• Nyt välityspalkkiot: BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi H AN SH DM AD BY BY MASTER E yksiöt = 2.480 ? kaksiot = 3.720 ? ERGONOMISET JA LAADUKKAAT KENGÄT KEVÄÄSEEN! OEMAKERS Mephisto Shop Helsinki Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Palvelemme ark. 10?18, la 10?16 www.mephistoshophki.com TERVETULOA PALVELTAVAKSI! Eija Leino, LKV, p. 040 7242501 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Puh. 020 734 8410 RööperinLehti Viikot 19-20 ? Nro 9/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ARVOASUNTOJEN ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1953 Kutsu meidät käymään, kun asunnonvaihto on ajankohtainen. KAMPPI, KT, 4 h, avok, s Asumisen taso tulisi olla aina näin korkealla: tyylikäs ja yksityiskohdiltaan korkeatasoinen huoneisto Kampin parhaimpiin kuuluvan taloyhtiön 3. kerroksessa. Käynnit esteettömästi hissillä. Taloyhtiössä huomattavat tulot (hoitovastike vain 1,5 ?/m2) ja pitkä remonttihistoria (mm. putket). Järjestämme vain yksittäisesittelyitä joten ota yhteys välittäjään. Mh. 1.121.091,04 e. Vh. 1.150.000 e. Fredrikinkatu 41. 7126296 152 m2 PUNAVUORI, KT, 3 h, k, rt-s, p Viiskulmassa parvekkeellinen ja tunnelmallinen huoneisto. Tilavat ja korkeat huoneet, isot ikkunat. Tässä talossa asuntoja tulee myyntiin todella harvoin, tässäkin kodissa on viihdytty pitkään. Taloyhtiöllä vuokratuotot noin 58.000 ?/2015. F. Mh. 628.000 e. Pursimiehenkatu 3. 7170976 109 m2 EIRA, KT, 3 h, k 94 m2 PUNAVUORI, KT, 2 h, k, p 56 m2 ULLANLINNA, KT, 2 h, avok 48 m2 ULLANLINNA, KT 4 h, k, s, terassi ETU-TÖÖLÖ, KT, 3 h, k 101 m2 ULLANLINNA, KT, 3 h, k, s, p 78 m2 KAMPPI, KT, 2 h, avok 52 m2 PUNAVUORI, autopaikka 12 m2 KRUUNUNHAKA, KT, 2 h, kk 51 m2 KULOSAARI, erillistalo, 5 h, k, s.os, 3 p ja 2 rp, 2 auton talli 226 + 55 m2 149,5 m2 so uniikki terassiasunto 4. kerroksessa 2015 saneeratussa talossa. Uutta vastaava muuttovalmis kunto. Avara olohuone, kolme makuuhuonetta. Keittiössä laadukkaat Gaggenau kodinkoneet ja Aran Cucine kaapistot. Tule ja ihastu! Mh. 1.071.675,06 e. Vh. 1.530.000 e. Laivanvarustajankatu 6. 7183912 ULLANLINNA, KT, 3 h, k 110 m2 Upea sijainti hiljaisen ja arvokkaan katuosuuden varrella lähellä Eteläsatamaa. Avaraa ja valoisaa tilaa 4. kerroksen läpitalonkodissa jossa on kaksi toimivaa tulisijaa. Yhtiö on velaton. E 2007. Mh. 768.500 e. Vuorimiehenkatu 15. 7100697 Aito Eiralainen ylimmän kerroksen huoneisto lähellä Engelin aukiota, jossa kaikki ikkunat katsovat valoisiin ilmansuuntiin. Rauhallinen koti jossa on viihdytty pitkään. F 2007. Mh. 843.087,44 e. Vh. 845.000 e. Rehbinderintie 13-15.7150287 Ihastuttavat avarat näkymät kattojen yli, aina Tuomiokirkolle saakka. Viihtyisä ylimmän kerroksen monien mahdollisuuksien huoneisto, jonka remontin voit toteuttaa alkavan putkiremontin yhteydessä. E. Mh. 545.789,51 e. Vh. 549.000 e. Tunturikatu 7. 7147087 Lasitettu parveke etelään ja loistava pohjaratkaisu. Kompakti ja laadukas kokonaisuus pitää sisällään tilavan olohuoneen, avokeittiön, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuoneen, saunan ja erillisen wc:n. Keittiön kruunaa Gaggenau kodinkoneet ja Aran Cucine kaapistot. Täydellinen koti pienelle perheelle! Mh. 515.873,94 e. Vh. 755.000 e. Laivanvarustajankatu 6. 7116442 KATAJANOKKA, KT, 3 h, k, halli ULLANLINNA, KT 2 h, avok, kph, p 96 m2 Jugend-talon huonekorkeus yli 3 m, suuret ikkunat ja erkkeri, avarat ja valoisat huoneet. Kauniit kakluunit. Mh. 475.850,17 e. Vh. 530.000 e. Linnankatu 5. 7139324 56,5 m2 Ihastuttava moderni ja tyylikäs ylimmän kerroksen huoneisto. Tämä koti on uusittu hyvällä maulla ja laadukkain materiaalein. Viihtyisä lasitettu parveke ja avarat näkymät länteen puistopihalle. Huoneistossa viilennyspumppu. Yhtiössä hissi, autohalli, ja erinomainen sauna/uima-allasosasto. E 2007. Mh. 440.075,69 e. Vh. 448.000 e. Neitsytpolku 6. 7158972 Viehettävä koti Punavuoren sydämessä. Aurinkoinen parveke viehättävin pihanäkymin. Peruskorjattu talo mm. putket 2008-2009. 5. krs. Hissi. Vapautuu vuokralaiselta tarvittaessa nopeastikin (n. 1 kk). Tule ja ihastu! E. Mh. 341.833,62 e. Vh. 368.000 e. Pursimiehenkatu 22. 7155209 Todella kaunis ja avara koti kaikkien palveluiden vieressä. Olohuoneen päätyseinä on kokonaan ikkunaa ja päätyä on tehostettu alaslasketun katon ja upotettujen himmennettävien halogeenien avulla. Tilava makuuhuone sisäpihan suuntaan. 5. krs, hissi. D 2007. Mh. 310.000 e. Malminrinne 2-4. 7116598 Valoa, avaraa tunnelmaa, lautalattiat ja ylin kerros. Erinomainen läpitalon pohjaratkaisu. Hyvin hoidettu ja peruskorjattu yhtiö. Rauhallinen sijainti, mutta silti vain kävelymatkan päässä keskustan ja Kruununhaan palveluista. Lähes esteetön kulku ja hissi vie kotiovelle. Tämä täytyy nähdä! E 2007. Mh. 345.000 e. Kristianinkatu 8. 7129150 Erikoisen hyvän As Oy Fridhem -nimisen yhtiön rauhallinen sisäpiha-asunto. Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmakiinteistö. Läpitalonhuoneisto, jossa oma sisäänkäynti. Avokeittiö rakennettu v 2012, jolloin myös osa keittiön varustuksesta uusittu. Tule ja ihastu! F. Mh. 322.903,97 e. Vh. 325.000 e. Kapteeninkatu 24. 7185068 Hyvä autohallipaikka tarjolla As Oy Hietalahden Puistikon yhtiössä osoitteessa Punavuorenkatu 23, 00150 Helsinki. Autohallista maanalainen yhteys As Oy Hietalahden Helmen autohalliin. Soita ja varaa yksittäisesittely. Mh. 51.500 e. Punavuorenkatu 23. 7153143 Kulosaaren merellisessä ympäristössä kaunis ja hyväkuntoinen erillistalo. Heti vapaa. Arkkitehti Kirsti Sivénin piirtämä kaunislinjainen kivitalo, valmistunut 1998. Kahden auton talli. Kulosaaren arvostetut koulut lähellä. Mh. 1.450.000 e. Kulosaarentie 19. 7140076 ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Soita jo tänään! ULLANLINNA | Tehtaankatu 11, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200 JAAKKO AHTILUOTO Myyntineuvottelija, KTM puh. 020 780 3317 gsm 050 511 1324 SUSANNE GERSTENMAIER Myyntineuvottelija puh. 0207 80 3344 gsm 050 318 0132 SEBASTIAN GRIPENBERG Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3315 gsm 050 5688 438 KURT GRÖNHOLM Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3208 gsm 040 668 3405 MARIA HOIKKALA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3308 gsm 040 661 0015 PAULA KEIJONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT puh. 020 780 3568 gsm 040 507 3552 JUHA KOIRANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3655 gsm 0500 506 508 MARIA LEHTO Myyntineuvottelija puh. 020 780 3714 gsm 040 630 3010 TOMMI LINDSTRÖM Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3011 gsm 040 653 3044 JAANA LÅNGSTRÖM Myyntineuvottelija puh. 020 780 2225 gsm 040 774 9563 SAMI RAUTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3313 gsm 0500 559 589 NICOLAI SLOTTE Myyntineuvottelija puh. 020 780 2674 gsm 040 672 0690 EEVA VALORI Kiinteistönvälittäjä LKV, KTM puh. 020 780 3639 gsm 040 679 1600 AULIKKI YRJÖLÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3318 gsm 0500 408 661 JANNE PAASIMIES Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3382 gsm 0400 394 074 NIINA LAINE Myyntisihteeri puh. 020 780 3797 gsm 0500 408 688 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• Nro 9 ? Viikot 19-20 2 SOPPAKEITTIÖ Tapaste Oy Hakaniemen Hietalahden Wanha kauppahalli kauppahalli halli puh 09 323 2070 puh 09 612 3226 puh 050 413 0805 www.soppakeittio.fi www.katijafille.fi ous Tilaa nyt kevätsiiv ja ikkunanpesu! Kohti kesää! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Meriharakat ja meri. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Harakan luontokeskus kutsuu nauttimaan saaristoluonnosta HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. ??Harakan saari tarjoaa kävijöilleen upean saaristoluonnon lisäksi tietoa ja elämyksiä. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satu -talo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. Energiapolulla voi tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja lämmittää eväät aurinkogrillillä. ? On ihmeellistä, että pienen venematkan päässä Kaivopuistosta tunnelma vaihtuu kaupungin kiihkeydestä ulkosaariston kukkaloistoon ja saarelle muuttaneiden lintujen pesimäpuuhiin, toteaa Harakan toiminnasta vastaava joh- Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Juustokauppa tava ympäristösuunnittelija Kaisa Pajanen. Joka sunnuntai kello 13? 14 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan saaren luontoon ja historiaan. Kesäkauden 2016 ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin kello 10?17, lauantaisin luontokeskus on suljettu. Yhteysvene saarelle kulkee puolen tunnin välein ja lähtee Ullanlinnan laiturista Kaivopuiston rannasta. Kalalokki ja poikanen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Kalalokin poikanen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Meriharakka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. Tuula Paalanen Helsinki vastaa koulutustakuuseen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Hae omasi lehtipisteestä! 0 6,5 RA I KO M eid än TA HIN OIS IK ER 4,9 N MOP SI sa ee pis s La ok sä u s lla lu a j ivä ir ä ko m p kii k k ik a Re 40 n lea luupa y s h 2 INE RO T U E S I T T E LY SS sk Hu Ä je ya ilit s ie Agouluös r k y m H O ? VIN RA TO ? U U TU U D ET ? N EU ??Ammatillisissa oppilaitoksissa Helsingissä on tarjolla 4 670 koulutuspaikkaa ja lukioissa 4 410 aloituspaikkaa. Aloituspaikkotä n 0 t 0 es t än pöi a! 5l5l,i,5e9ava - ja ja ammatillisessa koulutuko Ä s ö iss C s a u pu s k o irk p s em n-sessa on lisätty koulutus- ja ia a t r pe ss nuorisotakuun toteuttamisi ki T seksi. Helsingissä on muuISE A N nx OS ta maata enemmän nuoria sfi HEV t on d u n p aikuisia vailla toisen asteen T to mtaa SE va r e O Ka t t ot ttaa HEV koulutusta. nesuukilku VILLI T VO IN ?V a L ? Kis attir ? K ? i ev a Le a j a r a t a tu ! oi oit loh hu uk h a ar ssä ul raunta k o a K e sti nka KIT lä le e tu tot boloikke n v ta e ol t p äjä i ja Tu oira Venpien ? K TATA HIN HIN OISIS IKIKO ERER a ss iro i V at i an iss m af k um ss ytö m io Ki ö sa d O IT 0 6 01 0 2/2 6,6 ILO Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 16 20 2/ Helsingissä on tarjolla hyvin koulutuspaikkoja peruskoulun päättäville nuorille. Peruskoulun päättäviä helsinkiläisiä nuoria on tänä keväänä noin 5 300. 16 2/ ,40 6 Ro tu es ih itt m ely is ss ra ä ka s a illa ss ss an a ar us nk s sa rim vu n sa ssis sa es kto ku rsa a Kis bu nasassaone - ä? tra jat ä va ass ? ju iv ok in n n ? la nt yd yy s ja eä in ikan ? le ey rk ok lin s s fr ? n jat ä rju eli iss Ha pisk sutö o es m y u ob u rn om he tt Ts nne o lk Se o v M issasaa Kao j tä ru A ys lävy i Ete htä ys inä naly rran a ist a e s tur ehu in k des R nak vuo MO e i a AM ääll riSIK i p ve lle SU jä min izu ta un utta mmrkku a i s ta jou a ja tus utt asnope s t Ra atii va K lämvuri ra Stadin ammattiopistossa tarjolla monialaista koulutusta Kaupungin ylläpitämässä Stadin ammattiopistossa oli kevään yhteyshaussa 0,96 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Suosituimpia olivat hammastekniikan, audiovisuaalisen viestinnän, lääkealan, kauneudenhoitoalan, laboratorioalan ja logistiikan perustutkinnot. Kiinteistöpalvelun ja pintakäsittelyalan tutkinnot ovat hieman kasvattaneet suosiotaan. Muun muassa rakennussekä kone- ja metallialalla kaivataan työvoimaa. Näihin koulutuksiin on vielä vapaita koulutuspaikkoja. Lisätie- toja vapaista koulutuspaikoista saa Stadin ammattiopiston hakutoimistosta ja verkkosivuilta osoitteessa www.stadinammattiopisto. fi. Erillishaussa Stadin ammattiopiston vapaana oleville koulutuspaikoille voi hakea 20.5.2016 saakka. Erityislukiot suosittuja Helsingin kaupungin ylläpitämiin suomenkielisiin lukioihin oli keskimäärin 1,17 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Ruotsinkielisissä lukioissa suhdeluku oli 0,95. Kaikista Helsingissä toimivista lukiosta eniten hakijoita oli erityistehtävän saaneisiin lukioihin, joihin haetaan paljon myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vielä ehtii hakea Yhteishaun tulokset julkistetaan torstaina 16.6.. Vapaiksi jääneille koulutuspaikoille voi hakea kesän lisähaussa 17.6. alkaen osoitteessa opintopolku.fi. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku alkaa 24.5. ja päättyy 26.7.2016 osoitteessa opintopolku.fi. Haussa ovat mukana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma), lukioon valmistava koulutus (Luva) ja perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka). Valmakoulutukseen, nuorten oppisopimuskoulutukseen, Stadin ammattiopiston avoimiin opintoihin, nuorten työpajoille ja Helsingin aikuislukioon on jatkuva haku.
• 12. vuosikerta ? nro 9 Viikot 19-20 Helsinki saa uuden museon Senaatintorin kulmalle Helsingin kaupunginmuseo avaa uuden museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa perjantaina 13.5.2016 klo 17. Juhlan kunniaksi museoon voi tutustua vaikka keskellä yötä. ??Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa sijaitsevaan museoon on aina vapaa pääsy, ja ovien avautuessa ensimmäistä kertaa perjantaina 13.5.2016 pääsy on erityisen vapaa, sillä museo on auki 24 tuntia klo 17 alkaen. Uuteen museoon ja tuoreisiin näyttelyihin voi silloin tulla tutustumaan vaikka keskellä yötä. Ovien avautumiseen aletaan valmistautua jo klo 16, jolloin karnevaalitunnelma, sirkushahmot ja ilmapallot täyttävät Katariinankadun. Museon avajaisnäyttelyissä on omakohtaisia kokemuksia ja helsinkiläisen arjen historiaa. Ensi alkuun museossa nähdään Helsingin valitut palat -näyttely, joka tekee sukelluksia Helsingin menneisyyteen ja tuo pintaan yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Perheiden suursuosikki Lasten kaupunki avautuu uudistettuna. Senaatintorin kulmalle saapuu myös maailmaa kiertänyt Museum of Broken Relationships eli särkyneiden suhteiden museo, joka nähdään toukokuussa ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Kirsikkana kakun päällä on Aikakone, jolla voi lähteä aikamatkalle sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Museoksi on muokattu lähes puolikas kortteli vanhimmasta Helsingistä. Viidestä vanhasta rakennuksesta ja niiden keskelle rakennetusta modernista uudisosasta on perusteellisen remontin myötä syntynyt omaleimainen museokokonaisuus. Museossa on sisä- ja ulkotiloja, jotka eivät koskaan aiemmin ole olleet auki yleisölle. Esimerkiksi Falkmanin piha korttelin sydämessä on todellinen helmi, jonne ei ennen ole päässyt kuin poikkeustapauksissa. Nyt piha tulee vapaaseen käyttöön museon aukioloaikoina. Uusi museokokonaisuus on suunniteltu vapaan pääsyn ehdoilla. ? Museo ei koostu ainoastaan näyttelyistä. Olemme pyrkineet siihen, että museota voisi käyttää monella tavalla. Tänne voi tulla kahville, lueskelemaan, tekemään töitä tai syömään eväitä sisäpihalla ja silti kokea museoelämyksen. Piipahtelu on sallittu! sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. Menneisyyden kaupunkilais- Nuorten auttamisoperaatio auttoi 211 nuorta ??Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus järjesti vappuna alle 18-vuotiaiden nuorten auttamisoperaation. Järjestäjinä olivat nuorisoasiainkeskuksen lisäksi Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Helsingin seurakuntien Saapasryhmät, Aseman Lapset ry ja Walkers. Kaikkiaan operaatioon osallistui 66 avustajaa. Jalkapartiot kiersivät keskustan, Kaivopuiston, Hietaniemen ja Koffin puiston läheisyydessä. Autopartiot liikkuivat koko kaupungin alueella.. Partiointia tehtiin klo 17.30?03.00. Tuona aikana partiot auttoivat 211 nuorta. Ensiapua paikan päällä annettiin 71 nuorelle, ja suoraan sairaalaan toimitettiin 6 nuorta. Väsyneimmät juhlijat kuljetettiin lepäämään Töölön nuorisotalossa (Pohjoinen Hesperiankatu 22) sijainneelle selviämisasemalle. Yön aikana keskukseen tuotiin 12 alle 18-vuotiasta nuorta. arki näkyy niin näyttelyiden lisäksi myös sisustuksessa. Esimerkiksi museon aulassa aikatasot kerrostuvat iloisesti, kun sohvaryhmä etenee jugendista ysäriin ja cityeläimet hengailevat tammenterholamppujen alla. Vanhat etiketit ja karkkipaperit koristavat sohvapöytiä, ja nurkassa pilkistää Ruutuysi-ohjelmasta tuttu lokerikko. Museokaupassa voi sukeltaa vanhojen valokuvien maailmaan. Yli 200 postikortin valikoima takaa, että Helsinki-aiheiset muistot eivät lopu kesken. Kaupasta löytää myös Helsinki-aiheiset kuvakirjat, omaperäiset lahjatuotteet ja nostalgiset matkamuistot. Jo helmikuussa avattiin kahvila-viinibaari El Fant, joka palvelee museon yhteydessä Katariinankadun puolella. Kahvilasta saa makoisat leivät ja leivonnaiset pienpaahtimokahvin oheen. Tarjolla on myös aamiaista, ja iltaisin kahvila muuttuu tunnelmalliseksi viinibaariksi. Original Sokos Hotel Presidentti uudistuu Paola Suhonen ryhtyi hotellisuunnittelijaksi ? ? Original Sokos Hotel Presidentti uudistuu vuosien 2016? 2018 aikana. Helsingin keskustassa sijaitseva ikoninen hotelli siirtyy uuteen aikaan, kun siitä luodaan tarinallinen, suomalaisia ilmiöitä esittelevä hotelli. Uudistuksen konseptisuunnittelu on Paola Suhosen Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 Avoinna 13.5. klo 17 alkaen 24 tunnin ajan 15.5. alkaen: ma-pe 11-19, lasu 11-17. AINA VAPAA PÄÄSY Helsinkiläisiä on nyt  noin 630 000 ??Helsingin väkiluku kasvoi noin  800:lla vuoden alussa ja oli helmikuun lopussa 629 300. Helsinki sai muuttovoittoa muista kunnista noin 400 asukasta. Helsinkiin tulleiden maahanmuuttajien osuus ylitti maastamuuttajien määrän noin 200 asukkaalla. Myös syntyneitä oli Ajankohtaista noin 200 kuolleita enemmän. Koko pääkaupunkiseudulla väestö lisääntyi 1700:lla ja oli helmikuun lopussa 1 123 700. Pääkaupunkiseudun osuus maan väestöstä on nyt 21 prosenttia. Koko maan väestö pysyi tammi?helmikuussa noin ennallaan. Paola Suhonen. ja Ivana Helsingin käsialaa. Sisustussuunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto KOKO3 Oy. Hotelli uudistuu vaiheittain ja uudistus on valmis vuoden 2018 aikana. Paola Suhosen visioissa uusi Presidentti on kekseliäs tulkinta modernista vastakohtien Suo- mesta, heleiden kesäöiden sekä roudan ja jään maasta. Suhosen sisustuskonsepti leikittelee pohjoisilla tunnelmilla. Skandinaavisuus ja arktinen ulottuvuus saavat reilusti sekoittua suomalaisuuteen. Sivu 7
• Nro 9 ? Viikot 19-20 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 9 Keskieläke Helsingissä nipin napin 2000 euroa K eskimääräinen kokonaiseläke oli Suomessa viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon. Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin jälleen kerran Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 921 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 732 ?) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä. Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisissa Etelä- ja KeskiPohjanmaan maakunnissa. Kuntatasolla Kauniainen nousee selkeästi yli muun Suomen noin 3 000 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 202 ?) ja Helsinki (2 008 ?) jäävät kakkos- ja kolmossijoille. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 140 ?). Suomessa on 1 440 000 omaa elä- kettä saavaa henkilöä. Kaikista 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo vajaa kolmannes (31,7 %). Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja yhdeksässätoista kunnassa heitä on yli puolet väestöstä. Eläkeläisten osuus on matalin Uudellamaalla (25,1 %). Työikäisestä väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä 6,4 prosenttia. Suurin osuus on Kainuussa (10,3 %) ja Pohjois-Savossa (9,3 %) ja pienin Ahvenanmaalla (4,0 %). Vajaa kolmannes Suomen kunnista ylittää kymmenen prosentin rajapyykin. Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä noin 28,3 miljardia euroa, joista työeläkkeitä oli 25,3 miljardia euroa. Eläketulo pienenee hiljalleen suhteessa muuhun toimeentuloon. Syynä on pääasiallisesti niin sanottu taitettu indeksi, joka tarkoitaa sitä, että eläkkeet eivät korotu muiden tulojen kanssa niin sanotusti samalla teholla. Eli vaikka hintatason nousu on laukaissut indeksin, muut tulot nousevat sovitun määrän, mutta eläkkeiden kohdalla korotus jää usein puoleen indeksikorotuksesta tai jopa sen alle. -j.a. Kohti Helsingin kansallista kaupunkipuistoa ??Helsinkiläiset tarvitsevat nykyistä vahvemman suojan arvokkaimmille viheralueille, kulttuuriympäristöille sekä saaristolle. Kansallinen kaupunkipuisto antaisi niille pysyvyyttä ja selkeät rajat. Kuntalaisaloitteessa vaaditaan kaupunkia pikaisesti ryhtymään toimiin puiston perustamiseksi. Tavoitteena on tehdä pääkaupungin kansallisesta kaupunkipuistosta Suomen 100-vuotisjuhlien kärkihanke. Helsinki on upeiden luontoalueiden ja kulttuuriympäristöjen kaupunki. Sen metsiä, vesiä ja saaristoa on suojeltu suunnitelmallisesti vuosikymmeniä. Kuitenkin yleiskaavaehdotuksessa Helsingin vakiintuneita viheralueita uhkaa rakentaminen. Kansallinen kaupunkipuisto määritellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa arvokkaiden luonto- ja vesialueiden sekä kulttuuriympäristöjen muodostamaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suomessa kahdeksassa kaupungissa on kansallinen kaupunkipuisto. Hämeenlinnan vuonna 2001 perustettu puisto on vanhin. Turun Ruissalo ja Aurajoen varret, Porvoon ja Porin historialliset keskustat sijaitsevat kansallisessa kaupunkipuistossa. Tukholmassa on Ekoparken, New Yorkissa Cent- 7,4 miljoonaa matkailijaa viime vuonna ? 2,4 miljardia  ??Suomessa viime vuonna vierailleet 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa toivat Suomeen yhteensä 2,4 miljardia euroa. Finpron Visit Finland -yksikön tuoreen Matkailijatutkimuksen mukaan venäläismatkailijoiden vähenemistä Suomessa korvasivat erityisesti kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat. Suomen matkailun monipuolistumisesta kertoo, että kaikkien ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat hieman Suomessa viime vuonna. Visit Finlandin tuoreen matkailijatutkimuksen mukaan ulkomaalaiset matkailijat tekivät Suomeen viime vuonna 2,5 miljoonaa päivämatkaa ja 4,9 miljoonaa yön yli matkaa. Tilastokokeskuksen Matkustustaseen mukaan ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen viime vuonna 2,4 miljardia euroa. Se oli 259 miljoonaa euroa eli 9,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkailutulon laskua selittää erityisesti se, että venäläismatkailijat käyttivät Suomessa viime vuonna 366 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Venäläisten matkailu vähentyi viime vuonna keskimäärin 30 prosenttia kaikkiin EU-maihin talouskriisin ja ruplan heikentymisen vuoksi. ? Matkailu on murroksessa, jossa venäläisten matkailijoiden määrä laskee ja muista maista tulevien matkailijoiden määrä on kasvussa. Suomalaisen matkailualan on panostettava jatkossa yhä enemmän eurooppalaisiin ja aasialaisiin matkailijoihin. Vahvan markkinointityön ansiosta olemme pystyneet saamaan jo osamme erityisesti aasialaisten matkailijoiden kasvavista määristä, sanoo Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen. Eniten matkailijoita Suomeen saapui viime vuonna Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Saksasta, Kiinasta, Japanista ja Iso-Britanniasta. Stopover tuo mahdollisuuksia matkailualalle Suomessa vierailleen 7,4 miljoonan ulkomaisen matkailijan lisäksi Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajat tekivät Suomen kautta yhteensä 1,3 miljoonaa matkaa. Erityisesti aasialaisissa vaihtomatkustajissa nähdään paljon kasvupotentiaalia suomalaiselle matkailualalle. Matkailijatutkimuksen mukaan kiinalai- set ja japanilaiset matkailijat käyttivät vuonna 2015 eniten rahaa matkapäivää kohden Suomessa. Japanilaiset käyttivät Suomessa keskimäärin 183 euroa matkapäivää kohden ja kiinalaiset 137 euroa, kun esimerkiksi venäläiset käyttivät matkapäivää kohden keskimäärin 82 euroa, ruotsalaiset 43 euroa ja virolaiset 38 euroa. ? Matkailu on Suomen suurimpia vientialoja, johon kohdistuu vahvoja kasvuodotuksia. Tavoitteenamme on, että Suomen matkailu kasvaa tulevaisuudessa yhä useamman kivijalan varassa. Panostamme matkailun markkinointi- ja myyntityössä erityisesti Kiinaan, Japaniin ja Saksaan. Työkalunamme ovat kolme uutta kasvuohjelmaamme, Virkkunen sanoo. Visit Finlandin vuonna 2015 käynnistyneet kolme kasvuohjelmaa tuotteistavat ja markkinoivat Suomea matkailumaana uudel- Helsingin lentoasema. Kuva: Kimmo Brandt/Visit Helsinki. la tavalla. Stopover Finland tekee Suomesta vetovoimaisempaa vierailukohdetta Helsinki-Vantaan -lentoaseman kautta maailmalle matkustaville aasialaisille. FinRelax keskittyy rakentamaan Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaata erityisesti saksalaisille, japanilaisille ja venäläisille. Merellinen saaristo -kasvuohjelma tekee suomalaista saaristoa kansainvälisesti tunnetuksi ja kokoaa alueen matkailupalveluita yhteen. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa kasvuohjelmat. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät Matkailijatutkimuksen mukaan ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät viime vuonna Suomessa lähes 30 miljoonaa yötä, mikä on prosentin verran enemmän kuin vuonna 2014. Ulkomaalaisten yöpymiset siis lisääntyivät vaikka venäläisten yöpymiset vähenivät 3,5  miljoonalla yöllä. Venäläiset yöpyivät kuitenkin Suomessa vuoden aikana yli kolme miljoonaa yötä. Seuraavaksi eniten yöpymisiä tuli saksalaisille (2,9 miljoonaa), ruotsalaisille (2,4 miljoonaa), virolaisille (2,2 miljoonaa) ja kiinalaisille (2 miljoonaa). Niistä ulkomaalaisista, joille Suomi oli matkan pääkohde, kolmannes oli tullut Suomeen lomamatkalle, runsas viidennes (22 %) os- ral Park, Lontoossa Hyde Park? Nyt Helsinki ansaitsee omansa. Suomen 100-vuotisjuhlien kärkihanke Kuntalaisaloite, jossa on mukana 76 yhteisöä, mm. 52 kaupunginosayhdistystä ja tuhansia helsinkiläisiä, vaatii nyt, että kaupunki ryhtyy vielä tänä vuonna toimiin kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Tässä perustamisselvityksessä määritellään puiston rajaus ja erityiset arvot, jotka turvataan. Kansalaisliikkeen tavoitteena on etelästä pohjoiseen ja idästä länteen ulottuva urbaani 2000-luvun kaupunkipuisto, joka kirkastaa Helsingin identiteetin luonto- ja kulttuurikaupunkina. Pääkaupungin kansallisesta kaupunkipuistosta halutaan Suomen 100-vuotisjuhlien kärkihanke. Helsinkiin on mahdollista luoda kansainvälisesti poikkeuksellisen upea kansallinen kaupunkipuisto, koska keskusta sijaitsee niemellä meren ympäröimänä. Kokonaisuus muodostuisi olemassa olevista osista; saariston ja merenrantojen, Vantaanjoen ja purojen, puistojen ja metsien sekä historiallisesti merkittävien rakennusten ja kulttuuriympäristöjen muodostamasta yhtenäisestä verkostosta. Helsingistä ekokaupunki vailla vertaa Nyt Helsingin arvokkaimmat luonto- ja kulttuurialueet ?uinuvat ruususen unta?. Kansallisen kaupunkipuiston avulla niistä voidaan rakentaa kokonaisuus, jolla on tuhat tarinaa ja selkeät palvelut. Mm. Liikunta-, matkailu- ja muut yritykset, oppilaitokset ja päiväkodit, kulttuuri- ja taidelaitokset voivat hyödyntää kansallista kaupunkipuistoa palveluissaan ja markkinoinnissaan. Helsingissä kansallinen kaupunkipuisto voidaan vielä muodostaa. Pääomaa ei ole vielä hukattu lyhytnäköisellä rakentamisella niin kuin niin monissa suurkaupungeissa on käynyt. Laaja sini-vihreä keidas antaa hyvät arkielämän edellytykset kansainvälistyvälle väestölle ja yrityksille. Tutkitusti lähiluonnolla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Helsingissä kestävä kehitys ja hyvinvointi ovat mahdollisia. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?kansalaisliike haluaa yhdessä tekemällä tavoitella parempaa Helsinkiä myös tuleville sukupolville. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?kuntalaisaloite www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2057 posti@kaupunkipuisto.fi, www. kaupunkipuisto.fi Eeva Kuuluvainen Riitta Korhonen Museokäynnit edelleen kasvussa ??Ennakkotiedot Museotilastosta 2015 kertovat, että Suomen 150 ammatillisen museon 331 museokohteessa käytiin viime vuonna yli 5,5 miljoonaa kertaa ja museokohteiden keskimääräinen käyntimäärä oli lähes 17 000. Ilmaiskäyntien osuus kokonaiskävijämäärästä oli yli puolet. Eniten käytiin Uudellamaalla sijaitsevissa museoissa ja maakunnan asukaslukuun suhteutettuna Kanta-Hämeen museoissa. Suosituin museotyyppi oli kulttuurihistoriallinen museo. Kattavat tiedot museoiden toiminnasta vuonna 2015 Museovirasto julkaisee toukokuun puolivälissä. Museoiden kokonaiskävijämäärä vuonna 2015 oli 5 605 431, missä on kasvua 2,9 % eli 159 963 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Museokohteiden keskimääräinen käyntimäärä oli 16 935. Käynneistä 47,6 % oli maksettuja käyntejä (2 669 258). Ilmaiskäyntien osuus oli 52,4 % (2 936 173). Käyntien kokonaismäärät ovat olleet nousussa jo pitkään. Maksavien käyntien ja ilmaiskäyntien suhde on muuttunut. Vuodesta 2012 tosmatkalle ja vajaa viidennes (18 %) tuttava- tai sukulaisvierailulle. Työmatkalle Suomeen saapui 16 prosenttia matkailijoista ja muusta syystä (esim. opiskelu) 11 prosenttia ulkomailla asuvista matkailijoista. lähtien ilmaiskäyntien osuus kaikista museokäynneistä on ollut suurempi kuin maksettujen käyntien. Vuonna 2015 museoiden käyntimääriä lisäsi toukokuussa lanseerattu Museokortti. Museokäynneistä 41,7 % (2 339 621) tehtiin Uudellamaalla sijaitseviin museoihin. Maakuntien asukaslukuun suhteutettuna kärjessä on Kanta-Häme (199 käyntiä/100 asukasta). Museokohteista suosituimpia olivat kulttuurihistorialliset museot. Museokäynneistä 39 % (2 173 020) tehtiin niihin, 31 % (1 732 778) erikoismuseoihin ja 22 % (1 232 609) taidemuseoihin. Yhdistelmämuseoiden (215 016) ja luonnonhistoriallisten tai luonnontieteellisten museoiden osuus museokäynneistä oli molemmissa 4 % (252 008). Käynneistä 31,5 % (1 769 397) tehtiin maakunta- ja aluetaidemuseoihin, ja valtakunnallisiin erikoismuseoihin 10,3 % (579 957). Muiden valtionosuusmuseoiden osuus oli 29,3 % (1 640 659). Museokäynneistä 19,0 % (1 059 238) tehtiin valtakunnallisiin museoihin: Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Suomen kansallismuseoon ja Kansallisgalleriaan. Yliopistollisten museoiden ja valtion muiden museoiden osuus käynneistä oli 5,7 % (320 810). Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten ja yksityisten museoiden osuus käynneistä oli 4,2 % (235 370).
• Viikot 19-20 ? Nro 9 5 Kaupunkipyörät saapuivat Helsinkiin ??Helsingin uusi kaupunkipyöräpalvelu on avautunut. Palvelun käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa: tänä vuonna käytössä tulee olemaan 500 pyörää ja ensi vuonna palvelu kasvaa täyteen mittaansa 1500 pyörän laajuiseksi. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä Helsingin kantakaupungissa liikkuville, ja ne toimivat osana joukkoliikenteen matkaketjua. ? Kaupunkipyörät ovat pitkään odotettu palvelu kaupunkilaisten arjen helpottamiseksi. Yhdessä joukkoliikenteen kanssa ne mahdollistavat kestävän liikkumisen suosion kasvun. Uskon, että kaupunkipyörät tulevat ansaitsemaan paikan kaupunkilaisten sydämissä! sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Kaupunkipyörien käyttäjäksi rekisteröidytään pyörien omilla sivuilla osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Rekisteröityminen toukokuun alusta lokakuun loppuun kestävälle kaudelle avautui jo huhtikuun puolivälissä, ja nyt on mahdollista rekisteröityä myös lyhyemmiksi, päivän ja viikon mittaisiksi kausiksi. Viideltä pyöräasemalta pyörän tulee saamaan käyttöönsä maksukortilla ilman verkkopalvelussa tapahtuvaa rekisteröitymistä. Kaupunkipyörän saa ajettavaksi rekisteröitymisen yhteydessä saatavalla pyöräilijätunnuksella ja omavalintaisella PIN-koodilla. Pyöräilijätunnuksen voi myöhemmin korvata HSL:n matkakortilla. Jokaiseen käyttökertaan sisältyy puoli tuntia ajoaikaa. Yli menevästä ajasta veloitetaan erikseen pieni lisämaksu, ja viimeistään viiden tunnin kuluessa pyörä on palautettava jollekin pyöräasemalle. Tänä vuonna kaupunkipyöräasemia tulee käyttöön 50 kappaletta, ja niiden verkosto ulottuu Ruoholahdesta Taka-Töölöön ja Sörnäisiin asti. Kaikki ensivaiheen 500 pyörää tuodaan pyöräasemille kaupunkilaisten poljettaviksi toukokuun alkupuolella. Uudesta, kehitteillä olevasta Reittioppaasta voi tarkistaa pyörien saatavuuden eri asemilla sekä asemien sijainnit ja reititykset. Yksittäisiä pyöräasemia saattaa joskus olla pois käytöstä esimerkiksi katutöiden vuoksi. Reittioppaasta näkee, mikäli joku asema on tilapäisesti pois käytöstä. Uusi Reittiopas ja pyöräasemien paikat löytyvät osoitteessa beta.reittiopas.fi/kaupunkipyörät. HKL vastaa kaupunkipyöräpalvelusta. Palvelun HKL:lle toteuttaa kymmenvuotisella sopimuksella CityBike Finland, joka on espanjalaisen Moventian ja ranskalaisen Smooven yhteisyritys. HSL vastaa kaupunkipyörien nettisivustosta hsl.fi/kaupunkipyörät sekä Reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista. Osa kaupunkipyöräpalvelusta rahoitetaan mainostuloilla ja tästä vastaa Moventia & Smooven alihankkijana Clear Channel Suomi. HOK-Elannon Alepa-ketju on kaupunkipyörien pääyhteistyökumppani osaltaan mahdollistaen palvelun toteuttamisen. Rautatientorin Jääpuistolla menestyksellinen talvikausi ??Helsingin kaupungin liikuntaviraston ja Korjaamo Group Oy:n yhteistyössä tuottamalla Rautatientorin Jääpuistolla oli menestyksellinen kausi. Luistelijoita kävi kauden aikana 28 000. Arviolta saman verran muita kävijöitä viipyili Jääpuiston kahvilassa talvista Helsinkiä ihaillen. Kävijätutkimuksen mukaan erityisen tyytyväisiä kävijät olivat Jääpuiston palveluun ja kahvilatoimintaan. Jääpuiston kausi alkoi 28.11.2015. ja loppui 27.3.2016. Luistelijoita oli kauden aikana 28 000, kausi oli hieman edellistä vuotta lyhyempi. Jääpuistossa järjestettiin myös kymmeniä erillisiä asiakastapahtumia. Ulkomaisten matkailijoiden osuus kävijäkunnasta oli erityisen suuri viikoilla 52-02, ja läpi kauden noin viidesosa kävijöistä oli ulkomaisia. Lähes 90 % vuokraamoa tai kahvilaa käyttäneistä arvioi niiden palvelun laadun hyväksi. Eniten kävijöitä kiinnosti perinteinen luistelu sekä kahvilapalvelut ja erilaiset tapahtumat. Sibeliuksen 150-vuotisjuhlapäivää juhlistettiin soittamalla klassista musiikkia ja ihastelemalla HSK:n taitoluistelunäytöksiä. Talvipäivän seisauksena järjestettiin Valoa kaamokseen -valoilta, jolloin kävijöitä kannustettiin valaisemaan asusteillaan koko Rautatientori. Jääpuisto oli mukana myös Lux Helsingin oheisohjelmassa omalla valoteoksellaan. Jääpuistossa panostettiin tällä kaudella erityi- sesti kahvilan tarjontaan sekä yleiseen viihtyvyyteen: ruokatarjontaa monipuolistettiin ja kahvilaa ja luistelukenttää somistettiin. Jääpuiston pääyhteistyökumppanina toimi Dr. Oetker. Yhteistyön avulla mahdollistettiin mm. viikko-ohjelmaan kuuluivat päivittäiset ilmaiset luistelukoulut, lasten puuhatuokiot ja viikonlopun koko perheen luisteluohjelmisto. Jääpuisto on kaikille avoin elämyksellinen liikuntapaikka ja toimi Rautatientorilla nyt kymmenettä kertaa. Korjaamo Group vastasi Jääpuiston kahvilasta, yleisöpalveluista ja sisällön tuottamisesta. Liikuntavirasto vastasi teknisistä toteutuksista sekä luistelukentän ylläpidosta. Kaupunkibulevardeja vai ei? ??Tutkijoiden mukaan kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole huono asia, mutta sen muotoja tulisi pohtia kriittisesti. Kaupunkibulevardit ovat osa Helsingin yleiskaavaehdotusta, josta Helsingin kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää tänä syksynä. Yksi kaavaehdotuksen ajatuksista on kantakaupungin laajentaminen muuttamalla moottoritieväyliä urbaanin asumisen ja liiketoiminnan paikoiksi eli kaupunkibulevardeiksi. Yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Helsinki kasvaa noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. ? Kaupungin mittakaavas- sa liikkumisetäisyyden lisääminen kilometristä seitsemään kilometriin johtaa noin 50-kertaiseen tilantarjontaan, sanovat aluetieteen dosentti Anssi Joutsiniemi ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. He katsovat, että keskustelu kaupungin tiivistämisestä on vielä yksioikoista ja liittyy puutteelliseen ymmärrykseen tiivistämisen maantieteellisistä ulottuvuuksista. Julkisuudessa kuluneen kevään aikana käyty vilkas keskustelu  on osoittanut, että kaupunkirakenteen tiivistäminen on herkkä prosessi, joka edellyttää moniäänistä keskustelua ra- kentamisen sijoittamisesta sekä asumisviihtyvyyteen ja ekologiseen monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Keskustelu jatkui  Kaupunkiakatemian järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingin yliopistolla 4.5.2016 ja jatkuu myöhemmin parhaillaan painossa olevassa Suomen Maantieteellisen Seuran Terra-lehdessä, jonka tulevassa numerossa (128: 1) Joutsiniemi ja Vaattovaara avaavat näkemystensä taustoja. Sosiaalisessa mediassa kaupunkibulevardeihin liittyvää keskustelua voi seurata ja käydä aihetunnisteella #kaupunkibulevardit. 13 118 allekirjoitti vetoomuksen Keskuspuiston säilyttämiseksi ??Keskuspuiston puolustaminen on synnyttänyt kevään aikana kansanliikkeen: Yli 13 000 henkeä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan Keskuspuistoon suunniteltujen rakentamisalueiden poistoa käsittelyssä olevasta yleiskaavaehdotuksesta. Adressi luovutetaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle tänään tiistaina 3.5.2016 Annantalon auditoriossa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Helsinkiläiset ovat joukolla nousseet puolustamaan Keskuspuistoa. Puiston rakentamista vastustava adressi on kerännyt tähän mennessä yli 13 000 nimeä. Viikko sitten järjestetty Keskuspuistokarnevaali toi asiaa laajalti yleisön tietoisuuteen. ? Koko kaupungin pituudelta etelästä pohjoiseen oleva Keskuspuisto on kymmenien tuhansien helsinkiläisten virkistysalue, jonka arvo vain kasvaa kun Helsingin väkimäärä lisääntyy. Kun vedimme Keskuspuistokarnevaaleilla 7 km huomionauhaa puiston maastoon havainnollistamaan, kuinka paljon puistoa ollaan leikkaamassa, ihmiset olivat järkyttyneitä, kertoo Maunulaseuran varapuheenjohtaja, Keskuspuisto-aktiivi Liisa Lohtander. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavaehdotusta kokouksessaan 31. toukokuuta. Yleiskaavaehdotuksessa Keskuspuistoon on suunniteltu 20 000 ihmisen asuinalueet sekä toimitilarakentamista. ? Keskuspuiston säilyttäminen nykyisessä laajuudessaan ei edellytä tinkimistä yleiskaavaehdotuksen rakentamistavoitteista. Kohtuullistamalla ylimitoitettua kaavavarantoa ja toi- mitilarakentamista uusi rakentaminen voidaan toteuttaa tavalla, joka säästää Keskuspuiston, sanoo Liisa Lohtander. Keskuspuistoa puolustavassa kansanliikkeessä ovat olleet mukana muun muassa Alppila-seura, PohjoisHaaga-seura, Pro Haaga Pro Haga -yhdistys, Maunula-seura, Pakila-seura, Pirkkolan omakotiyhdistys, Metsälä-seura, Paloheinän-Torpparimäen kaupunginosayhdistys, Ruskeasuoseura, Meilahti-seura, Meilahden seurakunta, Suomen Latu, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liike, Luonto-Liiton metsäryhmä, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys TRINGA ry, Kivihaan viljelijät, Pirttipolun rivitalojen asukastoimikunta PiLiPaM ja Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. Pyöräkeskus avasi jälleen ovensa toukokuun alussa ??HKL:n Pyöräkeskus Narinkkatorilla auttaa ja neuvoo pyöräilijöitä tänäkin vuonna toukokuun alusta lokakuun loppuun asti. Keskus on auki maanantaista lauantaihin kello 10.00 ja 18.00 välillä. Pyöräkeskus aukesi 2.5. kaupunkipyöräpalvelun avajaisten yhteydessä. Pyöräkeskuksen ydintoimintaan kuuluvat pyörän kunnossapitoon liittyvät käytännön neuvot ja pienimuotoiset pikahuollot. Henkilökunta auttaa ja neuvoo myös kaupunkipyörien käyttöönotossa sekä muissa pyöräilyasioissa reittivalinnoista liikennesääntöjen kertaamiseen. Pyöräkeskus on luonteeltaan yleisen ilmoitustaulun kaltainen ja niin pyöräilyväen kuin muun kansan kohtaamispaikka. Keskuksella voi itse huoltaa pyöränsä neuvovan mekaanikon opastuksella. Yksi Pyöräkeskuksen pääfunktioita onkin tarjota kaupunkilaisille tilat, työkalut ja opastus polkupyörien huoltoon - näin kannustetaan myös omatoimisuuteen ja uusien taitojen opetteluun. Metrosuutarilta Kampin keskuksesta voi lainata pyörän perushuoltoon liittyviä työkaluja myös Pyöräkeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Suutari on auki mape 7?21, la 10?18 sekä su 12?18. Pyöräilyaiheisten tapahtumien järjestäminen on pyöräkeskuksen konttiympäristössä maksutonta. Tapahtuman järjestäjälle voidaan keskuksen puolesta tarjota äänentoistolaitteet, sähköt ja kaksi konttia, joista toinen toimii lavana. Konttien ympäristössä järjestettäville tapahtumille ei tarvita erillisiä tapahtumalupia. Pyöräkeskukseen voi ottaa yhteyttä soittamalla numeroon 040 081 7082 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@pyorakeskus.info. Pyöräkeskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.pyorakeskus.info. Pyöräkeskus on toteutettu Helsingin kaupungin ja yksityisten yrittäjien yhteistyönä. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL vastaa keskuksen ylläpidosta yhteistyössä Velobia Bike Companyn kanssa. Keskus on yksi Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämiseen lukeutuvista hankkeista.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 6 Päivyri Viikon mietelause: Parhaallakin terveydellä on rajansa: sairaus on aina lähinaapuri. Aiskhylos (525-456 eKr.) Nimipäivät: Viikko 19 Ma 9.5. n Eurooppa-päivä. Timo, Timi Ti 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki Ke 11.5. Osmo To 12.5. n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Lotta Pe 13.5. Kukka, Floora La 14.5. Tuula Su 15.5. Helluntaipäivä. n Kaatuneitten muistopäivä. Sonja, Sofia, Sohvi Viikko 20 Ma 16.5. Essi, Ester, Esteri Ti 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili Ke 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki To 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia Pe 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli La 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin Su 22.5. Hemmo, Hemminki Helsingin Luther-kirkon taideinstallaatio ilkivallan kohteena ??Kampintorille avattu taideinstallaatio on joutunut ilkivallan kohteeksi vappuyönä. Installaatio kuvaa jätelavalla lojuvaa alttariristiä, joka liittyy Helsingin Luther-kirkon uudelleenavaamiseen 14.5. Yön aikana teoksen puuristi oli katkaistu ja siihen kuuluvia suojalevyjä oli rikottu. ? Ilkivalta tavallaan kertaa sitä tragediaa, jota installaatio kuvaa. Vuonna 1994 kirkon sisustus purettiin ravintolan tieltä ja alttariristi päätyi jätelavalle, kertoo Luther-kirkon vastaava teologi Martti Haverinen. Tuolloin ohikulkija huomasi kirkon alttariristin jätelavalla ja poimi sen sieltä turvaan luvan saatuaan. Turkulaiseen kellarikomeroon yli kahdeksi vuosikymmeneksi päätynyt alttariristi kannetaan takaisin Helsinkiin. Viimeisen etapin Meilahden kirkolta Luther-kirkon Tupareihin risti kannetaan lauantaina 14.5 kello 18 alkaen. ? Ilkivallan jäljet tullaan korjaamaan installaatiosta mahdollisimman pian, koska sen on tarkoitus olla paikallaan vielä kaksi viikkoa avajaisviikonloppuun asti, toteaa Martti Haverinen. Kampintorilla oleva taideinstallaatio on taiteen maisteriopiskelijoiden Karoliina Heikkisen ja Daniela Weintraubin suunnittelema ja toteuttama. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) raken- nutti Helsingin Luther-kirkon vuonna 1894. Yhdistys luopui kirkosta ja sen yhteydessä olevista tiloista 1989, minkä jälkeen siellä toimi lukuisia ravintoloita ja yökerhoja. Sley on remontoinut kirkkoa lokakuusta alkaen ja se siunataan takaisin käyttöön avajaismessussa helluntaina 15.5. Sley on evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jolla on toimintaa Suomen lisäksi 12 eri maassa. Kuvat: Silja-Kaisa Pöyliö Vegaaninen kahvila luo hyvinvointikeitaan ??Helsinkiin rakennetaan hyvinvointikeidasta, jossa yhdistyvät mm. vegaaninen kahvila, joogastudio ja raakakakkutehdas. Projektia vetää hyvinvointialan yritys GreenStreet Oy, joka hakee projektilleen parhaillaan rahoitusta Mesenaatti. me-joukkorahoituspalvelun kautta. Tavoitteena on kerätä kesäkuun alkuun mennessä 34 000 euroa uusien tilojen ja hyvinvointikeitaan pystyttämiseksi. GreenStreet Oy on tehnyt töitä raakakakkujen parissa jo usean vuoden ajan. Idea helsinkiläisestä hyvinvointikeitaasta lähti alun perin uusien tilojen tarpeesta. Samalla nousi ajatus paikasta, jossa jokainen voi panostaa hyvinvointiinsa saman katon alla ja nauttia vegaanista ruokaa. ? Rakennamme tilan, joka keskittyy kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Täysin vegaanisen kahvilan lisäksi uusissa tiloissa tulee toimimaan muun muassa joogastudio sekä tulemme järjestämään siellä aktiivisesti hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Jokainen voi siis tulla kahville, joogaamaan, kuuntelemaan inspiroivia tarinoita tai kokeilemaan esimerkiksi raakakakkujen tekoa, sanoo GreenStreetin perustaja Johannes Laine. Hankkeelle haetaan rahoitusta Mesenaatti.me-palvelun kautta, jossa tavoitteena on kerätä 34 000 euroa. Hanke toteutuu, jos GreenStreet saa kerättyä vähintään 22 000 euroa. Raha tullaan käyttämään uusiin tiloihin, pintaremonttiin ja uusiin kahvilalaitteisiin. ? Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Näin mekin voimme palvella heitä parhaiten, jatkaa Laine. Vegaaninen sopii kaikille Vegaaninen ruokavalio on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi puhutuimmaksi ruokailmiöksi. Vegaanihaasteiden ja flexitarianismin myötä yhä useampi on tutustunut vegaaniseen ruokavalioon ja todennut sen monipuolisuuden. ? Vegaaninen ruokavalio sopii jokaiselle. Usein se on eettinen ja ekologinen valinta, mutta enää sen ei tarvitse tarkoittaa kompromisseja ruoan tai sen maun suhteen. Haluamme tarjota jokaiselle jotakin; aamupalaa, lounasta, raakaherkkuja, smoothieita ja esimerkiksi suolaisia välipaloja. Kaikki tuotteemme tulevat olemaan vegaanisia ja gluteenittomia ilman valkoista sokeria. Terveellisten vaihtoehtojen menekki kasvaakin koko ajan. ? Raakakakkuja kysytään jatkuvasti enemmän. Toimintamme kasvaa ja kysyntää laajenee Suomessa. Tämän vuoden tavoitteenamme on toimittaa 100 000 raakakakkupalaa ympäri maan, jatkaa Laine. Tykkää meistä Facebookissa Helsinki New on muodin uusi näyttöpaikka Helsinki New Fashion Showcase esittelee suomalaisten muotiosaamista niin ammattilaisille kuin laajalle yleisöllekin ??Haluatko katsella materiaalien ja tyylien uusia tuulia? Kiinnostaako omaperäinen luovuus? Tekeekö mieli saada jotakin suomalaisen suunnittelijan käsistä lähtenyttä? Se onnistuu muotitapahtumien viikolla, 20.?29. toukokuuta 2016. Helsinki New - Fashion Showcase on vuosittain toistuva, kansainvälinen tapahtuma, joka pyrkii kehittämään ja kasvattamaan alan liiketoimintaa. Viikon varrella pyörii ammattilaisohjelman ohella kaikille avointa ohjelmaa, kuten Marimekon näytökset Espan puistossa ja suomalaisten suunnittelijoiden muotia myyvä popup-kauppa, Helsinki New shop (Uudenmaankatu 4?6, sisäpiha).   Pääsylipulla kuka vain voi osallistua ammattilais- ohjelmaan: Aallon muotiseminaari, opiskelijoiden kevätnäytös ja Kaapelitehtaan tekstiilinäyttely. Muotiviikolla jatkuu, jo huhtikuussa avautunut, Daniel Palillon näyttely Designmuseossa. Suomalainen Palillo käsittelee taiteessaan muodin ja yhteiskunnan ilmiöitä. Omaperäistä Suomesta Martta Louekari ja Miia Koski tuottavat muotiviikon Helsinkiin. Heidän yrityksensä, Juni Communications & Production, kansainvälistää luovia aloja. ? Jo nyt nuoret suomalaissuunnittelijat menestyvät taiteellisesti kovatasoisissa kilpailuissa maailmalla. He menestyvät omaperäisyytensä ansiosta. Suomalainen muoti on entistä tunnetumpaa ja samalla muotialan liiketoiminnan pitäisi päästä kasvamaan. Muotiala vaatii monenlaisten liiketoimintamallien kehittämistä ja kansainvälisten verkostojen rakentamista, Louekari sanoo. Suomalaiset muotibrändit ovat jo ponnistaneet maail- malle. Minna Parikkaa voi ostaa maailmalla isoissa tavarataloissa. Samuji avasi vastikään uuden liikkeen Helsingissä ja brändin jälleenmyynti Aasiassa on lisääntynyt. Pariisiin asettuneen Tuomas Merikosken brändin, Aalto International, jälleenmyyjien lista on Louekarin mukaan erinomaisen kattava. Hanna Riiheläisen ja Emilia Hernesniemen R/H on yksi kiinnostava nimi, ja heidän laillaan moni myy verkkokaupastaan tuotteita maailmalle. Perinteisistä muotiyrityksistä Turo on uudistunut, samoin R-Collection. Pitkän linjan brändeistä Marimekon ja Vuokon suunnittelijoiden kädenjäljessä näkyy omaperäisyys. Jos suomalainen muoti olisi tarina, se kulkisi omaperäisenä ? kerrottiinpa siitä ajallisesti pitkä tai lyhyt tarina. Kansainväliset muotiammattilaiset Helsinkiin Helsinki New - Fashion Showcase tuo kaupunkiin muotialan suomalaiset ja kansainväliset toimijat,  nelisenkymmentä muotiammattilaista. On sisäänostajia Japanista, Ranskasta, Tanskasta ja  New Yorkista. On suunnittelijoita ja alan muita toimijoita. Lisäksi toimittajia tulee kansainvälisistä lehdistä kuten Elle, Vogue, Le Monde ja Die Zeit. Kun Koski ja Louekari ovat aiempina vuosina tuoneet muotialan ihmisiä Helsinkiin, Aallon koulutus, suomalaisten suunnittelijoiden omaleimainen osaaminen ja toukokuinen Helsinki tekevät vaikutuksen ulkomaalaisiin. ? Suomalaiset ajattelevat usein, että on pimeää, kylmää tai harmaata. Kuitenkin kaupunki on kaunis, on erinomaisia ravintoloita ja paljon kiinnostava, mikä tekee ulkomaalaisiin vaikutuksen, Koski sanoo. Helsinki Newn kumppaneita ovat American Express, Knowit, Marimekko, Miltton ja TRE sekä Aalto-yliopisto, Designmuseo, Helsingin kaupunki ja ulkoministeriö.
• Viikot 19-20 ? Nro 9 7 Original Sokos Hotel Presidentti uudistuu Paola Suhonen ryhtyi hotellisuunnittelijaksi Jatkoa sivulta 3 ??? Tarinallista ja tunnelmallista hotellia, jossa suomalaisuus yhdistyy eksotiikkaan, ei meiltä vielä löydy. Designhotelleja ja boutiquehotelleja on maailma täynnä. Suomalainen muotoilu taas näkyy monissa hotelleissa osana sisustussuunnittelua. Me halusimme luoda kokonaisuuden, jossa suomalaisuuden tunnelma ja tarina täyttävät hotellin, Paola Suhonen kertoo. Hotellin huonekerroksiin tulee viisi erilaista teemamaailmaa. Juhannus, talvimyrsky, hiljaisuus, satumetsä ja sisu nousevat esiin erilaisilla, yllättävillä tavoilla. ? Suunnittelin Presidenttiin laajan tunnelmavalikoiman, koska hotellin täytyy olla kiinnostava yhtä lailla Juhannushuone. kaiken nähneelle businessmatkailijalle, Suomessa vierailevalle turistille kuin kotimaiselle vapaa-ajanmatkustajallekin, valottaa Suhonen suunnittelun lähtökohtia. ? Eri tunnelmien myötä jokaisen vierailun voi myös kokea eri tavalla. Sisustuksessa nyt vallalla olevat käsityöläisyyden ja aitouden trendit tulevat näkymään vahvasti Presidentin uudessa ilmeessä. Hotellihuoneista löytyy ainoastaan Original Sokos Hotel Presidenttiä varten suunniteltuja sisustusesineitä, kuten käsintuftattuja ryijyjä ja teemoja varioivia tapetteja. Myös yleisiin tiloihin, kuten hotelliaulaan, tuodaan uniikkia designia. ? Tämän päivän hotellin tulee tarjota vierailleen väkeviä kokemuksia ja elämyksiä sekä palvelun että fyysisten puitteiden kautta. Meidän tavoitteenamme on luoda vahvoja muistijälkiä jättävä hotelli, josta voi tulla jopa matkakohde itsessään, sanoo Original Sokos Hotel Presidentin hotellinjohtaja Hannele Laurila. ? Paola Suhosen luovalla panoksella ja KOKO3:n rautaisella sisustussuunnittelun ammattitaidolla uskomme pääsevämme tavoitteeseen. Hotellin uusi, loppusyksystä 2016 avautuva sisääntulokerros johdattaa vieraat tarinoiden maailmaan. Aulassa leikitellään raakapuun ja kuparin yhdistelmillä ja keskelle avautuu kokouskerrokseen johtava catwalk. Hotellin omaa historiaa kunnioitetaan uudistuksessa. Kokouskerroksessa vaikuttavatkin suomalaiset presidentit, talon aika- Helsingin Uimastadion aukesi äitienpäivänä ??Helsingin Uimastadionin maauimalan avautuminen on ollut jokavuotinen merkki kesäkauden alkamisesta, ja sunnuntai 8. toukokuuta oli tänä vuonna kaksinkertainen juhlapäivä. Silloin maauimala avasi porttinsa yleisölle aamulla kello 9.00, ja samaisena päivänä juhlittiin myös äitienpäivää. Jo viime kesältä tutut Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki, asustavat yhä Uimastadikan alueella, joten tänäkin kesänä maauimalan alueella voi toivottavasti bongata kanahaukkaperheen poikasineen. Uimastadion on avoinna maanantaista lauantai- hin kello 6.30?20.00 ja sunnuntaisin kello 9.00?20.00. Kassa suljetaan klo 20, uintiaika päättyy klo 20.30 ja peseytymisaika klo 20.45. Alueelta on poistuttava klo 21.00. Helsingin toinen maauimala, Kumpulan maauimala, aukeaa lauantaina 28. toukokuuta, jolloin vietetään myös Kumpulan Kyläjuhlia. Kyläjuhlien aikana Kumpula täyttyy lukuisista tapahtumista. Esimerkiksi Kumpula-juoksun lähtö- ja maalialue on maauimalan parkkipaikalla, joten avajaispäivänä 28.5. alueelle saapumista suositellaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenneväliHelsingin Uimastadionin maauimala. Kuva: Helsingin kaupungin liikuntavirasto. nein. Talvimyrskyhuone. naan avannut Urho Kekkonen kärkenä. Noin 2,5 vuotta kestävässä peruskorjauksessa uudis- tetaan kaikkien 494 hotellihuoneen lisäksi kerroskäytävät, aula- ja kokoustilat, auditorio sekä ruokaravin- tola. Muutostyöt tehdään vaiheittain ja hotelli toimii muutostöiden aikana normaalisti. Perheentuki-sivusto palvelee helsinkiläisiä lapsiperheitä ??Helsinkiläisille lapsiperheille suunnattu Perheentuki-sivusto on avattu osoitteessa www.hel.fi/perheentuki. Sähköisestä palvelusta lapsiperhe löytää yhden osoitteen alta tietoa odotuksesta, synnytyksestä, lapsen eri kehitysvaiheista sekä lapsiperheiden palveluista. Yhdessä asiantuntijoiden ja vanhempien kanssa kehitetty sähköinen palvelu tarjoaa lapsiperheiden kaipaamaa tietoa, tukea ja linkkejä. Tarkoitus on palvella helsinkiläisiä lapsiperheitä heille itselleen sopivalla tavalla ja monipuolisella sisällöllä, kuten animaatioilla ja videoilla. Perheentuki-palvelussa sisältö on jaoteltu lapsen ikäkausien mukaan. Näin ollen palvelu kattaa lapsiperheitä askarruttavat kysymykset aina odotuksesta ja synnytyksestä alle kouluikäisiin saakka. Seuraavaksi sivustolle lisätään myös kouluikäisten ja nuorten elämään liittyviä sisältöjä. Toive sähköisten palveluiden lisäämisestä on tullut nimenomaan helsinkiläisiltä lapsiperheiltä. Perheentuki-palvelua on kehittänyt Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yhdessä varhaiskasvatusviraston kanssa. Myös esimerkiksi opetusvirasto ja nuorisoasiainkeskus ovat tulossa mukaan. Toistaiseksi Perheentuki palvelee suomeksi, mutta sivustosta avataan pian myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Puheenvuoro Kultaiset ruusut ??Suomalaisen tv-viihteen läpimurto viitisenkymmentä vuotta sitten liittyy hauskalla tavalla äitienpäivään. No, miten niin? Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan Olavinlinnassa toteuttama Lumilinna voitti arvostetun Montreux`n Kultaisen ruusun 1965. Legendaariset viihdeohjelmat olivat tämän VEK-kolmikon leipälaji josta pääsin nauttimaan samoihin aikoihin Yleisradion tv-esiintyjäkoulussa. Lumilinna toi suomalaisen tv-viihteen maailman tietoisuuteen. Ruusu ojennetaan äitienpäivänä tuhansille äideille kiitoksen ja arvostuksen merkkinä. Montreux`n kultainen ruusu ei ole aivan viaton, se nimittäin on riistetty äideiltä viihdeohjelman palkinnoksi vuonna 1961. Mutta on vielä Montreux`n ruusuakin vanhempi kultainen ruusu. Kun paavi Leo IX (1149-1154) innostui jakamaan suosiota naisille, hän valitsi paaston puolivälin naisten suosimisen päiväksi. Paavi päätti jakaa puolipaastosunnuntaina kultaisen ruusun valitsemalleen naiselle. Ruusu on suosiollisuuden, arvostuksen ja kiitollisuuden tunnusmerkki. Paavin käynnistämä tapa levisi maailmamme ja puolipaastosunnuntaista tuli äitienpäivä (Mothering Sunday). Nämä suosion ruusut tekevät yhä hyvin kauppansa. Loviisan kirkossa kannoin puolipaastosunnuntaina alttarille aina keltaisen ruusun ja ojensin sen messun päätyttyä kirkon ovella suosiollisesti yhdelle seurakuntalaiselle. Kerran olin todistamassa Kairossa anglikaanisessa jumalanpalveluksessa tätä naisten ruusujuhlaa. Messun aikana äidit ja naiset kukitettiin ja halattiin, poskisuudelmat vaihdettiin. Näin Monteux`n nappaama ruusuperinne löytyi islamilaisen Egyptin kainalosta. Suomessa tunnetaan paremmin toukokuun toisena sunnuntaina vietettävä äitienpäivä - ruususunnuntain vakava kilpailija. Mehän olemme tottuneet kantamaan ruusumme tärisevän aamukahvitarjottimen kanssa äidin sängyn viereen. Tai sitten laskemme ruusun äidin ja isoäidin haudalle. Tätä ruusuperinnettä olemme viljelleet lähes sata vuotta. Vaikka äitienpäivä tuntuu niin kovin omalta, ei tämäkään äitienpäivä ole suomalaista keksintöä. Amerikkalainen Ann Jarvis niminen nuori nainen ehdotti papilleen etteikö voitaisi hänen menettämänsä oman äidin muistoksi ryhtyä muistamaan kaikkia äitejä yhteisesti. Pappi innostui ja kirkko ryhtyi järjestämään (1912) äitienpäi- Veli-Matti Hynninen väjuhlia. Idea oli niin hyvä, että Yhdysvaltain kongressi päätti tehdä toukokuun kahdeksannesta päivästä ´yleisen äitienpäivän. Amerikasta äitienpäivä levisi nopeasti Sveitsiin (1917) ja Norjaan (1918). Ruotsia nopeammin ryhdyttiin myös Suomessa (vuosina1918 ja 1919) viettämään äitijuhlia. Kansakoulunopettajat koulutettiin seminaareissaan papiston avuksi juhlamestareiksi. Kohta joka kylällä oli omat äitienpäiväjuhlansa. Siihen aikaan kun naispappeudesta ei vielä ollut puhettakaan, eräs rovasti innostui saarnassaan niin kehumaan äitejä että hypähti saarnatuolissaan ainakin puoli metriä korkealle. Rovasti hyppäsi ja huudahti: ?Me Äidit!? Kultainen, keltainen tai punainen - äiti on ruusunsa ansainnut. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• Nro 9 ? Viikot 19-20 8 Garden Helsinki -hankkeelle esitetään aluetta Nordenskiöldinkadulta ??Kiinteistövirasto esittää alueen varaamista Garden Helsinki -hankkeelle Nordenskiöldinkadun varrelta. Hankkeen toteutuessa vanhan jäähallin ympäristöön rakentuu kokonaisuus, jossa on kahden monitoimiareenan lisäksi muun muassa hotelli, asuntoja ja maanalaisia liike- ja palvelutiloja. Varattava alue sijaitsee nykyisen Helsingin Jäähallin ympäristössä Nordenskiöldinkadun varrel- la. Alue on määrä varata Projekti GH Oy:lle vuoden 2018 loppuun saakka hankkeen toteutusedellytysten selvittämistä, arkkitehtuurikilpailua ja asemakaavoitusta varten. Hankkeen toisena vaihtoehtona on ollut sijoittuminen Olympiastadionin eteläpuolelle Mäntymäkeen. Kiinteistölautakunta käsittelee alueen määräaikaista varausta kokouksessaan tiistaina 3.5. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginhallitus. Hankkeen varsinaisesta toteutumisesta päätetään selvitysvaiheen jälkeen. Kaksi monitoimiareenaa ja asumista Garden Helsinki -hanke sisältää suunnitelmien mukaan kahden monitoimi-areenan lisäksi urheilun harjoitushallin, hotellin, toimistoja ja asuntoja sekä maanalaisia liike- ja palvelutiloja. Lisäksi areenan yhteyteen tulisi maanalainen 1000 paikan pysäköintilaitos. Monitoimiareena palvelisi HIFK:n jääkiekko-joukkueen kotikenttänä. Kerrosalaa hankkeen laatimissa viitesuunnitelmissa on yhteensä 175  000 kerrosneliömetriä. Varauksen tekemisen jälkeen hankkeen jatkosuunnittelu ja toteutusedellytysten selvittäminen tehdään yhteistyössä kaupun- Helsinki Garden havainnekuva. Nordenskiöldinkadun Helsinki Garden loisi Helsinkiin urbaanin näkymä gin sekä ympäröivien kiinteistöjen omistajien ja toimijoiden kanssa. Hankkeesta järjestetään arkkitehtuurikutsukilpailu sen kaupunkitilaan sovittamiseksi. Asemakaavoitus etenee kau- Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla ??Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta nyt myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten päästöt ovat selvässä laskussa. Lämpöpumput vähensivät kaukolämmön päästöjä HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Tämä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä lämpöpumpuilla tuotettiin entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni. ? Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa. Vantaan jätevoimala vähen- tää aiempaan verrattuna merkittävästi päästöjä, ja nyt lämpöpumput on otettu käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Sähkön päästöt laskeneet, liikenteessä parannettavaa Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna 2015 enää 13 prosenttia, kun ne vuonna 2007 olivat peräti 25 prosenttia. Tällä hetkellä liikenteen osuus kokonaispäästöistä on 27 prosenttia. ? Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo. Päästöjä edelleen vähennettävä ? Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo Inkinen. ? Jatkossa erityisesti rakennusten lämmityksen päästöihin tulee kiinnittää huomiota. Tarvitaan myös lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990?2014 sekä ennakkotieto 2015 punkisuunnitteluviraston ja Projekti GH Oy:n kumppanuuskaavoituksena. Samassa yhteydessä selvitetään vanhan jäähallin suojelukysymys, purkaminen tai integroiminen Garden Hel- Kauppakes uudistunee Henkilökuntaa ma ??Viime syksynä kolmivuotisesta remontista valmistunut kauppakeskus Forum uudistaa ilmettään. Ilmeuudistuksella halutaan tuoda esiin uudistuneen kauppakeskuksen omaa ääntä sekä persoonaa, ja ilmeen avainsanoina ovatkin yhdessäolo, iloisuus, kaupunkilaisuus ja yllättävyys. Uudistus saa alkunsa kevätkampanjasta, jossa kauppakeskuksen henkilökunta esittelee kevään ja kesän tarjontaa. Yli 30 vuotta Helsingin keskustassa toiminut kauppakeskus Forum valmistui syksyllä 2015 mittavasta remontista. Uudistuneiden tilojen myötä myös kauppakeskuksen brändi-ilme saa päivityksen. Keväällä 2016 lanseerattavan uuden ilmeen kiteyttää slogan Anna uuden yllättää.  Osa-
• Viikot 19-20 ? Nro 9 9 Helsingin liito-oravakanta tihentynyt ja levittäytynyt itään ??Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaaman selvityksen mukaan liitooravakanta on vahvistunut ja levittäytynyt itään päin Helsingissä. Selvitystä laatii Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Inventointi perustuu liito-oravan elinpiirillään suosimien puiden tyvelle kertyviin papanoihin. Edellinen inventointi tehtiin kaksi vuotta sitten. Selvityksessä on käyty läpi noin 60 liito-oravalle sopivaa metsäkuviota. Omien maastohavaintojen lisäksi tutkijat ovat saaneet käyttöönsä muiden luontokartoittajien ja asukkaiden havaintoja. Kaikki yleisöltä saadut havainnot on varmistettu maastossa. Länsi-Helsingissä kanta on tihentynyt Tali-Munkkivuori-Meilahti -alueella ja etenkin Keskuspuistossa, än. sinki -hankkeeseen. Hankkeen toteutuessa tonttien ja vanhan jäähallin luovuttamisesta hankkeen käyttöön päätetään erikseen. Hankkeelle kaavoitettavat tontit kaupun- ki luovuttaa ensisijaisesti myymällä käyvästä arvosta. Myynti- tai vuokrausperusteet vahvistaa aikanaan kaupunginvaltuusto. skus Forum yllättää ella ilmeellään alleina ja uudistettu logo na uudistusta Forumin tuttu värikäs logo saa rinnalleen messinkisen, valkoisen ja mustan logon, ja ilmettä täydentää kauppakeskuksen arkkitehtuurista inspiraation saaneet elementit, kuten raikas marmoripinta ja messinki. ? Uudistunut kauppakeskus ansaitsee mielestämme uuden, päivitetyn ilmeen. Haluamme viestiä uuden ilmeen myötä vahvemmin meille tärkeitä arvoja, kuten yhdessäoloa, iloisuutta ja kaupunkilaisuutta ripauksella yllätyksellisyyttä, kertoo kauppakeskusjohtaja Lars Eklundh. Forumin liikkeiden henkilökunta on tärkeässä osassa uudistusta ? siksi he toimivat uuden ilmeen mainoskasvoina. Kevätkampanjassa Forumin Stadiumissa työskentelevä Emmi ja Glitterissä työskentelevä Kristina pääsivät astumaan mainosmallin saappaisiin. Malleille kampanja tarjosi mahdollisuuden toteuttaa pitkäaikainen unelma. ? Tuntui upealta pääs- tä kampanjaan mukaan! Forum edustaa minulle hyvää fiilistä, hyviä työkavereita ja mukavia shoppailukokemuksia. Vasta kuvausten jälkeen sitä ymmärsi, kuinka iso juttu tästä tulikaan. Tämä on myöskin minulle henkilökohtaisesti iso saavutus, sillä mallin työn kokeileminen on ollut minulle jo lapsuudesta asti unelmana, kertoo Kristina, toinen kampanjan mainoskasvoista. Kevätkampanjan mainoskuvat otti kansainvälisestikin tunnettu suomalainen muotikuvaaja Elina Simonen ja ne stailattiin Forumista löytyvillä tuotteilla. Stailauksesta vastasi pitkän uran Suomessa luonut Salli Raeste.  jossa asuttujen liito-oravaalueiden määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Vain kahden vuonna 2014 asutun esiintymän todettiin nyt olevan autiona. Myös liito-oravalle vaikeasti saavutettavassa Lehtisaaressa on uudisasutus. Itäisimmät, toisistaan melko erilliset esiintymät ovat Pihlajamäen Aarnikanmäellä, Malmin Sepänmäellä, Veräjämäen Pikkukoskella ja Kumpulan maauimalan alueella. Selvitysalueen itärajalta, Kivinokasta Kivikkoon ulottuvalta metsäselänteeltä liito-oravaa ei löydetty. Pääkaupunkiseudun kaupunkimetsät ovat osoittautuneet liito-oravalle hyvin sopivaksi ympäristöksi. Pesinnät onnistuvat ilmeisesti keskimäärin hyvin, koska laji on onnistunut levittäytymään uusille alueille Helsingin metsissä on paljon haapoja, joiden tikankoloja liito-oravat mielellään käyttävät. Pesäpuiden juurelle kertyy runsaasti keltaisia papanoita. Kuva: Sanna Elijoki / Helsingin kaupungin ympäristökeskus. kaupunkiympäristön vaaroista huolimatta. Liito-oravan kyky ylittää valtaväyliä ja sopeutua puistomaisiin- kin ympäristöihin on ollut yllättävän hyvä, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristökeskuksesta. Kari Aihisen ja Paul Hickmanin uudesta ravintolasta Roster Helsinki ??Helsingin Kauppatorin laidan paraatipaikalle kesäkuussa avautuva Roster Helsinki on kahden arvostetun ravintoloitsijan kunnianhimoinen hanke Helsingin vanhan keskustan elävöittämiseksi. Kari Aihinen ja Paul Hickman rakentavat Torikortteleihin itsensä näköistä ja oloista ravintolaa, jonka ruoka ja palvelukonsepti edustavat uudenlaista ravintolaajattelua. Ravintolan nimi viittaa Aihisen ja Hickmanin tuekseen rakentamaan ammattilaiskokoonpanoon, eli rosteriin. Helsingin arvokkaimpiin kuuluva liikepaikka asettaa ravintolalle kovat odotukset, mutta ravintoloisijoina aloittavat Aihinen ja Hickman uskovat löytäneensä yhtälön, jolla erottautua kaupungin muista uutuusravintoloista. Roster Helsingin konsepti selkeä: rentoa, selkeää ja laadukasta. Ruokalistan rakenne on yksinkertainen ja sen erikoisuutena on makujen ja annosten välinen tasa-arvo. ? Listaa miettiessämme jäimme miettimään perinteisen alku-, pää- ja jälkiruokajaottelun merkitystä. Sehän on suoranaisesti alkuruokia syrjivää, joten otimme rohkean askeleen ja päätimme tehdä moisesta lopun. Roster Helsingin annokset ovat tasa-arvoisia, oli kyse sitten lihasta, kalasta, kasviksista tai jälkiruoista. Niitä sitten nautitaan sen mukaan, mitä itse kukin jaksaa ja hyvältä tuntuu, perustelee Kari Aihinen uuden ravintolan linjausta ja lisää, että keittiön lähtökohta on parhaista raaka-aineista intohimolla valmistettu ruoka, joka sopii niin kokeilunhaluun, pikkunälkään kuin pitkään illalliseenkin. Roster Helsingin kantavaa teemaa ei ole sidottu mihinkään maahan, vuodenaikaan tai sesonkiin. Peruslista vaihtuu pari-kolme kertaa vuodessa, mutta Aihinen ja Hickman tulevat sen lisäksi tarjoamaan viikoittain valmiita annoskokonaisuuksia, joissa yhdistyvät päivän parhaat maut. Kari Aihisen ja Paul Hickmanin uudesta ravintolasta Roster Helsinki. Kuva: Juuso Syrjä. ? Me tulemme elämään hetkessä ja ajan hengessä. Kun Hickman vetää kaapistaan esille vielä parhaat pullot, on kokonaisuus varmasti kaikille sopiva. Me pidämme henkilökohtaisesti huolta siitä, että meille on helppo tulla ja viihtyä. Eikä se jää pukeutumisesta, ajasta tai lompakostakaan kiinni, lupaa myös ravintola Savoyn keittiöstä vastaava Kari Aihinen. Mutkatonta palvelua ja Suomen laajin laseittain tarjoiltavien viinien valikoima Roster Helsingin tiimi uskoo Aihisen ruokien ohella erottautuvansa erinomaisella palvelulla. Siitä vastaa Royal Ravintoloiden ravintoloitsijatallissa aloittava, arvostetussa Pro-gaalassa vuoden 2016 ravintolapäällikkö-hovimestari-sommelier -palkinnolla palkittu Paul Hickman. Tuekseen hän on rekrytoimassa voittavaa kokoonpanoa erinomaisiksi tietämistään palvelu-alan ammattilaisista. ? Palvelun osuus ravintolaelämyksessä kasvaa jatkuvasti ja hyvä tunnelma voi nykyisin olla jopa ruo- kaa tärkeämpi nimittäjä. Aihisen kaltaisen mestarin vastatessa ruokapuolesta jää minulle mieluisa haaste voittavan tunnelman ylläpitämisessä, innostuu Paul Hickman ja lisää, että haastaa itsensä myös rekrytoimalla asiakaspalvelijoiden rosteriinsa itselleen uusia kollegoita: ? Meille tulee joukkueellinen sellaisia mestareita, joiden kanssa olen aina halunnut tehdä yhteistyötä. Mutkattomuutta Roster Helsingissä edustaa myös Hickmanin uran laajin laseittain tarjoiltavien viinien valikoima: ? Eihän kukaan viiniä pullosta juo, joten meillä saa puolia noin 200 viinin listaltamme laseittain tai karahveittain. Laitamme myös niiden mittayksikköjä uusiksi. Meillä ne ovat 12,5 cl, 25 cl, 50 cl ja koko pullo 75 cl. Näin ei tarvitse aina nauttia koko pulloa ja tarjolla on myös arvoviinejä laseittain. Viinirosteriimme tulee myös kiinteä eurokatteinen hinnoittelu, joten niitä on kaikin puolin mukava nauttia, lupaa Paul Hickman. Asiakaspaikkoja kaksikerroksisessa Roster Helsingissä tulee olemaan 300. Näistä 200 ruokailijoille, 60 baariin ja 40 terassille. Sisustuksesta löytyy niin tyylikästä designia, looseja, avokeittiö, baaritiski ja intiimejä nurkkauksia. ? Kahden ravintolasalin lisäksi Rosterista löytyy myös ääni- ja näköeristetty takahuone ?Omertà?, jonka seurueet voivat varata yksityistilaisuuksiinsa. Siellä vallitsee nimensä mukaisesti oma rauha ja tilaan on myös oma sisäänkäyntinsä, jatkaa Hickman. Muodollisuudet narikkaan Roster Helsingin keittiöpäällikkö Kari Aihinen vastaa jatkossakin ravintola Savoyn keittiöstä. Ruoasta ei tingitä kummassakaan, mutta ravintoloiden tunnelmissa voi Aihisen mielestä havaita pieniä eroavaisuuksia: ? Rosterissa muodollisuudet jätetään narikkaan. Salaisessa takahuoneessa porukat voivat myös halutessaan luukuttaa nupit kaakossa vaikka Metallicaa läpi aterian ilman, että muut vieraat häiriintyvät. Miksikö joku haluaisi tehdä niin? Koska se on mahdollista ja itse asiassa toisinaan myös todella rentouttavaa!
• Nro 9 ? Viikot 19-20 10 Risto Kolanen Kulttuurikierros vapun alla ??Koreografi ja tanssija Liisa Pentti viettää 30-vuotisjuhlavuottaan Suvilahden Tiivistämössä 5.?14.5.2016, Sörkan ja Kalasataman välissä. Hän järjestää katselmuksen suomalaisen tanssin 1980-lukuun. Hänen tanssiryhmänsä haluaa avata postmodernin tanssin ja uuden tanssin tekijöiden ajattelua nykypäivään peilaten. Esimakua saimme MadHousessa, jonne Pentti oli uudelleen järjestänyt vanhan koreografiansa ?La Folia Melancolia?, Kuolleiden hulluus vuodelta 1993. Se pohjautui Hitlerin puolustusministerin Albert Speerin muistelmiin ja pohdintaan ihmisen ristiriitaisesta kyvystä selviytyä. Pentin ja Katariina Vähäkallion esitys näyttää naisen tavan kokea sodan perintöä. Hitailla ja toistetuilla liikkeillä he näyttävät maiseman raunioiden keskellä. Tanssijan mielestä silloinen aihe on uudelleen ajankohtainen maailmassa. Hullut naiset vapautuvat Tanssiteatteri Tsuumi järjesti Valssaamofestin vapun alla Kaapelilla. Sen ensimmäinen osa oli Cilla Backin ohjaama ?Tarantata? Minimi-tanssiryhmälle. Se pohjautuu Etelä-Italiassa tunnettuun tarantella-tanssiin ja tarinoihin elämässään ääritilanteeseen ajautuneista naisista. Myytiin mukaan Tarantula-hämähäkin pistoksen saaneen naisen elämä muuttuu täysin. Hänestä tulee vieras, ?tarantata?. Mystinen voima ohjaa hänen tahtoaan ja kehoaan. Tarantella-tanssi tamburiinin tahdissa on ainoa parantava hoito. Kolme naishahmoa tarjoilee yleisölle Apulian alueen leivästä, pucciasta, joka on todella hyvää. Naiset kertovat uusissa roolihahmoissaan tarinoita ?tarantoitumisestaan?. Rakkaus, yksinäisyys, seksuaalisuus, sairaus, vanhuus ja kuoleman saavat kukin käsittelynsä. Aineksia kertomuksiin tarjoavat italialainen runoilija Alda Merini, meksikolainen kuvataiteilija Frida Kalho sekä ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf. Koimme visuaalisesti kauniin esityksen, jossa nainen sai kyläyhteisön tukemana ?tulla hulluksi? ja vapautua takaisin elämään. Yksinjätetyn mielentila ? Yksinjätetty ottaa kaiken. (?) Tavoitteemme ei ole shokeerata, mutta kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ei ole mahdollista. Elämme jännittynyttä aikaa, toivo rauhasta elää kakofonian keskellä. Tuomo Railon ?Omnipotens? on kevään yksi tärkeimmistä tanssiteoksista. Kyse on myös mietiskelevä essee ihmisyydestä, jonka taitelija on kirjoittanut, sisäistänyt ja lausuu hyvin. Omnipotens on ajateltu alusta loppuun. Pohjana on norjalainen kirja ?Yksi meistä? Oslon ja Utöyan joukkomurhaajasta heinäkuun lopulla 2011. Railo käy läpi nuoren miehen lapsuuden, isän hylkäämisen, epäonnistuneet kokemukset muukalaiskielteisen edistyspuolueen nuorisojärjestössä, valkovenäläisen postityttöystävän kanssa ja kouluissa ja harrastuksissa. Näin syntyy yksinjätetyn mielentila ja ajatusmaailma. Alun perin maltilliset ajatukset muuttuvat kaikkivoipaiseksi ääriradikalismiksi Euroopan islamisaatiota ja sen edistäjää työväenpuolueen nuoria vastaan. Tanssi on hyvin vähäeleisen rituaalista. Lopussa pitkä aika menee ison ajatushäkkyrän pystyttämiseen. Tämä teos lähtee kiertämään varmasti! Katariina Vähäkallion ja Liisa Pentti tanssivat irti sodan perinnöstä. Kuva: Esko Koivisto Johanna Jauhiainen, Liisa Ruuskanen ja Riikka Puumalainen tulevat hulluksi tanssissa. Kuva: Petra Tiihonen Hääjuhla puolustaa vapautta Saimme kutsun rakkauden maailmankaikkeuteen. Esitys alkaa eteisestä, jossa yleisö kuulee laulun vessasta. Meidät ohjataan kuohuviinilasin kanssa hääpöytään. Pian tarjotaan mansikkakakkua. Ave Maria soi kaunisiti. Sen perään Madonna ?Like a Virgin? suomeksi. Moonlight ja muita musikaalisäveliä, tanssia ja Sakari Saikkonen, Jussi Väänänen, Tuomo Railo, Jori Kaksonen, Mirva Väänänen Kuva: Ilpo Vainionpää lopuksi yllätysvieraan köysiakrobatiaa. PLASTIC BRIDE, muovinen morsian on moderni kabaree ja kosminen hääjuhla, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Se oli menestys vuosi sitten musiikkiteatteri Kapsäkissä. Sara Mellerin ohjaus sai toivotun uusinnan. Pöydillä ja lavalla tanssivat laulajat Emma Salokoski ja Heidi Kirves sekä Emma Salokoski Voices- kuoro. Esitys puolustaa Pridehenkeä, uuden ajan rakkautta ja vapautumista tähtitunnelin läpi. Nuori naisenergia pursuaa valkoisissa hääasuissa, joita jokainen kantoi ja halusi puolustaa omaa valinnan vapautta. Raikas laulajalöytö Ida Backer tunnelmoi, rummuissa Jan Noponen ja pianossa Kimmo Ruotsala. Kuva: Jenni Kokkomäki Ida Backer on minulle aiemmin tuntematon ilmeikäs, hymyilevä omien tunnelmallisten laulujen esittäjä Bar Kapsäkissä, Katja Luhtala taitaa laulun ja instrumentit Kuva: Juhani Styrman heti alakerran hääjuhlan jälkeen. Koskettava ?Puunukke? sai monen kuulijan silmät kostumaan. Loppuencorena tuli hieno norjalainen ?tuutulaulu? Den Förste sång (Ensimmäinen laulu). Ida oli ihan fiiliksissä koko ?Haikeuden tällä puolen? konserttinsa ajan. Hän sanoi jo 20-vuotiaana haaveilleensa omasta konsertista, joka toteutui 17 vuotta myöhemmin. Teatterikorkeakoulu ja Vantaan musiikkiopisto jäivät spiikeistä mieleen. Hän on esittänyt Kapsäkissä Kolmen pennin oopperan laulujen seremoniamestaria. Siis Brecht ja Weill sujuu, miksei teatterikoulutetulla kuulaalla äänellä. Baari oli täynnä ystäviä ja sukulaisia valtavista kukkamääristä päätelle. Musiikkia ja pienyrittäjyyttä Plastiikkimorsiamet vapautuvat valkoisissa Kuva: Ilpo Vainionpää Teatteri Kallion Kulttuurikahvilassa oli laulaja-lau- luntekijä Katja Luhtalan elävää musiikkia ja puhetta itsensä työllistämisestä yrittäjyyden ja freelancereiden rajapinnassa. Luhtala sopi hyvin paikalle, koska hän esiintyi jo teatteri Kallion avajaisissa talvella 2012. ? Safe European Home? (2012) esikoisalbumi sai paljon kiitosta. Luhtala sanoitti, sävelsi ja sovitti kaiken itse. Kaiken päälle tuotti, äänitti ja soitti useimpia instrumentteja. Hän tekee lauluja aiheista, jotka liikuttavat syvemmin. Levyn avausraita Boats kertoi siitä, että kymmeniä tuhansia paperittomia hukkui Välimereen pyrkiessään Eurooppaan paremman elämän toivossa. Nyt se on vielä todellisempaa! Luhtalan osaaminen tulee esiin hänen vaivattomasta tavasta liikkua musiikin eri tyylien välillä. Teatteri Kalliossa Pienyrittäjien tuki ry:n hanketta selostivat projektipäällikkö
• Viikot 19-20 ? Nro 9 11 Minna Tuunanen kolmen teematyönsä edessä. Kuva: Raimo Granberg Marja Kotakorpi, Riina Lilja ja Susanne Leppänen selostuivat musiikin ohessa Pienyrittäjähanketta. Kuva: Riitta Salasto Marja Kotakorpi Helsingin seurakunnista, tapahtumakoordinaattori Riina Lilja seurakunnista ja yritysneuvoja Susanne Leppänen NewCo YritysHelsingistä. Kuvia ammattimaalareista harrastajiin Mari Mularin Gleam -akryylimaalaukset kankaalle olivat huhtikuun helmiä galleriakierroksella. Ne olivat esillä Galleria Kajasteessa Albertinkadulla, vanhan oopperan lähellä. Mularin hieno, pysäyttävä työ on ?Pitkä iltapäivä?, kahden toisiinsa syventyneen ihmisen keskusteluastelema pöydän äärellä. Toinen työ ?Onnenmuisto? on samalaista tietoisesti hapuilevaa ja arvoituksellista kuvastoa. Mulari maalaa ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Häntä kiinnostaa kohtauksen intensiteetti. Keskeinen tavoite on tilanneherkkyys: ? Läsnä ovat aika ennen ja jälkeen. Riikka Ahlfors on tehnyt näyttelyjä paljon nelikymppiseen ikään nähden, josta hän on 13 vuotta asunut Kanadassa. Suurikokoiset öljytyöt korkealaatuiselle kankaalle maalaukset kuvaavat liikettä ja toisiinsa lomittuvia tiloja. ? Hänen teoksensa ovat kuin esittäviä versioita menneiden vuosikymmenten abstrakteista maalauksista, joissa modernistinen tulevaisuudenusko estetisoitiin jäntevän sommittelun ja tiukan väriajattelun voimin, taidekriitikko Veikko Halmetoja arvioi tiedotteessa. Näyttely on auki 11.5. saakka. Kuuden taiteilijanaisen punainen teemaväri hehkui Galleria 4-kuus sei- nillä Uudenmaankadun alkupäässä jokaisen taiteilijan oman lajin ja tyylin mukaisesti. ?Puhu minulle punaisesta?-näyttelyn taiteilijat ovat Tuulevi Sivunen, Signhild Kempe-Järvensivu, Riitta SantalaKöykkä, Minna Tuunanen, Mari Kopra ja Leena Ristolainen. Tiivistunnelmaisissa avajaisissa 23.4. oli hyvin lämmin tunnelma. Minna Tuunanen tekee töitä, joilla on symbolisen ja osin Raamatti-sitaattien pitkiä nimiä. Tyyliin ?Orjantappuran paikalle nousee sypressi?. Näyttely on avoinna 20.5. asti. Harrastajataiteen näyttelyjä oli Kaapelitehtaalla sekä Galleria Aapelissa ja pohjoishelsinkiläisen taideyhdistyksen laajassa näyttelyssä Puristamossa. Aapeli on Suomen Taiteilijat ry:n v. 2011 perustama tila, jossa jäsenet pitävät näyttelyjä kulukorvauksella. Taiteilija Juha Koistinen on työskennellyt merimiehenä kymmenkunta vuotta, joista viisi jäänmurtajilla. Luonnon kirjo, vuodenajat ja meri ovat vahvasti ja laajassa väriskaalassa mukana lähes kaikissa maalauksissa. Usein työt ovat tosin hyvin tyyliteltyjä ja jopa abstraktiin vivahtavia. Hän on harrastanut vakavissaan maalausta toistakymmentä vuotta. Hän on osallistunut lukuisiin Suomen Taiteilijat ry: n ja Helsingin taideyhdistyksen yhteisnäyttelyihin, omiin näyttelyihin helsinkiläisissä ravintoloissa sekä yhteisnäyttelyihin Espanjassa, jossa on viettänyt talvia. Kuvataiteilija Riikka Ahlfors ja Hôpital Flaubert numero 13 (2016) .Kuva: Raimo Granberg Mari Mulari ja Onnenmuisto on vuodelta 2015. Kuva: Raimo Granberg Teksti: Risto Kolanen Juha Koistinen ammentaa merestä, tässä työnsä Räiskyvät säteet vieressä. Kuva: Marja-Leena Salmi Legendaarinen Ravintola Cantina West on uudistunut täysin ??Suomen ensimmäinen texmex-ravintola Helsingin Cantina West palvelee asiakkaitaan täysin uudistuneena! Cantina Westin ruoka, palvelu, miljöö sekä markkinointi-ilme on uusittu ja modernisoitu. Uudistuksen suunnan määritys perustuu laajaan asiakastutkimukseen. Asiakkaamme ovat puhuneet ja me olemme kuunnelleet. Raikas, tuore, tulinen, käsin valmistettu, makurikas, täysin uudistettu ruokatuote, lämminhenkinen rento palvelu sekä tunnelmallinen miljöö - tätä on uusi Cantina West. Sosiaalinen ruokailu ja jaettavat annokset on myös nostettu esille asiakkaiden toiveiden mukaisesti uudelle à la carte -listal- Cantina Westin uudistettu baari. le. Katutason baarista tuli uudistuksen myötä asiakkaidemme olohuone, jonne tullaan joukolla ja jossa viihdytään ruoan ja juoman parissa. Cantina Westissä on Suomen laajin tequilavalikoima, yli 40 eri tequilaa. Meksikolaisen musiikin tunnelmasta asiakkaamme pääsevät nauttimaan perjantai-iltaisin ravintolassa kiertävän trubaduurimme kanssa. Keittiöpäällikkönä Cantina Westin uuden lanseerauksen yhteydessä toimii Lasipalatsista tuttu Petri Simonen. Ravintolan uudistuneet tilat ovat tunnelmalliset ja raikkaat. Muuntautumiskykyiset toisen kerroksen Juhlasali ja Peilisali toimivat jatkossa myös erilaisissa tapahtumissa ja yri- tystilaisuuksissa à la carte -ruokailun lisäksi. Juhlasalin lämminhenkinen miljöö antaa yritysasiakkaille itse mahdollisuuden valita teeman ja tyylin tapahtumaansa. Tila soveltuu niin 200 hengen kokoustilaksi kuin myös 300 hengen yksityistilaisuuksiin. Uudistettu Cantina West on loistava yhdistelmä ravintolasta, tapahtumatilasta ja useista erilaisista kokoustiloista. Tilat muokkaantuvat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, oli sitten kyseessä lanseeraus, konferenssi, gaalailta, yritys- tai perhejuhla Cantina Westissä viihdytään, nautitaan upeita makukokonaisuuksia ja luodaan asiakkaille elämyksiä.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 12 Maailmanmusiikkia ja asiapuheenvuoroja Pekka Haavisto. Kuva: Jussi Hyttinen Suunnittele oma Helsinkipäiväsi ? ohjelma julkaistu ??Vuosittain järjestettävä Helsinki-päivä on kaupungin virallinen syntymäpäivä. Päivää vietetään kesäkuun 12. päivä. Kymmenet maksuttomat tapahtumat valtaavat silloin kaupungin ja kaupunginosat. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy jokaiselle jotakin, kun kaupunki täyttyy konserteista, opastuskierroksista, tanssista ja iloisesta tunnelmasta. Helsinki-päivään kuuluu monta klassikkoa, kuten päivän avaus ja perinteiset aamukahvit kaupungintalon sisäpihalla, ohjelmaa Espan lavalla ja Kontulan OstariFestarit. Helsinki-päivänä valitaan Stadin friidu ja kundi. Ansioituneet helsinkiläiset saavat kultaisen Helsinki-mitalin ja helsinkiläinen urheilija palkitaan. Kaupunginjohtaja käy tapaamassa ja muistamassa ensimmäistä uutta syntynyttä helsinkiläistä. Tänä vuonna tapahtumapäivä on sunnuntai. Poimintoja tapahtumista - Töölönlahden puiston avajaiset. - Radio Aallon Helsinkipäivän konsertti Kaisaniemen puistossa. - Tutustuminen rautatieaseman kellotorniin ja presidentin aulaan. - Jättisaippuakuplashow Espan puistossa. - Aamulypsy Viikin opetus- ja tutkimustilalla - Helsinki-päivän tantsut Seurasaaressa ja 1970-luvun päivätanssit Hakasalmen huvilassa. - Joogaa Kaivopuistossa, pelastaudu Uimastadionilla ja Rantakesän avajaisajot. - Liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti Laiturilla. - Maalla kaupungissa -tapahtuma Herttoniemen kartanolla. Yhä harvempi koululainen tupakoi Helsingissä ???Koululaisten ja nuorten lapsiperheiden tupakointi on vähentynyt selvästi Helsingissä viime vuosina. Kehitys on samansuuntainen niin peruskouluissa, lukioissa kuin ammattikouluissa. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisissa päivittäin tupakoivien määrä laski 19 prosentista 12 prosenttiin vuosina 2004 ? 2013. Lukioissa tupakoivien määrä laski samana aikana 14 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Ammattioppilaitoksissa tupakoiminen on yleisempää, mutta niissäkin päivittäin tupakoivien määrä laski 36 prosentista 34 prosenttiin vuosina 2008 ? 2013. Myös lapsiperheiden tupakointi on selvästi vähentynyt. Viime vuonna raskaana olevista helsinkiläisistä tupakoi päivittäin kuusi prosenttia, kun vuonna 2007 lukema oli 10,6 prosenttia. Yksivuotiaiden tarkastuksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan äitien tupakointi oli laskenut 10 prosentista 5,7 prosenttiin ja isien 15,2 prosentista 9,1 prosenttiin vuoden 2007 jälkeen. Sen sijaan koululaisten nuuskan käyttö on lisääntynyt. Vuonna 2013 peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista nuuskasi päivittäin 9 prosenttia.  Ammattikoululaisten ja lukiolaisten nuuskaaminen oli vielä hieman yleisempää, 10 ? 11 prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. Satunnaisnuuskaajia oli 17 ? 24 prosenttia. Tyttöjen nuuskaaminen on hyvin harvinaista. Tiedot ovat peräisin Helsingin sosiaali- ja terveysviraston Savuton Helsinki ?projektin loppuraportista, joka on tänään kaupunginhallituksen käsittelyssä. ? Helsinki-Cotonou Ensemble ja kansanedustaja Pekka Haavisto Afrojazz Clubilla Storyvillessä 19.5. ??Kansainvälistä mainetta niittänyt suomalais-beniniläis-tansanialainen HelsinkiCotonou Ensemble aloittaa kesän Euroopankiertueensa keikalla Storyvillen Afrojazz Clubilla torstaina 19.5. ?Helsinki-Cotonou Ensemblen idea alkoi itää ensimmäisellä reissullani Beniniin 2009, ja konkretisoitui vuonna 2012. Olin diggaillut jo vuosia Fela ja Femi Kuti -levyjä, Youssou N?douria, Lionel Louekea ja Angelique Kidjoa. Muusikkona mulla on aina ollut mitään hylkimätön linja. Olen touhunnut kaikenlaista musaa millon missäkin roolissa: iskelmiä, jazzia, teatterimusiikkia, jazzia, rockia, R&B:a. Kaikenlaiset soul ja funk -johdannaiset ovat erityisen lähellä sydäntä, mutta esi- merkiksi tällä viikolla olen kuunnellut voittopuoleisesti Bluegrass- menoa. Suomen Afromusiikki -skene on pieni. Hyvien juttujen syntymistä edesauttaa se, että tulee foorumeita, joilla bändejä voidaan saada esiin. Mutta kun niitä hyviä juttuja tulee, niin kyllä ihmiset ne löytää ja kiinnostuu. Kuitenkin se, että joku bändi tai artisti pääsee kehittymään muista erottuvaksi, poikkeuksellisen hyväksi, vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yksinkertaisesti tekemistä, vaikka muusikot olisivat lähtökohtaisesti kuinka hyviä. Se on aina pro- sessi, missä juttu ikäänkuin kehittyy parhaaksi versioksi itsestään, ja kaikki turha jää pois. Odotan illasta hyviä bileitä. Me päästään ensimmäistä kertaa soittamaan yhdessä sitten uuden vuoden aaton, eli se tulee olemaan ratkiriemukas jälleennäkeminen bändille. Eiköhän siinä sitten yleisökin viihdy kun me ollaan hyvällä tuulella!? ? Janne Halonen, Helsinki-Cotonou Ensemble Monikulttuurinen tapahtumasarja tarjoaa myös asiapuheenvuoroja ennen konsertteja. Juhlapuhujana kevään viimeisellä klubilla on kansanedustaja, ulkomi- nisterin erityisedustaja Afrikan kriisialueilla, Vihreiden Pekka Haavisto. Muista kevään viimeinen Afrojazz Club 19.5. Afrojazz Club tarjoaa suomalais-afrikkalaisten bändien parhaimmistoa joka toisena torstaina Storyvillessä. Luvassa livenä ja levyltä svengaavaa ja tanssiystävällistä afro- ja maailmanmusiikkia toukokun 19. päivään asti. Kulttuurienvaihto näkyy myös Alvar Gullichsenin somistuksessa ja kuuluu eri puheenvuoroina. https://www.facebook. com/AFROJAZZCLUB/ Helsinki etsii ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen ??Helsingin kaupunki käynnistää hankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen. Kohtuuhintainen kerrostalo -hankkeeseen osallistuvat myös rakennusalan järjestöt Rakennusteollisuus ja RAKLI. Kohtuuhintainen kerrostalo -hankkeessa haetaan toteuttajia kahdelle kerrostalotontille, joista toinen sijaitsee Mellunkylän Kivikossa (Paukkulantie 2) ja toinen Laajasalon Yliskylässä (Gunillantie). Toteuttajien valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen kohtuuhintaisuuteen ja asuntojen hintalaatusuhdetta parantaviin ratkaisuihin. ? Rakennusalan toimijat voivat osoittaa todellisten hankkeiden kautta, miten heidän mielestään kohtuuhintaisia asuntoja rakennetaan. Tavoitteena on löytää innovatiivisia hinta-laatusuhdetta parantavia ratkaisuja, mutta tunnistaa myös mahdollisia kohtuuhintaisen asumisen esteitä, kertoo Pekka Saarinen Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta. Yhteistyöllä kohtuuhintaisuuteen Tonttien varauksensaajat valitsee arviointiryhmä, johon kuuluvat Helsingin kaupungin edustajien lisäksi rakennusalan järjestöt Rakennusteollisuus ry ja RAKLI ry. Yhteistyöhankkeella avataankin laajempaa keskustelua kohtuuhintaisuudesta, ja sen tuloksena kertynyttä tietoa halutaan hyödyntää jatkossa asuntotuotannon kehittämisessä. ? Tarkoituksena on edis- tää kaupungin oman organisaation ja rakennusalan toimijoiden kustannustietoutta ja -osaamista ja luoda edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi tulevaisuudessa, Saarinen kuvailee. Tarkoituksena on luoda kokonaistaloudellista asumista, jossa otetaan huomioon asuntojen elinkaarikestävyys ja energiatehokkuus. ? Asumisen tarpeet moninaistuvat jatkuvasti ja on hyvä, että uusia toteutustapoja etsitään avoimin mielin ja tulevaisuutta ajatellen. Kestävän kehityksen ja asumisen kustannusten hillitsemisen kannalta on tärkeää ottaa huomioon se, että talot ovat helposti ja kustannustehokkaasti ylläpidettäviä, muistuttaa Aija Tasa RAKLI ry:stä. Hakijoita kannustetaan esittämään myös sellaisia perusteltuja asumisen taloudellisuutta edistäviä ja laatutasoa nostavia ratkaisuja, jotka vaatisivat asemakaavasta tai muista vi- ranomaismääräyksistä poikkeamista. Poikkeamat edellyttävät kuitenkin erillistä viranomaiskäsittelyä ja päätöstä. ? Pidämme hanketta hyvänä kokeiluna. Kun haetaan edukkaampia vaihtoehtoja, toivomme, että hankkeessa saadaan aidosti toteutettua joustoja rakentamisen kannalta eniten kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin eli muun muassa autopaikkoihin, massoitteluun ja julkisivuihin liittyviin kaavamääräyksiin, sanoo Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus ry:stä. Tontit sijaitsevat täydennysrakennusalueilla Hankkeeseen on valittu kohtuuhintaiseen rakentamiseen soveltuvat tontit täydennysrakennusalueilta. Rakennusoikeutta tonteilla on 5500 ja 8600 kerrosneliömetriä, ja niille voidaan rakentaa yhteensä jopa 300 asuntoa. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen mahdollisimman pian. Molemmilla tonteilla on voimassa oleva asemakaava. Laajasalon tontti on jo rakentamiskelpoinen, ja Kivikon tontin arvioidaan valmistuvan rakentamiskelpoiseksi vuoden 2017 aikana. Tonteille rakennetaan vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja sekä hintakontrolloituja omistusasuntoja. Tontit luovutetaan ensisijaisesti vuokraamalla. Hanke etenee syksyllä 2016 saapuneiden alustavien viite- ja konseptisuunnitelmien arvioinnilla.Arviointiryhmä valitsee kumppanit neuvotteluihin kokonaisarviointiin perustuen. Neuvottelujen perusteella tontit varataan toteuttajille arviolta vuoden 2017 alussa. Hankkeen käynnistämisestä päätti Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta kokouksessaan tiistaina 3.5.2016. Tarkemmat tiedot tonteista ja hakuohje on julkaistu osoitteessa www.hel.fi/kv/tontti.
• Viikot 19-20 ? Nro 9 13 Uusi elämyksellinen muotoilukeskus Helsinkiin ??Iittala ja Arabia avaavat syksyllä Helsingin Arabiakeskukseen muotoilukeskuksen, jonka tavoitteena on kertoa sekä brändien vahvasta historiasta että esitellä tämän päivän ja tulevaisuuden muotoiluosaamista.  Myös Iittalan lippulaivamyymälä muuttaa Esplanadilla ja aukeaa uudistuneella konseptilla. Arabiakeskus on ollut jo vuosia muotoilusta kiinnostuneiden kuluttajien ja erityisesti aasialaisten matkailijoiden keskeinen kohde Helsingissä; Iittala outlet Arabia vetää vuosittain yli 200 000 kävijää ja opastetuille kierroksille osallistuu vuosittain noin 25 000 vierailijaa. ? Haluamme luoda elämyksellisen keskuk-sen, joka tarjoaa vierailijoille kiinnostavaa ja osallistavaa sisältöä. Muotoilukeskus avaa brändien historiaa, nykyisyyttä ja luotaa tulevaan, mutta samalla haluamme sen olevan paikka, joka yhdistää brändit ympäröivään yhteisöön. Toivomme että siitä tulee viihtyisä paikka, joka tukee alu-een yhteisöllisyyttä sekä tarjoaa kiinnostavia keskusteluja ja sisältöjä suomalaisen muotoilun kenttään, Iittalasta ja Arabiasta vastaava liiketoimintajohtaja Päivi Paltola kertoo. ? Jatkamme tiivistä yhteistyötä Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoiden kanssa, jotka tekevät uniikkikeramiikkaa Arabiakeskuksen 9. kerroksessa. Samoin pitkäjänteinen yhteistyömme Designmuseon kanssa jatkuu, kun Arabian museoon tuodaan keramiikan rinnalle myös Iittalan lasin tarina. Paltola jatkaa. Galleria Arabia puolestaan muuttuu monipuoliseksi tapahtumatilaksi, jossa voidaan järjestää seminaareja, esityksiä, pienoisnäyttelyjä ja muita tapahtumia. Muotoilukeskuksen tekninen ja ohjelmallinen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rakennustyöt alkavat kesällä, ja uuden keskuksen avajaisia päästään juhlimaan marraskuussa. Syksyn aikana uudistetaan myös samassa rakennuksessa sijaitseva Iittala outlet Arabia vastaamaan paremmin muotoilusta ja brändeistä kiinnostuneiden vierailijoiden tarpeita. Rakennustöiden vuoksi Designmuseo Arabia on suljettuna kesäkuusta lähtien. Iittalan lippulaivamyymälä muuttaa Iittalan lippulaivamyymä- lä Helsingissä Pohjoisesplanadilla muuttaa syksyllä uusiin tiloihin ja uudistuu. Myymälätila sijaitsee hieman lähempänä Kauppatoria osoitteessa Pohjoisesplanadi 23. Uudistuva myymälä noudattaa Iittalan uutta myymäläkonseptia, jonka voi kokea jo keväällä avatuissa myymälöissä Taiwanin Taipeissa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä Kirja-arvostelu Uudenmaan yritysten työllistämisodotukset kääntyivät vihdoin nousuun Sotaromaanista Tuntemattomaan ??Väinö Linnan romaani Tuntematon Sotilas ilmestyi kirjakauppoihin 3.12. 1954, jouluksi suurkustantamo WSOY:n toimesta. Kirjasta on tullut paitsi suurmenestys kirjana myös vahva osa suomalaisuutta, kansallista identiteettiä. Suomalaiset miehet ovat sellaisia, mielikuvat ovat vankkoja. Mielikuvat taas ovat pitkälti syntyneet Tuntemattomasta tehtyjen elokuvien perusteella, Edvin Laineen ja Rauni Mollbergin ohjaamien hahmojen kautta meille on syntynyt omakohtainen näkemys Linnan kirjan henkilöihin. Kenelle on läheisin Rokka, kenelle Koskela, kuka tunnistaa esimiehessään Lammion. Nyt on valmisteilla ensi vuodeksi uusi Tuntematon Sotilaselokuva, osa näyttelijöistäkin on jo valittu. Rahaakin tuntuu tälle elokuvalle löytyvän. Elokuvaa odotellessa on mielenkiintoista lukea Väinö Linnan ?Sotaromaani? (WSOY 2000), joka on Linnan Tuntemattoman Sotilaan alkuperäinen versio, se käsikirjoitus, jonka Linna syksyllä 1954 lähetti WSOY:lle julkaistavaksi. Lähettäessään käsikirjoituksen syyskuussa 1954 Väinö Linna itse tiesi kirjoittaneensa suurteoksen, onnis- tuneensa. Saatesanoissaan kustantajalle Linna kirjoitti: ?nyt oli parikymmentä miestä matkalla kustantajan luo ja nuo miehet ovat niin elävän tuoreita, ettei heidän veroistaan joukkoa vielä koskaan aikaisemmin ole kavunnut Werner Söderströmin kunnianarvoisia portaita?. Iskikö sensuuri ? Sotaromaanin alussa Yrjö Varpio kertoo Linnan käsikirjoituksen kohtalosta, käsikirjoitusta muutettiin, ?sensuroitiin?, siistittiin. Tappioon päättyneestä sodasta kirjoittaminen todenmukaisesti ei ollut helppo nieltävä 1950-luvun puolivälissä ?isänmaallisissa kulttuuripiireissä?. WSOY:n sisälläkin kirja herätti ennakkolukijoissa monenlaisia tuntoja, ei ihan kaikkea voitu julkaista! Linnan sotilaiden kielenkäyttöä siistittiin erityisesti naisiin kohdistuvalta osalta, alatyylisiä, rivoja ilmauksia karsittiin. Samoin karsittiin kiroilua pois, upseerien haukkumista vähennettiin ja karsittiin myös naurettavia isänmaallisia ylivuodatuksia. Jumalan ja kirkon pilkka poistettiin sotilaiden suusta lähes kokonaan samoin vihollisen, ryssän, arvostelu. Osa Linnan filosofista pohdintaa sodan olemuksesta, järjettömyydestä poistettiin myös. Alkuperäinen käsikirjoitus, Sotaromaani, oli huomattavasti enemmän sodanvastainen teos kuin Tuntematon Sotilas, Edwin Laineen elokuvaversiosta puhumattakaan! WSOY:n silloinen johtaja Yrjö A. Jäntti piti teoksesta, mutta kaipasi tukea kustannuspäätökselle. Ratkaiseva tuki tuli hänen isältään, 78 -vuotias 50 vuotta käsikirjoituksia WSOY:llä lukenut entinen talon johtaja sanoi pojalleen liikuttuneena: ?mitään näin vaikuttavaa en ole koskaan lukenut?. Poika Jäntti pisti painokoneet pyörimään. Ensimmäinen painos 3.12. -54 oli 5000 kappaletta, mutta kolmas painos 17.12. oli jo 16 000, viides 21.1. 1955 oli 33 000. Nyt Tuntematon Sotilas -romaanin myyntiluvut ovat jo yli puoli miljoonaa. Hesari haukkui Johtavat kulttuuripiirit, kirjallisuusarvostelijat, eivät olleet niin suopeita Linnan kirjaa kohtaan kuin sodan kokeneet jermut. Kuuluisaksi on tullut Helsingin Sanomien johtavan kirjallisuusarvostelijan, maisteri Toini Havun 19. 12. 1954 pitkä vuodatus, Linnan kirjan teilaus. Havu päätti arvostelunsa?: kaikista kirjallisista ansioistaan huolimatta ?. se aiheensa puolivalmiin ja eettiseltä selvänäköisyydeltään puutteellisen käsittelyn takia jää alle sen rajan mitä arvokkaalta dokumentiromaanilta voidaan vaatia. Tuntematon Sotilas on paksu, mutta ei suuri sotaromaani ?. Näin siis Suomen johtava kirjallisuuskriitikko Helsingin Sanomissa. Kirjaa kehuvia vastakirjoituksia tuli lehtiin kautta maan. Mielenkiintoinen poikkkeus arvosteluissa oli Vapaan Sanan, SKDL, vasemmisto, Maija Savutien arvostelu, joka myötäili Toini Havun vanhoillis-isänmaallista käsitystä. Silloin 20-vuotias Jörn Donner kirjoitti Linnan teoksesta Nya Pressenlehteen: ?tässä rivimiehestä kirjoitetussa eepillisessä jättiläisteoksessa on riipaisevaa voimaa?. Donnerin arvio Tunte- Tukholman NK:n ja Kööpenhaminan Illums Bolighusin tavaratalo-osastoissa. Uusi konsepti tarjoaa kuluttajille ja turisteille vahvan valikoiman korkealaatuista suomalaista muotoilua inspiroivassa ympäristössä. Uusittu lippulaivamyymälä aukeaa uudessa osoitteessa kesän aikana. mattoman Sotilaan ?riipaisevasta voimasta? osui täysin maaliin. Vuonna 1954 ilmestynyt romaani on elänyt läpi vuosikymmenten, sukupolvelta toiselle. Sensuroimaton versio ?Sotaromaani? on mielenkiintoista kulttuurihistoriallista luettavaa. Se ei millään tavalla vähennä lopullisen Tuntemattoman Sotilaan arvoa, pikemminkin päinvastoin. Mutta ?Sotaromaanin? voi hyvin nyt lukea kolmatta Tuntematon Sotilas -elokuvaa odotellessa ! Pekka Hurme ??Synkän alkuvuoden jälkeen yritysten suhdannenäkymät ovat muuttuneet piirun verran paremmiksi. Uusmaalaisia yrityksiä, joissa valoisiin näkymiin uskotaan, on nyt enemmän kuin heikkenemistä odottavia Teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan suhdannetilannetta ja -odotuksia kuvaavat saldoluvut pinnistivät huhtikuussa plussan puolelle. Positiivinen saldoluku kertoo, että suhdanteiden paranemiseen uskovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, joissa tuotannon odotetaan supistuvan. ? Henkilökunnan määrään liittyviä odotuksia tulevan kolmen kuukauden aikana kuvaava saldoluku on kääntynyt vihdoin positiiviseksi sekä teollisuuden että palvelujen aloilla, iloitsee Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Huhtikuussa tehdyssä tiedustelussa teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä 20 prosenttia ennakoi suhdanteiden paranemista, heikkenemistä odotti neljä prosenttia.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 14 Ekologisesta elämänmuodosta kiinnostuneille! o l e o Ek esti Luonnonmukais l Ekologisesti l Vihreä kulta on muutakin kuin puuta Puhtaasti l Aidosti 3/2016 6,90 l Kotoillen 5,50 n o o t t a k r e h i V kaupungin keidas Kylvä koko kesä! Mitä Tilaa m lehti etsästä www.ekoelo.fi saa kerätä? tai nouda lehtipisteestä! a k t u t a k f a S ehto ? vaihto ruokatiedon valtakulttuurille www.ekoelo.fi Tukka puhtaaktsai ilman shampoo Sähköauton suosio kasvaa Hapankaali ? hyvää, edullista ja terveellistä Ekoelo
• Viikot 19-20 ? Nro 9 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Palveluja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Työsuorituksia Sekalaisia Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Ostetaan Ostetaan autoja. p. 0400-408 098 Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso P. JUUTILAINEN Kaksi koulutustahoa yhdistää voimansa paremman työelämän puolesta Pystyvyyden tunteen lisääminen työelämässä erittäin tärkeää MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 tai lähetä sähköpostia kristiina.estama-saarinen@karprint.fi ??Ihminen saa työnsä tehtyä, kun hänellä on tarvittava määrä pystyvyyden tunnetta. Tämä tunne katoaa helposti työelämän tiimellyksessä. Pystyvyyden tunnetta tukevat onnistumisen kokemukset. Näitä tärkeitä tuntemuksia kaivetaan esiin yhä useammin työnohjaajan avulla, jonka taitoja tarvitaan työpaikoilla yhä enemmän. Helsingin Psykoterapiainstituutti ja Turun ammattikorkeakoulu järjestävät yhdessä ratkaisukeskeisen ja toiminnallisen työnohjaajakoulutuksen syksyllä 2016. Koulutuksen taustalla on Helsingin Psykoterapiainstituutin pitkäaikainen kokemus työnohjaajakoulutusten järjestämisestä ja Turun ammattikorkeakoulun osaaminen täydennyskoulutusten toteuttajana. Työnohjaajien palveluita käytetään työpaikoilla lisääntyvästi. Työnohjaaja auttaa työntekijää löytämään pystyvyyden tunnetta omassa työssään, piileviä voimavaroja sekä lisää- mään vuorovaikutustaitojaan. Oleellista on myös oman työkuvan kirkastaminen. Lyhytkestoinen työnohjaus voi auttaa muutosja kriisitilanteissa. Työnohjaajakouluttaja Kimmo Tapiala sanoo, että toiminnallinen lähestymistapa sopii nykyisiin työyhteisöihin. ? On parempi tehdä asioita konkreettisin menetelmin kuin vain tarkastella niitä teoriatasolla. Näin saadaan suoraan työntekijän tilanteeseen kohdennettuja ratkaisuja. Työnohjaus auttaa jaksamaan ja pysymään terveenä. Työnohjaajia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Koulutuksen ajankohta 10.10.2016 - 8.10.2018. Yhteistyökoulutus järjestetään Turun ammattikorkeakoulussa. Kaikille avoimet maksuttomat luennot työnohjauksesta: Helsinki to 26.5. klo 18.00 Ilmoittautuminen Helsingin Psykoterapiainstituutin internetsivuilla. Turku ma 9.5. klo 17.30 Ilmoittautuminen Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilla- ne on luotettavaa myös tiheällä vuorovälillä. ? Erityisesti toivomme, että matkustajat eivät enää juoksisi junan ovien väliin tai jäisi pitämään ovia auki. Tämä viivästyttää kaikkien metromatkustajien liikkumista. Kahden ja puolen minuutin vuorovälillä seuraava juna tulee niin pian, että kiirehtiminen on turhaa, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Art- tu Kuukankorpi. Matkustajien ennakointia helpottamaan tullaan nykymetron metrolaitureille kiinnittämään havainnollinen tarroitus laituriin, jossa kerrotaan paitsi metrojunan pysähtymispaikka, myös se osuus laiturista, jolle metrojuna ei jatkossa pysähdy. Tarroissa myös opastetaan päästämään poisjäävät matkustajat ensin ulos metrojunasta ennen sisäänmenoa. Merkintöjen näkyvyyttä ja selkeyttä testataan Itäkeskuksen keskiraiteelle asennetuilla koetarroilla ja niiden ulkoasuun ja sisältöön voidaan tehdä muutoksia saadun palautteen perusteella. Matkustajat voivat antaa palautetta merkinnöistä toukokuun loppuun asti osoitteessa hsl. fi/palaute. Valtaosa uusista M300-sarjan metrojunista on valmistunut ??HKL:n tilaamista uusista M300-sarjan metrojunasta valtaosa on saapunut Helsinkiin. Uusia junia on tilattu laajenevan metroliikenteen tarpeisiin. Helsinkiin hankituista 20 uudesta M300-sarjan junasta 13 on jo kuljetettu Suomeen Espanjan Zaragozasta. Viimeiset junat saapuvat Helsinkiin kevään ja kesän 2016 aikana. M300-sarjan metrojunat ovat nelivaunuisia ja 90 metrin mittaisia, ja niissä on tilaa 576 matkustajalle. Junat ovat kokonaan läpikäveltävä eli vaunusta toiseen vaihtaminen matkan aikana on helppoa. Junissa on myös ilmastointi. Metrojunat toimittaa HKL:lle espanjalainen kiskokalustovalmistaja Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. eli CAF. ? Tämä on hieno hetki HKL:lle ? puolen vuosisadan juttu. Metrojunahankinnan valmistelu aloitettiin 9 vuotta sitten ja junilla on nyt edessään 40 vuotta palvelua matkustajaliikenteessä. Helsingin nykyisten metrojunien hyvät ominaisuudet on otettu mukaan uuteen metrojunaan. Lisäksi palvelutasoa on nostettu muun muassa ilmastoinnilla, LED-valoil- la ja automaattisella sammutusjärjestelmällä, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. M300-sarjan metrojunia ei vielä ole matkustajaliikenteessä, mutta niillä tehdään koeajoja metron vuoroliikenteen välissä.Varsinaiseen matkustajaliikenteeseen ensimmäinen uusi juna otetaan mahdollisesti loppukeväällä. Matkustajat pääsivät kuitenkin kokeilemaan uudella junalla matkustamista sunnuntaina 8. toukokuuta, jolloin yksi junista toimi äitienpäivän ruusumetrona. Uusia junia on hankittu laajentuvan metroliikenteen tarpeisiin. Metroliikenne laajenee Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään 15.8.2016. Metroa liikennöidään kahdel- la linjalla: Matinkylä?Vuosaari ja Tapiola?Mellunmäki. Ruuhka-ajan vuoroväli linjojen yhteisellä osuudella Tapiola?Itäkeskus on 2,5 minuuttia. Junien pysähtymispaikat merkitään asemille Vuorovälin tiheneminen ja metrojunien lyheneminen nelivaunuisiksi vaikuttaa myös matkustajien kulkemiseen nykymetron osuuden metroasemilla. Kun jatkossa kaikki metrojunat ovat kahden vaunuparin mittaisia, on tärkeää, että matkustajat sijoittuvat jo valmiiksi oikeaan kohtaan metrolaiturilla. Näin matkustajien siirtyminen junaan ja junasta pois on sujuvaa ja metroliiken- Kuvat: HKL/ Markku Laaksonen
• Nro 9 ? Viikot 19-20 16 KATSO KURSSIEMME ALKAMISAJAT www.autokouluhakaniemi.fi MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2 suomeksi 19.5. klo 16 ja englanniksi 2.6. klo 16. B-KURSSI 16.5. klo 17.00 AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys (kurssi alkaa joka toinen maanantai) Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! ? ? ­? ?? ???