Reitti 2 Reitti 9 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 150 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 10/2019 26.11. 19.12. 1/2020 13.1. 6.2. 2/2020 17.2. 12.3. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Historiallinen lakko 10 Kulttuuriväki, tutkijat ja kansalaistoimijat postilaisten tueksi 12 PAU haastoi Sollin 13 Puheenjohtajalta 14 Maahanmuuttajia syrjitään edelleen 17 Ryhmävastaavien palkka työtuomioistuimeen 18 SME ry hävisi työtuomioistuimessa 19 Aikuiskoulutustuki uudistuu 20 Työssäjaksaminen kriisija muutostilanteissa 23 Ay-majakka: Esko Hietaniemi 24 Tessin vaihtuminen tuo varastoalalle muutoksia 26 Kaiken muutos 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Kysyvälle vastataan 33 In memoriam: Keijo Kujansuu 34 Kolumni: Marja Liisa Manka 35 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Tulorekisteri käyttöön ensi vuonna 39 Muutosilmoitukset Ilmastonmuutos on sivilisaation kriisi 24 12 6 Reitti_9_2019.indd 2 Reitti_9_2019.indd 2 13.11.2019 15.14 13.11.2019 15.14
Reitti 3 Re R Re Re Re Re Re Re Re Reee Ree Reeee Re Re R Ree Re Re Ree R Ree Re Re Re Reee Ree Ree Re Ree Reee Re Reeeee Re Ree Re R R R R R Re Reeeeeeeeeeeee R R R R R R R R R Re Re Re Reeeeeeeeee R R R R R R R Re Re Re Reeeeee R R R R R R R R Re Re Re Reeee R R R Reeeeeee R R R R R R R Re Reeeee Reeeeeee R Reeeeeeeeee Reeeee R Re Re Reeeeee Re Reee R R R R R R it iiitttt it iittttttttt it it it iitttttt it iiittt iiit iittt iiiiiittt iiiitt iiiit ittt it it iiitt it iit itt iiit itt iiit itt it it it itttt it ittt it itt ittt ittt ittttttttttt itt itt itt iitt iiit it ittti ti ti ti ti tti ti tii ti ti ti ti ti t 3 3 3 3 3 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Rikkurireiästä postilakon symboli Vuokratyövoiman käyttö nousi jo ennen lakkojen alkamista esille, koska tiedossa oli, että Posti tulee tekemään kaikkensa laillisen lakon murtamiseksi vuokratyövoimalla. Liiton toimistoon tuli kymmeniä ilmoituksia poikkeusjärjestelyjen käytöstä ympäri Suomea. Osa poikkeusjärjestelyjä Postin puheista huolimatta on ollut myös rekrypaku, jolla on ajeltu pitkin pääkaupunkiseutua etsimässä työntekijöitä. Ei sovi kiistää, että huutava pula työntekijöistä on ilmiselvä. Tämä on kuitenkin täysin itse aiheutettua. Varsinkin varhaisjakelussa työehdot dumpattiin työehtoshoppailulla pari vuotta sitten niin alas, että alalle on vaikea löytää enää työntekijöitä. Rekrypakun lisäksi työntekijöitä on haettu lakon aikana töihin rekrypisteillä ja yritetty kuljettaa huomaamattomasti logistiikkakeskuksiin. Irvailun aiheita medialle tarjosi unohtumattomalla tavalla Liedon logistiikkakeskuksen aitaan leikattu reikä, jota perusteltiin lyhyemmällä matkalla parkkipaikalta lajittelukeskukseen. Pääluottamusmies Tommi Tienpään mukaan uutta kulkuväylää on suunniteltu ennenkin, mutta turvallisuussyistä sitä ei ole tehty. Nyt turvallisuudella ei ollutkaan enää niin väliä, kun varhain lakkoaamuna viiden aikaan vuokratyöntekijöille tehtiin jo aukkoa aitaan. Reikää yritettiin selitellä julkisuuteen parhain päin, mutta nololla tavalla jäätiin kuitenkin kiinni ns. muunnellusta totuudesta. Postin maine työehtoshoppailun takia on nyt pohjalukemissa. Tosin sitä se on ollut jo kauan. T-Median Luottamus & Maine -tutkimuksen mukaan Posti on tällä hetkellä Suomen viidenneksi huonomaineisin yritys. Vuosi sitten oltiin peräti kolmannella sijalla, nyt sentään vanhusten lopullista ratkaisua hakeneet hoivayritykset Attendo ja Esperi Care menivät Terrafamen ja Carunan ohella edelle. Mistä syntyy yrityksen hyvä maine? Se syntyy vastuullista teoista. Hallinto, johto, vuorovaikutus ja työnantajakuva pitää laittaa kuntoon. Nyt heti. Ja vielä pieni vinkki sinne pääkonttorin suuntaan: Lopettakaa postilaisten aliarvioiminen, kiusaaminen ja halveksunta. Sitä kaikkea on palkkadumppaus ja työehtojen halpuutus. Kansalaisetkin ovat tämän jo postilakon aikana huomanneet antamalla laajan tuen työntekijöille. Postin maine ei parane koskaan, jos nykymeno jatkuu. Lehden mentyä painoon elettiin kolmatta lakkopäivää. On ollut mahtavaa huomata jäsenistön yhtenäisyys ja muilta liitoilta ja kansainvälisiltä kollegoilta saatu tuki. Kiitos! Jokainen voi mielessään kuvitella tilanteen, jos ammattiliittoa ei olisi. Kulunutta sanontaa lainaten: Yhdessä olemme vahvempia. JUHA PÖYRY 3 Reitti_9_2019.indd 3 Reitti_9_2019.indd 3 13.11.2019 15.14 13.11.2019 15.14
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Haluatko kansainvälisen näköalapaikan työelämään? Haku pohjoismaiseen Geneve-kouluun on alk anut. Huhti–kesäkuussa 2020 Ruotsissa ja Sveitsissä järjestettävä kurssi on suunnattu ammattiyhdistystoiminnassa aktiivisesti toimiville. Geneve-koulu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden opiskella pohjoismaisten kollegoiden kanssa työelämän kansainvälistymistä. Opiskelujaksot järjestetään Ruotsissa 16.-19.4.2020 Runön opistossa ja 21.5.-9.6.2020 Sveitsissä YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kokouksessa Genevessä. Haku Geneve-kouluun on auki 15.12. saakka. Lisätietoja osoitteesta: www.tsl.fi /koulutus/kansainvalinen-koulutus/genevekoulu.html Jäsenkortit ja kalenterit postiin ennen joulua PAUn jäsenkorttien ja kalentereiden postitukset aloitetaan viikolla 48. Uusi jäsenkortti on voimassa kaksi vuotta (2020-2021). Jäsenkortti toimii myös vakuutuskorttina. PAU on vakuuttanut jäsenensä IF:n Liittovakuutuksella, johon sisältyy turva vapaa-ajan matkaja tapatur mavahinkojen varalle. Lisäksi olet vakuutettu Järjestövakuutuksella liiton tapahtumiin osallistuessasi. Kortilla saa myös alennusta kaikilta Teboil-huoltamoilta pois lukien kylmäasemilta. Liiton taskukalenteri on tilauspohjainen eli se postitetaan eläkeläisiä lukuun ottamatta kaikille niille, jotka ovat sen erikseen tilanneet. Muutamat ammattiosastot ovat tilanneet kalenterin myös eläkeläisille. Asiaa kannattaa tiedustella oman osaston toimihenkilöltä. Reitti_9_2019.indd 4 Reitti_9_2019.indd 4 13.11.2019 15.14 13.11.2019 15.14
Reitti 5 Pentinmäki työsuojelutarkastajaksi PAUn asiantuntijatehtävissä toiminut Niina Pentinmäki siirtyi marraskuun alusta lukien Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajaksi. Pentinmäki toimi PAU:ssa lähinnä työsuojeluun, työttömyysturvaan ja viestintään liittyvissä tehtävissä. Kiitämme lämpimästi Niinaa loistavasta työstä ja toivotamme onnea ja menestystä uudessa tehtävässä. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää hyvinvointivalmennuksia Työhyvinvointisäätiö järjestää Posti-konsernin yhtiöissä työskenteleville hyvinvointivalmennuksia, joita aiemmin kutsuttiin kuntoremonteiksi. Valmennusten tarkoitus on työkyvyn ylläpitäminen, hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäminen sekä työkykyä haittaavien oireiden ennaltaehkäiseminen oman aktiivisuuden kautta. Hyvinvointivalmennuksia on teemoitettu eri kohderyhmille 50-vuotta täyttäneille sekä tukija liikuntaelinongelmista painonhallintaan. Valmennuksiin on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen kurssin alkua. • Tules hyvinvointivalmennus 9-13.3.2020 ja 2930.5.2020 Haikon kartano & spa • Hyvä ikä 50+ hyvinvointivalmennus 16-18.3.2020 ja 25-27.5.2020 Haikon kartano & spa • Tules hyvinvointivalmennus 20-24.4.2020 ja 9-11.10.2020 Vuokatti Sport Reseort Oy • Painonhallinnan kuntoremontti 4-8.5.2020 ja 2022.11.2020 Holiday Club Caribia • Tules hyvinvointivalmennus 11-15.5.2020 ja 30.101.11.2020, kylpylähotelli Peurunka Tutustu eri valmennusten ohjelmiin ja tee hakemuksesi Työhyvinvointisäätiön kotisivujen kautta www.tyohyvinvointisaatio.fi /kuntoremontit/. Korkein oikeus ott i käsiteltäväkseen Postin taukokäytännön Postin ja PAUn välillä on ollut riitaa siitä, voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa pitkään noudatettuja taukokäytäntöjä. Kysymys on noussut esiin säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta varsinaiseksi täysmittaiseksi oikeudenkäynniksi on noussut Tampereen postikeskusta koskeva tapaus. Tampereen postikeskuksen raskaan käsittelyn puolella oli n. 20 vuotta noudatettu vakiintuneesti käytäntöä, jonka mukaan raskaalla puolella oli pidemmät tauot kuin muualla postikeskuksessa. Tätä käytäntöä oli noudatettu siitäkin huolimatta, että työhön ja työvälineisiin oli tullut muutoksia vuosien aikana. Vuonna 2016 työnantaja yksipuolisesti leikkasi pois nämä raskaan puolen pidemmät tauot. PAUn näkemyksen mukaan taukokäytäntö oli muodostunut työnantajaa sitovaksi eikä taukoja olisi saanut leikata. Asiasta nostettiinkin kanne. Valitettavasti sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa työntekijäpuoli hävisi asian. Korkein oikeus on kuitenkin nyt myöntänyt asiaan valitusluvan, joten se tulee aikanaan antamaan ratkaisun siihen oliko työnantajalla oikeutta leikata taukoja vai ei. Reitti_9_2019.indd 5 Reitti_9_2019.indd 5 13.11.2019 15.14 13.11.2019 15.14
Reitti 6 Tes-neuvott elut Posti ajoi työntekij ä historialliseen lak k Reitti 6 PAUn, Paltan ja Postin neuvott elijat valtakunnan sovitt elijan toimistolla Reitti_9_2019.indd 6 Reitti_9_2019.indd 6 13.11.2019 15.25 13.11.2019 15.25
Reitti 7 j ät k koon Työnantajan vaatimukset työehtojen heikennyksistä eivät jätt äneet työntekijöille muuta mahdollisuutt a, kuin taistella toimeentulonsa puolesta. TEKSTI JA KUVAT JUHA PÖYRY Reitti 7 Reitti_9_2019.indd 7 Reitti_9_2019.indd 7 13.11.2019 15.25 13.11.2019 15.25
Reitti 8 Tes-neuvott elut S yyskuun pakettilajittelijoiden lakko päättyi omistajaohjausministeri Sirpa Paateron ulostuloon, jossa hän ilmoitti aikalisästä Postin pakettilajittelijoiden osalta. Paatero määräsi tuolloin Postin hallitusta ottamaan liikkeenluovutuksesta huolimatta pakettilajittelijoiden tilanteen tes-neuvottelupöytään. Hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kieltäytyi, jyräsi ministerin ja lisäsi kierroksia. Työnantajaliitto Palta ja Posti toivatkin neuvottelupöytään vaatimuksen, jolla revittäisiin koko työehtosopimus. PAU vastasi työnantajan toimiin kahden viikon laajoilla lakkotoimilla, jotka käynnistyivät jakelussa, käsittelyssä ja kuljetuksessa maanantaina 11.11. klo 06.00. Edellisenä päivänä lisättiin vielä painetta neuvottelupöytään ilmoittamalla uusista, laajemmista lakoista 8.12. saakka. Samalla useat SAK:n ammattiliitot ilmoittivat tuesta ja sympatiasta postilaisten työtaistelulle. Näiden joukossa muun muassa Ilmailualan unioni IAU, Rautatiealan Unioni RAU, Autoja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehy ja Rakennusliitto. Lisäksi lukuisat kansalaiset ja yritykset osoittivat tukea ja ymmärrystä postilaisille. Työnantaja vaatii mahdott omia Työnantajan tavoitteiden hyväksyminen tarkoittaisi jo valmiiksi matalapalkkaisissa, fyysisesti raskaissa töissä oleville postilaisille pienempiä palkkoja, pidempää työaikaa ja arkea vaikeuttavia työaikamalleja. Palkat laskisivat viimeistään tulevan sopimuskauden jälkeen 30-50 %. Teollisuusliiton jakelua koskevassa työehtosopimuksessa tuntipalkat ovat 8,90 – 10,26 euroa. Yötyötunnilta saa yötyökorvausta 0,8 euroa. PAUn työehtosopimuksessa tuntipalkat ovat 11,34-14,41 euroa ja yötyölisä on 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna eli 3,4 – 4,3 euroa tunnissa, puheenjohtaja Heidi Nieminen toteaa. Myös työaikaa tulisi roimasti lisää. Kokoaikaisen vuosilomalain piirissä olevan työntekijän työaika kasvaisi työnantajan esityksen mukaan 21 minuuttia päivässä. Työaika jakelu-tessissä on 8 tuntia/päivä. Vuonna 2020 tulee olemaan 222 työpäivää. 222 x 21 minuuttia = 77,5 tuntia. Eli vuosityöaika kasvaisi noin kaksi viikkoa. Pitkälomalaisten osalta vuosityöaika kasvaisi melkein kuukaudella, tuohon päälle kun tulisi yhdeksän lisälomapäivän poistaminen eli 9 x 8 tuntia = 72 tuntia. Eikä tässä vielä kaikki. Teollisuusliiton jakelu tessissä arkipyhät eivät lyhennä työaikaa. Vuonna 2020 on yhdeksän arkipyhää, 9 x 8 t = 72 tuntia. Kokonaisuudessaan vuosityöaika kasvaisi siis 149,5 – 221,5 tuntia. Reitti_9_2019.indd 8 Reitti_9_2019.indd 8 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 9 Organisoitua rikkurityövoimaa Yksi suurimmista lakkokysymyksistä oli rikkurityövoiman käyttö. Suomea sitovista työtaisteluoikeuden turvaavista kansainvälisistä sopimuksista huolimatta, Posti rekrytoi ennen lakkoa ja lakon aikana jatkuvasti vuokratyövoimaa lakon murtamiseksi. Yksi surkuhupaisimmista tempuista oli Liedon logistiikkakeskuksen ympärillä olevan aidan leikkaaminen vuokratyöntekijöiden kuljettamista varten. Tempulla yritettiin estää PAUn lakkovahtien keskustelut vuokratyövoiman kanssa. Toinen mieliä kuohuttanut tapaus oli Vantaan logistiikkakeskuksen työntekijän Filip Djordjevicin poistaminen työpaikalta vartijan voimin, kun hän oli jakanut rauhallisesti lakkoinformaatiota vuokratyöntekijöille. Tapauksesta kertovan videon oli Youtubessa toiseen lakkopäivään mennessä nähnyt yli 20 000 katsojaa. Tämän lehden mentyä painoon lakko oli vasta alkanut ja muiden liittojen tukilakot olivat mahdollisesti vasta tulossa. Neuvotteluja käytiin valtakunnan sovittelija Vuokko Piekan johdolla tuloksetta useita kertoja. Jutun alussa mainittu omistajaohjausministeri Sirpa Paaterokin pysyi hiljaa. Kun luet tätä lehteä, tiedät mitä tähän mennessä on tapahtunut ja millaisen neuvott elutulokseen työtaistelujen jälkeen mahdollisesti päädytt iin. Lisätietoja löydät liiton sivuilta www.pau.? . Reitti_9_2019.indd 9 Reitti_9_2019.indd 9 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 10 Kultt uuriväki, tutkijat ja kansalaistoimijat asett uivat postin työntekijöiden puolelle vetoamalla hallitukseen ja eduskuntaan: Valtion turvatt ava posti julkisena palveluna, jossa ei poljeta työehtoja Yli 40 tunnett ua kultt uurin, tieteen ja kansalaisjärjestöjen vaikutt ajaa vetosi hallitukseen ja eduskuntaan, jott a postin tehtäväksi määritellään julkinen palvelu, jota ei pidä alistaa liikevoiton tavoitt elulle. Samalla valtion omistajaohjauksella tulee huolehtia siitä, ett ä Posti Group ei harjoita työehtoshoppailua, jolla poljetaan palkkoja ja pidennetään työaikoja. Vetoomuksen allekirjoittajia ovat muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, musiikkituottaja Atte Blom, ohjaaja ja näytelmäkirjailija Esa Leskinen, rap-artisti Paleface, teatteriohjaaja Lauri Maijala, säveltäjä Kaj Chydenius, muusikko Jussi Raittinen, professori emeritus Markku Kuisma, apulaisprofessori Lena Näre, professori Th omas Wallgren, päätoimittaja Arja Alho, tutkija Emilia Palonen, professori Heikki Patomäki, kirjailija ja teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala sekä pappi Raisa Lehtomäki. Mukana on myös kansalaisjärjestöjen toimijoita ja ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöitä muilta kuin postialalta. Oheinen vetoomus toimitettiin 12.11. hallituksen ministereille ja eduskuntaryhmille. Mikäli postin työehtoja koskevissa neuvotteluissa ei saada tuloksia, vetoomuksen keräys jatkuu. Reitti_9_2019.indd 10 Reitti_9_2019.indd 10 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 11 Arja Alho, Ydin-lehden päätoimittaja Atte Blom, musiikkituottaja Kaj Chydenius, säveltäjä Omar El-Begawy, Attac ry:n puheenjohtaja Janne Flinkkilä, Kulttuurituotanto Creat osk Yrjö Hakanen, toimittaja Ilpo Haaja, Helsingin telakan pääluottamusmies Olli Ikonen, näyttelijä Antti Jauhiainen, puheenjohtaja, Parecon Finland Ina Juva, tohtorikoulutettava tutkija Jari Jääskeläinen, luottamusmies, Rakennusliitto Jari Karttunen, pääsihteeri Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja Tomi Kontkanen, sosiaalipolitiikan tutkija Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja Markku Kuisma, professori emeritus, HY Emilia Kukkala, vapaa toimittaja Raisa Lehtomäki, pappi, Joukkovoima-verkosto Esa Leskinen, ohjaaja, näytelmäkirjailija Jape Lovén, AKT:n valtuuston 1.varapuheenjohtaja Lauri Maijala, teatteriohjaaja Maria Aleksandra Malmström, reggaeartisti Teemu Matinpuro, toimitusjohtaja, Voima Kustannus Oy Karri Paleface Miettinen, rap-artisti ja kirjailija VETOOMUS EDUSKUNNALLE JA HALLITUKSELLE: Posti on tärkeä julkinen palvelu, jonka tekijöille kuuluu kunnon palkka Postin jakelu, kuljetus ja käsittely on tärkeä julkinen palvelu. Vaikka viestit, tieto ja tavarat kulkevat monella muullakin tavalla, on sujuvasti ja luotettavasti toimivilla postipalveluilla edelleen suuri merkitys. Viime vuosina postipalvelujen laatu ja luottamus niiden toimivuuteen on kuitenkin heikentynyt. Posti on pyrkinyt kilpailemaan ja tekemään tulosta vähentämällä työntekijöitä, toimipaikkoja ja jakeluja. Posti on valtion omistama yhtiö, jonka pitäisi näyttää esimerkkiä myös työmarkkinoilla. Viime aikoina Posti Group on kuitenkin halpuuttanut palkkoja ja heikentänyt työehtoja muun muassa siirtämällä työntekijöitä yhtiöstä toiseen. Me allekirjoittaneet vetoamme maan hallitukseen ja eduskuntaan, jotta postin tehtäväksi määritellään selkeästi julkinen palvelu, jota ei pidä alistaa liikevoiton tavoittelulle. Samalla valtion omistajaohjauksella tulee huolehtia siitä, että Posti Group ei harjoita työehtoshoppailua, jolla poljetaan palkkoja ja pidennetään työaikoja. Postipalvelujen turvaamisesta kattavina julkisina palveluina on kyse myös perusoikeuksista, yritystoiminnan edellytyksistä sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä kehityksestä. Helsingissä 12.11.2019 Joona-Hermanni Mäkinen, varapuheenjohtaja, Parecon Finland Sari Mällinen, näyttelijä Lena Näre, sosiologian apulaisprofessori, HY Sari Näre, tutkija Juha Nurmela, puheenjohtaja, Hyvinvointivaltion vaalijat ry Emilia Palonen, valtio-opin dosentti, yliopistonlehtori Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan ja globaalin poliittisen talouden professori Kari Pekkarinen, toimitsija, Metallityöväen ammattiosasto 5, Teollisuusliitto Arja Pekurinen, näyttelijä Tanja Pelttari, Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja Mikko Perkoila, laulaja-lauluntekijä Vesa Puuronen, Oulun yliopiston sosiologian professori Jussi Raittinen, muusikko ja ay-aktiivi Raija-Sinikka Rantala, teatteriohjaaja, kirjailija JP Roos, sosiaalipolitiikan professori emeritus Erkki Saarela, näyttelijä Arjo Suonperä, varatuomari Martti Vaskonen, JHL:n edustajiston jäsen Th omas Wallgren, fi losofi an professori, HY Reitti_9_2019.indd 11 Reitti_9_2019.indd 11 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 12 PAU haastoi SOL Logistiikkapalvelut oikeuteen työehtosopimuksen soveltamisesta TEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija Mikä muuttui kun Postille vuokratyötä tekevät siirtyivät SOL Logistiikkapalvelut Oy:n työntekijöiksi? Aiemmin Postille SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta vuokratyötä tehneet olivat PAUn neuvotteleman Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. SOL Logistiikkapalvelut Oy:ssä on sen sijaan alusta asti noudatettu Postilla työskenteleviin vuokratyöntekijöihin Teollisuusliiton ja Medialiiton välistä Jakelua koskevaa työehtosopimusta, jonka palkat ja muut työsuhde-edut ovat huomattavasti Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta heikommat. Muutoksen takana onkin työnantajan pyrkimys säästää palkoissa ja muissa työsuhteen ehdoissa. Miksi PAU päätyi haastamaan SOL Logistiikkapalvelut Oy:n oikeuteen? SOL Logistiikkapalvelut Oy:n vuokratyöntekijät työskentelevät postin jakelun lisäksi myös postikeskuksissa postin lajittelutehtävissä. PAU päätyi nostamaan asiassa pilottikanteen, koska Jakelua koskeva työehtosopimus koskee nimensäkin mukaisesti vain jakelua eikä sitä voida PAUn näkemyksen mukaan soveltaa postikeskuksissa tehtävään lajittelutyöhön. Myös Teollisuusliitto on vahvistanut näkemyksemme soveltamisalasta. Näin ollen SOL Logistiikkapalvelut Oy:n kautta lajittelutyötä Postilla tekeviin vuokratyöntekijöihin tulisi noudattaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kanteella haetaan siis tuomioistuimilta tulkintaa siitä, voiko Jakelua koskevalla työehtosopimuksella työskennellä myös postin lajittelutehtävissä kuten nyt tapahtuu. PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on niin sanotusti yleissitova kun taas Jakelua koskeva työehtosopimus normaalisitova. Miten yleissitova työehtosopimus poikkeaa normaalisitovasta? Normaalisitova työehtosopimus sitoo työnantajaa, joka on jäsenenä työehtosopimuksen neuvottelevassa työnantajayhdistyksessä tai joka on itse suoraan sopimusosapuoli. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa osan työehtosopimuksista yleissitoviksi, kun ne täyttävät tietyt edellytykset. Yleissitovuus edellyttää, että työehtosopimus on valtakunnallinen eli sitä ei ole rajattu koskemaan esimerkiksi vain tiettyä rajattua aluetta tai yritystä. Lisäksi työehtosopimuksen on oltava soveltamisalallaan edustava, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että yli puolet alan työntekijöistä on työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä. PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi edellä mainituilla kriteereillä. Kaikkien kyseisellä alalla toimivien työnantajien tulee noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta vaikka eivät kuuluisikaan siihen työnantajayhdistykseen, joka on sopimuksen osapuoli. SOL Logistiikkapalvelut Oy:n tulisi täten noudattaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta koska Jakelua koskeva työehtosopimus ei sovellu postikeskusten lajittelutyöhön. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus sen sijaan soveltuu ja on lisäksi alalla yleissitova. Haaste on nyt vireillä käräjäoikeudessa. Miten asia etenee ja millä aikataululla? SOL Logistiikkapalvelut Oy tulee todennäköisesti kiistämään vaateemme. Käräjäoikeus pyytänee sen jälkeen työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, voiko Jakelua koskevalla työehtosopimuksella tehdä lajittelutyötä. Työtuomioistuin taas kysyy asiasta lausuntoa työehtosopimuksen osapuolilta eli Teollisuusliitolta ja Medialiitolta. Kuten jo totesinkin, Teollisuusliitto on jo ilmoittanut, että kyseinen työehtosopimuksen soveltamisala ei sovellu postikeskusten lajittelutöihin. Työtuomioistuimen lausunnon saatuaan käräjäoikeus jatkaa asian käsittelyä. Edessä on todennäköisesti pitkä prosessi, mutta parhaassa tapauksessa vaateemme Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen noudattamisesta vahvistetaan ja vuokratyöntekijät saavat samat työehdot ja palkan kuin Postin omat lajittelutehtävissä työskentelevät työntekijät. SOL Logistiikkapalvelut Oy on huhtikuussa 2019 perustett u osakeyhtiö, jonka palvelukseen siirrett iin Postille vuokratyötä aiemmin SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n kautt a tehneet työntekijät. PAU nosti lokakuussa pilott ikanteen SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan. Haastatt elimme aiheesta lakimies Iikka Avelaa. Oikeuden päätöksiä Teollisuusliitt o on ilmoitt anut, ett ei Jakelun työehtosopimus sovellu postikeskusten lajitt elutöihin. Reitti_9_2019.indd 12 Reitti_9_2019.indd 12 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 13 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 13 13 1113 13 1113 13 3 13 3 3 13 1111111113 13 3 113 113 13 3 3 3 3 3 1113 3 3 113 113 13 3 3 113 3 3 13 3 113 13 3 1113 3 13 13 3 13 3 113 113 3 113 113 3 3 3 3 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 13 Palaako asiakkaiden ja työntekijöiden luott amus? T oisen lakkopäivän ilta. Eilinen, ensimmäinen lakkopäivä, alkoi molempien aamutelkkareiden vieraana. Luin aamulla kuuden jälkeen, ennen studioon menoa, ensimmäiset viestit mitä lakkovahdeilta ja pääluottamusmiehiltä eri puolilta maata oli saapunut. Oudointa oli kuva Liedosta. Aitaan oltiin tekemässä reikää vuokratyöntekijöitä varten. Asia jäi niin vahvasti mieleen, että tuli sanottua siitä suorassa lähetyksessäkin. Sen jälkeen jokainen toimittaja halusi puhua kyseisestä reiästä (puhuin oikeasti yli 20 toimittajan kanssa siitä) ja aika nopeasti se nimettiin eri medioissa rikkurireiäksi. Todennäköisesti kyseinen reikä jää historiaan ainoana verkkoaitareikänä, johon on pyydetty kommentit myös pääministeriltä. Verkkoaitakohun jälkeen oli aika siirtyä työtuomioistuimeen, jossa oli samana päivänä käsittelyssä Postin nostama työrauhakanne. Posti on sitä mieltä, että vuonna 2017 tehty ”varhaisjakelua koskeva sopimus” ulottuisi työrauhamääräysten osalta myös pakettilajittelijoihin. Omalta osaltani todistin, että pakettilajittelusta ei ole puhuttu sanallakaan siinä vaiheessa, kun kyseistä varhaisjakelun siirtosopimusta on tehty. Työtuomioistuin antaa asiasta ratkaisunsa myöhemmin tällä viikolla. Posti pysyi median ykkösaiheena myös toisena lakkopäivänä. Aktiiviset postilaiset toivat viestiämme upeasti esille Postin pääkonttorin edessä toteutetussa mielenosoituksessa. JHL toi julkisuuteen tukilakkopäätöksensä ensi viikolle. Junien tavaraliikenne on pysähtymässä. Ja ikävää julkisuutta keräsi Postin rekrytointipiste, jossa lakkojen aikana yritetään rekrytoida Postille työntekijöitä. Posti on nyt 2,5 kuukautta, pakettilajittelijoiden liikkeenluovutuksesta lähtien, ollut lähes jatkuvasti negatiivisen julkisuuden kohteena. Postilaisten taistelu työehtojensa puolesta hyväksytään laajasti. Postin harjoittama huono henkilöstöpolitiikka sekä laatuongelmat ovat johtaneet siihen, että yritys on toistuvasti mainetutkimuksissa huonomaineisimpien yritysten joukossa. Rekrytointiongelmista on tullut pysyvä olotila. Ammattitaitoisia postilaisia menetetään muihin yrityksiin ja ne, jotka alalle uutena tulevat, viihtyvät yleensä vain hetken aikaan. Vaihtuvuus kertaantuu laatuongelmissa. Posti tekee nyt paljon töitä sen eteen, että saisivat rikottua lakkoa. Erityisesti pakettilajittelussa vuokratyön määrä on hurjaa. Vuokratyöntekijöiden rekrytoimiseen käytetään todella suuria resursseja, myös taloudellisesti. Kunpa vielä tulisi aika, että omiin työntekijöihin panostettaisiin Postissa yhtä uutterasti kuin lakon rikkomiseen. Posti on koko syksyn varautunut lakon alkamiseen – he tiesivät näin käyvän, kun toivat heikennysesityksensä neuvottelupöytään. Postin johdossa ja hallituksessa on päätetty, että tällä kertaa heikennysesityksissä ei anneta periksi. Postin hallituksella on varaa pitää päätöksestään kiinni. Kun Postia ajetaan päin seinää, kärsijöinä ovat asiakkaat, postilaiset ja yrityksen omistaja eli valtio – hallituksen jäsenillä on pelissä vain hallituspalkkionsa. Sovittelu jatkuu huomenna. Toimittajat pyytävät aina ennustamaan sitä, milloin sopimus syntyy ja lakko päättyy. Yleensä jotain arvioita on osannut tästä sanoa. Tällä kertaa on mentävä vain päivä ja sovittelu kerrallaan. Jossain vaiheessa tämäkin lakko päättyy. Kuinkahan kauan Postilla menee lakon jälkeen hankkia takaisin asiakkaiden ja työntekijöidensä luottamus?? Reitti_9_2019.indd 13 Reitti_9_2019.indd 13 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 14 Maahanmuutt ajia syrjitään edelleen työmarkkinoilla Kaksi Ahmadia opiskeli Helsingin yliopistossa 90luvulla. Miltä suomalainen työelämä näytt ää heidän näkökulmastaan? TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 14 Reitti_9_2019.indd 14 Reitti_9_2019.indd 14 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 15 V antaan Logistiikkakeskuksessa työskentelevä työsuojeluvaltuutettu Ahmad Douba on koulutettu ihminen: biotekniikan maisteri ja akupunktiohoitaja. Hän tuli elokuussa -89 Syyriasta Helsingin yliopistoon jatkamaan biokemian opintojaan. Kotimaassa opinnot olisivat tyssänneet siihen, ettei hän halunnut käydä armeijaa korruptoituneessa diktatuurissa. Siitä on nyt 30 vuotta, mutta Douba muistaa Suomeen saapumisen hyvin. – Elokuu on Syyriassa kuumin kuukausi. Kun lentokone laskeutui, minulle sanottiin, että ulkona on kylmä. Minä en uskonut. Takana oli vain muutaman tunnin lento. Mutta ulkona oli vain pari lämpöastetta ja seuraavalla viikolla satoi lunta ja oli -10 astetta. Minulla ei ollut edes talvitakkia. Kylmä kyyti ei talttunut lämpimämmällä vaatetuksella. Douba kertoo kohdanneensa syrjintää kaikissa työuransa vaiheissa – paitsi Postilla ja pesulapalveluissa, joissa työskenteli opintojen ohessa, myös yliopistolla, jossa voisi olettaa olevan valistunutta työympäristöä. – Labrassa olin väärän värinen, eikä kukaan tehnyt töitä kanssani. Kun myöhemmin työskentelin apulaistutkijana, toiset tutkijat jakoivat pienen apurahan keskenään ja minä tein töitä palkatta. Douba tuli ensimmäisen kerran töihin Postille, Ilmalan postikeskukseen jo vuonna 1990. Hän oppi kielen ja työtehtävät nopeasti. Hän tuli myös hyvin toimeen esimiesten ja vuoropäälliköiden kanssa. – Me vitsailtiin ja juotiin kahvia yhdessä. Eräs uusi esimies ei kuitenkaan pitänyt minusta, eikä määräaikaista sopimustani jatkettu. Mukavat työkaverit sanoivat, että uusi esimies oli päätöksen takana. Sain pian toisen työn pesulayrityksestä, mutta minut irtisanottiin siitä ilman mitään perustetta. Tutkija Akhlaq Ahmad haluaa muistutt aa, ett ä ihmisillä on samoja perustarpeita nimestä ja ihonväristä riippumatt a. Työttömäksi jäätyään Douba kertoo saaneensa huonoa kohtelua silloisessa ammattiliitossaan. Ansiosidonnainen jäi saamatta, koska työnantaja ei ollut maksanut kahden viimeisen kuukauden aikana liiton jäsenmaksua. Myös Suomen kansalaisuuden saamisessa kesti kolme vuotta, vaikka paperit olivat kunnossa ja asian olisi pitänyt olla selvä alle vuodessa. – Se oli virkailijan mielivaltaa ja elämäni raskainta aikaa. Asia eteni vasta juristin avulla. Tutkija: resursseja haaskataan Samaan aikaan Ahmad Douban kanssa, 1990-luvulla, Helsingin yliopistossa opiskeli sosiologiaa pakistanilaistaustainen Akhlaq Ahmad. Hänen urapolkunsa meni toisin, ja hän on nyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja tutkija Helsingin yliopistolla, joka tutkii maahanmuuttajien syrjintää työmarkkinoilla. Mutta ei hänenkään työelämänsä ole ollut täällä helppoa. Aluksi oli hankalaa saada mitään töitä opiskelujen oheen. – Tätä kokevat kaikki maahanmuuttajat, joten tarinassani ei ole mitään erityistä. Olin usein ensimmäinen hakija ja viimeinen, jolle työnantaja vastasi, ettei valinta tällä kertaa osunut sinuun. Se oli raskasta. Jos tuoreelta maahanmuuttajalta puuttuu kielitaitoa ja paikallisen kulttuurin ja työelämän tuntemusta, on ymmärrettävää, ettei työmahdollisuuksia ole kovin paljoa. Siksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien työmarkkinatilanne on usein hankala. Ahmadin viimeisimmän, laajaa huomiota herättäneen tutkimuksen erityisyys on siinä, että se koskee toisen sukupolven maahanmuuttajia – niitä, jotka ovat syntyneet maahanmuuttajaperheeseen Suomessa tai tulleet maahan lapsena. Heitä olisi syytä olettaa kohdeltavan samoin kuin muitakin suomalaisia. Kuitenkin ulkomaalaisella nimellä tehty työhakemus, joka on muuten täysin samankaltainen kuin sellainen, jossa on suomalainen nimi, saa paljon epätodennäköisemmin kutsun haastatteluun. Tämä selittyy Ahmadin mukaan yleisellä tasolla sillä, että yhteisöt suhtautuvat negatiivisesti maahanmuuttajiin, koska ne nähdään ulkopuolisina ja uhkana. – Oman ryhmän jäsenet nähdään yksilöinä, mutta ulkopuoliset ryhmänä, johon kuuluvilla ei ole mitään yksilöllisiä ominaisuuksia. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, Ulkopuoliset nähdään ryhmänä vailla yksilöllisiä ominaisuuksia. Työsuojeluvaltuutett u Ahmad Douba tuli ensimmäisen kerran töihin Postille jo vuonna 1990. Reitti_9_2019.indd 15 Reitti_9_2019.indd 15 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 16 että nimestä ja ihonväristä riippumatta ihmisillä on samoja perustarpeita: oma ja perheen turvallisuus epävarmassa maailmassa. Ahmad painottaa, ettei millään yhteiskunnalla ole varaa haaskata sen inhimillisiä resursseja. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa nyt aikuistuvan toisen sukupolven maahanmuuttajien kohdalla, mutta myöskään ensimmäisiä maahanmuuttajasukupolvia ei kannattaisi ”uhrata” jättämällä heitä ulkopuolelle. – Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen aiheuttaa kuulumattomuuden tunnetta, turhautuneisuutta ja ryhmien sisäänpäin kääntyneisyyttä. Se voi johtaa myös sosiaaliseen levottomuuteen, mikä ei ole myöskään valtaapitävien intresseissä. Työsuojeluvaltuutett u: loppu syrjinnälle Ahmad Douba palasi Postille vuonna 2007, kun Syyriassa syttyi sisällissota, hänen perheenjäsentensä kodit tuhottiin ja nämä joutuivat pakenemaan Turkkiin. Pikkusiskon mies kuoli pommituksissa ja tämän perhe tarvitsi apua. Douba tarvitsi lisää tuloja ja osaavalle tekijälle löytyi pian töitä Vantaan Logistiikkakeskuksesta. Vaikka maahanmuuttajien määrä oli 2000-luvulle tultaessa Suomessa kasvanut niin, että monimuotoisuus voisi olla jo tuttua, on yhteentörmäyksiä tullut myös viime vuosien aikana. Douba on muun muassa joutunut sanomaan työkavereiden edessä epäreilulle esimiehelle, että tämä on mielivaltainen pikkulapsi. – Esimiehen pitäisi olla asiallinen. Kokemukseni auttaa minua jo taistelemaan. En anna kenenkään enää syrjiä minua ilman perusteita. Viime keväänä työkaverit pyysivät, että asettuisin ehdolle työsuojeluvaltuutetun vaaleissa. Nyt Douba edustaa Logistiikkakeskuksessa, ulkomaanpostissa sekä Liedon ja Seinäjoen jakeluterminaaleissa työskenteleviä postilaisia. Hän uskoo voivansa taustansa ansiosta auttaa työntekijöitä erityisen hyvin syrjintäasioissa. – Työsuojeluvaltuutetun täytyy olla rohkea, sillä edustamasi henkilöt odottavat sinulta jotain. Olen kuin salama – kun kuka tahansa työkaveri tarvii apua, minä olen ensimmäinen tuki. Suomalainen nimi saa kutsun haastatt eluun Tutkija Akhlaq Ahmedin vertaisarvioitu tutkimusartikkeli työnhaussa piilevästä syrjinnästä julkaistiin tänä syksynä Sociological Inquiry -tiedejulkaisussa. Tutkimuksessaan Ahmad vastasi tuhanteen työpaikkailmoitukseen, kuhunkin viidellä hakemuksella. Hakemusten kuvitt eelliset lähett äjät olivat muuten tasavahvoja hakijoita, mutt a näistä yhdellä oli tyypillinen suomalainen nimi, yhdellä englantilainen, yhdellä irakilainen, yhdellä venäläinen ja yhdellä somalialainen nimi. Kuvitt eellisissa hakijoissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä. Kaikkien kuvitt eellisten hakijoiden koulut oli käyty Suomessa, mikä viitt asi siihen, ett ä hakija on joko syntynyt Suomessa tai muutt anut Suomeen nuorena. Kaikki myös puhuivat erinomaista suomea. Hakemuksia lähti matalapalkkaisille aloille, joilla on paljon avoimia työpaikkoja: ravintolatyö ja pitopalvelu, vähitt äiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu. Haussa oli tasaisesti eri osaamistason tehtäviä ja niitä lähetett iin tasaisesti tyypillisen aloilla vallitsevan sukupuolijakauman mukaisesti, siis naiset hakivat enemmän asiakaspalvelutehtäviin. Tutkimuksen tulokset kertoivat ankarasta todellisuudesta. Suomalaisilla nimillä tehdyt työhakemukset saivat ylivoimaisesti eniten haastatt elukutsuja. Seuraavaksi tuli englantilaiset, sitt en venäläiset, irakilaiset ja viimeisenä somalialaiset. Tämä kertoo voimakkaasta etnisestä syrjinnästä työmarkkinoilla. Niilläkin aloilla, joilla työskentelee jo paljon ulkomaalaisia, rekrytoija palkkaa suomalaisen hakijan, jos sellainen on tarjolla. Ulkomaalaisista hakijoista todennäköisimmin palkataan eurooppalainen ja mitä kauempana hakija on etnisestä valtaväestöstä, sitä vaikeampaa hänen on päästä edes työhaastatt eluun. Reitti_9_2019.indd 16 Reitti_9_2019.indd 16 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 17 Esimiestyötä tehdään melkein päätoimisesti tai täysin päätoimisesti Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen P-liitteen ryhmävastaavan moduulilla. Tämä ongelma on ollut PAUlla tiedossa jo useamman vuoden ajan. Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työehtosopimuksen osalta. Jos työnantaja tulkitsee mielestämme väärin työehtosopimusta, niin asiasta tehdään ensin erimielisyys, joka viime kädessä ratkaistaan työtuomioistuimessa. Ryhmävastaavan tehtävän sisällöstä ja vaativuudesta, ennen kevättä 2017, ei kukaan ryhmävastaava ole lähtenyt riitauttamaan asiaa. Tämä kertoo osaltaan työntekijöiden pelosta joutua negatiivisten seuraamusten kohteeksi, jos lähtee todistamaan asiassa. PAUlla on olemassa yhteisesti Postin kanssa sovittu toimenkuvaus, jossa todetaan, että ryhmävastaava voi tehdä esimiestyötä tukevaa työtä 25 35 % kokonaistyöajasta. Lopputyöaika on sitten tavallista P-liitteen mukaista postityötä. Tampereen lajittelukeskuksessa tehtiin organisaatiouudistus keväällä 2017, jolloin ryhmävastaavien toimenkuvaan lisättiin melkein päätoimisesti tehtävää esimiestyötä. Asiasta tehtiin paikallinen erimielisyys, jossa ei syntynyt sopua. Neuvottelua jatkettiin työnantajaliitto Paltassa, mutta sielläkään asia ei ratkennut. Käydyissä neuvotteluissa esitettiin, että ryhmävastaavat pääsisivät itse kuvailemaan työnsä sisältöä, mutta Palta olisi hyväksynyt vain paikallisen päällikön kertomaan asiasta. Ryhmävastaavien palkka työtuomioistuimeen Työtuomioistuin Ryhmävastaavien palkasta on käyty Postin kanssa vääntöä jo pitkään. Postin organisaatiomuutoksessa irtisanomisen kohteena olleille esimiehille on tarjott u ryhmävastaavan paikkaa, jonka osa on ott anut vastaan. He tekevät käytännössä entistä esimiestyötä pienemmällä palkalla. Ryhmävastaavien osalta heidän työnsä vaativuutt a ja palkkatasoa käsitellään joulukuussa työtuomioistuimessa. TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Koska asian käsittely erimielisyysneuvotteluissa huomattiin turhaksi, otettiin asia esille syksyn 2017 työehtosopimusneuvotteluissa. Ratkaisun löytämiseksi päätettiin perustaa työryhmä asiaa selvittämään. Ajatuksena oli, että asia saataisiin ratkaistua työryhmässä, koska työn sisältö oli täysin osoitettavissa. Työryhmä kuitenkin lakkautettiin ilman tuloksia ja PAU vei erimielisyyden työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Pääkäsittely asiassa on 16. – 17.12. Tuomiota voidaan odottaa jossain vaiheessa ensi vuotta. Toivottavasti voitamme oikeusjutun ja saamme laitettua pisteen esimiestyön palkkojen halpuutukselle. Tämäkin tapaus valitettavasti osoittaa, kuinka johdon puheissa oleva oranssi liekki ja työntekijöiden arvostus eivät kohtaa. Reitti_9_2019.indd 17 Reitti_9_2019.indd 17 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 18 Työtuomioistuin V uonna 2009 perustettiin työnantajaliitto Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry ja ”työntekijöiden yhdistys” SME ry lähes samanaikaisesti. Yhdistykset solmivat nopeasti alalle niin sanotun keltaisen työehtosopimuksen, jossa erillisjakelualan työntekijöille sovittiin huomattavasti heikommat palkat, kuin mihin he olisivat olleet oikeutettuja yleissitovan työehtosopimuksen nojalla. Yhdistysten perustamisella pyrittiin siis siihen, että alalla voitaisiin maksaa huomattavasti pienempää palkkaa kuin mitä työnantajat olisivat velvollisia työntekijöille maksamaan. SME ry:llä on ollut koko olemassaolonsa ajan kytköksiä työnantajapuoleen ja lisäksi sen toiminnan tosiasiallinen tarkoitus (pitää palkkataso yleissitovaa työehtosopimusta alempana) ei ole ollut työntekijöiden etujen mukainen. Pikemminkin alhaisen palkkatason säilyttämisellä on ajettu työnantajan intressejä. PAU onkin katsonut, että tällaista yhdistystä ei voida pitää laissa tarkoitettuna työntekijöiden yhdistyksenä. Hovioikeudelta lainvoimainen tuomio Jo vuonna 2015 Helsingin hovioikeus totesi lainvoimaisessa tuomiossaan, että SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys. Hovioikeus kiinnitti ratkaisussaan huomiota muun muassa siihen, että SME ry:n perustajilla oli kytkös työnantajapuoleen ja että yhdistyksen toiminnan tavoite säilyttää palkkataso yleissitovaa työehtosopimusta alempana on aidolle työntekijäyhdistykselle vieras. Lisäksi hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että SME ry:n edunvalvontatoiminta on ollut vähäistä. Koska SME ry ei ollut aito työntekijöiMainosjakajien SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys TEKSTI IIKKA AVELA, lakimies Työtuomioistuin antoi 5.11.2019 lausunnon siitä onko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry (SME ry) aito työntekijöiden yhdistys ja voiko se siten tehdä soveltamiskelpoisia työehtosopimuksia. Työtuomioistuimen mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys. den yhdistys, niin työnantajalla ei ollut oikeutta noudattaa SME ry:n niin sanottua ”keltaista työehtosopimusta” vaan erillisjakelualan työntekijän työsuhteessa tuli noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Sen sijaan, että työnantajat olisivat hovioikeuden ratkaisun jälkeen ruvenneet noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajat väittivät, että SME ry olisikin yhtäkkiä muuttunut ”aidoksi työntekijöiden yhdistykseksi” ja sen vuoksi työnantajat voisivat edelleen noudattaa ”keltaista työehtosopimusta”. Tämän vuoksi erillisjakelualan työntekijöiden palkka-asioista jouduttiin edelleen käymään oikeudenkäyntejä. Näiden oikeudenkäyntien seurauksena asia eteni työtuomioistuimen tutkittavaksi. Työtuomioistuimen ratkaistavaksi tuli kysymys siitä, onko SME ry aito työntekijöiden yhdistys ja voiko se siten tehdä lainmukaisia työehtosopimuksia. Toiseksi työtuomioistuin joutui jatkokysymyksenä ottamaan kantaa, tuleeko erillisjakelualalla noudattaa yleissitovaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta vai SME ry:n keltaista työehtosopimusta. SME ry:n tarulle loppu Työtuomioistuin antoi 5.11.2019 asiassa ratkaisun. Työtuomioistuimen mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys. Työtuomioistuimen mukaan SME ry ei voi tehdä lainmukaisia työehtosopimuksia ja näin ollen erillisjakelualalla on tullut noudattaa yleissitovaa viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Johtopäätöksissään työtuomioistuin painotti sitä, että SME ry:n keskeisimmällä perustajalla on ollut kytkös työnantajapuoleen, kun hän on toiminut erillisjakelualan yhtiön hallituksen jäsenenä sekä toimitusjohtajan sijaisena ja tätä kautta tuntenut myös SKE ry:n keskeisen perustajan. Toiseksi työtuomioistuin kiinnitti huomiota siihen, että SME ry:n toiminnan tosiasiallisena tavoitteena on ollut pitää alan palkkataso alempana kuin mitä se olisi, jos alalla noudatettaisiin yleissitovaa työehtosopimusta. Tällainen tavoite viittaa siihen, että yhdistyksen neuvottelutoiminta ei ole ollut riippumaton työnantajan vaikutukselta. Kolmanneksi työtuomioistuin korosti, että työnantajataho on rahoittanut SME ry:n toiminnan ja SME ry on tätäkin kautta ollut riippuvainen työnantajasta ja siten työnantajapuolen vaikutuksen alainen. Myös SME ry:n edunvalvontatoiminta oli ollut puutteellista ja vähäistä. Käytännössä työtuomioistuimen tuomio tarkoittaa sitä, että työnantajilla ei ole oikeutta noudattaa SME ry:n työehtosopimuksia. PAU tulee lähiaikoina tiedottamaan jäseniään siitä, mitä tämä tarkoittaa heille käytännössä ja miten erillisjakelualan palkkariitojen osalta tulee toimia. Pyydämme jäseniä seuraamaan liiton sivuja ja tiedotusta. Suomen Mainosjakajien etujärjestö SME ry osoitt autui työtuomioistuimen päätöksellä laittomaksi. Ruutukaappaus yhdistyksen sivuilta. Reitti_9_2019.indd 18 Reitti_9_2019.indd 18 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 19 K un kevään eduskuntavaalien alla SAK pyysi ammattiliitoilta hallitusohjelmatavoitteita, huomioimme edellä mainitun asettaessamme tavoitteita. Koulutuksesta lausuimme seuraavaa: ”Postilla on työntekijöitä, jotka ovat työiässä ja irtisanomisuhan alla. Nämä työntekijät ovat tehneet pitkän työuran yhdelle työnantajalle, heillä on usein käytynä kansatai peruskoulu tai joku ns. vanhentunut tutkinto. Tähän sopeutumiseen, uusiin tehtäviin tai ammattiin kouluttautumiseen tulee saada tukipaketti, joka mahdollistaa myös taloudellisesti heidän kouluttautumisensa joko työn ohella tai heti päättymisen jälkeen.” Hallitusohjelmassa hyviä kirjauksia Kesällä muodostetun Rinteen hallituksen ohjelmassa lukee seuraavaa: ”Tarjotaan yksilöityjä koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa mahdollistamalla myös ammatilliset näyttötutkinnot. Erityisenä painopisteenä otetaan huomioon vähän koulutetut, uudelleenkoulutettavat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat. Lisätään yritysten kanssa yhteishankintana järjestettävää työvoimakoulutusta... Kehitetään opintovapaata ja mahdollistetaan sen yhä laajempi käyttö aikuiskoulutustukea kehittäen. Aikuiskoulutustuki uudistetaan tukemaan työn ja opiskelun yhteensovittamista. Parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa.” Voi sanoa, että hallituksen ohjelmakirjaukset vastaavat kohtuullisessa määrin Koulutus Aikuiskoulutustuki uudistuu – hyöty PAUn jäsenille PAUssa vallan hyvin tiedämme, ett ä digitalisaation vuoksi postiala on kovassa murroksessa. Perinteisen jaett avan postin, kirjeiden ja aikakauslehtien määrä vähenee. Holtitt omasti vapautett u postikilpailu on tuonut alalle vain kermankuorintaan keskitt yviä yrityksiä. PAUn tavoitteita. Nyt edellä mainittu uudistus aikuiskoulutustukeen on lähtenyt lausuntokierrokselle 1.10. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle syksyn kuluessa. Uudistuksen voimaantulon ajaksi tähdätään 1.8.2020. Lakiluonnos keskusjärjestöjen yhteinen kanta Lausunnolle lähtevä lakiluonnos, joka on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteinen kanta, pyrkii seuraavaan: aikuiskoulutustuen laskentamalli uudistetaan siten, että soviteltu tuki määräytyy samoilla periaatteilla kuin täysiaikainen tuki. Uutta tulorekisteriä hyödynnetään ja siirrytään saman kaltaiseen maksuperusteisuuteen, kuten sovitellussa päivärahassa. Opiskelija voi uuden lakiesityksen mukaan opiskella aikuiskoulutustuella 30 tukikuukautta. Kun aikuiskoulutustukea käytetään päätoimiseen opiskeluun se edellyttää 4 opintotai osaamispistettä jokaista tukikuukautta kohden. Kun opiskelija on sovitellulla tuella ja hänen ansionsa pienenevät vähintään 50%, hän kuluttaa 2 opintotai osaamispistettä. Täysiaikaisella opiskelijalla on käytössä 30 tukikuukautta, esimerkinmukaisella sovitellun tuen saajalla on käytettävänä 60 aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa kuukautta. Käytännössä osa-aikaisessa opiskelussa tukikuukaudet kaksinkertaistuvat. Uudistuksen tavoitt eet Uudistuksella halutaan parantaa työikäisten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen luomalla nykyistä paremmat mahdollisuudet työn ja opintojen yhteensovittamiseen, selkeyttää hakijan kannalta aikuiskoulutustuen hakemista ja tuen ennakoitavuutta sekä keventää aikuiskoulutustuen hallintoa. Osa-aikaisen opiskelun tuki nousee reilusti. Kokoaikainen tuki pienenee kaikilta käyttäjiltä, pienija keskituloisilta pieneminen on siedettävä. Eniten kokoaikaista tukea leikataan 3500 € ja yli ansaitsevilta. Uudistuksella halutaan parantaa ennen kaikkea työn ja opiskelun yhteensovittamista, koska aikuisille suunnattu ammatillinen koulutus on rakennettu pääsääntöisesti toteutettavaksi työn ohessa osa-aikaisesti. Läheskään kaikilla ei ole varaa jäädä kokopäiväiseksi opiskelijaksi, koska tuki ei riitä elämiseen. Uudistus mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen aikuiskoulutustuella, koska palkansaajalla on käytössä 30 tukikuukautta. Kun tukea yksinkertaistetaan ja muutetaan maksuperusteiseksi se helpottaa esim. tuntipalkkaisten, vuoroja ylityötä tekevien, ylipäätänsä sellaisten työntekijöiden asemaa, joiden kuukausiansiot vaihtelevat. Opiskeluun lähtemiskynnystä laskee osa-aikaisen opiskelun pienempi opintopistevaatimus. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että uudistus tulee hyödyttämään PAUn järjestämisalalla työskenteleviä. Lähde: SAK:n Koulutusja työllisyysasioiden päällikkö, Mikko Heinikosken muistio. TEKSTI JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija Reitti_9_2019.indd 19 Reitti_9_2019.indd 19 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 20 T yöhön liittyvät jatkuvat muutokset aiheuttavat useimmille haitallista kuormitusta. Kuormitus voi tuntua erityisen kovalta sellaisissa tilanteissa, joissa työnteki-jöiden vaikutusmahdollisuudet muutoksiin ovat vähäisiä eivätkä muutosten vaikutukset ole selkeitä. Myös työhön liittyvä epävarmuus kuormittaa ja se onkin yksi työhyvinvoinnin suurimmista haasteista. Työmotivaatio ja kokemus työn mielekkyydestä vaihtelevat työuran varrella. Jotta ne säilyisivät hyvinä, tarvitaan työpaikoilla kokemusta työn arvostuksesta ja palkitsevuudesta. Lisäksi tärkeässä roolissa on oikeudenmukainen esimiestyö sekä työilmapiiri, joka perustuu turvallisuuteen, osallisuuteen ja luottamukseen. Luottamus onkin tärkeä turvan lähde muutoksen keskellä. Valitettavasti yksittäinen työntekijä ei voi luottamusta luoda, vaan se syntyy organisaation kulttuurista sekä työnantajan toimista. Kun sanat ja teot kohtaavat, on luottamustakin mahdollista syntyä – tämä tuntuu valitettavasti Postilta unohtuneen. Edunvalvojat paineen alla Edunvalvojien koulutuspäivillä pitämänsä luennon aluksi työpsykologi Markku Hokkanen tiedusteli työpaikoilla esiinTyössä jaksaminen kriisija muutostilanteissa Lokakuun alkupuolella työsuojeluvaltuutetut ja pääluott amusmiehet kokoontuivat Heimariin perinteisille edunvalvojien koulutuspäiville. Viimeisenä päivänä istutt iin alas kuuntelemaan luentoa työssäjaksamisesta kriisija muutostilanteissa. Tavoitt eena oli löytää edunvalvojille työkaluja niin oman jaksamisensa ylläpitämiseen kuin myös työpaikolle vietäväksi. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristösihteeri KUVA ISTOCKPHOTO tyvistä huolista ja ongelmista. Käyntiin lähti vilkas keskustelu arvostuksen, vaikutusmahdollisuuksien ja luottamuksen puutteesta sekä turvattomuuden, toivottomuuden ja epävarmuuden tunteista sekä motivaatio-ongelmista. Suuri kysymys, joka nousi esiin työmotivaatioon liittyen, oli kokemus Postin arvojen muutoksesta sellaisiksi, joita ei itse pysty allekirjoittamaan. Tällaiset arvoristiriidat ovat nekin haitallisen kuormituksen aiheuttajia ja johtavat ongelmiin jaksamisessa. Hokkanen muistuttikin keskustelijoita siitä, että säilyttääkseen identiteettinsä ihmisen on pyrittävä pitämään kiinni omista arvoistaan riippumatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu näin myös omasta jaksamisestaan on helpompi pitää huolta. Myös voimakas kokemus riittämättömyydestä nousi esille edunvalvojien puheenvuoroissa. Omassa roolissaan työpaikoilla edunvalvojilla on suuri huoli toisten jaksamisesta sekä omasta jaksamisestaan toisten tukena. Oman jaksamisen tukemiseksi Hokkanen ohjasi jokaista pitämään huolen ensisijaisesti omasta toimintakyvystään, mikä pätee tietysti jokaiseen, joka tällä hetkellä pyrkii Postin asettamien paineiden alla selviämään. Oma toimintakyky Edunvalvojille oman toimintakyvyn säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta jaksaa työssään auttaa muita jaksamaan. Samoin se on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle, jotta pystyy auttamaan myös itseään jaksamaan. Pitkään jatkunut paine ja stressi johtavat usein tilanteeseen, jossa tavoitteena on selviäminen ja jota varjostaa jaksamisen yrittäminen – ei varsinainen jaksaminen. Hokkanen muistutti, että tällainen strategia on huono, sillä tällaisessa tilanteessa jokainen päivä on lähempänä sitä päivää, kun ei enää jaksakaan. Ylläpitääkseen toimintakykyään ja purkaakseen tällaista päivittäisen selviämisen -kierrettä on hyvä keskittyä siihen, että vapaa-aika pysyy mielekkäänä kaikista työpaineista huolimatta. Joka päivä olisi hyvä tehdä sellaisia asioita, jotka kokee itselleen merkityksellisiksi ja mielekkäiksi, olivat ne alkuun kuinka pieniä tahansa. Töissä jaksamisen ei pidä tapahtua oman toimintakyvyn kustannuksella eikä sen pitäisi perustua kotoa varastamiseenkaan. Kotoa varastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki käytössä olevat voimavarat käytetään töissä, eikä niitä riitä enää kotielämään. Paineisen työelämän vuoksi paineistuva kotielämä ei tue jakReitti_9_2019.indd 20 Reitti_9_2019.indd 20 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 21 samista eikä tuo helpotusta töistä aiheutuviin epävarmuuden tunteisiin, joten on tärkeää pitää huolta siitä, että voimavaroja riittää myös kotiin vietäväksi. Muutoksiin valmistautuminen Kun muutoksia tapahtuu liikaa ja liian nopeasti, syntyy helposti tunne turvattomuudesta ja huoli tulevaisuudesta. On hyvä muistaa, että muutoksiin liittyvät asiat voidaan jakaa asioihin, joihin ihminen voi itse vaikuttaa ja asioihin, joihin taas ei voi vaikuttaa. Niin hankalaa kuin se onkin, on hyvä keskittyä niihin asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan ja välttää niiden asioiden murehtimista, joihin ei voi vaikuttaa. Oman toimintakyvyn maksimoimiseksi on pyrittävä minimoimaan turvattomuuden tunnetta sekä huolta tulevaisuudesta. Harva osaa ennustaa tulevaisuutta, mutta jokainen voi kohdallaan valmistautua tulevaan mahdollisimman huolellisesti. Huolten minimoimiseksi Hokkanen neuvoi jokaista laatimaan henkilökohtaisen toimintasuunnitelman, jolla voi hahmottaa itselleen olemassa olevia vaihtoehtoja sekä samalla vahvistaa hallinnan tunnetta omaan elämäänsä. Hallinnan tunnetta vahvistamalla taas pystyy torjumaan epävarmuuden tunteiden aiheuttamaa ja toimintakykyä syövää lamaannusta, mikä taas omalta osaltaan tukee jaksamista ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Ajatukset ohjaavat tunteita Omaan jaksamiseensa voi vaikuttaa myös vaikuttamalla omaan ajatteluunsa ja siihen, miten asioihin suhtautuu. Tärkein viesti, jonka Hokkanen antoi työpaikoille vietäväksi, oli muistutus siitä, että ajatukset ohjaavat tunteita – ei toisinpäin. Tunne on aina seurausta ajatuksesta, jolloin vaikuttamalla ajatuksiinsa voi vaikuttaa myös tunteisiinsa. Kun vaikutusmahdollisuudet muutoksiin ja niiden seurauksiin ovat vähissä, ainoa mihin voi vaikuttaa on siihen, miten niihin suhtautuu ja sitä kautta siihen, mitä tunteita ne herättävät. Jos antaa tunteiden hallita, hämärtyy ajattelu niin, että ajatukset ovatkin seurausta tunteista eivätkä faktoihin perustuvia. Psyykkisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi pitäisi pystyä hyväksymään vallitsevat olosuhteet sellaisina kuin ne ovat ja välttää niiden kohtaamista tunneperäisesti. Toki kyseessä on neuvo, jonka noudattaminen on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Postin tavoittelemat muutokset ovat niin mittavia ja perustavanlaatuisia, että vaikea niistä on selvitä vain suhtautumalla positiivisesti. Totta kuitenkin on, että kenenkään ei pitäisi joutua olemaan olosuhteidensa uhri ja nimenomaan tähän voi vaikuttaa ottamalla vastuun omasta suhtautumisestaan ja siitä seuraavista tunteista. Hokkanen huomauttikin, että on olemassa kaksi tapaa vaihtaa työpaikkaa – voi joko lähteä tai muuttaa suhtautumistaan puhtaasti omaa etuaan palvelevaksi. Passiivisuus pannaan Jatkuva muutos ja uhan alla eläminen aiheuttavat pelkoa ja ylläpitävät taisteluvalmiutta, jotka voivat lamaannuttaa ja passivoida. Passiivisuus, uhriutuminen ja toimintakyvyttömyys antavat valta-asemissa oleville entistä enemmän valtaa ja avaavat mahdollisuuden hyväksikäytölle. Olemalla aktiivinen toimija omassa elämässään ja olemalla rehellinen omille tarpeilleen ihminen ottaa vastuun omasta elämästään eikä vain passiivisena ota vastaan sitä, mitä kulloinkin eteen tulee. Jotta ihmisellä on mahdollisuus liikkua eteenpäin, on hänen pystyttävä hyväksymään ne olosuhteet, jotka pelkoa ja taisteluvalmiutta aiheuttavat. Luennollaan Hokkanen korostikin jokaisen vastuuta omasta elämästään sekä sitä, että jokaisen on pystyttävä auttamaan itse itseään. Olemalla rehellinen omille tarpeilleen ja toimimalla niiden mukaisesti voi säilyttää omanarvontuntonsa ja ylläpitää psyykkistä hyvinvointiaan vaikeuksista ja paineista huolimatta. Markku Hokkanen, Psykologian maisteri • 67-vuotias, työskennellyt yli 40-vuott a psykologina, koulutt ajana ja luennoitsijana • monipuolista osaamista ammatillisesta kuntoutuksesta, työnohjauksesta sekä työterveyshuollosta • kiinnostuksen kohteina mm. työyhteisötaidot ja ikäjohtaminen sekä erityisesti työntekijöiden välinen ja työyhteisön sisäinen yhteistyö ja toimintakyky ja tätä kautt a kehitt yvä työhyvinvointi • toiminut yhteistyössä Postin kanssa työterveyspsykologian ja työyhteisötoiminnan asiantuntijana eri puolilla Suomea Reitti_9_2019.indd 21 Reitti_9_2019.indd 21 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 22 • Keskity asioihin, joihin voit vaikutt aa. • Vältä murehtimasta niitä asioita, joihin et voi vaikutt aa. • Tee henkilökohtainen toimintasuunnitelma ja valmistaudu tulevaan huolella. • Huolehdi ensisijaisesti omasta toimintakyvystäsi. • Pidä kiinni mielekkäästä vapaaajasta työpaineista huolimatt a. • Tee joka päivä itsellesi tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. • Työssä jaksamiseen käytetyt voimavarat eivät saisi olla kotoa varastett uja. • Muista, ett ä ajatukset ohjaavat tunteita, ei toisinpäin älä anna tunteiden hallita. • Älä anna valtaa elämästäsi muiden käsiin. • Ole rehellinen omille tarpeillesi. Resilienssi eli selviytymiskyvykkyys Vastaus siihen, miksi toiset selviävät pahoistakin vastoinkäymisistä naarmuitta ja toisille pienetkin koettelemukset voivat olla liikaa, liittyy resilienssiin. Hyvä resilienssi suojaa trauman vaikutuksilta ja auttaa elämään hyvää elämää vastoinkäymisistä riippumatta. Vaikeuksien keskellä olisi hyvä keskittyä myönteisiin tunteisiin, koska ne tukevat toimintakykyä ja auttavat jäsentämään ajatuksia. Resilienssiin liittyy stressinsietoja ongelmanratkaisukyky sekä optimistisuus ja omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen. Lisäksi siihen liittyy kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan. Resilienssi ei ole kiinteä ominaisuus, vaan taito, jota voi harjoittaa. Omaa resilienssiään voi tarkastella muistelemalla menneitä vaikeuksia ja keinoja, joiden avulla on niistä selvinnyt. Voi myös pohtia, onko aiempien vaikeuksien kohdalla tehnyt jotain sellaista, mikä on ollut haitallista omalle jaksamiselle. Muiden selviämistarinoista voi löytää vertaistukea ja uskoa siihen, että itsekin selviää. Assertiivisuus eli jämäkkyys Jämäkkyys auttaa puolustamaan omia oikeuksia ja perustuu siihen, että kuuntelee omia tarpeitaan. Jämäkästi käyttäytyvä arvostaa itseään ja pidättäytyy arvostelemasta muita – on hyvä muistaa, että jämäkkyys ei tarkoita epäystävällisyyttä. Jämäkkyys tarkoittaa vastuunottoa omasta elämästä ja rohkeutta seistä omien sanojensa takana ja uskallusta puolustaa itseään. Liiallinen sopeutuvuus ja joustavuus voivat johtaa epätasa-arvoon ja hyväksikäyttöön. Kun pitää omia tarpeitaan arvossa ja ilmaisee ne jämäkästi, saavuttaa helpommin myös muiden kunnioituksen. Omien rajojen tunnistaminen ja puolustaminen sekä oman itsen arvostaminen ovat osa hyvää itsetuntoa. Jämäkkyyttä voi harjoitella. On hyvä muistaa, että ollakseen jämäkkä, täytyy ensin tutustua itseensä, omiin tarpeisiinsa ja omiin rajoihinsa. Muistilista muutoksessa jaksamiseen Apuvälineitä psyykkiseen jaksamiseen Reitti_9_2019.indd 22 Reitti_9_2019.indd 22 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 23 Reitti 23 Ay-majakka Postin hallitus teki toukokuussa 2018 päätöksen, että Postin voittoa on kasvatettava. Postin vuoden 2018 oikaistu liiketulos oli 44,8 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulosprosentti oli 2,8 %. Voitto olisi kasvanut 4 % tavoitteella 64 miljoonaan euroon. Vuoden 2018 liikevaihto oli 1610 milj. euroa. Postin johto on kertonut, että Posti on murroksessa, liikevaihto laskee, kun volyymit laskevat. Minusta on Postin hallitukselta aika outo päätös kasvattaa voittotavoitetta, samalla kun yhtiön tulot tulevat laskemaan. Vai onko Postin hallituksella paremmat tiedot tulevaisuudesta, kun tällainen päätös tehtiin? Ei kylläkään olisi ensimmäinen kerta, kun Postin johto kertoo jotain muuta yhtiön taloudellisesta tilanteesta kuin mitä se on. Vuoden 2015 työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä työnantajaliitto Paltan ja Postin edustajat kertoivat Postin olevan menossa konkurssiin, jollei palkkoja leikata. Julkisuudessa ilmoitettiin 72 johtoon kuuluvan lahjoittavan viikon palkan pelastaakseen yhtiön tulevaisuuden. Työntekijöitä toivottiin mukaan talkoisiin. Toki 2016 maksettiin johdolle korotettuja tulospalkkioita vuoden 2015 tuloksesta tästä silmänlumelahjoituksesta. Mikä oli sitten totuus taloudellisesta tilanteesta? • 2015 Postin oikaistu liiketulos 47,6 milj.€, osinkoa jaettiin valtiolle 18 milj.€ • 2016 Postin oikaistu liiketulos 47,1 ,milj.€, osinkoa jaettiin valtiolle 60 milj.€ • 2017 Postin oikaistu liiketulos 42,4 milj.€, osinkoa jaettiin valtiolle 40 milj.€ • 2018 Postin oikaistu liiketulos 44,8 milj.€, osinkoa jaettiin valtiolle 28,4 milj.€ Aika hyvin konkurssikypsältä fi rmalta. Valtiolle eli omistajalle on tuloutettu neljän viimeisen vuoden aikana 146,4 miljoonaa euroa. Kerrottiin epätotuuksia, jotta saataisiin henkilöstön palkkoja laskettua. Vuosien 2015-2018 aikana on irtisanottu ja osa-aikaistettu tuhansia työntekijöitä kaikista henkilöstöryhmistä, lakkautettu konttoreita, siirretty töitä ulkomaille. Viimeksi keväällä 2019 Tallinnaan. Laatu on heikentynyt ja asiakkaiden valitukset postin toiminnasta kasvaneet räjähdysmäisesti. On menty euro edellä ja yrityksen perustehtävä, olemassaolon peruste, postin kuljetus, jakelu ja asiakkaiden palvelu unohdettu täysin. Voiton lisääminenkö syynä Postin palkka-aleen? Palataan tähän nykytilanteeseen ja 700 pakettija logistiikkapuolen työntekijään, joiden palkkoja Posti aikoo epämääräisistä lupauksista huolimatta alentaa kymmenillä prosenteilla. Mitä tekee työntekijä, jolla on asuntolaina edelleen maksettavana kahden vuoden päästä? Palkka tipahtaa niin paljon, ettei lainoista enää selviä ja asunto menee pankille ja perhe kadulle. Varmaan Postin hallitus mietti aurinkoisella San Franciscon matkallaan, kuinka hyviä päätöksiä he postilaisten (lue johdon) ja yhtiön tulevaisuuden puolesta tekevät. Kiinnostava yksityiskohta on myös johdon bonusjärjestelmässä. 30 % painoarvolla on pakettiliiketoiminnan kasvattaminen. Ei siis puhuta pakettiliiketoiminnan tuloksen parantamisesta, vaan liikevaihdon kasvattamisesta. Tämähän on tietenkin selvää, että kun Posti tulee markkinahäirikkönä alennetuilla palkoilla haalimaan asiakkaita, niin tuloskin varmaan kasvaa tuohon Postin hallituksen asettamaan 4% tuottotavoitteeseen ja maksumiehenä ovat työntekijät. Postin väite kilpailijoista, jotka noudattavat halvempaa työehtosopimusta on täysin tuulesta temmattu. PostNordin ja Matkahuollon toimitusjohtajat kävivät 13.9. TV1:n Aamu-tv:ssä kertomassa, että kyseinen väite ei pidä paikkaansa. Toki saattaa käydä liiketoiminnan kasvattamisessa samalla tavalla kuin jokunen vuosi sitten. Posti osti elintarvikelogistiikkayhtiön, jonka liiketoiminta ryssittiin niin perusteellisesti, että tänä syksynä koko liiketoiminta ajettiin alas. Tästä liiketoiminnan haltuunotosta olen saanut useammalta henkilöltä tiedon, kuinka johto oli tilanteessa pihalla kuin lumiukko. Toivotaan nyt, että alettaisiin puhua totuuksia. Ei minulle ole mitenkään epäselvää, että Posti on hankalassa tilanteessa laskevien volyymien kanssa. Mutta Postin hallituksen tavoite voiton kasvattamisesta laskevilla markkinoilla kuulostaa todella oudolta päätökseltä. Postin mukaan yritys on kuralla ja postin hallitus edellyttää vain voiton kasvattamista. Varmaan joku taloustieteilijä osaisi tähän minulle käsittämättömään yhtälöön antaa vastauksen. Tai eihän se ole outoa, koska maksumiehinä tulisivat olemaan Postin työntekijät, joiden kohdalla Postin hallituksen arvostus näyttää olevan pyöreä nolla. Varmaan näillä Postin hallituksen päätöksillä saavutetaan Postin tavoite olla Suomen paras työpaikka 2020. Mitähän mieltä henkilöstö ja asiakkaat ovat tavoitteesta? TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Reitti_9_2019.indd 23 Reitti_9_2019.indd 23 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 24 Keskeisimmät muutokset • Viikkotyöaika muuttuu 38,15 tunnista 37,5 tuntiin (ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia/viikko). • Vuorokautinen ylityö 10 tunnin jälkeen maksetaan 50 % ja 12 tunnin jälkeen 100 % korotettuna. • Viikkoylityö maksetaan 50 % korotettuna. • Lisätyö (37,5 h–40 h) maksetaan 50 % korotettuna. • Keskimääräisestä viikkotyöajasta sovitaan työsopimuksella (0 h–XX h ei enää mahdollinen). • Työvuorolista tiedoksi viimeistään 2 vkoa ennen työviikon alkamista, työpaikkakohtaisesti voidaan sopia viikosta (jos tasoittamisjakso on vähintään 9 vkoa, annetaan työvuorolista tiedoksi viimeistään 3 vkoa ennen työviikon alkamista). • Työvuorolistaan merkitään tasoittumisjakson jäljellä olevat h/vko ja ka h/vko. • Sairaanhoidon sopimuksen taso muuttuu, uudesta tasosta ei ole vielä tietoa (ei ole osa kaupan alan työehtosopimusta). Joustovapaajärjestelmä poistui käytöstä 31.10.2019 • Jatkossa on käytössä kaupan alan vuosivapaajärjestelmä, koskee sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia. Vuosivapaan ansainta alkaa työsuhteen kestettyä 6 kk (siirrytään vanhoina työntekijöinä, joten asia koskee muutoksen jälkeen aloittavia työntekijöitä). • Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella (työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työ paikalla työnantajan käytettävissä). Työnantajan määTyöehtosopimuksen vaihtuminen tuo varastoalalle muutoksia TEKSTI JARMO TUOMINEN KUVA HANNA KAUPPINEN räämä koulutus lasketaan työaikaan siltä osin, kun työnantaja maksaa ansionmenetystä säännölliseltä työajalta, yrityskohtaiset käytännöt huomioiden. • Työntekijä ansaitsee jokaista 220 tosiasiallisesti tekemäänsä työtuntia kohden yhden kokonaisen vuosivapaan. Yhden vuosivapaan arvo on 7,5 tuntia. Vapaiden enimmäismäärä on 7pv/vuosi. • Vuosivapaan ajalta työntekijä saa palkkansa kiinteine lisineen, ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä. Kiinteitä lisiä ovat esimerkiksi kieli-, vastuuja henkilökohtainen lisä. Edunvalvonta säilyy toistaiseksi ennallaan, osaston nimi muutt uu Transvalin 3PL varastopalveluissa työskentelevien ammattiosaston uusi nimi on 1.1.2020 lukien PAM Etelä-Suomen logistiikan osasto ry 180. Edunvalvojat tulevat keräämään liitonvaihtoja uusia jäsenvaltakirjoja joulukuun aikana työpaikoille, aikataulu tarkentuu myöhemmin. Edunvalvonta suosittelee ilmoittautumista ja liittymistä keskitetysti paperiversiona, jotta voidaan varmistaa että homma menee kerralla oikein. Lisätietoja: Timo Saarinen, 040 741 7172, timo.saarinen@transval.fi Työehtosopimuksen vaihtuminen PAUn sopimuksesta PAMin sopimukseen tuo seuraavia muutoksia Transvallin Pks ja E-S 3PL työntekijöille. Reitti_9_2019.indd 24 Reitti_9_2019.indd 24 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 25 PAU 31.10. asti PAM 1.11. alkaen Tasoitt umisjakso 13 vko, enintään 26 vkoa enintään 26 vko, paikallisesti sopien 52 vkoa Työvuoroluett elo esillä viikkoa ennen 2 vkoa ennen, 9 vkoa ja pidemmissä tasoittumisjaksoissa 3 vkoa Säännöllinen työaika 38,15 h/vko, 5–9 h/pv 37,5 h/vko, enintään 9 h/pv työpaikkakohtaisesti sopien 12 h/pv (varasto) Lomautt amisen ilmoitusaika 1 kk ennen 14 pv ennen Vähentämisjärjestys tes 4 § 6 mom. ei ole Iltalisä klo 18–21: 20 % klo 18–22: 3,66 €/h Yölisä klo 21–06: 30 % klo 22–06: 4,31 €/h Lauantailisä Klo 13–24: pks 5,72 €/h, muu Suomi 5,53 €/h Klo 13–22: pks 5,35 €/h, muu Suomi 5,17 €/h Sunnuntailisä 100 % palkka 100 % palkka (myös korotett u iltaja yölisä) Lomapalkka Maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä Maksetaan ennen loman alkua (paikallisesti voi sopia toisin) Lomaraha Maksetaan kk-palkkalaisille 30.6, tuntipalkkalaisille 15.6. Maksetaan loman alkaessa (paikallisesti voi sopia toisin) Kikyt Päätt yivät 31.10. Sisältyvät kaupan alan vuosivapaajärjestelmään Olosuhdelisä 7 –11 % taulukkopalkasta 7 –11 % taulukkopalkasta 25 Reitti_9_2019.indd 25 Reitti_9_2019.indd 25 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 26 Käynnissä ei ole pelkästään ilmastonmuutos, vaan kaiken muutos. Luonnon monimuotoisuuden kato ei ole yksi ilmiö, vaan miljoonia ilmiöitä. Lajeja katoaa, populaatioita pienenee, ekosysteemejä häviää ja muuttuu. Muutos ei palaudu muutamaan yhdisteeseen tai kasvihuonekaasuun, vaan Käynnissä on kaiken muutos TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVAT TUOMO HEINÄVAARA Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin, miten ilmasto muutt uu, mitä siitä seuraa ja mitä sille pitäisi tehdä. Filoso? , tietokirjailija ja BIOS:n tutkija Ville Lähde : kaikkeen, mitä ihmiset tekevät. Merten tilanne ja viljelysmaat heikkenevät, makean veden varat hupenevat. Käynnissä on monta prosessia, jotka väistämättä järkyttävät politiikan ja ruoantuotannon suhteita. Ajatus siitä, että nykyiset vauraat maat pysyisivät suht’ samanlaisina, ei ole mitenkään realistinen. Mahdollinen sivilisaation kriisi Koko tämä työnjako ja järjestelmällinen riisto, globaalin kulttuurin aineenvaihdunta, mullistuu. Mikään yhteiskunta ei selviä siitä ennallaan. Suomi ei voi mitenkään ajatella olevansa suojassa. Riskit eivät koske vain köyhimpiä, sillä tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvaltain Reitti_9_2019.indd 26 Reitti_9_2019.indd 26 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 27 ruoantuotanto on riskialtis. Yhdysvalloista voi tulla ruuantuoja. Potentiaalisesti ilmastonmuutos on oikea sivilisaation kriisi. Ei se lopeta ihmisyyttä, mutta jos epäonnistumme ihan kunnolla, niin parinsadan vuoden aikana se voi lopettaa monimutkaiset, laajat yhteiskunnat. Asteista viis, kaikki on tehtävä Olennaista on, että päästöt saadaan alas niin nopeasti kuin voidaan. Ensimmäinen tavoite on hiilineutraalius, sitten -negatiivisuus. Vaikka tavoitteet eivät täyttyisi, niin pitää jatkaa anyways. Senkin jälkeen, jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, on jotain tehtävissä. On tietysti riski, että mennään rajusti jonkun turvarajan yli. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä niin sanottuja positiivisia takaisinkytkentöjä voi käynnistyä, ekosysteemit voivat mullistua perin juurin ja peruttamattomasti. Kukaan ei tarkasti tiedä, missä kohtaa näin voi käydä. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä täytyy saada alas, sillä se on ainoa keino estää merenpinnan kohtalokas nouseminen. Maaseutu voisi elpyä uudestaan Meidän pitäisi toteuttaa ekologinen jälleenrakennus, jolla turvataan tulevaisuus. Ne ovat nämä nykyiset lapset, joiden tulevaisuus on vaakalaudalla, eivät mitkään hypoteettiset lapset. Energia-, ruokaja liikennejärjestelmiä on muutettava suunnitelmallisesti ja koordinoidusti. Ruoantuotannosta on tehtävä sopeutuvaisempaa, monilajisempaa, olosuhteisiin reagoivaa ja työvoimavaltaisempaa. Ainoa keino siihen on, että viljelijä saa ruuasta riittävän korvauksen. Parhaimmillaan tämä johtaisi maaseudun elpymiseen. Työn reilu uudelleenjärjestely Paljon on puhuttu oikeudenmukaisesta siirtymästä ja työtakuusta. Espanjassa esimerkiksi ammattiliitot ovat mukana, kun fossiiliteollisuutta ajetaan alas ja työntekijöille tarjotaan uusia työpaikkoja. On luotava uudenlaista elinkeinotoimintaa. Jos muutoksia ei aleta systemaattisesti tekemään, niin jossain vaiheessa elinkeinoaloja alkaa dominomaisesti romahdella ympäri Suomen. On välttämätöntä muuttaa politiikan reunaehtoja: sitä, mikä on realistista ja välttämätöntä. Niitä ei pidä yllä mikään abstrakti kapitalismi, vaan hirveän iso joukko äänekkäitä yhteiskunnallisia keskustelijoita. Sairaaloista ei tarvitse luopua Ilmastopäästöt eivät ole olleet sataan vuoteen kestävällä tasolla. Ehkä 50-60-70-lukujen aineellinen, nautittu elintaso olisi vielä mahdollista tuottaa kestävästi, mutta energiantuotanto ei silloinkaan ollut kestävää ja oltiin jo kasvu-uralla. On mahdollista säilyttää nykyisen elintason tärkeimmät puolet koulutuksineen, kirjastoineen ja sairaaloineen, vaikka luovumme katumaastureista. Mutta arvostuksia pitää vääntää rajusti eri suuntaan. Lopulta ainoa keino muutokseen on, että painetta tulee tarpeeksi ja mahdollisimman monesta suunnasta. Eivät poliitikot sitä itsestään tee. Arvostuksia pitää vääntää rajusti eri suuntaan. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteett iasiantuntija Riku Lumiaro: Riippuu aikajänteestä, onko monimuotoisuuden kato vai ilmastonmuutos pahempi ongelma. Biodiversiteettikato on siinä mielessä huolestuttavampi, että hiiltä voi sitoa, mutta lajien häviäminen on aina totaalista. Ilmiöt kuitenkin kytkeytyvät toisiinsa. Ilmastonmuutos iskee pahiten sinne, missä on jo valmiiksi huonoimmat olosuhteet. Länsimaissa pystytään ehkä jotenkin sopeutumaan, mutta elämä tulee muuttumaan. Lajeilla on arvo sinänsä Täällä ei vielä ymmärretä, miten hirveän suuri muutos lajikato on. Elinympäristöt häviävät ja sirpaloituvat kaikkialla yhtä aikaa. Lajeilla on arvo sinänsä. Luonto, lajit ja monimuotoisuus ovat kehittyneet kymmenien ja satojen miljoonien vuosien aikana ja ovat nyt häviämässä peruuttamattomasti 50-100 vuodessa. On paljonkin, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä. Meillä on 600 000 yksityistä metsänomistajaa, jotka voivat vaikuttaa paljonkin siihen, tehdäänkö avohakkuita ja jätetäänkö säästöpuita, lahopuita. Perinnemaisemien, puutarhojen ja niittyjen ylläpito olisi tärkeää, kuten myös karjan laiduntaminen ja se, että jätetään suojakaistaleita ja että ympäristötukea ohjattaisiin tällaiseen maatalouteen. Pääskyt ja sorsalinnut vaarassa Muuttolinnuista tulee häviämään noin 80 prosenttia, erityisesti ne trooppisissa maissa talvehtivat, kuten pääskyt, suokukko ja kahlaajat. Vaarassa ovat myös sorsalinnut, kuten heinätavi ja punasotka. Lintuja on jo hävinnyt erittäin nopeasti ja pelkästään Suomesta on hävinnyt 312 eläinlajia. Kultasirkku on jo hävinnyt, seuraava häviäjä on ehkä nisäkkäistä naali. Lopun lajiromahdus voi tulla hyvinkin nopeasti. Pari astett a on haihatt elua On turha kysyä, mitä tapahtuu, jos jatketaan näin, kun me jatketaan näin. Mitään ei ole vielä tehty. Tavoitteena on rajata maapallon lämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä 1,5 asteeseen, joka näillä näkymin ylitetään vuonna 2050. Reitti_9_2019.indd 27 Reitti_9_2019.indd 27 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 28 Kaksi-kolme astettakin on haihattelua, ei meillä ole käytännössä mitään mahdollisuuksia pysäyttää lämpötilan nousua edes siihen. Ei kukaan halua luopua tämmöisestä kivasta, mitä meillä on. Intia tuplaa hiilivoimalansa vuoteen 2030 mennessä, eikä Saudi-Arabia ole luopumassa öljystään. Puola on rakennettu miltei kokonaan hiilelle ja niin edelleen. Kasvun määrät ovat valtavia myös väestöpuolella. Tuskinpa ihmiset kärsivät ihan hiljaa sen, että niiden omaisuus tuhoutuu. Tästähän ei paljon puhuta. Millä ihmeellä Saudi-Arabiassa eletään, jos ei öljyllä? On vain huonoja ratkaisuja Jos tässä on yhtä ydinvoimalaa rakennettu 20 vuotta, niin en usko, että ydinvoima on ratkaisu energiakysymykseen. Energian puolesta helppoja ratkaisuja ei ole, on vain huonoja ratkaisuja. Energianlähteistä 40 prosenttia pitäisi muuttaa uusiutuviksi, mutta jos lisätään vaikka hakkuita ennestään, se lisää biodiversiteettikatoa. Sama koskee vesivoimaa. Tuulivoimaloita tarvittaisiin 1200 lisää, mutta niitäkin vastustetaan. Aurinkoenergia on ainoa, jota ei vastusta kukaan, mutta sen kasvun pitäisi lisääntyä aivan räjähdysmäisesti. Ja kun meillä vielä vuonna 2100 tulee ehkä niitä pakkashuippuja olemaan, niin se ei riitä. Suomessa pian Unkarin ilmasto Olisi täysin eria asia, jos meillä olisi vaikka 200 vuotta aikaa, mutta nyt puhutaan muutamasta kymmenestä vuodesta. Todennäköisempää on, että vuoteen 2100 mennessä maapallon ilmasto on lämmennyt 7-8 astetta. Vaikka estäisimme ilmastonmuutosta kaikilla mahdollisilla keinoilla, neljä astetta vuoteen 2100 on todennäköinen. Meillä on täällä pian Unkarin ilmasto. Mitä tapahtuu niille miljardeille ihmisille köyhemmissä maissa? Ilmastonmuutos tietää massiivisia sotia, nälänhätää ja kansainvaelluksia. Kulutushuippu on vasta edessä Ilmastonmuutoksen kieltäjät haluavat tietenkin pitää elintasonsa. Kestävä elintapa tarkoittaisi, että ei lennetä ulkomaille, syödään korkeintaan kerran viikossa lihaa, polkupyöräillään kaikkialle. Se vaatisi ihan toisenlaisen yhteiskunnan. Nythän vasta on saavutettu lihankulutuksen huippu. Öljynkulutuksessa ei globaalisti ole vielä edes huippua saavutettu. Lentämisessä ollaan huippulukemissa, sieltä on vielä pitkä matka alas. Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja ja mitä me teemme edellä, sitä muut perässä. Pysyäkseen toimintakykyisenä uhkien alla kannattaa nauttia elämästä hyvällä omallatunnolla ja tehdä se, mikä on tehtävissä. Aurinkoenergia on ainoa, jota ei vastusta kukaan. Vapaa tutkija ja kirjoitt aja Olli Tammilehto: Olen aika vakuuttunut siitä, että nyt realistinen yli neljän asteen lämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä muuttaa olosuhteita niin, etteivät ne enää sovellu ihmiselle. On aivan hullua arpapeliä, että liiallinen lämpeneminen yritetään estää 50 prosentin todennäköisyydellä. Se on täysin mieletöntä. Mikään, mitä teemme Suomessa tai Euroopassa ei riitä, mutta on velvollisuutemme toimia tavalla, joka yleistyessään riittäisi. Yhteiskunnallisia muutoksia voi tapahtua alta aikayksikön. Kasvukritiikki vaietaan kuoliaaksi Greta Th unbergkin on usein esittänyt talouskasvukritiikkiä, mutta ei sitä uutisoida missään. Kasvuyhteiskunnan pitää tuottaa koko ajan uutta. Se johtaa myös valtavaan varjotyöhön, johon kuuluu suuri osa ei-virallisesta työstä. Palkaton työ ylläpitää virallista taloutta. Ei ole kysymys siitä, että elämä kurjistetaan, vaikka meillä olisi hyvin paljon nykyistä pienempi materiaalinkulutus. KuReitti_9_2019.indd 28 Reitti_9_2019.indd 28 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 29 lutuksesta iso osa on kompensaatiota sille, että ihmisiä kohdellaan kuin jotain koneen rattaita. Lapset ovat uhanalainen joukko Th unbergin suosio kertoo siitä, miten lapset ovat uhanalainen joukko. Se, ettei lapsille ole tulevaisuutta, käynnistää vallankumouksia. Ongelma on liikkeiden sulauttaminen nykyiseen järjestelmään ja uskottelu, että tämä ratkaistaan jollain teknisellä konstilla. Usein suuret järjestöt nielevät kaiken todellisen vastarinnan ja ruohonjuuritasolta nouseva ääni heikkenee. Tässä on jo 30 vuotta luvattu ratkaista ilmastonmuutos. Ei ole tehty yhtikäs mitään, mikä olennaisesti vaikuttaisi! Ehkä jossain kohtaa alkaa valjeta, miten sikamaista toimintaa tämä on ollut jo vuosikymmeniä. Ihmiset eivät tarvitse johtajia Ihmiset pystyvät luomaan toisenlaisen yhteiskunnan hetkessä. Vuonna 2011 Argentiinassa valta siirtyi yhtäkkiä talouskaaoksessa paikalliskokouksille. Myös suuronnettomuudet näyttävät, etteivät ihmiset seiso tumput suorina ilman johtajaa, vaan organisoituvat itse. Siitä on olemassa vakuuttavaa katastrofi sosiologista tutkimusta. Usein vallankumoukset ovat hyvin nopeita prosesseja, vaikka niillä on pitkät juuret. Vallankumouksellinen tilanne syntyy aina, kun poliitikot möhlivät ja on väistämätöntä, että he möhlivät. Yhdessä toimiminen on vastaus Todennäköisyysskenaario valitettavasti on, että kaikki tuhoutuu. Kauhean suuret voimat vetävät tätä nykyistä eliöjärjestelmää tuhoon, siinä mielessä en ole kovin optimistinen. Mutta täytyy yrittää parantaa mahdollisuuksia. Vielä on mahdollista luoda parempi, demokraattisempi yhteiskunta. Ihmiselle, joka haluaa tehdä jotain, sanoisin, että lähde tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Se auttaa ahdistukseen ja tuo perspektiiviä. Voit toimia jo olemassa olevissa liikkeissä tai koota itse jonkun ryhmän. Suomessa toistaiseksi saa vielä kokoontua vapaasti ja epämuodollisesti. Tämä on aivan hullua arpapeliä. Reitti_9_2019.indd 29 Reitti_9_2019.indd 29 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 36 Reitti_9_2019.indd 30 Reitti_9_2019.indd 30 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 31 Vuosien varrelta Postilaiset katuviestin voitt oon Montrealissa Edessä vasemmalta Jari Gröhn, Jouni Rukkila, Raine Harjula ja Ensio Lehtonen. Takana huoltajina matkalla toimineet Sisä-Suomen postialueen tiedott aja Tuomo Koivisto (vas.) ja Lehtipalvelujen aluejohtaja Uolevi Saarimäki. TEKSTI TUOMO KOIVISTO P osti oli vuonna 1988 edustettuna Suomi Hiihtää-tapahtumassa, jossa Tampereen postilaisista koottu joukkue hiihti 55 kilometrin osuuden Kaupista Orivedelle. Samalla osuudella oli mukana myös Kanadan Montrealin postin liikuntavastaava Raymond Baril. Hän esitti Oriveden hämärtyvässä illassa yllättävän ajatuksen osallistumisesta Montrealissa juostavaan katuviestiin. Mielenkiintoinen ajatus jäi itämään toteutuen sitten keväällä 1990. Juoksijoiksi valittiin Ylöjärven Ryhtiä edustava Ensio Lehtonen, Ylöjärvellä myöskin asuneet, mutta tamperelaista Teivo Stayersia edustaneet Jari Gröhn ja Raine Harjula sekä helsinikiläinen Puotinkylän Valtin Jouni Rukkila. New Yorkistra Montrealiin matkattiin Greyhoundilla ja löytyihän se Raymondin meille varaama loistoluokan hotelli ja kiireinen, vauhdikas mies itsekin. Ennen kisapäivää tutustuttiin lajittelukeskukseen, jonka läheisyydessä Canal Lachinen rantoja seuraten oli 2,5 kilometrin reitti, jonka kukin viestiviejä juoksi kahdesti. Joukkueita oli mukana peräti 101, joista miesten joukkueita 67. Suomalaisista avausosuuden juossut Gröhn aloitti räväkästi juosten heti koko kisan nopeimman ajan 15.33. Myöskin Harjula, Rukkila ja ankkuriosuuden juossut Lehtonen kasvattivat etumatkaa muihin ollen lopulta ylivoimaisia uudella reittiennätyksellä. Toiseksi sijoittui paikallisen postin Messagries Prioritaire ennen parin vuoden takaista voittajaa Hydro-Quebecia. Viimeisenä iltana Montrealissa Raymond antoi suomalaisille ylimääräisiä sydämentykytyksiä ajaessaan vauhdilla kaupungin läpi ikivanhalla volkkarillaan. Oli kohtalon suopeata johdatusta, että selvisimme ehjin nahoin Kanadan Postin tarjoamalle illalliselle. Reitti 31 Reitti_9_2019.indd 31 Reitti_9_2019.indd 31 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Voinko osallistua lakkoihin? Työskentelen käsittelyssä ja minut siirrettiin liikkeen luovutuksessa Posti Palvelut Oy:hyn. 1.11.2019 alkaen työnantaja soveltaa minuun Teollisuusliiton työehtosopimusta, vaikka olen edelleen PAUn jäsen. Voinko osallistua PAUn lakkoihin? PAU on tehnyt järjestöpäätöksen, jossa työt on asetettu lakkoon. Näitä lakon alaisia töitä ei kenenkään työntekijän tule tehdä. Lakko on laillinen. Jos työnantaja muuta väittää, niin lakon laillisuuden päättää aikanaan tuomioistuin, ja tästä ka ntaa vastuun liitto eikä yksittäinen työntekijä. Työrauha ei koske Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita/postityöntekijöitä, ryhmävastaavia ja huolitsijoita (PeC), jotka ovat PAUn jäseniä. Voinko toimia lakkovahtina vuosilomalla? Olen jäämässä lomalle 11.11-23.11. Työnantaja on sanonut, että jos toimin lakkotoimikunnassa tai lakkovahtina vuosilomalla, minulta pidätetään palkka. Onko tämä oikein? Työnantaja ei voi pidättää palkkaa jos vuosilomasi alkaa 11.11.2019 klo 00:00 ja lakko alkaa 11.11.2019 klo 6:00. Lakon alkaminen ei keskeytä työntekijän jo aloittamaa vuosilomaa. Lomapalkka tulee maksaa lakon aikanakin normaaliin tapaan. Työnantajalla ei ole oikeutta pidättää loma-ajan palkkaa, riippumatta siitä mitä työntekijä tekee lomallaan. Jos lakko alkaa ennen lomaa, niin työntekijä ei jää työnantajan ilmoittamalle vuosilomalle lakon aikana. Tämä siitä huolimatta, että työnantaja on ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta ennen lakon alkamista. Työnantajan ilmoitus vuosiloman ajankohdasta on siis tällaisessa tapauksessa vaikutukseton. Työnantajan ennen lakkoa antama ilmoitus on kuitenkin sitova siltä osin kuin se koskee aikaa lakon päättymispäivän jälkeen. Vaikutt aako lakko vuosiloman kertymiseen? Pohdimme työpaikalla lakon vaikutusta vuosilomaan. Vaikuttaako se lomaan millään tavalla? Kyllä vaikuttaa. Työstä poissaoloa lakon vuoksi ei lueta työssäolon veroiseksi ajaksi laskettaessa lomanmääräytymiskuukaudelta kertyvää vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. !!! Reitti_9_2019.indd 32 Reitti_9_2019.indd 32 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 33 Pääluottamusmies Keijo Kujansuu nukkui pois vaikean sairauden murtamana sunnuntaina 20.10.2019. Vaatimatonta Keijoa arvostettiin aikanaan Postiliiton eri tahoilla ja osastoissa suuresti. Hän oli liitossa ja Porin osastossa merkittävä vaikuttaja, edunvalvoja, taustatuki ja ideoija. Hän oli aina asiallinen ja luotettava, mutta säilytti siitä huolimatta vilpittömän, ovelan poikamaisuutensa loppuun asti. Keijo oli Pomarkun poikia. Työnhakuun lähikaupunkiin Poriin piti lähteä 60-luvun lopulla. Töitä löytyi postinjakelusta ja hän asui poikamiesboxissa erään tunnetun toisen Porin osaston vaikuttajan kanssa, kunnes löysi Hilkkansa ja avioitui. ”Kepu”, kuten hänen lempinimensä kuului, jakoi postia eri puolilla Poria. Useimmille sen ajan postilaisille tuli tutuksi Kepun punainen Opel Kadett. Hän oli ammattiyhdistysasioista innostunut ja liittyi heti Postiliiton Porin osastoon. Hänet opittiin hetimiten tuntemaan aktiivisena ja tunnollisena työntekijöiden asioiden esiintuojana. In memoriam Keijo Kujansuu 5.6.1950-20.10.2019 Osastoa johtivat vielä 1970-luvulla esimiehet ja Keijo ja Olkkosen Juha olivat uutena nousevana sukupolvena ajamassa parannuksia postimiehille. He pystyivät uudistamaan alueen virkarakennetta merkittävästi paremmaksi neuvokkaalla sopimuksella. Keijon kyvyt havaittiin koko alueella ja hänet valittiin -80 luvun puolivälissä Lounais-Suomen piirin pääluottamusmieheksi. Tuossa toimessa hän oli viitisen vuotta, kunnes Postista tuli liikelaitos. Tällöin tummanharmaa Toyota Crown oli Keijon tuttu kulkuneuvo alueella. Seuraavaksi Kujansuu valittiin Porin alueen työsuojeluvaltuutetuksi, jota tehtävää hän hoiti viitisen vuotta. Tämän jälkeen hän siirtyi valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Tuossa tehtävässä liiton toimisto ja koko Suomi oppi tuntemaan porilaisen sitkeän ja vaativan neuvottelijan, jolta syntyi ratkaisuehdotuksia asiaan kuin asiaan. Keijo toimi tässä tehtävässä vuosisadan vaihteeseen, jolloin hänen uurastuksensa oli vienyt voimat ja hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Keijo toimi edelleen taustalla Länsi-Suomen osastossa varsinkin edunvalvojien kehittäjänä ja taustavoimana. Hän osallistui aktiivisesti osaston alkuaikojen historian tutkimiseen ja kertoi niistä osaston 100-vuotisjuhlista alkaen useissa tilaisuuksissa. Viime töikseen vahvana järjestömiehenä Kujansuu perusti Porin Eläkeläisposteljoonien kerhon, johon hän sai runsaasti postimiehiä mukaan keskustelemaan ja tarinoimaan entisistä ajoista. Keijo seurasi urheilua aktiivisesti ja varsinkin pesäpallo oli hänelle tärkeä laji. Porin Pesäkarhujen peleissä hänet usein tapasi. Keijo harrasti Porin Postimiesten kalakerhossa kireitä siimoja ja voitti sitkeydellään useita kilpailuja. Myös metsä oli Keijon sydäntä lähellä ja siellä hän vietti paljon aikaa eläkevuosinaan. Keijoa jäävät kaipaamaan vaimo Hilkka ja heidän poikansa Tommi sekä runsas joukko postilaisia niin Porista kuin ympäri Suomea. KARI SALONEN JA ESA MAJALAHTI Reitti_9_2019.indd 33 Reitti_9_2019.indd 33 14.11.2019 13.54 14.11.2019 13.54
Reitti 34 Paremmin kuin ennen? Hyvinvointi syntyy merkityksellisestä työstä, elämästä ja oppimisesta. Kolumni MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kolumni on kirjoitt ajan viimeinen Reitt i-lehdessä. P ikkumies, 3 vuotta, tuli meille hoitoon pariksi päiväksi räkätaudin iskemänä. Hän kertoi ottaneensa mukaan työpuhelimen. Se oli liimautunut hänen käteensä, ajoipa hän traktorilla tai rakensi legoista laivoja. Olihan puhelin hiukan vanhanaikainen, nokialainen, isältään saatu ja toimimaton. Mitä työtä sinä teet? kysyin. Teen vähän semmoisia paperilankoja. Tulostan niitä tällä työpuhelimellani. Minkälaiset sinun työpäiväsi ovat? Mulla alkaa aina aamulla työt ja loppuu viideltä. Minä teen työtä ihan joka päivä. Yöksi sentään kelpasi viereen pehmoinen unipupu, ei työpuhelin. Mutta aamulla herätessä hän totesi, ettei voi enää nukkua, täytyy mennä työhön, siellä on kiirettä. Lapsityöläisemme tuli mieleen, kun istuin Työsuojelurahaston 40-vuotisjuhlaseminaarissa. Rahasto tukee erilaisia työelämän kehittämisja tutkimushankkeita. Teemana oli, mikä on työelämässä paremmin kuin ennen. Tilaisuuden avaaja nosti esiin työntekijöiden koulutustason rutkan nousun ja fyysisen työsuojelun. Myös naisia kohdellaan paremmin kuin ennen. Kuitenkin useimmat korostivat, että kiire ja epävarmuus ovat kasvaneet, henkinen paine lisääntynyt ja mielenterveysongelmat yleistyneet. Kunnes lavalle nousi nuori mies, täysi vastakohta muille asiantuntijoille. Hän oli tekoälyn fani biohakkeri Teemu Arina, välkkyvässä rusetissaan ja oikeanlaista valoa suodattavissa silmälaseissaan, joista tosin patteri loppui kesken kaiken. Niskaan oli laitettu anturi, joka kehotti nostamaan vartalon pystyyn, jos se oli lysähtänyt liian koukkuun. Vyötäröllä oli anturi, joka mittasi ilmanlaatua ja sormessa vireyttä ja unta analysoiva sormus. Meillä on hyvä tulevaisuus. Voimme muokata ihmistä teknologian sovelluksilla ja myös ulkoista ympäristöämme, esimerkiksi puhdistaa hengitysilman. Ja jos raaka-aineet loppuvat maapalloltamme, voimme louhia niitä muilta planeetoilta. Tekoälykö oppisi puolestamme ja hoitaisi työt? Eräs professoreista totesi tähän, että sata vuotta sitten visioitiin, miten nykyisin tehtäisiin töitä enää tunti päivässä ja kuinka tuottavuuden kasvu mahdollistaisi tämän kaiken. Tekoälyn oppimiskykyä on vahvasti liioiteltu, se on kaukana siitä, mitä lapsi oppii vanhemmiltaan. Niin tai näin, tuottavuuden kasvun nimiin vannomisen aika alkaa olla ohi uuden sukupolven mielestä. Luonnonvaratkaan eivät siihen enää riitä ja ihan lähivuosina tuskin pääsemme muille planeetoille. Talouskasvu ei tutkimustenkaan mukaan ole enää vuosikymmeniin lisännyt ihmisten hyvää oloa ja elämäntyytyväisyyttä. Teknologia on siis kehittynyt, mutta arvomme ovat juuttuneet vanhaan kaavaan: kulutukseen ja rahaan. Hyvinvointi syntyy kuitenkin merkityksellisestä työstä, elämästä ja oppimisesta. Ja ennen kaikkea reiluudesta: jokainen ihminen on tärkeä. Luotan uuteen sukupolveen, se on syntynyt kännykkä kädessä, mutta toivottavasti sydän paikallaan, jos meistä vanhemmista ei ole mihinkään. Reitti 34 Reitti_9_2019.indd 34 Reitti_9_2019.indd 34 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 35 Menoon mukaan Eläkeläiset virkistyivät Nurmijärvellä Pirkanmaan Posti-Tele senioreiden lomaviikkoa vietettiin toistamiseen Nurmijärvellä Lomakoti Kotorannassa 30.9.-5.10. Tuo lomaviikko oli mielestäni mieliinpainuvin mitä yhdistys on viettänyt. Ohjelma sisälsi runsaasti liikuntaa sekä sisällä että ulkona. Pihalla olevassa kodassa oli grillihetkiä, jossa paistettiin makkaroita, lettuja ja tikkupullia. Välillä laulettiin. Viikon ohjelman vetäjänä toimi opaskoulutuksen saanut opas, joka vei meidät retkelle luontoon päivittäin. Siellä hän osoitti tuntevansa metsät ja niiden antimet kuin suoraan herbariosta. Puuhastelimme myös paljon sisällä. Lomakodin palvelut ja Posti-konsernin työhyvinvointisäätiön kuljetukset ansaitsivat kiitoksen. Palasimme Kotorannasta todella virkistyneinä. Vilkas lomaviikko osoitti, että eläkeläisenkin elämä voi ajan kuluessa rikastua ja tulla monipuolisemmaksi. Usein eläkkeelle jäävä kohtaa tyhjän kalenterinsa. Tuota tyhjän kalenterin viestiä meidän eläkeläistenkin tulee välttää. Se on vältett ävissä juuri eläkeläisyhdistysten toiminnan kautta. Toivon, että kollegani ovat kokeneet samaa. Elämä on monipuolistumisen kautta rikastunut. Terveisin MATTI ASUNTA Vuokraa Nuotiorannasta mökki vuodeksi PAUn Lahden osaston lomaviett opaikka Nuotiorannan mökki 5 vuokrataan vuodeksi huhti-toukokuusta 2020 alkaen (vuokra-aika toistaiseksi). Mökki on rakennett u vuonna 1965. Mökissä on tilaa 20 m2+ 7 m2 kuisti. Mökin remontoinnin ammatt iosastolle suoritt aa Erkki ”Yyki” Finnström. Hän on luvannut mökin olevan vuokratt avissa huhti-toukokuussa 2020. Mökin vuosivuokra on 950,00 € + sähkö 8 €/kk. Tulipesällisestä mökistä laskutetaan nuohous sen suoritt amisen jälkeen. Vuonna 2019 nuohousmaksu oli 30,00 €. Mökissä 5 säilytetään tulipesä. Vuosivuokran voi tällä hetkellä maksaa vaihtoehtoisesti seuraavasti: • Kolmessa erässä: maaliskuu, kesäkuu, syyskuu (kuun viimeinen arkipäivä) + sähkö heinäkuussa + nuohous suoritt amisen jälkeen. • Vuokra + sähkö jaetaan 12 osaan. Eräpäivä joka kuukauden ensimmäinen arkipäivä + nuohous suoritt amisen jälkeen. • Vuokra + sähkö jaetaan 6 osaan. Eräpäivä joka toisen kuukauden ensimmäinen arkipäivä + nuohous suoritt amisen jälkeen. Taloudenhoitajan kanssa voi sopia itselleen sopivamman järjestelmän. Koko vuoden vuokralaput postitetaan yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen. Vuosikokouksessa päätetään Nuotiorannan mökkien vuokrat vuositt ain. Mökin 5 siirtyminen toistaiseksi vuokralle arvotaan suljetulla lippuäänestyksellä PAUn Lahden osasto ry:n toimikunnan maaliskuun 2020 kokouksessa. Kiinnostus Nuotiorannan mökkiin tulee ilmoitt aa viimeistään 29.2.2020 mennessä kirjeellä osoitt eeseen PAUn Lahden osasto ry , Puhelinkatu 2 , 15230 Lahti tai sähköpostilla ammatt iosaston talousosaston yleismiehelle: pena.wikman@phnet.? Arvonnan voitt ajan kanssa tullaan tekemään kirjallinen vuokrasopimus ennen vuokrauksen alkamista. Lisätietoja Nuotiorannan isännöitsijältä: Heikki Haverinen, 045 652 1120 tai heikki.haverinen@suomi24.? . Mökin remontt iin liitt yviin asioihin vastaa Erkki Finnström, 045 112 2740 ja sähköpostilla erkki226@luukku.com. Reitti_9_2019.indd 35 Reitti_9_2019.indd 35 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 36 På svenska Kan jag delta i strejker? Jag arbetar i postbehandling och blev fl yttat till Posti Palvelut Oy vid överlåtelse. Från och med den 1 november 2019 börjar arbetsgivaren tillämpa Industrifackets kollektivavtal till mig, även om jag fortfarande är medlem i PAU. Kan jag delta i PAU:s strejker? PAU har fattat ett organisationsbeslut och arbeten är strejkbelagda. Dessa strejk belagda arbeten ska ingen arbetstagare utföra. Strejken är laglig. Om arbetsgivaren påstår annat, besluter domstolen senare om strejken är laglig eller ej. Fackföreningen är ansvarig för strejken, inte enskilda arbetstagare. Arbetsron gäller inte paketsortere/postarbetare, gruppansvariga och speditörer (PeC) som är medllemmar i PAU och arbetar vid Posti Palvelut Oy. Kan jag fungera som strejkvakt under årssemester? Jag ska ha semester från den 11 och tills den 23 november. Arbetsgivaren har sagt att om jag är med i strejkkommittén eller arbetar som strejkvakt, innehålls lönen. Är det rätt? Arbetsgivaren kan inte innehålla lönen om din semester börjar den 11 november 2019 kl. 00:00 och om strejken börjar den 11 november 2019 kl. 6:00. Inledning av strejk bryter inte arbetsgivarens semester som har redan börjat. Semesterlön ska utbetalas normalt även under strejk. Arbetsgivaren har inte rätt till att innehålla lönen för semestertid, oberoende av det som arbetstagaren gör under semestern. Om strejken börjar innan semestern, tar arbetstagaren inte emot årssemestern som arbetsgivaren har anmält. Det här gäller trots arbetsgivaren skulle ha anmält årssemesterns tidpunkt innan strejken börjar. Arbetsgivarens anmälning om årssemesterns tidpunkt har således inte någon betydelse i ett sådant fall. Anmälan som arbetsgivaren har givit före inledning av strejken är ändå bindande i den mån så det gäller tiden eft er strejkens slutdatum. Påverkar strejken intjänande av årssemester? Vi undar på arbetsplatsen hur strejken påverkar årssemestern. Har det några följder för semestern? Ja, det påverkar årssemestern. Vid räkning av semesterkvalifi kationsmånader räknas frånvaro från arbete på grund av en strejk inte med som en tid som är likställd med arbetade dagar. Enligt semesterlagen anses som full kvalifi kationsmånad en sådan kalendermånad för vilken arbetstagaren kan räkna sig till godo minst 14 arbetade dagar eller dagar som är likställda med arbetade dagar. Om arbetstagaren enligt avtal är i arbete så få dagar att han eller hon inte kan räkna sig till godo en enda kvalifi kationsmånad som innefattar 14 arbetade dagar, eller om endast en del av kalendermånaderna innefattar 14 arbetade dagar, anses som en full kvalifi kationsmånad en kalendermånad för vilken arbetstagaren kan räkna sig till godo minst 35 arbetade timmar eller timmar som är likställda med arbetade timmar. Likställd med arbetad tid anses sådan frånvarotid för vilken arbetsgivaren enligt lag är skyldig att betala lön till arbetstagaren. Ristikon ratkaisu K V U O S I O L A F A R H O T L O R U L I I M A I S I T A S S E R P O S K I I A A T I E S S Y L I T V M U R O S K A M A J O H E T K I O H U T V Ä H I T E N U L A H D U S A N I S R Ä P P I B I I S I R Ä H Ä K K Ä P A I S T I A K U N O S T E K S O U L T A I N V E K E S A A S T U K E T A S O T U E E L E N I A I O K A T T I L A T K U U M A A A U U Y K S I L S E O S A J E L U M U K I A R M E N I A I N N A N E N U N O T K O N N A R E E T S O T I L A S T A I T T O Palautearvonnan voitt aja lehdestä 8 /2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Pauli Malminen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Reitti_9_2019.indd 36 Reitti_9_2019.indd 36 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 37 In English Can I participate in the strike? I work in mail handling and I was transferred to Posti Palvelut Oy. Th e employer applies 1.11.2019 onwards Industrial union’s collective labor agreement even though I am still a member of PAU. Can I participate in the strike organized by PAU? PAU has made an organizational decision to strike. No work under strike should be done by anyone. Th e strike is legal. If the employer claims otherwise, the lawfulness of the strike will be decided by the court and the union will be held responsible, not the individual employee. Parcel sorters / postal workers, group advisors and freight forwarders (PeC) who are members of PAU are not aff ected by labor peace. Can I be a strike guard on annual leave? My holiday is from 11.11 to 23.11. Th e employer has said that if I work on the strike committee or as a strike guard on annual leave, my salary will be withheld. Is this right? Th e employer cannot withhold the salary if your annual leave starts at 00:00 am on 11.11.2019 and the strike starts at 6:00 am on 11.11.2019. Th e beginning of a strike will not interrupt the annual leave if the annual leave has already started. Even during a strike, holiday pay must be paid normally. Th e employer does not have the right to withhold holiday pay, irrespective what the employee does on holiday. If the strike begins before the holiday would start, the employee will not start the holiday. Th is is despite the fact that the employer has announced the date of the annual leave before the strike begins. In this case, the employer’s announcement of the date of the annual leave is therefore ineff ective. However, the employer’s notice given before the strike is binding regarding the time aft er the strike has ended. Will the strike a? ect the accrual of annual leave? We are wondering in the workplace how the strike aff ects annual leave. Does it aff ect holiday in any way? Yes it does. Absence from work due to a strike is not counted as equivalent working time when counting how much annual holiday has been accrued for a holiday determination month. According to the Annual Holidays Act, a calendar month during which an employee has accumulated at least 14 days at work, or the equivalent of 14 days at work, is considered to be a full holiday credit month. If, in accordance with the employee’s contract, the employee works on so few days that he or she does not therefore accumulate 14 days at work in any month or accumulates 14 days at work in only some of the calendar months, a full holiday credit month is considered to be a calendar month during which the employee has accumulated at least 35 hours at work or the equivalent of 35 hours at work. Any period of absence from work for which the employer is by law obliged to pay the employee is considered to be a period equivalent to time at work. Reitti_9_2019.indd 37 Reitti_9_2019.indd 37 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Tulorekisteri tyött ömyyskassojen käytt öön vuoden 2020 alussa Palkkaja ansiotulot on ilmoitettu tulorekisteriin 1.1.2019 alkaen. Työttömyyskassat alkavat saada tulorekisteristä ansiopäivärahan hakijaa koskevat palkkatiedot 1.1.2020. Kassat puolestaan alkavat lähettää tulorekisteriin tiedot maksamistaan etuuksista vuodesta 2021 alkaen. Tulorekisterin toivotaan helpottavan päivärahan hakijan asioiden hoitamista sekä ylipäänsä nopeuttavan ja yksinkertaistavan päätösprosesseja kassassa. Tietojen ilmoitt aminen, säilytys ja virheellisten tietojen korjaaminen Työnantaja eli suorituksen maksaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. On tärkeää, että tiedot on ilmoitettu oikein, koska tietoja käytetään laajasti. Jos kansalainen havaitsee omissa tulotiedoissaan puutteita tai virheitä, hänen on pyydettävä suorituksen maksajaa korjaamaan tiedot tulorekisteriin. Tulorekisteri tai kansalainen itse eivät voi muuttaa tulorekisterin tietoja. Tiedot säilytetään tulorekisterissä 10 vuotta tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Työnantajan tapa käytt ää tulorekisteriä vaikutt aa liitt eiden tarpeeseen Työnantaja voi ilmoittaa tulotietoja tulorekisteriin joko suppeaa tai laajaa ilmoitustapaa käyttäen. Tämän lisäksi työnantaja voi ilmoittaa tulorekisteriin vapaaehtoisia tietoja. Suppea ilmoitustapa tarkoittaa, että palkka ilmoitetaan ilman erittelyjä. Laajassa ilmoitustavassa palkka eritellään palkanosittain tarkemmin. Näiden lisäksi työnantaja voi halutessaan täyttää tietoja esimerkiksi poissaoloista ja palkan ansaintajaksoista. Jos työnantaja on täyttänyt tulorekisteriin palkkatiedot laajalla ilmoitustavalla ja ilmoittanut myös vapaaehtoisia tietoja, on todennäköisempää, että kassa saa ansiopäivärahahakemuksen käsittelyyn tarvittavat tiedot suoraan tulorekisteristä eikä hakijan tarvitse toimittaa erikseen palkkatai työsuhdetietoja. Kaikkia tietoja ei saada jatkossakaan tulorekisteristä Tulorekisteri helpottaa ansiopäivärahan hakemista monen henkilön kohdalla, mutta on mahdollista, että sinulta pyydetään jatkossakin palkkaja työsuhdetietoja. Tämä johtuu joko siitä, että tulorekisteriin ei ole täytetty tarvittavia tietoja, tai siitä, että tilanteessasi tulorekisterin tiedot eivät riitä päivärahahakemuksesi käsittelyyn. Omia palkkatietoja voi käydä jo katsomassa Jokainen palkansaaja voi halutessaan katsoa tulorekisteristä omat ajantasaiset ansiotulotietonsa. Palveluun tunnistaudutaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Näet omat tietosi kirjautumalla tulorekisteriin: www.tulorekisteri.fi Lähde: www.tyj.? ja www.tulorekisteri.? TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsitt elijä Reitti_9_2019.indd 38 Reitti_9_2019.indd 38 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 9 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 3.12. mennessä ja voita 20 € Reitti_9_2019.indd 39 Reitti_9_2019.indd 39 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.?/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Reitti_9_2019.indd 40 Reitti_9_2019.indd 40 13.11.2019 15.15 13.11.2019 15.15