• BITMASTER Varaa Joulusiivous ajoissa! Kotisiivousta Rööperissä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella TIETOKONEHUOLTO K A A R T I N K O T I K A U P PA Isänpäivänäkin herkut aamusta iltaan ? tietysti mukavimmasta kivijalkakaupasta! Mässäile tai pihistele, autamme molemmissa! Avoinna: Korkeavuorenkatu 19 ma-la 8-22 00130 Helsinki su 9-22 09 174 580 info@kaartinkotikauppa.fi | facebook.com/kaartinkotikauppa Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi RööperinLehti Viikot 45-46 ? Nro 19/2014 ? 10. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY Täyden palvelun autokorjaamo. RENKAIDEN- Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit VAIHTO alk. ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit. Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset OPETUSPOLJIN + ASENNUS YKSITYISKÄYTTÖÖN Nettiajanvaraus, kuukauden kampanja ja paljon muuta: 25? SOITA JA VARAA AIKA! 370? Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI ? www.jarrupoljin.fi 0500 504 390 ? 09-626 412 ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi DELUXE BEAUTY TARJOUKSIA Uudet ripset ............................ 60? Uudet volyymiripset ........... 75? Hiustenpidennykset ? koko pää..............................350? Hampaiden valkaisu ..........119? Geelikynnet uudet ............... 60? ? huollot .................................... 50? Myös kestopigmentoinnin kaikki palvelut. Tuhatjalka hoitaa lemmikkisi - tervetuloa Tuhatjalkaan! Ajanvaraus 075 759 0061* Ma-pe 7-20 *11,18 snt/min + mpm. Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Klinikka avoinna: Ma, ke, pe klo 8-16, ti ja to 12-20 Tiesitkö, että ikäihmisenä Sinulla on mahdollisuus saada kodinhoitopalvelut ilman arvonlisäveroa! (norm. 90?) (norm. 105?) (norm. 600?) (norm. 150?) (sis. ranskalaisen) (sis. ranskalaisen) VARAUKSET puh. 0400804628 Kuvia voi katsoa fb/deluxebeauty Hietalahdenkatu 2, 00180 Helsinki Perinteinen Parturiliike Raija Koso Tervetuloa! Punavuorenkatu 18, p. 09 66 44 61
• Nro 19 ? Viikot 45-46 2 le l i e m e l u T in u k n e n n e t ä t e men i! s o herm TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Laitteiden asennuspalvelu ? Ohjelmistojen asennuspalvelu ? Tietojen palautus ? Vikaselvitykset ? Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haittaohjelmien poisto GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Muista maltti talviliikenteessä! Opi turvalliseksi kuljettajaksi kanssamme. Uudet kurssit alkavat 17.11 ja 1.12 klo 17. MYÖS AUTOMAATTIVAIHTEINEN AUTO! Tervetuloa! Drive safely on the slippery roads! Learn the winterdriving with us. New course in ENGLISH starts on Nov 10th and 24th at 5 PM ALSO AUTOMATIC CAR! Welcome! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
• 10. vuosikerta ? nro 19 Viikot 45-46 Helsinki-Vantaalle rakennetaan 3 000 uutta pysäköintipaikkaa Finavia aloittaa lentoasemalla pysäköintitalo P5:n laajennustyöt. Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. ??Lentoaseman infrastruktuuri kehittyy tulevina vuosina valtavasti, kun Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Mitä enemmän matkustajamäärä kasvaa, sitä enemmän tarvitaan myös parkkipaikkoja. ? P5:n laajennuksella varmistamme matkalle lähdön sujuvuuden myös silloin, kun terminaalin laajennustyöt ovat käynnissä ja matkustajia on kentällä entistä enemmän, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Laajennustöiden myötä P5:een tulee noin 3 000 uutta autopaikkaa. Nykyiseen rakennukseen tehdään kaksi lisäkerrosta ja pysäköintitalon viereen rakennetaan kokonaan uusi lisäosa. Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo, että investoinnin kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa. SRV Rakennus Oy:n kanssa solmitun sopimuksen työllisyysvaikutus on noin 350 henkilötyövuotta. Lähes kaksi vuotta kestävät työt käynnistyvät lokakuun lopulla työmaa-alueen valmistelevilla töillä. Marraskuussa käynnistyvät maarakennus-, louhinta- ja räjäytystyöt. Laajennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2016. ? Meillä on pitkäaikaista osaamista vaativien pysäköintilaitosten rakentamisessa. Olemme rakentaneet muun muassa Helsinki-Vantaan nykyisen P5-pysäköintilaitoksen, joka valmistui vuonna 2001, kertoo tuotan- Ajankohtaista Kaupungin talousarvioehdotus valtuustoon ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 27.10. esityksen ensi vuoden talousarvioksi, joka menee nyt kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kaupunginhallitus teki kaupunginjohtajan pohjaesitykseen joukon lisäyksiä, joiden yhteismäärä on 9,9 miljoonaa euroa. Opetusvirasto saa esityksen mukaan 7 miljoonaa euroa lisää, sosiaali- ja terveysvirasto 2,5 miljoonaa ja pelastuslaitos 0,4 miljoonaa. Vastaavat säästöt tehdään kaupungin hallinnossa sekä HSL:n menoissa. Talousarvioon liittyy kaupungin ohjeellinen taloussuunnitelma vuosille 2015 ? 2017. Keskuskirjastohankkeelle kaupunginhallitus esittää varattavaksi 9 miljoonaa euroa lisää vuonna 2017 ja sama määrä vuonna 2018. Vastaavat säästöt tehdään liikenneväylien ja talonrakennuksen menoihin. Talousarvion käsittely jatkuu kaupunginvaltuustossa keskiviikkona 5. marraskuuta. Lopulliset päätökset valtuusto tekee 12. marraskuuta. Pysäköintitalo P5:n laajennussuunnitelma. Havainnekuva. Kuvan lähde: KVA Arkkitehdit. tojohtaja Kimmo Kurki SRV:stä. Sivu 00 Kalsareita lahjoitettiin kodittomille Kampissa ??Kalsarikeräykseen asunnottomien hyväksi virtasi alusvaatteita keskiviikkona. Helsingin seurakuntien järjestämään keräykseen lahjoitettiin uusia, käyttämättömiä alusvaatteita, alushousuja, pitkiä kalsareita, aluspaitoja, kerrastoja, sukkia, myös pipoja ja lapasia Narinkkatorilla. Diakoniatyöntekijöiden kojuun tuotiin tavaraa keskiviikkona 29. lokakuuta iltaseitsemään asti. ? On ollut sykähdyttävää nähdä, miten auliisti ihmiset ovat halunneet auttaa. Alusvaatteiden tarpeen ymmärtää meistä jokainen, ja kirkon diakoniatyön kautta apu menee varmasti perille. Aito lähimmäisenrakkaus ja auttamisen ilo eivät todellakaan ole kadonneet tästä kaupungista. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille, sanoo Helsingin seurakuntien tapahtumakoordinaattori Kristiina Vähäkangas kiitollisin mielin. Iltapäivään mennessä keräykseen oli tullut kokonainen rullakollinen vaatetavaraa. Myös keräyksen varapaikkaan eli Kampin kappeliin oli tuotu alusvaatteita alkuviikosta. Perjantaihin asti uusia, käyttämättömiä alusvaatteita otetaan vielä vastaan Kampin kappelilla Narinkkatorilla, jos keskiviikkona ei ehti- nyt mukaan. Uusien, käyttämättömien alusvaatteiden keräys järjestettiin seurakuntavaalien ennakkoäänestysviikolla, jolloin Narinkkatorilla ennakkoäänestyspaikan yhteydessä oli Hyvän tekemisen tori, josta alusvaatekeräys on yksi osa. ? Idea ?kalsarikeräyksestä? on lähtöisin seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä, jotka ovat huomanneet asunnottomilla olevan pulaa erityisesti vaihtoalusvaatteista. Vaikka he pääsisivätkin pesemään vaatteitaan jossakin, monesti heillä ei ole ollut vaihtaa mitään puhdasta ylle edes vaatteiden pesun ajaksi, kertoo vs. johtava diakoniatyöntekijä Ulla Mäenpää Herttoniemen seurakunnasta. Esimerkiksi Hermannin diakoniatalossa päivätuvan aukioloaikoina on ollut mahdollista pestä vaatteitaan. Nyt tilanne koheni huomattavasti keräyksen saaman suosion ja lahjoitusten myötä. Keräyksen kautta saadut lahjoitukset jaetaan asunnottomille Myllypuron kirkolla kerran kuukaudessa järjestettävinä asunnottomien öinä perjantaina 14.11. ja 12.12. Kirkolla asunnottomat saavat ruokaa, mahdollisuuden saunomiseen ja yöpymiseen. Yhteisöllinen Kotisataman kerrostalo harjaan Kalasatamassa ??Yli 48-vuotiaille tarkoitettu Helsingin Kotisatama on saatu harjakorkeuteen Kalasatamassa. Talo edustaa ikääntyvien asumisen uutta ajattelua. Asukkailla on omien asuntojensa lisäksi käytössä 500 neliötä yhteistiloja. Talon hallintoon tuodaan moderneja tietotekniikkapalveluja, joiden kokonaisuutta on ollut rakentamassa Metropolia-ammattikorkeakou- lun opiskelijaryhmä yhdessä tulevien asukkaiden kanssa. Asukkaat sitoutuvat talon yhteisötoimintaan osallistumalla ns. arkiryhmiin. Ne valmistavat arkisin päivittäisen aterian talon asukkaille ja siivoavat yhteistilat. Muu harrastustoiminta, kuten esimerkiksi taloon tulevien kattoviljelmien hoito, on vapaaehtoista. Kotisatama ei ole palvelutalo, vaan vaatii aktiivista asennetta ja hyvää kuntoa. Asunnoista melkein kaikki on jo myyty. Talon rakennuttajalle, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle Att:lle läheinen yhteistyö asukkaiden kanssa on ollut uutta. Asukkaiden edustajana sitoumukset kaupungin kanssa on tehnyt Aktiiviset Seniorit ry. Järjestö päättää myös tämän Hitas-talon asukasvalinnoista.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19 Uutta ymmärrystä talouspolitiikkaan S uomen vahva ja perinteinen teollisuus on kohdannut voimakkaita murroksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisesti tämä on koskenut metsä- ja metalliteollisuutta. Työpaikkojen vähenemisen suuri määrä kuvastaa tapahtuneen muutoksen syvyyttä ja sen vakavuutta. Suomi on teollisuusmaiden joukossa kehitysmaa, koska elinkeinorakenteemme on liian yksipuolinen. Aiemmin oli lähes kokonaan vain metsäteollisuus ja osin metalliteollisuus. Jokunen vuosi telesektori Nokioineen nousi merkittäväksi työllistäjäksi ja kansantalouden veturiksi, mutta se on ollut mennyttä maailmaa jo jonkin aikaa. Metsäteollisuus on muuten vaikeuksissa yleisen maailmantalouden kehnon tilanteen vuoksi sekä paperin kysynnän jatkuvan laskun vuoksi. Korvaavia tuotteita ei ole löydetty eikä keksitty, puhumattakaan kokonaan uusista toimialoista. Vuonna 2000 teollisuudessa oli työpaikkoja noin 500 000, metsäteollisuudessa 85 000 ja metallite- ollisuudessa 218 000. Vuonna 2011 teollisuuden työpaikat olivat laskeneet 360 000:een, metsäteollisuuden 57 000:een ja metalliteollisuuden 173 000:een. Nyt tarvitaan uutta otetta teollisuuspolitiikkaan. Tarvitsemme voimakkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan teollisuutemme toimintaedellytyksiä ja lisätään suomalaista työtä. Tehtävien toimenpiteiden tulee edesauttaa myös uuden teollisuuden syntymistä ja luoda uusia kasvualoja. Jokainen alue ja sen puuhamiehet, varsinkin politiikot ja niihin asemiin pyrkivät, voivat ryhtyä omalta osaltaan toimenpiteisiin, millä omalle alueelle saadaan lisää yritystoimintaa ja millä olosuhteita kyetään saamaan enemmän yritysystävällisiksi. Niin valtion- kuin kunnallishallinnon suunnassa sekä kentällä. On laskettu miten merkittävästi jo yksi ainut uusi työpaikka tuo ostovoimaa ja lisää toimeliaisuutta alueelle. Niin että uusia työpaikkoja kannattaa tavoitella. -j.a. Jyrki Mäkynen on Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Yrittäjä Jyrki Mäkynen on Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja. Hän voitti vaalin suoraan ensimmäisellä kierroksella Suomen Yrittäjien liittokokouksen äänestyksessä Tampereella perjantaina. ??? Lämmin kiitos luottamuksesta valitsijoille! Johdan järjestöä jäsenten keskeltä, heidän edessään, tuore puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kommentoi valintaansa 116 000 jäsenyritystä edustavan järjestön johtoon. Seinäjoella asuvan Mäkysen yritys Oy HM Profiili Ab myy toimistojen ja muiden julkisten tilojen kalustamista ja siihen liittyviä palveluita. Suomen Yrittäjien puheenjohtajakisassa oli kaikkiaan kolme ehdokasta. Mäkynen sai vaalissa 1125 ääntä, Paula Aikio-Tallgren 665 ääntä ja Jari-Pekka Koponen 395 ääntä. Puheenjohtaja valittiin kahden vuoden toimikaudelle. Puheenjohtajana voi olla peräkkäin korkeintaan kolme kaksivuotiskautta. Suomen Yrittäjien edellinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ilmoitti maaliskuussa, että ei pyri enää kolmannelle kaudelle. Seuraavaksi varapuheenjohtajan vaali Jyrki Mäkynen Ikä: 50 vuotta Kotipaikka: Seinäjoki Yritys: Oy HM Profiili Ab. Toimistojen ja muiden julkisten tilojen kalustaminen ja siihen liittyvät palvelut; sisustus- ja kalustussuunnittelua, suunnitelmien toteutus, ylläpito-, muutto- ja kierrätyspalvelut. Toimipisteet Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Vuodesta 1992 alkaen. Suomen Yrittäjien liittokokous valitsee seuraavaksi varapuheenjohtajat. Ehdokkaina ovat Mikko Akselin, Juhani Hyry, Veikko Kiili, Tommi Matikainen ja Hanna Munter. Varapuheenjohtajavaalin tuloksesta tiedotetaan heti vaalin ratkettua tiedotteella, Twitterissä ja Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla. Suomen Yrittäjien liittokokous järjestetään Tampereella osana Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä. Huomenna Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaalassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot neljälle menestyneelle yritykselle. Helsingin budjettiHelsingin kaupunginmuseolle neuvottelut maaliin Gösta Mickwitz -palkinto ??Helsingin kaupunginmuseo saa Gösta Mickwitz -palkinnon Helsingin historian monipuolisesta ja kekseliäästä esille tuomisesta. Perusteluissaan palkintolautakunta korostaa kaupunginmuseon museopedagogista toimintaa, historian monikerroksisuuden näkyväksi tekemistä, museokokoelmien saavutettavuuden parantamista sekä ammattimaisuutta, laatua ja osaamista, joita museon toiminta osoittaa. Historiska föreningen i Finland myöntää Gösta Leikkitoiminnan kerhot jatkuvat maksuttomina ??Leikkitoiminnan kerhot jatkuvat Helsingissä maksuttomina ensi vuonna. Kerhot on suunnattu kotihoidossa oleville 2-6-vuotiaille lapsille, joille sopii 2,5-3 tuntia leikkitoimintaa 2-3 kertaa viikossa. Kerhotoimintaa järjestetään leikkipuistoissa ja päiväkodeissa. Sisätiloissa toimivien kerhojen ohella suosituiksi ovat tulleet erilaiset piha-, metsä- ja saarikerhot. Kerhoissa on suunniteltua ja ohjattua leikkiä ja toimintaa kuten lauluja, kädentaitoja ja jumppaa. Kerhossa syödään kotoa tuodut pikkueväät. Kerhojen toimintakausi alkaa koulujen alkaessa tai viimeistään 1.9. ja päättyy 31.5. Kerhoihin voi hakea ympäri vuoden. Mickwitz -palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt kiinnostusta historiaan ja historiantutkimukseen. Vuodesta 2003 jaettu palkinto kantaa rahaston varat lahjoittaneen kansantaloustieteen professorin Gösta Mickwitzin (1917?2003) nimeä. Palkintosumma on 2 000 euroa. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Helsingin kaupunginmuseo on viime vuosina jakanut tietoa Helsingin historiasta monipuolisella ja kekseliäällä tavalla. Museon palvelut, näyttelyt eri kohteissa sekä taide-, esine- ja valokuvakokoelmat ovat helposti tutkijoiden ja muiden historiasta kiinnostuneiden saatavilla. Museo on lisännyt kokoelmiensa näkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä painetuin että sähköisin julkaisuin. Kaupunginmuseon panostus museopedagogiaan on Suomessa esikuvallista. Erityisesti voi nostaa esiin lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat ja opetuspalvelut, varsinkin yhteistyön koulujen kanssa. Museosta ja sen henkilökunnasta välittyy kutsuva avoimuus niin kaupunkilaisia kuin kaupungissa vieraileviakin kohtaan. Palkinto ojennetaan Historiska föreningenin satavuotisjuhlaseminaarissa lauantaina 18.10.2014 Säätytalossa, Snellmaninkatu 9?11. ? Kaikki ryhmät sovussa mukana ??Helsingin kaupunginhallituksessa edustettuina olevat valtuustoryhmät ovat päässeet sopuun Helsingin vuoden 2015 talousarviosta. Neuvottelut käytiin kokoomuksen valtuustoryhmän johdolla. Haastava taloudellinen tilanne niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin heijastuu myös Helsingin talouteen. Kehitystä tasapainottamaan Helsingin poliittiset ryhmät sopivat valtuustokauden alun strategiassaan toimintamenojen kasvua rajaavan sitovan yhden prosenttiyksikön tuottavuustavoitteen vuosittain, väestönkasvu ja kustannuskehitys huomioiden. Valtuustostrategiassa asetettiin myös sitova vuotuinen Helsingin Jätkäsaareen nousee 100 uutta kotia opiskelijoille ??Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Skanska rakentaa Hoasille 100 uutta asuntoa Helsingin keskustaan Jätkäsaaren kaupunginosaan. ?Jätkäsaari on keskeisen sijaintinsa ansiosta mitä mainioin paikka asua opiskeluaikana?, iloitsee Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. CIN-kortteli on kolmen rakennuttajan yhteishanke, joka pohjautuu Aalto-yliopistossa tehtyyn CityInnoNets -tutkimushankkeeseen. Tutkimus tehtiin arvoverkostojen muodostumisesta ja niiden hyö- dyntämisestä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. CIN-kortteli on tämän tutkimuksen pilottihanke, jossa ovat mukana myös Asuntosäätiö ja S-Asunnot. Korttelissa luodaan puitteet asukaslähtöiseen perusturvalliseen korttelikylään, jossa ihmiset tuntevat toisensa. ?Tarkoitus on luoda tästä uudenlainen asumisen konsepti, jossa asutetaan samaan kortteliin useampi eri sukupolvi, jotka kohtaavat käytävillä ja viettävät aikaa yhdessä pihalla?, toteaa Tarhio. Uusien asuntojen on määrä valmistua joulukuussa 2015, minkä jälkeen opiskelijat voivat hakea kortte- lista asuntoa. Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on noin 12,4 miljoonaa euroa. ?On hienoa päästä rakentamaan kipeästi kaivattuja opiskelija-asuntoja Helsinkiin. Hoasin opiskelija-asuntohanke on luonteva lisä palvelu- ja julkisen rakentamisen tuotantoomme, josta yksikössämme on pitkä kokemus ja laaja osaaminen?, sanoo Skanskan Etelä-Suomen toimitilarakentamisen tulosyksikön johtaja Petri Sormunen. ?Meillä on ilo asettaa hankkeeseen kokenut ja ammattitaitoinen organisaatio, jolla on näyttöä asiakkaiden tavoitteiden täyttämisestä?, jatkaa Sormunen. 435meur investointiraami. Nyt saavutettu budjettisopu on toimintamenojen kasvua rajaavan tuottavuustavoitteen sekä vuotuisen investointiraamin mukainen. Neuvottelut käytiin haastavassa tilanteessa, sillä toimintamenojen ja investointien loppusumma eivät antaneet suhteessa valtuustostrategiaan liikkumavaraa. Priorisoinnit jouduttiin tekemään olemassa olevan budjettiehdotuksen sisällä. Panostuksia opetukseen ja sosiaali- ja terveystoimeen Merkittävin lisäpanostus seitsemän miljoonaa euroa päätettiin neuvotteluissa kohdentaa opetusvirastolle. Rahoista päätettiin kohdentaa pieni osa ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Loput rahoista jaetaan myöhemmin opetuslautakunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Lisäksi sosiaali- ja terveyspuolelle lisättiin 2,5 miljoonaa euroa ja pelastustoimeen 0,4 miljoonaa euroa. Lautakunnille jätettiin päätösvalta siitä, miten varatuilla lisäeuroilla saadaan parhaiten vaikuttavuutta. Vastaavan suuruiset säästöt etsittiin ylimääräisellä 5,5 miljoonan euron hallinnon ja tukipalveluiden säästöohjelmalla. Lisäksi HSLn toimintamenot osoittautuivat 3,2 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmiksi Helsingin osalta ja väestönkasvu- ja indeksitarkistusten tarkistamisen johdosta liikkumavara kasvoi 1,2 miljoonaa euroa. Investointeja keskustakirjastoon ja liikenteeseen Investointipuolella päätettiin kohdentaa lisärahaa keskustakirjastohankkeen, sillä valtion sitoutuminen puoleen hankkeen rahoituksesta nähtiin epävarmana. Hankkeen mahdollistamiseksi ja kulujen nousun estämiseksi etsitään myös ulkoisia rahoituskanavia ja pyritään muodostamaan keskustakirjastosta hallintomalliltaan säätiö, mikäli tämä on perusteltua. Mikäli hankkeen investointibudjetti uhkaisi ylittyä, etsitään säästökohtia investointibudjetissa pysymiseksi. Liikennehankkeiden osalta kohdistettiin tarvittavat investoinnit kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän toteuttamiseen. Päiväkotien ja leikkipuistojen osalta kohdistettiin rahaa Yliskylän päiväkodin ja leikkipuisto Lammen peruskorjauksiin järjestellen vastaavasti muiden hankkeiden aikatauluja. Neuvotteluissa päätettiin myös käydä leikkipuistojen ja päiväkotien investointitarpeet läpi vuoden 2016 raamibudjetin valmistelun yhteydessä. Samassa yhteydessä käsitellään myös HKL:n investointisuunnitelma. Yleisesti sovittiin valtuustokauden puolivälissä käytävästä puolivälitarkastelusta ja neuvotteluista ryhmien välillä valtuustostrategian toteutumisen osalta. Seuraavaksi budjetti menee kaupunginhallitukseen ja sieltä edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 5 Maunulanpuiston itäosan suunnitelma nähtävillä ??Maunulanpuisto sijaitsee Maunulassa, Oulunkylän kaupunginosassa, asuinkortteleiden keskellä. Nyt suunnitteilla oleva Maunulanpuiston itäosa käsittää Pakilantien ja Metsäpurontien kulmassa sijaitsevan puistoalueen, ja se liittyy tiiviisti puiston viereen rakennettavaan työväenopisto-, kirjasto- ja nuorisotaloon ja sen toimintaan. Puiston suunnitelmaluonnokseen voi tutustua 31.10.?14.11.2014 rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) sekä osoitteessa www.hkr.hel.fi/suunnitelmat. Lisäksi suunnitelmaluonnos on nähtävillä Maunulan Sauna-Baarissa ja Maunulan S-marketin aulassa. Suunnitelman tavoitteena on luoda puistoon tilaa asukkaiden tapahtumille sekä uuden kirjastorakennuksen käyttäjille mahdollisuus laajentaa omaa toimintaansa puistoon. Tätä tarkoitusta varten puiston keskusaiheeksi on suunniteltu kivetty tapahtumaaukio. Aukiota reunustavat kaksitasoiset istuimet, joilla voi oleskella tai katsella aukion esityksiä. Alueen reunassa on tilavaraus ?lippakioskille?. Pakilantien varteen on piirretty pienempi aukio, joka toimii sisääntuloaukiona puistoon ja antaa mahdollisuuden pienemmille myynti- ynnä muille tapahtumille myös Pakilantien varressa ja S-marketin asiakkaiden reitin varrella. Nuorisotalon sisäänkäynnin läheisyyteen on suunniteltu puolittain aidattu koripalloalue. Muita leikkeihin ja peleihin liittyviä alueita ei tähän puiston osaan ole tarkoitus sijoittaa, koska lähellä Maunulanpuiston keskellä sijaitsee monipuolinen leikki- ja pelialue. Puiston Pakilantieltä leikkikenttäalueelle johtava, osittain jyrkkä pääkäytävä säilyy nykyisellä paikallaan valaistuna. Tämän lisäksi puistoon on linjattu uusi, loivempi reitti leikkikentältä kirjastolle. Reitti valaistaan ja se täyttää esteettömyyden perustason vaatimukset. Pakilantieltä ja Metsäpurontieltä puistoon johtavat käytävät toimivat esteettöminä kulkureitteinä myös kirjaston puiston puoleisille sisäänkäynneille. Pakilantieltä puistoon johtavan käytävän varteen on suunniteltu monilajiset perennaistutukset, jotka houkuttelevat puistoon. Nykyisiä puita on mahdollisuuksien mukaan pyritty säilyttämään, ja puistoon istutetaan myös uusia puita ja pensaita, muun muassa kukkivia pienpuita ja havupuita. Kasvillisuuden sijoittelussa ja valinnassa on pyritty näkymien avaruuteen. Näin esimerkiksi pienillä koululaisilla on turvallista kulkea puiston läpi koulusta leikkikentälle. Suunnitteilla olevan puisto-osan länsireunaan on suunniteltu perenna-alue, jota voidaan laajentaa asukkaiden kukkaistutus- tai viljelyaluee Maunulan demokratiahanke on osallistunut aktiivisesti puiston suunnitteluun. Kesäkuussa järjestetty asukaskävely käynnisti puistosuunnittelun, ja sen jälkeen on järjestetty kaksi tilaisuutta, joissa asukkaat ovat saaneet osallistua suunnitteluun. Vanhasta ei saa uutta ...mutta hoitamalla saa vielä paljon hyviä vuosia lisää. Eiran Senioriklinikka tarjoaa eläkeikäisille henkilökohtaista terveydenhuoltoa. Käytössäsi on omalääkäri, vastuuhoitaja, säännölliset kutsut terveystarkastuksiin, nopea pääsy erikoislääkärille ja tarvittaessa toimenpiteeseen tai osastolle, kotilääkäripäivystys sekä alennuksia listahinnoista. Kysy lisää vuosimaksuttomasta Senioriklinikasta ja varaa aika henkilökohtaiseen terveydentilan kartoitukseen 09 1620 400 tai senioriklinikka@eiransairaala.fi www.senioriklinikka.fi Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus 09 1620 570. www.eiransairaala.fi Länsimetron liikenteen aloitus uhkaa viivästyä ??Helsingin kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 13. lokakuuta länsimetron ja metron automatisoinnin tilannetta. Kaupunginhallitukselle annetun selvityksen mukaan länsimetro valmistuu siten, että liikennöinti voidaan aloittaa elokuussa 2016. Sen sijaan metron automatisoinnin jat- Huomionosoitus suomalaiselle k-pop osaamiselle ??K-pop World Festival on Etelä-Korean ulkoministeriön sekä kanavayhtiö KBS:n järjestämä vuosittainen tanssi- ja laulukilpailu. Tämän maailmanlaajuisen kilpailun semifinaali järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Suomessa, Kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä 7.6.2014. Paikallisten semifinaalien voittajat ympäri maailman saivat mahdollisuuden päästä Etelä-Koreaan finaaleihin esiintymään samalle lavalle yhdessä monien suosittujen K-pop artistien kanssa. Ammattitason tuomarit Etelä-Koreassa valitsivat 116 eri esityksestä 15 parasta esiintymään finaaleihin. Kisan finaalit pidettiin Koreassa Changwonissa 19.10.2014. Kisassa ensimmäistä kertaa Suomea edustamassa oli High Definition niminen tanssiryhmä, joka koostuu 5 tytöstä ja 2 pojasta. High Definition on esiintynyt Suomessa jo monta kertaa JrockSuomi ry:n järjes- Stadin Slangi Lähiviikkojen ohjelmassa: ??13.11 Torstaitreffeillä  aiheena " Tuppukylästä suurkaupungiksi". Al??6.11 Torstaitreffeillä kuillasta katsellaan kuvin bamlataan fillaroinnista sta- ja sanoin vanhaa stadia ja dissa esim. Hämeenkadun- senn jälkeen apul.kaup.johpyöräkaista? sekä saadaan taja Hannu Penttilä kertoo opastusta kännykän ja tie- stadin tulevista muutoksistokoneen käyttöön. Vierai- ta eli eletään 1850-luvulta na 18.00 HePo Helsingin 2050-lukuun saakka polkupyöräilijät ja 19.00  ??20.11 Kniigatreffit Jorma Enter ry. Ikä-ihmisten tie- Rauhala:Pieni raitiovaunutotekniikkaneuvontaa kirja ja sen jälkeen graa- fikko Omenamäen kortteja stadista ??4.12  Jouluiset treffit  eli ohjelmaa aina tanssista arpajaisiin ??11.12  Kniigatreffit  Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti juontaa Kari Varvikko ??18.12  Torstai treffit joululaulujen merkeissä johtaa Matti Reittamo Kauppakamari hakee poikkeuslupaa kauppojen aukioloksi ??Helsingin seudun kauppakamari hakee poikkeuslupaa, jolla sallittaisiin Helsingin seudun vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukiolo ensi vuoden loppiaisetämissä Annyeong!party -ta- na, tiistaina 6. tammikuuta pahtumissa ja saaneet ihai- 2015 kello 12?21. lijoita Suomen K-pop yhKauppakamarin poikteisöissä. High Definition keuslupahakemus perushurmasi K-pop fanien tuu sekä rajanylitysselvitäyttämän tuhatpäisen ylei- tykseen että aiempien vuosön BTS- Boy In Luv tans- sien kokemuksiin; loppiaisiesityksellään Koreassa ja sen aikaan venäläisten tupääsivät toiselle sijalle tans- ristien määrä kasvaa selkesikategoriassa. ästi. Kauppakamarin teettämässä tutkimuksessa venäläisten rajanylitysten ennakoidaan kasvavan noin 93 000 hengellä. Venäläisillä on pitkä uuden vuoden vapaa 1.?11. tammikuuta ja he viettävät jouluaan 7. tammikuuYlläolevat aina ravintola ta. Turistit kuluttavat huoKaisaniemessä kello 18.00. mattavan summan rahaa: Lisäksi olemme Hakanie- tutkimuksen mukaan venämen joulumarkkinoilla 7.12  läiset käyttävät vierailullaan kello 10-16. Muista myös päivää kohden 159 euroa. ?Venäläiset turistit tuojoulutsyrkat 7.12 klo 14.00 Vanhassa kirkossa ja 21.12 vat merkittävän piristysklo 14.00 Paavalin kirkossa ruiskeen kaupalle näinä taToimisto avoinna tiistai- loudellisesti haastavina aisin 14-18 ja torstaisin 12- koina?, muistuttaa Helsin16. Poikkeukset mahdolli- gin seudun päällikkö Tiisia eli soita ennen tuloasi na Pasuri. Poikkeuslupaa haetaan 045-186 7238 Suomalainen High Definition nappasi hopeaa alan merkittävimmässä laulu- ja tanssicover kilpailussa Koreassa! kuvat tekniset ongelmat uhkaavat viivästyttää liikenteen aloittamista suunnitellussa aikataulussa. HKL:n johtokunta ratkaisee marraskuun loppuun mennessä, miten varmistetaan, että liikennöinti voidaan aloittaa kun länsimetro valmistuu. Helsingin seudun kauppakamarin koko toimialueelle, johon kuuluu 21 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Vihti, Karkkila, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Porvoo, Loviisa, Askola, Myrskylä, Lapinjärvi ja Pukkila. ?Loppiaisen aukiololla on tärkeä merkitys myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jotta kaikki yritykset voisivat tarjota palvelujaan tasapuolisesti?, Pasuri sanoo. Lisäksi yritykset kannattavat vahvasti aukiolon sallimista tulevaisuudessa pysyvästi. ?On järjetöntä, että edelleenkin omalla lainsäädännöllämme rajoitamme palvelujen tarjoamista ostohalukkaalle ja maksukykyiselle asiakasryhmälle. On luovuttava epäselvästä ja yrityksiä eriarvoistavasta poikkeuslupakäytännöstä ja sallia kauppojen aukiolo koko maassa loppiaisena?, Pasuri vaatii.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 6 Päivyri Helsingin kaupunginmuseo Nimipäivät: Viikko 45 Ma 3.11. Terho Ti 4.11. Hertta Ke 5.11. Reima To 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä. Kustaa Aadolf Pe 7.11. Taisto La 8.11. Aatos Su 9.11. Isänpäivä. Teuvo Viikko 46 Ma 10.11. Martti Ti 11.11. Panu Ke 12.11. Virpi To 13.11. Kristian, Ano Pe 14.11. Iiris La 15.11. Janina, Janika, Janita, Janette Su 16.11. Aarne, Aarno, Aarni Mietelause: Autuas se joka nuoruudessaan oli nuori. Ivan Turgenjev (1818-83) Rikhardinkadun kirjasto Tieto- ja viestintätekniikan luennot ??Enter ry:n ikäihmisille suunnatut tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät luennot Rikhardinkadun kirjastossa jatkuvat. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu ja mahdollisuus lainata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. To 20.11.2014 klo 13-15 Asiointi verkossa: vero.fi sekä junalipun ostaminen Verohallinnon edustaja esittelee tilaisuudessa vero. fi -verkkosivustoa. Tilaisuuden toisella puoliskolla tutustutaan junalipun ostamiseen VR:n verkkosivustolta sekä mobiilisovelluksesta. Paikka: Rikhardinkadun kirjasto, lukusali 3. krs. Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki ??Tove Janssonin novelleja ma/mån. 10.11 klo/kl. 18.00 Rikhardinkadun kirjastossa (lukusali 3. krs) Lukijoina Sophia Jansson ja Marja Packalén. Tarjolla teetä ja kahvia. Tilaisuus on kaksikielinen. Tapahtuma on osa Pohjoismaista kirjastoviikkoa. Tervetuloa! Välkommen! Koko perheen Lumikuningatar jälleen Kansallisbaletissa ??Jo kahtena kautena täysille katsomoille esitetty koko perheen baletti Lumikuningatar palaa jälleen Kansallisbaletin ohjelmistoon. Teosta on esitetty kahden vuoden aikana 41 kertaa, ja sen on nähnyt jo yli 50 000 katsojaa. Syksyn 2014 esityksiin lauantainäytöksiin on jäljellä tällä hetkellä lähinnä yksittäisiä paikkoja, mutta arki-iltojen esityksissä on vielä tilaa. Kertomus nostalgisessa maisemassa Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven luoma teos pohjautuu Hans Christian Andersenin samannimiseen satuun. Greve on sijoittanut teoksen sadan vuoden takaiseen Suomeen; baletin keskiössä olevat Kai ja Kerttu ovat helsinkiläislapsia, jotka elävät tutussa nostalgisessa maisemassa. Tarina kuljettaa päähenkilöitä eri maiden kautta Lappiin. Tuomas Kantelisen mukaansatempaava musiikki kuullaan esityksessä äänitteenä Suomen Kansallisoopperan orkesterin soittamana. Lumikuningattaren visuaalisesta suunnittelusta vastaavat Suomen kärkinimet; pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu ovat yhdessä suunnitelleet myös lavastuksen. Naamioinnin on suunnitellut Pekka Helynen. Esityksessä kertojana kuultavan isoäidin roolissa jatkavat myös tällä kaudella tutut näyttelijät Krista Kosonen ja Minna Haapkylä. Kertun roolissa tanssivat Edita Rau?erová, Eun-Ji Ha, Maria Baranova ja Linda Haakana sekä Kain roolissa Michal Krémáé, Ilja Bolotov, Sergei Popov ja Johan Pakkanen. Teoksen nimiroolissa nähdään Tiina Myllymäki, Petia Ilieva ja Desislava Stoeva. Kenneth Greve ? Tuomas Kantelinen: Lumikuningatar Esitykset 6.11., 13.11., 21.11., 25.11. ja 27.11.2014 klo 19 sekä 25.10., 8.11., 15.11. ja 29.11.2014 klo 14 ja 18 Liput 21,50?107,50 euroa, permanto alk. 65,50 euroa ??to 6.11. Guidning kl. 17 i utställningen Brylcreem i Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b. Fritt inträde. ??la 8.11. Albumit auki -tapahtuma klo 12?16 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Kotialbumeissa piilee kuva-aarre, arvokkaita dokumentteja arjesta, juhlasta ja kaupunkilaiselämän muutoksista. Nykyään albumikuvia voi jakaa verkossa muidenkin iloksi. Albumit auki -sivustolle albumit2014.lasipalatsi.fi kootaan taas helsinkiläisten kuvia. Helposti alkuun pääsee Albumit auki -tapahtumassa, johon voi tuoda kuviaan digitoitaviksi ja kertoa samalla niihin liittyviä tarinoita. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Kimmo Lehtonen, Lasipalatsin Media- keskus Oy, puh. 050 560 2570 tai kimmo.lehtonen@ lasipalatsi.fi. ??su 9.11. Slangiopastus Rasvaletti-näyttelyssä klo 14 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Stadin slangi ry:n oppaat ovat aitoja 50-luvun helsinkiläisnuorukaisia, nyt jo varttuneita rasvalettejä ja pärtsäreitä, jotka kertovat näyttelyn valokuvien herättämiä muistoja Stadin kielellä. Yleisö saa mielihyvin osallistua muisteluun. Lisätietoja antaa tutkija-tiedottaja Jere Jäppinen puh. 09 3103 6505 tai jere.jappinen@hel.fi. ??su 16.11. Lennokkityöpaja klo 12?15 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Kotitekoiset lennokit olivat yleisiä poikien leluja 1950-luvulla. Rasvalet- ti-näyttelyn koko perheen työpajassa maalataan 50-luvun tyylisiä vanerilennokkeja sekä tehdään paperilennokkeja. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Päivi Makkonen puh. 09 3103 6489 tai paivi.makkonen@hel.fi. ??ke 19.11. Muistojen paikat: Keskuspuiston neljä vuodenaikaa klo 13?14.30 kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Vapaa pääsy. Satavuotias Keskuspuisto on Helsingin vihreä sydän ja kymmenien tuhansien kaupunkilaisten jokapäiväinen virkistysalue. Puiston käyttäjien muistoihin on jäänyt koulun suunnistuskilpailuja, lenkkipolkuja, luontoretkiä, kuhinaa pusikoissa ja muita luonnon ihmeitä. Näitä työpajassa palautellaan mieleen vanhojen valokuvien äärellä. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Marja Nykänen puh. 09 3102 9843 tai marja.nykanen@hel.fi. ??to 20.11. Viimeinen yleisöopastus klo 17 Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. ??su 30.11. Adventin avaus klo 12?15 Sofiankatu 4:ssä. Vapaa pääsy. Kaupunginmuseo avaa perinteisesti joulukauden ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4, askarrellaan joulukoristeita, leikitään jouluisia laululeikkejä, osallistutaan tonttusuunnistukseen ja tavataan vanhanajan joulupukki. Tiernapojat laulavat klo 12 ja 14 ja vierailevat klo 13 Hakasalmen huvilassa. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Päivi Makkonen puh. 09 3103 6489. TransHelsinki juhlii sukupuolen moninaisuutta 18.?23.11. ??Sukupuolen moninaisuutta juhlistava ihmisoikeustapahtuma TransHelsinki tuo muun muassa keskustelua, työpajoja ja kulttuuria eri puolille Helsinkiä 18.?23.11. TransHelsinkiin kuuluu sekä transihmisille ja heidän lähipiirilleen suunnattua ohjelmaa että kaikille avoimia seminaareja. Viikon tavoitteena on antaa ääni kaikelle sille tiedolle, luovuudelle ja kokemuksille, joita sukupuolivähemmistöjen keskuudessa on. Tänä vuonna TransHelsingissä juhlitaan myös pyöreitä vuosia täyttäviä toimijoita. Keskiviikkona 30-vuotias sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajava Trasek ry järjestää yhdessä Amnestyn Sateenkaariverkoston kanssa ar- gumenttityöpajan translaista ja ihmisoikeuksista. Perjantaina 40-vuotias Seta ry ja sen 20-vuotias Transtukipiste juhlivat taivaltaan Meidän historiamme -seminaarissa. Torstaina TransHelsingin osallistujat kokoontuvat Narinkkatorille sytyttämään kynttilöitä transfobian vuoksi kuolleiden muistolle. Kansainvälistä Trans Day of Remembrance (TDoR) -päivää vietetään vuosittain 20.11. TransHelsinki järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1993. TransHelsingin tapahtumia järjestävät Seta ja sen Transtukipiste, Trasek ry, DreamWearClub ry, Amnestyn Suomen osasto ja Sateenkaariperheet ry. Tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Yritykset ja kotitaloudet voivat toimia sähköreservinä ??Ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa Helsingin Energia tarjoaa sähkön kysyntäjousto -palvelun yrityksille ja yhteisöille. Palvelun käyttäjät saavat korvauksen siitä, että heidän valitsemistaan sähkölaitteista voidaan häiriötilanteessa katkaista sähköt. He toimivat näin Suomen sähköverkon häiriöreservinä. Vastaava pilottihanke kotitalouksien kanssa on myös käynnistynyt. Jotta sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino säilyy myös häiriötilanteissa, tarvitaan reservejä, esimerkiksi varavoimalaitoksia, jotka käynnistetään sähköntuotantoon vain poikkeusti- lanteissa. Reservisähköä on tarvittu harvoin, vain muutaman kerran vuodessa ja vain 5 - 15 minuutin ajan kerrallaan. Yhteenlasketut korvaukset reservinä toimimisesta ovat olleet useita miljoonia euroja vuodessa. Helsingin Energian omat voimalaitokset toimivat jo häiriöreservinä. Uutta kysyntäjousto-palvelua häiriöreservivalmiudesta on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa, joilla on paljon sähkönkäyttöä. ? Hyvä yhteistyö asiakkaidemme kanssa on osoittanut, että sähkön käytön joustomahdollisuus voidaan kaupallistaa ja tuoda osaksi normaalia sähkönhankin- taa, kehityspäällikkö Ossi Porri Helsingin Energiasta kertoo. Kulutuksen vähentämisellä on samanlainen vaikutus kuin sähkön tuotannon lisäämisellä. Yritykset ja yhteisöt voivat nyt osallistua reservimarkkinoille Helsingin Energian kysyntäjousto-palvelun kautta. Palvelun käyttäjät saavat korvauksen häiriöreservinä toimimisesta. ? Iso määrä nopeasti joustavaa sähkökuormaa on arvokasta. Joustavan kysynnän merkitys energiasektorilla kasvaa koko ajan ja se on merkittävä osa älykästä energiajärjestelmää, Porri toteaa. Helsingin Energia testaa ensimmäistä kertaa Suomessa myös kotitalouksien sähkönkäytön sopivuutta valtakunnanverkon häiriöreserviksi. Kotitalouksien pilottihankkeessa on mukana kymmenkunta sähkölämmitteistä kotia ja se toteutetaan syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana Helsingin Energian, There Corporationin ja Fingridin yhteistyönä. Uuden ominaisuuden kehitys liittyy Helsingin Energian kotiautomaatiopalveluiden kehitystyöhön. Nykyisen Termo-palvelun avulla on jo nyt mahdollista hyödyntää sähkön edullisimmat tuntihinnat. Nosturilla lasten päivä elävän musiikin tahdittamana ??Elävän musiikin yhdistys ELMU ry kutsuu lapset ja nuoret fiilistelemään mieleenpainuvia keikkatunnelmia kansainvälisenä lastenpäivänä 20. marraskuuta Nosturille. ELMU ry järjestää ensimmäistä kertaa lasten päivän konsertin, jossa tarjotaan mahdollisuus tulla kokemaan aitoja ja mukaansatempaavia keikkaelämyksiä aidossa rock -ympäristössä. Tunnelman luo yksi Helsingin legendaarisimmista keikkapaikoista sekä upeat uutuuden tuoreet artistit. Luvassa on värikästä menoa ja piristystä keskelle pimeää marraskuuta. Nosturin lasten päivän konserttia tähdittävät kuumaa suosiota saavuttanut hip hop ?trio TCT sekä räiskyvällä live esiintymisellään mainetta taittanut veikeä Tiisu. TCT on tullut monelle tutuksi iloisella kesähitillään ?Rannalle?. Hip hop ja funk vaikutteisella musiikillaan TCT tuo kesän takaisin marraskuun pakkasiin. Tiisu puolestaan nostaa hymyn huulille ja pistää porukan pomppimaan riehakkaan räiskyvää poprockia tykitellen. Tiisu va- likoitui vast?ikään Yle X:n Tulevaisuuden Tusinat 2015 listaukseen, jossa bändistä povataan tulevan vuoden lupausta. ELMU ry on kutsunut mukaan lasten päivää juhlistamaan Helsingin erityiskoulujen oppilaita ja luvassa onkin erillinen kutsuvieraskonsertti koulupäivää värittämään ja juhlantuntua nostattamaan. Illalla mukaan lasten päivän konserttiin ovat tervetulleita kaikki! Lippuja illan tapahtumaan saa perjantaista 24.10. alkaen Tiketistä! To 20.11.2014 @ Nostu- ri, Helsinki Lasten päivän konsertti TCT TIISU Ovet klo 18:00, Liput 6?, S Liput: Ennakko Tiketti Nosturi, Telakkakatu 8, Helsinki
• Viikot 45-46 ? Nro 19 7 Keskustakirjaston hankeInternetpalvelujen käyttösuunnitelman hyväksyminen ehtoihin hyvä tutustua ennen rekisteröitymistä ??Helsingin keskustakirjaston on tarkoitus valmistua Töölönlahden puiston eteläosaan Töölönlahdenkadun varrelle vuoden 2018 lopulla. Keskustakirjastosta on suunniteltu monikäyttöinen julkinen tila, suomalaisen kirjastotoiminnan lippulaiva ja kaikille avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Rakennukseen odotetaan vuosittain 2,5 miljoonaa kävijää. Kiinteistölautakunta käsittelee torstaina ehdotusta, joka koskee keskustakirjaston hankesuunnitelman hyväksymistä. Ehdotettu rakennus pitää sisällään 12?000 m² tiloja, jotka jakautuvat kolmeen eriluonteiseen kerrokseen. Keskustakirjaston pohjakerroksesta tulee helposti lähestyttävä tapahtuma- ja oleilupaikka, josta löytyvät mm. näyttely- ja kahvilatilat sekä elokuvateatteri. Keskikerrokseen kir- jaston käyttäjille on suunniteltu tietotekninen työpajaympäristö oppimis-, työskentely- ja studiotiloineen sekä sauna. Ylimpään kerrokseen sijoittuvat perinteisemmät kirjastotoiminnot; aineistot, lasten kokoelmat ja hiljaiset alueet. Ylin kerros jatkuu ulos Kansalaistorille 70 metriä leveällä parvekkeella. Keskustakirjasto rakennetaan energia- ja materiatehokkaaksi käyttäen kestäviä ja huollettavia pintamateriaaleja. Puu- ja lasipintainen talo on ALA Arkkitehtien taidonnäyte, jonka suunnitelma voitti viime vuonna päättyneen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Rakennuksen jatkosuunnittelu on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. Kaupunkilaisia on aktivoitu osallistumaan talon toiminnan ideointiin hankkeen alkuvaiheista lähtien. Eduskuntataloa vastapäätä sijoittuva keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin 98?miljoonaa euroa, josta valtio on sitoutunut 30 miljoonan euron osuuden rahoittamiseen. Rahoituksen yhtenä ehtona on, että rakennustyöt aloitetaan jo ensi vuonna. Pohjarakentamisen onkin tarkoitus alkaa syksyllä 2015. Rakentamista varten varatusta rahoituksesta puuttuu vielä noin 20 miljoonaa euroa. Mikäli kiinteistölautakunta hyväksyy ehdotuksen, kaupunginhallitukselle esitetään, että puuttuva rahoitus sisällytetään kaupungin talousarvioihin vuosille 2015?2019. Asian on tarkoitus edetä kaupunginvaltuuston päätettäväksi ensi vuoden puolella. ??Internetpalvelun käyttöönottoon saattaa liittyä käyttöehdot tai sopimus, joka on hyväksyttävä päästäkseen käyttämään kyseistä palvelua. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehottaa tutustumaan sopimusehtoihin ennen palvelun käyttöä, koska internetpalveluissa liikkuu yhä enemmän käyttäjien yksityisyyteen liittyviä tietoja. Vietiinkö tietosi internetissä? Verkossa tehtävät sopimukset syntyvät usein siten, että käyttäjä hyväksyy internetpalvelun eh- dot napsauttamalla hyväksymispainiketta, rekisteröitymällä palveluun tai käyttämällä palveluita, jolloin käyttäjä voi tahattomasti luovuttaa oikeuksia hyödyntää tietojaan joko palveluntarjoajalle tai mahdolliselle kolmannelle osapuolelle. Olennaista on, että käyttäjä tietää, miten hänen tietojaan käsitellään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään. ?Internetissä sopimus tehdään yleensä kaikkien kanssa samoilla ehdoilla, eikä ehdoista voi neuvotella. Vakiosopimuksia käytetään helpottamaan sopimuksen tekemistä silloin, kun solmitaan suuria määriä samankaltaisia sopimuksia. Esimerkiksi internetpalveluissa sopimus on usein hyväksyttävä sellaisenaan, jotta palvelua ylipäätään pääsee käyttämään. Aina on tietysti vaihtoehtona, ettei ota palvelua käyttöön?, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen lakimies Eija Alavesa sanoo. ?Sopimukset voivat joskus tuntua pitkiltä ja vaikeasel- koisilta. Ainakin keskeisimpiin sopimusehtoihin kannattaa kuitenkin tutustua ennen sopimuksen hyväksymistä ja palvelun käyttöönottoa. Yksityisyydensuojaan voi vaikuttaa myös omilla valinnoilla. Kaikkia tietoja ei aina tarvitse antaa, vaikka niitä palvelussa kysyttäisiinkin?, Alavesa muistuttaa. Sopimusehdoista selviää esimerkiksi, mitä tietoja palvelussa kerätään ja kenelle tietoon liittyvät oikeudet kuuluvat eli missä määrin palveluntarjoaja voi mahdollisesti käsitellä käyttäjien jakamia tietoja. Internetin palvelut ovat usein kansainvälisiä ja siksi olisi hyvä tietää myös, minkä maan lainsäädäntöä sopimukseen sovelletaan. Sovellettava lainsäädäntö asettaa osaltaan rajat sille, missä määrin palveluntarjoaja voi hyödyntää tietoja. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut ohjeen yksityisyydensuojasta internetpalvelujen sopimuksissa. Siinä on kerrottu yleisesti yksityisyydensuojasta internetpalveluissa ja siitä, miten internetpalvelusopimus syntyy. Lisäksi ohjeessa on esimerkkejä yksityisyydensuojaan vaikuttavista sopimusehdoista sekä yksityisyydensuojasta internetpalveluissa. Konditoriatuotteet hyvälaatuisia Kartat kiertoon -kilpailun ammattilaissarjan voitti Risakon kassi ?Minne mentäis?. Maanmittauslaitoksen karttavaraston tyhjennystä vauhditettiin ideakilpailulla ??Maanmittauslaitos luopuu painettujen, suorana varastoitujen karttojen varastoinnista. Karttojen menekkiä on viimeksi vauhditettu kilpailulla, jonka voiton veivät käytöstä poistetuista kartoista tehdyt laukut. Maaliskuussa Maanmittauslaitos luovutti ylimääräiseksi jääneistä kartoistaan 125 000 karttaa SPR:n koordinoimalle Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle. Kartat kassikuoseina voittotöissä Käytöstä poistettavia karttoja on myös annettu muuhun kuin karttojen varsinaiseen tarkoitukseen: käytettäväksi uusiotuotteina. Ideoita vauhditettiin Kartat kiertoon -kilpailulla, jonka voittajat on nyt valittu. Kartat kiertoon -kilpailun ammattilaissarjan voitti Heidi Keskitalon Risakon kassi ?Minne mentäis?. Voittajan työssä Maanmittauslai- toksen käytöstä poistettu kartta näyttää tyylikkäästi enemmän kuosilta kuin kartalta. Harrastelija-sarjan voitti Tuire Leino punotulla kassillaan. Kartoittajan ?karttalaukku? on tehty maastokartoista punomalla. Yhteen laukkuun on käytetty melkein kymmenen karttaa. Kunniamaininnat annettiin Think Todayn kelloille ja Työ- ja toimintakeskus Kanavan muistivihkoille. Uusiotuotteet esillä Paikkatietomarkkinoilla Tule maksuttomaan Paikkatietomarkkinat-messutapahtumaan kuulemaan, miten SPR:n Vapaaehtoinen pelastuspalvelu hyödyntää Maanmittauslaitokselta saamiaan karttoja. Pelastuspalvelun Heikki Väätämöinen esittelee toimintaa 5.11. klo 9.00 alkaen. Kartat kiertoon -kilpailun voittajat palkitaan messuil- la 5.11. klo 12.00 alkaen. Risako myy kartoista valmistamiaan tuotteita omalla osastollaan Paikkatietomarkkinoilla. Kilpailutöistä on koottu messuille myös pieni näyttely. ??Helsingissä myytävien konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu todettiin pääsääntöisesti hyväksi. Vuosina 2013?2014 ympäristökeskus selvitti konditoriatuotteiden mikrobiologista laatua. Näytteeksi otettiin valmiita makeita konditoriatuotteita, kuten leivoksia ja kakkupaloja, sekä konditoriatuotteiden raaka-aineita. Näytteitä otettiin 36:sta konditoriatuotteita valmistavasta ja/tai myyvästä elintarvikehuoneistosta. Yhteensä tutkittiin 109 näytettä. Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Laadul- taan hyväksi todettiin 85 prosenttia. Välttävän arvosanan sai joka kymmenes näyte. Vain kuusi prosenttia näytteistä oli mikrobiologiselta laadultaan huonoja. Eniten välttäviä ja huonoja tuloksia todettiin raaka-aineista, leivoksista ja kuppikakuista. Suurin osa välttävistä tuloksista aiheutui Bacillus cereus -­ bakteerien esiintymisestä. Huonot mikrobiologiset tulokset johtuivat pääasiassa korkeista enterobakteerien määristä. Staphylococcus aureus ­-bakteeria, joka useimmiten siirtyy elintarvikkeeseen huonon käsihygienian seurauksena, ei todettu lainkaan. Laadultaan välttäviä ja huonoja tuotteita säilytettiin näytteenottohetkellä monissa eri lämpötiloissa pakastelämpötiloista huoneenlämpöön. Tuotteiden mikrobiologiseen laatuun näyttäisi vaikuttavan valmiin tuotteen säilytyslämpötilaa enemmän raakaaineiden laatu ja niiden asianmukainen säilytys sekä hyvä valmistushygienia, kuten jauhopölyn leviämisen estäminen. Jauhopölyn mukana voi levitä B. cereus -bakteeria. Toimijan tulee määritellä ja varmistaa tuotteen myyntiaika ja säilyvyys omavalvonnassaan. Finavian verkkosivuilta pysäköintitietoa ja tietoa muutoksista Jatkoa sivulta 3 ??Pysäköintitalo P5 on rakennustöiden ajan käytössä. Autopaikkoja on kuitenkin tarjolla hieman tavallista vähemmän, sillä osa P5-pysäköintilaitoksen kerroksista on töiden vuoksi suljettu. Kaikkiaan Finavialla on Helsinki-Vantaan terminaalien läheisyydessä yhteensä noin 10 000 autopaikkaa kolmessa parkkihallissa ja kahdella ulkoalueella. Matkustajat voivat tarkistaa paikkatilanteen ja halutessaan varata parkkipaikan etukäteen Finavian verkkosivuilta osoitteesta http://www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/ kulkuyhteydet/pysakointi. Internetsivuilta saa tietoa myös ajoreittien muutoksista. Finavian kehitysohjelma vahvistaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä P5:n laajennus on osa Finavian käynnistämää noin miljardin euron kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa. Kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran ja tuovan lentoasema-alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Samaan aikaan Finavialla on käynnissä mittava Helsinki-Vantaan palvelu-uudistus, jonka myötä lentoasemalle avautuu 70 uutta tai uudistettua myymälää ja ravintolaa.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 8 Ravintolatoimikunnat käyntiin kouluissa ja oppilaitoksissa k ??? Koululaisten ja opiskelijoiden näkemykset otetaan vastaisuudessa entistä paremmin huomioon kouluruokailun kehittämisessä Helsingissä, lupaa Helsingin opetusviraston ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki. Säännöllinen vuoropuhelu eri toimijoiden välillä alkaa. Tänä lukuvuonna kaupungin peruskouluissa, lukioissa ja Stadin ammattiopistossa käynnistetään ravintolatoimikuntia. Kouluruokailun kehittäminen voidaan myös liittää jollain muulla tavalla koulun toimintaan, esimerkiksi osaksi ympäristöryhmää. Ylipormestarin oppilaskuntapäivillä on useana vuonna käsitelty kysymyksiä ja kannanottoja kouluruokailusta. Tästä on noussut idea ravintolatoimikunnista. Opetusvirasto pilotoi lukuvuonna 2012-2013 ravintolatoimikuntatoimintaa yhdeksässä peruskoulussa ja kahdessa lukiossa. Pilo- u Tä p o llä n g ill a Max. 1 kuponki/ryhmä. Voimassa 1.3.2015 asti. Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 Meidän Koti 340 62 340 OY LKV (09) Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi Mikäli olet asuntosi myyntiaikeissa, Soita 040-5258 738 Tulemme tekemään maksuttoman hinta-arvion asunnostasi. KOHTI KEVÄTTÄ JA UUTTA KOTIA ! Kova kysyntä alueen asunnoista. Pyydä meidät arvioimaan ja myymään asuntosi, huippunopeasti edustavilla valokuvilla. Käytä alueesi asiantuntijaa. www.meidankotilkv.fi TYYTYVÄISET ASIAKKAAT OVAT MEILLE KUNNIA-ASIA. Välityspalkkio 3,4% osakehuon. kokonaishinnasta sis. alv + muut kulut - kysy tarjous! Tomi Markkolan uutuus: sinkku Hyväsydäminen tyttö ??Vuoden 1996 Tangokuninkaana tuttu Tomi Markkola levytti kesän kynnyksellä ajankohtaan istuvan sinkun Puutarhasakset ja nyt sille on tullut jatkoa Hyväsydäminen tyttö. Pitkäsoitto on suunnitelmissa ja siihen on ehditty jo muutamia kappaleita valitakin. - Tilasin Nuotion Tonilta jotain rehellistä suomalaista kansanlaulu-tyyppistä kappaletta ja semmoinenhan sieltä tuli. Melodia jää heti ensi kuulemalta mieleen ja kun vielä VeePee Lehto teki kauniin tekstin, joka istuu loistavasti biisin luonteeseen, niin kappale on todella onnistunut, hehkuttaa Tomi Markkola. jasto on ? miten ruokalistat ja tuotetiedot ovat esillä ? millaista palvelu on ja miten erityisruokavaliot otetaan huomioon Ruokailuympäristön ja ruokailutilan viihtyisyys: ? miten viihtyisä ja rauhallinen ruokasali on ? miten oppilaat ja opiskelijat ruokailevat yhdessä ? miten istumapaikan voi valita ja onko istumapaikkoja riittävästi Ruoka: ? miten ruoka on laitettu esille linjastossa ja miten houkuttelevaa se on ? mikä on ruoan lämpötila ? mitä mausteikoissa on eli miten helppoa on ?tuunata? omaa ruokaa ? millaisia ovat salaatit ja salaattiainekset Astianpalautus ja jätteiden lajittelu: ? miten helppoa ja siistiä astianpalautus on ? miten biojätettä vähennetään eli ?syön mitä otan? Peppi Pitkätossu valloittaa Kaupunginteatterin suuren näyttämön 1 HENKILÖN OSALLISTUMISMAKSU VELOITUKSETTA ? toinnista saatiin hyviä kokemuksia. Ravintolatoimikunta on yhteistyöryhmä, joka ideoi, ohjaa ja kannustaa. Mukana ovat oppilaiden, opettajien ja kouluravintolan edustajat. Ravintolatoimikunnat kehittävät päivittäisiä ruokapalveluita ja asioita, joihin koulussa tai oppilaitoksessa voidaan vaikuttaa mm. ravitsemissuositusten, palvelukuvausten ja sopimusten puitteissa. Toimintaa linjaavat ekologisuus, taloudellisuus ja sosiaalisuus, sanoo Rintamäki. Koulut ja oppilaitokset vastaavat itse ravintolatoimikunnistaan. Esimerkiksi näihin asioihin voi vaikuttaa ravintolatoimikunnassa: Ruokailutapahtuma ja ruoan ottaminen: ? milloin ruokaillaan ja miten ruokailu porrastetaan ? miten ruoka on pantu esille, onko sitä helppo ottaa linjastosta ? miten siisti ruokalin- - Uutta tulevan levyn musiikkia on aina hieno saada ohjelmistoon. Keikoilla Hyväsydäminen tyttö on otettu hienosti vastaan ja sitä toivotaan monesti uudestaankin. Toivon, että kappale kolahtaa kaikkiin kuulijoihini. Reipasta syksyä kaikille!, Tomi jatkaa. Tomi Markkola on viihdyttänyt ja tanssittanut suomalaista yleisöä ahkerasti Fernet-orkesterinsa kanssa vuodesta 2001. - On ilo ja kunnia, että olen saanut tehdä saman ammattitaitoisen orkesterin kanssa töitä näin pitkään. Loppu syksy kierretään ravintoloita, perinteisiä tanssipaikkoja sekä laivoja. Jou- lukuulla on vuorossa kirkkokiertue jouluisten sävelmien parissa upean jousiorkesterin säestyksellä. Tomin uraan mahtuu tähtihetkiä mm. Vuoden Miesartisti -titteli, Iskelmä Finlandian yleisöäänestyksen voitto, Syksyn Sävel edustus, Kuukauden levy -palkinnot, kultalevy ja paljon muuta. Tanssiva yleisö on ottanut hänet omakseen. Vaikka levytyksien väli onkin venähtänyt on lavasuosio pysynyt vakaana. Musiikki on tärkeä osa elämää ja miehen sitoutumisesta alaan kertoo myös se, että Tomi oli suositun tanssipaikan, Riihimäen Riutanharjun, isäntänä 7 vuotta. ??Helsingin Kaupunginteatteri avaa kevätnäytäntökauden neljällä ensi-illalla tammikuussa. Tarjolla on tuplasti teatteriherkkua koko perheelle, Suomen historiaan liittyvää uutta sekä tuore, kirpeä komedia. Kaupunginteatterin suuren näyttämön pistää vinksin vonksin kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu 15. tammikuuta alkaen. Kun maailman vahvin tyttö, Peppi Pitkätossu, eräänä päivänä muuttaa hevosineen ja apinoineen hylättyyn taloon, koko kylä menee sekaisin. Astrid Lindgrenin rakastettu tarina tuodaan näyttämölle Staffan Götestamin dramatisoimana, Georg Riedelin säveltämänä ja Liisa Ryömän suomentamana. Koko perheen musiikkiseikkailun ohjaa Milko Lehto, ja kapellimestarina toimii Markku Luuppala. Nimiroolissa roolissa vuorottelevat Anna-Riikka Rajanen ja Maija Koivisto. Pepin ajaton anarkia pääsee oikeuksiinsa lavastaja Markus Tsokkisen, pukusuunnittelija Riitta Röpelisen ja koreografi Jyrki Karttusen yllättävässä visuaalisessa toteutuksessa. Studio Pasilassa kantaesitetään 14. tammikuuta kirjailija Jari Tervon romaaniin perustuva Troikka. Sami Keski-Vähälän dramatisoima näytelmä kuvaa Mannerheimin (Carl-Kristian Rundman) matkaa Tampereelle suojeluskuntajuhlille pääsiäisenä 1920. Matkaseuraksi junaan hän saa varatuomari Ellen Katajan (Sanna June-Hyde), joka tulee kertomaan kenraalille että hänet aiotaan murhata Tampereella. Junamatkan aikana heidän välilleen kehkeytyy romanssi. Taustalla attentaattitroikka valmistelee Mannerheimin murhaa. Näytelmän muissa rooleissa nähdään Eero Saarinen, Rauno Ahonen, Leena Rapola ja Risto Kaskilahti. Troikan ohjaa Kari Rentola, ja sen visuaalisen ilmeen suunnittelevat lavastaja Katariina Kirjavainen ja pukusuunnittelija Sari Salmela. Arena-näyttämön vuosi alkaa Lutz Hübnerin lämminhenkisellä draamakomedialla Flirttikurssi 55+ ? Oikeus kukkia!. Ryhmä kuusikymppisiä naisia ja miehiä osallistuu kansalaisopiston kurssille saadakseen vinkkejä seuranhakuun. Kurssi yhdistää lesket, eronneet ja ikisinkut, kaikki etsimässä uutta alkua elämäänsä. Kurssinvetäjän, nelikymppisen Janin opetusmetodit eivät kuitenkaan herätä kurssilaisten luottamusta. Onnistuisiko flirttailu sittenkin parhaiten ihan omin neuvoin? Pentti Kotkaniemen ohjauksessa näyttelevät Heidi Herala, Leena Uotila, Eija Vilpas, Heidi Lindén, Pertti Koivula, Jari Pehkonen, Eppu Salminen ja Tom Wentzel. Liisa Ryömän suomentama näytelmä saa ensi-iltansa 22. tammikuuta. Menestyksekkäästi perheen pienimmille esitetty Siiri ja kamala possu (2011) saa toivottua jatkoa, kun Tiina Nopolan rakastettuun kirjasarjaan perustuva Siiri ja sotkuinen Kerttu saa ensi-iltansa 8. tammikuuta. Tällä kertaa Siiri menee parhaan ystävänsä PikkuOton synttäreille ja törmää siellä sotkuiseen ja huonokäytöksiseen Kerttuun. Siiri huolestuu, sillä Pikku-Otto näyttää pitävän Kertusta. Onko hän menettämässä ystävän? Nopolan hauska näytelmä kuvaa oivaltavasti lapsille niin tärkeitä kaverisuhteita ja sitä, kuinka kivaa on hyppiä kuralätäköissä! Näytelmän ohjaa Kimmo Virtanen ja rooleissa nähdään Sanna Majuri (Siiri), Tiina Peltonen ja Hannes Suominen. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Elina Kolehmainen. Ohjelmistossa jatkavat kevätkaudellakin suurella näyttämöllä Miten menestyä vaivatta liike-elämässä ja Ladykillers ? Sarjahurmaajat, pienellä näyttämöllä Einsteinin rikos, Vanja-eno ja Vielä ehtii, Arena-näyttämöllä Otetaas toiset!, studio Pasilassa Pikavoitto, Kiviä taskussa ja Club act!one ja Lilla Teaternissa Kredit. Helsinki Dance Companyn ohjelmistossa jatkavat Syrjähyppy-kulissikierrokset. Viemäreitä saneerataan ??HSY saneeraa viemäreitä noin 150:llä katuosuudella muun muassa Katajanokalla, Kruunuhaassa, Punavuoressa ja Eirassa Helsingissä ja Perkkaalla Espoossa. Jäte-, seka- ja hulevesiviemäreistä saneerataan tutkimuksissa huonokuntoisik- si havaitut osuudet. Niiden yhteenlaskettu kokonaispituus on noin 4,7 kilometriä. Urakoitsija As Terrat aloittaa työt marraskuussa ja ne jatkuvat syyskuuhun 2015 asti. Putkien peruskorjaus tehdään sujuttamalla, joten kaivutöitä ei tarvita. Yhdellä katuosuudella saneeraus kestää yleensä muutaman päivän. Kiinteistöjen vedenjakelu ja viemäröinti toimivat normaalisti. Työt saattavat rajoittaa lyhytaikaisesti liikennettä ja pysäköintiä.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 9 Soittotuntimuistot talteen ??Helsingin kaupunginmuseo valmistelee maalikuussa 2015 Hakasalmen huvilassa avautuvaa näyttelyä Musiikkia! Kaupungin soivat muistot, joka kertoo musiikista osana helsinkiläisten elämää. Yhtenä aiheena ovat soittotunnit ja niihin liittyvät lapsuudenmuistot, joita kerätään verkkokyselyllä. Erityisesti tietoa halutaan ikimuis- toisista soittoläksyistä, alkeistason klassikkokappaleista, joiden oppiminen aikoinaan tuntui nuoresta soittajasta saavutukselta. Museo on kiinnostunut myös kopioimaan valokuvia, jotka esittävät muistelijoita lapsina soittotunnilla, harjoittelemassa tai esiintymässä. Lisäksi toivotaan lahjoituksina soittokouluja eli eri soitinten alkeisope- tuksessa käytettyjä nuottivihkoja, jotka saavat mieluusti olla täynnä opettajan merkintöjä. Musiikkimuistot voi kertoa 24.11.2014 mennessä osoitteessa www.helsinginkaupunginmuseo.fi/musiikkimuistot Vastaajien kesken arvotaan palkintoja. Arkeen ja juhlaan www.kultasuklaa.fi Kova paketti, pehmeä maku! Vanhassa kauppahallissa 20 vuotta Uutuutena mm. Sibelius-suklaat Tervetuloa ostoksille. Nuoren harmonikansoittajan ylpeä perhe vuonna 1953. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Väinö Kannisto. 125 vuotta kiitosta ??Suomalainen yhteiskunta elää parhaillaan harvinaisen haasteellista aikaa. Massatyöttömyys lähestyy jo 90-luvun lukemia ja yhteiskunnan eriarvoisuus on entistä korostuneempaa. Erityisesti pienituloiset eläkeläiset ja lapsiperheet ovat joutuneet mukautumaan uuteen, vaikeaan tilanteeseen. Ihmisten jaottelu varallisuuden mukaan lisää merkittävästi syrjäytymisen riskiä, ja kun esineellinen vauraus vaarantuu, ihmisten henkinen ja hengellinen pahoinvointi nousee etualalle. Pelastusarmeijan saapuessa 125 vuotta sitten Suomeen elettiin yhtä lailla kriisin keskellä. Teollisuuden ja kaupungistumisen myötä Suomi oli kohdannut voimallisesti myös näiden ilmiöiden varjopuolet. Samalla suurin osa väestöstä eli edelleen maaseudulla, jossa satojen ja hintojen vaihtelut tekivät toimeentulosta erittäin haasteellista. Vain parikymmentä vuotta aikaisemmin nälänhätä oli tappanut alueittain jopa 20 % väestöstä. Ihmiset olivat oman onnensa varassa, koska yhteiskunnan tukiverkot puuttuivat miltei kokonaan. Tällaiseen tilanteeseen oli saatava muutos. Vuonna 1865 entinen metodistipappi William Booth oli perustanut Itä-Lontoossa Pelastusarmeijan ja julistanut sodan köyhyydelle. Kun Booth katsoi Lontoon kurjimpien slummien asukkaita, hän näki heissä jokaisessa Kristuksen. Maailmalla nopeasti leviävän, palavasieluisen järjestön maine kantautui myös Suomen kristillissosiaalisten vaikuttajien tietoisuuteen ja moni heistä koki, että tämä taistelu oli syytä tuoda Suomen maaperälle. Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen kokous oli Helsingissä, Siltasaaren sirkusmaneesissa 8.11.1889, kun Lontoon sotakoulusta saapuneet upseerit aloittivat työn. Työ sai nopeasti jalansijaa Suomessa ja ihmiset alkoivat saada apua köyhyyteen ja muihin ongelmiin. Vastustustakin erikoista, univormuja ja sotilastermejä käyttävää järjestöä kohtaan oli. Toimintaperiaatteena oli kolmen ässän periaate: soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa, joka on edelleen työmme perusta. Vuonna 2014 Pelastusarmeija on arvostettu yhteiskunnallinen toimija, jonka avustuskohteisiin kuuluvat vähäosaiset lapsiperheet, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, kodittomat ja päihdeongelmaiset. Toimimme yli 30 eri paikkakunnalla ympäri maata ja järjestömme periaatteisiin on aina kuulunut, että kaikki ovat tervetulleita ja ettei ketään käännytetä pois. Vuosikymmenten aikana olemme saaneet paljon aikaan, ja siitä kiitämme koko sydämestämme sekä Jumalaa että Suomen kansaa. Ilman kansalaisten tukea ja lahjoituksia emme olisi voineet tehdä sitä työtä mitä teemme, ja ilman Jumalan johdatusta emme olisi voineet vastata väsymättä eteen tulleisiin haasteisiin. Pelastusarmeija toivottaakin nyt ihmiset mukaan juhlimaan, kun se juhlistaa mennyttä ja tulevaa erilaisin tapahtumin 8.?9.11.2014 Helsingissä. Tervetuloa! Lauantaina 8.11. klo 9.00?10.45 Avoimet ovet Pelastusarmeijan Temppelissä, Uudenmaankatu 40. Temppeli on Pelastusarmeijan ensimmäinen kokoustila (valm. 1895) ja se on nyt peruskorjattu ja entisöity. Torvisoittoa, laulua ja mahdollisuus tutustua rakennukseen. klo 13.00?15.00 Syntymäpäivätapahtuma Kampin ostoskeskuksessa musiikin merkeissä ? soppatarjoilu Narinkkatorilla. Tilaisuudessa Keskon lahjoituksen luovutus. klo 16.00 ?Rakkaus katsoo eteenpäin? ?musiikkinäytelmä, Temppeli. Kohtauksia 125-vuotiaan Pelastusarmeijan historiasta. Liput 5 e, sisältää kahvin. klo 19.00 Musiikin ja runon juhla Temppeliaukion kirkossa. Esiintyjinä näyttelijä Ritva Oksanen, Pelastusarmeijan soittokunta ja kuoro. Sunnuntaina 9.11. klo 10.30 Suomen Pelastusarmeijan 125-vuotisjuhlakokous Pelastusarmeijan Temppelissä; valtiovallan tervehdyksen tuo sisäministeri Päivi Räsänen. Kokouksessa paljastetaan koko kansainvälistä Pelastusarmeijaa vuosina 1981? 1986 johtaneen suomalaiskenraali Jarl Wahlströmin muistolaatta. Juhlaviikonlopun pääpuhuja on kansainvälisen Pelastusarmeijan johtaja, kenraali André Cox, joka on toiminut myös Suomen Pelastusarmeijan johtajana vuosina 2005-2008. Mediatilaisuus perjantaina 7.11. klo 10.00?11.00 Pelastusarmeijan Temppelissä, Uudenmaankatu 40. Paikalla ovat kenraali André Cox ja naistyön johtaja, komentaja Silvia Cox, Suomen Pelastusarmeijan johtajat, everstit Johnny ja Eva Kleman ja ylisihteeri, ev.luutn. Petter Kornilow. Avoinna ma-la klo 10-18, verkkokauppamme www.kultasuklaa.fi avoinna 24h. Pääkaupunkiseudun peruskouluissa kertyy yhä vähemmän jätettä ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti pääkaupunkiseudun peruskoulujen jätemääriä vuosina 2011 ja 2013. Koulujen henkilökunta seurasi sekajäte-, biojäte-, paperi-, pahvi-, kartonki-, lasi-, metallija energiajäteastioiden täyttymistä neljän viikon ajan kumpanakin vuonna. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kouluissa syntyvän jätteen määrä on vähentynyt seurantavuosien välillä. Koulujen jäteastioihin kertyi vuonna 2013 jätettä viisi kiloa vähemmän henkeä kohden kuin vuonna 2011. Vuonna 2013 jätettä kertyi kouluissa keskimäärin 31 kiloa henkeä kohden. Vuonna 2011 jätemäärä oli keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkeä kohden. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni kolme kiloa, paperin määrä kaksi kiloa ja biojätteen määrä kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Pääkaupunkiseudun koulujen jätemääriä on tutkittu vuodesta 2004 lähtien. Kun tuoreita tuloksia vertaa aiempiin tuloksiin, käy ilmi, että koulujen kokonaisjätemäärä ja sekajätteen määrä on laskenut myös pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksesta selviää myös, että kierrätys on kouluissa lisääntynyt. Koulut kierrättivät jätteistään 55 prosent- Tapettitalo Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki Entisöinti-, tyyli- ja uusia p. (09) 76 76 58 tapetteja. 2000 mallia heti www.tapettitalo.fi varastossa. Satoja kapeita palvelu@tapettitalo.fi ja leveitä reunusnauhoja. Tällä kupongilla normaalihintaisista pr-tapeteista -10% ? Pelastusarmeija Suomessa vuodesta 1889: Kultasuklaa Vanhassa kauppahallissa 20 vuotta Kuponkitarjous voimassa koko marraskuun. Netistä tilatessasi mainitse alennuskoodi Tapettitalo/ normaalihintaiset pr-tapetit -10%/Rööperinlehti 197 4 Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 Himaturva Uusi tehokas myyntitapa, kun haluat itse myydä asuntoasi. Nyt voit siis itse toimia asuntosi välittäjänä ilman kalliita välityspalkkiokuluja Lue lisää www.himaturva.fi tia vuonna 2013, kun vajaa kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli 31 prosenttia. Kierrätysprosentti tosin laski hieman vuodesta 2011 vuoteen 2013. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 10 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Sibelius ja taiteen maailma -näyttely herättää kaikki aistit ??Ateneumin suurnäyttely luo ensimmäistä kertaa katseen Jean Sibeliukseen (1865 - 1957) kuvataiteiden kautta. Näyttely tuo esille Sibeliuksen elämäntyöhön vaikuttaneita taiteilijoita ja heidän taidettaan, mutta valaisee myös Sibeliuksen monia kasvoja taiteilijan nuoruudesta aina 1967 paljastettuun Eila Hiltusen Sibelius-monumenttiin saakka. Sibelius ja taiteen maailma on ääntä ja kuvaa, musiikkia, maalauksia, veistoksia sekä Sibeliuksen perheen elämään liittyvää esineistöä. Vuonna 2011 Ateneumin taidemuseon kuraattorit FT Anna-Maria von Bonsdorff, FL Timo Huusko ja FT Riitta Ojanperä aloittivat laajan tutkimushankkeen Sibeliuksen ja eri taiteiden vuorovaikutuksesta toisiinsa. Mikä merkitys kuvataiteilijoilla ja kuvataiteella oli Sibeliuksen elämässä ja miten ne vaikuttivat hänen työhönsä? Tutkimustyön lopputuloksena valmistui FT Hanna-Leena Paloposken toimittama kirja Sibelius ja taiteen maailma, joka avaa Sibeliuksen ja taiteen yhteyksiä uudella tavalla, tuoden esille eri taiteilijoiden näkökulmia Sibeliuksen maailmaan. Akseli Gallen-Kallela: Satu (1894). Ainolasäätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Moniaistinen näyttely 17.10.2014 avautuva Ateneumin suurnäyttely on yli 200 maalauksen, veistoksen, esineen ja ennalta näkemättömän teoksen moniaistinen ja kokemuksellinen elämys. Kävijä näkee, kuulee ja kokee tunnetun ja rakastetun säveltäjämestarin erityisen läheisen ja monipuolisen suhteen taiteeseen. Kymmenien taiteilijoiden joukossa on mm. Eero Järnefelt, Antti Favén ja Tyko Sallinen. Sibelius-näyttely 11 teemaa Annankatu 20 Annankatu 24 00120 Helsinki, Finland Puh. 622 5553 ma-pe la 10-15 Puh./Tel10-18, +358-9-622 5553 www.tokyokan.fi Fax +358-9-622 5552 Sibelius ja taiteen maailma -näyttely on rakennettu yhdentoista teeman ympärille: Sibeliuksen kuvat, Nuoruus, Kansainvälinen Sibelius, Fantasia ja myytit, Finlandia, Ainola, Muotokuvagalleria, Puut, Sinfoniset maisemat, Melankolia ja Sibelius-monumentti. Teemat tuovat esiin niin säveltäjään vaikuttaneita teoksia ja taiteilijoita, mutta myös teoksia, joi- Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen den luomisen innoittaja oli Sibelius itse tai hänen musiikkinsa. Taide ympäröi ja innosti Sibeliusta Säveltäjän lähipiiriin kuului tunnettuja taiteilijoita, esimerkiksi Akseli GallenKallela, mutta toisaalta vähemmän tunnetun Oscar Parviaisen maalaus Rukous roikkui Ainolan salin seinällä niin, että sen näki parhaiten flyygelin ääreltä. Sibeliuksen taiteellisuutta tuki hänen synesteettinen taipumuksensa kokea värit ääninä. Sibeliuksen monet kasvot Näyttelyssä on myös mahdollisuus tutustua säveltäjämestarin monipuoliseen henkilökuvaan, joka muuttui ajan saatossa ja jota hän myös itse aktiivisesti muokkasi. Vuosisadan vaihteen nuori boheemi, nuoren tasavallan tuntojen tulkitsija, Kari Suomalaisen e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Jalkapallon Pelaajayhdistys Open: Mon-Fri 10-18 ottaa liigakarsinnat ilolla Sat 10-15 vastaan ??Suomalainen huippujalkapallo kattaa miesten sarjat Veikkausliigasta Kakkoseen sekä Naisten liigan ja Ykkösen. Suomen Palloliitto julkaisi alkuviikosta, että liigakarsinnat palaavat miesten Veikkausliigan ja Ykkösen välille jo kaudeksi 2015. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys ottaa ensi kaudeksi palaavat liigakarsinnat ilolla vastaan. ? Suomalaiseen huippujalkapalloon kuuluvat nousut, putoamiset ja meidän mielestämme myös karsinnat. Ykkösen kehitys on mennyt viime vuosina juuri oikeaan suuntaan. Veikkausliigan ja Ykkösen välinen kuilu onkin kaventunut selvästi. Hyvä esimerkki on SJK, joka on nousijajoukkueena heti mitaleilla. John Munsterhjelm: Jean Sibeliuksen muotokuva, 1909. Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelmat. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen pilapiirros seitsemän sinfonian säveltäjästä - kuva Sibeliuksesta muuttui, mutta taiteilijoiden kiinnostus hänestä aiheena ei laskenut ajan kuluessa. Musiikin ja kuvataiteen kohtaaminen Musiikilla on näyttelyssä keskeinen rooli. Pianisti, musiikin tohtori Folke Gräsbeck on valinnut näyttelyn teemoihin sopivat musiikkikatkelmat Sibeliuksen tuotannosta. Taiteiden välinen vahva side tulee esiin esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Satu teoksessa, jonka taiteilija maalasi kuultuaan Sibeliuksen samannimisen sävelrunon. ?Näyttely on kunnianosoitus taiteiden ja tekijöiden väliselle vuoropuhelulle innostaville keskusteluille, vaikutteiden jakamiselle, luomisvoimalle ja ystävyydelle?, luonnehtii Ateneumin museojohtaja Susanna Pettersson. Sibelius ja taiteen maailma 17.10.2014 - 22.3.2015 Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki, www.ateneum.fi Aukioloajat: ti, pe 10-18; ke, to 9-20; la, su 10-17, maanantaisin suljettu Liput: 12/10 e, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 11 Koululaiset aikaisemmin nukkumaan ??Uni on ihmisen perustarve, josta ei kiireenkään keskellä tulisi tinkiä. Riittävä yöuni on tärkeää etenkin lapsille ja nuorille. Mitä myöhemmin lapset ja nuoret käyvät nukkumaan, sitä enemmän heille kasaantuu terveysriskejä. Riittävän määrän yöunta voi varmistaa yksinkertaisesti menemällä nukkumaan ajoissa. Lisää unta ? kiireen lyhyt historia on lääketieteen tohtori Timo Partosen puheenvuoro säännöllisen vuorokausirytmin ja riittävän yöunen tärkeydestä etenkin lapsille ja nuorille. Se sisältää myös käytännön ohjeita vuorokausirytmin säännöllistämiseksi ja yöunen turvaamiseksi. Terveysriskit kohdentuvat illanvirkkuihin Lasten ja nuorten nukku- maanmenoajalla on merkitystä, sillä tutkimusten mukaan terveysriskit kohdistuvat illanvirkkuihin. Illanvirkut kärsivät muita useammin univajeesta, mutta siitä riippumatta he ovat myös alttiimpia erilaisille sairauksille. Suomessa koululaisten terveyskyselyn perusteella ne nuoret, joilla on myöhäisimmät nukkumaanmenoajat, käyttävät muita enemmän alkoholia, tupakoivat muita useammin, harrastavat liikuntaa joko hyvin paljon tai eivät lainkaan, surffaavat internetissä ja jättävät muita useammin aamiaisensa syömättä. He ovat muita väsyneempiä koulussa, kärsivät muita useammin masennusoireista ja saavat muita huonompia arvosanoja. ? Mitä myöhemmin lapset ja nuoret käyvät nukkumaan, sitä enemmän heille kasaantuu ongelmia. Kouluaamujen myöhentäminen on usein esitetty ratkaisu koululaisten väsymykseen, mutta sen seurauksena vapaa-aikaa olisi vähemmän. Jotta vapaa-aikaa olisi yhtä paljon kuin ennenkin, nukkumaanmenoaika todennäköisesti myöhentyisi, ja silloin todennäköisesti vaikeudet lisääntyisivät entisestään, sanoo Timo Partonen. Unelle varattava riittävästi aikaa Yöunen määrästä ei kannata nipistää, sillä univaje on terveydelle haitallista. Kouluaamujen myöhentämisen asemesta koululaisten kannattaakin mennä aikaisemmin nukkumaan saadakseen riittävästi unta. Itsensä voi totuttaa varhaisempaan nukkumaanmenoaikaan aikaistamalla nukkumaanmenoa viidellä minuu- Kunnon yöunien jälkeen jaksaa keskittyä koulussa paremmin koko päivän. tilla joka ilta, kunnes tavoiteltu nukkumaanmenoaika on saavutettu. Myös ajankäytön ja kiireen hallinta on tärkeää, jotta unelle tulee varatuksi riittävästi aikaa. Sosiaalisen kalenterin ei kannata olla liian iltapainotteinen, ja mieleiset asiat kannattaa tehdä iltapäivällä tai alkuillasta. Valo ja rasittava liikunta illalla vaikeuttavat nukahtamista. Vuorokausirytmin säännöllistämiseen auttavat mm. kirkasvalohoito, kuntoliikunta, riittävän pitkä yöuni ja syömisen välttäminen klo 20 jälkeen. Vaikka ihminen olisikin perintötekijöidensä puolesta enemmän ilta- kuin aamuihminen, hän voi sopeutua työaikoihin ja vapaa-ajan toimintojen kellonaikoihin siten, että hänen sisäinen kellonsa käy enemmän aamu- kuin iltaihmisen aikaa. Suklaafestivaalit Martoille Kriminaalihuollon palkinto Wanhassa satamassa ??SUKLAAFESTIVAALIT tuo esiin sen kaiken mihin kaakaopapu jatkokäsiteltynä voi taipua. Tapahtumassa voi osallistua suklaatastingeihin sekä maistaa kaakaon reitin pavusta käsin tehdyksi praliiniksi asti. Näytöslavalta saa käytännön vinkkejä suklaapatukoiden, raakasuklaan ja tummasuklaapraliinien valmistukseen. Tapahtumassa on myös tarjolla tietoa suklaan koko tuotantoketjusta kestävästä ja eettisestä kaakaon viljelystä valmiisiin tuotteisiin asti. SUKLAAFESTIVAALEILTA löytyy oma salinsa myös arteesaanisuklaille ja uutuutena raakasuklaa&superfood-sali. SUKLAAFESTIVAALIT on kuluttajatapahtuma suklaan ystäville, jossa esillä ovat tiedon, laatusuklaan ja viinien lisäksi myös erikoiskahvit, leivokset sekä viinija keittiötarvikkeet. Tapahtumassa on noin 30 alan näytteilleasettajaa. Viimevuoden tapahtuma keräsi paikalle noin 2600 kävijää. SUKLAAFESTIVAALIT kerää reilun viikon kuluttua Helsingin Wanhaan Satamaan maan parhaat suklaabrändit, tekijät, suklaan seuralaiset ja sen rakastajat. Tarjottimella suklaan koko kirjo SUKLAAFESTIVAALIT tuo esiin sen kaiken mihin kaakaopapu jatkokäsiteltynä voi taipua. Tapahtumassa voi osallistua suklaatastingeihin, viinillä tai ilman, sekä maistaa kaakaon reitin pavusta käsin tehdyksi praliiniksi asti. Kotikokit voivat hakea näytöslavalta käytännön vinkkejä suklaapatukoiden, raakasuklaan ja tummasuklaapraliinien valmistukseen. Suomen Baristayhdistys opastaa puolestaan kahvin ystäviä espresson ja maitovaahdon valmistamisessa, esittelee erilaisia kahvinsuodatusmenetelmiä suodatinkahvia sekä kertoo cold drip -menetelmästä. Tapahtumassa on myös tarjolla tietoa suklaan koko tuotantoketjusta kestävästä ja eettisestä kaakaon viljelystä valmiisiin tuotteisiin asti. Seminaaripuhujina tapahtumassa ovat ghanalaisilla kaakaoviljelmillä työskennellyt Emmanuel Yakah, Reilun Kaupan kaupallinen johtaja Riikka Karppinen sekä Lindtin suklaiden myynnistä Suomessa vastaava Max Stenbäck. SUKLAAFESTIVAALEILTA löytyy oma salinsa myös arteesaanisuklaille ja uutuutena raakasuklaa&superfood-sali. Raakasuklaasta saa lisätietoa ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan seminaaripuheenvuorosta, joka pitää sisällään tietoa suklaan alkuperäisestä raakaaineesta, sen terveyshyödyistä sekä moninaisista käyttötavoista. Tapahtuma on avoinna lauantaina 8.11. klo 10-18 Pääsyliput ennakkoon Tiketistä alk. 11.50?, ovelta 13 ? / 7-17 -vuotiaat ennakkoon alk. 6.50?, ovelta 8? / alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Tastingeistä mahdollinen lisäveloitus. Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00161 Helsinki ??Marttaliitto ry on saanut tämänvuotisen Kriminaalihuollon palkinnon Arki sujuvaksi ?kurssitoiminnasta. Kurssit ovat apuna valmennettaessa vankeja vapauteen ja oman arkensa hallintaan. Kurssisisällöt muodostuvat ruoanvalmistuksesta sekä kodin ja rahaasioiden hoitoon liittyvistä asioista. Kouluttajina toimivat alueellisten marttapiirien kotitalousalan ammattilaiset. Vastaavia kursseja on jo aiemmin pidetty päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, ja vuonna 2012 toiminta käynnistyi yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa vankiloissa ja yhdyskunta-seuraamustoimistoissa. Kurssitoiminnan tavoitteena on vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden arjen taitojen kohentaminen kotitalousneuvonnan avulla. Palaute kurssilaisilta, yhteistyökumppaneilta ja kotitalousneuvojilta on erittäin rohkaisevaa. Ruokahan on kaikkia kiinnostava asia, joka päivä pitää syödä, ja kun ruuan valmistaakin konkreettisista raaka-aineista itse ja se vielä maistuu, voi syntyä kipinä tarttua omaan arkeensa lujemmin. Kurssit opettavat toimimista ryhmässä, alun joskus epäilevistäkin kommenteista huolimatta päädytään lopuksi istumaan saman ruokapöydän ääressä ja vaih- Marttaliitto ry on saanut tämänvuotisen Kriminaalihuollon palkinnon Arki sujuvaksi -kurssitoiminnasta. Kuva: Kerttu Malinen tamaan kokemuksia. Kurssilta saa myös todistuksen ? se voi olla ensimmäinen todistus, minkä on koskaan saanut, ja sellaisena tosi tärkeä paperi, painottaa Marttaliiton hankekoordinaattori Päivi Känsälä. Kuluvana vuonna 12 Marttaliiton kaikkiaan 16:sta piiristä toteuttaa parisataa Arki sujuvaksi ? kurssia vankiloissa ympäri maata. Toimintaa rahoittavat Marttajärjestö ja RAY, Rikosseuraamuslai- toksen yksiköiltä peritään omavastuuosuus. Palkinto, 5000 euroa, jaettiin 28.10. Kriminaalihuollon tukisäätiön järjestämässä Kriminaalityön foorumissa Jyväskylässä. Palkinnonsaajan valitsi tänä vuonna tutkija Jouko Karjalainen, joka totesi palkitsemispuheessaan, kuinka kaoottista monen vankilasta vapautuvan ja yhdyskuntarangaistusta suorittavan arki tahtoo olla. Elämän ensimmäinen reseptivihko voi olla paljon muutakin kuin vain opas muutaman aterian valmistukseen. Palkinnon kävivät vastaanottamassa Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, hankekoordinaattori Päivi Känsälä ja erikoisneuvoja Hanni Kuronen. Foorumin pääaiheena oli järjestöjen rooli valvotun koevapauden ja valvontarangaistuksen toimintasisältöjen tuottamisessa. Influenssarokotuksen saa ilman ajanvarausta ??Rokotus on tehokkain tapa torjua influenssa. Rokotuttamalla itsensä suojaa myös muita mahdollisilta tartunnoilta. Influenssarokotuksen antama suoja kestää vuoden. Rokote on sen vuoksi hyvä ottaa vuosittain. Terveysasemilla rokotetaan kausi-influenssaa vastaan ilman ajanvarausta: 17. ? 21.marraskuuta kello 9.30?11.30 ja 13.30? 15.30 10 joulukuuta ja 17. joulukuuta kello 9.30?11.30 ja 13.30?15.30. Influenssarokotusajan voi terveysasemalle varata myös sähköisesti koko influenssarokotuskauden ajan marraskuusta 2014 helmikuuhun 2015 asti osoitteessa asiointi.hel.fi> Terveyspalvelut > Terveydenhuollon ajanvaraus. Neuvoloissa rokotetaan kausi-influenssaa vastaan määräaikaistarkastusten yhteydessä. Avoimissa neuvoloissa rokotetaan neuvolan asiakkaita ilman ajanva- rausta 17. ? 28. marraskuuta kello 8.30 ? 10.30. M a k suton influenssarokotus tarjotaan: raskaana oleville, 6?35 kuukauden ikäisille lapsille, sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, 65 vuotta täyttäneille, potilas- ja hoivatyötä tekevälle terveysja sosiaalialan henkilöstölle ja alan opiskelijoille, varusmiespalvelukseen astuville miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuville naisille sekä vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille. Riskiryhmiin kuuluvat iästä riippumatta sydänja verisuonitauteja, keuhkosairauksia, diabetesta, maksa- ja munuaistauteja sairastavat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt. Helsinkiläiset, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin ryhmiin saavat halutessaan maksullisen rokotuksen lääkärin reseptillä.
• Nro 19 ? Viikot 45-46 12 ? Huolto- ja tavaraliikenne sallittava keskustassa myös yöllä Kapellimestari Robert Kajanus harjoittaa kaupunginorkesteria 1900-luvun alussa. Sata vuotta kunnallista orkesteritoimintaa Helsingissä ??Helsingin kaupunginorkesteri juhli satavuotiasta toimintaansa kunnallisena orkesterina perjantaina 17.10.2014. Kapellimestari Robert Kajanuksen vuonna 1882 perustama Filharmonisen seuran orkesteri muutettiin vuonna 1914 Helsingin kaupungin rahoittamaksi ja hallinnoimaksi kunnalliseksi orkesteriksi. Samalla orkesterin nimi muuttui Helsingin kaupunginorkesteriksi. Sata vuotta sitten Helsingin kaupunki oli rohkean ja kauaskantoisen ratkaisun edessä. Kapellimestari Robert Kajanuksen kolmekymmentä vuotta aikaisemmin perustaman Helsingin filharmonisen orkesterin valtionavustus oli lopetettu kenraalikuvernööri Seynin päätöksellä. Koko orkesteritoiminnan jatko oli sen vuoksi vaakalaudalla. Miten kävisi orkesterin, joka oli siihen mennessä kantaesittänyt suurimman osan Sibeliuksen tuotannosta säveltäjän itsensä johtamana ja jonka solisteina olivat vierailleet oman aikansa merkittävimmät tähdet meiltä ja muualta? ? Orkesterin pelastamisesta pitäkööt huolta kaupungin viisaat isät?, kirjoitti Helsingin Sanomat sata vuotta sitten, kertoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Vuonna 1914 Helsingin kaupunki lunasti Kajanuksen orkesterin koko omaisuuden ja sitoutui vastaamaan Filharmonisen seuran lainasta. Uusi kunnallinen orkesteri sai nimen Helsingin kaupunginorkesteri. Oman sinfoniaorkesterinsa toiminnan kautta helsinkiläiset pääsevät nauttimaan korkeatasoisesta konserttitoiminnasta sekä uraauurtavasta klassisen musiikin yleisötyöstä. Orkesterin toimiminen julkisella rahoituksella mahdollistaa monipuolisen viikoittaisen konserttitoiminnan ja kansainvälisten solistivierailujen järjestämisen, konserttilippujen hintojen pitämisen kohtuullisella tasolla sekä muun muassa suorien nettilähetysten tekemisen. ? Orkesterin aktiivinen ja uraauurtava yleisötyö saattaa klassisen musiikin osaksi kaupunkilaisten arkea. Vauvaperheet saavat kutsun orkesterin kummiyhteisöön, koululaiset tutustutetaan musiikin maailmaan sekä kuulijoina että esiintyjinä, aamupäivien avoimet kenraaliharjoitukset tarjoavat kurkistuksen orkesteri- työskentelyn kulisseihin ja pienyhtyeet vievät kamarimusiikkia palvelutaloihin ja sairaaloihin. Kaupunginorkesteri onkin vilkastuttanut Helsingin kulttuurielämää sekä tuonut kaupunkilaisille hyvinvointia. Esimerkiksi orkesterin kummilapsitoiminta on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Alkuaikojen 36-henkisestä soittajistosta 102 vakinaisen muusikon orkesteriksi kasvanut Helsingin kaupunginorkesteri konsertoi kotisalissaan vuosittain noin 100 000 kuulijalle. Aiemmin orkesteri esiintyi säännöllisesti Finlandia-talossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa. Uudet raikkaat tuulet alkoivat puhaltaa elokuussa 2011, kun Töölönlahdelle avattu Musiikkitalo tarjosi orkesterille ajanmukaiset tilat. Helsingin kaupunginorkesterin nykyisenä ylikapellimestarina työskentelee John Storgårds. Hänen seuraajakseen on tänä syksynä nimitetty kapellimestari Susanna Mälkki, joka aloittaa kolmivuotiskautensa orkesterissa syksyllä 2016. ??Tavaroiden jakelun ja jätekuljetusten aiheuttamia kantakaupungin liikenneruuhkia helpotetaan huomattavasti, jos jakelu- ja huoltoliikenne sallitaan yöaikaan. Lisäksi ydinkeskustan huoltotunneli on otettava tehokkaampaan käyttöön. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan citylogistiikan toimenpideohjelmaa kantakaupungin liikenteen ruuhkautumisen ja muiden haittojen vähentämiseksi. Haasteet kasvavat tulevaisuudessa Helsinkiin suunnitellun asukas- ja työpaikkamäärän runsaan kasvun vuoksi. ? Kaikkein nopein, yksinkertaisin ja halvin keino helpottaa kantakaupungin logistiikkaongelmaa olisi sallia huolto- ja jakeluliikenne öisin tai vähintään pidentää sille määriteltyjä aikarajoja sekä aamuisin että iltaisin, sanoo Helsin- gin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri. Eräs syy öisen jätehuollon ja tavarankuljetusten kieltämiseen on asukkaiden vastustus. ? Samaan aikaan asukkaat vaativat monipuolisia ja parempia palveluja. Kantakaupungin asuinpaikakseen valinneen helsinkiläisen olisi siedettävä normaaliin kaupunkielämiseen liittyvää melua ympärillään, Pasuri toivoo. Keskustan elinvoima ja kilpailukyky turvattava Osa toimenpideohjelmaluonnoksen ehdotuksista kiristäisi sääntelyä ja kasvattaisi yritysten kustannuksia. ? Vaarana on, että tehdään osaratkaisuja, joissa kaupungin taloudellis- ta panostusta vaativia kehittämisideoita ei toteuteta, mutta sääntelyä kiristetään ja yritysten kustannuksia lisätään irrallaan kokonaisuudesta. Se ei ole hyväksi Helsingin keskustan elinvoimaisuudelle, Pasuri muistuttaa. Erittäin tärkeää on myös ydinkeskustan huoltotunnelin tehokkaampi käyttö, mikä helpottaisi maanpäällistä liikennettä. Olisikin syytä selvittää huoltotunnelin käytön esteet ja ryhdyttävä poistamaan niitä. Myös muuta liikennettä pitäisi siirtää maan alle. ? Keskustatunnelin rakentaminen parantaisi katuverkon liikenteen sujuvuutta ja citylogistiikan toimivuutta, lisäisi pysäköintilaitosten hyödyntämistä ja vapauttaisi katuja kävelyn tarpeisiin. Samalla parannettaisiin ydinkeskustan saavutettavuutta ja viihtyisyyttä, Tiina Pasuri sanoo. Museon joulukalenteri vie Pitkänsillan taakse ??Helsingin kaupunginmuseon suosittujen historiallisten joulukalenterien sarja jatkuu taas tänä jouluna. Uusin kalenteri kertoo eloisasti sanoin ja kuvin lasten askareista joulun alla vuonna 1930 Helsingin työläiskaupunginosassa. Kalenteri on kaksi- tai oikeastaan kolmikielinen, koska tarinoissa puhutaan myös Stadin slangia. Joulukalenterin näyttämönä on todellinen kortteli, vuonna 1909 valmistuneet Helsingin vanhimmat kunnalliset työväenasunnot Alppilassa. Yhdessä taloista sijaitsee Työväenasuntomuseo. Pitkänsillan takana oli Helsingin työläiskaupunginosa 1800-luvun jälkipuolelta alkaen yli sadan vuoden ajan. Sen asukkaat työskentelivät tehtaissa, rakennuksilla, satamissa ja rautateillä. Useimmat asuivat puutaloissa, koko perhe yhdessä hellahuoneessa. Hellakakluuni lämmitti kodin, ja sillä tehtiin myös ruoka. Ahtaudesta ja asuinolojen vaatimattomuudesta huolimatta hellahuoneissa vietettiin joulua niin hyvin kuin taidettiin ruokineen, lahjoineen, koristeineen, lauluineen ja muine perinteineen. Joulukalenterin kuvitteelliset tarinat on sijoitettu todelliseen maisemaan, vuonna 1909 valmistunei- siin Helsingin vanhimpiin kunnallisiin työväenasuntoihin Alppilassa. Niissä asui aikoinaan kaupungin laitosten työläisiä. Nämä nykyään Kirstinkuja 4:ssä sijaitsevat rakennukset ovat säilyneet, vaikka puutalot ovat muuten lähes kadonneet kantakaupungista. Yhdessä taloista toimii Työväenasuntomuseo, jossa voi kesäisin tutustua Helsingin työläisten arkeen 1910-luvulta 1980-luvulle. Joulukalenterin ovat laati- neet kaupunginmuseon museolehtori Anna Finnilä ja tutkija Jere Jäppinen. Lempeän nostalgiset kuvat on maalannut Susanna Vuorinen. Joulukalenterin hinta on 8 euroa, ja sen voi ostaa Museokaupasta, Sofiankatu 4, Hakasalmen huvilasta, Mannerheimintie 13b, sekä Akateemisesta kirjakaupasta.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 13
• Nro 19 ? Viikot 45-46 14 Työväenopistossa ??Helsingin työväenopistonmenovinkit lähiviikoille: Keskiviikkona 5.11. Supertähti Marilyn Monroe: 1950-luvun naisihanne ja sen haastaminen Työväenopiston luento klo 11? 12.30 Pitäjänmäen?Konalan korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4). Luennoitsija FM Suvi Leppämäki. Vapaa pääsy. Dromedaari-kortteli Työväenopiston luentosarja: Vartioivatko eläinhahmot Helsingin empirekeskustaa? Leijona, Elefantti, Sarvikuono ja Dromedaari toivottavat sinut tervetulleeksi tutustumaan rakennuksiin ja aikakerrostumiin. Opastus on tarkoitettu aivan kaikille. Myös maahanmuuttajat tervetulleita! Virka Galleria (Pohjoisesplanadi 11-13) klo 13? 14.30. Luennoitsija DI Irina Fesenko. Vapaa pääsy. 1915 ? Kansakunnan synnystä kansanmurhiin Työväenopiston luentosarja: Aksiaalinen vuosikymmen 1910. Moderni aika alkoi 1910-luvun tienoilla, jolle sattui paitsi maailmansota myös monta yhteiskunnallista, kulttuurista ja teknologista murrosta, joita luentosarjalla käsitellään vuosi kerrallaan. Opistotalo, Helsinginsali 423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FM Jussi Tuovinen. Vapaa pääsy. Åsne Seierstad: Yksi meistä. Kertomus Norjasta FM, kirjailija Jani Saxell esittelee toimittaja, kirjailija Åsne Seierstadin teoksen joukkomurhaaja Anders Behring Breivikistä (suom. 2014). Opistotalo, Viipurinsali / 205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Vapaa pääsy. Katuruokaa pohjoisamerikkalaisittain Työväenopiston havaintoesitykset: Katuruokaa ympäri maailman. Helppo ja laadukas katuruoka on nyt trendikästä ja värittää ruokakulttuuriamme! Tutustutaan katuruoan parhaisiin paloihin maailman eri kolkilta. Materiaalimaksu 7 euroa, joka kerätään ovella, kattaa opetuksen, monisteen ja maistiaisen. Opettajina opetusharjoittelijat. Opistotalon opetuskeittiö (Helsinginkatu 26) klo 17.30?19. Huollon merkitys taloyhtiön energiankulutukseen ja korjaustarpeeseen Työväenopiston luentosarja: Taloyhtiön elinkaaren- ja energianhallinta. Vinkkejä taloyhtiön sekä oman kodin energiankäytön tehostamiseen. Kerrostalon elinkaari ja tärkeimmät remontit. Huollon toteutus korjaustarpeiden ja energiankäytön tehostamiseksi. Opistotalo, Blomstedt /401 (Helsinginkatu 26) klo 18.30? 20. Luennoitsija Energiaasiantuntija Timo Kuusiola, Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta. Vapaa pääsy. Torstaina 6.11. Varsinais-Suomi Työväenopiston luentosarja: Maakuntien historiaa. Eri maakuntien esihistoriaa varhaisesta, jääkauden jälkeisestä asuttamisesta keskiajan kynnykselle. Opistotalo, Helsinginsali / 423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FL Eero Muurimäki. Vapaa pääsy. Hyvää tekevä käsityö Mitä aivoissa tapahtuu kun kädet tekevät käsitöitä? Työväenopiston luentosarja: Yksilöllisesti, yh- teisöllisesti ? Siksi teemme käsitöitä! Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Tekstiilikulttuuriseuran kanssa ja sitä voi seurata etänä internetissä useissa kansalaisopistoissa ympäri Suomea sekä Espanjan Aurinkorannikolla. Opistotalo, Viipurinsali / 205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija aivotutkija, FT Minna Huotilainen. Vapaa pääsy. Balkanista Rumeliksi ? osmanien aikakausi Työväenopiston luentosarja: Anatoliasta Rumeliin ja 1990-luvulle. Sanoin ja kuvin Anatolian ja Rumelin eli Balkanin värikästä historiaa ja kulttuuria antiikista aina 1900-luvun diktatuurien aikaan. Opistotalo, Helsinginsali / 423 (Helsinginkatu 26) klo 18.30?20. Luennoitsija FT Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Pekka Halonen ? pyhä luonto Työväenopiston Symbolismin maisema ?luentosarja jatkuu klo 17?18.30 Kanneltalon auditoriossa (Klaneettitie 5). Luennoitsija FM Leena Reinilä. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88526. Perjantaina 7.11. Warit ja Tiwanaku ? inkoja edeltävät imperiumin rakentajat Työväenopiston luentosarja: Perjantain kulttuuriluennot. Kulttuuria ja historiaa sanoin ja kuvin. Andien muinaisia sivilisaatioita. Opistotalo, Viipurinsali / 205 (Helsinginkatu 26) klo 14?15.30. Luennoitsija FL Eero Muurimäki. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Maanantaina 10.11. Nojatuolimatkoja Tunisiaan Työväenopiston luentosarja jatkuu klo 13?14.30 Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14, luokka 3). Tämän kerran aiheena: Autiomaiden helmet:Sufetula, Ammaedara ja Kairouan. Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88528. Fernando Pessoa Työväenopiston Kanneltalon kirjallisuus ?sarja jatkuu klo 18.30?20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo, Klaneettitie 5). Luennoitsija FM Antti Aaltonen. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88526. Suomalaiset juhlat ja tapakulttuuri Työväenopiston venäjänkielinen luentosarja: Tutustutaan Suomeen. Opistotalo, Helsinginsali / 423 (Helsinginkatu 26) klo 15? 16.30. Luennoitsija Nikolai Jääskeläinen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Kuvakirja alppimaasta ? matkailua Sveitsissä Työväenopiston luentosarja: Pieni monimuotoinen Sveitsi. Mitä tarkoittavat kantonit ja suora demokratia? Mitä juustonvalmistuksesta ja pankeista tunnettu puolueeton Sveitsi tarjoaa matkailijalle? Yhteistyössä Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kanssa. Opistotalo, Viipurinsali / 205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija HuK Mia Lanz. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Työelämä Suomessa ? miten onnistun saamaan töitä? Työväenopiston luentosarja: Suomesta ja suomalaisuudesta selkosuomella. Maahanmuuttajille tarkoitetuilla luennoilla kerro- taan selkokielellä Suomen historiasta, yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta. Luentosarja edellyttää A2- tason kielitaidon. Opistotalo, Helsinginsali /423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija Karina Nirman. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Avoimet kirjoittajatreffit Työväenopiston luentosarja Avoimet kirjoittaja treffit kokoontuu kolmen viikon välein. Luennot ovat kohtaamispaikka kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille. Treffeillä tehdään lyhyitä kirjoitusharjoituksia ja keskustellaan opettajan johdolla. Oulunkylän kirjasto, luentosali (Kylänvanhimmantie 27) klo 18?19.30. Luennoitsija Kristina Svensson. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88540. Degas, Urbaanin elämän kuvaaja ja Caillebotte ? Yksinäisyyden ikuistaja Työväenopisto luentosarja: 10 impressionistia ? valon ja värit mestarit, Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 18.30? 20. Luennoitsija FM Emmi Jäkkö. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Tiistaina 11.11. Uniapnea Työväenopiston Sydänluennot-luentosarja yhteistyössä Helsingin Sydänpiiri ry:n kanssa. Kuorsauksesta koko kehon sairaudeksi. Uniapneasta voi olla vaaraa jopa sydämelle. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 16?17.30. Luennoitsija LT, Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Harri Stark. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Vesittääkö kestävä kehitys kaiken hyvän surkeaksi kompromissiksi? Työväenopiston luentosarja: Ekoelämän autuus ja kurjuus. Arjen huolten keskellä ympäristöongelmia ei helposti huomaa. Rutiinien avulla elämä sujuu, mutta turtumus pitää poissa tietoisuudesta rutiinien takana mahdollisesti piilevät ongelmat. Opistotalo, Blomstedt /401 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FM, DI Ilkka Vartiainen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Suuria toiveita, valtavia pettymyksiä ja valtataistelua ? vallankumouksellinen vuosi 1917 Työväenopiston luentosarja: Elintarvikejonoja, kii- Hippameiningin mallia vuodelta 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Tanssikengille kyytiä 50-luvun hipoissa ??Helsingin kaupunginmuseo huipensi suositun Rasvaletti-näyttelyn oheisohjelman torstaina 23.10.2014 järjestämällä suuret 50-luvun hipat Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Iltaan valmistautumisen voi aloittaa klo 16 huvilan museokampaamosta, jossa loihdittiin klo 21:een asti 50-luvun kampauksia ja meikkejä. Fiftarieleganssiaan voi hioa myös Fintage ry:n tyylivinkkipisteessä. Klo 18 HOT Dance opetti fuskun askelia, joilla sai useimmat 50-luvun tanssikappaleet haltuun. Parketille päästiin klo 19 tyylin- mukaisen DJ Farmer Johnin tahdissa. Virvokkeita ja pikkuherkkuja hippavieraat voi ostaa Kalevan Marttojen puhvetista. Hipat päättyivät klo 22. Tapahtumaan oli vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. nalaisia ja veljessotaa ? Helsinki ja ensimmäinen maailmansota. Käymme läpi sotatalouden kultaiset vuodet, elintarvikehuollon romahtamisen, vallankumouksien ja sisällissodan ajan sekä saksalaisen Helsingin viimeiset kuukaudet vuosina 1914-1918. Opistotalo, Helsinginsali/ 423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50? 18.20. Luennoitsija Samu Nyström. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. 2000-luku: Laterna Magica; uusin musiikki Työväenopiston luentosarja: Suomalaisen taidemusiikin 100 vuotta. Opistota- lo, Viipurinsali/205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50? 18.20. Luennoitsija MuM Ilkka von Boehm. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Työväenopiston luentosarja: Rahatalous haltuun ? irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Tarkastellaan kapitalistisen rahatalousjärjestelmän historiallista kehitystä ja sen keskeisimpiä instituutioita sekä esitetään ratkaisuja kapitalistisen maailmantalouden kriisiin. Opistotalo, Helsinginsali /423 (Helsinginkatu 26) klo 18.30?20. Luennoitsija VTM Lauri Holappa ja YTM Jussi Ahokas. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530. Jalkapallo ja politiikka Italiassa Työväenopiston luentosarja Jalkapallo ja politiikka. Miten jalkapallo ja politiikka liittyvät toisiinsa? Miksi asia on tärkeä? Luennoilla puhutaan maailman suosituimman urheilulajin yhteyksistä politiikan likaiseen maailmaan. Malmitalo, isoluokka (Ala-Malmin tori 1 B) klo 18?19.30. Luennoitsija kirjailija, VTM Esa Mäkijärvi. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 Kom-teatterin ravintolanäyttämön loppusyksyssä uusia esiintyjiä ja toivottuja uusintoja ??KOM-teatterin Ravintolanäyttämön ohjelmisto KOM-ravintolassa jatkuu joulukuulle saakka. Loppusyksyssä on tarjolla mielenkiintoisia uusia konsertteja ja yleisön toivomia uusintoja suosituimmilta esiintyjiltä. Ravintolanäyttämöllä nähdään itsenäisyyspäivänä la 6.12. jälleen Pekka Valkeejärven suosittu ja rakastettu monologiesitys Hovimarsalkka ? mies myytin takana. Jo vuodesta 2003 alkaen esittämässään monologissa Valkeejärvi jalkauttaa Mannerheimin kansakunnan kaapin päältä ja antaa tarinassa päähenkilön itse kertoa, miten kaikki kävi. Mannerheim kertoo vuolaasti vaiheistaan tsaarin upseerina, valkoisen Suomen puolijumalana, talvija jatkosodista, president- tikaudesta ja vanhuudenpäivistään Sveitsissä. Ilkikurisen hauskassa tarinassa Valkeejärvi piirtää kuvan miehestä, joka kaipaa vapaa-aikaan, naisten ja hevosten luo. Marraskuussa Ravintolanäyttämöllä esiintyvät uusintakonserteissa Yona (to 6.11.) sekä Kauko Röyhkä (to 27.11.), joiden edelliset illat KOM-ravintolassa olivat loppuunmyytyjä. Marraskuun avaa ma 3.11. Sallittu-konsertti, joka tuo lavalle joukon upeita naisnäyttelijöitä ja muusikoita tulkitsemaan Maija Kaunismaan sävellyksiä näytelmäkirjailija Anna Krogeruksen teksteihin. Marraskuun muita tähtiä ovat ?musiikin monitoimimies? Tommi Lindell (ma 10.11.), kehuttu laulaja-lauluntekijä Suvi Isotalo duona Alii- na Mäkitalon kanssa (ma 17.11.) sekä Tiina Pitkänen ja Kaj Chydenius konsertillaan Aiheellisia (24.11.) Soul- ja jazzmuusikko Tuomo Prättälä ja The Latebirds -yhtyeestä tutun laulaja-lauluntekijä Markus Nordenstreng ovat yhdistäneet taitonsa ja musiikkinsa, ja tuovat uuden yhtyeensä esiintymään Ravintolanäyttämölle ma 1.12. nimellä Tuomo Prättälä & Markus Nordenstreng Trio. Prättälän ja Nordenstrengin ajaton biisimateriaali saattaa tuoda mieleen kaikuja 60-luvun folkrock-perinteestä ja duon korvia hivelevät harmoniat muistuttavat paikoin Simon & Garfunkelista tai Every Brothersista, mutta Tuomo & Markus eivät tunnustaudu retroilijoiksi. Ennakkoluulottomat ja yllätykselliset sovitukset johdattavat kuulijaa vuoroin Punavuoresta Kalifornian kautta Meksikoon, vuoroin 30-luvun keskilännestä 70-luvun Britannian kautta uuden vuosituhannen ambientiin äänimaailmaan. Joulukuussa Ravintolanäyttämöllä päästään kuulemaan myös Lauri Maijalan ja hänen ystäviensä lauluiltaa Join taukoomatta vaan kuljin horjumatta (ma 8.12.), jossa luvassa on Maijalan säveltämiä lauluja teatteriesityksistä ja muualta. Ravintolanäyttämön syksyn päättää ma 15.12. Sanna Kemppaisen ja Kari Hevossaaren lauluilta Kaj Chydeniuksen kanssa: Älä ota pois -konsertissa kuullaan Chydeniuksen säveltämiä rakkauslauluja muun muassa Eila Kivikk?ahon runoihin.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 15 Mukavaa muistelua Varvikolta ??Kari Varvikko on pitkän linjan lehtimies, kansalaisaktiivi , yrittäjä , stadilainen, joka nyt asuu landella, Vantaalla. Monenkirjavasta elämästään Kari Varvikko on kirjoittanut nyt 70-vuotiaana elämäkerran, ensinmäisen osan, 250 sivua , oma kustanne. Kirjan nimi ?Kääpiöitä ja jättiläisiä ? kuvaa Varvikon erästä elämänvaihetta , elämää erilaisten taiteilijoiden piirissä. Kari joutui tai pääsi jo pikkupoikana isänsä Klaus Varvikon myötä ?taiteilijapiireihin ?. Isä toimi 1940- luvulta sodanjälkeen erilaisten taiteilijoiden, muusikoiden , laulajien managerina, ohjelmailtojen järjestäjänä . Tällöin Kari Varvikolle tulivat tutuiksi niin Laila Kinnunen, Olavi Virta, Tapio Rautavaara kuin muut- kin tuonajan suuret nimet. Erityisen tutuksi tuli Suomen pienin mies ,?pikkuKalle Hyden,118 senttiä, joka asui Varvikoilla useita vuosia. Kun pikku -Kallen nyrkkeilyvastustajaksi saatiin Suomen pisin mies Väinö Myllyrinne, 251 senttiä , oli siinä kansalla ihmettelemistä. Karin kirjan kertomukset 1950-luvun tanssi- ja iltamahistoriasta ovat arvokasta, nyt talletettua kansanperinnettä. Töölöstä Heruliin ja Hertsikaan Millainen oli Helsinki pikkupojan näkökulmasta sotien jälkeen ? Kari Varvikko vietti lapsuutensa Töölössä, Mannerheimintien varrella , aika kaukana keskustasta. Kirjassa kuvataan elävästi töölöläisten pikkupoikien tuonajan leikkkejä, kolttosiakin, joissa aina talonmiehillä oli oma roolinsa. Pikkupoikien temput eivät Töölössä eronneet samanikäisten veijarien touhuista Kallion, Sörkan puolella, Kurvin kulmilla . Elävää, mukavaa ajankuvaa kaikille tuonajan pikku kundeille ja pikkufriiduille. Varvikot muutti Hermanniin 1950-luvun lopulla, rempseä Karipoika pääsi toisille kulmille. Siellä hänestä tuli isän myötävaikutuksesta Hermanni-Vallilan seuran kansalais- aktivisti, lehden tekijä. Avioon meno vei miehen Herttoniemeen, tämäkin lähiö tuli tutuksi ennenkuin tuli muutto Kannelmäkeen, jossa Kari Varvikko on pisimpään asunut ja vaikuttanut . Lehtimies Jo nuorena poikana oli lehtimiehen ammatti Kari Varvikon tulevaisuus ja sen hän myös toteutti. Kirjan kuvaukset lehtimiestöistä eri lehdissä antavat hyvän kuvan eri lehtien toimituksista, jolloin värikkyys, rohkeus, ennakkoluulottumuus oli hyvän lehden ja lehtimiehen tunnusmerkki. Voi niitä aikoja ! Kokonaisuudessaan Kari Varvikon teos ?Kääpiöitä ja jättiläisiä ? on sujuvaa luettavaa, mielenkiintoista ja arvokastakin kulttuurihistoriaa. Sopii erityisesti paljasjalkaisille helsinkiläisille, mutta kyllä sen ?heinähatutkin? voivat lukea. Opiksi ja ojennukseksi ! Pekka Hurme Helsingin Jätkäsaareen nousee 100 uutta kotia opiskelijoille ??Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Skanska rakentaa Hoasille 100 uutta asuntoa Helsingin keskustaan Jätkäsaaren kaupunginosaan. ? Jätkäsaari on keskeisen sijaintinsa ansiosta mitä mainioin paikka asua opiskeluaikana, iloitsee Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. CIN-kortteli on kolmen rakennuttajan yhteishanke, joka pohjautuu Aalto-yliopistossa tehtyyn CityInnoNets -tutkimushankkeeseen. Tutkimus tehtiin arvoverkostojen muodostumisesta ja niiden hyö- dyntämisestä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. CIN-kortteli on tämän tutkimuksen pilottihanke, jossa ovat mukana myös Asuntosäätiö ja S-Asunnot. Korttelissa luodaan puitteet asukaslähtöiseen perusturvalliseen korttelikylään, jossa ihmiset tuntevat toisensa. ? Tarkoitus on luoda tästä uudenlainen asumisen konsepti, jossa asutetaan samaan kortteliin useampi eri sukupolvi, jotka kohtaavat käytävillä ja viettävät aikaa yhdessä pihalla, toteaa Tarhio. Uusien asuntojen on määrä valmistua joulukuussa 2015, minkä jälkeen opiskelijat voivat hakea kortte- lista asuntoa. Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on noin 12,4 miljoonaa euroa. ? On hienoa päästä rakentamaan kipeästi kaivattuja opiskelija-asuntoja Helsinkiin. Hoasin opiskelija-asuntohanke on luonteva lisä palvelu- ja julkisen rakentamisen tuotantoomme, josta yksikössämme on pitkä kokemus ja laaja osaaminen, sanoo Skanskan Etelä-Suomen toimitilarakentamisen tulosyksikön johtaja Petri Sormunen. ? Meillä on ilo asettaa hankkeeseen kokenut ja ammattitaitoinen organisaatio, jolla on näyttöä asiakkaiden tavoitteiden täyttämisestä, jatkaa Sormunen. teensa 7.12. Rykmentin komentajana oli evl. K.A. Inkala ja adjutanttina L. Arvi P. Poijärvi fil. tohtori ja koulumies. Tunnettuja ässäläisiä sittemmin mm. politiikan saralla olivat Aarne Saarinen Väinö Leskinen, Viktor Procope? ja urheilijoista Sten Suvio, Yrjö Nikkanen ja taiteilijoista Tapio Tapiovaara, Hannes Häyrinen, Asmo Alho, vain muutaman mainitakseni. Kaksi ässäläistä sai sitten jatkosodan alussa Mannerheimristin: tulisieluinen taistelija, työmies ja korpraali Arvid Janhunen. Hän oli 17-vuotiaana liittynyt Helsingin pitäjän punakaartiin ja osallistunut kiväärimiehenä Tampereen taisteluihin v. 1918 ja kunnostautui nyt sekä Kuolemanjärvellä että Viipurinlahdella. Toinen Mannerheim-ristin saanut oli ev. Sulo Laaksonen. kuun alkupäivinä pääpuolustuslinjalle. Kylät ja kirkot poltettiin, hyökkääjillä ei ollut telttoja ja venäläisten majoittuminen näin hankalaksi. Vastahyökkäyksissä tuhottiin runsaasti neuvostopanssareita siitäkin huolimatta, että panssarintorjuntatykkejä oli vähän. Tämän puutteen korvasi puolustajien henkilökohtainen rohkeus käyttää kasapanoksia ja Molotovin coctaileja, polttopulloja siis panssarien torjunnassa. hottiin. Viipurilahden ankarissa taisteluissa torjuttiin kuitenkin hyökkäys taas kertaalleen eikä venäläisten onnistunut vallata Viipuria. Maaliskuun puolella tilanne kävi kestämättömäksi, oli pulaa kaikesta, miehistä, ammuksista. Edessä oli vetäytyminen taka-asemaan ja koko puolustuksen mahdollinen luhistuminen. Ulkomaista apua ei tullut, muutamia ruotsalaisia vapaaehtoisia oli, samoin tanskalaisia ambulansseja. Unkarilaisia olisi tullut, mutta Saksa esti kauttakulun samoin kuin Ruotsi mahdolliselle englantilaisranskalaiselle avulle. Kolumni Talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta ??Talvisodan alkamisesta tulee näinä päivinä kuluneeksi 75 vuotta. Poliittinen kontakti Moskovaan päättyi pelottavaan hiljaisuuteen. Suomessa vallitsi kuitenkin aika yleinen usko, että Neuvostoliitto ei ryhtyisi rauhanpolitiikkansa ja voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen vastaisesti sotatoimiin Suomea vastaan. mutta toisin kävi. Neuvostoliitto syytti provokaatiosta Mainilan kylässä väittäen Suomen tykistön ampuneen neuvostojoukkoja 26.marraskuuta. Nootissa vaadittiin Suomea vetämään joukkonsa 25 km:n päähän rajalta. Ja kaksi päivää myöhemmin Neuvostoliitto sanoi irti hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka piti olla voimassa vuoden 1945 loppuun. Neuvostoliitto ilmoitti toistuvista provokaatioista ja aloitti sotatoimet 30.11. aamulla kello 06.15 hyökkäyksillä useissa paikoissa ja kello 09 alkoivat ilmapommitukset. Talvisota oli alkanut. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luovutti ylipäällikön tehtävät sotamarsalkka Mannerheimille. Hallitus vaihtui, pääministeriksi tuli Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti. Neuvostoliitto puolestaan perusti marionettihallituksen ns. Terijoen hallituksen, joka tunnustettiin Moskovassa ainoaksi lailliseksi Suomen hallitukseksi; sen pääministeriksi tuli Otto Ville Kuusinen. Aamulla 30.11. Aamulla 30.11. alkoivat siis siviilikohteiden pommitukset. Helsinkiä pommitettiin päivän kuluessa kolmeen otteeseen, Pommeja putosi Malmille, Pasilaan, ja sitten Santahaminaan. Iltapäivällä tuli sitten pahaa jälkeä Hietalahdentorin seutuvilla, Bulevardilla, Lönnrotinkadulla ja Kalevankadulla. - Muuten neuvostokoneet pommittivat myös oman suurlähetystönsä hajalle, lähetystö sijaitsi Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa, vanha oopperaa vastapäätä. Seuraavana päivänä pommitettiin Sörnäisten alueita. Ilmatorjunnan onnistui pudottaa muutamia koneita. Näissä ensimmäisissä pommituksissa kuoli 91 ihmistä ja haavoittui 236. Pommeja pudotettiin 196 kappaletta. Helsinkiä ruvettiin nopeasti evakuoimaan ja väkiluku laski 250000:sta 65000:een ? Muistan, että itse olin evakossa Puotilassa, ruoka tehtiin kesämökin keittiössä, muuten asuttiin, Sinkon perheen pikkuisen omakotitalon yläkerrassa. Yleisesti ottaen Helsinkiä ei kuitenkaan pommitettu mitenkään massiivisesti, 55 taloa tosin tuhoutui. Ilmahälytyksiä oli 81, ne kestivät 73 tuntia ja varsinaisia pommituksia 9 kertaa. Hanko koki 72 ilmahyökkäystä! Ilmeisesti Neuvostoliitto halusi saada Helsingin kutakuinkin ehjänä. Olihan Leningradin sotilaspiirin johto luvannut Helsingin valtauksen Stalinille 60 ?vuotislahjaksi tämän syntymäpäivänä 21.12.39. Ankaria taisteluja Neuvostojoukkojen hyökkäyksen painopiste oli koko sodan ajan Karjalan Kannaksella, jossa käytiin ankaria torjuntataisteluja miesmäärältään ja varusteiltaan ylivoimaista vihollista vastaan. Suomessa oli pitkin 1930-lukua säästetty erityisesti armeijan hankinnoissa ja se näkyi ja kostautui nyt kun tositoimiin pakotettiin. Puolustustaistelu lukuisine torjuntavoittoineen teki kuitenkin tyhjäksi Neuvostoliiton tavoitteiden toteutumisen; Suomihan oli vallattava, katkaistava kahtia Suomussalmelta Ouluun. Maailmalla syntyi käsite ?talvisodan ihme?. Legendaarisia taistelupaikkoja on pitkin pitkää rintamalinjaa: Hatjalahti, Summa, Lähtee, Viipurinlahti, Kollaa, Taipaleenjoki, Tolvajärvi, Kuhmo ja Suomussalmi ja Raatteen tien taistelut, joissa tuhottiin kokonainen divisioona, Kuusamo ja Salla. Luja puolustustahto ja asevelihenki saivat ihmeitä aikaan. Lokakuun puolivälissä 1939 oli perustettu rykmentti 11, stadin kundien ÄSSÄ-rykmentti (S-tunnus) Kallion, Vallilan, Hermannin pojista ja miehistä. Rykmentin muistomerkki, harmaasta graniitista tehty obeliski on Alli Tryggin puistossa Pengerkadulla. Ässä-rykmentti lähti Harjun ruumishuoneelta, Vallilan asemalta siis Karjalan Kannakselle Kuolemanjärvelle. Siellä se sai tulikas- Ei muuten kuin käskystä Arvi Poijärvi on sanonut: Ässä-rykmentti ei kertaakaan väistynyt asemistaan muuta kuin käskystä. Tapiot muodostuivat suuriksi. Ässä-rykmentin 3000 miehestä yli 600 kaatui ja yli tuhat haavoittui. Kun Ässäpatsas 13.101940 paljastettiin Mannerheimin ollessa läsnä, niin paikalle kertyi yli 25000 ihmistä. Talvisodan alkaessa lunta oli vähän, pakkasta sen sijaan viikosta toiseen yli 20 astetta. Ankaran painostuksen vuoksi armeija joutui perääntymään joulu- Pääasema kesti Rajuja taisteluita käytiin varsinkin itsenäisyyspäivän seutuvilla, mutta pääasema kesti niin Summassa kuin Kollaalla, jossa ?Marokon kauhu? ltn. Juutilainen sai mainetta sekä Taipaleenjoella. Kova pakkanen -30? .-42 astetta oli suomalaisten puolella. Taistelut olivat kiivaita myös jouluna eikä joulurauhaa julistettu Suomen Turusta! Mutta rintama piti eikä paraatimarssista Helsinkiin tullut mitään. Stalin jäi ilman syntymäpäivälahjaansa. Leningradin sotilaspiirin johto vaihdettiin ja uuden komentajan Timoshenkon johdolla alkoivat uudet keskitykset ja suomalaiset joukot joutuivat helmikuun suurtaisteluihin. Silloin pääpuolustuslinja murtui Summan ? Lähteen lohkolla ja 15. helmikuuta vetäydyttiin väliasemaan. Samaan aikaan saavutettiin Raatteen tiellä suurvoitto: kaksi venäläistä divisioonaa, 44 ja 163 tu- Rauha maaliskuussa Mutta onneksemme saatiin rauhanneuvottelut käyntiin ja Suomen oli taipuminen raskaaseen pakkorauhaan Moskovassa. Rauha astui voimaan maaliskuun 13. päivä kello 11.00. Karjalan Kannas oli luovutettava, Hanko vuokrattava. Mutta itsenäisyys säilyi, siitä kiitos yhtenäiselle puolustustahdolle, koko kansalle, mutta erityisesti rintamamiehille. Tappiot olivat suuria, kaatuneita n.20000, kadonneita 3300,vaikeasti haavoittuneita 16500, lievästi haavoittuneita 27500, yhteensä siis 68000. Hyökkääjien tappiot olivat n. miljoona miestä. Leif Söderlund Siltasaari
• Nro 19 ? Viikot 45-46 16 Pasilan tornialueen kilpailuohjelma kaupunkilaisten ruodittavana ??Kaupunkilaiset voivat nyt ottaa kantaa Keski-Pasilan tornialueen suunnitteluun. Pasilan sillan eteläpuolelle kaavaillusta 8?10 tornitalon alueesta järjestetään ensi vuoden syksyllä kansainvälinen arkkitehtuurija toteutuskilpailu. Kilpailuohjelman luonnos on kaupunkilaisten kommentoitavana 16. marraskuuta asti osoitteessa www.ksv.hel. fi/keskustelut. Kilpailuohjelmassa kuvataan, millaista tornialuetta Pasilaan tavoitellaan. Ohjelmassa määritellään muun muassa vaatimukset, jotka kilpailutöiden on täytettävä, jotta ne hyväksytään mukaan arviointiin. Vaatimusten lisäksi ohjelmassa annetaan suunnitteluohjeita, joiden noudattaminen vaikuttaa arvioinnissa annettaviin pisteisiin. Kilpailuohjelman luonnoksessa edellytetään muun muassa, että tornitalot ovat vähintään 15-kerroksisia ja että niiden julkisivuista vähintään 60 prosenttia tulee olla kirkasta lasia. Li- säksi ainakin yhden talon huipulle on rakennettava yleisölle avoin kahvila tai ravintola sekä kattoterassi. Rakennuksiin tulee sijoittaa pääasiassa asuntoja sekä toimisto- ja liiketiloja. Asuntojen osuus on enintään puolet alueen kerrosalasta. Alueelle voi rakentaa myös hotellin. Kilpailuohjelma perustuu alueelle aiemmin laadittuun osayleiskaavaan ja asemakaavaluonnokseen. Alueen tuleva asemakaava laaditaan voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta. Kaupunkilaisten lisäksi kilpailuohjelmaan voivat vaikuttaa kilpailun mahdolliset osallistujat. Heillä on mahdollisuus antaa palautetta ohjelmasta kilpailuseminaarissa sekä keskusteluissa kilpailun järjestäjien Hahmotelma Keski-Pasilan tornialueesta etelästä katsottuna. Kuva: 3D Render kanssa joulu?tammikuussa. Kilpailuohjelma viimeistellään kevään aikana. Haussa koko alueen suunnitelma ja aloitusalueen toteuttaja Helsinki High-rise -kilpailulla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa koko tornialueelle sekä toteuttajaa vähintään aloitusalueelle eli 1?2 tornitalolle. Kilpailutyöt arvioidaan pelkästään laatukriteerein. Kilpailun voittaja sitoutuu rakentamaan suunnitelmansa mukaisen aloitusalueen, jonka rakennusoikeudesta voittaja maksaa etukäteen sovitun hinnan. Voittajalla on myöhemmin mahdollisuus ostaa myös optioalueen ra- kennusoikeudet. Aloitusalue sijaitsee junaradan länsireunassa Pasilansillan ja Veturitallien välissä. Alueen rakennusoikeus on 20 000?35 000 kerrosneliömetriä. Tornialueen länsiosassa sijaitsevan optioalueen rakennusoikeus on 40 000?60 000 kerrosneliömetriä. Koko suunnittelualueella rakennusoikeutta on 150 000?200 000 kerrosneliömetriä. Kilpailu alkaa yleisellä ilmoittautumiskutsulla syyskuussa 2015, ja aloitusalueen rakentamisen arvioidaan voivan alkaa keväällä 2018. Kilpailun järjestävät Helsingin kaupunki ja Suomen valtio. Lisätietoa kilpailusta saa osoitteesta www.helsinkihighrise.fi. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Hahmotelma Keski-Pasilan tornialueesta pohjoisesta katsottuna. Etualalla Tripla-keskus.. Kuva: 3 D Render Helsinkiin tulee lisää lähiliikuntapaikkoja ??Helsingin kaupungin liikuntaviraston rakennuttamia lähiliikuntapaikkoja on 19 kappaletta ja tulevaisuudessa määrä tulee kasvamaan entisestään. Liikuntavirasto suunnittelee uutta lähiliikuntapaikkaa Roihuvuoren liikuntapuiston pohjoispuolella olevalle entiselle pysäköintialueelle. Lähiliikuntapaikan rakennustyöt aloitetaan keväällä 2015 ja paikka valmistuu asukkaiden käyttöön elokuussa 2015. Roihuvuoren uusi lähiliikuntapaikka sijoittuu Satumaanpolku 4:n pysäköintialueelle, jonka koko on noin 2 000 m2. Paikkaan tulee BMX-pyöräily-, skoottaus- ja skeittausrata (pump track -rata) sekä kuntoilupiste, joka sopii aikuisille Vuonna 2010 liikuntavirasto ja rakennusvirasto laativat kokonaisvision Roihuvuoren alueelle rakennet- tavista uusista lähiliikuntapaikoista. Ensin toteutuivat Porolahden peruskoulun pihan ja liikuntapuiston länsiosaan lähiliikuntapaikat. Keväällä 2015 aloitettava uusi lähiliikuntapaikka on suunnitelman viimeinen kohde. Roihuvuoren uusi lähiliikuntapaikka sijoittuu Satumaanpolku 4:n pysäköintialueelle, jonka koko on noin 2 000 m2. Paikkaan tulee BMX-pyöräily-, skoottaus- ja skeittausrata (pump track -rata) sekä kuntoilupiste, joka sopii aikuisille. Miksi lähiliikuntapaikka? Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2013?2016 on tavoitteena, että helsinkiläisten terveyttä edistävä liikunta lisääntyy ja liikkumattomuus vähenee. Lähiliikuntapaikka- hankkeiden toteuttamisen näkökulmasta nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että kaupungin alueita kartoitetaan ja kehitetään niin, että lähiliikuntapaikkaverkosto täydentyy. Liikuntavirasto tutki syksyllä 2013 Roihuvuoressa jo toteutuneiden hankkeiden vaikutuksia. Toteutuneilla hankkeilla on ollut merkitystä, sillä 80 % kaikista vastanneista piti valmistuneita lähiliikuntapaikkoja erittäin tai melko hyvinä. Huonoiksi jo valmistuneet lähiliikuntapaikat arvioi alle 5 % vastanneista. Selvästi yli puolet vastaajista koki rakennettujen lähiliikuntapaikkojen vaikuttaneen myönteisesti liikuntamääriin tai liikunnan harrastamisen monipuolisuuksiin. Aikuisvastaajista 90 % piti lähiliikuntapaikkojen jatkokehittämistä ?erittäin tärkeänä?. Takaa sujuvan liikenteen ??Vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja reilut miljoona työpaikkaa. Jotta liikenteen sujuvuus kasvavalla seudulla voidaan varmistaa, maankäyttöä pitää tiivistää ja sovittaa yhteen liikennejärjestelmän kanssa. Kun palvelut ja asuminen keskitetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, liikkumisen tarve vähenee ja hyvien kulkuyhteyksien alue laajenee. Linjaukset löytyvät HSL:n johdolla laaditusta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Vuonna 2050 seudun joukkoliikenteessä tehdään päivittäin 1,5 miljoonaa matkaa. Joukkoliikenteen perustan muodostaa runkoverkko eli tiheästi liikennöitävä raideliikenne ja sitä täydentävä runkobussiliikenne. Poikittaiset runkolinjat parantavat yhteyksiä seudun keskusten välillä, jolloin syntyy vetovoimaisia solmupisteitä työpaikoille ja palveluille. Liityntäbusseilla varmiste- taan hyvät yhteydet myös laajemmalta alueelta. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on tehokas keino ohjata matkoja joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Vaikka hinnoittelu lisää autoilun kustannuksia, sen hyödyt kaikille tien käyttäjille ovat ilmeiset: kun ruuhkat pysyvät kurissa, matka-ajat lyhenevät. Saadut tulot tulee ohjata seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Helsingin liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015:n mukaan joukkoliikenne suunnitellaan ja järjestetään yhtenä kokonaisuutena koko seudulla. Vaikka joukkoliikenteen järjestämiskustannukset nousevat lisääntyvien matkojen myötä, kustannukset matkaa kohden laskevat järjestelmän tehostumisen ansiosta. ? Matka- ja kuljetusketjut toimivat paremmin, kun koko seudun joukkoliikennettä, liityntäpysäköintiä, solmupisteitä ja lippujär- jestelmää suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Myös ajantasaista tietoa liikenteestä ja liikenteen häiriönhallintaa pitää parantaa, Suvi Rihtniemi painottaa. Liityntäpysäköinnin kehittäminen madaltaa kynnystä joukkoliikenteeseen. Liityntäpaikkoja tarvitaan lisää, jotta oman auton tai pyörän jättäminen parkkiin on aito ja houkutteleva vaihtoehto. Rakentamisen ja ylläpidon rahoitusta tulee uudistaa siten, että rahoittajiksi saadaan ne tahot, jotka hyötyvät palvelusta. Helsingin seudun liikennejärjestelmä HLJ 2015 on strateginen, liikennejärjestelmää kokonaisuutena tarkasteleva suunnitelma, joka on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Suunnitelma on tehty seudun 14 kunnan alueelle. HSL:n hallitus päätti lähettää luonnoksen lausuntokierrokselle kokouksessaan 21.10.
• Viikot 45-46 ? Nro 19 17 Erilainen pankkiiri ? kirja pankkikriisin etulinjasta ??Reijo Setälän muistelmat Erilainen pankkiiri on tervetullut lisä 1990-luvun alun pankkikriisistä kertovaan kirjallisuuteen. Pankkikriisistä on kirjoitettu paljon, mutta ei etulinjasta ? pankinjohtajan näkökulmasta ? eikä näin henkilökohtaisesti. Valkeakosken Säästöpankissa kannuksensa hankkinut Setälä johti vuodesta 1983 lähtien Osuuspankki Yhteistukea, omaleimaista SAK:n osuuspankkia, joka nousi rytinällä suurimmaksi osuuspankiksi ennen kuin kompastui kiinteistökauppoihin ja fuusioitiin Suur- Runoilija-arkkitehti Juhani Harju avovaimonsa Susannan kanssa oli saapunut juhlistamaan tilaisuutta. Helsingin Osuuspankkiin. Fuusio tiesi Setälälle potkuja, joista hänen muistelmansakin lähtevät rivakasti liikkeelle. Setälän ja toimittaja-kirjailija Marko Erolan kirjoittamat muistelmat julkistettiin 9. lokakuuta Päivälehden museossa Ludwiginkadulla. Kutsuvieraita oli kuutisenkymmentä, ja heidän joukossaan oli Setälän perhettä, ystäviä ja entisiä työtovereita Yhteistuesta, SAK:sta ja hänen myöhemmältä uraltaan ravintolarahoituksessa. ?Luin yhdeltä istumalta. Monista lukemistani muistelmista poiketen tämä oli kerronnaltaan romaanimaisen sujuva?, tuumi kirjan jo ennen julkistamista luettavakseen saanut SAKveteraani Ville Saarinen, joka on Setälän tuttuja jo 1970-luvulta. Kirjan kustantaneen Breakwaterin kustannustoimittaja Terhi Siltala jututti kirjailijoita paitsi kirjasta myös asuntomarkkinoista, joista Setälällä on vuosikymmenien kokemus. Konkari seuraa asuntokauppaa hieman huolestuneena: ?Uusien asuntojen hinnoissa on selviä merkkejä todellisten velattomien hintojen ?laimentamisesta?. Asunnon ostohinta saattaa olla vain 30 % velattomasta hinnasta. Velkaosuuden määrä on joissain kohteissa noussut 70 %, velkaosuuden pitkä takaisinmaksuaika ja alun lyhennysvapaa, joka on herkästi yli kolme vuotta, häivyttävät myös todellisen hinnan vaikutusta. ? Erillisellä rahoittajan antamalla takauksella pankin Juhlavieraista tärkein Ulla Erola saamassa nimikirjoitusta kirjan toiselta tekijältä, Marko Erolalta. Nyt oli hymy herkässä, kun vuosien työ oli tehty. laina on lähes 100 % ostohinnasta ja pitkä laina-aika ja nykyinen matala korko vaikuttavat samaan suuntaan. Myös joissain kohteissa on asuntoon kohdistuva tonttiosuus aluksi vuokra- tontti ja se voidaan ostaa omaksi myöhemmin. Ostajalle ongelma tulee vastaan pahimmillaan silloin, jos hän joutuu myymään poikkeustilanteessa asuntonsa alle viiden vuoden, silloin ostaja arvio asunnon hintaa velattoman hinnan mukaan. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Ossi Hirvikoski Vuorossa Erkki Lehtovirta ja hänen takanaan Risto Setälä. Kirjan tekijä Reijo Setälä sai kirjoitella omistuskirjoituksia koko loppuillan. Tilaisuuden puuhaihmiset Ossi Hirvikoski ja Kaarina Tuunanen. Kirjan tekijät Marko Erola (vas.) ja Reijo Setälä. Erilainen pankkiiri julkistettiin Päivälehden museolla ??Väkeä oli tullut lähes tuvan täydeltä julkistamaan esikoiskirjailija Reijo Setälän varmasti kohua herättävän esikoiskirjan, Erilainen pankkiiri, teosta. Breakwater Oy;n kustannusjohtaja kertoi avauspuheessaan, että kirja on ensimmäinen henkilökohtainen tilinteko, joka on kypsynyt vasmaankin vuosia kirjailijan mielessä, ennen kuin se on ollut valmis tulemaan esille tietokirjailija Marko Erolan myötävaikutuksella. Hän sanoi tietävänsä omista kokemuksistaan, kuinka herkkää ja ennen kaikkea vaikeaa on kirjoittaa omasta itsestä, syvimmistä kokemuksista, joihin työuran ollessa parhaimmillaan, nuori pankinjohtaja Reijo Setäläkin joutui mukaan. Voi sanoa, että suoraan 1990-luvun laman myrskynsilmään. Erilainen pankkiiri on siis pankkikriisin henkilökohtaisin tilinteko, joka alkaa armottomasti potkuista ja siitä kuinka kuvaannollisesti jopa hyvät kaverit käänsivät selkänsä. Jotenkin koko ajan vuodesta 1990 on kuin odotettu kuka avaa pelin, jossa kerrotaan tuon ajan elämästä, taisteluista, kovasta kilpailuvietistä, vilpittömästä halusta auttaa, rahamarkkinoiden vapautumisesta ja syntipukkien etsimisestä. Vakavien lukujen ohella kirjasta löytyi tarvittava huumorikin: Erilainen pankkiiri kertoo, että lastenlapsethan ovat maailman suurimpia ihmeitä. Ja he ovat myös viisaimpia. Olimme kerran menossa Matiaksen ja Siirin luo lapsenvahdeiksi. Mummu kastui kuitenkin läpimäräksi rankkasateessa, sai flunssan, eikä voinut lähteä lasten luo. Matias ihmetteli, missä mummu on, ja minä kerroin, mitä oli tapahtunut. Matias kysyi, eikö mummulla ollut kurahousuja jalassa. Ei ollut, mutta seuraavalla kerralla on?.(sivu 205) Nyt Reijo Setälän kirja on siis kirjakaupoissa, josta on lupa odottaa aikamoista menestystä. Tunteehan moni suomalainen jäsenissään tuon 1990-luvun valtavan laman, joka kosketti lähes jokaista perhettä. Reijo Setälän kirja kertoo, kuinka se tapahtui pankin tai pankkien sisäpiiristä katsoen. Se on ollutkin kova paikka tulla esille ja kuvata, miten ensin meni kaikki ja sitten alkoivat pitkät uuvuttavat oikeuden käynnit. Mutta mikä pelasti Reijo Setälän tekemästä sitä mitä useat noina aikoina tekivät eli surmasivat itsensä. Reijo Setälällä oli keino selvitä hengissä ja se selviää myös kirjan lopussa. Teksti ja kuvat: Hannu Hirvikoski
• 18 Nro 19 ? Viikot 45-46
• Viikot 45-46 ? Nro 19 19 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 ÂLVI Lämpö- ja vesijohtoliike ÂAutolasipalvelut ÂOstetaan ? Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ÂAutonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ÂAutokorjaamot Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! ÂOstetaan Ostetaan kaiken näköistä romua Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. ÂPalvelut v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE t a l i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com a& to la Pa Oy Sa un Tilausravin Kehyspalvelu Parturi-kampaamo Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 www.maalausva.fi 0400-996 647 www.nygardinautokoulu.fi Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651 toimisto@nygardinautokoulu.fi Neljä työssäkäyvää opiskelijaa etsii heti tai marraskuun alusta vapautuvaa kimppakämppää pääkaupunkiseudulta. Yhteydenotot: M. Mietala, p. 0445217002 17.1.2014 8.48 SELVÄNÄKIJÄ VILMA INGEL 0700- 96020 2,64?/min PARANTAJA JOUNI 0700- 93345 www.vilmaingel.fi ? Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 59 95 Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 norm. 79,95e Värikästä syksyä! RööpeRinLehti Myydään Myydään hyväkuntoinen jääkaappipakastin tarjouksen perusteella. Nouto Punavuoresta. Soitot 0407201821. Mind Bar Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 ÂPalveluja Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Â Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 Hyvän Olon Harmoniaa Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 HIERONTAA 90 min. 48? Halutaan vuokrata Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com ÂTyösuorituksia Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) ÂTerapia Parturi-Kampaamo Robertina ÂHieronta 17.1.2014 12.31 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa (ei jaeta 17.10-14.11.) Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com ÂKampaamot Jane&Tarzan SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 n Saunatilat Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: saunatila.indd 1 Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO sila www.pasilansaunatilat.fi Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming ÂOstetaan myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 ÂVapaa-aika ÂTyösuorituksia ÂSekalaisia - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA RööperinLehti 10. vuosikerta 2014 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2014
• Nro 19 ? Viikot 45-46 20