• 27.8.2010 Roihuvuoren kyläjuhlat Yläilmoihin! nostolavaauto tulee kyläjuhlille i uor v ihu 50 Ro a eur ta s t vuo - kyläj u 50 tap hlat aht ja 19 p umaa aikka a i vuor u Roih den vuo nosa i pung 2010 kau ssa e suom Roihuvuorelaiset muistelevat s. 12­13 | kahvilatunnelmiin myös roihuvuoressa s. 11 | Notkea rotta s. 4-5 | Kyläjuhlien ohjelmistoa lapsiperheille s. 14­15 | Puhallinorkesteri ­ taitoa ja soittamisen riemua s. 22
• www.alepa.fi pidennetyt aukioloajat bonus lisätietoja: hok-elanto.fi jopa 5% Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Puotinharju, Korsholmantie 2. Herttoniemi, Hiihtomäentie 14. Erätori, Kettutie 2. Kun myyt, niin Suunnitteletko asuntosi vaihtoa? Avuksi kannattaa ottaa 20 vuotta täyttävän Kiinteistömaailma-ketjun Oma Välittäjä. Kutsumalla meidät maksuttomalle Kotikäynnille pääset alkuun ja kuulet kotisi tämän hetken arvon. Valitse Herttoniemen asuntomyymälän 14 loistovälittäjästä mieluinen www.kiinteistomaailma.fi/oma tai tule käymään. myy meillä. Kiinteistömaailma I Asuntoherttua Oy LKV Kauppakeskus Megahertsi, 2. krs Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, puh. (09) 759 7470 herttoniemi@kiinteistomaailma.fi Välityspalkkioesimerkki: VARMA 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut 190 . Minimipalkkio 2500 (hinnat sis. alv.).
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti Pääkirjoitus 3 On juhlan Roihuvuoresta vuoden 2010 kaupunginosa! aika Helteisen kesän päätteeksi on jälleen aika kokoontua Roihuvuoren ikiomille kyläjuhlille. Ja missä tunnelmissa: uunituore ilouutinen kertoo, että Roihuvuori on valittu vuoden 2010 kaupunginosaksi! Mikä ilo ja kunnia, tämä tunnustus on konkreettinen osoitus siitä aktiivisuuden kasvusta, joka on käsin kosketeltavissa. Kyläjuhlien ajoitus on siis mitä parhain ja ohjelmistokin kerta kaikkiaan upea! On nostolava-autoa ja notkeaa rappia, afrikkalaisia satuja sekä taijita, vaikka mitä. Kyläjuhlat on yksi osoitus siitä positiivisesta yhteisöllisyydestä, jota Roihuvuori ja roihuvuorelaiset tarjoavat. Käsissäsi oleva lehti kertoo juhlien ohjelmiston ohella monesta muusta ilon aiheesta: vapaaehtoisvoimin pyöritettävästä kirjastokahvilasta, viljelylaareista, Mieto ry:stä sekä uudesta Steiner-päiväkodista, muutamia mainitakseni. Olen viime aikoina miettinyt, että kuinka nopeasti ihminen juurtuu asuinpaikkaansa? Vaikka olen asunut Roihuvuoressa vasta neljä vuotta, niin Notkean Rotan tapaan myös minun on vaikea suhtautua tähän tienooseen objektiivisesti. Pidän tätä hyvänä asiana: me Roihuvuoriseurassa itse asiassa kannustamme kaikkia tarrautumaan Roihikaan tiukasti, ylpeydellä ja tunteella! Myös tätä 32-sivuista lehteä on ollut laatimassa varsin lukuisa joukko taitavia kirjoittajia, valokuvaajia ja ideanikkareita ­ haluan lämpimästi kiittää jokaista. Kerta toisensa jälkeen on todettavissa, että vapaaehtoistyön jälkeä kelpaa katsella ja ihastella. Suomen Kotiseutuliitto julkisti Kotiseutupäivillä Joensuussa 6.8.2010 vuoden 2010 Kaupunginosan. Tänä vuonna tämä kunnia kohdistui omaan kaupunginosaamme vuoreen. Me kaikki roihislaiset olemme erittäin ylpeitä meihin kohdistuneesta arvostuksesta. Koemme, että nimeäminen perustui vahvasti siihen viime vuonna alkaneeseen uuteen aktiiviseen kauteen, joka on ollut selkeästi nähtävissä: kaikessa asukkaiden yhteistoiminnan lisääntymisessä niin Roihuvuori-Seura ry:n kuin muiden täällä toimivien yleishyödyllisten yhteisöjen piirissä. Parhaat kiitoksemme kaikille vapaaehtoistoimijoille! Hakemuksessaan seura ja noin 150 yksityistä henkilöä perusteli Roihuvuoren valintaa muun muassa seuraavilla aktiviteeteilla: Roihuvuoren Kyläjuhlat, Hanami, kylälehtien julkaiseminen, Pro Tuhkimo -liike, kuukausittaiset asukasillat, kirjaston puolustamisprosessi ja JOY-seminaari Roihuolleet uusia voimainponnistuksia ja ylittäneet niille asetetut tavoitteet. Hakemuksen jättämisen jälkeen toiminta on jatkunut aktiivisena, sillä seura perusti kahvilan kirjaston yhteyteen. Vaikka Roihuvuoresta on monia palveluja siirretty pois ja osin niiden perään haikailemmekin, niin ei pidä unohtaa, että meillä on edelleen kolme elintarvikemyymälää ja liuta muita palveluja. Esitämme kiitoksemme myös näille yrityksille lähipalvelujen tarjonnasta. On myös todettava, että Roihuvuoren julkisen liikenteen yhteydet ovat nykyään hyvät. Meillä on kaksi bussilinjaa sekä Palvelulinja J82. Tilanne oli aivan toinen muuttaessani vuonna 1955 Roihuvuoreen: bussi ei aluksi kulkenut laisinkaan, mutta kun se lopulta alkoi liikennöidä, bussi ajoi ensin Tuhkimontien ja sittemmin nykyisen taksiaseman kohdalle tunnin vuorovälein. Alkuaikoina tuli aikataulutkin sovittaa niin, että silloiselle puiselle Kulosaaren sillalle osuttiin oikeaan aikaan odottamaan ohittavaa vastaantulevaa liikennettä. Toivottavasti nautitte Kyläjuhlista ja sen tarjoamasta ohjelmatarjonnasta! Ja tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan tekemään kaupunginosastamme vieläkin viihtyisämpi paikka. Pidetään Roihuvuori parhaana kaupunginosana myös jatkossa. Kuva: Merja Haakana Rakkaat roihuvuorelaiset, Toivottavasti sinäkin pidät lukemastasi ja tulet kyläjuhlille viihtymään! i Antt a päätoimittaja av Vasta er möl l yhdessä Herttoniemi-Seura Veijo Lehto Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja ry:n kanssa. Kaikki nämä ovat Toimitus vastaava päätoimittaja Antti Möller, Lumikintie Johanna Aydemir, Keijukaistenpolku Veijo Lehto, Strömsinlahdenkuja Terhi Pursiainen, Lumikintie Sanna Jacksen, Vuorenpeikontie Ulla Tarvainen, Keijukaistenpolku Taina West, Lumikintie Jani Marjanen, Keijukaistenpolku Tuomas Rantanen, Satumaanpolku Susanna Huhta, Roihuvuorentie Satu Kiiskinen, Strömsinlahdenkuja Merja Haakana, Punahilkantie Aki Suomalainen, Satumaanpolku Toimittajat Henriikka Oksman, Satumaanpolku Painos 20 000 Jakelu postilaatikkoihin Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165 Matti Ikonen, Strömsinlahdenkuja Anna-Liisa Mikkelä, Punahilkantie Riikka Szalai, Keijukaistenpolku Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuorentie Vesa Soikkeli, Sanna Teirikkö, Roihuvuorentie Tuhkimontie Pia Pilhjerta, Nana SmulovitzPeukaloisentie Mulyana, Lumikintie Nina Kairisalo Eija Holmberg, Jollas Kimmo Rautiainen, Keijukaistenpolku Taitto Ilkka Hemminki, Tammisalo Hanna Koppelomäki, Herttoniemenranta Jari Hartikainen, Vuosaari Risto Vuorimies, Sipoo Saara Holmberg, Kumpula
• www.roihuvuori.com Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa Roihuvuoren kylälehti 5 Kuva: Okko Oinonen Roihuvuoren kyläorkesteri takavuosien hitit uusiokäsittelyssä Melkein kaikkea täältä Roihuvuoresta löytyykin ja nyt myös oma kyläorkesteri! Tilauksesta tulevia kyläjuhlia varten perustettiin Roihuvuoren kyläorkesteri, jonka jäsenillä on vahva musiikillinen tausta. Muusikot ovat aiemmin vaikuttaneet sellaisissa kokoonpanoissa kuten Pohjannaula, Sapattivuosi, Helsingin kaupunginorkesteri ja Tapiolan sinfonietta. Kyläorkesterissa soi mielenkiintoa herättävästi kaksi kitaraa ja bassoa. Sähköbasisti Antero Aunesluoma kuvailee yhtyeen lähestymistapaa seuraavasti: ­ Otamme uusiokäsittelyyn suomalaisia rockin ja iskelmän klassikoita ja sovitamme ne tämän päivän äänimaisemaan omaperäisellä otteella. Kyläjuhlien keikka on orkesterille ensimmäinen laatuaan ja tehdään ilman rumpalia laulun ja kielisoitinten voimin. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarkoitus tehdä lisää keikkoja, joista yksi voisi olla rumpalilla varustettu sähäkkä veto jossain paikallisessa kuppilassa. Aunesluoma kannustaakin kiinnostuneita muusikoita ottamaan yhteyttä, kyläorkesteria kun on tarkoitus jatkossa täydentää vaihtelevilla paikallisvierailijoilla. Cold Cold Ground tummanpuhuvaa rockia Japanilaistyylisen puutarhan raskaammasta poljennosta vastaa industrial shock rockia soittava Cold Cold Ground. Innoittajina ovat toimineet sellaiset bändit kuin Nine Inch Nails, Skinny Puppy ja Ministry, minkä huomaa muun muassa konemusiikkisoundien käytöstä. Vuonna 2004 perustetulla bändillä on aktiivinen fanijoukko ulkomailla ja saattaa olla, että nousu kärkibändien joukkoon lähestyy. Tästä viitteenä Disintegrating-singlen soiminen radiokanavien lisäksi Criminal Minds -televisiosarjan mainoksissa sekä panostus näyttäviin videoihin. Klassisen musiikin koulutustakin saanut basisti NooZ kuvaili bändin kappaleiden kertovan ennen kaikkea ihmisten sisäisestä kamppailusta omien ennakkoluulojen ja alitajunnan mörköjen kanssa. Kolme edellistä EP-levyä möivät loppuun ja nyt elokuussa ilmestyy odotettu debyyttialbumi. NooZ kertoi yhtyeen panostavan live-esiintymisiin. ­ Jokainen keikkamme on erikoistapaus ja tähän kyläjuhlien esiintymiseen suhtaudumme erityisen suurella intohimolla, olemmehan jo vuosia treenanneetkin näillä nurkilla, aivan Roihuvuoren juurella! Odotettavissa on hätkähdyttävän intensiivistä, mukaansatempaavaa meininkiä. Jäämme siis odottamaan, että hyppääkö kitaristi Mr. Bunny lavalle pupumaskissa vai ei. Lopuksi pyysimme NooZia leikkimielisesti jatkamaan tarinaa: Mr. Bunny ja Notkea Rotta kohtasivat Roihikan yössä... ­ ja vikisivät eläimellisesti yhteen ääneen: Itä meidän! Kuva: Eetu Lipponen keskiaika tulvii äänimaisemaan mahdollisimman paljon nykyisestä säilyy sellaisenaan. Viime vuoden kyläjuhlien ilta japanilaistyylisessä puutarhassa saa Notkean Rotan kundeilta hyvää palautetta valaistuksesta ja Asan keikan taianomaisesta tunnelmasta. Tänäkin vuonna on taatusti luvassa loistavaa meininkiä, sillä Notkea Rotta tunnetaan energisistä live-esiintymisistä. ­ Laitetaan vähän ItäHelsinki-osastoa ja loppuun kunnon rock- ja tanssipoljentorymistely, joten kannattaa tulla tsekkaamaan, Rautaperse yllyttää. ­ Taattu ryminä tulee olemaan. Näillä nurkilla ei himmailla, Rotta lupaa. Notkea Rotta täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta ja tuona syksynä on luvassa juhlabileet. Mutta missä? ­ Silloin on varmaan myös Kyläjuhlat, Rautaperse tiedustelee. Tilaisuuden juontaa Jarkko Litmanen. Puisto valaistu ulkoroihuin ja värillisin valoin. Valaistuksesta vastaa Vänä Väisänen klo 17.15­18 Kyläjuhlien avaus ja vuoden roihuvuorelaisen julkistaminen, Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja Veijo Lehto klo 18­18.30 Kamarikuoro Cantiamo klo 18.45­19.30 Roihuvuoren kyläorkesteri klo 19.45­20.30 Cold Cold Ground klo 20.30­21 Sysinän butoperformanssi, esiintyjinä Saara Holmberg ja Reija Stenius klo 21­21.45 Notkea Rotta klo 22.00­22.45 Milargo Kuva: Curt Richter Milargo Yö japanilaistyylisessä puutarhassa (Roihuvuorentie 12­16) Jo vuosi sitten kyläjuhlilla esiintynyt Milargo on keskiajan musiikista ammentava viiden naisen yhtye. Viimeisen vuoden aikana yhtye on keskittynyt uuden ohjelmiston valmistamiseen ja esiintynyt muun muassa Turun Tuomiokirkossa Katedraali soi! -tapahtumassa. Yhtye pitkälti sovittaa esittämänsä kappaleet, ja Kyläjuhlilla kuullaan ainakin Kastilian kuninkaan, Alfonso el Sabion (1221­1284) Maria-aiheisia lauluja. Luvassa on elämyksellinen esitys, joka sisältää monipuolisesti draamaa, tanssillisia ja rytmisiä elementtejä sekä kuulaan eteerisiä sävyjä. impulsiivista tanssia Performanssiryhmä Sysinä on toiminut vuodesta 2008 ja siihen kuuluvat performanssitaiteilijat Saara Holmberg, Mirva Mattila ja Reija Stenius. Sysinä on kiinnostunut performanssitaiteesta, nykytanssista, butotanssista sekä kuvataiteista ja esityksen visuaalisuudesta. Butoperformanssissa tanssijan liike syntyy kehosta sisäisten mielikuvien ja impulssien herättämänä. Keho vertautuu luontoon ja sen tapoihin ilmentää elämää. Tanssijat pyrkivät avoimeen tilaan, jossa esitysympäristö ja ihmiskeho voivat puhutella katsojaa. Sysinä
• Helsingin lahja maailmalle raikaa taajuuksilla 88,6 MHz (pääkaupunkiseutu) ja 89,4 MHz (Helsingistä pohjoiseen). Radio Helsinki kuuluu myös netissä www.radiohelsinki.fi Kasvisruokaa grillissä! Grillaa herkkuja ja voi hyvin tänä kesänä! helsingin lahja maailmalle raikaa taajuuksilla 88,6 mhz (pääkaupunkiseutu) ja 89,4 mhz (helsingistä pohjoiseen). radio helsinkiä voit kuunnella myös netissä www.radiohelsinki.fi the songs depicted in this advertisement have been chosen from the top 46.000 list of radio helsinki. Lisää reseptejä ja ideoita osoitteessa www.halsanskok.fi 10195_Burgare_254x167mm.indd 1 26-05-2010 17:45:36
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 7 Kyläjuhlilla kirjasto on tarina a tua ja sa Kyläjuhlilla Kirjasto auki poikkeuksellisesti kyläjuhlapäivänä klo 9­21 Klo 9.30­11 Satutäti Anja kertoo ja piirtää satuja. Tilaisuus on suunnattu alueen päiväkodeille ja perhepäivähoitajille. Klo 17­18 Liisa Kallio lukee alle 3-vuotiaille kirjaansa nimeltään Papu ja askartelee lasten kanssa Kuva: Johanna Aydemir Klo 18.30­19 30 Tarinaniskijä Wilson Kirwa hauskuttaa afrikkalaisin tarinoin ja leikein lapsia sekä aikuisia. Klo 19.30­21 Tule tekemään valokuvakehyksiä kierrätysmateriaalista. Kesäkirppis-ohjelmasta tuttu risaineri Aija Rouhiainen autaa askartelemaan vanhasta uutta. Sopii vähän isommille lapsille ja aikuisille. Klo 16­21 Saksalaistyyppisiä lautapelejä kirjaston alakerrassa. Mukana lautapelit Carcassonne ja Menolippu sekä kolmas hieman vaikeampi lautapeli. Pelit sopivat yli 11-vuotiaille. Peleihin tutustuttaa Jussi Tuhkanen. Tekstit: Mer ja haakana oihuvuoren kirjasto osallistuu kyläjuhliin jälleen laajalla repertuaarilla. Kirjastolla satuillaan, kuunnellaan afrikkalaisia tarinoita, risainataan ja pelataan. Esiintyjinä on pari teeveestäkin tuttua hahmoa. Kirjastonjohtaja Leeni Hurskaisella on muitakin iloisia uutisia kerrottavanaan. Kevät on ollut kirjastossa muutoksen aikaa, sillä helmikuisen kirjaston tukitapahtuman jälkeen aukioloajat ovat muuttuneet iltapainotteisemmiksi. ­ Niin kävijämäärät kuin lainausten määrätkin ovat selvästi lisääntyneet. Ja syksyllä ollaan sitten paikalla jo aamusta, sillä elokuun puolivälistä lähtien melkein kaikki kaupungin kirjastot avautuvat arkena klo 9. Kyläjuhlapäivän aamupäivällä satutäti Anja kertoo ja piirtää lapsille satuja. Iltaohjelmiston aloittaa Liisa Kallio lukemalla alle 3-vuotiaille kirjaansa Papu ja askartelemalla lasten kanssa keppinukkeja. Myöhemmin lavalle astuu satusetä Wilson Kirwa. Afrikkalaisten tarinoiden jälkeen Kesäkirppis-ohjelmasta tuttu risaineri Aija Rouhiainen askartelee vanhasta uutta. Ja lautapelaajille tiedoksi: illan viimeinen numero on pelitapahtuma kirjaston alakerran kahvilassa. Kyläjuhlat ovat vuodesta se yksi päivä, mutta kirjasto tarjoaa kaikenlaista ihan tavallisinakin päivinä. Se ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkä kirjojen lainauspaikka. ­ Monet eivät vieläkään tiedä, että lainaamme esimerkiksi aikakauslehtiä. Nykyisin lehtiä voi lukea maksutta myös kirjaston koneilta nettitietokannasta, josta saattaa löytyä vaikka oman mökkikunnan paikallislehti. Sieltä löytyy jopa 1 400 lehteä, Hurskainen kertoo. Viime vuonna Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastossa aloitettiin pihapelien ja urheiluvälineiden sisvälineiden lainaus. Roihikassa poikkeavaa on pelainaaminen. Hurskainen huomauttaa, että kirjaston valikoimiin on asiakkailla myös mahdollisuus itse vaikuttaa. ­ Ehdotuksensa voi jättää joko internetissä, palautelomakkeella tai suoraan meille suullisesti. Hedelmällisimpiä ovat aineistoryhmiä koskevat ehdotukset, koska yksittäiset niteet kulkevat kirjastojen välilläkin. Lopuksi on kysyttävä kirjaston ympärillä vellovista lopetusuhasta. ­ Minkäänlaista lakkautuspäätöstä ei ole olemassa, Hurskainen toteaa jämäkästi. Kuva: Totte Winter Mistä lähtien olet kertonut satuja? ­ Se oli koulussa sellainen selviytymiskeino isompien oppilaiden joukossa. Olin hyvin pieni, arviolta neljän vanha, kun menin kouluun ja samalla luokalla oli poikia, joilla kasvoi jo parta. Aloin välitunneilla kertoa satuja ja tarinoita, ja se sitten lisäsi meidän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tosin siitä seurasi, että läksyni jäivät vuosien varrella useimmiten tekemättä. Mistä sadut syntyivät? ­ Ne olivat kylän isoäitien ja -pappojen peruja. Yhteisöllisyys kuuluu afrikkalaisen kulttuuriin: ei puhuta vain ydinperheestä vaan suvusta, naapureista ja kylästä. Iltaisin lapset veivät tuliaisia isopapoille sekä mummoille ja kokoontuivat nuotiolle kuuntelemaan heidän tarinoitaan. Seuraavana iltana mentiin sitten toisten vanhusten luo ja kuultiin uudet tarinat. Lasten ja nuorten tuli myös jakaa jo kuulemaansa aina seuraavilla tulilla. Kuinka alun perin päädyit Suomeen? ­ Tapasin Keniassa pari suomalaista miestä, jotka kävivät ahkerasti kioskissa, jossa olin töissä. He kertoivat tarinoita Suomesta. Maa kuulosti aivan satumaiselta ja halusin nähdä sen. Kun tulin Helsingin lentoasemalle, kaverukset olivat odottamassa minua Kenian lipun kanssa. Minulla oli mukanani vain muutama t-paita ja haaveena professorin tai kapteenin ura. Oli kevät vuonna 1997. Miksi Keniasta on tullut niin hyviä juoksijoita? ­ Se ei johdu köyhyydestä vaan siitä, että avioliittokaupoissa tarvittiin myötäjäislahjoiksi lehmiä. Niitä ei suinkaan ostettu toiselta vaan ne käytiin varastamassa, koska uskomusten mukaan lehmät kuuluvat automaattisesti heimolle ja ne piti vain palauttaa oikeisiin käsiin. Lehmien "palautusreissut" saattoivat hyvin olla 25 kilometriä pitkiä ja niissä piti olla vikkelä jaloistaan. Ja mitä parempi eli rotevampi vaimo oli, sen enemmän naimakaupoissa tarvittiin lehmiä. Wilson Kirwalla on monta tarinaa Juoksija, kirjailija ja satusetä Wilson Kirwa tuli suurelle yleisölle tutuksi viime vuoden Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta. Sympaattisella kenialaissyntyiseltä miehellä on rikas mielikuvitus ja elämänhistoria, joten juttua riittää. Kuva: Totte Winter Kirjaston ohjelma kyäjuhlilla:
• 8 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA Kova lukija -kisan voitto Porolahteen Kielen ja kirjallisuuden resurssikeskus Kieppi haastaa joka toinen vuosi helsinkiläiset peruskoulut lukemaan kisailumielessä. Kisan idea on lisätä lukemisen monipuolisuutta seuraamalla, kuinka paljon kirjoja luetaan suhteessa oppilasmäärään. Lisäksi tavoitteena on kehittää omaa koulukirjastoa sekä lisätä yhteistyötä lähikirjaston kanssa. Kisaan liittyen kirjastot järjestävät oppilaille kirjavinkkausta ja vierailuja. Porolahdessa kirjaston ja koulun yhteistyö onkin saumatonta, sillä toimipisteet sijaitsevat samassa pihapiirissä. Viime lukuvuoden Kova lukija -kisan voiton veivät Porolahden peruskoulu ja Kotinummen ala-aste. Palkintona voittajakouluille on kirjailijavierailu syksyn 2010 aikana. Kaikki kisaan osallistuneet koulut saavat syksyllä kiitokseksi kirjalahjan koulukirjastoon. Tekstit: toimitus Alkaako remontti Porolahdessa? Onnea Porolahden koulun Koville lukijoille ja lukuintoa myös syksyyn! Kuva: Johanna Aydemir Peikkolapsen tanssit siirtyivät Vuosaaresta Roihuvuoreen Liekö nimi ollut enne: viime taiteiden yössä Steinerpäiväkoti Mansikkala esitti lapsille Peikkolapsen tanssi -runosatua Vuosaaressa Solvikinkadulla. Seuraavan taiteiden yönsä päiväkoti viettääkin Vuorenpeikontiellä. Uusi tila löytyi kolmen vuoden etsinnän jälkeen Roihuvuoresta. Mansikkalan varhaiskasvattaja Mia Ainolan mukaan tilat soveltuvat päiväkodiksi hyvin, vaikka näyttävätkin ulospäin kolkolta. Elannon kauppana ja väliaikaisena päiväkotinakin palvelleeseen tilaan Mansikkala muutti kesäkuussa ja varsinainen toiminta käynnistyy elokuun alussa. Päiväkoti joutui lähtemään Vuosaaresta tilojen käytyä pieniksi ­ Roihuvuori ei ollut meille entuudestaan tuttu, mutta on oikein positiivien tunne tulla tänne. Täällä on paljon vihreää ja ympäristö on asettuneen oloista, Ainola hehkuttaa. Sosiaaliviraston vuoden alussa tekemä esitys yhdeksän yksityisen päiväkodin ostopalvelusopimuksen lopettamisesta on puhututtanut myös päiväkoti Mansikkalassa. Mansikkala kuului lopettavien listaan, mutta päiväkodit saivat kuitenkin hengähdystauon sosiaalilautakunnan hyväksyttyä vihreiden tekemän esityksen. Näin päiväkodit saivat oikeuden neuvotella viraston kanssa kahden optiovuoden käytöstä. Mansikkalaan tulee kaikkiaan 21 hoitopaikkaa, joista 14 järjestetään ostopalveluna ja loput yksityisenhoidon tuella. Mansikkala on ensimmäinen yksityinen päiväkoti Roihuvuoressa. Kesäkuussa pidettyyn ensimmäiseen vanhempainkokoukseen saapui monta uudesta tulokkaasta kiinnostunutta vanhempaa. Ainola uskoo, että steinerpäiväkotiin lapsensa haluavien vanhempien aktiivisuus jo päivähoitopaikkaa haettaessa auttaa luomaan kaikkia palvelevan käytännön myös Roihuvuoressa. Porolahden ala-asteen julkisivua on remontoitu viime vuosina ja ulkokuori näyttää hyvältä. Sisätiloissa kuitenkin on vuosia odoteltu perusparannusta, ja esimerkiksi liikuntatilojen suihkut ovat olleet jo useita vuosia käyttökelvottomassa kunnossa. Opetusviraston johtava arkkitehti Marketta Savelainen, joko remontti on ohjelmassa? ­ Porolahden peruskoulun perusparannuksen lähtökohta on huonon sisäilman parantaminen. Kouluun rakennetaan uusi tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Samalla myös koulun opetustilojen ja opettajien tilojen ilmettä kohennetaan uusimalla kiintokalusteita ja valaistusta. Koulun kirjastoa kehitetään, se saa uudet tilat pääaulan yhteydestä. Oppilaille ja opettajille rakennetaan uusia wc-tiloja ja liikunnan pesu- ja pukutilat korjataan. Koulun keittiö ja ruokailutilat uusitaan kokonaan. Entäs pihat? ­ Välituntipihaa korjataan ja uudistetaan. Pihan parantaminen liittyy Liikuntaviraston vetämään Roihuvuoren lähiliikuntapaikkahankkeeseen. Tarkoitus on lisätä välituntiliikunnan mahdollisuuksia koulun pihalla. Mikä on remontin aikataulu? ­ Perusparannus on tarkoitus aloittaa kesäkuussa 2011 ja se kestänee noin 1,5 vuotta. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain, osa opetuksesta siirtyy väistötiloihin pihalle hankittaviin niin sanottuihin viipalerakennuksiin. Päiväkoti Mansikkalan lapset osallistuvat Roihuvuorentien jalkakäytävän katuliitupiirusteluun muiden alueen koulujen ja päiväkotien lasten kanssa. Kolme kuvaa Hanami-juhlilta Näkemyksiä ympäristöstä Musiikkiopistolla Osana Suomen Kotiseutuliiton teemavuotta järjestettiin huhtikuussa ItäHelsingin Musiikkiopistolla Herttoniemi ja Roihuvuori, unelma tytärkaupungista -seminaari. Tilaisuuteen saapui joukko nimekkäitä professoreja ja maisema-arkkitehti, jotka pohtivat asumisen ympäristöä ja rakennettua ympäristöä esteettisestä sekä toiminnallisesta näkökulmasta. Tilaisuuden järjestivät Herttoniemi-Seura ja Roihuvuori-seura yhteisvoimin. Nimekkäisiin esiintyjiin lukeutui kansainvälisesti tunnettu estetiikan professori Arto Haapala, tutkija Lauri Putkonen, herttoniemeläinen taidehistorian professori Ville Lukkarinen ja maisema-arkkitehti Virve Veisterä Roihuvuoresta. Nautinnollisen tunnelman takasivat Musiikkiopiston lahjakkaat soittajat. Tapahtuma kokosi kiinnostuneen yleisön, joka tunsi saaneensa antoisan seminaaripäivän. Hanami-juhla houkutteli satoja ihmisiä seuraamaan jännittäviä esityksiä. Kuva: Vesa Mäkinen
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 9 Kaupunkiviljelmiä Roihuvuoressa Leikkipuisto Tuhkimontiellä jatkaa vapaaehtoisvoimin Kuva: Sirpa Rouvinen Mediassa merkittävää huomiota saanut kaupunkiviljelyilmiö on rantautunut myös Roihuvuoreen ympäristöjärjestö Dodo ry:n tuella. Dodo järjesti kevään aikana viljelylaaritalkoot 200 euron omakustannehintaan kymmenessä kohteessa ympäri Helsinkiä. Näistä kaksi tuli Roihikaan, Tuhkimonpuistoon ja Lumikintie kuuteen. Viljelylaari on reilun puolen metrin korkuinen peti, johon kasvit kylvettiin tuoreeseen multaan. Dodo toimitti tarvittavat materiaalit sekä siemenet ja opasti laariviljelyyn. Ylimääräisestä mullasta riitti muillekin, esimerkiksi Roihuvuorentie 18:sta nuoret kuljettivat kasvuvoimaa kärrykaupalla omalle pihalle. Lumikintien talonyhtiössä uusi viljelyalusta otettiin ilolla vastaan, sillä talonyhtiöön oli jo tilattu muun muassa omena- ja kirsikkapuita sekä marjapensaita. Laariin istutettiin porkkanaa, hernettä, timjamia, kehäkukkaa ja muutamia muita herkkuja. Kylvö onnistui Johanna Saxbergin mukaan hyvin, eikä kasteluvuoroja ole tarvinnut jakaa, kun kymmenkunta lapsiperhettä on hoitanut kasvustoa spontaanisti. Positiivista palautetta on kantautunut kaikilta asukkailta. Sirpa Rouvinen, yksi Lumikintie kuuden puuhanaisista, kiteytti viljelmien merkityksen: ­ Viljelmät elävöittävät pihapiiriä mukavalla tavalla. Samalla lapset oppivat, että kaikki ruoka ei tule kaupasta. Tätä myöten on todistettu vääräksi se epäluulo, että puutarhaviljelyä voisi toteuttaa vain omakotitaloissa tai siirtolapuutarhoissa. Eikä touhu ole rahasta kiinni, sillä tuhannella eurolla tekee jo ihmeitä. Dodo tulee mitä ilmeisemmin järjestämään laaritalkoita talonyhtiöille myös ensi keväänä, kiinnostuneet voivat ilmoittautua Roihuvuori-Seuralle. Syksyllä 2008 Helsingin kaupunki lakkautti leikkipuistotoiminnan perinteisellä paikalla Roihuvuoren Tuhkimontiellä. Toiminta siirrettiin Roihuvuoren nuorisotalon tiloihin Prinssintielle, eikä kaupunki voi korjata osin kosteusvaurioista rakennusta ainakaan ennen vuotta 2014. Pro Tuhkimo -kansanliikkeen perustivat roihuvuorelaiset vanhemmat, jotka halusivat edelleen käydä lapsille tutussa ja tärkeässä puistossa metsän ja Roihuvuoren aluepuiston ympäröimällä paikalla Tuhkimontiellä. Leikkipuistotoimintaa on jatkettu vanhalla paikalla yhteisöllisesti vanhempien omin voimin. Kaikenikäisiä kävijöitä puistossa onkin riittänyt koko vuoden ajan. Toimintaan ovat kuuluneet tapahtumapäivät kirpputoreineen ja joka maanantaina puistossa on pidetty soppakuppilaa. Hanami-tapahtuman yhteydessä puistossa vieraili noin 500 iloista kävijää. Kesäkuun kahvilasta puistolaiset ovat voineet ostaa esimerkiksi voileipää, pullaa ja jäätelöä. Helsingin kaupungin puistoruokailu saatiin paikalle kesäkuun ajaksi, ja sekin toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Puistossa ruokaili joka päivä keskimäärin 80 alle 16-vuotiasta lasta. Vanhemmat ovat saaneet ilolla seurata lasten mielikuvituksellisia leikkejä monimuotoisen puiston kallioilla, puiden alla ja leikkikentällä. Suojaisan, näköesteettömän ja rauhallisen puiston mahdollistama vapaa leikkiminen on voinut ruokailun ja kahvilan avulla jatkua pitkälle iltapäivään. Loppukesällä puistossa maistellaan Dodo ry:ltä tilatussa kaupunkiviljelylaarissa kasvaneita herneitä, porkkanoita, punajuuria ja härkäpapuja. Tänä syksynä toimintaan kaivataan mukaan lisää alueen aktiivisia vanhempia. City Car Club -autopaikka Roihuvuoreen Roihuvuori.comin keskustelupalstalla on käyty keskustelua City Car Clubin autopaikasta. Kysehän on kätevästä ja suositusta autonvuokrauspalvelusta. Monien toive toteutui heinäkuussa, kun Roihuvuori sai oman noutopisteen Kirkon edustalla olevalle parkkipaikalle (Tulisuontie 2). Tästä pisteestä on mahdollisuus varata kaikenlaisia autoja. City Car Clubin kehitysjohtaja Kimmo Laine totesi, että noutopaikka heltyi poikkeuksellisen aktiivisen toiminnan perusteella. Noutopaikka on tullut jäädäkseen eli kyse ei ole koeajasta. Laineen mukaan Roihuvuoren piste tuli tarpeeseen, sillä käyttöä on jo ollut. Metsäselänteen kaavoitus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee asuntorakentamista Roihuvuoren metsäselänteeseen Lumikintien taakse. Tämänhetkiset suunnitelmat on nähtävillä Roihuvuoren kirjastossa sekä kaupunkisuunnitteluviraston kotisivuilla (www.hel.fi/ksv). Arkkitehti Barbara Tallqvist kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoi, että hanke ei ole edistynyt alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että uusi suunnitelma julkaistaan keväällä 2011. Kaavaluonnos valmistunee seuraavana syksynä sekä lopullinen kaavaehdotus aikaisintaan vuonna 2013. Myös Tuhkimon puistossa riitti vilskettä. Kuva: Vesa Mäkinen Kuva: Vesa Mäkinen Hanami innoitti monia pukeutumaan japanilaiseen tyyliin. Kuva: Sanna Jacksen
• Työväenopisto Tule päivittämään osaamisesi, opiskelemaan uutta, harrastamaan omaksi iloksi. Työväenopiston syyskauden opetusohjelma on saatavissa opiston toimistoissa ja kirjastoissa. Opetuskausi alkaa 6.9.2010. Kurssien lisäksi voit itäisessä alueopistossa seurata maksuttomia yleisluentoja Stoassa, Herttoniemen Silkkikutomossa, Vuotalossa sekä Mellunmäen kulttuuri- ja vapaa-ajantila Mellarissa. Ilmoittautuminen alkaa aineittain porrastettuna ja jatkuu niin kauan kuin kursseilla on vapaita paikkoja. Ilmoittautua voit puhelimitse (09) 310 88610 klo 11­18, opiston toimistoissa tai internetissä www.hel.fi/tyovaenopisto tai www.ilmonet.fi. Maanantaina 16.8. ja tiistaina 17.8. · Liikunta, tanssi, jooga · Hyvinvointi ja terveys Keskiviikkona 18.8. · Kielet: englanti ja espanja · Suomea maahanmuuttajille Torstaina 19.8. · Kielet: muut kielet Maanantaina 23.8. · Käsityö; tekstiilityö ja tekninen työ · Kotitalous · Luonto ja ympäristö Tiistaina 24.8. · Musiikki · Kuvataide · Äidinkieli, Kirjallisuus ja luova kirjoittaminen · Lausunta ja teatteri-ilmaisu Keskiviikkona 25.8. · Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri · Tietotekniikka · Merenkulku Opiston toimistot ovat avoinna opetuskaudella ma­to klo 9­17 ja opetuskauden ulkopuolella klo 9­16. Alle 25-vuotiaille toinen kurssi ilmaiseksi Lukuvuonna 2010­2011 kurssin suorittaneet alle 25-vuotiaat saavat ilmaiseksi samanhintaisen toisen kurssin. Tarjous koskee henkilöitä, jotka ovat syntyneet 1.8.1985 jälkeen. Itäinen alueopisto Palvelunumero 310 88570, itainen@opisto.hel.fi Stoa, Itäkeskus, Turunlinnantie 1 Silkkikutomo, Herttoniemi, Laivalahdenkatu 2b A Vuotalo, Mosaiikkitori 2 (ei toimistoa)
• Tekstit: susanna huhta ja satu kiiskinen Moni ei ehkä tiedä, että Roihuvuori on suorastaan kahvilakaupunginosa. Kylällä pääsee kahville talvisin ja kesäisin ­ hiukan eri paikkoihin vuodenajan mukaan. Yhteisöllisyydestä syntyi Kyläkahvila Peukaloinen Pienoinen terasaktiivi Merja Haakanan mukaan idea ja haave yhteisöllisyyttä tukevasta kahvilasta oli alun perin johtokunnan jäsen Terhi Pursiaisen. Tila onnistuttiin loppujen lopuksi saamaan käyttöön Mieto ry:ltä ja myös Roihuvuoren seurakunta ja Nuorisoasiainkeskus ovat tukeneet toimintaa. Ja yleisökilpailun kautta löytyi kahvilalle mukiinmenevä nimi, Kyläkahvila Peukaloinen. Roihuvuorelaiset ovat kiitettävästi osoittaneet halunsa toimia yhdessä ilman rahallista vastiketta, sillä vapaaehtoisia on heti avajaisista asti osallistunut myyjinä, leipojina ja tavarankärrääjinä. Koulujen alkaessa koululaisien on helppo poiketa kahvilaan, joka aukeaa sopivasti yläkoulun viimeisten tuntien päättyessä. Kahvilon plussat + perussumpin lisäksi saatavana myös Kuva: Merja Haakana Kuva: Veijo Leht o myös Roihuvuoressa Kahvilatunnelmiin si ja banderolli kirjaston edustalla paljastavat, että alakertaan perustettiin kesäkuussa maanantaisin ja tiistaisin avoinna oleva kahvio. Sitä ylläpidetään vapaaehtoisvoimin ja toiminta jatkuu syksyllä ja talvella. Syksyllä aukiolo + + erikoiskahveja. Tutustumista kaikenikäisiin roihuvuorelaisiin ei voi välttää. Myös vapaaehtoistyö voi houkutella mukaansa. Laaja lukemisto tarjolla yläkerrassa. Roihun pesiskahvion urheilutunnelmaa Pesäpalloseura Roihun pelikahvio Roihuvuoren urheilukentällä vie kahvittelijan keskelle vauhdikasta peliä. Kentän laidalla oleva huoltoparakki ja pöytä toimivat myyntitiskinä. Tarjolla on tuotteita, joita kulloinkin kahvilavuorossa oleva pelaajan vanhempi on tuonut myyntiin. Aina saa kahvin (1e) lisäksi Kabanossia (vain 1.50), mehua, limonaadia ja pullaa. Kahvio on auki vain pelien ajan. nä Aurinkoisena iltana kesäkuun on kahviovuorossa Marianne Salo, jonka tytär on toiminut vuoden ajan vaihtopelaajana. ­ Tässä voi myyjäkin samalla katsella peliä, joskin kylmäpäivänä on niin hurja menekki, että myymiseen saa suorastaan keskittyä, kertoo Salo. Kirjaston kahvila auki ma ja ti klo 16­20, syksyllä mahdollisesti myös lauantaisin, ks. www.roihuvuori.com. Roihuvuorelaisten apu on edelleen tervetullutta, mukaan voi ilmoittautua osoitteeseen terhi.pursiainen@pp.inet tai merja.haakana@gmail.com. laajenee lauantaille. Tarjolla on kahvilaherkkujen ja yläkerran kirjaston valikoiman lisäksi tietokone, lautapelejä, vanhoja lehtiä ja kirjoja sekä hyvää seuraa. Kahvila on osa RoihuvuoriSeuran toimintaa. Kahvila- Kahvilon plussat + Kahviosta saa Roihun lippiksiä 10 eurolla. + Istumapaikat ovat enimmäkseen + auringossa. Ekstrajännityslisä: kahviin lentävä pallo voi loiskauttaa juoman kesävaatteille. Pelien aikataulut ja kahvion aukioloajat: www.roihu.fi/tapahtumat Piilossa Itä-Helsingin toises- Välipalaa ja keittolounasta musiikkiopiston sa kerroksessa toimii kahvila, jonka asiakaskunta miotaan harjoittelijoiden vielä hiukan haparoivaan tarjoiluun. Tavallisena torstain nautittu made valkoviinikastikkeessa saa loppupäivän sujumaan paremmin. Lounas maksaa alle kymmenen euroa. Ravintolaa voi myös varata kokouksiin ja juhliin, kuten Helsingin palvelualojen oppilaitoksen opetusravintola Kokissa voi viettää ylellisen lounashetken. Ravintolan kolmen ruokalajin menu ja ystävällinen palvelu houkuttavat lounaalle toisenkin kerran. Herkuttelu ja mainio cappuccino maistuvat, eikä ruokailija ehdi välttämättä kiinnittää huovalmistujaisiin tai jopa häihin. Mikäli ei halua nauttia ateriaa ja kahvejaan paikan päällä, voi oppilaitoksen Kaneli-myymälästä tilata ruokia ja konditoriatuotteita kotijuhliin. Kanelin parasta antia ovat edulliset leivät, sämpylät ja kakut, mutta nälkäinen työmatkalainen voi poiketa ostamassa myös iltaruuan. Valikoima vaihtelee päivittäin opiskelijoiden lukujärjestyksen mukaan. koostuu pienistä ja vähän isommista soittajista, heidän opettajistaan sekä nuorimpia soittotunnilta odottavista vanhemmista. Tämän vuoksi kahvila ei luonnolli- I H M O : ss a Ravintola Kokin herkkulounaat Kahvilon plussat + Sopii erinomaisesti koti-isille ja -äideille, + + kun haluaa tehdä arjesta juhlaa. Jos opiskelijoiden valmistamia tuotteita myyvä tekstiili- ja vaatemyymälä Kasmir on auki, lounastaja voi varustautua tavanomaista elegantimmin. herkulliset leivät sesti ole auki kesäkaudella, vaan pelkästään musiikkiopiston lukukausien ajan, elokuun lopusta toukokuulle. Kahvilassa on yleensä ollut myytävänä perinteisten kahvilajuotavien sekä suolaisten ja makeiden syötävien ohella keittolounasta. Kahvilon plussat + Pulppuavat lapset ja soitinkoteloiden + Kahvireissulla voi huomata konsertti+ ruuhka synnyttävät eläväisen tunnelman. ilmoituksen, jonka kutsua kannattaa noudattaa. Oiva paikka arvausleikille: Mitä soitinta asiakkaat ulkoisen olemuksensa perusteella soittavat tai mikä soitin heille parhaiten sopisi? Kokin aukioloajat ja yhteystiedot: www.hel.fi/hki/opev/fi Prinsessantie 2 Untuvaisentie 10, 00820 Helsinki 11 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• www.roihuvuori.com Roihuvu Elämää Itä - TALVISIRKUS Kaapelitehtaan Pannuhallissa 4.11.2010- 9.1.2011 Liput: 16/26 perhelippu 75 09-565 7250 www.talvisirkus.fi Tanssiteatteri Hurjaruuth - Kaapelitehdas www.hurjaruuth.fi - info@hurjaruuth.fi Vesitornia rakennetaan 70-luvulla. Kuva: Roihuvuori-Seuran kuva-arkisto oihuvuori-Seura täyttää tämän vuoden marraskuussa hulppeat 50 vuotta ja saavutuksen kunniaksi haastattelimme muutamia roihuvuorelaisia. Halusimme kuulla asukkaiden omia kokemuksia alueesta ja tietää, mikä Roihuvuoressa oi- Kauppapuutarhan tienoot Vanhemman polven roihuvuorelainen Börje Johansson on asunut Tuhkimontien kupeessa syntymästään eli vuodesta 1924 saakka. Ensimmäinen koti oli Johanssonien Kuva: Jani Marjanen kauppapuutarhan huvilarakennus, joka sijaitsi nykyisen Tuhkimontien ja Jättiläisenpolun risteyksen vieressä. Huvila purettiin 1950-luvulla uuden asemakaavan toteuttamisen myötä, vaikka juuri sille kohdalle ei oltu rakentamassa uusia rakennuksia. ­ Silloin ei ollut tahtoa säilyttää vanhaa, Johansson harmittelee. Paikalla sijaitsee tällä hetkellä puisto, joka nimettiin vuonna 2005 Maria Hammarénin mäeksi. Maria Hammarén oli Börje Johanssonin isoäiti, joka asui alueella perheensä torpassa jo 1870-luvulla. Avioiduttuaan puutarhuri Johanssonin kanssa he perustivat kauppapuutarhan ja asettuivat perheineen vanhan torpan lähelle. Pojista kaksi, Axel ja Birger, jatkoivat kauppapuutarhan pitämistä. Puutarhatoiminta olikin leimallista alueelle, sillä myöhemmin perustettiin toinen kauppapuutarha lähemmäksi rantaa, nykyisen Satumaanpuiston lähettyville. Börje Johansson on jäänyt kotiseu- Leppoisan pikkukylän rauhaan Nr 16 | 23.4.2010 | 2 e/20 kr Nr 13­14 | 1.4.2010 | 2 e/20 kr Nr 17 | 30.4.2010 | 2 e/20 kr Den som bryr sig läser Ny Tid! Gå in på vår webb www.nytid.fi/prenumerera och beställ nu! Eagleton | Botnia | Etiopien Nr 15 | 16.4.2010 | 2 e/20 kr Nr 19 | 14.5.2010 | 2 e/20 kr Psykisk sjukdom och psykiatri Strejk | Spinoza Åström | Ikaros | Nordkorea | Grünstein Med Public School | Konst | Gunnel Linde Miisa Hangasmaa muutti Roihuvuoreen Hiekkaharjusta opiskelijaasunnosta. Muutto vuonna 1992 valmistuneisiin Hitas-asuntoihin oli sattumaa, kun Kuva: Merja Haakana KOP-pankin varauslista tuotti tuloksen: Strömsinlahdenkujalta varattiin kaksio, jota nuoripari kävi katsomassa jo rakennusvaiheessa. Ensivaikutelma oli mukava, sillä Roihuvuori vaikutti leppoisalta ja rauhalliselta pikkukylältä. Silloin alueelta vielä löytyi kaikki tarpeelliset palvelut ­ posti, pankki ja apteekki ­ ja Itäkeskuksen läheisyys tuntui hyvältä. ­ Ihastuimme asuinalueeseen heti ja etenkin taloyhtiöön. Piha on suojaisa, yhteisöllinen ja talossa on aina ollut paljon seuraa sekä aikuiselle että lapselle. Lapset kävivät täältä päiväkodin ja koulun ja sitä myöten olemme jääneet tänne. Olemme kaksi kertaa vaihtaneet asuntoa saman taloyhtiön sisällä perheenlisäyksen myötä, Hangasmaa kertoo. ­ Kun nämä talot rakennettiin, roihuvuorelaiset menettivät yhden virkistysalueen. Kuitenkaan en ole koskaan havainnut mitään nurjamielisyyttä sen suhteen.
• uori -seura 50 vuotta Helsingin helmessä kein viehättää. Roihuvuori-Seura on ollut ja on yhä yksi roihuvuorelainen instituutio, jonka kautta on kanavoitunut asukkaiden pyrkimykset parantaa omaa asuinaluettaan. Seura on yksi vanhimmista kaupunginosayhdistyksistä Helsingissä, ja se oli myös mukana perustamassa nykyistä Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:tä, joka seuramme tapaan juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Suurin osa Roihuvuoren rakennuskannasta on peräisin 1950- ja 1960-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin tärkeimmät kaavoitukselliset ratkaisut, jotka määrittävät kaupunginosan katukuvaa ja tunnelmaa tänäTuhkimon uima-allas 60-luvulla. Kuva: Roihuvuori-Seuran kuva-arkisto Teksti: jANI mARJANEN Kyläjuhlilla Herttoniemen kartano: Herttoniemen kartano (Linnanrakentajantie 12) auki yleisölle klo 16­20. Vapaa pääsy, opastetut kierrokset tasatunnein. kin päivänä. Kerralla ei Roihuvuorta rakennettu valmiiksi, sillä uutta rakennuskantaa nousi 1980- ja 1990-luvulla erityisesti Tulisuontien varteen. Kahden suuren rakennusvaiheen myötä Roihuvuoreen muutti paljon uusia asukkaita, joista suuri osa on jäänyt alueelle ja kokenut omalla tavallaan sen, kuinka asuinalue on muuttunut vuosien saatossa. Nykyisin asukkaita on reilusti yli 7 000. Opastetut kävelykierrokset: Opastettuja kävelykierroksia Roihuvuoreen klo 17 ja 20. Lähtö Roihuvuoren kirkon edestä. Teksti: jANI mARJANEN dulleen. Hän asui pitkään toisessa huvilarakennuksessa, joka sijaitsi nykyistä Ruiskumestaria vastapäätä, kunnes muutti Tuhkimontielle rakennettuun uuteen taloon. Työuransa hän on suorittanut Helsingin kaupungin rakennusmestarina. Roihuvuoren intensiivinen rakennusvaihe muutti miljöötä melkoisesti. ­ Roihuvuorentie tuli ihan nurkan viereen ja halkaisi meidän tontin, hän summaa. Johansson on kuitenkin halunnut jäädä isoäitinsä syntymäseudulle. ­ Tämä on kotiseutua ja muutenkin ihan hyvä paikka. mAANPÄÄLLINEN kUN rOIHUVUOREEN PARATIISI Teksti: tERHI pURSIAINEN TULI KAPAKKA Teksti: tUOMAS rANTANEN Emppu Rantanen, 73, muutti vaimonsa ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa Roihuvuoreen 60-luvun lopulla. Pitkään lähimmät anniskeluravintolat olivat nykyisinkin toimiva Vanha Mylly ja Herttoniemen ympyrän kynkässä sijainnut Herttuan Krouvi. Naapurina sillä oli laajan lähiöpiirin ainoa Alko. Kun Elanto puuhasi 70-luvun puolivälissä Tuhkimontien ruokakauppaansa korvaavaa Ruiskumestaria, Rantanen ehti jopa allekirjoittaa hanketta vastaustavan kansalaisadressin: "Herttoniemessä Alkon ja Krouvin kulmilla oli ollut välillä aika levotonta ja ajattelin, että kodikkaassa Roihuvuoressamme ei olla sellaiseen valmiita. Olin kuitenkin väärässä. Roihuvuorelaiset ottivat ravintolan hyvällä mielellä vastaan. Ruiskumestari kokosi erilaisia ihmisiä viettämään aikaansa ja turinoimaan, vähän samalla lailla kuin televisiossa pyörineessä englantilaisessa Coronation Street -sarjassa. Monet yksinäiset vanhuksetkin löysivät sieltä seuraa." Rantasta hymyilyttää vanhojen aikojen muisteleminen. "Esimerkiksi kun Suomen kuuluisin ravihevonen Vonkaus kuoli, Ruiskumestarista oltiin lähettämässä muistojuhlaan lähetystöä. Koko alueen ja Roihuvuori-Seurankin asioita hoidettiin. Kerran 90-luvun alussa filmimies Matti Mäntysellä oli mukanaan pentaque-pallot ja Putte Sundbäck ilmoitti että Roihuvuoreen tarvitaan Pentanque-seura ja kysyi minulta suostuisinko sen puheenjohtajaksi. Siltä Kuva: Merja Haakana Teksti: sATU kIISKINEN Vuonna 1926 syntynyt Hilkka Puhto muutti pääkaupunkiseudulle 30-luvulla hänen isänsä saatua työpaikan seudulta. Roihuvuoreen Hilkka ja hänen miehensä Ilpo muuttivat 1959, kun Leena-lapsi oli vauva ja Arava-taloon pääsi pienellä rahalla. Teollisuusalueelta löytyi Hilkalle töitä konttoristina yli 30 vuodeksi. Lumikintie 6 oli tuolloin rakenteilla ja saman talon asunnossa Puhto asuu edelleen. Talon piha oli ennen aina siisti, vaikka roskapönttöjä ei ollut, sillä talossa oli oma talonmies. Lapsille oli hiekkalaatikko ja yksi keinu, lelut vietiin illalla kotiin. Talossa on aina ollut paljon lapsiperheitä. Ihmisiä oli laidasta laitaan ­ työläisistä tuomareihin ja kotiäideistä lääkäreihin. Pihalla näki paljon isovanhempia hoitamassa lapsia. Martoissa 1960-luvulta lähtien aktiivisesti toiminut Puhto kehuu silloista Roihuvuorta maanpäälliseksi paratiisiksi. Ostarikin oli siisti ja vilkas. ­ Oli hyvät palvelut ja marja- ja sienimetsät kävelymatkan päässä. Harmi, että lähes kaikki palvelut on viety Parasta Roihuvuoressa ovat ihmiset, joista monista on tullut läheisiä Hilkalle, ja heihin pidetään yhä yhteyttä. Yksi näistä oli talossa 3D asunut Lyyli-rouva, joka tarvitsi vuonna 1978 lapsenlapselleen hoitajaa. Hilkka oli osa-aikaeläkkeellä ja lähti Kallioon huolehtimaan Nökövauvasta, jonka äiti oli tuolloin kaupunginvaltuutettu Tarja Halonen. Hilkalla voidaan siis katsoa olleen merkittävä tehtävä, kun hän näin mahdollisti nykyisen presidenttimme työssäkäynnin! Strömsinlahdenaluetta ollaan muuttamassa ja Hangasmaa sanoo olleensa aluksi huolissaan katsellessaan mylläkkää ja puiden kaatoa. Kaupungin suunnitelmat alueen varalle vaikuttavat kuitenkin lupaavilta. ­ Jos ne toteutuvat, niin ulkoilualueesta tulee oikein mukava, Hangasmaa toteaa. Vanha ja uusi puoli elävät Roihuvuoressa sovussa. Muutokset ovat tapahtuneet tarpeeksi verkkaiseen tahtiin, jotta niihin on voinut sopeutua. Palveluiden katoaminen harmittaa kuitenkin Hangasmaata: etenkin vanhukset hakisivat postinsa mieluiten omalta ostarilta ja lähiapteekki olisi tarpeellinen. istumalta varattiin Tuhkimontien kerhohuone ja perustettiin Roihuvuoren Petanque ry. Joka syksy pelattiin syyscup, jossa minun aikanani parhaimmillaan osallistujia oli 48. Roihuvuori-päivien yhteydessä meillä oli tapana haastaa seurakunnan joukkue, jonka usein muuten voitimme", Rantanen naurahtaa. Myöhemmin kapakoita tuli lisää. Rantanen muistaa hyvin, kuinka Ruiskumestarin kantaporukkakin tottui käymään välillä naapurissa, nykyisen Hard Rock Housen paikalle tehdyssä kulmakunnan toisessa ravintolassa. "Silloinen yrittäjä Ali oli kokki ja hän ajatteli panostaa nimenomaan hyvään ruokaan. Mutta harmi kyllä, ruokaravintolalle ei oikein tunnu täällä löytyvän asiakkaita, oluella näyttää nykyään pärjäävän useampikin." 13 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Kyläjuhlien ohjelmistoa lapsiperheille Tekstit: Susanna Huhta ja Satu Kiiskinen Liikunnan iloa hyvässä seurassa Keijusiivet syntyvät Peukaloisen puistossa Monet ovat varmaankin huomanneet pienet keijut koivuissa lentämässä Satumaanpuiston reunalla. Ehkä olette miettineet miten ne sinne pääsivät. Roihuvuoren kyläjuhlissa keijut laskeutuvat roihuvuorelaisten luo ja opettavat keijuliitoon. Keijut ovat jo vuosikausia katselleet puun oksalta, että täällä on lentokykyisiä ihmisiä. Aluksi tehdään lentoharjoituksia ja kuullaan sukulaistemme lintujen siipien toiminnasta. Siivethän ovat lintujen ja hyönteisten lentoelin, mutta tulemme harvoin ajatelleeksi, miten useasta osasta siipi koostuukaan. Vielä lintujakin läheisempiä sukulaisia keijuille ovat perhoset ja sudenkorennot, minkä voi päätellä myös siipien samankaltaisuudesta. Yleensä keijukaiset ovat kilttejä ja arvokkaasti käyttäytyviä ja joskus ilkikurisia satuolentoja, mutta kansanperinteessä niihin on liitetty myös pelkoja. Kansanuskon keijut olivat henkiä, jotka saattoivat ilmetä esimerkiksi virvatulina. Kyläjuhlan työpajassa kukin voi luoda omanlaisensa keijuhahmon ja rakentaa siten roihuvuorelaista keijuperinnettä. Keijupajan pääasia on tehdä siivet, piirtää keijuja tai askarella muuten vain. Voit tuoda mukanasi sukkahousuja ja kankaita, mutta keijujen teltassa kyllä riittää tarvikkeita kaikille. Elokuisen illan hämyssä keijuilla on vielä kokoontuminen Japanilaistyylisessä puutarhassa puoli yhdeksältä. Pajassa häärivä keijujen kuningatar korostaa, ettei keijuus ole riippuvainen sukupuolesta tai iästä, ja toivottaa kaikki tervetulleeksi työpajaan. Keijujen kuningatar kertoo, että keijupajan idea tuli eräältä vuorenpeikolta. Peikko oli katsellut keijuja pitkään ja toivonut niiden tulevan opettamaan siipien ja lentämisen taidossa. Vuorenpeikko toivoo, että ensi vuonna voimme koota kaikki yhteen: vuorenpeikot Vuorenpeikontieltä ja muut satuolennot esimerkiksi Tuhkimontieltä, Satumaanpolulta ja Prinssintiellä. ROIHU ON · pesäpalloon keskittyvä vuonna 1957 perustettu helsinkiläinen urheiluseura · kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja tällä hetkellä pesäpallojoukkueita löytyy jokaisessa ikäluokassa sekä aikuisten sarjoissa. · Roihun edustusjoukkue pelaa kaudella 2010 naisten ykköspesiksessä. 90-luvun pesislegendat kohtaavat Roihuvuoressa Roihu järjestää yhdessä Pesäpalloliiton kanssa Vanamoturnauksen 14.­15.8. Roihuvuoren kentällä (Naisten yli 35 v. SM-turnaus). Ottelut la.14.8. klo 12, 14, 15.30 ja 18. Su.15.8. klo 11 ja 13. Vapaa pääsy. Buffet. Lisätietoja: www.roihu.fi Nyt on hyvä aika aloittaa uusi harrastus hyvässä seurassa. Tervetuloa mukaan. Peukaloisen puisto (Peukaloisentie) Lentoharjoitukset klo 17 Esittely lintujen siipien toiminnasta 17.15 Siipien valmistusta 17.30­20 Keijut pyrähtävät joukolla japanilaiseen puutarhaan 20.30. Ohjelmaa kahdessa Tuhkimossa Asukaspuisto Tuhkimossa Tuhkimontiellä voi nukketeatterin ja sirkustemppujen lisäksi joogata. Taiteiden iltaa viettävä lapsiperhe voi tulla Tuhkimoon virkistäytymään: vanhemmat voivat tutustua pro Tuhkimon toimintaan ja lapset saavat nauttia leikkimisestä toistensa seurassa. Pro Tuhkimon kahvio on avoinna koko illan ja puistossa on myös virallinen vessapiste. Prinssintien Leikkipuisto Tuhkimossa (Prinssintie 1) pääsee taiteilemaan trampoliinilla. Aamupäivällä on liikuntarata ja trampoliinihyppelyä alle kouluikäisille. Iltapäivällä myös isot lapset ja nuoret pääsevät pomppimaan suurelle trampoliinille.
• Lapset soittavat lapsille Roihuvuoressa toimiva Itä-Helsingin musiikkiopisto on yli 2000 opiskelijallaan Suomen suurin. Opiskelijoista puolet soittaa jotain instrumenttia, toinen puolisko käy musiikkileikkikoulua ja noin 150 tanssii. Opiston päärakennuksessa Untuvaistentien päässä on lukuvuoden mittaan jatkuvasti konsertteja, joihin on vapaa pääsy. IHMO on jo kansainvälisestikin tunnettu kolmesta jousiorkesteristaan Viikariorkesteri, Helsingin Lapsijouset ja Helsingin Juniorijouset, mutta yhdessä soittamiseen panostaminen näkyy siinä, että erilaisia orkestereita on opistolla kaikkiaan peräti 11. Soitonopetusta annetaan kahdeksassa eri paikassa Roihuvuoressa, Itäkeskuksessa, Laajasalossa, Mellunmäessä ja Vuosaaressa. Tämän vuoden kyläjuhlilla musiikkiopiston pääsalissa päästäänkin kuulemaan isosta orkesteritarjonnasta puhallinorkesteria (ks. juttu sivulla 22). Jousisoittoakin pääsee kuulemaan kirkossa pidettävässä Lapset soittavat lapsille -konsertissa, jossa esiintyvät 10­11-vuotiaat Musiikkiperuskoulun oppilaat. Ohjelmassa on muun muassa rapsodiaa, masurkkaa, menuettia ja unkarilaista tanssia. Musiikkiopiston opiskelijat soittavat tämän konsertin jälkeen myös Pienen iltasoiton. Muuttumisleikkejä maskityöpajassa Keijusiipipajan vieressä Peukaloisen puistossa alan ammattilaiset tekevät maskeja ja juhlameikkejä. Keijut voivat siis siipien valmistuttua käydä muuntautumassa entistä keijummaksi. Meikattavana voi käydä myös odotellessa. Maskeerauksen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden käsissä syntyvät niin keijukorvat kuin kimaltelevat kutritkin. Maskeerattavaksi pääseminen ei kuitenkaan edellytä keijukaisuutta, vaan meikattavaksi voi tulla kuka vain. Jos et koskaan ole ollut ammattilaisen käsittelyssä, nyt tarjoutuu mahdollisuus saada juhlameikki ja kysellä vaikka samalla meikkausvihjeitä. Meikkien lisäksi maskeeraajat voivat loihtia keijujen lisäksi mitä tahansa satu- tai muita hahmoja. Taidetta pikkulapsesta aikuisuuteen asti Strömsin kartano lahden rannalla on kuvataidekoulun Roihuvuoren toimipiste. Kuutena päivänä viikossa talossa tekevät taidetta 4­20-vuotiaat. Tarjolla on perinteisten lajien kuten maalauksen ja keramiikan lisäksi muitakin taiteen muotoja: tekstiili- ja korutaidetta, sarjakuvaa, animaatiota ja esimerkiksi leijan rakennusta. Opetuksen teema vaihtelee vuosittain. Menneenä lukuvuonna perehdyttiin luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Tulevan vuoden teema on muotoilu ja design. Teemat näkyvät myös lukukausien aikana järjestettävillä periodeilla, joissa perehdytään syvällisemmin johonkin taiteen alueeseen, esimerkiksi keramiikkaan tai arkkitehtuuriin. Periodit ovat viikonloppuisin muutamana päivänä. Kuvataidekoulun toimintaan pääsee tutustumaan ja tekemään taidetta Strömsin taidekartanon puistossa, Untuvaisentie 10. Taiteillaan yhdessä kello 17­19. Kaikenikäiset ovat tervetulleita. Maskeerauksia klo 17­20 Peukaloisen puistossa Roihuvuoren kirkko Lapset soittavat lapsille klo 17 Pieni iltasoitto klo 18 Vesihiisi sihisee Äkäpussille Nukketeatteri Helmi on teatteri, joka voi 1600 -lukulaisen teatteriperinteen hengessä jalkautua mihin vain. Kyläjuhlilla nähdään esitys Äkäpussi ja vesihiisi, jossa Shakespearen klassikkonäytelmä yhdistyy kansantarinaan vesihiidestä. Tarinan Petrus haluaisi löytää vaimon mökkiinsä, jonka naapurina on ärhentelevä vesihiisi. Katariinan äiti puolestaan tahtoisi äkäpussityttärensä naimisiin. Äkäpussi ja vesihiisi päätyvät Petruksen mökkiin ottamaan mittaa toisistaan. Esityksen on ohjannut Oili Sadeoja. Käsikirjoituksesta, nukeista ja esityksestä vastaa Teija Muurinen. Esitys sopii yli kolmevuotiaille. Nostolava-auto vuorenpeikontien päässä klo 17­20 Sirkustelua omaksi ja muiden iloksi Kyläjuhliin saapuva sirkus Huima on vuodesta 2007 toiminut harrastajasirkus. Perustaja Heidi Rinta-Lusa opetti sirkustaitoja Wienissä ja palatessaan Suomeen innostui toiminnan kehittämisestä täälläkin. Rinta-Lusa ajeli Helsingissä yksipyöräisellään ja viihdytti ihmisiä mainoslehtisiä jakaen. Nyt sirkuksen toiminta on vakiintunut: tiistain harjoituksiin kokoontuu eri-ikäisten sirkuslaisten joukko harjoittelemaan jonglöörausta, akrobatiaa ja nuorallakävelyä ­ ja opettamaan toisiaan. Rinta-Lusa kertoo sirkuksen esiintyvän ja opettavan monenlaisissa tapahtumissa. Roihuvuoren kyläjuhlien lisäksi sirkuslaisia on tänä kesänä nähty ainakin Kumpulan kyläjuhlilla. Huimalaiset tekevät sirkusta omaksi ilokseen. Periaate on, että se joka osaa, opettaa toisille. ­ Tässä oppii taitojen lisäksi paljon itsestä ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Sirkus on yhteisöllistä toimintaa, jossa on magiikka läsnä, Rinta-Lusa toteaa. Sirkus Huima harjoittelee Vallilassa Cirkus Helsingin salissa, jonne kuka tahansa kiinnostunut voi tiistai-iltaisin mennä kokeilemaan ja kokemaan sirkuksen taikaa. Nukketeatteriesitys klo 16.30 asukaspuisto Tuhkimossa yläilmoihin! Pohjoismaiden johtava nostolavoja vuokraava yritys Janneniska tuo nostolavaauton Vuorenpeikontien päähän. Päätähuimaava kokemus on ilmainen. Turvallisuussyistä ei perheen pienimmille lapsille tai päihtyneille. Nostolava-auto Vuorenpeikontien päässä klo 17­20 Sirkus Huima viihdyttämässä juhlakansaa kello 17­19 asukaspuisto Tuhkimossa (Tuhkimontie 10­12) 15 www.roihuvuori.com Kyläjuhlien ohjelmistoa lapsiperheille Roihuvuoren kylälehti
• 1 Asukaspuisto Tuhkimo Tuhkimontie 10­12 k ik vi klo 11­13 Keijut, prinsessat ja metsänhenget vetävät lapsille ohjelmaa tasatunnein. Luvassa musiikkia, satuja ja ohjattuja metsäretkiä Klo 16­16.30 Teatteri Helmi esittää nukketeatteriesityksen Äkäpussi ja Vesihiisi. Ohjaus Oili Sadeoja ja käsikirjoitus ja esitys Teija Muurinen. Esitys sopii kaiken ikäisille. Satuaiheisia lastenlauluesityksiä Klo 16­20 Sahajajoogan meditaatioteltta (Sahaja yoga ry.) Klo 17­19 Sirkusryhmä Huima roihuvuoren kyläjuhlien ohjelma 27.8.2010 Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisimmät ohjelmatiedot löydät Roihuvuoren Internet-sivustolta www.roihuvuori.com. i 2 Ravintola Hard Rock House Roihuvuorentie 1 Klo 18.30 Bobin tietokilpailu, aihealueina kulttuuri, yleistieto,tiede, Roihuvuori ja Helsinki (palkintona 100/50/25, max 4 henkeä/joukkue) Klo 21 Rose Crown Klo 22 The Blue Moon Rocker Klo 23.30 Try It Again Sam Klo 01 Feral Burn he a lp e ti an s es i ns pr 3 4 5 Helsingin kuvataidekoulu Strömsin kartanon puisto, Untuvaisentie 10 lu kin mi ti e Klo 17­19 Taidetapahtuma lapsille ja lapsenmielisille. Tule ja taiteile! Herttoniemen kartano Linnanrakentajantie 12 tie uvuoren Ro i h Klo 16­20 Auki yleisölle (vapaa pääsy), opastetut kierrokset tasatunnein Klo 17­20 Ihaile Roihuvuorta ylhäältä käsin. Janneniskan nostolava-auto nostaa sinut vähintään vesitornin korkeuteen. Ei pienimille lapsille eikä päihtyneille. 1 ka Vuorenpeikontien päässä sbe 6 Janneniska nostaa korkeammalle kuin pelastuslaitos 6 5 WC nt ie peikont. vuoren rg s vägen Puisto valaistu ulkoroihuin ja värillisin valoin. Valaistuksesta vastaa Vänä Väisänen. Tilaisuuden juontaa Jarkko Litmanen Klo 17.15­18 Kyläjuhlien avaus ja vuoden roihuvuorelaisen julkistaminen, Roihuvuori-seuran puheenjohtaja Veijo Lehto. Helka ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukan tervehdys Klo 18­18.30 Kamarikuoro Cantiamo Klo 18.45­19.30 Roihuvuoren kyläorkesteri Klo 19.45­ 20.30 Cold Cold Ground (industrial shock -rockia) Klo 20.30­21 Performanssiryhmä Sysinän butoperformanssi, esiintyjinä Saara Holmberg ja Reija Stenius Klo 21­21.45 Notkea Rotta (itähelsinkiläistä räppiä) Klo 22­22.45 Milargo (keskiajan musiikkia) sågaregatan Yö Japanilaisessa puutarhassa Roihuvuorentie 12­16 12 i 9 11 7 8 Katuliituprojekti Roihuvuorentie 17 19 2 sat um a 16 keij u tuhkimo Päiväkoti- ja koululapset ja -nuoret värittävät aamupäivällä jalkakäytävän kilometrin matkalta kirjastolta kirkolle. Kirjasto Roihuvuorentie 2 sahaajankatu Klo 9.30­11.10 Satutäti Anja kertoo ja piirtää satuja. Tilaisuus on suunnattu alueen päiväkodeille ja perhepäivähoitajille. Klo 17­18 Liisa Kallio lukee alle 3-vuotiaille kirjaansa nimeltään Papu. Tarinan jälkeen Papu-kirjan kuvituksesta askarrellaan keppinukkeja. Klo 18.30­19.30 Tarinaniskijä Wilson Kirwa hauskuttaa afrikkalaisin tarinoin ja leikein lapsia ja aikuisia. Klo 19.30­21 Tule tekemään valokuvakehyksiä kierrätysmateriaalista. Kesäkirppis-ohjelmasta tuttu risaineri Aija Rouhiainen autaa askartelemaan vanhasta uutta. Sopii vähän isommille lapsille ja aikuisille. Klo 16­21 Saksalaistyyppisiä lautapelejä kirjaston alakerrassa. Mukana lautapelit Carcassonne ja Menolippu sekä kolmas hieman vaikeampi lautapeli. Pelit sopivat yli 11-vuotiaille. Peleihin tutustuttaa Jussi Tuhkanen. Klo 16­21 Kyläkahvila Peukaloinen auki 7 poro en ahd l u koul 13 porolahden koulu anp. 8 WC s väg m wetter abraha 9 10 Opastettuja kävelykierroksia Roihuvuoreen hert sikka i etterin t abraham w e Klo 17 ja 20 Lähtö Roihuvuoren kirkon edestä Roihuvuoren palvelutalo Punahilkantie 16 4 Herttoniemen kartano Senioreiden valokuvausryhmä Linssin näyttely. Kuvia Roihuvuoresta ja Helsingin jugendkeskustasta. Näyttelyn teemana on pysähtyminen. pu n a k a ku j. ol.k por
• Roihuvuoren kylälehti Ka ribi kirkon pihan ohjelmistoa a n r y tm e KALSA, Teksti: Papá Montero Orqu est a Revé in Se äjoella Pr ovinss k i ro i s s a 198 0 - luv ap |P ulla á Monte ro j j a l au l a i guel i to aM n va C u n í Ha nassa ämä sanat kuvaavat loistavasti Suomen sijaintia maailman kartalla. 1970-luvun lopulla Harri Saksala käytti näitä ilmaisuja, kun hän lauloi vapaissa improvisaatio-osissa Conjunto Barón -yhtyeessä, joka oli Suomen ensimmäinen salsamusiikkiin erikoistunut bändi. Bilettäjät bailasivat kukin omalla tyylillään. Salsatanssista tuolloin ei vielä tiedetty mitään. Jo pari vuosikymmentä aikaisemmin Sacy Sand yhtyeineen oli aloittanut määrätietoisen lattarirytmien esittämisen aikana, jolloin maailmalle levisi kuubalainen cha-chachá ja mambo. Salsa-musiikki kehittyi New Yorkissa 1970-luvun alussa suorana jatkeena kuubalaiseen tanssimusiikkiin imien lisämausteiksi vaikutteita monikulttuurisesta alueilla ovat ympäristösolleet ennen tään. Suosittuja tansseja näillä kaikkea kuubalaisten 1950-luvulla kehittämä casino-tanssi kaikkine sen eri hienouksineen. Tämän lisäksi Kuuban saarella on tanssittu sonia sen syntymästä saakka 1900luvun alkuvuosina. Son vaikutti voimakkaasti urbaanin New Yorkin salsamusiikin muodostumiseen. 1970-luvun geopoliittisessa tilanteessa oli luonnollista ruveta kutsumaan uutta sovellutusta uudella nimellä, jotta yhteys Kuubaan ei olisi liian tiivis. Kun Conjunto Barón -yhtye lopetettiin 1980-luvun alussa, kesti hetken ennen kuin Suomeen perustettiin uusia kuubalaishenkisiä bändejä. Tammikuisissa Hesperia-hotellin tiloissa järjestetyillä talvikarnevaaleilla sai parinkymmenen vuoden ajan kuulla lukemattomia yhtyeitä suoraan Kuubasta ja niiden tehoa ja taikaa monet muusikotkin kävivät ihailemassa. Vain salsamusiikista puhuminen laantui pian, koska monet uudet rytminimitykset tulivat tarkemmin tutuiksi karnevaalien aikana: son, guaracha, guaguancó, bolero, cha-cha-chá, mambo, rumba-son, mozambique... Silloin opittiin, että jokaiselle musiikkigenrelle saattoi olla oma tanssi. Vuonna 1982 Suomeen perustettiin kolme kotimaista yhtyettä, Septeto Son, Salsamania ja Fiestecita. Suomi-KuubaSeura oli aloittanut jäsenistönsä kouluttamisen kuubalaisiin tansseihin kurssimuotoisesti. Kesti useita vuosia ennen kuin ensimmäinen kuubalainen perusti tanssikoulunsa Suomeen. Tänä aikana maailmalle ja sitä myöten Suomeen oli jo juurtunut käsite salsa kattamaan myös tanssin alueen. Tänä päivänä monet tanssikoulut toimivat vahvalla pohjalla. Niissä opetetaan kuubalaisperäisiä tansseja perinteiden mukaisesti ja uusia virtauksia lainaten. 1990-luku toi Suomeen laajan uuden tanssiperinteen, jonka 2000-luku vakiinnutti. Maailmalla esiintyy täysin sama ilmiö mel- Teksti: Vesa Soikkeli Sami Isberg, Joni Auvinen ja Misha Isberg muodostavat kyläjuhlilla esiintyvän Tres Nachos -yhtyeen. Kolmenkympin molemmin puolin olevien sukulaismiesten bändi syntyi varsinaisesti alle vuosi sitten, kun heitä pyydettiin keikalle roihuvuorelaisravintolan pikkujouluihin. Harjoitustahti oli tiukka, jotta ohjelmisto saatiin kasaan. Jo tätä aiemmin oli rock-taustaisilla kavereilla syntynyt innostus jazziin, tarkemmin sanottuna mustalaisjazziin. ­ Kuuntelin muutama vuosi sitten Rosenberg-trion biisejä ja olin totaalisen vaikuttunut siitä, miten kaksi akustista kitaraa ja basso voi soida niin vaikuttavasti, kertoo kitaristi Sami Isberg. Isbergin mukaan eräs toinenkin sattumus vaikutti ratkaisevasti hänen in- nostukseensa elvyttää akustisen kitaran soittoaan. Erään hyvin juhlitun illan jälkeisessä huumassa heavy-taustainen Isberg käveli musiikkikauppaan kokeilemaan akustisia kitaroita. Verrattuaan tavallisia tapauksia Yamahan huippumalliin, hän päätyi jälkimmäiseen. ­ Kotona kuittia tarkastellessani huomasin ostaneeni yli tonnin kitaran, mikä osaltaan motivoi myös soittamaan sillä. Tres Nachos nimeää eittämättömäksi esikuvakseen eurooppalaisen jazzin ja mustalaisjazzin uranuurtajan, belgialaissyntyisen Django Reinhardtin (19101953), jonka tuotannosta Tres Nachos -yhtyeen ohjelma pääosin koostuu. Edesmennyt romanitaustainen jazzkitaristi Reinhardt sävelsi tiettävästi yli 10 000 kappaletta ja yhdisti amerikkalaiseen jazz- perinteeseen mustalaismusiikin aineksia. Tuloksena oli kokonaan oma tyyli, jonka perinne ei ole Suomessa vielä kovin laaajalle levinnyt, mutta esimerkiksi Ranskassa tilanne on toinen. Isberg ja yhtyeen puolivirallinen manageri Toni Auvinen kertovat yhtyeen olleen kesäkuussa Django Reinhardt -festivaaleilla tämän ranskalaisessa kotikaupungissa. Varsinaiselle festivaalisaarelle myytiin rajoitetut 2000 lippua ja kaupungissa hengaili vielä tuhansia muita muusikoita ja kiinnostuneita. ­ Näimme aivan maailman huippuja ja pääsimme jopa jammailemaan joi- Kuva: Casper Isberg Tres Nachos soittaa mustalaisjazzia Roihuvuoren pihan muu ohj Kuubalainen musiikki, salsa, iloinen elämänmeno, tanssi, tumma yö, kauniit naiset, valot, roihut, nauru. Aina ajankohtainen Kuuba on niin kaukana ­ ja niin lähellä. Tule Roihuvuoren kyläjuhlien kuubalaiseen iltaan ja tutustu monipuolisesti salsan ja tanssin harrastukseen Helsingissä. Nauti kahden salsaorkesterin esityksistä. Osallistu ja opi salsan askeleet kaiken kansan salsatunnilla. Kuule illan juontavalta legendaariselta Papá Monterolta mistä Roihuvuoresta löytyy oikea salsatalo... Los Puerkos Lokos on roihuvuorelainen, 7-jäseninen salsaorkesteri. Kolme vuotta Musik- och kulturskolan Sandelsissa soittaneen ja harjoitelleen orkesterin soitosta kuuluu nuoruuden into ja salsa-aatteen palo. Ohjelmistosta löytyy denkin kanssa. Esimerkiksi Whitesnaken kitaristi on sankari omalla alallaan, mutta jazz-kitaristina näköjään vielä uransa alkutaipaleella kuten minäkin, Isberg kertoo ja jatkaa: ­ Silti oman kokemukseni mukaan jazzia soittaessa pääsee aika samoihin energioihin kuin rockissa. Sitä energiaa jäämme odottelemaan. Kuva: Risto Vuorimiehen kuva-arkisto Kuva: Risto Vuorimies 18 www.roihuvuori.com PALSA, jä k i r kon pi h a l l a SAL
• 27.8. Taiteiden yö kutsuu puutarhaan ja museoon Kasvitieteellinen puutarha KUMPULA Jyrängöntie 2, Helsinki 1.5.­30.9. ma­su klo 9­19 Pohjoinen Rautatiekatu 13 Helsinki ti, ke & pe klo 9­16, to 9­18 la­su klo 10­16, ma suljettu olemme avoinna klo 21 saakka, ilmainen sisäänpääsy klo 18-21 Luonnontieteellinen museo -21 Tervetuloa ma-pe 7 la 8-18 Roihuvuoren su 12-18 kyläkauppaan! (aukioloajat voimassa 30.8. alkaen) Kauppias Jan Lönn onnittelee vuoden kaupunginosaa ja toivottaa hyviä kyläjuhlia! www.luomus.fi LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO FINNISH MUSEUM OF N AT U R A L H I S T O R Y
• Taiji Teksti: Vesa Soikkeli Herttoniemeläinen taijiohjaaja Marja Nurmi ystävineen nalaisiin esittelee Peukaloisenpuistossa vanhoihin kiikamppailulajeihin tunnin sessio perustuvaa terveysliikuntaa. Puolentoista koostuu kolmesta erillisestä osiosta. Ensin pidetään kaikille avoin puolen tunnin ohjaus perusliikkeisiin. Tämän jälkeen tulee näytös, jossa Tai Chi Chuan ry:n harrastajat esittelevät taijin hitaita ja nopeita liikesarjoja, pariharjoituksia sekä miekka-, sapelija keppitekniikoita. Lopuksi tarjotaan jälleen puoli tuntia avointa ohjausta. Myös yleisö pääsee kokeilemaan lajia. ­ Rohkeasti vain mukaan, sillä ennakkoon ei tarvitse osata mitään! Taijiin saa parhaan tuntuman kokeilemalla itse, ohjaaja Nurmi evästää. Nurmi minen kiinnostui taijishänesta 17 vuotta sitten, ja päätoitaiji-ohjaaja tä tuli yhdeksän vuotta sitten. Nurmea kiehtoo lajissa erityisesti mielenrauha ja meditatiivisuus. Vaikka taiji perustuu taolaiseen ihmiskäsitykseen, ei sen harrastaminen edellytä uskonnollisuutta. Nurmi näkee mielen ja kehon yhteyden vahvistamisen ja tasapainon etsimisen ennen kaikkea terveyttä ja elämäniloa edistävinä tekijöinä. kyläjuhlavierasta, on apu lähellä. Pääkaupunkiseudulla on muutama lajiin keskittyvä seura ja Marja Nurmen edustama Tai Chi Chuan järjestää kursseja Roihuvuoressa, Herttoniemenrannassa ja todennäköisesti myös Herttoniemessä jälleen syyskuun alkupuolelta lähtien. Kuva: Juha Ylitalo Jos taiji-kärpänen puree Kuva: Juha Ylitalo mieli ja keho tasapainoon Kyläjuhlilla Taiji-esityksiä ja -ohjausta Taiji-esityksiä ja -ohjausta Peukaloisen puistossa (Peukaloisentie) klo 17­18.30 Lisätietoa kursseista: www.taichichuan.fi ja marja.nurmi@taichichuan.fi ROIHUV UORI-SE URA HAASTA A KAIKK I TALOYHTIÖT ISTUTTA MAAN N PUUNTA UORIA IMIA PIH OILLEEN Näyttävin . e Uusia puita Roihuvuoreen Täysikasvuiset puut elävöittävät Roihuvuoren ilmettä ja luovat silmälle vuodenaikojen mukana elävän siluetin. Pääosa taloyhtiöiden pihojen puustosta on kuitenkin peräisin puolen vuosisadan takaa. Monet lienevät huomanneen, etGéza ja Csaba Szilvay vastaanottamassa tammea musiikkiopiston pihalla. tä myrskyt ovat jo Kaupunginosamme tunnetaan nyt harventaneet puukantaa. Jotta tuleluonnonläheisyydestään, joka on monille vatkin sukupolvet saavat nauttia puiden asukeille merkittävä viihtyvyyden lähde. kauneudesta ja lepäillä niiden varjossa, Kuva: Merja Haakana lävöittäm istempaus raportoid aan seura avaan Roihuvuo ri-aiheise en lehteen sekä verk kosivuille kuvituste n kera. Kymmenen kysymystä Roihuvuoresta 1. Roihuvuoren korkein kohta on 35 metriä merenpinnasta. Missä se sijaitsee? 2. Kenellä entisellä roihuvuorelaisella on hallussaan vanhin yhä voimassa oleva yleisurheilun Suomen ennätys? 3. Arkkitehti Jorma Järvi on suunnitellut mm. Pääpostin talon ja Helsingin Uimastadionin. Mitä hän on suunnitellut Roihuvuoreen? on syytä huolehtia uusien puiden istutuksesta. Jonkin verran uutta puustoa on alueellemme viime aikoina juurrutettu. Puistot ovat saaneet valtavan määrän kirsikkapuita, tällä hetkellä niitä on jo noin 250. Musiikkiopistolle istutettiin tammi vuoden roihuvuorelaisiksi valituille Géza ja Csaba Szilvaylle. Ja esimerkiksi Lumikintie 6:een on tänä keväänä istutettu omena-, kirsikka-, luumu- ja päärynäpuita. 4. Ketkä valittiin vuoden 2009 vuoden roihuvuorelaisiksi? 5. Kuinka vanha on Roihuvuori-Seura? 6. Kuka kansainvälisesti tunnettu kapellimestari vietti lapsuutensa Roihuvuoressa? 7. Mistä Strömsinlahteen laskeva Mustapuro saa alkunsa? 8. Mitä Roihuvuoressa toimiva Pro Tuhkimo -liike ajaa? 9. Missä kulkee Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan välinen virallinen raja? 10. Minä vuonna nykyinen Roihuvuoren alue liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nykyinen Vantaa) Helsingin kaupunkiin? Vastaukset sivulla 30 21 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti Tekstit: Riikka szalai roihuvuoren kirkon ohjelmistoa Käyrätorvistit Joonas Parviainen ja Iida Hakkarainen. Kuva: Merja Haakana Fagotisti Anni Heinilä ja bassoklarinetisti Johanna Rinta. Kuva: Merja Haakana Kuva: Press Kuva: Press 22 www.roihuvuori.com Puhallinorkesteri taitoa ja soittamisen riemua iltä tuntuisi soittaa Riemukaaren alla ikuisen tulen palaessa, kun liikennepoliisi pysäyttää Champs-Elysees´n liikenteen? Eikö hetken aikaa tunnu siltä, kuin koko kaupunki olisi pelkkänä korvana ja kuuntelisi? Itä-Helsingin Musiikkiopiston Puhallinorkesteri on sen kokenut ja paljon muuta. Tuoreimpana muistona on kesän Amerikan-kiertue, jonka ohjelmistoa kokoonpano soittaa Roihuvuoren Kyläjuhlien konsertissaan. Kapellimestari haitarin olevan Helena suuri. 40Sinisalo kertoo soittajien ikähenkisessä orkesterissa 12vuotiaan vieressä saattaa istua nelikymppinen soittaja, mutta homma hoituu, sillä yhteinen päämäärä yhdistää. Aikaisemmin lapsen mittoihin sopivia soittimia ei tahtonut löytyä, mutta nykyisin tilanne on toinen. Esimerkiksi saksofonin soittamisen voi aloittaa jo 7­9-vuotiaana. ­ Minä olen sanonut niille, jotka harkitsevat puhallinsoittamista, että kokeilemiseen ei tarvita muuta kuin tavallisen reipas ihminen, joka ei pelkää ääntä. Soittamisen voi aloittaa vielä aikuisiällä, Sinisalo rohkaisee. Käyrätorvisti Joonas Parviainen aloitti 13-vuotiaan murrosiässä, jolloin monet lopettavat. Siitä on kulunut jo seitsemän vuotta ja hänestä on ehtinyt tulla sibeliuslukiolainen. Suhde käyrätorveen on säilynyt. Puupuhaltimien joukosta erottuu muita harvinaisempana bassoklarinetti. Joutsenkaulaisen soittimen takaa löytyy iloisesti hymyilevä Johanna Rinta. ­ Tässä on matala ääni, koska tämä on komppisoitin. On hauskaa olla koko orkesterissa ainoa, joka soittaa bassoklarinettia. Keikkatilanteessa puhallinorkesterilta vaaditaan paljon. Töitä täytyy tehdä kauniin soinnin eteen ja korvan tulee olla herkkänä. Soittajat kuitenkin pitävät orkesterisoitosta: se on monien mielestä kaikkein mukavinta puuhaa. Kustannuksia perheelle hieman syntyy puhaltimien hankinnasta, ja tämän vuoksi sopivan hintaista soitinta etsitään joskus pitkäänkin. Orkesterin seuraavana tavoitteena on patarumpujen ostaminen. Klo 17 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat Klo 18 Pieni iltasoitto, ItäHelsingin musiikkiopiston oppilaat Klo 19 Riparilauluja bändin säestyksellä. Laulamme yhdessä uusia ja vanhoja riparilauluja. Mukana laulattamassa Tomi Kujansuu, Marko Anttila ja bändi Klo 20 Syysillan lauluja kivusta ja toivosta, MiraMaria (laulu) ja JeanBenjamin Roth (piano) Klo 21 Ranskalainen hetki, Henna-Maija Kuki (harmonikka) ja Ville Vannemaa (saksofoni ja piano) Klo 22 Musiikin ja tanssin taikaa illan hämyssä, The Halo Ensemble Kyläjuhlilla Roihuvuoren kirkossa soi (Roihuvuorentie 12­16) Itä-Helsingin musiikkiopisto (Untuvaisentie 10) Musiikkiopistolla (Ahti Sonnisen sali) puhallinserenadeja Klo 19.30 Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkesteri ja puhallinesiintyjiä, johtajana Helena Sinisalo Ranskalaisen hetken aika nikkaa soittava Henna-Maija Kuki sanoo tietävästä jo puolesta vilkaisusta, mitä saksofonisti Ville Vannemaalla on mielessään. Heidän musiikissaan improvisaatiolle on tilaa. Kuki sanoo ihailevansa erityisesti ranskalaista Richard Gallianoa, jolta hän on saanut paljon vaikutteita tangoihinsa. Illan aikana kuulemme Gallianon ja Astor Piazzolan musiikkia sekä pariskunnan omia sävellyksiä. Odotettavissa on räiskyvä ilta. ­ Ville soittaa aina eri melodian, ja minä lähden siitä liikkeelle. Heittäytyminen ei ole pelottavaa vaan hauskaa, Kuki kuvailee. Sibelius-akatemiassa maisterintutkintoaan suorittava pari on syksyllä lähdössä Pariisin konservatorioon vaihto-oppilaaksi. Kuki kertoo olevansa valtavan innoissaan pääsystä nimenomaan Pariisiin opiskelemaan. Ranskalaiselle linjalle on siis luvassa jatkoa? ­ Kyllä, ehdottomasti. Kyläjuhlilla Roihuvuoren kirkossa esiintyy parivaljakko nimeltään Ranskalainen hetki. Muutaman vuoden keikkailu on hionut duon niin yhteen, että kokoonpanossa harmo- Halo Ensemble rohkaisee avautumaan puhaltajien lisäksi yhtyeeseen kuuluu pianisti. Ohjelmassa on Holst, Koechl, Ligeti sekä heprealaiseen kansanmusiikkiin pohjautuva improvisaatio. Ryhmän suomalaisjäsen, sellisti Pauliina Pölönen kertoi kapellimestarin puuttumisen aiheuttavan lisätyötä, sillä jokaisen on opittava myös toisten soittamat osuudet. Jotta työskentely olisi tehokasta, on heidän tunnettava toisensa muusikoina ja ihmisinä. Kulttuuristen ja sosiaalisten raja-aitojen ryteiköstä selviää, kun pelisäännöt on sovittu tarkasti. Toteutuessaan työskentely voi olla kuva, joka heijastaa inhimillisiä rajoja ylittävää yhteyttä ja korostaa kommunikaation merkitystä. ­ Musiikin ammatin lisäksi meitä kristittyinä yhdistää rukous, Pölönen kertoo. Pölösen mukaan kesä kului pääosin kansainvälisillä festivaaleilla Yhdysvalloissa ja Suomessa. Tavoitimme hänet puhelimella Indianapolista, jossa ryhmä osallistui Master Works Festivaaliin. Hän kertoi työpäivien venyneen välillä jopa 14-tuntisiksi. Kun ryhmä nuoria muusikoita eri puolilta maailmaa kohtasivat toisensa, he huomasivat pystyvänsä kommunikoimaan syvemmin ja monella tasolla ilman puhekieltä, taiteen keinoin. Havainnon pohjalta syntyi Halo Ensemble. Klassisen musiikin ammattilaisista koostuva 18 hengen ryhmä haluaa ylittää kulttuuristen kummallisuuksien synnyttämiä raja-aitoja. Yksi ryhmän jäsenistä on viulisti Caroline Chahade, jonka soitin on vuoden 1717 Windsor-Weinsteinin Stradivarius. Demokraattisen ryhmän työskentelytapa on siitä erikoinen, että kapellimestaria ei ole. Jousisektion ja
• Taiteiden yönä pe 27.8. klo 17-20 Energiaa ja elämyksiä Musiikkia ja teatteria kaikenikäisille: mm. Circo Aereo, teatteri IlmiÖ, teatteri Mukamas, lastenmusiikkiorkesteri Loiskis Kierrätyspaikka lastenvaatteille ja leluille ­ tuo ja vie tavaraa tarpeesi mukaan liikunnasta Sisä- ja ulkoliikuntapaikat Ulkoilualueet ja -reitit Veneily ja vesiliikenne Kalastus Leirintä Ohjattu liikunta Liikuntaseurat tysten yö Kierrä a Stoass Yön koko ohjelma netissä: WWW.STOA.FI Koko perheen Tutustu lähiruokaan Työpajoja: tee valokuvakehyksiä, lumpeenkukkia ja rasioita kierrätysmateriaalista Vapaa pääsy www.hel.fi/liikunta Puh. *09 310 8771 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Turunlinnantie 1, Itäkeskus Demarit Kyläjuhlilla Herttoniemen Sosialidemokraattinen Yhdistys on Herttoniemen, Roihuvuoren, Herttoniemenrannan, Tammisalon ja Kulosaaren alueella asuvien demarien oma yhdistys. Olemme esittelemässä toimintaamme Roihuvuoren kyläjuhlilla 27.8. ja Herttoniemen kyläjuhlilla 4.-5.9. Tule tutustumaan ja mukaan toimintaan. ROIHUVUOREN KYLÄJUHLISSA TAVATAAN! Kirkon pihan asukastorilla klo 17 eteenpäin Itäväylän Vasemmisto. Tule kyselemään, keskustelemaan, tapaamaan tuttuja ja mukaan toimintaan. Paikalla ovat myös puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, puoluesihteeri Sirpa Puhakka ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Saarnio. www. herttoniemendemarit.net
• www.roihuvuori.com FAKTOJA STADISTA ­ OSA 3 KAUPUNGIN OVAT KOHTUU- VEEPEE INNOSTAVA JA OPETTAVA HARRASTUS Teksti: eIJA hOLMBERG JA JOHANNA AYDEMIR ASUNNOT VUOKRA- HINTAISIA JA TURVALLISIA www.stadinasunnot.fi Kuva: Jyri Suorsa ammisalon VPK perusti viime vuoden alussa 7­9-vuotiaille tytöille ja pojille varhaisnuoriso-osaston. Palokuntanuor- salossa tällä hetkellä noin 15 poikaa ja tyttöä, kutakuinkin puolet kumpaakin sukupuolta. Vetäjinä toimivat pitkän linjan vpk-aktiivit ja apuohjaajina muutama nuoriso-osastossa jo muutamia vuosia harrastanut nuori. ­ Ensimmäisen kevään nuorimpien ryhmässä oli vain kuusi nuorta ja se oli oikein sopiva määrä aloitella meillekin uutta toimintaa. Sana on kuitenkin kiirinyt ja nyt ryhmään on tullut uusia. Myös lopetta- www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori ten toiminta aloitetaan yleensä vasta hiukan vanhempana, 10­12-vuotiaana, ja tämä varhaisnuorten ryhmä onkin Helsingissä vasta toinen laatuaan. Koko Suomessakin alle kymmenvuotiaiden varhaisnuoriso-osastoja on vain viitisenkymmentä. Nuorimpien palokuntaharrastajien riveissä on Tammi- pOIKIEN KOKEMUKSIA · Roihuvuoren kirkonkellot kutsuvat messuun sunnuntaisin klo 10 ja keskiviikkoisin klo 18 · Roihuvuoren kyläjuhlailtana 27.8. kirkolla konsertteja tunnin välein · Kotieläimet rapsutettavana ja syyssato poimittavana Syystorilla 9.9. klo 16-18 · Syyshäät mielessä? Retrokirkon hääilta 20.10.2010 Teksti: Johanna aydemir Elias ja Roni Roihuvuoresta ovat olleet palokunnan varhaisnuorissa mukana alusta asti. Pojat olivat 7-vuotiaita aloittaessaan ja nyt harrastusta on takana 1,5 vuotta. Mikä palokunnassa on kivointa? ­ Se letkuilla suihkuttelu. Mitäs te suihkuttelette, toisianneko? ­ No ei, me suihkutellaan puskia tai puita. Se on makeeta, kun siitä letkusta voi säätä, että tuleeko kapee suihku joka lentää oikein kauas, vai sellanen ihan pallomainen suihku lähelle. Mitä hyödyllistä te olette oppineet palokunnassa? ­ Me on opeteltu sytyttämään ja sammuttamaan kynttilä oikein. Ja sitten me käytiin metsässä ja puhuttiin siitä, että mitä pitää tehdä jos oikeesti eksyy. Pitää rakentaa suoja että pysyy lämpimänä ja sitten laittaa jotain näkyviä juttuja puun oksille että etsijät voi löytää. Ja sitten me saatiin pilli, joka kannattaa aina pitää mukana, kun lähtee metsään. Suosittelisitteko palokuntaharrastusta muille lapsille? ­ Joo, siellä on kyllä kivaa eikä haluu harkoista ikinä jäädä pois, jos vaan ei oo kipee. Ja aina joskus me päästään ajelemaan paloautolla ja se on tosi kivaa! Kuva: Johanna Aydemir
• EKOO neiden tilalle on halukkaita. Syksylle 2010 on muutama vapaa paikka, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, kertoo osaston vetävä Eija Holmberg. taa mieltä. Kyläjuhlilla Kuva: Jyri Suorsa UUSROIHUVUORELAINEN Roihuvuori ei ollut minulle täysin outo paikka, kun muutin tänne vähän yli vuosi sitten. Muuttomatkakaan ei ollut pitkä. Tammisalosta Lumikintielle on vajaat kolme kilometriä. Askel oli pieni ihmiskunnalle, mutta suuri minulle. Muutin suoraan Disneylandiin keskelle prinssejä, prinsessoja ja vuorenpeikkoja. Jonkinlaisia peikkoja ja menninkäisiä asustaa ainakin ostarilla. Ystävällismielisiä tosin, ainakin toistaiseksi. Toinen suuri ero entiseen asuinpaikkaan verrattuna on elämisen äänet. Kun erittäin hyvä K-kauppa hävisi Tammisalosta omistajien jäätyä eläkkeelle, niin samalla hävisi ihmisten välinen satunnainen höpöttäminen. Elämisen ääniin kuuluu muutakin kuin ihmisten puhetta, mutta pohjimmiltaan hiljaisessa paikassa puhe muodostaa huomattavan osan ihmiselämän äänistä. Luonto puhuu omaa kieltään jopa kaupungissa. Kävin lukion Roihuvuoren yhteiskoulussa ja suuri osa luokkakavereistani asui Roihuvuoressa. Roihiksessa tuli siis vietettyä aikaa. Kouluaika ei piirtänyt mieleeni mitään erityistä alueesta, koska nuorena on muutakin tekemistä kuin katsella, miten asuintalot sijoittuvat luontoon ja missä kunnossa talojen julkisivut ovat. Roihis oli hieno mesta, koska täällä asui hienoja ihmisiä. Elämä ei ollut sen monimutkaisempaa. Omassa sanastossani hieno ihminen ei ole välttämättä Hieno Ihminen, jolla on varallisuutta, vaan luonteeltaan Hieno Ihminen. Itse asiassa en keksi nytkään parempaa määritelmää asuinalueelle, jossa viihdyn. Olen uusroihuvuorelainen enkä vielä ole törmännyt epäkohtiin, jotka kävisivät todella hermon päälle. Ostarilla on Suomen paras fillarihuolto, kaksi ruokakauppaa, kampaamoja, kirjakauppa, kukkakauppa ja ­ baareja. Ei nyt joka lähtöön, mutta lähtöön kumminkin. Lumikintiellä ihmiset keskustelevat keskenään ja grillaavat pihoilla. Tammisalossa tällainen pihaelämä oli tuiki harvinaista. Linnusto on täällä Roihiksessa aavistuksen verran jämäkämpää kuin Tammarissa. Siellä satakielet tuudittavat ihmiset uneen, kun täällä häiriintyneet lokit kirkuvat läpi yön. Disneyland gone bad. Kuva: Satu Lavinen kana. Muistiin varmasti painui sellaista perustietoa, ettei eksyessä hätä niin äkkiä valNuorimmillakin palokuntalaisilla on komeat varusteet palovöineen ja kypärineen. Helsingin pelastusliitto on Yläilmoihin! Oletko miettinyt, että miltä Roihuvuori näyttää yläilmoista, esimerkiksi vesitornin päältä? Nyt tämä on mahdollista kokea, sillä kyläjuhlilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella Helsinkiä samoilta korkeuksilta, yli 50 metristä ­ edes pelastuslaitos ei pääse näin ylös! Pohjoismaiden johtava nostolavoja vuokraava yritys Janneniska tuo nostolava-auton Vuorenpeikontien päähän. Päätähuimaava kokemus on ilmainen. Turvallisuussyistä ei perheen pienimmille lapsille tai päihtyneille. Nostolava-auto Vuorenpeikontien päässä klo 17­20. Mitä vpk:n varhaisnuoret tekevät? Nuorimmat palokuntalaiset harjoittelevat ihan samoja asioita kuin isommatkin, menetelmät on vain suunnattu nuoremman harrastajan tasolle. Harjoitukset pidetään kerran viikossa ja ne kestävät tunnin. Harjoitusohjelmassa on tähän mennessä ollut asiaa palovaroittimista ja yleisesti kodin turvallisuudesta. Lisäksi on tutustuttu palokunnan peruskalustoon ja treenattu niin sanottua perusselvitystä, eli miten sitä vettä saadaan tarpeen vaatiessa otettua vaikka palopostista. Keväällä lapset suorittivat myös Löydä eksyksissä -kurssin. Ensin teoriassa käytiin läpi, miten eksyessä pitäisi toimia, ja sen jälkeen asiaa harjoiteltiin metsäretkellä vanhempien seuratessa mu- avustanut Tammisalon VPK:aa varusteiden hankinnassa, joten uusissa tamineissa kelpaa treenata ja näyttäytyä. Palokuntaharrastus antaa hyviä eväitä perustaidoista ja sellaista osaamista, joita jokainen meistä saattaa jossain elämän vaiheessa tarvita. Harrastus on myös siinä mielessä erikoinen, että se ei maksa lapsille mitään. Omat kumisaappaat on ainoa vaadittu varustus. Tammisalon VPK on yksi Helsingin aktiivisimmista vapaapalokunnista ja sillä on sammutussopimus Helsingin kaupungin kanssa kahdesta yksiköstä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka palokunta toimii vapaaehtoispohjalta, kaksi yksikköä on puolen tunnin lähtövalmiudessa ­ aina. tAINA WEST Palokuntamuseo kiasmassa Roihuvuoressa asuvalla Ars Fennica -palkitulla kuvataiteilija Jussi Kivellä on Kiasmassa esillä hieno palokunta-aiheinen näyttely. Siinä taiteilijan omat nostalgiset lapsuuden palokuntamuistot kohtaavat hillittömällä tavalla muun muassa amerikkalaisen, neuvostoliittolaisen ja virolaisen keräilymateriaalin. Kokonaisuus avaa, miten suurta turvallisuuden tunnetta juuri palokunnat ovat ihmisille tuottaneet ­ jopa silloin kun maailma roikkui ydinsodan partaalla. Teksti: tUOMAS rANTANEN Jussi Kivi: Fire & Rescue Museum, Nykytaiteen museo Kiasmassa 12.9. asti. Partiotoimintaa Roihuvuoren lähistöllä Tiesitkö, että alueellamme on partiotoimintaa? Partiossa opitaan monia hyödyllisiä taitoja ja keskeinen osa toimintaa on leirit, joita järjestetään vuosittain kaikille ikäryhmille. Partiolippukunnat Tammisalon Metsänkävijät ja Tammitytöt ottavat syyskauden alkaessa jälleen uusia jäseniä. Tytöt kokoontuvat Tammisalon kirkon alakerrassa ja poikien kolo sijaitsee osoitteessa Tammisalontie 4. Kaikenikäiset lapset ovat tervetulleita mukaan, kysy milloin eri ikäryhmät kokoontuvat ja missä ryhmissä on tilaa! Lisätietoja voi käydä katsomassa lippukuntien kotisivuilta www.tame.fi ja www.lpk.partio.fi/papa/taty. Voit tulla tapaamaan partiolaisia Teksti: Ilkka Hemminki Partiolaiset kesäleirillä 2010. Kuva: Johanna Aydemir Jussi Kiven kokoelmaa. Kuva: Jussi Kivi Tämä näyttely oli esillä myös viime vuoden Venetsian biennalessa, joka on yksi maailman merkittävimpiä nykytaiteen tapahtumia. Vastaanotto oli innostunutta. myös Elojuhliin Tammisalon liikenneympyrään torstaina 19.8.2010 klo 18.30. Lisäksi alueen partiolaiset esittelevät toimintaansa Herttoniemessä K-supermarket Hertan edustalla lauantaina 28.8.2010. 25 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti N Kuva: arkistosta talot eli Nutat ovat tuttuja tapaamispaikkoja ympäri kaupunkia, niin myös Roihuvuoressa. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että kesäisin nuorisotalojen toiminta jalkautuu suureksi osaksi ulos, kaupungin turuille, toreille ja rannoille. Fallkullan kotieläintilalla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tutustua maatilan eläimiin, kuten lampaisiin, ankkoihin, sikoihin ja hevosiin sekä halutessaan osallistua niiden hoitoon ja tilan kesäpuuhiin. Kirjaston kanssa varustettu KesäDösä puolestaan kiertelee lähiöitä, uimarantoja ja kesän nuortentapahtumia. Dösästä voi lainata kirjastokortilla lehtien ja kirjojen lisäksi vaikkapa ulkopelivälineitä tai elokuvia kesän ratoksi. Viime kesänä avattu Pihlajamäen nuorisopuisto on varsinainen runsaudensar- MieT Kuva: Kuva: MieTo ry tarjoaa tekemisen mahdollisuuksia mas Linja -projektin toiminnasta. Se oli tarkoitettu alueen pitkäaikaistyöttömille miehille, ja sen ajatuksena oli mielekkään tekemisen kautta tukea ihmisten selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Projektin loppuessa miehet halusivat jatkaa, ja koska viranomaisMielekäs tekeminen hypiireissäkin oltiin tyytyväisiä projektiin, syntyi kaupungin tukema yhdistys järjestämään toimintaa. Vuonna 2002 yhdistys sai Suomen mielenterveysseuran paikallisyhdistyksen aktiviteetit statuksen. Yhdistyksen ovat avoimia kaikille: miehille, naisille, nuorille, vanhoille, niin työssäkäyville kuin työtvässä seurassa on MieTo:n eli Mielekäs Toiminta ry:n juttu. Vuonna 2001 perustetun Kaakkois-Helsingin mielenterveysseuran tehtävänä on tarjota alueen asukkaille mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen toimintaan. Yhdistys sai alkunsa Suomen mielenterveysseuran Kol- 26 26 ten kesä r o u äj a sy ä k sy Teksti: Vesa Soikkeli Ylen Summeri-nuortenohjelman lähetykset kesäkuussa kuvattiin suorana Pihliksen nuorisopuistosta. Tammisalon ja Laajasalon edustalla sijaitseva Itä-Helsingin helmi eli Vartiosaari tarjoaa 11­17-vuotiaille monenlaisia kesäaktiviteetteja. Tavoitimme Roihuvuoren nuorisotalon työntekijän Esa Kytösahon ulkovuorosta Vartiosaaresta. Taustalta kuuluvista kisailun äänistä päätellen nuoriso oli löytänyt tiensä paikalle. ­ Kyllä, nytkin on kolmisenkymmentä nuorta ja lisää varmasti tulee, kun on näin kaunis päivä. Meillä on järjestetty venekuljetus Laajasalon puolelta laiturista puolen tunnin välein. Oleskelun, vesileikkien, rantalentiksen ja muun kisailun lisäksi Vartiosaaressa järjestetään kursseja, joihin ilmoittaudutaan erikseen. Teemoina ovat kuluvana kesänä muun muassa JRock, seikkailu, kirjansidonta ja teatteriilmaisu. Kysyimme myös, että milloin toiminta jälleen alkaa Roihuvuoren nuorisotalolla, ja mitä uutta on luvassa syksylle 2010. Nuorisotalon syyskausi käynnistyy 16.8. ja luvassa on entisten liikunta- ja kädentaitokerhojen lisäksi poikaryhmä sekä yhä laajemmin teatteri-ilmaisua, sillä Esa on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja. Mukaan tamalla näihin iloihin jäjollei pääsee täyttämällä ja palautnuorisotoimen senkorttihakemuksen, jäsenkorttia vielä ole. Menneen kesän tunnelmia Vartiosaaresta ja jäsenkorttihakemuksen löytää sivustolta nuoriso.hel.fi/vartiosaari. www.roihuvuori.com aupungin nuoriso- vi. Puiston eri alueilla voi pelata korista, sählyä ja jalkapalloa, skeitata tai vaikka kokeilla BMX-pyöräilyä ­ tai sitten vain chillailla rauhassa. iesitkö että... Nykyinen yläaste aloitti yhteiskouluna ja syntyi vanhempien aloitteesta. Sodan jälkeen Helsingissä oli vain yksi valtiollinen oppikoulu. Vanhemmat perustivat Roihuvuoren Oppikouluyhdistyksen 1958, joka keräsi koulun perustamiseen kolme miljoonaa silloista markkaa alle vuodessa. Teksti: Jari Hartikainen tömille, opiskelijoille ja eläkeläisille. Yhdistyksellä on vene ja Vartiosaaressa sijaitseva mökki, joiden kunnostaminen on juuri sopivaa tekemistä yhteiseksi hyväksi. Saaressa olevan palstan viljeleminen tarjoaa mullan tuoksua ja raikasta ulkoilmaa. Elokuvissa on käyty ja museoihin sekä näyttelyihin on tutustuttu isommallakin porukalla. Liikunnassa etenkin keilaaminen on ollut osallistujien suosikki. MieTo:n kehittyminen osoittaa vapaaehtoisen kansalaistyön merkityksen ja vahvuuden. Mietolaiset itse ovat varsin ylpeitä järjestöön kuulumisesta: kun ihmisille an- netaan mahdollisuus työskennellä oman itsensä hyväksi, toiminta kehittyy ja heijastuu laajemmalle ­ koko yhteisön hyväksi. Se vaatii organisoitumista ja jonkin verran taloudellisia resursseja, mutta suurin voimavara ovat kuitenkin yhteisestä asiasta kiinnostuneet ihmiset. Asukaspuiston rakentaminen alkaa elokuussa! Kuten monet varmasti muistavat, on Roihuvuoreen Nuorisotalon viereen tulossa uusi ja upea asukaspuisto. Puiston suunnitteluun ovat monet roihuvuorelaiset osallistuneet puolentoista vuoden sisällä ja nyt alkaa tapahtua. Tilakeskuksen arkkitehdin Tapani Koivulan mukaan rakennustyöt käynnistyvät vielä tämän kesän aikana. Osa kiipeily- ja leikkitelineistä on jo tilattu, ja ensimmäiset lapionpistot isketään elokuussa. Asukaspuiston toteuttamisesta vastaa kaupungin rakennusyksikkö Stara. MieTo:n toimintaan voi tulla tutustumaan kesäaikaan Vartiosaaren mökille ja 1.9. alkaen Roihuvuoren kirjaston alakertaan. Lisätietoa osoitteesta www.mieto.fi
• Aikapankissa vaihdetaan palveluita aikaa vastaan Kumpulasta, jossa joukko kotiäitejä lähti ideoimaan tapoja saada apua arjen tarpeisiin. He muistivat lukeneensa maailmalta onnistuneita tarinoita vaihtopiireistä ja päättivät perustaa sellaisen alueelleen. Kiinnostuneita alkoi liittyä mukaan ympäri pääkaupunkiseutua, ja niinpä Kumpulan vaihtopiirin nimi muutettiin untuuko, etkeväällä Stadin Aikapankiksi. Paitsi alueellista ulottuvuutta, nimenmuutoksella haluttiin korostaa myös toiminnan yhteyttä kansainväliseen timebanking-liikkeeseen. Aikapankki on vastalause sille, että elämässä tulisi pärjätä yksin. Järjestelmässä jaetaan yhteisön taitoja esimerkiksi niin, että innokas ompelija tarjoaa korjausompelua muille jäsenille, ja saa itselleen apua vaikkapa lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä. Näin Aikapankki vahvistaa paikallisyhteisöjä. Periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä artä oma aika ei riitä kaikkeen, mitä pitäisi saada tehdyksi? Vai onko niin, että aikaa kyllä olisi, jos vain voisi jakaa tekemisten taakkaa ­ ja sitten vastavuoroisesti tehdä jotain sellaista, mikä itseltä sujuu luontevimmin? Yksi tykkää kokata, toinen taitaa vieraan kielen, kolmatta ilahduttaisi ottaa lapsi tai koira hoitoon, neljäs lähtisi mielellään mummon seuraksi museoon... Stadin Aikapankki eli STAP sai alkunsa vajaa vuosi sitten vokkaita. Tämä kyseenalaistaa nykyisen käsityksen siitä, mikä on arvokasta työtä ja lisää kaikille mahdollisuuksia saada apua tarpeiden mukaan. Vastavuoroisessa Aikapankissa kaikki jäsenet saavat ja antavat eli jokainen jäsen on tärkeä. Monilla naapuriapu alueilla tunnevaihdon yksikkönä on aika ja valuuttana tovi. Kaikkien palveluiden arvo mitataan niihin kuluneella ajalla, joten yhden työtunnin arvo on yksi tovi. Stadin Aikapankkiin on reilun puolen vuoden aikana liittynyt yli 250 jäsentä ja sen verkkotorin tarjouksien kirjo on jo nyt vaikuttava: tavanomaisempien hoito- ja siivoustarjousten ohella löytyy heprean opetusta, ravintoneuvontaa tai lomakoti lemmikkiKuva: Sanna Pelliccioni Teksti: h a koppelom nna äki taan toki ilman vaihtopiiriäkin. Ongelmana saattaa kuitenkin olla se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Voi myös tuntua vaikealta vaivata aina samoja naapureita avunpyynnöillä. Aikapankki laajentaa avun saajien ja tarjoajien verkostoa ja tarjoaa välineen tasapuolisiin vaihtoihin. Suomessa toimii useita aikapankkeja ja vaihtopiirejä, joissa palveluita ja tavaroita vaihdetaan ilman virallista valuuttaa. Stadin Aikapankissa palveluiden käärmeelle. Käytännössä aikapankin vaihtomarkkinat löytyvät verkosta. Stadin Aikapankki on osa kansainvälistä Community Exchange Systems -verkostoa, johon kuuluu erilaisia paikallisraharyhmiä ja aikapankkeja lähes 30 eri maasta. Kaikki ryhmät ovat yhteydessä toisiinsa niin, että myös kansainväliset vaihdot, esimerkiksi majoittuminen tai käännösapu, ovat mahdollisia. Aikapankki Kaakkois-Helsinkiin Vaikka aikapankki mahdollistaa jopa kansainväliset vaihdot, on useimpia vaihtoja luontevinta toteuttaa lähinaapurustossa. Stadin Aikapankin verkkotorin aluesuodattimen avulla voi hakea oman asuinalueensa vaihtotarjouksia ja -pyyntöjä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kaupunginosakohtaisten aikapankkiryhmien kehittämisen niin, että yhteys myös verkostoon säilyy. Toistaiseksi Stadin Aikapankilla on eniten jäseniä syntysijoillaan Kumpulan ja Käpylän suunnalla, mutta verkkotorin aluevalikosta löytyvät jo esimerkiksi Roihuvuori, Herttoniemi ja Herttoniemenranta. Nyt näillä alueilla on vasta yksittäisiä jäseniä, mutta toimintaa on tarkoitus aktivoida Kaakkois-Helsingin suunnalla. Helpoiten alueen aikapankkitoiminta lähtee käyntiin, kun verkossa tapahtuvien vaihtojen tueksi järjestetään silloin tällöin jäsentapaamisia, jossa potentiaaliset vaihtokumppanit tulevat tutuiksi. Tule mukaan suunnittelemaan alueemme aikapankkitoimintaa asukasiltaan tiistaina 28.9. klo 18 Roihuvuoren kirjaston (Roihuvuorentie 2) asukaskahvilaan! Lisätietoa Aikapankeista: Stadin Aikapankki: stadinaikapankki.wordpress.com Community Exchange Systems (CES) -verkosto: www.ces.org.za SALON CAPILL NINA Jalkahoito ............................. 1,5 tuntia / 55 Kestoripset ............................ 2 tuntia / 70 Väripaketti alkaen ................. 83 Tukikäsittely paketti ............. alk. 81 (sis. hiusten leikkaus ja kampaus) Kestoväri kulmat ja ripset ...... 25 Hitsaajankatu 15 · (09) 755 3099 · www.saloncapill.com 27 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti energiansäästöviikko tulee ­ liity mukaan! Neljä vinkkiä taloyhtiöille Energian tehokas käyttö on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista toimintaa, jota ei saavuteta yksittäisillä tempuilla. Talonyhtiöt ovat osaltaan merkittävässä roolissa, ja kiinteistöjen energiankulutusta ja -laskua on mahdollista leikata yksinkertaisilla toimilla. 1. Teettäkää energiakatselmus tai erillinen energiatodistus Asiantuntija tutustuu perusteellisesti rakennuksen energian käyttöön ja tekee ehdotuksia energiankäytön tehostamiseksi. Monet keinot eivät vaadi investointeja, pelkät säädöt voivat riittää. Samalla voidaan teettää energiatodistus. 2. Seuratkaa energian ja veden kulutusta Lähtötilanne on tiedettävä ja kulutusta on seurattava, jotta nähdään säästötoimien vaikutukset. Myös asukkaille kannattaa tiedottaa säännöllisesti, sillä heillä on suuri vaikutus energian kulutukseen. 3. Valitkaa keskuudestanne Energiaekspertti Energiaekspertti on vapaaehtoinen asukas, joka perehtyy energia-asioihin ja neuvoo asukkaita lämmön ja sähkön käytössä. Energiaekspertille on tarjolla tukimateriaalia ja ohjeita Motivan sivuilta. 4. Huomioikaa energian käyttö remonteissa ja huolloissa Uusitaanko teillä yhteisten tilojen valaistusta? Hankkikaa valaisimet, joissa on pienloistelamput ja liiketunnistimet. Ikkunaremontti edessä? Valitkaa energiatehokkaat A-luokan ikkunat. Entä putkiremontti? Hankkikaa huoneistokohtaiset vesimittarit, jolloin vedenkulutus laskee noin 20 prosenttia. Kuva: Merja Haakana Roihuvuoren koululaiset ja päiväkotien lapset osallistuivat katuliituprojektiin, jossa väritettiin Roihuvuorentietä kirjastolta kirkolle asti. Kuva: Merja Haakana Päivän aikana käytettiin lähes 4 000 katuliitua. Kuva: Henriikka Oksman 28 www.roihuvuori.com Teksti: Kimmo Rautiainen Energiansäästöviikkoa on vietetty syksyisin lokakuussa jo yli kymmenen vuoden ajan. RoihuvuoriSeura ilmoittautui mukaan kampanjaan, ja suunnitelmissa on pitää energiatehokkuuteen liittyvä asukasilta kampanjaviikolla 41. Tarvetta energian säästämiseen ei tarvitse enää perustella, sillä energialaskun pienentäminen ja ympäristön säästäminen ovat riittäviä porkkanoita. Tehokas energiankäyttö on hyvä juttu ­ mutta mitä kerrostalon asukas tai taloyhtiö voi tehdä? Energiansäästöviikko on hyvä hetki muistuttaa järkevästä energian käytöstä. Neljä vinkkiä kerrostaloasujalle 1. Tee matkat kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä Suuri osa energiasta kuluu liikkumiseen. Pääkaupunkiseudulla on toimiva julkinen liikenne, jota kannattaa hyödyntää. Lyhyillä matkoilla kävely ja pyöräily on näppärin ja terveellisin tapa kulkea. 2. Vaihda hehkulamput energiansäästölamppuihin Hehkulamput poistuvat vähitellen markkinoilta, mutta energiatehokkaampia vaihtoehtoja on tarjolla. 3. Sammuta valot ja laitteet, kun et niitä tarvitse Yksinkertainen neuvo, joka helposti unohtuu. Jääkö sinulla valot tai televisio turhaan päälle? Valmiustilassakin laite kuluttaa energiaa, samoin kuin kännykän laturi ilman kytkettyä matkapuhelinta. Muista myös tietokoneen virransäästöominaisuudet. 4. Vertaa laitteiden energiankulutusta Energiamerkki on helppo tapa vertailla energiankulutusta. Merkinnän käyttö laajenee ja tämän vuoden aikana se otetaan käyttöön televisioissa ja autoissa. Lisätietoa aiheesta: www.energiansäästöviikko.fi www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot www.lampputieto.fi Mikä Energiansäästöviikko? Energiansäästöviikko toistuu joka vuosi lokakuussa viikolla 41. Kampanjan aikana työpaikoilla ja kouluissa sekä erilaisissa yhteisöissä etsitään ja esitellään hyviä keinoja, joilla säästää energiaa. Tänä vuonna myös kotitaloudet tai yksittäiset ihmiset voivat ensimmäistä kertaa liittyä mukaan. Mitä kampanjassa tehdään? Kampanjan nettisivuilla voit ilmoittautua mukaan, jolloin saat oman henkilökohtaisen sivun. Osallistuja voi merkitä itselleen palvelussa jo valmiiksi annettuja energiansäästövinkkejä tai jakaa oman vinkkinsä muiden kanssa. Samoin muiden haastaminen mukaan kampanjaan tapahtuu verkkosivujen kautta. Katuliituprojekti Kyläjuhlilla Kirpputori Roihuvuorentien varrella Tulevissa kyläjuhlissa on jokaisella mahdollisuus myydä vanhoja tavaroita Roihuvuorentien varrella, sillä kirkolla ei järjestetä erillistä kirpputoria. Myyntipaikka on maksuton, ja järjestäytyminen aloitetaan Roihuvuorentie 5:n kohdalta suuntautuen mäkeä ylöspäin. Tavarat voi levittää kätevästi nurmikolle piknikliinan päälle. Koko päivä on aikaa myydä ja samalla nauttia lasten katupiirtelystä ja yleisestä juhlatunnelmasta. Ihmisvilinä Roihuvuorentiellä on taattu.
• Roihuvuoren kylälehti Kuva: Susse Huhta rä on kasvanut entisestään ja toimintaa on myös laajemmalla alueella kuin viime vuonna. Roihuvuorelaiset ovat ottaneet juhlat omakseen ja tänä Roihuvuoren palvelutalossa on senioreiden valokuvausryhmä Linssin näyttely 20.8.­ 20.9.2010. Kuvat on ikuistettu kesäisillä kuvausretkillä Roihuvuoressa ja Helsingin jugend-keskustassa. Näyttelyn teemana on "pysähtyminen ­ miten löytää uusia näkökulmia tutussa ympäristössä". Valokuvanäyttelyn katsojilla on mahdollisuus äänes- 30 www.roihuvuori.com Kyläjuhlat osana alueen yhteisöllisyyttä Roihuvuoressa on siis virinnyt yhdessä tekemisen meininki. Yhä useampi haluaa kokea asuinalueensa muunakin kuin yöpymispaikkana. Asukkaiden aktiivisuus on viimeisen vuoden aikana näkynyt lukuisissa tilanteissa, seuraavassa muutamia niistä. Kun pormestarin itsenäisyyspäivän vastaanotto neljäsluokkalaisille siirrettiin sikainfluenssan takia joulukuulta maaliskuulle, osa vanhemmista järjesti oman itsenäisyyspäivän vastaanoton lapsille "oikeana" päivänä. Kirjaston kahvilan toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin. Kahvilaan on saanut paljon lahjoituksia, kuten huonekaluja ja muuta tarpeellista. Vapaaehtoiset asukkaat ovat innokkaasti leiponeet ja tarjoutuneet vapaaehtoistyöntekijöiksi, jopa siinä määrin että aukioloaikoja olisi mahdollista laajentaa nykyisestä kahdesta päivästä kolmeen tai neljään. Kesäkuussa Pro Tuhkimo -liikkeen vanhemmat jakoivat perinteisen kaupungin leikkipuiston kesäruuan puiston lapsille. Muutoinkin vanhempien pitämä asukaspuistotoiminta on tarjonnut mahdollisuuden oleskella ja toimia myös vanhassa, kaikenikäisille lapsille parhaiten toimivassa puistossa. Kesällä siellä toimi myös itsepalvelukahvio. Yhä useampi taloyhtiö alueella on ottanut käyttöön oman laajakaistaverkon, jota talon asukkaat pitävät itse pystyssä vapaaehtoisvoimin. Tämä on mahdollistanut asukkaiden internetkulujen pysymisen Roihuvuoren kyläjuhlatoimikunnan puolesta muutamassa eurossa kuukaudessa muutamien kymppien sijaan. Taloyhtiöiden talkoot ja lenkkisaunat ovat myös hyvä ja tärkeä keino edistää yhteisöllisyyttä ja asukasviihtyvyyttä. Roihuvuori-Seuraan on viimeisen kahden vuoden aikana virrannut uusia jäseniä, jotka ovat halunneet osallistua seuran toimintaan tai vain tukea seuran toimintaa 10 euron jäsenmaksulla. Näin alueen hyväksi tehtävän toiminnan laajentamiseen on paremmat mahdollisuudet. Kun jäsenmäärä kasvaa, myös seuran painoarvo asukkaiden edustajana on suurempi. oihuvuoren kyläjuhlia järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtumien mää- vuonna kyläjuhlille on tarjottu niin paljon ohjelmaa, että osasta on jouduttu kieltäytymään. Sopivia esiintymispaikkoja ja -aikoja ei ole ollut enää tarjolla. Myös kevään hanami-juhlia oli myös järjestämässä enemmän alueen asukkaita kuin aikaisemmin. ikkelä Otto-ville m Valokuvanäyttely palvelutalossa tää suosikkikuvaansa 20.­26.8. Voittajakuva julkistetaan palvelutalossa kyläjuhlapäivänä 27.8. klo 12.30. Parhaasta kuvasta teetetään suurennos palvelukeskuksen seinälle, ja äänestäjien kesken arvotaan myös voittaja, joka saa palkinnoksi äänestämänsä suosikkikuvan kehystettynä. Valokuvauskerho Linssin vetäjinä ovat toimineet sosiaaliohjaaja Maarit Ajalin ja ohjaaja Riikka Karvonen. Valokuvien näytteille asettelu on tehty yhteisvoimin ryhmäläisten kesken. Valokuvanäyttelyn vieraat voivat tutustua myös palvelukeskuksen syyslukukauden ohjelmatarjontaan. Tarjolla on muun muassa liikuntaa, kulttuuria ja retkiä. iesitkö että... Ensimmäinen kauppa oli Elanto, ja se sijaitsi nykyisessä Ruiskumestarin talossa. Kerrostaloja alkoi nousta Roihuvuoreen 50-luvun alussa. Ensimmäisenä valmistui Roihuvuorentie 5, johon asukkaat muuttivat maaliskuussa 1955. Ostari on rakennettu 1958. Vastaukset tietovisan kysymyksiin 1. Roihuvuoren ala-asteen kohdalla Vuorenpeikontien päässä. Kirkon mäki on 32 metriä ja vesitornin mäki 28 metriä korkeat. 2. Kolmiloikan Suomen ennätys, tasan 17 m, on vuodelta 1968, ja se on Pertti Pousin nimissä. iesitkö että... Porolahden koulu valmistui 1957, ja jo ensimmäisenä vuonna koulussa oli 800 oppilasta. Neljäntenä vuonna oppilaita oli yli 1400 ja suurimmillaan oppilasmäärä kohosi yli kahden tuhannen. Uuden kerrostalon valmistuessa, kouluun saattoi ilmestyä 60 uutta oppilasta. Koulua käytiin kahdessa vuorossa. 3. Talot Tuhkimontien ja Roihuvuorentien rajaamalla alueella. 4. Veljekset, muusikot ja musiikkikasvattajat Géza ja Csaba Silvay. 5. Täyttää tänä vuonna 50 vuotta. 6. Esa-Pekka Salonen. 7. Kontulasta. 8. Kaupungin leikkipuistotoiminnan palauttamista perinteiseen paikkaan Tuhkimontie 10­12:een. 9. Johan Sederholmin tietä pitkin. 10. Vuonna 1946 ns. suuressa alueliitoksessa.
• smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n www.no vajagaz eta.fi ujournalismia opoliittista laat odessa Kosm neljä kertaa vu lo.fi www.mondedip ,, Ihmisen elämää ei voi kuvata ,, vain yhdellä sanalla. Charles Foster Kane on kahdeksan kirjakauppaa. Rosebud on nettikauppa. Rosebud on Voima-lehden suurin osakas. Rosebud on mukana kustantamassa Into-sarjan pamfletteja, Novaja Gazetaa ja Le monde diplomatiqueta ­ suomeksi, tietenkin. Rosebud näkyy messuilla, kirjakinkereillä ja festareilla. Vallankumoushenkinen pyrkimys oikeudenmukaisempaan maailmanjärjestykseen. Tämän taustaidean huomaat Rosebudin laajoissa ja hyvin pohdituissa valikoimissa. Missä vaan kirjoja kaivataan. Tervetuloa tutustumaan! www.rosebud.fi Ateneumin kirjakauppa Kiasma-kauppa Kaapelin kauppa, Kaapelitehdas Like-kirjakauppa, Iso Roba 20 Kirjakauppa Rosebud, Mariankatu 21 Kolmen sepän kauppa, Hansakuja, Kaivopiha Korjaamo Shop, Töölönkatu 51 Kurvin kirja, Hämeentie 48 normihomolehti .fi Oisko aika Miks ku kaan ei syötä mulle? A? JO UK KU ETT A VA IHTAA OIS KO AIK LEH TI 1/2 010 NO RM IHO MO vaihtaa jou k kuetta? Kyllä, haluan tilata Normihomolehden! l Keneleä s ku on oi a? juhli A NAISIA, JOTK AT PUKEUTUV TKA IKSI, JO MIEH AT PUKEUTUV NAISIKSI A LOLA VANILLY RIPITTÄYTY nhl ­ normihomolehti on riippumaton kulttuurilehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi nyt kesäkuussa. Lehti ilmestyy vuonna 2010 neljä kertaa. Heteroystävällinen ja sukupuoliroolirajoja laajasti tutkiva nhl etsii uusia, vinoja näkökulmia kulttuuriin, politiikkaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Normihomolehti ilmestyy vuosittain 4­6 kertaa. Tilaa nyt seuraavat neljä numeroa hintaan 25 euroa. Näin varmistat että saat lehden. Samalla tuet käynnistyvää lehteä omalla panoksellasi. ps. Tilaajana olet halutessasi oikeutettu myös nhl:n sisäpiiritarjouksiin. tilaaja Voima Kustannus maksaa postimaksun NEN OIKEISTOLAI N DRAG QUEE OTSIN REPII RU AA EDUSKUNT VODKA ON I AR UUSI KUOH ITIT ME SODOMI MIESSIKA, PELIPOIKA JA FEMINEM osoite PRINSES SA MADELE INE 25 allekirjoitus G IN TA IN T LS AR H EM O K HO NEL NORM JÄ NUMER KOT II IH O M O L E OA HT N KAN NETTU EÄ NA sähköpostiosoite NHL Voima Kustannus Oy Vastauslähetys Sopimus 5000521 00003 Helsinki sähköposti on vain tilausyhteydenpitoa varten. kyllä, haluan myös nhl:n postituslistalle mahdollisten kutsujen ja erikoistarjousten toivossa. maksajan nimi ( jos eri kuin tilaaja ) osoite NHL_215x148,5_300dpi.indd 1 17.6.2010 10.29
• Puukeskus Herttoniemi Sorvaajankatu 6 · puh. 020 55 66134 Palvelemme: ma­pe klo 7­18 · la klo 9­15 Tarjoukset voimassa 31.8.2010 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. w w w. p u u ke s k u s .f i HERTTONIEMEN PUUKESKUKSESTA KOTIIN JA MÖKILLE Miksi ajaa kauemmaksi kun puutavaran ja rautakauppatuotteet saa lähempääkin. SAUNAAN PIHA Runsaasti puutuotteita piharakentamiseen: Piharakennuksia, aitaelementtejä, kukkalaatikoita, puutavaraa eri puulajeissa, Profi Deck -puukomposiittia, piharitilöitä... SAUNAPANEELI LEPPÄ Ihastusta herättänyt Viivapaneeli 15 x 68 mm STP 15 x 90 mm, pituudet 2400 ja 3000 STP 15 x 120 mm 180 225 325 jm jm PYÖREÄ PÖYTÄ Haderup Rondo jm 299,16,- kpl LAUDE LEPPÄ SHP 28 x 90 mm SHP 28 x 120 mm ...lisäksi: valmiita laudetasoja (haapa ja leppä), jakkaroita. Saunapuutavaroita myös kuusi, tuija, abachi, lämpökäsitelty mänty ja haapa. Pidämme jatkuvasti sisäverhouslaudoista ja lattialaudoista myös edullisempia talouslaatuja, kannattaa tutkailla... MÄNTYLATTIALAUTA Talouslaatu 28 x 95 mm 3 480 60 AITAELEMENTTI Aita 114 1800 x 770 mm kpl jm jm 5 mm Huom. t4 hirttä! is a vahvu GRILLIKATOS Toimitus sisältää myös teräsosat kattopalkkien kannatusta varten. 2970 x 2970 mm / 8,8 m2 1690,Tammiston Puu KESTOPUISET Kukkalaatikot vihreä ja ruskea Piharitilät 21 mm vihreä ja ruskea 600 ja 800 mm kpl 1 39 jm SISÄVERHOUSLAUTA STV Oksamänty 14 x 120 mm ALE ­20% ALE ­20% STP Kuusi 14 x 95 mm 099 059 yös Muista m et! kiinnikke Fischer jm LUNADECK-TERASSILAUTA Lämpökäsitelty mänty SHP 26 x 92 mm. Kiinnitysuralla. jm 255 345 1 159 jm VINORIMA Lämpökäsitelty mänty 42 x 42/28 mm. jm OVET PUUKESKUKSESTA ULKO-OVI PK 10 9­10 x 21 M valkoinen. ERIKOISTARJOUS PAINEKYLLÄSTETTY TERASSILAUTA SHP 28 x 95 mm, täys39 PUUTAITEOVI JORO MTO120 Valkoinen 970 x 2025 mm Kotimainen! 285,305,- kpl särmäinen. Vihreä. SHP 28 x 95 mm, täyssärmäinen. Ruskea. jm jm PK 20 9­10 x 21 M valkoinen. PK 10 PK 20 kpl 199,- kpl PROFI DECK PATIOLANKKU 28 x 150 x 4000 mm. Kuusi väriä: Kivenharmaa, Yönmusta, Lumensininen, Syksynruskea, Hopeanvihreä, Lämmin Beige. Ulko-ovien hinnat eivät sisällä pintaheloja. MÄNTYLIIMAPUULEVY 18 x 300 x 2500 mm 650 jm 1690 kpl TYÖPÖYTÄTASO Tammi A/B 30 x 620 x 3500 mm 299,1590 Runsas valikoima veneenrakentajan tuotteita mm. · lämpösaarnilaudat - ja listat · mahonki- ja teak-vanerit · veneenkansilaminaatit · ruostumattomat ruuvit kpl PUUÖLJY Rustik 0,75 l prk Valtakunnallisiin yritysnumeroihin soitettujen puheluiden hinnat: Matkapuhelimesta 0,821 + 0,149 / puhelu · Lankaliittymästä 0,821 + 0,02 / puhelu