Roihuvuoren kylälehti 1/ 20 23 ROIHUVUORI Helsingin paras paikka seurata kirsikankukintaa ja pesäpalloa ROIHUVUORI Helsingin paras paikka seurata kirsikankukintaa ja pesäpalloa ROIHULIT S. 10–11 | HULDA HUIMAN LEMPEÄ LEVY-YHTIÖ S.13 | KUN KAALIMADOT LIIKKEELLE LÄHTIVÄT S. 14–15 PRINSESSANTIEN TAITAJAT S. 22–23 | KANTTORI KOPPONEN JA KOHTAAMISEN ILO S. 24 HANAMI-JUHLAA VIETETÄÄN 20. TOUKOKUUTA S. 4–7
ITÄ-HELSINKI | Hitsaajankatu 20, 00810 Helsinki, p. 020 780 3244, ita-helsinki@huoneistokeskus.fi Pu he luh inn at 02 0alk uis iin nu m er oih in 8,3 5 sn t/p uh elu + 16 ,69 sn t/m in (al v. 24 % ). We Roihuvuori We Herttoniemenranta We Jollas We Marjaniemi We Kulosaari We Kulosaari We Tammisalo We Marjaniemi We Yliskylä We Laajasalo We Kruunuvuorenranta We Laajasalo We Itäkeskus We Roihuvuori We Herttoniemi Marjaniemi Kalasatama Jollas We Kruunuvuorenranta We Itäkeskus Kruunuvuorenranta We Kulosaari We Tammisalo We Marjaniemi We Yliskylä We Laajasalo Marjaniemi Jollas We Itäkeskus
3 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI Vastaava päätoimittaja ANNA PAJU Untuvaisentie Toimitus MARIA FÖRBOM Lumikintie • AURI HANNUS Tulisuonkuja • SUSSE HUHTA Roihuvuorentie • JUHA HAUTAKANGAS • KARI HILTUNEN Roihuvuorentie • IIRO KAUKIAINEN Roihuvuorentie • JOHANNA KOLEHMAINEN Lumikintie • MERJA KUVAJA Lumikintie • TAPIO LINNA Roihuvuorentie • JANI MARJANEN Peukaloisentie • MIKA MARTTILA Laajasalo • OTTO-VILLE MIKKELÄ Roihuvuorentie • EMILIA PACKALÉN Keijukaistenpolku • ILONA PAJU Alppila • EMMI POLLARI Roihuvuorentie • SAMPSA PÄRNÄNEN Lumikintie • TUOMAS RANTANEN Satumaanpolku • ELLA SAARENKO Vantaa • VESA SOIKKELI Satumaanpolku • HILDE TORVALDS Roihuvuorentie • MERVI VALTA Strömssinlahdenkuja • ELINA VANHATALO Espoo Ulkoasu NINNI KAIRISALO Kannessa Roihuttarien Camilla Höglund ja Salli Palola (oik.). Kuva: JUHA HAUTAKANGAS Kirsikankukat: ELINA AYDEMIR , JUSSI AALTO , KAI LINDQVIST , ANNA PAJU Painos 20 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten mukana Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Laajasalon, Itäkeskuksen, Marjaniemen ja Puotilan alueilla. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Paino paikka Sanoma Manu Oy, Tampere Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, puh. 040 507 7165 SITTEN VIIME KEVÄÄN KYLÄLEHDEN olen hankkinut Facebookin Roihuvuori ostaa myy ja vaihtaa -ryhmästä ainakin tomaatintaimia ja kukkaruukkuja, uuden pehmoisen lempipaidan sekä discovaloja vilkuttavan suihkupään. Olen laulanut karaokea ja nähnyt monia suosikkiartistejani, kuten Laura Moision, Kimmo G:n, Lyytin, Joose Keskitalon, Hulda Huiman, Aili Järvelän ja vastikään Teostopalkitun Draama-Helmin keikalla muutaman sadan metrin päässä kotoani. Olen istunut täysin mukavuusalueeni ulkopuolelle eli pesiskatsomoon ja yllätyksekseni viihtynyt. Roihuvuori on saanut vaakunan ja lisää maalämpöpumppuja. Ystävä on saanut vauvan. Pieni paljasjalkainen roihuvuorelainen on onnellistuttanut ja liikuttanut ihanuudellaan ja ihan vaan olemassaolollaan. Seurapiiritapaus kylässämme oli myös Alepan avautuminen pitkän remontin jälkeen. Avajaispäivän kakkukahveilla törmäsi tuttuun toisensa perään. Nyt olen taas astumassa ventovieraalle maaperälle kun liityin yhteisöviljelyryhmään. Kaikkea tämä roihuvuorelaisuus teettää! Meri, musiikki ja mukavat ihmiset ovat minun Roihuvuoreni kulmakiviä. Kaikki ne, ja monta muuta kotikylämme puolta ovat jollain tavoin esillä tässä lehdessä. Vapaaehtoisista koostuvan mukavan tekijäjoukon kertomana ja kuvaamana. Mitkä asiat tekevät Sinun Roihuvuoresi? Anna Paju päätoimittaja, Roihuvuoren Kylälehti Pääkirjoitus Kotikylän kulmakivet OIHUVUOREN kukkiva kevät on taas täällä ja sen mukana Hanamijuhla. Tämä kuk kien katseluun keskittyvä juhla on vuosi vuodelta kasvanut ja kerää tuhansia vierailijoita meidän kauniiseen Kirsikkapuistoon. Tiesitkö että Hanami-juhla järjestetään kokonaan talkoovoimin? Ilman kaikkia ihania, reippaita, rohkeita ja ahkeria vapaaehtoisia juhlasta ei tulisi mitään. Taustatyö on aloitettu jo kuukausia sitten, avustuksia haettu, ruokateltan tuotteita kehitelty, infokylttejä suunniteltu, joukkoliikenteen kanssa sovittu lisävuoroista ja kaupungin kanssa keskusteltu bajamajoista, roska-astioista sekä a lueen vuokraamisesta. Vierailijoiden aikatauluja on käyty läpi, ohjelmaa suunniteltu, esiintymislavat tilattu, kylmäautot ja muut kuljetuksiin liittyvät asiat hoidettu. Paljon on siis tekemistä, sekä etukäteen että itse juhlaviikonloppunakin. Haluan kiittää kaikkia teitä ja toivottaa mukaan porukkaan kaikki uudet vapaaehtoiset. Yhdessä saamme tarjota tämän elämyksen koko juhlayleisölle ja itsellemme. Joukossa on voimaa! NU ÄR DEN blommande våren här hos oss i Kasberget och med den även Hanami-festen. Denna fest, som kretsar kring att njuta av blomningen i Körsbärsträdgården, har vuxit från år till år och lockar tusentals besökare varje vår. Visste du att det är frivilliga som ordnar hela festen? Utan alla dessa underbara, modiga, aktiva och ivriga frivilliga skulle det inte bli en Hanami-fest. Bakgrundsarbetet har påbörjats för flera månader sedan. Vi har ansökt om understöd, produkterna som säljs har utvecklats, infoskyltar har planerats, vi har bett om extra turen hos stadstrafiken, med staden har vi diskuterat sophantering och bajamajor. Området har bokats. Artisternas tidtabeller har vi gått igenom, programmet har planerats, scenerna bokats. Kylbilar och all annan transport förberetts. Det finns alltså en hel del att göra, både i förväg men också under själva festveckoslutet. Jag vill tacka alla er frivilliga och välkomna med nya aktiva till vårt glada gäng. Tillsammans får vi erbjuda denna upplevelse till alla våra besökare, och till oss själva. Tillsammans är vi starka! Emilia Packalén Roihuvuori-seuran puheenjohtaja R TILLSAMMANS ÄR VI STARKA! KOOKKAAT KOINOBORIT eli karppiviirit ripustetaan kirsikkapuistoon talkootyönä. Kuva: Iiro Kaukiainen Ku va : Ilo na Pa ju
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 4 HANAMI-JUHLAA JÄRJESTÄMÄSSÄ ROIHUVUORI-SEURA RY AKITA RY BUDOSEURA GENBU-KAI RY HELSINKI CIRCLE PARAPARA-TANSSIRYHMÄ HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN KENDOSEURA KI-KEN-TAI-ICCHI RY HIKARI RY BUDOSEURA HUTERA DANCE COMPANY JAPAN AIRLINES JAPANESE CHAMBER OF COMMERCE IN FINLAND JAPANILAINEN KOULUYHDISTYS JAPANILAISEN KULTTUURIN YSTÄVÄT RY KAHVILA ROIHUVUOREN RIO KARATESEURA SEIBUKAN PKS SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS RY SUOMALAIS-JAPANILAINEN KAUPPAKAMARIYHDISTYS RY SUOMEN JAPANILAISTEN YHDISTYS RY SUOMEN CHADO URASENKE TANKOKAI YHDISTYS RY SUOMEN SHIBA RY ROIHUVUOREN SEURAKUNTA YATAGARASU RY AIKIDO-SEURA TÄSSÄ POIMINTOJA päivän ohjelmasta ja tärppejä kävijälle, tarkka ohjelma aikatauluineen julkaistaan tapahtuman Facebook-sivulla sekä Roihuvuori-seuran nettisivulla WWW.ROIHUVUORI.FI . JAPANILAISIA HERKKUJA Tapahtuma-alueella on useita ruokamyyjiä. Esimerkiksi Roihuvuoriseuran ruokateltalla voi herkutella japanilaistyylisillä tamago sando ja tuna sando -sämpylöillä, yakitori-kanavartailla ja misovoilla maustetulla maissilla. JAPANILAISEN KOULUN KUORO LAULAA ???????????? Koulun oppilaat esittävät japaniksi lauluja Ystäväni Totoro -elokuvasta. Päälava klo 15. OPI TEKEMÄÄN ORIGAMEJA Japan Airlinesin teltalla klo 10–16 voi opetella tekemään origami-paperilentokoneita. Pieni kilpailukin on tarjolla. AVAJAISET Roihuvuori-seuran puheenjohtaja Emilia Packalén, Hanami-puiston isä Norio Tomida, Suomen Kirsikkakukkakuningatar Ella Saarenko ja Japanin suurlähetystön edustaja avaavat juhlan ohjelmalavalla klo 12. HARRASTUSSEURAT ESITTELEVÄT TAISTELULAJEJA Budo-lavalla pääsee näkemään ja tutustumaan japanilaisiin taistelulajeihin. Millaisia itsepuolustusja taisteluharjoitteita tehdään budoseurassa? Entä mitä ovat alalajit kendo, iaido, jodo tai naginata? Mukana ohjelmassa myös aikidoa ja karatea. Budo-lava alkaen klo 12.45. Hanami-juhla järjestetään talkoo voimin. Juhlaa on toteuttamassa yli 100 talkoolaista vuosittain. ROIHUVUOREN HANAMI 2023 Helsingin kirsikankukkajuhla lauantaina 20.5.2022 klo 12–18 PAIKKA: Roihuvuoren Kirsikkapuisto, Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulma, Helsinki HANAMI TEESEREMONIAN HARMONIAA Suomen Chado Urasenke Tankokai -yhdistys esittelee japanilaista teetaidetta. Yhdistyksen esittelyteltalla on mahdollisuus aistia teeseremonian rauhallista rytmiä ja tunnelmaa. Kirsikkapuiston ensimmäiset puut istutettiin vuonna 2007. Ne lahjoitti Helsingille joukko Suomessa asuvia japanilaisia. Aloite tuli Helsingissä asuvalta japanilaiselta yrittäjä Norio Tomidalta. Sittemmin puistoa on monin tavoin kohennettu ja sen aluetta laajennettu. Kaksivuotisen remontin jälkeen Kirsikkapuiston virallisia avajaisia juhlittiin Puun päivänä syyskuussa 2022. Samalla Helsingin kaupunki istutti puistoon rusokirsikan, joka on omistettu vuonna 2022 syntyneille lapsille. Puistossa kasvaa kahtatoista kirsikkalajiketta. Kaikkiaan Kirsikkapuistossa ja Japanilaistyyppisessä puutarhassa kasvaa 347 kirsikkapuuta. Koko Roihuvuoressa kirsikkapuita on yli 500. ROIHUVUORI-SEURA n ja Suomessa toimivien japanilaisen kulttuurin yhdistysten ohjelmallinen Hanami-juhla kutsuu nauttimaan keväästä ja kukista. Samalla voi tutustua monenlaisiin japanilaisen kulttuurin ilmiöihin. Hanami ( ??, japaniksi ”kukkien katseleminen”) on vuoden tärkein juhla Japanissa. Juhla ajoittuu kirsikkapuiden kukinnan alkamiseen, joten juhlan ajankohta vaihtelee kevään sääolojen ja kukintapaikkakunnan mukaan. Roihuvuoren juhla on avoin puistotapahtuma, johon voi tulla viettämään piknik-päivää ja nauttimaan uudistuneesta ja laajentuneesta Roihuvuoren kirsikkapuistosta, Roihuvuoren vesitornin juurella. Helsingin kaupungin viime vuonna valmistunut remontti toi puistoon muun muassa uuden vesiaiheen ja runsaasti uusia istutuksia. Suosittelemme saapumaan julkisilla kulkuneuvoilla. Paikalla on runsaasti roska-astioita, mutta kaikkein parasta on, jos jaksaa viedä omat roskansa pois. Omia eväitä ei ole välttämätöntä tuoda mukana, sillä ruokateltoissa on myynnissä monenlaista syötävää ja juotavaa. Tapahtuman juontavat Laajasalon opiston entiset ja nykyiset opiskelijat. BUTOH-TANSSIA JA DJ-MUSIIKKIA Ohjelmalavan tarjonta on runsas ja monipuolinen: Parapara-tanssiesitys, butoh-tanssia, kalligrafiaa, shakuhachiesitys, pukukilpailu. DJ Tagai soittaa sunnuntai-piknikille sopivaa japanilaista musiikkia. Lavalla ohjelmaa koko juhlan ajan klo 12–18. YLI 500 KIRSIKKAPUUTA PUKUKILPAILU Hanami kokoaa paljon cosplay-pukuharrastajia. Tapahtumassa kiertelee pukuagentteja etsimässä osallistujia pukukilpailuun. Kuka tahansa voi päästä mukaan kisaan. Pukuagentit kutsuvat kilpailijat mukaan ohjelmalavalle, jossa puvut esitellään sarjoittain. Osallistujilla voi olla esimerkiksi perinteinen japanilaistyylinen asu, katumuotivaatetusta, cosplayasu, tai kigurumi. Ohjelmalava klo 15.20. JAPANILAISET KOIRARODUT MUKANA HANAMISSA Akitat ja shibat ovat suloisia, ja suosittuja koirarotuja Suomessakin. Rotuyhdistykset kertovat lajeista omalla teltallaan. Mukana on tietenkin ihania koiraystäviä. HANAMIN TIETOVISA Testaa Japanitietämyksesi! Skannaa QR-koodi puhelimellasi ja osallistu tietovisaan.
5 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI HANAMI ENESATAMAN VALO ja selloa soittava tyttö. Maalari Maisu Valo on tallentanut teoksiinsa kirsikankukkaloistoa ja muita satumaisia roihuvuorelaisnäkyjä. – Alkuun työstin näyttelyä nimellä ”kotiseutuni soi”. Se soi meressä, puistoissa, rantatiellä, sataman veneissä. Mutta ennen muuta se soi ihmisissä. – Kun mediassa puhutaan ”arvoalueesta”, sillä ei yleensä tarkoiteta Itä-Helsinkiä. Seitsemän vuotta Roihuvuoressa asunut Valo arvostaa yhteisöllisyyttä, joka hänen mielestään näkyy kaikessa. Siksi Roihuvuori on hänelle arvoalue. Melkeinpä Satumaa, kuten alueelle alkujaan kaavailtu nimi kuului. Satumaista Roihuvuorta -näyttely 28.5. asti kahvila Roihuvuoren Riossa. Roihuvuorentie 9. SATUMAISTA ROIHUVUORTA TEKSTI ANNA PAJU KUVA IIRO KAUKIAINEN V LUPAUS HANAMISTA 23. huhtikuuta 2023. ROIHUVUORI-SEURA kutsuu vuosittain paikallisen ammattitai harrastajavalokuvaajan taltioimaan kukinnan edistymistä. Vuoden 2023 kukinnan taltioi Laajasalossa asuva valokuvaaja Mika Marttila. – Otin tehtävän ilolla vastaan, pidän tätä tärkeänä luottamustehtävänä, sanoo ”hidasta muuttoa Roihuvuoreen” tekevä Marttila. Kuvaajalle ei annettu sen tarkempia ohjeistuksia tai toiveita kuvauksen suhteen, vaan siinä mennään periaatteella ”uusi hanami, uusi kuvaaja, uusi näkökulma”. – Usein tietyt rajoitteet helpottavat työtä, mutta näin vapaakätisenä yritän saada kootuksi minun näköiseni kuvakokoelman, joka toivoakseni tuo iloa kirsikankukkien ystäville. Johtoajatuksena on hallita kaaosta silmänräpäys kerrallaan, Marttila kuvailee. Kukinnan edistymistä voi seurata Roihuvuori-seuran sivuilla. Nähtävillä on myös aiempien vuosien kuvat: www.roihuvuori.fi/hanami/ kirsikankukinta. KUKKIVIA KUVIA silmänräpäys kerrallaan TEKSTI ANNA PAJU KUVA MIKA MARTTILA ROIHUVUOREN hanami-juhlassa on vuodesta 2017 valittu Suomen kirsikankukkakuningatar ja vuodesta 2019 saakka myös kirsikankukkaprinsessa. Kirsikankukkakuninkaalliset toimivat hyväntahdonlähettiläinä Suomen ja Japanin välillä. Kaksivuotiseen pestiin kuuluu edustaminen maiden välisissä virallisissa tilaisuuksissa ja japanilaisen kulttuurin tapahtumissa sekä viennin edistäminen Suomesta Japaniin. Tehtävä sisältää myös paljon matkustamista. Ehdotus kirsikankukkakuningattaren valinnasta tuli alkujaan Japanin Helsingin suurlähetystön kautta Japan Sakura Foundationilta. Japanin parlamentin perustama Japan Sakura Foundation on valinnut Japanissa kirsikankukkakuningattaria vuodesta 1963. Japanin hallitseva kirsikankukkakuningatar Maeda Marin vierailee seurueineen Suomessa toukokuussa, ja Suomen kuninkaalliset emännöivät heidän vierailuaan. Hallitseva kuningatar Ella Saarenko luovuttaa tänä keväänä paikkansa Elina Vanhatalolle. Uusi prinsessa kruunataan Hanami-juhlassa 20. toukokuuta. Tehtävään oli keväällä avoin haku. Valintaraatiin kuului edustajia erilaisista japanilais-suomalaisista yhteisöistä ja Roihuvuori-seuran puheenjohtaja. Valinnassa painotettiin kiinnostusta japanilaiseen kulttuuriin ja japanin kielen taito katsottiin eduksi. Prinsessasta tulee seuraavan vuoden kuningatar hänen harjoiteltuaan tehtäväänsä varten kuningattaren kanssa. Suomen kirsikankukkakuninkaallisia voi seurata Instagramissa tilillä @finnishsakuraqueens SUOMEN KIRSIKAN KUKKA KUNINKAALLISET R OIKEALLA kruunustaan luopuva Ella Saarenko, vasemmalla prinsessasta kuningattareksi nouseva Elina Vanhatalo TEKSTI ANNA PAJU KUVA EMMI POLLARI
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 6 HANAMI Terveisin kauppiaat Maria ja Valtteri ROIHUVUORI ATSALEA-PUISTON loistoa Tokiossa huhtikuussa. UOMEN kirsikankukkakuninkaalliset vierailivat Tokiossa huhtikuun puolivälissä. Matkaamme sisältyi kiehtovia tapaamisia, uusia ystäviä sekä tietysti kauniita kukkia. Vaikka matka sijoittui aikaan, jolloin kukinta oli Tokiossa jo ohi, luonnon monimuotoisuus tarjosi meille ihailtavaksi atsaleat (” ??? ” tsutsuji) sekä henkilökohtaisen suosikkini sinisateet (” ??? ” fuji no hana), jotka ovat paremmin tunnettuja englanninkielisellä nimellään wisteria. Japanin kevät on tunnetusti kirsikankukkien aikaa, ja kukinnasta nautitaan sen kaikissa vaiheissa. Nuppujen ilmestyessä puihin aletaan kartoittaa koko maassa kukinnan etenemistä. Uutisiin ilmestyy vaaleanpunainen Japanin kartta, josta näkyy, miten kukinta etenee eteläisestä Kyushusta aina Hokkaidoon asti. Kirsikankukille ja sen eri kukinnoille onkin seitsemänkymmentä eri ilmaisua, joista halusimme kertoa omat suosikkimme. TEKSTI ELINA VANHATALO JA ELLA SAARENKO KUVA IIRO KAUKIAINEN ???Sakura zenzen – sakurarintama Säätiedotuksen yhteydessä ilmestyvä kartta, joka kertoo kukintojen tilanteesta. Japanilaiset odottavat tätä innolla vuodesta toiseen. ??Hatsuzakura – ensikukinta Vuoden ensimmäiset kukat. ??Mankai – täysi kukinta Kun kaikki puut ovat täydessä loistossaan. Ihmiset kerääntyvät tällöin mieluusti piknikille puiden juureen ystävien sekä perheen kesken. ???Hanafubuki tai ???Sakurafubuki – kukkien lumimyrsky Täyden kukinnan jälkeen terälehdet putoilevat tuulen mukana, jolloin terälehdet muistuttavat lumihiutaleita. ??Hazakura – kirsikan lehdet Kukinnan jälkeen puihin ilmestyvät vihreät lehdet, jotka tuovat viestin kukinnan viimeisestä vaiheesta. ??Sakurabito – kirsikankukkaihmiset Termillä viitataan kaikkiin, jotka arvostavat sekä ihailevat kirsikankukkia. Nämä ihmiset ovat myös usein hanami-juhlinnan ystäviä! S SAKURASANASTOA eli terveisiä Japanista!
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 7 R A A F I K K O Pekka Martin (1925–2022) suunnitteli Roihu vuorivaakunan 2017. Vaakunassa on roihuava vuori ja sen rinteellä kirsikankukka. Martinin monipuolisen uran tunnetuimpia töitä ovat osuuspankin ja vakuutusyhtiö Pohjolan yritys logot sekä neuvoloista tuttu hymynaama. Hän suunnitteli myös kotipaikkansa Vuosaaren vaakunan. Roihuvuori oli Martinille tuttu tyttären kotipaikkana, ja myöhemmin Martin muutti itsekin Roihuvuoreen, seniorikeskukseen. Siellä järjestettiin keväällä 2022 retrospektiivinen näyttely hänen töistään. Roihuvuoren vaakuna jäi Pekka Martinin viimeiseksi suunnittelutyöksi. Roihuvuori-vaakuna on rekisteröity Suomen heraldisen seuran rekisteriin. Rekisteriin on kirjattu seuraava vaakunaselitys: Hopeaan ja punaiseen polvikorolla katkaistulla kilvellä viisi korosta nousevaa lakeen ulottuvaa punaista lieskaa ja hopeinen punaemiöinen kirsikankukka. Graafinen suunnittelija Maria Manner piirsi vaakunan puhtaaksi Martinin alkuperäisten suunnitelmien pohjalta. Heraldisen seuran edustaja piti vaakunaa onnistuneena ja esitti, että vaakunasta tehtäisiin myös pöytästandaari ja isännänviiri. Seurassa tartuttiin tuumasta toimeen ja ensimmäinen erä standaareja ja isännänviirejä tilattiin jo keväällä. Pöytästandaari annetaan jatkossa vuoden roihuvuorelaiselle Kirsikkapuistoon istutettavan kirsikkapuun lisäksi. Ensimmäisen Roihuvuori-standaari luovutettiin vuoden 2023 roihuvuorelaiselle kanttori Hannele Kopposelle (juttu sivulla 25). Roihuvuoren alueen taloyhtiöt voivat tilata isännänviirejä itselleen. Kuva isännänviiristä on lehden sivulla 26. Viirejä käytetään toukokuusta elokuun loppuun silloin kun Suomen lippu ei ole käytössä. Isännänviirien hinta on 120 euroa ja niitä voi tilata sähköpostilla puheenjohtaja@roihuvuori.fi. G ROIHUAVA VUORI JA KIRSIKANKUKKA TEKSTI OTTO-VILLE MIKKELÄ HANAMI ROIHUVUOREN KIRSIKANKUKKADELEGAATION vieraillessa huhtikuussa Japanissa, Roihuvuori-standaari luovutettiin Japanin pääministeri Fumio Kishidalle sekä Japanin Sakura Foundationin edustajille. Kuva Japanin pääministeriön verkkosivuilta.
PUH. 09-755 6889, 09-755 6887 Tuhkimontie 2 Palvelemme ma–pe 10–22, la–su 11–22 WWW.PIZZERIAAROMI.COM NOUDETTUNA TAI PAIKAN PÄÄLLÄ PÄIVÄN PIZZA 2:lla täytteellä, sis. kahvi (arkisin) 9 90 € LOUNASTARJOUS Arkisin klo 10.00–15.00 Kaikki norm. PIZZAT JA KEBABIT +0,33 L JUOMA + KAHVI 10 90 € I TÄH E L S I N G I N I H A N I N B I S T RO VA N H A N H E RT TO N I E M E N SY DÄ M E S SÄ Kettutie 3, Herttoniemi 050 518 5539 info@ravintolapikkuhukka.fi www.ravintolapikkuhukka.com Keittiö auki ke–pe klo 11–20, la 12–20 ja su 12–18. Saammeko järjestää juhlasi? Pikku Hukassa vietät mukavan ja omannäköisesi juhlan yksityisesti. Voimme myös tuoda Hukan luoksesi eli meiltä voit tilata herkulliset ruoat tai täyden palvelun cateringin kotiisi tai muuhun juhlatilaan. Räätälöimme kaiken toiveittesi mukaan vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla. Pyydä tarjous info@ravintolapikkuhukka.fi Huollon yhteydessä auton vahapesu Sisältää sisäpuhdistuksen (lattiamattojen pesun, lattian ja istuinten imuroinnin, pintojen pyyhkimisen ja ikkunoiden puhdistuksen) 79 00 norm. 149 € Kausihuolto: 99 € Sisältää 4 litraa 5W-30 longlife täyssynteettistä moottoriöljyä, öljynsuodattimen,vaihtotyön ja autonpesu Sisältää lisäksi seuraavat tarkastukset: öljyjen ja nesteiden määrän tarkastus, vuotojen tarkastus, valojen toiminnan tarkastus, alustan ja pohjan tarkastus, rengaspaineiden tarkistus ja säätö. Muut mahdolliset huoltokohteet varmistetaan ja tehdään erikseen huolto-ohjelman ja asiakkaiden toiveiden mukaan korjaamolla. Lisähuollot, lisälitrat ja erikoisöljyt veloitetaan erikseen. Ilmastointihuolto: 69 € Sisältää järjestelmän tyhjennyksen, tarkastuksen, testauksen sekä kylmäaineet (R134a) ja öljyt. Ilmastointihuolto (vm. 2016->) : 79 € Sisältää järjestelmän tyhjennyksen, tarkastuksen, testauksen sekä kylmäaineen (R1234yf) lisäyksen ja öljyt. Vm. 2016 ja sen jälkeen valmistettuihin autoihin.(Sis.200g kylmäainetta, ylimenevä kylmäaine 100g 14,90€ Rengashotelli: 89 € Sisältää renkaiden kausisäilytyksen, renkaiden vaihdon ja ilmanpaineiden tarkastuksen. Huollon yhteydessä auton vahapesu Sisältää sisäpuhdistuksen (lattiamattojen pesun, lattian ja istuinten imuroinnin, pintojen pyyhkimisen ja ikkunoiden puhdistuksen) 79 00 norm. 149 € Kesätarjoukset
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 9 mutta moni pitää Matokalliota sille vääränä paikkana. Matokallion puolustajat ovat vedonneet mm. Helsingin kaupunkistrategiaan, jonka mukaan ”Helsinki vaalii ja suojelee aktiivisesti monimuotoista luontoaan. Huolehdimme siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon.” Vielä hallin rakentaminen ei ole taputeltu, myös vaihtoehtoista paikkaa etsitään, mm. Vuosaaresta. ROIHUVUORESSA EI PUISTORUOKAILUA TÄNÄ KESÄNÄ LEIKKIPUISTO ROIHUVUORI, jossa kesäruokailu yleensä on järjestetty, on suljettu koko kesän 2023. Lähimmät koko kesän avoinna olevat leikkipuistot ovat Tuoriniemi Herttoniemenrannassa, Hilleri Herttoniemessä ja Myllynsiipi Myllypurossa. Leikkipuisto Iso-Antti Marjaniemessä on auki kesäkuun ajan. Useita Helsingin kaupungin leikkipuistoja on keväällä jouduttu sulkemaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan vuoksi. KIRSIKKAPUISTON KUPEESEEN UUSI PÄIVÄKOTI ROIHUVUOREN JA HERTTONIEMEN päivähoitotilanne on helpottumassa, kun Roihuvuoren kirsikkapuiston kupeeseen rakennetaan uusi päiväkotirakennus peräti 220 lapselle. Abraham Wetterin tielle valmistuva rakennus korvaa Daghemmet Killingenin nykyiset, peruskorjauksen tarpeessa olevat tilat. Lisäksi taloon tulee uusi suomenkielinen päiväkoti. Rakentamisen suunnitellaan alkavan kesällä 2023 ja tavoite on, että uusien päiväkotien toiminta voisi alkaa Kirsikkapuistossa vuoden 2025 keväällä. UUSI JÄÄHALLI AVATAAN SYKSYLLÄ ABRAHAM WETTERIN tien varteen rakentuva jäähalli otetaan käyttöön näillä näkymin syyskuun alussa. Teknisistä syistä aikataulu voi elää esimerkiksi niin, että julkisivun TUHKIMON LEIKKIPAIKAN eli roihuvuorelaisittain Tuhkimon korjaussuunnitelma hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa maaliskuussa. Lautakunnan päätökseen on kirjattu, että suunnitelmat pyritään toteuttamaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Projektinjohtaja Camilla Lindroth vahvistaa, että remontti alkaa kesällä. – Asukkaiden toiveena oli, että puisto olisi käytössä vielä kirsikankukinnan aikaan, mutta kesä-heinäkuussa alkavat työt. Puistosuunnitelma on laadittu osana OmaStadi 2:0:ssa vuonna 2021 jatkoon äänestettyä hanketta. Ideana on kunnostaa puisto turvalliseksi, viihtyisäksi ja useille käyttäjäryhmille sopivaksi. Hanke rahoitetaan osin OmaStadin investointirahoista, osin puistojen peruskorjausrahoista. Suunnitelma näyttääkin varsin runsaalta. Leikkipaikan metsäinen tunnelma säilytetään. Leikkialueella uusitaan välineitä, kuten suosittu vaijeriliuku. Uutuutena alueelle tulee muun muassa maatrampoliineja. Valaistus uusitaan. Uusissa istutuksissa käytetään pääasiassa kukkivia pieniä hedelmäpuita ja kukkivia, marjovia pensaita. Leikkialueen läheisyydestä poistetaan muutama huonokuntoinen puu ja niiden rungot sijoitetaan metsäalueelle lahopuiksi. Väliaikainen Kylätalo Hayao Miyazakin elokuvista innoittuneine maalauksineen pysyy paikallaan. Suunnitelmia on kehitetty kahdessa asukastilaisuudessa ja kahdessa erillisessä skeittarityöpajassa. Kommenttien pohjalta tarkistettiin pingispöydän sijainti, lisättiin penkkejä ja roska-astioita sekä varjostavaa puustoa pienten lasten leikkialueelle. puuvuoraus saattaa myöhästyä avajaisista. – Julkisivu tulee kyllä näyttämään suunnitelmien mukaiselta, mutta haasteena on ollut sopivan ja kestävän materiaalin löytäminen, kertoo Jääkenttäsäätiön toimitusjohtaja Tom Kivimäki. Lehdistä on saatu lukea, että hallista tulee myös Jokereiden Mestis-joukkueen kotihalli. Kivimäen mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta muuhun toimintaan. – Jokerit harjoittelevat arkisin kello 10–12, muuten halli on ensi sijassa lasten ja nuoren harrastuskäytössä. Käyttöajoista puolet osoitetaan taitoluistelulle ja yleisölle tulee yksi tai kaksi vapaavuoroa viikossa. MATOKALLIO YHÄ UHAN ALLA HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS päätti tiukassa äänestyksessä jatkaa kiistellyn Myllypuron jääurheilukeskuksen kehittämisvarausta. Matokallion metsää puolustaville päätös oli raskas pettymys. Metsän suojelemiseksi on muun muassa kerätty yli 4 300 nimen adressi ja aktiivit aikovat jatkaa työtään. Pikaluisteluhallin tarve tunnistetaan, TUHKIMON REMONTTI ALKAA T PUISTOSUUNNITELMA, jonka mukaan uudistustyö tehdään. Kartta: Helsingin kaupunki HUHTIKUUSSA TUHKIMOSSA vietettiin hertto nieme läiskirjailija Kerttu Rahikan ja roihuvuorelaisen kuvittaja Nadja Sarellin Elsa ja Lauri puutarhureina -kirjan julkaisujuhlia. Kuva: Nadja Sarell Ku va Ju ss i A al to ELE ON POISSA MONIEN ROIHUVUORELAISTEN naapurinaan muistama tietokirjailija ja entinen poliitikko Ele Alenius (1925–2022) menehtyi viime marraskuussa 97-vuotiaana. Tietokirjailijana Alenius teki useita teoksia ”humanistisesta planetarismista”, jossa hän näki optimistisesti ihmiskunnalla olevan mahdollisuuden muutokseen. Poliiitikkona hän toimi kylmän sodan aikana Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana vuosina 1966–1977, puolueensa puheenjohtajana vuosina 1967–1979, ministerinä Paasion ja Koiviston hallituksissa vuosina 1966–1970 ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä vuosina 1977–1992. Poliittisen historiaan Alenius jää erityisesti itsenäisenä linjanvetäjänä, joka SKDL:n puheenjohtajana nousi julkisesti vastustamaan Neuvostoliiton harjoittamaa poliittista ohjausta, tuomitsi Prahan miehityksen sekä kehotti vasemmistoa laajaan yhteistyöhön ja hylkäämään poliittisen oikeaoppisuuden vaatimukset. Hänen syvällistä humanismiaan ja hienotunteista persoonansa arvostettiin yli puoluerajojen. Alenius nimitettiin Vuoden roihuvuorelaiseksi vuonna 2008. Vielä vuonna 2019 hän piti itsenäisyyspäiväpuheen Roihuvuoren seniorikeskuksella. Kahvila Riossa on vuosia ollut kunniapaikalla Jussi Aallon Aleniuksesta ottama valokuva. LYHYESTI KOONNUT ANNA PAJU
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 10 OIHULIT kokosi aprillipäivänä Porolahden koululle, Roihuvuoren kirjastoon, kirjastoautoon ja Kulttuurilabraan noin 2300 kävijää. Tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kymmenien vapaaehtoisten joukko. Ohjelmassa oli muun muassa monikielinen satuaamiainen, lasten tekemiä kirjailijaja kuvittajahaastatteluja, keskusteluja, lukuja kaverikoirien tapaamista, työpajoja, lastenmusiikkia ja taikuutta. Benjamin Orozan mokumentti ”Äiti, anna kirja” sai tapahtumassa ensiesityksensä. Muka-dokumentti käänsi päälaelleen asetelman, jossa lasten lukemattomuudesta ollaan huolissaan. Yleisö nauroi monta kertaa ääneen, kun roihuvuorelaislapset ja -vanhemmat eläytyivät rooleihinsa uskomattoman uskottavasti. Tapahtuman tunnelma sai aikuiskävijätkin silmäilemään kiinnostunein silmin kirjaston lastenosastoa. Innostuneessa ilmapiirissä oli helppo olla samaa mieltä kirjailija Tuutikki Tolosen kanssa, joka haastattelussaan kannusti kaiken ikäisiä lukemaan lastenkirjoja. Yksi päivän inspiroivimmista puheenvuoroista kuultiin 10-vuotiaalta esikoiskirjailijalta. RIISIN RAASIN RUSINA, KIRJOJA ON TUSINA!* R ”K UUNTELIMME, kun kutosluokkalainen Asiya Yousfi kertoi omasta kirjastaan ja kun kirjailija Elina Hirvosta ja kuvittaja Nadja Sarellia, sekä Roihuvuoresta kotoisin olevaa räppäri Ege Zulua haastateltiin. Katsoimme Roihukirjat-mokumettielokuvan ja Porolahden peruskoulun oppilaiden tekemiä animaatioita. Ohjelma oli huippuluokkaa, varsinkin kun tapahtuma oli järjestetty pienellä porukalla. Aurin mielestä Asiya Yousfi oli mukavan oloinen ja inspiroiva ihminen. Auri oli tosi vaikuttunut siitä, miten paljon Asiya tiesi Itämerestä ja sen suojelemisesta. Kuuli selvästi, että hän oli kiinnostunut. Auri uskoo, että Asiyan kuunteleminen oli monille muillekin avartava kokemus siitä, miten niinkin nuorena voi vaikuttaa. Hän itse haastatteli Ege Zulua. Auri on Ege Zulun suuri fani ja jännitti haastattelua siksi jonkin verran. Lavalla Auri kuitenkin rentoutui ja kaikki sujui hyvin. Hänen mielestään haastattelu oli myös hyvää harjoitusta työelämään ja esiintymiseen, sillä Aurin unelma olisi soittaa käyrätorvea sinfoniaorkesterissa. Molempien mielestä Ege vaikutti tosi mukavalta ja rennolta tyypiltä. Hildellä oli kirjavinkkaus Kulttuurilabralla yhdessä kaverinsa kanssa. Molemmat auttoivat tapahtuman järjestelyissä ja loppusiivouksessa. Hilde osallistui myös sarjakuvatyöpajaan, jota veti sarjakuvataiteilija ja opettaja Warda Ahmed. Tapahtumassa oli paljon tuttuja, ja oli hauska viettää aikaa heidän kanssaan. Oli kivaa kun oli paljon erilaista ohjelmaa. Jos tapahtuma järjestettäisiin uudelleen, toivoisimme enemmän ohjelmaa yläkouluikäisille. Nyt ohjelmassa nuoria kiinnosti ainakin Ege Zulun haastattelu, joka olikin tosi cool. Mietimme, että tapahtumaan sopisi hyvin vielä useampi nuoria inspiroiva henkilö. Tapahtuma voisi myös olla viikonloppukoulupäivä. Siten oppilaat voisivat auttaa tapahtumajärjestelyissä, sekä olla itse paikan päällä kuuntelemassa ja katsomassa. Nytkin tapahtumassa oli jo paljon vapaaehtoisia nuoria lähialueen kouluista auttamassa. RoihuLITin kaltaiset kirjallisuustapahtumat luovat yhteisöllisyyttä, opettavat paljon sekä motivoivat ihmisiä lukemaan. Tapahtuma oli ilmainen ja avoin kaikille, mikä on supertärkeää, jotta mahdollisimman moni saisi nauttia tämän kaltaisista tapahtumista. Varsinkin teinit motivoituvat lukemaan ja oppivat miten paljon erilaista kirjallisuutta on olemassa. Koska tapahtuma oli suunnattu juuri lapsille ja nuorille, koimme sillä olevan vielä enemmän arvoa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat arkipäivää, ja tämän tapaisia tapahtumia tarvitaan innostamaan heitä ja tuomaan varmuutta heidän elämäänsä. Kun olimme vähän nuorempia luimme tosi paljon. Nyt se on vähän jäänyt, koska on paljon harrastuksia sekä koulujuttuja, joihin täytyy laittaa paljon energiaa, ja silloin ei jaksa keskittyä niin paljoa lukemiseen. Se on meistä sääli, sillä kirjamessuilla ollessamme tajusimme, miten suuri positiivinen vaikutus lukemisella on ihmisiin. ”EGE ZULUN HAASTATTELEMINEN JÄNNITTI” TEKSTI AURI HANNUS JA HILDE TORVALDS 13-vuotias Auri Hannus ja toukokuussa 15 vuotta täyttävä Hilde Torvalds osallistuivat RoihuLITiin sekä kokijoina että tekijöinä. He kertovat omin sanoin päivästään. Roihuvuoren kirjamessut oli tänä keväänä lasten ja nuorten kirjallisuustapahtuma RoihuLIT. SARJAKUVATAITEILIJA Warda Ahmed luki somalinkielisen sadun. AURI HANNUS, Adeela Berriah ja Ege Zulu.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 1111 RIISIN RAASIN RUSINA, KIRJOJA ON TUSINA!* TEKSTI ANNA PAJU KUVAT SAMPSA PÄRNÄNEN ASIYA YOUSFI, 10-vuotias esikoiskirjailija halusi RoihuLITissä kertoa ”tutkimisen, kirjoittamisen ja lukemisen ilosta ja mahtavuudesta”. Asiyan esikoiskirja, Olga Veselokskayan kuvittama Mystinen lipas – Itämeren aallokoiden uumenissa (Kustannus Z, 2022) yhdistelee tiedettä, taidetta ja fiktiota. Tarina vie lukijansa tutkimaan miltä lähimeressämme näyttää ja kuinka sen tulevaisuuteen voi vaikuttaa. – Se kertoo eliöistä ja niiden kohtaamista haasteista ja antaa lukijalle vilauksen Itämerestä, kertoo Asiya. Idea kirjaan syntyi rakkaudesta mereen. Asiya nauttii veden äärellä olemisesta ja oli tutkinut Itämerta paljon ennen kuin päätti kirjoittaa siitä kirjan. – Kirjoitin ensimmäisen version vain itselleni. Olen aina halunnut kirjailijaksi, mutta toiveeni toteutui yllättäen. Pääsin julkaisemaan kirjani Nuori Kirjailija -kirjoituskilpailun kautta. Hän haluaa kannustaa muitakin lapsia ja nuoria kirjoittamaan. – Kannattaa miettiä mikä itseä kiinnostaa ja alkaa kirjoittaa siitä. Kun tulee hyvä idea mieleen, siitä se lähtee. KOLME KOVAA TEETÄ Asiya on 10-vuotias, mutta aloittaa syksyllä jo seitsemättä luokkaa. Kuten arvata saattaa, hän lukee paljon. Hän tiivistää itse olevansa kiinnostunut ”kolmesta kovasta teestä” eli tieteestä, taiteesta ja teknologiasta. Yksi Asiyan lempikirjoista on Finn Zetterholmin Lydian salaisuus – matka maalausten taakse. Siinä fantasia kohtaa taidehistorian. – Se kertoo tytöstä, joka pystyy matkustamaan tauluja koskettamalla eri aikakausiin. Tarinasta saa erilaisia näkökulmia historiaan. Kun kysyn, mitä Asiya kokee saavansa lukemisesta, vastaus on yksinkertainen. – Iloa. Voiko parempaa perustetta olla? Kirjat ja niiden sisällöt eivät Asiyalla jää lukemisen jälkeen kansien väliin, vaan tuottavat iloa ja jatkavat elämäänsä esimerkiksi piirroksina ja maalauksina. Hän myös kirjoittaa kirja-arvosteluja. KIRJASTOSTA LAINATAAN VINOT PINOT Asiya on todella ahkera kirjaston käyttäjä. – Kävisin varmasti joka päivä, jos voisin. Kun tutkin Itämerta, varasin yhdellä kerralla 50 kirjaa. Nyt tuli muutos, että saa varata sata kirjaa, mutta silloin maksimi oli 50. Asiya lukee montaa kirjaa samaan aikaan ja vaihtelee kirjojen välillä. Tällä hetkellä hän lukee muun muassa syväoppimisesta ja hermoverkoista. – Lisäksi lainassa on englanninkielinen kirja roboteista ja tekoälystä sekä kirjoja kirjoittamisesta. Asiya vertaa tiedettä liukumäkeen, joka johdattaa uusiin seikkailuihin. – Olen ollut pienestä pitäen utelias ja halunnut löytää kysymyksiini vastauksia. Kun kuulen jotain kiinnostavaa, haluan ottaa siitä selvää. LUKEMINEN TUOTTAA ILOA ASIYA YOUSFI •Monesta asiasta kiinnostunut ja monipuolinen tekijä, joka voitti tänä keväänä jo kolmatta kertaa Tutki-Kokeile-Kehitä -tiedekilpailun 3–6-luokkalaisten sarjan. •Ensimmäisellä kerralla hän tutki rakkohaurua eli rakkolevää Itämeren avainlajina ja sitten järven ekologiaa. Viimeisen kilpailutyön aiheena oli tekoäly. •Asiya on ideoinut tekoälypohjaisen sovelluksen, joka antaa tukea kirjoittamiseen. Tekipetrai-nimisen sovelluksen tarkoitus on innostaa kirjoitusharrastukseen. •Vuonna 2020 ensimmäinen palkinto Napero-Finlandia -sadunkirjoituskilpailussa 1–2-luokkalaisten sarjassa. •Esikoiskirja julkaistiin 2022. TEKSTI ANNA PAJU ASIYA YOUSFI USKOO, että taiteella kuten kirjallisuudella voi vaikuttaa asioihin. Itämeren tilaan esimerkiksi. AURI HANNUS, Adeela Berriah ja Ege Zulu. *Otsikko on lainaus Kaarina Helakisan runosta. ”Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina. Niitä sidon siivikseni, pynttään pyrstösulikseni. Niillä lentohon lehahdan tuuli kirjanmerkkinäni.”
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 12 ITÄ-HELSINGIN MUSIIKKIOPISTO IHMO Opiston tapahtumakalenteria kannattaa seurata. Vuosittain IHMO järjestää noin 400 konserttia eri toimipisteissään ja mm. Roihuvuoren kirkossa. Pelkästään toukokuussa konsertteja on yhteensä viitisenkymmentä. www.ihmo.fi HARD ROCK HOUSE HRH tarjoilee musiikkia vähintään neljänä iltana viikossa ja genreissä löytyy. Keikoille tullaan kauempaakin. Roihuvuorentie 1. SUNDAY NIGHT MUSIC CLUB Janne Haavisto ja Thomas Metsberg vetävät musaillat joka sunnuntai, aina klo 18–21. Neljän vuoden aikana House Bandin vieraana on nähty lukuisa joukko Suomen eturivin artisteja. Kuluneena keväänä solisteina ovat olleet muun muassa Marjo Leinonen ja Eero Rait tinen. Klubit jatkuvat jälleen syyskuussa. Syksyn vieraista tiedossa on ainakin Aija Puur tinen. Näitä keikkoja pääsevät alaikäisetkin kuuntelemaan vanhempien seurassa! Kevään jäljellä olevat keikat: 14.5. Petri Kautto 21.5. Marc Aulen 28.5. The Munsons WOODOO MUSIC CLUB Roihuvuori-seuran järjestämä klubi tarjoilee jotain yllätyksellistä joka kuukauden ensimmäinen lauantai Hard Rock Housessa. 3. kesäkuuta klubilla Stinako. ROIHUVUOREN RIO Kahvilan kesäterassikonsertit alkavat sunnuntaina 4. kesäkuuta. Kauden avaa kotoisasti Roi huvuoren Raakku -kuoro. Keikkoja on joka viikko syyskuun loppuun asti. Tulossa mm. Risto, Hulda Huima, Kale vi Suopursu, Aili Järvelä ja Liila Jokelin. Elokuussa puistotapahtuma Peukkufest,. Tietoa keikoista saa mm. Rion Facebook-sivuilla. Roihuvuorentie 9. KULTTUURILABRAN KUULUMISIA Untuvaisentiellä entiseen myymälätilaan rakennettu nuorten avoin olohuone, jossa on tilaa kulttuurisille kokeiluille. Kulttuurilabrassa järjestetään mm. työpajoja ja taidenäyttelyitä. Kesäkuussa labrassa työskentelee kaksi nuorta taiteentekijää ja heinäkuussa tilassa kokoontuu nuorten omaehtoisia ryhmiä. 7. kesäkuuta suunnitellaan elokuun Taiteiden yöhön nuorten tuottamaa ohjelmaa. Suunnittelutapaamiseen ovat tervetulleita kaikki 13–29-vuotiaat. Syyskuussa käynnistyvät ryhmät ja muu toiminta. HARVA TIETÄÄ, että Roihupellon teollisuusalueella on Punkmuseo. Elävän musiikin yhdistyksen alivuokralaisena majaileva museo käsittää yhden toimistohuoneen ja suppeahkon käytävänäyttelyn. Esillä on keikkaja kaverikuvia esimerkiksi vuosina 1979 -1999 omaehtoisena kulttuurikeskuksena toimineen Lepakkoluolan ja Kalliossa nykyisen Kuntatalon paikalla sijainneen vallatun Kill City -puukorttelin ajoilta. Punkmuseo kerää valokuvia, pienlehtiä ja muuta suomalalaista punkjäämistöä. Näyttelyistä ajankohtainen on toukokuun ajan Tampereen pääkirjasto Metsossa esillä oleva Tre HC 82–85 hardcoren kultaiset nuoruusvuodet. Tänä vuonna muita näyttelyitä on ainakin Helsingissä, Jokelassa, Seinäjoella, Porissa ja Vaasassa. – Pelkästään näitä valokuvia on varastossa tuhansia. Kokoelman järjestämistä hidastaa se, että rahoitusta museo saa lähinnä jäsenmaksuista ja projektiavustuksista, kertoo museolta tavoitettu God Given Ass -yhtyeen kitaristi Pyry Keskinen. – Meillä on hakusessa myös suurempi pysyvä tila jossain täällä Helsingissä. Kaikki ideat siitä ovat tervetulleita. Museon toimintaan ja digitaaliseen arkistoon voi tutustua osoitteessa punkmuseo.fi. Yhdistykseen voi myös liittyä jäseneksi ja sille voi tarjota omia muistoja tallennettavaksi. Punkmuseon työtila ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Tulppakuja 4. Arkisto on kaikille avoinna maanantaisin klo 13–18. PUNK ELÄÄ! TEKSTI TUOMAS RANTANEN KAUPUNGIN PALVELUKESKUKSET ovat avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Palvelukeskuksissa on mm. monipuolista kulttuuriohjelmaa, ryhmätoimintaa, kuntosali ja asiakastietokoneita. Saatavilla on myös sosiaaliohjaajien neuvontaa ja fysioterapiaa. Roihuvuoren seniorikeskuksen sisällä toimivan palvelukeskuksen kirjasto ja ravintola ovat kaikille avoimia. Kuukauden ohjelmakalenteri on noudettavissa keskuksen aulasta. Keskuksen kulttuuriohjaaja Emma Paju-Torvalds vinkkaa poimintoja kesän 2023 ohjelmasta: • Toukokuun ajan esillä Japanilaisen kulttuurin ystävät ry:n näyttely • Helsinki päivänä 12.6. Tarinat talteen -konsertti. Esiintymässä muusikko Tuija Rantalainen ja runoilija Anja Erämaja. • Tuolijumppa sisäpihalla tiistaisin klo 10.00. • Grilli kuumenee tiistaisin klo 14.00 sisäpihalla 6.6.–8.8. • Kesäkävelyt lähiluonnossa 6.6.–8.8. perjantaisin klo 10.00. • Torstaina 6.7. klo 14.00 Runon ja suven päivänä esiintymässä näyttelijä Arja Pekurinen. • Torstaina 13.7. klo 14.00 sisäpihatanssit. Esiintymässä tangokuningas Jukka Hallikainen. Tervetuloa arkisin klo 8–18. Punahilkantie 16, puh. 09 310 60790 ROIHUVUORI SOI TEKSTI ANNA PAJU KUVA MERVI VALTA Elävän musiikin ystäviä hellitään Roihuvuoressa. NUORTEN JÄRJESTÄMÄ kolmen bändin musailta vapun aatonaattona Kulttuurilabrassa. Kuva: Serafiina Minerva TONTTU-PUNKKIIN ja työväenlauluihin erikoistunut roihu vuorelaispumppu iRescator! poseeraa Iiro Kaukiaiselle perinteisen vappu keikkansa jälkeen Rion ikkunan takana. KUVA EMMA PAJU-TORVALDS ROIHUVUOREN PALVELUKESKUS HULDAN Ku va : Pu nk -m us eo
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 1313 NDIE-ARTISTI perustamassa feminististä levy-yhtiötä? Aikana, jolloin koko musiikkiala on murroksessa, keikkapaikat vähenevät eivätkä levyt myy. Kuulostaa uhkarohkealta. Ajatus oli kuitenkin kypsynyt pitkään. Minna-Kaisa Kallinen selittää: – Suomessa ja kaikkialla tehdään valtavasti musiikkia koko ajan. Levy-yhtiöt ovat pitkään toimineet musiikin portinvartijoina ja niillä on todella paljon valtaa. Levy-yhtiöissä ja koko musiikkialalla valtaa pitävät miehet. Miehet hyvin pitkälti päättävät mikä soi radiossa ja kenen musiikkia julkaistaan. Naismuusikoiden vähättely tulee Kallisen mukaan vastaan joka portaalla. Alma, menestysartistimme maailmalla, kertoi hiljattain haastattelussa, etteivät miesmuusikot koskaan pyydä häntä yhteistyöhön. Naistekijöiden kanssa hän tekee hittejä ja maailmankiertueita. KALLINEN VIITTAA TEOSTON KEVÄÄLLÄ julkaisemaan tasaarvotutkimukseen. Kyselytutkimuksen tuloksen voi tiivistää niin, että valtaosa musiikkia tekevistä naisista ja muunsukupuolisista kokee alan epätasa-arvoisena ja valtaosa miehistä tasa-arvoisena. – Kysely oli valaiseva ja tarpeellinen, mutta tapahtuuko sen johdosta mitään, Kallinen pohtii. – Itse olen aina ollut toiminnan ihminen. Jos koen tai näen vääryyttä, haluan nopeasti tehdä jotain muuttaakseni asioita. Levyyhtiön perustaminen on vallan ottamista omiin käsiin. Kallinen on tehnyt aktiivisesti musiikkia yli kymmenen vuotta. – Koko ajan vastaan ovat tulleet samat teemat ja kysymykset vallasta ja sukupuolesta. KALLINEN KUVAILEE VALTAVIRRAN VARJOON jäävää toista musiikkimaailmaa. Sieltä ei tule radiohittejä, mutta siellä on bändejä ja tekijöitä, joilla on valtava halu tehdä musiikkia. Joskus harvoin jotkut, kuten Litku Klemetti ja Maustetytöt, nousevat omaehtoisen tekemisen piiristä valtakunnalliseen tietoisuuteen. Kallisen mielestä on tärkeää, ettei kaikki ole samaa poppikuvastoa ja hittikaavaa. – Tarvitaan monenlaisia samaistuttavia ja rohkaisevia esimerkkejä. Tästä todistavat ne nuoret naiset, jotka tulevat keikan jälkeen kertomaan, että ovat rohkaistuneet tekemään musiikkia Hulda Huiman esimerkin innoittamana. – Ehkä myös levy-yhtiön perustaminen voi olla rohkaisevaa. MITÄ LEVY-YHTIÖN FEMINISTISYYS Kalliselle sitten tarkoittaa? Esimerkiksi toiminnan läpinäkyvyyttä ja hierarkkisuuden vähentämistä. – Ja sitä, että julkaisemme pääasiassa muiden kuin miesten tekemää musiikkia. Se tarkoittaa myös tietynlaista lempeyttä toimintatavoissa. Kallinen ei halua olla portinvartija eikä bosslady, vaan tasavertainen toimija artistien rinnalla. – Olen pyrkinyt vastaamaan ja antamaan palautetta kaikille yhteyttä ottaneille vaikka kaikkea en pystykään julkaisemaan. Haluaisin löytää ja auttaa nuoria tekijöitä. Musiikkialalla on Kallisen mukaan melko julma meininki, esimerkiksi musalehtien kritiikeissä. – Ja tietenkin feministisyys tarkoittaa tasa-arvoa kaikkien sukupuolien välillä. TÄSSÄ KOHTAA KOLMIKUINEN Keijo-vauva herää kopastaan. Kallinen hakee Keijon syliinsä ja jatkamme haastattelua Kallisen samalla imettäessä. Miksi kerron tämän jutussa? Koska se on hyvä esimerkki siitä, kuinka feministisen levy-yhtiön pomo voi toimia. Olla samaan aikaan ammattimainen ja inhimillinen, tuosta vaan. Kallinen kuitenkin myöntää, että vauva-ajat ovat hänelle haastavia. – Olen niin tottunut toimimaan. Erityisesti esikoisen Hilkan kanssa, kun kaikki oli niin uutta. Nyt osaan puuhastella, kun Keijo yleensä nukkuu aamupäivisin pidemmät unet. MINNA-KAISA KALLINEN ASUU PUOLISONSA ja bändikaverinsa Juuso Paason ja kahden lapsensa kanssa Roihuvuoressa. Hänellä on työhuone Roihupellossa ja viljelypalsta Kulosaaren kartanon vieressä. Siellä hän paitsi viljelee, on myös järjestänyt Palsternart-tapahtumaa, jossa on esiintynyt muusikoita, runoilijoita ja performanssitaiteilijoita. Sekin sai alkunsa Kallisen tarpeesta toimia. Helsinki suunnitteli palsta-alueen lakkauttamista leirintäalueen ja parkkipaikan tieltä ja tapahtumalla puolustettiin viljelypalstoja. Koulutukseltaan Kallinen on valokuvaaja ja kuvataiteilija. Eri taiteenlajit ruokkivat toisiaan ja Hulda Huima tekee esimerkiksi musiikkia videoihinsa ja videoita musiikilleen. KUN KALLINEN tai oikeammin Hulda Huima kertoi Instagramissa Minna Records -levy-yhtiönsä perustamisesta, hän sai valtavasti kannustusta. Hesarin julkaistua aiheesta haastattelu, innostuneita yhteydenottoja tuli lisää. – Ja sitten olivat ne masentavat kommentit jutun perässä. Kaikki miehiltä, hän huokaa. Minna Records julkaisee syyskuussa Hulda Huiman levyn Muurahaiset nukkuu. Minna-Kaisa Kallinen eli artisti Hulda Huima perusti levy-yhtiön. Tuosta vaan, äitiyslomalla. I PÄÄTÄ MINNA-KAISA KALLINEN viihtyy Roihuvuoressa, jossa luonto on lähellä ja lapsilla kavereita. Vain asumisen kallistuminen harmittaa. HULDAN EI HUIMAA TEKSTI ANNA PAJU KUVA IIRO KAUKIAINEN
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 14 600 vuotta viljelyä Roihuvuoressa LÄHTEET: Backman, S. 2016. Herttoniemen kartano Säteritiloista museoksi. Svenska Odlingens Vänner i Helsinge Rf. 211 s. •Hulkkonen, K. 1999. Roihuvuori – Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi. 127 s. •Johansson, A. 2017. Johanssonin suvun historia. 150-vuotis juhlavuosi. 25 s. •Packalén, E. 2021. Herttoniemi – kylä, kartano, kaupunginosa. https://historia.hel.fi/fi/alueet/kaakkoinen/herttoniemi-kyla-kartano-kaupunginosa TEKSTI JOHANNA KOLEHMAINEN Roihuvuoren yhteisöllisen perunapellon ensimmäisissä talkoissa alkukesällä 2013 joku tiesi viljelypaikan olevan entistä peltoa. Kun mullasta vielä löytyi ruosteinen hevosenkenkä, alkoi tuoreen asukasaktiivin mieleen piirtyä kuvia entisaikojen maalaiselämästä hevosvetoisine auroineen. Oli kiehtovaa ajatella, että olen yksi linkki viljelijäsukupolvien ketjussa, joka on kasvattanut ruokaa tällä paikalla. Keitä nämä entisaikojen viljelijät olivat ja millaista heidän viljelynsä oli? ARTANON PELLOT JA TORPPARIT Perunapellon vieressä kulkeva Abraham Wetterin tie vie Herttoniemen kartanon historiaan. Roihuvuoren alueen pellot olivat 1900-luvun alkuun asti Herttoniemen kartanon ja siitä erotetun Strömsin kartanon peltoja. 1700-luvulla elänyt Abraham Wetter oli yksi Herttoniemen kartanon lukuisista omistajista joka peri sen isältään tullitarkastaja ja liikemies Petter Wetteriltä. Isä Wetter oli hankkinut omistukseensa kaikki Herttoniemen a lueen 1500-luvulta tai jopa keskiajalta peräisin olevat rälssitilat ja yhdistänyt ne Herttoniemen kartanoksi. Kartanon peltotöitä tekivät torpparit, jotka työtä vastaan saivat asua ja viljellä myös omia maatilkkujaan kartanon mailla. Heidän piti tehdä kartanolle töitä kahtena päivänä viikossa, hevosen kanssa tai ilman. Wetterin suvun jälkeen Herttoniemen kartano siirtyi Augustin SVANTE JOHANSSON 1970luvulla laatikollinen retiisejä sylissään. Kuva: Svante Johanssonin kotialbumi. YHTEISÖVILJELIJÖITÄ talkoilemassa 2022. Kuva: Johanna Kolehmainen TORPPAREITA, KAUPPAPUUTARHUREITA JA KAUPUNKIVILJELIJÖITÄ
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 15 Ehrensvärdille, joka johti Suomenlinnan linnoituksen rakentamista. 1700-luvulla kartanoihin perustettiin symmetrisiä muotopuutarhoja koristeja hyötykasveineen sekä hedelmäpuineen. Myös Ehrensvärd oli kiinnostunut puutarhanhoidosta ja toi Suomeen uusia kasvilajeja kuten pihasyreenin, joka kasvaa vieläkin kartanon puistossa. Hän sai myös siemenlähetyksiä kasvitieteilijä Carl von Linnéltä. Puutarhaviljelyyn panostivat myös kartanon myöhemmät omistajat. Kartanon puutarhan 1800-luvun kasveista mainitaan muun muassa peruna, juurekset, kaalit, pavut, pinaatti, humala ja jopa melonit. Pelloilla viljeltiin ainakin ruista, ohraa, kauraa, hernettä ja pellavaa. 1860-luvun katovuosien ja nälänhätien jälkeen kartanon omistajaksi tuli John Bergbom, joka tunnetaan maanviljelyn kehittäjänä. Hänen aikanaan Herttoniemestä tuli hyvin hoidettu mallitila, jossa käytettiin moderneja maanviljelykoneita. Bergbomin loppu oli traaginen, sillä hänen elämänsä päättyi kartanon aamiaispöydässä punakaartilaisten luotiin marraskuussa 1917. ROIHUVUOREN VIIMEINEN KAUPPAPUUTARHURI Tapasin Roihuvuoren viimeisen kauppapuutarhurin Svante Johanssonin, 82, hänen kotonaan Laajasalossa. Hänen isoisovanhempansa olivat kartanon torppareita, alun perin Ruotsista tulleet Hammarénit, jotka asuivat 1800-luvulla nykyisen Tuhkimontie 2:n kohdalla olleessa Kiilaniityn torpassa. Perheeseen syntyi v. 1867 tytär Maria Sofia, joka avioitui porvoolaisen Johan August Johanssonin kanssa. Pariskunta rakensi kodikseen Björkbackan huvilan nykyisen Tuhkimontien eteläkaarteeseen. Nyt paikalla on puistomainen metsikkö vanhoine koivuineen ja se tunnetaan Maria Hammarénin mäkenä. Maria ja Johan pitivät kauppapuutarhaa, jota jatkoivat heidän poikansa Axel ja Birger, ja heidän jälkeensä vielä kolmaskin sukupolvi: Axelin poika Jerker ja Birgerin poika Svante. Svante kertoi suvun olleen paljon apuna puutarhatöissä. Lähekkäin asuvia sukulaisia olikin paljon, sillä Maria oli synnyttänyt 14 lasta, joista kuusi asettui asumaan lapsuudenkotinsa läheisyyteen. Sukulaisten avun ansiosta kauppapuutarha pysyi toiminnassa läpi koko toisen maailmansodan, vaikka puutarhuriveljesten oli käytävä vuorollaan sotimassa. KAALIMATOJEN VAELLUS Johanssonien puutarhan kasvivalikoima oli monipuolinen. Avomaalla kasvoi ainakin kaalia, perunaa, sipulia, purjoa, selleriä, juureksia ja orvokkeja. Taimet kasvatettiin lämpölavoissa. Kasvihuoneissa tuotettiin tomaattia, kurkkua, kukkia ja jopa viinirypäleitä! Kahta kasvihuonetta lämmitettiin hiilellä eli koksilla ympäri vuoden. Hedelmäja marjatarhassa kasvoi omenaja kriikunapuita, viinimarjoja ja mansikoita. Yrteistä viljeltiin tilliä ja persiljaa. Kauppapuutarhan alueelle tuotiin kaupungin jätepaperit kompostoitavaksi ja ”paperilantaa” käytettiin hevosenja lehmänlannan ohella kasvien lannoitteeksi. Satoa vietiin hevoskyydillä kauppatorille myytäväksi joka aamu ympäri vuoden. Johanssonien naapurissa nykyisen Roihuvuorentien itäpuolella asui Rantalan perhe, jolla myös oli kauppapuutarha kasvihuoneineen. Roihuvuoren nykyinen viljelmä on Rantalan entisellä pellolla ja Satumaanpuistossa on vielä jäljellä kaksi Rantalan kasvihuoneiden betonista kivijalkaa. 1950-luvun puolivälin jälkeen kauppapuutarhojen oli väistyttävä kerrostalojen tieltä. Axel ja Birger päättivät siirtää puutarhansa Roihuvuoresta Laajasaloon. Viljelmät kuitenkin säilyivät asukkaiden mielissä pitkään, sillä Porolahden koulun bussipysäkkiä kutsuttiin kaalimaan pysäkiksi vielä vuosia puutarhan lopettamisen jälkeen. Kaarina Hulkkosen Roihuvuori-historiikissa kerrotaan, miten Tuhkimontiellä rakennustyömaiden alle jääneiltä kaalimailta lähtiväti kaalimadot vaeltamaan pitkin talojen seiniä. Svante Johansson ei ollut kuullut seinille kiipeävistä kaalimadoista, joten matojuttu on ehkä urbaanilegenda. VUOSIKYMMENTEN TAUKO JA VILJELYN PALUU 1960-luvulla Roihuvuoressa nähtiin vielä Strömsin kartanoa isännöineen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton omenatarhat Peukaloisentien paikkeilla. Sen jälkeen viljely jatkui vain Marjaniemen siirtolapuutarhureiden mökkipihoilla. Helsingin väkiluku kasvoi ja muutkin kauppapuutarhat lopettivat yksi toisensa jälkeen tiivistyvän kaupungin tieltä. Ruoka oli tuotava kauempaa maaseudulta ja globalisaatio toi kauppoihin halvat ulkomaiset hedelmät ja vihannekset. Viljelyä ei pidetty moderniin kaupunkielämään kuuluvana asiana, vaan muistona maaseudun agraarielämästä. Vasta 2010-luku toi viljelyn takaisin. Kansalaisaktivismi, ekologinen elämäntapa, terveyshyödyt ja yhteisöllisyys houkuttelivat uusia ihmisiä viljelyn pariin. Stadin puutarhurit palautti ammattimaisen viljelyn Herttoniemen kartanolle 2013. Nyt kartanon pellot ovat siirtyneet kumppanuusmaataloutta harjoittavalle Herttoniemen ruokaosuuskunnalle, jolta asukkaat voivat ostaa sato-osuuksia. KAUPUNKIVILJELYN TULEVAISUUS On mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle kaupallinen kaupunkiviljely voi kehittyä. Voiko se olla nykypäivänäkin taloudellisesti kannattavaa? Voisiko Helsingin jäljellä oleville peltotilkuille syntyä jälleen kauppapuutarhoja? Vai onko suuntana sisätilojen vertikaaliviljelmät? Onko lähiruokabuumi totta vai vievätkö halvat tuontivihannekset jatkossakin voiton? Toistaiseksi viljelyn mittakaava on Helsingissä pieni, ollen lähinnä asukkaiden hyvinvointia edistävä harrastus. Asukkaista itsestään lähtevät viljelyhankkeet voivat olla pitkäikäisiä ja elinvoimaisia, kuten Roihuvuoren perunapelto. Roihuvuori-seura on tukenut pellon toimintaa ja 10 vuodessa siitä on tullut hyvin organisoitua. Myös laatikkoviljelmät ovat yleistyneet kerrostalojen pihoilla. 2020-luvun kaupunkilaiset viljelevät hyvinvointinsa vuoksi ja onhan puutarhanhoidon hyvinvointivaikutukset osoitettu myös tieteellisesti. Mahtoiko viljely tuoda iloa myös torppareille ja kauppapuutarhureille, vai oliko se pelkkää raskasta raatamista elannon eteen? Kun tapasin Roihuvuoren viimeisen kauppapuutarhurin, juolahti heti mieleeni, että tuossapa on onnellinen mies. En voi olla ajattelematta, että se johtuu pitkälti hänen ammatistaan. Kiitokset Per-Johan Johanssonille tapaamisen järjestämisestä Svante Johanssonin kanssa. ILMAKUVA AlaRoihuvuoresta 1943, Johanssonin ja Rantalan kauppapuutarhat merkitty. Kuvalähde: Helsingin karttapalvelu (kartta.hel.fi) RANTALAN kasvihuoneiden kivijalat Satumaanpuistossa. Kuva: Johanna Kolehmainen
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 16 TEKSTI JANI MARJANEN KUVA JUHA HAUTAKANGAS 1. OPPORTUNISMI Kuten hyvä ystäväni, joka oli 1980-luvun lopulla Suomen Hammer-pants-yhdistyksen puheenjohtaja, tapasi sanoa: ”Kannattaa aina seurata trendejä”. Roihun joukkue nousi takaisin Superpesikseen vuonna 2021. Kaupunki rakensi Roihuvuoreen uuden kentän ja sen kylkeen katsomon, joka vetää lähes 500 katsojaa. Katsojamäärät vaihtelevat hieman vastustajan, sään ja yleisen fiiliksen mukaan, mutta yksi asia on selvä: Roihuttarien otteluiden katsojamäärä on koko ajan hienoisessa nosteessa. Tähän porukkaan kannattaa liittyä. Erityisen hienoa on, että yleisössä on paljon porukkaa Roihuvuoresta, mutta myös ihmisiä, jotka tulevat varta vasten tänne katsomaan otteluita ja samalla tutustumaan alueeseen. Kesällä 2022 Roihuvuoressa kävi yli 5 000 ihmistä katsomassa otteluita. Pitää vain hyväksyä se, että oma tieto on epävarmaa. Tämä on muutenkin elämässä hyvä lähtökohta. Jos vielä tämän pseudofilosofisen pohdinnan jälkeen on epävarma siitä, ymmärtääkö pelistä tarpeeksi, on hyvä tietää Roihuttarien pelien selostuksen olevan erinomaista. Ottelun kuuluttaja auttaa seuraamaan peliä ja avaa sekä helpot että hankalat kuviot. 5. EGOISMI Viime kaudella kun Roihuttaret pelasivat ottelun Raumalla, soitti DJ vierasjoukkueen tullessa kentälle Darth Vader -teemaa. Se oli ehkä tarkoitettu hauskaksi, mutta tuntui lähinnä nololta. Roihuttarien otteluissa vierasjoukkeelle soitetaan DJ RZY:n ”Tervetuloa Helsinkiin”. Tai kuten Hammer-pants-intoilijaystäväni tapasi sanoa ”On mukavaa olla tärkeä, mutta on tärkeämpää olla mukava”. Roihun otteluissa on hyvä fiilis, ja sinne kannattaa tulla viihtymään ihan egoistisista syistä. Roihuvuori on paitsi Helsingin paras paikka seurata kirsikankukintaa myös kaupungin paras paikka katsoa pesäpalloa. Roihun naisten edustusjoukkue Roihuttaret pelaa tänä kesänä pesäpallon ylimmällä sarjatasolla eli Superpesiksessä. Kevään ensimmäiset kotipelit pelataan 14., 21. ja 26. toukokuuta kirsikkapuiden kukinnan aikaan Roihuvuoren pesäpallokentällä. Tässä on viisi syytä käydä katsomassa otteluita. ROIHUTTARIEN Camilla Höglund ja Salli Palola ottelussa Hyvinkään Tahkoa vastaan. KATSOJAN OPAS ROIHUTTARIEN KESÄÄN 2. FEMINISMI Pesäpallo on siitä erikoinen laji, että se on katsojamäärissä mitattuna Suomen kolmanneksi suosituin joukkuelaji miesten puolella, mutta naisten puolella se on ollut suosituin (korona-ajan luvut sotkevat vertailua, mutta periaatteessa näin). Pesikseen kuuluu, että intohimoiset seuraajat katsovat sekä naisten että miesten otteluita ja että myös naisten joukkuei siin satsataan. Roihu kuuluu niihin seuroihin, jotka ovat pärjänneet nimenomaan naisten puolella. En tiedä kuuluuko tähän jotain tietoista feminististä seurapolitiikkaa vai onko näin vain käynyt, mutta tätä perinnettä kannattaa vaalia. Tule siis katsomaan feministipalloa. 3. VEGANISMI Taukomakkarat saa myös lihattomina. 4. EPISTEMOLOGINEN RELATIVISMI Joskus kuulee puhuttavan siitä, että pesistä on hankala seurata, koska sen säännöt ja taktiikka ovat monimutkaisia. Ehkä näin on, mutta taktisia kuvioita on helpompi ymmärtää, kun tietää yhden asian pesiksestä: Pesis on peli, jossa päätökset tehdään usein kaavalla ”ne tietää, että me tiedetään, että ne tietää”, ja sen jälkeen yritetään toimia niin, että saadaan vastustaja yllätettyä. Jos siis ulkokenttä ajattelee, että nyt lyöjä varmaan haluaisi löydä näpyn, ulkopelaajat tulevat todella lähellä siinä toivossa, että tulisikin kova lyönti, ja sitten viime hetkessä syötön noustessa peruutetaankin ja yritetään pelata sitä kovaa lyöntiä vastaan. Lyöjä taas tietysti yrittää selvittää, bluffaako ulkokenttä vai ei ja lopulta lyö sen näpyn. Samalla tavalla lukkari yrittää selvittää, lähtevätkö juoksijat etenemään vai ei. Etenijät tietysti yrittävät hämätä, että kovasti on menohaluja ja lukkari taas ajattelee, että ne varmaan bluffaavat. Mutta onko kyseessä kuitenkin tuplabluffi? Koska pesiksessä on aina mukana tällainen yhtäältä-toisaalta elementti, voi ihan hyvillä mielin istua katsomossa ja ajatella, että näin ne varmaan tekevät ja sitten kun eivät tee, meni vain bluffin arviointi väärin. Näin käy pelaajillekin koko ajan. Kirjoittaja on historiantutkija, joka löysi Roihuvuoressa tiensä takaisin pesäpallokatsomoon yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 17 Siilitie 4, 00800 Helsinki Siilitie 4, 00800 Helsinki (Siilitien metroasemalta 150 m) (Siilitien metroasemalta 150 m) www.sunkosi.fi www.sunkosi.fi Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) • A-oikeudet Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21 Meillä myös kotiinkuljetuspalvelu Woltin ja Foodoran kautta. 044 2360 581 044 2360 581 ? ? Tervetuloa! Kesäterassi myös! Lounas sisältää runsaan salaattipöydän! Paikallinen ja kokenut Putkiliike valmiina auttamaan. Tilaa meidät paikalle tai tule käymään! Annamme töillemme laatutakuun. 09-755 3648 info@herttoniemenlvi-huolto.? SAHAAJANKATU 49, 00880 HELSINKI herttoniemenlvi-huolto.? 30 30 Polkupyörien ja sähköpyörien Hitsaajankatu 6 Herttoniemi Katso mallit ja varaa pyörähuolto www.luckybirdbikes.fi Pyöriä myös lyhytjalkasille ihmisille! Keskitymme pyörähuoltoon ja teemme tilaa myymälässämme puh. 050 462 2476 LOPPUUNMYYNTI Koirakoulu Masseter Roihupellossa tarjoaa pienryhmäkursseja ja yksityiskoulutusta ammattitaidolla. WWW.MASSETER.FI
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 18 OIMURUN olemassaolosta voi kiittää Roihuvuoren kirjamessuja ja sen puuhakasta tekijäjoukkoa. – Täällä asuu kirjoittavia ihmisiä ja musiikintekijöitä, ja meitä kannustettiin yhteistyöhön. Ajatus oli säveltää messuille paikallista musiikkia paikallisten tekijöiden teksteihin, muistelee kitaristi Jarkko Niemi marraskuuta 2020. Roimurun (eli Roihuvuoren muusikot ja runoilijat) ensiesiintyminen oli Roihuvuoren kirjamessuilla vuonna 2022. Sitä ennen oli kuitenkin pitänyt tutustua. Tekstejä ja sävellyksiä oli esitelty toisilleen, samoin ihmisiä. Niemi sai sävellettäväkseen Hanna Rytin ja Laura Lehtolan tekstit. Omien ideoiden, osaamisen ja luomistyön tulosten esittely uusille ihmisille voi olla herkkä paikka. –Vaatii rohkeutta asettaa itsensä alttiiksi, sanoo Roimurussa bassoa soittava ja biisejä säveltävä Juissi Vainiola. Mutta kun pandemian aiheuttamien käynnistysvaikeuksien jälkeen päästiin viimein soittamaan yhdessä, bändikemia loksahti Vainiolan mukaan nopeasti kohdalleen. ERITYISYYS SYNTYY ERILAISUUDESTA Miten yhteinen sävel sitten löytyy, kun yksi on flamencokitaristi, toinen räppäri, kolmannen laji on kansanmusiikki ja neljäs soittaa yleensä punkia? Riittääkö asuinpaikka yhdistäväksi tekijäksi? Kansanmusan maailmasta tuleva Tytti Metsä pitää erityisenä juuri sitä, että mukana on tekijöitä niin erilaisista taustoista. – Kun kaikki säveltävät, tulee kokonaisuudesta tosi monipuolinen. Roimurussa Metsä laulaa, soittaa koskettimia ja säveltää. – On ollut ihanaa saada uusia soittoja biisintekokavereita. Ja sekin on juhlavaa, että kirjailija tarjoaa tekstejään just meille sävellettäviksi! Roimurun tyylit ja genret vaihtuvat akustisesta tunnelmoinnista hyväntuuliseen poppiin. Myös tekstien tarinat kulkevat keskenään erilaisia polkuja. Ja välillä risteävät. Hanna Rytin sanoituksessa ”Sinun kanssasi” eletään ehkä ihastuksen alkuhuumaa ja halutaan ajella rakkaan kanssa raitiovaunulla ympäriinsä. Laura Lehtolan humoristisessa ”Ihmissuhdeintoleranssissa” parisuhteessa on eletty kyllästymiseen saakka. Hanna Yli-Tepsan ”Yö vuorella” maalaa Roihuvuoresta salaperäisen kuvan. Siitä voi laskea viittauksia todellisiin paikkoihin ja katujen nimiin. Ne löytyvät ehkä helpommin kuin J. Karjalaisen Roihuvuori-lauluista, joista kerroimme edellisessä Kylälehdessä. Vesitornin juurelta maailma näyttää kovin suurelta – Yksi keijukainen vielä kulkee polullaan se etsii kadonnutta aarrettaan untuvaisen hahtuvaa jonka se ehti kadottaa SANOITUSTA VAATIVAT TUNNELMAT Roimurun ensimmäinen yleisölle esittämä kappale oli Jarkko Niemen sävellys Hanna Rytin tekstiin ”Toisin ruusuja”. Mustarastaat livertää laulaa sielun ikävää piirtyy mieleen kuva sun halki ajan kulkeudun – Lyriikat ilman valmista melodiaa syntyvät omalla painollaan, kertoo Ryti. – Tulee jokin lause tai kielikuva, josta pidän, kirjoitan sen ylös, ja se joko tuottaa lisää lauseita tai palaan siihen myöhemmin. Usein on jokin tunnelma, joka vaatii sanoittamista, hän kuvailee. Ryti kirjoittaa proosaa ja draamaa työkseen. Silloin hän istuu alas ja noudattaa päätöstään kirjoittaa jokin tietty määrä sivuja, jokin tietty ajatus tai kohtaus tai luku. – Jos minulla on melodia ja siihen ”pitää” tehdä sanoitus, se on samanlainen päätöskysymys: nyt vaan tehdään tämä homma. Ryti on tuottelias kirjoittaja, ja pöytälaatikossa eli tietokoneella on kaikenlaista vuosien varrelta. – Uusia tulee aina joskus, ja ainakin kun pyydetään. SANOJEN JA SÄVELTEN RAKKAUSLIITTO TEKSTI ANNA PAJU KUVA IIRO KAUKIAINEN R Mitä tapahtuu, kun törmäytetään yhteen roihuvuorelaisia muusikoita, kirjailijoita ja runoilijoita? Asia on testattu. Syntyy Roimuru: projekti ja kollektiivi, jonka ensimmäisellä keikalla kuultiin kahdeksan kantaesitystä. TÄLLÄ KOKOONPANOLLA Roimuru soitti viime kesänä Hard Rock Housessa. Vasemmalla silmälasi ja hattupäiset Janne Haavisto ja Juissi Vainiola, takana oikealla silmälasipäiset Jarkko Niemi ja Benjamin Oroza ja edessä silmälasittomat ja hatuttomat Hanna YliTepsa ja Tytti Metsä.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 19 Sijaitsemme roihuvuorentie 9 sisäpihalla. TERVETULOA ? www.roihuvuorenrio.fi ROIHUVUOREN RIO on kahvila Roihikan sydämessä. Paikallisten rakastama olohuone ja ehta itä-helsinkiläinen kulttuurikuppila anniskeluoikeuksin. Avoinna: Ke & to 11–18 Pe & La 11–20 Su 11–16 Tapahtumailtoina avoinna 22.00 r o i h u v u o r i HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO Petter Wetterin tie 9, 00810 Helsinki 040 536 9833 • MA PE 8.15 18.00 www.hiltusenpyora.fi TERVETULOA ROIHUVUOREN OMPELIMOON Roihuvuorentie 30 Avoinna ma–pe klo 10–18. www.facebook.com/ roihuvuorenompelimo 10 KYSYMYSTÄ 1. Minkä eläimen pesiä on Stadin ammattiopiston takapihalla? 2. Mihin kilpailuun Raimo Leppinen ja Tessa Kuittinen valmistautuvat? 3. Mikä on onigiri? 4. Minkä niminen on Hulda Huiman perustama levy-yhtiö? 5. Mitä Asiya Yousfi saa lukemisesta? 6. Mikä vuoden roihuvuorelainen oli ammatiltaan? 7. Kuinka monta ihmistä kävi Roihuvuoren pesisotteluissa 2022? 8. Millaisesta yliherkkyydestä kärsitään yhdessä Roimurun kappaleessa? 9. Minkä takia Porolahden koulun bussipysäkkiä on kutsuttu kaalimaan pysäkiksi? 10. Keitä ovat kirsikankukkaihmiset? NYT PUNNITAAN TIETÄMYS! Ja mitä et ennestään tiedä, selviää lukemalla. Kaikkiin kysymyksiin nimittäin löytyy vastaus tämän lehden jutuista. Oikeat vastaukset sivulla 26. Sanoitukset Roimurulle hän on tehnyt nimenomaan laululyriikoiksi. – Yhden niistä olen kirjoittanut eräälle iskelmälaulajalle, mutta hän ottikin jonkun toisen ehdotuksen, joten sanat jäivät vaille säveltä. Nyt niillä on hieno uusi sävel. YHTEISTYÖ ON VOIMAA – Hanna (Yli-Tepsa) ja Tytti ovat olleet aivan ratkaisevia siinä, että on saatu biisejä kasaan keikan verran, sanoo Juissi Vainiola. Rumpali ja tuottaja Janne Haaviston mukaantulo taas toi Jarkko Niemen mukaan etenkin treenamiseen ammattimaista napakkuutta. Haaviston studiolla biisejä on myös taltioitu, ja ehkä niitä joskus julkaistaankin. ROIMURUN KOKOONPANO on elänyt, mutta Hanna Yli-Tepsa on ollut mukana laulajana ja biisinkirjoittajana alusta asti. – Roimuru on ollut mulle valtavan virkistävä ja inspiroiva projekti just nyt, kun olen ollut musiikillisen urani kanssa melekosessa murrosvaiheessa, sanoo räppäri Rauha-tätinäkin tunnettu Yli-Tepsa. – On ollut ihanaa palata juurilleen, säveltää ja sanoittaa laulettua musiikkia. Ja semmosten ihmisten kanssa, jotka on tehnyt sen omalla lahjakkuudellaan ja taidollaan mulle helpoksi ja luontevaksi. Tässä projektissa yhteisön voima erityisesti korostuu. ROIMURUSSA ovat olleet mukana myös musafani ja keikkakuvaaja Iiro Kaukiainen, kitaristi Juho Koskimies, lyömäsoittaja Rolando Camilo ja muusikko Samuli Karjalainen. KIRJAMESSUILTA ROIMURU-KLUBILLE Jutun alussa kysyttiin mitä tapahtuu, kun törmäytetään roihuvuorelaisia muusikoita, kirjailijoita ja runoilijoita. Tähän mennessä on syntynyt bändi, monta uutta laulua, uusia ystävyyksiä ja iloisia keikkakokemuksia. Projekti on versonut oheistuotteena myös Roimuruklubin. Joka kuukauden viimeinen perjantai klubi tarjoilee elävää musiikkia kahvila Riossa. Mutta tätä ei kukaan osannut ennustaa: Roimurussa roihahti liekkiin eräs rakkauskin. -kun sinä olet siinä, uskon kaikkeen hyvään ja kauniiseen Uskon arkeen onnelliseen Uskon lintujen lentoon ja kevääseen Viimeinen sitaatti Hanna Ryti: ”Kun sinä olet siinä”. Kaikki lyriikkasitaatit ovat katkelmia.
ITÄ-HELSINGIN DEMARIT – IDÄN ASIALLA Roihuvuorentie 28 • 00820 Helsinki p. 09 321 1636 • info@uglyduckling.fi MA–TO 10–24 PE 10–02 LA 09–02 SU 09–24 Sinua tarvitaan nyt. Liity jäseneksi: www.itahelsinginvihreat.fi TERVETULOA paikalliseen ja palvelevaan optikkoliikkeeseen! • silmälasien nopeat toimitusajat • korjaukset jopa odottaessa • linssien hionnat myös omiin kehyksiin • myös silmälääkäripalvelut WWW.HERTTONIEMENSILMALASI.FI Hiihtäjäntie 1, p. 010 235 1919 Avoinna ark. 10–18, kesälauantait suljettu www.inaria.fi INARIA Liukuovet ja kaapistot Liukuovet ja kaapistot millilleen. Inaria Studio Itä-Helsinki Vuosaari Mustankivenkatu 2, 00980 Helsinki Avoinna ma-pe 11-17. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Margo Kangasniemi Puhelin 050 4395 160 margo.kangasniemi@inaria.fi www.facebook.com/inariastudioitahelsinki/ sata vuotta suomalaista perheyritystä! Tarjous voimassa 30.6. saakka!
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 2121 KUN MUUTIMME 1960-LUVUN LOPULLA Roihuvuoreen ajelin lähinnä kolmipyörällä. Porolahden kansakoulussa sain kaveriksi lapsia myös lähialueilta, joissa ei ole omia kouluja. Siksi muistan senkin, kuinka horisontissa nousi Roihuvuoren vesitorni, kun pelasimme jalkapalloa Tammisalon kirkon takana. Yläasteelle ja lukioon pyöräilin Laajasaloon, jonka jälkeen tutuksi tulivat Kaakkois-Helsingin etelänurkat Santahaminaa myöten. Marjaniemen siirtolapuutarhan vieressä nykyisten asuintalojen paikalla oli viljelypalstoja, joilla mekin kasvatimme puolen aarin alalla ainakin perunaa, herneitä ja porkkanoita. Puhoksen edestä taas hypättiin linja-autoon, jolla pääsi mummolaan Porvooseen. Itiksen ympäristö oli silloin aika eri näköinen. Herttoniemessä taas kävin lapsesta asti terveyskeskuksessa. Aika paljon vietin aikaa myös edesmenneessä Kettutien kirjastossa, joka täydensi hyvin Roihuvuoren kirjaston valikoimaa. Vähän myöhemmin Hertsikan ja Laajikan kaltseilla juotiin pussikaljaa. Yleensä ihmiset kokevat olevansa lähinnä oman asuinalueensa asukkaita – tai ehkä siinä rinnalla vaikka vähän itähelsinkiläisiä. Sen sijaan kaakkolaisuudesta ei taida puhua oikein kukaan. Silti Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Marjaniemen, Itäkeskuksen ja Laajasalon alue muodostaa luontevan kokonaisuuden, jota yhdistää moni muukin asia kuin se, että se on Roihuvuoren kylälehden jakelualuetta. KAAKON LÄHIÖIDEN ASIAA kannattaa katsoa myös kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta, ei vähiten kaupunkisuunnittelun ja palveluverkkojen suhteen. Esimerkiksi Herttoniemen metroaseman kunnostaminen on tärkeää monille muillekin kuin herttoniemeläisille. Itäkeskuksen metroaseman ja RaideJokerin pahasti kesken oleva yhteensovittaminen on tärkeää koko kaakon joukkoliikenneyhteyksille. Kruunuvuoren sillan käyttöönotto helpottaa sekä laajasalolaisia että hertsikalaisia vaivaavaa ruuhkaa Linnanrakentajantiellä. Kaakossa meidän kannattaa yhdessä – ja puoluekannoista riippumatta – vaatia kaupungilta yhtä monipuolista ja tarpeisiin nähden resurssoitua opetusta kuin kaupungissa keskimäärin on. Yhä on suuria alueellisia eroja siinäkin, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat terveysasemilla. Ja on koko kaakolle yhteinen voitto, jos saamme tänne lisää taidetta, tapahtumia ja treenikämppiä. Ehkä suurimmat yhteiset huolet kaakossa liittyvät lähiöiden välisten kaupunkimet sien säilyttämiseen. Niitä kannattaa oman lähiluonnon tärkeyden ohella puolustaa koko kaakon vihersormien kokonaisuutena. Ja siihen tarvitaan asuinaluerajat ylittävää kansalaisaktivismia. KESÄN KORVILLA moni saa vieraita muista kaupungeista ja kaukomailtakin. Silloin kannattaa muistaa, että kaikki kiinnostava Helsingissä ei suinkaan löydy Tuomiokirkon nurkilta. Turisti kannattaa viedä piknikille esimerkiksi Herttoniemen kartanon puistoon tai uimarannalle Kivinokkaan. Toisaalta Helsingin hienoimpia kesäterasseja tarjoavat Roihuvuoren Rio, Puotilan kartano ja esimerkiksi Työväen Pursiseuran Ravintola Pyysaari. Luontoretkelle kannattaa mennä vaikka Vartiosaareen, minne kesällä pääsee kätevästi sähkölautalla Laajalosta. Kaakkoista kotiseutuhenkeä voi viritellä erilaisissa asukasyhdistysten tapahtumissa ja korttelikuntien grillikinkereissä. Tai vaikka siinä, miten Roihun naisjoukkueen Superpesiksen kotiotteluissa täkäläinen pikkukylä haastaa pokkana Oulua, Jyväskylää ja Tamperetta. Tuomas Rantanen Kirjoittaja on roihuvuorelainen kaupunginvaltuutettu (vihreät) sekä Voima-lehden ja Roihuvuoren Kylälehden kustantaja. Kolumni NUPIT KAAKKOON! Syksyllä 2022 Roihuvuoreen avattiin teeja kahvikauppa. Kauppias Marc Dudman on työskennellyt aiemmin Fiskarsissa pienessä kahvipaahtimossa ja teekaupassa, perustanut oman Teaboy-brändin ja saanut teelaatujaan kauppojen hyllyille. Kylälehti kävi jututtamassa Marcia. MISTÄ KIINNOSTUS teetä kohtaan? – Well, I´m English, Marc naurahtaa. Suomessa teet eivät hänen mielestään maistuneet siltä, kuin pitäisi. Ne saattoivat tuoksua hyvältä, mutta maku oli pettymys. Lisäksi Marcia kismitti se, että teet oli usein pakattu epäekologisesti moninkertaisiin muovikääreisiin. Marcin teefilosofian lähtökohtia ovatkin ekologisuus ja eettisyys. Hänen käyttämänsä teelehdet ovat peräisin pieniltä perhetiloilta. Lisäksi hän käyttää sekoituksissaan itse keräämiään yrttejä ja muita lähiluonnon antimia. – Blended with love. Teen kuuluu maistua siltä, miltä se tuoksuu. Ideat sekoituksiinsa Marc saa luonnon lisäksi musiikista. Hänen valikoimastaan löytyvät mm. teet nimeltä Strawberry field forever sekä Hello – is it tea you´re looking for? Roihuvuori vaikutti sopivalta paikalta Marcin kivijalkakaupalle, koska täällä ihmiset tuntuivat arvostavan arjen pieniä nautintoja, kuten hyvää teetä ja kahvia. Lisäksi hän uskoi alueella asuvan kierrätysmyönteistä väkeä. Kauppiaan toiveena onkin, että paikalliset tulisivat teeja kahviostoksille omien purkkiensa kanssa, vähän kuin vanhan ajan karkkikauppaan. Teaboy-kaupan tavoitteena on olla zero waste -kauppa. Nollahukaksi tai nollahävikiksi suomeksi kääntyvä ajattelutapa pyrkii vähentämään jätteen määrän minimiin kierrättämällä ja hyvin suunnittelemalla. – Ja palvelua saa myös suomeksi, Marc lupaa. Hän ymmärtää suomea, vaikka englanti taittuukin helpommin. Roihuvuoreen Marc muutti Fiskarsista puolisen vuotta sitten. Hän toivoo pääsevänsä osaksi yhteisöä, mutta kokee, ettei se ulkomaalaiselle ole aina helppoa. Pääsääntöisesti ihmiset ovat olleet mukavia ja ottaneet hänet hyvin vastaan. Ilmapiiri Roihuvuoressa on Marcin mielestä hyvä. Pian alkavaa Hanamia varten Teaboy-sarja on saanut kaksi uutta sekoitusta: Sakura Green Tea, jossa on vihreän teen lisäksi kirsikkaa ja ruusun terälehtiä, sekä hedelmäinen Sakura Cherry Pie. Niitä, kuten monia muitakin Teaboy-laatuja voi käydä ensin maistelemassa seinän takana kahvila Riossa. Teeja kahvikauppa Teaboy kahvila Roihuvuoren Rion naapurissa, osoitteessa Roihuvuorentie 9. TEKSTI MERVI VALTA KUVA IIRO KAUKIAINEN TEETÄ JA SYMPATIAA perhetiloilta ja lähiluonnosta MARC DUDMANILLA on teeämpäreissä kirsikantuoksuisia uutuussekoituksia.
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 22 TADIN AMMATTIja aikuisopisto Prinsessantiellä on monelle roihuvuorelaiselle tuttu suositusta Deli-myymälästä. Harva kuitenkaan tietää, että koulurakennus on suojelukohde. Vuonna 1978 rakennetun koulun ovat suunnitelleet arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka tunnetaan Temppeliaukion kirkosta. Prinsessantien toimipisteen remontti valmistui vuonna 2018. Vaativassa saneerauksessa jouduttiin huomioimaan vanha ja samalla rakentamaan ajanmukaista toimitilaa opiskelijoille. Esimerkiksi 350 vanhaa ikkunaa kunnostettiin. Nyt käytössä on 13 opetuskeittiötä, kaksi leipomoa ja konditoriakeittiöt. Opiskelijoita on n. 800 ja henkilöstöä 150. Prinsessantieltä valmistuu ammattilaisia viideltä eri alalta: muun muassa kokkeja, kondiittoreita, tarjoilijoita, toimitilahuoltajia, matkailupalvelujen tuottajia ja ympäristöneuvojia. SAFKABIILI KERÄÄ KATSEET Koulutuspäällikkö Dan Koskinen esittelee keväällä katukuvaan ilmestyneen Safkabiilin. Biilin ensisijainen tehtävä on markkinoida koulua ja saada ravintolaja catering-alalle uusia opiskelijoita. Ammattiopistolaiset ovat kiertäneet ahkerasti lähialueen peruskouluja. Ravintolaja catering-alalla on pula osaajista ja opiskelijoista kilpaillaan. Autossa on täysin varusteltu keittiö, jossa voi valmistaa mitä vaan. Koskinen kertoo, että tuotteet ovat pitkälle esivalmisteltuja, loppuvalmistelu tehdään autossa, mikä vaatii hyvät olosuhteet. Kylmäketju ei saa katketa, ja ruoan kypsennyksen tulee sujua helposti ja ergonomisesti. Hanamissa ei safkabiiliä valitettavasti nähdä, sillä kevät ei ole opiskelijoille paras aika markkinointiin. Elokuun lopulla auto nähdään Ravintolakoulu Perhon kanssa järjestettävässä tapahtumassa. Molempien koulujen ruokarekat ovat siellä markkinoimassa ravintolaja catering-alaa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan opinto-ohjaajille ja kotitalousopettajille. KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA KOHTI Prinsessantiellä aloitettiin luontoja ympäristöalan koulutus neljä vuotta sitten. Urbaani ympäristö ja sen hyödyntäminen tukee oppilaitoksen kestävään tulevaisuuteen tähtäävä ajattelutapaa. Esimerkiksi ammattiopistossa syntyvä biojäte pyritään saamaa tehokkaasti kiertoon. Uudessa pikakompostorissa syntyy vuorokaudessa 70 kiloa valmista kompostia, jota käytetään koulun viljelylaareissa. Suunnitelmissa on jakaa mullanparannusainetta paikallisille asukkaille sekä ihmisille erilaisissa tapahtumissa. Takapihalla on kesäkeittiö ja kota, joissa on mahdollisuudet monenlaiseen ruoantekoon. Koulun takapihan pörräävät äänet kuuluvat mehiläisille. Mehiläispesiä on kaksi ja haaveissa on tuottaa, Roihuvuoressa kun ollaan, kirsikkahunajaa. STADILAISET KISAAVAT TAITAJASSA Vuosittain järjestettävä ammattitaidon SM-kisa Taitaja pidetään tänä vuonna Espoossa. Viimeistä vuotta kokiksi opiskeleva Raimo Leppinen on jo kokenut kilpailija. Kokemusta löytyy Suomesta esimerkiksi pikaruokaja vegekilpailuista ja Hollannista ja Ranskasta mestarikoulukisoista. Leppinen kertoo, että kilpailuissa pystyy hyvin verkostoitumaan alan ihmisten kanssa. Leppinen valmistautuu Taitaja 2023 -finaaliin yhdessä ruokatuotannon opettaja Anton Flinkin kanssa, joka on itsekin opiskellut Stadin ammattiopistossa. Leppinen on ammatinvaihtaja; hän toimi aiemmin varastomiehenä. Opiskeluhaluja riittää, ja STADIN AMMATTIOPISTO TEKSTI MERJA KUVAJA KUVAT KARI HILTUNEN TAKAPIHAN MEHILÄISPESISTÄ saadaan hunajaa koulun käyttöön. SUOJELTU SALAISUUS JO VUODESTA 1978 TESSA KUITTINEN tekee koristeleipätaikinasta harjoitustyön kilpailua varten. Elintarvikealan opettaja Maiju Petrelius toimii valmentajana. S
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 23 Täyte: • 100 g kaalia • 150 g porsaan jauhelihaa • 2 valkosipulinkynttä • 2–3 pienehköä kevätsipulia tai hieman ruohosipulia • n. 2 tl valkopippuria • 1 tl suolaa • loraus soijakastiketta Valmistukseen: • n. 30 kappaletta gyozataikinakuoria (hyvin varustelluista Aasia-kaupoista) • hieman vettä • öljyä paistamiseen • soijakastiketta dippaamiseen tarjoillessa Gyoza-täyte: 1. Silppua kaali hienoksi, laita kulhoon ja sekoita joukkoon suola, joka sitoo kaalista vettä. 2. Sekoita jauhelihaan pippuri, soijakastike ja murskatut valkosipulinkynnet. 3. Pilko kevät/ruohosipulit ja sekoita lihan joukkoon. 4. Sekoita kaaliseos hyvin jauhelihaseoksen joukkoon. Gyoza-nyytit: 1. Annostele 1 tl täytettä gyozataikinakuoren keskelle. 2. Sivele vettä gyoza-taikinakuoren toiselle reunalle. 3. Rypytä gyoza kiinni kuvan mallin mukaan. 4. Paista taikinanyyttejä öljytyllä pannulla, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Kaada kupillinen (n. 1,5–2dl) vettä pannuun ja sulje kansi. 5. Anna gyoza-nyyttien kypsyä höyryssä kannen alla viitisen mi nuuttia. hän on lisäksi suorittanut juomien myyntija tarjoilukoulutuksen, jotta voisi tulevaisuudessa toimia mahdollisimman laajaalaisesti ravintolaja cateringalalla. Toinen Taitaja 2023 -finaaliin pääsijöistä on ensimmäistä vuotta opiskeleva Tessa Kuittinen. Leipuri-kondiittorien semifinaaleissa kilpaili 32 opiskelijaa, joista kahdeksan pääsi finaaliin. Kilpailijoille annetaan viisi erilaista tehtävää, jotka luovat läpileikkauksen alan työstä. Kuittinen on pienestä pitäen tykännyt leipomisesta, joten ammatinvalinta on ollut selvä. Kuittinen kertoo, että muistaminen ja tarkkuus on vaativaa leipomisessa. Kuittinen ei vielä halua sanoa, mitä hän haluaa tulevaisuudelta: ”Antaa tulla päivän kerrallaan”. Kuittisen puheissa on samaa intohimoa ja rohkeutta kuin Leppisellä. Molemmat tietävät, mihin ovat tulleet opiskelemaan, ja he ovat tietoisia alan vaatimasta kovasta työstä. Molemmilla on realistinen asenne. Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipisteen opiskelijoilla on loistavat työllistymismahdollisuudet. Ravintola – ja catering-alalla tarvitaan paljon työntekijöitä ja työllistyminen melkein varmaa. TÖISSÄ ROIHUVUORESSA Millaista on työskennellä Stadin ammattiopistossa? Koulutuspäällikkö Dan Koskinen kertoo, että joka vuosi uusine opiskelijoineen on erilainen, asiat ja tilanteet muuttuvat ja se tekee työn mielenkiintoiseksi. Koskinen on ollut talossa vuodesta 1999 erilaisissa tehtävissä ja sitä ennen hän on tehnyt töitä ravintola-alalla. Toisella puolella Helsinki asuvalle Koskiselle Roihuvuori on tullut tutuksi paitsi jokavuotisesta pyöräilyretkestä hanami-juhliin, myös siitä, että hän tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden käydä kehityskeskustelut Roihuvuoressa ulkona kävellen. Moni koulun henkilöstöstä on muualta kuin Helsingistä. He ovat yllättyneitä alueen viihtyisyydestä sekä siitä, miten lähellä luonto ja meri ovat. Tätä salaisuutta roihuvuorelaisten on mukava jakaa muille. RAIMO LEPPINEN valmistautuu kilpailuun variaatioharjoituksella. Teossa tartaletteja, joissa täytteenä mansikoita ja raparperihilloketta. SAFKABIILIN vaaleanpunainen väri löytyy Helsingin kaupungin virallisesta väripaletista ja on nimeltään Suomenlinna Pantone 203 C Prinsessantien myymälä ja ravintola Deli-myymälässä opiskelijoiden valmistamia tuotteita. Auki ma klo 14–15, ti–pe klo 13–15. Kiinni kesän, avautuu vk 32. Lounasravintola Kokista kolmen ruokalajin lounas sekä noutopöydästä että pöytiintarjoiltuna (13,20 e). Auki ti–to klo 11.15–13.15. Kiinni kesän, avautuu vk 37. Menu ammattiopiston sivulla ja Facebookissa. Pöytävaraus mahdollinen. Stadin Ammattiopisto, Prinsessantie 2 Ku va : Is m o Ko rh on en Stadin ammattija aikuisopiston kokkiopiskelijaryhmän reseptejä bentoboxiin: • 3 kananmunaa • 1 keltuainen • 2 rkl japanilaista soijaa • 1 rkl rypsiöljyä • 2 rkl sokeria • 2 tl suolaa 1. Riko kananmunat kulhoon ja riko rakenne haarukalla. Siivilöi massa ja lisää joukkoon muut aineet. Sekoita, mutta älä vatkaa. 2. Laita teflonpannulle tilkka öljyä ja levitä talouspaperin avulla. Kaada lämpimälle pannulle 1/3 massasta ja hyydytä läpi kypsäksi. Jos munakkaaseen tulee kuplia, pannu on liian kuuma. Riko kuplat ja laita pannu sivuun jäähtymään. Munakas on valmis, kun se on läpikypsä, mutta ei ruskistunut. 3. Nosta munakasta lastan avulla toisesta päästä ja rullaa. Munakas rullaantuu helposti, kun se on ehjä ja kypsä. 4. Nosta rulla jäähtymään ja toista kahdesti lopulla massalla. 5. Jäähdytä munakasrullat ja leikkaa esimerkiksi nigireihin sopiviksi paloiksi. Japanilainen munakas, n. 3 kpl Onigirit •sushiriisiä •suolaa •1 norin suikale •unikon siemeniä • vähän grillattua, savustettua, kylmäsavustettua tai graavattua kirjolohta Onigirin valmistus: 1. Täytä kahvikuppi riisillä. 2. Paina sormella riisin keskelle hieman kirjolohta, peitä kala riisin sisään ja painele riisi tiiviiksi kuppiin. 3. Kastele kätesi ja suolaa ne kevyesti. Ota riisi kupista ja muotoile se kolmioksi. 4. Leikkaa norista sopivan kokoinen suikale ja aseta se kuvan tapaan puoliksi onigirin ympärille. 5. Ripottele pinnalle unikonsiemeniä. Onigiri on helppo japanilainen arkiruoka. Näiden riisipalleroiden juuret juontavat 1000-luvulle asti. Nykyisin onigirejä syödään usein eväänä, sillä niitä löytyy pienienkin kioskien valikoimasta. Onigirit ovat myös tavallinen koulueväs. Japanissa täytteinä käytetään mm. umeboshia (happamaksi säilöttyä luumun tyyppistä hedelmää), kirjolohenmätiä ja tonnikalaa. Gyoza – japanilaiset taikinanyytit ( ?? tai ????) on eväslaatikkoon pakattu lounas. Benton voi tehdä itse tai ostaa valmiina kaupasta tai ravintolasta. Ruoka pakataan tiiviisti ja annoksesta on tehdään kaunis ja houkutteleva. BENT?
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 24 UODEN ROIHUVUORELAISEN titteli myönnetään henkilölle, joka edistää Roihuvuoren ja sen asukkaiden kaupunginosakulttuuria ja hyvää elämää. Hannele Kopponen on juuri jäänyt eläkkeelle neljänkymmenen vuoden kanttorirupeaman jälkeen. Hän on vuosien varrella avannut roihuvuorelaisille musiikin maailmaa, luonut mahdollisuuksia musisoida yhdessä ja löytää oma ääni. Hän on perustanut esimerkiksi vuosikymmeniä vaikuttaneen kamarikuoro Cantiamon ja kaikille avoimen laulukoulun. Valinta vuoden roihuvuorelaiseksi oli Hannelelle täydellinen yllätys. – Se tuli julki Roihuvuoren vapaaehtoisten kiitoskaronkassa kirjastolla. Järjestäjät olivat varmistaneet mieheni Laurin kautta, että olen paikalla, mutta se veijari ei varoittanut sanallakaan. Katsoi vain ovelana hölmistynyttä ilmettäni, kun juontaja julkisti valinnan ja kutsui minut ottamaan vastaan diplomin. Hiukan hämmentävää, mutta samalla myös ihanaa. – Koen, että valinta oli tunnustus paitsi minun työlleni, myös seurakunnalle osana yhteisöä. Jokaiselle vuoden roihuvuorelaiselle istutetaan Kirsikkapuistoon nimikkopuu. Hannelen puun istutustilaisuus on myöhemmin kesällä. JUURET POHJANMAALLA Lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjanmaan Teuvalla viettäneen Hannele Kopposen elämä on soinut aina. Innostus musiikkiin lähti kotoa ja perheestä. – Äiti soitti pianoa ja isä lauloi kirkkokuorossa. Jo kuusivuotiaana pieni Hannele jonotteli muiden, hiukan vanhempien seassa paikallisen kanttori Edvardin kotona soittotunneille. Soitto ja laulu myös säilyivät läpi vuosien ja harrastus laajeni. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Hannele harjoitteli kotona vuoden lisää pianoa, selloa ja laulua. Näiltä pohjilta oli pääsy Sibelius-Akatemiaan selvä, sekä kouluettä kirkkomusiikkilinjoille. Näitä molempia Hannele opiskeli, ja lisäksi suoritti vielä lauludiplomin. – Ajattelin tuolloin, että Sibiksen opinnot haltuun ja sitten takaisin Pohjanmaalle musisoimaan. No, eipä ole vielä käynyt! Tässä ollaan, neljäkymmentä vuotta myöhemmin. OMA JA YHTEINEN ÄÄNI Parasta kanttorin työssä ovat Hannelen mielestä olleet moninaiset kohtaamiset eri ikäisten ihmisten kanssa: lasten laulattaminen kerhoissa, nuoret rippikouluissa, mitä erilaisimmissa tilanteissa olevien ihmisten kohtaaminen kasteissa, häissä, hautajaisissa ja seurakunnan piireissä. Samat asiat ovat hänen mukaansa myös työn haasteita. – Joskus tulemme seurakunnassa yhteen myös hyvin raskaiden taakkojen kanssa. Kohtaaminen ei ole aina helppoa, mutta se on myös rikkaus – ja siksihän tätä työtä tehdään, toistemme taakkoja keventääksemme. Kuoroissa ja laulukouluissakaan ei ole kysymys vain laulamisesta, vaan myös erilaisista elämäntilanteista tulevien kohtaamisesta, yhdessä tekemisestä, oman ja yhteisen äänen etsimisestä ja löytämisestä. Olet antanut paljon roihuvuorelaisille. Mitä Roihuvuori on antanut sinulle? – Monenmoiset ihmiskontaktit ja konkreettisia kokemuksia yhteisöllisyydestä. Seurakunta on voinut muun ohella olla myös hyvällä tavalla osa yhteisiä kaupunginosaponnistuksia. Hannelen mieleen tulevat esimerkiksi kamarikuoro Cantiamon osallistuminen kyläjuhliin ja niissä yhteyksissä pidetyt kirkkokonsertit yhteistyössä Itä-Helsingin musiikkiopiston kanssa. Hän antaakin hyvän kulttuurivinkin: – Roihuvuoren hyvin soiva kirkko on melkoisen suosittu äänityspaikka. Emme ole ottaneet äänityksistä vuokraa vaan sopineet sopivan summan lahjoitettavaksi hyvään avustuskohteeseen. Ja lisäksi kyseisen kuoron, orkesterin tai solistin ilmaiskonsertin kirkkoon roihuvuorelaisten nautittavaksi. Seuratkaa siis ilmoittelua! Japaniin ja japanilaiseen kulttuuriin Hannelella on suhde klassisen musiikin kautta hänen seurattuaan Japaniin lähteneitä suomalaisia muusikoita ja Suomeen tulleita japanilaisia. – Kerran olin muusikkona Roihuvuoren kirkossa suomalais-japanilaisessa vihkimisessä. Jopa japanilaisen morsiamen vanhemmat olivat matkustaneet tänne tyttärensä vihkiäisiin. Mietin, miten voisin ottaa japanilaisen elementin mukaan vihkimiseen. Lauloin sitten japaniksi tutun sakura-laulun. Vihitty rouva tuli myöhemmin tuomaan minulle kiitoksena perinteiset japanilaiset geta-sandaalit. Ne ovat yhä tallessa. AKTIIVINEN, ONNELLINEN ELÄKELÄINEN Eläkkeelle jäätyään Hannele ei ole heittäytynyt aivan rivihanneleksi, vaan on muun muassa laulanut tenorina Cantiamossa, jakanut sunnuntaisin virsikirjoja ovella messuun tulijoille, kerännyt kolehtia ja avustanut ehtoollisen jakamisessa. – Toivotan tietysti jokaisen tervetulleeksi kirkolle, vaikka piipahtamaan. Tilaa on meille monenlaisille, pidetään kynnys matalalla. Ja ehkä nyt on vihdoin aikaa myös lähteä sinne Pohjanmaalle. Teuvalla odottaa lapsuuteni kotitalo ja sen villiintynyt puutarha. Uuteen elämänvaiheeseen eläkeläisenä liittyy toinenkin onnellinen elämänmuutos. Uunituore avioliitto Roihuvuoren seurakunnan pitkäaikaisen luottamushenkilön ja Cantiamon puheenjohtajan Lauri Kopposen kanssa. V KANTTORI HANNELE KOPPONEN Roihuvuoriseuran johtokunta valitsee vuosittain yleisöehdotusten pohjalta vuoden roihuvuorelaisen. Tänä vuonna valinta osui ansaitusti Roihuvuoren seurakunnan pitkäaikaiseen kanttoriin Hannele Kopposeen (ent. Filppula). ROIHUVUOREN KIRKKO soi hyvin, kehuu Hannele Kopponen. Hän on kuunnellut kirkon sointia yli 40 vuotta. Kuva Iiro Kaukiainen TEKSTI VESA SOIKKELI KUVA IIRO KAUKIAINEN Vuoden roihuvuor e lainen 2023 JAPANILAISEN MORSIAMEN kiitoslahja kanttorille vuosikymmenten takaa, japanilaiset sandaalit ovat yhä Hannelella tallessa. Kuva Hannele Kopponen ja kohtaamisen ilo
ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5, 02320 ESPOO Puh. 050 400 0247 espoonlahti@puutarhanikkarit. ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5, 02770 Espoo Puh. 050 400 0457 espoonkeskus@puutarhanikkarit. HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki Puh. 050 567 5225 herttoniemi@puutarhanikkarit. Katso aukioloajat www.puutarhanikkarit. Valtava valikoima • PUITA • PENSAITA • KESÄKUKKIA • YRTTEJÄ Tuoreet kukat maljakkoon Kotimaiset luomuyrtit Runsaasti näyttäviä havuja ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5, 02320 ESPOO Puh. 050 400 0247 espoonlahti@puutarhanikkarit. ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5, 02770 Espoo Puh. 050 400 0457 espoonkeskus@puutarhanikkarit. HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki Puh. 050 567 5225 herttoniemi@puutarhanikkarit. Katso aukioloajat www.puutarhanikkarit. Valtava valikoima • PUITA • PENSAITA • KESÄKUKKIA • YRTTEJÄ Tuoreet kukat maljakkoon Kotimaiset luomuyrtit Runsaasti näyttäviä havuja Muskariin! Ryhmiä 0–8-vuotiaille: perheryhmät (0–2 v.), leikki-ikäiset (3–4 v.), musiikkistartti-, kantele-, ukuleleja rytmiikkaryhmät (alk. 5 v.). Opetuspisteet: Itäkeskus, Puu Myllypuro, Viikki, Kulosaari, Laajasalo (Ylistalo ja Kruunuvuorenranta) Kuoroon! Sonetti-kuoro kaikille lauluhaluisille lapsille. Omat ryhmät 6–7-vuotiaille, 7–8-vuotiaille ja yli 9-vuotiaille. MUKAAN MUSIIKKIIN! Itä-Helsingin musiikkiopisto Lisätietoja: www.ihmo.fi Ilmoittautuminen alkaa 29.5.2023 Musiikkikerhoja ja -ryhmiä – kysy lisää ja tule mukaan! Tropic ana 9,90e Tarjou s voima ssa vain tällä kupon gilla 31.5.2 023 asti. Max 3 kpl/ku ponki Avoinna: ma–to 10–21, pe 10–22, la 11–22 & su 11–21 puh. 040 5299 671. Tervetuloa! Ruokalista löytyy täältä: www.kotipizza.fi Laajarannassa (Humalniementie 15). Ohjelmaa klo 18–19. Saunat lämpiävät miehille klo 16–18 ja naisille klo 19–21. www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori JUHANNUSJUHLAT PE 23.6. ROIHUVUOREN SEURAKUNNAN Voiman vuositilaus (9 numeroa) Roihuvuoren kylälehden lukijoille nyt 29 € (norm. 39 €) uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 40 jaksoa, vieraina mm. Satu Silvo, Esa Leskinen, kati outinen ja lauri maijala. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia Hanami. Koodi on voimassa 31.8.2023 asti. H A R D R O C K H O U S E L I V E C L U B & B A R 2 6 . 5 . R O I H U V U O R E N T I E 1 H K I W W W . H A R D R O C K H O U S E . F I F B : H A R D R O C K H O U S E I G : @ H A R D R O C K H O U S E R O I H U V U O R I L I V E M U S I I K K I A J O K A V I K K K O ! A V O I N N A J O K A P Ä I V Ä ! T E R V E T U L O A T E R A S S I L L E !
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 26 Seurauutisia Tule mukaan! OLETKO AINA HAAVEILLUT telttasaunan vuokraamisesta? Roihuvuori-seuran jäsenenä sekin on mahdollista! Liity seuran jäseneksi ja nauti jäseneduista, osallistu tilaisuuksiin, tutustu toimintaan ja mukana oleviin ihmisiin. Järjestämme vuosittain lukuisia tapahtumia, joihin osallistumalla tutustut asuinalueeseesi ja sen asukkaisiin. Tapahtumiin kaivataan aina myös auttavia käsiä: Tule vapaaehtoisten joukkoon järjestämään toimintaa Roihuvuoreen. Porukkaa huudellaan avuksi usein Facebookin Roihuvuoren joukkovoimat -ryhmässä. Siihen kannattaa liittyä, niin tietää missä on säpinää. Jäseneksi seuraan voi liittyä joko olemalla suoraan yhteydessä johtokunnan jäseniin, joiden listan löydät roihuvuori.fi-sivulta tai lähettämällä seuralle sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@roihuvuori.fi. Kirjoita jäsenhakemuspostiisi: sukunimi, etunimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Käsittelemme kaikkia jäsentietoja luottamuksellisesti. Jäsenmaksu vuonna 2023 on 25 euroa. Seuran tilinumero jäsenmaksuja varten: Roihuvuori-Seura ry. FI 69 4055 0016 6739 03. Käytä maksaessasi viitenumeroa 50115. Vanhat jäsenet: olettehan muistanut maksaa tämän vuoden jäsenmaksun? Seuran tapahtumat rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, joten jokainen jäsenmaksu on tärkeä. JÄSENEDUT Roihuvuori-seuralla on jäsenten lainattavissa muun muassa konttipyörä, tandem-pyörä, erilaisia työkaluja, yleisötilaisuuksiin ja juhliin sopivia telttoja, kuohuviinilaseja, myrskylyhtyjä, äänentoistolaitteita ja yhteisöveneenä kaunis puuvene nimeltä Ruma Ankanpoikanen. Jäseneduista lisätietoa seuran nettisivulla. KYLÄTALO Roihuvuori-Seura on vuokrannut Tuhkimonpuistoon parakkirakennuksen, joka toimii väliaikaisena kylätalona. Kylätalolla kokoontuu tiistaisin kaikille avoin käsityöklubi. Taloa voi myös varata yksityistilaisuuksiin. Korvauksen yksityistilaisuudesta voi suorittaa kahdella tavalla, joko maksamalla vuokrasumman etukäteen seuran tilille tai tekemällä yhden viikkosiivousvuoron. Kylätalon hinta jäsenille on 30 €/puolipäivä tai 60 €/koko päivä. Kylätalon varauskalenteri löytyy nettisivulta. Kesällä alkava Tuhkimonpuiston remontti saattaa vaikuttaa kylätalon toimintaan. ROIHUVUORI-SEURA WWW.ROIHUVUORI.FI • WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI ROIHUVUORI-SEURAN NETTISIVUT ovat koko kylän yhteinen ilmoitustaulu. Etusivulta avautuvat suoraan uusimmat uutiset ja tapahtumatiedot. Artikkeleiden ja sivujen etsimisessä voi hyödyntää asiasanoja kuten ”Hanami” tai ”Kaavoitus” sekä vapaata sanahakua, jolloin sanoja etsitään kaikista sivuista ja artikkeleista. Sivuilla on myös tapahtumakalenteri. Etusivulle on koottu uusimpia artikkeleita kategorioihin kuten ”Tapahtumauutisia” ja ”Roihuvuori-Seuran uutisia”. ”Päivän uutinen” on aina sivun ensimmäinen uutinen. Etusivulla on myös pikalinkit erillisille Hanami-, Kirjamessutja Kyläjuhlat-sivuille. Roihuvuori-seura ylläpitää hanami-juhlan tiedotuksen tueksi erillisiä nettisivuja, ne löytyvät osoitteesta https:// www.roihuvuori.fi/Hanami. Mikäli haluat liittyä mukaan verkkosivujen ylläpitoporukkaan, vetäise hihasta jotakuta johtokunnan jäsentä ja tule juttusille. www.roihuvuori.fi ROIHUVUORI.FI TEKSTI TAPIO LINNA, ROIHUVUORI-SEURA SEURA LAINAA JÄSENILLEEN muun muassa tavarapyörää, jonka laatikossa kulkee niin kirsikkapuun kuin ihmisen taimetkin. Seuraa seuraa! ROIHUVUOREN ALUEEN taloyhtiöt voivat tilata seuran teettämiä isännänviirejä itselleen. Viirissä on graafikko Pekka Martinin suunnittelema Roihuvuoren vaakuna. Viirejä käytetään toukokuusta elokuun loppuun, silloin kun Suomen lippu ei ole käytössä. Viirien hinta on 120€. Tilaukset sähköpostilla puheenjohtaja@roihuvuori.fi. VASTAUKSET SIVUN 19 KYSYMYKSIIN 1. Mehiläisten 2. Ammattitaidon SM-kisaan Taitajaan 3. Japanilaisten suosima riisipallero 4. Minna Records 5. Iloa 6. Kanttori eli kirkkomuusikko 7. 5 000 8. Ihmissuhdeintoleranssista 9. Alueella viljeltiin ennen kaalia 10. Kaikki me, jotka arvostamme ja ihailemme kirsikankukkia ROIHUVUORI-SEURA on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Seuraamalla seuran Facebook-sivua ja Instagram-profiilia, pysyt kärryillä ja tutustut seuralaisiin. Asiallista asiaa, tietoa tapahtumista, kauniita kuvia, vinkeitä videoita ja välillä silkkaa hassuttelua. Klikkaa ja tykkää ja kommentoi! ROIHUVUORI-TEEMAISIA PAITOJA, huppareita ja kangaskasseja on myynnissä Hanamissa Roihuvuoriseuran infoteltalla.
TEPE-TERASSIPERUSTUS Helppo ja kestävä vaihtoehto rakentamiseen. Terassiperustuskivien ansiosta ei tarvita kuivuvia betonivaluja, vaan korokekivien avulla säätelet perustuksesi korkeuden näppärästi maaston muotoja mukaillen. KOMPOSIITTILAUTA TERASSI 28x127,5x3150 mm. Harmaa, harjaamaton 2-puoleinen kuviointi, (16AH) 22 90 kpl Saat S-Etukortilla Bonusta Starkin myymälöissä Helsingin, Espoon, Vantaan, ja Tuusulan alueella. Bonus kertyy alueen myymälöiden valikoimaan kuuluvista, myymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista. Bonus ei kerry verkkokaupasta, tiliostoista eikä valikoiman ulkopuolisista tehdastoimitustuotteista. Lisätietoa asiakasomistajuudesta: s-kanava.fi 1 45 m 28x120 mm, (79HP) KESTOPUU RUSKEA VIISTETTY Höylätty AB, ruskeaksi painekyllästettyä mäntyä. 28x95 mm, (10FR) 1 75 m VIIKON VAHVIMMAT Tuotteita rajoitetut erät. Valikoimat ja puutavaroiden pituudet vaihtelevat myymälöittäin. Tarjoukset voimassa Herttoniemen, Suutarilan, Martinlaakson ja Tuusulan myymälöissä. Katso kaikki tarjoukset 1 25 kpl BETONILAATTA 30x30x5,5 cm, harmaa. Reuna viistetty, 2-puoleinen, toinen puoli sileä, toisella puolella urakuvio, (NH96) PUUTARHAKÄRRY Tukevat, mutta erittäin kevyet kärryt puutarhaan. Ilmatäytteinen rengas Maks. 100 kg, (28DE) 44 90 kpl TERASSILAUTA SILEÄ 26x92 mm, SHP. Lämpökäsitelty mänty, (11AF) ASFALTINPAIKKAUSMASSA REPAIR 20 kg, (47YM) 29 90 ast. PUUNKUORIKATE 50 L Puhdasta, murskattua männynkuorta puutarhan istutusten viimeistelyyn ja maisemointiin, (CÖ26) 3 95 sk KOMPOSTORI 250 L Harmaa, kotitalousjätteiden luonnonmukaiseen kompostointiin, ympärivuotiseen käyttöön, (78JR) PUUTARHAMULTA 40 L Korkealaatuinen, lannoitettu ja kalkittu yleismulta kaikille puutarhan kasveille, (22OF) 9 99 5 sk 5 SÄKKIÄ YHTEISHINTAAN! 5 99 m KESTOPUU HARMAA 33x145 mm, höylätty ja karhennettu. Harmaalla puuöljyllä pintakäsitelty, (25PI) 5 20 TERASSILAUTA URITETTU 26x117 mm, SHP. Lämpökäsitelty mänty, (11AE) m VALOKATE JÄRBOLITE PVC SAVU Leveys 1050 mm, pituus 2400 mm, vahvuus 0,9 mm. Ympäristöystävällinen ja erittäin kestävä, (RG42) 25 € kpl VALOKATE ECOLITE KIRKAS Leveys 1090 mm, pituus 3000 mm, vahvuus 0,7 mm. Ympäristöystävällinen ja erittäin kestävä, (ZÄ44) 32 90 kpl 399 € kpl 8 90 kpl ANTURAKIVI 400x400x50 mm, (22YA) 7 90 kpl KOROKEKIVI 240x240x100 mm, (22YB) 14 90 kpl PILARIKIVI 240X240X175 mm, (22YC) OTA VASTUUMYYJÄ MUKAAN SUUNNITTELUUN, NIIN SAAT HYÖDYLLISET IDEAT KAUPAN PÄÄLLE! 4 20 m HERTTONIEMI, Sahaajankatu 6 | MARTINLAAKSO, Voimalantie 4, avoinna ma-pe klo 6.30-19, la klo 9-16. TUUSULA, Majavantie 5, avoinna ma-pe klo 6.30-20, la 9-16, su 10-16 | SUUTARILA, Valokaari 6, avoinna ma-pe klo 6-19, la klo 9-16. OLARI, Olarinluoma 15, avoinna ma-pe klo 6.30-19, la klo 9-16 | KIVENLAHTI, Ruukintie 4, avoinna ma-pe klo 6-17. NONSTOP PETIKKO 24/7, Tiilipojanlenkki 7, avoinna yötäpäivää rakentamisen ammattilaisille. HERTTONIEMEN TAI SUUTARILAN STARKILTA! VUOKRAA KONEET STARK-SUOMI.FI Verkkokauppaostot eivät kerrytä S-ryhmän Bonusta