• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 41-42 – Nro 17/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Allas Sea Poolilla voi uida ulkona kun pakkanen paukkuu ja mennä suoraan uima-altaasta bistroon. Ja tämä kaikki kaupungin parhaalla paikalla. Kiitos Helsinki, tervetuloa helsinkiläiset! KATAJANOKANLAITURI 2A , HELSINKI WWW.ALLASSEAPOOL.FI @ALLASSEAPOOL A L L AS O N A U K I Y M PÄ R I V U O D E N ! MA–TO 6.15–22.00 PE 6.15–23.00 LA 9.00–23.00 SU 9.00–22.00 JÄTÄ TALVITURKKI NARIKKAAN SUSA JUNNOLA
• 2 Nro 17 • Viikot 41-42 20.–22.10. Messukeskus Helsinki iloveme.fi | #iloveme2017 Ole tärkeä itsellesi iloveme.fi Osta liput viimeistään to 19.10. – saat ne edullisemmin! 16/10/30 € shop.messukeskus.com Avoinna: pe 10–19, la–su klo 10–18. Liput tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/33 €. Lataa Messukeskuksen sovellus iOStai Android-laitteellesi ja tutustu messuihin! Katso tapahtuman ohjelma ja näytteilleasettajat: iloveme.fi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista ETEL ÄINE N RAU TATIE KATU SAL OMO NKA TU KAN SAK OUL UNK ATU ANN ANK ATU RUN EBER GINK ATU RUNEBERGINKATU 3 P-AUTOTALO TENNISPALATSI KAMPIN KESKUS KAMPIN METROASEMA Varaa omasi: p. 03 387 800 tai www.finnpark.fi ww w.fi nn pa rk. fi P-AUTOTALO | TILAA | 24 H Vapaita paikkoja lyhytaikaiseen tai sopimuspysäköintiin! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Monal Indian Cuisine Annankatu 4 , 00120 Helsinki Lounas buffet klo 10:30-15:00 (10 €) A la carte klo 15:00-22:00 Viikonloppulounas mix thali klo 12:00-16:00 (14.50 €) Meidän Koira – Erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ BERNH AR DI NK OI RA 4/2017 6,70 5,90 ERIKOISHINTA Rhodesiankoira Leo kokenut televisiotähti Saara Auvisella aivovamma Uuno-labradori avustajaksi Onko Martha maailman rumin koira? Vesipelastuksessa kastuu varmasti! Dobo eli pallojumppa Pallolla tehoa treeneihin Hevosmaailma – hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa Ekoelo –Ekologisesti Puhtaasti Aidosti – Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta Kissafani –kissan ystävien ikioma lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 5,90 ERIKOISHINTA 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa HELLI, ELÄ JA HARRASTA! TILAA JA NAUTI!
• 13. vuosikerta – nro 17 Viikot 41-42 Ajankohtaista Varma myi osan Katajanokan arvokiinteistöstä Korttelista muotoutumassa asuntoja hotellikokonaisuus Hemsö ostaa oppilaitoskiinteistön Helsingistä Helsingin hiihtokausi alkoi jo viime viikolla ? Kivikon hiihtohalli (Savikiekontie 4) avasi ovensa hiihtäjille maanantaina 2. lokakuuta kello 8.00. Hiihtohalli on vain noin 15 minuutin päässä Helsingin keskustasta. Hiihtoladun peruskierros on noin 850 metriä, lisälenkki 200 metriä, ja latujen leveys on 6–8 metriä. Sisäänpääsymaksuun sisältyy aina saunominen sivakoinnin jälkeen. Sivu 7 Allas Sea Pool on auki ympäri vuoden Altaalla liikutaan ja voidaan hyvin. ? Euroopan tasokkaimmat, olympiatason uimareiden pitämät avoimet uintikurssit järjestetään raikkaassa ulkoilmassa. Allas Sea Poolin uintikausi jatkuu koko talven yli. – Niin kauan, kuin kurssilaiset tarkenevat kulkea matkan saunasta lämmitettyyn altaaseen, minä kyllä tarkenen seistä aitaan laidalla ohjaamassa, lupaa Allas Sea Poolin uintikursseja vetävä olympiauimari Jani Sievinen. Allas Sea Poolin uintikausi jatkuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa läpi talven. Myös kesän suositut uimakurssit saavat jatkoa. Sivu 11 Kiinteistö sijaitsee Helsingin keskustassa Runeberginkadulla. ? Hemsö on ostanut oppilaitoskiinteistön Helsingin keskustasta. Kiinteistön vuokrattava pinta-ala on 6 200 neliömetriä. Kiinteistö on Hemsön ensimmäinen Helsingissä sijaitseva oppilaitoskiinteistö ja sen tiloja vuokraavat Aalto-yliopisto sekä Hanken. Kiinteistö sijaitsee Helsingin keskustassa Runeberginkadulla hyvien kulkuyhteyksien varrella ja sen kauppahinta on noin 12,5 miljoonaa euroa. – Hankinnan myötä Hemsö luo jalansijaa Helsingin koulutussektorille ja kasvattaa julkisen sektorin vuokralaisten osuutta investointistrategiansa mukaisesti. Hankinta vahvistaa myös Hemsön näkyvyyttä Helsingissä, sanoo Hemsön Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen. Kiinteistön myyjä on Aaltoyliopistokiinteistöt Oy. Kiinteistö siirtyy Hemsön omistukseen välittömästi. Havainnekuva Kruunuvuorenkadun asuntojen sisäpihalta. Kuva: L Arkkitehdit Oy Helsinki vuokraa omakotitalotontteja ? Helsingin kaupunki vuokraa 84 omakotitalotonttia omatoimiseen rakentamiseen. Suurin osa tonteista sijaitsee Mellunkylässä. Suutarilan Siltalanpuiston alueelta vuokrataan 26 tonttia ja Alppikylästä yksi tontti. Tontit ovat Siltalanpuiston ja Mellunkylän Naulakallion tontteja lukuun ottamatta rakentamisvalmiita. Siltalanpuiston ja Naulakallion tonteille pääsee rakentamaan vuoden 2018 lopulla. Osalle tonteista on mahdollista rakentaa Helsinki-pientaloja, jotka on etukäteen suunniteltu Helsingin kaupunkiympäristöön sopiviksi. Rakennusluvan Helsinki-pientaloille saa siksi tavallista nopeammin. Tonttien pinta-alat ovat 197–625m 2 ja niillä on rakennusoikeutta 125–210 k-m 2 . Tonttien maanvuokrat, jotka sidotaan elinkustannusindeksiin, ovat noin 2 900–4 600 euroa vuodessa. Tontit on tarkoitettu helsinkiläisille hakijoille, joiden perheeseen kuuluu vähintään yksi alle 16-vuotias lapsi. Vuokraajat valitaan hakijoiden joukosta arpomalla. Kaupunkiympäristön Tontit-yksikkö ottaa hakemuksia vastaan 31.10.2017 klo 16 asti. Arvonnan tuloksesta ilmoitetaan hakijoille joulukuussa. ? Varma on myynyt osan Keskon entisenä pääkonttorina tunnetusta kiinteistöstä Helsingin Katajanokalta NREP:n hallinnoimalle kiinteistörahastolle. Tyhjillään olleesta toimistotalosta on vuodessa kehitetty kolmen eri omistajan asuntoja toimitilakokonaisuus. Sivu 12
• 4 Nro 17 • Viikot 41-42 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17 Yleisönosasto Ydinkeskustan saavutettavuus vaarassa heiketä merkittävästi L iikenne on kasvanut Helsingin seudulla sekä henkilöautoliikenteessä että erityisesti joukkoliikenteessä. Helsingin keskustaan suuntautuva autoliikenne on vähentynyt tuntuvasti, mutta junalla, metrolla ja pyörällä keskustaan matkustavien määrä on kasvanut. Joukkoliikenteen käytön kasvu on myönteinen asia, sillä voimakkaasti kasvavan kaupunkiseudun liikenteen on tukeuduttava joukkoliikenteeseen, erityisesti raideyhteyksiin, sanoo johtaja Tatu Rauhamäki Helsingin seudun kauppakamarista. Henkilöautojen ja muiden kevyiden ajoneuvojen määrä on seudun pääteillä kasvanut tällä vuosikymmenellä keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Vaikka Helsingin rajan ylittävän liikenteen ajoneuvomäärä lisääntyi 12 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2016, niin kantakaupungin rajalla määrä vähentyi samaan aikaan 8 prosenttia ja Helsingin niemen rajalla 18 prosenttia. Sujuvan ajoneuvoliikenteen edellytyksiä on nakerrettu yksittäisillä päätöksillä ilman, että samalla olisi selvitetty perusteellisesti niiden kokonaisvaikutusta keskustan saavutettavuuteen, vetovoimaan ja vaikutuksiin, kuten esimerkiksi ostokäyttäytymiseen. Näillä päätöksillä Rauhamäki viittaa niin yleiskaavan kaupunkibulevardeihin, Hämeentien sulkemiseen läpiajoliikenteeltä, Laajasalon raitiotieyhteyden aiheuttamiin muutoksiin Kaivokadulle, mahdolliseen kävelykeskustan laajentamiseen ja viimeisimpänä vielä ehdotukseen nopeusrajoitusten alentamisesta kautta linjan. Nämä kaikki yhdessä heikentävät ydinkeskustan saavutettavuutta dramaattisesti. Seudun viime vuosien väestönkasvu 1,3 prosenttia vuodessa sekä työllisyyden kääntyminen nousuun ovat vaikuttaneet voimakkaasti liikenteen kasvuun. Liikenteen volyymin voi ennakoida kasvavan, joten joukkoliikenteen ohella henkilöauton rooli on tärkeä vielä pitkään. Tanssista kohtuullinen toimeentulo ? Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seura tutustui Susanna Leinonen Companyn Tanssisesonkihankkeeseen, jonka tavoitteena on freelance-tanssijoiden työskentelyolosuhteiden parantaminen ja ryhmän toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Kyseessä on Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella toteutettava kolmivuotinen hanke. Sesongin aikana tanssijat ovat palkattuina täysipäiväisillä kuukausipalkkaisilla sopimuksilla. Hanke parantaa vapaan kentän työskentelyolosuhteita, joissa työsopimukset ovat yleensä hyvin lyhyitä. Lisäksi Tanssisesonki antaa tanssijoille harvinaisen mahdollisuuden työllistyä yhden työnantajan palvelukseen useamman kuukauden ajaksi. Tanssijoiden työoloja tulee vakauttaa ja työstä tulee saada kohtuullinen korvaus. Lähivuosina valmistuva Tanssin Talo tuo kaivatun esiintymistilan tanssille. Usein kulttuurialan hankkeissa päädytään palkkaamaan lisää tuotantohenkilökuntaa ja saatu rahoitus menee harvoin suoraan taiteilijoille. Tanssisesongin ansiosta taiteilijoille maksetut palkat ohittavat hallintoja tuotantohenkilökunnan palkkakulut ensimmäistä kertaa vuositasolla. On tärkeää, että Tanssisesonki myötä Susanna Leinonen Company ja Tanssiteatteri Raatikko toteuttavat myös kymmeniä tanssityöpajoja kahdeksasluokkalaisille nuorille. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Susanna Leinonen Companylle 200 000 euron rahoituksen kolmelle vuodelle. Ensimmäinen Tanssisesonki sijoittuu ajalle 31.7.-29.11.2017. Sesongin aikana ryhmässä työskentelee viisi kuukausipalkkaista tanssijaa. Arkadia-seura Eeva-Johanna Eloranta puheenjohtaja Taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuraan kuuluu n. 250 taiteilijaa ja kulttuurialan ammattilaista sekä kansanedustajat. Vuonna 1990 perustettu seura yhdistää kansanedustajia, taiteilijoita ja kulttuurielämän edustajia keskustelemaan kulttuuripolitiikasta, toimimaan kulttuurin puolesta ja nauttimaan taiteesta. Arkadia-seuran puheenjohtajana toimii kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta ja varapuheenjohtajana Musiikin edistämissäätiön johtaja Hannu Saha. Korkeasaaren eläintarhan toiminta säätiölle Mukavaa historiaa: Mitä Mannerheim teki 1917? ? Marsalkka Mannerheimista on kirjoitettu kirjoja runsaasti yli sata teosta. Hänen värikäs elämänsä on antanut aihetta vakaviin,tarkkoihin,tylsiin juhlateoksiin, mutta on saanut rinnalleen viime vuosina uudenlaista, rohkeampaa jopa hauskempaa kuvausta tämän myyttisen henkilön elämästä. Juhlakirjojen ”totuus” on samalla tullut kyseenalaiseksi. Mannerheimin elämän erästä merkillistä, ratkaisevaakin elämänvaihetta, vuotta 1917, kuvaa erinomaisen asiallisesti, mutta viihdyttävän hauskasti toimittaja Matts Dumell kirjassaan ”Kun Mannerheim valitsi Suomen” ( Teos & Förlaget 2017). Sekavaa aikaa Vuosi 1917 oli sotavuosi. Tsaarivallan Venäjä, johon Suomi kuului oli sodassa Saksaa vastaan. Venäjän armeijan upseerina suomalainen Mannerheim osallistui sotaan kaukana Romaniassa. Venäjää sota rasitti,kansa nousi kapinaan tsaaria ja sotimista vastaan ja tsaari,Romanovien suku syöstiin vallasta. Tsaarin armeijalle uskollisuutta vannonut Mannerheim oli hukassa. Kotimaassa Suomessakin oli levotonta. Mitä tehdä, minne mennä ? Dumell kuvaa hienosti Mannerheimin aatelisen sukutaustan ja elämäntavan vaikutusta elämäntilanteiden valintoihin. Mannerheimillä oli polvi kipeänä, hän otti ”sairista”, pakkasi itsensä ja mikä tärkeintä palvelijansa lomalle Mustanmeren rannalle Odessaan. Odessassa Mannerheim vietti rauhallista, aristokraattista seuraelämää erilaisten naisten ympäröimänä ja rahoittamana antamatta Venäjän, Suomen tai maailman levottomuuksien pahemmin häiritä. Vanhempi sisar Sophie kävi veljeään tapaamassa Odessassa elokuussa 1917 todeten ettei pikkuveljellä ollut mitään suurempaa hätää polvea parantaessaan, vaikkapa tanssilattialla. Sodan aikanakaan aristokraattien elämää eivät sodan kauhut koskettaneet : viinejä,vodkaa,kaviaaria riitti .. Itsenäiseen Suomeen Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudes,mutta tuleva Suomen historian suurmies majaili vielä Mustanmeren ”helmessä” Odessassa. Tsaari oli kukistunut ja Venäjällä noussut valtaan Mannerheimin suuresti inhoava Leninin johtama bolsevikkihallitus. Dumell kuvaa hyvin, kuinka Mannerheim yritti suhteillaan saada entiset upseeritoverinsa vastarintaan bolsevikkeja vastaan, mutta joutui pettymään. Osa tsaarin upseereista oli kalppinut Ranskaan,osasta ei muuten vaan ollut vastarintaan. Dumell kuvaa erinomaisesti Mannerheimin palvelijoineen junamatkan Odessasta Pietariin joulukuussa 1917. Olot Venäjällä olivat mahdollisimman sekavat, juna pysäytettiin ja tarkastettiin monet kerrat,Mannerheim tsaarin armeijan uniformussa säilyi kuin ihmeen kaupalla hengissä. Joulukuun puolivälissä Mannerheim pääsi Helsinkiin, palasi hetkeksi takaisin Pietariin jättääkseen venäläisupseerin tavoin virallisen erokirjeen armeijasta inhoamilleen bolsevikeille. ”Ryssäupseeri” talonpoikien johtoon Tammikuussa 1918 olot Suomessa olivat hyvin levottomat,oli muodostettu punakaarteja ja valkokaarteja, venäläisiä joukkoja oli maassa. Saksasta monet toivoivat apua, Mannerheim ei niinkään. Dumell kuvaa taitavasti miten Mannerheim nousi Pohjanmaan talonpoikaisarmeijan johtoon. Käsittämätön temppu tsaarin upseerilta, ”ryssältä”, aateliselta, joka ei osannut suomen kieltä juuri lainkaan. Pitäessään puheita suomeksi joukoilleen, Mannerheim oli kirjoituttanut puheet valmiiksi suomeksi, opetellut ne ulkoa eikä koskaan puhunut paperista … Kun Saksassa aseoppia saaneet sotilaat,osa heistä, jääkärit , tulivat Suomeen keskelle sisällissotaa, he suhtautuivat Mannerheimiin hyvin epäillen vaatien ylipäällikön vaihtamista . He eivät ”ryssäupseerin” komentoon ala. Dumellin kirja antaa Mannerheimista henkilönä mielenkiintoisen, hyvin monivivahteisen kuvan. Säntillisen pikkutarkka,oman arvonsa tunteva,ylimielisen pilkallinenkin seurueessa,mutta toisaalta valloittava seurapiirihahmo,erityisesti naisten mieleen kaikkialla. Avioliitto ei häirinnyt,se oli käytännössä loppunut jo 1902. Vaimo ja kaksi lasta asuivat Ranskassa. Seurapiirit ja sukulaiset ylläpitivät Mannerheimia ja hänen hoviaan. Muissa elämänasioissa erittäin tarkka,kiusallisen pikkutarkkakin Mannerheim oli raha-asioissa aina täydellinen hulttio! Mutta siinä vain keikkui sen ajan ”suihkuseurapiireissä ”. Mielenkiintoinen, värikkään hauska historiateos Mats Dumellilta. Pekka Hurme Kirja-arvostelu Julkisivuremontti 2017 -kilpailu ratkesi ? Julkisivuremontti 2017 -kilpailussa jaetun 1. palkinnon saavat helsinkiläinen As Oy Satakallio ja helsinkiläinen Asunto Oy Pääsky, 3. palkinnon tamperelainen As Oy Kaupinpirtti ja kunniamaininnan tamperelainen As Oy Aleksanterinkatu 9. Asunto-osakeyhtiöille suunnattu kilpailu järjestettiin kuudennen kerran. Voittajat julkistettiin Kiinteistö 2017 -tapahtumassa Messukeskuksessa Helsingissä 26.9.2017. Yhteensä 3 000 euron suuruisen palkinnon rahoittaa Suomen Messusäätiö. Tuomariston perustelujen mukaan As Oy Satakallion asunto-osakeyhtiön julkisivuremontti käy eri puolella Suomea sijaitseville 60-luvun lähiötaloille esimerkkinä siitä, miten suuri ja vaativa julkisivuremontti voidaan toteuttaa onnistuneesti. Julkisivuremontin haasteina olivat muun muassa, että se on yksi Suomen suurimmista asunto-osakeyhtiöistä, julkisivujen korjaustapa vaati äärimmäistä mittatarkkuutta ja kaunis 60-luvun nauha-arkkitehtuuri palautettiin nykyaikaisin materiaalein loistoonsa. Asunto Oy Pääskyn julkisivuremontti on oivallinen esimerkki siitä, miten 1900-luvun alun arvorakennusta voi korjata perinteisesti ja palauttaa siihen käsityötä vaativia yksityiskohtia. Julkisivuremontissa korostuivat hieno kokonaisuus, alkuperäisen ilmeen palauttaminen sekä käsityön arvostaminen ja esille nostaminen. Tuomaristo haluaa Pääskyn saamalla palkinnolla kiinnittää huomiota erityisesti 1900-luvun alkupuolen ja sitä vanhempien talojen palauttaviin perinnekorjauksiin, joita tehdään paljon, mutta ehkä vähemmän näkyvästi kuin 60–70-lukujen lähiötalojen korjauksia. As Oy Kaupinpirtti palkittiin hallitusta ja tavoitteellisesta julkisivukorjaamisesta, jossa korjaustapoja arvioitiin erityisesti elinkaarija energiatehokkuuden kannalta sekä ansiokkaasta hankkeen eri vaiheiden dokumentoinnista ja asukasviestinnästä. Tuomaristo palkitsi lisäksi tamperelaisen As Oy Aleksanterinkatu 9:n julkisivuremontin kunniamaininnalla. 1930-luvulla rakennetun talon julkisivu palautettiin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen lautaverhoiluksi. Lisäksi tuomaristo arvosti pienen yhtiön voimainponnistusta vaativan julkisivukorjauksen toteuttamisessa. Palkintojen voittajat julkistettiin Messukeskuksessa Helsingissä tiistaina, 26.9.2017 Kiinteistö 2017 -tapahtumassa. Kilpailun järjestävät Julkisivuyhdistys r.y. ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhteistyössä Kiinteistöposti-lehden ja Suomen Messujen kanssa. Esimerkit tärkeitä Kilpailussa haetaan asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet, lopputulos on laadukas ja taloyhtiöiden hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä myös niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista. Tästä syystä tuomaristo ei ole arvostelussaan kiinnittänyt huomiota pelkästään arkkitehtuuriin ja teknisiin ratkaisuihin, vaan myös siihen, miten hankkeen päätöksentekoja valmisteluvaihe on edennyt, miten kustannuksia on hallittu, onko pysytty aikataulussa, miten asukasviestintä on toteutettu ja onko tarkasteltu korjaamista tarkasteltu myös elinkaarilaskelmien ja energiatehokkuuden kannalta. Kilpailun tuomaristo J u l k i s i v u y h d i s t y k s e n edustajina puheenjohtaja, tohtorikoulutettava Toni Pakkala TTY:stä, päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Rakennusteollisuus ry:stä, toimitusjohtaja Tomi Hautakangas Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy:stä, AKHAn edustajina RI, Ekon. Juhani Siikala FM Siikala Ky:stä ja DI Arto Krootila Consitor Oy:stä sekä toimituspäällikkö Riina Takala-Karppanen Kiinteistöposti-lehdestä. ? K a u p u n g i n v a l t u u s t o päätti, että Korkeasaaren eläintarhan toiminta siirretään säätiön hoidettavaksi tammikuun alusta alkaen. Säätiömalliin siirtyminen ei muuta eläintarhan toiminnan periaatteita ja tavoitteita. Säätiömalli mahdollistaa eläintarhalle kuitenkin nykyistä itsenäisemmän aseman ja tämä sopii hyvin Korkeasaaren toiminnan luonteeseen eläinsuojeluja virkistyskohteena. Säätiön tarkoitus ei ole tuottaa voittoa.
• 5 Viikot 41-42 • Nro 17 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Varma vuokraa Wärtsilän pääkonttorille tilat Salmisaaresta Varman Salmisaaren toimistokiinteistö. ? Varma on solminut pitkän vuokrasopimuksen Wärtsilä Oyj Abp:n kanssa noin 10 800 m 2 tiloista yhtiön pääkonttoriksi. Wärtsilä muuttaa uusin tiloihinsa Helsingin Salmisaareen vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen aikana nykyisistä tiloistaan Helsingin Hakaniemestä. Varman omistama Salmisaaren kohde on vuonna 2009 valmistunut moderni toimistotalo. Hyvät liikenneyhteydet, toimivat ja muunneltavat tilaratkaisut sekä Fazerin laadukas henkilöstöravintola palvelevat talon käyttäjiä. Salmisaarenrannan kiinteistöissä ovat jo ennestään vuokralla Lemminkäinen ja Outokumpu sekä toistaiseksi vielä sieltä pois muuttava Danske Bank, jonka tiloihin Wärtsilän toimistotilat pääosin keskittyvät. Varman Salmisaaren kiinteistössä on vielä tarjolla vapaata tilaa noin 2 500 m 2 . – Salmisaari on houkutteleva toimistoalue, minne on lyhyen ajan sisällä muuttamassa useita uusia käyttäjiä. Wärtsilän muutto naapuriimme kertoo siitä, että alue palvelee kasvavasti myös globaaleja organisaatioita, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Salmisaaressa on tarjolla energiatehokkaita ja muuntojoustavia monitilaratkaisuja merellisessä ympäristössä. – Olemme panostaneet energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin myös Salmisaaren kiinteistössämme, jolle on myönnetty BREEAM Very Good -luokitus. Kiinteistön katolle asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja ja viime kesänä sen pysäköintihalliin asennettiin 240 paikan sähköautovalmius, Tomperi kertoo. Uudet tilat tukevat Wärtsilän yrityskulttuurin uudistusta – Muutto uusiin toimitiloihin tarjoaa meille mahdollisuuden uudistaa yrityskulttuuriamme ja päivittäistä työntekoamme. Se tukee erinomaisesti Wärtsilän kasvustrategiaa ja päämääräämme mahdollistaa kestävä yhteiskunta älyteknologiaa hyödyntämällä, kertoo Jaakko Eskola, Wärtsilän konsernijohtaja. Muuton jälkeen Wärtsilän käytössä olleet tilat Hakaniemessä vapautuvat 2018 syksystä alkaen uusille käyttäjille. John Stenbergin rannan toimistokiinteistö Pitkänsillan päässä on Varman omistama, näyttävä maamerkkikiinteistö, jonka tilat ovat jaettavissa joustavasti uusille käyttäjille. Länsimetron asemien ja radan hallinta luovutettu HKL:lle ? Länsimetro Oy ja HKL allekirjoittivat tänään tiistaina 3.10. pöytäkirjan, jolla siirrettiin länsimetron asemat ja rata HKL:n hallintaan. Käytännössä hallinnan siirto merkitsee, että HKL pääsee nyt aloittamaan täysimittaisesti matkustajaliikennettä edeltävän ns. tuotannon esivaiheen. Länsimetro Oy:n vastuulla on vielä tehtäviä, jotka Länsimetro Oy viimeistelee vielä tuotannon esivaiheen kestäessä ennen matkustajaliikenteen aloittamista. Näiden tehtävien suorittaminen on aikataulutettu. Kahdeksan asemaa ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huoltoja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla. Lähipäivinä HKL käynnistää kaikkien metron 52 järjestelmän yhteiskäytön sekä määräaikaishuollot ja testaukset. Järjestelmät ohjaavat mm. länsimetron kiinteistötekniikkaa, valvontaa, liikennöintiä, rataa ja turvallisuutta. Koekäyttämällä järjestelmät pyritään varmistamaan niiden häiriötön toiminta ja sitä kautta sujuva liikenteen aloitus. Lisäksi tuotannon esijakson aikana ajetaan vielä lisää koeajoja koko metrolinjalla. Ennen kuin matkustajaliikenne voidaan aloittaa, tulee tuotannon esivaiheessa toteutua yhtenäinen kahden viikon häiriötön jakso sen jälkeen kun matkustajaliikenteen aloittamisen esteet on poistettu ja tarpeelliset testaukset on tehty. Liikenteelle avaaminen edellyttää, että riittävä määrä koeajopäiviä on toteutunut onnistuneesti. Matkustajaliikenteen aloituksesta päättää tämän jälkeen HSL. Vasemmalta HKL:n hallintopäällikkö Rain Mutka, HKL:n hallintojohtaja Yrjö Judström, Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo ja Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. Radanvarren Pohjoisbaana pyöräreittien uusin tulokas Uusi nopea pääradanvarren pyöräilyreitti Pohjoisbaana liittyy sekä etelässä että pohjoisessa nykyisiin väyliin ja kuuluu ns. pyöräliikenteen laatukäytäviin eli baanaverkkoon. Viralliset avajaiset olivat torstaina 28. syyskuuta. ? – Pyöräily on lyhyillä matkoilla kaupungissa selvästi nopein tapa päästä paikasta toiseen. Se on myös terveellistä arkiliikuntaa. Helsinki työskentelee johdonmukaisesti pyöräilyn edistämiseksi. Baanaverkon osana Pasilan ja Käpylän välinen Pohjoisbaana parantaa monien pyöräilijöiden arkisia matkoja. Pohjoisbaanan valmistuminen on yksi vuoden tärkeimmistä pyöräilytapahtumista, onnea Pohjoisbaana! kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Pohjoisbaanan pääasialliset käyttäjät ovat pitkän matkan pyöräilijät ja alueen asukkaat, ja juuri näille käyttäjille järjestämme pyöräilyn syyskauden avajaiset. Luvassa on Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry:n kanssa yhteistyössä järjestetty kaikille avoin pyöräkulkue, baanan avaaminen virallisella nauhanleikkuulla, puheita ja yhteistyökumppaneiden esittelypisteitä. Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii viettämään kanssamme mukavaa iltaa, tervetuloa, toivottaa Niklas AaltoSetälä, pyöräilykoordinaattori Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. 130 kilometriä baanoja Helsinkiin rakennetaan pyöräliikenteen runkoväylien, baanojen verkkoa. Kun baanaverkko on valmis, Helsingissä on 130 kilometriä pikapyöräväyliä, jotka yhdistävät suurimmat asuinja työpaikka-alueet. Jotta pyöräily olisi sujuvaa, baanat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi ja tasaisiksi. Sujuvuutta edistetään myös pysähdysten minimoinnilla, laadukkailla alikuluilla ja silloilla sekä toimivilla risteysjärjestelyillä. Baanojen valaistukseen ja talvihoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjoisbaanan suunnittelu alkoi huhtikuussa 2015 ja rakentaminen elokuussa 2016. Rakentaminen oli vaativaa muun muassa viereisen junaradan ja läheisen asutuksen aiheuttaminen rajoitteiden takia. Noin 1,6 kilometriä pitkä väylä avattiin käyttäjille 31. elokuuta. R ööpeRin L ehti MYÖS FACEBOOKISSA!
• 6 Nro 17 • Viikot 41-42 Sunnuntaiksi Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki VIIKKO 41 MA 9.10. Ilona TI 10.10. n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä Aleksi, Aleksis KE 11.10. Otso, Ohto TO 12.10. Aarre, Aarto PE 13.10. Tanja, Taina, Taija LA 14.10. Elsa, Elsi, Else SU 15.10. Helvi, Heta VIIKKO 42 MA 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka TI 17.10. Saana, Saaga, Saini KE 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde TO 19.10. Uljas PE 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno LA 21.10. Ursula SU 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta Nöyryys ei ole heikkoutta, (engl.) Meekness is not weakness. W.G. Benham Päivyri 19. sunnuntai helluntaista ? Kirjailijavieraana Ante Aikio kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 11.10. klo 18.00 Kirjailija Ante Aikio, saamelaisen mytologian syövereistä ammentavan Aigisarjan luoja, saapuu kertomaan tuotannostaan ja saamelaiskulttuurista laajemminkin. Vierailu on osa Lukukeskuksen ja Saamelaisen erikoiskirjaston yhdessä järjestämää saamelaiskirjailijoiden kiertuetta. Kiertuetta tukee Taiteen edistämiskeskus. ? Syntymän ja kuoleman riitit lukusali 3. krs Torstaina 12.10. klo 18.00 Toimittaja ja tietokirjailija Eija Pulkkinen vierailee Rikhardinkadun kirjastossa ja kertoo kirjastaan Syntymän ja kuoleman kirja: riittejä ja uskomuksia maailmalta (Minerva 2017). Syntymään ja kuolemaan liittyy kaikissa kulttuureissa mystiikkaa ja uskomuksia. Eija Pulkkinen on asunut Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa kaikkiaan 25 vuotta ja merkinnyt muistiin syntymään ja kuolemaan liittyviä riittejä, uskomuksia, arkea ja juhlamenoja haastatellen kohtaamiaan ihmisiä paikallisista tavoista ja uskomuksista. Kirjassaan Syntymän ja kuoleman kirja Pulkkinen kertoo kiehtovalla tavalla siitä, miten elämän ääripäät kohdataan eri puolilla maailmaa. ? Pimeä netti ja Verkkorikokset lukusali 3. krs Maanantaina 16.10. klo 17.30 Aikana jolloin selfiet ovat arkipäivää ja sosiaalista mediaa käyttävät kaikenikäiset, on edelleen ihmisiä ja ilmiöitä jotka haluavat pysyä piilossa monien katseilta netin pimeissä kolkissa. Tule kuulemaan Pimeä netti ja Verkkorikokset -kirjojen tekijöitä Jarno Alastaloa ja Ari Haasiota kirjojensa julkistamistilaisuuteen Rikhardinkadun kirjaston lukusaliin ma 16.10. klo 17.30. Tarjoamme pientä iltapalaa. Ilmoita osallistumisestasi 10.10.2017 mennessä: info@avain.net . Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lue lisää: Ari Haasio, Verkkorikokset https://avain.net/tuote/ari_haasio/verkkorikokset/9789523041264 Jarno Alastalo, Pimeä netti https:// avain.net/tuote/jarno_alastalo/pimea_ netti/9789523041332 ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 18.10. klo 13.00 Kiitelty vanhan musiikin lounaskonserttisarja Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa jatkuu! Lokakuun konsertissa esiintyy Vera Plosila, ohjelma on rakennettu C. Ph. E. Bachin soolohuilusonaatin ympärille. Syyskauden muut konserttipäivät ovat 15.11. ja 20.12. ? Kirjailijavieraana Osmo Pekonen lukusali 3. krs Keskiviikkona 18.10. klo 19.00 Prof. emer. Hannu Riikonen haastattelee tietokirjailija, tieteen moniottelija Osmo Pekosta hänen uusimmasta päiväkirjastaan Minäkin Arkadiassa (Enostone 2017), joka kertoo Pekosen elämästä vuosina 2016 – 2017. ? Helsinki-kirjojen kiertue Rikhardinkadun kirjastossa lukusali 3. krs Tiistaina 24.10. klo 18 Helsinki-kirjojen kiertue pysähtyy Rikhardinkadun kirjastoon. Uutuuskirjojaan esittelevät Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus), Pauliina Lindholm: Komendantti (Otava) ja Riitta Saarinen: Kaupunkisaunoja (Gummerus). Tilaisuuksissa on myynnissä signeerattuja teoksia. Kiertueen kaikki pysäkit: Ti 10.10. klo 18.00. Töölön kirjasto Laura Salama: Kommarikakaran Helsinki (Reuna Kustantamo) Riitta Saarinen: Kaupunkisaunoja (Gummerus) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Ti 24.10. klo 18. Rikhardinkadun kirjasto Pauliina Lindholm: Komendantti (Otava) Riitta Saarinen: Kaupunkisaunoja (Gummerus) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) To 26.10 klo 18.00. Itäkeskuksen kirjasto Jarna Jäntti: Helsingin korttelieläimet (Myllylahti) Riitta Saarinen: Kaupunkisaunoja (Gummerus) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Ma 6.11. klo 18.00 Pohjois-Haagan kirjasto Laura Salama: Kommarikakaran Helsinki (Reuna Kustantamo) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Jarna Jäntti: Helsingin korttelieläimet (Myllylahti) Ti 7.11. klo 18 Vallilan kirjasto Laura Salama: Kommarikakaran Helsinki (Reuna Kustantamo) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Jarna Jäntti: Helsingin korttelieläimet (Myllylahti) Ke 8.11. klo 18. Kannelmäen kirjasto Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Jarna Jäntti: Helsingin korttelieläimet (Myllylahti) Jarmo Nieminen: Vallisaari, Kuninkaansaari, Lonna ja Isosaari (Gummerus) Ma 20.11. klo 18 Laajasalon kirjasto Riitta Saarinen: Kaupunkisaunoja (Gummerus) Jarmo Nieminen: Vallisaari, Kuninkaansaari, Lonna ja Isosaari (Gummerus) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Ti 21.11. Klo 18 Etelä-Haagan kirjasto Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Jarna Jäntti: Helsingin korttelieläimet (Myllylahti) Pauliina Lindholm: Komendantti (Otava) Ma 4.12. klo 18. Oulunkylän kirjasto Jarmo Nieminen: Vallisaari, Kuninkaansaari, Lonna ja Isosaari (Gummerus) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Laura Salama: Kommarikakaran Helsinki (Reuna Kustantamo) Ma 18.12. klo 18 Munkkiniemen kirjasto Jarmo Nieminen: Vallisaari, Kuninkaansaari, Lonna ja Isosaari (Gummerus) Pauli Jokinen: Sunnuntaikävelyllä Sotien ajan Helsingissä (Minerva Kustannus) Pauliina Lindholm: Komendantti (Otava) Kiertue Facebookissa: https://www.facebook.com/helsinkikirjojenkiertue ? Juttuvinkki / Loviklubi järjestää: kirjastoambient II Lauantaina 7.10. klo 12.00-15.30 Loviklubi järjestää Rikhardinkadun kirjastossa ambientja kokeellisen musiikin konsertin. Seitsemältä eri kotimaiselta artistilta/kokoonpanolta kuullaan 30min livesettejä klo 12 alkaen. Ohjelmassa siis kolme ja puoli tuntia taukoamatonta äänimaisemaa! Tapahtuma on ilmainen ja ikärajaton. Aikataulu: 12:00 Ana Gutieszca 12:30 Trio Kohellus 13:00 Andrea Camporotondo 13:30 Esa Ruoho 14:00 Petri Kuljuntausta 14:30 Unfound 15:00 Utu Lautturi Lovi ambientklubi järjestää ambientja kokeellisen musiikin klubi-iltoja ja konsertteja. Päätapahtumat ovat kerran kuussa järjestettävät livemusiikin klubiillat Helsingissä Kansallisteatterin Lavaklubin tiloissa syyskuusta toukokuuhun. ? Kaksi kolmekymppistä miestä aloitti rippikoulun. Molemmilla on suunnitelmissa ensi kesänä häät. – Tuleeko mieleen mitään sanoista: kirkkovuosi, sakramentit? kysyin. He puistelivat päätään. Kolmiyhteinen Jumala – siitä tuli pieni aavistus. He liittivät kirkkoon paavin, Päivi Räsäsen, Teemu Laajasalon ja seurakunnan nuorisotyön. Äskettäin kirjana julkaistun ”Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus” (Docendo) -tutkimuksen tuloksissa uskonto ja kirkko eivät nousseet esiin lainkaan. Tutkijalle, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Limnéllille tulos oli yllätys. Hän arvelee, että uskonto on jäämässä nuorten elämässä marginaaliin tai nuoret ovat tyytymättömiä kirkkoon, esimerkiksi sen aktiiviseen rooliin yhteiskunnallisissa ja poliittisissa kysymyksissä. Sama tulee vastaan politiikassa. Kirkko mainitaan kumppanina ja toimijana suhteellisen harvoin. Se tulee esiin lähinnä kiistanalaisissa, konservatiivisissa kysymyksissä. Mistä syntyy kirkkokuplamme? Kirkkokuplan sisällä on jännitteitä, kivaa, omat julkkikset, vallanpitäjät, mediakanavat. Käytetään valtava määrä energiaa asioihin, joista kuplan ulkopuoliset, jotka saattavat kyllä olla jäseniä, eivät ymmärrä tai se ei vain kosketa heitä. Onko kuitenkin turvallisempaa hengata niiden kanssa, jotka tuntevat sanojen ”sakramentti” ja ”liturginen väri” merkitykset. Vai onko aktiivikirkko liian vaatimaton sanomansa ja hyvän työnsä näkyväksi tuomisessa. Vai pelätäänkö eri tavoin ajattelevien kohtaamisia. Maailman väestöstä kolmannes on kristittyjä siis kaksi kolmasosaa ei ole kristittyjä. Luterilaisia on maailman väestöstä 1%. Kirkon kansainvälisissä tehtävissä olleet tietävät, miten lähestyä heitä, jotka uskovat eri lailla. Vaikka kuinka itsellä olisi hyvä sanoma, palava usko, on vain yksi, ehdoton kohtaamisen perusasia: lähimmäisenrakkaudesta nouseva kunnioitus ja vuorovaikutus. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi – kuten lauseen lausujakin sen täydellisesti toteutti. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori Toinen koti -teatteriprojekti kertoo kotoutumisesta ? Kansallisteatterin Omapohjassa kantaesitetään marraskuussa Kiertuenäyttämön Toinen koti, joka kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Dokumentaarisessa teatteriesityksessä kohtaavat pakolaisina Suomeen tulleet ja tänne syntyneet taiteilijat. Mukana on myös joukko Helsingin kaupungin kanssa toteutettuun Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä. Esityksessä nähdään erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Mitä koti tarkoittaa juuri tänne saapuneelle, ja mitä sellaiselle, joka on ollut täällä aina kuin kotonaan? Voiko taide olla yhteinen koti eri puolilta maailmaa tulleille henkilöille? Toinen koti -esityksen ohjaa ja koko projektin suunnittelusta vastaa Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen. Toinen koti saa kantaesityksensä 16. marraskuuta 2017. Esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Sitä kertovat irakilaiset näyttelijät Bakr Hasan ja Harith Raad, irakilainen laulaja Ali Saed sekä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi, jotka ovat paenneet kotimaastaan voidakseen tehdä taidetta ilman hengenvaaraa. Mukana ovat myös Suomessa pitkään vaikuttaneet teatterintekijät Terhi Panula ja Sanna Salmenkallio sekä joukko Helsingin kaupungin kanssa toteutettuun Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä. Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille. Keväällä 2017 Toinen koti -projektissa järjestettiin kaksi työpajaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Niihin oli kutsuttu kotoutumisvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Toisessa työpajassa keskityttiin osallistujien kirjoittamiin runoihin ja tarinoihin, toisen painopisteinä olivat musiikki ja ilmaisuharjoitteet. Työpajat tuottivat materiaalia Toinen koti -esityksen käsikirjoitustyötä varten ja osa niiden osallistujista päätyi esiintyjiksi tuleviin näytöksiin.
• 7 Viikot 41-42 • Nro 17 Helsingin hiihtokausi alkoi jo viime viikolla Jokaisesta kunnasta lasten itsenäisyysjuhlaan Säätytaloon ? Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio järjestävät itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta Suomen lasten itsenäisyysjuhlan Säätytalossa Helsingissä. Juhlaan on kutsuttu kaksi 10-vuotiasta lasta jokaisesta Suomen kunnasta. Pyyntö nimetä kuntaa edustavat lapset lähtee kunnille tänään. Pääministeri Juha Sipilä vastaanottaa lapset ja kättelee kaikki juhlavieraat. Juhla on osa virallista Suomi100-juhlavuoden huipennusta. – Suomen tulevaisuus rakentuu tämän päivän lasten hyvinvoinnin ja luovuuden varaan. Lapset ovat tämän maan tärkein pääoma. Lasten juhla on viesti lapsuuden arvosta. On myös tärkeää, että lapsilla on aina paikka tämän maan juhlakansan eturivissä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. – Lasten itsenäisyysjuhlan huomioiminen ja pääministerin mukana olo on arvostuksen osoitus lapsille. Yhteiskunta kaipaa enemmän lapsiystävällisiä tekoja. Se on hyvä muistaa niin arjessa kuin juhlassa. Tästä juhlasta tulee lastennäköinen ja iloinen itsenäisyyspäiväjuhla, jatkaa MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa. Onnittelukortti Suomelle Mukanaan lapsia pyydetään tuomaan onnittelukortti Suomelle. Kortin valmisteluun, esimerkiksi siihen kirjattaviin onnentoivotuksiin tai terveisiin sankarille, voi osallistua isompikin määrä lapsia. Onnittelukortit kerätään juhlassa ja myöhemmin ne asetetaan näytteille. Juhlan ohjelma on vielä salaisuus, mutta 10-vuotiaat pääsevät varmasti juhlimaan itselleen ominaisella tavalla, lupaavat Milla Kalliomaa ja Tuomas Kurttila. Säätytalon arvokkaisiin puitteisiin luodaan juhla, jota lapset pääsevät itse toteuttamaan. Kaikkiin Suomeen kuntiin lähti pyyntö nimetä ja ilmoittaa juhlaan kaksi vuonna 2007 syntynyttä lasta. Kuntien nimeämät juhlavieraat voivat odottaa juhlakutsua marraskuun alussa. – Me toki toivomme, että juhlaan lähetettävät lapset edustavat mahdollisimman monenlaisia suomalaisia lapsia, toteaa Milla Kalliomaa. Lokakuun taiteilijavieraana Kaj Chydenius ? Teatterimuseon lokakuun taiteilijatapaaminen järjestetään lauantaina 14.10. klo 13–14.30. Saamme tuolloin vieraaksemme säveltäjä Kaj Chydeniuksen, jonka säveltämiä lauluja on kuultu näyttämöillä ja elokuvissa 1960-luvun puolivälistä alkaen. Kaj Chydeniusta haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo. Chydenius sävelsi ensimmäiset laulunäytelmänsä Helsingin Ylioppilasteatterille 1960-luvun puolivälissä. Sen jälkeen hän on säveltänyt kymmenille näyttämöille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Näyttämöiltä ja elokuvista ovat peräisin monet suomalaisille tutut ja rakkaat laulut. Taiteilijatapaamisessa Kaj Chydenius lauantaina 14.10.2017 klo 13–14.30 Sisäänpääsy näyttelyn pääsylipulla tai Museokortilla. Taiteilijatapaamisten sarja jatkuu: 11.11. vieraana Kirsti Wallasvaara ja 9.12. Hannu-Pekka Björkman. Teatterimuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki Avoinna ti, to–su klo 11– 18, ke klo 11–20 Liput 8/5 €, Museokortti ja Helsinki Card käyvät maksuvälineenä Näyttelyinfo: 040 1922 300 www.teatterimuseo.fi Kivikon hiihtohallissa suksitaan kahdessa kerroksessa. Kuva: Konsta Linkola Jatkoa sivulta 3 ? Kivikossa hiihdetään tällä kaudella mainioissa olosuhteissa, sillä viime talven pakkasten aikana ehdittiin tykittää lunta riittävästi hallin tämän kauden tarpeisiin. Tykkilumen lisäksi Kivikon hiihto-olosuhteita parannetaan lumentekokoneella, joka mahdollistaa latujen kunnostamisen myös kesken hiihtokauden. Tälläkin sisähiihtokaudella Kivikon hallissa on mahdollisuus myös suksien säilytykseen. Lisäksi hiihtohallin aukioloaikoina tarjolla on myös muun muassa suksivuokrausta ja suksien huoltopalvelua. Kivikon hiihtohallin sisäänpääsyajat: ma-su klo 8.00–21.00 Hiihtohalli suljetaan klo 22.00 Tapahtumien Helsinki vahvistuu Helsinki-päivä. Kuva: Jussi Hellsten ? Tapahtumien Helsinki vahvistuu. Pormestari Jan Vapaavuori on käynnistänyt selvityksen toimintamallista, jossa Helsingille saadaan kaupungin omien suurien tapahtumien tuotannosta vastaava osaamiskeskittymä. Saman sateenvarjon alle kootaan näin ollen kaikki Helsingin kaupungin järjestämät merkittävät tapahtumat: Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Helsinki-päivä, Helsingin uudenvuoden juhla, Kansallinen veteraanipäivä Helsingissä, Silakkamarkkinat, Tuomaan markkinat, Helsingin kiinalainen uusivuosi, Pormestarin itsenäisyysjuhla neljäsluokkalaisille sekä muut mahdolliset kaupungin järjestämät, tulevat isot yleisötapahtumat. Kokoaminen ei kuitenkaan koskisi sellaista tapahtumatuotantoa, jonka voi katsoa olevan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ydintoimintaa. Tapahtumat pyritään ensisijaisesti keskittämään Helsinki-viikon säätiön alaisuuteen. On luontevaa, että tapahtumat keskitetään organisaatioon, jossa ennestään on vahva kulttuurija tapahtumaosaaminen. – Helsingin strateginen tavoite on olla monipuolinen ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurija tapahtumakaupunki. Tapahtumat ovat Helsingille tärkeitä. On luontevaa vahvistaa tapahtumaosaamista siirtämällä ne kaikki samaan yksikköön, jonne voidaan kerätä osaamista ja osaajia paremmin kuin ennen, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Tällä uudelleenjärjestelyllä Helsinki-viikon säätiöstä muodostuisi kaupungin tapahtumatuotannon vahva osaamiskeskittymä. Säätiö vastaisi jatkossa tapahtumien tuotannoista sekä niihin liittyvästä markkinoinnista, viestinnästä ja yritysyhteistyöstä. Tapahtumat vahvistavat kaupungin vetovoimaa, ja ne luovat paikkoja, joissa kaupunkilaiset voivat kohdata ja joissa yhteisöllisyys vahvistuu. Tapahtumat ovat keskeinen osa kaupungin kulttuurija elinkeinopolitiikkaa, ja olennainen osa uuden Maailman toimivin kaupunki -strategian painotuksia. Helsinki-viikon säätiö on Helsingin kaupungin perustama yleishyödyllinen säätiö, joka toimii tällä hetkellä Helsingin juhlaviikkojen juridisena taustaorganisaationa sekä nykymusiikkifestivaali Musica Novan järjestäjänä. Säätiön päättävä elin on seitsemänjäseninen hallitus, jonka puheenjohtajan ja jäsenet Helsingin kaupunginhallitus nimittää aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Helsinki-viikon säätiön puheenjohtaja on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Juhana Vartiainen.
• 8 Nro 17 • Viikot 41-42 Risto Kolanen: Alkusyksyn kulttuurikierros Kulttuuri ? Ylioppilasteatteri päätti syyskuun ”Täydellisten erojen iltaan”, jossa toistakymmentä uutta tekijää esitti monologeja, dialogeja, lauluja ja lyhyitä videoita teemasta. Ehdin mukaan myöhäisen illan viimeiseen osioon, jossa parhaiten jäi mieleen Ronja-Maria Ojalan video ”Se oli vuosisadan rakkaustarina ainakin mun päässä”. Inna Lampisen äänitulkinta elämästä bussi 37:n matkassa Malminkartanoon oli persoonallinen. YT:n studiontäysi yleisö tykästyi myös vetäjien ja esiintyjien lauluja tanssitulkintaan Suomen euroviisusta vuosien takaa, ”Bye bye baby”. Suuri finaali täyttyi. Rehellisyyden perässä ”Jos et ole varma teon hyvyydestä”...”Et sinä ole nainen”.… Neljänä päivänä Kellariteatterin tilassa, tiiliskivien alla Liisankadulla, voi nähdä pienoisnäytelmän, demon ”Nietzsche ja lapset”. Siitä vastaavat Klitsun uudet esiintyjät Lotta Pohjola, Senja Rajalin ja Katri Tihilä. Tekstit ovat ohjaaja Tiina Ekolan, Samuli Hokkasen, päiväkodin lasten ja raitiovaunujen matkustajien. Tekijöiden tarkoitus on hakea ”rehellisyyttä ja totuutta”. Totuudesta ohjaajaa ovat opettaneet lapset. Kaksi viikkoa he etsivät totuuden rippeitä kadulta, raitiovaunusta, kotoa ja työpaikalta. Löydetystä materiaalista on koottu ”demomainen kokonaisuus. Matka on ollut lyhyt ja se jatkuu”, Ekola kirjoittaa. Lavalla on pelkistetty lavastus. Kolme nuorta näyttelijää esiintyy vuorollaan, yksin tai ryhmässä. Lotta Pohjola esittää äänellisesti mainion vironpuheimitaation. Senja Rajalin soittaa pianoa. Katri Tihilä on ainoa, jonka muistan nähneeni aiemmin esityksissä. Demoesitys on niin lyhyt, että siitä on vaikea tavoittaa muuta kuin valtavaa energiaa ja tekemisen paloa. Loppulaulu on kaunis, mutta sanoma jäi ehkä tavoittamatta. Pesiintyjät muuttavat maailmaa Huopalahden Asematilan hienot tanssiesitykset jatkuvat. Nyt Muuttoliike –festivaalilla syyskuun lopulla. Joukko totuuden etsijöitä, ”Pesiintyjiä”, päätti etsiä tiensä totuuden tilaan. Maailma, jossa totuutta voi muuttaa tilanteen mukaan, ei käy, he sanovat: – Jos omalle sisäiselle äänelle ei voi olla uskollinen, homma ei toimi. Valheellisuuteen kyllästyneet ihmiset päättivät löytää totuuden: – Pitääkö meidän nousta barrikadeille vai muuttaa jotain itsessämme? Pesiintyjät on Kivi&Nosto–kollektiivin vuoden 2017 toinen kantaesitys. Se syntyi luottamuksesta ja kyvystä ilmaista, sananvapaudesta. Kollektiivin (Mervi Leivo, Jukka Piitulainen) lisäksi teoksessa esiintyvät Päivi Gruzdaitis, Raino Ranta ja Marjo Poijärvi, joka vastasi musiikista erikoisin soittimin. Tanssijat aloittivat kukin omasta pesästään, komerosta, teltasta, ja päätyivät yhteiseen tanssiin ja välillä kasaan, kunnes erkaantuivat taas. Esityksen alla ja jälkeen saimme ihailla Mirka Billinghamin taideteoksia Asematilan seinillä. Ihmisen ikävaiheet näkyvät Tavattoman kaunis, rauhallinen ja viisas on Johanna Nuutisen ”Iris – Tanssia ihmisyyden säröissä”, jonka näin perjantai-iltana Kaapelin Turbiinisalissa. Tanssia ja lyhytelokuvaa yhdistävä teos pohjautuu ohjaaja-käsikirjoittaja Nuutisen tekemiin seitsemääntoista 75-90-vuotiaan ihmisen kertomiin kokemuksiin haastatteluissa. Niistä hän kokosi yhdessä elokuvantekijä Jukka Rajala-Granstubbin kanssa surrealistisen ihmisen elämänkulun polun, jossa läsnä oleva tumman herkkä lavamaailma ja karun kuulas elokuvamaailma liikkuvat ja vuorottelevat. Katsoja näki elämänkaaren pienistä lapsista kahden vanhuksen hyvästijättöön. Koska on kyse näin vanhoista ihmisistä, heidän muistonsa painottuvat maaseudulle, pelloille, heinälatoihin ja veden äärelle. Nuutinen tuo lavalle kaksi kypsän iän esiintyjää, kansainvälisesti ansioituneet Nathalie Ruiz ja Yvan Auzely, jotka ovat tanssineet 1980-luvulta lähtien, mm. Cullberg-baletissa. Molemmilla in iän mukanaan tuoma valtava karsima läsnä Turbiinisalissa. Huusimme bravota esityksen jälkeen sydämen täydestä. Lyhytelokuvissa on useita eri-ikäisiä näyttelijöitä pienistä vanhoihin. Päätösfilmin ”Jää” vanhuspari Eila Ikola ja Kari Harju esiintyvät hienosti. Musiikista vastaavat tanssin ja teatterin kokeneet Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Johanna Nuutinen teki pitkän uran 2002–2017 Kansallisbaletissa. Hän toimii freelance-tanssitaiteilijana, jolla oli talvella kaunis Hatched– esitys Stoassa. Työn keskiössä on fyysinen mielikuvitus. Nuutinen haluaa päästää katsojan ja esiintyjät irti ikärajoitteista ja ”näkemään toisissamme ihmisyyden sen eri vaiheissa”. Tshehov–kone ei pysähdy ”On teatteria kerrakseen”. Mainiolla Nomads–festivaalilla Stoan teatterisalissa koettiin taas ”Tshehov– kone”. Esityksessä oli samoja surrealistis-avantgardistisia perusaineksia kuin vuosi sitten, mutta kone ei pysähdy, se kehittyy joka kerralla uuteen suuntaan. Vuosi sitten ryhmä liikkui ”Chekhov Machine goes Beckett” enemmän kollektiivina; nyt persoonat tulivat enemmän esiin soolonumeroiden kautta. Monitaiteilija Chris af Enehielmin ohjaama ryhmä esittää Tshehovin näytelmien teemoista inspiroituneen tanssiesityksen sello-, harppuja pianomusiikin säestyksellä. Nyt aiheena on ”Love and Confusion”. Ohjaaja kirjoittaa, että Tshehovin näytelmissä onnettomuus on jo läsnä, kun esitys alkaa. Stoan salissa tutkittiin ihmisten identiteettien hajoamista surun ja ilon maailmassa. Esitteen takakannen tekstijaottelu on kuin ”Lokista”, näyttelijättären ja hänen itsetuhoisen poikansa suhteesta. – Äitini ei siedä minua. Hän vihaa että olen nuori. Monikulttuurinen tanssijaja esiintyjäjoukko koostui erimaalaisista taitelijoista. Osalla on teatteri, osalla tanssitausta. Ken Mai toi uutena japanilaisen Butotanssin aineksia, ihan yleisön eturiville asti. En muista koskaan nähneeni Jonna Eiskosta näin vapautuneena. Delfiina Huczkowskin lavakarisma on aina vahva. Vuorosanoja, kolmella kielellä, on vähän, fragmentaarista puhetta sieltä ja täältä. Esiintyjistä Carl Lindgren puhuu loppupuolen monologissa suomea, englantia ja ennen kaikkea ruotsia. – Tarvitaan uusia muotoja. Jos niitä ei ole, parempi olla ilman, sanoma kuuluu. Kaunista puhetta ja tanssia kirkossa – Älä ajattele paljon / vaan rakasta paljon (Teresa Avilan 1500-luvulla). Paavalin kirkolla oli kuunvaihteessa koettavissa Metsälintu Pahkisen tanssiteatteriesitys ”Sisäinen linna”. Taiteilija löyTsehov–koneen liikettä Stoassa, edessä karsimaattinen Delfiina Huczkowski. Kuva: Paola Guzman Figueroa. Nainen tanssi Kannelmäen omakotitalon pihalla kävelyteoksessa. Kuva: Jouni Ihalainen. Veera Railio valloitti yleisön laulullaan ja viulullaan Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg Outi Ivaska (vas.), Riku-Pekka Kellokoski, Satu Wiinikka ja Petra Haapio Laakson metsässä. Kuva: Mikko Keski-Vähälä. Vesa Salmi tulkitsee lauluaan levynjulkkarissaan Juttutuvassa. Kuva: Jorma Piiroinen. Kapsäkin musiikki-ilottelussa Emilia Vesalainen-Pellas (vas.), Reetta Ristimäki ja Ville Salonen. Kuva: Toivo Heinimäki.
• 9 Viikot 41-42 • Nro 17 Kulttuuri Musiikin loistoa Kapsäkissä ? Kaunis lavailmeeltään, lauluiltaan tasokas ja todella viihdyttävä oli musiikkiteatteri Kapsäkin perustaja-luoja Reetta Ristimäen käsikirjoittama ja ohjaama ”Hotel Paris” tekijän vanhassa kotipesässä Vallilassa. Ohjaaja otsikoi esityksen ”operettiseikkailuksi”, ja sitä se totisesti on. Hän on puurtanut tapahtumien taustoja 1910-luvun Pariisista hyvin läpi ja lisännyt, mitä mielikuvitus suo. Kuulemme Lehárin, Debussyn, Offenbachin, Straussin, Bizet`n, Kalmánin ja Verdin oopperaja operettisävellyksiä pianisti Jukka Nykäsen ja violisti Mauri Saarikosken säestämänä. Lavalla seikkailevat eri kohtauksissa suuret diivat Sarah Bernhardt ja Aino Ackte, joita Ristimäki esittää itse sopivan ironisesti. Mata Hari paljastuu vakoojaksi; Coco Chanel ja venäläinen nuori emigranttisäveltäjä Igor Stravinsky rakastuvat tulisesti. Sopraano Emilia Vesalainen-Pellas on minulle uusi tuttavuus; hän pärjää mainiosti viettelijättäristä piikoihin. Franz Lehárin ”En saata ymmärtää…” oli vakuuttava. Mata Harin vatsatanssin tahdittama laulu valloitti, samoin Habanera toisella jaksolla. Ristimäen laulu loisti esim. Lehárin ”Heja, o heja!”, operetista Mustalaisruhtinatar. Tenori Ville Salonen on uskottava hurmuri ja naistenvalloittaja monissa rooleissaan, toisaalla nahjusmainen aisankannattaja Heikki Renvallina, Ackten puolisona. Toivottavasti Hotel Paris saa jatkoa. Se kannattaa kokea. Varsinainen hurmosilta oli Sirkka-Liisa Sass´n lauluista koottu ”Toive kaikilla sama”. Kapsäkki täyttyi kahteen esitykseen, jossa yleisö sai persoonallisen lauluntekijän tulkinnoista todella paljon. Anneli Saaristo on näiden laulujen vanhempi tulkitsija, joka oli vahvimmillaan lauluissa ”Mut ota syliin syksy”, ”Kaksi sielua” ja ”Nainen odottaa”. Hänellä oli myös hauskan nostalgiset juonnot yhteiselosta. Jorma Uotinen oli hyvä kappaleissa ”Ei huono” ja ”Pyörre”, jonka loppu taipui tanssiin. Heidän äänensä sopivat hyvin yhteen julman tekstin laulussa ”Riisutut roolit”. Monen mielestä onnistuneen illan toinen tähti oli Veera Railio, joka esitti kaikki laulunsa valtavan antaumuksellisesti. ”Yksisiipinen enkeli”, ”Iloinen antaja”, ”Sinusta en luovu” ja ”Kingi” saivat hienon herkän tulkinnan. Hän myös soitti viulua koko ajan. Yhteislaulun ”Onko lupa laulaa” alla Uotinen katsoi myötätunnolla uupunutta viulistia, onkohan tuosta laulamaan. On, sekin tuli ihan täpinöissä. Nääntynyt katse sopi maastaan pakoon karkoitettujen lauluun. Orkesterissa soittivat lauluja myös säveltäneet Michael Kujawa pianossa ja Markku Luuppala puhaltimissa sekä Railion lisäksi Petri Ikkelä harmonikassa ja Sara Puljula kontrabassossa. Sass´n levyjen tuottaja Gugi Kokljuschkin yllätti yleisön toisen jakson alussa herkällä tulkinnalla Procol Harum –klassikosta ”Merisairaat kasvot”, jota hän sanoi harjoitelleensa 50 vuotta. si Caroline Myssin samannimisen kirjan, joka pohjautuu Teresa Avilanin teoikseen 500 vuoden takaa. kirjassa on avattu ne rukouksen harjoitteet, joita Teresa opetti nunnilleen espanjalaisissa luostareissa. Hän oli ensimmäinen nainen, jonka katolinen kirkko nimitti pyhimykseksi. Pahkinen on tutkinut aihepiiriä Severi Haapalan, Ulla Lumijärven ja ryhmän avustamana Tuusulan seurakunnan ja KeskiUudenmaan teatterin tukemana. Tanssiesitys on kaunis, hyvin harras ja ajatuksia liikuttava. Valitettavasti se olisi tarvinnut paljon intiimimmän tilan. Pahkinen käytti kyllä taitavasti tilaa; hän ei jäänyt alttarille tai sen taakse, jossa kyntteliköt heijastivat kauniita varjokuvia ristin ympärille. Hän liikkui käytävällä, salin ensiriveillä ja sivustoilla, jolloin esitys tuli intiimin lähelle. Tanssi ja etenkin puhe hukkui Paavalin kirkon, minkä tahansa kirkkosalin, massiivisuuteen. Puhetta oli vaikea seurata alttarilta, etenkin kun lausuja oli selin meihin päin. Nauhalta puhe kuului paremmin, samoin Tomi Alatalon komea gregoriaaninen kirkkolaulu parvelta pimeässä kirkossa. Kysyin äänentoiston ongelmasta; esityksessä sanat, Teresan sanoma olisi tärkeää kuulla. Taiteilija kertoi, että alkuillan esityksessä oli nappimikrofoni käytössä, mutta äänen säröt olivat liian isot, koska kirkon kaiku laahaa livepuhetta perässä. Kuulin myöhäisillan ”napittoman” esityksen, joka oli järjestäjien mukaan silti parempi. Tätä taiteilijaa ja esitystä kannattaa seurata uusissa, pienemmissä paikoissa. Kävelyteos kasvattaa yhteisöön Kesän viimeinen ilta kului Kanneltalon 25-vuotisjuhlaesityksessä ”Aidatut pihat”. Se on koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa polveileva kävelyteos. Kuljimme helppoja ja vaikeita reittejä kahden oppaan ja korvaan tulleen äänen-puheen varassa. Olimme aidatuilla ja aitaamattomilla pihoilla, eri ihmisten ja perheiden puutarhapihoilla, Esitys kysyy. Mistä omat rajat ja vastuu alkavat ja mihin ne päättyvät? Alussa valoisaan aikaan jäi mieleen iso nurmikkopiha, joka oli täysin rajattu aidoilla. Sisällä juoksivat ja telmivät ihmiset olivat kuin apinatarhassa, jota katsoimme. Kannelmäen omakotitaloalueella koimme kaksi erilaista pihatarinaa; toisessa mies grillaa ja nainen juoksee ympäri hulluntanssia, toisessa nuori nainen tanssii omakotitalon pihan ympäri myös vedessä jalkansa kastaen. Saamme syödä talon syysomenoita. Mieleen jäi rauhoittumisen hetki Kannelmäen kirkossa, kun Mikko Perkola soitti jousisoittimia ja hymyili meille. Kun ilta alkoi pimetä näimme omenaa ahnaasti syövän tytön pellolla sähkölinjojen alla. Malminkartanon siirtolapuutarha-alueella alaston nainen tanssi tai pikemmin kieri mudassa. Esityksen polut päättyivät lopuksi yhteiseen juhlaan Malminkartanon hedelmätarhaan, jossa nautimme kasvisruokaillallisen ja kuulimme hyvää musiikkia. Perkolakin oli siirtynyt soittamaan kasvitarhaan. Musiikki taisi olla Nuotan valitsemaa, lajista päätellen. Aidatut unelmat on osa Zodiakin yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa ”Minun nimeni on” -taideprojektia (MNO). Vuodesta 2012 alkaen toiminutta hanketta rahoittaa kulttuurikeskus. Palmgren on ollut mukana hankkeessa koreografina, tanssijana, työpajaohjaajana ja elokuvantekijänä alusta alkaen. Kauniiden unien aika ohi ”Uneksivat puut” oli viehättävä nukketeatteria ja nykytanssia yhdistävä näyttämöteos, joka perustuu belgialaisen Didier Comèsin sarjakuvaan ”Uneksivien puiden talo”. – Puilla on kollektiivinen muisti, joka ulottuu paljon kauemmas kuin omamme. Kuka tietää mitä hirveitä olentoja niiden painajaiset voivat synnyttää?, kirjoittaja kysyy. Hyvin visuaalinen ja liikkeellinen esitys tapahtui sinä iltana sadetta tihkuvassa ulkoilmassa Keskuspuistossa, Laakson sairaalan takana. Olimme osin puiden siimeksessä suojassa ja edessä 360 asteen luonnon näyttämö. Ihan lopussa marssimme musiikin tahdissa takaisin Laakson kävelytielle jo illan hämärässä. Myöhäinen esitysaika lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Isossa tekijäryhmässä ohjauksesta ja dramaturgiasta vastasi Mira Laine sekä koreografiasta Mirva Keski-Vähälä. Mukana ryhmässä oli sirkuksen, musiikin nukketeatterin ja esittävien taiteiden ammattilaisia. Kolmen tanssijan ja kahden nukenkäsittelijän roolittama teos käsittelee suhdettamme metsään, muutosta ja painajaisia. Saimme kokea nukkeja naamioteatterin keinoin toteutettuja esihistoriallisia olentoja ja muodonmuuttaja-jumalia. Vanhan laulajadiivan lähtö Alkusyksyn yksi huikea esitys on ”Bette ´Sis´ O´Valley” Sampo2017 -festivaalilla. Aikuisille suunnattu musiikkiteatteriesitys on mustan huumorin sävyttämä Yhdysvaltojen syvän etelän jazzlegendasta. Ikääntyvän laulajan kokemukset sekoittuvat savuisen kapakan sorinaan, elävän musiikin säestämänä. Solistista nimiroolia, ihmisen kokoista teatterinukkea ja hänen avustajaansa näyttelee tavattoman taitava Satu Paavola murtavalla englanniksi. Bette on, välillä tuoliin nukahteleva, diiva, joka on kateellinen sille, että Billie Holiday, ”tämä narkkari”, varasti hänen parhaat laulunsa. Avustaja joutuu kuuntelemaan vaikka mitä hävyttömyyksiä. Hän on esittänyt Sissiä jo 15 vuotta, ja taisimme kokea kansainvälisessä seurassa Teatteri Avoimien Ovien lavalla viimeisen esityksen, jota säesti Bojan Baric. Vieressä istui henkilö, joka oli nähnyt monta muuttuvaa versiota vuosien ajan. Esityksen tuottaja on Animaform, jota Paavola johtaa, kuten Nukketeatteri Poijua. Kontulan Vreeswijk tulee taas – Sanoin Kyllikille lähteväni kioskille / kioskireissu kesti kolme päivää / Niinpä vaimostani tuli tuleva / Tuleva exvaimo joka meni pois / Niinpä vaimostani tuli tuleva / Tuleva exvaimo joka meni pois, elämänläheisiä lauluja tekevä ja karhean hellästi esittävä Vesa Salmi tunnelmoi uudessa biisissään Juttutuvan levyjulkkarissa. Vesa Salmi on tehnyt musiikkia ja teatteria 35 vuoden ajan, kaiken aikaa muu siviilityön ohessa. Levyjä on ilmestynyt tasatahtiin viime vuosina, Asfalttigolgata 2008, Kontulankaari 2010 sekä Uraputki ja hyvä lääkitys 2013. Nyt kuulimme lauluja uudelta Tilulilumies –levyltä. Tipi Tuovinen säesti kitarassa, Markku Ketola lyömäsoittimissa. Usein tulee mieleen raadollisista parisuhdelauluista ruotsalainen trubaduuri Cornelis Vreeswijk. Salmi parodioi nykyajan laatupäälliköitä ja työsuhdekonsultteja kapulakielestä, mutta on itse toiminut Alpan ja Sosten erityisasiantuntijana asunnottomuuden ja mielenterveyden hoidon alalla. Yksi laulu on Kontulankaaren kiinalaispuistosta, kiinalaisten pakkotyöstä 1. maailmansodan aikaa alueella, jonka päälle nykyiset betonilähiöt ovat rakentuneet. Vuonna 1915 maahanmuuttajat rakensivat Suomea: … – mutta maailmansotaan tarvittu ei Kontulan juoksuhautaa / vaikka Euroopassa neljä vuotta satoi rautaa / ja vaikka ihan vähän matkan päässä bolshevikki / otti vallan ja puoli maailmaa oli seitkyt vuotta rikki / ja se toinen puoli maailmasta rikastui ja osti / pikkuhiljaa kaiken pois ja itsetunnon nosti / Viimein Seitkytkuvun Kontulassa teinin naama loisti / aurinkoisesti kun känniviina ahdistuksen poisti. Teksti: Risto Kolanen Meritähti Pahkinen polvillaan kirkon tanssiteatteriesityksessä. Kuva: Tia Herzs. Nathalie Ruiz Johanna Nuutisen tanssiteoksen videolla Kaapelilla. Kuva: Jukka Rajala-Granstubb. Outi Ivaska (vas.), Riku-Pekka Kellokoski, Satu Wiinikka ja Petra Haapio Laakson metsässä. Kuva: Mikko Keski-Vähälä. Satu Paavola on taitava vanhana laulajadiivaja ja hänen avustajanaan. Kuva: Sanna Breilin. Sirkka-Liisa Sass´n Toive kaikilla sama loppulaulussa esiintyjät yhdessä lavalla. Kuva: Raimo Granberg.
• 10 Nro 17 • Viikot 41-42 Silakkasoutu oli tänä vuonna vesistötekojen päätös Stadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2017 ? Helsingin Silakkamarkkinoiden avajaispäivän ohjelmaan kuuluu perinteiseen tapaan rotaryklubien järjestämä varainkeruutempaus Silakkasoutu, joka oli tänä vuonna 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan loppuhuipennus ja osa Suomi 100 -ohjelmaa. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen palkitsi kaupungintalon silakkalounaalla kolme vuoden innostavinta vesistötekoa. Silakkasoutu alkoi aamupäivällä Finlandia-talolta ja Töölönlahdelta, josta 17 kirkkoveneellistä soutajia saapui Kauppatorille klo 12 jälkeen Helsingin Suomalaisen Klubin puhallinorkesterin tahdittamana. Yli 250 soutajaa tuli Helsinkiin ympäri Suomea ja Eurooppaa, mukanaan mm. rotaryjoukkue Italiasta ja 27 rotaryvaihto-oppilasta eri puolilta maailmaa. Vaihtooppilaille Silakkasoutu oli erityisen elämyksellinen tapahtuma, koska monet eivät ole koskaan soutaneet ja samalla aukesi aivan uudenlainen näkökulma syksyiseen Helsinkiin. Matkan varrella kaikissa veneissä mitattiin meriveden tilasta kertovaa näkösyvyyttä. Soutu päättyi perinteiseen silakkalounaaseen kaupungintalolla, jossa tänä vuonna myös jaettiin tunnustukset kolmelle suomalaiselle vesistöteolle. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa nostettiin vuoden aikana esiin kymmeniä tapahtumia, talkoita, tempauksia ja hankkeita, joita kansalaiset ja yhdistykset ovat tehneet vesien suojelemiseksi. Mukaan ilmoitettiin vaikuttava lista erilaisia hienoja vesistötekoja, joiden kautta ympäristössä on saatu yhdessä tehden aikaan merkittäviä parannuksia. Äänestettäviksi valitut 10 olivat erityisen innostavia ja ympäristökasvatuksellisia, sekä edustivat erilaisia kunnostuskohteita ja tapahtumia eri puolilta Suomea. Rotareiden Etelä-Suomen piirikuvernööri Liisa Stjernberg toivotti osallistujat tervetulleiksi Silakkasoudun päätöslounaalle. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen saapui onnittelemaan ja jakamaan Kari Alakosken käsintehdyt Jokihelmi-taidelasimaljakot äänestyksessä eniten kannatetuille kolmelle vesistöteolle: – Vesiensuojelun onnistumisen edellytys on, että se onnistuu yhdistämään monenlaisia ihmisiä tekemään töitä lähivesiensä hyväksi ympäri Suomen, ja Suomi 100 -teema Yhdessä sopiikin erityisen hyvin vesiensuojeluun, iloitsi Tiilikainen. – Puhdas vesi on maailman tärkein luonnonvara, ja maailman vesipula auttanee meitä suomalaisia arvostamaan runsaita vesistöjämme entistäkin enemmän. Töitä riittää edelleen vesiemme tilan parantamiseksi. Palkitut vesistöteot ovat aakkosjärjestyksessä Honkalanrannan luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa, jossa on talkoovoimin ja laajalla tuella kunnostettu ja entistetty tärkeää virkistysaluetta; Iijokisoutu Taivalkoskelta Pudasjärvelle, joka on jo 35-vuotinen perinne paikallisen vanhan jokikulttuurin ylläpitämiseksi, luontoarvojen tukemiseksi ja tiedon jakamiseksi virtavesien tilasta; ja Jäälinjärven talkookunnostuksissa Oulussa on selvitetty järven tilaa ja kuormitusta, kunnostettu valuma-aluetta sekä toteutettu hoitokalastusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Silakkasoudun osallistumismaksuilla kerättävät varat kohdistetaan Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykselle jatkuvatoimisiin vedenlaadun mittauksiin Vantaanjoen valuma-alueella, jossa asuu yli miljoona suomalaista. Näin vesistöjen tilan seurannan luotettavuus ja tarkkuus paranevat merkittävästi ja vesiensuojelutoimia voidaan kohdistaa tehokkaammin. Keräyksen ansiosta on vuonna 2018 mahdollista jatkaa entistä kattavampia mittauksia, joiden tuloksia voi seurata reaaliaikaisesti netissä. Yhteensä Silakkasouduilla on aiemmissa neljässä soudussa kerätty jo lähes 40 000 euroa vesiensuojeluun. Silakkasoudun suojelijoita ovat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan takana Silakkasoutua järjestävien rotareiden lisäksi olivat Melontaja Soutuliitto, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ja Vesistökunnostusverkosto/SYKE. Yhteistyökumppaneina on lisäksi mm. useita yrityksiä, Finlandia-talo sekä Helsingin kaupunki, Itämerihaaste ja Silakkamarkkinat. Rotary on 112-vuotias eettisesti ja poliittisesti sitoutumaton maailmanlaajuinen kansalaisjärjestö, joka on tunnetuin maailmanlaajuisesta nuorisovaihdostaan ja humanitaarisista hankkeistaan. Rotaryliike on mm. merkittävin rahoittaja polion poistamiseen maailmasta tähtäävässä maailman terveysjärjestön WHO:n hankkeessa. Suomessa toimii lähes 300 ja maailmassa 34 000 rotaryklubia yli 200 eri maassa. Avajaispäivän silakkaraati valitsi vuoden 2017 voittajat ? Parhaimman maustesilakan palkinnon voitti Magnus Nyholm Tirmosta 56 pisteellä. Toiseksi tuli Tanja Åkerfelt (Åkerfelts Service) Sipoosta 52 pisteellä ja kolmaksi Vento Aalto Pyhämaalta 50 pisteellä. Silakkayllätys -sarjassa voiton vei Liisa Vainio Taivassalosta 55 pisteellä Sitruuna-valkosipulisilakalla. Toiseksi tuli Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta 53 pisteellä Tillisilakalla ja kolmannen sijan sai Juha Välisalo Merikarviasta 52 pisteellä Kraavisilakalla. Tänä vuonna maustekalasarjassa kilpaili 15 ja silakkayllätyksessä 21 osallistujaa. Kiitos mukanaolosta kalastajille! Markkinoiden avajaispäivän avasi Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Hienoa, että tässä näin perinteisessä tapahtumassa pääosassa on itse silakka. Hauskinta minusta on Silakkamarkkinoilla kiertely, nauttien hienosta tunnelmasta ja tietysti silakoiden ja muiden saaristolaisherkkujen maistelusta, kertoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Ruoan ilmastovaikutukset ovat tärkeä osa tämän päivän keskustelua ja ympäristön vaikutusten osalta silakka pärjää hyvin! Vuoden 2017 Silakkaraati Silakoita maisteltiin perinteiseen tapaan Kauppatorin juhlateltassa Tiina Lundbergin juontamalla sunnuntaibrunssilla ja myös yleisö sai makupaloja. Raadissa vaikuttivat tänä vuonna Vaimomatskuu-ruokablogin pitäjä Jella Bertell, Monoclen toimittaja Petri Burtsov, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön johtaja Seija Kurunmäki, eduskunnan puhemies Maria Lohela, kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan viestintäja markkinointipäällikkö Saara Suojoki sekä ravintola Hietan keittiömestari Ali Toppinen. Silakkaraadin vuoden 2017 voittajat palkittiin juhlateltan lavalla kello 15.45. Palkinnoksi voittajat saavat Lapuan Kankureiden isot Aallonmurtaja pellavapyyhkeet, Sokeain ystävien käsintehdyt pesuharjat sekä Osmian kotimaiset ja biohajoavat Itämerisaippuat. – Kokemuksena tämä oli aivan huikea ja oli suuri kunnia päästä arvovaltaisen silakkaraadin jäseneksi, kertoo ravintola Hietan keittiömestari Ali Toppinen. Silakkayllätyksistä löytyi monta hyvää ja maukasta mahdollista voittajaa. Kalastajat ovat tehneet oikein hyvää työtä, kiitos heille! – Kokemus silakkaraadista oli täysin positiivinen! Tehtävä oli todella vaikea, ehdokkaita oli paljon ja maistelutahti oli vauhdikas. Muutama suosikki nousi esiin kummastakin kategoriasta. Käyn Silakkamarkkinoilla joka vuosi vähintään kerran asiakkaana silakka on yksi suosikkikaloistani, hehkuttaa Vaimomatskuu-ruokablogin pitäjä Jella Bertell. Perheen pienimmätkin pääsivät Silakkamarkkinoiden makutuomareiksi, kun lasten omassa silakkaraadissa tutustuttiin merellisiin makumaailmoihin ja maisteltiin silakkaa Meri-Tuuli Väntsin ohjaamana. Mukana lasten silakkaraadissa oli kuusi innokasta 7-12-vuotiasta herkkusuuta. Mukana oli Luca (8), Nana (7), Niilo (8), Annikki (10), Inkeri (9) ja Sofia (12). – Tykkäsin olla mukana ja oli tosi kivaa, kertoo lastenraadin jäsen Annikki. En tullut silakoista kauhean täyteen, mutta silakat kyllä maistui hyvältä. Annikki tarjoaisi silakoita perunoiden ja sitruunan kanssa. Sitruuna sopii minun mielestä hyvin silakan kanssa, mutta tekee niistä samalla vähän happamia, Annikki kertoo. Markkinoiden avajaispäivä päättyy merellisiin toritansseihin kello 17 alkaen, kun kalamies, runoilija ja tiskijukka Harri Hertell soittaa musiikkituulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä. Levylautasella pyörii alkuperäisäänitteiltä iloisia valsseja, kohtalokkaita tangoja ja lennokkaita fokseja. Silakkamarkkinat ovat avoinna koko seuraavan viikon ajan maanantaista perjantaihin 2.–6. lokakuuta klo 7–19 ja lauantaina 7. lokakuuta klo 7–15. Stadin Silakkamarkkinoiden aikana on myös käynnissä #ihansilakkana-kuvakisa, missä paras kuva voi voittaa lahjakortin kahden hengen silakkaillalliselle ravintola Salvessa. Postaa kivoin silakkahetkesi Instagramiin tunnuksella #ihansilakkana. Kalastaja Stadin Silakkamarkkinoilla. Kuvaaja: Junnu Lusa Apulaispormestari Anni Sinnemäki avasi tämän vuoden Stadin Silakkamarkkinat. Kuvaaja: Junnu Lusa Vuoden 2017 Silakkaraadin voittajat palkittiin Kauppatorin juhlateltassa. Kuvaaja: Junnu Lusa Silakkaraati valitsee suosikkiaan yhteensä 36 silakan joukosta. Kuvaaja: Junnu Lusa
• 11 Viikot 41-42 • Nro 17 Ilmat viilenee! Nyt on aika hankkia ajokortti! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo yli 25 vuotta! Allas Sea Pool on auki ympäri vuoden Joukko valtuutettuja esittää metron liikennöintiä öisin ? Valtuutettu Laura Nordström ja 44 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja kaupunki selvittäisivät yömetron ja bussien yöliikenteen yhteensovittamista ja yömetron liikennöinnin palauttamista viikonloppuisin sekä metron liikennöintiajan jatkamista arkisin. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että vuosina 2013 2014 toteutetun metron yöliikennekokeilun perusteella metron viikonlopun yöliikenne oli vähäistä, ja suurin osa yömetromatkoista oli kantakaupungin sisäisiä Ruoholahden ja Kalasataman välisellä osuudella tehtyjä matkoja. Yömetroliikenteen kokemuksia käsiteltiin HSL:n hallituksessa helmikuussa 2015. Merkittävimmät kustannukset metroliikenteessä syntyvät liikennöintikustannuksista ja vartioinnista. HSL arvioi vuonna 2015 metron yöliikenteen kokemusten perusteella, että metron yöliikenteestä aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla noin 610 000 euroa. Itä-Helsingin bussiliikenteen vaihtoehdoista riippuen kokonaislisäys kustannuksiin on noin 310 000 – 630 000 euroa. Lisäksi osassa bussiliikenteen vaihtoehdoista lisäkustannusta tulisi Itä-Helsingin liityntäterminaalien vartiointitarpeesta. Liikennelaitosliikelaitoksen lausunnon 11.5.2017 mukaan vartiointikustannukset olisivat arviolta 280 000 euroa vuositasolla. HSL:n mukaan kustannuksiltaan edullisin ja palvelutasoltaan kattavin liikenneratkaisu keskiyön liikenteeseen on edelleenkin N-bussiliikenne. Yömetroliikenteen mielekkyys edellyttäisi, että se korvaisi päällekkäistä bussiliikennetarjontaa. Tämä ei HSL:n mukaan ole mahdollista, koska suuri osa matkustajista asuu kävelyetäisyyden ulkopuolella metrosta. N-bussiliikenteen ohella on erilaisten suurtapahtumien yhteydessä jatkettu myös metron yöliikennettä harkinnan mukaan, ja tällaista käytäntöä on tarkoitus jatkaa. HSL tulee selvittämään metron liikennöinnin lopettamisaikaa ja N-linjoja ensi talvena länsimetron liikennöinnin ollessa toiminnassa. HSL:n mukaan Länsimetron myötä ei kuitenkaan ole tarkoitus aloittaa yömetroliikennettä, vaan kyse on aikataulujen säätämisestä noin puolella tunnilla. Jatkoa sivulta 3 ? Olympiauimarit HannaMari Seppälä, Jani Sievinen ja Matti Rajakylä ohjaavat Allas Sea Poolin uintikursseja aina alkeiskursseista tekniikkatunteihin. Kursseja järjestetään sekä aikuisille että lapsille, ryhmissä ja yksityistunteina. – Mikään muu paikka niin Suomessa kuin Euroopassakaan ei tarjoa taviksille näin tasokasta uimaopetusta huippujen huomassa, iloitsee Altaan hyvinvointipalveluista vastaava Tiina Vainio. Erityisen suosittuja kursseja kesäkaudella olivat Jani Sievisen ohjaamat uinnin alkeiskurssit, joista jokainen varattiin viimeistä paikkaa myöten täyteen. Kurssilaisten toiveesta Sievinen järjestää syksyllä näille alkeiskursseille jatkokurssin. Uintiharrastus oman elämänrytmin mukaan Yhä useampi ei voi tai halua sitoutua kokonaiseen uintikurssiin. Allas Sea Pool vastaa ilmiöön tarjoamalla uintiharrastukseen mahdollisuuksia, jotka eivät vaadi viikottaista sitoutumista. Uinnin viikkotunti tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhdelle tai useammalle uintitunnille silloin, kun se omaan viikkokalenteriin sopii. Ryhmätuntien lisäksi Allas Sea Pool tarjoaa olympiauimareiden ohjaamia uinnin yksityistunteja sekä erilaisia uintiklinikoita. Lokakuun alussa järjestettävällä vapaauintiklinikalla vapaauinnin tekniikkaa treenataan Matti Rajakylän johdolla. Teoriaosuuden ja uintitreenin lisäksi osallistujat saavat omasta uinnistaan veden alla kuvatun tekniikka-analyysin sekä neljän viikon yksilöllisen treeniohjelman. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei synny pelkästä treenistä Altaan syyskaudella keskitytään erityisesti oman hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen rakentamiseen. Hyvinvointi ei synny pelkästään treenistä, minkä takia Altaalla kokeillaan monenlaisia hyvinvointikosepteja. Yksi suosituimmista uusista säännöllisistä tunneista, “Viiniä ja venyttelyä”, sisältää 75 minuutin matalan kynnyksen venyttelytunnin, jonka jälkeen osallistujat saavat nauttia lasilliset viiniä rennosti jumppamatoillaan. – Tämä tunti on tarkoitettu kaikille meille, jotka istumme liikaa, treenaamme liikaa ja stressaamme liikaa. Tarjoamme afterworkit, joissa viiniä saa juoda rennosti verkkareissa, hymyilee Vainio. Altaalla liikutaan ja voidaan hyvin Yksi suosituimmista uusista säännöllisistä tunneista, “Viiniä ja venyttelyä”, sisältää 75 minuutin matalan kynnyksen venyttelytunnin.
• 12 Nro 17 • Viikot 41-42 Varma myi osan Katajanokan arvokiinteistöstä Korttelista muotoutumassa asuntoja hotellikokonaisuus Hietalahden kauppahallissa maistellaan pian viinejä, nautitaan musiikista ja herkutellaan edullisia maisteluannoksia Suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Jatkoa sivulta 3 ? NREP:n kanssa 28.9.2017 solmitun kaupan kohteena oli kiinteistön Kanavakadun puoleinen siipi. Aiemmin syyskuussa Varma myi kiinteistöstä Satamakadun puoleisen osuuden kiinteistörahastoyhtiö AXA Real Estate Investmentin hallinnoimalle rahastolle. Vuonna 1940 valmistunut ja useaan otteeseen laajennettu toimistoja varastokiinteistö sijaitsee keskellä valmista kaupunkirakennetta, joka on kaupunkikuvallisesti arvokas ja luokiteltu suojeltavaksi. Kauppojen myötä kiinteistö muutetaan omistusja vuokraasunnoiksi sekä hotellikäyttöön. Lisäksi kiinteistön katutasoon toteutetaan liiketiloja, mm. K-Market päivittäistavarakauppa. – Kiinteistökehityksen näkökulmasta hanke on erittäin mielenkiintoinen ja haastava. Rakennus vaatii paljon korjausta, koska se on tullut teknisen ikänsä päätepisteeseen. Myös rakennuksen julkisivumuuraukset puretaan ja rakennetaan uudelleen nykyisen kaltaisiksi. Lopputulos on historiaa henkivä arvokiinteistö, joka noudattaa tämän päivän määräyksiä ja teknisiä ratkaisuja, kertoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula. Varma hankki Keskon entisen pääkonttorin omistukseensa runsas vuosi sitten, ja siinä on rakennusoikeutta yhteensä noin 28 600 kerrosneliömetriä. Kesäkuussa 2017 käynnistyi Kruunuvuorenkadun puoleisen siiven rakennustyöt. Siipeen rakennetaan 120 vuokrahuoneistoa ja katutasoon kahdesta kolmeen 250–500 m²:n liiketilaa, jotka jäävät Varman omistukseen. Asuinhuoneistojen vuokraus käynnistyy syksyllä 2018 ja kohde valmistuu loppuvuodesta 2018. Valmistelevat rakennustyöt on aloitettu kaikkien hankkeiden osalta, ja kolmeen eri kiinteistöyhtiöön jakautunut kokonaisuus on kaikilta osin valmis keväällä 2019. Uudistettavan asuntopihan alle rakennettavat 90 autopaikkaa valmistuvat vuoden 2018 lopussa. – Kiinteistö saa uuden elämän kolmen omistajan yhteistyöllä. Olemmekin erittäin tyytyväisiä, että löysimme toimivan kokonaisratkaisun kiinteistön mittavalle uudistamiselle. Katajanokan hanke on kooltaan yksi merkittävimmistä toimistojen muutoskohteista vaihtoehtoiseen käyttöön, joka kohteen rungon ja sijainnin puolesta on ollut mahdollista ja vielä taloudellisesti kannattavaa. Varman omistukseen jäävä vuokra-asuntokohde Katajanokalla täydentää loistavasti vuokra-asuntotarjontaamme, Aarne Markkula sanoo. ? Helsinkiläisten alakoululaisten hyvinvointi on tuoreen selvityksen mukaan varsin hyvällä tasolla. 8.ja 9.-luokkalaisten elintavat näyttäisivät parantuneen lukuun ottamatta liikunnan harrastamista, ylipainoa ja nukkumista. Lukion ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnissa on puolestaan yhä eroja, mutta ne ovat kaventuneet. Syynä on se, että ammattiin opiskelevien hyvinvointi on kohentunut usealla mittarilla mutta lukiolaisten taas heikentynyt. Asiat selviävät tuoreen kouluterveyskyselyn Helsingin kuntakohtaisista tuloksista. Noin seitsemän helsinkiläislasta ja -nuorta kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi ja he kokevat elämänhallintansa olevan kunnossa. Lisäksi kahdeksan nuorta kymmenestä kokee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus, ja he pystyvät tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä ja toimimaan sen mukaisesti. Tärkeimpiä yhteisöjä lapsille ja nuorille ovat perhe, ystäväporukka ja lähiyhteisö. Alkoholin ja tupakan käyttö vähentynyt Raittiiden helsinkiläisnuorten osuus on koko maan trendin mukaan lisääntynyt. Humalahakuinen juominen on vähentynyt eniten 8.ja 9.-luokkalaisten sekä ammattiin opiskelevien osalta. Silti toisen asteen opiskelijoista neljännes on edelleen tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi on nuorilla vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lievässä kasvussa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat suhtautuvat lukiolaisia myönteisemmin ikäistensä erilaiseen päihteidenkäyttöön. Vaikka helsinkiläislapset ja -nuoret kokevat terveytensä keskimäärin hieman paremmaksi kuin koko maassa, joka viides toisella asteella opiskelevista tytöistä kokee terveytensä heikoksi. Tytöt kokevat myös poikia useammin väsymystä, koulu-uupumusta ja päänsärkyjä sekä selvästi enemmän ahdistuneisuusoireita. Ahdistuneisuuden kokemukset ovat myös lisääntyneet jonkin verran vuoteen 2013 verrattuna. Elintapojen osalta edelleen joka kolmas jättää koululounaan syömättä, yläluokkalaisten ja toisen asteen opiskelijoiden ylipainoisuus on lisääntynyt ja osa nuorista ei liiku ollenkaan. Helsinkiläislapset ja -nuoret myös pitävät koulunkäynnistä ja luokkien työrauha on edelliseen kyselyyn verrattuna parantunut. Silti koulukiusaaminen on varsin yleistä. Koulukiusaamisesta kärsivät edelleen useammin pojat ja he ovat useammin myös itse kiusaajina. Kyselystä kävi ilmi myös muita huolestuttavia piirteitä: joka kymmenellä yläluokkalaisella ei ole läheistä kaveria ja monet kokevat yksinäisyyttä. Alaluokilla melkein kaikilla on vielä vähintään yksi hyvä kaveri. Tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole. Helsinkiläispojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes. Uudessa tulospalvelussa Helsinkiläisten lasten ja nuorten kokemuksia hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä on selvitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syyskuussa julkaiseman kouluterveyskyselyn kaupunkikohtaisista tuloksista. Kouluterveyskyselyyn vastasivat peruskoulun 4.ja 5.sekä 8.ja 9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kokonaisarvio eri koulutusasteen oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista tehdään, kun tulokset ovat täydentyneet. Kouluterveyskysely 2017 – katsaus Helsingin tuloksiin. Kuva: Lotta Haglund Kuvat: Julius Konttinen Uutta VIINILLE –tapahtumaa vietetään Hietalahden kauppahallissa perjantaina 13.10. klo 16.30-21.30 ? Syksyinen afterwork-tapahtuma Hietalahden kauppahallin nostalgisessa miljöössä tuo yhteen viinin ja hyvän ruoan ystävät. Tapahtumassa pääsee maistelemaan useiden eri viinituottajien ja -talojen viinejä sekä yhdistelemään niitä kauppahallin ruokapisteiden maisteluannoksiin. Paikalla on viinejä muun muassa Italiasta, Espanjasta, Ranskasta sekä Chilestä. Tapahtumassa voit kierrellä eri pisteillä maistelemassa maailman makuja. Kauppahallin kauppiaat, ravintolat ja kahvilat kattavat pöydän koreaksi erikoisannoksilla, joita voi nauttia ympäri hallia musiikin säestämänä. Maisteluannokset ovat 2,5 € 5 € ja viiniannokset (8cl) 3 € 10 €. Syksy täyttyy tapahtumista Perjantaisin kello 18-22 kauppahallissa järjestetään suosittu After Work-klubi Fatty Friday, jossa hallin länsipäädyn kaikki kolme toimijaa Fat Ramen, Roslund ja Street Gastro tarjoilevat maukasta ruokaa koko illan. Kauppahallin parvelle nousee myös laadukas kattaus dj:tä, ketkä viihdyttävät kävijöitä monipuolisella musiikilla koko illan. Tervetuloa paikan päälle katsomaan, kuulemaan ja maistelemaan mistä on kyse. We Love Helsingin suosittu ja palkittu Musaa & Maistelua -tapahtuma tekee odotetun paluun Hietalahden kauppahalliin yhdeksi illaksi. Lauantaina 7. lokakuuta on luvassa vegaaninen teemailta, jossa Hietalahden hallissa toimivat ravintolat ja kahvilat valmistavat 2-5 € vegaanisia ja kasvispainotteisia maisteluannoksia. Tuttuun tapaan We Love Helsingin DJt luovat tunnelmaa ja herättävät Hietalahden hallin eloon sielukkailla kappalevalinnoillaan ja välispiikeillään. Kauppahallin myyntitiskien takaa löydät makujen ammattilaisia, jotka tuntevat tuotteidensa alkuperän ja ovat valmiita jakamaan parhaat reseptinsä. Arkisin maanantaista torstaihin kauppahalli on vilkkaimillaan aamuja lounasaikaan ja palvelee asiakkaitaan kello 8-18. Viikonloppuisin perjantaista lauantaihin halli on auki iltaan asti kello 9-22. Hietalahden kauppahalli on täynnä ravintoloita ja erikoispuoteja, joiden tarjonnasta löytyy muun muassa pientuottajien erikoistuotteita, artesaanijuustoja, perinteisiä italian herkkuja, välimeren ja lähi-idän tuotteita, amerikkalaisia pirtelöitä, raikkaita smootheja ja paljon muuta. Hallin ruokatarjonta on laaja ja kävijälle iskee helposti valinnan vaikeus. Nappaa vaikkapa lounaaksi Fat Ramenilta maukas ramenkeitto, Roslundilta mehevä burgeri, Soppakeittiöstä täyttävä keittolounas, Petiscariasta portugalilaisia herkkuja tai Super Bowlista ruokaisa ja maukas superkulho. Ruokatarjonnan lisäksi hallista löytyy myös lahjatavaroita, matkamuistoja Dock Helsingstä ja ainutlaatuisia kivikeramiikka-astioita Pienestä astiakaupasta. Hietalahden kauppahallin syksyn tapahtumat: After Work-klubi Fatty Friday / perjantaisin kello 18-22 Musaa ja Maistelua / 7.10.2017 kello 17-22 VIINILLE / 13.10.2017 kello 16.30-21.30 / Lisätietoja: viiniposti.fi Hietalahden kauppahalli palvelee: ma-to 8-18 pe-la 8-22 R ööpeRin L ehti MYÖS FACEBOOKISSA!
• 13 Viikot 41-42 • Nro 17 Laula maakuntalauluja museon kansakoululuokassa Kaupunginteatterin näyttämölle Suomen kohtalonvuodet Mytologinen mustalaissatu Aleksanterin teatterissa Kallion kansakoulun luonnontieteen luokassa vuonna 1913. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander ? Nälkämaan laulu, Hämäläisten laulu ja muut tutut klassikot lauletaan Helsingin kaupunginmuseon kansakoululuokassa urkuharmonin säestyksellä. Laulamaan on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Helsingin kaupunginmuseon suositussa koululauluillassa raikaavat tällä kertaa vanhat kunnon maakuntalaulut. Maakuntalauluja lauletaan kaupunginmuseon 1930-lukua henkivässä kansakoululuokassa torstaina 26.10. klo 18. Vanhan ajan koulutunnelmaan on helppo päästä, sillä laulut lauletaan pulpeteissa istuen ja urkuharmonin säestyksellä. Laulattajina toimivat musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Yhteislaulutilaisuuteen on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Pulpetteja on rajallinen määrä, joten saavuthan ajoissa. Maakuntalaulutyhteislaulutilaisuus torstaina 26.10. klo 18 Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16 ? Ramandan tanssi on perheille ja nuorille suunnattu mytologinen mustalaissatu, joka sai ensi-iltansa Aleksanterin teatterissa 8.10. Huikealla vauhdilla eteenpäin vyöryvä näytelmä yhdistelee tanssia, musiikkia ja sirkusta. Monikulttuurisessa työryhmässä on esiintyjiä ja tuotantopuolen tekijöitä yli kymmenestä eri kansalaisuudesta. Yhteensä näyttämöllä nähdään yli 30 pääosin nuorta esiintyjää. Ramandan tanssi on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näytelmä pohjautuu mustalaisten rikkaaseen ja kiehtovaan kansantarustoon ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Baltzarien taiteilijasuvusta syntyisin oleva Birgit Tapaninen Baltzar. Näytelmä ottaa kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin kuten maahanmuuttoon ja kulttuurien törmäyksiin, heijastaen mm. mustalaisten omia kansanvaelluksia. 1940-luvulle sijoittuvassa näytelmässä Ramanda näkee unen, jossa tulevaisuuden mustalaisperheet asuvat taloissa; syntyy monikulttuurisia lapsia, jotka ilmentävät omaa kulttuuriaan uusin tavoin. Näytelmä tarjoaa eri katsojaryhmille erilaisia tasoja: kuljettaa nuoremmat lapset läpi taikamaailman, jossa ihmiset etsivät yhdessä tietä vihaa, kateutta, pelkoa, suuttumusta ja ahneutta vastaan. Nuorille näytelmä tuo fantasiaseikkailun muodossa näkemystä rehellisyyteen, aitouteen ja siihen, miten omia arvoja kunnioittamalla voi rakentaa kunnioitusta myös muita kohtaan. Aikuisille tarina antaa kosketusta mustalaiskulttuurin kansantarustoon sekä arvoihin ja näyttää, millä tavalla tämäkin maailmaa vaeltanut kansa on löytänyt kotinsa Suomesta, kuten nyt niin monella kansalla on tarve. Ramandan tanssi on myös ensimmäinen osa taideja työpajakokonaisuutta, jolla tuetaan opettajien ja lastenkotien henkilökunnan työtä. Kokonaisuudessa on kolme teemaa: 1) lasten identiteetin tukeminen, 2) omien tunteiden käsittely sekä toisten toiminnan ymmärtäminen ja tunteiden kohtaaminen, 3) monikulttuurisuus ja kulttuureihin tutustuminen arvojen kautta. Saara Milton, Arja Pekurinen, Sarah Zarat, Miska Nyman, ylhäällä vasemmalla: Otto Vahtola, Heikki Kylkisalo, Jonas Alam / Mustalaisleirissä. Kuva: Andrei Mironovits ? Juha Vakkurin kirjoittama ja Kari Heiskasen ohjaama ja sovittama historiallinen näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma saa kantaesityksensä 25. lokakuuta Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Osana Suomi 100-juhlaohjelmaa esitettävä näytelmä kertoo juuri itsenäistyneen maan kohtalonvuosista ja turvautumisesta Saksaan kansalaisja jatkosodan aikana. Poliittishistoriallisia tapahtumia kuvatessaan näytelmä piirtää kuvan myös niihin ratkaisevalla tavalla liittyneestä kosmopoliitista sotapäälliköstä ja marsalkasta Carl Gustaf Emil Mannerheimista. Mannerheimin roolin näyttelee vuoden alusta teatterinjohtajan työstä eläkkeelle siirtynyt Asko Sarkola. Itsenäisen Suomen alkutaipaleella itsenäisyys, tasavaltainen hallitusmuoto tai suvereniteetti eivät olleet kiveen hakattuja. Sisällissodan sekasorto vuonna 1918 sai oikeistovoimat turvautumaan ajatukseen olojen vakiinnuttamisesta keskitetyn vallan avulla. – Hanke saksalaisprinssistä Suomen kuninkaana ei ole mitään verrattuna siihen, että Suomi antoi Saksalle vapaat kädet puuttua maan sisäisiin asioihin siihen mittaan, että voidaan puhua vasalliksi asettumisesta, sanoo ohjaaja Kari Heiskanen. Näytelmän toinen näytös tuo esiin sen, miten Suomi ei ajautunut jatkosotaan, vaan valmistautui systemaattisesti Saksan avulla sotimaan talvisodassa menetetyt alueet takaisin. Sotatoimet kaikkineen olivat voimasuhteet huomioiden menestys, mutta suurin taidonnäyte oli sodasta irrottautuminen, Saksan aseveljeyden katkaiseminen ja itsenäisyyden säilyttäminen. – Mannerheim ja saksalainen suudelma kuvaa niitä hetkiä, kun Suomi oli tienhaarassa ja epävarman tulevaisuuden edessä joutui valitsemaan tien jota kulkea. Tällaisilla hetkillä nousevat esiin johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet, heidän voimansa ja heikkoutensa, sanoo Heiskanen. – Mannerheimin lapsuudenkoti särkyi jo varhaisnuoruudessa eikä hän aikuisiällään koskaan onnistunut luomaan onnellista perhe-elämää. Romantikko kysyisi kenties, millainen johtaja Mannerheimista olisi tullut, jos Kitty Linder olisi suostunut hänen vaimokseen? Olisiko hänestä tullut toisenlainen johtaja, toisenlainen mies?, Heiskanen jatkaa. – Mannerheim on itsenäisen Suomen kiinnostavin historiallinen henkilö: ensimmäinen kosmopoliitti, ainutlaatuinen aristokraatti, yksinäinen ylipäällikkö, epäonnistunut poliitikko, maailmanluokan diplomaatti ja parantumaton hurmuri! Sen lisäksi että Mannerheim toimi menestyksekkäästi Suomen armeijan ylipäällikkönä ja johdatti Suomen jatkosodasta erillisrauhaan, hän pelasti kansalaissodan jälkeen Suomen kansan myös nälänhädästä, summaa kirjailija Juha Vakkuri. T i i v i s t u n n e l m a i s e s s a näytelmässä lavalle nousevat Sarkolan lisäksi Helena Haaranen, Kirsi Karlenius, Kari Mattila, Unto Nuora, Matti Olavi Ranin, Tommi Rantamäki, Matti Rasila, Eero Saarinen, Pertti Sveholm, Antti Timonen ja Kaisa Torkkel. Lavastuksen on suunnitellut Antti Mattila ja pukusuunnittelusta vastaa Elina Kolehmainen. Valosuunnittelija on Mika Ijäs, äänisuunnittelija Eradj Nazimov ja videosuunnittelija Toni Haaranen. Naamioinnista vastaavat Anu Laaksonen ja Jaana Nykänen. Mannerheim ja saksalainen suudelma -ensi-ilta 25.10.2017 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä (Eläintarhatie 5) Liput: 20/22,50 40/45 € (sis. pm) Helsingin Kaupunginteatteri Mannerheim ja saksalainen suudelma Kuvassa Kirsi Karlenius, Kari Heiskanen, Antti Timonen, Anne Gorlewski-Leino, Matti Rasila, Elina Kolehmainen, Tommi Rantamäki, Unto Nuora, Pertti Sveholm, Eero Saarinen, Asko Sarkola, Helena Haaranen, Matti Olavi Ranin, Kaisa Torkkel Kuva Tapio Vanhatalo Helsingin Kaupunginteatteri Mannerheim ja saksalainen suudelma Kuvassa Asko Sarkola ja Kari Heiskanen Kuva Tapio Vanhatalo
• 14 Nro 17 • Viikot 41-42 Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Kruununhaan galleriat tarjoavat värikästä kuvataidetta lokakuulle. Mukana on konkareita ja uusia tekijöitä. Kaupungin talot lapsen silmin ”Mun Stadi Kalliosta Rööperiin” on todella mielenkiintoinen Helsinki-aiheinen näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16. Martti Matilainen palauttaa hienosti mieleen tunnelmia siitä ympäristöstä, jossa hän vietti suurimman osan elämäänsä. – Varhaisimmat muistikuvani lapsuudesta liittyvät korkeiden kerrostalojen hämäriin ja ahtaisiin sisäpihoihin. Ne olivat yleensä aina täynnä elämää ja varsinkin lapsia. Pihat olivat jännittäviä ja sokkeloisia paikkoja, joiden matalat aidat usein erottivat ”vihollispihoista”. Helsinkiläispojan lapsuuden pihat, porttikäytävät ja kadut Kalliosta Rööperiin tulevat mielikuvitusrikkaasti hyvin esille; mittakaava taloihin on lapsen silmäparin tasalta eli normaali talo näyttää hyvin korkealta. Matilainen sijoittaa itsensä pienenä poikana, vanhempansa, veljensä ja naapurinlapsia kuviin todistamassa ajan muutosta. Menneisyyden muistot nousevat esiin unenomaisina tunnelmina. Modernismin tytär uudistuu Hanna Westerberg esittelee Taidesalongissa, Bulevardi 3 B, ”Modernismin tytär” – töitään ja käyttää ensimmäistä kertaa valokuvia lähtökohtana. Kuvat eivät ole sattumanvaraisia, vaan perhejuhlien diakuvista valittuja. Tunnelma on yksinäinen ja apea. On mahdoton olla rinnastamatta nuorta tyttöä isoisän juhlassa ja undulaatti-lintua, molemmat itselleen vieraissa ympäristöissä korean näköisinä, Veikko Halmetoja kuvaa. Westerberg maalaa rehevästi temperaja öljyväreillä puupinnalle ja kankaalle. Matta ja kiilto vaihtelevat. Maalaukset kietoutuvat menneen ajan kipeään kauneuteen, hyvin nostalgisella värimaailmalla ja intohimoisella otteella. Hän tarkastelee Helsinkiä korkealta töölöläisasunnon ikkunasta ja hahmottaa vauhdikkaalla viivalla kaupungin kerrostumia. Uudet maalaukset ovat ensimmäisiä suuria teoksia, jotka ovat syntyneet enemmän kuvien ja mielikuvien kuin todellisen havainnon pohjalta. Itsemyötätunnon etsijä Sekatekniikkamaalari Marie Mikkonen esittelee uuden sarjansa ”Itsemyötätunnon iho”. Maalaussarja on esillä Taidesalonki Piirrossa, Uudenmaankatu 7. Taiteilija on luonut jalokivimaisia pintoja sekoittamalla akryyliä, hiekkaa ja paperia ilmaistakseen itsemyötätunnon moniulotteista ilmiötä ja länsimaisen ihmisten tarvetta ystävällisyyteen itseään kohtaan, arjen muuttuessa aina monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Marie Mikkonen on kolmikielinen helsinkiläinen taidealan yrittäjä ja kuvataiteilija, joka valmistui Taidekoulu Maasta. Hän tutkii, mikä auttaa ihmisiä elämään autenttista elämää ja löytämään elantonsa uhraamatta sieluaan. Taiteilijaa kiinnostaa katsojan ja maalauksen kontakti. Ateljee on Merihaan betoniviidakossa. Ylistys hiljaisuudelle Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo todellisen konkarin, 90-vuotiaan Eero Hyvärisen juhlanäyttelyn. Akvarelliteosten nimet kuvaavat suomalaista luontoa vuorokaudenajan ja vuodenaikojen vaihteluissa. Rauhallinen savolainen mies on tehnyt opettajauran, ja kuvataiteen lisäksi laulanut paljon. – Aion maalata niin kauan kuin käsi, järki ja silmät pelaavat, sanoo taitelija, jonka ensimmäinen yksityisnäyttely oli 56 vuotta sitten. Hyvärinen on herkkä luontomaalari ja maisemien todellinen tulkki, kun maalaa akvarellija pastellitöitä kaikkia vuodenaikoja hyväksi käyttäen. Värit ovat harmonisia, vakaasti sommiteltuja ja ilmavia. Vaikutelma on ehjä ja elävä. Rakkautta kuvakulttuurissa Vilma Pimenoffin näyttely Galleria Huudossa, Uudenmaankatu 35, kysyy ”mitä on rakkaus?” Hän ei jää romanttisen rakkauden pauloihin, vaan pohtii, miten ympärillämme olevat kuvat ja tarinat rakkaudesta vaikuttavat meihin. Valokuvista ja installaatioista koostuva näyttely hyödyntää arkipäiväistä symboleita, jotka liittyvät rakkauteen, viattomuuteen ja pahuuteen. Oscar Wilden ”Dorian Grayn muotokuva” vaihtuu muotokuvaksi Doris Graysta. Ihminen on kykenevä niin hyviin tekoihin kuin pahoihinkin. – Kiinnostavaa on, että kulttuurinen kuvastomme enkeleineen ja paholaisineen yleensä esittää hyvän ja pahan selkeästi erillään, ikään kuin toistensa vastakohtina. Ihmisen elämä vaikuttaa huomattavasti monimutkaisemmalta, joskus hurskain paljastuukin kaikkein syntisimmäksi, tai toisinpäin. Valon ja värin tanssia Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21 tarjoaa koruja lasista ja hopeasta, lasiveistoksia, tekstiilitöitä... ”Quadrifoglio”-näyttelyssä avautuu mielenkiintoinen lasi-ja korutaiteen maailma, täydennettynä tekstiili-ja sisustustuotteilla. Emmaleena Niemi on koulutukseltaan puvustaja-artenomi, lasinpuhaltaja ja kultaseppä. Jonas Paajanen on lasinpuhaltaja-artesaani. Nuutajärven taiteilijat esittelevät perinteisellä venetsialaisella lampputekniikalla valmistettuja suupuhallettuja lasihelmikoruja. Kultasepän työnä valmistettujen hopeisten korujen kivinä on käytetty tasoon sulatettua lasia. Mukana on tilkkutyötekniikalla toteutettuja tekstiilejä. Katsoja näkee kuinka lasi kuumennetaan pienellä polttimolla ja helmet puhalletaan puhalluspillillä tai muotoillaan tikun ympärille. Taiteilijat ovat pääsääntöisesti paikalla ja antavat työnäytöksiä. Itsensä kokoinen aukko Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee kokeneen Harri Leppäsen litografiaja monotypiatöitä. Takastudiossa on myös retroteoksia graniittiin ja teräkseen. Taiteilija on surffaillut muutaman vuoden ajan netissä abstraktin ja modernin historiassa ja maailmassa. – Nettihuutokaupasta löytyy taiteilija joka johtaa seuraavaan jne. Suuri joukko taiteilijoita, joista ei tullut tähtiä vaan anvangardisteja modernismin kehityksessä. Näitä polkuja taivaltaessani löysin itseni kokoisen aukon. Nyt olen täyttänyt sen. Leppänen haluaa unohtaa perinteen kultaamat säännöt ja käyttää rakasta Nippon Screen –konettaan kuin suurta pensseliä: – Intuitiolla, mutta pitäen mielessä klassisen maalarin ohjeen; kun vaihdat kulööria vaihda valööria ja kun vaihdat valööria vaihda kulööria! Puiden lumoissa Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee Jutta KeskiOrvolan puuaiheisia öljyvärimaalauksia. Teemana ovat lähikuvat puun erilaisista väripinnoista. Maalauksellisten pintojen ja hiilellä vedettyjen viivojen kautta hän kuvaa tarinoita puiden olemuksesta ja elämästä. – Itse uskon puiden vahvaan läsnäoloon. Puut ovat ystäviä, antavat suojaa, auttavat palelevaa ja tarjoavat moninaisen muuntautumiskykynsä ihmisten ja eläinten käyttöön. Puunpinta on taiteilijalle kauneimmillaan paljaana, karuna ja elämää nähneenä: – Puut tarjoavat itsensä maanpäällisen temppelimme tukipilareiksi. Työskentelen luonnossa liikkuen, kuvaten, katsoen ja tutkien kaatuneiden ja kasvavien puiden lumoa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Marie Mikkonen on kuin sulautunut teokseensa Tulirengas (sekatekniikka, 2017) Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Westerbergilla on Taidesalongissa kuusi suurikokoista maalausta. Tässä taiteilija ja Modernismin tytär –teos (öljy okume-vanerille, 2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa Martti Matilainen G12:ssa ja vieressä Kallio 1 (valokuvakollaasi, pigmenttivedos alumiinille, 2017), kirkkoa ympäröiviä taloja Agricolankatu 2 näkövinkkelistä. Kuva: Raimo Granberg. Etualalla Artikassa Jonas Paajasen lasiveistoksia, Emmaleena Niemen punainen kaulakoru on yhteistuotantoa, johon hän on tehnyt hopeapunoksen. Kuva: Raimo Granberg. Eero Hyvärinen laulaa kalakukosta teoksensa ”Ylistys hiljaisuudelle” edessä Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 41-42 • Nro 17 I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Seuraava lehti ilmestyy 25.10. Aineistot 19.10. mennessä. LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kultaja kellosepät JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € • Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. kuva: Flowers of LIfe Flowers of Life Areena avataan kulttuuriareena Gloriaan ? Helsingin kulttuuriareena Gloria kokee täydellisen muodonmuutoksen, kun kiehtovista valoinstallaatioistaan tunnettu Flowers of Life –kollektiivi saa vapaat kädet toteuttaa ainutlaatuisen pop up-venuen, joka toimii koko tammikuun Glorian paikalla, osoitteessa Pieni Roobertinkatu 12. Kulttuuriareena Gloria ja Flowers of Life ovat päättäneet toteuttaa yhteistyössä päivittäin aukiolevan tapahtuma-areenan, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tapahtumia ja esityksiä ainutlaatuisessa ympäristössä. Flowers of Life tuo areenalle omaa kansainvälistä huomiota saanutta valotaidettaan, jolla koko tilasta saadaan omanlainen hohtava taikamaailma. Flowers of Life on toteuttanut yli 100 valotaideprojektia 23 maassa. Suomalaisille ryhmä on tullut tutuksi erityisesti LUX Helsingistä, Slushista, suurista metsäbileistä ja klubiinstallaatioista. Flowers of Life:n pääsuunnittelija Veikko Lappalainen kertoo tulevasta Flowers of Life-areenasta löytyvän varmasti ainakin UV-tekniikalla toteutettua symmetriaa ja kolmiulotteisuutta. Uusi areena tuo kirjaimellisesti uutta väriä Helsingin keskustaan, tämä tila antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Erityisesti taiteilija mainitsee lapset, joille hän aikoo luoda samanlaisia elämyksiä kuin tammikuisessa LUX Helsingissä. Sisätila auttaa toteuttamaan myös erilaisia installaatioita ulkotilaan verrattuna. Flowers of Life Areena kutsuu helsinkiläisiä ideoimaan ja toteuttamaan ohjelmistoa. Flowers of Life Areena on Glorian tapaan avoin kaikille kaupunkilaisten keksimille tapahtumaideoille. Areenaa myös vuokrataan erilaisille teemaan sopiville tilaisuuksille. – Mahdollisuus toteuttaa oma esitys tai kokonainen tapahtuma tilataideteoksen sisällä inspiroi taatusti ihan uudenlaisia juttuja, hehkuttaa Glorian tuottaja Juha Oinonen. – Wau-efektiin me tietysti tässä pyritään, meidän kaikki tammikuun tapahtumat tullaan tekemään tämän teoksen ehdoilla, ja on jännittävää nähdä mitä seuraa, kun me annetaan vapaat kädet ja hulppeat kaksi viikkoa rakennusaikaa Suomen parhaalle deco-tiimille. Flowers of Life Areena 31.12.2017-31.1.2018 Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki
• 16 Nro 17 • Viikot 41-42 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us