakin. Tyött ömyysturva ja työskentely ulkomailla Ulkomailla työskentely saatt aa vaikutt aa oikeuteesi saada tyött ömyys turvaa Suomesta. Ulkomailla työskennellessä henkilö kuuluu pääsääntöisesti työskentelymaan tyött ömyysturvan piiriin. TEKSTI MINNA KOSKINEN etuusvastaava Töihin EU/ETA-maahan tai Sveitsiin Jos lähdet työskentelemään EU/ETA-maahan tai Sveitsiin, ota ennen lähtöä yhteyttä työttömyyskassaan saadaksesi tarkempia neuvoja siitä, miten sinun kannattaa toimia kassan jäsenyyden suhteen. Lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, kuulut edelleen suomalaisen työttömyysturvan piiriin. Näissä tilanteissa Eläketurvakeskukselta on etukäteen haettava todistus A1. Jos työskentelet pidemmän ajan muussa EU/ETA-maassa kuin Suomessa, ja jäät työttömäksi työnhakijaksi työskentelyvaltioon, voit tarvittaessa lukea hyväksesi työskentelyvaltiossa vakuutusja työskentelykausia Suomessa. Tämän takia sinun kannattaa pyytää lähtiessäsi Suomesta työttömyyskassasta U1-lomake, jossa kerrotaan vakuutusja työskentelykausistasi Suomessa muiden maiden viranomaisille. Ruotsissa ja Tanskassa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksaminen edellyttää Suomen tavoin jäsenyyttä työttömyyskassassa. Muissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysvakuutus, joka ei edellytä sinulta yleensä erityisiä toimia työskentelyn aikana. Jos muutat Suomeen työskenneltyäsi muussa EU/ ETA-maassa tai Sveitsissä Voit lukea Suomessa hyväksesi vakuutusja työskentelykausia muista EU/ETA-maista. Ansiopäivärahan edellytykset voivat täyttyä toisessa EU/ETA-maassa tehdyn työn perusteella. Ruotsista ja Tanskasta luetaan ansioturvaan hyväksi vain vakuutusja työskentelykaudet työttömyyskassan jäsenenä. Pyydä lähtömaastasi U1-lomake. Toisessa EU/ETA-maassa kertyneen työskentelyja vakuutusjakson lukeminen ansiopäivärahan työssäoloehtoon edellyttää, että olet työskennellyt Suomessa välittömästi ennen Reitti_9_2018.indd 30 Reitti_9_2018.indd 30 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 31 työttömyyttä vähintään neljä viikkoa, tai toiminut Suomessa yrittäjänä vähintään neljä kuukautta, ja olet liittynyt työttömyyskassaan neljän viikon sisällä Suomeen muutostasi. Neljän viikon työskentelyä tai neljän kuukauden yrittäjänä toimimista Suomessa ei kuitenkaan edellytetä, jos olet työskentelysi aikana asunut edelleen Suomessa ja jäänyt kokonaan työttömäksi, tai olet niin sanottu viiden vuoden paluumuuttaja eli olet viimeksi työskennellyt pohjoismaassa ja ollut viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa työssä tai saanut Suomessa työttömyyspäivärahaa. Näissä tapauksissa sinulla on neljän viikon sijasta kahdeksan viikkoa aikaa liittyä suomalaiseen työttömyyskassaan. Jos olet viimeksi työskennellyt Suomessa tai olet yllä kuvattu viiden vuoden paluumuuttaja, ansiopäivärahasi määrä lasketaan Suomessa saaduista ansioista. Jos olet asunut Suomessa työskennellessäsi muussa EU/ETA-maassa, ansiopäivärahasi määrä lasketaan kuitenkin muussa EU/ETA-maassa työskentelystä saaduista tuloista. Rajatyöntekijä Jos työskentelet muussa EU/ETA-maassa kuin mikä on asuinvaltiosi ja olet osittain työtön tai työsuhteesi on voimassa, työttömyyspäivärahan maksaa työskentelymaan laitos. Jos olet työskennellyt muussa EU/ETA-maassa kuin mikä on asuinvaltiosi, ja jäät kokonaan työttömäksi, työttömyyspäivärahan maksaa asuinvaltiosi laitos. Rekisteröidy työnhakijaksi maksavan valtion laitokseen. Voit halutessasi rekisteröityä työnhakijaksi myös toiseen valtioon, joka ei maksa päivärahaa. Muut kuin EU/ETA-maat ja Sveitsi Jos olet työskennellyt muussa kuin EU/ETA-maassa, et voi lukea hyväksesi toisessa maassa kertyneitä vakuutusja työskentelykausia. Suomalaista työttömyyspäivärahaa saadaksesi sinun tulee olla Suomessa asuva ja täyttää kaikki etuuden saamisen edellytykset Suomessa. Jos kuitenkin olet työskennellyt suomalaisen työnantajan lähetettynä työntekijänä ulkomailla, työttömyysturvasi osalta toimitaan kuin olisit työskennellyt Suomessa. Näissä tilanteissa sinun kannattaa pitää jäsenyytesi voimassa suomalaisessa työttömyyskassassa. Lisätietoa saat työttömyyskassasta tai Euroopan unionin nettisivuilta www.europa.eu . Tilapäinen oleskelu ulkomailla Jos työnhakusi on Suomessa voimassa, voit oleskella ulkomailla ilman, että menetät oikeuden päivärahaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että sinun katsotaan edelleen asuvan vakinaisesti Suomessa. Jos sinulle osoitetaan työ tai saat kutsun työhaastatteluun, sinun pitää pystyä palaamaan pikaisesti takaisin Suomeen. Reitti_9_2018.indd 31 Reitti_9_2018.indd 31 14.11.2018 13.50 14.11.2018 13.50
• Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett älähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, työympäristöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Osa-aikaisen sairausajan palkka Työsopimuksessani työaika on 30 tuntia eli olen osa-aikainen postityöntekijä. Teen postinjakelussa yleensä työvuorosuunnitelman mukaan töitä maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin, kun tiistaisin ei töitä tahdo työnantajan mukaan riittää. Sairastuin vähän rajumpaan fl unssaan ja jouduin olemaan sairauslomalla koko viikon maanantaista sunnuntaihin. Miten sairausajan palkanmaksu menee tässä tilanteessa? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen 29 § määrittelee sairausajan palkan maksun. Sairausajan palkka maksetaan ensisijaisesti keskipäiväansiona (KPA) tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Keskipäiväansio lasketaan kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana tehdyltä työajalta. Eli ko. jakson ajan ansiosi jaetaan tosiasiassa tekemiesi työpäivien lukumäärällä. Vastaavasti sairausajan palkkaa sinulle maksetaan työv uorosuunnitelman mukaan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä. Tässä tapauksessa viikon ajalta sinulle maksetaan siis keskipäiväansiona palkka neljältä työpäivältä (ma, ke, to ja pe). Keskipäiväansio pitää sisällään henkilökohtaisen palkan lisäksi mm. iltatyö-, yötyöja vuorotyölisän, aattopäivänlisän, lauantaija sunnuntaityökorvaukset ja muut mahdolliset ns. vakiintuneet lisät sekä varallaolokorvaus. Jos laskennassa käytetty keskipäiväansio on jäänyt jostain syystä kuitenkin taulukkotuntipalkkaa pienemmäksi, työehtosopimus takaa sen, että sinulle maksetaan aina vähintään työsopimuksesi mukaisen tuntimäärän (30 t) verran yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava palkka. Myös uudelle työntekijälle ja osan päivää kestävän poissaolon palkka lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka pitää sisällään taulukkotuntipalkan lisäksi mahdolliset muut kiinteät palkanosat, kuten sovitut palkanosat tai erityisvastuuseen ja osaamiseen perustuvat palkanosat. Se voi siis olla taulukkotuntipalkkaa korkeampi, mutta ei koskaan matalampi. Keskipäiväansio ja yksinkertainen tuntipalkka on merkitty Postin palkkalaskelmissa. Palkkalaskelman tarkastamisessa ja keskipäiväansion ja yksinkertaisen tuntipalkan laskemiseksi voit kysyä neuvoa työpaikkasi luottamusmieheltä ja omalta pääluottamusmieheltäsi. Osa-aikaisen arkipyhäkorvaus Olen 30,6 tunnin (30 tuntia 36 min.) viikkosopimuksella oleva osa-aikainen postinjakaja. Miten joulukuun 2018 arkipyhät vaikuttavat minun työaikaani ja palkkaani? Työehtosopimuksen 8 § mukaan joulukuussa 2018 arkipyhiä ovat: itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Nämä päivät luetaan arkipyhiksi, koska ne osuvat tänä vuonna kalenterissa muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Osa-aikaisen tuntipalkkalaisen viikon työaika lyhenee ja a rkipyhien ajalta maksetaan arkipyhäkorvaus. Koska tuntipalkkalaisille maksetaan palkkaa tehtyjen tuntien mukaan, niin arkipyhäkorvaus on erillinen korvaus lyhentyneestä työajasta, jotta palkka pysyisi samana. Arkipyhäkorvauksena maksetaan tuntipalkkaiselle osa-aikaiselle keskimääräinen päiväpalkka (KPA). Itsenäisyyspäivä poikkeaa hieman muista arkipyhistä, koska siltä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, jos se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työpäivä. Vakiintuneella työpäivällä tarkoitetaan säännöllisesti työvuoroluettelossa jollekin viikonpäivälle sattuvaa työvuoroa. Joulukuussa 2018 itsenäisyyspäivä on torstaina, joka on ollut jakelussa säännöllisesti tuntipalkkalaisilla työpäivä, joten poissaolopäivän palkka maksetaan. Sairastuminen vuosilomalla Olemme työpaikalla keskustelleet, että voiko vuosilomaa siirtää siinä tapauksessa, että sairastuu kesken vuosiloman. Olen ymmärtänyt, että vuosilomaa voisi siirtää vain silloin, jos on sairastunut jo ennen vuosiloman alkua. Siirtyykö vuosiloma automaattisesti, jos lähetän työnantajalle sairauslomatodistuksen vuosiloman alkaessa. Miten asia on? Entä miten vuosiloman siirtäminen tapahtuu joustovapaan suhteen? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen 35 §:n 2 momentin mukaan vuosiloma tulee työntekijän pyynnöstä siirtää myöhempään ajankohtaan silloin, jos työntekijä on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden vuoksi työkyvytön. Eli sairastumisen ei ole täytynyt tapahtua ennen vuosiloman alkamista vaan oikeus loman siirtämiseen on myös, jos sairastuu loman aikana. Sama oikeus pätee, jos työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai sen aikana johtuu synnytyksestä tai tapaturmasta. Joustovapaan alkaessa tai sen aikana sairastumisen johdosta on myös oikeus siirtää vuosilomaa. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada loma tai osa lomasta siirrettyä, jos on tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. On huomattava, että työntekijän täytyy siis itse pyytää loman siirtoa työnantajalta eli pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Työntekijällä on myös velvollisuus antaa työnantajalle selvitys työkyvyttömyydestään, jos työnantaja sellaista pyytää. Esimerkiksi sairaustapauksessa selvityksellä tarkoitetaan sairauslomatodistusta. Velvollisuudesta selvityksen antamiseen on sovittu viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen 35 §:n 3 momentissa. Reitti_9_2018.indd 32 Reitti_9_2018.indd 32 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 33 Reitti 33 TEKSTI EMILIA KUKKALA Reitti Kaiken kestävä suojatie Kaksi tonnia terästä tekee rumaa jälkeä osuessaan otsalohkon kohdille Kolumni 33 JONI ERIKSSON ........................................ Kirjoitt aja on harjavaltalainen postiauton kuljett aja, joka rock’n rollin kuuntelemisen lomassa tekee havaintoja modernin maailman menosta. J ouduin hieman puntaroimaan, uskaltaisinko tämänkertaisesta aiheesta kirjoittaa ollenkaan. Mielensäpahoittajat kun ovat tehneet sosiaalisesta mediasta oman olohuoneensa, josta tuomioita jaetaan ennen kuin lihava rouva on lauluansa edes aloittanut. Noh, kokeillaan sohaista kepillä jäätä. Useat pyöräilijät rikkovat räikeästi liikennesääntöjä, ja kiukuttelevat kuin viisivuotiaat kun heille asiasta huomautetaan. Ennen kuin jatkan mielivaltaista vaahtoamistani, haluan tehdä yhden asian selväksi. En missään nimessä inhoa pyöräilijöitä tienkäyttäjinä. Yhtä lailla heillä on oikeus kuluttaa asfaltin pintaa siinä missä muillakin. Ärsyyntymiseni ydin piilee heidän suoranaisessa tietämättömyydessä, joka usein liitetään asenneongelmaan. Uskaltaisinkohan jopa väittää sen johtavan typerään rehvakkuuteen. Nyt siellä varmasti kohderyhmään kuuluva henkilö vetäisee vihannespirtelön väärään kurkkuun, pää punaista raivon tunnetta uhkuen. Konsultoidaan hieman lakitekstejä. Ajoneuvolain 19. § määrittelee polkupyörän olevan muu moottoriton ajoneuvo. Painotan sanaa ajoneuvo. Tämä nimittäin tarkoittaa sitä, että fi llaristia koskee liikenteessä samat velvoitteet kuin autoilijaa. Joten sinä rouvashenkilö, johon taannoin aamuruuhkassa melkein törmäsin, koska sotkit menemään yksisuuntaista katua väärään suuntaan, tämä koskee erityisesti sinua. Liikenneturvan vuonna 2012 valmistuneessa tutkimuksessa osoitettiin, että vaivaiset 34 prosenttia pyöräilijöistä tiesi, milloin auton piti päästää menemään ensin. Tämän asian valossa ymmärrän näitä enimmäkseen kypärättä suhailevia sankareita. Mielen kuohuissa rypevää allekirjoittanutta risoo tiedon saatavuuden vaikeus. Jouduin keräämään kolumniini tietoja neljältä eri nettisivulta. On suorastaan järjenvastaista, ettei ole paikkaa, josta kaiken tiedon helposti saisi. Tai sitten on, ja älyllinen kapasiteettini ei riittänyt sen löytämiseen. Ylivoimaisesti suurimpaan osaan pyöräilijöille sattuvista onnettomuuksista liitetään suojatie. Luonnollisesti auto on siinä yhteydessä väistämisvelvollinen. Kunhan se pyörä vaan muistetaan taluttaa siitä ylitse. Pyörätien jatketta taas ei sovi sekoittaa suojatien kanssa. Jos silloin viiletät viittäkymppiä kireät spandexit pakaroita puristaen pyörätieltä ajoradalle, muista yksi asia. Kautta kiihtymyksestä kihisevien niskavillojeni, sinun kuuluu lain mukaan väistää autoilijaa. Mikäli mielesi halajaa kukkoilla autoilijoille, tee se jossain muualla. Kaksi tonnia terästä tekee rumaa jälkeä osuessaan otsalohkon kohdille. Kajahtanut kolumnisti päättää tarinan tällä kertaa leikkisästi pieneen runoon: ”Älkää olko liikenteessä kohnoja, ettei tule sairaalaan turhia jonoja”. Reitti_9_2018.indd 33 Reitti_9_2018.indd 33 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 34 Menoon mukaan PAUn Kaakkois-Suomen osasto järjesti elokuussa jäsenmatkan Postimuseoon Tampereen Vapriikkiin. Matkan tarkoituksena oli muistaa erityisesti osaston eläkeläisjäseniä. 39 iloista matkalaista oli Tampereella vastassa kaksi mukavaa rouvaa ”Postimuseon ystävistä”, joille iso kiitos siitä, PAUn Kaakkois-Suomen osaston pikkujoulut Aika: 15.12.2018 klo 18.00 Paikka: Ravintola Talli, Patteristonkatu 2, Mikkeli Myös eläkeläiset tervetuloa. Sitovat ilmoittautumiset Petri Aaltola: PL 4711, 50101 Mikkeli, puh. 050 378 2551 30.11.2018 mennessä. Oulun automiesten os. 035 pikkujoulut Aika: Lauantaina 15.12.2018 alkaen klo. 15.00 Paikka: Oulun postikeskuksen saunatiloissa Tarjolla virvokkeita. Sitovat ilmoittautumiset 30.11. mennessä Terho Leskelälle terho.leskela@posti.com, puh. 040 7065 292 tai Pekka Öhmanille pekka.ohman@ wippies.fi , puh. 0400 977 145. Puhelimitse tehtävät ilmoittautumiset mieluiten whatsappilla. Ylä-Savon osaston sääntömääräinen syyskokous Aika: 24.11.2018 klo 13.00 Paikka: Ravintola Pikku-Iita, Kauppakatu 17, 74100 Iisalmi Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Vieraana PAUn liittosihteeri Esko Hietaniemi sekä paikalliset edunvalvojat Juha Heikkinen ja Kari Kettunen. Ruokailu kokousedustajille kokouksen jälkeen. Matkakulut maksetaan kokousedustajille. Sopikaa mahdollisuuden mukaan kimppakyydeistä. Ruokailun takia ilmoittautumiset viim. 19.11. mennessä Seppo Kouvalaiselle, puh. 044 506 0763 tai sähköposti seppokouvalainen@ luukku.com Ilmoittautuessa mainittava mahdollinen ruokavalio. Jäsen, vaikuta ammattiosastosi toimintaan. Tervetuloa! Antoisa matka Postimuseoon että halusivat esitellä meille yhdistyksen toimintaa. Postimuseomatka oli antoisa. Museossa nähtiin miten postinkulku on kehittynyt vuosien varrella. Aikojen alussa postityö oli tosi vaarallista, sai oikeasti pelätä henkensä puolesta. Etenkin merimatka Tukholmasta Suomen puolelle oli vaarallinen ja sille matkalle jäi moni postinjakaja. Eläkeläiset olivat kiitollisia ja tyytyväisiä matkasta Postimuseoon. He saivat muistella menneitä ja vähän muutakin. KARI HÄRKÖNEN PAU:n Kaakkois-suomen osaston puheenjohtaja Vaasan osaston syyskokous Aika: Lauantai 1.12.2018 alkaen klo 17.00 Paikka: Kulttuuritalo Cantare, Vöyrinkatu 12, 65100 Vaasa Syyskokouksessa käsitellään vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan toimikunta ja sille puheenjohtaja, sekä tarvittavat valiokunnat ja kokoukselle esitetyt asiat. Kokoukselle tulee esittää asiat viimeistään 26.11.2018. Kokouksen jälkeen työnantaja tarjoaa ruoan johon ilmoittautuminen viimeistään 26.11.2018 klo 12.00 mennessä Mika Koskimäki, puh. 050 598 4669 tekstiviestillä, mika.koskimaki@posti.com tai Vaasan jakelukeskuksen ilmoitustaululle. Ruokailun jälkeen vietetään iltaa musiikin ja hauskanpidon merkeissä. Leikkejä, tanssia ja laulua! Terveisin Toimikunta Palautearvonnan voitt aja lehdestä 8/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Heikki Siuruainen. Onnittelut voittajalle! Reitti_9_2018.indd 34 Reitti_9_2018.indd 34 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 35 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 29 Reitti_9_2018.indd 35 Reitti_9_2018.indd 35 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 36 På svenska Att bli sjuk under årssemestern Vi har diskuterat på arbetsplatsen om årssemester kan förfl yttas om arbetstagaren blir sjuk i mitten av semestern. Jag har uppfattat att det är möjligt att förfl ytta semester endast om man har blivit sjuk redan före inledning av semestern. Förfl yttas semestern automatiskt om jag skickar ett sjukintyg till arbetsgivaren i början av semestern? Hur är det? Och hur fl yttas årssemestern med tanke på fl exledighet? Enligt 35 § 2 mom. i Kommunikationsoch logistikbranschens kollektivavtal bör semestern på arbetstagarens be gä ran fö rfl yttas till en senare tidpunkt om arbetstagaren under eller i bö rjan av semestern eller en del dä rav ä r arbetsofö rmö gen på grund av sjukdom. Så sjukdomen behöver inte ha framkommit före början av semestern utan rätten till att förfl ytta semestern gäller om man blir sjuk även under semestern. Densamma rätten gäller om arbetsoförmögenhet vid början av eller under semestern beror på barnafödsel eller olycksfall. Det är även möjligt att på grund av sjukdom förfl ytta fl exledighet vid början av eller under fl exledig het. Därtill har arbetstagaren på begä ran rä tt till att fö rfl ytta semester eller del dä rav, om man vet att arbetstagaren under sin semester kommer att få så dan sjukvå rd eller annan dä rmed jä mfö rbar vå rd, under vilken han eller hon ä r arbetsofö rmö gen. Det ska iaktas att arbetstagaren själv ska be om förfl yttning av semestern från arbetsgivaren, så att skicka bara ett sjukintyg till arbetsgivaren förfl ytt ar inte semestern automatiskt. Arbetstagaren är även skyldig till att på begäran ange en utredning av sin arbetsoförmögenhet. Till exempel vid sjukdomsfall betyder utredningen ett sjukledighetsintyg. Om skyldighet till att förete en utredning har avtalats i 35 § 3 mom. i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal. Söckenhelgsersätt ning i deltidsarbete Jag arbetar som postutdelare i deltid och har ett veckoavtal på 30,6 timmar (30 h 36 min.). Hur kommer söckenhelger i december 2018 att påverka min arbetstid och lön? Enligt kollektivavtalets 8 § är söckenhelger i december 2018 självständighetsdagen, julaft on, juldagen och andra juldagen. Dessa dagar anses som söckenhelger, eft ersom de i år infaller på någon annan dag än lördag eller söndag. Veckoarbetstiden av en deltidsarbetare med timanställning förkortas och det betalas söckenhelgsersättning för söckenhelger. Eft ersom de timanställda betalas lön enligt antalet utförda arbetstimmar, är söckenhelgsersättning en separat ersättning för den förkortade arbetstiden, för att hålla lönen densamma. Som söckenhelgsersättning betalas de ti manställda deltidsarbetare en medelförtjänst per dag (MFD). Självständighetsdagen avviker sig från de andra söckenhelger, eft ersom fö r sjä lvstä ndighetsdagen betalas enligt lag lö n fö r en frå nvarodag, om den enligt den etablerade arbetsskift sfö rteckningen hade varit arbetsdag fö r arbetstagaren. Med etablerad arbetsdag hänvisas till en arbetsskift som infaller på en vardag. I december 2018 infaller självständighetsdagen på en torsdag, som har regelbundet varit arbetsdag för de timanställda i utdelningen, så det betalas lön för en frånvarodag. Lön för sjukledighet till en deltidsanställd I mitt arbetsavtal är arbetstiden 30 timmar, så jag är en deltidsanställd postarbetare. Jag arbetar i postutdelning vanligen på måndagar, onsdagar, torsdagar och fredagar, för det inte fi nns tillräckligt med arbete om tisdagar enligt arbetsgivaren. Jag blev förkyld och var tvungen att vara sjukskriven för en hel vecka från mån dag till söndag. Hur sker lönebetalning under sjukledigheten i detta fall? Lön för sjukledighet defi nieras i 29 § i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal. Lön för sjukledighet betalas i första hand som medelförtjänst per dag (MFD) eller enligt den enkla timlönen. Medelförtjänsten för dag uträ knas fö r utfö rd arbetstid under en uträ kningsperiod med en lä ngd av 3 kalendermå nader. Det vill säga att under denna period divideras dina förtjänster med antalet faktiskt utförda arbetsdagar. På samma sätt betalas lön för sjukledighet för de dagar som ingår i tiden då du har varit arbetsoförmögen enligt arbetsskift sförteckningen. I detta fall blir du betald medelförtjänst per dag för fyra arbetsdagar (mån, ons, tor och fre). Medelförtjänst per dag innehåller förutom den individuella lönen även kvä llsarbete-, nattarbeteoch skift arbetstillä gg, helgaft onstillä gg, lö rdagsoch sö ndagstillä gg och övriga särskilda tillägg samt beredskapsersä ttning. Om medelförtjänst per dag för någon anledning har blivit mindre än tabellönen i uträkningen, garanterar kollektivavtalet att du alltid blir betald minst den enkla timlönen enligt arbetsavtalets timantal (30 h). Även till en ny arbetstagare och för en frånvaro som varar en del av dagen uträknas lönen för frånvaron enligt den enkla timlönen. Den enkla timlönen innehåller förutom tabellönen eventuella fasta lönedelar såsom avtalade lönedelar eller lönedelar som baserar sig på specialansvar och specialkunnande. Det kan således vara högre än tabellönen men aldrig mindre. Medelförtjänst och enkel timlön är angivna på Postis löneutdrag. För kontroll av löneutdrag och uträkning av medelförtjänst och den enkla timlönen kan du fråga om hjälp från arbetsplatsens förtroendeman och huvudförtroendeman. Reitti_9_2018.indd 36 Reitti_9_2018.indd 36 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 37 In English Falling ill during the annual holiday We have been wondering at my workplace that if an employee falls ill on their annual holiday is it possible in that case to transfer the holiday to a later time. I believe that it’s only possible to transfer your holiday if you have fallen ill before your holiday begins, not during it. Will the annual holiday be automatically transferred when the employee sends a doctor’s certifi cate to the employer? And do the same apply to the fl exible time off ? According to the 35 § subsection 2 of the collective labor agreement for the Communications and logistics sector, if the employee is, because of illness, accident, or giving birth, unable to work at the beginning of or during the annual holiday, the holiday must be transferred to a later time at the employee’s request. At the employee’s request, the employee is also entitled to the transfer of the holiday or part thereof if it is known that he or she will during the holiday have to undergo medical or other treatment, in parallel with the holiday, during which the employee is incapable of working. So the employee has the right to have his or her annual holiday transferred, whether the incapacity to work has occurred at the beginning of or during the annual holiday. Th e abovesaid also applies to the fl exible time off . It is notable that the employee must him-/herself request for the annual holiday to be transferred so the sending of a doctor’s certifi cate to the employer will not automatically transfer the holiday. Also the employee must present a reliable account of his or her incapacity to work if the employer should request that. For example in the case of an illness, the reliable account would be a doctor’s certifi cate. Th e obligation to present a reliable account is agreed upon in the 35 § subsection 3 of the collective labor agreement for the Communications and logistics sector. hourly salary can be higher but never lower than the table-specifi ed hourly salary. Th e average daily earnings and simple hourly salary are visible in the salary slips of Posti. Contact your workplace shop steward or the chief shop steward in your area in order to get advice on how to check your salary slip and how to calculate your average daily earnings and simple hourly salary. Bank holiday compensation for a part-time employee I have a part-time work contract of 30,6 hours (30 hours, 36 minutes) per week in mail distribution. How will the bank holidays in December aff ect my working hours and salary? According to the 8 § of collective labor agreement, in December 2018 bank holidays are the following as they are not on a Saturday or Sunday: Independence Day, Christmas Eve, Christmas Day and Boxing Day. As a result of a bank holiday the working hours of hourly paid part-time employees will shorten and a bank holiday compensation will be paid to cover the loss of salary. As a bank holiday compensation a payment of the average daily salary will be made. Independence Day diff ers to some extent from the other bank holidays, since for Independence Day, the statutory salary for a day of absence is paid if, in line with the established shift list, it would have been a work day for the employee. In December 2018 Independence Day is on Th ursday, which has been an established work day in mail distribution for employees on hourly pay, so the salary for a day of absence will be paid. Salary during sick leave for a part-time employee I work as a part-time employee in mail distribution with a work contract of 30 hours per week. According to the work shift list I usually have work on Mondays, Wednesdays, Th ursdays and Fridays since on Tuesdays there isn’t enough work to be done according to the employer. I got sick with fl u and had to stay on sick leave for a whole week from Monday to Sunday. How will my salary be calculated during my sick leave? Th e salary during sick leave will be paid according to the 29 § of the collective labor agreement. It is primarily paid on the basis of the average daily earnings or paid as simple hourly salary. Th e average daily earnings are calculated from the working hours in a calculation period of three calendar months. It means that the salary you have earned during the three calendar months will be divided by the number of actual working days done during that time period. Respectively, the salary during sick leave is paid according to the shift list for the working days included in the time of incapacity. In this case, you will get paid for four working days (Mon, Wed, Th u and Fri) on the basis of your average daily earnings. In addition to personal salary, the average daily earnings include the evening-, night-, and shift work bonus, holiday-eve bonus, Saturdayand Sunday-work bonus, standby bonus and other possible bonuses that are normally taken into account. If the average daily earnings remain for some reason lower than the salary in the hourly salary table, the collective labor agreement ensures that at least a simple hourly salary according to the hours in your work contract (30 hours) will be paid to you. Th e simple hourly salary is also used for new employees and in calculation of the salary for an absence lasting only part of a day. In addition to the table-specifi ed hourly salary, the simple hourly salary include other possible fi xed salary components such as personal salary components or salary components based on special responsibility or expertise. Th us, simple Reitti_9_2018.indd 37 Reitti_9_2018.indd 37 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 38 P ostiliiton entinen toimitsija ja puheenjohtaja Pertti Jyrkinen menehtyi 10.3.2018. Jyrkinen syntyi 3.4.1947 Helsingissä. Jyrkinen aloitti liiton toimitsijana 1.3.1971. Valinta oli tuohon aikaan poikkeuksellinen, koska Jyrkisellä ei ollut postimiestaustaa. Hän oli opiskellut Helsingin yliopistossa valtiotieteitä ja toiminut aiemmin tullimiehenä. Jyrkinen toimi myös Helsingin sos. dem. killan sihteerinä. 23-vuotiaan toimitsijan valintaa liiton toimistoon puolsi hyvän kielitaidon ja akateemisten opintojen lisäksi aktiivisuus puoluepolitiikassa. Jyrkisen päävastuualueena olivat liiton kansainvälisen sihteerin tehtävät, postiasemanhoitajien, maaseudun postinjakajien ja muiden erityisryhmien asiat. Pertti Jyrkinen valittiin liiton puheenjohtajaksi vuoden 1981 liittokokouksessa Espoossa. Hän nousi liiton johtoon jo nuorena. 34-vuotiaana Jyrkinen oli aikansa nuorimpia liittojohtajia Suomessa. Jyrkisen edeltäjä Jorma Pirinen tuli väliaikaisesti liiton johtoon huhtikuussa 1980 Ensio Rantasen siirryttyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jyrkistä kaavailtiin liiton puheenjohtajaksi jo vuonna 1977, mutta tuolloin hän katsoi, ettei ollut tehtävään vielä valmis. Samana vuonna hänet nostettiin kuitenkin Yrjö Löytösen rinnalle liiton sihteeriksi, joka edesauttoi Jyrkisen valintaa. Ensimmäisinä Jyrkistä puheenjohtajaksi esittivät Hämeenlinnan osasto ja Turun osasto. Hieman myöhemmin myös Jyrkisen oma osasto (Helsingin osasto) pyysi häntä puheenjohtajaehdokkaaksi. Käytännössä puheenjohtaja ratkaistiin jo keväällä 1980 pidetyissä alueja ammattiryhmäkokouksissa. Jyrkisen vastaehdokkaana kokouksissa oli tamperelainen pääluottamusmies Matti Lindegren, joka hävisi Jyrkiselle selkein lukemin. Vuoden 1981 liittokokouksessa Jyrkisen valinta oli yksimielinen. Jyrkisen puheenjohtajuus kesti kymmenen vuotta. Lähtöön liittyi dramatiikkaa, kun hän ilmoitti täysin yllättäen liittohallituksen kokouksessa 5.2.1991 jättävänsä Postiliiton puheenjohtajan tehtävät ja siirtyvänsä Postija Telelaitos PTL:n yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. Jyrkisen lähtö työnantajan palvelukseen koettiin loikaksi, joka herätti kentällä voimakasta arvostelua. Jyrkisen ero tuli liiton kannalta vaikeaan paikkaan. Postin suuret murrosvuodet, siirtyminen liikelaitokseksi, yhtiöittäminen ja irtautuminen telepuolesta olivat jo käynnissä. Jyrkisen myötä Postiliitto menetti kokeneen puheenjohtajan, joka hoiti suvereenisti liiton yhteiskuntasuhteita. JUHA PÖYRY Lähteet: Arto Jokela, Oikeutt a hankkimassa – Tutkimus postiliitt olaisesta ammatt iyhdistystoiminnasta 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Postimies-lehti 6-7/1981. In memoriam Nuori toimitsija kasvoi puheenjohtajaksi Kuva: Teppo Rinne Reitti_9_2018.indd 38 Reitti_9_2018.indd 38 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 9 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 30.11.mennessä ja voita 20 € Reitti_9_2018.indd 39 Reitti_9_2018.indd 39 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51
• 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Reitti_9_2018.indd 40 Reitti_9_2018.indd 40 14.11.2018 13.51 14.11.2018 13.51