• Reitti 1 Reitti • PASILAN MIES LÄHTI 22 • LAHJOITA AIKAASI 29 Sairaanhoito on arvokas työsuhde-etu 16 Ota koulutusopas talteen! Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti 10 | 2018 Lentopostia Oulussa 6 TALVIPÄIVÄT LÄHESTYY 15 Reitti_10_2018.indd 1 Reitti_10_2018.indd 1 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 2 Reitti 10 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 452 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Anu Rajakangas, Heikki Kankaala ja Pasi Paakkola Oulun postikeskuksessa Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 1/2019 2.1. 25.1. 2/2019 4.2. 28.2. 3/2019 4.3. 28.3. 4/2019 2.4. 29.4. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Lentopostin joutsenlaulu 10 Vuokratyöntekijästä ei yksilöityjä tietoja 11 Puheenjohtajalta 12 Postin suunnittelemat muutokset 14 Valtuusto muistutti vaalien merkityksestä 15 Talvipäivät lähestyy 16 Laaja sairaanhoito arvokas työsuhde-etu 18 Yhteistoimintalaki uudistuu 19 Satojen yt-neuvottelujen nainen 21 Ay-majakka: Voiko Posti olla vihreä 22 Pasilan mies lähti 24 Otteita työelämästä 26 Oletko älylaitteidesi orja? 28 Kysyvälle vastataan 29 Kolumni: Lahjoita vaikka aikaasi, se tekee hyvää 30 Menoon mukaan 31 Ristikko 32 På svenska 33 In English 34 Joulupakina 35 Metoo-kirja avaa keskustelun seksuaalisesta häirinnästä 36 Joskus on tullut aika tehdä vaikeita päätöksiä 37 Hae korvausta Ifi n vakuutuksista 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitus ja palautekortti 6 Päätösvalta ratkaisee 14 20 22 Reitti_10_2018.indd 2 Reitti_10_2018.indd 2 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAU:n toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Hiilineutraali paradoksi P osti ilmoitti marraskuussa lopettavansa kotimaan lentopostit vuoden vaihteessa. Päätöstään Posti perusteli ympäristösyillä ja kustannussäästöillä. Lentoteitse kulkee enää vain murto-osa lähetyksistä, kirjeiden jakeluja yksikkökustannusten nousua halutaan hillitä. Oulun postikeskuksen lentopostista vastaavat ”lentomiehet” ottivat tiedon pettyneinä vastaan, vaikka sitä osattiinkin odottaa. Pakettien kuljetuksista lentoteitse luovuttiin jo viime vuonna. Onneksi ehdin tutustua vielä Oulun lentomiehiin. Mainiota porukkaa ja rautaisia ammattilaisia. Lentomiesten työssä on ollut aina oma hohtonsa ja porukkaan on kuulunut monenlaista legendaa. Onpa erään entisen työntekijän virkatakkikin nostettu seinälle muistoksi jälkipolville. Vähenevien kirjeiden jakeluja yksikkökustannusten nousu on fakta, jota on turha kiistää. Liikenneja viestintäministeriön mukaan Posti kuljetti osoitteellisia kirjeitä kymmenisen vuotta sitten 1,1 miljardia kappaletta. Tämän vuoden osalta ministeriön arvio on enää reilu puolet tuosta, 625 miljoonaa kirjettä. Ja trendi jatkuu. Suurin syy kirjeen hiipumiseen löytyy jokaisen taskusta. Älypuhelin, netti ja erilaiset sosiaalisen median sovellukset varmistavat sen, että kehitys jatkuu. Digitalisaation lisäksi Posti voi katsoa myös peiliin. Peruspostitoiminnasta ja laadusta olisi pitänyt pitää parempaa huolta. Kun itse jaoin postia 90-luvulla, oli itsestään selvää, että hyllyt oli tyhjiä, kun lähdettiin kotiin. Ei puhettakaan kevennetystä jakelusta tai lähetysten kelluttamisesta. Asiakas oli ykkönen. Mutta onneksi on paketti. Viime jouluna Posti kuljetti yli 37 miljoonaa pakettia ja tänä jouluna tullaan rikkomaan luultavasti taas uudet ennätykset. Enteitä siitä antoi Black Friday-viikko, jolloin Posti teki historiansa kovimman viikkotuloksen, 1,3 miljoonaa pakettia. Joulukorttien tilanne onkin sitten jo toinen. Viime vuonna lähetettiin 26 miljoonaa korttia, alle puolet ennätysvuos ista. Mutta palataan vielä lentopostiin. Posti on sitoutunut hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja haluaa toimia muille vastuullisena esimerkkinä. Postin ympäristöohjelman tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Hyvä niin, mutta voiko loputtomaan kasvuun rajallisella maapallolla tähtäävä yritys olla oikeasti vihreä? No ei tietenkään. Toisaalla tässä lehdessä (s.21) pääluottamusmies Tommi Tienpää vastaa samaan kysymykseen näin: ”Tosiasiallisesti markkinatalous ei ole hiilineutraalia, mutta se voi kompensoida aiheuttamiaan ympäristöhaittoja päästömaksuilla. Hiilineutraali paradoksi”. Tommin kirjoitus kannattaa lukea. JUHA PÖYRY PS. PAU:n viestintäasiantuntijana ja Reitti-lehden toimittajana elokuussa aloittanut Emilia Kukkala irtisanoutui marraskuussa henkilökohtaisista syistä. Harmillisen vähän aikaa Emilia ehti meillä olla, mutta joka tapauksessa kiitos ja halaus Emilialle. Reitti_10_2018.indd 3 Reitti_10_2018.indd 3 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula PAU:n vuoden 2019 taskukalenteri postitettiin sen tilanneille viikolla 49. Kalenterista löytyy tärkeitä yhteystietoja ja muuta hyödyllistä tietoa mm. jäseneduista, liiton vakuutuksista, koulutuksesta, työttömyysturvasta ja eläkkeistä. Jos kalenterin tilaus unohtui, voit tehdä sen kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa www.pau.fi . Eläkeläiset saavat kalenterin ainoastaan ammattiosastonsa kautta, mikäli osasto on sen heille erikseen tilannut. Kalenteritilauksen voi peruuttaa ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. PAU:n kalenteri ilmestynyt Tyött ömyyskassan joulunajan aukioloajat Perjantaina 21.12.2018 suljemme klo 12.30. Työttömyyskassan asiakasja puhelinpalvelu ovat suljettuna joulun pyhinä 24.–26.12.2018 ja uudenvuoden tienoilla 31.12.2018 ja 1.1.2019. Jäsenmaksu säilyy ennallaan Liiton kokonaisjäsenmaksu säilyy ennallaan. Vuoden 2019 jäsenmaksu on 1,59 % työnantajan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta, kuitenkin enintään 90 euroa kuukaudessa . Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassan jäsenmaksu. Työttömyyskassan osuus jäsenmaksusta on 0,75 %. Mitä harrastat? Reitti-lehdessä on esitelty parin vuoden ajan jäsenten harrastuksia. Juttusarja jatkuu ja etsimme nyt uusia haastateltavia. Onko sinulla jokin harrastus, jolla tasapainotat työtäsi? Jokin intohimo, jonka parissa tykkäät viettää aikaa? Harrastus voi olla mitä vain, eikä sen tarvitse välttämättä olla ammattimaista tekemistä. Kerro omastasi osoitteeseen juha.poyry@pau.fi . Valitsemme harrastuksista aina jonkun jokaiseen Reitin numeroon. Reitti_10_2018.indd 4 Reitti_10_2018.indd 4 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 5 Reitti 5 Tietoa postilaisten eläkkeistä Työhyvinvointisäätiö tarjoaa tietoa postilaisten eläkkeistä. Ensimmäiset kaksi tilaisuutta järjestetään Helsingissä Postintaipaleella 12. ja 26. tammikuuta, molemmat kello 11.00 -14.00. Tarjolla on tietoa työeläkkeistä sekä työja virkaeläkkeiden yhteensovittamisesta. Tilaisuudet on tarkoitettu ensi sijassa 55 vuotta täyttäneille, mutta muutkin eläkeasioista tietoa tarvitsevat ovat tervetulleita. Lisätietoa tilaisuuksiin ilmoittautumisesta ja muista Työhyvinvointisäätiön palveluista löydät kotisivuilta www.tyohyvinvointisaatio.fi Eläkeinfojen päivämäärät • Helsinki 12.1.2019 klo 11–14, Postin pääkonttori, Brahe-sali, Postintaival 7A, 00230 Helsinki • Helsinki 26.1.2019 klo 11–14, P ostin pääkonttori, Brahe-sali, Postintaival 7A, 00230 Helsinki. Huom! Tähän tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä webinaari linkin kautta. • Kouvola 2.2.2019 klo 13–16, Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2, 45100 Kouvola • Jyväskylä 16.2.2019 klo 13–16, Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyväskylä • Rovaniemi 23.2.2019 klo 13–16, Sokos Hotel Vaakuna, Koskikatu 4, 96200 Rovaniemi Touhonen PAU:n hallitukseen PAU:n liittovaltuusto valitsi kokouksessaan 19.11.2018 Pasilan postikeskuksen varapääluottamusmies Pertti Touhosen Jari Pellikan tilalle liiton hallitukseen. Samassa kokouksessa Tero Kelkka valittiin liittovaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi Jarmo Tuomisen tilalle. Onnea ja menestystä valituille! Ota koulutusopas talteen Tämän lehden välistä löydät vuoden 2019 koulutusoppaan. Siitä löydät kaiken tarvittavan tiedon ensi vuoden sopimusja järjestökoulutuksesta. Liiton koulutustarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Maksuton koulutus on loistava jäsenetu. Käytä hyväksesi ja ilmoittaudu kursseille! Hyvää joulua ja onnellista uu tt a vuott a! T. PAU:N TOIMISTO Reitti_10_2018.indd 5 Reitti_10_2018.indd 5 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_10_2018.indd 6 Reitti_10_2018.indd 6 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 7 Lentopostin joutsenlaulu Posti ilmoitt i marraskuussa luopuvansa kotimaan postilennoista. Sotien jälkeen Suomessa alkanut lentopostiliikenne jää vuodenvaihteessa historiaan. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY LENTOKENTTÄKUVAT PASI PAAKKOLA Reitti 7 Reitti_10_2018.indd 7 Reitti_10_2018.indd 7 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 8 Työnkuva L uottamusmies Heikki Kankaala huokaa syvään. Vaikka tietoa postilentojen loppumisesta osattiin jo vuosi sitten odottaa, oli Postin päätös Oulun lentomiehille raskas pettymys. Posti hylkää tässä kilpailuvaltin, hylkäsi jo viime vuonna pakettien osalta. Täältä samana iltana postitettu pikapaketti oli lentämällä jo ennen puoltayötä Helsingissä. Nyt kirjekin myöhästyy. Kun iltavuoron tekemät kirjeet lähtee rekoissa Helsinkiin, ne on vasta aamukuudelta perillä. Posti perusteli muutosta kustannussyillä ja lentoliikenteen päästöillä. Yksittäinen kone lentää neljänä yönä viikossa. Tuo nyt kuulostaa lähinnä vitsiltä, kun vertaa tätä vaikka Frankfurtin lentovolyymiin. Lentopostia lennetään vielä vuoden vaihteeseen saakka neljästi viikossa linjalla Rovaniemi-Oulu-Helsinki-Oulu-Rovaniemi. Viime vuonna karsittiin jo paketit, sen jälkeen on lennetty vain kirjeitä. Lentoliikenteen loppuminen käynnisti Oulun postikeskuksessa yt-neuvottelut. Vaikka muutos ei johda henkilöstön vähentämiseen, tulee työvuoroihin ja sitä kautta työntekijöiden ansioihin muutoksia. Viikonlopun yövuorot loppuu, jotka on ollu meille korvausten takia arvokkaita. Myös erityistehtävälisiä tullaan irtisanomaan, Kankaala harmittelee. Lentomiehet ovat tehneet pokissa kymmenen tunnin yövuoroja omasta tahdosta. Vaikka yövuoron tekeminen on raskasta, on yötyön aikahyvityksen antamat pitkät vapaat auttaneet jaksamisessa. Läpivalaisusta dolleihin Kun Heikki Kankaala aloitti postissa 1980-luvun alussa, ei Oulun postikeskuksessa ollut vielä varsinaisia lentovuoroja. Postit vietiin ja noudettiin irtosäkkeinä kentältä. Silloin lennettiin linjalla Oulu-Jyväskylä-Helsinki. Sunnuntain reittikoneeseen tehtiin iltavuorossa Helsingin toimipaikkoihin tarkempaa lajittelua. Viitenä päivänä oli postilentoja jossain muodossa. Lentopostin kulku lähettäjältä vastaanottajalle on pääpiirteissään säilynyt samana. Suurin muutos koskee lähinnä turvallisuuspuolta. Kun postilähetykset tulee keräilykuljetusten kautta postikeskukseen, ne menee täällä esiselvityksen kautta lajitteluun. Lajittelusta lentoon menevä posti tulee meidän läpivalaisuun eli turvatarkastukseen. Aiemmin täältä Oulun päästä ei koskaan tarkastettu mitä lennolle lähtevissä lähetyksissä oli. Tämä muuttui vuonna 2001. Läpivalaisun jälkeen lähetykset lastataan dolleihin. Konteille ei ole enää juurikaan käyttöä, kun pakettien kuljetus lennoilla lopetettiin. Lastaamisen jälkeen lentokentälle lähtevä auto sinetöidään ja sinettinumerot lähetetään lentokentän turvatarkastukseen. Sitten Postin rekka vie postit kentälle ja lentomiehet lähtee perään omalla autolla. Kentällä koneen lastaukseen mennään turvatarkastuksen kautta. Kone lastataan ja sidotaan huolellisesti yhdessä kenttähenkilökunnan eli RTG:n miesten kanssa. Nykyisin lennetään puolalaisten pienellä SAAB-koneella, ennen Finnairin isolla Airbussilla ja MD-koneilla, Kankaala kertoo. Lupia joka lähtöön Turvatarkastuksen tulon jälkeen Postin lentomiehet ovat käyneet turvatarkastajakoulutuksen, joka täyttää EU:n yhteiset vaatimukset siviili-ilmailun turvaamisesta. Sama koulutus on myös lentokentän kenttähenkilökunnalla. Kolmen vuoden välein on aina kolmen päivän kurssi. Siinä on teoriakoe, jossa käydään läpi kaikki lentoon liittyvät vaaralliset aineet. Kokeessa on monta osiota. Puolen vuoden välein täytyy tehdä simulaattorikoe, jonka jälkeen Trafi hyväksyy sen. Simulaattorikokeessa on kuvanlukukoe, jossa täytyy lukea 50 turvatarkastuskuvaa ja löytää niistä kymmenen pommia. Jos niitä ei löydä, tulee hylky. Kankaala kertoo tehneensä vuoden 2001 jälkeen yli 50 turvallisuuspuolen erilaista nettitestiä. Postiduunareissa on legendoja. Lentomies Harri Kollinin virkatakki on nostett u pokin seinälle. Lentokoneessa on ahdasta. Lastit on sidott ava huolella. Reitti_10_2018.indd 8 Reitti_10_2018.indd 8 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 9 Lentomiehiltä vaaditaan lentokentälle myös kulkulupa (id-kortti) ja lentokentän ajolupa. Laskentatavasta riippuen tässä hommassa pitää olla 7-8 eri lupaa. Sekin kertoo työn vaihtelevuudesta. Meillä pitää olla trukkiluvat, lentokonttien ja lentokoneen lastauslupa. Lisäksi tarvitaan oma lupa työkaluihin, joita kentälle viedään. Oulun postikeskuksen lentovuorossa on kuusi henkilöä eli kolme kahden hengen paria. Tuuraajia on saman verran. Yövuorossa on aina kaksi kerrallaan. Yövuoro on kymmenen tunnin vuoro, klo 20-06, iltavuoro klo 16-22.30 tai 14-22.30. Tunnit vaihtelee tasoitusjakson mukaan. Rovaniemen postit tulee SAAB-koneella 19.30. Kone seisoo sen aikaa kentällä, että ne saadaan täällä lajiteltua. Iltavuorossa ollaan puolet ajasta raskaan postin käsittelyn puolella. Yövuoro poikkeaa normaalista käsittelyn työstä enemmän. Iltavuoro siirtyy klo 20 lentopostiin yövuoron avuksi. Lentopostin puolella työntekijöiden työsuhteet ovat olleet pitkiä ja vaihtuvuus pientä. Tämä ei ole ihme. Lentomiehen tehtävä Oulun postikeskuksessa on aina ollut vapaata ja itsenäistä. Työ on vaatinut erityisosaamista, vastuuta ja luovuutta. Toisinaan eteen on tullut ongelmia, joihin on haettu asiakkaan kannalta parhaita ratkaisuja. Viime kesänä yhden hammaslääkärin viisumit oli hukassa, kun tultiin pela väliseen yöhön. Viisumit oli tullu tänne ja hammaslääkärillä oli aamukuudelta lento. Vietiin hänelle suoraan ne viisumit, josta tuli kyllä kiitosta. Vuosien varrella lentomiehet ovat paikanneet paljon myös lehtikuljetuksia ja vieneet elintärkeitä verilähetyksiä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Lentopostin historia on täynnä mitä kummallisimpia tarinoita. Yksi on jäänyt Heikki Kankaalan mieleen pysyvästi: ”Kerran 90-luvulla kun menimme kentälle hakemaan postia, oli Finnairin rahdista eksynyt meidän kärryyn postisäkkien ja laatikoiden joukkoon massiivinen puulaatikko. Ei katott u sitä sen tarkemmin, ajateltiin vaan, ett ä postin pakett ihan tämä ja ajeltiin siitä sitt en grillille tauolle. Vainaja kateissa No, kun päästiin sieltä pokin pihalle, nähtiin kun esimies seisoo laiturilla hermona ja huutaa, ett ä jumalauta jätkät missä se ruumis on!? Mehän oltiin tietenkin, ett ä mikä ihmeen ruumis? Esimies sanoo siihen ääni vapisten, ett ä lentokentältä soitett iin, ett ä veikö ne postimiehet sen vainajan? Sitt en kun alett iin purkaa sitä rahtia ja lukemaan rahtikirjaa, huomatt iin, ett ä tämä laatikkohan on Finnairin rahtia. No siellähän oli tuhkauurna, joka oli tullu Norjasta Helsingin kautt a Ouluun. Lähdettiin siitä tietenkin viemään uurnaa takaisin lentokentälle, jonne omaiset oli tullu vainajaa vastaan. Kolme vartt ia tosiaan kaupungilla pyöritt iin ja grillilläkin käytiin. Mutt a kovin vaan oli hiljanen kaveri matkassa. Eli tämmösiä hauskojakin tappauksia on satt unu”. Reitti 9 Oulun postikeskuksen lentomiehiä. Vasemmalta Heikki Kankaala, Ari Päätalo, Markku Hanhela ja Pasi Paakkola. Reitti_10_2018.indd 9 Reitti_10_2018.indd 9 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 10 Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on määräys, jonka mukaan työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle, kun palkataan uusia työntekijöitä. Tarkoituksena on, että tällä tavoin myös luottamusmies pysyy ajan tasalla toimipaikan henkilöstöstä. Luottamusmiehelle kerrotaan työntekijän nimi, työyksikkö, työaika ja mikäli kyseessä on määräaikainen työntekijä määräaikaisuuden kesto ja peruste. Loppuvuodesta 2015 lähtien Posti Oy lisäsi huomattavasti vuokratyövoiman käyttöä. Vuokratyövoiman käytössä ja vuokratyöntekijöiden työsuhteissa kuitenkin syntyy välillä erilaisia ongelmia. Olisikin hyvä, että luottamusmiehet saisivat tietoja myös vuokratyöntekijöistä, jotta edunvalvojat pystyisivät puuttumaan myös vuokratyöntekijöitä koskeviin epäkohtiin. Vuokratyövoiman käytön lisäännyttyä edunvalvojat ovatkin pyrkineet pysymään ajan tasalla myös vuokratyöntekijöiden tilanteesta omien työntekijöiden lisäksi. Vuokratyöntekijöiden edunvalvonnan kannalta asiaa mutkistaa kuitenkin se, että heillä on eri työnantaja. Luottamusmiesten ja työnantajan välillä syntyikin erimielisyys siitä, onko työnantajalla velvollisuutta antaa vuokratyöntekijöistä samat tiedot kuin omista uusista työntekijöistä. Työehtosopimuksessa on sovittu, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvontaja tiedonsaantioikeudet sekä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoiman käytössä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä. PAU:n näkemykTyötuomioistuin: Vuokratyöntekijästä ei tarvitse antaa yksilöintitietoja luott amusmiehelle TEKSTI IIKKA AVELA, lakimies sen mukaan tämä olisi tarkoittanut sitä, että myös vuokratyöntekijöistä toimitetaan luottamusmiehelle samat tiedot kuin omista työntekijöistä. Työnantaja kuitenkin tulkitsi TES-määräyksiä toisin ja katsoi, että vuokratyöntekijästä ei tarvitse toimittaa näitä tietoja. TES-määräysten oikea tulkinta saatettiin työtuomioistuimen ratkaistavaksi ja PAU vaati vahvistettavaksi, että luottamusmiehelle on annettava vuokratyöntekijöistä samat tiedot kuin omista uusista työntekijöistä. Työtuomioistuin joutui kuitenkin toteamaan, että TES-määräykset oli kirjoitettu sanamuodoltaan tulkinnanvaraisesti ja niiden oikea tulkinta jouduttiin ratkaisemaan sen perusteella, mitä osapuolet olivat tarkoittaneet määräyksistä sovittaessa. Tältäkin osin työnantajaja työntekijäpuolen kertomukset erosivat toisistaan ja lopputulemana työtuomioistuin joutui ratkaisemaan asian äänestämällä. Kolme tuomaria oli sitä mieltä, että työntekijäpuolen tulkinta oli oikea, mutta vastaavasti kolme tuomaria oli sitä mieltä, että työnantajan tulkinta on oikein. Puheenjohtajan äänellä asia kuitenkin ratkesi työnantajan eduksi. Lopputulemana siis oli, että työnantajan ei tarvitse antaa luottamusmiehelle yksittäisestä vuokratyöntekijästä yksilöintitietoja (nimi, työyksikkö, työaika, määräaikaisuuden kesto ja peruste). Tapaus on hyvä esimerkki siitä, että välillä riitakysymykset voivat olla hyvin tulkinnanvaraisia eikä niihin ole olemassa selkeää vastausta. Sen lisäksi, että osapuolet olivat asiasta eri mieltä, myös tuomareiden näkemykset jakautuivat tasan. Reitti_10_2018.indd 10 Reitti_10_2018.indd 10 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 A ika moni PAU:n jäsen miettii tulevaa työuraansa. Postiala on historian aikana tarjonnut suurimmalle osalle työntekijöistä vakaan työpaikan ja postilaisten työurat ovat olleet pitkiä. Harvinaista ei ole törmätä jäseneen, joka on ollut Postissa töissä yli 40 vuotta. Kehitys työelämässä on kulkenut kohti lyhyempiä työuria. Työpaikkaa vaihdetaan joko omasta tahdosta tai työnantajan aloitteesta. Vakituisen, kokoaikaisen työsuhteen sijaan yhä useammin tarjolla on osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita, vuokratyötä ja niin sanottua kevytyrittäjyyttä. Elämisen mahdollistamaa tuloa ei läheskään aina saa raavittua kokoon silpputöistä, vaan erilaisia sosiaaliturvan tukia joudutaan käyttämään palkkatulon täydentäjänä. Postikaan ei ole enää entisensä – monessakaan mielessä. Lähes kaikilla sen työpaikoilla on vaihtuvia vuokratyöntekijöitä, aina vaan enemmän määräaikaisia ja työnantaja puhuu ja ehkä jopa uhkailee osa-aikaistamisilla. Muutos on jatkuvaa. Epävarmuus tulevaisuudesta tuntuu olevan läsnä jokaisessa työpäivässä. Postin tuoteuudistuksen seurauksena asiakkaat saavat postinsa ensi vuonna hitaammin ja harvemmin. Tästä ei ole pelkästään kiittäminen Postia vaan lainsäätäjä kantoi asiassa oman kortensa kekoon, kun ministeri Bernerin johdolla kesäkuussa 2017 eduskunta hyväksyi uuden postilain ja mahdollisti kirjeen kulkunopeuden radikaalin hidastamisen. Tätä mahdollisuutta Posti nyt käyttää täysimääräisesti hyväksi. Ja olihan se tietysti vahvasti lobbaamassa uudistusta ja onnistuikin vakuuttamaan hallituspuolueet sen järkevyydestä. Posti tulee kertomaan uudistuksen johtuvan kiristyneestä kilpailusta (jota myös vauhdittaa toinen jakelualan halvempi työehtosopimus) sekä kirjemäärän laskusta. Molemmat syyt ovat varmasti totta. Työntekijöille uudistus on taas seuraava peikko. Mitä työsuhteille tapahtuu? Jos kirjeen kulkunopeus suunnitellusti hidastuu, mahdollistaa se jakelupäivien karsimisen, jota jo osittain edustaa ”kevennetty tiistai” ja ”joustava perjantai”. Se taas tarkoittaisi ainakin osalle osa-aikaista työsuhdetta, jos eivät muut työpäivät ole vastaavasti todella pitkiä. Valinta, jossa monen mielestä ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja valittavana. Kokonaan toisentyylinen vaihtoehto olisi jakaa postia Tanskan mallin mukaisesti eli niin, että jokaisena päivänä jakaja tekisi samankokoisen lenkin, mutta jaettava alue vaihtuisi. Tuoteuudistuksen seuraukset eivät näy vain postinjakajan arjessa vaan myös muissa ammattiryhmissä. Hitaampi kulkunopeus vie pois painetta käsitellä ja kuljettaa postia yötyönä, joka mahdollistaa postilentojen lakkauttamisen ja niin edelleen. Vuoden 2018 loppupuolella voikin vaan todeta, että työelämän muutosvauhti niin Postissa kuin muuallakin tuntuu vain kiihtyvän. Ainoa varma asia mitä vuodesta 2019 uskaltaa sanoa on, että muutos tulee jatkumaan. Uudenvuodentoiveena monella on varmasti se, että muutokset toisivat välillä epävarmuuden sijaan varmuutta tulevaisuuteen. Haluan toivottaa teille kaikille rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa! Toivottavasti saatte nauttia kiireettömästi läheistenne läsnäolosta. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Tulevaisuuden peikot Reitti_10_2018.indd 11 Reitti_10_2018.indd 11 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 12 K eräsimme yhteen työehdoista ja muista asioista nousseita kysymyksiä ja vastauksia. Työehtosopimuksella kysymyksissä viitataan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Olennaista on, että asioista sovittaessa lähtökohtana on vapaaehtoisuus eikä minkäänlainen painostaminen. Mitä on paikallinen sopiminen ja mihin se perustuu? Voiko kaikesta sopia? Paikallinen sopiminen perustuu työehtosopimukseen, jossa määritellään mistä voidaan sopia. Sopimisessa on oltava yhteinen etu, eikä se saa olla sitä että työnantaja ajaa läpi pelkästään omia etujaan. Paikallisessa sopimisessa on huomioitava myös eri työpaikkojen mahdollisuudet ja rajoitteet sopimiseen. Sopijaosapuolina ovat asiasta riippuen joko luottamusmies tai pääluottamusmies ja työnantaja. Yksittäinen työntekijä ei ole paikallisen sopimisen osapuoli. Yksittäisen työntekijän tekemät sopimukset ovat oikeusvaikutuksiltaan lähtökohtaisesti työsopimustasoisia. Keitä paikallinen sopimus koskee? Paikallinen sopimus koskee niitä työntekijöitä, joita (pää)luottamusmies edustaa. Paikallinen sopimus voidaan tehdä esim. koskemaan yhtä työntekijää, useita työntekijöitä, kyseistä työpaikkaa tai vaikka koko (pää)luottamusmiesaluetta. Onko luott amusmiesten pakko tehdä paikallisia sopimuksia? Mikään ei velvoita asioista sopimaan ja (pää)luottamusmies kartoittaakin aina tapauskohtaisesti onko sopiminen tessistä poikkeavasti järkevää. Työehtosopimukseen perustuvan (toistaiseksi voimassa olevan) paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Sopijaosapuoli (esim. plm) voi halutessaan irtisanoa sopimuksen. Toisaalta, jos työntekijä tai työntekijät haluavat paikallisen sopimuksen ei (pää)luottamusmiehen sitä kannata evätä. TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija Posti on tiedott anut henkilöstöä viime aikoina jakelu-uudistuksesta ja siihen liitt yvistä työaikajoustoista. Työnantajan tiedott aminen on aiheutt anut hämmennystä, kun on puhutt u mm. yhteisistä talkoista, tuoteuudistuksesta ja erilaisista vapaaehtoisista joustoista jakelutyössä. Mistä tietää onko työpaikalla tehty paikallisia sopimuksia? (Pää)luottamusmiesten tulee tiedottaa aina tekemistään paikallisista sopimuksista työpaikoilla. Paikallinen sopimus olisi hyvä olla nähtävillä työpaikoilla esim. ilmoitustaululla. Voit aina kysyä asiasta luottamusmieheltä. Varsinkin jakelussa työnantaja on suunnitellut tekevänsä entistä lyhempiä ja toisaalta pidempiä päiviä. Mikä on kokoaikaisen postityöntekijän työpäivän pituus ja voiko se vaihdella? Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi (työaika tasoittuu tasoittumisjakson aikana 38 t 15 min./vko), työvuoron pituus on vähintään 5 tuntia ja enintään 9 tuntia. Työehtosopimuksen mukaan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 viikkoa (pääluottamusmies voi sopia paikallisesti pidemmäksi), mutta käytännössä esim. jakelussa on yleisesti käytössä 12 viikon jakso. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Edellä mainituista työvuoroista voi alueen pääluottamusmies sopia paikallisesti kuitenkin myös lyhemmästä (min. 4 tuntia) tai pidemmästä työvuorosta (enintään 12 tuntia, kuljetuksessa 13 tuntia). Myös viikkotyöajan enimmäispituudesta voidaan sopia toisin (esim. vähemmän kuin 48 tuntia). Postin suunnitt elemat muutokset jakelussa – kysymyksiä ja vastauksia Reitti_10_2018.indd 12 Reitti_10_2018.indd 12 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 13 Voidaanko työaika tasoitt aa niin, ett ä tiistaina on vapaapäivä kokoaikaisella työntekijällä? Kyllä. Työnantaja voi suunnitella tasoittumisjakson työajat myös niin, että työvuorot tasoitetaan kokonaisilla vapaapäivillä. Työajan tulee tasoittua tasoittumisjakson aikana keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan. Mikä on osa-aikaisen työntekijän työaika? Osa-aikaisella työntekijällä ei työehtosopimuksen mukaan ole käytössä keskimääräistä työaikaa eikä tasoittumisjaksoa, kuten kokoaikaisella. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika tulee aina sopia työsopimuksessa. Osa-aikaisen työntekijän työvuoron pituus on vähintään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia. Jos työnantaja suunnittelee osa-aikaisen työvuoron yhdeksää tuntia pidemmäksi, tulee siitä sopia ao. työntekijän kanssa. Viikoittainen työajan enimmäispituus on 48 tuntia. Työnantaja tarjoaa minulle laajempaa työssäkäyntialuett a, onko siihen pakko suostua? Laajempi työssäkäyntialue vaatii paikallisen sopimuksen luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kanssa. Keskustele asiasta oman luottamusmiehesi kanssa. Työnantaja on puhunut 10-12 tunnin työpäivistä. Onko sellainen mahdollista? Asia vaatii paikallisen sopimuksen. Kaikille pitkä työpäivä ei sovi. Toisaalta, jos joku haluaa pitkää työpäivää tehdä tai kokeilla, ei pääluottamusmiehen sitä ole ehdoin tahdoin estettävä. Asiassa kannattaa huomioida jaksaminen, tauotus yms. asiat. Keskustele luottamusmiehesi kanssa. Työnantaja haluaisi muutt aa työvuoroluett eloa, onko se mahdollista? Vahvistettu työvuoroluettelo on sitova, joten sen muuttaminen voi tapahtua vain työntekijän suostumuksella tai lain mukaisesta painavasta syystä, mikä on harvinaista. Virheellisen työvuoroluettelon saa aina korjata. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voi luottamusmies sopia paikallisesti toisin. Oikeus soviteltuun päivärahaan on alun perin osa-aikatyön vastaanottavalla työnhakijalla tai henkilöllä, jonka työnantaja yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen ehtoja kokoaikaisesta osa-aikaiseksi tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Soviteltuun päivärahaan on myös oikeus henkilöllä, jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn takia, tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen omiin työehtoihinsa tai työoloihinsa. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös henkilölle, jolla on tuloja yritystoiminnasta tai omasta työstä, tai joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Tilanteet, joissa soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa Oikeutta soviteltuun päivärahaan ei synny, jos työn osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuvaan työajan lyhentämiseen tai työnantajan ja työntekijän yhteiseen sopimukseen. Esimerkki 1 Pertti Postinjakajalla on kokoaikainen työsopimus. Terveydentilansa vuoksi hän pyytää työnantajalta osa-aikaista työsopimusta. Työnantaja ja Pertti Postinjakaja sopivat yhdessä, että uusi osa-aikainen työsopimus korvaa aiemman kokoaikatyön työsopimuksen. Pertti Postinjakaja hakee soviteltua päivärahaa työttömyyskassalta, mutta saa kielteisen päätöksen. Perusteena on, että soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus vain silloin, kun työnantaja yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja, jos muutokseen on olemassa laissa määritellyt tuta-syyt. Esimerkki 2 Paula Postityöntekijällä on osa-aikainen työsopimus 20 h/viikossa. Hän irtisanoo työsopimuksensa ja muuttaa toiselle paikkakunnalle. Työja elinkeinotoimisto antaa hänelle 3 kk karenssin työttömyyden alkaessa. Paula Postityöntekijä ehtii olla työtön vain pari viikkoa vastaanottaessaan samalta työnantajalta osa-aikatyön, jossa työaika on 15 h/2 viikon jaksolla. Paula Postityöntekijä hakee soviteltua päivärahaa, mutta saa kielteisen päätöksen, koska on hyväksynyt uuden työsopimuksen pienemmällä tuntimäärällä kuin mitä hänellä oli aikaisemmin. Paula Postityöntekijän työaikaa ei ole lyhennetty työnantajan aloitteesta tapahtuneen lomautuksen tai siihen rinnastettavan syyn tai osa-aikaistamisen johdosta, minkä vuoksi hänellä ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsitt elijä Osa-aikaisen työntekijän on hyvä tietää tilanteet, joissa syntyy oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan ja joissa soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa. Reitti 13 Osa-aikaisen soviteltu päiväraha Reitti_10_2018.indd 13 Reitti_10_2018.indd 13 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 14 Liittovaltuuston puheenjohtaja Pertti Miettinen kannusti kokouksessa valtuuston jäseniä pitämään aktiivisesti esillä ensi kevään eduskuntavaaleja. Omistajapolitiikka vaikuttaa meidän tulevaisuuteen, kun Posti on muuttumassa perinteisestä postitoiminnasta tavarankuljettajaksi. Siihen pystyy vaikuttamaan seuraavissa vaaleissa. Esimerkin vaalien merkityksestä Miettinen antoi liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin viimeisimmästä hankkeesta uudistaa postilakia niin, että Postin tärkein pääoma olisi pitänyt luovuttaa kilpailijoiden käyttöön. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen komppasi omassa puheenvuorossaan Miettistä. Virkamiehet oli kirjoittaneet lakiesityksen perusteluissa, että Postilla on liian määräävä markkina-asema. Omistaja totesi siis suoraan, että Postin markkina-arvoa pitäisi saada laskettua. En tiedä mitään muuta omistajaa, joka omistamistaan yrityksistä olisi koskaan ennen näin lausunut. Nieminen korosti valtuustolle, että poliittinen vaikuttamistyö on liitolle äärimmäisen tärkeää. Valtuusto muistutt i vaalien merkityksestä PAU:n liitt ovaltuusto muistutt i marraskuun syyskokouksessa, ett ä seuraavien eduskuntavaalien tuloksella on suuri merkitys palkansaajille. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Hallituksen toimet saattavat vaikuttaa meidän jäseniin paljon enemmän kuin tes-neuvottelut. Huolia omastakin takaa Hallituksen lisäksi valtuustoa puhutti myös postialan kilpailu, kilpaileva työehtosopimus ja työntekijöiden jaksaminen. Pääkaupunkiseudulla aloittaa vuoden alusta lehtitalojen uusi postiyhtiö (PKS-Jakelu Oy), jossa noudatetaan Teollisuusliiton jakajia koskevaa työehtosopimusta. Jakajille maksetaan tessin mukaan 8,90 € tunti 6-päiväisestä tai harvemmin suoritettavasta jakelusta, kun taas PAU:n neuvottelema Viestinvälitysja logistiikka-alan tes antaa pks:lla jakavalle 12,21 € tunnilta (ammattitehtävä). Ero palkoissa on siis selvä ja varmaa on, että Postin lisäksi myös asiakkaat kiinnittävät entistä enemmän huomiota jakelukustannuksiin. Kun menemme ensi syksynä tes-neuvottelupöytään, yksi suurimmista ongelmista on tämä toinen, heikommalla tasolla oleva työehtosopimus, muistutti Nieminen. Valtuustossa käytiin keskustelua myös työntekijöiden jaksamisesta, joka erityisesti jakelussa tulee entistä ajankohtaisemmaksi työnantajan pyrkiessä pidentämään työpäiviä kymmeneen, jopa kahteentoista tuntiin saakka. Aiheesta on toisaalla tässä lehdessä pitempi kirjoitus. Päätöksiäkin tehtiin Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittovaltuusto valitsi PAU:n hallitukseen Jari Pellikan tilalle Pertti Touhosen ja valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Tero Kelkan. Liiton kokonaisjäsenmaksu säilyy ennallaan. Vuoden 2019 jäsenmaksu on 1,59 % työnantajan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta, kuitenkin enintään 90 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassan jäsenmaksu. Työttömyyskassan osuus jäsenmaksusta on 0,75 %. Osastot tekivät kokoukselle 14 aloitetta, joista suurinta keskustelua aiheutti Lahden osaston aloite osastojen jäsenmaksupalautteesta. Länsi-Uudenmaan osaston Kari Salonen teki muutosesityksen, jonka mukaan vuoden ensimmäinen osastopalaute pitäisi maksaa kaksinkertaisena. Valtuusto ei yhtynyt Salosen tekemään esitykseen. Reitti_10_2018.indd 14 Reitti_10_2018.indd 14 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 15 Talvipäivien ohjelmassa on kokoustoiminnan ja kansanedustajapaneelin lisäksi markkinatori, salibandyturnaus, keilailua ja biljardia. Flamingossa on mahdollisuus osallistua omalla kustannuksella myös muihin aktiviteetteihin (elokuvateatteri, hohtominigolf, Megazone laserseikkailu, Prison Island vankilaseikkailu). Flamingon kylpylä ei kuulu huoneiden hintaan, mutta PAU:n jäsenet saavat kylpylästä 30 % alennuksen. Kylpylässä voi maksaa Postin Eazybreak mobiilisovelluksella. Ammatt iryhmäpalaverit Talvipäivillä pidetään perinteiseen tapaan myös jakelun, käsittelyn, kuljetuksen, toimihenkilöiden, varaston ja it-alan ammattiryhmäpalaverit ajankohtaisista asioista. Palavereissa kuullaan ammattiryhmien ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät. Talvipäivillä järjestetään ensimmäistä kertaa oma tilaisuus myös eläkeläisille. Tilaisuus pidetään hotellin ravintolasalissa samaan aikaan ammattiryhmäpalaverien kanssa. Talvipäivät lähestyy PAU:n XIV Talvipäivät pidetään Vantaalla, Break Sokos Hotel Flamingossa 16.–17.3.2019. Majoitus ja ruokailu Majoitusvaraukset Flamingoon tehdään kiintiötunnuksella ”PAU:n talvipäivät” keskitetysti oman ammattiosastosi kautta. Ota majoitustilanteesta siis yhteys ammattiosastosi toimihenkilöön. Talvipäivillä on tarjolla lauantaina lounas ja illallinen sekä sunnuntaina lounas. Perjantaina 15.3. saapuvat hoitavat ruokailunsa itse. Ruokailut tilataan osastoille toimitetulla lomakkeella ja maksetaan etukäteen liiton tilille tammikuun loppuun mennessä. Salibandya, keilailua ja biljardia Talvipäivien salibandyturnaus järjestetään Tiger Sport Arenalla, joka sijaitsee Flamingon välittömässä läheisyydessä. Salibandyyn otetaan max. kymmenen joukkuetta. Keilailuun mahtuu 100 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä naisten ja miesten sarjoihin ja biljardiin enintään 32 pelaajaa, pelimuotona kasipallo. Paikallisliikenne Koska kaikki talvipäivien tapahtumat sijoittuvat Flamingoon tai sen välittömään läheisyyteen, paikalliskuljetuksia ei järjestetä. Flamingoon pääsee Tikkurilan juna-asemalta bussilla numero 562 kymmenen minuutin välein, matka-aika noin 20 minuuttia. Aviapoliksen juna-asemalta Flamingoon pääsee muun muassa busseilla 561, 562 ja 962, matka-aika noin 15 minuuttia. Osastoilta lisätietoja PAU:n ammattiosastoille on lähetetty tarkat ilmoittautumisohjeet ja lomakkeet. Lisätietoja saat siis osastosi toimihenkilöltä tai järjestelytoimikunnan puheenj ohtaja Seppo Airaksiselta: seppo.airaksinen@posti.com, puh. 050 572 3805. TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti 15 Reitti_10_2018.indd 15 Reitti_10_2018.indd 15 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 16 TEKSTI: NIINA PENTINMÄKI työympäristöasiantuntija Laaja sairaanhoito – postilaisten arvokas työsuhde-etu A ihe on tärkeä, sillä mahdollisuus saada sairaanhoitoa on huomattava työsuhde-etu, jonka merkitys korostuu entisestään etenkin matalapalkkaisella alalla. Tämän jutun luettuasi tiedät, mitä Postin sairaanhoidosta on sovittu ja mitä se pitää sisällään. Työntekijällä on aina oikeus lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Työnantajan tulee järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltolain mukainen työterveyshuolto ja tämä velTiedätkö sinä, millaiseen työterveyshuoltoon ja sairaanhoitoon sinulla on oikeus Postin työntekijänä? vollisuus koskee kaikkia työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään yksi työntekijä. Lain tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden edustajan ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on lisäksi työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat myös vastaanottokäynnit työhön liittyvän sairauden vuoksi. Työterveyshuollon sopimuksen tulee olla työntekijöiden nähtävillä sovitussa paikassa ja työntekijänä voit pyytää työterveyshuollon sopimuksen nähdäksesi paitsi työnantajalta myös työsuojeluvaltuutetulta tai työsuojeluasiamieheltä. Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi vapaaehtoisesti järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa, josta aiheutuvista kustannuksista työnantaja saa Kelasta korvaukReitti_10_2018.indd 16 Reitti_10_2018.indd 16 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 17 sia. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu työnantajan järjestämästä sairaanhoidosta, joka täydentää ennaltaehkäisevää lakisääteistä työterveyshuoltoa sopimusalalla. PAU on sopinut työnantaja Postin kanssa työehtosopimustakin laajemmasta sairaanhoidon järjestämisestä Postin palveluksessa oleville työntekijöille. Tässä sopimuksessa eli sairaanhoidon ohjesäännössä on sovittu kattavasta sairaanhoidosta, joka on Postin työntekijöille merkittävä työsuhde-etu. Sairaanhoidon ohjesäännön laajuudesta ja sisällöstä sovitaan työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen neuvottelukunnassa, johon kuuluu sekä työntekijöiden että työnantajan edustajia. Sairaanhoidon ohjesäännön piirissä on noin 13 000 Postin työntekijää. Hoitoon satsaaminen kannatt aa Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2018 mukaan yksityisen sektorin työkyvyttömyyskustannukset nousevat vuosittain 3,6 miljardiin. Tekemättömän työn vuosikatsaus on vertailututkimus, joka on tehty ensimmäisen kerran vuonna 2010 SAK:n, EK:n, Työterveyslaitoksen, työeläkevakuuttajien ja muutamien muiden tahojen yhteistyönä. Vuosikatsauksen 2018 mukaan työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset maksavat yritykselle keskimäärin kuusi prosenttia kokonaispalkkasummasta. Työntekijöiden työkyvyttömyys tulee siis työnantajalle kalliimmaksi kuin hoidon kustantaminen. Postin sairaanhoidon ohjesäännön mahdollistamilla hoidoilla ja tutkimuksilla on pystytty hoitamaan monenlaista hoitamattomana pitkäaikaistakin työkyvyttömyyttä aiheuttavaa sairautta tai vammaa, joita ei läheskään aina voida pelkän lakisääteisen työterveyshuollon keinoin ehkäistä. Sairaanhoidon ohjesäännöllä on sovittu, että työnantaja kustantaa sairaanhoitoa yleisja erikoislääkäritasoisena sairaanhoitona. Ensisijaisesti sairaanhoito toteutetaan yleislääkäritasoisena avosairaanhoitona. Tämä sisältää lääkärin suorittaman hoidon ja tutkimukset, jotka ovat tarpeellisia sairauden ja hoidon määrittelemiseksi. Yleislääkäritasoiseen avosairaanhoitoon sisältyvät myös sellaiset lääkärin määräämät laboratorioja röntgentutkimukset sekä muut niihin verrattavat tutkimukset, joista on sovittu sairaanhoidon ohjesäännön liitteessä. Lisäksi työnantaja korvaa yleislääkäritasoisena sairaanhoitona terveydenhuollon muun ammattihenkilöstön lääkärin valvonnassa ja ohjeiden mukaisesti annetun hoidon. Psykologin konsultaatiosta hammaslääkärikäyntiin Sairaanhoidon ohjesäännöllä on myös sovittu työnantajan kustantamasta erikoislääkärin tutkimuksesta ja hoidosta, joihin tulee hakeutua työterveyslääkärin tai työnantajan osoittaman muun lääkärin lähetteellä. Käynnin yhteydessä erikoislääkäri voi määrätä myös laboratoriotutkimuksia, joista on sovittu sairaanhoidon ohjesäännön liitteenä. Erikoislääkärin antama hoito ja tutkimus ovat luonteeltaan konsultaatiota eli ne edellyttävät aina erikoislääkärin antamaa palautetta lähettävälle lääkärille ja työterveyslääkärille. Fyysisten vaivojen lisäksi työntekijä voi saada psykiatrin tai työterveyslääkärin lähetteellä psykologin konsultaatiota pääsääntöisesti 1–5 käyntikerran ajan. Psykiatrin ja psykologin antamasta terapiasta tulee sopia erikseen ja etukäteen. Lisäksi terapia tulee pyrkiä järjestämään ensisijaisesti Kelan kustantamana. Hammaslääkärille on mahdollista päästä, jos työterveyslääkäri toteaa, että työntekijän sairaus tai sairauden diagnoosin selvittäminen edellyttää hammaslääkärin tekemää tutkimusta. Yleisesti ottaen korvattaviin tutkimuksiin ja hoitoihin sisältyvät erikoislääkärin määräämät, tavanomaisesti avosairaanhoitona suoritettavat tutkimukset ja annettu hoito. Sairaanhoidon ohjesäännössä on sovittu lisäksi työnantajan korvaavan työntekijälle mahdollisesti aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia tilanteissa, joissa korvattavan tutkimuksen tai toimenpiteen suorittaminen tai hoidon antaminen välttämättä edellyttävät tarkoitukseen soveltuvan tutkimustoimenpidetai hoitotilan käyttämistä. Tällaisia kohtuullisia kustannuksia voi aiheutua tutkimus-, toimenpide-, leikkaussalija hoitotilamaksuista. Fysikaalinen hoito työkyvyn ylläpitäjänä Sairaanhoidon ohjesäännöllä on sovittu, että työnantaja kustantaa sairaanhoitoa myös fysikaalisena hoitona ja omt-fysioterapiana (ortopedinen manuaalinen fysioterapia). Saman hoitomääräyksen perusteella voidaan työntekijälle korvata sekä fysikaalista hoitoa enintään 5–7 hoitokerralta että ortopedistä manuaalista fysioterapiaa enintään 5–7 hoitokerralta. Tämä tarkoittaa sitä, että saman hoitomääräyksen perusteella voi saada enintään yhteensä 14 hoitokertaa. Lisäksi korvaamisen edellytyksenä on, että hoito on annettu kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta. Fysioterapiapalveluja pidetään Postin työntekijöiden tärkeänä työsuhde-etuna ja niiden käyttö on runsasta. Fysioterapiapalveluiden arvostus ja käytön laajuus kertovat omalta osaltaan siitä, miten keskeinen sairaanhoidon palvelu se on fyysisesti kuormittavassa postityössä. Sairaanhoitoa myös loman aikana Lopuksi on hyvä tietää, että sairaanhoitoa korvataan työntekijälle paitsi palkallisen loman aikana myös palkattoman loman aikana. Palkattomalla lomalla sairaanhoitoa korvaan samalta ajalta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa tai erityisäitiys-, äitiysisyystai vanhempainrahaa. Postin työntekijänä olet siis oikeutettu työnantajan kustantamaan erityisen kattavaan sairaanhoitoon monessa erilaisessa vaivassa ja erilaisessa elämäntilanteessa. Laadukas sairaanhoito on yksi niistä merkittävistä eduista, joiden turvaaminen ja kehittäminen on liitollekin ensisijaisen tärkeää. Työntekijöiden työkyvytt ömyys tulee työnantajalle kalliimmaksi kuin hoidon kustantaminen. Reitti_10_2018.indd 17 Reitti_10_2018.indd 17 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 18 N äin kertovat nykyisen yhteistoimintalain toimivuutta selvitelleet Katarina Murto ja Rauno Vanhanen. – Yhteistoimintalaki ei toimi tavoitteidensa mukaisesti. Nykylaki koetaan lähinnä irtisanomislaiksi, joka ei kannusta työpaikkojen vuoropuheluun, Vanhanen kertoo. Vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät Selvityshenkilöt esittävät yhteistoimintalain muuttamista lai ksi yrityksen toiminnan ja henkilöstön kehittämisestä. – Yhteistoimintalain nimellä sitä pidettäisiin uudistettunakin pelkkänä irtisanomislakina. Tavoitteena on, että uudesta laista tehtäisiin jatkuvaan vuoropuheluun kannustava laki, jossa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin aidosti, Katarina Murto kertoo. Lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi nykyistä pienempiin, vähintään kymmenen työntekijän yrityksiin. Myös henkilöstön tiedonsaantija vaikutusmahdollisuuksia sekä tasaveroista aloiteoikeutta esitetään lisättäväksi. Tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista selvityshenkilöt esittävät kokonaan uutta lakia. – Lain painopiste siirtyy ennakointiin. Asioita on tarkoitus käsitellä työpaikoilla jatkuvasti yhdessä, Murto sanoo. Yhteistoimintalaki ei ole enää irtisanomislaki Yhteistoimintalaki aiotaan uudistaa niin, ett ä sen henkilöstön vähentämismenett elyä koskevat säädökset siirrett äisiin osaksi työsopimuslakia. TEKSTI UP/MIKA PELTONEN Menett elytapoja yksinkertaistetaan Nykyisin monimutkaisia menettelytapasäännöksiä esitetään purettavaksi niin, että työehtosopimuksella tai yritystasolla voidaan sopia toisin. Jollei sovita, noudatetaan lakia. Selvityshenkilöiden mielestä säännöllinen ja jatkuva vuoropuhelu pitäisi kirjata lakiin. Neuvottelut lain piiriin kuuluvista asioista käytäisiin jatkossa yrityksen neuvottelukunnassa, jos se on mahdollista. – Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja parantaa tietojen välittymistä koko henkilökunnalle, Murto kertoo. Murto ja Vanhanen ehdottavat, että työnantajan on annettava kaikki lain edellyttämät tiedot oma-aloitteisesti ja riittävän ajoissa. Työnantajan on käytävä läpi tiedot ymmärrettävästi yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ennen neuvottelujen alkamista. Palkkatietoihin avoimuutt a Palkkatiedot on esityksen mukaan annettava henkilöstön edustajille vuosittain, eriteltynä henkilöstöryhmittäin. Henkilöstön edustajien oikeutta saada palkkatietoja lisätään palkka-avoimuuden edistämiseksi. Myös tiedot työvoiman käytön periaatteista on annettava kuukausittain. Osa-aikaisten ja määräaikaisten määrät ja perusteet heidän käytölleen sekä vuokratyöläisten ja muun ulkopuolisen työvoiman käytön määrät ja perusteet käytölle on kerrottava henkilöstön edustajille. – Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että tehdyt päätökset ja olennaiset tiedot välittyvät koko henkilöstölle, Murto muistuttaa. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää Yrityksen taloudellisista tiedoista ja toiminnan näkymistä on käytävä säännöllistä ja jatkuvaa vuoropuhelua kuukausittain. Näin henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toiminnan kehittämiseen. – Kaiken tiedotuksen on oltava ennakoivaa ja tulevaisuuteen katsovaa, Murto vaatii. Hänen mielestään osaamistarpeiden muutokset on nostettava vahvemmin esiin teknologian kehittyessä. Myös työhyvinvoinnin edistämisen merkitys korostuu, sillä teknologinen kehitys ja työelämän murros saattavat aiheuttaa epävarmuutta. Reitti_10_2018.indd 18 Reitti_10_2018.indd 18 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 19 Satojen yt-neuvott elujen nainen Postin toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluott amusmies Mirja Sandberg kävi ensimmäiset neuvott elut 34 vuott a sitt en. S andberg kävi työnantajan kanssa ensimmäiset neuvottelut vuonna 1984 postialueen yhteistoimintaryhmässä. Ryhmässä käytiin kuukausittain ajankohtaisia asioita läpi. Tuolloin oli vielä positiivinen vire päällä. Puhuttiin palkitsemisesta, palvelutapojen ja myynnin muutoksista, henkilöstötilanteesta ja koulutuksista, Sandberg luettelee. Mutta 1980-luku oli vain tyyntä myrskyn edellä. Varsinainen kiirastuli Sandbergin uralla koitti vuosituhannen molemmin puolin, kun Postin konttoriverkostoa Yt-neuvott eluissa täytyy muistaa, ett ä viime kädessä työnantaja tekee päätökset, mutt a niistä pitäisi kantaa myös vastuu, muistutt aa toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluott amus mies Mirja Sandberg. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY ajettiin alas. Konttoreiden harventaminen aloitettiin vuonna 1996. Postikonttoreissa oli vielä tuolloin yli 8000 henkeä töissä. Työnantaja ilmoitti vähennystarpeeksi alussa 500-1000 henkilöä per vuosi. Vähennyksiä pystyttiin onneksi silloin vielä hoitamaan pitkälti työttömyyseläkkeen kautta, jolle pääsi jo 55-vuotiaana. Raskaita neuvott eluja Jos yt-prosessit olivat raskaita henkilöstölle, oli ne sitä neuvottelijoillekin. Kun Mirja Sandberg toimi Pirkanmaan alueellisena pääluottamusmiehenä, hän tunsi lähes kaikki irtisanottavat henkilökohtaisesti. Moni tuttu sai lähteä. Yritin olla ihmisten tukena. Se oli sydäntä raastavaa aikaa, Sandberg muistelee. Työnantajaansa hän ei lähde silloisista yt:stä kuitenkaan moittimaan. Itse yt-prosessi kulki lain mukaan. Kaikilla oli yhteinen tahtotila, että ihmisiä ei satuteta yhtään enempää kuin on pakko. Johdon kanssa kierrettiin yhdessä pitkin maakuntaa puhumassa. Ei se ollut mitään mukavaa heillekään. Kaikkemme tehtiin, että työpaikat säilyisivät. Postikonttoreiden lakkauttamisessa varsinainen tsunami pyyhkäisi heti vuosituhannen alussa, kun Leonia ilmoitti vetävänsä pankkipalvelut pois Posteista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Postin liiketoiminnasta hävisi puolet valtion toimesta. Yhteistoimintaneuvotteluista tuli valtakunnallisia. Silloin omia konttoreita oli noin tuhat ja vähennystarve oli 2000 htv:tä. Reitti_10_2018.indd 19 Reitti_10_2018.indd 19 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 20 Valtio tuki Postia omalla tukipaketilla, joka korvamerkittiin henkilöstön tukemiseen. Sen käyttämisestä kävin neuvotteluja työnantajan kanssa. Jatkuvaa prosessia Postikonttoriverkoston harventaminen on jatkunut 90-luvun puolivälistä näihin päiviin saakka. Välillä on päästy myös pehmeämpiin ratkaisuihin. 2000-luvun puolivälissä henkilöä ei irtisanottu, jos hän oli valmis vaihtamaan Postin sisällä työpaikkaa. Myös Postin hallintohenkilöstöä on kuritettu. 8. luvun yt:tä (yt-menettely työvoiman käyttöä vähennettäessä) on siinäkin ollut säännöllisesti. Joka toinen vuosi, välillä useamminkin. Henkilökohtaisesti raskaimpana aikana Sandberg pitää vuoden 2015 yt-neuvotteluja, joiden lopputuloksena Posti päätti lakkauttaa 77 omaa myymälää. Omia jäi vain 21. Sain tietää neuvotteluista vasta päivää ennen. Se oli henkisesti kova isku. Aika monta vuotta pärjättiin sillä, että nostettiin esiin mikä myymäläverkoston arvo on, kuinka paljon sieltä tulee euroja. PK-sektorin myynti tuli pitkälti omien myymälöiden kautta. 2015 sekin mahdollisuus kadotettiin. Päätösvalta ratkaisee Sandberg toimi Postin hallituksessa vuosina 2004-2009. Noina vuosina hän oppi näkemään toimitusjohtajasta ja hallituksen jäsenistä millainen kyky ja halu heillä on puolustaa omaa organisaatiota ja toimintoja. Sillä on suuri merkitys, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että toimenpidemääräykset tulee omistajalta ja maan hallitukselta. Mutta kuinka yt-neuvotteluja tulisi sitten käydä, että suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin? Yt-laki kun mielletään helposti pelkäksi potkulaiksi ja teatteriksi. 6. luvun (yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt) ja miksei 8. luvunkin yt:n suunnittelulle pitäisi antaa paljon enemmän aikaa ennen kuin niitä edes käynnistetään. Henkilöstön kanssa pitäisi olla vähintään kaksi kuukautta aikaa keskustella ennen neuvotteluja. Sandbergin mielestä pitäisi hakea siis ennakoivasti yhteisiä toimintamalleja miten edetään. Kun tulee käsky leikata, niin lopulta käskyttäjien yläpäässä tai hallituksessa ei ole välttämättä mitään tietoa siitä, mihin muutos ja vähennys kohdentuvat ja millaisia vaikutuksia sillä on yrityksen toiminnalle. Kokeneena neuvottelijana Mirja Sandberg painottaa yt-prosessissa myös sitä, että toisella puolella pöytää pitäisi olla oikeat ihmiset neuvottelemassa. Neuvottelut täytyy tapahtua sen johtajan toimesta, jolla on todellista päätösvaltaa. Ei sen, jota käskytetään. Vinkkejä neuvott elijoille Yt-neuvotteluja käydään niin alueilla kuin valtakunnallisestikin kaiken aikaa. Sandberg osaa antaa nuoremmille neuvottelijoille monia vinkkejä. Lue neuvotteluesitys huolella ja ota selvää keihin kaikkiin menettely kohdentuu. Asioista pitää puhua, mutta ei juoruta. Ei kannata myöskään spekuloida mitä tulee tapahtumaan. Älä suurentele asioiden laajuutta, mutta älä myöskään vähättele. Ole rehellinen itsellesi ja muille. Jos tarvitset apua mihin tahansa, niin pyydä sitä. Työnantajalta on aina oikeus pyytää kaikki asiaan liittyvät tiedot ja kirjauttaa ne pöytäkirjaan. Ja jos tietoja ei tule ja asiat menee pieleen, niin voidaan keskustella onko tapahtunut yt-lain rikkomus. Sandberg korostaa neuvottelupöydässä tiedon saannin merkitystä. Uskalla olla "tyhmä", kysy aina jos on jotain epäselvää. Neuvottelupöydässä ei voi istua hiljaa, mutta ei kannata räksyttääkään. Nähtäväksi jää millaiseksi uusi yt-laki seuraavalla hallituskaudella lopulta muotoutuu. Varmaa on kuitenkin se, että yt-neuvottelut eivät Postissakaan lopu. Niissä tarvitaan vastakin asiansa osaavia edunvalvojia. Reitti_10_2018.indd 20 Reitti_10_2018.indd 20 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 21 Reitti 21 Ay-majakka H iilineutraali. Termi nostaa helposti ympäristöalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden niskakarvat pystyyn. Lähes aina, kun termiä käytetään markkinatalouden yhteydessä, kyseessä on pelkkä silmänkääntötemppu. Postikin mainostaa 100% hiilineutraaleja tuotteita. Tosiasiallisesti markkinatalous ei ole hiilineutraalia, mutta se voi kompensoida aiheuttamiaan ympäristöhaittoja päästömaksuilla. Hiilineutraali paradoksi. Posti Green, ympäristösertifi kaatti ja ympäristöohjelma. Voiko kuljetusja logistiikka-alan yritys olla oikeasti ympäristövastuullinen? Ympäristöalan peVoiko Posti olla vihreä? rustutkinnon ja ympäristönhuollon ammattitutkinnon Maaseutuopistossa, sekä ympäristötieteiden pe rusopintoja yliopistossa suorittaneena suhtautumiseni Postin vihreyteen on vuosia ollut kriittinen. Kuljetus luo työpaikkoja sekä kasvua, samalla se kuitenkin aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Koulutustaustani vaatii ympäristövaikutusten minimoimista, mutta työni edunvalvojana taas on huolehtia työpaikkojen säilymisestä. Miten siis ratkaista paradoksi? Työskennellessäni opintojen aikana Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimessa, huomio kiinnittyi ympäristötarkastusten yhteydessä siihen, että yritysten koko määritteli usein ympäristöohjelman tason. Välinpitämättömyys oli onneksi poikkeuksellista, mutta pienemmillä yrityksillä ei yksinkertaisesti ollut tietoa velvollisuuksista ympäristölainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten suhteen. Ihmiset kaipasivat selviä ohjeita siitä, miten toimia vastuullisesti. Ympäristötietoisuus kasvoi sitä suuremmaksi, mitä suurempi yritys. Tässä on Postinkin vahvuus, valtava yritys pystyy halutessaan olemaan myös vahva ympäristövastuun kantaja. Fakta, kuljetus lisääntyy mm. kasvavan verkkokaupan, etätyön ja ikääntyvän väestön myötä. Palvelut viedään ihmisten luo yhä useammin, ja mitä useampi kuljettaja, sitä enemmän ilmastopäästöjä. Mitä vähemmän kuljettajia, sitä vähemmän ristiin ajamista. Suuren yrityksen hoitaessa suuren osan kuljetuksesta, haitat muodostuvat mahdollisimman pieneksi, mikäli yritys vain kantaa vastuunsa. Hiilineutraaliksi ei päästä, mutta kehittämällä edelleen ympäristöohjelmaa, Posti voi olla sekä suurin, että ympäristövastuullisin kuljetusyritys. Työtä on vielä paljon. Koko henkilöstön sitouttaminen ympäristövastuulliseen kulttuuriin ei tapahdu vuodessa, eikä edes kymmenessä. Merkittävin este on luonnollisesti omistajapolitiikka, halutaanko voittoa hinnalla millä hyvänsä, vai toimimmeko vastuullisesti? Kilpailuttaminen väkisin ja valtionyhtiön toimintaedellytysten suunnitelmallinen heikentäminen luovat samalla päästöjä lisäävän toimintaympäristön. Suurin asennemuutos tarvitaan siis omistajaportaassa, ehkä jopa poliittisessa ilmapiirissä. Ympäristön ja Postin tilanteesta huolestuneena tämä kelpaisi minulle. TOMMI TIENPÄÄ, pääluott amusmies Turku, saaristo, Vakka-Suomi ja Liedon lajitt elukeskus 20 23 Reitti_10_2018.indd 21 Reitti_10_2018.indd 21 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 22 Reitti 22 Pasilan postikeskuksen pääluott amusmies Jari Pellikka irtisanoutui Postista lokakuun lopussa. Luopumisratkaisuaan Pellikka miett i pitkään. Pasilan mies lähti TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Varhaisjakelussa, perusjakelussa, käsitt elyssä, kuljetuksessa, trukkimiehenä, vahtimestarina ja postikontt orissa. Pääluott amusmies Jari Pellikka ehti 43 vuoden aikana tehdä postissa monia tehtäviä. Reitti_10_2018.indd 22 Reitti_10_2018.indd 22 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 23 Reitti 23 J ari Pellikan postiura alkoi 15-vuotiaana vuonna 1975 Lieksan varhaisjakelusta. Nuori mies ei jakelureiteillä turhia aikaillut. Karjalainen, Pohjois-Karjala ja Lieksan lehti tuli jaettua asiakkaille kolmessa vartissa. Jakelureittejä oli Vehkakankaalla, Rantakylässä, Kevätniemessä ja Harjulassa. Kun muutimme 70-luvun alussa Mähköntien varteen, näin kun Hakkaraisen Rantta ajeli aina fi llarilla sinisessä virkapuvussa pitkät jatsarit jalassa töihin. Se teki vaikutuksen ja minullekin tuli ajatus kysyä Postista töitä, muistelee Pellikka Lieksan aikoja. Lieksan postikonttorissa oli tuohon aikaan yli 70 työntekijää; varhaisjakajia, automiehiä, perusjakajia ja postivirkailijoita. Esimiehiäkin oli kolme, postimiesten pääesimiehenä Koposen Arttu. Pellikka ehti tehdä Lieksassa varhaisjakelun lisäksi muutakin, kuljetusta, perusjakelua ja parina kesänä postikonttorinkin töitä. Työn ohella hän kävi rakennusalan ammattitutkinnon, joskaan niitä hommia ei juurikaan tullut tehtyä. Postikiertolainen Lieksasta Pellikan tie vei 80-luvun puolivälissä Joensuun jakeluun, josta puolen vuoden kuluttua postimies yp-nimityksen jälkeen Joensuu 10 vahtimestariksi. Pellikka hoiti konttorin lomakevarastoa, jossa riitti hommia. Silloin ei ollut vielä tietokoneita, kaikki oli lomakkeilla. Pohjois-Karjalan alueella oli 130 postia, joista tilattiin siivoustarvikkeista ja pesuaineista lähtien milloin mitäkin. Tilasin niitä sitten esim. Toijalasta ja lähetin eteenpäin. Pellikka hoiti kuskin kanssa myös rahakuljetuksia postivaunusta ja Suomen Pankin konttorista. Siihen aikaan ei sen kummempia turvajärjestelyjä ollut. Poliisipartio tuli saattamaan, jos ehti. Vaikka kyllähän ne tarkat kellonajat tiesi milloin me aamulla ja iltapäivällä rahoja vietiin. Joensuusta Pellikka siirtyi vajaaksi vuodeksi Tampere 10 raskaan postin osastolle vuonna 1988, josta taas takaisin lajitteluhommiin Jukolankadulle. Ennen 90-luvun puolta väliä alkoivat tavaran siirrot pikkuhiljaa Kuopioon, jonne Pellikka meni vuodeksi tekemään iltaja yövuoroa. Kuopiosta tulin taas takaisin Joensuuhun Kontiolahden jakeluun. Uimaharjussakin jakelin aina silloin tällöin. Pohjois-Karjalan vuodet päättyivät vuosituhannen taitteessa, kun Pellikka tuli Pasilaan raskaan postin lajitteluun ja yövuoroon trukkimieheksi. Onnistumisen tunnett a Jari Pellikka aloitti luottamustehtävät Lieksan osaston sihteerinä, Joensuussa varaluottamusmiehenä ja osaston toimikunnassa. Hänet valittiin ensimmäistä kertaa pääluottamusmieheksi Pohjois-Karjalan alueelle 90-luvun lopussa. Helsingistäkin luottoa Pohjois-Karjalan miehelle löytyi. Pasilassa raskaan postin yössä olin Pihlaviidan Karin jälkeen luottamusmiehenä vuodesta 2002. Postikeskuksen pääluottamusmieheksi Pellikka valittiin Hannu Sojakan jälkeen vuonna 2010. Samaan aikaan alkoivat hommat Pasilan osaston puheenjohtajana, jossa Pellikka jatkaa vielä tämän kauden loppuun. PAU:n liittohallituksessa hän ehti vaikuttaa vajaat seitsemän vuotta. Jari Pellikka tunnettiin Pasilassa suorapuheisena pääluottamusmiehenä, jolta kiveäkään ei jäänyt kääntämättä, kun jäsenten eduista oli kyse. Jälkikäteen ajateltuna aika oli antoisaa. On se antanut paljon. Onnistumisen tunnetta, kun on pystynyt auttamaan ihmisiä, pelastamaan työsuhteita, saanut palkanlisiä maksuun ja ties mitä. Kerran täällä oli yksi työntekijä, jonka työsuhdetta oltiin purkamassa, kun kaverista ei kuulunut mitään. Menin sitten hakemaan hänen kotoa sairaslomatodistukset, kun hän ei niitä terveydentilansa takia pystynyt itse työnantajalle toimittamaan. Työsuhdetta ei sitten purettu. Toinen tapaus, joka Pellikalle on jäänyt mieleen, on Juha Piiraisen laiton irtisanominen alentuneen työkyvyn vuoksi. Työtuomioistuimessa tapaus voitettiin. Työntekijät mukaan Kun Pellikka muistelee pitkää postiuraansa, tulee ensimmäisenä mieleen Lieksan vuodet. Meno työpaikoilla oli rentoa, mistään ei nipotettu. Mutta hommat tehtiin aina ja moraali oli korkealla. Jos sulla jäi yksikin kirje jakamatta, niin veit sen vaikka kotimatkalla. Hyllyt oli aina tyhjinä, kun lähdettiin kotiin. Nythän sillä ei ole enää niin väliä. Postin maine yrityksenä ja työnantajana on vuosikymmenten aikana muuttunut paljon. Jos ei maailma, niin ei ole postikaan enää entisensä. Peruspostitoiminta pitäisi säilyttää ja laittaa kuntoon. Nythän kirjeestä halutaan päästä eroon hinnalla millä hyvänsä ja postia jaetaan milloin sattuu. Kirjeja lehtien jakelusta pitäisi pitää oikeasti huolta. Ennen myös neuvotteluja yhteistoiminta työpaikoilla oli helpompaa, kun työntekijöillä ja esimiehillä oli yhteinen, pitkä historia. Postitaustaisten päälliköiden ja esimiesten kanssa yhteistyö vielä sujui, mutta nämä nykyiset, joilla ei ole postitaustaa syrjäyttävät kaikessa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Edunvalvojien asiantuntemusta pitäisi oppia käyttämään. Esimerkiksi työaikaja työjärjestelyissä ei käydä edes kunnollisia yt-neuvotteluja, Pellikka arvostelee ja jatkaa. Työntekijöitä pitäisi oikeasti arvostaa, myös niitä vanhempia. Niiden tietotaitoa pitäisi käyttää hyväksi ja kysyä heiltäkin joskus jotain. Ongelmista pitäisi puhua avoimemmin työntekijöiden kesken ja muutoksia pitäisi käydä yhdessä läpi. Jari Pellikan luopuminen pääluottamusmiehen tehtävistä tuli monille yllätyksenä. Päätöstään Pellikka oli kypsytellyt jo pitemmän aikaa. Jatkuvalle stressille ja pitkille päiville piti laittaa stoppi. Nyt on viimeinkin aikaa itselle 43 postivuoden jälkeen. Ja olo on sen mukainen. Kyllä tämä hyvältä tuntuu. Reitti_10_2018.indd 23 Reitti_10_2018.indd 23 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 24 Ott eita työelämästä Postin arvostus henkilöstöä kohtaan Posti päätti ulkoistaa yt-neuvottelujen jälkeen alihankintaan Oulu 10 myymälän. YLEn Oulun aluetoimitukselle annetussa haastattelussa palvelupisteverkostosta vastaava johtaja Lasse Huttunen perusteli Postin vahvaa ulkoistustrendiä asiakkaiden paremmalla palvelulla. Ei riitä, että seitsemän työntekijää menettää työpaikkansa, vielä pitää antaa ymmärtää että työntekijöiden ammattitaito on niin heikolla tolalla, että asiakkaiden palvelu tulee paranemaan. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että loputkin myymälät ulkoistetaan, kun puhutaan trendistä, koska Postin omien myymälöiden henkilökunnan asiakaspalvelu on niin heikolla tasolla. Tästä voi olla vahvasti eri mieltä, koska kaikissa tutkimuksissa asiakkaat ovat todenneet omien myymälöiden asiakaspalvelun olevan erinomaisella tasolla. Vai onko tämä sitä väriä mainitsematonta, paljon puhuttua uutta henkilöstöä arvostavaa kulttuuria. Nyt irtisanomisen lisäksi lyödään lyttyyn henkilöstön asiakaspalvelun laatu, joka on asiakaspalvelun osalta ihan satavarmasti huippua. Voisi vielä lopuksi arvuutella onko kyseessä lähtölaukaus Postin hallituksen toukokuussa tekemään linjaukseen, jossa asetettiin Postin liiketoiminnalle pitkän aikavälin (3 v?) taloudelliset tavoitteet. Tavoitteena on kasvattaa oikaistu liiketulosprosentti 4 prosenttiin. Vertailun vuoksi vuoden 2017 oikaistu liiketulosprosentti, joka oli 42,4 miljoonaa euroa ja 2,6 %. Jos tavoitteessa onnistutaan, niin muutaman vuoden kuluttua tavoitellaan noin 65 miljoonan euron voittoa. ESKO HIETANIEMI liitt osihteeri SAK:n tavoitt eena yksinkertaisempi tyött ömyysturva SAK pitää tärkeänä, että mahdollisimman moni palkansaaja liittyy työttömyyskassan jäseneksi, sillä ansiosidonnainen työttömyysturva ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työn tekemiseen. SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkisen mukaan työttömyysturvan uudistamisessa pitää olla tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen. Myös työttömyyskassojen toimintaa on uudistettava. – Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia kassan jäsenten parempaan palveluun ja työttömyysturvan nopeaan maksamiseen sekä etuuskäsittelyn uudistamiseen ja tehostamis een, Siekkinen toteaa. SAK valmistelee omaa ehdotustaan työttömyysturvan uudistamiseksi ja arvioi myös muiden sosiaaliturvaetuuksien uudistamistarpeita. Keskustelu työttömyysturvan uudistamisesta käynnistyi, kun Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki luovutti marraskuun lopussa raporttinsa kaikkia palkansaajia koskevasta yleisestä ansioturvasta sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin). Suomeen houkuteltava ulkomaalaisia työntekijöitä Keskuskauppakamarin mielestä työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien lupaprosessia on sujuvoitettava ja käsittelyajoille on annettava kuukauden palvelulupaus. Useat hakijat joutuvat tällä hetkellä odottamaan työlupaa 6-8 kuukautta, jopa kauemmin. Keskuskauppakamarin mukaan lupaprosessit olisi mahdollista kehittää digitalisaation avulla sekä viranomaisten yhteistyötä kehittämällä asiakaslähtöisiksi ja tehokkaiksi. Työja elinkeinoministeriö julkaisi marraskuussa tiedon, että työvoimapulasta johtuen vuonna 2017 jäi täyttämättä tai syntymättä 60 000 työpaikkaa. Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola näkee, että työperusteisen maahanmuuton merkittävä lisääminen nykyisestä on yksi tärkeä keino työvoimapulan ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Reitti_10_2018.indd 24 Reitti_10_2018.indd 24 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 25 Viisi puoluejohtajaa rajoitt aisi lakko-oikeutt a Petteri Orpo (kok), Juha Sipilä (kesk), Sampo Terho (sin), Sari Essayah (kd) ja Anna-Maija Henriksson (rkp) rajoittaisivat työntekijöiden poliittista lakko-oikeutta. Puoluejohtajien kanta tuli esille Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalitentissä 21.11. Henrikssonin mielestä Ruotsissa on toimiva järjestelmä, jossa lakko-oikeuden rajoittamisen vastapainoksi työntekijät on otettu vahvemmin mukaan päättämään yhtiöiden asioista. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan länsinaapurissa yhteiskunnan ilmapiiri ei ole työntekijöiden kannalta niin pakottava kuin Suomessa, joka johtuu siitä, että työntekijöillä on yrityksissä enemmän sananvaltaa. Rinteen lisäksi Pekka Haavisto (vihr), Li Andersson (vas) ja Jussi Halla-Aho (ps) eivät rajoittaisi poliittista lakko-oikeutta Suomessa. Lähde: uusisuomi.? (21.11.2018) Suomen Suoramainonta Keskisuomalaiselle Suomen Suoramainonta SSM siirtyy Keskisuomalainen-konserniin vuodenvaihteessa, kun Keskisuomalainen ja Janton Holding Oy:n konkurssipesä pääsivät sopimukseen osakekaupan ehdoista. SSM:n liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa ja yritys työllistää eri jakeluyhtiöissä noin 6500 työntekijää. Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi huomautti marraskuussa, että yhtiöstä tulee kaupan myötä yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajia työllistävistä yrityksistä. Työllistämiseen liittyy myös vastuu noudatettavista työehdoista. Joulukuun alkuun mennessä Kangaskorpi ei ollut ilmoittanut, mitä työehtosopimusta Keskisuomalainen aikoo mainosjakajiin noudattaa. Ristikon ratkaisu K U U S H Ä M E T A K A A R S E N A L S U U L A A T T O K A M Y Ö S R A N T A E S I N E E T A L U S T U S Y T E A A L A P E S U H E R Ä T Y S K Ä K A A R T E E T I A T A K A A T E L U I T S E P A R A N T U V A T R E I L E N I S O T Ä T I A L I N R E U N A T T K Ä S I A S E E T E I S E T H S T A N M O U K E H Ä O I L L A T E T U K E N O A K T I I V I V E R E S T S A U I S I S Y M E S S U M U I S T O T T I E T O S U U T A I T A Reitti_10_2018.indd 25 Reitti_10_2018.indd 25 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 26 Re Re R it itti ti 26 26 S a n a o n v a p a a Reitti 26 Oletko älylaitt eidesi orja? K äpylehmien aika on valitettavasti ohi. Vanhemmat pohtivat ja kysyvät neuvoja kohtuullisesta ruutuajasta? Ovat lapsilleen malleina älylaitteiden käytössä ilman omia ruutuaikarajoitteita ja kokevat, että liika ruutuajan käyttö on enemmänkin lasten ongelma. He eivät halua nähdä, että saattavat olla jo itse liian riippuvaisia älylaitteistaan. Ovatko vanhemmat valmiita ruutuajan vähentämisen vai ovatko he itse jo liian koukussa älylaitteisiin? Kesällä uimavalvojat joutuivat puuttumaan uimarannoilla vanhempien kännyköiden käyttöön, osa vanhemmista kun ei katsonut lastensa perään. Pitääkö jonkun hukkua tämän takia vai osaammeko ja haluammeko havahtua ajoissa? Onko somen liikakäyttö suurempi ongelma aikuisille kuin lapsille? Nykyinen työelämä on hektistä, monta asiaa pitää tehdä samanaikaisesti. Kuinka paljon itse luomme ylimääräistä kiirettä ja aivojen ylikuormitusta omilla valinnoillamme? Onko ainut keino selvitä työn vaatimuksista ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisestä olla saatavilla ympäri vuorokauden? Jäämmekö paitsi jostain, jos Whatsapp, Snapchat, Instagram, Twitter, Facebook, Messenger, LinkedIn, YouTube, Spotify, E-Kirjat, BookBeat, sähköposti yms. eivät ole jatkuvasti käytössämme? Nuorison keskuudessa on tutkimuksen mukaan lisääntyneet ahdistuneisuus, masennus, uniongelmat ja ulkonäköpaineet. Samoja ongelmia on myös aikuisilla. On helpompi ostaa reseptivapaata nukahtamislääkettä, kuin miettiä mitä itse voisi tehdä toisin ennen nukkumaanmenoa, monet kun selailevat älylaitteitaan, joka tutkitusti siirtää nukahtamista. Ahdistusta puolestaan kuvaa hyvin verkkokiusaamiseen liittyvä Aseman Lapsien Sanat jättävät jäljen – sananvastuu hanke. On helppo nähdä verkko toisena todellisuutena, sitähän se somessa viettämämme aika osaksi on. Jokainen voi itsekseen pohtia, kuinka siellä käyttäytyy ja onko kaikki sallittua sananvapauden nimissä? Omien ja muiden lataamien kuvien tykkäämiset ja nokkelien lauseiden keksiminen aiheuttavat paineita, mutta myös mielihyvää, kun joku kehuu sinua upeaksi. Syyllisyyttä tunnemme, kun emme ehdi kaikkia päivityksiä lukemaan. Itse pidän outona ilmiönä julkista facekavereiden siivoamista, periaatteella et ole kommentoinut julkaisujani, niin et ole kaverini. Itselläni on muutamia koulukavereiReitti_10_2018.indd 26 Reitti_10_2018.indd 26 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 27 P itempään talossa olleille postinjakajille harva muutos jakelun työtapojen vaihtuvissa trendeissä on aiheuttanut yhtä paljon huvittunutta äimistelyä – tai tapauksesta riippuen ärsyyntynyttä ahdistusta – kuin sylissä kasauksen paluu eli sylizippi. Olivathan kokeneimmat edelleen töissä olevat postinjakajat ehtineet aiemmin ABC-työmenetelmään siirryttäessä vuonna 2001 ”zipata” jo liki 30 vuotta. Vanha sylikasausmenetelmä koostui karkeasti laskettuna kolmesta eri työvaiheesta eli reittilajittelusta, jolloin posti lajiteltiin yhteistyössä reiteittäin, sitten piirilajittelusta, jolloin kukin jakaja lajitteli oman reittinsä postit taloittain ja rapuittain, ja lopulta kasausvaiheesta, jolloin jokainen rappu, talo tai omakotialueen kyseessä ollessa kadunpätkä tms. kasattiin jakelujärjestykseen useimmiten työpöydän laatikossa takalevyä hyväksikäyttäen. Postit lajiteltiin siis toimipaikassa kahteen kertaan ennen kuin niitä päästiin laittamaan jakojärjestykseen. ABC-menetelmän edistysaskel oli se, että työvaiheiden määrä supistui kahteen eli reittitai karkeaan lajitteluun ja reittikohtaiseen lohkolajitteluun. Postit lajiteltiin edelleen kahteen kertaan, mutta kolmas eli kasausvaihe jäi pois. Esityö nopeutui silminnähden vanhaan verrattuna, mutta tämä ei ollut ABC:n ainoa etu. Aiemmassa menetelmässä jakelujärjestyksen hienosäätö riippui siitä, kuinka perusteellisesti reitin hallitsi. Silloin – mutta vain silloin – kun reitti oli hyvin hallussa, jakelujärjestyksen pystyi viilaamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Muussa tapauksessa reitti oli kasattava niillä tiedoilla mitä saatavilla oli ja työajallinen ero reitin perusteellisen ja vähemmän perusteellisen osaamisen välillä oli merkittävä. ABC:ssä kekseliäitä ratkaisuja ABC:n oivallus oli se, että ns. alasottojärjestyksen ei tarvinnut olla sama kuin osoitteellinen numerojärjestys, vaan se voitiin merkitä keltaisilla numerotarroilla numerojärjestyksestä poikkeavaksi, jolloin ulkotyö reitillä nopeutui, helpottui ja virtaviivaistui myös sellaisella jakajalla, jolla oli kyseisestä kantoreitistä vähemmän kokemusta. Jakelussa voitiin soveltaa kekseliäitä ratkaisuja, kuten pitkän käytävän varrella sijaitsevien luukkujen jakaminen ristiin rastiin rapussa, jossa portaat löytyvät käytävän molemmista päistä, sen sijaan että vaellettaisiin ovien numerojärjestyksen mukaan edestakaisin pitkiä u-kirjaimen muotoisia lenkkejä. ABC:n myötä esimiehet kehuivatkin, että nyt kuka tahansa ohikulkija voidaan napata kadulta sisään ja laittaa niin sanotusti laukku pykälään. Sylizipissä vanhan sylissäkasausmenetelmän reittilajitteluvaiheen korvaa lajittelu aakkosväleihin, joten nyt meillä on jälleen kaksivaiheisen esityön sijaan kolmivaiheinen esityövaihe. Sylizippi perustui alun perin siihen optimistiseen ajatukseen, että pian koneet hoitavat vähintäänkin aakkosvälilajittelun, ja eiköhän ennen pitkää posti saada lajiteltua koneellisesti lopulliseen jakelujärjestykseen niin, että jakajien tarvitsee vain sujauttaa muutama irtokirje valmiiden nippujen väliin ja suhahtaa ovesta reitille. Postit lajitellaan kahteen kertaan Mutta näinhän ei käynyt. Käsin tapahtuva aakkosvälilajittelu on konttoreissa arkipäivää ja vie suuren osan karkean lajittelun työajasta – sitä suuremman, mitä suuremmasta postinumeroalueesta on kyse. Suurin osa postista lajitellaan toimipaikoissa käsin kahteen kertaan ja ABC:hen verrattuna karkeata lajittelua hidastaa lisäksi lajitteluvälien pienentyminen. Suurten, yli 20 jättöä sisältävien kerrostalorappujen ollessa kyseessä rappukohtainen lajittelu ei riitä, vaan lajittelussa on otettava huomioon talonnumeron ja rappukirjaimen lisäksi huoneistonumero, mikä edelleen hidastaa karkeata lajittelua. Kun aamun karkea lajittelu on viimein saatu päätökseen, niin se, että reittikohtaisessa zippaamisessa saatetaan parhaimmillaan saavuttaa sama nopeus kuin tavaraa ABC-hyllyihin heitettäessä, on laiha lohtu. Tavallisen jakajan on vaikea käsittää, miksi sisätyön läpäisyennätyksiä tavoitellaan valitsemalla hitaampi työmenetelmä. Paitsi että menetelmä hidastaa sisätyön kokonaistyöaikaa, se hidastaa myös jakelua etenkin sellaisissa suurissa kerrostalorapuissa, joissa ovinumerot eivät juokse kantojärjestyksessä, koska numerojärjestykseen zippaaminen on helpoin vaihtoehto silloinkin, kun se kostautuu piirissä otettuina ylimääräisinä askeleina. Jos sylizippi todella olisi tehokkaampi työmenetelmä verrattuna ABC:hen, niin voisi kuvitella, että niiden 16 tai 17 vuoden aikana, joina ABC-menetelmä oli käytössä, vanhat jakajat olisivat lakkaamatta haikailleet vanhan sylissäkasausmenetelmän paremmuutta ja zipanneet salaa aina kun esimiehen silmä olisi välttänyt. Jakajia olisi pitänyt painostaa ABC-hyllyjen hyödyntämiseen ja iso osa esimiehen energiasta olisi mennyt työmenetelmistä tappelemiseen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ABC omaksuttiin toimipaikoissa Reitti 27 itempään talossa olleille postinjakajille harva muutos jakelun työtapojen vaihtuvissa trendeissä on aiheuttanut yhtä paljon huvittunutta äimistelyä – tai tapauksesta riippuen ärsyyntynyttä ahdistusta – kuin sylissä kasauksen paluu eli sylizippi. Olivathan kokeneimmat edelleen töissä olevat postinjakajat ehtineet aiemmin ABC-työmenetelmään siirryttäessä vuonna 2001 ”zipata” jo liki 30 vuotta. Vanha sylikasausmenetelmä koostui karkeasti laskettuna kolmesta eri työvaiheesta eli reittilajittelusta, jolloin posti lajiteltiin yhteistyössä reiteittäin, sitten piirilajittelusta, jolloin kukin jakaja lajitteli oman reittinsä postit taloittain ja rapuittain, ja lopulta kasausvaiheesta, jolloin jokainen rappu, talo tai omakotialueen kyseessä ollessa kadunpätkä tms. kasattiin jakelujärjestykseen useimmiten työpöydän laatikossa takalevyä hyväksikäyttäen. Postit lajiteltiin siis toimipaikassa kahteen kertaan ennen kuin niitä päästiin laittamaan jakojärjestykseen. ABC-menetelmän edistysaskel oli se, että työvaiheiden määrä supistui kahteen eli reittitai karkeaan lajitteluun ja reittikohtaiseen lohkolajitteluun. Postit lajiteltiin edelleen kahteen kertaan, mutta kolmas eli kasausvaihe jäi pois. Esityö nopeutui silminnähden vanhaan verrattuna, mutta tämä ei ollut ABC:n ainoa etu. Aiemmassa menetelmässä jakelujärjestyksen hienosäätö riippui siitä, kuinka perusteellisesti reitin hallitsi. Silloin – mutta vain silloin – kun reitti oli hyvin hallussa, jakelujärjestyksen pystyi viilaamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Muussa tapauksessa doilla mitä s reitin perust teellisen osa ABC:ssä ke ABC:n oiva järjestyksen ei tarvinnut olla sama kuin osoitteellinen numerojärjestys, vaan se voitiin merkitä keltaisilla numerotarroilla numerojärjestyksestä poikkeavaksi, jolloin ulkotyö reitillä nopeutui, helpottui ja virtaviivaistui myös sellaisella jakajalla, jolla oli kyseisestä kantoreitistä vähemmän kokemusta. Jakelussa voitiin soveltaa kekseliäitä ratkaisuja, kuten pitkän käytävän varrella sijaitsevien luukkujen jakaminen ristiin rastiin rapussa, jossa portaat löytyvät käytävän molemmista päistä, sen sijaan että vaellettaisiin ovien numerojärjestyksen mukaan edestakaisin pitkiä u-kirjaimen muotoisia lenkkejä. ABC:n myötä esimiehet kehuivatkin, että nyt kuka tahansa ohikulkija voidaan napata kadulta sisään ja laittaa niin sanotusti laukku pykälään. Sylizipissä vanhan sylissäkasausmenetelmän reittilajitteluvaiheen korvaa lajittelu aakkosväleihin, joten nyt meillä on jälleen kaksivaiheisen esityön sijaan kolmivaiheinen esityövaihe. Sylizippi perustui alun perin siihen optimistiseen ajatukseen, että pian koneet hoitavat vähintäänkin aakkosvälilajittelun, ja eiköhän ennen pitkää posti saada lajiteltua koneellisesti lopulliseen jakelujärjestykseen niin, että jakajien tarvitsee vain sujauttaa muutama irtokirje valmiiden nippujen väliin ja suhahtaa ovesta reitille. Postit lajitellaan kahteen kertaan Mutta näinhän ei käynyt. Käsin tapahtuva aakkosvälilajittelu on konttoreissa arkipäivää ja vie suuren osan karkean lajittelun työajasta – sitä suuremman, mitä suuremyli 20 jättöä sisältävien kerrostalorappujen ollessa kyseessä rappukohtainen lajittelu ei riitä, vaan lajittelussa on otettava huomioon talonnumeron ja rappukirjaimen lisäksi huoneistonumero, mikä edelleen hidastaa karkeata lajittelua. Kun aamun karkea lajittelu on viimein saatu päätökseen, niin se, että reittikohtaisessa zippaamisessa saatetaan parhaimmillaan saavuttaa sama nopeus kuin tavaraa ABC-hyllyihin heitettäessä, on laiha lohtu. Tavallisen jakajan on vaikea käsittää, miksi sisätyön läpäisyennätyksiä tavoitellaan valitsemalla hitaampi työmenetelmä. Paitsi että menetelmä hidastaa sisätyön kokonaistyöaikaa, se hidastaa myös jakelua etenkin sellaisissa suurissa kerrostalorapuissa, joissa ovinumerot eivät juokse kantojärjestyksessä, koska numerojärjestykseen zippaaminen on helpoin vaihtoehto silloinkin, kun se kostautuu piirissä otettuina ylimääräisinä askeleina. Jos sylizippi todella olisi tehokkaampi työmenetelmä verrattuna ABC:hen, niin voisi kuvitella, että niiden 16 tai 17 vuoden aikana, joina ABC-menetelmä oli käytössä, vanhat jakajat olisivat lakkaamatta haikailleet vanhan sylissäkasausmenetelmän paremmuutta ja zipanneet salaa aina kun esimiehen silmä olisi välttänyt. Jakajia olisi pitänyt painostaa ABC-hyllyjen hyödyntämiseen ja iso osa esimiehen energiasta olisi mennyt työmenetelmistä tappelemiseen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ABC omaksuttiin toimipaikoissa reitti oli kasattava niillä tiesaatavilla oli ja työajallinen ero teellisen ja vähemmän perusaamisen välillä oli merkittävä. ekseliäitä ratkaisuja allus oli se, että ns. alasottomasta postinumeroalueesta on kyse. Suurin osa postista lajitellaan toimipaikoissa käsin kahteen kertaan ja ABC:hen verrattuna karkeata lajittelua hidastaa lisäksi lajitteluvälien pienentyminen. Suurten, Lähetä teksti: juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. Reitti 27 ta, jotka eivät ole facessa ja voi mennä vuosia, kun jälleen tapaamme. Ei minun tarvitse heitä kuitenkaan siivota pois tai hylätä vain siksi, että emme ole olleet vuosiin tekemisissä. Puhelin ja some kohtuullisesti käytettynä ovat hyvä asia, mutta järkevän käytön ja hiljaa hiipivän riippuvuuden rajaa voi olla itse vaikeaa huomata. Omaa riippuvuutta voi kokeilla pitämällä parin viikon mittaista sometaukoa. Monet tätä kokeilleet ovat todenneet, kuinka hyvää se teki ihmissuhteille ja omalle ajankäytölle. Tauko tosin muutti vain harvan somen käyttäytymistä kohtuulliseksi. Kaikki riippuvuudesta kärsivät eivät edes sometaukoa kokeile. Niin kuin muissakin riippuvuuksissa, pitää monesti käydä pohjalla ennen kuin riippuvuuden voi myöntää. Kumpi vie: sinä vai älylaitteesi? Somelakko ei ongelmaa paranna pysyvästi, vaan omat valintasi. Sosiaalisissa tilanteissa esim. kyläilyissä ja koulutuksissa voit päättää olla käyttämättä älylaitteitasi. Se on myös kohteliasta emäntää, isäntää tai luennoitsijaa kohtaan. Voit päättää itse, mihin aikaan illalla suljet somekanavat. Tiedämme ettei ennen nukkumaanmenoa ole viisasta somessa roikkua. Miksi kuitenkin teemme niin ja vielä omassa makuuhuoneessamme? Mitä jos jättäisit puhelimesi eteisen pöydälle ja hankkisit herätyskellon? Onko mahdotonta pitää kännyä välillä äänettömällä? Pidä työja vapaa-ajan somekanavat erillään, tällöin on parempi mahdollisuus erottaa työja vapaa-aika. Somessa olosta voit nauttia hyvällä omallatunnolla, kun et roiku siellä liikaa. Itse kyllä tiedostat, mikä on liikaa? Onko mahdollista olla lukematta työsähköposteja vapaa-ajalla tai edes vähentää niiden lukemista? Halutessasi sen voit itse päättää. Onko julkisissa liikennevälineissä pakko kaivaa puhelin esiin? Onko päivässäsi hetkiä, ettet tee mitään? Aivosi voisi tykätä näistä lepohetkistä, sitten taas jaksaisi paremmin keskittyä. Älylaitteiden apeista ja eri sovelluksista on onnistuttu tekemään niin hyviä, että älylaitteen avulla onnistuu miltei kaikki asioiden hoitaminen; lukeminen, musiikin kuuntelu, pelaaminen ja urheilusuoritusten tallennus. Ilmiön huomaa kun kotoa poistuu. Tuntuu siltä, että ihmiset ovat älylaitteidensa orjia. Oletko s inä? ANNELI LIIKALA työsuojeluvaltuutett u Lounais-Suomi ja Pohjanmaa, toimihenkilöt Reitti_10_2018.indd 27 Reitti_10_2018.indd 27 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 28 Kysyvälle vastataan PAU:n asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett älähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, työympäristöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Palkaton vapaa ja lomaraha Olen kokoaikainen toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella työskentelevä postinjakaja. Suunnittelen ensi vuonna (2019) jääväni palkattomalle vuorotteluvapaalle huhtikuun alusta syyskuun loppuun eli kuudeksi kuukaudeksi. Meillä tuli työpaikan kahvihuoneessa keskustelua maksetaanko lomarahaa ollenkaan, kun en ole kesäkuussa töissä? Entä miten minulle kertyy vuosilomaa? Kyllä sinulle kuuluu maksaa lomarahat. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen 36 §:ssä on sovittu lomarahasta. Lomaraha maksetaan, kun työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä. Vuorotteluvapaa ei katkaise työsuhdetta, vaan se jatkuu normaalisti, vaikka vapaalla oletkin. Lomaraha maksetaan sinulle vuorotteluvapaan aikana kesäkuussa voimassaolevan kuukausipalkkasi mukaan. Itse asiassa kaikissa muissakin palkattomissa vapaissa lomaraha maksetaan samalla tavalla. Ainoastaan asevelvollisuuden suorittaminen tekee poikkeuksen, jolloin lomaraha maksetaan töihin palattua. Vuosilomaa ei kerry vuorotteluvapaan ajalta. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2019 31.3.2020 sinulle kertyy lomaa loka – maaliskuulta eli kuudelta kuukaudelta. Vuosilomaa kertyy 6 x 2,5 pvää (tai 2 pvä) = 15 päivää. ”Pitkälomalaisella” lomaa kertyy 6 x 3 päivää = 18 päivää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tällöin ei kerry 9 pidennyspäivää, koska lomaa ei ole kertynyt täydeltä lomanmääräytymisvuodelta. Vuokratyö ja kokemusvuodet Olen siirtynyt vuokratyöyrityksen listoilta Postiin ”omaksi” työntekijäksi. Olen työskennellyt käytännössä koko ajan samassa jakelutoimipaikassa. Olen ollut jo useamman kuukauden työsopimuksella suoraan Postiin ja kuulin vasta nyt luottamusmieheltä, että minulle kuuluisi laskea eduksi kokemusvuodet myös ajalta, jolloin olin vuokratyöntekijänä Postissa. Mistä tiedän, onko palkassani huomioitu nuo kokemusvuodet? Kyllä luottamusmiehesi on oikeassa. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan ”palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaavissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa”. Tämä tarkoittaa sinun tilanteessasi sitä, että tuo aiempi työskentelysi samoissa tehtävissä postityöntekijänä kerryttää tätä kokemusvuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa. Aloite tässä on sinulla itselläsi, koska tessissä sovitun mukaisesti työntekijän on osoitettava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Kokemusvuosikorotuksella maksettua palkkaa aletaan maksamaan sinulle siitä lukien, kun olet em. selvityksen työnantajallesi Postiin tehnyt. Sinun tulee tarkastaa palkkataulukosta, maksetaanko sinulle oikealla kokemusvuosikorotuksella korotettua taulukkopalkkaa. Palkkataulukon tulkitsemiseen saat tarvittaessa apua omalta luottamusmieheltäsi. Sinulla on pyynnöstä oikeus saada työtodistus entiseltä työnantajaltasi. Työtodistus kannattaa pyytää mahdollisimman pian työsuhteen päättymisen jälkeen, ettei se unohdu. Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Voit pyytäessä itse valita haluatko arvioinnin työtaidosta ja käytöksestä. Työehtosopimuksen yleissitovuus Työpaikallamme nousi esiin kysymys työehtosopimusten yleissitovuudesta. PAU on neuvotellut alalle yleissitovan työehtosopimuksen. Kuinka on sitten mahdollista, että pääkaupunkiseudulla vuoden vaihteessa aloittava PKS-Jakelu noudattaa Teollisuusliiton jakajia koskevaa työehtosopimusta? Työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä on säädetty mitä työehtosopimusta työnantajan tulee noudattaa. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Tästä on kuitenkin poikkeus pykälän 3 momentissa: Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Pääsäännöstä poiketen työnantaja voi siis noudattaa toista työehtosopimusta, jos työnantaja on järjestäytynyt toiseen työnantajaliittoon, jolla on samaan työhön soveltuva työehtosopimus ja tämän työehtosopimuksen toisena osapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys. PKS Jakelu on järjestäytynyt Medialiittoon, joka on neuvotellut Teollisuusliiton kanssa jakelua koskevan työehtosopimuksen. Teollisuusliitto on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, joten työsopimuslain mukaan PKS Jakelulla on työnantajana oikeus noudattaa toista työehtosopimusta, vaikka sen ehdot poikkeavatkin PAUn yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä. Reitti_10_2018.indd 28 Reitti_10_2018.indd 28 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 29 Reitti 29 Reitti Lahjoita vaikka aikaasi, se tekee hyvää Äitini antoi aikaansa, kuunteli, arvosti ja piti ystävänään. Kolumni 29 MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i, joka mielellään avaa ventovieraillekin ovia. M eillä kotona Veneheitossa kävi melkoinen kuhina päiväsaikaan. Äidilläni kävi kylässä paljon erilaisia ystäviä kuten Hulda, Emmi ja Pikku-Eeva. Hulda oli rom aninainen, joka kulki minun ikäisen lapsensa Unelman kanssa. Unelma oli kuin meidän olohuoneessa kasvava pitsinen huonekasvikaimansa, asparagus. Hento ja hiljainen. Kuuntelin aina uteliaana keskustelua. Naisia yhdisti iän lisäksi ainakin virkkaus: äitini taikoi kaikkea mahdollista kalastajalangasta, etenkin sängynpeitteitä, Hulda taas pöytäliinoja ohuemmasta langasta. Äiti kertoi meille säälivänsä Huldan ja Unelman kiertolaiselämää. Heidän lähtiessään taas tienpäälle hän sujautti vaivihkaa kahvipaketin Huldan kainaloon. Emmi puolestaan oli pukeutunut miesten vaatteisiin, sarkapusakkaan, pussihousuihin ja jatsareihin. Kuitenkin hänellä oli tissit. Muistan, kuinka hän usein uhosi, montako metriä oli kaivanut ojaa ja hakannut halkoja. Ihmettelin itsekseni, miksei Emmillä ole mekkoa ja miten hän naisena jaksoi tehdä raskaita miestentöitä. Äiti oli korvana, kun Emmi kertoi elämästään, jossa tuntui olevan aika paljon ongelmia. Pikku-Eeva tuli monesti istumaan keinutuoliin. Hänen miehensä oli sekatyömies, usein työtön ja välillä hätäaputöissä Lentiirassa. Edes sähköä ei tullut pirttiin, jossa he asuivat. Äiti lähetti minut usein jouluna viemään heille lahjapaketteja. Vaatimattomia toki: ruokaa, kahvia ja karamelleja, mutta muistan joskus tehneeni lelujakin heidän kolmelle lapselleen. Minulla oli joulupukin naamari ja nurinpäin käännetty lammasturkki. Minusta oli niin kiva olla joulupukkina. Uskoin, ettei kukaan tunnistanut. Vasta näin jälkikäteen ymmärrän, äidilläni oli hyvä sydän. Vaikka ei meidänkään elämä ollut leveätä, hän antoi vähästään. Mutta se ei ollut vain tavaraa, vaan hän lahjoitti aikaansa, kuunteli, arvosti ja piti ystävänään. Arki valaistui. Meihin lapsiinkin hän tartutti anteliaisuuden. Miksikö kannattaa olla antelias? Tutkijat ovat havainneet hyvän tekemisen olevan yhteydessä moniin myönteisiin vaikutuksiin: vähentyneisiin masennusoireisiin, stressiin, matalampaan verenpaineeseen ja onnellisuuteen. Jopa elinikää sen uskotaan pidentävän. Anteliaisuus aiheuttaa endorfi iniryöpyn aivoihin. Sitä kutsutaankin lämpimäksi hehkuksi, “helper’s high”-ilmiöksi. Tätä on tutkittu muun muassa siten, että koehenkilöitä pyydettiin muistelemaan tilannetta, jossa he olivat tehneet jonkin hyvän teon. Tällöin aivoissa havaittiin muutoksia, jotka kertoivat hyvän mielen kasvusta. Työpaikallakin kannattaisi miettiä, miten koko porukka voisi tehdä yhdessä hyvää. Pitkän päälle se edistää yhteishenkeä ja tekee suvaitsevammaksi erilaisuutta kohtaan. Henkilökohtaisesti: kysy myös työkaveriltasi, tarvitsetko apua? Entä onko mielessäsi henkilö, joka on myönteisesti vaikuttanut sinun elämääsi? Kiitä häntä siitä! Laita myönteinen seläntakajuoru kiertämään kivasta teosta. Näin joulun alla jokaisella on erityinen mahdollisuus treenata ja saada mielensä hehkumaan. Lahjoita vaikka aikaasi, se ei maksa mitään. Reitti_10_2018.indd 29 Reitti_10_2018.indd 29 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 30 Menoon mukaan Esimiesja Erityisryhmät ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 26.1.2019 alkaen klo 15.00 Paikka: SokosHotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere. SokosHotel Ilves sijaitsee Rautatieaseman ja Linja-autoaseman läheisyydessä. Kokouksessa käsitellään osaston 9 b §:ssä määritellyt asiat: • toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2018 • toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2019 • osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta Aloitamme kokouksen lounaalla klo 14.00. Sitovat ilmoittautumiset 10.1.2019 mennessä sihteeri Paula Heinoselle, paula.heinonen@posti.com tai puhelimitse 020 451 3356. Osasto avustaa matkakustannuksissa halvimman matkustustavan mukaisesti. Matkakustannuksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä ennakkoon Paula Heinoseen. Tervetuloa! Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta Kiitos! Uskomaton matka Lieksan Sorsalasta Helsingin Kannelmäen hienostoalueelle on nyt kuljettu loppuun. Ihailin 70luvun alkupuolella, kun Hakkaraisen Rantta pyöräili sinisessä postimiehen virkapuvussa ja jo tuolloin ajattelin, että minäkin haluan postimieheksi ja niin siinä sitten kävi. Postimiesten pääesimies Arttu Koponen otti töihin ”viikoksi” niin kuin siihen aikaan tapana oli. Lieksan, Kuopion, Tampereen ja Joensuun kautta tie kulki Pasilaan ja huomasin, ettei se ruoho ole vihreämpää muuallakaan. Kiitän PAU:n liittohallitusta saamastani huomiosta ja toivotan kaikille paulaisille hyvää joulua ja parempaa vuotta 2019. JARI PELLIKKA Pasilan osasto Talvipäivillä oma tilaisuus eläkeläisille Eläkeläisille järjestetään ensimmäistä kertaa oma tilaisuus PAU:n talvipäivillä. Talvipäivät pidetään Vantaalla Sokos Hotel Flamingossa 16.–17.3.2019. Vaikka eläkkeelle jääminen ei mikään maailmanloppu olekaan, on siihen kuitenkin varauduttava ja valmistauduttava ennakkoon. Pääasia on, ettei jää neljän seinän sisään murehtimaan. Uusi päivä tulee aina ja tuo tullessaan uusia ratkaisuja, mahdollisesti jo pitkään odotettuja unelmia, sekä niiden täyttymisiä. PAU:n talvipäivät tarjoaa tilaisuuden saada tietoa eläkeasioista. Luentoja ja tietoiskuja päivän aikana on useita. Tilaisuuteen ilmoittaudutaan ammattiosastojen kautta. Eläkeläistapahtumaan voi osallistua lauantaina 16.3. Kysy lisätietoja omasta ammattiosastosta tai Pekka Korhoselta puh. 040 552 2388. Transit-rajapostia näytt ely avautuu helmikuussa Postimuseon ensi vuoden päänäyttely Transit-rajapostia avautuu 8.2.2019 ja kestää 5.1.2020 saakka. Näyttely kertoo sanoin ja kuvin Suomen ja Ruotsin postilaitosten henkilökuntien ensimmäisen maailmansodan aikaisesta rajat ylittävästä yhteistoiminnasta Tornion ja Haaparannan kaupunkien välillä. Yhteistoimintaan osallistui myös kaupunkilaisia. Herää tietysti aiheellinen kysymys, mikä johti tuohon varsin poikkeukselliseen valtioiden rajat ylittävään postaaliseen yhteistoimintaan. Varsin yksinkertainen vastaus kysymykseen on jääkäriliike. Saksalaisten kouluttamat jääkärit taistelivat Saksan puolella mm. Riianlahden rannikolla venäläisiä vastaan. Mutta heidän kotimaansa Suomi kuului vielä tuossa vaiheessa autonomisena valtiona Venäjään eli vastapuoleen. Tästä syntyi tuo postaalinen ongelma. Kun sodittiin, syntyi kodin ja rintaman välille luonnollinen tarve yhteydenpitoon kirjein ja paketein. Varsinkin sota-aikana kirje oli elonmerkki, jota odotettiin malttamattomana kotona ja rintamalla. Nyt suomalaisia jääkäreitä taisteli vihollisen puolella, joten normaalia postireittiä eikä lähettäjän nimeä luonnollisesti voinut käyttää. Hyvät neuvot olivat tarpeen. Sitten päätettiin toimia näin. Viranomaisten hämäämiseksi otettiin jokaiselle tarvitsevalle käyttöön salanimi, minkä tunsi vain omaiset sekä ruotsalainen tukiperhe, jonka kautta posti kulki. Tällä salanimellä posti kuljetettiin Suomeen. Postimäärien kasvaessa kuljetusta varten rakennettiin myös maailman ainoa postin kuljetukseen tarkoitettu posti-ilmasilta. Käy tutustumassa Postimuseossa kyseiseen näyttelyyn. Hyvää Joulua toivottaen MATTI ASUNTA Palautearvonnan voitt aja lehdestä 9/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Marjatta Kunnari. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Reitti_10_2018.indd 30 Reitti_10_2018.indd 30 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 31 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 25. Reitti_10_2018.indd 31 Reitti_10_2018.indd 31 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 32 På svenska Oavlönad ledighet och semesterpenning Jag arbetar i postutdelning som heltidsanställd och arbetsavtalet gäller tillsvidare. Jag har planerat att inleda alternerings ledighet nästa år (2019) från början av april till slutet av september, dvs. för sex månader. På kaff erummet diskuterade vi om jag kommer att bli betald semesterpenning alls då jag inte arbetar i juni? Och hur intjänar jag årssemester? Du ska få semesterpenning. I 36 § i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal har det avtalats om semesterpenning. Till arbetstagare, vars arbetsförhållande är i kraft den 15 juni, betalas semesterpenning. Alterneringsledighet bryter inte arbetsförhållandet, utan det pågår som normalt, även om du är ledig. Semesterpenning betalas till dig under alterneringsledighet enligt månadslönen som du har i juni. Egentligen betalas semesterpenning på samma sätt även vid de övriga oavlönade ledigheterna. Det enda undantaget gäller fullgörande av värnplikten; då betalas semesterpenning först eft er återkomsten till jobbet. Årssemester intjänas inte under alterneringsledighet. Under semesterkvalifi kationsåret 1.4.2019 31.3.2020 intjänar du semester från oktober till mars, dvs. sex månader. Årssemester intjänas 6 x 2,5 dagar (eller 2 dagar) = 15 dagar. En anställd med ”förlängda semestrar” intjänar semester 6 x 3 dagar = 18 dagar. Det lönar sig att observera, att då intjänar man inte 9 förlängningsdagar, eft ersom semester inte har intjänats under en full semesterkva?ifi kationsår. Hyresarbete och erfarenhetsår Jag har fl yttats från hyresarbetare till Postis “egen” anställd. Jag har arbetat i praktiken hela tiden i samma utdelningsenhet. Jag har haft arbetsavtal direkt med Posti i fl era månader och först nu har jag hört från förtroendemannen att mina erfarenhetsår ska iakttas även från den tiden, då jag var hyresarbetare på Posti. Hur kan jag veta om min lön innehåller dessa erfarenhetsår? Förtroendemannen har rätt. Enligt Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal: ”När årserfarenhetstillägg enligt lönebilagorna till kollektivavtalet beräknas beaktas anställningsförhållandet till den nuvarande arbetsgivaren eller arbete i motsvarande uppgift er i ett annat företag. Årserfarenheten samlas för de månader för vilka arbetstagaren intjänar eller har intjänat semester”. I din situation betyder detta att ditt tidigare arbete i samma uppgift er som postarbetare intjänar tiden som berättigar dig till årerfarenhetstillägg. Du själv har dock initiativet i saken, eft ersom enligt kollektivavtalet ska arbetstagaren förete ett intyg om arbete som berättigar till årserfarenhetstillägg genom arbetsintyg eller en annan utredning som arbetsgivaren godkänner. Betalning av lön med årerfarenhetsstillägg inleds, när du har företett intyget till arbetsgivaren. Du ska kontrollera löntabellen för att du betalas tabellön med rätt årerfarenhetstillägg. För att tolka löntabellen får du vid behov hjälp från förtroendemannen. På begäran har du rätt till att få ett arbetsintyg av din tidigare arbetsgivare. Det lönar sig att be om arbetsintyg så snart som möjligt eft er arbetsför hållandets slut, så att det inte glöms. Arbetsgivaren har skyldighet att ge ett intyg till arbetstagaren om det bes inom 10 år eft er arbetsförhållandets slut. Ett intyg om arbetstagarens arbetsfärdigheter och beteende ska dock bes inom fem år eft er arbetsförhållandets slut. Du kan välja om intyget ska innehålla en bedömning om arbetsfärdigheter och beteende eller ej. Allmänt bindande verkan av kollektivavtal På vår arbetsplats kom vi på frågan om kollektivavtalens allmänt bindande verkan. PAU har förhandlat ett allmänt bindande kollektivavtal till branschen. Hur är det då möjligt att PKS-Jakelu, som börjar på huvudstadsregionen vid årsskift et, följer Industrifackets kollektivavtal för utdelare? I arbetsavtalslagens 2 kapitel 7 § har det reglerats vilket av kollektivavtalen ska arbetsgivaren följa. Som utgångspunkt ska arbetsgivaren följa allmänt bindande kollektivavtal. Det fi nns ändå ett undantag i paragrafets 3 moment: Arbetsgivaren skall iaktta åtminstone det som i ett riksomfattande kollektivavtal som bör anses vara representativt för branschen i fråga (allmänt bindande kollektivavtal) bestäms om de anställningsvillkor och om de arbetsförhållanden som gäller det arbete som arbetstagaren utför eller ett därmed närmast jämförbart arbete. Ett villkor i ett arbetsavtal som strider mot motsvarande bestämmelse i det allmänt bindande kollektivavtalet är ogiltigt, och i stället skall bestämmelsen i det allmänt bindande kollektiv avtalet iakttas. En arbetsgivare som enligt lagen om kollektivavtal (436/1946) är skyldig att iaktta ett kollektivavtal där den ena avtalsparten är en riksomfattande arbetstagarförening, får med undantag av vad som bestäms i 1 mom. tillämpa bestämmelserna i kollektivavtalet. Som undantag till huvudregeln kan arbetsgivaren således följa ett annat kollektivavtal, om arbetsgivaren är organiserad i ett annat arbetsgivarförbund, som har ett kollektivavtal som kan tillämpas i samma arbete och om den andra parten av kollektivavtalet utgörs av en riksomfattande förening av arbetstagare. PKS Jakelu är organiserad i Medieförbundet, som har förhandlat med Industrifacket ett kollektivavtal för utdelning. Industrifacket är en riksomfattande förening för arbetstagare, så enligt arbetsavtalslagen har PKS Jakelu som arbetsgivare rätten till att följa ett annat kollektivavtal, även om dess villkor avviker från PAUs allmänt bindande förordningar. Reitti_10_2018.indd 32 Reitti_10_2018.indd 32 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 33 In English Unpaid leave and holiday bonus I work with a full-time and valid until further notice work contract in mail delivery. I’m planning on taking an unpaid leave next year (2019) in the form of job alternation leave from the beginning of April to the end of September, so 6 months altogether. We had a discussion at a coff ee break at work whether I’m entitled to receive holiday bonus next summer since I won’t be working in next June at all? Another question I was wondering is will I earn any annual holiday days during the job alternation leave? You are entitled to holiday bonus. Th ere is an agreement regarding holiday bonus in the section 36 of the collective labor agreement for the Communications and logistics sector. An employee whose employment relationship is in eff ect on the 15th of June is paid a holiday bonus. Job alternation leave doesn’t interrupt your employment relationship, it will continue normally even though you’re away from work. During your job alternation leave, the holiday bonus will be paid to you in June according to your normal monthly salary. As a matter of fact, a holiday bonus will be paid in a similar manner during other unpaid leaves as well. Th e only exception to this are conscripts who will be paid a holiday bonus upon their return to work aft er the completion of military service. During job alternation leave no annual holiday will be earned. During the holiday determination year of 1.4.2019 – 31.3.2020 you will earn annual holiday during those six months. You will earn 6 x 2,5 days (or 2 days) = 15 days. Th ose who are entitled to an extended annual holiday will earn 6 x 3 days = 18 days. It is good to notice that in this case the additional 9 extension days will not be earned because the holiday has not been earned during a full holiday determination year. Temporary agency work and years of work experience I have shift ed from being a temporary agency worker to being Posti’s “own” worker. I have practically worked all the time in the same distribution site. Now I’ve been working already for some months with a work contract directly with Posti and I just heard from the shop steward that I should be paid an increase of experience based on the years that I was working as a temporary agency worker in Posti. How can I fi nd out whether these years of experience have been added to my salary? Your shop steward is right. According to the collective labor agreement for the Communications and logistics sector “in calculation of increases for experience conformant with the salary appendices, work in the service of the current employer, or duties at another company that correspond to the current duties are taken into account. Years of experience are accrued in terms of the months for which the employee earns or has earned annual holiday”. In your situation it means that your previous work experience as a postal worker with the same duties will accrue the time that will entitle you to the increase for years of work experience. Th e initiative in this matter is on your side since it is agreed on the collective labor agreement that the employee must provide evidence of work entitling him or her to increases for years of experience, in the form of a work certifi cate or another statement approved by the employer. Th e increase for experience will be paid to you starting from when you have provided the aforesaid evidence to your supervisor in Posti. Check from the salary table whether your table-specifi ed salary has been increased with the correct increase for years of experience. You might need some help from your shop steward with interpreting the salary table. On termination of the employment relationship, you are entitled to receive, on request, a written work certifi cate. It is best to ask for the work certifi cate as soon as possible aft er the employment relationship has ended in order not to forget to ask for it later on. Th e employer is required to provide the employee with a certifi cate of employment on request within ten years of termination of the employment relationship. A certifi cate on the employee's working skills and behaviour must, however, be requested within fi ve years of termination of employment relationship. You can decide whether you want the certifi cate also to include an assessment of your working skills and behaviour. The general applicability of collective agreements A question about the general applicability of collective agreements arose in our workplace. PAU has negotiated the generally applicable collective agreement to the sector. How is it then possible that PKS Jakelu, which will start operating at the turn of the year, adheres to the Industrial Union’s collective agreement for delivery? Th e Employment Contracts Act’s chapter 2 section 7 prescribes which national collective agreement must be observed by which employer. So, as a rule, an employer must adhere to the generally applicable collective agreement. However, there is an exception to this main rule in the subsection 3 of the section 7: Th e employer shall observe at least the provisions of a national collective agreement considered representative in the sector in question (generally applicable collective agreement) on the terms and working conditions of the employment relationship that concern the work the employee performs or nearest comparable work. Any term of an employment contract that is in confl ict with an equivalent term in the generally applicable collective agreement is null and void, and the equivalent provision in the generally applicable collective agreement shall be observed instead. In derogation from what is laid down in subsection 1, an employer which is required under the Collective Agreements Act to observe a collective agreement in which the other contracting party is a national employee organisation is allowed to apply the provisions of this collective agreement. So as an exception to the main rule, an employer can adhere to another collective labor agreement if the employer has organised itself to another employer association that has a collective agreement applicable to the same work, and the other contracting party of this agreement is a national employee organisation. PKS Jakelu has organised itself to the Finnish Media Federation which has negotiated the collective agreement for distribution with the contracting party of the Industrial Union. Reitti_10_2018.indd 33 Reitti_10_2018.indd 33 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 34 Iskä, millon se pukki oikein tulee? Mä en jaksa enää odottaa... Perheenisä nousi ruskeasta nojatuolista ja sulki kommunikaatioaparaatin. Nykäisi hienoisen hymyn punakoille kasvoilleen. Kultapieni, varrohan vielä tovi. Ukkeli ilmaantuu jahka kaistaa on riittävästi vapaana ja viimeisimmän päivitteen mukaan siihen menee vielä tunnin verran... TUNNIN verran. MÄ en kestä. Mä HALUUN kokee sen heti! Isä huokaisi ja vilkaisi keittiön suuntaan, jossa vaimonsa hääriskeli jälkiruokaherkkujen parissa. Vatsassaan olisi vielä joulutortun nautinnan mahdollistava tila. Kinkunmakuinen röyhtäys pyrki ruokatorvea pitkin ylös nieluun. Mä HALUUN! Tytär heittäytyi parkettilattialle. Täysvalkoinen ragdoll-kissa naukaisi ja pakeni kuusen alle. Joulupuu heilahti uhkaavasti, kallistui 12 astetta. Malttoi kuitenkin pysyä jalustallaan. Sininen led-valo napsahti alaoksalta lattialle. Säilyi ehjänä. HALUUN!!!! Irma, kerkiitkö tuleen? Sanna sai taas klassisen jouluhepulinsa. Pitääksse buutata? Punaesiliinainen nainen singahti olohuoneeseen. Jingle Bells -vuodenaikaklassikko tunnelmoitsi taustalla, hillityin jousitaustoin. Ikkunan takana ilta oli pimentynyt. Lunta ei ollut maassa, taaskaan. Julmettu ilmastonmuutos oli generoinut 24. peräkkäisen lumettoman joulukuun. Buutata? Älä viitti liioitella, äläkä käytä retroslangiverbejä. Sä tiedät, että mä saan niistä näppylöitä tiedät kyllä minne. Mies nosti kätensä yläviistoon kuvaannollisen antautumisen merkiksi. Vatsassa kouraisi. Omatekoinen sinappi oli ollut sittenkin liian vahvaa. Pitää vähentää valkosipulin ja chilijauheen määrää huomisessa setissä. TEKSTI KARI TANSKANEN Oranssihapsi, VirtuPukki Olennaisesti. ÄISKÄ, isä on kaistapää. Se väittää, että pukilla ei ole tarpeeksi kaistaa. Nainen kierrätti katseensa joulukuusen kautta mieheen. Missä Donnauskis on? Yksi ledi lojuu matolla. Se voi nielaista sen. Urmas, sä varmaan muistat mitä viime jouluna tapahtui... ...hehheh... iskä nukahti sohvalle ja Donski hyppäs kynnet esillä vattalleen! Mies lysähti nojatuolille. Yritä sitten näiden kanssa. Röyhtäys, nyt pitää saada hedelmäsuolaa, kaksi pussia yksintein. Kissa on varmaan kuusen takana lymyilemessä. Kulta, voisitko tuoda mulle tupla-Samarinin, möyrii sen verran julmasti mahassa. Vaimo nyökkäsi ja viittasi tytärtä seurakseen keittiöön. Antaa rakkaan miekkosemme kiehua ylensyönnin seurausten hekumallisissa kuplimoissaan. Saamasi pitää. Ja jos viitsit vielä katsastaa multikansallisen joulupukkipalveluntarjoajan sivuilta, että mikä ihme siinä taas maksaa. Eikö ne viimevuotisesta sählingistä ole ottaneet opikseen. Me mennään pikkuruiselle happihyppelylle, pahin helle on hellittänyt. EIKÄ mennä! Jos vaikka pukki virtualisoituu sinä aikana. Nainen huokaisi. Kyllä mennään. Ei se sitä tee. Mistä SÄ sen tiedät... Tiedänpähän vain. Ulko-ovi läpsähti kiinni. Jingle Bells vaihtuu Juicen Sikaan. Mies nousi sohvalta ja suuntasi kulkunsa WC-eriötä kohden. Samassa oranssipartainen VirtuPukki realisoitui olohuoneen seinälle. ONKO TÄÄLLÄ KILTTEJÄ LAPSIA TAI LAPSENMIELISIÄ? Joulupakina Postihistoriaa Sallimus mut johdatteli kerran postin töihin. Päivätyöni vaihdella sain pitkiin rekkaöihin. Virkamiehen ryhtivaatteet ylpeänä kannoin. Monenlaisiin tehtäviini kaikkeni myös annoin. Postissa sain mielestäni tehdä kivaa työtä. Joskus vähän luisteltiin mutt’ onni oli myötä. Aamuneljän harmaudessa renkahia potkin. Postin vanhaan virkakieleen huumoria sotkin. Hyvän mielen hyrinöitä viheltelin huuliin. Pakoputken sauhuja mä laskin taivaan tuuliin. Tämän työni loppuessa menneitä en sure. Optimistin elämään ei toivottomuus pure. Kun mä katson taaksepäin on työ kuin pitkä latu. Lopulta se kuitenkin on oikein kaunis satu. TAISTO MANTERE, Lahti d Reitti_10_2018.indd 34 Reitti_10_2018.indd 34 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 35 N äyttelijä ja ohjaaja Heidi Lindén selvitti opinnäytetyössään naisiin kohdistunutta seksuaalista ahdistelua elokuva-alalla Suomessa. Lindén alkoi kerätä naisten kokemuksia Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen lopputyötään varten vuonna 2015. Tästä materiaalista on koottu nyt kirja #Metoo-vallankumous – Miten hiljaisuus rikottiin? Jos joku odottaa rohkeita nimipaljastuksia #MeToo-vallankumous -kirjasta hän saa pettyä. Lindénin yhdessä työryhmän kanssa kirjoittama kirja summaa lähinnä sen, miten asiat etenivät viime syksystä tähän päivään. Lindénin kirjassa naisten kuvauksissa toistuivat 5–10 elokuva-alalla työskentelevää miestä ja kaikki alalla työskentelevät tietävät tämän ringin, kirja kertoo. Teoksessa paistaa Lindénin pettymys tiedotusvälineitä kohtaan, jotka haastattelivat ahdistelusta Lindénille kertoneita naisia, mutta eivät lopulta joko julkaisseet juttuja tai esiin nousseiden miesten nimiä. Tikun nokkaan tässä nostetaan lähinnä Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka toteaa, että päätös perustuu journalistisiin ohjeisiin ja sananvapauslakiin: ”Nimien ja muiden tunnistetietojen esittämisessä tulee olla varovainen, kun rikosta vasta epäillään. Häirintäepäilyissä on usein kyse sana sanaa vastaan -tilanteesta”, Mukka muistuttaa. Ruotsissa puolestaan #metoo-kampanja paisui poikkeuksellisen isoksi. Siellä muun muassa arvostettu kirjailija Lena Andersson toteaa metoosta: ”Olen aina hieman peloissani näistä massaliikkeistä. Niissä ihmiset lopettavat ajattelemisen ja toimivat yhdessä vain tunteeseensa vedoten”. Hän peräänkuuluttaa järkevää keskustelua ongelmasta, eikä halua kauhutarinoita ja syyttelyä. Andersson pelkää, että sukupuolten välinen jännite kasvaa liian suureksi. ”Tällöin taannumme tilanteeseen, jossa naiset ovat yksi ryhmä ja miehet ovat toinen ryhmä”. Lindén ehdottaa kirjassaan 20 ratkaisua elokuva-alan muuttamiseksi. Parannusehdotukset koskevat muun muassa näyttelijöiden työehtoja ja kanavia, joiden kautta väärinkäytöksistä olisi nykyistä helpompi kertoa . MeToo-vallankumous -kirja on maltillinen avaus laajemmalle keskustelulle tärkeästä aiheesta Suomessa. Keskustelu tuskin jää elokuva-alalle, siksi aihe on ajankohtainen myös koko ay-liikkeen kuin työsuojelunkin näkökulmasta. Heidi Lindén ja työryhmä #Metoo-vallankumous – Miten hiljaisuus rikott iin? Like. 169 sivua. Metoo-kirja avaa keskustelun seksuaalisesta häirinnästä Kirja TEKSTI JUHANI STYRMAN Reitti_10_2018.indd 35 Reitti_10_2018.indd 35 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 36 O sasto voi joutua tekemään vaikean päätöksen, kun ei toimintaan saada mukaan ketään uusia aktiiveja ja vanhojen työvuodet loppuvat tai voimat alkavat uupua. On tullut aika miettiä oman, pienen tutun ja usein rakkaankin ammattiosaston tulevaisuutta. Yksinkertaisinta olisi tietysti puhua työpaikan muille jäsenille, josko joku olisi kuitenkin halukas toimimaan järjestön hyväksi. Ostotoiminnassa pitää olla useampi aktiivinen toimija. Tarvitaan puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja. Toki taitaa toiminta jäädä melko pienimuotoiseksi, jos toimijoina ovat vain nämä. Monet pienet ammattiosastot painivat tämän saman asian kanssa. Pitää miettiä mistä jäsenet saavat jatkossa parhaan palvelun. On ehkä aika tähytä alueen toisiin ammattiosastoihin, josko pistettäisiin ”hynttyyt yhteen” ja saataisiin jäsenille hyvä koti tulevaisuudessa? Osaston säännöistä ja yhdistyslaista löytyy käytännön ohjeita ammattiosastoille jotka joutuvat tätä asiaa miettimään. Listasin tuohon alle muutamia keskeisiä asioita ja toivon että tähän tilanteeseen päätyvät ammattiosastojen aktiivit olisivat rohkeasti minuun yhteydessä. TEKSTI JARMO TUOMINEN, työehtoja järjestöasiantuntija Joskus on tullut aika tehdä vaikeita päätöksiä Osaston purkautuminen Osaston sääntöjen 15§ sanoo purkautumisesta seuraavaa: • Päätös osaston purkamisesta voidaan tehdä, jos 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa sitä kannattaa. • Jos osasto purkautuu, toimii osaston toimikunta pesänhoitajana. Pesän tultua selvitetyksi on jäljelle jääneet varat luovutettava sille rekisteröidylle osastolle mihin puretun osaston jäsenet siirtyvät. Mikäli jäsenet siirtyvät useampiin liiton osastoihin, varat luovutetaan liitolle. Liittohallitus voi päättää varojen edelleen luovuttamisesta olemassa oleville tai perustettavalle osastolle. Yhdistyslain 7 luku käsittelee yhdistymisen purkautumista ja 40§ yhdistyksen päätökseen perustuvaa selvitysmenettelyä. Tähän lainkohtaan on hyvä tutustua, jos osasto suunnittelee purkautumista. Useasti kiistaa tulee purkautuvan osaston varoista. On tärkeää, että purkautuvan osaston omaisuus mietitään ennen purkautumista. Jos omistetaan mm. kiinteää omaisuutta, kuten mökkejä, tulee näiden siirrosta, myynnistä tai muusta kohtalosta päättää silloin, kun osasto on vielä oikeustoimikelpoinen. Monesti on sovittu että vastaanottavaan osastoon on perustettu purettavan osaston niminen työhuonekunta, jonka käyttöön on annettu purusta jääneitä va roja. Tästä on syytä sopia etukäteen. Osaston purkautumista suunnitellessa tulee osastojen huomioida seuraavia asioita: • Selvittää osaston velat ja varat ja suunnitella näiden hoitaminen/käyttö. • Kutsua osaston kokous kahdesti sääntöjen määräämällä tavalla koolle. • Päättää tarkkaan milloin osaston toiminta päättyy ja päättää mihin osastoon jäsenet siirretään. • Toimittaa osaston kokousten pöytäkirjoista otteet liittoon, liittohallitus toteaa kokouksessaan asian. • Tehdä ilmoitus yhdistysrekisteriin (www.prh.fi ) purkautumisesta. Reitti_10_2018.indd 36 Reitti_10_2018.indd 36 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 37 PAU:n jäsenet on vakuutettu vapaa-ajan matkustajaja tapaturmavakuutuksella. Ifi n Omat sivut -verkkopalvelussa osoitteessa if.fi/omatsivut teet korvaushakemuksen muutamassa minuutissa. Näin haet korvausta helposti 1. Kirjaudu pankkitunnuksillasi Ifi n Omille sivuille osoitteessa if.fi/omatsivut 2. Valitse sivun yläreunasta Omat vahingot. Omat vahingot -sivulla näet kaikki vahinkoihin liittyvät asiakirjat. 3. Valitse vahinkoilmoitus, jonka haluat täyttää. Jos esimerkiksi ilmoitat sattuneesta tapaturmasta, niin valitse valikosta ”Minä ja perheenjäseneni” vahinkoilmoituspohja nimeltä ”Tapaturma: Ilmoita uudesta vahingosta tai täydennä kuluja aikaisemmin ilmoittamaasi vahinkoon”. 4. Täytä ilmoitus ja klikkaa lopuksi lähetä. Useissa tapauksissa saat korvauspäätöksen heti. Muissa tapauksissa If ottaa sinuun yhteyttä. Kuitteja tai tositteita ei tarvitse liittää vahinkoilmoitukseen. If pyytää niitä tarvittaessa. Lisätietoja vahinkoasioista saat osoitteesta if.fi/henkilövahingot. Kaikki vakuutusasiat yhdestä numerosta – myös viikonloppuisin Voit myös soittaa Ifi in ja hoitaa vahinkoilmoituksen puhelimitse. If on laajentanut palveluaikoja ja palvelee sinua myös viikonloppuisin. Voit hoitaa sekä vakuutusettä korvausasiasi numerossa 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16. Lisätietoja vakuutuksista osoitteesta if.fi/pau ja Erica Ahnger, If, asiakkuuspäällikkö, p. 010 514 4357, erica.ahnger@if.fi Hae korvausta I? n tapaturmaja matkustajavakuutuksesta Omat sivut -verkkopalvelussa Reitti 37 Reitti_10_2018.indd 37 Reitti_10_2018.indd 37 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 Ansiopäivärahaan vaikutt avien etuustietojen päivitt äminen vuoden vaihteessa OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Vuoden vaihteessa tapahtuvista mahdollisista sosiaalietuuksien ja eläkkeiden indeksitarkistuksista johtuen pyydämme toimittamaan kassalle todistuksen etuuksien ja eläkkeiden uusista euromääristä. Todistukseksi kelpaa esimerkiksi kopio etuuden tai eläkkeen maksuilmoituksesta. Todistus etuuden tai eläkkeen suuruudesta vuodelle 2019 tulee toimittaa tammikuun hakemuksen yhteydessä. Tarvitsemme todistuksen, jotta voimme käsitellä päivärahahakemukset 1.1.2019 alkaen. Mikäli työskentelet sivutoimisena yrittäjänä tai sinulla on maa-ja/tai metsätaloustuloa pyydämme toimittamaan kassalle jäljennöksen vuoden 2017 lopullisesta verotuspäätöksestä, josta ilmenee maataloustai yritystulojen määrä. Ansiopäivärahan verotus Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa. Palkkaa varten annetun verokortin ennakkopidätysprosenttia korotetaan vähintään 25 %:iin ansiopäivärahaa maksettaessa. Voit halutessasi tilata verottajalta muutosverokortin etuutta varten. Ansiopäivärahan ennakkopidätys tehdään tällöin verokortin mukaisesti ilman prosentin korottamista. Uuden verokortin saat nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/verokortti . Palvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Huomaathan, että voit lähettää verokortin palvelusta myös suoraan PAU:n työttömyyskassaan. Tyött ömyyskassan asiakaspalvelun aukioloajat ovat muutt uneet Työttömyyskassan asiakaspalvelun aukioloajat muuttuivat 3.12.2018 alkaen. Asiakaspalvelu on avoinna arkipäivisin klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00. Lounasaikaan asiakaspalvelu on suljettuna aikavälillä klo 12.00–13.00. Reitti_10_2018.indd 38 Reitti_10_2018.indd 38 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 10 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 7.1. mennessä ja voita 20 € Reitti_10_2018.indd 39 Reitti_10_2018.indd 39 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38
• PAU:n 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin välittömässä läheisyydessä osoitteessa Laitialantie 190, Ristiina. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy 12 hengelle seitsemästä huoneesta. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan Hinnat PAU:n jäsenille: • ma–su 600 € (norm. 3200 €) • ma–pe 450 € (2300 €) • 3 vrk 350 € (1400 €) • viikonloppu pe–su 300 € (1200 €) Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com. Huom! Ensi kesän varauksia 1.6.2019 alkaen otetaan vastaan vasta 1.4. lähtien. Tällä hetkellä Auralaa voi varata toukokuun 2019 loppuun saakka. Toimi nopeasti, että saat Auralan käyttöösi haluamaasi aikaan. Aurala on avoinna läpi vuoden. Lisätietoja ja kuvia osoitt eessa: www.pau.fi /jasenyys/jasenedut/ lomaedut/aurala Hiihtolomalle Auralaan! Reitti_10_2018.indd 40 Reitti_10_2018.indd 40 12.12.2018 14.38 12.12.2018 14.38