• Normaalit viikkohinnat 19,90 € (hyllypaikka) tai 29,90 € (hylly + rekki) + myyntiprovisio 5 %. Tarjous koskee netin kautta tehtyjä varauksia ja on voimassa toistaiseksi. Kiertomarket avaa ovensa 14.3.2020 Hietalahdenranta 11, 00180 Helsinki Viikot 11-14 – Nro 3/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Hair & Beauty & Foot www.mskauneus.com Ajanvaraus 24/7 Pursimiehenkatu 3, Viiskulma, Helsinki HIUSTENLEIKKAUS + PESU 30€ (miehet & naiset) AVAJAISTARJOUKSET AROMATERAPEUTTINEN JALKAHOITO 40€ 0400 581 555 ja 050 388 8005 KOOT ALKAEN 42 MYYMÄLÄ NYT TÖÖLÖSSÄ Topeliuksenkatu 1, p. 09 348 9808, ma-pe 10–18, la 10–15 LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi p. 044 346 6713 FINLANDIA-TALO La 18.4. klo 19 WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Esityksen yhteydessä Kirka-aiheinen näyttely! JUHLANÄYTÖS KIRKA 70-V. JUHLANÄYTÖS KIRKA 70-V. ww w.r oop erin leh ti.fi ww w.l eht iluu kku .fi Uusi Exuviance Professional silmänympärysvoide: Sisältää hellävaraista retinolia, joka täyteläistää herkkää silmänympärysihoa. Retinol Eye Cream (norm. 74€) 64€ Pietarinkatu 10, Helsinki, p. 09 611 821 nettiaika: timma.fi/ihonhoito Normaalit viikkohinnat 19,90 € (hyllypaikka) tai 29,90 € (hylly + rekki) + myyntiprovisio 5 %. Tarjous koskee netin kautta tehtyjä varauksia ja on voimassa toistaiseksi. Kiertomarket avaa ovensa 14.3.2020 Hietalahdenranta 11, 00180 Helsinki Itse leivottu korvapuusti ja kahvi 3,50 € tämän kuun loppuun saakka norm. puusti 3,20 ja kahvi 1,50. Iso-RoobertinKatu 17-19, Helsinki Soita 045 878 7075
• 2 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2020 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* luotettavin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Voit turvallisin mielin liittyä tuhansien tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. puh. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myymme asunnot tehokkaasti edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! puh. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
• 16. vuosikerta – nro 3 Viikot 11-14/2020 Ajankohtaista Bulevardin ja Hietalahdenrannan risteyksessä liikenne kiertotielle Hernesaaren raitiotien rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen Reitit Bulevardin ja Hietalahdenrannan risteyksessä. Raitiovaunut, autot ja bussit siirtyivät kiertoreiteille. R aitiovaunut, autot ja bussit siirtyivät kiertoreiteille. Työt ja poikkeusjärjestelyt risteyksessä jatkuvat alustavan aikataulun mukaisesti heinäkuun puoleenväliin saakka. Katutyöt Bulevardin ja Hietalahdenrannan risteyksessä liittyvät Hernesaaren raitiotien rakentamiseen ja Telakkakadun peruskorjaukseen. Uusia kiskoja ja viemäreitä Risteyksessä tehdään uusia kiskoja Hernesaaren raitiotielle sekä asennetaan uudet vaihteet raitiovaunuille. Lisäksi samalla uusitaan vesijohtoja, kaukokylmää sekä tehdään uusia hulevesiviemäreitä. Liikenne risteyksestä joudutaan siirtämään kiertoreitille, koska keskelle risteystä rakennetaan uusi hulevesiviemäri. Lisäksi kiskotöiden ja uusien vaihteiden asentamisen takia raitiolinja joutuu siirtymään kiertoreitille. Kiskotyöt ulottuvat Bulevardilla noin Abrahaminkadulle. Uudet kiskot ja vaihteet liittyvät Hernesaaren raitiotiehen, joka kulkee vuonna 2021 Bulevardin, Hietalahdenrannan ja Telakkakadun kautta väliaikaiselle päätepysäkille Hernesaareen alkupäähän, Hernesaareenrantaan. Telakkakadun peruskorjaus Telakkakadun peruskorjauksessa oli aikaisemmin vaikeuksia, mutta nyt urakoitsija on ottanut kokonaisaikataulun kiinni. Suurin osa Telakkakadusta ja Hietalahdenrannasta valmistuu kesällä Bulevardilta Punavuorenkadulle saakka. Eiranrannassa on nyt vuoden 2020 alussa aloitettu hulevesiviemäerien asentaminen ja väliaikaisen päätepysäkin rakentaminen. Telakkakadulla tehdään jo suurelta osin viimeistelytöitä. Keväämmällä on luvassa pintojen eli asfalttien ja kiveyksien viimeistely. Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Simonkadun, Kampin ja Ruoholahden kautta Länsisatamaan linjana 6T. Bussit 21 ja 23N siirtyvät kiertoreiteille Hietalahdentorin ympäristön alueelle. Jalankululle aiheutuu kiertotietä Hietalahdenrannan ja Bulevardin risteyksessä. Kiertotie merkitty karttaan. Kiskotöiden takia Bulevardin ylityskohta on Hietalahdentorin pohjoisnurkalla. Pyöräliikenne joutuu kiertämään Bulevardin risteyksessä työmaa-aluetta. Kiertotie merkitty karttaan. Kiskotöiden takia Bulevardin ylityskohta on Hietalahdentorin pohjoisnurkalla. Bulevardilta tullessa risteykseen kiertoreitti kulkee Abrahaminkadun, Lönnrotinkadun ja Köydenpunojankadun kautta Hietalahdenrantaan. Hietalahdenrannasta lännestä ja etelästä (Telakkakadulta päin) kiertotie kulkee Mallaskadun liikennetunnelin ja Uudenmaankadun kautta. Koronavirusneuvonta helsinkiläisille H elsinki käynnisti maanantaina 2.3. kaupunkilaisille tarkoitetun koronaviruspuhelinneuvonnan. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille, jotka kokevat altistuneensa koronavirukselle tai jotka oireiden perusteella arvelevat saaneensa tartunnan. Numeroon voi soittaa myös, jos omaisen altistuminen tai oireet huolettavat. Uuden neuvontapalvelun numero on 09 310 10024. Puhelinnumerossa palvellaan helsinkiläisiä arkisin kello 7–20. – Haluamme tarjota helsinkiläisille nopean ja helpon tavan kysyä ja saada tietoa, jos koronavirustartuntaan liittyvät asiat askarruttavat. Samalla toivomme, että muut terveyspalvelujen kontaktikanavat eivät kuormittuisi, terveysasemien johtalääkäri Timo Lukkarinen kertoo. – Yleisesti ottaen helsinkiläisillä ei ole tällä hetkellä koronaviruksen osalta syytä huoleen. Tilanne Helsingissä on mahdollisen koronavirustartunnan osalta turvallinen, Lukkarinen jatkaa. Iltaisin kello 20 jälkeen ja viikonloppuisin helsinkiläisiä neuvoo koronavirustartuntaan liittyvissä asioissa Päivystysapu, p. 116 117. Puhelu koronavirusneuvontaan maksaa normaalin puhelun verran. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa valtakunnallista ja kansainvälistä tilannetta ja antaa ohjeita tartuntojen ehkäisyssä. Työpaikkojen määrä kasvussa Helsingissä Työpaikkojen toimialarakenne murroksessa T yöpaikkojen määrä Helsingissä kasvoi 4,1 prosenttia vuosien 2010–2017 aikana. Kasvussa oli erityisesti osaamisintensiivisten ja ihmisten viihtyvyyteen keskittyvien toimialojen työpaikat. Myös yrittäjinä työskentelevien määrä kasvoi voimakkaasti. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön julkaisusta Työpaikat Helsingissä 2010–2017. Julkaisu perustuu tuoreimpiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoihin vuodelta 2017. Sivut 8-9 Viiden suurimman ja muiden toimialojen työpaikkamäärän kehitys Helsingissä vuosina 2010-2017, 2010=100 Osuuskauppa vaalien ehdokasnumerot H OK-Elannon edustajiston vaalien ehdokkaat ovat saaneet numeronsa. Ehdokkaita vaaleissa on 1 237, ehdokaslistoja on 26 ja vaaliliittosopimuksia on tehty kuusi. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa 26.3.-6.4.2020 valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeutettuja on yli 630 000. Mitä aktiivisemmin äänestetään eli mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee, sitä paremmin uuden edustajiston kokoonpano vastaa HOK-Elannon laajaa asiakasomistajakuntaa. Palvelusetelin hintakatto kaventaa valinnanmahdollisuuksia päivähoidossa Ä kkiseltään voi tuntua hyvältä ajatukselta, että kunta rajoittaa palvelusetelillä palveluita tuottavien yritysten hintoja asettamalla palvelusetelille kattohinnan. Tällainen ajattelu on yleistynyt viime vuosina. Karhunpalvelus tehdään siinä, että samalla rajataan esimerkiksi erityistä pedagogiikkaa tarjoavat tai luontopainotteiset päiväkodit pois tarjonnasta. Myös yritysrakenne muuttuu kattohinnoittelun myötä isoja yrityksiä suosivaksi. – Vanhemmat arvostavat tulotasostaan riippumatta sitä, että he voivat valita lapselleen heidän tarpeitaan vastaavan päiväkodin. Usein päiväkoti halutaan valita myös läheltä kotia tai työpaikkaa. Sivu 13
• 4 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3/2020 Tehokkaampaa asukaspysäköintiä Yleisönosasto Kolumni Veli-Matti Hynninen ? RööperinLehdessä nro 2 kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok) otti esille tärkeän ajankohtaisen asian: katupysäköintipaikkojen riittämättömyys kantakaupungin alueella. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että asukaspysäköintipaikat ovat nykyisellään riittämättömät. Sen sijaan en ole sitä mieltä, että asukkaitten autoja tulisi vähentää tai että olisi mahdotonta kasvattaa pysäköintipaikkojen määrää. Monet tarvitsevat autoa harrastustensa (kuten Meri itse) ja mökkimatkojen lisäksi työmatkoihin, jotka saattavat olla kohtuuttomat julkisia kulkuvälineitä käyttäen, varsinkin, jos päivän aikana on useampia siirtymiä. Kantakaupungissa asuu myös ihailtavan paljon lapsiperheitä, joiden arkea auto helpottaa huomattavasti. Asukastunnuksen hinnankorotus tuskin on ratkaisu ongelmaan. Hinnankorotuksella harvoin saadaan poistettua yhteiskunnassamme esiintyviä muitakaan ongelmia kuten alkoholismia, tupakointia tai liikalihavuutta. Korotus saattaa jopa lisätä ongelmia tai ongelmat muuttavat muotoaan, mutta itse ongelma – paikkojen riittämättömyys – ei poistu. Näkisin, että valistuksella, toisten huomioimisella ja uudelleen järjestelyllä saadaan parkkipaikat tehokkaammin käyttöön. On kuljettajan tahdon kysymys, huomioiko hän myös seuraavat pysäköijät. Aivan liian monta kertaa ”se joku” on pysäköinyt autonsa kahden auton paikalle tai jättänyt puolen auton verran peräänsä tilaa suojatien tai porttikongin keltaisen viivan jälkeen ja ”se seuraava” jättää taas puolen auton verran tilaa edelliseen. Kaupunkipolkupyörät telineineen ovat poissa puoli vuotta ja niin vaan pysyvät kieltotaulutkin paikallaan koko talven. Uudemmissa autoissa on kaikissa pysäköintitutkat ja ohjaustehosteet ja taloudellista kaupunkipysäköintiä voi käydä harjoittelemassa. Pysäköinninvalvojat, jotka varmasti tuntevat pysäköintilain, voisivat jakaa sakkojen lisäksi kannustelappuja: ”Hei, takanasi /edessäsi olisi ollut vielä 2m tilaa. Pysäköithän tiiviimmin, jotta muillekin riittää pysäköintipaikka. Suurkiitos!” Rakennusviraston pysäköintiosasto voisi myös muutaman kerran vuodessa jalkautua päivittämään kadunvarsien tilannetta. Jos siirtolavat, rakennustelineet ja jokavuotiset kaivaukset vievät vuoden päivät pois useamman paikan, voitaisiin muuttaa ainakin jotkin kieltotaulut asukaspysäköinnin salliviksi. Ja lopuksi: Kaikista näistä muutoksista tulee aina viesti asukastunnuksen maksaneitten kännykkään. Mari Laukkanen Rööperi Naisen arvokkaat tehtävät ? Kansainvälisenä naistenpäivänä juhlitaan tunteen voimaa, kestävyyttä ja valmiutta toimia. Naistenpäivä on tärkeä, koska se ei ole itsestäänselvyys. Naiset hakevat voimaa toisistaan. YK:n Naisten aseman toimikunnan valtava 10 000-päinen kaksiviikkoinen kokous jouduttiin korona-viruksen tähden perumaan. Maaliskuun kahdeksatta on meillä Suomessa vietetty vuodesta 1914 naistenpäivänä. Tanskassa 1910 pidetyssä kokouksessa naistenpäivää olivat hahmottelemassa Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnan kaksi demokraattista naisjäsentä Ida Alle-Teljo ja Miina Sillanpää 1910. Sillanpäästä tuli myöhemmin itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri. Naistenpäivällä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallinen tarkoite luoda sivistystä, terveyttä ja työelämää koskevia parannuksia naisille. Tavoite ei ole vanhentunut. Naisten rooli yhteiskunnassa ja maailman areenoilla on kasvanut ja vahvistunut maailmassa. Suomen edustajana Euroopassa on komissaari Jutta Urpilainen. Tänään maailman kuumimmat hätäja kipupesäkkeet ovat Turkin, Syyrian ja Kreikan rajoilla jossa miljoonat pakolaiset, äidit ja lapset elävät katastrofaalisessa kurjuudessa. Televisiokuvat todistavat miten tuhannet naiset henkensä kaupalla yrittävät löytää turvapaikkaa vilusta vapiseville nälkäisille lapsilleen. Maailman hätä on suuri. Taiteen ja kulttuurin keinoin halutaan vahvistaa tulevaisuutta ja luoda turvaa maailmalle. Suomessa kekseliäät naiset ovat perustaneet Naisten maaliskuu-elokuvahankkeen. Maaliskuussa tehdään mahtava löytöretki naisten ohjaamien elokuvien maailmoihin. Naisten maaliskuu pyrkii palauttamaan ihmissuvun tasapainon kohdilleen kohottamalla naisen roolin aseman oikealle paikalleen. Naiset haluavat olla ympäristön, ilmaston ja rauhan hyväksi toimijoita. Naiset ja rauha: ”Muutosta tapahtuu koska me olemme me.” Naiset ovat täysivaltaisia toimijoita kaikessa uskontodialogista rauhantyöhön. Naisten maaliskuussa elokuvia ohjaavat naiset. Sataprosenttisesti. Ei naisista naisille, vaan kaikesta kaikille. Teemalla ja Femillä kaikki elokuvat ovat naisten ohjaamia, lupaa ohjelmistotuottaja Kati Sinisalo. Naiset ottavat haltuunsa kaikki genret: fiktiot, dokumentit, pitkät ja lyhyet, westerneistä trillereihin, yhteiskunnallisista aiheista kokeellisiin teoksiin ja klassikoihin. Areenaan julkaistaan tuhti annos naisten ohjaamia elokuvia. Elokuvantekijä Alice GuyBlaché (1873-1968) oli maailman ensimmäinen naispuolinen elokuvaohjaaja ja elokuvastudion johtaja. Ensi syksynä saa ensi-iltansa Zaida Bergrothin ohjaama Tove Janssonista (1914-2001) kertova TOVE-elokuva. Uusinta suomalaista naiselokuvaa odotellaan. Siinä maailmankuulua taiteilijaa Tove Janssonia näyttelee Alma Pöysti. Elokuvan ja teatterin lisäksi suomalaisten naisten osuus kirjailijoina ja runoilijoina on vahva. Suomessa naistenpäivänä muistetaan suomalaisten naisten taidepanosta eri taiteenaloilla. Koko Suomen kirjallisuutta kannattelevat naiset. Myös lasten ja nuortenkirjallisuus kyseenalaistaa ja ottaa kantaa. Naisten maaliskuu näyttää miten sana kohtaa kuvan, sävelen ja verkon. Ja miten runo tanssii. Runo nousee lavalle näytelmäkirjallisuuden rinnalle. Ja miten taide ennakoi tulevaa aikaa. Toimittaja Eeva Lennon on Vuoden ulkosuomalainen S uomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2020 Iso-Britanniassa asuvan toimittajan Eeva Lennonin. Suomi-Seura haluaa vuoden 2020 ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan korostaa oikean tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä. Eeva Lennon on raportoinut suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin. ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni. Eeva Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance -kirjeenvaihtajana. Hän on julkaissut vastikään muistelmansa. – Tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. Yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan. Suomi-Seura ry haluaa Vuoden ulkosuomalainen 2020 valinnallaan korostaa maailmalla olevien suomalaisten vastuuta oikean tiedon ja oikeanlaisen Suomi-kuvan välittämisestä, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa, joista 300 000 on Suomen kansalaisia. Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan. Eeva Lennon Taloyhtiöiden rahoitus varmistettava myös jatkossa K iinteistöliitto pitää välttämättömänä sitä, että taloyhtiöt saavat edelleen pankeilta rahoitusta korjauksiinsa. Suomalaisiin tavanomaisiin asunto-osakeyhtiöihin tehdään vuosittain noin kolmen miljardin euron arvosta korjauksia. Näillä varmistetaan rakennusten tekninen kunto tulevaisuudessa, mutta myös esimerkiksi merkittävien energiaja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Suomen kiinteistöliitto on noin 20 000 suomalaisen taloyhtiön edunvalvoja ja kouluttaja. Taloyhtiöt ovat kiinteistöliiton jäseniä. Taloyhtiöiden on tärkeää tiedostaa tulevat korjaustarpeet jo useita vuosia ennen kuin varsinaisiin remontteihin ryhdytään. Myös rahoitus on hyvä nostaa keskusteluun jo hankkeiden ensimmäisissä suunnitteluissa. Liiton pääekonomisti Jukka Keron mukaan rahoituksen miettiminen siinä vaiheessa, kun hankesuunnitelma on jo tehty, on liian myöhäistä. Lainarahoituksen kiristyminen asettaa uusia vaatimuksia myös isännöitsijöiden aktiivisuudelle ja ammattitaidolle, joiden varassa taloyhtiöiden lainaneuvottelut usein ovat. Isännöitsijän on korjaushankkeen rahoitusta pohdittaessa huomioitava esimerkiksi monet ennakkovarautumisen vaihtoehtoiset keinot eli taloyhtiön mahdollisuudet kerätä osakkailta korjausrahoitusta jo ennakkoon. Keron mukaan isännöitsijöiden on syytä ottaa yhdessä hallitusten kanssa rahoitus osaksi taloyhtiön strategista suunnittelua ja nostaa osakkaiden tietoisuutta siitä, ettei lainarahoituksen saaminen korjaushankkeisiin vanhaan malliin ole itsestäänselvyys. Lisäksi taloyhtiön dokumenttien on oltava sellaisia, että pankit pystyvät selkeästi näkemään taloyhtiön taloustilanteen ja -näkymät. Uusissa taloyhtiöissä hallitusten ja isännöinnin on otettava asiat lujasti haltuun. Vastikeseurannan on oltava huolellista alusta lähtien, ja vastikerästeihin on puututtava viipymättä. Taloyhtiöissä pankkien tiukentuneet rahoituskäytännöt herättävät myös hämmennystä, sillä taloyhtiöiden taloudellinen asema ei ole äkillisesti muuttunut. Taloyhtiöiden markkina-arvo on karkeasti arvioiden 300 – 350 miljardia euroa, jota vastaan on arviolta 70 miljardia euroa asuntolainoja ja taloyhtiölainoja. Kiinteistöliiton vuoden takaisen kyselyn mukaan kolmasosa yhtiöistä oli kokonaan velattomia, ja saman verran oli vain vähän velkaisia. Kaikkien velallisten taloyhtiöiden keskimääräinen velkakin oli kyselyn mukaan vain hieman alle 200 euroa huoneistoneliöltä. H Puheenvuoro Tiemaksujen sijaan liikenteen verotukseen kokonaisuudistus ? Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan tiemaksujen käyttöönottoa maan hallituksen käynnistämän lainsäädäntötyön ohella. Helsingin Yrittäjät katsoo, että tiemaksujen sijaan tulisi toteuttaa liikenteen verotuksen kokonaisuudistus, uudistaa autokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi sekä investoida kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Hallitusohjelman mukaan tiemaksujen käyttöönotto mahdollistetaan kaupunkiseuduille lakimuutoksella. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän (tietulli tai ruuhkamaksu) mahdollistuminen edellyttää uutta lainsäädäntöä. Myös liikenteen kokonaisverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän toimenpiteet liittyvät valmisteluun. Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelman mukaan ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmää edistetään. Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan ”Tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi” -nimistä esiselvitystä, jonka tarkoituksena on laatia suunnitelma pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavasta tiemaksumallista. Tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi sekä valtion ruuhkamaksulainsäädännön valmistelu luovat valmiuden päättää mahdollisesta tiemaksujen käyttöönotosta. Kaupungin esiselvityksen on määrä valmistua huhtikuun lopulla. Varsi naisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu alkaisi esiselvityksen valmistuttua. Tiemaksujen käyttöönotto merkitsisi Helsingin seudulle kohdentuvaa lisäveroa. Se vaikuttaisi kaupan ja palveluiden kysyntään eri alueilla ja erityisesti Helsingin keskustassa. Myös jakeluliikenteen kustannukset kasvaisivat, mikäli ne olisivat hinnoittelun piirissä. Tämäkin vaikuttaisi kaupan ja palveluiden liiketoimintaan. Alueella on jo muutenkin muuta maata merkittävästi korkeampi elämisen ja yrittämisen kustannustaso, joka nousisi entisestään. Yritysten kannalta on tärkeää, että niin työmatkaja asiointiliikenne kuin tavaraliikennekin toimivat kustannustehokkaasti. Tiemaksut heikentäisivät Helsingin vetovoimaa ja ohjaisivat asiakasliikennettä ympäristökuntiin, mikä päästöjen vähentämisen sijaan vain siirtäisi niitä muualle. Pääkaupunkiseutu on myös yhtenäinen asumisen ja työssäkäynnin alue, jota tietullien käyttöönotto merkittävästi haittaisi. Helsingin Yrittäjät painottaa, että osana vaikutusten kokonaisarviointia tulee tarkastella autojen käytön hinnoittelun ja verotusjärjestelmän uudistamista. Sähköautojen yleistyminen on tehokas keino saada tieliikenteen päästöt laskuun. Valmisteluprosesseissa on myös laadittava tiemaksujen toteutusja hinnoittelumalleista kattavat vaikutusarviot yritysten ja alueen elinvoimaisuuteen. Helsingin Yrittäjät
• 5 Nro 3 • Viikot 11-14/2020 Jätkäsaaren rakentaminen on puolivälissä Jätkäsaari ilmasta syyskuussa 2019. Kuva: Ramboll J ätkäsaaren rakentaminen alkoi toden teolla vuonna 2009 sen jälkeen, kun Madonna lopetti elokuussa konserttinsa 85 000 katsojalle. Jätkäsaaressa pidetty konsertti oli tuolloin suurin koskaan Pohjoismaissa järjestetty popmusiikkitapahtuma. Sen jälkeen on Jätkäsaaressa tapahtunut paljon. 2010-luvun aikana alueelle valmistui asuntoja yhteensä 5 120. Lisäksi vuonna 2019 Jätkäsaaressa käynnistyi 1 022 asunnon rakentaminen. Ne ovat vielä kesken. Tavoitteena on myös lähivuosina 800 asunnon rakentamisen aloitus vuosittain. Asuinrakennuksista on valmistunut arviolta 43 % ja rakenteilla on lisäksi 14 %. Tällä hetkellä Jätkäsaaren ”uudella puolella” asuu 8 300 asukasta. Vuoteen 2030 mennessä määrä vielä kaksinkertaistuu, sillä silloin Jätkäsaaressa on asukkaita yhteensä arviolta noin 20 000. Jätkäsaari on tuolloin siis yksin isompi kuin vaikkapa Hamina tai Naantali. Nuorekas kaupunginosa Jätkäsaaren yleisin asumismuoto on kaksio, joita on asuntokannasta nyt noin 40 %. Yksiköitä ja kolmioita on noin 20-25 % asuntokannasta kumpaakin. Jätkäsaari on muuhun Helsinkiin verrattuna varsin nuorekas kaupunginosa: puolet asukkaista on 20-39-vuotiaita, ja peräti kolme neljäsosaa asukkaista on alle 45-vuotiaita. Tähän vaikuttaa myös se, että alueella on paljon opiskelija-asuntoja. Suomenkielisiä saarella asuu 79 % ja ruotsinkielisiä noin 8 % eli hieman yli kaupungin keskiarvon. 13 % asukkaista on muita kuin suomenja ruotsinkielisiä. Jätkäsaaressa on jo varsin kattavat peruspalvelut – ja lisää on tulossa. Alueella on jo kuusi päiväkotia ja kaksi päiväkotia lisää on suunnitteilla. Jätkäsaaren peruskoulu luokille 1-9 aukesi viime vuonna. Lisäksi Melkinlaituriin aukeaa toinen koulu vuonna 2023 tai 2024. Lähes puoli miljardia euroa Jätkäsaarta kiertää kattava ratikkalinjasto, jolla liikennöi kolme linjaa. Liikuntapalvelut paranivat viime vuonna, kun liikuntapuiston ensimmäinen osa ja väliaikainen liikuntahalli valmistuivat. Jalkapalloseura PPJ:n isännöimän kuplahallin rakentaminen alkaa keväällä 2020 ja Bunkkerin liikuntatilat ja uimahalli valmistuvat alustavan aikataulun mukaan 2023. Jätkäsaaressa toimii myös kirjasto. HSL:n Rautatientorin palvelupiste muutti aseman länsisiipeen Palvelupisteeseen pääsee Elielinaukion puolelta aukion eteläpäässä sijaitsevan asemalaitureille vievän käytävän kautta. Uusi palvelupiste on toiminut Helsingin päärautatieaseman länsisiivessä torstaista 5.3. alkaen. U usi palvelupiste on toiminut Helsingin päärautatieaseman länsisiivessä torstaista 5.3. alkaen. Uusi palvelupiste sijaitsee rautatieaseman länsisiiven katutasossa samalla käytävällä HSL:n tarkastusmaksutoimiston, VR:n lipputoimiston ja Helsingin kaupungin matkailuinfon kanssa. Sen käyntiosoite on Elielinaukio 3. Palvelupisteeseen pääsee Elielinaukion puolelta aukion eteläpäässä sijaitsevan asemalaitureille vievän käytävän kautta. Asemalaitureilta katsoen käytävä sijaitsee raiteen 11 tuntumassa. Palvelupiste on auki arkisin klo 7.30-19. Lauantaisin ja sunnuntaisin piste palvelee klo 9.30-17 eli se avaa ovensa puoli tuntia aikaisemmin kuin nykyään ja palvelee iltaisin kaksi tuntia nykyistä pitempään. – Joukkoliikenteen asiakkaat hyötyvät siitä, että HSL:n, VR:n ja Helsingin kaupungin matkailuinfon tilat sijaitsevat lähellä toisiaan, osastojohtaja Mari Flink HSL:stä sanoo. Flink muistuttaa siitä, että lippuihin ja muihin joukkoliikenteeseen liittyvien asioiden hoitaminen ei enää nykyään välttämättä edellytä käyntiä palvelupisteessä, vaan niitä voi hoitaa myös verkossa, mobiilisti ja lippuautomaatilla. – Seikka on otettu huomioon myös uudessa palvelupisteessämme, Flink sanoo. – Asiakasneuvojien työhön kuuluu jatkossa entistä enemmän se, että he opastavat asiakkaitamme käyttämään palvelukanavistamme sitä, joka on kuhunkin tilanteeseen nopein ja käyttökelpoisin. Pasilan ja Itäkeskuksen palvelupisteet jatkavat toistaiseksi entisillä paikoillaan ja entisin aukioloajoin. Pikku-Finlandia maksaa 10 miljoonaa K aupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 2.3. Finlandia-talon väistötilan hankesuunnitelman. Rakennus toteutetaan siirtämiskelpoisena puurakennuksena. Finlandia-talon perusparannuksen ajaksi rakennettava Pikku-Finlandia on suunniteltu Finlandia-talon viereen Karamzininrannan katuaukiolle Töölönlahden puolelle. Väistötilaan sijoitetaan Finlandia-talo Oy:n kokoussalit, kahvilaravintola ja valmistuskeittiö sekä tukija tekniset tilat. Tapahtumatilat ovat laajuudeltaan vajaa neljäsosa nykyisistä tiloista. Hankesuunnitelman mukaan väistötila toteutetaan siirtokelpoisena ja monikäyttöisenä puurakennuksena. Kyseessä on kaupungin kiertotalouden ja puurakentamisen kehityshanke, jossa pilotoidaan siirrettävän ja monikäyttöisen rakennuksen suunnittelua sekä toteutusta. Rakennuksen elinkaari on pitkä: väistötila toimii ensin Pikku-Finlandiana 3 vuotta, minkä jälkeen se voidaan siirtää toisaalle ja muokata käytettäväksi kouluna, päiväkotina tai muuna tarvittavana lisätilana noin 20 vuoden ajan. Rakentamiskustannukset ovat noin 9,9 miljoonaa euroa. Alustavan aikataulun mukaan Pikku-Finlandian rakentaminen alkaa kesällä 2021 ja tilat ovat valmiina tammikuussa 2022. Helenillä uusia avauksia hiilineutraaliuuteen H elen-konserni kertoi hyvästä tuloskehityksestään. Konsernin tulos parani edellisvuodesta, liikevoitto oli 177 (131) miljoonaa euroa. Helen Oy pystyi hyödyntämään sähkön markkinatilannetta ja kasvattamaan liikevoittoa onnistuneilla toimenpiteillä sähkön tukkumarkkinoilla. Helen tähtää hiilineutraaliksi vuonna 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan vaiheittain jo aikaisemmin, viimeistään vuonna 2029. Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa keskeisesti tulevaisuuden energiaratkaisujen suunnitteluun ja tuleviin investointeihin. Sähkön tukkumarkkinan hintavaihteluiden ennakoidaan voimistuvan tulevien vuosien aikana vaihtelevan tuotannon lisääntyessä. Kaukolämmön hintakilpailukyky säilyy hyvällä tasolla; investoinnit hiilineutraaliuuteen pitävät sen kilpailukykyisenä ja haluttuna tulevaisuudessakin. Maakaasumarkkinat avautuivat kilpailulle vuoden 2020 alusta alkaen, jolloin tukkumarkkinoilla maakaasun siirto ja energian myynti eriytettiin. Markkinan avautumisen myötä maakaasun kilpailukyvyn arvioidaan paranevan. Energia-alan murrokseen Helen vastaa investoimalla voimakkaasti ratkaisuliiketoimintaan, esimerkiksi alueellinen uusiutuva energia, älykkäät kiinteistöratkaisut ja sähköinen liikenne, sekä rakentamalla strategiaansa tukevia kumppanuuksia. – Olemme erityisen tyytyväisiä, että kaupunki on pystynyt vastaamaan asukasmäärän kasvaessa siihen, että alueen palvelut ovat kasvaneet samaa tahtia. Jätkäsaaren julkinen palvelutarjonta kuten päiväkodit, koulut, julkisen liikenteen yhteydet ja liikuntapuisto, on poikkeuksellisen laaja rakentuvaksi alueeksi, iloitsee Länsisataman aluerakentamisprojektin johtaja Outi Säntti. Kaupunki on investoinut Jätkäsaareen vuosina 20082019 yhteensä noin 230 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevia investointeja on tulossa noin 200 miljoonaa euroa. Lähiaikojen suurimpia infrarakentamiskohteita ovat Atlantinsillan rakentaminen (2019-2021), Hyväntoivonpuiston pohjoisosa (valmis 2021), Melkinlaiturin koulu (2023-2024) sekä Saukonpaadenpuisto (20202021).
• 6 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 Älä koskaan kadu tekemääsi, kadu tekemättä jäänyttä. Elmer Diktonius (1896 – 1961) Päivyri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 11.3.–7.4. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www. facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Tuo minulle auringonkukka Kokoustila Ture, 1. krs., 11.3.2020 klo 17:30 18:30 Kääntäjä Hannimari Heino kertoo italialaisen nobelistin Eugenio Montalen ”Tuo minulle auringonkukka” (suom. Hannimari Heino) teoksesta, josta on otettu uusi painos. Ensimmäinen painos ilmestyi elokuussa 2018 ja tänä syksynä se myytiin loppuun. Kirja on saanut hyvän vastaanoton. Helsingin Sanomat muun muassa kehui sitä vuosi sitten ilmestyneessä kritiikissään. Kustannusliike Parkon edustaja Tommi Parkko myy kirjaa tilaisuuden päätteeksi jäsenhintaan 20€ (vain käteinen ja tasaraha). ? Bilderboksparaden Läsesal, tredje våning, 14.3.2020 klo 11:00 13:00 Finlandssvenska författare och illustratörer presenterar sina egna och varandras bilderböcker i en häpnadsväckande show för barn och fördomsfria vuxna. Vem vinner kapplöpningshundarnas spännande lopp, hur får man en busig apunge att sova, vem skickar kort från all världens hörn och vem kläcks ur ägget? Det får du veta om du kommer till Bilderboksparaden! Föreställningen börjar kl. 11.00 och räcker ca. 90 minuter inklusive paus med gratis servering. Du kan också laga pins med illustrationer ur böckerna, delta i ett boklotteri och titta på illustrationsutställningen på barnavdelningen. Efter föreställningen vykortsverkstad. Med understöd av Svenska Kulturfonden (Kultur på bibban) och Nygréns stiftelse. ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa Kirjatorni, 2. krs., 18.3.2020 klo 13:00 14:00 Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena keskiviikkona. Konsertit alkavat klo 13 ja niihin on vapaa pääsy. 18.3. klo 13 ojelmassa: J.C. Bach: Kvartetto G-duuri op. 19 nro 3 Allegro Andantino Rondo. Allegretto F.H. Graf: Kvartetto D-duuri Allegro Adagio Tempo di Menuetto Ilkka Eronen, traverso Anni Ranta, traverso Kristiina Talen, alttoviulu Anna Pulakka, sello ? Jouhikkojamit Aula, 1. krs, 21.3.2020 klo 13:00 15:00 Jouhikkojamit Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena lauantaina klo 13-15. Tule paikalle joko jouhikon kanssa soittamaan tai sitten vain kuuntelemaan. Myös muut arkaaiset soittimet tervetulleita! ? Seniorit nettiin: Älykännykällä maksaminen Lukusali, 3. krs., 26.3.2020 klo 13:00 15:00 Mitä ja miten älykännykällä voi maksaa turvallisesti? Tietoiskussa käydään läpi erilaisia maksutapoja, kuten esimerkiksi pankkien palvelut, lähimaksu, Paypal ja Mobilepay. Puhumassa Enterin vapaaehtoiset. Enter ry on tietoja viestintätekniikasta sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden eläkeläisten yhdistys. ? Ketun talo taskuun mahtuvia kuvia. Jenni Iivosen miniatyyrimaalauksia rasioissa. Hyllygalleria Hyvinpieni, 2. krs., 1.3.2020 30.3.2020 Sammaleinen metsäaukio, hiljaa virtaava puro ja puun oksien takaa pilkottava kuun valo kulkevat mukana henkilökohtaisena kuvana. Taskulampi, taskumetsä ja taskukuu ovat sukua matkaikonille, ilman uskonnollista merkitystä. Metsä on henkinen tila. Veneessä istuvan ketun sydän on tyyni kuin lammen pinta. ? Enter ry:n tietotekniikan vertaisopastukset senioreille Aula, 1. krs., tiistaisin klo 11:00 14:00 Haluatko apua ja neuvoja tietokoneen, internetin tai sähköpostin peruskäyttöön? Rikhardinkadun kirjastossa on tiistaisin klo 11-13.00 tarjolla Enter ry:n tietotekniikkaopastuksia senioreille. Opastus tapahtuu asiakkaan omalla kannettavalla tietokoneella, tabletilla tai kännykällä. Opastuksissa käydään läpi laitteen käytön ja internetin palveluiden perusteita. Enter ry on tietoja viestintätekniikasta sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden eläkeläisten yhdistys. ? Haluaisitko harjoitella ääneen lukemista? Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, jonka kanssa lukemista ei tarvitse jännittää. Lukukoira on paikalla 24.3., 7.4., 14.4., 21.4., ja 28.4. klo 18 alkaen. Varaa oma aikasi Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta tai numerosta 09 3108 5813. Yksi lukuhetki kestää noin 15 min. Lukuhetkeen osallistuvat lukija, koira ja koiran ohjaaja. Ohjaajan tehtävä on valvoa lukuhetkeä sivusta, mutta ei puuttua sen kulkuun. Lukukoiratoiminnan tavoitteena on lukuharrastuksen edistäminen ja onnistuneen lukukokemuksen luominen. Koirien on todettu lisäävän ihmisen mielihyvähormonien määrää sekä rentouttavan mieltä, minkä vuoksi niiden vaikutus myös lukemiseen liittyvissä haasteissa on myönteinen. Koiralle lukemisen on todettu auttavan lukihäiriöisiä lapsia sekä aikuisia. Koiran läsnäolo vähentää lukemiseen liittyvää kynnystä ja stressiä. Koira ei arvostele, takerru virheisiin tai keskeytä vaan lukijalla on rauha harjoitella lukemista. Tule lukemaan, koira kuuntelee kaikilla kielillä! ? Ilmastonmuutos ja pakolaisuus: ihmiskuntaa ravistelevat globaalit ilmiöt valokuvanäyttely Käytävägalleria, 3.krs., 24.2.2020 30.3.2020 Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, mutta erityisen voimakkaasti se vaikuttaa jo valmiiksi haastavassa tilanteessa eläviin, kuten pakolaisiin. Pakolaiset ovat kaikkialla maailmassa erittäin haavoittuvassa asemassa, ja ilmastonmuutos uhkaa monien päivittäistä selviytymistä esimerkiksi päiväntasaajan alueella. Vaikka pakolaiset tuottavat vain murto-osan maailman kasvihuonepäästöistä, elävät he usein alueilla, joita ilmastonmuutos koettelee kaikista rankimmin. Syksyllä 2019 valokuvaaja Outi Neuvonen matkusti Ugandaan tutkimaan ympäristön, ilmaston ja pakolaisuuden yhteyttä valokuvan keinoin. Materiaalista tuotettu näyttely tuo esiin pakolaisten kokemuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Valokuvanäyttely on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Näyttelyn sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa. VIIKKO 11 KE 11.3. Kalervo TO 12.3. Reijo, Reko PE 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti LA 14.3. Matilda, Mette, Tilda, Malla SU 15.3. Risto VIIKKO 12 MA 16.3. Ilkka TI 17.3. Kerttu, Kerttuli KE 18.3. Eetu, Edvard TO 19.3. Minna Canthin päivä, tasaarvon päivä. Juuso, Joose, Josefiina, Jooseppi, Joosef PE 20.3. Kevätpäiväntasaus. Aki, Kim, Kimi, Jooa, Joakim, Jaakkima LA 21.3. Pentti SU 22.3. Marian ilmestymispäivä. Viktor, Vihtori VIIKKO 13 MA 23.3. Akseli, Selina TI 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo KE 25.3. Aija, Aava TO 26.3. Manu, Immo, Manne, Immanuel PE 27.3. Sauli, Saul LA 28.3. WWF Earth Hour klo 20.30-21.30. Armas SU 29.3. Kesäaika alkaa. Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne, Jonni VIIKKO 14 MA 30.3. Usko TI 31.3. Irma, Irmeli KE 1.4. Peppi, Raita, Pulmu TO 2.4. Pellervo PE 3.4. Veeti, Sampo LA 4.3. Ukko SU 5.4. Palmusunnuntai. Irene, Ira, Irina, Iro VIIKKO 15 MA 6.4. Ville, Vilho, Vili, Viljami, Jami, Vilhelm TI 7.4. Allan, Ahvo KESÄAIKA ALKAA maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 29.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. MUISTATHAN H Kirja-arvostelu Suomi kaupankäynnin kohteena 1939 -1940 ? Uusi historiantutkimus ja kirjoitus tuo päivänvaloon yhä uusia asiakirjoja arkistojen kätköistä. Vaikka Suomen kohtaloita II maailmansodassa on jo laajalti ja aika avoimestikin historiankirjoituksissa viime vuosina käsitelty, löytyy huolellisella tutkinnalla koko ajan uusia, asioita monipuolisesti esiin tuovia asioita, asiakirjoja, jotka liittävät Suomen kohtalot yhä selvemmin laajempiin historiakehyksiin. Suomi ei ollut II maailmansodassa mikään maailman napa vaan pieni osa suurvaltojen voimapolitiikkaa. Suomen tilanteista vuosina 1939-1940 tekee erinomaisella tavalla selkoa professoreiden Pekka Visuri ja Eino Murtorinne teos ”Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940” (Docendo 2019 ,286 s). Hitler ja Stalin – kaverukset! II maailmansodan esinäytöksistä järisyttävin oli Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton keskenään tekemä hyökkäämättömyyssopimus elokuussa 1939. ”Se iski kuin pommi koko muuta maailmaa”. Tässä sopimuksessa jaettiin Eurooppaa näiden kahden valtion etupiireihin Suomen tullessa Neuvostoliiton etupiiriin kuten myös Viron.Latvian ja Liettuan. Saksa ja Hitler suostuivat tähän etupiirijakoon, Saksa hylkäsi Suomen. Tämä näkyi ja tuntui Suomen Talvisodassa,johon Saksa ei Suomen varovaisista avunpyynnöistä huolimatta puuttunut Suomen eduksi lainkaan. Kirjassa kuvataan erittäin hyvin Suomen joutuminen Talvisotaan marraskuussa 1939. Suomen johto oli erimielinen pitäisikö Neuvostoliiton esityksiin suostua vai ei. Mannerheim ja Tanner olivat myöntyväisempiä, Erkko ja Niukkanen olivat tiukkoja luottaen ulkovaltojen apuun jota ei koskaan tullut. Suomi sai sodalleen sympatiaa, ei paljon muuta. Stalin yritti viimeiseen saakka neuvotteluratkaisua, turhaan. Sotaa ja kauppaa Suomi oli ns. välirauhan aikana 1940-41 suurvaltojen puristuksessa, pelinappulana. Saksa ja Neuvostoliitto olivat edelleen ”kavereita” halliten valtaamiaan alueita. Hitler kuitenkin aloitti jo kesällä 1940 suunnitelmat, salaiset, hyökkäyksestä itään, Neuvostoliittoon. Siihen Hitler kaavaili omaa roolia myös Suomelle, hyökkäämistä Neuvostoliittoon. Mikä sitten elokuussa 1941 toteutettiin, yhteistyössä. Historian erikoisuuksia on vuosina 1940 ja 1941 koko ajan jatkunut erittäin vilkas Saksan ja Neuvostoliiton välinen kaupankäynti, vaikka maiden poliittiset välit koko ajan kiristyivät. Saksa toimitti aseita Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto raaka-aineita ja elintarvikkeita Hitlerille. Vuoden 1941 alkupuolella Neuvostoliiton toimitukset Saksaan olivat mittavat: noin 1,5 miljoonaa tonnia viljaa,100 000 tonnia puuvillaa,1,5 miljoonaa tonnia puutavaraa,miljoona tonnia öljyä,140 000 tonnia mangaanimalmia, 26 000 kromimalmia, 2 700 kiloa platinaa. Puolivuotta tämän jälkeen maat olivat sodassa keskenään! Petsamon kaivos Suomen merkittävin sota-ajan raaka-aine oli Petsamon nikkeli, jota niin Saksa, Venäjä kuin Britanniakin havittelivat. Kirja kuvaa mielenkiintoisesti tämän Suomen merkityksen kannalta olennaisen tärkeän alueen hallinnoinnin monet kiemurat . Tärkeä teos Suomen historiasta paljastuu koko ajan eri lähteistä lisää monipuolista tietoa. Tietoa, joka kytkee Suomea yhä selvemmin osaksi suurempaa maailmankehitystä, maailmankuvaa. Kirjassa ”Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-40” tätä maailmankuvaa laajennetaan erittäin ansiokkaasti,monipuolisesti noina Suomen historian kohtalonvuosina. Tekijät Visuri ja Murtorinne ansaitsevat työstään lukijoiden kiitokset. Pekka Hurme Teatteri Kultsassa sai ensiiltansa Harmsin maailma ? Kun loogisuus törmää epäloogisuuteen synnyttäen päässä naurun nyrjähdyksen. Esitys koostuu absurdin kerronnan mestarin, kirjailija Daniil Harmsin (1906– 1942) klassikoiksi muodostuneiden teosten (Sattumia, Ensiksikin ja toiseksi sekä Perinpohjainen tutkimus) lyhyistä tarinoista. Poskettomissa tarinoissa mikä tahansa on mahdollista kääntäen ilmiselvyydet nurinkurisiksi tapahtumaketjuiksi. Katsojan toisen aivopuoliskon tehtäväksi jää vain määritellä normaali samalla kun toisen aivopuoliskon kaaottisen harmonian häly sotkee normaalin. Harmsin maailma Ohjaus: Nestori Välitalo. Ensi-ilta la 29.2.2020 klo 19.00 Muut esitykset: pe 13.3./ su 15.3. /ti 17.3. /pe 20.3./ la 21.3./ ti 24.3./ to 26.3./ ti 31.3./ ke 1.4./ pe 3.4./ la 4.4. Esityksen kesto 1 h 45 min (väliaika). Esitykset Teatteri Kultsassa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja.
• 7 Nro 3 • Viikot 11-14/2020 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous | Prayer During the Day at the Cathedral maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12-12:30 • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kryptassa maanantaisin klo 18-00 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 15-17 • Seniorien tuolijumppa kryptassa keskiviikkoisin klo 09:30-10 • Urkuvartti | Short Organ Recital keskiviikkoisin klo 12-12:15 • Viikkomessu torstaisin klo 1212:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 15-17 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • 13.3. klo 10-10:30 80 vuotta talvisodan päättymisestä-valtakunnallinen muistohetki • 13.3. klo 18-19 Luottamuksen messu kappelissa • 13.3. klo 19-21:15 Johannes-passio • 15.3. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna, dosentti Hanna Wass • 15.3. klo 18-19 Choral Evensong • 19.3. klo 13-16:05 Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön retki Kanneltalolle Lava-ammuntaa IV -esitykseen • 22.3. klo 10-11:30 Namibia 30 vuotta -juhlamessu • 22.3. klo 18-19:30 Marianpäivän konsertti / Concert in Helsinki Cathedral • 23.3. – 26.3. klo 11-15 Namibia, ystävämme -näyttely kryptassa • 29.3. klo 10-11:30 Messu • 31.3. klo 19 Cantores Minores ja Göttinger Knabenchor -kuorojen konsertti • 1.4. klo 18-19:30 Kirjallisuusilta kryptassa-Kari Hotakainen: Jumalan sana • 5.4. klo 10-11:30 Messu Mikael Agricolan kirkko • Israelilaisia tansseja liikuntasalissa maanantaisin klo 17-20 • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11-12 • Nuortenilta lounge keskiviikkoisin klo 17-18 • Isoskoulutus keskiviikkoisin klo 18-19 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19 • Perhekerho | Family Club perjantaisin klo 09:30-12 • Sung Eucharist | Anglikaaninen messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • Anglikaanien pyhäkoulu | Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-10:30 • Messu sunnuntaisin klo 12-13:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-20 • 11.3. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Erilaisia temperamentteja, erilaisia ihmisiä • 13.3. klo 18 Ole meille armollinen -tapahtuma • 18.3. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Kansakoululaulujen renessanssi • 25.3. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Pääsiäisen sanomassa sykkii ilo ja toivo • 25.3. klo 17 Anglikaanien messu • 1.4. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Näkö menee, mitä jää? • 3.4. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta Suomenlinnan kirkko • Koululaisten Olkkari tiistaisin klo 14-17 • Kaikille avoimet keskiviikkokahvit klo 14-15:30 • Isojen olkkari torstaisin klo 1618 • 15.3. klo 14-15:30 Musiikillinen rukoushetki • 5.4. klo 14-15 Messu Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 1212:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-08:30 • Lasten kuorokerho Vanhan kirkon varpuset keskiviikkoisin klo 14:30-15:30 • Raamattupiiri torstaisin klo 16:30-18 • 15.3. klo 10-11:30 Messu-aiheena Vapauta meidät pahasta • 22.3. klo 10-11:30 Messu-aiheena Marian ja Elisabetin kohtaaminen • 29.3. klo 10-11:30 Messu-aiheena Miksi Jeesuksen piti kärsiä ja kuolla? • 5.4. klo 10-11:30 Messu Annankulma • Annankulman olohuone avoinna keskiviikkoisin klo 11-13 • Annankulman olohuone avoinna torstaisin klo 11-14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin klo 09-12 Bulevardin seurakuntasali • 21.3. klo 09:30-11:30 Brunssi Yhteisvastuun hyväksi Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin klo 14-15 • Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18-19 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 • Musamuorit maanantaisin klo 13-15 • Terhokerho maanantaisin klo 17-19 • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Perhekerho tiistaisin klo 09:3012 • Vauvakerho tiistaisin klo 1314:30 • Kappelikahvila tiistaisin klo 1416 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18:15-20:15 • Family Club in English on Thursdays at 10:15-12:15 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • Kappelin musiikkiryhmä harjoittelee torstaisin klo 18-19:30 • Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12:15-12:45 • 11.3. klo 18-20 Iso korva -keskusteluryhmä • 15.3. klo 12 Juurimessu • 22.3. klo 12 Messu • 27.3. klo 13:30-15 Kokkikerho Toivo • 27.3. klo 15-17 Kokkikerho Hyvis • 29.3. klo 12 Luottamuksen messu ja hengellinen harjoitusryhmä • 3.4. klo 13:30-15 Kokkikerho Toivo • 3.4. klo 15-17 Kokkikerho Hyvis • 5.4. klo 12 Messu Katajanokan seurakuntakoti • Perhekahvila perjantaisin klo 10-12 • 12.3. klo 14:30-16:30 Kokkikerho Skatta • 26.3. klo 14:30-16:30 Kokkikerho Skatta • 2.4. klo 14:30-16:30 Kokkikerho Skatta Meritullin seurakuntatalo • Seniorinaisten jumppa maanantaisin klo 09:30-10:30 ja klo 10:4011:40 • Perhekerho torstaisin klo 15-17 Muuta: • 21.3. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta Nuorten talolla (Toinen linja 8). • 27.3. klo 17:30-29.3. klo 13:30 K-18 leiri, Lohirannan leirikeskus. Ilmoittautuminen päättyy 13.3. • 3.4. klo 12–14:30 Luontoretki Luonnontieteelliseen museoon. Ilmoittautuminen päättyy 31.3. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29, Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Graalin malja esittelee Teemu Ilolan maalauksia Uudistunut Via Crucis valtaa Helsingin keskustan Ihanat pensselit Torstaiateljeen maalauksia Galleria Albert IX Albertinkatu 9, Helsinki 4.-15.3.2020 ti-su klo 12-18 Näyttelijä Miiko Toiviainen esittää Jeesusta Helsingin Via Cruciksessa. Kuva: Toivo Heinimäki H elsingin Via Crucis -pääsiäisvaellus levittäytyy Helsingin katukuvaan lauantaina 11.4. kello 21. Via Crucis viettää 25-vuotisjuhlaa, mikä kertoo siitä, että se on jo perinteinen osa pääkaupunkiseudun pääsiäisen viettoa. Oodin edusta Kansalaistorilla toimii ensimmäisen kohtauksen näyttämönä Anna-Mari Kaskisen käsikirjoittamassa uudessa näytelmässä. Vaelluksen reitti kulkee Kansalaistorilta Oodin luota Kaisaniemen puistoon, josta matka jatkuu Säätytalon ja Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle. Miiko Toiviainen Jeesuksen roolissa Tänä vuonna Jeesuksen roolissa nähdään bäyttelijä Miiko Toiviainen. Mukana muissa keskeisissä rooleissa on useita edellistenkin vuosien näyttelijäavustajia ja esiintyjiä, joiden lisäksi mukaan on saatu seurakuntien erityisdiakonian ja diakonian asiakkaita ja toimijoita. Myös Gospel Helsinki -kuoron laulajia on mukana Via Cruciksessa. Katuspektaakkelin ohjaaja on TeM Minna Harjuniemi. Näytelmä sisältää muun muassa Tony Sikströmin säveltämiä ja sovittamia uusia lauluja. Via Cruciksen uuden visuaalisen ilmeen on suunnitellut Paula Koivunen. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu keskiaikaiseen perinteeseen. Vuosittain esitystä seuraa ja sen mukana Helsingin keskustassa vaeltaa tuhansia osallistujia. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista. Teemu Ilola Graalin malja, sekatekniikka 2020. Kuva Juha Laitalainen. T aiteilija Teemu Ilolan näyttely, Graalin malja, on nähtävillä Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Ravintola Hima & Salissa maalis-huhtikuun ajan. Näyttely koostuu pääosin akryylimaalauksista, jotka johdattelevat katsojan myyttisten aiheiden äärelle. Ilolan ilmaisuvoimaisia ja intuitiiviseen työtapaan pohjautuvia teoksia voi kuvailla ekspressionistisiksi. Nyt esillä olevissa, tekijänsä mielenmaisemia sanoittavissa, töissä tunnetilat saavat visuaalisen ilmiasun ja niistä voi myös aistia hänelle merkityksellisen luontoyhteyden. Graalin malja on espoolaisen Ilolan kolmas yksityisnäyttely. Hän on osallistunut tätä ennen myös kolmeen yhteisnäyttelyyn, joista viimeisin on alkuvuodesta Galleria Foggassa nähty Aivan Qtamolla. Graalin malja Hima & Salissa Kaapelitehtaalla 1.3.-30.4. T orstaiateljee-ryhmämme on toiminut Helsingin työväenopistossa 2000-luvun alkupuolelta lähtien järjestäen useita näyttelyitä. Ryhmää ohjaa taiteen maisteri Matti Sääski, joka on myös tämän näyttelyn kuraattori. Ateljeessamme olemme tutustuneet taidehistoriaan ja kuvataiteen menetelmiin monipuolisesti hänen torstailuentojensa ansiosta. Viime kauden luentojen aihe ”Miten ihanne ja ideaali saadaan näkyväksi maalauksessa” on osaltaan innoittanut tämän näyttelyn töitä. Olemme maalanneet pitkään öljy-, akryylija vesiväreillä sekä temperalla. Torstaiateljeessamme työtapa ja ilmapiiri ovat vapaita. Kahdesti vuodessa katsomme toistemme töitä kriittisesti tai ihaillen herkuttelun lomassa. Sirkka Sewon, Tulija, öljy 2020. Jenni Pelkonen, Elämän puu, akryyli 2020. Anja Siimes, Värit virtaavat, akryyli 2020. Useimmat meistä maalaavat myös muualla, työpajoissaan ja maalausretkillään. Eira Lahti, Seija Laine, Irja Nurmi, Jenni Pelkonen, Marjatta Pärssinen, Sirkka Sewon, Anja Siimes, Helena Taskinen. Kuraattori Matti Sääski
• 8 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 Hyvinvoinnin vuosikooste Stadin hytebarometri 2019 julki Helsingin Liikkumisohjelman monilla toimenpiteillä pyritään saamaan helsinkiläisten arjesta liikkumista suosivaa. Kuva: Katja Tähjä H yvinvoinnin ja terveyden edistämisellä pyritään siihen, että helsinkiläisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kohenevat ja arjen ympäristöt tukevat kaupunkilaisten hyvää elämää. Stadin hytebarometri on vuosittain tuotettava seurantaväline, joka kertoo mihin suuntaan helsinkiläisten hyvinvointi kehittyy sekä mitä kaupunki tekee kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hytebarometrin sisältö perustuu Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä kerättyyn seurantatietoon vuodelta 2019. Elintavoilla on tutkimusten mukaan suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Helsingin terveysasemilla on toteutettu ravitsemusterapeuttien ohjaamana sähköisen ruokapäiväkirjan (MealLogger) pilottitutkimusta, jonka positiiviset vaikutukset näkyvät aikuisten parempana painonhallintana ja ruokavalion parantumisena. Huolenaiheena elintavoissa näkyy lasten ja nuorten kestävyyskunnon lasku, joka osittain on seurausta nykypäivän istuvasta elämäntavassa. Myös lasten ja nuorten lisääntynyt ylipaino on huolestuttavaa ja esimerkiksi kouluterveydenhuollon terveystarkastukset kertovat, että joka viides kahdeksasluokkalainen on ylipainoinen. Samoin aikuisten painoindeksi on nousussa. Ylipainoisuus on kaikissa ikäryhmissä merkittävä kansanterveyshaaste. Helsingin Liikkumisohjelman monilla toimenpiteillä pyritään saamaan helsinkiläisten arjesta liikkumista suosivaa. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja koulu-uupumus ovat lisääntyneet. Vuoden 2019 aikana Helsingissä on parannettu mielenterveystyön palveluja esimerkiksi avaamalla uusi varhaisen tuen Mieppi-palvelu sekä vahvistamalla liikkuvaa mielenterveystiimin työtä. Syrjäytymisen ehkäisyn vastaiseen työhön Helsingin Mukana-ohjelmassa panostetaan esimerkiksi siten, että kaikilla helsinkiläislapsilla on mahdollisuus harrastaa ja viettää vapaa-aikaa yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa. Erinomainen esimerkki on vuoden 2019 aikana käynnistetty yhteinen harrastusaika kouluilla kerran viikossa. Ehkäisevä päihdetyö on kustannustehokas tapa puuttua terveysja hyvinvointieroihin ja ehkäistä huono-osaisuutta. Uuden alkoholilain (1.3.2018) myötä alkoholin vähittäismyyntiä ja alkoholijuomien anniskelua koskevaa säännöstelyä purettiin. Tuoreiden tietojen mukaan vuonna 2013 alkanut nopea alkoholikuolleisuuden pieneneminen Helsingissä olisi pysähtynyt. Vuosien 2017 ja 2018 välillä ikävakioitu alkoholikuolleisuus suureni lähes viidenneksen. Lasten ja nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen on edelleen laskussa, mutta huolestuttava trendi on lisääntynyt kannabiksen käyttö. Kolmasosa yli 75-vuotiaista kotona asuvista kertoo, että heillä on vähintään suuria vaikeuksia selviytyä arkitoimistaan. Ehkäisevän työn näkökulmasta ikäihmisten toimintakyvyn vahvistaminen kotona asumisen tueksi on tärkeää. Vuoden aikana on tehty 69 prosentille kotihoidon asiakkaille liikkumissopimus, jossa sovitaan, kuinka ikäihmisten arkiliikkumista lisätään itsenäisesti tehtynä tai vaikkapa etäyhteyden avulla. Helsinki on panostanut pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamiseen ja tutkimusten mukaan yli puolet helsinkiläisistä pyöräilee viikoittain. Helsingin monipuoliset viheralueet ja niiden hyvä saavutettavuus ovat osa kaupunkilaisten viihtyisyyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on vaikuttaa ennaltaehkäisevästi helsinkiläisten arkeen ja arkiympäristöihin siten, että kaikissa kaupunginosissa on edellytykset hyvään elämänlaatuun, turvallisuuteen ja aktiiviseen arjessa liikkumiseen. Stockmannin tavarataloon uudistettu laukkualue S tockmann esittelee Helsingin-tavaratalon uudistetun designer-laukuille omistetun alueen, joka tuo entistä paremmin esille tavaratalon laajaa valikoimaa. Helsingin Stockmann-tavaratalon katutasossa sijaitseva laukkuosasto on käynyt juuri läpi uudistuksen, jonka myötä se on saanut uuden trendikkään ilmeen ja laukkuvalikoima on täydentynyt entisestään. Keskuskadun puoli on remontin myötä omistettu designer-brändeille. Uudistetulta alueelta löytyvät Marc Jacobs, Kenzo, Karl Lagerfeld, MCM, Burberry ja See By Chloe sekä uusina tulokkaina Stockmannin valikoimissa italialainen luksusbrändi Marni ja minimalistista ranskalaistyyliä edustava A.P.C., joilta on laukkujen lisäksi saapunut Stockmannin valikoimiin vaatteita. Kevään uutuutena Stockmannille on tullut myös Zadig&Voltairen laukkuja ja muotia. – Haluamme uudistetun alueen myötä hemmotella asiakkaitamme, joiden joukossa on paljon laatutietoisia laukkujen ystäviä. Meillä on kivijalassa eksklusiivinen ja Suomen laajin valikoima upeita brändejä, ja uudistuksen myötä ne pääsevät entistä paremmin oikeuksiinsa. Laadukas laukku on investointi, joka ilahduttaa kantajaansa pitkään tai kiertää käyttäjältä toiselle, Stockmannin laukkuvalikoimasta vastaava Anu Kurki sanoo. Stockmann tarjoaa laukkuvaihtoehtoja moneen makuun, ja tarjontaa on kauden suosituimmista trendeistä klassisiin suosikkeihin. Nyt esiteltävän uudistuksen myötä monipuolisen laukkuvalikoiman kasvattaminen jatkuu, ja kansainvälisistä laatubrändeistä pitäville on tiedossa jatkossakin iloisia uutisia. – Naisten laukkualueen uudistaminen ja designer-brändien tuominen valikoimiimme ei jää tähän. Laukkubrändien kattaus kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta seuraavaksi huippubrändit laajenevat lasten muodin osastolle. Tuomme lasten valikoimaan nyt alkukevään aikana muun muassa Little Marc Jacobsin, Kenzon ja Moschinon tuotteita, Stockmannin myyntijohtaja Niko Pesonen kertoo. Muutoksen läpikäynyt laukkualue käynnistää Helsingin Stockmann-tavaratalossa tämän vuoden aikana tapahtuvat laajemmat uudistukset; ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kauneuden alue ja kolmannessa kerroksessa sijaitseva naisten muodin osasto saavat uudet ilmeet myöhemmin tänä keväänä. Helsingin Stockmann-tavaratalon katutasossa sijaitseva laukkuosasto on käynyt juuri läpi uudistuksen, jonka myötä se on saanut uuden trendikkään ilmeen ja laukkuvalikoima on täydentynyt entisestään. Roban Herkkukauppa ? Iso Roobertinkadulle numeroon 17-19 on hiljattain avattu Mari Aghaleyan Lorin luotsaamana Roban Herkkukauppa. Kaupan valikoimiin kuuluvat pähkinät, kuivatut hedelmät, tuoreet viikunat, Kaffa Roasteryn sekä Helsingin Kahvipaahtimon kahveja, laaja teevalikoima, Työpaikkojen määrä kasvussa Helsingissä ? Vuonna 2017 Helsingissä oli 397 346 työpaikkaa, mikä on 4,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Helsingin osuus koko pääkaupunkiseudun työpaikoista oli 62,4 prosenttia ja koko Suomen työpaikoista 17,1 prosenttia. Työpaikkamäärien kehitys ei kuitenkaan ollut positiivista koko tarkastelujakson ajan. Vuosina 2013–2014 Helsingin työpaikkojen määrä väheni. Vuonna 2015 työpaikkojen määrä lähti kasvuun ja vuodesta 2016 lähtien kasvu on ollut yli kaksi prosenttia vuodessa.
• 9 Nro 3 • Viikot 11-14/2020 Vieraana ohjaaja Maarit Pyökäri Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi K evätkauden ajan joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona Teatterimuseossa järjestetään Työväen Näyttämöiden Liiton 100-vuotisjuhlanäyttelyyn liittyviä tapahtumia. Maaliskuussa tavataan ohjaaja, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri. Häntä haastattelee toimittaja Kirsikka Moring. Maarit Pyökäri aloitti teatteriuransa Turun ylioppilasteatterista ja Työväen Näyttämöiden Liitosta 1970-luvulla. Sittemmin hän on työskennellyt teatterinjohtajana ja ohjaajana Salossa, Rovaniemellä, Raumalla, Oulussa, Lahdessa ja Tampereella. Väliin mahtuu myös vuosia vapaana ohjaajana ja Tampereen Teatterikesän taiteellisena johtajana. Taiteilijatapaamisessa Maarit Pyökäri, keskiviikkona 25.3. kello 18.30–20, vapaa pääsy, teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Roban Herkkukauppa Mari Aghaleyan Lor. kukkaishunajaa ja kennohunajaa. Kyllä, hunajassa on mukana myös kennostoa. Roban Herkkukauppa myy myös paikalla puristetuttua tuoremehua. Voit ostaa pullon itsellesi ja tulla täyttämään sen uudestaan. Saatavilla on myös smoothieta sekä muita juomia. Herkkukauppa ei ole herkkukauppa ilman käsintehtyjä suklaita, jotka toimittaa SuklaaTäplä. Ja tietenkin irtokarkkeja, jäätelöitä ja pehmistä. Turkkilaisia herkkuja halvaa, lokumia ja baklavaa on myös laaja valikoima vitriineissä, samoin kuin leivoksia, macaroneja ja muita leivonnaisia. Mari Aghaleyan Lor kertoo, että tulossa on myös itse leivottuja korvapuusteja ja piirakoita lähitulevaisuudessa. Herkut voi syödä paikanpäällä tai ottaa mukaan. Roban Herkkukauppa palvelee asiakkaitaan joka päivä 10-21. Työpaikkojen määrä kasvussa Helsingissä Myös muun pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys oli negatiivista vuosina 2013– 2014. Kasvuvauhti kuitenkin kiihtyi tarkasteluajanjakson loppua kohden Helsinkiäkin enemmän. Koko tarkastelujakson aikana muun pääkaupunkiseudun työpaikkamäärä kasvoi 6,5 prosenttia. Suurin toimiala työpaikkamäärillä mitattuna oli sosiaalija terveyspalvelutoimiala, jossa vuonna 2017 oli 55 290 työpaikkaa eli 13,9 prosenttia kaikista Helsingin työpaikoista. Seuraavaksi suurimpia toimialoja olivat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (10,3 %), informaatio ja viestintä (9,7 %), tukkuja vähittäiskauppa (9,5 %) sekä hallintoja tukipalvelutoiminta (8,4 %). Tukkuja vähittäiskaupan osuus pieneni koko tarkasteluajanjakson ajan, kun taas ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, informaatioja viestintäalan sekä hallintoja tukipalvelutoiminnan työpaikat olivat kasvussa. Sosiaalija terveyspalveluiden osalta työpaikkamäärä pysyi suhteellisen tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Odotettavissa on, että työpaikkojen toimialarakenne muuttuu ja suorittavien ja automatisoinnin piirissä olevien työpaikkojen merkitys vähenee. Potentiaalisia kasvualoja ovat toimialat, joissa korostuu osaamisintensiivisyys, ihmisten viihtyvyyteen panostaminen sekä sellaiset alat, jotka eivät ole helposti korvattavissa työtehtävien automatisoinnilla. Yrittäjinä työskentelevien määrä voimakkaassa kasvussa Vuonna 2017 Helsingissä oli 252 286 yksityisen sektorin työpaikkaa, jotka muodostivat 63,5 prosenttia kaikista työpaikoista. Kuntasektori oli toiseksi suurin työantajasektori 16,7 prosentin osuudella. Valtion osuus oli 10,1 prosenttia ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osuus 3,1 prosenttia kaikista työpaikoista. Yrittäjinä työskenteli 25 642 henkilöä ja heidän osuutensa oli 6,5 prosenttia kaikista työpaikoista. Yrittäjinä työskentelevien määrä kasvoi Helsingissä koko tarkasteluajanjakson ajan, ja se oli työpaikkamäärältään vuonna 2017 eniten kasvanut työnantajasektori vuoteen 2010 verrattaessa. Myös yksityisen ja kuntasektorin työpaikkamäärät kasvoivat, joskin hitaammin kuin yrittäjien tapauksessa. Sen sijaan valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkamäärät vähenivät. HUS aloittaa tutkimusraatitoiminnan ? HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan asiakkaiden osallisuus laajenee tänä keväänä perustettavien tutkimusraatien myötä. Potilaiden, heidän läheistensä ja muiden tutkimuksesta kiinnostuneiden kokemuksia ja näkemyksiä hyödynnetään jatkossa myös tieteellisissä tutkimuksissa. Ensimmäisenä tutkimusraatitoiminnan käynnistävät HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköistä Akuutti, Syöpäkeskus ja Lasten ja nuorten sairaudet sekä HUS Diagnostiikkakeskus. HUSin tutkimusraateihin rekrytoidaan tutkimuksista kiinnostuneita terveitä ja sairastuneita henkilöitä. Tavoitteena on, että tutkimusraadeissa käsitellään lääke-, hoitoja terveystieteellisiä tutkimuksia niiden eri vaiheissa, suunnitteluvaiheesta tutkimustulosten esittämiseen saakka. Tutkimusraatilaiset voivat esittää tutkijoille kysymyksiä ja näkemyksiään. Tutkimusraatien taustalla on, että kansallinen lainsäädäntö ja erilaiset kansainväliset laatujärjestelmät suosittavat asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Lisäksi jotkut tutkimushankkeet ja tutkimuksen rahoittajat jopa edellyttävät potilaiden ja asiakkaiden näkemysten huomioimista. “Tutkimusraatitoiminta on erinomainen tapa parantaa tutkimuksen laatua ja huomioida eettiset kysymykset sekä tutkittavien oikeudet paremmin”, sanoo tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta. Asiakasraatija kokemusasiantuntijatoiminta on laajentunut HUSissa kaikille sairaanhoitoalueille vuodesta 2017 alkaen. HUSin osallisuustoiminnassa on jo mukana noin 300 koulutettua asiakasraatilaista ja kokemusasiantuntijaa. Tutkimusraatien jäsenet ja tutkimusraatien koordinaattoreina toimivat HUSin työntekijät saavat tehtävään koulutuksen, jonka järjestävät HUS ja Helsingin yliopisto. Otto Meri Terveysasemalle pääsemistä nopeutettava ? Helsingin julkisen terveydenhuollon yksi suurimpia haasteita tällä hetkellä on hoitoon pääsyn kesto. Hoitoon pääsyn mittarina käytetään vakiintuneesti T3-aikaa. T3-aika tarkoittaa kolmatta vapaata aikaa kiireettömän hoidon lääkärin vastaanotolle. Mitä suurempi T3-aika on, sitä kauemmin lääkärin vastaanotolle pääsy kestää. Valitettavasti terveyskeskuslääkärille pääsy on hidastunut viime vuosina. Tällä hetkellä alle kahdessa viikossa hoitoon pääsee vain joka kymmenennessä Helsingin terveysasemassa. Lisäksi erot terveysasemien välillä ovat suuria. Tämä ei ole helsinkiläisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kestävää. Viime syksynä yhdelläkään Helsingin terveysasemalla ei päässyt hoitoon alle viikossa. Hoitoon on päästävä nopeammin. Helsinki markkinoi itseään maailman toimivimpana kaupunkina. Monella mittarilla näin onkin, mutta perusterveydenhuollon saatavuuden osalta meidän on pystyttävä parempaan. Toimiva perusterveydenhuolto on ainut keino huolehtia, että julkisen sektorin kantakykymme kestää siihen kohdistuvaa entistä suurempaa painetta. Helsingissä on kokeiltuja erilaisia tapoja parantaa hoitoon pääsyä. Kyse on ennen kaikkea toimintatavoista. Kaupungin on kuitenkin kyettävä rohkeasti kokeilemaan myös uusia tapoja. Yksi tällainen ratkaisu olisi rajattu muutaman terveysaseman ulkoistaminen. Monissa muissa Suomen kunnissa terveysasemien ulkoistamisia on kokeiltu onnistuneesti. Terveysasemien rajatulla kilpailuttamisella Helsingin on mahdollista saada vertailutietoa ja kehittää sen omien yksiköiden toimintaa. Sillä kuka terveysasemia operoi, ei ole käyttäjän näkökulmasta merkitystä. Tärkeintä on, että helsinkiläiset pääsevät asianmukaisessa ajassa hoitoon ja saavat apua silloin kun sitä eniten tarvitsevat. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna
• 10 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 H Kulttuuri ? Esitys valtion esittävien taiteiden rahoitusuudistuksesta on otettu tvapaalla kentällä vastaan laimean pettyneesti. Uusien ryhmien pääsy rahoituksen piiriin ilahduttaa, samoin lisärahoitus, mutta pysyvään suurta muutosta kaivataan. Sirkuksen ja uusien alojen tuensaanti on yhä jähmeää. Donner vaikutti helsinkiläisen kulttuuriin monella tapaa Jörn Donner kuoli. Rauha hänen muistolleen. Paras Donner-kirja: ”Berliini-raportti” 1958. Paras Donner-elokuva: ”Anna” 1970, pettyneen Skdl-edustajan, Tapio Rautavaaran vakava osa ja Harriet Anderssonin näyttelijätyö. Donnerin usein unohdettu rooli on ollut yhteistyö valokuvaaja K-G Roosin kanssa ”Ihmisten Helsinki” -kirjan (1961) teossa. Roos otti kuvia kadulta, Donner teki tekstin. Hän harrasti myös dokumenttielokuvia pääkaupungista, ja fiktioleffoissa Helsinki oli tärkeällä sijalla. Tapasin miehen ensi kertaa pitkää artikkelia varten syksyllä 1996. Hän tuli autolla Sauna-seuran Vaskiniemen saunasta, otti kyytiin Isokaarelta ja ajoi mielestäni aika holtittomasti. Luulin, että mies on ottanut viinaa ja pelkäsin poliisin tutkaa. Ei ollut, se oli vain ajotyyli. Sukuasunto oli Pohjoisrannan korkeassa talossa, jonka huoneet olivat korkeita. Paljon kirjoja. Jörn keitti kahvia ja keskustelimme kaksi tuntia ajatuksella. Sitten koitti toimittajan kauhunhetki: vanhan käsinauhurin patterit loppuivat. Piti kirjoittaa käsin ylös. Onneksi mies puhui hitaasti. Hän palasi Helsingin kunnallispolitiikkaan valtuutettuna (sdp) ja kulttuurija kirjastolautakunnan puheenjohtajana 2005-2008. Hyvin hän hoiti tehtävän. Kirjailija ja elokuvaohjaaja teki merkittävän työn jo Helsingin kulttuurikomitean puheenjohtajana 1990-luvun alussa. Hän edisti Kaapelitehtaan kehittämistä teollisen kauden jälkeen lounaisena kulttuuritalona. Komitea esitti alueellisia kulttuuritaloja Kanneltalosta viimeksi tehtyyn Maunula-taloon asti. Valtuutettuna Donner teki ehdotuksen 2017 Helsingin uudesta kulttuuristrategiasta, jota on nyt tehty asiantuntijatyönä. Viimeisen kerran näin Donnerin keskustakirjasto Oodin avajaisissa joulukuulla 2018. Vaihdoimme sanat keskustakirjaston perustamishistoriasta, vaikeuksista. Saunan ystävä tuhahti, kun kerroin että ainoat äänestykset 2009-2017 kausilla olivat kahdesti saunan sijoittamisesta kirjastoon. Keveät tuhkat Bromarvin vesille, Jörn. Aikuiset ja lapset oppivat yhteistanssista Yleensä aikuisten ammattitanssijat ja lapset tanssivat erikseen. koreografi ja ohjaaja Jarkko Mandelin toi Stoaan tanssiteoksen ”Wildlife”, jonka sieluna on läpi harjoituksen ollut katse ja katseen alla toimiminen. Apinatarha -niminen taideosuuskunta ja sen alla Vapaa tanssikoulu tekee luovaa työtä tanssi -ja taidekasvatuksen parissa. Tanssi antaa lapselle paljon ja kehittää lapsen itsetuntoa, esitys tavoittelee. Lasten liikkeet yksinkertaisesti vangitsevat, tanssiin liittyy paljon liikeratoja, akrobatiaa, hyppyjä ja leikkiä. Aikuisten ja lasten välillä on latautunutta kehollista puhetta ja tuntemuksia olemisesta. Kohtaukissa tanssijoiden rangat kiertyvät toisiinsa, maan vetovoima ja koko maailma on läsnä. Keskittymistä ja ajatuksia asioiden hallintaan, tasapainoa kehon liikkeissä, jotka vievät tarinaa sujuvasti eteenpäin. Wildlifen idea on yhdessä oleminen, tunnelmien rakentaminen tempuilla ja notkeudella. Teos liikkuu kohtauksesta kohtaukseen, kulisseja on vähän, vain punaiset ilmatyynyt ja ilmapallot verkossa katossa ja sitten levällään, myös rikottavaksi tanssin lomassa. Esitys antaa käsityksen lasten maailmasta. Ohjaajan breakdance tausta on auttanut taiteen ja taitojen opetusta myös improvisaation keinoin. Kinetic Orchestran tanssijoina ovat Sanni Giordani, Oskari Turpeinen sekä lapset Lyyli, Oiva ja Urho Mandelin. Lempeä rituaali pyhien kuvien alla ”Ikoni omaksi kuvakseen” oli Ylioppilasteatterissa yhtäällä mystinen, toisaalla hätkähdyttävän vaikuttava esitys, joka tutkii länsimaiskristillisen kulttuurin ikonisia kuvia ja omakuvia, pyhää ja piiriin käymistä. Kaunista liikettä hitaassa rytmissä, musiikkia ja ajoittaista laulua, kynttilöiden harrasta alttaritunnelmaa. Se voi olla vaikkapa pehmeä talvipesä, lempeä rituaali ja lepattava lepopaikka. – En oo, en oo. Maria Magdaleena. Olet öinen olento. Maria Magdaleena. Lupasit iloa. Tarvitset rakkautta, Richard Palmer-Jamesin suomennetuissa sanoissa lauletaan. Sen lisäksi kuullaan ”Maria, Herran piikanen” Anna-Maija Raittilan sanoilla ja Helmi Rekinan karjalainen joiku. Ne ovat traditionaalisia säveliin. Ylioppilasteatteri on hätkähdyttänyt Helsinkiä yhdeksällä vuosikymmenellä. Se on kaatanut taiteellisia ja poliittisia kuvia eri aikoina. Tässä esityksessä, joka poikkeaa Anni ja Hannes Mikkelssonin johtokauden ympäristötuhoteemoista, YT ikonisoi, pyhittää kuvia. Yhdessä katkelmassa nainen kulkee salin poikki hengityssuojain kasvojen edessä – kuin koronaviruksen aikaisessa tai jälkeisessä maailmassa. Nuoret näyttelijät ja YT:n ja Nälkäteatterin veteraani Heikki Herva tekevät valtavan harmonisen esityksen. Esityksen filosofisena taustana viitataan esoteeriseen perinteeseen. Varhaiskristityt gnostilaiset erottivat toisistaan todellisen jumalan, josta Jeesus puhuu Uudessa Testamentissa, ja Vanhan Testamentin epätäydellisen luojajumalan. Loppu(asetelman)kuva on raamatullisen kaunis: – Kun näen kiven, sille painan pääni, metsäneläimelle painan pääni, painan pääni lumesta taipuneelle koivulle. Huumoria ja melankoliaa Rebekka Holi on pirteä ja ihanan persoonallinen laulaja-lauluntekijä Ilves-teatterin Räntäkarkeloissa Käpylässä. Kuulimme kauniit ”Sininen uni” ja ”Suudelkaa” kappaleet. Jälkimmäinen on syntynyt ilvesläisten bileiden jälkeen. Holin melodiset ja mehevät pop-laulut käsittelevät elämää ja sen ainutlaatuisuutta koskettavalla ja humoristisella tavalla. Aiheet kumpuavat tunnepuuskista, harmeista ja kaiken maailman tilanteista. Huumori ja melankolia yhdistyvät toisiinsa koskettavasti ja karkean sulavasti. Nuoren naisen akustinen trubaduurikeikka on jo muodostunut lähes perinteiseksi osaksi Räntäkarkeloita, jotka ovat aina helmikuulla, oli räntää tai ei. Esityssalin vieressä oli 1980-luvun perustamisvaiheen kuvia. Olin tunnistavinani näyttelijä Minna Puolannon nuorena 80-luvun lopulla yhdestä esityksestä. Tai sitten se on näköispainos. Uutta maailmanmusiikkia Maailman musiikin keskus ja Tenho Restobar tarjosivat Global Music Clubilla Malang Cissokho Quintetin persoonallista soittoa uusimman levyn ”Djangal” julkaisukeikalla. Se koostuu afrikkalaisista ja suomalaisista muusikoista ja soittaa senegalilaista tanssimusiikkia ja senegalilaista mandingo-perinteeseen perustuvaa kansainväliseen musiikkityyliin sovitettua musiikkia. Malang Cissokho on länsiafrikkalaisten perinnemuusikoiden, grioottien, sukua Casamancesta. Suomessa jo yli 30 vuotta asunut Malang työskenteli Senegalissa mm. Youssou Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros Jörn Donner oli monipuolinen ja tuottelias kirjailija, elokuvaohjaaja ja kulttuurivaikuttaja, myös Helsingin kulttuurielämässä. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Jarkko Mandelinin Kinetic Orhesta WILDLIFE on hieno fyysinen tanssiesitys Stoan salissa. Tyttö ylösalaisin on Lyyli Mandelin, 6v. Kuva: Mikael Ahlfors. Ikonia omaksi kuvakseen on herkkä, tunnelmallinen esitys ihmisen ja elämän pyhyydestä. Kuvassa lopun harras kynttiläasetelma Ylioppilasteatterin studiossa. Kuva: Veera Konsti. Rebekka Holi on raikas uusi laulaja-lauluntekijä. Kuvassa hän esiintyy Ilves-teatteri Räntäkarnevaalilla helmikuulla Käpylässä. Kuva: Valo Rinne. Global Music Clubilla Tenho Restobarissa oli Malang Cissokho Quintetin uusimman levyn “Djangal” levynjulkaisukeikka. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Nro 3 • Viikot 11-14/2020 ? Tanssiteatteri Hurjaruuth emännöi jo kahdeksatta kertaa kansainvälistä naisklovnifestivaalia. Festivaali tuo yhteen kansainväliset ja kotimaiset klovnerian tekijät ja kokijat. Kanadan tunnetuimmat klovnisiskokset saapuivat odotetuksi vieraiksi. ”Morro”, Heather Marie Annis, ja Jasp, Amy Lee tuottavat esitysten lisäksi myös kirjoja, elokuvia sekä sävellyksiä. Tekeillä on jo TV-sarja. Aiemmin hulvattomia esityksiä mm. murrosiästä ja start-up-bisneksestä tehneiden Morron ja Jaspin uusin esitys ”Save the Date” käsittelee sisaruutta ja ystävyyttä. Jos sanoo “Tahdon” jollekin, sanooko samalla ”En tahdo” jollekin muulle? Jasp menee naimisiin, Morrosta tulee kaaso, jolle oli komea englanninkielinen sana. Klovnisisarukset joutuvat neuvottelemaan suhteensa uusiksi, kun kuvioon tulee kolmas osapuoli, Jaspin puoliso. Selviävätkö klovnit uudessa, mullistavassa tilanteessa? Ainakin esiintyjät selviävät, fyysistä huumoria ja loistavaa naurun ajoitusta! Yksityisetsivä ”Butt Kapinski”, yhdysvaltalaisen huippuklovni Deanna Fleysherin mestariteos, tempasi meidät mukaansa esiintymään film noir –murhamysteeriin. Jäykät suomalaiset ovat usein varautuneita, kun joutuvat valokeilaan. Nyt sitä ei tapahtunut, vaan klovni sai katsojat vapautumaan pimeässä salissa, jota hän valaisi pöytälampun kohdevalolla yksi kerrallaan. Ja mitä taitoja meistä löytyikään. Lauluääntä, murhaajan ja uhrin roolien esittämistä, charmööriä. Ympäri maailmaa useiden festivaalien pääpalkinnoilla huomioitu komediaesitys toi kuulun klovnin ensimmäistä kertaa Suomeen. Törkeän hauska show oli alusta loppuun vuorovaikutukselliseen kyytiin, jossa kukaan ei ole turvassa! Aiemmilla festivaaleilla hurmannut valloittava Maija-klovni saapui koko perheelle suunnatulla ”Balalaukku”-esityksellään. Se on klovnimaisteri Hanna Terävän ja muusikko Tapani Variksen musiikkija klovneriaesitys. Kokonaiset maailmat napsahtavat esiin matkalaukun aukaisulla. Äänimaailma syntyy livenä, matkalaukun mittaisilla soittimilla. Viikonlopun iltanäytösten yhteydessä oli klovnitohtorien vastaanotto Hurjaruuthin teatterilämpiössä ja verstaalla. He testasivat katsojien festarikuntoa ja tekivät tarvittaessa hoitotoimenpiteitä. Kun sisään oli mennyt tai kutsuttu vain naisia, kysyin eikö miehiä oteta ollenkaan. Minut hyväksyttiin mukaan sanoilla, että kaikki kelpaavat, naiset, miehet, muunsukupuoliset… Tohtorikaksikkona oli varmuudella Tri Mutru/Mums eli Janna Haavisto, jonka ihaniin silmiin olin hukkua selälläni maatessani. Hän puhui koko ajan Turun termeillä, aurajuustoa, auraolutta ym. Toinen oli Tri Tanttarulla eli lajin legendoihin kuuluva Taina Mäki-Iso. Kun he kysyivät, mitä tehdään, pyysin hierontaa olkapäihin. Sain sitä ja Turun puhetta. Kun selvisi, että olen toimittaja, joka kirjoittaa heistä, hoito vain parani. ”Olisit sanonut heti…” Tanttarulla kaivoi möykkyisestä niskastani klovnin punainen nenän, jonka sain heti klyyvariini. Lopuksi hän kirjoitti todistuksen siitä, miten ihana olen. Ja antoi rohdoksi pienen lasin juomaa, jota epäilin punaviiniksi, vaikka saattoi se olla jotain muutakin. Heti auttoi kolotuksiin. N’Dourin yhtyeessä ja meillä hänet muistetaan Piirpauken, Cool Sheiksin ja Riddim Raidersien sekä J Karjalainen Electric Saunan riveistä. Laulaja-kitaristin lisäksi kvintettiin kuuluvat: Macoumba Ndiaye, rummut, Ari Hossi, basso, Gaff Lex, koskettimet ja Gustav Store, komppikitara. Prekaarit Fredantorin kuntosalilla ”Liikunnan ilot” on esitys, ”jonka kaikki kohtaukset sijoittuvat kuntosalille. Kaikki. Keskusteluja käydään kuntosaliharjoittelun ja -oleilun lomassa.” Kuntosalien ikkunat ovat usein katutasolla, josta ohikulkijat voivat katsella sisään. Muistan usein ajatelleeni, mitähän nuo puhuvat keskenään. Ulospäin näyttäisi: ei mitään. Työryhmä on rakentanut Teatteri Takomon Fredantorin näyttämölle ihan oikean kuntosalin. Esitys rakentuu esiintyjien ihan oikeasta kuntosaliharjoittelusta. Jännitteet eivät rakennu henkilöiden vastakkaisista tahdonsuunnista tai ikuisista ihmisyyden kysymyksistä, vaan yksinkertaista asioista siitä, mitä kukin jaksaa tehdä. Ella Kähärän käsikirjoittaman ja Joel Härkösen ohjaaman näytelmän puoliajat jakautuvat hyvin selvästi toisistaan. Ensimmäisellä jaksolla draaman keskiössä seitsemästä näyttelijästä ovat loistava Milla Kuikka, joka kelaa elämäänsä kahden miehen, innokkaasti yrittävän Joel Hirvosen ja vetäytyvämmän Tuomas Rinta-Panttilan kanssa ja välissä. Ihmisja seurustelusuhteita hapuillaan. Naisen kännykkään tulee koko ajan työvuorotarjouksia ex-pomolta, joihin hän vastaa kieltävästi. Toinen puoliaika on naisen hautajaisten järjestelyä. Mustia pukuja, kinastelua hautaustavasta ja –hinnasta sekä arkunkantoa. Muut naiset/näyttelijät pääsevät esiin. Millan roolihenkilö on kai arkussa, katsoja olettaa. Tumman ja intensiivisen Sara Paasikosken kiihkeä puhe jää mieleen. Liikunnan ilot oli Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Takomon yhteistuotanto. Jokanaisen niksikirjalla elämä hallussa On ihana 1950-luvun vintage-sisustus ja vastaleivottu pulla tuoksuu. Neiti Nieminen järjestelee juhlia ja kaiken on oltava tip top. Vieraslistalla on kuuluisuuksia aina Amerikasta asti. Mutta kaikki keskeytyy, kun vieraat saapuvat etuajassa tärkättyjen liinojen ja kiillotettujen kuparipannujen keskelle. Jotkut tulevat kutsuttuina, osa ilman kutsua. Ja Neiti Nieminen tempautuu valssin ja valtataistelun pyörteisiin. Kahden naisen, käsikirjoittaja Marjaana Kuusniemi-Korhosen ja Kaisu Kurjen, esittämä musiikkinäytelmä kertoo yksinäisyydestä ja kontrollista sen eri muodoissa sekä rakkaudesta ja mielikuvituksen voimasta. Neiti Niemisellä on vahva side omaan niksikirjaan, Huippuvieraita ja klovnitohtoreita Punaisessa helmessä Yksityisetsivä ”Butt Kapinski”, huippuklovni Deanna Fleysherin mestariteos, tempasi mukaansa esiintymään film noir –murhamysteeriin. Kuva: Mihaela Bodlovic. Heather Marie Annis ja Amy Lee tekevät hulvattoman hauskaa naisista, joista toinen on menossa naimisiin ja toinen ihmettelee omaa asemaansa. Kuva: Alex Nirta. Hanna Terävä palaa Maija-klovnina Balalaukun arvoitusten äärelle. Kuva: Riku Virtanen. jonka on kirjoittanut hänen isoäitinsä. Hänelle koti ja sen hoitaminen oikein on maailman tärkein asia ja muuta ei hänen elämäänsä juuri kuulukaan. Huoltomies käy ja kutsuja neiti suunnittelee mielikuvitusvieraille, filmitähdille ihan Amerikan maalta. Mainiot esiintyjät yltävät moneen; Marilynin, Elviksen ja Paula-tytön ja muut roolit vaihtuvat vauhdissa. Kaisu Kurki esittää lanteet keinuen Elvis-huoltomiestä ja laulaa itsensä neiti Niemisen sydämeen. Lauluissa neiti Nieminen on vapaa. Markku Arokanto vastaa ohjauksesta ja napakasta esitysdramaturgiasta. Teokseen on sävelletty raikkaita lauluja. – Me kerrotaan tää tarina yhdessä. Teos sopii niille, joiden koti on täydellinen, epätäydellinen, siisti, sotkuinen, tyhjä tai täynnä täydellisen keskeneräisiä ihmisiä. Esitys on uutta absurdia musiikkiteatteria. Ilo pulppuaa taiteesta Rikun kirjastossa Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamon juhlavuosi käynnistyi 8.2. järjestetyillä kaikille avoimilla Rikhardinkadun kirjastoon levittäytyneillä syntymäpäiväjuhlilla. Ensimmäisen kerroksen kokoustilassa toimii päivän ajan pop-up-taidekahvila, joka tarjosi kakkukahvit ja taidekirjoja luettavaksi. Taidelainaamossa avautui ”Silkkaa iloa” juhlanäyttely, johon osallistui yli sata Helsingin Taiteilijaseuran jäsentaiteilijaa. Myös Galleria Rikhardin kuukauden taiteilija Maaria Märkälä oli paikalla Vähän lisää shampanjaa! -hengessä. Lastenosastolla oli työpaja. Ohjelma huipentui Kirjatornissa nähdyllä Meri Nikulan performanssilla ”Ilon Sietämätön Keveys”, josta lapset tykkäsivät kovasti. Hän esiintyi yleisön keskellä. Sanoma kuuluu: – Ilo on radikaalia. Ilo on räjähtävää. Ilo kiepauttaa perspektiivin ylösalaisin. / Ilo ei kysy lupaa. llo ei selittele itseään. / Ilo on vapaa ja lentää juuri niin korkealla kuin haluaa. Nikula on laulaja, performanssitaiteilija ja parantavan äänen kanava. Oma ääni ja vartalo ovat ydinelementtejä kaikissa hänen teoksissaan. Hänen esityksensä ovat usein aistillisia ja syvästi koskettavia. Taiteen ja äänenkäytön parantava vaikutus ja ihmisäänen rajaton ilmaisuvoima ovat työn keskeisiä elementtejä. Teksti: Risto Kolanen Upeat teatteriopiskelijat Milla Kuikka ja Joel Hirvonen esittävät elämää liikuntasalilla Takomossa. Kuva: Mitro Härkönen. Neiti Niemisen Marjaana Kuusniemi-Korhonen (oik.) täydellisessä 1950-luvun kodissa käy Paula-tyttökin, Kaisu Kurki vierialulla. Kuva: Tiina Oasmaa. Taidelainaamon 25-vuotisjuhlissa Meri Nikulan esittämä performanssi Ilon sietämätön keveys oli varsinkin lapsille hyvin mieluinen Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa. Kuva: Raimo Granberg.
• 12 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 H Kirja-arvostelu ”Kun Kekkosta kuopattiin!” ? ”Hei mambo, hei mamboo, tehdään kekkosesta luurankoo....”. Näin hoilasivat kakarat Kallion kaduilla 1950-luvun alussa, minäkin. Hoilauksen kohde oli Suomen silloinen pääministeri Urho Kekkonen, Suomen Tasavallan myöhempi presidentti, maamme pitkäaikaisin. Suurten ikäluokkien ”ainoa presidentti Urkki”. Maamme viisinkertaisen pääministerin pilkkaaminen ei ollut vain kakaroiden lauleskelua, vaan isommat kakarat yrittivät tosissaan, jatkuvasti,vihan vallassa tehdä Urho Kekkosesta ”poliittista luurankoa” lukuisia tappouhkauksia unohtamatta. Urho Kekkosen tietä presidentiksi 1956 moninaisten erittäin vaikeiden vaiheiden jälkeen kuvaa erinomaisesti professori Juhani Suomen uusin kirja ”Kolmasti kuopattu – Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944 -1956 ( Vastapaino 2020, 352 s.). Uusi ulkopolitiikka Suomi Saksan liittolaisena oli hävinnyt II maailmansodan, idän ”savijaloilla seisova jättiläinen” Neuvostoliitto oli sodan voittajia ja saneli rauhanehdot Suomelle sallittuaan Stalinin myötävaikutuksella Suomen tehdä erillisrauhan syksyllä 1944, II maailmansotahan jatkui vielä kevääseen 1945. Suomi oli erillistapaus, jolle rauhanteossa asetettiin brittiläis-venäläisen valvontakomission taholta erityisiä,omia vaatimuksia. Suomen oli luotava aivan uusi ulkopolitiikka. Aiemmista vihollisista, Suomesta ja Neuvostoliitosta piti tulla ystäviä,naapuriystäviä. Suomen kansalle vaikea, mahdoton asia. Tätä ”mahdottomuutta” lähtivät toteuttamaan Tasavallan Presidentti J.K. Paasikivi ja silloisen Maalaisliiton poliitikko kansanedustaja Urho Kekkonen. Suomi kuvaa erinomaisesti sitä hidasta, poliittista prosessia, kivireen vetämistä, mitä tämä kaksikko vuodesta 1944 alkaen teki. Vastassa oli lähes koko Suomen poliittinen johto äärivasemmalta noussutta SKDL:ää lukuunottamatta. Omassa puolueessaan Maalaisliitossa ( nyk. Keskustapuolue ) Kekkosen ja uuden ulkopolitiikan vastustus oli kovaa, vielä kovempaa oli SDP:n Kekkos-viha jota Kokoomus säesti. Paras ja välilllä ainoa tukija oli Presidentti Paasikivi. Kirja kertoo miten Kekkosen aiemmat uskotut Sakari Tuomioja ja Teuvo Aura pettivät kaverinsa. Puolueiden lisäksi Kekkosta lyötiin jatkuvasti julkisuudessa, erityisesti pääkaupungin lehdet Ilta-Sanomat,Uusi Suomi,Helsingin Sanomat kunnostautuivat poliittisten tölväysten levittäjinä. Helsingin Sanomiahan luonnehdittiiin ”Länsi -Saksan kristillisdemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajaksi Suomessa ”. Suomen kirja tarjoaa erinomaisia esimerkkejä tuon ajan poliittisesta Kekkos-vastaisesta kirjoittelusta, USA:ta myöten. Vihapuheita ja tappouhkauksia Minkälainen mies Urho Kekkonen sitten oli ? Lehdet kertoivat: Kekkonen oli ”juopotteleva hotellitappelija, kielitaidoton nurkkapoliitikko,hysteerinen pyrkyri, Kekkonen raahasi naista korvarenkaista,Kekkonen tappeli ministerin kanssa, ministereillä oma bordelli Meilahdessa, Kekkonen innokas asiakas, sukupuoliatleetti, Kekkonen vietiin poliisiasemalle, täysjuovuksissa ruotsalaisessa suurhotellissa”. Kekkosen puoliso Sylvi leimattiin ”kommunistien myötäjuoksijaksi! ”Ruotsinkin lehdet yhtyivät solvaamisiin, Vecko-Journalen leimasi Kekkosen ”saatanan kännikalaksi”. Vihapuheet ja valheuutiset eivät ole mikään tämän päivän ilmiö Suomessa, välineet vaan ovat nykyaikaistuneet. Presidentti Ståhlberg jo uhattiin tappaa,jos hänet valitaan 1931. Kekkonen ja myös hänen Sylvi-puolisonsa saivat tappouhkauksia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Uskomattomien vaiheiden jälkeen Urho Kekkonen sai presidentinvaaleissa 1956 valitsijamiesääniä 151 ja tuli valituksi. Ennen vaaleja häntä kohtaan ilmenneitä törkeyksiä ja niiden levittäjiä Presidentti ei koskaan unohtanut. Juhani Suomen kirja Urho Kekkosesta ”Kolmasti kuopattu” on erinomaisen elävästi kirjoitettu, uskomatonta ajankuvaa, Suomen historiaa. Miten maamme selvisi hengissä? Lukijalle syntyy mielikuva: oli se Urkki kova jätkä! Pekka Hurme Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille uutta käyttöä ? Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin. Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana. – On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius. Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin huleja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin. Miehistökasarmista Sotamuseoksi Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen. 1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto. Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto. Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa. Rööperin Raija on laulava parturi ? Raija Koson lapsuuden haave oli toimia parturi-kampaajana. Jo nuorena hän kävi parturi-kampaaja -koulun. Nyt tämä laulava parturi on pitänyt parturiliikettä Punavuorenkadulla jo noin 35 vuotta. Asiakkaita liikkeessä käy jo kolmannessa polvessa ja suuri osa on vakiokävijöitä. Osasta on tullut Raijalle hyvä ystävä. – Viihdyn hyvin Punavuoressa, Rööperi on siistiytynyt huomattavasti tuona aikana, se on nykyään haluttu asuinalue, kertoo Raija. Reilu vuosi sitten hän ilahtui suuresti, kun Punavuoriseura palkitsi hänen liikkeensä näyteikkunan Rööperin parhaana. Elokuussa pidettävissä Punavuoren RööperiFest-kyläjuhlissa Rööperin Raijaa on kuultu ja nähty vakioartistina kymmen vuoden ajan. Hän on laulanut iskelmämusiikkia jo pienestä tytöstä lähtien. Kiinnostuksen musiikkiin ja esiintymiseen kasvaessa, hän päätti kokeilla taitojaan Karaoke-kilpailuissa hyvällä menestyksellä. Yleisö piti Raijan lauluista ja pyysi laulamaan lisää. Tämä antoi itsevarmuutta laulajanuralle ja kokemusta lavaesiintymiseen. Kokemuksen siivittämänä Raija haki oppia Maija Hapuojan laulutunneilta ja on käynyt Irina Milanin lauluvalmennuksessa. Iskelmälaulajan urallaan hän on osallistunut lukuisiin laulukilpailuihin ja voittanut useita palkintoja. Raija Koso on naisten sarjan SM Seniorilaulajamestari 2009, SM Humppakuningatar 2011 ja SM Seniorikaraoke -kilpailun 2019 naisten sarjan voittaja. Raija on toiminut tuomarina monissa laulukilpailuissa, joten tuomarointikin on hänelle tuttua puuhaa ja hän on levyttänyt yli 40 kappaletta. Viime vuosina häneltä on ilmestynyt 1-2 CD-singleä vuodessa. Uusin levytys on legendaarisen The Sounds -rautalankayhtyeen kanssa yhdessä esitetty Puhelinlangat laulaa -kappale, joka ilmestyi CD-singlenä helmikuussa. Raija Koso käy musiikista pitävänä ihmisenä paljon erilaisissa konserteissa nauttimassa muiden esiintymisestä. Hän myös hoitaa lapsenlastaan, joka tuo iloa ja piristystä arkirutiineihin. Raija elää elämäänsä musiikin siivittämänä, niin parturi-kampaajana kuin iskelmälaulajana, jotka molemmat olivat hänen lapsuuden haaveita. Lopuksi Raija toivottaa Rööperin Lehden lukijoille hyvää kevättä ja toteaa parturitöiden ja laulamisen jatkuvan. Raija Koso, laulava parturi Punavuorenkadulta.
• 13 Nro 3 • Viikot 11-14/2020 Maaliskuun konsertteja Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Lista sisältää Helsingin Konservatorion tuottamat konsertit. Kaikki konsertit verkkosivuillamme www.konservatorio.fi/tapahtumat • ke 11.3. klo 18.00 Jousten soiva viikko: Elohopea-orkesteri ystävineen. Elohopea-orkesteri, joht. Mari Kortelainen. Konserttisali • ke 11.3. klo 18.15–18.45 Pieni alkusoitto Musiikkitalossa. Konservatorion viulistit esiintyvät Musiikkitalon päälämpiössä ennen Helsingin kaupunginorkesterin konserttia. Musiikkitalo • to 12.3. klo 17.00 Aulamusiikkia. Konservatorion puhaltajat ystävineen, Konservatorion aula. • to 12.3. klo 18.00 Jousten soiva viikko: Jousten taikaa. Konservatorion jousisoittajat esiintyvät. Konserttisali • to 12.3. klo 19.00 Laulajien ilta. Anitta Rannan oppilaat. Luokka 130 • pe 13.3. klo 17.30 Puhaltajien konsertti. Kamarimusiikkisali • pe 13.3. klo 19.00 Laulajien konsertti. Konserttisali • la 14.3. klo 13.00 Pianistien päiväsoitto. Naoko Shibayama-Aarnion oppilaat. Kamarimusiikkisali • ma 16.3. klo 18.00 Pianistinen ilta. Antti Hotin ja Katarina Nummi-Kuisman oppilaat. Kamarimusiikkisali • ti 17.3. klo 18.30 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Kamarimusiikkisali • ti 17.3. klo 19.00 Laulajien ilta. Ritva Laamasen oppilaat. Luokka 130 • to 19.3. klo 18.00 Pianistien konsertti. Konserttisali • 20.–21.3. Kamarista! Konservatorion kamarimusiikkikatselmus. Konserttisali • ma 23.3. klo 18.30 Viulistinen ilta. Mari Kortelaisen oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 25.3. klo 18.30 Viulistien ja pianistien ilta. Liisa ja Janne Malmivaaran oppilaat. Kamarimusiikkisali • to 26.3. klo 18.30 Huilistien ilta. Maija-Liisa Mäkeläisen oppilaat. Luokka 130 • pe 27.3. klo 17.30 Kitarakavalkadi. Konservatorion kitaristit esiintyvät. Kamarimusiikkisali • ma 30.3. klo 18.30 Viulistien ilta. Tapio Tuovilan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ti 31.3. klo 18.30 Kevätkorvalla. Maaret Repo-Pohjosen viuluoppilaat esiintyvät. Kamarimusiikkisali AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli Vesioppitunteja maailman vesipäivän kunniaksi Vesipäivän tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomio veden tärkeyteen ja vesikriisien hallintaan. ? HSY osallistuu maailman vesipäivään 22.3. tarjoamalla pääkaupunkiseudun kouluille vesiaiheisia oppitunteja. Tunneilla paneudutaan vuoden 2020 vesipäivän teeman, vesi ja ilmastonmuutos, mukaisiin aiheisiin kuten maailman vesivaroihin ja piiloveden kulutukseen sekä energianja vedenkulutukseen. Oppitunnit lisäävät oppilaiden tietämystä veden saatavuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä omien valintojen vaikutuksesta piiloveden kulutukseen. Vesipäivän oppitunteja voivat tilata peruskoulut Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta. Koulu voi tilata oppitunteja viikolle 12, jolloin Maailman vesipäivää vietetään. Tuntikuvaukset ja tilausohjeet löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/ fi/opettajalle/tilaaymparistokasvatusta. Tarjoamamme ympäristökasvatuksen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Kansainvälistä vesipäivää on vietetty vuodesta 1993 alkaen. Päivän tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomio veden tärkeyteen ja vesikriisien hallintaan. Maailman vesipäivän tämän vuoden teemana on vesi ja ilmastonmuutos. Teeman tarkoituksena on herättää ihmiset toimimaan nyt kaikilla on oma roolinsa ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä tai niihin sopeutumisessa. Lisätietoa Maailman vesipäivästä www.worldwaterday.org. HSY kannustaa kaikkia tuomaan esille omia ilmastoystävällisiä, vettä säästäviä tekojaan ja kulutusmallejaan. Teemaan liittyviä postauksia voi seurata Maailman vesipäivän viikolla HSY:n somekanavista. Raitiolinjat 6 ja 6T eivät aja Hietalahden kautta 2.3. 20.7. Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille uutta käyttöä Myös bussilinjat 21 ja 23N poikkeusreiteillä Palvelusetelin hintakatto kaventaa valinnanmahdollisuuksia päivähoidossa ? – Palvelusetelin hintakatto toimii tätä ajattelua vastaan. Kenen etua se palvelee, jos päivähoito yksipuolistetaan yhteen muottiin niin, että tilaa yksilölliselle palvelulle ja innovaatioille jää vähemmän? Ei ainakaan palveluita käyttävien perheiden, sanoo Pilke Päiväkotien toimitusjohtaja Minna Martikainen. Hyvinvointiala HALI ry:n asiantuntijan mukaan yksityisesti tuotettu päivähoito säästää merkittävästi tavallisten veronmaksajien euroja. – Erityisesti kasvukeskuksissa palvelusetelin hintakaton käyttö on epätarkoituksenmukaista, sillä niissä on runsaasti erilaista tarjontaa perheiden käytettäväksi ja hintakilpailu on kova. Hintakatolla on enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia, sanoo Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija HALIsta. Useimmat suurimmat kaupungit Suomessa ovat ottaneet tai ottamassa käyttöön palvelusetelin päivähoitopalveluiden järjestämiseksi. Palvelusetelistä hyötyvät sekä perheet että kunnat. Myös Helsinki miettii parhaillaan palvelusetelin käyttöönottoa. Helsinki on selvittänyt varhaiskasvatuksen laatua kattamaanantaina 20.7.2020. Työmaa vaikuttaa myös bussilinjaan 21 sekä yöbussilinjaan 23N vastaavalla aikavälillä eli 2.3.-20.7. Pysäkki Hietahdentori (H1169) siirtyy Hietalahdentorin toiselle laidalle ja pysäkki Hietalahdentori (H0807) poistuu väliaikaisesti käytöstä. Poikkeusreitit: Linja 6/6T poikkeusreitti: Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Kampin kautta linjana 6T maanantaista 2.3. alkaen. Näin ollen Bulevardin ja Hietalahden reittiosuus jää siis ajamatta eikä linja 6 aja Bulevardille tai Hietalahteen tänä aikana. Linjan 21 poikkeusreitti: Fredrikinkatu-Bulevardi-Abrahaminkatu-Lönnrotinkatu-Hietalahdenkatu-Hietalahdenranta. Eiran suuntaan: Hietalahdenranta-Uudenmaankatu-Albertinkatu. Linjan 23N poikkeusreitti: Albertinkatu-Bulevardi-Abrahaminkatu-Lönnrotinkatu-Hietalahdenkatu-Hietalahdenranta. Keskustan suuntaan: Hietalahdenranta-Uudenmaankatu-Fredrikinkatu. ? Raitiolinjat 6 ja 6T siirtyvät poikkeusreiteille 2.3. 20.7. väliseksi ajaksi ja myös bussilinjat 21 ja 23N ovat poikkeusreiteillä Hietalahden alueella. Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Kampin kautta linjana 6T maanantaista 2.3. alkaen. Näin ollen Bulevardin ja Hietalahden reittiosuus jää siis ajamatta eikä linja 6 aja Bulevardille tai Hietalahteen tänä aikana. Kulku Hietalahden kautta on estynyt Hernesaaren raitiotien rakentamiseen liittyvän työmaan takia. Liikenne palaa normaaliksi valla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakkaat arvioivat pääkaupungin varhaiskasvatuspalveluiden laadun korkeaksi. Suomenkielisen yksityisen päivähoidon kokonaistyytyväisyys sai arvosanan 6,5 ja kunnallisen 6,3 asteikon korkeimman luvun ollessa 7. Myönteisinä asioina perheet näkevät henkilökunnan ammattimaisuuden ja lapsen yksilöllisen tukemisen. Kehitettävää on esimerkiksi tiedonsaannin parantamisessa lapsen tutustumisjaksolla ja työvoiman vaihtuvuuden vähentämisessä. – Helsingin tulos heijastelee tilannetta myös muilla alueilla. Perheet arvostavat yksityisen päivähoidon laatua ja joustavuutta koko maassa, Närkki sanoo. Adoptoi, älä osta ? Suomessa hylätään joka vuosi tuhansia lemmikkieläimiä. Huonoin tilanne on kissoilla, joita päätyy kuntien löytöeläintaloihin joka vuosi noin 10 000 ja joista vain kymmenisen prosenttia haetaan löytöeläintaloilta takaisin alkuperäisiin koteihinsa. Koiria päätyy mieron tielle selvästi vähemmän ja noin 90 prosenttia löytöeläintaloihin viedyistä koirista noudetaan koteihinsa. Koirista siis kymmenisen prosenttia jää löytöeläintalolle etsimään uutta kotia. Kissojen ja koirien lisäksi Suomessa hylätään vuosittain kaikkia muitakin eläimiä, joita ihminen pitää lemmikkinä: kaneja, marsuja, undulaatteja, chinchilloja, kilpikonnia… Lemmikkejä on perinteisesti hankittu esimerkiksi eläinkaupoista, kasvattajilta ja verkon kautta. Etenkin verkkokaupoissa kaupiteltavien lemmikkien alkuperä voi olla vaikea selvittää ja olla eettisesti täysin kestämätön. Pentutehtailijat laiminlyövät eläinten tarpeita ja eläinsuojelulain vaatimuksia rahallisen voiton maksimoimiseksi. He suosivat nimenomaan verkkokauppa-alustoja, sillä myyminen on halpaa, myyntiä ei valvota tehokkaasti ja ostajia on helpompi huijata. Kun adoptoit lemmikin löytöeläintoimijalta, vähennät samalla uusien lemmikkien kysyntää. Se taas vähentää pentutehtailun kannattavuutta: kun kysyntää ei ole, tarjontakin tyrehtyy. Antamalla kodin hylätylle eläimelle et siis pelasta ainoastaan adoptoimaasi eläinyksilöä, vaan edesautat myös eläinten oikeuksia rikkovan toiminnan alasajoa. Vastuullisia kasvattajia on toki myös olemassa. Eläimet hoidetaan huolella, niillä on asialliset paperit ja niitä pääsee tapaamaan ennen ostopäätöksen tekemistä. Myös rotulemmikkien ostaminen saattaa kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa pentuja tuotetaan emolla turhankin tiuhaan, koska kysyntää riittää. Mieti siis, haluatko kannattaa kalliiden rotueläinten lisäännyttämistä, kun maailmassa on jo tuhansia kodittomia eläimiä. Löytöeläinkodista löydät luultavasti täydellisen lemmikin, joka kaipaa kipeästi kotia. Löytöeläintalot osaavat kertoa eläimen luonteesta, tarpeista ja tavoista, joten omaan elämään sopivan lemmikin valinta on helppoa. Adoptoimasi eläin on kiitollinen mahdollisuudesta uuteen elämään. Muista valita vastuullinen löytöeläintoimija, joka luovuttaa lemmikin uuteen kotiin leikattuna, rokotettuna ja tunnistusmerkittynä.
• 14 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 ? Taidemaalariliiton Teosvälitys 7.-15.3. on vuosittainen suurtapahtuma ja tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Myynnissä on lähes 1700 taideteosta yli 600 Taidemaalariliittoon kuuluvalta taiteilijalta kautta Suomen. Vierailijoita on noin 20 000 kävijää. Japanilaisia muistoja kotiseudusta Kuvataiteilija Hiroharu Morii asuu Osakassa, Japanissa ja on valmistunut taiteen maisteriksi Tokion taideyliopistosta. Visuaalinen kieli käy vuoropuhelua traditionaalisen japanilaisen maalauksen ja nykytaiteen välillä. Filosofisena lähtökohtana maalauksissa on tyhjän tilan luominen kuvan sisälle. Hän on kokenut vahvaa yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja ympäristöön. Morii on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidenssiohjelmiin Virroilla ja Kemijärvellä. Hän on myös kuratoinut kaksi suomalaisen nykytaiteen näyttelyä Osakaan. Perustutkintonsa hän suoritti öljymaalauksessa. Tm•galleria, Erottajankatu 9b, esittelee todella tyylikkään taitavia akryyli kankaalle –teoksia, joita on inspiroinut taiteilijan lapsuuden maisemat Habikinossa. Maalauksissa on huumoria, mysteeriä, fantasiaa ja joskus pelkoa. Kohtaamisten muistot maalauksiksi Anna Retulaisen uusin näyttely on nimeltään Kohtaamisia. Nimi luonnehtii taiteilijan työskentelytapaa. Hän tapaa asioita, esineitä, paikkoja ja tiloja, tutkii niitä huolellisesti, minkä jälkeen hän maalaa omat kokemuksensa ja muistonsa. Uusi teossarja koostuu kymmenestä saman kokoisesta maalauksesta, jotka näyttävät aluksi enemmän tai vähemmän abstrakteilta. Ne paljastuvat läheltä esittäviksi maalauksiksi, joissa on kuvattu erilaisia tiloja. Ulkonäkö vaihtelee, sillä välillä niiden pinta on kuin harson peitossa, välillä näky on seljennyt. Tämä on taiteilijan viides yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10. Teosten tyylin tunnistaa, vaikka ne voivatkin erota toisistaan. Välillä väriä on paljon, toisinaan taiteilija on taas hionut ja raapinut väripigmentit melkein pois ja maalauspohja on näkyvillä. Metsä-maalauksista tuli 2018 ensimmäiset Presidentinlinnaan pysyvästi sijoitetut nykytaideteokset. Ei muuta kuin totuus Zetterberg Gallery, Ludviginkatu 3-5 A, esitteli ylpeänä Jani Leinosen kauan odotettuja lasimaalausteoksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Lies, Lies, Lies -näyttelyn avulla Leinonen muuttaa gallerian valon, värin ja heijastuksen pyhäköksi. Astuminen valheiden sisälle on kokijalle mystinen kokemus. Hämärässä, tanssivissa valonsäteissä ja heijastuksissa syntyy palvontapaikan ulkoasu ja tuntuma. Lasimaalaukset, perinteet, jotka ovat juurtuneet kristinuskoon eurooppalaisessa yhteydessä, ovat hallitseva piirre. Taiteilijan mukaan eurooppalainen kulttuuri on juurtunut kristinuskoon ja sillä kulttuurilla on pitkä harhahistoria. Totuuden jälkeisen aikakautemme ongelmat perustuvat vahvasti tähän historiaan. Tämän pienen pyhäkön sisällä taiteilija saarnaa meitä ajattelemaan kriittisesti, Carmen Baltzar kuvaa Leinosen taidetta. Luonnon siveltimellä Jaana Kotamäki on ammattivalokuvaaja, valokuvataiteilija, kirjoittaja ja valokuvauksen kouluttaja. Taiteellisessa työssä erityisesti luova kuvaustyyli on noussut hänelle keskeiseksi tehokeinoksi. Esikoisteos ”Luonnon siveltimellä – valokuvataidekirja” ilmestyi helmikuulla. Hän on pitkän linjan palkittu valokuvaaja, jolla kuvausvuosia on takana 27 vuotta. Henkilökuvausten lisäksi luontokuvauksella on merkittävä sija sydämessä. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, kokoaa ”Metsä kutsuu” –näyttelyssä kymmenkunta eri tavoin luontoa kuvaavia taitelijoita. Kuvallinen ilmaisu oli Kotamäelle tärkeää jo nuoruudesta saakka. Piirustus ja öljyvärimaalaus vaihtuivat matkan varrella valokuvaukseen, josta on tullut sekä ammatti, intohimo että elämäntapa. Luonnon taltioiminen dialle tapahtui jo 90-luvun alkupuolella ja jatkui 2000-luvun taitteesta lähtien digitaalisesti. Tunnetila virittyy kuvituksessa Galleria Kuvituksen, Hämeentie 28, uuden näyttelykauden avasi kuvittaja Ninni Kairisalon yksityisnäyttely ”Thrill”. Siinä nähdään Kairisalon kuvituksista tehtyjä pigmenttivedoksia ja mustepiirrosoriginaaleja. Keskeisessä roolissa on tummasävyistä ja elokuvallista syntetisaattorimusiikkia luovan Levinskyn “Electra Complex” -albumin kansitaide. Hän ja tanssitaiteilija Susanna Leinivaara esiintyivät gallerian 2-vuotisjuhlassa. Kairisalo on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on toiminut alalla vuodesta 2007 toiminimellä Kali Graphics. Tyylini on tarkka ja yksityiskohtainen. – Tekniikkana käytän pääasiassa mustetta ja sivellintä yhdistettynä digitaaliseen värittämiseen. Muita käyttämiäni tekniikoita ovat vesiväri ja guassi. – Häpeilemätön eroottinen lataus toistuu kuvituksissa, jotka sisältävät viitteitä niin jungilaiseen psykoanalyysiin kuin kauhuelokuvien kuvastoon. Pään sisältä jokin pyrkii esiin Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittele vanhemman polven taiteilija, kuvaamataidon opettaja Marjatta Wariksen öljyvärimaalauksia. Aiemmin hän on ollut esillä Hämeenlinnassa ja ravintolassa ja studiossa Helsingissä. Hän sanoo: – Mietin maiseman luonnetta, mitä siitä muistan kun suljen silmäni. Waris maalaa muistamaansa, mutta työn kestäessä on pakko hyväksyä kuvan itsensä vaatimukset. – Onko kuva sitten lopuksi maisemaa ollenkaan? Tekijä on ollut rehellinen, joten katsoja päättää. Esittelyyn liittämässään runossa taiteilija linjaa teoksiaan: – pään sisältä / jokin nähty tai koettu / pyrkii esiin / pisteinä viivoina pintoina / väreinä. Kuin säveltäisi kuvaa Heta Kuchka on suomalaisamerikkalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen mediaansa ovat piirtäminen, laajamittainen valokuvaus ja video. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee hänen ”Sano joitain kaunista” –näyttelyn, joka koostuu 2-kanavaisesta HD videosta. Eri-ikäiset ihmiset osallistuvat videoon hämmentävän avoimella tavalla ja puhuvat 15 eri kieltä. Työ on hyvin kollektiivinen. Kuchkan aiheet yhdistävät omaelämäkerran, todellisuusdokumentaation ja fiktion, tuomalla esiin identiteettiä, viestintää ja yhteiskuntaa koskevia keskusteluja humoristisella kosketuksella. – Jos en ymmärrä kuulemaani, puhe muuttuu musiikiksi. Jos kuuntelen oikein tarkasti, minun ei tarvitse ymmärtää sanoja tietääkseni toisen aikomuksen. Luonnon vuosikierron mukana Hanne Rokkanen on espoolainen luontoaktivisti ja selkäinvalidi, joka on tehnyt taidetta täyspäiväisesti vuodesta 1995. Maalaamisen lisäksi hän tekee grafiikkaa, jota myös jatkuvasti opettaa. – Työni syntyvät luonnon vuodenkierron mukaan. Rehevän kasvun aikaan maalaukseni saattavat kerros kerrokselta huutaa vihreän eri sävyjä. Kun kasvu hiipuu ja valon määrä vähenee työni rauhoittuvat ja hiljenevät. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 18, esittelee ”Luonnon muistikuvia” – näyttelyn teoksia, joissa on käytetty akryyliä, akryylitussia ja viimeistelynä öljyväriä. – Työni kertovat ajatuksista ja tunteista, joita syntyy luontokokemuksista. Kesäisin maalaan mahdollisuuksien mukaan ulkona. Grafiikan töissä minua kiehtovat pienet yksityiskohdat. ja grafiikanvärien hehku. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Taka-talven kuvataide Japanilainen kuvataiteilija Hiroharu Morii ja teoksensa The White-scape of Habikino IV Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Anna Retulainen ja ”Lattia on vinossa, en pääse ylös, tilassa on muita ihmisiä” -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jani Leinonen ja upea lasiteos Lies Zetterberg Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Suomalaisamerikkalainen taiteilija Heta Kuchka valmistui kuvataiteilijaksi, mutta käyttää myös liikkuvaa kuvaa. Taiteilija kuvattuna keskelle Say Something Beautiful -teostaan serbialaisen Taran kanssa Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Hanne Rokkasen Luonnon muistikuvia -näyttelyssä AVAssa on intensiivinen tunnelma. Tässä Poltteessa. Melkein kuulee tulen ritisevän. Kuva: Hannele Salminen. Valokuvaaja Jaana Kotamäki ja valokuvat Hiljaisuus (ylempi) ja Esirippu Galleria Foggassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 3 • Viikot 11-14/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa sekä oman toimintansa että ostamiensa palveluiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suurin osa ilmastopäästöistä syntyy omissa prosesseissa, kuten jätteiden käsittelyssä ja jätevedenpuhdistuksessa. Ulkopuolisten palveluiden osuudessa korostuvat erilaisissa kuljetuksissa syntyvät päästöt. HSY on seurannut omista prosesseista ja energiankulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä jo yli vuosikymmenen ajan. Päästöjä syntyy esimerkiksi käsittelylaitosten, kiinteistöjen, autojen ja koneiden käytöstä. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä muodostuu jäteveden puhdistuksessa ja jätteiden käsittelyssä, kuten kompostoinnissa ja kaatopaikan hajapäästöinä. Edellä mainittujen lisäksi ilmastopäästöjä muodostuu tietyistä ulkoisista palveluista, kuten kuljetuksista ja työkoneiden energiankulutuksesta. Ulkoisten palveluiden osuus kokonaispäästöistä alle 10 prosenttia – Vuoden 2018 laskennan perusteella suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä on edelleen peräisin HSY:n omista prosesseista, kuten jätevedenpuhdistuksesta ja jätteiden käsittelystä. Ulkoistettujen palveluiden, kuten esimerkiksi jätteenkeräyksen, osuus kokonaispäästöistä on melko pieni, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen. HSY:n omasta toiminnasta ja ulkoisista palveluista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 150 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2018. Ulkoisten palveluiden osuus näistä päästöistä oli alle 10 prosenttia. Vuoteen 2014 verrattuna HSY:n ulkoisten palveluiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2018 kasvaneet noin 16 prosenttia. Koska esimerkiksi jätehuoltoon liittyvät kuljetustehtävät ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana, myös niistä aiheutuvat päästöt ovat kasvaneet. – Monipuolinen lajittelu ja materiaalivirtojen hallinta ovat tärkeässä roolissa edistettäessä kiertotaloutta pääkaupunkiseudulla. Tällä on kuitenkin kuljetussuoritteita lisäävä vaikutus. Siksi ajoneuvojen polttoainevalinnoilla on väliä ilmastonmuutoksen torjunnassa, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo. HSY:n tavoitteena on vähentää kolmanneksella oman toimintansa ja tuottamiensa palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2016 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Hiilineutraalisuus on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030. – Ympäristövastuu ja resurssitehokkuus ovat keskeisiä teemoja toiminnassamme. Kehitämme jatkuvasti uusia tapoja vähentää ilmastopäästöjä niin omassa toiminnassamme kuin ostamissamme palveluissa. Haluamme esimerkiksi saada jätekuljetusten ilmastopäästöt minimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme jäteautoissa fossiilisista polttoaineista, Inkinen sanoo. Kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätehuollon kuljetustehtävät, kuten • jätteen keräys • materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä • erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaalija lietekuljetuksista, työmaakoneista ja -autoista. Päästöjä syntyy myös HSY:n työntekijöiden työpäivän aikana tekemistä matkoista, mutta jäteja vesihuollon kuljetuksiin ja työkoneisiin verrattuna niiden merkitys on vähäinen, ainoastaan muutama prosentti. HSY:n tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030 Jäteautot kulkevat jatkossa muulla kuin fossiilisella polttoaineella. Kuva: HSY/Hannu Bask. Kaupunginkirjasto testaa muovittomia kirjoja Tapahtumia Annantalossa ANNANTALO, Annankatu 30 Tapahtumat • pe 13.3. klo 10.00 12.00 Seikkailu, retki ja matka | Naperokino. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Vapaa pääsy. • pe 13.3. klo 9.30 ja klo 13.00 & su 15.3. klo 13.00 ja klo 15.00 Kun myrsky saapuu Les Zerkiensin Varjoteatteriesitys | Bravo!-festivaali. Quand vient l´orage -varjoteatteriesitys lapsille. Käy tutustumassa myös Schrik-näyttelyyn! Les Zerkiens -teatterin varjoteatteriesitys, jossa on kaksi näytöstä. Liput 6/10 € + mahd. toimitusmaksu. • la 14.3. klo 14.00 15.00 DanceAbility-tanssitunti. DanceAbility-tanssitunti kaikenlaisille lapsille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta! Vapaa pääsy. • su 15.3. klo 11.00 16.00 Bravo!-perhepäivä IIIK! Bravo-perhepäivä IIK! vietetään Les Zerkiens -teatterin niskavilloja kohottavan installaation, työpajojen ja esityksen parissa. Vapaa pääsy. • ma 16.3. klo 10.00 11.30 ja klo 12.30 14.00 Sininen uni | Taideneuvola. Liittyy teemallisesti Kaikki kotona -näyttelyyn. Nukahtaminen ei aina ole helppoa, kun päivän kivat leikit joutuu lopettamaan. Vapaa pääsy. • ti 17.3. klo 18.00 An Nyong Kalle Lehto & Yun Pubit | Bravo!-festivaali. Sanattomassa esityksessä kaksi hyvin erilaista henkilöä pyrkii esiintymään yhdessä eroavaisuuksistaan välittämättä. Liput 6 € + mahd. toimituskulut. Näyttelyt • to 6.2. to 14.5. Kaikki kotona. Näyttely avaa perheiden ja arjen moninaisuutta kävijöilleen taiteen ja kaikille avoimien tapahtumien keinoin. Näyttelyn, esitysten lähtökohta ja sisällön ydin on lasten, nuorten ja aikuisten yhdessä tekeminen, taide ja leikillisyys, ja niiden tarjoamat keinot käsitellä vaikeitakin asioita. Vapaa pääsy. • ma 9.3. ti 31.3. Pyykkipäivät. Pyykit kuivuvat napolilaisen tyyliin Annantalon ala-aulassa 9. 31.3. Ala-aulan pyykkiripustukseen osallistuu runsaat 200 pyykkäriä. Vapaa pääsy. • pe 13.3. ke 18.3. Schrik Pelottaako? Tervetuloa askel askeleelta pelkojamme päin! Belgialaisen Les Zerkiens -ryhmän vierailu tuo Annantaloon viikoksi Schrik-maailman, joka koostuu näyttelystä, osallistavasta installaatiosta, työpajoista ja esityksistä. Vapaa pääsy. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin H elsingin kaupunginkirjasto kokeilee ekologisempaa tapaa käsitellä kirjoja ja jättää testierän kirjoja päällystämättä muovilla. Maaliskuun alussa alkavassa pilotissa testataan, kuinka hyvin päällystämättömät kirjat kestävät lainauskäytössä. Kokeilulla halutaan säästää luontoa etsimällä keinoja vähentää muovin käyttöä. Helsingin kirjastoihin hankittiin vuonna 2019 lähes 140 000 kirjaa, joten muovia kuluu merkittävä määrä. Muovittamattomien kirjojen hankintahinta on myös edullisempi, ja uutuuskirjat päätyvät nopeammin asiakkaille. Muovittamattomien kirjojen kokeilu alkaa maaliskuun alussa ja siinä on mukana yhteensä 120 kirjaa. Kirjat kootaan elokuun lopussa takaisin, ja niiden kunto tarkastetaan. Kokeilun aikana myös kerätään aktiivisesti palautetta kirjoja lainaavilta asiakkailta. Pääsääntöisesti kaikki kaupunginkirjastot muovittavat aineistonsa. Hyviä kokemuksia ja vinkkejä on kuitenkin saatu Kuopion kaupunginkirjastosta, jossa viime vuonna luovuttiin kokonaan uusien kirjojen muovittamisesta. www.rooperinlehti.fi www.lehtiluukku.fi
• 16 Viikot 11-14/2020 • Nro 3 Kutsu meidät kotikäynnille ja me kutsumme sinut... Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä! Toimi nopeasti, hupilippuja on rajoitetusti. Kiinteistömaailma Helsinki Punavuori Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 040 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-punavuori