• R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? truescape Punavuori 1: Pursimiehenkatu 26 G truescape Punavuori 2: Pursimiehenkatu 22 ONHAN SUULLA KAIKKI HYVIN? * Hinta 147 € sis. mahdollisen Kela-korvauksen ja palvelumaksun. Ilman Kela-korvausta 174,50 € (norm. 213-248 €). Tarjous on voimassa 1.-31.10.2018 aikana tehdyissä ajanvarauksissa. ** Terve Suu -hoitopakettiin kuuluvalla hammastarkastuskäynnillä tarvittaessa otetut röntgenkuvat -50% normaalihinnasta. TERVE SUU -HOITOPAKETTI 147 € * Terve Suu -hoitopakettiin* sisältyy monta hyvää asiaa: + Hammastarkastus + Hampaiden puhdistus + PerioSafe-ientulehdustesti + Kirjallinen hoitosuunnitelma + Röntgenkuvat -50 %** HAMMASLÄÄKÄRIT Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki puh. 09 696 2990 | fossa.fi Tutustu ja varaa aika: fossa.fi Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 41-42 – Nro 17/2018 – 13. vuosikerta
• 2 Viikot 41-42 • Nro 17 Kasvohoidot alkaen 79 € Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Kirja-arvostelu Huima dekkari Vantaasta ? Aluerakentaminen, kaavoitussotkut, virkamiesten lahjonta, poliitikkojen kähminnät , poliisien rikosten peittelyt , hyvä veli-verkostot . Tuttua , jokapäiväistä uutisointia eri kunnista eri puolilta Suomea. Milloin on kyseessä Kittilä, milloin Vantaa tai Helsingin korkein poliisijohto ! Tästä kaikesta saa erinomaisen kirjan, miksei elokuvankin. Erinomaisen kirjan Vantaasta, tuosta ikuisesta Helsingin maalaiskunnasta on tehnyt helsinkiläinen kirjailija J.P. Pulkkinen. Kirja ”Sinisiipi” ( Teos 2018) on jännitysromaani, dekkari, Vantaan kunnallispoliittista kiemuroista kaikkine kunnallispolitiikan mädännäisyyksineen, murhia unohtamatta. Vantaahan on merkillinen laaja-alainen kunta lännen Keimolasta idän Sotunkiin ja kaikkeen siltä väliltä. Jatkuvasti kasvava kunta, jonka kasvuvauhtia säätelevät rakennusyhtiöt ja kaavoitus. Mihin rakennetaan ja mihin ei rakenneta ? Miljooonapäätöksiä, ketkä niitä tekevät ja päätöksiä taustalla ohjailevat ? Tähän vyyhtiin J.P. Pulkkinen sekaantuu mestarillisen jännittävästi. Kirjan jännitys säilyy loppuun saakka, 330 sivua. Alkupuoli kertoo pikkupojista uudella, rappeutuvalla Keimolan moottoriradalla, tietynajan Vantaan symboli sekin, edelleen. Kuva Vantaasta Kirjan moninaiset henkilöt, rosvot ja poliisit, ajavat autoillaan Vantaata ristiin rastiin. Yleisiä kulkuneuvoja, junaa tai busseja ei käytetä, taksia kylläkin. Kirjan sivukannessa oleva Vantaan kartta on lukijalle erinomainen palvelus, havainnollistaja, matkoista Myyrmäestä Korsoon Kivistöstä Hakunilaan. Vanhan, suht uuden rakennuksen puolihämärä purkutyö nostaa maan alta esille nuoren naisen ruumiin. Se saa seurakseen uuden ruumiin, kansanedustajan. Kirja kuvaa hyvin poliisien sisäisten organisaatioiden valtasuhteita, kiistelyä tutkinnasta. Tuttua ihan oikeasta elämästä Helsingin poliisin ns. Aarnio-jutun tutkinnassa. Erilaista peittelyä. Kirja osuu aivan ajan hermolle myös virkamiesten lahjonta-asiassa, onhan Vantaalla oikeudessa parhaillaan menossa ns. Jukka Peltomäen -tapaus. Sankaripoliisit Kunnon dekkarissa tulee olla myös rehellisiä sankareita. J.P. Pulkkinen tekee sankareiksi kaksi Vantaan kunnollista poliisia, kokeneen miehen ja aivan, uuden ”keltanokkapoliisi” naisen. Kuvaus uuden, nuoren naispoliisin sopeuttamisyrityksistä ”miesten maailmaan” on herkullinen. ”Sinisiipi” kertoo pohjimmiltaan historiallisen tutusta romaaniaiheesta : vallan käytöstä. Nautittavan jännittävästi kuten hyvän dekkarin tuleekin. Pekka Hurme T R I B U U T T I K O N S E R T T I MARIKA KROOK PE 26.10. KLO 19 LA 27.10. KLO 19 LIPUT 35,50 / 32,50 € A M Y & B O W I E S T A R D U S T ALEKSANTERI NAURAA! Kolme vinkeää iltaa stand up -komiikkaa Esitykset klo 19 | Liput 29 / 27 € Jussi Simola | Tomi Haustola | Iikka Kivi Niko Kivelä | Ilari Johansson Anders Helenius | André Wickström La 20.10. To 25.10. Pe 2.11.
• 14. vuosikerta – nro 17 Viikot 41-42 Keskustakirjasto Oodin muotoiltu alakatto tekee historiaa Nuoret pääsevät ääneen Helsingin lautakunnissa ? Helsingin kaupunki päätti käynnistää nuorten läsnäoloja puheoikeuskokeilun kaikissa neljässä toimialalautakunnassaan. Kokeilu valmistellaan syksyn aikana muiden kaupunkien kokemusten perusteella ja yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa. Kaupungin strategian mukaan jokaisella helsinkiläisellä on oikeus tehdä vaikuttavia tekoja yhteisönsä hyväksi. – Parempaa Helsinkiä rakennetaan yhdessä. Toivon, että tällä kokeilulla saadaan tietoa siitä, miten nuorten osallisuutta päätöksenteossa voidaan tulevaisuudessa vahvistaa, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Varsinainen kokeilu alkaa vuoden 2019 alussa ja kestää puoli vuotta. Nuorisoneuvosto edistää nuorten äänen kuulumista Helsingissä. Nuorisoneuvoston tehtävänä on myös tukea nuorten osallisuutta sekä toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Lautakuntakokeilua ehdottivat kaupungille Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen, varapuheenjohtaja Kaapo Haapanen sekä jäsenet Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko. – Nuorisoneuvoston kuuluu olla läsnä siellä, missä päätökset tehdään. Päätös mahdolllistaa ja luo meille konkreettisemmat vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä, sanoo Helsingin nuorisoneuvoston työryhmän puolesta Kasper Rautalinko. Helsinki haluaa pitää jokaisen nuoren mukana Helsingin kaupunkistrategia tähtää siihen, että jokainen nuori pidetään mukana. Helsinki vahvistaa myös asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä. Kaupunki edesauttaa dialogia sekä aktivoi heikommassa asemassa olevia osallistumaan. Helsingin nuorisoneuvosto on kuntalain edellyttämä nuorten vaikuttamiselin. Nuorisoneuvoston 30 jäsentä valitaan vaalilla, jossa äänioikeutettuja ovat 13-17-vuotiaat helsinkiläiset. Vuoden 2019 nuorisoneuvoston vaalit järjestetään 12.-30.11. Vesihuoltoverkoston rakentamistyöt Mechelininkadulla Kartassa näkyy punaisella vaiheen työskentelyalue. ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY saneeraa vesihuoltoverkostoa ja kasvattaa runkovesijohtoverkoston kapasiteettia Ruoholahdessa. Mechelininkadun liikennöintiin vaikuttavat vesihuoltotyöt jatkuvat vuoden loppuun. Työt rajoittuvat välille Pohjoinen Rautatiekatu-Porkkalankatu. Töiden seurauksena etelään päin kulkeva liikenne on pääosin rajoitettu yhdelle kaistalle vuoden loppuun asti. Lisäksi viikkojen 39–42 aikana • Pohjoiseen menevä liikenne on rajoitettu yhdelle kaistalle • Porkkalankadulta Mechelininkadulle pohjoiseen kääntyvistä kaistoista vain yksi on käytössä • Ruoholahden sillan eteläpuolella Mechelininkadun pohjoiseen päin menevä liikenne on rajoitettu yhdelle kaistalle. Mechelininkadun pohjoiseen päin menevää liikennettä joudutaan lyhytaikaisesti rajoittamaan yhdelle kaistalle myös loppuvuoden aikana. Kevyen liikenteen väylän liikenne Mechelininkadun hautausmaan puolelta on ohjattu poikkeusreitille vuoden loppuun asti. Ruoholahden vesihuoltotyöt ovat alkaneet maaliskuussa 2018 ja valmistuvat vaiheittain elokuuhun 2019 mennessä. HSY saneeraa alueen vesijohdot ja viemärit vesihuoltoverkoston kunnon parantamiseksi. Urakoitsijana kohteessa toimii Pohjola Rakennus Oy Infra. Keskuskirjasto Oodin kolmannen kerroksen alakattoa urakoitiin kesän alussa. Rockfon Mono Acoustic -ratkaisu mahdollisti vapaasti muotoillun, saumattoman pinnan. Aaltoilevassa katossa on 14 ikkunaa suppilon muotoisine valokuiluineen. ? Helsingin keskustakirjasto Oodin aaltoileva kattomuoto näkyy jo katukuvassa. Kun kirjasto joulukuussa avataan, saadaan nähdä myös rakennuksen kolmannen eli ylimmän kerroksen geometrisesti muotoiltu alakatto. ”Kirjataivaaksi” nimetyssä tilassa on 14 kattoikkunaa, joiden suppilon muotoiset valokuilut läpäisevät kattorakenteen. Akustisesti ja visuaalisesti yhtä vaativaa kattoratkaisua ei ole ennen Suomessa tehty. Sivu 7
• 4 Viikot 41-42 • Nro 17 Yleisönosasto p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17 Helsinkiläisyritysten henkilöstö ja liikevaihto kasvoivat Milloin vanhuudesta tuli yhteiskunnassamme pelkkä ongelma? ? Luettaessa ikäihmisiä koskevaa uutisointia aihealue on hyvin suppea. Puhutaan yksinäisistä ja huonosti voivista vanhuksista, vanhustenhoidon hoitajapulasta ja huonoista työoloista, hoidon tason laskusta sekä kulujen kasvusta. Tärkeiden asioiden äärellä jää usein huomiotta toinen puoli aiheesta eikä positiivisia asioita juuri mainita. Hyvinvointivaltiossamme elää runsas määrä aktiivisia ja hyvinvoivia eläkeikäisiä, niin ikään vanhuuttaan eläviä kansalaisia täysissä elinvoimissa. Suomalaiset eläkeläiset ovat maailman mittapuulla hyvin koulutettuja ja terveitä sekä omista palveluistaan ja mahdollisuuksistaan kiinnostuneita. Ikäihmiset mielletään kaikki yhteen nippuun eikä huomioida, että vanhuus on paljon muuta kuin valtion resursseja ja varoja vievä osa elämästä, jonka ainoa päämäärä on valmistautua edessä siintävään poismenoon. Valmistaudumme eläkeikään jollain tavalla koko elämämme ajan. Noudatamme hyviä elintapoja, jotta elämme pitkään. Teemme töitä, jotta kasvatamme eläkepottiamme. Etsimme kumppania, jonka kanssa vanheta yhdessä ja ehkä hankimme lapsia, jotta on joku, joka käy hoitokodissa viihdyttämässä. Pyrimme valtion asettamien normien puitteissa elämään pitkään ja terveenä vain päätyäksemme muottiin, joka tarkoittaa ainoastaan yhteiskunnan taakkana olemista, muottiin, jonka nimi on vanhukset. Oikea termi on sitä paitsi ikäihmiset. Kuka päätti vanhuuden olevan vain vaipoissa pyörimistä? Eläkeiän alusta vuodepotilaaksi päätymiseen on pitkä matka. Henni V uosi 2016 oli Helsingin elinkeinoelämälle suotuisa, sillä yritysten määrä, niiden henkilöstömäärä ja etenkin liikevaihto kasvoivat selvästi. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3,4 % eli lähes 8500 työntekijällä. Helsinkiläisyritysten liikevaihto kasvoi peräti 6,6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Vahvimmin vuonna 2016 Helsingissä kasvoivat hallintoja tukipalvelutoiminnan toimialalla toimivat yritykset. Niissä henkilöstömäärä kasvoi 15 prosenttia. Myös kiinteistöalalla ja rahoitusja vakuutustoiminnan toimialalla henkilöstön määrä lisääntyi noin kahdeksan prosenttia.Määrällisesti suurinta henkilöstön vähenemistä koettiin kaupan alalla ja erityisesti vähittäiskaupan yrityksissä. Myös koulutusalan henkilöstömäärä laski. Suhteellisesti suurinta liikevaihdon kasvua koettiin vuonna 2016 teollisuus-, hallintoja tukipalvelusekä taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialan yrityksissä. Liikevaihdon määrä väheni vain kuljetusja varastointialan yrityksissä. Ylivoimaisesti suuri osa eli 97,5 prosenttia helsinkiläisyrityksistä on alle 50 henkilöä työllistäviä pienyrityksiä. Suuryrityksiä sen sijaan on yrityskannasta alle prosentti, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstömäärästä on 40 prosenttia. Yli puolet Suomen suuryrityksistä toimii Helsingissä. Helsinkiläisyrityksen keskimääräinen henkilöstömäärä on 5,5 työntekijää. Toimialoista suurin työllistäjä on pitkään ollut kauppa, mutta vuonna 2016 ykkössijalle nousi hallintoja tukipalvelut. Kolmanneksi eniten työllisti informaatioja viestintäala. Hallintoja tukitoimintapalelujen toimialalla eniten työllistivät työllistämistoimintaa harjoittavat yritykset. Viimeisten vuosien aikana Helsingin yritysten suhdeluku asukaslukuun verrattuna on kasvanut. Pohjoismaisessa vertailussa Helsinki tavoittelee Kööpenhaminan lukemia, mutta on selvästi jäljessä Osloa ja Tukholmaa. Oslossa yritysten määrän kasvu myös oli vuonna 2016 Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen. Kolumni Paavi Franciscus hurmasi Tallinnassa ? Paavi Franciscus osoitti Tallinnan saarnassaan Raamatun olevan keskeinen osa maailmankirjallisuutta. Paavi kutsui kaikki ihmiset rakastavaan yhteyteen keskenään, hylkäämään vallan, vastustamaan väkivallan ja valitsemaan sovinnon arkielämään kuuluvan läheisyyden. ”Jeesuksen sana: `Tulkaa minun luokseni` kutsuu meidät astumaan lähelle toisiamme kykenevään mietiskelyyn, myötätuntoon ja valmiuteen, viettämään aikaa toistemme kanssa niin usein kuin on välttämätöntä.” Paavi jatkoi: ”Rinnalla kulkemisen taito” toteutuu ”läheisyyden parantavalla rytmillä, kunnioittavalla ja myötätuntoisella katseella, joka kykenee parantamaan, vapauttamaan ja rohkaisemaan kasvua kristillisessä elämässä.” Euroopan maallistuneimmaksi maaksi luonnehdittu Viro yllätti ainakin minut uskonnollisella innostuksellaan paavin vierailun aikana. Katujen varret täyttyivät tuhansista katsojista, Vapauden aukiolle rakennetun alttarin eteen pyhään messuun kokoontui 12 000 ihmistä kuuntelemaan paavin saarnaa. Väkeä olisi tullut enemmänkin ellei messuun vaadittu etukäteisrekisteröinti olisi sulkenut mattimyöhäisiä ulkopuolelle. Tallinnan laivat olivat kuljettaneet lippujaan heiluttavia suomalaisia juhlimaan, kokemaan ja jakamaan tätä harvinaista juhlailoa. Paavin edellisestä vierailusta Tallinnassa oli vierähtänyt jo 25 vuotta. Silloin paavi Johannes Paavali II toimitti messun myös Helsingin jäähallissa ja puhui Paasikivi-Seuran kutsumana valtiovieraana Finlandiatalossa kansojen yhteenkuuluvuudesta ja rauhasta. Paavi Johannes Paavali II:n lukuisat johtamieni suomalaisten pyhiinvaellusryhmien kohtaamiset Roomassa olivat jatkoa pitkälle perinteelle. Olimme näet 15.10.1969 kokeneet historiallisen audienssin paavi Paavali VI:n luona. Hän otti silloin vastaan Pietarin kirkon Pyhän Longinuksen kuorissa luterilaisen teologiryhmämme, joka professorinsa johdolla opiskeli Roomassa. Kokonaiskuvan hahmottamiseen tarvitaan usein etäisyyttä. Paavi Paavali VI:n pelinavaus 49 vuotta sitten oli kirkkohistoriallinen käänne. Tuosta hetkestä alkoi Suomen luterilaisen kirkon ja Vatikaanin lähentyminen ja ekumenian vahva esiinmarssi Suomessa. Rooman kirkon meille ”erossa oleville luterilaisille” osoittama suopeus ja rakkaus ei jäänyt vaille vastakaikua. Ekumeeninen innostus levisi sitten vähän myöhemmion Loviisan lisäksi moniin suomalaisiin seurakuntiin. Ekumeeniset rukousviikot ja tapahtumat kutsuivat Loviisassa kaikki kristittyjen ryhmät yhteisille kirkkovaelluksille, vierailuille toistensa luona ja keskustelemaan yhteisestä tehtävästä. Rajat ylittyivät. Suuri ansio uuden yhteyden syntymisestä kuuluu professori Seppo A. Teinoselle, joka Vatikaanin II kirkolliskokoukseen osallistujana avasi käytännölliset yhteydet moneen suuntaan. Vatikaanin II kirkolliskokous muutti kirkkojen ajattelua koko modernissa maailmassa. Kirkon työtavat muuttuivat, lähetystehtävä ja uskontodialogi muiden uskontojen kanssa vahvistui. Vatikaanin II kirkolliskokous torjui yksiselitteisesti antisemitismin, epätasa-arvon ja väkivallan sitouttamalla kristityt rauhanomaisen tulevaisuuden luomiseen (memoria futuuri). Tästä paavi Franciscus nyt jälleen muistutti Tallinnan saarnassaan. Hän sanoi, että ”meidät kaikki on kutsuttu olemaan pyhiä, rakastamaan ja tarjoamaan oman todistuksemme arkitoimissamme, missä sitten olemmekin.” Harjoittamalla väkivaltaa toisille tehdään eniten vahinkoa omalle itselle. Monissa uskonnoissa toteutuva ahimsa-periaate kutsuu myötätunnon kierteeseen, joka edetessään vahvistuu ja kasvaa. Uskontojen kevät on koittanut. Kansat liikkuvat, uskonnot kasvavat. Uskonnot yhdessä etsivät käytännön viisautta ilmastonmuutokseen, yksipuolisen voiton maksimointiin keskittyneen talouden ja väkivaltakulttuurin haasteisiin. Tärkeintä ei ole kasvu vaan tasapaino. Tasa-arvoa korostava, väljä ja peloton saarna huomioi luonnon kantokyvyn, kaikkien elollisten yhteisen hyvinvoinnin. Kunnellesani paavin saarnaa, hyrisin hiljaa mielessäni: ”Anna minulle lahjaksi sana, joka luo maailman.” Veli-Matti Hynninen Uusi viestintäjohtaja ja yhteiskuntasuhdejohtaja SOK:lle ? Outi Hohti on nimitetty viestintäjohtajaksi ja Anna Mäenpää yhteiskuntasuhdejohtajaksi SOK:lle. Nimitysten tavoitteena on vahvistaa S-ryhmän osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja syventää entisestään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. MMM Outi Hohti (40) on nimitetty viestintäjohtajaksi ja SOK Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikön johtoon 1.10. alkaen. Outi on työskennellyt SOK:lla vuodesta 2003 vastaten monipuolisesti eri viestinnän tehtävistä. Viestintäjohtajaksi Outi siirtyy S-ryhmän vähittäiskaupan viestintäpäällikön tehtävästä. Outilla on pitkä kokemus yhteiskunnallisesta ruokaviestinnästä ja viestinnän vaikuttavuuden ja avoimuuden kehittämisestä toimintaympäristössä, joka haastaa yrityksiä yhä voimakkaammin osallistumaan keskusteluun kuluttajille tärkeistä teemoista. VTM, MA in CSR Anna Mäenpää (36) on nimitetty yhteiskuntasuhdejohtajaksi SOK Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikköön 1.10. alkaen. Anna on työskennellyt aikaisemmin yhteiskuntasuhdeja vastuullisuuspäällikkönä SOK:lla. Ennen uraa S-ryhmässä Outi Hohti. Anna Mäenpää. Anna on toiminut muun muassa kansanedustajan avustajana, vaikuttajaviestinnän konsulttina ja Perheyritysten liiton yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Hän tulee uudessa tehtävässään vastaamaan sidosryhmäsuhteiden, vaikuttajaviestinnän ja osuustoiminnan edunvalvonnan kokonaisuudesta. Orionin lokakuun elokuva ? Orionin lokakuun Kuukauden elokuva Beast on trilleri sadun ja todellisuuden rajoilta. Ohjaaja Michael Pearce on ammentanut ensimmäiseen pitkään elokuvaansa Beast (2017) aineksia kotisaarensa Jerseyn myyteistä ja tarinoista, jylhästä luonnosta sekä tukahduttavasta ilmapiiristä. Manipuloivan äitinsä Hilaryn (Geraldine James) ympäröivältä maailmalta eristämä 27-vuotias Moll (Jessie Buckley) karkaa syntymäpäiväjuhliltaan yön selkään. Ilta on saada pelottavan käänteen, mutta pelastajaksi saapuu Pascal (Johnny Flynn).Työväenluokkainen silokasvo on Mollille vastustamaton vapauden tuulahdus. Pascal toteaa Mollin haavoittuneeksi – ja uskoo voivansa korjata asian. Perheen kammoksuma romanssi punoutuu yhteen saarella kulkevan, nuoria naisia uhreikseen etsivän sarjamurhaajan etsinnän kanssa. Kuinka vaaralliseksi silmitön rakkaus lopulta muodostuu? Beast hyödyntää satujen perinteitä (torniin lukittu naiivi prinsessa), mutta onnistuu kääntämään ja vääntämään ne tunnistamattomaan irvistykseen. Michael Pearcen polku on kulkenut lyhytelokuvia pitkin. Päivätöillä feissarina itsensä elättänyt ja filminsä rahoittanut britti on nyt läpimurron partaalla. Taidokkaan murhamysteerin klaustrofobinen tunnelma ja luonnonvoimien myllerrys niin ympäristössä kuin hahmojen sisälläkin erottaa Beastin tusinatrillereistä ja tekee siitä yhden genrensä vaikuttavimmista tapauksista viime vuosilta. Elokuvan valttikortti on vahva näyttelijätyö. BBC:n Sota ja rauha -minisarjan roolisuorituksestaan mainetta niittäneen Jessie Buckleyn muodonmuutos elokuvan edetessä on pienimpiä eleitä myöten uskottava, ja Geraldine James on kylmäävä despoottisena äitinä. Brittihelmi poimittiin Orionin ohjelmistoon Espoo Cinén ohjelmistosta. Kuukauden elokuvana Beast nähdään Orionissa viidesti lokakuun aikana. Beast (Iso-Britannia, 2017, 107 min). Ohjaus: Michael Pearce, käsikirjoitus: Michael Pearce, päärooleissa: Johnny Flynn, Jessie Buckley, Geraldine James. Näytökset lokakuussa la 6.10. klo 19, ti 9.10. klo 19.20, su 21.10. klo 20.05, ke 24.10. klo 19 ja ti 30.10. klo 19 Elokuvateatteri Orionissa (Eerikinkatu 15, 00100 Helsinki).
• 5 Nro 17 • Viikot 41-42 Ensimmäistä kertaa järjestettävä Helsingin Kahviviikko tulee lokakuussa Helsingin Diakonissalaitos haluaa vaihtoehtoja kerjäämiselle Työtä ja toivoa on hanke, joka edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien, erityisesti Itä-Euroopan romanien, työllistymistä ja toimintakykyä. Hankkeen ytimessä on keikkapooli, joka välittää työtä pääasiassa Romaniasta ja Bulgariasta toimeentuloa Suomesta hakemaan tulleille romaneille. Kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Emmaus Helsinki ry, Helsingin Diakonissalaitos sekä Osuuskunta Työtä ja toivoa. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Kuvat: Borislav Borisov ? Helsingin Diakonissalaitos on toiminut vuosikymmenen EU:n liikkuvan väestön keskuudessa. Työ pääosin bulgarialaisten ja romanialaisten romanien parissa on edennyt ja laajentunut, mutta romanien heikko asema on edelleen yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Työn painopiste on siirtynyt hätäavusta kestävämpiin ratkaisuihin, kuten toimeentuloedellytysten luomiseen. Tavoitteena on, että ihmisen ei tarvitse hankkia elantoaan kerjäämällä. Kymmen vuotta sitten Suomessa havahduttiin katukuvaan ilmestyneisiin kerjääviin ja kaupusteleviin ihmisiin. Puhuttiin ”kerjäläisilmiöstä”. Sen synnyttivät Suomeen toimeentuloa hakemaan tulleet Bulgarian ja Romanian romanit. Ilmiö oli siksi merkittävä, että Diakonissalaitos käynnisti kesällä 2008 Helsingin kaupungin toimeksiannosta ”Rom po drom – Romanit tiellä” -projektin. Sen tavoitteena oli toimia romaniväestön parissa kaduilla, yhteyden saavuttaminen ja ylläpitäminen heidän kanssaan, tiedon kokoaminen ja välittäminen sekä akuutin humanitaarisen avun tarjoaminen. Yhteistyö tuottaa vaikuttavia tuloksia Tänä päivänä työ keskittyy liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundoon Helsingissä sekä kummikyliin Bulgariassa ja Romaniassa. Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen kanssa romanityötä kehittämässä ja toteuttamassa ovat Helsingin seurakuntayhtymä, Emmaus Helsinki, Tammisaari ja Åland, Iso Numero -lehti sekä vapaaehtoiset ja aktiiviset kansalaiset. Yhteinen tavoite on rakentaa romanien kanssa parempaa tulevaisuutta sekä Suomessa että heidän kotimaissaan. – Eri toimijoiden yhteistyö on tuottanut vaikuttavia tuloksia. Tämä on hieno esimerkki siitä, että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja vapaaehtoisten väillä. Keskeistä on ollut Helsingin kaupungin halu ja sitoutuminen ihmisarvotyöhön. Romanityössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyvin hyödyntää muun muassa paperittomien tilanteen ratkaisemisessa, sanoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitokselta. Köyhyyteen ja mustalaisvihaan on tartuttava Vaikka eteenpäin on menty, työtä romanien parissa ei ole saatu päätökseen. Romanien vaikea yhteiskunnallinen asema kotimaissaan ajaa heidät edelleen kerjäämään eri puolille Eurooppaa. Romanien kanssa Diakonissalaitoksella pitkään työskennellyt ja heidän olojaan muuttoliikkeessä tutkinut kehittämispäällikkö Anca Enache muistuttaa, että romanit ovat liian usein Euroopassa köyhimmistä köyhimpiä ja syrjäytetympiä. – Syvän köyhyyttä ja hätää ei saa pitää normaalina tai unohtaa, hän toteaa ja nostaa esille myös mustalaisvihan, jolla on pitkä historia ja jatkumo myös nykytodellisuudessa. – Mustalaisviha on ilmiö, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaan päinvastoin se on nyt hyvin näkyvillä Euroopassa. Sen seuraukset ovat laajat ja syvät. Joku nuori saattaa lopettaa koulunkäynnin sen vuoksi ja toinen pelätä liikkumista omassa kylässään. Vihapuhe ja syrjintä tulee tunnistaa ja tuomita nykyistä vahvemmin, Anca Enache painottaa. Vaihtoehtoja kerjäämiselle – Kerjääminen on työ, jonka moni vaihtaisi työhön oikeilla työmarkkinoilla. Todellinen muutos romanien aseman parantamiseksi vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja poliittista tahtoa. Siksi haluamme nostaa romanikysymyksen esille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Marja Pentikäinen sanoo. – Tavoitteenamme on, että ihmisten ei tarvitsisi kerjätä, koska kerjääminen ei ole ihmisarvoista. Haluamme poistaa kerjäämisen Helsingistä, mutta emme kuitenkaan ole kriminalisoimassa elinkeinoa, ihmisiä tai piilottamassa köyhyyttä katseilta. Sen sijaa kehitämme kerjäämisen tilalle vaihtoehtoisia tapoja hankkia toimeentulo. Vaihtoehtoisina toimeentulon hankintamahdollisuuksina Pentikäinen listaa Iso numero -lehden myynnin, pullojen keräyksen sekä erilaiset kodin ja kiinteistön hoitoon liittyvät keikkatyöt. Keikkojen välitys tapahtuu Työtä ja toivoa -hankkeen keikkapoolin kautta. Se auttaa romaneja työllistymään aloilla, joissa on työvoimapulaa ja tehtäviin, jotka eivät välttämättä edellytä ammattikoulutusta. Keikkapooli tekee koulutusyhteistyötä Suomen Diakoniaopiston (SDO) kanssa. Tähtäimessä on ammatillista osaamista vahvistava valmennus, josta saa todistuksen ja joka mahdollistaa pääsyn myös avoimille työmarkkinoille. Uusia väyliä työllistyä rakennetaan myös yritysten kanssa. Romanityön virstanpylväitä 2008 – 2018: Tilannekartoitus ja akuuttiin hätään vastaaminen 2008, tilapäinen hätämajoitus 2009, kulttuurilehti Iso Numero 2010, päiväkeskus Hirundo 2011, kummikylä Romaniaan 2014, vakiintunut hätämajoitus 2016, Keikkapooli-työnvälitys romaneille 2017, kummikylä Bulgariaan 2017, Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hanke 2018, Hirundon muutto kantakaupunkiin ja toiminnan suuntaaminen romaneja osallistavaksi 2018. ? Lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä Helsingin Kahviviikko kokoaa suomalaiset kahvinystävät herkullisen kahvin äärelle viikon ajaksi 22.-28.10.2018! Tapahtuman tarkoituksena on nostaa esille Helsingin upeita kahviloita ja kahvikulttuuria, sekä järjestää ennennäkemättömiä tapahtumia ympäri kaupunkia. Mitä ihmettä on cupping ja mitä tarkoittaa pour over? Viikon aikana kaikki kahvinystävät voivat osallistua erilaisiin workshopeihin, kahvin maistelutilaisuuksiin, ja Aeropress-dokumenttielokuvan Suomen ensi-iltanäytökseen. Kyseleminen, katseleminen, haistaminen ja maistaminen on enemmän kuin sallittua! Helsinkiin ilmestyy myös ennennäkemättömiä pop up -kahviloita, jotka tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Helsingin Kahviviikko huipentuu Moccamaster SM-kilpailuun, jossa kisataan parhaasta Moccamaster-keittimellä keitetystä suodatinkahvikupillisesta. Erilaisia tarjouksia ja tempauksia voit löytää ympäri kaupunkia, joten kannattaa seurata Helsingin Kahviviikon nettisivuja ja some-kanavia! Kahviviikko toivottaa kaikki tervetulleeksi! Tapahtumien järjestäminen, ja niihin osallistuminen on kaikille avoinna. Ohjelmaan voivat osallistua niin kahvinautiskelijat, harrastajat kuin ammattilaisetkin. Haastamme kahviloiden vakioasiakkaita laajentamaan kahvilareviiriään Kahviviikon aikana voimassaolevalla Disloalty Card -leimakortilla. Leimakortin ideana on kerätä leimoja eri kahviloista ympäri kaupunkia. Kun kasassa on viisi leimaa eri kahviloista, on kuudes kahvi asiakkaalle ilmainen! Kaikki Kahviviikossa mukana olevat kahvilat aloittavat leimakorttien ja leimojen jakamisen jo viikolla 42. Helsingin Kahviviikon takana ovat kahvialan ammattilaiset, ja monessa kahvinkeitoksessa mukana olleet Jarno Peräkylä, Kaisa Kokkonen, Samuli Parkkinen ja Charlotte Baltzar. Kasvot ovat kahvipiireissä tuttuja mm. alan kilpailuista, erikoiskahviyhdistys SCA Finlandista kuin myös kahviloiden tiskien takaa. Elämyksiä sinulle Helsingin Kahviviikolla tuottavat myös Moccamaster, Slurp, Sunday Espresso Club ja Cappuzine podcast. Kirjasto 10 suljetaan ? Helsingissä, Postitalossa sijaitseva Kirjasto 10 suljetaan 30.9.2018 muuttovalmistelujen vuoksi. Kirjasto 10:n palvelut, kuten kaupunkiverstas, musiikkistudio ja kokoustilat siirtyvät Keskustakirjasto Oodiin, joka avautuu Kansalaistorille joulukuussa 2018. Myös Kirjasto 10:n aineisto musiikkiäänitteitä lukuun ottamatta siirtyy Oodiin. Musiikkiäänitteet, CDja LP-levyt, siirtyvät lokakuun alussa lainattavaksi Pasilan kirjastoon. Kirjasto 10:ä ei voi valita varausten noutopaikaksi enää 16.9. jälkeen. Asiakkaiden toivotaan vaihtavan voimassa olevien varaustensa noutokirjaston itse www.helmet.fi -sivulla, henkilökunta auttaa tarvittaessa. Varaukset, joiden noutopaikkaa ei ole vaihdettu, siirtyvät noudettavaksi Töölön kirjastosta 1.10. alkaen. Esplanadin kauppakeskuksen nimi muuttuu taas ? Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskus Galleria Esplanad palaa juurilleen ja vaihtaa nimensä takaisin Kämp Galleriaksi. Pohjoisesplanadin varrella vuodesta 1999 toiminut Kämp Galleria tunnettiin 2012–2018 Galleria Esplanadina. Vanha nimi on kuitenkin elänyt sitkeästi kaupunkilaisten mielikuvissa – onhan kauppakeskuksen kyljessä sijaitseva hotelli Kämp Helsingin keskeisimpiä maamerkkejä. Kluuvikadun ja Mikonkadun välissä sijaitsevan historiallisen Antiloopin korttelin kunnostuksen myötä oli sopiva hetki ottaa kauppakeskuksen alkuperäinen, tuttu nimi takaisin käyttöön. Kämp Galleria uudistuu marraskuussa, kun toiseen kerrokseen avautuu suomalaisen muodin keskus Garden. – Nimenvaihdos ja Gardenin avautuminen auttavat Kämp Galleriaa profiloitumaan entistä vahvemmin laatutietoisten, kestäviä brändejä arvostavien kuluttajien ostospaikaksi. Toivomme uudistuvan Kämp Gallerian houkuttelevan muodista ja muotoilusta kiinnostuneita niin läheltä kuin kauempaakin, toteaa vuokrauspäällikkö Ville Laurila Kämp Gallerian omistavasta Ilmarisesta.
• 6 Viikot 41-42 • Nro 17 VIIKKO 41 MA 8.10. Hilja TI 9.10. Ilona KE 10.10. n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä Aleksi, Aleksis TO 11.10. Otso, Ohto PE 12.10. Aarre, Aarto LA 13.10. Tanja, Taina, Taija SU 14.10. Elsa, Elsi, Else VIIKKO 42 MA 15.10. Helvi, Heta TI 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka KE 17.10. Saana, Saaga, Saini TO 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde PE 19.10. Uljas LA 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno SU 21.10. Ursula Ei järki, vaan passiot hallitsevat maailmaa. Lars Levi Laestadius (1800 – 60) Päivyri Sunnuntaiksi ? Enter ry opastaa Tiistaisin ja torstaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 syyskaudella 13.12. saakka, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11–14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Venäläisen kirjallisuuden seura esittää: Mika Pylsy ja Anni Lappela Maanantaina 15.10. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Syksyllä 2018 Venäläisen kirjallisuuden seura luo läpileikkauksen venäläiseen nykykirjallisuuteen Rikhardinkadun kirjastossa. Maanantaina 15.10. venäläisen kirjallisuuden tohtorikoulutettavat Mika Pylsy ja Anni Lappela pohjustavat kertoen, missä venäläisessä nykykirjallisuudessa nyt mennään. Tervetuloa! ? Digineuvontaa Keskiviikkona 17.10. klo 10–13 Aula, 1. krs Nordean asiantuntijat ovat paikalla Rikhardinkadun kirjastossa opastamassa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tervetuloa oppimaan sähköistä tunnistautumista! Jos mahdollista, ota mukaan omat pankkitunnuksesi ja oma mobiililaitteesi, jotta neuvojat voivat auttaa sinua parhaiten. ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 17.10. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Novellkafé på Richardsgatans bibliotek Onsdag 17.10. kl. 18–19 Boktornet, 2:a vån. Kom med och lyssna på berättelser från när och fjärran. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp. Välkommen! ? Seniorit nettiin -luento: Älypuhelimen ja tabletin käyttö Torstaina 18.10. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Enter ry:n tietoiskussa kerrotaan esimerkkejä siitä, miten älypuhelimia ja tabletteja käytetään. Mitä iloa ja hyötyä niistä voi olla? Entä miten avointa wifiä käytetään julkisissa tiloissa? Tule hakemaan samalla hyviä suosituksia hyödyllisiin sovelluksiin (Android, iOS ja Windows), sekä mm. puheohjaukseen. Puhumassa ovat Enter ry:n vapaaehtoiset. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Tietoiskun yhteydessä on kahvija teetarjoilu, tervetuloa! ? Runo vie!runopiiri: Vieraana Kaisa Ijäs Torstaina 18.10. klo 18–19.30 Kirjatorni, 2. krs Runo vie! -runopiirissä keskustellaan lokakuussa muistin ja ajan teemoista runoudessa. Käsittelyssä on Kaisa Ijäksen teos Aurinkokello (Teos 2018). Keskusteluun johdattelevat Tuija Lassila ja Lea Kalenius. Runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston Runo vie! -lukupiiri tuo runoutta, runoilijavieraita ja runouskeskustelua paraatipaikalle Helsingin keskustaan. Kaikille avoimet runoilijakohtaamiset ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, jonne kuka tahansa voi pistäytyä ja antaa yhteisöllisen lukemisen johdattaa runon äärelle. Tervetuloa, annetaan runon viedä! ? FT Ben Hellman: Tolstoi ja Pohjoismaat Torstaina 18.10. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Suomen Pietarin instituutin Ystävät ry:n avoimessa luentotilaisuudessa Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden dosentti Ben Hellman käsittelee Tolstoin kontakteja Pohjoismaihin – vieraita Jasnaja Poljanassa, kirjeenvaihtoa ja pohjoismaisen kirjallisuuden tuntemusta. Minkälainen kuva Tolstoista oli vallalla Pohjoismaissa? Minkälaisissa kysymyksissä hänen puoleensa käännyttiin? Löytyykö Tolstoin teosten henkilöhahmoista pohjoismaisia esikuvia? Ja miksi Tolstoille ei myönnetty Nobel-palkintoa, vaikka hän oli useasti ehdolla? Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Runosvengi viisi viisasta ja hupsua runonaista esittää elämänmakuisia runoja Lauantaina 20.10. klo 14–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa kuulemaan Runosvengiä Rikhardinkadun kirjastoon! Esiintymässä O. Riikamaria Helle-Kotka, Zoila Forss, Ursula Anttila-Halinen, Pirjo Kotamäki ja Leena Sainio, joille yhteistä on palava rakkaus runouteen, runojen luomiseen ja esittämiseen. Esiintymisillään he vievät runoja erilaisiin paikkoihin ja estradeille. Vapaa pääsy. ? Venäläisen kirjallisuuden seura esittää: Jelena Tshizhova Maanantaina 22.10. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Syksyllä 2018 Venäläisen kirjallisuuden seura luo läpileikkauksen venäläiseen nykykirjallisuuteen Rikhardinkadun kirjastossa. Maanantaina 22.10. Kristina Rotkirch haastattelee kirjailija Jelena Tshizhovaa, jonka romaani Naisten aika on vastikään ilmestynyt suomeksi. Tervetuloa! ? Ruokaturva Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Tiistaina 23.10. klo 18–20 Kokoustila Ture, 1. krs Suomi-Kenia Seuran järjestämällä luennolla professori Martti Esala Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan maaperäja lannoitustutkimuksista ja esittelee FoodAfrica -ohjelman tuloksia maidontuotannon kehittämisessä, maissin aflatoksiinien (home) torjunnassa, sekä lasten ravitsemuksesta, viljelijöiden neuvonnasta ja ruokaturvan kehittämisestä yleensä ja erityisesti Keniassa. Tervetuloa! Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 10.10.–23.10. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Hiukka fiksumpi kuin Jeesus ? Jeesus puhui opetuslapsilleen: ”Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat”. Yksi opetuslapsi, Juudas, pettyi pahasti Jeesukseen. Tämä opettaja ei vastannutkaan hänen omiinsa eikä yleisen keskustelun esittelemiin ilmeisiin tarpeisiin. Tämä opettaja ei osannut tulkita kulttuurista ja poliittista tilannetta riittävän terävästi. Vapautus Rooman vallasta ei ollutkaan Jeesuksen agendalla Juudaksen toivomalla tavalla. Raamattua lukemalla ei kyllä aikuisten oikeesti selviä, mikä oli Juudaksen motiivi pettää opettajansa. Edellisen kappaleen ehdottama poliittinen intressi on siis vain arvaus. Mahdollisesti yksi hyvä sellainen. Meillä jokaisella on omia ajatuksiamme siitä, mitä nyt pitäisi tehdä, mitä myös Jeesuksen pitäisi tehdä, juuri nyt meille ja juuri nyt maailmalle. Jeesuksella ei kuitenkaan näytä olleen mitään selkeää poliittista agendaa, Sudenpentujen käsikirjaa, josta poimia täsmäohjeita kussakin tilanteessa. Poliittisten agendojen laatiminen on meidän ihmisten tehtävä. Niitä voi aina parannella, rukata tai hylätä. Pihvi on toisaalla, ehdotan: tulee löytää palvelijan asenne kaikkia ihmisiä kohtaan ja toteuttaa sitä osaamallaan tavalla. Tulee itse keksiä, mitä rakkaus kussakin tilanteessa vaatii. Omaa agendaamme ei kuitenkaan kannata pitää taivaallisena. Päättelymme on inhimillistä mitä muutakaan. Maalliselle opettajalle on kunniaksi, jos oppilas osoittautuu myöhemmin opettajaansa fiksummaksi. Tilanne on tyystin toinen jos opettaja on Elämä itse! Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa Perinnelaivat purjehtivat ? Purjelaivat ovat perinteisesti, tänä vuonna jo 31. kerran, heti Silakkamarkkinoiden jälkeen esillä Helsingin Kauppatorilla / Eteläsatamassa. Tapahtuman järjestäjinä ovat Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry sekä Viaporin telakka ry. Lauantaina 13.10.2018 perinnelaivat purjehtivat Tervasaaren Tynnyri-nimeä kantavan purjelaivojen perinteisen purjelaivakilpailun. Lähtölaukaus ammutaan merellä Helsingin edustalla ja maali sijaitsee Kaivopuisto-Katajanokka linjan eteläpuolella, saapuminen klo 15-16 välillä. Kilpailun jälkeen alukset ryhmittyvät Purjeiden paraatiin, joka tuo purjelaivat purjehtien Eteläsatamaan noin klo 16. Alukset kiinnittyvät Kolera-altaaseen ja sen ympäristöön. Perinteinen Purjelaivapäivä 31. kerran sunnuntaina 14.10.2018 Helsingin Eteläsatamassa. Alukset ovat avoinna yleisölle klo 10 16. Aluksilla ja laiturilla on tarjolla mm. kahvia ja pullaa, lohisoppaa ja saaristolaismusiikkia. Tapahtuma on yleisölle avoin ja maksuton. Silakkaherkut Silakkamarkkinoilta ? Helsingin Kauppatori täyttyy jälleen kalastajista, silakasta ja syyssesongin herkuista, kun viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan 7.–13. lokakuuta. Tämän vuoden markkinoilla on mukana 30 kalastajaa, jotka myyvät tuotteitaan suoraan kalastajaveneistä ja myyntimökeistä sunnuntaista perjantaihin 7. –12. lokakuuta kello 7–19 ja lauantaina 13. lokakuuta kello 7–15. Markkinaviikko on täynnä ilmaista koko perheen ohjelmaa, ruokaja saaristolaiskulttuuria sekä Helsingin merellisyyden tunnelmointia perinteitä unohtamatta. Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimpia perinnetapahtumia, jonka sydän ovat kymmenet kalastajat. He rantautuvat Kauppatorille rannikkokaupungeista sekä Ahvenanmaalta – lastissa tuhansia kiloja silakkaa. Omia saaristolaisherkkujaan ja perinnepurjelaivatarinoitaan tarjoilevat torilaitureilla komeat perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga, Valborg ja Joanna Saturna.
• 7 Nro 17 • Viikot 41-42 Tältä tulee näyttämään valmis katto kirjaston lasten osastolla. Kuva Arkkitehtitoimisto ALA. Yli 5 000 neliön ”hehtaarikatto” tehtiin käsityönä eikä siinä ole yhtään identtistä neliötä. Rockfon Mono Acoustic -kivivillalevy asennettiin muotoillun metallirangan päälle ja ruiskutettiin Mono readymix render -pinnoitteella. Katon muoto ja väri säilyvät sisäilman olosuhteiden mahdollisista muutoksista huolimatta. Kivivilla ei sisällä orgaanisia aineita eli se ei homehdu eikä pala. Keskustakirjasto Oodin muotoiltu alakatto tekee historiaa Jatkoa sivulta 3 ? Yli 5 000 neliömetrin yhtenäinen alakatto perustuu Rockfon Mono Acoustic -ratkaisuun, joka mahdollistaa suunnittelun monipuolisuuden, tasovaihtelut ja kaarevat, saumattomat pinnat. Rockfon Mono Acoustic tarjoaa myös optimaaliset akustiset ominaisuudet. Kivivilla taipui käsityönä eri muotoihin Oodin alakaton suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu Rockfon Mono Acoustic -ratkaisusta kaikki hyöty irti ja tuloksena on ”hehtaarikatto”, jossa ei ole yhtään identtistä neliötä. – Kirjataivaan alakatto asennettiin paikalleen täysin käsityönä. Sekä työnjohto että asentajat kävivät hyvissä ajoin kouluttautumassa Rockfonin tehtaalla Belgiassa. Koulutuksen pääpainona oli löytää parhaat mahdolliset työmenetelmät, joilla kivivillalevyt saadaan muokattua mitä erilaisimpiin muotoihin, toimitusjohtaja Niko Oinonen alakattourakasta vastanneesta Sisärakennustekniikka SRT Oy:stä kertoo. – Tietomallinnus on monelle insinöörille arkipäivää, mutta Oodin työmaalla tietomallinnus oli ahkerassa käytössä myös alakattoasentajilla. Sujuva ja säännöllinen yhteistyö arkkitehdin, rakennesuunnittelijan sekä pääurakoitsijan kanssa mahdollisti yksinkertaisten rakennusmateriaalien muuttamisen työmaalla ennennäkemättömän upeaksi ja monimuotoiseksi akustiikkaratkaisuksi, Oinonen toteaa. Design-alakatto asennettiin kattoon kiinnitettyihin, Saksassa valmistettuihin metallirankoihin. Kaareviin muotoihin asennettiin 40 millimetrin paksuisia kivivillalevyjä, joihin ruiskutettiin parin millimetrin vahvuinen pinnoite. Katon toteutus sujui aivan suunnitelmien mukaan. Tiivis urakka kesti kymmenen viikkoa ja lopputulos on kuin taideteos. Viihtyisä ja turvallinen olohuone kaupunkilaisille Keskuskirjasto Oodista tulee elävä kohtaamispaikka keskelle Helsinkiä. Nykaisut turvaavat hyvää sisäilmaa, koska kivivillainen materiaali ei sisällä mitään orgaanisia aineita eikä se ime itseensä kosteutta. Kivivilla ei toimi mikro-organismien kuten homeen kasvualustana. – Näin ollen kyseisen rakenteen homehtumisriski jää erittäin pieneksi. Se on tärkeää terveellisen sisäilman kannalta, Pekkanen jatkaa. Koska kivivilla ei reagoi sisätilassa muuttuviin olosuhteisiin, se säilyttää sekä muotonsa että värinsä. Tilojen valaistuksella on suuri merkitys viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Oodin vaalea alakatto ei ime itseensä valoa, vaan heijastaa ja hajottaa sitä. Tilan valaistus on luonnollinen, mutta tehokas ja samalla säästetään muun valaistuksen tarvitsemaa sähköenergiaa. kymuotoinen kirjasto on virikkeellinen monitoimitila, jossa on myös paljon ääntä. Siksi alakaton tuli olla myös akustiikaltaan huippuluokkaa. – Pinnan piti olla sekä kova että sopivan huokoinen, jotta ääntä imeytyy alakattorakenteeseen. Juuri sopivan paksuisella ruiskutuspinnalla saatiin nämä molemmat todella haastavat vaatimukset täyttymään yhtä aikaa, kertoo Rockfon Oy:n avainasiakaspäällikkö Markus Salin. Oodin suunnittelun lähtökohtana oli terveellinen, turvallinen ja viihtyisä rakennus. – Kaikki nämä asiat käyvät toteen erinomaisesti, sanoo projektinjohtaja Erkki Pekkanen Ramboll CM Oy:stä. Ramboll toimi projektissa sekä rakennuttajakonsulttina että rakennesuunnittelijana. Rockfonin akustiset ratT U L E S E L L A I S E K S I KU I N O L E T. ILOVEME.FI #ILOVEME2018 19–21/10/2018 Messukeskus Helsinki TERVEYS LUONNOLLISESTI KAUNEUS MUOTI Suomen suurin hyvinvointitapahtuma esittelee terveyden, kauneuden ja tyylin trendit ja ilmiöt Parhaat vinkit hyvään oloon ja arkeen Terveyden tuoreimmat tutkimukset ja ilmiöt Katso koko ohjelma ja yritykset: ILOVEME.FI Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta Osta liput viimeistään to 18.10. – saat ne edullisemmin 16/10/30 € Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 19/12/34 € Lataa Messukeskussovellus iOStai Android-laitteellesi!
• 8 Viikot 41-42 • Nro 17 Kulttuuri Risto Kolanen Syyskuun kulttuurikierros Helena Lindgren teki hienon musiikillisen aikamatkan Napolin kujilta new Yorkiin ja suomalaiseen Täysikuuhun Ackte-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Taitava Kimmo Pohjonen luo “urkuharmonikkamusiikkia” visuaalisesti komeassa Agricolan kirkon Juhlaviikko-konsertissa. Kuva: Peter Hundert. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska ja tanssija Minna Tervamäki esittävät Jälki -performanssiaan Kaapelitehtaan Turbiinisalissa. Kuva: Raimo Granberg. Emma Salokoski (vas.) ja Wilma-Emilia Kuosa tekevät äänellisesti, liikunnallisesti ja visuaalisesti upea Geisha-tanssimusiikkiesityksen Kanneltalon galleriassa, jossa oli tanssijan inspiroimia valokuvia aihepiiristä seinällä. Kuva: Raimo Granberg. Tanssija Satu Rekola on todella veikeä ja mielikuvitusrikas hyvin omaelämäkerrallisessa Satubaletissa Zodiakissa. Kuva: Tomi Paasonen. Anna Stenberg on upea näyttelijä Saaren laulu -esityksessä Teatterimuseon Kantissa. Kuva: David Eskelinen. Aikamatka maailmalle Acktén kesäsarja päättyi syyskuulla Café Sonckissa. Yksi hieno elämys oli laulajatar, puvustaja, näyttelijä Helena Lindgrenin ”Aikamatka maailmalle”. Kuulimme sävelmiä Napolin kujilta, lauluja Etelämeren saarilta ja suomalaisia tangoja. Yhdessä pitkäaikaisen säestäjänsä, kitaristi Timo Seppäsen kanssa he loivat rennon tunnelman tangoista yökerholauluihin. ”Kuolleet lehdet” aloitti, ”Kielletyt leikit”, ”Poika varjoisalta kujalta”, ”Täysikuu”, ”Pieni ihmissydän” ja ”Niin paljon kuuluu rakkauteen” osuivat sydämeen. Parhaimpana osiona pidän Lindgrenin lauluissa lopun amerikkalaista tunnelmaa. Hän näytteli uskottavasti Marilyn Monroen ”I Wanna Be Loved By You”, uskottavasti, koska on esittänyt Marilynin ”Sugar Kanea” kaksikin kertaa teatterissa. Carole Kingin ”You Got A Friend” kosketti, samoin ”Angel Eyes”. Laulaja muisteli esittäneensä Doris Day -biisin ”How Happy We Will Be” Paavo Lipposen polvella istuen. On siinä Paavolla ollut muhevaa. ”Sorrento” tuli Turkka Malin hienoilla sanoilla. Encorena saimme ”Ranskalaiset korot”, joka sopii kauniille laulajattarelle. Urkuharmonikan juhlaa Agricolan kirkossa Harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen hienon uran huippuhetkiä on koettu Helsingin Juhlaviikoilla lukuisia kertoja. Festivaalin 50-vuotisjuhlavuonna vuorossa oli uusi sävellys Ultra Organ. Teoksessa kirkkourut yhdistyvät Pohjosen harmonikkaan luoden uuden instrumentin, ”urkuharmonikan”. Teatteri, tanssi, sirkus ja musiikki ovat aloittaneet syyskautensa täydellä teholla. Helsingin kulttuurija vapaa-aikatointa koskevat leikkausesitykset luovat synkkiä pilviä taivaalle. Näin ei synny ”Hauskempi Helsinki”... Kölnin Filharmonia-salissa viime vuonna ensiesityksensä saanut Ultra Organ on väkivoimaisinta Pohjosta. Teos päivittää kirkkourkujen vatsanpohjassa tuntuvan pauhun 2000-luvulle. Mikael Agricolan kirkko tarjoaa täydelliset puitteet teoksen ensiesitykselle Helsingissä. Urkujen ja urkusampleja soivan harmonikan välinen taistelu aisti eteläisen Helsingin vanhassa, kauniissa kirkossa. Pohjosen urkuharmonikan ja Mikko Heleniuksen urkujen vuoropuhelua täydensi Tuomas Norvion äänisuunnittelu ja live-elektroniikka sekä Otso Vartiaisen valosuunnittelu. Kuten kaikki Pohjosen konsertit, Ultra Organ on myös visuaalinen elämys, jossa valot ja värit sykkivät yhdessä alkuvoimaisen musiikin kanssa. Pohjonen on tehnyt paljon yhteistyötä tanssija-koreografi Tero Saarisen kanssa. Hän on oppinut tästä paljon valojen, äänen ja visuaalisuuden yhdistämiseksi. Yhteistyössä oli mukana Helsingin Urkukesä. Tanssi yhtyy kuvataiteeseen Tanssija Minna Tervamäki ja kuvataiteilija Hannaleena Heiska loivat uutta ja haastoivat itsensä nykytanssia, balettia, kuvataidetta ja performanssia yhdistävässä Jälki -esityksessä Kaapelin Turbiinisalissa. Samaan aikaan Heiskalla oli myös näyttely Helsinki Contemporaryssä. Tervamäki ja Heiska löysivät yhteisen tavan työskennellä avaamalla taiteen tekoa toisilleen ja teoksen myötä myös yleisölle. Esittävän kuvan sijaan kyse on enemmänkin jäljestä, tunteesta, tapahtumasta ja liikkeestä, he kertovat jälkikeskustelussa. Kuva ja liike syntyvät yhtä aikaa, toinen ei seuraa toista, vaan yhteistä intuitiota. Tanssi ja maalaus tapahtuvat valkoista seinää vasten. Molemmat taiteilijat ovat itse visuaalisesti osa teosta, ja näin ollen myös molempien asun värillä ja materiaalilla on tärkeä merkitys. Kahden erilaisen taiteilijan yhteisteos ylittää taiteen rajapintoja ja mahdollistaa erityislaatuisia kohtaamisia taiteen kanssa. Esitys tuotettiin vuonna 2016 osaksi Espoon modernin taiteen museo EMMA:n 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Se esitettiin toukokuulla 2017 Merikaapelihallissa. Uutta oli nyt se, että Kansallisooppetoinen teos, joka herätti livesäestyksellä henkiin ihmisoikeuksia käsittelevän vartalomaalaus-valokuvanäyttelyn Kanneltalon galleriassa. Ensimmäinen osa oli maaliskuulla 2017 Huopalahden Asematilassa. Esiintyjät valjastavat sanomansa syleilemään naiseutta ja voimaannuttamaan kokijansa feminiinisyydestä. Moniaistinen teos vie yleisön puutarhaan tarkastelemaan eläviä ja tauluihin vangittuja Geishoja. Kuosan koreografia houkuttelee esiin geishojen herkkyyden ja hiljaisen vakaan pidättyväisyyden jazztanssin liikemaailmassa. Laulaja-säveltäjä Emma Salokoski antaa teoksessa äänensä naisten aseman puolesta. Hän luo teoksen äänimaailman käyttäen instrumenttina vain omaa ääntään. Kuosan ja Salokosken vuoropuhelu on hyvin elimellistä; he vaihtavat paikkoja ja asentoja, luovat katseita toisiinsa. Kuosa liikkuu lattialla istuvan yleisön välissä ja ohitse, mutta ei kiinnitä meihin juuri huomiota, koska tietää meidän katsovan häntä. Tanssikonsertti kyseenalaistaa yhteiskunnan luomia sukupuolirooleja lempeästi puristaen. Geisha viettelee vilauttamalla rannetta vastalauseena median tavalle esineellistää naisia. Teos purkaa feminiinisyyden tuoteparadoksia riisumalla myyttejä naisvartalon ympäriltä ja muistuttamalla jokaisen naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Monitaiteellinen puutarha kutsuu katsojansa tasa-arvoisten ihmisoikeuksien kehtoon. Vartalomaalauksesta vastasi Maaren Heiskanen, videomateriaalista Ellen Virman ja valokuvauksesta Sami Jaamala. Esityksiin oli vapaa pääsy, mutta ne täyttyivät ääriään myöten, koska esitys oli näyttelytilassa, jonka seinillä oli 12 taulun kuvasarja, joka kuvaa naisen asemaa nyky-yhteiskunnassa. Kuosa toteutti valokuvanäyttelyn, jossa poseeraa itse vartalomaalattuna alisteisissa asennoissa, ihmisoikeusrikkomusten inspiroimana. Satubaletti käy sydämeen Zodiakin Näyttämöllä syksy alkoi todella hienosti. Kaksoisensi-illassa oli kaksi jo aika kokeneen tanssijan esitystä. – Olipa kerran satu, joka oli osittain tottakin, kuuluu johdanto tanssija Satu Rekolan tanssittuun monologiin, joka sai muotonsa yhdessä koreografi Tomi Paasosen kanssa käydyistä keskusteluista, henkilökemioista ja yhteisestä luovuuden pallottelusta. Teos jakaantuu täysin kahtia. Ensin on melko pitkä, jonkin verran demo-mainen alku, josta saa ensin vaikutelman, että ran Tähtiballerina emerita Tervamäki ”jatkoi” päätään töyhtöllä ja käsiään siivillä. Kiiltokuvatyttö tanssii vapauteen Viiden eri taiteenalan tekijät keskustelevat naisen asemasta nykypäivänä. Sen pohjalta he työstivät kantaaottavan teoksen Kanneltaloon. Työryhmä peilaa ihmisoikeuksia maailman vanhimman ammatin kiiltokuvatytön, Geishan kautta. Geisha-tanssikonsertti on Wilma-Emilia Kuosan
• 9 Nro 17 • Viikot 41-42 ? Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valtasi Musiikkitalon alakerran Black Boxissa salin melkein kahden tunnin musisoinnilla Helsingin kundien ja friidujen kielellä. Idea isä oli Klaude ”Kopteri” Bremer, joka sanoi, että, miksi te pyöritte vain omissa tilaisuuksissa, kirkoissa, palvelutaloilla ym. Menkää Finlandia-talolle! No ihan sinne ei menty, mutta Musiikkitalo avasi ovensa. Stadin Friidu Tarja Halonen istui etupenkissä Stadin Kundi Reiska Laineen ja varapuheenjohtaja Kari Varvikon välissä, ja tykkäsi kovasti loppuun asti. Konsertti oli loppuunmyyty. Puheenjohtaja Harri Saksala juonsi ja kertoi, että monet slangilaulut syntyivät yli 100 vuotta sitten, mutta niistä ei ole tallenteita. Georg Malmstenin hän mainitsi erikseen, ja muistutti, että ei-helsinkiläiset Pelle Miljoonan ja Pave Maijasen, jotka oppivat puhumaan kuin syntymästadilaiset. Miesvaltaisen konsertin ainoa nainen Pirjo Tuohimaa veti Yrjänä Sauroksen säestyksellä ”Kalliolle kukkulalle” slangisanoillaan, jossa mennään myös Hietsunrantaan. Saksala lauloi itse komeasti tangoja ja foxtrotteja, sydäntä särkevällä melankolialla, Toivo Kärjen ”Siksi oon mä suruinen” slangiksi; kovasti ollaan taas ”botnena”. Olavi Virran ”Sydänsuruja”, ”Viiltää, viiltää nyt suru sydäntäni viiltää” slangintui riimiin ”Sliiraa, sliiraa...”. Olli Anikari esitti sekä tutun sanoituksensa ”Rokkaribroidini Jan” Tapio Rautavaaran tunnettuun lauluun. Varsinainen yllätys oli tavattoman koskettava sanoitus ja tulkinta tekemäänsä balladiin Signe Branderista, Stadin fotaajasta. Jussi Raittinen osaa ottaa yleisönsä, nyt Tapio Kojon säestyksellä. Hän sai alkuun 75v-onnittelulaatan puheenjohtajalta. Jussi paitsi laulaa niin kertoo myös verrattomalla muistilla tarinoita laulujen syntyajoilta. Tammen kirjalliselta äänilevyltä 1960-luvulta hän tulkitsi Seppo Miettisen tekemän ”Stadin Arskan laulun”. Tottakai Stadin Manjana kuultiin. Hän kutsui väkeä tuoreen levynsä julkkareihin Storyvilleen, jossa esiintyi vielä samana iltana. Rokkivaara jaksaa. Slangibändi Jaakko Perkiökangas, Matti Salo, Jani Takkunen ja dekkaristi Timo Saarto soittivat mm. John Lennon-slanginnoksen ”Kaikki messiin” ja ”Klabbit rulaa”. Nuorekas biisivalinta keski-ikäisiltä. Ihan lopuksi kuulimme Dumari & Luupäät setin, eli Tuomari Nurmiota, Mitja Tuuralaa bassossa ja Hintikkaa rummuissa. Tuomari nauroi, että kirjailija Kari Hotakaisen mutsi kutsui hänen laulujaan raaoiksi… No, jokainen voi itse päättää. ”Sniidu Friidu” oli alkupuolen hitti, ”Sörkan linna”, ”Mä dallaan vaan”, ”Tonnin stiflat” ja monet muut villitsivät yleisön rocktunnelmaan. Slangimusaa voi kuulla myös 5.10. Natsaklubilla, jossa, Claes Andersson, Reiska Laine ja Pentti Mutikainen sekä Harri Saksala, Marino ja slangibändi esiintyvät yllätysvieraiden kera. Kulttuuri Slangimusa valtasi Musiikkitalon Dumari & Luupäät villitsi Musiikkitalon BlackBox-salin rokkaavilla slangilauluillaan. Kuva: Hannu Kuitunen. Jussi Raittinen sai 75v-onnitteluplakaatin Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksalalta. Molemmat lauloivat. Kuva: Hannu Kuitunen. Pirjo Tuohimaa laulaa “Kalliolle kukkulalle” uusilla slangisanoilla myös Hietsunrantaan. Yrjänä Sauros säestää aina yhtä keskittyneesti Musiikkitalolla. Kuva: Hannu Kuitunen. Taitava Kimmo Pohjonen luo “urkuharmonikkamusiikkia” visuaalisesti komeassa Agricolan kirkon Juhlaviikko-konsertissa. Kuva: Peter Hundert. Laulaja-lauluntekijä Maiju Lindell oli muusikoidensa kanssa esiintymässä Fredantorilla Rööperifestissä. Kuva: Tommi Lindell. nuorten tekijöiden huolena. Tarina kertoo eristyneen runoilijan Onnin epäonnistuvista 40-vuotisjuhlista. Hänen sisarensa Anna on tappanut itsensä nuorena yksinäisyyteen, Onnin pojalle uhkaa käydä samoin. Sisaren haamuilevan osan upea esittäjä Anna Stenberg toivookin, että pelko siitä, ettei tule ymmärretyksi, kuulluksi tai hyväksytyksi, ei estäisi ihmisiä yrittämästä vilpittömästi kuunnella toisiaan tai tarjoamasta tukea sitä tarvitseville ja antamasta itselleen armoa niinä hetkinä, kun se tuntuu kaikesta vaikeammalta. Käsikirjoituksen teki Miikka-Matias Hinkkanen, ohjauksen Mari Ala-Nikkola ja David Eskelinen. Tuottaja Saunamäyrä ry syntyi keväällä 2017 kun joukko ystäviä halusi tehdä teatteria. Esityksen järjestämiseen tarvitaan kuitenkin käsikirjoituksen ja näyttelijöiden lisäksi monenlaista puitetta, infrastruktuuria ja viestintäkanavaa. Näiden järjestämiseen päätettiin perustaa järjestö, joka sai nimen Saunamäyrä. Viime vuoden kesällä toteutettiin ensimmäinen esitys, nimeltään ”Virvaliekki”, joka esitettiin Mustikkamaan näyttämöllä. Uusi naisartisti sykähdytti Huvilassa Kotimaiselle pop-taivaalle vauhdilla singahtanut Ellinoora (Leikas) on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta tehdä ja saavuttaa paljon. Toista albumiaan valmisteleva artisti on kahminut tunnustuksia ja valloittanut sydämiä isoilla melodioilla, tunteikkailla sanoituksilla sekä energisellä lavakarismalla. Vuonna 2016 ilmestyneeltä ”Villi lapsi”-esikoisalbumilta julkaistut kappaleet ”Elefantin paino” ja ”Leijonakuningas” soivat tiuhaan radioaalloilla ja ylittivät myyntija kuuntelumäärillään nopeasti platinarajan. Suomen musiikkikustantajat valitsivat hänet viime vuoden kevyen musiikin tekijäksi ja Elefantin painon vuoden kappaleeksi. Ellinoora ei tee elektronista poppia, vaan perinteistä kitarabändirockia. Ääni on väkevä ja tunteellinen. Huvila usein hyvin korkeamusiikillisessa ohjelmistossa, nuoren tulokkaan ilta oli kädenojennus suurelle yleisölle. ”Jos mä kuolen nuorena” kaikui komeasti lainakappaleena Huvilan yleisölle, vain akustisen kitaran ja vierailija Pekka Kuusiston polkuharmonin säestyksellä. Rööperifest päätti Punavuoren kesän Rööperifest vietettiin jo yhdeksännen kerran kesän lopuksi Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Se on punavuorelaisten oma kyläjuhla, joka kehittyy koko ajan. Torin esiintymislavalla oli monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille, esim. räppimummo Eila. Toimela Brass soitti, Harri Saksala ja Yrjänä Sauros sekä Fisherman & The Sea esiintyivät, uusi folk-popkyky Maiju Lindell ja Raija Koso lauloivat. Maiju Lindell on laulaja-lauluntekijä, joka tekee folk-sävytteistä indiepoppia englanniksi. Maiju säestää itseään ukulelella ja hänen biisinsä ovat leikkisiä ja optimistisia tarinoita jokapäiväisestä elämästä. Punavuorenkatu muuttui markkinakaduksi, jossa liikkeet esittelivät ja myivät tuotteitaan. Snellun koulun edustalle oppilaat, opettajat ja vanhempainyhdistys suunnittelivat innolla ja suurella energialla ohjelmaa lapsille. Ruffle Army -jättisaippuakuplaryhmä taikoi heille. Kaikki tapahtui talkoovoimin Facebook-tapahtumasivun kutsuna. Teksti: Risto Kolanen onpa Sadulla nyt kova puheripuli… Kuulemme hyvin omaelämäkerrallista kerrontaa, terveyshuolia ja koreografin fiktiivistä mielikuvitusta. Lopuksi syntyy leikkisä ja ihan hupsu esitys, jossa tanssija ja lopuksi myös koreografi pukeutuvat mielikuvitusasuihin. Esitys ei pelkää olla lapsellinen. Satu Rekola toimii “Satubaletin” emäntänä, joka johdattelee omaan tanssihistoriaansa muiden koreografien ja ryhmien tulkintoihin. Samalla hän palauttaa kehomuististaan liikkeitä esiin. Katsojalle piirtyvät esiin maamme 2000-luvun nykytanssin keskeiset vaiheet. Tanssitaiteilija ja näyttelijä Anne Pajunen tarttuu sooloteoksessaan ”The Heroic Moment” sankaruuden käsitteeseen, ja kysyy mistä se koostuu. Se on kutsu seikkailuun Joseph Campbellin kirjan ”Sankarin Tuhannet Kasvot” inspiroimana. Esitys käyttää verhoja, hämärää valoa ja visuaalisuutta enemmän kuin Rekolan puheeseen luottava Satubaletti, joka villiintyi lopuksi. Pajunen nivoo yhteen sankarillisia hetkiä liikkeen, äänen ja tekstin vuoropuheluna. Teos on oodi leikkimielisyydelle ja sijoittuu tanssin ja teatterin välimaastoon. Yksinäisyyteen voi kuolla Hieno, tunnelmallinen ja hyvin laulettu näytelmä ”Saaren laulu” esitettiin viikon verran Teatterimuseon Kantti-salissa Kaapelitehtaalla. Esitys kysyi meiltä, miten saaret syntyvät eli Yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne, epäonnistuminen, unohdettuna eläminen, muistin katoaminen, hylätyksi tuleminen on Tunteikas ja väkevä poplaulaja Ellinoora valloitti Huvilateltan yleisön tunnelman riehakkaaksi. Kuva: Raimo Granberg.
• 10 Viikot 41-42 • Nro 17 Suomen iloisin yrittäjä 2018 on Lauri Salmi Helsingistä Lauri Salmi ? Kilpailun voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä neljän finalistin joukosta. Beauty Experience Lauri Salmen yrittäjä Lauri Salmi sai finalistivaiheessa yli 31 000 ääntä ja vei voiton. Ehdotuksia Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi tuli tänä vuonna 459, ja kaikkiaan kisassa annettiin reilut 80 000 yleisöääntä. Kilpailun muut finalistit olivat Pauliina Nordberg Raumalta, Susanna Synnerberg Lohjalta ja Riikka Liikavainio Iistä. Rohkeasti eteenpäin Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Hän aloitti yrittäjänä jo noin 15 vuotta sitten. Salmi on otettu saamastaan tunnustuksesta ja kiittää kaikkia häntä äänestäneitä. – Tuntuu hienolta! Voitto kannustaa entistäkin energisemmäksi ja iloisemmaksi ja antaa lisää tuulta purjeisiin. Haluan kannustaa kaikkia yrittäjiksi haluavia: Täytyy vain mennä rohkeasti eteenpäin. Se palkitsee sitten jossain vaiheessa. Minullakin on ollut vaikeita aikoja yrittäjänä, mutta olen aina saanut tukea, Lauri Salmi kiittelee. – Lauri näyttää hienoa esimerkkiä yrittäjyydestä omalla asenteellaan – ihailtavaa onnistumisen halua ja uuden kokemisen paloa. Lämpimät onnittelut voitosta! Kiitokset myös kaikille muille kilpailuun osallistuneille. Kisa toi jälleen esiin hienoja yrittäjätarinoita eri aloilta ja eri puolilta Suomea, Ilmarisen markkinointipäällikkö Mari Merilampi sanoo. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu laajalle Suomen iloisin yrittäjä -kilpailu jakaa kiitosta hyvästä työstä ja edistää parempaa arkea työpaikoilla. Tavoitteena on nostaa esiin työhyvinvoinnin tärkeys positiivisten yrittäjätarinoiden kautta. – Työkyvystä huolehtiminen on satsaus paitsi tähän hetkeen, erityisesti tulevaisuuteen. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu laajasti sekä työkavereihin että asiakkaisiin ja koko lähiympäristöön. Omista voimavaroista huolehtimisella on myös selkeä yhteys hyvään työsuoritukseen ja yrityksen taloudelliseen menestymiseen, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo. Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailu • Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailu järjestettiin 21.8.–20.9.2018. • Kilpailuun saivat osallistua kaikki suomalaiset yrittäjät, jotka työllistävät 1–10 henkilöä. Kuka tahansa pystyi ilmoittamaan yrittäjän mukaan kilpailuun ja kuka tahansa sai äänestää suosikkiaan Ilmarisen verkkosivuilla. • Finalistivaiheeseen pääsi neljä eniten yleisöääniä saanutta yrittäjää. Finalisteja sai äänestää 13.– 20.9.2018 Ilmarisen verkkosivuilla. Eniten yleisöääniä saanut finalisti voitti kilpailun. • Lisätietoa ja kilpailun säännöt löytyvät Ilmarisen verkkosivuilta: ilmarinen.fi/suomeniloisinyrittaja ? Lauri on reipas ja monessa mukana. Hän luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla sekä lisäksi kouluttaa Suomessa kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Hänen kursseillaan käy useita satoja kosmetologeja kaikkialta Suomesta. Lauri on alansa yksi vaikuttajista ja opettaa kosmetologeja niin raaka-aineissa, asiakaspalvelussa, hoidoissa sekä yrittäjyydessä. Lauri aloitti yrittäjyyden jo n. 15 vuotta sitten. Siihen aikaan mies kauneudenhoitoalalla saattoi olla yllätys monelle mutta nyt Lauri on yksi monista miesyrittäjistä kauneudenhoitoalalla. Lauri ihastui isoäitinsä hyvään ihoon ja tapaan hoitaa ihoa joten päätti itsekin aikuisiällä opiskella kosmetologiksi. Valmistuttuaan kosmetologiksi Lauri aloitti työskentelemään 18 vuotiaana Korkeavuorenkadulla Helsingissä. Tie vei jatko-opintoihin erikoisammattitutkinnon pariin, jonka jälkeen Lauri työskenteli maahantuojalla tuotepäällikkönä. Nälkä kasvoi syödessä ja työn ohella hän opiskeli kauneudenhoitoalan AMK-tutkinnon ja sai käsiinsä Estenomin paperit. Tuntui, että kaikki oli "taputeltu" ja Lauri lähti kahdeksi vuodeksi Kööpenhaminaan. Lauri toimi siellä SPA:ssa tiimiesimiehenä ja koulutti työntekijöitä parempaan asiakaskokemukseen. Lauri lensi edes takaisin Helsingin ja Kööpenhaminan väliä, sillä vuosien takaa solmitut asiakassuhteet eivät voineet katketa. Lauri huomasi työskentelevänsä viikon kuusta Riihimäellä sijaitsevassa kauneushoitolassa ja samalla oli kiva tavata ystäviä ja perhettä. Aika kuitenkin Kööpenhaminassa tuli tiensä päähän ja Lauri palasi intohimolla kouluttajan työhön Helsinkiin sekä perusti uuden kauneushoitolan Helsingin Ullanlinnaan nimeltä Exuviance ihonhoito. Nyt Lauri kokee olevansa nähnyt hieman myös "maailmaa" ja nauttii työnteosta hymyssä suin niin kosmetologisten hoitojen parissa sekä kouluttaen ympäri Suomen. Laurin haastattelu • Kerro yrityksesi toiminnasta. Mitä teette? – Olen monitoimiyrittäjä. Mulla on kaksi kauneushoitolaa, joissa toimin toiminimellä. Mulla on provisioyrittäjiä, jotka tekevät toimintaa mulle ja vuokraavat tiloja. Kauneushoitolani ovat keskittyneet medikaaliseen ihonhoitoon, ei pelkkään wellness-kulttuuriin, vaan jopa ihosairaisiin. He ovat asiakkaitamme. • Millainen on taustasi ja kuinka päädyit yrittäjäksi? – Valmistuin ensimmäisen ammattiini vuonna 2002 tutkintonimikkeellä kosmetologi. 2003 tai 2004 perustin ensimmäisen toiminimeni. Siitä lähti yrittäjyyden polku ja olen toiminut yrittäjänä. Vuosien saatossa opiskelin lisää erikoiskosmetologiksi. Opiskelin myös pedagogiikkaa, avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä, toimin kouluttajana ja vielä opiskelin ammattikorkeakoulussa estenomin tutkintonimikkeen. Viimeiset vuodet ovatkin sitten menneet työn touhussa. • Mikä on parasta työssäsi? Entä palkitsevinta? – Varmaan se, että asiakkaat tuo hirmuisesti iloa ja että he saavat tuloksia ihohoidossa. Tänä päivänä elämä menee 365 kilometriä tunnissa ja se näkyy ihossa. Tulee stressiä ja iho-ongelmia. Se, että koko tiimi voi auttaa, on se paras juttu. Siksi tätä jaksaa tehdä. • Miten huolehdit itsesi ja työntekijöidesi työhyvinvoinnista? – Meillä on hirmu kiva työtiimi, kolme erikoiskosmetologia ja yksi kosmetologi. Teemme paljon ideariihiä. Viimeksi elokuussa mentiin Kööpenhaminaan, opiskeltiin siellä, käytiin syömässä ja vietettiin iloista yhdessäoloa. Pitää antaa mahdollisuus jokaiselle työntekijälle saada elämyksiä. On tosi tärkeää, että voi luottaa tiimiin. He antavat mulle paljon ja mä voin antaa heille myös takaisin. Teemme paljon kehitystyötä, tietenkin. • Mikä mielestäsi tekee iloisen yrittäjän? – Mun mielestä se on kokonaisuus yrittäjyydessä, onnistumisen halu. Kaikenhan saat tehdä yrittäjänä itse, kukaan ei sanele asioita, paitsi että lain mukaan pitää toimia. Se, että pystyt kehittämään itseäsi ja työntekijöitäsi. Onnistuminenhan on itsestäsi kiinni. Olisko joskus kiva hypätä myös mukavuusalueen ulkopuolelle? On kiva kokeilla uutta. • Millaisia terveisiä haluaisit lähettää asiakkaillesi ja äänestäjillesi? – Asiakkaille tietysti terveisiä kaikille, ja kiitos luottamuksesta. Asiakkaat ovat se syy miksi täällä ollaan. Kiitos, että ovat innostunena jaksaneet olla mukana. Tämä on ollut tosi kiintoisa matka. Kiitos isosti, tämä juttu yllätti mutkin. Toivon tämän myös tuovan lisäarvoa erilaisille kosmetologin tutkintonimikkeille. Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Ursulanpäivän tanssit ”Latin Hits” sunnuntaina 21.10.2018 klo 17–19 Isänpäivätanssit ”Glenn Miller” sunnuntaina 11.11.2018 klo 17–19 Pikkujoulutanssit ”Jouluswing” sunnuntaina 9.12.2018 klo 17–19 Orkesterina Mosabacka Big Band www.mosabackabigband.com Liput ovelta (käteinen) 10 € / hlö www.etko.fi Snellmanin ala-asteen koululle, Punavuorenkatu 8–10. Tule mukaan iloisiin ja rentoihin ”Tossutansseihin” TÄYDEN PALVELUN AUTONHOITOA ULKOPESUT • SISÄPUHDISTUKSET • VAHAUKSET RENGASTYÖT • TUULILASIN KORJAUS/VAIHTO Voimassa 01.09 31.12.2018 PremiumAutopesu Haapaniemenkatu 7-9c, 00530 Helsinki 044 240 0064 • www.premiumautopesu.fi TARJOUS Renkaiden vaihto 20 € TARJOUS Kovavaha 99 € TARJOUS Rengashotelli 70 € 42. HIIDENHÖLKKÄ NUMMELANHARJULLA SU 28.10.2018 PATIKKASARJA patikoijat ja sauvakävelijät, matka oman valinnan mukaan, ei ajanottoa. SARJAT: 10 / 20 km miehet yleinen miehet yli 40 v. miehet yli 50 v. miehet yli 60 v. naiset yleinen naiset yli 40 v. naiset yli 50 v. naiset yli 60 v. tytöt 18 v. ja alle pojat 18 v. ja alle 3 km tytöt 12 v. pojat 12 v. tytöt 14 v. pojat 14 v. 1 km tytöt 8 v. pojat 8 v. tytöt 10 v. pojat 10 v. KILPAILUTOIMISTO Nummelanharjun uusi ulkoilumaja Hiidenvedentie 4, Nummela ILMOITTAUTUMINEN Kilpailutoimistossa klo 10.00-11.15 OSANOTTOMAKSUT Aikuiset 15€, nuorten sarjat 5€ LÄHDÖT klo 11.30 T/P14, T/P12, T/P10, T/P8 klo 12.00 kaikki muut sarjat LISÄTIEDOT Tapahtumassa kahvio ja oheisohjelmaa. www.nummelantarmo.? INFO LIIKKUMAAN HAASTAVAT Nummelan Tarmo ry www.esasahko.? Nummela
• 11 Nro 17 • Viikot 41-42 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä remontti Liikennejärjestelyjä parannetaan Tiukkaa tekstiä Tervolta Kirja-arvostelu ? Jari Tervo on Suomen tunnetuimpia kirjailijoita, ellei tunnetuin. Televisio teki miehestä tunnetun Suomen kansalle eikä kirjallinen tuotanto ole tunnettavuuutta eikä suosiotakaan vähentänyt. Ahkerasti kirjoittavan Tervon uusin romaani ”Aamen” ( Otava 2018 ) on jo miehen 16.romaani.Jälleen yllättävä, laadukas, toisenlainen kirja Tervolta. ”Aamen” on kuvaus Suomesta vuonna 2018. Tervomaisen monisäikeinen, laaja-alainen ja silti yhden päivän tapahtumia kuvaava. Paikoin herkullisen satiirinen kuvaus suomalaisten ylettömästä tyhmyydestä, josta aiheutuu kirjan kirjavalle ihmisjoukolle mitä merkillisimpiä seuraamuksia. Pilkkakirves heiluu Tervo kuvaa ihmiselämän luonnollisia sattumuksia irvokkaalla tavalla, miten ihmiset ajautuvat tieten tahtoen vaikeuksiin, pulmiin isiensä,äitiensä,lapsiensa, isovanhempiensa kanssa. Ihmisten normaali kanssakäyminen, keskustelu, on vaikeaa. Sitä sotkee viina, huumeet, raha tai rahattomuus. Vanhat kaunat tai uudet. Romantiikkakaan ei oikein tahdo ihmisiltä onnistua. Tervo kuvaa oivaltavan terävästi suomalaisia ihmistyyppejä. Reppanoita, joista tulee kovia uhoojia, kännissä varsinkin. Kenelle nämä reppanat uhoovat? Ulkomaalaistaustaisille! Tervo kuvaa hauskasti ” suurta mielenosoitusta” Suomi-ensin porukalta säilyttäen kuitenkin huumorinkin kautta inhonsa kaikkia rasisteja ja fasisteja kohtaan. Kirjan asiakohdassa ulkomaalaisvirastokin saa ansaitut haukut, byrokratian ja ihmiskielteisyytensä takia. Ulkomaalaisten kohteluun Suomessa liittyy erityisesti kaksi ammattikuntaa, joista Tervo on paitsi kirjoittanut myös puhunut : poliisit ja taksikuskit. He saavat ”Aamen” -kirjassakin terävän kuvauksen, todellisen ” tyhmyyden ylistyksen”. Jari Tervon uusin ”Aamen” on mielenkiintoisen luettava kirja Suomesta 2018. Sisältö on oivaltavan todellista, ei juhlapuhehöpinää. Tärkeä kirja Tervolta. Lukekaa! Pekka Hurme Suomen ensimmäinen aktiivivirtuaalipelihalli Helsinkiin ? Ensimmäisenä Suomessa 360XP yhdistää liikunnalliset pelit, kuten paintballin ja laser-tag -pelaamisen tietokonepelaamiseen. Tätä kutsutaan aktiivivirtuaalipelaamiseksi. Katso lisää: www.360XP.fi sekä Instagram (360xp_finland) ja Facebook (360XP Finland). Perinteisessä virtuaalipelaamisessa on haasteena luonteva liikkuminen pelin sisällä. Samoin fyysinen liikkuminen pelin aikana aiheuttaa seiniin törmäilyä ja tavaroiden hajoamista. Nyt tämä ongelma on ratkaistu pelialustalla, joka mahdollistaa 360:n asteen vapaan liikkumisen kävellen tai juosten. Aktiivipelaaminen tekee tietokonepelaamisesta todellista e-urheilua. Sillä voi olla jopa kansanterveydellistä merkitystä, kun pelaaminen siirtyy sohvalta ja pöytien äärestä aktiivipelihalleihin. 360XP:n takana on helsinkiläinen 20-vuotias yrittäjä Joosua Mujunen. Pelihalli tai peliluola, kuten Joosua sitä kutsuu, aukeaa pian osoitteessa Jääkärinkatu 8. Satupäivänä Teatterimuseossa tarinoidaan ja luodaan tunnelmia ? Valtakunnallisena Satupäivänä 18.10. Teatterimuseossa tarinoidaan ja tunnelmoidaan satujen maisemissa. Tervetuloa kirjoittamaan oma pieni satusi ja luomaan siihen sopivia tunnelmia. Voit runoilla satusi jaossa olevaan satukaavaan tai kirjoittaa vapaasti. Kun tarina valmistuu, pääset kokeilemaan tunnelman luomista valojen ja äänitehosteiden avulla Arkadia-teatterin tai Backstagen näyttämöllä tai Teatterimuseon Valoja äänilaboratoriossa. Ja mikäli haluat, voit etsiä sopivat rooliasut ja huipentaa vierailusi esittämällä oman satusi museon näyttämöllä! Satupäivän kunniaksi torstaina 18.10. Teatterimuseon ovet avautuvat 1 € taikakolikolla. Museo on avoinna klo 11–18. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Avoinna 18.10. klo 11-18 ? Työt Laivurinkadun ja Tehtaankadun liittymässä alkoivat lokakuun alussa. Urakassa parannetaan ja selkeytetään liittymän liikennejärjestelyitä. Työt valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Vilkkaasti liikennöity Laivurinkadun ja Tehtaankadun liittymä rakennetaan uudelleen ja samalla rakennetaan uudet raitiotiepysäkit. Tehtaankadun varteen sekä Laivurinkadulle. Pyöräilyn ja jalankulun ylityskohtia risteyksessä selkeytetään ja suojatien yhteyteen asennetaan jalankulkijoista varoittavat huomiovalot. Laivurinkadun ja Tehtaankadun liittymästä ja sen liikennejärjestelyistä on tullut paljon palautetta kaupungille alueen asukkailta. Urakka alkoi tämän viikon alussa. Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteys.
• 12 Viikot 41-42 • Nro 17 Helsinkiläisyritysten henkilöstömäärä ja liikevaihto kasvoivat selvästi vuonna 2016 Kolmannes kaukolämmöstä teollisuuden hukkalämmöillä? Punavuori saa nyt tanssit Osabacka Big Band ? Punavuoren tanssia rakastava yleisö saa nyt aivan oman estradinsa. Kerran kuussa koulun juhlasali soi täysimittaisen big bandin tanssimusiikista. Tunnelma on iloinen ja rento… siitä kertoo jo otsikon nimi ”TOSSUTANSSIT”! Joka kuukaudella on oma teemansa. Sarjan aloittaa ”Latin Hits” Ursulan päivänä sunnuntaina 21.10. ja nimensä mukaisesti silloin soivat latinalaisrytmit. Joukkoon mahtuu rauhallista bossaa mutta myös ripeämpiä tikutuksia ja irtiottoja. Seuraava teema on ”Glenn Miller” Isänpäivänä sunnuntaina 11.11. Silloin luvassa on sekä hitaita että nopeita. Unohtumatonta tanssimusiikkia joka vastustamattomasti vie parketille. Tuon ajan kappaleet nostavat varmasti hienoja muistoja mieleen. Joulukuu tuo sitten ”Pikkujoulutanssit”, ”Jouluswingin” sunnuntaina 9.12. Koska viimeksi vietitte vauhdikasta pikkujoulua tanssilattialla suuren tanssiorkesterin sävelten tahdissa! Swing on illan teema ja sen mukaisesti lattialla tossut liikkuvat ja lanteet keinuvat! Nämä illat ovat hieno mahdollisuus toteuttaa omat tanssihaaveensa ja aivan kotinurkilla kaiken lisäksi. Luonteeltaan vapautuneina ja rentoina nämä tanssi-illat eivät sisällä pukeutumiskoodeja ja määräkuvioita. Näihin voi osallistua omien mieltymystensä mukaisesti ja toteuttaa itsenäisesti oman viihtymisensä. Orkesteri luo illalle puitteet jossa sen aikaansaaminen on helppoa. Tanssien ajankohdat on valittu sunnuntai-illoiksi, jotta mahdollisimman moni voi silloin irtautua arjesta ja rentoutua hyvässä seurassa ja nauttia tanssin ja musiikin luomasta hyvästä olosta. Eikä mene myöhään; tanssit alkavat klo 17:00 ja päättyvät klo 19:00. ”TOSSUTANSSIT”, Punavuorenkatu 8-10 (Snellmanin ala-asteen koulu) Tanssiaisten orkesterina toimii ”MOSABACKA BIG BAND”, lähes punavuorelainen itsekin. Orkesteria johtaa kapellimestari Markku Renko. Tanssi-illan lippu 10 € ovelta (käteinen). Saa myös netistä: etko.fi Helsingissä ja Espoossa useita tunnelisulkuja lokakuussa Hukkalämmön myynti Suomessa helpottuu. Hyödynnettävää hukkalämpöä kannattaa hakea tiheämmällä kammalla. ? Syyskuun viimeisellä viikolla järjestetyt Kaukolämpöpäivät kokosivat sadat lämpöalan ammattilaiset ympäri maailmaa Helsinkiin. Energia-alan kuuma puheenaihe on tällä hetkellä hukkalämmön hyödyntäminen, joka nousi useissa puheissa esille. Euroopan tasolla aiheen tärkeys tiedostetaan, sillä pelkästään teollisuuden hukkalämmöillä voitaisiin kattaa kaikkien Euroopan rakennusten lämmöntarve. Kotimaisen teollisuuden kannalta hyvä uutinen on, että Helsingin energiayhtiö Helen ilmoitti julkistavansa pian ostohinnat hukkalämmölle. Jo aiemmin tänä vuonna Fortum on avannut kaukolämpöverkkonsa hukkalämmölle ja julkistanut sen ostohinnat. Nyt kaksi suurinta energiayhtiötä ovat näyttämässä esimerkkiä, jossa muut todennäköisesti seuraavat perässä. – Eniten tästä hyötyy ympäristö, jos fossiilista lämmöntuotantoa päästään korvaamaan hukkalämmöllä, toteaa teollisuuden ja voimalaitosten hukkalämmön uusiokäytön kokonaisratkaisuja toimittavan Calefa Oy:n myyntipäällikkö DI Antti Porkka. Kaukolämpöpäivillä kuultiin kehotus käydä tiheämmällä kammalla läpi, mistä hyödynnettävää hukkalämpöä löytyy. – Taloudellisesti kannattavia hukkalämmön hyödyntämiskohteita löytyy vielä paljon, Antti Porkka vahvistaa. – Kaukolämmöstä kolmasosa tulee tällä hetkellä kolmansilta osapuolilta. Teollisuuden osalta potentiaalia on todennäköisesti vielä toisen mokoman verran, Porkka arvelee. Taloudellisesti hukkalämmön uusiokäyttö on teollisuudelle erittäin kannattavaa. Hukkalämpöä voi hyödyntää omassa tuotannossa, kiinteistöjen lämmityksessä tai myymällä energiaa toiselle osapuolelle. Hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmän takaisinmaksuaika on tyypillisesti 1-3 vuotta ja tuotto 30-100 %. – Helpoin ja kannattavin tapa saada voittoa on laittaa oma jo kerran ostettu energia tekemään työtä useampaan kertaan, Antti Porkka sanoo. – Missä muualla sijoitukselle saa vastaavan tuoton ja samalla vielä parantaa maailmaa, Porkka kysyy. Hyödyntämispotentiaali on valtava! Kannattaa käydä tiheämmällä kammalla läpi, mistä hukkalämpöä löytyy. Mestarintunnelin kiertoreitti kartalla. ? Vuosaaren tunnelissa useita sulkuja Vuosaaren tunnelissa puhaltimien peruskorjaus on valmistunut, ja korjatut puhaltimet asennetaan takaisin paikalleen maanantaista perjantaihin 8.–12.10.2018 kello 21.00–05.00. Töitä tehdään molemmissa tunneliputkissa, mutta vain yhdessä tunnelissa kerrallaan. Tiistain ja keskiviikon 9.–10.10. välisen yön tunneli on kokonaan suljettu liikenteeltä tunnelin käyttöjärjestelmän ohjelmistopäivityksen takia. Tällöin käytössä on kiertoreitti kartan mukaisesti. Vuosaaren tunnelissa järjestetään pelastusharjoitus 17.10.2018 klo 10–14, jolloin tunneli ei ole liikenteen käytössä. Käytössä on kiertoreitti kartan mukaisesti. ? Espoossa Mestarintunneli lännen suuntaan suljettu 31.10.2018 yönä Leppävaarassa Mestarintunnelin L-putki (ajosuunta länteen) suljetaan 31.10.2018 klo 00.00–04.00. Sulun aikana on käytössä kiertoreitti kartan mukaisesti. Itään menevä tunneli on avoinna liikenteelle normaalisti. ? Vuosi 2016 oli Helsingin elinkeinoelämälle suotuisa, sillä yritysten määrä, niiden henkilöstömäärä ja etenkin liikevaihto kasvoivat selvästi. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3,4 % eli lähes 8500 työntekijällä. Helsinkiläisyritysten liikevaihto kasvoi peräti 6,6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Helsingin yrityskannan uudistumisaste on hieman korkeampi kuin koko Suomessa yhteensä. Korkeampi uudistumisaste kertoo kilpailukyvyn kasvusta yritysten välillä. Helsingissä korkeimmat uudistumisasteet olivat taiteiden, viihteen ja virkistyksen, majoitusja ravitsemistoiminnan sekä rahoitusja vakuutustoiminnan toimialoilla. Henkilöstömäärän kasvu oli suurinta hallintoja tukipalvelujen yrityksissä Vahvimmin vuonna 2016 Helsingissä kasvoivat hallintoja tukipalvelutoiminnan toimialalla toimivat yritykset. Niissä henkilöstömäärä kasvoi 15 prosenttia. Myös kiinteistöalalla ja rahoitusja vakuutustoiminnan toimialalla henkilöstön määrä lisääntyi noin kahdeksan prosenttia.Määrällisesti suurinta henkilöstön vähenemistä koettiin kaupan alalla ja erityisesti vähittäiskaupan yrityksissä. Myös koulutusalan henkilöstömäärä laski. Suhteellisesti suurinta liikevaihdon kasvua koettiin vuonna 2016 teollisuus-, hallintoja tukipalvelusekä taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialan yrityksissä. Liikevaihdon määrä väheni vain kuljetusja varastointialan yrityksissä. Keskimääräinen henkilöstömäärä 5,5 Ylivoimaisesti suuri osa eli 97,5 prosenttia helsinkiläisyrityksistä on alle 50 henkilöä työllistäviä pienyrityksiä. Suuryrityksiä sen sijaan on yrityskannasta alle prosentti, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstömäärästä on 40 prosenttia. Yli puolet Suomen suuryrityksistä toimii Helsingissä. Helsinkiläisyrityksen keskimääräinen henkilöstömäärä on 5,5 työntekijää. Toimialoista suurin työllistäjä on pitkään ollut kauppa, mutta vuonna 2016 ykkössijalle nousi hallintoja tukipalvelut. Kolmanneksi eniten työllisti informaatioja viestintäala. Hallintoja tukitoimintapalelujen toimialalla eniten työllistivät työllistämistoimintaa harjoittavat yritykset. Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä kasvanut voimakkaasti Helsingissä toimi vuonna 2016 yli 1700 ulkomaalaisomisteista yritystä ja niiden palveluksessa oli 59 000 henkilöä. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ja niiden henkilöstö myös kasvoivat voimakkaasti. Ulkomaalaisyritykset ovat selvästi suurempi kuin muut helsinkiläisyritykset: niiden keskimääräinen henkilöstön koko on 34 henkilöä. Ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä turvallisuusja vartiointipalvelujen sekä radioja tv-toiminnan toimialoilla. Yritysten yleisimmät kotimaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Sveitsi. Helsingissä on yrityksiä vähemmän kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa Viimeisten vuosien aikana Helsingin yritysten suhdeluku asukaslukuun verrattuna on kasvanut. Pohjoismaisessa vertailussa Helsinki tavoittelee Kööpenhaminan lukemia, mutta on selvästi jäljessä Osloa ja Tukholmaa. Oslossa yritysten määrän kasvu myös oli vuonna 2016 Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen. Yritysten lukumäärän, henkilöstömäärän ja liikevaihdon muutos edellisestä vuodesta (2015-2016). Lähde: Tilastokeskuksen Yritysja toimipaikkarekisterin vuositilasto.
• 13 Nro 17 • Viikot 41-42 Nukketeatteri Sampossa esityksiä aikuisille ja nuorille Luvassa historian kaikuja sadan vuoden takaa ja kaihoa kadotettuun menneisyyteen ? Tänä syksynä Nukketeatteri Sampon Aikuisten Sampo -sarjassa nähdään kaksi eri nukketeatteriesitystä, jotka luotaavat Suomen historiaa. Ensimmäinen liittyy Karjalaan ja toinen vuoteen 1918. Lauantaina 13.10. kello 19 nähdään Timo Väntsin vierailuesitys Kysymyksiä Karjalasta. Väntsi pohtii sooloteoksessaan Karjalaa historiallisena paikkana, ilmiönä ja utopiana. Esitys on sukellus Suomen poliittiseen lähihistoriaan ja samalla tekijän sukuhistoriaan: tavallisen evakkoperheen vaiheisiin Kannaksen Karjalasta Varsinais-Suomeen. Kuinka nopeasti Karjalasta piti lähteä? Miten karjalaiset asutettiin uudelleen? Voiko kaiho juurille periytyä? Esitys on sekoitus nukketeatteria, notkeaa piirrosjälkeä, tarinankerrontaa ja standupia. Kysymyksiä Karjalasta nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä – ensi-ilta oli Turussa 8.9.2018. Työryhmä: Käsikirjoitus, visualisointi, näyttämöllä: Timo Väntsi, musiikki ja äänimaailma: Kari Mäkiranta, ohjausassistentti: Tapio Väntsi. Tuotanto: Teatteri Mundo & HOX Company. Marraskuussa Sampossa nähdään nuorille ja aikuisille suunnattu Kortteeri-työryhmän uusi esitys Likka, josta on kahdeksan näytöstä. Esitys perustuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut ja se tuo vuoden 1918 tapahtumat näyttämölle aikuisten nukketeatterina. Vuosisadan takaa tytöt kurkottavat meitä kohti, taide tuo heidän kokemuksensa lähelle ja arkistoissa säilötyt muistot siivilöityvät kertomukseksi ihmisyydestä. Esityksen elävä musiikki ja hengittävä äänimaailma koskettavat ja vievät hetkeen, jolloin tehtiin ratkaisevia tekoja. Likka sisältää nukkeja, haitarimusiikkia, naurua, verta ja kyyneleitä. Vuoden 1918 tyttöjen toiveet ja unelmat ovat totta tänäänkin. Esityksen päivänäytökset on suunnattu erityisesti koululaisryhmille, joille on tarjolla myös kouluissa toteutettavia taiteilijavierailuja. Suositellaan yli 14-vuotiaille. Näyttämöllä neljä nykynukketeatterin ammattilaista: Maria-Elina Koivula, Johanna Kultala, Maija Linturi ja Perrine Ferrafiat. Ohjaus ja visualisointi: Mila Nirhamo, valot: Anna Karmala, äänimaailma: Perrine Ferrafiat. Ensi-ilta Nukketeatteri Sampossa, Erottajankatu 7, tiistaina 20.11. kello 19. Muut esitykset to 22.11. klo 14 & 19 (iltaesityksen jälkeen taiteilijatapaaminen) / pe 23.11. klo 19 / la 24.11. klo 19 / ma 26.11. klo 14 & 19 / ke 28.11. klo 19 Liput Aikuisten Sampo -esityksiin 15€. Kaupunginteatterin Kinky Boots -musikaali ensi-iltansa jälkeen ilmiömäiseen suosioon ? Helsingin Kaupunginteatterin syksyn uutuusmusikaali Kinky Boots nousi 30. elokuuta olleen ensi-iltansa jälkeen ilmiömäiseen lentoon. Lipunmyynti käy kuumana ja esityksissä yleisö osoittaa suosiotaan seisaallaan. Kinky Bootsin syksyn lipuista on myyty ja varattu lähes 90 prosenttia, noin 40 000 lippua. Pelkästään ensimmäisen ensi-illan jälkeisen viikon aikana lippuja myytiin ennätykselliset 12 750 kappaletta. Musikaali jatkaa ohjelmistossa vielä kevään 2019 ajan, ja ensi viikolla tulevat myyntiin tammi-helmikuun näytännöt. – Kinky Boots on saanut valtavan innostuneen vastaanoton sekä yleisöltä että kriitikoilta. Ensi-illassa yleisö osoitti suosiotaan seisten, ja sama on itse asiassa toistunut ihan jokaisessa esityksessä tähän mennessä. Ennen ensi-iltaa Suomessa melko tuntematon teos lähti huikeaan vauhtiin heti yleisöjen myötä. Luku on tietääkseni Helsingin Kaupunginteatterin historiassa kovin viikkomyynti musikaalin ensi-illan jälkeiselle viikolle, iloitsee teatterinjohtaja Kari Arffman. – Ohjelmistopäätöksiä tehdessä ei voi koskaan tietää, minkälaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa teoksen ensi-illan aikaan ollaan. Tällä kertaa osuttiin todella oikeaan ajankohtaan aiheen kanssa. Musikaali kertoo oman erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä mitä on olla mies ja nainen. Aihe tuntuu nyt osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa on eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka haluavat kokea saman asian. Olemme saaneet myös meille ihan uutta yleisöä, mikä on teatterin tulevaisuuden kannalta tärkeää. Aiheen lisäksi menestykseen on vaikuttanut myös teoksen laatu. Teatteritalon peruskorjauksen jälkeen olemme keskittyneet prosessien kehittämiseen, ja sen myötä pystyimme nyt luomaan erittäin laadukkaan, rehellisesti Broadway-tason esityksen, jonka sisällön takana koko työryhmä ja koko HKT voi ylpeänä seistä, Arffman jatkaa. Pop-ikoni Cyndi Lauperin säveltämä ja musikaaliguru Harvey Fiersteinin käsikirjoittama, moneen kertaan palkittu musikaali Kinky Boots (2013) juhlistaa erilaisuutta, ystävyyttä ja ennakkoluulojen voittamista. Musikaalin on ohjannut kansainvälistä uraa tekevä, nouseva ohjaajatähti Samuel Harjanne. 2000-luvun alun Englantiin sijoittuvan musikaalin päärooleissa nähdään monista HKT:n musikaaleista tuttu rautainen moniosaaja Petrus Kähkönen (Charlie) ja ensi kertaa Kaupunginteatterissa vieraileva ja Kinky Bootsin myötä musiikkiteatterilämpimurtonsa tehnyt Lauri Mikkola (Lola/Simon). Musikaalin muissa rooleissa nähdään mm. Raili Raitala (Nicola), Anna Victoria Eriksson (Lauren), Tero Koponen (Don), Joachim Wigelius (George) ja Lolan drag-enkeleinä Tomi Lappi, Henri Sarajärvi, Christoffer Sandberg, Anton Engström, Paavo Kääriäinen ja Jero Mäkeläinen. 10-henkisen orkesterin kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja koreografiat 34-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Gunilla Olsson-Karlsson. Lavastuksen on suunnitellut Peter Ahlqvist ja puvut Tuomas Lampinen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Henri Karjalainen. Matka mustalaismusiikin maisemien halki ? Etnosoi!-festivaalilla kuullaan maanantaina 5.11. jotain aivan uutta, kun Savoy-teatterin lavan valtaa ensikonserttinsa antava Mustalaismusiikin orkesteri eli Mumo. Upouusi kokoonpano vie kuulijat matkalle erilaisten mustalaismusiikin maisemien halki, perinteisistä suomalaisista kaaleenlauluista eurooppalaisvaikutteiseen mustalaismusiikkiin ja gospeliin, kansainvälistä väriä ja tanssia unohtamatta. Orkesterihankkeen taustalta löytyy muun muassa muusikko Mertsi Lindgren, joka on työstänyt sitä osana tämänhetkistä työtään Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurisen moninaisuuden läänintaiteilijana. Ajatus on kytenyt vuosien ajan ja nyt kokonaiset 19 mustalaismusiikin osaajaa eri puolilta Suomea sekä Ruotsista tuodaan vihdoin samalle estradille. Lindgren kertoo nimen herättäneen keskustelua – yleensähän nykyään puhutaan romaneista eikä mustalaisista. – Romani on toki turvallinen termi, mutta omaan suuhuni se ei ihan sovi. Ja tässä yhteydessä musiikkia lähestytään nimen omaan mustalaisten omasta näkökulmasta. Monet orkesterin jäsenistä ovat oman alansa huippuja kuten Ruotsin True Talent -kilpailun voittaja, rokkari Dimitri Keiski ja klassinen viuluvirtuoosi Miritza Lundberg. Orkestra Suora Lähetys on noussut supersuosioon yhteistyössä Samuli Edelmannin kanssa, ja sieltä tutut Mertsi Lindgren ja Dimitri Grönfors ovat mukana musisoimassa sekä tuovat projektiin kaiken tuotannollisen osaamisensa. Muodoltaan orkesteri tulee olemaan houseband, jonka edessä solistit vaihtuvat. Projektilla on myös sukupolvet yhdistävä ulottuvuus, perinteen siirtäminen eteenpäin ja mahdollisuuden antaminen nuorille. Tähtäimessä on siis paljon muuta kuin yksi ainoa konsertti. – Muistan kun itse olin 15-vuotiaana mukana esiintymässä Hortto Kaalon kanssa Porvoon Mustalaismusiikin festivaalilla – oli hyvin tärkeä, että minuun luotettiin. Haluaisin antaa saman muillekin lahjakkaille lapsille ja nuorille. Nyt lavalla nähdään esimerkiksi vasta 10-vuotias Anton Nyman, joka laulaa suvultaan opittuja vanhoja kaaleenlauluja. Perinnettä siirretään eteenpäin mestareilta kisälleille. Kansanlauluista gospeliin Miten mustalaismusiikki sitten tässä yhteydessä määritellään? Kattaukseen mahtuu kaikkea vanhoista kaaleenlauluista Hortto Kaalon tuotantoon ja uusiin sävellyksiin, joita ovat tätä varten tehneet Mertsi Lindgrenin itsensä lisäksi muun muassa Miska Nyman ja Hanna Marsh. – Mukana on omaa perinnettämme sekä muun muassa instrumentaalimusiikkia ja mustalaistaustaisten säveltäjien klassisia teoksia. Myös gospelmusiikki on erittäin suosittua Suomen mustalaisten kesken ja konsertissa on mukana muun muassa gospeltaituri Rosita Mäntyniemi Peräseinäjoelta ja Ruotsissa vaikuttava pianisti-musiikintekijä Tony Palm. Kansainvälisyys on luonteva osa mustalaisuutta ja musiikillisesti se tarkoittaa kurkottamista myös slaavilais-balkanilaiseen ohjelmistoon. Mukana on myös kansainvälistä mustalaistanssia. Pidemmän päälle Mertsi Lindgren toivoo Mustalaismusiikin orkesterin nostavan mustalaismusiikin profiilia ja saavan jalansijaa myös valtionosuusjärjestelmään. Musiikilla on itseisarvo, mutta se on myös hyvä väylä vuorovaikutukseen ja romanivähemmistön edustajien näkyväksitekemiseen positiivisella tavalla. Syrjintä on edelleen osa monen romanin arkea. – Onhan se niin, että vaikka 500 ihmistä ostaa mustalaisesiintyjän konserttiin lipun, heimoveli saatetaan käännyttää ovelta, Lindgren huokailee. Musiikkiesitystä seuratessa voi samalla käydä sisäistä keskustelua itsensä kanssa ja miettiä, pitävätkö kliseet ja ennakkokäsitykset todella paikkansa. Työni läänintaiteilijana jatkuu vuoteen 2021 ja siinä keskityn juuri kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen projekteihin taiteen kautta. Orkesterin ensikonsertin yhteydessä järjestetään myös Romanijuhlat, joka on Diakonia-ammattikorkeakoulun eli Diakin hallinnoimien kahden hankkeen loppuseminaari. Nevo tiijaja Tsetanes naal -hankkeissa on sujuvoitettu romanien koulutuspolkuja ja työllisyyttä monin keinoin. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Saman päivän aikana voi siis tehdä aikamoisen sukelluksen romanikulttuuriin ja romanien asemaan suomalaisessa yhteyskunnassa. Mukana yhteistyössä on myös romanitaidetta ja -kulttuuria edistävä Artos ry. Mustalaismusiikin orkesterin ensikonsertti ma 5.11. klo 19.00 Savoy-teatteri. Liput 21 €, Lippu.fi. Numeroimattomat paikat. Nevo tiija – Uusi aikaja Tšetanes naal – Koulutuspoluilla -hankkeiden loppuseminaari, Romanijuhlat, ma 5.11. klo 15–17, Savoy-teatteri. Vapaa pääsy. Musiikkia, tarinoita ja tuloksia. Työministeri Jari Lindström avaa juhlan. Mumo. Kuva: Markku Pajunen. Helsingin Kaupunginteatteri – Kinky Boots – Kuva: Mirka Kleemola Mustalaismusiikin orkesterin historiallinen ensikonsertti Etnosoi!-festivaalilla
• 14 Viikot 41-42 • Nro 17 Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide Sisäinen maailma tulee lähelle Eva Wahlström on nyrkkeilyn ansioitunut maailmanmestari, josta on tehty myös näytelmä viime syksynä Kapsäkkiin. Se kuvasi äidin ja urheilijan roolien yhdistämistä ja kaikkia eteen tulleita paineita. Nyt taiteen kandidaatti tuo esille omia tuntojaan esikoisnäyttelyssään ”Sielunpintoja” Galleria Loopissa, Lapinlahdenpolku 1, hävikkiravintolan yhteydessä Lapinlahdessa. Hän on Manuela Boscon kaltainen monilahjakkuus urheilun ja kulttuurin yhdistämisessä. Wahlströmin teokset tuovat hänen sisäisen maailmansa lähelle katsojaa. Abstraktit, ekspressionistiset maalaukset syvine väreineen, monenlaisine pintoineen ja vaihtelevine tunnelmineen ovat kuin musiikkia. Töistä välittyy tekijänsä sielunelämä, jossa liikkeellä ja rytmillä on suuri merkitys, ja tunteet ovat vahvoja. Tästä tulee nimi Sielunpintoja. Teos “Luulo” huutokaupataan, ja tuotto menee näyttelyn lopuksi lyhentämättömänä Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja vähävaraisille lapsiperheille. Tieteisinspiroitua kaupunkimaisemaa Keskipolven Harri Koskinen on yksi Suomen arvostetuimmista suunnittelijoista Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, on valikoima ainutlaatuisia lasiseoksia, jotka on tehty käsin Pino Signorettella legendaarisessa Muranon studiossa Venetsiassa. Sytyttämällä valoa ja energiaa pelkistyvässä muodossa, veistokset ovat mielenkiintoinen tutkimus avaruudesta, massasta ja äänenvoimakkuudesta. Lasi – sulanut hiekka kivihiilellä – on itsessään maaginen ilmentymä fysiikan laeista. Koskisen veistoksilla on kiinteä ja raskas ilmava, nestemäinen ulkonäkö. Monet lasikerrokset herättävät topografioita: ne ovat kuin sedimenttejä tai ilmakehän kerroksia. Transition -sarjan kypärän kaltaisten lasisten veistosten visiirit vievät meidät tilapäiseltä matkalle maalaismaisemista sci-fi-inspiroiduille kaupunkimaisemille. Hän siirtyy joustavasti kertaluonteisten ja sarjatuotannon välille monilla eri materiaaleilla. Haluan nähdä värin sisään Taidemaalari Krista Kortelainen maalaa pääasiallisesti akryylillä ja vesivärillä. Maalatessani lähden seikkailuun. Työprosessiini liittyy aina toiveita ja odotuksia onnistuneesta matkasta. Seuraan maalauksen muodostumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee hänen uusimpia teoksia, joissa on työstetty tummaa väriskaalaa yön maisemaan. Kun taiteilija maalaa akryylillä ja akvarellilla, hän tutkii värin olemusta, miten se käyttäytyy muiden värien ja pigmenttien kanssa, vaaleutta, kuultavuutta ja peittävyyttä. – Haluan nähdä värin sisään, sekä kuinka se luo tilaa. Seuraan malttamattomana kuivuuko väri nopeasti vai hitaasti, sitä ei voi ennalta tietää. Vapaan Taidekoulun kasvatti sai v. 2008 ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. Konstruktivismin lipunkantaja Seppo Kärkkäinen (s. 1935) on suomalaisen konstruktivistisen taiteen klassikoita, joka oli Ryhmä 4:n perustajia, kun opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Unto Pusan johdolla. Hän osallistui aktiivisesti osallistunut Ryhmä 4:n, Dimensio-ryhmän, 12 Taiteilijaa -ryhmän sekä puolisonsa Outi Ikkalan kanssa lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Ilmeisiä esikuvia ovat olleet Vannin lisäksi Victor Vasarely. GALLERIA 68:n, Hämeentie 68, retrospektiivisessä näyttelyssä keskitytään yksinomaan Kärkkäisen vahvimpaan kauteen eli 1970-luvun tuotantoon. Monet esillä olevista akryylija serigrafiatöistä eivät ole olleet julkisesti esillä koskaan tai yli 40 vuoteen. Näyttely on jatkoa kaksi vuotta aiemmin pidetylle ensimmäiselle näyttelylle samassa tilassa. Hämmennyksestä ymmärrykseen Mirza Cizmic on syntynyt Bosnia-Herzegovinassa ja opiskelee maalausta Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Maalaaminen on hänelle samanlaista kuin elämä. Molemmissa on kyse prosessista, jossa siirryn hämmennyksestä ymmärrykseen… “Springs were so cold” on esikoisnäyttelyn nimi Project Roomissa, Lönnrothinkatu 35. Hän tuli Suomeen keväällä, jolloin ilma oli todella kylmä. Kylmyys ei ole vielä täysin hävinnyt. Taiteilija kokee alkujen ja siirtymien aikaa, myös toivon ja ilontäyteisyyden. Hän muistaa vieläkin kyynelehtivän äitinsä Bosniassa 25 vuotta sitten sisällissodan aikana. – Hän piti minua kädestä ja sanoi: ”Kaikki päättyy vielä hyvin”. Nyt ymmärrän, miksi hän itki. Cizmic kokee uudelleen syntymän ja elämän viriämisen aikaa. Energia on täällä. Kuvataide kuuluu kaikille Mediataiteilija Markus Renvall tekee yhteistyötä. Hän haluaa houkutella ihmisiä ottamaan osaa hänen teoksiinsa, koska jokainen voi tehdä taidetta ja jokaisella on tarina kertoa. ”Satu ja taru – äärimmäisen sattumanvarainen mediainstallaatio” on esillä MUU Galleriassa, Lönnrothinkatu 33. Se on rikas kokonaisuus, jossa nähdään sattumanvaraisia tanssiesityksiä monenlaisissa kaupunkitiloissa. Siihen kuuluu vuorovaikutuksellinen osuus ikkunassa, joka vaihtelee päivän mittaan. Näemme videoita, jotka on kuvattu erilaisilla kameroilla ja välineillä. Yksityiskohdat sulautuvat toisiinsa ja synnyttävät uuden kokonaisuuden, joka on kokijalle joka puolelta aisteja kohti tulevaa. Renvallin halu yhteisötaiteeseen perustuu hänen omiin kokemuksiinsa, etenkin vaikean nuoruuden aikana, Rita Leppiniemi kirjoittaa verkkosivulla. Avoin Kulttuuriklubi keskusteli tilassa taidekirjoittamisen haasteista, kuuli Renvallia, MUU:n toiminnasta vastaavia ja kriitikoita. Huoneet avautuvat näyttelytilaan Taidemaalari Satu Rautiainen on kiinnostunut maalauksen tilallisuuden, kaksija kolmiulotteisuuden suhteesta. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B,, kokonaisuus käy vuoropuhelua installaatioja veistotaiteen kanssa, vaikka pysyy maalauksen perinteisissä muodoissa. Näyttelyn ”Paint in a room” teokset ovat huoneita, jotka avautuvat näyttelytilaan. – Astun maalatessa kuvitteellisesti maalauksen huoneeseen, jossa maalaan ilmaa, seiniä ja lattiaa. Maalauksen huoneissa ja asunnoissa asuu katsojalle näkymätön, mutta vahvasieluinen hahmo. Hän rakentaa maaliaineista elämän tarkoitusta pohtivia ja kyseenalaistavia asetelmia, majoja ja rakennelmia. Yhtenä ajatuksena on ollut rakentaa maalauksista seinää sekä päällystää huonekaluja maalauksilla. – Luotan maalauksen kaksiulotteisuuteen ja sen ainutkertaisuuden voimaan. Väritahra on aina mielessä Galleria Duetto, Kalevankatu 15, tarjoaa kuvataiteilija, taidegraafikko Vappu Johanssonin piirustuksella, kuivaneulalla, etsauksella, kollaasilla ja erilaisilla sekatekniikalla tehtyjä töitä. –Nähtyäni väritahran vedostuspöydällä se on aina ollut mielessäni, hän sanoo ja kiinnostui myös kaaviokuvasta, jonka on kehittänyt 1600-luvulla elänyt Athanasius Kircher. Sen avulla on hänen mukaansa mahdollista muotoilla kaikki ajateltavissa olevat kysymykset. Miksi on niin vaikeaa palauttaa mieleen kuva rakkaista kasvoista? Onko tahran toistaminen hyvä keino ymmärtää elämää ja lähestyä kuolemaa?, kysyy taiteilija, jonka näyttelyjä on ollut pääkaupungin eri gallerioissa. Teksti: Risto Kolanen Töölön Galleria Mondo lopetti Museokadulla ”sillä paikalla muttei kokonaan. Nyt pidetään strateginen tauko ja katsotaan uudelleen”. Alan konkari Risto Laasimon ylläpitämälle tilalle oli ominaista ryhmäja yhteisnäyttelyt. Mondo toi esille uusia kotimaisia taidemaalareita, mutta myös ulkomaisia nimiä. Taiteilija Seppo Kärkkäinen akryylimaalauksensa vierellä Galleria 68:ssa Hämeentiellä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Krista Kortelainen yhdessä Takaisin maisemaan -teoksensa kanssa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Eva Wahlström teostensa Synnin kukat (vas.) ja Illuusio äärellä esikoisnäyttelyssään Galleria Loopissa Lapinlahdessa, Yhden taulun tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kuva: Pieta Oras. Kuvataiteilija Satu Rautiainen ja Lintujen talo –teoksensa Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Vappu Johansson liikkuu tahrasta mustaan aukkoon ja äärettömään universumiin Galleria Duetossa, kuvassa yhden kanssa teossarjasta Kysymys neljälle. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 17 • Viikot 41-42 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Teatteri Kultsan Vuokravaimo tuo valoa syksyn harmauteen ? Teatteri Kultsa halusi syksyn ohjelmistoonsa hauskan näytelmän ja löysi takuuvarman naurattajan, Olli Tolan vuonna 2015 kirjoittaman farssin Vuokravaimo. Ensi-ilta on 6. lokakuuta. Vuokravaimossa konkurssin partaalla oleva suomalainen pelifirma on saamassa rahoituksen amerikkalaiselta miljonääriltä, mutta rahoituksella on tiukat ehdot. Miljonääri nimittäin kannattaa perinteisiä perhearvoja ja haluaa ennen sopimuksen allekirjoittamista tavata paitsi pelifirman omistajan myös tämän vaimon. Vaimoa ei tietenkään ole, ja niinpä sellainen täytyy äkkiä etsiä, jotta rahoittajan nimi saadaan paperiin. Vuokravaimon Teatteri Kultsaan ohjaava Timo Hannelin kertoo, että työryhmä luki muitakin tekstejä mutta innostui juuri Vuokravaimosta. – Näytelmän henkilöt joutuvat esittämään muuta kuin ovat, ja tämä johtaa sekaannuksiin ja väärinkäsityksiin, Hannelin kuvailee. – Homma menee farssiksi. Siinä se on lyhykäisyydessään, ettei tule liikaa paljastettua. Hannelin on aiemmin ohjannut näytelmiä laidasta laitaan, kuten lastennäytelmiä, musiikkinäytelmiä ja osallistavaa teatteria. Nyt hän tekee ensimmäistä kertaa perinteistä ovifarssia. – Kerran ohjasin yhden Dario Fon farssin, mutta siinä ei ollut ovia. Farssiinhan kuuluu, että on paljon ovia, ja niistä mennään vauhdilla, Hannelin luonnehtii. – Vuokravaimossa on sekä ovia että farssille tyypillisiä noloja tilanteita ja äkkikäänteitä. Vuokravaimon näyttelijöitä Hannelin kehuu huippuryhmäksi. – Kaikki näyttelevät intohimoisesti ja tykkäävät, että on vauhtia ja tehdään tosissaan. Hannelin ohjaa muutenkin mielellään Teatteri Kultsassa. – Kultsalla on rautainen tuotantokoneisto. Minulle jää pelkkä ohjaaminen, mikä on ihanaa. On tehokas ja huolehtiva ilmapiiri. Hannelin huomauttaa, että Teatteri Kultsan on pakkokin toimia kuin ammattiteatteri, jotta se saa maksetuksi tilavuokran Helsingin kaupungille. Hänen mielestään kaupunki voisi tukea helsinkiläistä kulttuuria antamalla kulttuuritukea vuokran verran. – Nyt kaupunki tienaa siitä, että täällä harrastetaan kulttuurityötä. Farssissa ei voi lepsuilla Useita vaativia rooleja Teatteri Kultsassa vuosien varrella esittänyt Mikko Ravantti näyttelee Vuokravaimossa pelifirman konsulttia Jussia. Hän kertoo, ettei ole ennen ollut mukana farssissa. – Farssi on näyttelijälle yksi vaikeimpia tyylilajeja, hän arvioi. – Rytmitys on nopeaa tykitystä, eikä siksi voi laahata eikä lepsuilla yhtään. Samaa mieltä on ohjaaja Hannelin. – Rytmi on pääasia, vähän niin kuin rock’n’rollia. Koko ajan tulee uusi tilanne, johon näyttelijän pitää reagoida. On reagoitava nopeasti, mutta ei saa ennakoida vaan pitää kuunnella ja reagoida. Näytelmän kuluessa Ravantin roolihahmo Jussi joutuu tekeytymään myös pelifirman omistajan äidiksi ja isäksi. Roolin viehätys piileekin Ravantin mielestä paljolti siinä, että saa esittää monia hahmoja. Hän vitsailee, että on rakentanut äidin hahmoa pyytämällä meikkausvinkkejä naisilta. Vaihdokset hahmosta toiseen tehdään kuitenkin pääasiassa vaatteilla. – Tässä ei ole salamavaihtoja, vaan kerkiää hyvin vaihtaa hahmosta toiseen, Ravantti sanoo. – Suurimpana haasteena on korkokenkien käyttäminen ja naisena oleminen. Onneksi ei tarvitse sipsuttaa vaan saa olla miehenä. Hattua nostan naisille, jotka koko päivän kävelevät tuollaisilla kengillä. ”Koskaan ei voi tietää, mihin pizzalähetti voi päätyä” Vuokravaimon nimiroolia näyttelee Krista Alanko, joka saa esittää myös näytelmän loppurepliikin: – Koskaan ei voi tietää, mihin pizzalähetti voi päätyä. – Perushahmoni on Emma Namu -niminen pizzalähetti, joka vuokrataan vaimoksi, Alanko kuvailee. – Lisäksi Emma esiintyy pelisuunnittelijana, jolloin pääsen näyttelemään miestä. Tuottaja Kati Hynnisen mukaan Alanko oli ilmeinen valinta Emman rooliin. – Kun luin Vuokravaimon, en edes ajatellut muita vaan fiksauduin Kristaan ja syötin idean ohjaajalle. Alanko on myös itse kaikin tavoin tyytyväinen rooliinsa. – Tämän roolin takana on hyvä seistä. Emma on yritteliäs nykyaikainen nuori nainen, johon pystyn myös henkilökohtaisesti samaistumaan. Hänessä on sellaisia piirteitä, mitä toivoisin itselleni, ja nyt pääsen toteuttamaan niitäkin. Roolissa saa myös tutkia, mitä eri puolia itsestä näyttelijänä löytyy. – Enpä ole yhden näytelmän aikana tehnyt niin monenlaista mutta samana ihmisenä! On miestä, on naista, erimaalaista, aksenttia. Alanko kertoo kuitenkin rakentaneensa kaikki Emman hahmot Emman roolin kautta. – Olen lähtenyt miettimään pizzalähetti Emmaa, joka on hyvin kirjoitettu hahmo. Muut hahmot tulevat farssin tyylilajin mukaan. Ei pelkkää sketsiviihdettä Vuokravaimo-farssi sopii ohjaaja Hannelinin mielestä hyvin nykyiseen stressaavaan elämänmenoon. Se on hänen mukaansa harmitonta viihdettä, jossa ei pyritä sanomaan mitään isompia asioita. – Myös sotien aikana tehtiin rillumareita. Ihmiset haluavat hetken hupia. Vuokravaimo ei ole kuitenkaan pelkkää sketsiviihdettä, vaan tuottaja Hynnisen mukaan näytelmän suomalaiset hahmot ovat hyviä samastumiskohteita. Se luo hänen mukaansa katsojissa jännitystä, miten näytelmän henkilöt selviävät hankalista tilanteista. – Hahmot ovat hyvin inhimillisiä, Hannelin myöntää. Alanko on samaa mieltä. – Tämä näytelmä alkaa aitoudesta ja loppuu inhimillisyyteen, vaikka välillä menee absurdiksi. Valoa syksyyn Vuokravaimon ensi-ilta on lauantaina 6. lokakuuta ja viimeinen esitys 3. marraskuuta. Näytelmä sopii kaikille teatterista pitäville, myös ensikertalaisille. – Ihana päästä näyttämään tämä teksti katsojille, kun se on ollut meistä niin hauska, nimiroolia näyttelevä Alanko huudahtaa. – Meitä naurattaa harkoissa niin paljon, että odotan innolla yleisön reaktioita. Tuottaja Hynninen muistuttaa, että huumorilla on myös mielenterveysvaikutuksia. – Pimenevään syksyyn kaipaa huumorin tuomaa valoa, hän sanoo. Ohjaaja Hannelin on samaa mieltä: – Syksyn harmaus voitetaan pommisuojassa Katri Valan puiston alla. Näyttelijä Ravantti täydentää: – Jos pikkujouluja suunnittelee, täältä on hyvä aloittaa. Saa hyvän mielen, ennen kuin jatkaa jossain muualla. Vuokravaimo Teatteri Kultsassa. Käsikirjoitus Olli Tola, ohjaus Timo Hannelin. Rooleissa Krista Alanko, Pauliina Alanko, Marko Löllö, Charlie Nevander, Mikko Ravantti. Ensi-ilta lauantaina 6.10.2018 klo 19.00. Muut esitykset ke 10.10. klo 19, pe 12.10. klo 19, la 13.10. klo 19, su 14.10. klo 17, to 18.10. klo 19, la 20.10. klo 19, su 21.10. klo 17, ti 23.10. klo 19, to 25.10. klo 19, la 27.10. klo 19, su 28.10. klo 17, ma 29.10. klo 19, ke 31.10. klo 19, to 1.11. klo 19, la 3.11. klo 17. Esityksen kesto noin 2,5 tuntia, sisältää väliajan. Liput 15/12 € (ennakkoon) tai 17/14 € (ovelta). Liput ja lisätietoja: www.teatterikultsa.fi. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6–8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki (Sörnäinen). Lokakuun konsertteja ? Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Lista sisältää Helsingin Konservatorion tuottamat konsertit. Kaikki konsertit verkkosivuillamme www.konservatorio.fi/ tapahtumat • ke 10.10. klo 18.30 Orkestereiden konsertti. Valonsäde, Elohopea ja Visollo. Ohjelmassa mm. Joonas Pesosen Myrsky-teoksen kantaesitys. Konserttisali • to 11.10. klo 18.00 Pianistien konsertti, Konserttisali • pe 12.10. klo 18.00 Pianistien ja viulistien ilta. Liisa ja Janne Malmivaaran oppilaat. Kamarimusiikkisali • pe 12.10. klo 19.00 Lied-konsertti 2. Helsinki Lied -kilpailuun valmistautuvat konservatorion opiskelijat esiintyvät. Konserttisali • ma 22.10. klo 18.00 Pianistien ilta. Antti Hotin oppilaat. Konserttisali • ma 22.10. klo 18.30 Viulistien ilta. Tapio Tuovilan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 24.10. klo 17.00 Aulamusiikkia. Jouset lavalla. Konservatorion aula • ke 24.10. klo 18.30 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Luokka 130 • ke 24.10. klo 19.00 Kamarimusiikkikonsertti. Konservatorion opiskelijat esiintyvät. Ohjaava opettaja Timo Saarilahti. Kamarimusiikkisali • 26.–28.10. Helsinki Lied -kilpailu. Toinen valtakunnallinen Helsinki Lied -kilpailu. Järjestäjä Helsingin Konservatorion Säätiö. Aikataulut ja liput: helsinkilied.fi • ma 29.10. klo 18.00 ja 19.30 Huilistien konsertti. Sari Latosen oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 31.10. klo 19.00 Laulajien ilta. Tehi Sulonen-Georgin oppilaat. Kamarimusiikkisali Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki
• 16 Viikot 41-42 • Nro 17 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi TEHOKASTA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ JUURI SINULLE! Olen asuntokaupan pitkänlinjan ammattilainen Töölöstä. Vuosikymmenten kokemukseni myötä tunnen ja pystyn jopa ennakoimaan alueen asuntomarkkinat. Kodinvaihto kantakaupungissa pitää tehdä oikein ja ammattilaisen apua ei voi liikaa korostaa. Satojen asuntokauppojen myötä minulla on vahva suosittelijakunta, jotka yhä uudelleen kääntyvät puoleeni asuntoasioissa. Ammattitaitoni ja tinkimätön asenteeni tuottavat tulosta. Tavoitteenani on aina paras mahdollinen markkinahinta myyjälle. Tyytyväiset ja onnelliset asiakkaat takaavat työni jatkuvuuden. Tekemällä oppii. Ja kun rakastaa työtään se näkyy tuloksissa. 100% rehellisyys ja pilkettä silmäkulmassa on tapani tehdä töitä. Kutsu minut kotikäynnille. Asuntosi myynti avullani on elämäsi parhaita investointeja. Ossian Johansson Myyntineuvottelija, p. 0401597740, ossian.johansson@kiinteistomaailma.fi