• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 15-16 – Nro 7/2018 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki OTA YHTEYTTÄ JA SOVI ESITTELYAIKA! Peppi Martas, 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi Upea talo suurella merenrantatontilla Kaskisaaressa! uniikki koti, jossa laadukas varustelu ja materiaalit. Kaksikerroksisesta talosta esteettömät merinäkymät, Oma laituri ja tontilla mahdollisuus kahdelle uima-altaalle. Erillinen sisääntulo alakerrasta mahdollistaa työ-/toimistotilan tarvittaessa. Mh. 2.690.000 € Kaskiauranpolku 2 6-7 H + k / 347 M2 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 VARAA AIKA: FOSSA.FI Suun ja hampaiden kokonaishoito Keraamiset paikat ja kruunut Hampaiden valkaisu Suuhygienistipalvelut Oikomishoito Iensairauksien erikoishammashoito Implanttija proteettinenhoito PerioSafe-sylkitesti HELLÄÄ HAMMASHOITOA LÄHELLÄ SINUA Onko suulla kaikki hyvin? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion.
• 2 Nro 7 • Viikot 15-16 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 3/2018 7,70 TURVEHOITO tehostaa imunestekiertoa Luomudeodorantit testissä Testosteronin tuotannossa tarvitaan hyviä rasvoja • lisää aineenvaihduntaa • poistaa nestettä • polttaa kaloreita Venyttely Mitä tummempi kasvis, sitä parempi aivoille Venus kuntoon Virtsankarkailu kuriin, lisää nautintoa seksiin Avokado, bataatti, oregano ja pinaatti ultrajuoksija Noora Honkalan lempikasvikset Eroon silmälaseista jopa 6 viikossa • silmäjumppaa • puhdasta ruokaa • antioksidantteja • hengitysharjoituksia • neulanreikälasit Riikka Karjanlahti onnistui itse ja kirjoitti oppaan Portti unelmaelämääsi aukeaa, kun opit sanomaan ei VÄRIT paljastavat persoonallisuutemme Life Coach Susanna Toropainen kannustaa: Laihdu mielelläsi TYHJYYS ei poistu suorittamalla Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 2/2018 7,70 Sairaus ei ole muuta kuin pelkoa Rakastava sydän on särkynyt sydän, pehmeä ja myötätuntoinen 100 tapaa uudistua Aino Kallaksen Sudenmorsian halajaa rakkautta KOIRA Meidän 1/2018 6,90 RO TU ESIT TELYSSÄ BOSTO NIN TE RR IE RI Suomenlapinkoira Äijä käy kalassa Labradorinnoutaja taas suosituin Koirat terapiatyössä Nessu auttaa masentuneita Etsijäkoira Ada pelasti suomenhevosen hengen Laiton koirakauppa kukoistaa Pientaloasukkaan erikoislehti Hyvä lämmitys on lämmönlähteiden yhdistelmä NRO 1/2018 Pientaloja nousee taas Hyvä ULKO-OVI on vuosikymmenten sijoitus KULUTUSTA leikkaamalla säästyy satoja euroja vuodessa Koristeveistäjämestari vaalii vanhoja käsityöperinteitä Sisäilmaongelmat voivat ratketa helpostikin Urakkamaailmasta apua työn kilpailutukseen 2/2018 7,10 Raakel Lignellin tie kivusta tasapainoon Usko auringon nousuun kantaa surussakin HIIHTO on maailman monipuolisinta kestävyysliikuntaa Miten saan aivoterveyden riskit hallintaan RUOKARIIPPUVUUS Mitä tehdä, kun höttöhiilihydraatti vie voiton? Eutanasia pitää saada lakiin Terhokodin pitkäaikainen johtaja Juha Hänninen: Oikeanlainen kuntoutus toi vihdoin helpotuksen kipuihin ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 2/2018 • 8,90 € MYSTISET MALJAKOT KERÄILYKOHTEENA KORISTEVEISTO ARVOKASTA KÄSITYÖTÄ Seppo Fränti lahjoitti 800 teosta Kiasmaan Suomen kuninkaan kruunu Pyhät kuvat esillä Valamossa NYT HIMOITAAN VINTAGE-KORUJA Mikko Ikosella 500 Tex Willeriä Lasitaiteilija Helena Tynellin syntymästä 100 vuotta 2 – 2018 7,90 Pienpetorallissa saatiin saaliiksi 150 supikoiraa Luontoväki tehtailee valituksia Hankalat susiluvat Nuorten vaikea päästä mukaan Metsästäjät ikääntyvät Pikakivääri Emma ja Winchesterit Tampereen messuilla Simulaattorilla onnistuu: Sisätiloissa karhujahtiin Kupariluoti korvaamassa pian lyijyn Peuroja kaadettiin ennätysmäärä Ekoelo 1/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Metsää Saharaan! EU:lta jatkoaika tuhoisalle myrkylle Glyfosaatista syöpää ja kehityshäiriöitä Ostoskorin sisältö määrittelee hiilijalanjäljen Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta Suomessa KEINOVALO häiritsee luontoa ja terveyttä Hyvän viljelymaan ehdot Lämpö, vesi ja ilma Kevennä juureksilla! Viinirypäleistä uusi tuotantokasvi? Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 42,00 n Ase ja Erä 8 nroa 70,00 n Ekoelo 6 nroa 49,00 n Hevosmaailma 6 nroa 47,00 n Kiinteistö ja Emergia 8 nroa 70,00 n Kissafani 6 nroa 47,00 n Luontaisterveys 10 nroa 77,00 n Meidän Koira 6 nroa 42,00 n Senioriterveys 8 nroa 58,00 n Sielunpeili 8 nroa 66,00 n Talomestari 5 nroa 41,00 (Määräaikainen tilaus.) Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteista www.karprint.fi www.lehtiluukku.fi Tilaa kotiinkannettuna tai hae lähimmästä lehtipisteestä 2/18 6,90 Väärin tunnistettuja hevosia kilpailukieltoon Rakkaudella ei ole rajaa Reetta Tervosen ja Villin Viksun Turovelistä kuullaan vielä TÄYDENNYSREHUT tarpeen fyysisen rasituksen kasvaessa Hevoset valmentaja Päivi Kinnusen parhaat opettajat RYHTIRIKKO korjaa ratsastajan liikehäiriöitä Harjun hallimaastoestekisassa: Pelkoa, uskallusta ja onnistumista Yhä harvempi nuori ratsastaa Kiinteistö Nro 2/2018 | 6,70 & energia Pohjoismainen tilastovertailu: Helsingin kasvu vaatimatonta Vuokraturva: Sijoitusasuntomarkkinat nyt tulikuumat Omaa tuotantoa 65 % Sähkön riittävyys tuonnin varassa Länsimetro nosti asuntojen neliöhintoja 160 eurolla Ouluun maailman älykkäin sairaala HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2018 6,90 Kampaamokissa Tikru asiakkaiden pehmoterapeuttina Omistaja ymmällään Miksi Pepe puree? 12-vuotias kissa on jo eläkeläinen Italialainen valokuvaaja kuvaa kissoja ja hääpareja Opeta helppoja temppuja Istu! Ylävitoset! Ruoanlaitto kotona lisää ruokatajua Ruoanlaitto on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta niin ruokakasvatuksen välineenä kuin monitieteisen tutkimuksen kohteena. ? Meillä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa siitä, miten ruoanlaitto yhdistyy oppimiseen osana ihmisten arkista toimintaa ja millaista tämä oppiminen on luonteeltaan. Uusi ruokatajun käsite auttaa ymmärtämään ruoanlaiton yhteydessä ja kotona tapahtuvaa arkioppimista. Ruokakasvatuksen tutkimus pyrkii ymmärtämään, millaisin perustein ihminen tekee ruokavalintoja ja miten monipuolisia valintoja voitaisiin tukea. Ruoanlaitto ja ruokataju Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan hankkeessa Developing food sense as the aim for food education (2017) tarkastellaan ruokatajun käsitettä ja arkioppimista (ns. informaalia oppimista) kotona ruokaa laitettaessa. – Ruokataju-käsite merkitsee omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista sekä kykyä hahmottaa syömisen sosiaalisia, kulttuurisia ja arkisia merkityksiä, kotitalouspedagogiikan yliopistonlehtori Kristiina Janhonen kertoo. – Ruokatajun ydinajatus on, että on monta tapaa valita oikein ja syödä terveyttä ja hyvinvointia edistävästi. Informaali oppiminen määritellään hankkeessa aktiiviseksi, omaehtoiseksi ja käytäntölähtöiseksi toiminnaksi. Hankkeen aineistona hyödynnettiin videoavusteista haastattelua (ns. stimulated recall -haastattelu). Videoaineistona toimivat autoetnogarafiset ruoanlaittovideot. Ruokaoppiminen Hankkeen tulokset osoittavat, että arkiseen ruoanlaittoon kytkeytyvä oppiminen on luovaa ja kehkeytyvää päätöksentekoa sekä ympäristöön ja tilanteeseen liittyvää ja muut perheenjäsenet huomioivaa neuvottelua valmistettavasta ateriasta. Oppimisen tutkimuksen näkökulmasta kiinnostavaksi tulokseksi nousi toimintaan kytkeytynyt pohdiskelu, joka auttoi ruoanlaittajaa ratkomaan ongelmatilanteita. – Tulosten perusteella ruoanlaittajan kielteiset tunteet ja ruoanlaittoprosessin aikana epämiellyttäväksi koetut asiat estivät rikkomasta olemassa olevia rutiineja ja samalla ehkäisivät uudenlaisten toimintamallien syntymistä, Janhonen toteaa. Pelkkä tieto tai motivaatio ei riittänyt muuttamaan käytännön toimintaa; uuden toimintatavan kokeminen mielekkääksi oli muutoksen edellytys. Tuottamalla uutta tieteellistä tietoa ruoanlaittoon kytkeytyvän informaalin oppimisen sosiaalisesta, kulttuurisesta ja kontekstisidonnaisesta luonteesta, hankkeen tulokset täydentävät aikaisemmin varsin yksilöja tietokeskeisiä tutkimuksia ruoanlaittotaidoista ja ruokaoppimisesta. Hanketta kehysti Deweyn kokemuksellisen oppimisen teoria. Hankkeen tutkijoina toimivat Kristiina Janhonen, Kaisa Torkkeli ja Johanna Mäkelä. Hankkeen tulokset julkaistaan tieteellisenä artikkelina (Janhonen, K. Torkkeli, K. & Mäkelä, J., 2018, Informal learning and food sense in home cooking, submitted manuscript). Hankkeen rahoitti Elli Sunisen ja Rachel Trobergin säätiö. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä Nuorisotutkimusseuran kanssa. Arkiseen ruoanlaittoon kytkeytyvä oppiminen on luovaa ja kehkeytyvää päätöksentekoa sekä ympäristöön ja tilanteeseen liittyvää ja muut perheenjäsenet huomioivaa neuvottelua valmistettavasta ateriasta.
• 14. vuosikerta – nro 7 Viikot 15-16 Ajankohtaista 10 vuodessa lisää asukkaita Helsinkiin yli 70 000 Helsingin seudun väestö kasvoi viime vuonna nopeammin kuin kertaakaan sitten 1960-luvun puolivälin Vuonna 2017 varhaiskasvatusikäisten eli 1-6-vuotiaiden määrä kasvoi 428:lla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Susanna Karhapää. Helsingin Yliopisto, Porthania. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt Länsisatamankadun poikkeusjärjestelyt alkoivat ? Ruoholahdessa alkaa kadunrakennustyö Jätkäsaaren liikenneyhteyksien parantamiseksi. Ruoholahdessa tehtävät katutyöt tähtäävät Jätkäsaaren ulosja sisäänajoliikenteen sujuvoittamiseen. Hankkeen osana parannetaan myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita erottamalla kulkumuodot nykyistä selvemmin toisistaan. Sivu 10 Helsingin kaupunkipyöräkausi alkoi ? Kaupunkipyörät palasivat Helsingin kaduille 3.4. Rekisteröityminen koko kauden käyttäjille aukesi jo maaliskuussa ja nyt voi ostaa myös päivän tai viikon käyttöoikeuden. Palvelu löytyy uudistetuilta internetsivuilta hsl.fi/ kaupunkipyörät. Lumija jäätilanteen takia asemien asentaminen on ollut haastavaa, minkä vuoksi kaikki asemat eivät ole vielä käytössä 3.4. – Nyt on asennettu noin 120 asemaa. Jalavatien, Töölönkadun ja Ulvilantien asemat voidaan asentaa vasta katupuhdistuksen jälkeen. Myöskään Jäähallin pyöräasemaa ei voida asentaa, ennen kuin katutyöt sen sallivat, kertoo HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Kaikilta käytössä olevilta asemilta ei myöskään heti löydy kaupunkipyöriä. CityBike Finland alkaa täyttää asemia pyörillä aamusta lähtien, mutta yli sadan aseman kiertäminen vie oman aikansa. Helsingin Kauppatorille suunnitellaan uudistuksia ? Kauppatorille suunnitellaan asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on parantaa torin viihtyisyyttä ja monikäyttöisyyttä. Kaavaluonnos laaditaan tänä vuonna. Toritunnelman lisäksi Kauppatorilla voi etenkin kesäisin kokea tilanahtautta ja kulkureittien ruuhkautumista. Ratkaisuksi on kehitteillä monia uudistuksia. Kaavatyön aikana selvitetään, voisiko torille sopivaa toimintaa laajentaa nykyistä suuremmalle alueelle – Keisarinluodonlaiturille ja Vanhan kauppahallin edustalle Lyypekinlaiturille. Sivu 10 ? Helsingin väkiluku oli 643 272 asukasta vuodenvaihteessa 2017/2018. Väkiluku kasvoi 8 091 asukkaalla eli 1,3 prosentilla vuoden 2017 aikana. Väestönkasvu on nopeutunut ja oli 1 118 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kymmenen viime vuoden aikana 2000-luvun alussa pääkaupunkiseudun kehyskuntiin suuntautunut muuttoliike eli ns. Nurmijärvi-ilmiö on korvautunut Helsingin tasaisen nopealla kasvulla. Koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 16 465 henkeä. Luvut perustuvat tänään julkaistuun Tilastokeskuksen väestörakennetilastoon. – Helsingin väestökasvu on säännönmukaisesti ollut lähellä niin sanottua nopean kasvun ennustetta ja viime vuonna helsinkiläisten määrä kasvoi yli 1 000:lla edellisvuotta enemmän. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on siis kasvanut lähes Joensuun kaupungin asukasmäärän verran. Pääkaupungin kasvu kertoo siitä, että urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Sivu 11 Kaivopuiston koira-aitaus siirretään toiseen paikkaan Sivu 5 Sivu 11 Helsingin yliopistoon ennätysmäärä hakijoita ? Lähes 29 000 haki Helsingin yliopistoon eilen 28.3. päättyneessä yhteishaussa. Hakijamäärä kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu johtuu etenkin yhteisvalintaan kuuluvien hakukohteiden lisääntymisestä. Todistusvalinnan laajenemisella uusiin ohjelmiin näyttäisi myös olleen vaikutusta. Sivu 5
• 4 Nro 7 • Viikot 15-16 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7 Julkisen sektorin menoautomaatti tasapainoon? S uomen talouskasvu jatkuu vahvana. Julkinen talous tasapainottuu arvioiden mukaan ensi vuonna ja hallitus on pääsemässä hyvin lähelle työllisyystavoitettaan. Etlan julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia, mikä tarkoittaa vihdoin vuoden 2008 tuotannon tason ylittymistä. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla arvioi 2,4 prosenttia. Kasvun taustalla on voimistunut kansainvälinen kysyntä ja Suomen kohentunut kilpailukyky. Kasvu voi olla lähivuosina nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu. Talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee. Julkinen talous näyttäisi ennusteen mukaan olevan suunnilleen tasapainossa vuonna 2019, ehkä jo vuonna 2018. Vahvistunut talouskasvu on parantanut työllisyyttä. Etla ennustaa kehityksen jatkuvan siten, että työllisyys lisääntyy noin 100 000 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2019. Työllisyysaste nousee näin 71,6 prosenttiin. Hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta on siis lähellä toteutumista. Etla arvioi, että ensi vuonna julkisen talouden alijäämä lähes poistuu 0,1 prosenttiin bkt:sta, valtion vajeen pienentyessä alle prosenttiin bkt:sta, säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Uusimpien tilastotietojen pohjalta arvioituna tasapaino voi toteutua jo tänä vuonna. Julkisen velan bkt-suhde alenee ensi vuonna 59,4 prosenttiin. Vuonna 2020 koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi 0,4 prosenttiin bkt:sta. Valtion vaje on tällöin 0,3 prosenttia bkt:sta ja julkisen velan bkt-suhde laskee 57,6 prosenttiin. Suotuisan kehityksen edellytyksenä on julkisen sektorin menoja tulokurin jatkuminen. Valtiontalous tasapainottuu vuonna 2021. Suomi täyttää siis selvästi julkisen sektorin vajeen kolmen prosentin tavoitteen ja nopeutunut talouskasvu on helpottanut myös 60 prosentin velkakriteerin täyttymistä. Etlan ennuste lähtee siitä, että maailmantalouden kasvu jatkuu ripeänä ainakin vuoden. Etla ennustaa kuluvalle vuodelle nyt 2,8 prosentin talouskasvua. Vielä viime syyskuussa ennuste laadittiin kahden prosentin kasvulle. Varsin hyvä vientimenestys myös jatkossa perustuu siihen, että kustannuskilpailukyky jatkaa lievää paranemista lähivuosina. Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota Matkalla elämän ymmärrykseen Kolumni ? Maailma ei ole yksiselitteinen. Jo ihminen itsessään on niin moniselitteinen, monenlainen, yllättävä. Ei yksi elämä itsensä tuntemiseen riitä eikä vaikutustensa mittaamiseen yllä. Aki Kaurismäen elokuvissa, (Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä, Laitakaupungin valot, Toivon tuolla puolen) viehätysvoima piilee siinä, että todellisuus ei ole se joka näkyy, kuuluu ja tuntuu, vaan todellisuus on kaiken takana piilevän kätketyn olemuksessa. Vasta kun ajatus ylittää pintaa syvemmät rakenteet, saattaa paljastua olennaista, merkittävää, mikä ohjaa ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua. Elämäkertakirjallisuus elää nyt renessanssiaan. Enää ei tyydytä kertomaan vain sitä mitä henkilö on elämän mittaan tehnyt, keitä tavannut, missä käynyt ja mitä harrastanut. Vasta kun eletyn elämän merkityksiä päästään paremmin punnitsemaan, alkaa paljastua eletyn elämän syvintä antia. Kiinnostavaa ja merkityksellistä on se mitä eletty elämä on vaikuttanut, minkälaisen jäljen se on jättänyt. Luin taannoin artikkelin, jossa kirjoittaja oli oivaltanut, että elämän yksi tarkoitus on ansaita itselleen hyvät hautajaiset. Aluksi tuo väite tuntui hieman harkitsemattomalta heitolta, mutta kun ajattelin syvemmin, ymmärsin että vainajan jälkeensä jättämä jälki paljastaa elämän mielen. Hyvät hautajaiset välittävät jälkeen jääneille jäljen syvyyden ja painon. Olennaista on se miten eletyn elämän tarina säilyy ja kantaa. Todellisuus ei ole näennäisyyttä eikä lumetta, vaan enemmän olemisen totuuden paljastamista. Luulen että jo lukiolaisena aavistin miten keskeinen on ihmisen ajattelun ulkopuolella oleva todellisuus eli eksistenssi. Koko olemassaolon perusmääre on olemassaolon sisäinen olemus. Tunnistan itsessäni Martin Heideggerin tai Jean-Paul Sartren lailla eksistenssiteologin ja eksistenssifilosofin piirteitä. Heillä eksistentiaalisuus luotaa elämän syvintä salaisuutta. Kun Kaurismäeltä kysyttiin, onko hän eksistentialisti, hän vastasi: ”En tiedä. En kai, sillä silloin se todistaisi, että Sartre ei ollut... Minussa on 60 prosenttia eksistentialistia, 20 prosenttia kommunistia, 10 prosenttia ekologista yleisvasemmistolaisuutta, 10 prosenttia anarkistia, loput vettä ja tavallista sosialidemokraattia.” Kaurismäen vastaus todistaa ettei kukaan voi varmasti sanoa mitä eniten on tai miten paljon luulee mitäkin olevansa. Niin käy usein gallupeille, kun mitataan puolueiden kannatusta. Eri aikoina edustamme eri määrin milloin mitäkin näkemystä. Elämä kaipaa liikkumavaraa, ei linnoittautumista. Jos muutosliike lakkaa, elämä alkaa muistuttaa valhetta. Tosin todellisuus ei ole se mikä näkyy, kuuluu ja tuntuu, vaan sen takana piilevä muutosvoima. Merkityksen näkymätön rakenne vasta avaa olevaisen olennaisimman puolen. Ihmiset näyttävät entistä enemmän haikailevan sliipattua todellisuutta, kiillotettua kauneutta, harhauttavaa lumetta. Niistä voi kasvaa houkuttelevan näköinen spektaakkeli, mutta useimmiten ne ohjaavat inspiraation ja ilon ohi. Tila ja aika määräävät yhä enemmän olemista, kun sanan paino ja tunteen vimma vaihdetaan power-pointteihin ja muihin voimakeinoihin. Keinotekoiset argumentit viittaavat usein illuusioihin, jotka ajavat usein itse elämän ohi. Olen välillä aina maistellut Suomessa kauan sitten vierailleen brittiprofessori Peter Renshawn neuvoa elämästä: ”On opittava rakastamaan paradokseja ja ristiriitoja. On päästävä eroon turvallisuuden tunteesta, ja on opittava nauttimaan siitä, että tuntee olonsa epämukavaksi ja haavoittuvaksi.” Renshaw ei kutsunut tätä kristityn vaellukseksi, mutta minusta hänen oivalluksensa osuu elämän ytimeen. Veli-Matti Hynninen ? Helsingin Diakonissalaitoksella 13.4.2018 avautuva näyttely Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota kuvaa sadan vuoden takaisia tapahtumia Helsingin Diakonissalaitoksen näkökulmasta. Näyttely on esillä Diakonissalaitoksen päärakennuksessa 31.8. saakka, arkisin klo 9.00–16.00. Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2. Kun saksalaiset kenraalimajuri Rudiger von der Goltzin johtama noin 10 000 miehen vahvuinen Itämeren divisioona saapui vapauttamaan Suomea 3.4. ja 12.4. Helsinkiä punaisten vallasta, joutui Alppikadun kortteli noin vuorokauden ajaksi osaksi saksalaisten ja punakaartin välistä taistelua. Helsingin vapautuksen ja valkoisten voiton jälkeen diakonissalaitoksen sairaalasta tuli saksalaisten 32. baijerilainen kenttäsairaala marraskuuhun 1918 saakka. Vuonna 1918 Helsingin Diakonissalaitos oli sairaala, se ylläpiti kahta lastenkotia sekä koulutti naisia diakonissoiksi. Heitä työskenteli sisällissodan aikana seurakuntasisarina, hoitokodeissa ja kuntien sairaaloissa. Useimmat palveluspaikat sijoittuivat punaisen Suomen puolelle. Näyttely kertoo heidän kokemuksistaan ja tuntemuksistaan vuoden 1918 aikana. Aineisto perustuu kirjeisiin, joita sisaret eli diakonissat ja koesisaret lähettivät Diakonissalaitokselle. Keskeisessä osassa näyttelyssä on diakonissa Edith Sjösten. Hänen päiväkirjamerkintöjen välityksellä päästään valkoisten huoltojoukkojen mukana rintamalle, muun muassa Heinolaan, Länkipohjaan ja Lempäälään sekä Syrjäntaan taistelujen raunioille. Edith jatkaa päiväkirjaansa heinäkuussa Tammisaaren vankileirillä, jossa hän oppii ymmärtämään punaisten näkökantoja. – Helsingin Diakonissalaitoksen toiminta on muuttunut sadassa vuodessa eikä Alppikadun korttelissa näy millään tavoin sadan vuoden takaiset tapahtumat. Mutta sisällissodan merkkivuonna on syytä muistaa laitoksen tuona aikaista toimintaa ja siihen liittyneitä tapahtumia, sillä ne ovat paitsi osa Helsingin Diakonissalaitoksen historiaa, myös osa Helsingin ja koko Suomen historiaa, toteaa näyttelyn käsikirjoituksesta vastannut intendentti Jaana af Hällström. Museon vapaaehtoinen Birgitta Geust on koonnut näyttelyyn sisar Edithin elämäkerran. Diakonissalaitoksen museossa esillä olevaa näyttelyä täydentää kaksi 13.4.2018 avautuvaa verkko-ohjelmaa, jotka on optimoitu puhelinruudulle sopivaksi. Käytössä on museoiden yhteinen ns. Seinätön museo-sovellus. Näyttelyä täydentää lisäksi julistekooste, joka on esillä Alppikadun Kahvilassa (Lina-rakennus). Sota-aika/Kristid -julisteissa uudet sotakuvat yhdistyvät sadan vuoden takaisiin ajatuksiin ja tapahtumiin. Pohjimmaisena kysymyksenä niissä on: Mikä on muuttunut? Kauhajoen kenttäsairaala, jossa työskenteli kahdeksan viikon ajan sisar Eva Pikkarainen. Helsingin Diakonissalaitoksen valokuva-arkisto. Edith Sjösten. Helsingin Diakonissalaitoksen valokuvaarkisto Saksalaisia potilaita Helsingin Diakonissalaitoksella. Helsingin Diakonissalaitoksen valokuvaarkisto.
• 5 Viikot 15-16 • Nro 7 Kaivopuiston koiraaitaus siirretään toiseen paikkaan Helsingin yliopistoon ennätysmäärä hakijoita Nuori Voima tekee 200sivuisen juhlanumeron Jatkoa sivulta 3 ? Hakijoita oli yhteensä 28 787 (2017: 23 174), joista kandiohjelmiin haki 27 745 henkilöä (2017: 22 120) ja maisteriohjelmiin 1 328 (2017: 1 284). Samaan aikaan päättyi myös yhteishakuun kuulumaton avoimen väylän hakuaika. Avoimen väylän kautta tuli 146 hakemusta. Lähes 29 000 haki Helsingin yliopistoon eilen 28.3. päättyneessä yhteishaussa. Hakijamäärä kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu johtuu etenkin yhteisvalintaan kuuluvien hakukohteiden lisääntymisestä. Todistusvalinnan laajenemisella uusiin ohjelmiin näyttäisi myös olleen vaikutusta. Hakijoita oli yhteensä 28 787 (2017: 23 174), joista kandiohjelmiin haki 27 745 henkilöä (2017: 22 120) ja maisteriohjelmiin 1 328 (2017: 1 284). Samaan aikaan päättyi myös yhteishakuun kuulumaton avoimen väylän hakuaika. Avoimen väylän kautta tuli 146 hakemusta. ? Kirjallisen kulttuurin lehti Nuori Voima täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on perustettu joukkorahoituskampanja, jonka tavoitteena 200-sivuisen numeron toteuttaminen. Juhlalehden toimittaa 14 hengen työryhmä, johon kuuluu nuoria kulttuurijournalisteja ja kirjailijoita, muun muassa toimittaja Iida Sofia Hirvonen, esseisti Jantso Jokelin, kriitikko Marissa Mehr ja runoilija Pauli Tapio. 200-sivuinen juhlanumero sisältää kaunokirjallisuutta, käännöksiä, kritiikkiä ja reportaaseja. – Tavoitteemme on tuottaa massiivinen kulttuurilehti, jossa keskitymme erityisesti tämän päivän ääniin. Luvassa on kovatasoisen kulttuurikirjoittamisen kokonaistaideteos, linjaa päätoimittaja Vesa Rantama. Kampanjan avulla kerätään varoja ainutlaatuiseen kulttuurijournalismiin. Sen tarkoituksena on nostaa erityisesti nuoria tekijöitä. – Nuori Voima on toiminut suomalaisessa kulttuurissa ennen kaikkea mahdollisuuksien luojana. Lehti elää vaihetta, jossa uusi sukupolvi on tekemässä siitä omansa, toteaa Nuoren Voiman päätoimittaja Maaria Ylikangas. Kampanja lanseerattiin Nuori/Voima -klubilla 29.3. Korjaamolla. Kampanja on avattu osoitteessa https://mesenaatti.me/ campaign/?id=899#single/ view Lehden julkaisija on kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto, ja sen päätoimittajina ovat Maaria Ylikangas ja Vesa Rantama. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunki ehdottaa että Kaivopuistossa sijaitseva koira-aitaus siirrettäisiin uudelle paikalle aitauksen toiminnasta aiheutuneiden häiriöiden takia. Nykyinen koira-aitaus sijaitsee puiston länsiosassa Puistokadun varrella lähellä asutusta. Asukasyhteistyön perusteella päätettiin aitaukselle etsiä uutta paikkaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa puistossa aitaus on sovitettava ympäristöönsä mahdollisimman korkeatasoisesti. Koira-aitauksen uudeksi paikaksi ehdotetaan Ehrenströmintien varrella olevaa aluetta Uunisaaria vastapäätä. Sekä uusi että poistettava koira-aitaus sijaitsevat Kaivopuiston uudemmilla osilla. Siirto ei vähennä puiston kulttuurihistoriallista arvoa, koska kumpikaan paikoista ei sijaitse puistosommitelman kannalta keskeisillä paikoilla tai alkuperäisen puistosommitelman alueella. Nykyinen aitauksen sijaintipaikka aiotaan korjata viihtyisäksi puistomaiseksi alueeksi, joka sovitettaisiin Kaivopuiston maisemapuutarha-ajatukseen ja läntisen sisäänkäynnin Valkoiseen puutarhaan. Uuden koira-aitauksen pinta-ala on noin 800 neliömetriä, joka on sama kuin nykyisen koira-aitauksen pinta-ala. Suunnitelmaluonnokset ovat esillä 9.–23. huhtíkuuta 2018 kaupunkiympäristön verkkosivuilla www. hel.fi/suunnitelmat ja eteläisten kaupunginosien facebook–sivuilla. Palautteet suunnitelmaluonnoksista osoitetaan hankkeen projektipäällikölle 24.4.2018 mennessä. Skanska rakentaa korttelin Jätkäsaareen ? Skanska ja Helsingin kaupunki ovat sopineet kohtuuhintaisen asumisen korttelin rakentamisesta Jätkäsaareen. Kortteliin tulee 223 asuntoa, ja hankkeen urakkasopimusten arvo on yhteensä noin 41,5 miljoonaa euroa. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n suunnittelema kortteli rakennetaan Jätkäsaaren keskiosaan Malaganja Livornonkatujen väliin. Asunnot jakaantuvat neljään yhtiöön: As. Oy Helsingin Picasso, As. Oy Helsingin Malaga, Heka Jätkäsaari Livornonkatu 7 ja Helsingin Asumisoikeus Oy Livorno. Helsingin Picassossa on 55 hitas-asuntoa ja yksi liiketila, Helsingin Malagassa 45 hitas-asuntoa, Heka Jätkäsaari Livornonkatu 7:ssä on 72 vuokra-asuntoa, ja Helsingin Asumisoikeus Oy Livornossa 51 asumisoikeusasuntoa ja yksi liiketila. Korttelin rakentaminen alkaa toukokuussa 2018 ja se valmistuu syksyllä 2021. Korttelin matalimmat, townhouse-tyyppiset talot ovat kolmikerroksisia ja korkeimmat kerrostalot kahdeksankerroksisia. Neljän uudisrakennuksen keskelle jää piha-alue, jonne tulee yhteispiha istutuksineen sekä townhouse-asuntojen omat terassit. Asukaspysäköinti on järjestetty Jätkäsaaren pysäköinti Oy:n tiloihin maanalaiseen halliin. – Korttelin asuntotarjonta on ainutlaatuisella paikalla, uuden ja kehittyvän Jätkäsaaren ytimessä raitiovaunujen 8 ja 9 reittien varrella. Sisäpiha on suunniteltu siten, että se on suojassa merituulelta, kuvailee ATT:n projektipäällikkö Jouni Mettiäinen. Lisäksi aivan viereen on rakenteilla Hyväntoivonpuisto. Jätkäsaaren yleisilmeen mukaisesti korttelin julkisivu on pääosin muurattua tummanruskeaa ja harmaata tiiltä, ylimmät kerrokset ovat teräspinnoitteisia ja väriltään metallinsävyisiä. Asunnoissa on eri suuntiin avautuvia parvekkeita. Myös ympäristötehokkuus on korttelissa huomioitu: koko Jätkäsaaren alueen jätehuolto toteutetaan imuputkijärjestelmällä. Tämä vähentää jäteautojen liikkumista alueella. Näin asuntokohteista syntyy tavallista vähemmän liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Skanska on aikaisemmin rakentanut Jätkäsaareen useita asuntokohteita. As Oy Helsingin Bysa ja Haso Sandis ovat valmistuneet vuoden 2017 syksyllä. Kohteissa on yhteensä 144 Helsingin kaupungin hitasja asumisoikeusasuntoa. Myös HUS-Kiinteistöt Oy:lle on valmistunut 98 vuokra-asunnon kerrostalo Bahamankadulle syksyllä 2017. Samaan kortteliin Atlantinkadulle valmistui loppuvuodesta 2016 Helsingin seudun opiskelijasäätiö HOASin vuokra-asuntoja 103 kappaletta. Tällä hetkellä Skanskalla on rakenteilla Helsingin kaupungille Asunto Oy Helsingin Rio ja Heka Jätkäsaari Hampurinkuja 1, joiden 143 vuokraja hitasasuntoa valmistuvat tänä keväänä. Asunto Oy Heka Jätkäsaari Hyväntoivonkatu 7:n rakenteilla olevat 101 vuokra-asuntoa saavat uudet asukkaansa loppuvuodesta 2018. Jätkäsaari Helsingin kaupunki asuntokohde julkisivukuva, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ansaitsevat muutakin kuin kylmiä roiskeläppiä Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät kampanjan ? Nuorten eriarvoistuminen näkyy siinä, miten ja mitä he syövät. Kun yhdellä on mahdollisuus syödä edullisesti terveellistä opiskelijaruokaa, kokeilla uusia ravintoloita ja ruokakulttuureja, toinen seisoo leipäjonossa tai nauttii yksin kotona kylmän einespizzan. Siksi Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät lahjoituskampanjan, jonka tavoitteena on tuoda kouluja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret yhteisen pöydän ja hyvän ruoan ääreen. Opiskeleville ja työssäkäyville nuorille on usein tarjolla edullisesti terveellistä ja yhteisöllistä ruokailua esimerkiksi opiskelijaja työpaikkaruokaloissa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yhteiskunta ei juuri ateriatukia tarjoa eivätkä varat useinkaan riitä ulkona syömiseen. Jos energia menee elämästä selviytymiseen, ei nuorelle jää voimia tehdä terveellistä ja edullista ruokaa satokauden kasviksia. Moni jääkin yksin kotiin roiskeläpän kanssa. – Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksessa tuemme syrjään jääneitä nuoria kouluun ja työelämään. Ensin on kuitenkin pistettävä kuntoon perusasiat kuten ruokailu ja päivärytmi, kertoo palvelualuejohtaja Sari Nyberg. Aterian äärellä kysytään Kouluja työelämän ulkopuolelle jääneillä nuorilla on paljon osaamista, mutta vaikean elämäntilanteen takia he eivät pysty tai osaa ottaa sitä käyttöön. Ongelmia on usein kasaantunut vuosien ajan eikä toimivaa tukea ole löytynyt. Vamoksessa nuoret harjoittelevat arjenhallintaa ja sosiaalisia tilanteita syömällä yhdessä. – Vamoksessa yhteisellä ruoanlaitolla ja syömisellä on tärkeä rooli. Se on ennen kaikkea sosiaalinen ja yhteisöllinen hetki, jonka aikana vaihdetaan kuulumisia ja ollaan vain yhdessä, Nyberg kertoo. Yhdessä syöminen on myös nuorten mielestä tärkeää. – Aterian äärellä voi aidosti kysyä, miten menee. Aiemmin minulla ei ole ollut paikkaa, jossa pääsisin syömään yhdessä jonkun kanssa ja saisin vertaistukea, kertoo kampanjalle kasvonsa antanut Allu. Myös ruoan tilausja kuljetuspalvelua Suomessa tarjoava kasvuyritys Wolt haluaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus istua yhteisen pöydän ääreen ja syödä terveellistä ja hyvää ruokaa. – Lähdimme mielellämme mukaan tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, koska ruokailu on mielestämme hyvä paikka luoda sosiaalisia kontakteja, kertoo Woltin Suomen maajohtaja Henrik Pankakoski. – Toivomme, että kampanjan kautta ihmiset pääsevät helposti vaikuttamaan yksinäisten nuorten arkeen tarjoamalla yhteisiä ruokailuhetkiä. Yhteisen aterian nuorelle voi lahjoittaa 26.3.-8.4. Woltin sovelluksen tai verkkosivujen kautta, www.wolt. com/aterianuorelle. Lahjoitukset menevät lyhentämättömänä nuorten tukemiseen.
• 6 Nro 7 • Viikot 15-16 Sunnuntaiksi VIIKKO 15 MA 9.4. n Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä Elias, Eelis, Eeli, Eljas TI 10.4. Tero KE 11.4. Minea, Verna TO 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana PE 13.4. Tellervo LA 14.4. Taito SU 15.4. Linda, Tuomi VIIKKO 16 MA 16.4. Patrik, Jalo TI 17.4. Otto KE 8.4. Valto, Valdemar TO 19.4. Pilvi, Pälvi PE 20.4. Nella, Lauha LA 21.4. Anssi, Anselmi SU 22.4. Alina Vallankumous sujuu toisin Italiassa kuin Venäjällä. V.I. Lenin (1870-1924) Päivyri Otto Meri ? Leena Lehtolainen ja Saima Harmaja Lukusali 3. krs Torstaina 12.4. klo 18 Tervetuloa kuulemaan, kun Leena Lehtolainen kertoo suhteestaan Saima Harmajan runouteen ja hänen päiväkirjoihinsa! Saima Harmaja –seuran järjestämä tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, vapaa pääsy. ? Kahvikulttuurin historia Suomessa Lukusali 3. krs Maanantaina 16.4. klo 18 Tule kuuntelemaan Juha Vuorelan luentoa kahvin kulttuurihistoriasta suomalaiskodeissa ja siitä, miten tämä jalo juoma on ollut säännöstelty ylellisyystuote – kuten myös pulatuote, joka on korvattu mitä erikoisimmilla raaka-aineilla. Mitä kahvinjuonti on merkinnyt meille ja miten kahvia on juotu? Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 18.4. klo 13 Tervetuloa lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjaston Kirjatorniin! ? Suomalais-ugrilaiset kielet Lukusali 3. krs Torstaina 19.4. klo 17.30 Tervetuloa kuulemaan muun muassa, mistä suomen kielen sanat ovat kotoisin, ja miten suomen kieli muistuttaa muita suomalais-ugrilaisia kieliä kuten viroa, unkaria ja karjalaa? Luennolla tutustutaan kieliryhmäämme ja pohditaan sen asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Helsingin seudun kesäyliopiston tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja pääsy on vapaa. ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Johanna Venho Kirjatorni 2. krs Torstaina 19.4. klo 18 Runopiirissa keskustellaan kohtaamisista runoudessa ja käsittelyssä on erityisesti Venhon teos Saaren runot (Palladium kirjat 2017). Runopiiri järjestetään yhteistyössä runoyhdistys Nihil Interit ry:n kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan, annetaan runon viedä! ? Vierushevoseni – Eeva-Liisa Mannerin hevosrunot Lukusali 3. krs Lauantaina 21.4. klo 13 Tervetuloa kuuntelemaan Eeva-Liisa Mannerin hevosrunoja käsittelevää esitelmää! Eeva-Liisa Manner –seuran järjestämä tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen on mahdollista saada tietoa seuran toiminnasta. ? Veroilmoitus – näin siitä selviää hengissä Lukusali 3. krs Maanantaina 23.4. klo 17 Tule kuulemaan vinkit veroilmoituksen tarkastamista ja korjaamista varten ja kyselemään tarkemmin verotuksen erilaisista kiemuroista! Helsingin seudun kesäyliopiston tilaisuus on avoin kaikille, pääsy on vapaa. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Astu rohkeasti sisään ja muista tulla ulos ? Muutin hiljattain taloyhtiöön, joka sijaitsee kaupungin keskusta-alueella. 100 vuotta vanhasta puisesta kotitalostamme avautuu ikkunat suoraan mukulakivikadulle. Merkittävästä historiasta ja arkkitehtuurista johtuen turistit kameroineen ovat tavanomainen näky kotitalomme ulkopuolelle. Heille kotimme on 1900-luvun alun työläiskortteli, kaunista arkkitehtuuria ja pala historiaa tämän ajan kaupunkikuvan keskellä. Minulle talo on kuitenkin ensi sijassa koti. Lapsilleni se ei tuo mieleen 1900-luvun alun työläistunnelmaa vaan se tuo mieleen arjen: leikkipaikan, tutut kujat ja pihapuut sekä tutut portit, joihin isän avain käy ja joista on turvallista kulkea sisään vilkkaalta kadulta rauhalliselle kotipihalle. Aidan sisäpuolella on lasten turvallista leikkiä, vaikka kirjoitan tätä tekstiä ikkunan takana talon seinien sisäpuolella. Raamatussa Jeesus kuvaa itseään portiksi, jonka kautta sisään tulevat ovat oikealla asialla. Kun kotiini tulee vieraita, täytyy minun avata heille portti, jotta he pääsevät tulemaan pihaani. Näin on myös Jumalan valtakunnan laita. Sinne on lupa käydä vain, kun talon isäntä on ensin tehnyt jotain sinun puolestasi. Jumalan valtakunta on kuitenkin totta jo nyt meidän keskellämme. Meidän ei tarvitse tyytyä ihailemaan ja ihmettelemään sitä kadulta käsin, vaan voimme astua portista sisään elämään täyttä elämää Jeesuksen yhteydessä jo nyt. Jumala ei kuitenkaan kutsu meitä kotikissoiksi, vaan päivittäin meidän on rohjettava astumaan portista myös ulos kohtaamaan jokaisessa ihmisessä lähimmäinen. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Miksi asuminen Helsingissä on niin kallista? ? Tähän kysymykseen törmää hyvin usein. Aihe on ollut esillä Helsingissä jo ainakin 1970-luvulta alkaen. Uudenvuoden puheessaan tammikuussa 1975 Urho Kekkonen kiinnitti huomiota asuntojen hintojen karkaamisesta tavallisten perheiden ulottumattomiin. ”Valtion ja kuntien tehtävänä on taata, että kansalaiset saavat hankituksi kohtuullisin kustannuksin elämisen perustarpeet. Yhtenä keinona voisi olla esimerkiksi hintakaton asettaminen kuntien toimesta kaikelle asuntotuotannolle maanvuokraja aluerakentamissopimuksissa”, Kekkonen totesi. Uudenvuoden puhe vaikutti osaltaan siihen, että Helsingissä ryhdyttiin valmistelemaan omaa erillistä ratkaisua asumisen hintaan vaikuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti uudesta asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä tammikuussa 1978. Myöhemmin tästä uniikista järjestelmästä alettiin käyttää nimeä HITAS. Hitas-järjestelmän käyttöönotosta huolimatta asumisen hinta Helsingissä on säilynyt korkeana. Pääsyy tähän on selvä: Helsinkiin on aina halunnut muuttaa enemmän ihmisiä kuin täällä on ollut asuntoja. Tämä ei ole yksin Helsingin ongelma. Kaikissa maailman suurkaupungeissa asuminen maksaa paljon. Tämä kertoo siitä, että ihmiset ympäri maailmaa haluavat asua urbaanissa ympäristössä. Muista Suomen suurista kaupungeista poiketen Helsinki on kuitenkin poikkeuksellisessa asemassa. Kaupunki omistaa itse merkittävän osan maapinta-alastaan. Tämä on merkityksellinen seikka asuntotuotannon kannalta. Yksityisiä maanomistajia ei ole mahdollista suoraan velvoittaa asuntotuotannon käynnistämiseen. Sen sijaan omistamansa maa-alueen osalta kaupunki voi itse päättää mitä se tonteillaan tekee. Helsinki ei kuitenkaan ole kaikilta osin käyttänyt mahdollisuuttaan riittävästi. Toinen asumisen hintaan vaikuttava seikka löytyy rakennusja kaavoitusmääräyksistä. Helsingin osalta erityisesti parkkipaikkanormi ja keskipinta-alavaatimukset ovat johtaneet rakentamiskustannusten kasvuun ja tätä kautta valmistuneiden asuntojen hintoihin. Vaatimuksia on viime vuosina osittain kevennetty, mutta muutos on ollut hidasta. Ainut toimiva ratkaisu asumisen hinnan laskemiseksi on asuntotarjonnan lisääminen. Tämä tulee edellyttämään niin täydennysrakentamista kuin uusien asuinalueiden rakentamista. Meidän on uskallettava rakentaa korkeammalle ja tiiviimmin. Riittävästä asuntotuotannosta huolehtiminen on viime kädessä niin meidän nykyisten kuin tulevienkin helsinkiläisten edun mukaista. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Helsingin Via Crucis -pääsiäisvaelluksella kulki yli 15 000 ihmistä Jeesuksen roolissa nähtiin ja kuultiin oopperalaulaja Waltteri Torikka. ? Helsingin keskustassa vaellettiin lauantaina 31.3. eurooppalaisen Ristintievaellusperinteen mukaisesti ekumeenisessa hengessä pääsiäisen tapahtumia muistellen. Via Crucis -pääsiäisvaellukselle osallistui Helsingin keskustassa yli 15 000 ihmistä. Tänä vuonna Via Crucis -vaelluksella oli mukana useita tunnettuja laulajia ja sen myötä kuultiinkin enemmän musiikkia kuin aiempina vuosina. Musiikillinen kokonaisuus koostui oopperasta, liedistä, musikaalimusiikista, gospelista ja virsistä. Jeesuksen roolissa nähtiin ja kuultiin oopperalaulaja Waltteri Torikka. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman teoksen muissakin keskeisissä rooleissa oli useita oopperalaulajia kuten Hannu Niemelä Juudaksena, Päivi Nisula Herodeksena ja Sauli Tiilikainen Pilatuksena. Ville Saukkosen ohjaamaan esitykseen oli lisätty laulumusiikkia useaan kohtaukseen ja siis myös Jeesus eli Waltteri Torikka lauloi Jaakko Löytyn Tuuli työntää kulkijaa ja suomeksi Kuin taivaisiin eli Secret Gardenin You Raise Me Upin. Kärsimystien reitti kulki Kaisaniemen puistosta kello 21 alkaen Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyi ristiinnaulitsemiseen. Via Crucis esitettiin Helsingin ydinkeskustassa jo 23. kerran. Ville Saukkosen ohjaustyötä nähtiin Via Cruciksessa kolmatta kertaa. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen ja se vaelletaan Helsingin yhdinkeskustassa nyt 23. kerran. Viime vuonna esitystä seurasi tuhansia katsojia. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista.
• 7 Viikot 15-16 • Nro 7 Vuoden vanhan musiikin teko 2017 –tunnustuspalkinto Annantalossa tapahtuu Annantalo, Annankatu 30, 00100 Helsinki • Työpaja: The Movement to 12.4.2018 klo 17.00 20.00. Vapaa pääsy, yli 13-vuotiaille Movement koostuu viidestä eri työpajasta, jossa nuori kehittää taitojaan ammattitaitoisten mentoreiden opastuksella. • Naperokino: Luonto ja vuodenajat pe 13.4.2018 klo 10.00 12.00. Vapaa pääsy, 0–3 v oman aikuisen seurassa, myös vanhemmat lapset tervetulleita Suosittu Naperokino pyörii koko kevätkauden! Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. • DanceAbility-tanssitunti la 14.4.2018, klo 14.0015.00. Vapaa pääsy, n. 3–12 -vuotiaat lapset ja heidän lähiaikuisensa Kaikenlaisten lasten tanssitunnit Annantalossa! Sopii kaikille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta. • Tehdään taidejuttuja: Oi onnetar! ma 16.4.2018, klo 17.00 18.30. Vapaa pääsy, 7-10 -vuotiaille lapsille aikuisen seurassa Kuula liukuu tunnetusti aina ylhäältä alas. Päätetään minne se päätyy! • Naperokino: Huolenpito ja rakkaus pe 20.4.2018 klo 10.00 12.00. Vapaa pääsy, 0–3 v oman aikuisen seurassa, myös vanhemmat lapset tervetulleita Suosittu Naperokino pyörii koko kevätkauden! Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. • Tehdään taidejuttuja: Taskuhirvi (ö) ma 23.4.2018, klo 17.00 18.30. Vapaa pääsy, 7-10 -vuotiaille lapsille aikuisen seurassa Millainen on oma monsterisi? Miten sen saa kiinni? Millaista ääntä se pitää? • Näyttely: Muistikuvia, Meilahden yläasteen kevätnäyttely to 26.4– su13.5.2018. Vapaa pääsy Kuvataidepainotteisen Meilahden yläasteen oppilaiden näyttely esittelee monipuolisesti kuvan tekemisen iloa ja intoa. • Naperokino: Seikkailu, retki ja matka. pe 27.4.2018 klo 10.00 12.00. Vapaa pääsy, 0–3 v oman aikuisen seurassa, myös vanhemmat lapset tervetulleita Suosittu Naperokino pyörii koko kevätkauden! Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. • DanceAbility-tanssitunti la 28.4.2018, klo 14.0015.00. Vapaa pääsy, n. 3–12 -vuotiaat lapset ja heidän lähiaikuisensa Kaikenlaisten lasten tanssitunnit Annantalossa! Sopii kaikille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta. • Työpaja: The Movement to 3.5.2018 klo 17.00 20.00. Vapaa pääsy, yli 13-vuotiaille Movement koostuu viidestä eri työpajasta, jossa nuori kehittää taitojaan ammattitaitoisten mentoreiden opastuksella. • Naperokino: Rohkeus ja auttaminen pe 4.5.2018 klo 10.00 12.00. Vapaa pääsy, 0–3 v oman aikuisen seurassa, myös vanhemmat lapset tervetulleita Suosittu Naperokino pyörii koko kevätkauden! Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. • Naperokino: Mielikuvitus pe 11.5.2018 klo 10.00 12.00. Vapaa pääsy, 0–3 v oman aikuisen seurassa, myös vanhemmat lapset tervetulleita Suosittu Naperokino pyörii koko kevätkauden! Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. • DanceAbility-tanssitunti la 12.5.2018, klo 14.0015.00. Vapaa pääsy, n. 3–12 -vuotiaat lapset ja heidän lähiaikuisensa Kaikenlaisten lasten tanssitunnit Annantalossa! Sopii kaikille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta. • Työpaja: The Movement to 24.5.2018 klo 17.00 20.00. Vapaa pääsy, yli 13-vuotiaille Movement koostuu viidestä eri työpajasta, jossa nuori kehittää taitojaan ammattitaitoisten mentoreiden opastuksella. LumoKids avasi ensimmäisen liikkeensä Punavuoreen Teatteriennen – nyt – L. Onervan runoja ? Kolme naista seuloo ajatuksiaan, tunteitaan ja näkemyksiään eri-ikäkausien perspektiivistä. L. Onerva on runoutemme Schjerfbeck. Hänen runokielensä on modernimpaa kuin yhdenkään aikalaisensa. Yhteistuotanto L. Onervan Seura ja Suomen Lausujain Liitto. Teatteri Avoimet Ovet, Erottajankatu 5, la 28.4.2018 klo 16.00, liput 20/18/12. Ohjaus Hannu Huuska. Esiintyjät Talvikki Eerola, Eeva-Liisa Haimelin, Marja Pitkämäki Vanhan musiikin teko 2017 –tunnustuspalkinnon vastaanottivat Meri Metsomäki ja David Hackston Orpheus’ Muses ry:stä. Taustalla Suomen vanhan musiikin liiton puheenjohtaja Matias Häkkinen. ? Johann Sebastian Bachin syntymäpäivänä 21.3.2018 vietettiin eurooppalaista vanhan musiikin päivää. Sen kunniaksi Rikhardinkadun kirjastossa jaettiin ensimmäinen Vuoden vanhan musiikin teko -tunnustuspalkinto. Svamulin, eli Suomen vanhan musiikin liiton, myöntämän palkinnon sai barokkioopperaja -oratorioesityksiä ideoiva ja tuottava Orpheus’ Muses ry, jonka kaksi saman vuoden aikana tehtyä koskettavaa, laadukasta ja moniulotteista oopperatuotantoa (Dido ja Aeneas sekä Poppean kruunaus) olivat vaatineet mukanaolijoilta luovaa organisointikykyä, suurta omistautumista ja päämäärätietoisuutta. Valinnan tunnustuspalkinnon saajasta tekivät tänä vuonna Vuokko Hosia ja Heidi Kajander. Svamulin puheenjohtaja Matias Häkkisen ojentaman palkinnon kävivät vastaanottamassa Meri Metsomäki ja David Hackston. Juhlallisuuksien jälkeen iltapäivä jatkui musiikin merkeissä Café Barockin Vanhan musiikin uudet toivot -konserttisarjan parissa. Esiintymässä olivat Johanna Kilpijärvi, Maija Lampela, Annamari Pölhö ja Aura Visala. Kuukausittaisen lounaskonserttisarjan toteuttavat yhteistyössä Café Barock Helsinki, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin linja sekä Rikhardinkadun kirjasto. Kevätkauden seuraavat konserttipäivät ennen kesätaukoa ovat 18.4. ja 16.5. Teksti ja kuva: Chris Gurney ? Helsingin Punavuoren sisustuskeskittymä on laajentunut, kun lasten lifestylebrändi LumoKids avasi ensimmäisen oman kivijalkaliikkeeseensä ovet Fredrikinkatu 16:ssa. Uuden liikkeen avajaisjuhlia vietetään 6–7. huhtikuuta. – Haluamme tuoda Helsingin keskustaan lasten sisustukseen erikoistuneen vaihtoehdon, joka on kotimainen ja ekologinen. Lapsilähtöisen muotoilun lisäksi tuotteemme tarjoavat uudenlaisia tilaratkaisuja pieniinkin asuntoihin, LumoKidsin toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen kertoo. Aikaisemmin LumoKids jakoi liiketilan kahden muun kotimaisen designyrityksen, Hakolan ja Finarten, kanssa Helsingin Telakkarannassa. Kun vanhan konepajahallin liiketilasta jouduttiin viime marraskuussa luopumaan alueen jälleenrakennuksen tieltä, tiesivät Tuomo ja Sanna Puhakainen, että oman liikkeen tulee sijaita Helsingin ytimessä. Liikkeen suunnittelu haluttiin antaa ammattilaisen tehtäväksi, ja sunnittelijaksi valittiin sisustusarkkitehdiksi opiskeleva Maria Kangaskortet. Myös verkkomyyntiin panostavan LumoKidsin idea syntyi vuonna 2013, kun Puhakaisten perhe odotti kolmatta lastaan ja samalla pohti tulevia sisustusratkaisuja. – Emme löytäneet omiin tarpeisiimme soveltuvia ekologisia ja kestäviä vaihtoehtoja, joten päätimme luoda ne itse. Ensimmäiset tuotteet julkaistiin 2015, ja nyt LumoKidsin tuotteita myy jo kymmenkunta jälleenmyyjää Euroopassa. Tällä hetkellä LumoKidsin mallistoon kuuluu muunneltavia sänkyjä, kerrossänkyjä, pöytiä ja säilytysjakkaroita. Tuotteiden moderni muotoilu ja laadukkaat materiaalit miellyttävät aikuisten silmää, mutta ne ovat erittäin hauskoja lastenkin mielestä. – Lapsilähtöisyys on ollut meille tärkeää alusta asti. Otimme suunnitteluprosessiimme mukaan Espoon kuvataidekoulun lapset ja kysyimme, mitä he toivovat huonekaluilta. Vastauksissa toistui kaksi asiaa: turvaa ja seikkailua. Muotoilijamme Otso Leppänen ja Juuso Andersin ottivat nämä toiveet huomioon ja loivat niiden pohjalta malliston ensimmäiset tuotteet, Tuomo Puhakainen avaa. Korento-sänky, Pentikin puput ja Langøn pellavalakanat Näkymä kadulta Fredrikinkatu 16
• 8 Nro 7 • Viikot 15-16 Kulttuuri ? Pro Dance -gaalassa nähtiin poikkeuksellisen paljon miehistä energiaa, kun päätähdiksi Aleksanterin teatterissa nousivat miehet niin klassisen kuin nykytanssin puolelta. Vuosittaisen gaalan esiintyjät ovat mm. Kansallisbaletista ja sen oppilaitoksesta, Helsingin tanssiopistosta ja Balettiakatemiasta, Vantaan tanssiopistosta sekä StepUp Schoolista. Gaalassa palkittiin jälleen suomalaisen tanssin parissa ansioituneita. Voi sitä iloa ja riemua lavalla ja katsomossa! Mellakkailta Kulttuuritalolla Helsinkiläistä musiikkia esittänyt ja luonut Kulttuuritalo täyttää 60 vuotta. Alvar Aallon suunnittelema talo Sturenkadulla oli myös helsinkiläisen nuorison suosima tanssipaikka vuosikausia. Siellä piti majaansa myös SKP; siksi lempinimi oli ”sirppiliiteri”. Kommunismin romahduksen jälkeen ”Kultsa” toimii markkinapohjaisena esitysja viihdekeskuksena hyvin monipuolisella ohjelmalla. Jotenkin Kulttuuritalon historiaan sopii se, että maailmalla kohahduttanut venäläinen Pussy Riot saapui ensimmäistä kertaa esiintymään Suomeen Riot Days nimellä kulkevan projektinsa kanssa. Performanssiesitys on syntynyt Maria Alyokhinan johdolla. Lavalla nähtiin neljä esiintyjää, Alyokhinan lisäksi Kyril Masheka, Nastya Awott ja Maxx Awott. Voimakkaan huumaava show perustuu Alyokhinan kirjaan. Kansainvälistä laulua Sävyklubilla Kaunista laulumusiikkia kuuli taas ravintola Oivan Sävyklubilla Porthaninkadulla. Ensin Vilja esitti hunajaisella portugalin kielellä sydäntä riipiviä ja helliviä rakkauslauluja. Hän käsitteli kaipuutaan unien Brasiliaan. Musiikissa on vaikutteita niin electronicasta kuin brasilialaisesta popmusiikista. Minulle uusi kyky La Marciana valloitti katkeransuloisella, melodisella electropopilla ja ambient trip-hopilla. Laulut tulivat englanniksi ja välillä ne kuulostivat Mars-planeetan avaruusmusiikilta. Paikalle on aina vapaa pääsy ja esiintyjien jälkeen klo 21 kaikille avoin lava, jossa miehetkin pääsevät ääneen. Sävy-klubi on joka toinen keskiviikko Ravintola Oivassa Kalliossa järjestettävä nais-laulaja-lauluntekijä-klubi. Osanotto lauluihin ja yleisömäärää on kivasti kasvussa, yksi vetäjistä Merikukka Kiviharju kertoo. Seuraavalla klubilla 11.4. illan aloittaa Milena Solomun ja jatkaa Anna-Kaarina. Kauniita laulelmia Vallilassa Lauluntekijät Tuija Rantalainen ja Iiris Tarnanen esiintyivät yhdessä ainutkertaisessa ja lämminhenkisessä illassa Ravintola Kapsäkissä. Kuultavana oli lauluja elämän polun varrelta, tavallisen ihmisen arjesta ja suoraan sydämestä. Muusikko-biisintekijä Tuija Rantalainen kirjoittaa tarinallista laulelmaa nykyihmisen arjesta suruineen ja kommelluksineen. Kuulimme mm. Pariisin residenssimatkalta uusia kauniita lauluja ompelijasta, viinibaarin garconista, jonka hän antoi flirttailla siihen asti, kunnes huomasi metrin vessapaperia korkkarin kannoissaan. ”Kyllä arki on ihanaa” soi Rantalaisen laulusanoma. Iiris Tarnanen on helsinkiläinen muusikko, säveltäjä ja musiikkikasvattaja. Hyvin persoonallinen esiintyjä oli välillä selällään lattialla sellon kera. Musiikissa kuulee vaikutteita taidemusiikista, popista, jazzista sekä suomalaisesta ja latinalaisamerikkalaisesta kansanmusiikista. Lauluääni on tavattoman kirkas ja voimakas. Hesarin kulmilla 50-luvulla – Siellä piti olla hiljaa / ja puhtaat kädet, Kallion kundi kuvaa Kallion biblua, jonka Kupolisalissa oli mielenkiintoinen tilaisuus Esko Hytösen (s. 1944) juuri ilmestyneistä kaupunkirunoista työläiskaupunginosan elämästä sodan jälkeen. Kirja ”Hesarin kulmilla, 50-luvun Kalliossa” (Reuna 2018) on todella mielenkiintoisesti monitaiteellisesti ja -tiedollisesti tehty. Hytösen runo avaa aina uuden luvun, jota Laura Salaman kuvitus täydentää ja Juhani Styrmanin tietoteksti taustoittaa hyvin. Pyykkipäivä Kallion työläisperheessä kului näin: – Kiehuvasta vedestä, / lipeävedestä, / mustasta padasta punkkaan /mätkähti pyykki, /valkoiset vasempaan punkkaan. Runossa ”Sörkka” Esko Hytönen maalailee runokuvia Sörnäisten laitamilta, jossa tapahtumien keskiköön nousevat Kurvi, Marjatankallio ja Vaasanhalli. – Lättähatut seisoivat patsaina / kurvin rappusilla. / Ne odotti / kakkosen ratikkaa vessan päättärille / Shellillä Lekkeri tankkasi / amerikan checkkeriä. Rakkaus ei pelasta Compañía Kaari & Roni Martinin ensi-iltateos ”Anna Karenina” nähtiin Cirkon Maneesisalissa. Ensi-ilta päättyi samalla ryhmän 16-vuotisjuhlaksi. Tulkinta rikkoo näyttämötaiteen konventioita istuttamalla yleisö samaan pöytään esiintyjien kanssa. Annan aviomiehenä, kreivi Kareninina nähtiin pitkästä aikaa tanssiroolin tekevä Jorma Uotinen, jonka jylhä lavakarisma on valtava. Roni Martinin säveltämällä fuusiomusiikilla on merkittävä rooli ilmaisussa. Esitys pohjautuu Tolstoin klassikkoromaaniin, jonka keskiössä on Anna Kareninan, kreivi Vronskin ja kreivi Kareninin kolmiodraama. Samalla ajaton teos kommentoi nykymaailman tapahtumia. Esitysdramaturgi ja kolmas ohjaaja (Martinien kanssa) Atro Kahiluoto kertoo, että Anna ja Vronski pakenevat teoksessa rakkauteen. Kyse on rakkaudesta vanhassa maailmassa, joka on hajoamassa Tuomiopäivän kello on lähempänä keskiyötä kuin ikinä, mutta ihminen valitsee eskapismin ja uppoavan laivan orkesteri soittaa viimeiseen asti hänen mukaansa. Anna Kareninan ja kreivi Vronskin roolissa nähdään espanjalaiset luottotanssijat Mariana Collado ja Carlos Chamorro. He ovat monipuolisia tulkitsijoita ja hyvin vahvoja lavapersoonia, jotka heittäytyvät näyttämön tilanteisiin koko sydämellään. Alun luistelu jäällä, illallistanssi, johon yleisö sai osallistua ja kolmiodraaman syveneminen esitetään herkästi, vahvoilla tunteilla. Musiikki ja tanssijat kuljettavat katsojat ryhmän teoksille leimalliseen, nyrjähtäneeseen maailmaan. Rakkaus ei meitä pelasta. Tangoaskeleet puhuttelevat Oletko miettinyt kuinka ottaisit viimeiset askeleesi? Vastaukseen tarjoaa mainion, mutta vaativan vastauksen estraditangon uudistaja, helsinkiläinen Tangoteatteri Kiuta, joka esitti ”Ultimon” Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Harvoin näkee tunnelmaltaan niin vahvaa ja sanomaltaan ja askeliltaan puhuttelevaa tangoteatteriesitystä. Ultimon kerronnan keinot ovat argentiinalainen tango, fyysinen teatteri, nykytanssi ja livemusiikki. Idea, koreografia, tanssi, toteutus on tanssivan parin Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen vastuulla. He ovat tutkineet argentiinalaista tangoa sosiaalisena tanssina vuodesta 2009 lähtien. Kiutan esityksissä on usein mukana live-musiikki. Kaksikko haluaa laajentaa tangon rajoja käyttämällä nykytanssin ja fyysisen teatterin tekniikkaa. Tärkeästä livemusiikista bandoleonilla ja muusta äänisuunnittelusta vastaa Harri Kuusijärvi. Monen lajin esitystaidetta Katsoin lasten, mm. Oulunkylän ala-asteelta, kansRisto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros Pussy Riotin performanssissa Kulttuuritalolla tuotiin esiin englanniksi toisinajattelun historiaa Venäjällä. Etualalla Maria Alyokhina (oik.) ja Nastya Awott. Kuva: Raimo Granberg. Mariana Colladon Anna Karenina ja Carlos Chamorron kreivi Vronski pakenevat epätoivoiseen rakkauteen Jorma Uotisen kreivi Kareninin tuiman katseen edessä. Kuva: Minna Hatinen. Vilja esitti portugalin kielellä sydäntä helliviä rakkauslauluja. Kuva: Merikukka Kiviharju. Hesarin kulmilla kirjankuvittaja Laura Salama (vas.), kirjoittaja Juhani Styrman ja runoilijan tytär Outi Okkonen Kallion kirjaston Kupolisalissa. Kuva: Raimo Granberg. Taljankan Ari Salin (vas.), Anja ja Timo Tyrväinen hurmasivat etnisellä musiikillaan Ackte-klubin Café Sonckissa. Kuva: Raimo Granberg.
• 9 Viikot 15-16 • Nro 7 Kulttuuri sa Kanneltalolla uudenlaisen, kokeilevan lastenteatteriesityksen ”Prinssi Rei”. Se on viime vuonna perustetun Matcbox Companyn fyysistä teatteria, tanssia, ilma-arkobatiaa yhdistävä esitys, joka hyödyntää peking-oopperaa. Tarina perustuu Anna-Liisa Haakanan lastenkirjaan. Tulkinta on hyvin kekseliäästi elävää musiikkia, äänimaailmaa ja mimiikkaa ja liikehdintää tuova esitys. Prinssi Reillä on ekologinen sanoma. Mitä teemme, kun vesi loppuu? IkiVelho on sulkenut vedentulon. Kuningas lähettää poikansa etsimään vedensiemenen pohjoisesta kartan avulla. Hän seikkailee skorpionin, hämähäkkien ja muiden olioiden läpi ja löytyy vedensiemenen. Saku Mäkelä on hyvä, urhoollinen prinssi. Muut esittäjät ovat naisia, jotka esittävät kuningasta, Riia Kivimäki uljaana, tämän neuvonantajaa, Henni Kervinen koomisena ja Iki-Velhoa, Talvikki Eerola pelottavana. Elias Edström ohjaa taitavan esityksen, jossa käytetään vähän ruotsia, suomea, monia muita kieliä, mutta tärkeintä on miiminen ja liikkeellinen ilmaisukieli. Urbaania sirkusta huumorilla Palkitun Race Horse Companyn Urbotek–teoksessa ollaan nykymaailman päättymättömissä bileissä ja eloonjäämistaistelun tantereilla, joissa etsitään puhelin kädessä nautintoa ja tyydytystä. Siinä on kaikkea, akrobatiaa, äärimmäisiin korkeuksiin kurkottavaa jonglöörausta, elämää suurempia hahmoja, hyrränä pyöriviä tanssijoita. Esitys antaa jokaiselle jotain, ja eniten sitä, mitä ihminen ei todella tarvitse. Se saa meidät nauramaan itsellemme, tavallemme elää ja asioille, joita meidän on vaikea hyväksyä. Suomen ensi-ilta oli Cirkon ja Aleksanterin teatterin yhteistyönä jo talvella. Urbotekin näki nyt Stoassa. Täysin suomalaisen ryhmän fyysiset esitykset perustuvat kaaoksen estetiikkaan, huumoriin ja yllätyksiin. Ullan urbaani yksinäisyys HIT Helsingin tuottama ”Muutama sana Ullasta” on voisarvien tuoksuinen monologi kaipuusta toisen ihmisen lähelle. Se on esitys ihastumisesta, yksinäisyydestä ja pienistä arjen asioista. Koimme Höyhentämössä koskettavan tarinan Allusta, nuoresta opiskelijatytöstä, joka elää asunnossaan askeettista elämää ja vieraantuu todellisuudesta kuviteltu ystävä Ulla aina mielessä. Kuvitelmien Ullakaan ei ole täydellinen, ja Allulle kerääntyy kostoajatuksia. Bravo levittää lastenteatteria alueille Andrea Buzzetti ja Carlotta Zini ovat hurmaavan hauskoja lastenteatteriesityksessä “Ylösalaisin” Annantalolla. Kuva: Matteo Chiura. Taina Mäki-Iso esittää Medeian roolin klovnin raivonhallintaoppaan tuella Kanneltalolla. Kuva: Mika Haaranen. ? Olimme ihan ylösalaisin Annantalon juhlasalissa. La Baracca – Testoni ragazzi esitti ”Ylösalaisin”–esityksensä. Mies, Andrea Buzzetti, asuu alakerrassa, nainen, Carlotta Zini, yläkerrassa, mutta ihan eri maailmoissa. Ne yhdistää kissa, jota molemmat hyväilevät. Kissa karkaa piiloon jonnekin ja kaksikko yhdistää voimansa etsintään. He kulkevat liikennevalojen ja isojen talojen vierestä, vihreille niityille ja siniseen jokeen. Kaikki on piirretty lavasteiksi, jotka kekseliäästi avataan yksi kerrallaan. Italialainen lastenteatteri opettaa katsomaan maailmaa myös kaverin näkökulmasta. ”Upside down” on varmaan yksi hellyttävän viattomimmista Bravo!festivaali 2018 -esityksistä pääkaupunkiseudun kulttuurija monitoimitaloissa, joissa oli festivaaliviikonloppuisin perhepäiviä. Piip ja Tuut Teater esitti 2,5 tuntia ”Hamletia” monitoimitaloissa kiertäen. Ei siis ihan lastenteatteria. Esitys oli suunnattu yläasteen 8-9 luokille, lukiolle ja ammattioppilaitoksille. Katsoin sen mm. suomalaisvenäläisen koulun nuorten kanssa. Haide Männamäe (Piip) ja Toomas Tross (Tuut) ovat Viron Ohukainen ja Paksukainen. Haiden ilmeikkäät silmät luovat Ohukaisen hellyttävän katseen; Toomas on tuimempi eikä hän ihan osannut päättää sitä, onko huumoria kylvävä klovni vai Viron Freddy Mercury. Osaa laulaa, mutta sitä oli aika paljon. Vaativan yleisön klovnit Piip ja Tuut tarttuvat William Shakespearen klassikkoteokseen alkuperäiselle tarinalle uskollisina, mutta rohkeasti omalla tulkinnallaan. Huumorilla höystetty tarina pureutuu ihmisyyden ytimeen. Välillä he esittävät sitä ihan tosissaan, välillä ovat esittävinään. Kielinä oli pääasiassa englanti, vähän viroa ja paljon suomea, jonka he ovat oppineet monilla esiintymismatkoillaan. Voiko klovneriaa tehdä siitä, että äiti tappaa kaksi lastaan? Siis Medeian tarinasta klassisessa kreikkalaisessa myytissä, jonka Euripides kirjoitti ylös. Miksei voi. Siitä on tehty oopperoita, näytelmiä, elokuvia. Suomen parhaisiin, jo pitkänlinjan, klovneihin kuuluva Taina Mäki-Iso tekee hienon soolon, tragikoomisen tulkinnan Medeiasta. Hän saa meidät yleisössä huutamaan ”ai aia” tai ”oi oi” vuorotellen. Myytissä nainen tappaa kostoksi omat lapsensa. Esityksessä Klovni Martta saa tämän huikean roolin esitettäväkseen, mutta häntä kauhistuttavat tarinan julmuudet. Miten ihmeessä kertoa kaikki karmeudet? Ottamalla aputarinaksi ”klovnin raivonhallintaoppaan”, myös yleisöstä. Esittäjä on pitänyt Medeia-työpajoja 3-6 -luokkalaisille. Teatterileikkien ja harjoitusten lisäksi keskityttiin toisen ihmisen kohtaamiseen sekä tunteisiin, erityisesti raivon ilmenemiseen. Ensiesitys oli osa kansainvälistä Punainen helmi -naisklovnifestivaalia, ja se uusittiin Bravon osana Kanneltalolla. Allu on neuroottinen, mutta samalla älykäs havainnoissaan. Nuori käsikirjoittaja Eeva Turunen on etevä kirjoittaja, suomenkieli taipuu ja kerronta on lahjakasta sanataidetta. Vaikka tarina on ahdistava, sen vapautus on oivalluksessa ja huumorissa. Aluksi uskomme Ullan olevan olemassa, sitten monologi itsepetoksesta hiipii ajatuksiimme. Julia Gauffinin ohjaamassa HIT Helsingin tulkinnassa Iida Pekkarisen piano loihtii elävää, draamaa tukevaa sointia. Alluna näyttelijä Anna Andersson vetää meidät lumoavasti mukaansa. Hän on tavattoman ilmaisuherkkä, tarkasti artikuloiva ja valloittava näyttelijä, joka pisti taannoin silmään KOKO-teatterin brittidraamassa itäeurooppalaisena teiniprostituoituna. Esitys oli Höyhentämössä vierailuesityksenä ja saa jatkoa 17.–18.4. Kokoteatterissa. Kuuman veren hehkua Aino Acktén talvisarjan maaliskuun illassa oli suositun ja pitkäikäisen Taljankan ”Titirimundi” –konsertti, jossa soivat laulut Espanjasta ja espanjankielisestä latinalaisesta Amerikasta. Suomalainen maailmanmusiikin pioneeriin kuuluvat perustaja-ajoista tuttu keulapari Anja Tyrväinen, laulu ja Timo Tyrväinen, laulu ja kitara sekä toisesta albumista (1980) lähtien trioon kuulunut Ari Salin, kitara. Hän aloitti jo Horttokaalossa, mustalaismusiikin parissa. Naisella on tumma lauluääni, mies vastaa hyvin osasta runolauluja. Yhtyeen tunnetuin kappale oli ”Huopikkaat”, joka löytyy jo esikoisalbumilta. Se loi maineen venäläisen kansanmusiikin taitajista, mutta Taljanka on aina ollut monipuolinen esityksissään. Slaavilaisten sävyjen tunnelmista he siirtyivät jo 1980-luvulla Pariisiin ja espanjalaisiin rytmeihin. Federico Garzia Lorcan runoihin pohjautuvat laulut ”Tarara” –albumilla 2016 ovat puhtaimmin omaan makuun tehtyä musiikkia, he sanovat. Pyhä kulkuri, Mieletön mustalainen, Viva Sevilla sekä Agustin Laran klassinen Granada soivat hienosti. Runoilija Jukka Itkonen on suomentanut paljon heille. Cafe Sonckin tilassa kauniit laulut soivat tunteikkaasti puolentoista tunnin konsertissa. Taljanka on täysin yhteen hitsautunut, jopa niin, että parin spiikitkin menivät osin päällekkäin, mikä vaikeutti kuulemista takaosassa. Titirimundi -konsertin voi kuulla sunnuntaina 15.4. klo 15 Hietsun Paviljongissa, Hiekkarannantie 9. Teksti: Risto Kolanen Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen tanssivat argentiinalaista tangoa Harri Kuusijärven harmonikan soidessa Kaapelin Valssaamossa. Kuva: Jari Forstadius Photography. Fyysisen teatterin, tanssin ja sirkuksen yhdistävän Prinssi Rein pääosassa on liikunnallinen Saku Mäkelä. Kuva: Tinja Salmi. Iso silmä valvoo Susanna Liinamaan vauhdikasta vanteenpyöritystä Urbotekissa. Kuva: Eero Alava. Anna Andersson on ilmaisullisesti vahva Muutama sana Ullasta -monologin esittäjä. Kuva: Jiri Halttunen.
• 10 Nro 7 • Viikot 15-16 Länsisatamankadun poikkeusjärjestelyt alkoivat Jätkäsaaren liikenneyhteyksiä parannetaan Helsingin Kauppatorille suunnitellaan uudistuksia Kiertävät keräysautot aloittivat kierroksensa ? Romunkeräysautot aloittivat kierroksensa viime viikon tiistaina. Keräysautoihin voi tuoda maksutta kodin vaarallista jätettä, metalliromua ja sähkölaitteita. Muita kodin jätteitä kuten puuta, huonekaluja tai sekajätettä autoissa ei oteta vastaan. Keräysautot kiertävät Helsingissä 3.4.–29.5. Autot pysähtyvät lähes 300 paikassa, joten jätettä ja romua ei tarvitse kuljetella pitkiä matkoja. Katso tarkat aikataulut ja autojen pysähtymispaikat sekä tiedot vastaanotettavista jätteistä HSY:n verkkosivuilta. Autot kiertävät myös Espoossa ja Kauniaisissa 3.4.– 3.5., Vantaalla 7.5.–4.6. ja Kirkkonummella 30.5.–5.6. Pysähdyspaikkoja voi kysyä myös HSY:n asiakaspalvelusta puh. 09 1561 2110. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30–15.30. HSY:n Sortti-asemat vastaanottavat romua ja jätettä ympäri vuoden. Metalliromua, sähkölaitteita ja kodin vaarallista jätettä voi tuoda maksutta ympäri vuoden HSY:n Sortti-asemille. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta lisäksi pääasiassa huoltoasemien pihoilla sijaitseviin vaarallisen jätteen kontteihin huoltoasemien aukioloaikoina. Lähimmän keräyspaikan voi katsoa kierratys.info-karttapalvelusta. Vanhat lääkkeet tulee viedä apteekkiin. Jatkoa sivulta 3 ? Ruoholahdessa alkaa kadunrakennustyö Jätkäsaaren liikenneyhteyksien parantamiseksi. Töiden vuoksi Länsisatamankadulla on poikkeusjärjestelyjä, jotka vaikuttavat liikenteeseen 3.4.–30.6.2018 Tammasaarenkadun ja Itämerenkadun pohjoispuolen välillä. Työmaan vaikutukset liikenteeseen 3.4. 30.6. • Moottoriajoneuvot: käytettävissä on yksi ajokaista molempiin suuntiin työn aikana. • Joukkoliikenne: Työ ei vaikuta ennakkotietojen perusteella bussien liikenteeseen tai pysäkkeihin. Raitiovaunu 8 on korvattu bussilla 8X välillä Jätkäsaari–Ooppera. Linja pysähtyy Itämerenkadulla olevilla väliaikaisilla bussipysäkeillä (H1339, H1440). • Pyöräilijät: Käytettävissä on vähintään yksi pyörätie. Sen sijainti vaihtelee työn edetessä. • Jalankulkijat: Käytettävissä on vähintään yksi jalkakäytävä. Sen sijainti vaihtelee työn edetessä. Ruoholahdessa tehtävät katutyöt tähtäävät Jätkäsaaren ulosja sisäänajoliikenteen sujuvoittamiseen. Hankkeen osana parannetaan myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita erottamalla kulkumuodot nykyistä selvemmin toisistaan. Rakennustyöt etenevät kesän ja syksyn aikana Länsisatamankatua pitkin pohjoiseen ja lopulta Salmisaarenkadun pohjoispäähän asti. Rakentaminen tehdään vaiheittain, ja se valmistuu kokonaisuudessaan lokakuun loppuun mennessä. Kaupunki tiedottaa muuttuvista liikennejärjestelyistä urakan edetessä. Nyt aloitettavassa ensimmäisessä vaiheessa siirretään Itämerenkadun ja Tammasaarenkadun välisiä raitiovaunukiskoja, jotta autoille mahdutaan rakentamaan lisäkaista. Ajokaistoja lisätään myöhemmin myös Salmisaarenkadun eteläpäähän. Lisäkaistat nopeuttavat Länsisatamasta tulevien ajoneuvojen pääsyä Porkkalankadun ja Länsiväylän suuntaan. Nykyisin tieosuutta vaivaa ajoittain ruuhkautuminen. Uusia kaistaja suojatiejärjestelyjä on tarkoitus suunnitella tulevaisuudessa muillekin Länsisatamaan johtaville kaduille. Tulevina vuosina tavoitteena on, että sataman raskas liikenne kulkee Tyynenmerenkadun kautta, ja rekkaliikennettä saadaan vähennettyä asuinkaduilta. Ruoholahdessa tehtävät katutyöt tähtäävät Jätkäsaaren ulosja sisäänajoliikenteen sujuvoittamiseen. Jatkoa sivulta 3 ? Kauppatorille suunnitellaan asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on parantaa torin viihtyisyyttä ja monikäyttöisyyttä. Kaavaluonnos laaditaan tänä vuonna. Presidentinlinnan ja kaupungintalon edustalla sijaitseva Kauppatori on suosittu kauppapaikka, vesiliikenteen vilkas satama ja yksi Helsingin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Alue rakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Toritunnelman lisäksi Kauppatorilla voi etenkin kesäisin kokea tilanahtautta ja kulkureittien ruuhkautumista. Ratkaisuksi on kehitteillä monia uudistuksia. – Aluetta kehitetään toimivana torina, liikenteen solmukohtana ja osana kävelijöiden keskustaa. Rannan kävelyreittiä, oleskelupaikkoja ja yhteyttä mereen on tarkoitus parantaa muun muassa näköja kulkuesteitä poistamalla, kertoo johtava asiantuntija Marjaana Yläjääski kaupungin asemakaavoituspalvelusta. Merellisille palveluille Kauppatorin asemakaavan suunnittelu perustuu periaatteille, jotka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi joulukuussa 2016. Kaavatyön aikana selvitetään, voisiko torille sopivaa toimintaa laajentaa nykyistä suuremmalle alueelle – Keisarinluodonlaiturille ja Vanhan kauppahallin edustalle Lyypekinlaiturille. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden elämään tuodaan helpotusta kehittämällä Kauppatoria ja Vanhaa kauppahallia kiertävää pyörätietä. Jalankulkijoille pyritään rajaamaan selkeämpi kulkuväylä, jotta houkutus kävellä pyörätiellä vähenee. Uudistustavoitteet koskevat myös pysäköintialueita, jotka nykyisin sijaitsevat Kauppatorin paraatipaikoilla, Keisarinluodonlaiturilla ja Lyypekinlaiturilla. Pysäköintipaikkoja on suunnitteluperiaatteiden mukaan tarkoitus merkittävästi vähentää, jotta vapautuville alueille voidaan suunnitella uudenlaista, torin viihtyisyyttä parantavaa käyttöä. Pysäköintipaikkojen vähentämistä on tavoitteena kokeilla tänä kesänä. Suomenlinnan lautan ja päiväristeilijöiden laitureille harkitaan alueella vaihtoehtoisia sijainteja, jotka edistäisivät vesireittiliikenteen kehittämistä kokonaisuutena. Yhtenä ideana on kehittää Vanhan kauppahalKauppatori. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki lin lähellä sijaitsevan Lyypekinlaiturin ja Vironaltaan käyttöä. Myös uuden vesiliikenneterminaalin rakentamismahdollisuuksia tutkitaan. – Selvitämme myös ympärivuotisen ravintolan sijoittumisen mahdollisuutta Kauppatorille. Kyseessä voisi olla esimerkiksi ravintolalaiva. Toisaalta näkymät merelle on tavoitteena säilyttää avarina, eli rantaan ei suunnitella alusten muuria peittämään merellistä maisemaa, Marjaana Yläjääski kertoo. Suunnittelun ohessa selvitetään lisäksi tulvien ehkäisyn mahdollisuudet. Myös torin valaistusta ja teknisiä järjestelmiä aiotaan uudistaa, jotta palvelujen järjestäminen alueella on jatkossa helpompaa. Suunnittelijoiden tavoitteena on laatia Kauppatorin asemakaavaluonnos tämän vuoden syksyllä, ja asemakaavatyötä jatketaan ainakin vuoden 2019 ajan. Kauppatorin suunnittelu tulee olemaan osa laajempaa keskustan ja Eteläsataman kehittämistyötä. Kauppatorin asemakaavamuutoksen valmistelusta löytyy tarkempaa tietoa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.hel. fi/suunnitelmat. Hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelmasta voi esittää mielipiteitä 23.4.2018 asti. Suomen suurin Naistentautien poliklinikka ? Kätilöopiston sairaala tyhjeni lopullisesti HUSin toiminnoista, kun Naistentautien poliklinikka muutti Helsingin Ruoholahteen huhtikuun alussa. Toiminta uusissa tiloissa, osoitteessa Itämerenkatu 5, käynnistyi 3.4.2018. Poliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen. Naistentautien poliklinikalla on käyntejä vuosittain noin 26 000. Naistentautien päivystys sijaitsee Naistenklinikalla. Naistentautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan erilaisten gynekologisten ongelmien kuten vuotohäiriöiden, alavatsakipujen sekä kudosja solumuutosten vuoksi hoitoon hakeutuvia naisia. Poliklinikalla hoidetaan myös polikliinisesti tehtäviä raskaudenkeskeytyksiä. – Naistentautien hoito on muuttunut viime vuosina. Osastohoidon tarve on vähentynyt, kun monia asioita voidaan hoitaa polikliinisesti. Raskaudenkeskeytysten ja keskenmenojen polikliiniset hoidot ovat esimerkkejä tästä, kertoo linjajohtaja Aila Tiitinen.
• 11 Viikot 15-16 • Nro 7 Kasvu jatkuu – 10 vuodessa lisää asukkaita Helsinkiin yli 70 000 Helsingin kaupunkipyöräkausi alkoi Pupu-salaattiravintolaketju laajentaa toimintaansa 31.12.2017 2016 2017 Helsinki 643 272 6 973 8 091 Espoo 279 044 4 781 4 461 Vantaa 223 027 4 736 3 686 Kauniainen 9 624 -89 227 Pääkaupunkiseutu 1 154 967 16 401 16 465 Kehysalue 320 128 2 328 2 011 Helsingin seutu 1 475 095 18 729 18 476 Muu Suomi 4 038 035 -2 740 -8 643 Koko maa 5 513 130 15 989 9 833 Helsingin ja vertailualueiden väkiluku 31.12.2017 sekä väkiluvun muutos 2016 ja 2017. Taulukon tietojen lähde: Tilastokeskus Helsingin väestönkasvu vuosina 1960-2017. Lähde: Helsingin kaupunki ja Tilastokeskus. Jatkoa sivulta 3 ? Varhaiskasvatusikäisten eli 1-6-vuotiaiden määrä kasvoi 428:lla. Peruskouluikäisten, 7-15-vuotiaiden kasvu oli poikkeuksellisen suuri eli peräti 1 884 henkeä. Työikäisten, 18-64-vuotiaiden määrä kasvoi Helsingissä 3 600 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden pääkaupunkilaisten määrä lisääntyi viime vuonna 2 376:lla ja 75 vuotta täyttäneiden 417:llä. Suomenkielisten helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna 2 863 hengellä ja ruotsinkielisten 164:llä. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kasvu oli 5 055. Talous jatkoi kasvuaan Helsingin seudulla toimivien yritysten tuotanto kasvoi vajaat viisi prosenttia viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Seudun kasvuvauhti ylitti loppuvuodesta koko maan tuotannon kasvun noin kahdella prosentilla, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsaus 1/2018 -julkaisusta. – Tuotanto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Helsingin seudulla keskimäärin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2013. Koko maassa kasvua taas viiden vuoden takaisesta oli vain reilut neljä prosenttia. Tutkimus vahvistaa entisestään tämän seudun merkitystä Suomelle, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki. Työvoimapula todellinen Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna seitsemän prosenttia. Kasvua oli kaikilla toimialoilla. Seudun keskeisistä toimialoista liikevaihdon kasvu oli vauhdikkainta rakennusalalla sekä palvelualoilla, erityisesti liike-elämän palveluissa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä majoitusja ravitsemistoiminnassa. Myös teollisuuden kasvu jatkui vuoden takaisesta. Vahva kasvu heijastui myös työllisten ja työpaikkojen määriin. Molemmat olivat vuoden lopussa kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. – Kasvu kohentaa odotusten mukaisesti työllisyyttä. Valitettavasti se heijastuu jo pulaksi ammattitaitoisesta työvoimasta sekä sitä kautta kasvun esteeksi. Seudun palvelualojen yrityksistä työvoimapulasta kärsii jo neljännes kaikista yrityksistä. Teollisuuden ja rakentamisen puolellakin joka viides, Rauhamäki kertoo. Väestö kasvaa vauhdilla – Helsingin seutu on monella tapaa vetovoimainen. Tämän osoittaa niin maan sisäinen kuin ulkomailta tuleva muuttoliike. Kasvun edellytysten kannalta on olennaista huolehtia riittävästä asuntotuotannosta sekä muista muuttoliikettä ja työllisyyttä tukevista toimista, Rauhamäki muistuttaa. Suomessa uraauurtava ruokakonsepti on saanut lentävän lähdön, ja pyrkii nyt hyödyntämään green dining -markkinan rajun kasvun laajentamalla Helsingin Stockmannin taloon. ? Pupu avaa seuraavan uuden ravintolansa Stockmannin taloon Pohjoisesplanadille toukokuussa 2018. Huhtikuun 3. päivä päättyvä julkinen osakeanti toteutuu onnistuneesti ja tuo Pupulle pitkälti toistasataa uutta omistajaa. Tämä luo resurssit Pupulle avata jopa kuusi uutta ravintolaa pääkaupunkiseudulla jo vuoden 2018 loppuun mennessä – toimipisteitä olisi tuolloin yhteensä 10. Syömisen tulevaisuus on vihreä Kasvava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa muuttaa ruokavaliotaan kasvipainotteisemmaksi. Myös Suomessa kasvissyöjien ja kasviksia suosivien määrä on nousussa. Trendi korostuu kaupungeissa sekä nuorten ja koulutettujen kohderyhmien valinnoissa, mutta green dining on tullut jäädäkseen. Kasvipainotteisen ruokavalion kasvava suosio johtuu monesta tekijästä: kasvisruoka on todistetusti terveellisempää ja sen koetaan pitävän mieli vireänä ja energiat korkealla. Lisäksi kasvipainotteinen ruokavalio on ympäristölle tutkitusti ystävällisempää, ja se koetaan enenevässä määrin eettisesti positiivisena valintana. Pupun herkulliset salaatit valmistuvat samalla tavalla kuin mikä tahansa kunnianhimoinen ravintolaruoka – alusta loppuun käsin, markkinoiden parhaista raaka-aineista. Reseptiikka on korkeaa gastronomista tasoa – Pupun keittiötoimen johtaja ja yksi perustajista Petri Hotti on edustanut Suomea sekä maajoukkuetasolla että toiminut suurlähetystön keittiömestarina. ”Meidän salaattimme ovat tinkimätöntä käsityötä niin laadun, ulkonäön kuin nautinnon osalta”, toteaa Petri Hotti. Vakaan kasvun edellytykset Pupu on ensimmäinen ketju Suomessa, joka on täysin valmiina vastaamaan täydellä voimalla herkullisen kasvispainotteisen ruuan kasvavaan kysyntään. – Meidän asiakkaamme arvostavat herkullista ruokaa, haluavat tehdä kestäviä valintoja arjessaan ja kiinnittävät huomiota ruoan laatuun sekä puhtauteen. Terveellinen ja kasvispainotteinen ruoka on megatrendi, joka kasvaa kaikkialla maailmassa”, perustelee toimitusjohtaja Simo Hurme. Pupu on tehokas: konsepti on alusta alkaen perustunut pienehköihin ravintoloihin ja toimipisteisiin sekä niitä palvelevaan keskuskeittiöön. Malli on kustannustehokas heti kättelyssä, ja muuttuu vielä kustannustehokkaammaksi toimipisteiden määrän lisääntyessä. Ja koska tuotteet eivät vaadi kypsennystä ennen tarjoilua, uuden ravintolan avaamiseen tarvittava investointi on alan keskiarvoa pienempi. Pupu lyhyesti Salaattiravintolaketju, joka tekee kasvipohjaista ruokaa puhtaista raaka-aineista. Missiomme on tarjota laadukasta, maukasta ja puhdasta ruokaa nopeasti. Parantaa yksilön hyvinvointia ja helpottaa kestävän vaihtoehdon valintaa. Lisätietoja pupu.fi Kun kaikki asemat on saatu asennettua paikoilleen, Helsingissä tulee olemaan tänä kautena 150 kaupunkipyöräasemaa ja 1 500 pyörää. Jatkoa sivulta 3 ? Kun kaikki asemat on saatu asennettua paikoilleen, Helsingissä tulee olemaan tänä kautena 150 kaupunkipyöräasemaa ja 1 500 pyörää. Talvinen sää kannattaa ottaa huomioon myös keltaisilla pyörillä ajellessa. Lumi ja jää, sekä hiekoitushiekat aiheuttavat liukkautta, joten pyöräillessä tulee olla varovainen ja sopeuttaa vauhti kelin mukaan. Kaupunkipyörällä liikkuessa on noudatettava liikennesääntöjä, eikä esimerkiksi jalkakäytävällä saa pyöräillä. Maksu koko kaudesta, 3.4.–31.10.2018, on 30 euroa. Sillä saa polkea rajattomasti alle puolen tunnin matkoja. Pidemmästä yhtäjaksoisesta käytöstä veloitetaan euro per puoli tuntia. Enimmäiskäyttöaika on viisi tuntia kerrallaan. Koko kauden sijaan voi halutessaan ostaa käyttöoikeuden myös yhdeksi viikoksi 10 eurolla tai päiväksi viidellä eurolla. Myös niihin sisältyy puolen tunnin pyöräilyaika: jos matka kestää pidempään, veloitetaan lisämaksu. Vapun jälkeen kaupunkipyörillä pääsee polkemaan myös Espoossa ja kahden kaupungin välillä. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Asiakas rekisteröityy yhteen järjestelmään ja maksaa yhden kausimaksun. Pyörillä voi toukokuusta alkaen halutessaan ajaa kaupunkien välillä, Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin. Kaupunkipyöräpalvelu toimii käyttäjille samoin kuin aiemminkin, mutta entistä laajemmalla alueella. Espoo saa toukokuussa 70 pyöräasemaa ja 700 pyörää. Myöhemmin kesällä Espooseen asennetaan vielä 35 pyöräasemaa ja pyöriä tulee 350 lisää.
• 12 Nro 7 • Viikot 15-16 Kaisaniemessä ”hipsheikataan” ankarasti huhtikuussa Huvipuistohistorian merkittävin ratalaite Linnanmäelle kesäksi 2019 Linnanmäen uuden ratalaitteen nimi on Taiga. ? Linnanmäen ympärillä on pyörinyt kevään mittaan odottavia kysymyksiä ja innostuneita arvauksia siitä, mitä puistossa oikein on tapahtumassa. Huvipuisto on vihjaillut sosiaalisessa mediassa, että jotain suurta ja mahtavaa on luvassa. Nyt Linnanmäki vahvistaa toiveet todeksi ja kertoo riemuissaan, että upea laiteuudistus saapuu huvipuistoon vuonna 2019! Moni on seurannut kiinnostuneena huvipuiston siluetin muokkautumista talven aikana. Keväällä 2018 Linnanmäki alkoi raottaa pikkuhiljaa taigametsän verhoa sosiaalisen median kanavissaan kertomalla, että vesivuoristorata Vonkaputous on purettu ja samalla vihjasi vahvasti, että jotain uutta ja uljasta on luvassa. Nyt on viimein aika kertoa mahtavia uutisia. – Linnanmäelle saapuu vuonna 2019 huvipuiston merkittävin uudistus, joka tulee pyörittämään huvipuistohurjapäitä moneen suuntaan. Olemme todella innoissamme siitä, että pääsemme vihdoin kertomaan tästä upeasta ratalaitteesta, jonka nimeksi tulee Taiga!, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo hymyssä suin. – Halusimme tuoda Linnanmäelle laitteen, joka on erityisesti vauhdinhuumaisten huvipuistokävijöiden mieleen ja hankintaa onkin suunniteltu hartaasti. Reilusti yli 10 miljoonan investointi on Linnanmäen ja samalla suomalaisen huvipuistohistorian suurin, Adlivankin jatkaa. Linnanmäelle rakentuva laite on toden totta huvipuistofanien unelmien täyttymys. Uusi laite tulee olemaan huikeat 1104 metriä pitkä, 52 metriä korkea ja sen huippunopeus on 106 km / h. Samanlaista on lähistöltä turha etsiä. Rata on kahdesti laukaistava, ja ajon aikana huvittelijat pääsevät pyörimään peräti neljä kertaa pää alaspäin. – Kaikki laitteemme ovat merkityksellisiä, ja jokainen niistä on jonkun lempilaite. Huvilaitteilla on kuitenkin oma elinkaarensa, joten siksi osa lempilaitteista, kuten vesivuoristorata Vonkaputous ja lastenlaitteena tunnettu Kotkot, on nyt poistettu huvipuiston valikoimasta. Kehittyäkseen entistäkin paremmaksi Linnanmäen tulee uudistua jatkuvasti, kertoo Linnanmäen tekninen johtaja Anssi Tamminen. Uuden ratalaitteen toimittaa arvostettu eurooppalainen ratalaitevalmistaja Intamin, jolla on eniten ’launch coastereita’ maailmassa. Intamin on Linnanmäen pitkäaikainen yhteistyökumppani ja he ovatkin toimittaneet myös Kirnun, Hurjakurun ja Panoraaman Linnanmäelle. – Olemme erittäin ylpeitä siitä, että olemme yhdessä Linnanmäen kanssa päässeet suunnittelemaan uniikin ratalaitteen. Uskon, että tämä uusi laite tulee olemaan yksi Pohjois-Euroopan parhaista”, kertoo viime vuonna Phantasialandiin upean Taron-ratalaitteen toimittanut Intaminin Executive Vice President Sascha Czibulka ylpeyttä äänessään. – Ratalaitetoimittajan valinta oli helppo, sillä Intamin kykeni luovimmin ratkaisemaan, miten haastavaan maastoon saadaan räätälöityä maailmanluokan rata, Tamminen valottaa valintaprosessia. Radan pystytys aloitetaan varsinaisesti ensi elokuussa, mutta perustustöitä tehdään jo kesän aikana, jotta 250 ratajalkaa saadaan paikoilleen ajallaan. Huomattavan pituutensa vuoksi laite tulee risteämään Pikajunan, Tulireen ja Maisemajunan kanssa. Yleisölle laite avautuu kaudella 2019. Huvittelijat voivat huvitella Linnanmäellä normaaliin tapaan kaudella 2018 rakennustyömaasta huolimatta. ? Hip Shaker Clubin Partyssa Kaisaniemessä on tarjolla rytmikästä musahuvia lauantaina 14.4. Esiintymään klubille saapuvat mm. Shout Sister Shout! -bändi Englannista sekä The WiseGuyz Ukrainasta. Ravintola Kaisaniemessä, avaa jälleen ovensa vuonna 2017 perustettu, määräpäivinä toimiva Hip Shaker Club. Klubi keskittyy svengaaviin musiikkityyleihin, joita ovat 50-luvun Rock and Roll, Rockabilly, Rhythm and Blues, DooWop, Swing, Blues ja Soul. Pääesiintyjien Shout Sister Shoutin ja The WiseGuyzien lisäksi lavalle nousevat englantilainen Sister Suzie sekä vantaalainen B. Cupp Combo. Burleskiesityksiä tarjoilevat Turrrbo Cherry sekä Dixie Feathers. DJ-kaksikko Pera Nissinen, alias B. Cupp, sekä hänen puolisonsa Rachael, eli Dj Lil’ Rae Lontoosta, hoitavan illan levymusiikin. Shout Sister Shout! Brittibändin Shout Sister Shoutin perusti Brian Nevill vuonna 1988. Bändi heitti 80-90-luvuilla Rhytm and Bluesja Soul-vaikutteista musiikkia, jota Briteissä eivät muut bändit juurikaan esittäneet. Nykyisessä kokoonpanossa ovat mukana Chad Strenz (laulu), Brian Nevill (rummut), Pete Farrugia (sooloja komppikitara), Lyn Boorer (kontrabasso) ja Andy Neal (sooloja komppikitara). Tällä kokoonpanolla he ovat soittaneet vuodesta 2017 bändin herättyä eloon ruususen unestaan. 26 vuoden jälkeen he tekivät keikan Camden Townissa Dublin Castle -nimisessä pubissa, jossa he usein esiintyivät usein 80-luvulla. Keikka myytiin välittömästi loppuun. On ilahduttava uutinen, että tämä suosittu, omintakeinen bändi saadaan Suomeen esiintymään. Rumpali Brian Nevill on tällä välin soittanut mm. Big Joe Louisin riveissä. Lyn Boorer muistetaan mm. yhtyeestä The Shillelagh Sisters. Sittemmin lastenkasvatuksen ohella hän on musisoinut miehensä Boz Boorerin eri kokoonpanoissa. Herra Boorer on monille tuttu The Polecats -yhtyeestä. Vuonna 1991 Laulaja Chad Strentz ilmoitti lopettavansa bändissä, liittyäkseen Paul Lamb & The Kingsnakes -bändiin. Tätä pidettiin ”Shouttarien” kuoliniskuna, jota se ei onneksi ollutkaan. Pete Farrugia soittaa nykyään myös bändissä nimeltään Mo’ Indigo. Sister Shout Sister! äänitti EP-levyn (Love Bandit LB001) vuonna 1989. Kappaleet ovat kestäneet aikaa todella hyvin kuulostamatta liian ”80-lukulaisilta”. Bändi julkaisi 1990 C-kasetin (Love Bandit LBTC002). Sittemmin kyseinen kasetti on re-masteroitu cd:ksi. Miehistömuutoksia bändissä tapahtui jonkin verran levytysten aikaan. Kaisaniemessä esiintyy Shout Sister Shoutin kanssa muutaman kappaleen verran myös brittiläinen Sister Suzie, jonka oman bändin rumpali Nevill myös on. The WiseGuyz The WiseGuyz on ukrainalainen Rockabilly-, Rock and Rollja Swing-bändi. Sen jäseniä ovat Chris Bird (laulu/ kitara), Gluck (kitara/ taustalaulu), Ozzy (rummut/ taustalaulu) ja Rebel (kontrabasso/ taustalaulu). Rebel Back Voc/ DoublebassAlkutaipaleellaan 2000-luvun taitteessa Kharkovissa bändi aloitti Psychoja Neo-rockabillyllä. Sittemmin bändikokoonpanojen muutokset veivät kohti musiikin juuria. He kuvaavat musiikkiaan ainutlaatuiseksi, omanlaisekseen rockabillyksi, joka on lähellä 50-luvun klassista tyyliä, mutta raikkaalla otteella toteutettuna. Bändi on maustanut musiikkiaan mm. Blues-, Western Swingsekä Hillybilly-vaikutteilla. Kymmenen ensimmäistä vuotta The WiseGuyz oli tunnettu lähinnä Ukrainassa ja Venäjällä. Sen jälkeen keikkoja on ollut paljon erilaisissa tapahtumissa ja festivaaleilla pitkin Eurooppaa, pohjoismaissa ja jopa Australiassa. Bändiläiset ovat päätoimisia muusikkoja. Suomessa bändi on Rockabilly-genressä hyvin suosittu, ja vierailukertoja tänne on jo kourallinen takana. Yhtye ystävänpäiväviikolla ystävänpäivänä seitsemännen levynsä. CD:n kannessa tunnelmaa lupaa julkaisun nimi Midnight Cruise. Ennakkoliput klubi-iltaan ovat myynnissä Tiketissä sekä helsinkiläisessä Goofin’ Records -levyliikkeessä, Hämeentie 46:ssa. Liput ennakkoon 20 e tai ovelta tapahtumailtana klo 20 alkaen 25 e. Lippujen hintaan sisältyy narikkamaksu. Vuoden toinen Hip Shaker Club Party järjestetään lauantaina 29.9.2018. Tällöin teemana on ”DooWop Special Night”. B. Cupp Combo. The WiseGuyz. Shout Sister Shout!
• 13 Viikot 15-16 • Nro 7 Kävely on kuningaslaji HSL edistää kävelyä ? Kävely on luonnollisin, helpoin ja terveellisin tapa liikkua. HSL:n tavoitteena on tehdä metropolialueesta myös kävelyn pääkaupunki. Kävelyä edistetään kampanjalla huhtikuusta alkaen, jolloin myös maailmankuulu luontokuvaaja saapuu kuvaamaan metropolin kävelijöitä luonnollisessa ympäristössään. Kävely on erinomaista hyötyliikuntaa, joka ei vaadi erityisvarusteita tai -osaamista. Se on myös hyvin olennainen osa joukkoliikenteen käyttöä. Kävely on keskeisin liityntäpalvelu joukkoliikenteeseen. Siksi sen sujuvuus on oleellista myös joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Kävely on myös kaikkein luonnollisin, helpoin, ympäristöystävällisin ja terveellisin tapa kulkea. HSL alkaa nyt edistää myös kävelyä. Tänä keväänä alkavan työn tavoitteena on kirkastaa kävelyn merkitystä ja lisätä asukkaiden kävelymyönteisyyttä kampanjoiden avulla. Helsingin seudun kaupungit ja kunnat tukevat HSL:ää kävelyn edistämisessä ja vastaavat erityisesti kävelyinfran kehittämisestä. HSL:n ja Helsingin seudun kävelyviestinnässä on tarkoitus viestiä positiivisesti kävelyn eduista ja kannustaa metropolialueen asukkaita kävelemään. HSL on laatinut kävelyn markkinointistrategian vuosille 2018–2025. – Tavoitteenamme on tehdä metropolialueesta kävelyn pääkaupunki. Metropolialue on täynnä houkuttelevia kävelyreittejä sekä kävelykeskustoja, ja verrattuna moniin muihin maailman kaupunkeihin Helsingin seudun keskusta-alueilla pääsee kävelemällä vaivatta paikasta toiseen, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. HSL:n viestinnän pääpaino tulee olemaan arkikävelyssä ja hyötyliikunnassa. Kampanjoinnissa tullaan korostamaan kävelyn terveyttä ja hyvinvointia edistävää vaikutusta. – Kävely on terveysteko, joka lisää ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kävelyllä on siis myös kansanterveydellisiä vaikutuksia, sanoo erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. Markkinointistrategian tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kävelyn positiivisista vaikutuksista terveyteen ja metropolialueen elinvoimaisuuteen, muuttaa kaupunkilaisten mielikuvia kävelymyönteisimmiksi ja antaa kävelylle merkitys, korostaa kävelyn roolia olennaisena osana matkaketjua ja tehdä kävelystä aktiivinen arvovalinta. Osana kävelyn markkinointistrategiaa on laadittu seudullinen kävelyn ilme, jota tullaan käyttämään markkinoinnissa ja viestinnässä, kuten kampanjoissa ja Reittioppaassa, ja se on Helsingin seudun kuntien käytettävissä. HSL:n kampanjointi kävelyn lisäämiseksi alkaa huhtikuussa. – Silloin paikalle saapuu maailmankuulu luontokuvaaja. Hän kuvaa HSL-alueen kävelijöitä luonnollisessa elementissään: kadulla kävelemässä. Julkistamme kuvaajan nimen myöhemmin, Jääskeläinen paljastaa. Vuoden 1918 pitkät varjot! Kirja-esittely ? Vuosi 1918, kevät sata vuotta sitten, jakoi Suomen kansan jyrkästi kahtia : valkoisiin ja punaisiin. Säälimättä, aseiden voimalla. Yli 35 000 suomalaista sai surmansa. Sotataisteluissa, teloituksissa, vankileireillä . Sisällisodan kaltainen yhtäkkinen kriisi vaikutti syvältä koko suomalaiseen yhteiskuntaan vuosikymmenten ajan, vieläkin. Näistä vaikutuksista kertoo erittäin syventävästi, historiamme kulkua noudattaen tohtori Seppo Hentilä uudessa erinomaisessa kirjassaan ”Pitkät varjot – muistamisen historia ja politiikka” ( Siltala 2018 ) . Hentilä ei 350-sivuisessa teoksessaan juurikaan käsittele itse vuoden 1918 sisällissotaa vaan ennen kaikkea sodan seurauksia niin voittajien valkoisten kuin hävinneiden punaisten puolella. Heti ensimmäiseksi Hentilä selvittää ansiokkaasti 1918 sodan nimeä,”vapaussota”-myytti saa historian tuomion : voittajien propagandaa. ”Suojeluskuntien Suomi” Hentilä kuvaa oivallisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mikä Suomessa vallitsi 1920ja 1930-luvuilla. Se ilmapiiri oli omiaan synnyttämään Suomeenkin oikeistofascismia, Lapuan liikettä,murhia,muilutuksia, demokratian halveksuntaa. Suomi oli erittäin lähellä luisua oikeistodiktatuuriksi natsi-Saksan ja Italian malliin. Tämä poliittinen uhkakuva on kirjassa kuvattu erittäin hyvin, sitähän on monissa myöhemmissä historiankirjoituksissa yritetty vähätellä ja kaunistella. Miltäköhän nyt tuntuisi, jos Presidentti Ahtisaari ja rouvansa pakolla kyyditettäisiin itärajan tuntumaan Venäjälle päin ? Näinhän tehtiin ”isänmaallisessa hengessä” Presidentti Ståhlbergille ja rouvalle Lapuan liikkeen toimesta ”Suojeluskuntien Suomessa ”. Hidasta kääntymistä Toisen maailmansodan päätyttyä Saksan tappioon ja Neuvostoliiton voittoon, maamme virallinen politiikka muuttui. Pinnan alla ei tapahtunut muutoksia kuin erittäin hitaati. Kirja on täynnä erilaisia otteita Suomen historian kirjoituksesta, jossa oli erittäin vaikea kääntää vanhan ”valkoisen Suomen” historiakäsitystä uuteen, totuudellisempaan suuntaan vaikkapa vuoden 1918 tapahtumista. Hentilä kuvaa erinomaisesti kirjailija Väinö Linnan romaanitrilogian ”Täällä Pohjantähden alla” suuren merkityksen koko Suomen kansalle uuden historiakuvan luomisessa, vaikka romaani ei historiateos ollutkaan. Uuden nuoren polven ”silmät avautuivat”, koulujen historiaopetus ja usein vanhempien puheet kotona osoittautuivat ikävästi vähintään kysenalaisiksi, jopa valheellisiksi. Useat viralliset professorit hyökkäsivät rajusti kirjailija Linnaa vastaan, poikkeuksena Jan-Magnus Jansson. Presidentti Urho Kekkonen asettui myös Linnan näkemysten puolelle kehottaen ihmisiä lukemaan ”Täällä Pohjantähden alla”. Väittely oli kiivasta, Linna puolustautui kunniakkaasti lyöden kansakoulupohjalta yliopiston professorit. Ylikangas ja Tampere Vuoden 1918 tapahtumien jälkiseurannassa Heikki Ylikankaan historiateos ”Tie Tampereelle” nousee myös kirkkaasti tämän traagisen vuoden historiakirjojen huipulle. Hentilä aivan oikein korottaa Ylikankaan teoksen merkityksen erittäin suureksi. Siitä varma osoitus on sekin, että Ylikangas sai kuten aikoinaan Linnakin valtaisan vastaryöpyn : ”ei se niin ollut”. Ylikangas kuitenkin osoitti aukottomasti, että niin se juuri oli. Pohjalaisille talonpojille selvisi vasta Tampereella, että sodassa vastapuolella olikin suomalaisia, eikä kirottuja ryssiä kuten ”vapaussota”hengessä oli uskoteltu. Yksi suomalainen ammuttu oli Wilho Kuusijärvi, punikki, ikää 9-vuotta. Tohtori,professori Seppo Hentilän kirjoitusote historiamme kipupisteisiin on eläköitymisen jälkeen vain tiivistynyt, parantunut. Edellinen teos ”Saksalainen Suomi 1918” oli upea katsaus historiamme vaiettuun ajanjaksoon. Uusi kirja ”Pitkät varjot” mikäli mahdollista vain parantaa Hentilän kirjallista otetta. Vuoden 1918 varjoissa riittää vieläkin kirjoitettavaa. Odotellaan. Pekka Hurme Kävely on keskeisin liityntäpalvelu joukkoliikenteeseen. Siksi sen sujuvuus on oleellista myös joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Festivaali tarjoaa toukokuun viimeisenä viikonloppuna 18 konserttia maailmanmusiikin huippunimiltä ja kotimaisilta eturivin artisteilta. Maailma kylässä -festivaalin kulttuuriohjelma on julkaistu. Ilmainen festivaali Helsingin sydämessä Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla tarjoaa toukokuun viimeisenä viikonloppuna 18 konserttia maailmanmusiikin huippunimiltä ja kotimaisilta eturivin artisteilta. Lähi-idän lupaavimpiin kokoonpanoihin kuuluva 47SOUL yhdistää perinteisen palestiinalaisen musiikin ja elektronisen soinnin moderniksi shamstepiksi, itäisten sävelkulkujen, hip hopin ja electro beatin fuusioksi. The Guardian -lehti nosti taannoin yhtyeen helmikuussa julkaiseman Balfron Promise -albumin kuukauden maailmanmusiikin julkaisuksi. Euroopan suurimmilla festivaaleilla esiintynyt yhtye nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Afrikka kuuluu ohjelmassa muun muassa festivaalisunnuntaina malilaisen Abou Diarran musiikissa. Diarran soinnissa blues, jazz, reggae, perinteinen malilainen musiikki ja urbaanit rytmit sekoittuvat moninaiseksi taiteen ilotulitukseksi. Jo kerran Suomessa vieraillut kongolainen, maineikkaalla Glitterbeatilla julkaiseva Jupiter & Okwess taas tuo maanosan biletunnelmat Kaisaniemen puistoon. Sunnuntaina lavan täyttää myös afrobeatia ja etiogroovea soittava Les Freres Smith 11 hengen bändillään. Lisäksi Savanni-lavalla kuullaan Norsunluurannikolta kotoisin olevaa, Grammy-palkittua Dobet Gnahoréa sekä eteläafrikkalaista Freshlygroundia. Ohjelman kotimaista tähtikaartia edustaa suomalaisen reggaen ja dancehallin kuningas Raappana. Sunnuntaina lavalle nousee suomalais-beniniläinen Afrojazz Quintet, joka nähdään yhdessä spacejazz-afrobeat-avantgardisti Jimi Tenorin ja blueslaulaja Charlotta Kerbsin kanssa. Kotimaisia kokoonpanoja kuullaan niin ikään Rautatientorin Mekong-lavalla, jossa esiintyvät muun muassa Muuan Mies, AK sekä pitkän linjan lattariorkesteri Maria Gasolina. Maailma kylässä -festivaali on myös lasten oma karnevaali; Savanni-lavan avaa lauantaina koko perheen pop rock -poppoo Päistikka, jonka esityksessä on luvassa yllättäviä käänteitä ja riemukkaita hetkiä. Sunnuntaina Savannin aamun aloittaa Pomppulinnan Kreivi, jonka tahdissa naperot pääsevät tanssimaan niin rockia ja räppiä kuin rumbaa ja salsaakin. Lisäksi lapsille on tarjolla muun muassa ilmastonmuutokseen, jäätiköiden sulamiseen, maapallon hyvinvointiin ja muoviroskasta tehtyyn taiteeseen liittyviä työpajoja ja esityksiä. Häiriköt-päämajan Vastamainosnäyttely tarjoaa pureksittavaa Kaisaniemen Mahdollisuuksien Tori -teltassa. Näyttely pureutuu parodian keinoin yritysvastuuseen ja maailmankaupan rakenteisiin. Festivaalin asiaohjelma julkaistaan 17. huhtikuuta. Oikeudenmukaisen maailman puolesta Maailma kylässä -festivaali järjestetään 26.-27. toukokuuta 2018 Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Festivaali tarjoaa ohjelmassaan monipuolisesti konsertteja, lastenohjelmaa, elokuvia ja keskusteluita yli sadan ohjelmanumeron verran. Lisäksi puiston valtaavat viikonloppuna yli 60 ruokamyyjää sekä lähes 250 kansalaisjärjestöä. Festivaalin vuoden 2018 teema on YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja festivaalin alueellinen painotus on Afrikassa. Festivaalin pääjärjestäjä on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö. Festivaalin pääyhteistyökumppaneita ovat ulkoministeriö, Euroopan unioni, Ben & Jerry’s, Eko Lumme sekä Maailman Kuvalehti. Jupiter & Okwess / Kuva Micky Clement Abou Diarra / kuva Victor Delfim Maailma kylässä -festivaalin ilmaiskonsertit julkaistu
• 14 Nro 7 • Viikot 15-16 ? Nuorten valokuvaajien Nälkä -valokuvanäyttely oli esillä Päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla Yhteisvastuu 2018 merkeissä. Jokaisella kuvalla on oma tarinansa, osa tuli kilpailun kautta. Gallerioita poistuu nyt jonossa: Artika Punavuoressa ja Maria Kruununhaassa. Oliivipuu kasvaa hitaasti – Maisemamaalauksessa käsitellään perustavia elementtejä – valoa, tilaa, väriä. Maan muodot, valot ja varjot, ovat loputtoman muutoksen alaisia. Valo muovaa maisemaa ja läheisyys ja etäisyys luovat tilan, jossa silmä liikkuu, hän sanoo. Inari Krohn liittyy ”Luonto ja maisema” – näyttelyllään Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, pitkään perinteeseen, jossa tarkkailija on kuin näkymättömänä mukana kuvassa. Välitön luontokokemus on vesivärimaalausten teemana. Kasvit, puut, vuodenajat ovat maisemamaalausten rakennusainetta, pienessä voi nähdä suurta, yksityiskohdissa paljastuu luonnon loputon rikkaus. – Pienissä vesivärimaalauksissa olen palannut varhaisiin kokemuksiini, jossa vesivärimaalaus avasi minulle spontaanin tien havaintoon ja tulkintaan. Hiljaisuuden ja liikkeen takana Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, joka tulee 50 vuoden ikään, esittelee taidegraafikko Visa Norroksen töitä. Hän sanoo: – Teoksen tekeminen ei ole vain idea, vaan emotionaalinen tapahtuma ja tunne, joka tiivistyy kuvaksi. Monet kuvistani ovat tummia, mutta olennaista niissä on valo, ei pimeys. Väri ei ole minulle itseisarvo, vaan kuvan synnyttänyt ja kuvasta syntyvä emootio. Norros tekee uniikkivedoksia yhdistäen usein eri tekniikoita yhteen kuvaan. Luopumalla sarjallisuudesta hän saa suuremman vapauden painettaessa ja voi päästä samaan spontaanisuuteen kuin maalarit. Uusimmat teokset perustuvat myös syväpainon ja reliefipainon yhdistämiseen. Painolevyt rakennetaan hyvin paksuiksi kerroksiksi, jolloin vedostettaessa, riippuen pintakäsittelystä, karkeana tai sileänä, valo heijastuu eri tavoin pinnasta. Runsaasti puettuja naishahmoja Lauri Laine (s.1946) kuuluu sukupolvensa eturivin suomalaisiin taidemaalareihin. Hän on työskennellyt pitkään Suomen lisäksi Italiassa, Roomassa. Työskentelyyn on aina kuulunut vahva taidehistoriallinen tietoisuus. Uusi maalaussarja ”Konsertto” käsittää 14 suurta öljymaalausta runsaasti puetuista naishahmoista. Uusilla teoksilla on vahva yhteys erityisesti barokkimaalari Francesco de Zurbarániin. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee väriskaalaltaan suurempia teoksia kuin aiemmin. Sarjan nimi viittaa jälleen musiikkiin, myös värien kirjoon. Jokaisella hahmolla on oma luonteensa; kasvot ovat aina poispäin kääntyneet, vain persoona on ”näkyvissä”. Kerrosmaalaus näkyy parhaiten taustoissa. Jotkut naisista ovat feminiinisiä, toiset maskuliinisempia kuin toiset. Laineen maalaukset kysyvät yhä uudelleen vartalon substanssin rajoja. Päinvastoin kuin aiemmin, kädet ovat näkyvissä ja antavat pontta vartalon liikkeelle, taidekriitikko Altti Kuusamo arvioi. Maalaus on arvoitus Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, esittelee maalauksia, tekstiilitaidetta ja lasiveistoksia ”Kohtaamisia”-näyttelyssään. Dora Dalila Cheffi on helsinkiläinen taiteilija ja valokuvaaja, joka haluaa kokeilla erilaisia tekniikoita eikä halua lokeroitua yhteen. Häneltä on mukana kudeteoksia, moderneja ryijyjä. – Työskentelen vahvasti intuition pohjalta ja värit edellä. Ajattelen oikeastaan kaiken väreinä ja sen vuoksi esimerkiksi näitä kudeteoksia on ollut erittäin hauska tehdä, hän kertoo. Mari Mulari on kuvataiteilija, joka on tehnyt paljon myös musiikkija teatteriperformansseja. Häneltä on akryyli kankaalle töitä. – Maalaus on arvoitus. Rakennan valon ja värin kontrastisessa vuoropuhelussa kuvitteellisia tilanteita, eräänlaisia ihmisasetelmia. Väripintaan veistämäni kuva on uusi ja ainutkertainen, ei minkään jo tapahtuneen toisinto. Temperamaalauksen taitajan retrospektiivi Markku Keräsen maalauksien ihmislähtöinen maailma henkii värien riemua. Retrospektiivinen näyttely Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, esittelee temperamaalauksen taitajan teoksia 1970-luvulta tähän päivään. Keräsen kyky luoda kohtaamisia synnyttää kankaalle jännitteitä ja loputonta liikettä. Ihmishahmot ovat hiljalleen sulautuneet osaksi abstraktia kudosta. Teoksissa järjestyksen ja leikkimielisyyden peli etenee hätäilemättä maalauksesta toiseen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös Keräsen uraa ja tuotantoa laajasti esittelevä kirja. Hän on tehnyt suurikokoisia henkilömaalauksia, jotka kuvastelevat lähimenneisyyden tunnelmia. Niiden väritys on rohkeaa ja pelkistettyä. Figuratiivisuus on vuosien mittaan vähentynyt maalauksissa, vaikka ihminen onkin aina mukana. Hän debytoi Galleria Katariinassa jo 1972. Välähdyksiä ihmisten elämästä Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee keskipolven Tiina Forsmanin ja kokeneen Antti Lassilan maalauksia. – Pidän ihmisten kasvoista ja katseista. Kasvojen ja kehon eleissä voi joskus näkyä enemmän kuin pelkkä tunne. Se on jonkinlainen kohtaaminen todellisuuden ja ihmisen sisäisen maailman kanssa; se on usein vain välähdys. Kun sellaisen ”synkronin” löytää tai huomaa, se on pakko maalata. Siksi maalauksia voisi kutsua välähdyksiksi ihmisten elämästä, Forsman esittelee taidettaan. Elämä tuntuu hänestä absurdilta, maalauksessa taas tapahtumat tuntuvat tärkeiltä. Forsmanin teoksia on mm. Rovaniemen, Raahen ja Lahden kaupunkien kokoelmissa. Molemmat taiteilijat ovat paikalla 4.4. klo 17–19 Galleriakeskiviikossa ja taiteilijatapaamisessa 15.4. klo 14–16. Eläimet hoitavat ihmisten asioita Galleria Maria, Mariankatu 15, päättää ”Naivismi kukkii” – ryhmänäyttelyllä Kruununhaassa. Vaikka naivismissa värit ja perspektiivi eivät ole aivan oppikirjan mukaisia, niin se tarjoaa aina kosolti oivalluksia ja hyvää tuulta. Maalausten nimetkin ovat hersyviä sanaleikkejä. – Esittävyys ja tarinankerronta, huumori ja pienet yllätykset; niissä on sitä jotakin, mikä tekee maalaamisen kiinnostavaksi retkeilyksi värien maailmaan, kertovat näyttelyn taiteilijat. Kikka Nyrén aloitti kuvitustyön opiskeluaikana ja teki käsin kuvitustöitä monille kustantamoille. Hän aloitti taiteilijan työt viisikymppisenä ja löysi oman tyylinikin naivismissa, alankomaalaisten, ranskalaisten ja venäläisten esimerkkien kautta. Aiheinani ovat ihmisen suhde luontoon ja eläimiin. – Käytän puhtaita värejä, koska haluan töitteni hehkuvan. Keramiikkanikin on värikästä. Maalaan pohjustetulle pellavalle akryyliväreillä. Suomalainen naivismi erottuu selkeästi muun maailman naivismista. Eläimet ihmisten asioita hoitamassa on meille tyypillistä. Artika lopettaa Karnevaaleihin – Talven hämärän ja hiljaisuuden jälkeen on vihdoin uusi kevät, joka on myös uuden kasvun aikaa. Artikassa nautitaan lisääntyvät valosta juhlien ja seuraten samalla uusien alkujen kasvu…, luki viettelevän poikkeavassa avajaiskutsussa. Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19-21, taustalla on taiteilijoiden 2013 perustama osuuskunta Artika, joka on avoin myös taiteiden väliseen vuorovaikutukseen. Jäähyväisnäyttelyn avajaisissa soitti svengaava afrikkalainen soitinyhtye. Vieraat innostuivat tanssiin, jota johti gallerian vetäjä, myös tanssinopettaja Mari Heininen. Heinisen omat teokset ovat pääasiassa öljy kankaalle –maalauksia ja ne ilmentävät vahvaa värisävyä ja tyylitajua. Hän käyttää myös tekniikkaa, jossa värit syntyvät optisesti kerrosmaalauksena ja jota käyttivät Hollannin kultakauden 1600-luvun mestarit. Ryhmänäyttelyn maalarit ovat: Lea Bisio, Nina Hackman (valokuvia), Nina Krupskaya ja Katri Kähkönen. Galleristi sanoo, että osuuskunta on vaikea päivystystehtäviin sitouttamisen muoto. Artika saattaa jatkaa muualla. Karnevaalit jatkuvat 4.4. Galleriakeskiviikossa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Pääsiäisajan kuvataide Taiteilija Inari Krohn Laaksot ja vuoret -maalauksen äärellä näyttelyssään Galleria Duetossa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Lauri Laine ja todella isokokoinen teoksensa Konsertto III Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Mari Mulari ja Odotus Kajasteen Kohtaamisia-näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Kikka Nyrén akryylimaalauksensa Raitasten sukukokous edustalla Naivismi-ryhmänäyttelyssä Galleria Mariassa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Mari Heininen ja akvarellityö Ilo Artikan viimeisessä näyttelyssä Karnevaalit. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Visa Norros ja uniikkiteos Tracant une ligne formant un paysage 50 vuottaan juhlivassa Galleria G:ssä. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Viikot 15-16 • Nro 7 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hammaslääkärit Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Ruoholahden ja sen lähialueen asukkaille avautui tuliterä olohuone Holiday Inn® Open Lobby on kohtaamisten uusi keskipiste Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Holiday Inn® -hotelli on uudistunut. ? Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Holiday Inn® -hotelli on uudistunut. Näkyvin muutos on ketjun maailmanlaajuinen Open Lobby -konsepti. Samalla myös hotellin 256 huonetta päivitettiin uuteen ilmeeseen. Open Lobby on rennon olohuonemainen tila, joka yhdistää saumattomasti hotellin eri palvelut. Voit tavata ystäviäsi, pistäytyä baarissa, syödä hyvin tai tehdä töitä vaikkapa kahvikupillisen kera. Uudistettu hotelli avattiin torstaina 5.4. Hotellin huonevalikoima on monipuolistunut uudistuksen myötä. Hyvin varusteltujen Standard-huoneiden rinnalle on luotu Superior-huoneluokka, jossa lisämukavuutta luo merinäköala ja laajempi huonevarustelu. Executive-huoneet tuovat pientä arjen luksusta matkustukseen tarjoten myös upean näköalan ja täysin uudistetun spa-henkisen kylpyhuoneen sekä hemmottelevamman huonevarustelun. Uudistuksen myötä myös ravintolan ruokaja juomalistat vaihtuivat. Uudella ruokalistalla on monipuolinen kattaus ketjun nimikkoannoksia sekä kansainvälisiä ja paikallisia herkkuja. Holiday Inn® Open Lobby tarjoaa bistrohenkisiä, maukkaita ja nykyaikaisia annoksia, joissa maistuvat aidot maut. – Myös hotelliaamiainen on käynyt läpi tuoteja ilmepäivityksen. Aamiaisen aikaan ravintolan keskipiste on Chef’s Station, josta löytyvät aamiaisherkut paistetuista munista ja pekonista pannukakkuihin. Aamiaiskahvina nautitaan nyt Reilun kaupanja Luomu-sertifioitua kahvia, kertoo hotellinjohtaja Armi Hatakka. – Aamiaisen jälkeen tilan ilme muuntuu ravintolasaliksi. Baaritiskillä on helppo nauttia virkistävä juoma ja uusi To Go Café tarjoaa virvokkeita, erikoiskahveja sekä pikkupurtavaa ympäri vuorokauden, Hatakka jatkaa. Perheen pienimmille Holiday Inn® -hotelleissa on tarjolla oma lastenlista, jossa on mukana kala-, lihaja kasvisvaihtoehtoja. Ja mikä parasta, majoittuvan perheen lapset ruokailevat ilmaiseksi maksavan aikuisen seurassa. Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti • Sulhasenkuja 3, 00180 HELSINKI | www.finland.holidayinn.com • Kerrosala yhteensä 11597 kerrosneliömetriä • Hotellihuoneita yhteensä 256, joista Executivehuoneita 20 ja Superiorhuoneita 24 • Asiakassaunat 2 • Kokoustila jopa 30 henkilölle • MiniGym • Autotalli 30 paikkaa, suora yhteys hotelliin Open Lobby lisää asiakkaiden viihtymistä Media Lounge ja Pop Up Lounge ovat Open Lobbyn monitoimitiloja. Voit hetkessä erottaa osan salia verhoilla pieneksi neuvottelutilaksi, joka tarjoaa hieman omaa yksityisyyttä. Mukavien nojatuolien ja sohvien lisäksi tilassa on televisioita, aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Työskentely ja netissä surffaaminen onnistuu erityisesti E-Barin alueella, jossa asiakkaiden käytössä on tietokone, langaton tulostin sekä pistorasioita omille kannettaville tietokoneille. Myös muualla Open Lobbyn alueella on käytössä maksuton Wi-Fi sekä runsaasti pistorasioita. – Open Lobbyssa on mietitty myös hauskanpito ja rentoutuminen uudella tavalla. Pieneen kisailuun kavereiden kesken löytyy lautapelejä sekä jalkapallopeli, kertoo Hatakka. Holiday Inn® -ketjun maailmanlaajuinen ja muuntautumiskykyinen Open Lobby -konsepti on luotu perustuen hotelliasiakkailta kerättyihin toiveisiin ja tarpeisiin. Ruoholahden Open Lobby on kolmas Suomen Holiday Inn -hotelleissa tehty toteutus. Euroopassa on tällä hetkellä jo yli 70 uuden Open Lobbyn omaavaa Holiday Inn -hotellia. Ketjun tavoite on toteuttaa Open Lobby kaikkiin hotelleihinsa vuoden 2019 loppuun mennessä. – Holiday Inn® kehitti Open Lobby -konseptin tavoitteenaan luoda rento, konstailematon ja olohuonemainen tila, jossa asiakkaat voivat työskennellä, rentoutua ja tavata muita ihmisiä. Asiakkaat voivat valita vapaasti missä ja milloin haluavat ruokailla tai työskennellä, Suomen IHG-hotellien Brand Manager, Timo Vehmas kertoo. – Muutoksen läpikäyneissä hotelleissa on havaittu, että asiakkaat viihtyvät Open Lobbyssä useammin ja pidempään, jatkaa Vehmas.
• 16 Nro 7 • Viikot 15-16 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Asunnon hankinta on yksi elämäsi tärkeimmistä kaupoista. Luottamus, asiantuntemus ja aito välittäminen ovat ne tekijät jotka tarjoan käyttöösi. Perheellisenä ja pitkäaikaisena alueen asukkaana ovat paikat ja palvelut tuttuja. Otathan yhteyttä asuntoasioissasi. Jukka Kyttälä Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV p. 0400 506 594, jukka.kyttala@kiinteistomaailma.fi