• Viikot 37-40 – Nro 12/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Inspiroidu uudesta alusta Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc 105,5 m² Upea, laadukkaasti toteutettu kokonaisvaltainen saneeraus on valmistunut Fredrikinkatu 45 talon osalta. Alun perin talo on rakennettu 1881–1882, ja nyt tehdyn kokonaisvaltaisen saneerauksen ansiosta rakennus tulee kestämään hyvällä taloyhtiön hoidolla vielä monille tuleville sukupolville. E=C 2018 . Mh. 644.576,59 €. Vh. 897.000 €. Fredrikinkatu 45 A. 7155097 KLUUVI, KT, 2 h, avok, 2 wc, s, terassi, p 77,5 m² Tämä C-talo on valm. vuonna -98, osaksi vanhempaa yhtiötä, huoletonta asumista parhaimmillaan, uuden talon tekniikkaa vanhassa tunnelmallisessa miljöössä. Yhtijärj. mukaan 3 h, kolmannen huoneen voi palauttaa. C-talon osakkaat vastaavat ainoastaan C-taloon liittyvistä korjauksista. E=D 2007 . Mh. 667.755,19 €. Vh. 670.000 €. Vuorikatu 6 C. 7267109 MIKKO LIPPONEN, myyntineuvottelija, 040 482 2530, EEVA VALORI, kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM, 040 679 1600, PIRJO VARJORANTA, kiinteistönvälittäjä, LKV, 0500 508 559, MARIA LEHTO, kiinteistönvälittäjä, LKV, 040 630 3010, SAMI RAUTANEN, kiinteistönvälittäjä, LKV, 0500 559 589 ASUNTOKAUPAN ASIANTUNTIJAT PALVELUKSESSASI! ULLANLINNA | Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200, ullanlinna@huoneistokeskus.fi Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc, vh, p 141 m² Asunto Oy Nahkakeskustalo, Fredrikinkatu 45, Helsinki. Rakennuskohde sisältää yhden neljäkerroksisen asuinkerrostalon. Rakennuskohteeseen on valmistunut yhteensä 13 kpl asuntoja ja 4 liiketilaa. E=C 2018 . Mh. 696.229,23 €. Vh. 1.032.000 €. Fredrikinkatu 45 A. 7135386 KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc 118 m² Upea ja valoisa ylimmän kerroksen läpitalon huoneisto. Yhtiön asukkaiden käytössä hyvät säilytystilat sekä uusittu saunatila. Talossa kulku esteettömästi. E=C 2018 . Mh. 743.000,35 €. Vh. 1.024.000 €. Fredrikinkatu 45 A. 7104258 Taiteilijan luonnos Taiteilijan luonnos LUXUSm 2 LKV Kiinteistönvälitystoimisto Avoinna ma–pe 10–16.30 Eteläesplanadi 2 | www.luxusm2.fi Kiinteistönvälitys on intohimoni, palvelen asiakkaitani ammattitaidolla, 20 vuoden kokemuksella. Asiakkaani etsii kt 90–150m² asuntoa tältä alueelta, putkiremontti ei ole este. Myyjältä ei välityskuluja. Ota yhteyttä, keskustellaan luottamuksella. Merja Viertola Kiinteistönvälittäjä LKV LVV 044 444 0500 merja.viertola@luxusm2.fi A-vitamiinin voimaa iholle syyskuussa! Palkittu superseerumi tehostaa ihonhoitoasi. Tehovoide uudistaa ja elvyttää voimakkaasti. 74 € (norm. 79 €) IHONHOITO www.ihonhoito.com Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito
• 2 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Seuraava RööperinLehti ilmestyy 9.10. Aineistopäivä 3.10. klo 10 Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita TILAUKSET@KARPRINT.FI | WWW.KARPRINT.FI Desinfioinnilla tautiepidemioita vastaan 30-vuotiaalle VIESKERILLE maistui syntymäpäiväkakku 4/19 7,00 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 4/2019 • 7,10 Saalistusleikit kissan mieleen Neljä kuukautta kateissa Killin hurja karkumatka Elsie rakastaa metroa ja ratikkaa TOYBOB pienin kissarotu Neste K Hietalahti Tervetuloa autopesuille ja syömään! Hyödynnä tuntuvat tarjouksemme! Yhteishintaan! Vitriinistä itsetehdyt ja aina tuoreet sämpylät kahvin seuraksi! Koon Grillistä kunnon eväät isoon ja pieneen nälkään! Myynnissä nyt myös kotimaiset MySoda hiilidioksidipullot kaikkiin hiilihapotuslaitteisiin! KOON GRILLISTÄ HYVÄÄ Tykkää meistä Facebookissa! Saat tietoosi uusimmat tarjoukset ja uutiset! Etu voimassa 30.9.2019 saakka. Hietalahdenranta 6, 00120 HELSINKI p. 09 622 74967, kimmo.kronlund@nestek.fi Paremman pysähdyksen taktiikka. Neste K Hietalahti Avoinna ma-pe 6.30-23 la 8-23, su 9-23 Kahvi 2,5 dl + vaniljalettipulla yhteishintaan! 3 90
• 15. vuosikerta – nro 12 Viikot 37-40/2019 Kantakaupunkiin ja läntiseen Helsinkiin uusia raitioteitä YIT peruskorjaa ja laajentaa Mikonkatu 7:n kiinteistön Työryhmä esittää HKL:n yhtiöittämistä L iikennelaitoksen (HKL) toimintojen yhtiöittämistä pohtineen työryhmän raportti on julkaistu. Työryhmän näkemyksen mukaan HKL ei liikelaitoksena pysty vastaamaan toimintaympäristön muutospaineisiin ja suosittaa tämän johdosta HKL:n hallintomuodon muuttamista liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Työryhmän esitys on, että HKL yhtiöitetään kokonaisuutena HKL Oy:ksi aikaisintaan 1.7.2020. HKL Oy on lähtökohta jatkokehittämiselle kohti seudullisuutta mahdollistavaa ja tukevaa toimintamallia, minkä edellytyksenä on myös seudun muiden kuntien osallistuminen yhteisten seudullisen raideliikenteen palveluratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhtiöittäminen esitetään toteutettavaksi hallinnollisesti liiketoimintasiirtona, jossa HKL:n henkilöstö siirtyisi perustettavan yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Sivu 10 Aleksanterin teatterin myynti käynnistyy Sivu 8 Kiinteistöön tulee lähes 6 000 neliömetriä vuokrattavaa toimistotilaa, katuja kellaritasoon liiketilaa 2 000 neliömetriä. Kuva: Futudesign Y IT ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat allekirjoittaneet sopimuksen Mikonkatu 7:n kiinteistön perusparannuksesta ja laajennuksesta Helsingin keskustassa. Peruskorjaushanke tuo ydinkeskustaan modernia ja muunneltavaa pääkonttoritasoista toimistotilaa sekä uusia liiketiloja. Vuonna 1910 valmistunut Mikonkatu 7:n kiinteistö oli alun perin kolmikerroksinen. Vuosien varrella rakennusta on muutettu ja korotettu useamman kerran. Suojellun talon hankesuunnitelmia tehdään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Sivu 5 Havainnekuva Fredrikinkadun liikennesuunnitelmasta. Kuva: Voima Graphics H elsingin kaupunki suunnittelee kantakaupunkiin ja läntiseen Helsinkiin uusia raitioteitä. Uusia raiteita rakennettaisiin Vihdintien pikaraitiotietä varten sekä kantakaupungin raitioliikenteen laajentamiseksi. Vihdintien pikaraitiotie on suunniteltu kulkemaan keskustasta Munkkiniemen ja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen. Uutta rataa tehtäisiin Huopalahdentielle, Vihdintielle, Kaupintielle ja Kantelettarentielle. Pikaraitiotie yhdistäisi kantakaupungin raitiolinjat, Raide-Jokerin ja junaradat, ja sen varrelle on suunniteltu täydennysrakentamista noin 14 000 uudelle asukkaalle. Kantakaupungissa uusia raiteita rakennettaisiin Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle. Lisäksi suunnitteilla on pienempiä parannuksia nykyiseen rataverkkoon raitioliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Uusien rataosuuksien tarkoituksena on mahdollistaa kantakaupungin raitiolinjoille uusia reittejä, jotka täydentävät Mannerheimintielle suunnitellun pikaratikan palvelua. Sivut 10-11
• 4 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 12/2019 Kantakaupunkiin uusia raitioteitä F redrikinkadulle raitiotietä rakennettaisiin Bulevardin ja Urho Kekkosen kadun välille. Topeliuksenkadulle rataa tehtäisiin lähes koko kadun pituudelle Töölöntorilta Tukholmankadulle. Nordenskiöldinkadulla raitiotiekiskot tulisivat Topeliuksenkadun ja Mannerheimintien välille. Näiden lisäksi parannettaisiin päätepysäkkien ympäristöjä Tehtaankadun päässä Punavuoressa ja Kolmikulmassa Kaartinkaupungissa. Fredrikinkadulla kiskojen rakentamisen yhteydessä levennettäisiin jalkakäytäviä, mikä toisi tilaa esimerkiksi istutuksille ja terasseille. Kadun varteen sijoitettaisiin myös pysäköintipaikkoja henkilöautoille, jakeluliikenteelle ja polkupyörille. Pysäköintipaikkojen määrä vähenisi kuitenkin nykyisestä noin 60:lla. Autoliikenne kadulla säilyisi. Topeliuksenkadulla raitiotie sijoittuisi pääosin omille kaistoilleen kadun keskelle ja ajoratojen reunoille rakennettaisiin pyöräkaistat. Läpiajo Humalistonkadulta Topeliuksenkadulle ehdotetaan suljettavaksi, jolloin risteykseen muodostuisi viihtyisä katuaukio. Lisäksi Runeberginkadun osuutta Arkadiankadulta Töölöntorille parannettaisiin. Bussikaistoista voitaisiin luopua ja niiltä vapautuva tila käytettäisiin pyöräteihin ja leveämpiin jalkakäytäviin. Runeberginkadulta, Topeliuksenkadulta ja Nordenskiöldinkadulta poistuisi järjestelyiden myötä ympärivuorokautisia pysäköintipaikkoja, mutta korvaavia paikkoja järjestettäisiin lisäämällä vinopysäköintiä alueen asuntokaduilla. Alueen ympärivuorokautisten paikkojen määrä kasvaisi tällä tavoin noin 60:llä. Yöaikaan sallittujen asukaspysäköintipaikkojen määrä vähenisi 110 paikan verran. Töölönkadulle on valmistunut uusi pysäköintilaitos, joka on lisännyt pysäköintipaikkoja alueella. Kolumni Suomen ensimmäinen EU-komissaari ? Maailman koostuu isoista asioista ja pienistä, kumpiakaan ei pidä ohittaa olankohautuksella. Olen hartaasti viime päivinä kuunnellut ja lukenut ensimmäisen suomalaisen EUkomissaarin Erkki Liikasen tarinaa elämästään. Elämäkerran nimi on: Olin joukon nuorin. Liikanen kertoo syntyneensä tavattoman köyhään Suomeen. Vain osalla oli mahdollisuus päästä oppikouluun, useimpien koulunkäynti päättyi kansakouluun. Kaikki uskoivat, että pärjäämme paremmin kuin vanhemmat. Liikasen teksti ei koreile. Lauseet ovat lyhyitä, kerronta omakohtaista, Suomen kehitys sulaa kirjoittajan omaan kokemukseen ja peilaa hyvinvoinnin ja tasa-arvon kehitystä Suomessa ja Euroopassa. Erkki Liikasen kertomistapa todistaa elämäkertakirjallisuuden renessanssista, joka perustuu ”minä kirjoittamisen”-tyylilajiin. Kirjoittaja havainnoi tarkasti pienet hetket ja punnitsee painavat asiat herkällä puntarilla. Oma kokemus liittyy koko kansan kehitykseen. Erkki Liikasen dialogi etenee aitoon savolaiseen tyyliin, jossa vastuu siirtyy lukijan oivallukselle. Liikasen empatia tekee lukemisesta nautittavan. Minut yllätti Liikasten mikkeliläisessä lapsuuskodissa vaikuttanut harras kristillinen arvomaailma. Suntio-vahtimestari-isä piti poikakerhoa ja opetti pyhäkoulussa. Tutut papit ja hengenmiehet Mauri Tiilikainen, Niilo Tuomenoksa, Viljo Vartiainen ja Erkki Leminen poikkesivat Pitkäjärven seurakuntakodilla ja Liikasten kahvipöydässä. Erkki Liikasen komea poliittinen ura on vienyt pröystäilyltä jalat alta, on varaa edustaa aidosti savolaista vaatimattomuutta. Suomen nousu hyvinvointiin alkoi Pohjoismaiden sosialidemokraattien ponnistelusta luoda pohjoismainen hyvinvointivaltio. 1950-luvulla turvattomuus alkoi vaihtua sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen. Kirjan tarina seuraa Suomen ja Euroopan kehitystä miten uusliberalismi kasvoi hegemoniaansa. Entä nyt? Miltä näyttää yhteiskunta kun sitä osataan tarkastella vain markkinoina. Kirjassa on kolme kertomusta. Ensiksi, miten sodanjälkeinen Suomi nousi välirauhansopimuksesta Brysselin pöytiin. Toiseksi, minkälaista oli elämä suurten ikäluokkien Suomessa. Kolmanneksi Liikanen seuraa perheensä ja lähipiirinsä kautta Suomen ja Euroopan selviämistä. Erkki Liikanen todistaa kirjallaan, että historia on parhaimmillaan silloin kun yksityinen ja yhteinen kohtaavat. Suomi on nuori maa, 75 vuotta välirauhansopimuksesta, 25 vuotta siitä kun tulimme Euroopan Unionin jäseneksi. Erkki Liikanen avaa historiaa asiat edellä, mutta kuitenkin aina ihmislähtöisesti ja myötäsukaisesti. Vaikka elämäkerrassa olisi helppo maksaa vanhoja kalavelkoja vastustajille, kirjoittaja ei sivaltele eikä lankea kenenkään vähättelyyn. Vaikka vauhti on välillä ollut kovaa ja paineet korkeat, hän muistuttaa oman levon tarpeellisuudesta. Siitä voi huolehtia vain itse, määräänsä enempää ei kukaan kestä. Erkki Liikanen kuvaa nuoruusvuosiaan tarkasti. Eikä suotta. Se paljastaa suuren uran merkit jo varhain. Monet yhteiskunnan johtopaikoille kivunneet ovat näyttäneet voimansa jo nuoruusvuosina. Seitsemäntoistavuotiaana suoraan New Yorkiin. Teiniliitto vei suomalaisen nuorison parhaimmistoa myös Neuvostoliittoon ihmettelemään miten maa, joka kykenee ampumaan satelliitteja taivaalle, ei osaa täyttää kauppojensa hyllyjä. Maailma paljasti suomalaisille karut kasvonsa ja vaati radikalisoituvaa nuorisoa painamaan myös jarrua idealismilleen. Erkki Liikanen osasi. Kerran kun olimme vierailulla Suomen Pankissa, pääjohtaja Liikanen kertoi tarinan poliittisen uransa alusta. Joukon nuorin kansanedustaja lähestyi eduskunnan kahvilassa ylhäisessä yksinäisyydessään istuvaa puolueen puheenjohtajaa Rafael Paasiota. Hän kysyi kokeneelta minkä neuvon hän voisi jakaa vasta-alkajalle? Paasio mietti tovin, katsoi silmiin lempeästi ja murahti: ”Mene vaikeisiin paikkoihin, siellä on tilaa.” Veli-Matti Hynninen Kirurgiseen sairaalaan moderni mikrokirurginen harjoittelulaboratorio M oderni ja uudistettu Tauno Palva -temporaaliluulaboratorio on otettu käyttöön HUSin vanhimmassa rakennuksessa, Kirurgisessa sairaalassa. Temporaaliluulaboratorio toimii korva, nenäja kurkkutautien erikoistuvien lääkäreiden ja erikoislääkäreiden mikrokirurgisena koulutuskeskuksena. Kirurgisessa sairaalassa toimii tällä hetkellä HUS Pääja kaulakeskukseen kuuluva Korva-, nenäja kurkkutautien klinikka. Sen yhteydessä toimiva Temporaaliluulaboratorio on jälleen yksi uusi kiinnostava vaihe vuonna 1888 valmistuneen ”Kirran” pitkässä historiassa. – Korvan sairauksien kirurginen hoito vaatii temporaaliluun anatomian yksityiskohtaista tuntemusta, jolle mikrokirurginen harjoittelu laboratoriossa luo hyvän pohjan. Korvakirurgian lisäksi laboratorio tarjoaa hyvät puitteet mille tahansa mikrokirurgiselle harjoittelulle, korva-, nenäja kurkkutautien dosentti Saku Sinkkonen kertoo. Temporaaliluussa eli ohimoluussa sijaitsevat ulkokorvan luiset osat, välikorva ja sisäkorva. Taulo Palva -temporaaliluulaboratorio on. varustettu moderneilla mikrokirurgisilla työasemilla mikroskooppeineen ja porajärjestelmineen. Uusi laboratorio yhdistää historian nykypäivään Alkuperäinen Tauno Palva -temporaaliluulaboratorio avattiin 2013 Meilahden sairaala-alueelle professori Tauno Palvan henkilökohtaisen lahjoituksen avustuksella. Tauno Palva työskenteli HUSissa professorina ja ylilääkärinä vuosina 1974-1990. Palvan toimesta aloitettiin nykyisessä Korva-, nenäja kurkkutautien klinikassa kansainvälisen mallin mukainen mikrokirurgian opetus. Tauno Palva -temporaaliluulaboratorio siirrettiin Korva-, nenäja kurkkutautien klinikan muuton myötä Kirurgiseen sairaalaan. Tauno Palva oli kutsuttu Kirurgisen sairaalan uudistettujen tilojen avajaisiin, mutta hän ehti menehtyä sairaskohtaukseen 93-vuotiaana huhtikuussa 2019. Laboratorion myötä Tauno Palvan aloittama koulutustyö kuitenkin jatkuu. Ensimmäinen kurssi uusissa tiloissa 3.-4.9.2019 Kirurgisen sairaalan Tauno Palva -temporaaliluulaboratoriossa järjestetään uuden laboratorion ensimmäinen kurssi. Tämä vuosittainen kansallinen temporaaliluun porausja dissektiokurssi on suunnattu erikoistuville korvalääkäreille. Kurssin järjestää HUS Korva-, nenäja kurkkutautien linja yhteistyössä Suomen Korvakirurgiyhdistys ry:n kanssa. Kurssilla perehdytään mikrokirurgisten dissektioiden ja luentojen avulla korvakirurgian kannalta oleelliseen ohimoluun anatomiaan. Kurssilla luodaan edellytykset käytännön korvakirurgian aloittamiselle, dosentti Saku Sinkkonen kertoo. HOK-Elannon alkuvuosi 2019: Monipuolisia investointeja uusiin palveluihin H OK-Elanto investoi palveluverkostonsa kehittämiseen alkuvuonna 21,4 miljoonaa euroa. Alepa-ketju laajeni neljällä uudella myymälällä. Tapiolan ja Itäkeskuksen Food Market Herkut kokivat muodonmuutoksen kevään aikana. S-market Vallilassa uudistettiin täysin. Prisma Järvenpää remontoitiin. Uudet ravintolat Amarillo ja Sing & Pore avattiin Helsingin keskustaan. Pienempiä remontteja eri toimipaikoissa tehtiin kolmisenkymmentä. – Seuraava iso satsaus on Triplan avaus lokakuussa. Osuustoiminnallinen yritys on olemassa asiakasta varten, ilman muita ohjaavia tekijöitä. Kun liiketoiminta on kannattavaa ja tase on vahva, voidaan jatkossakin kehittää houkuttelevia palveluita ja parantaa tarjoomaa, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen linjaa. Pula ammattilaisista jatkuu Vakituisen henkilökunnan määrä oli 5 895, mikä oli 53 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Kokoaikaisen henkilöstön osuus oli kauden lopussa 47 % ja henkilöstöä oli kokoaikaisiksi muutettuna 5 295. Kesätöitä HOK-Elanto tarjosi tänä vuonna noin 2 000 nuorelle. Avoimia työpaikkoja on pääkaupunkiseudulla runsaasti niin kaupan alalla kuin ravintoloissakin. – Ammattitaitoisten tekijöiden osalta voidaan puhua jo työvoimapulasta, Liimatainen toteaa. HOK-Elannon toimipaikoissa työskentelee tällä hetkellä noin 600 koulutettua työpaikkaohjaajaa, jotka kouluttavat uusia alalle tulijoita oman työnsä ohella. Tänä vuonna on rekrytoitu ja koulutettu jo yli 500 uutta työntekijää, jotka ovat saaneet perusperehdytyksen HOK-Elannon omassa koulutusohjelmassa ja joiden käytännön työnohjauksesta ovat vastanneet omat työpaikkaohjaajat. Osuuskauppa huolehti henkilöstön hyvinvoinnista ja innostuneesta fiiliksestä osaamista kehittämällä, liikuntaa tukemalla ja keskimääräistä laajemmilla työterveyshuollon palveluilla. Triplasta Helsingin uusi pohjoinen keskusta Lokakuussa avautuvaan kauppakeskus Mall of Triplaan tulee Prisma, Alepa, verkkokaupan noutopiste, Emotion, ruokaravintola Fredde’s, gastropub Urban Rabbit ja Oluthuone Ratamo sekä neljästoista Omistajapalvelun palvelupiste. HOK-Elanto työllistää Triplassa syksyllä kaikkiaan noin 200uutta työntekijää. HOK-Elannon tukitoiminnot ja ketjuohjaukset siirtyvät Triplaan vuonna 2020. Lähipalveluita vahvistavat loppuvuonna lisäksi kaksi uutta Alepaa, Kaaren ja Hyvinkään autonpesuasemat sekä Emotion kauppakeskus Ainoassa. HOK-Elanto tarjoaa vuoden 2019 lopussa palveluita omistajilleen yhteensä 340marketissa, tavaratalossa, ravintolassa, autopesuja polttonesteasemalla sekä hautausja lakipalveluiden toimipaikassa. Osuuskaupasta monipuolisia omistajahyötyjä HOK-Elantoon liittyi vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla 11 369 uutta asiakasomistajaa. Kauden lopussa heitä oli 631 640 eli 79 % toimialueen yhdeksän kunnan kotitalouksista. HOK-Elannon asiakasomistajat ostivat alkuvuonna Bonusta kerryttäviä tuotteita ja palveluja lähes miljardillaeurolla HOK-Elannosta, S-ryhmästä ja S-ryhmän yhteistyökumppaneilta. Osuuskaupan tehtävänä on tuottaa etuja ja palveluita omistajilleen eli tavallisille suomalaisille kotitalouksille. HOK-Elannon omistajatalous hyötyy rahallisesti keskimäärin yli 300euroa, monipuolisesti osuuskaupan palveluita käyttävät taloudet yli 1000 euroa vuodessa. Vuonna 2018 toteutettu bonustaulukkomuutos on merkinnyt palkitsevampaa bonusmallia entistä useammalle asiakasomistajataloudelle. Erityisesti nuoret taloudet ja lapsiperheet ovat lisänneet ostojaan. Kilpailukykyisillä hinnoilla, tuoteja palvelueduilla sekä maksuttomilla peruspankkipalveluilla kasvatetaan omistajahyötyjä. Ruoan verkkokauppa ja asiakkaiden kuuntelu muun muassa Alepa Korttelitoiveen muodossa helpottavat asiakkaiden arkea. – Korttelitoive on kahminut useita kansainvälisiä markkinointialan palkintoja ja tunnustuksia mikä kertoo palvelun innovatiivisuudesta ja edelläkävijyydestä. Marketkaupan 24/7 verkosto kattaa nyt 28 myymälää, kuusiS-Marketia, neljäPrismaa ja 18Alepaa, ympäri pääkaupunkiseutua. Hyötyä ja helppoutta asiakkaiden arkeen, se on osuuskaupan olemassaolon tarkoitus, toimitusjohtaja Liimatainen toteaa. Valmistautuminen vuoden 2020 Osuuskauppavaaleihin alkaa syksyllä. Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla Alkuvuoden 2019 liikevaihto oli 1 039,1 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 0,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla: marketkaupassa 0,4 prosenttia, tavaratalokaupassa 4,1 prosenttia, ravintolaliiketoiminnassa 2,9 prosenttia sekä polttonesteja autonpesukaupassa 3,7 prosenttia. HOK-Elannon alkuvuoden ylijäämä eli tulos ennen veroja oli 36,5 milj. euroa (18,9 M€). Tulos parani, johtuen pääosin 335 M€:n sijoitussalkun arvon muutoksesta. Konsernin maksuvalmius on hyvä. Likvidit sijoitukset ja rahavarat 30.6.2019 olivat 392,2 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 342,4 M€). Omavaraisuusaste oli 77,6 prosenttia (80,2 %).
• 5 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 YIT peruskorjaa ja laajentaa Mikonkatu 7:n kiinteistön Y IT ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat allekirjoittaneet sopimuksen Mikonkatu 7:n kiinteistön perusparannuksesta ja laajennuksesta Helsingin keskustassa. Peruskorjaushanke tuo ydinkeskustaan modernia ja muunneltavaa pääkonttoritasoista toimistotilaa sekä uusia liiketiloja. Sopimukseen sisältyy talon täydellinen perusparannus. Rakennustyöt alkavat marraskuussa 2019 ja valmistuvat lokakuussa 2021. Osapuolet ovat sopineet, ettei sopimuksen arvoa julkisteta. Kuusikerroksinen rakennus Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmassa korjataan nykyaikaiseksi toimistotaloksi purkamalla ja uusimalla suuri osa vanhoista sisärakenteista, kuten kaikki väliseinät sekä hissejä ja portaikkoja. Katot uusitaan, ja sisäpihalle rakennetaan uusi nelikerroksinen, lasikattoinen atriumtila. Kadunpuoleinen kulma uudistetaan ja siihen tehdään uusi sisäänkäynti toimistoihin. Ensimmäisen kerrokseen tulee uusia liiketiloja ja niiden julkisivut uusitaan. Kiinteistöön tulee lähes 6 000 neliömetriä vuokrattavaa toimistotilaa, katuja kellaritasoon liiketilaa 2 000 neliömetriä. Vuonna 1910 valmistunut Mikonkatu 7:n kiinteistö oli alun perin kolmikerroksinen. Vuosien varrella rakennusta on muutettu ja korotettu useamman kerran. Suojellun talon hankesuunnitelmia tehdään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kiinteistön kellarissa sijaitsevat jätehuoltotilat ovat yhteiset kolmen eri kiinteistön kanssa, joten tilojen on oltava käytettävissä koko remontin ajan. Sijainti ydinkeskustassa edellyttää, että hanke on toteutettava ympäröiviä toimijoita, kuten viereistä hotellia, ja ohikulkevaa vilkasta liikennettä haittaamatta. – Mikonkatu 7:n kaltaisissa rakennuskohteissa erityisesti logistiikan on toimittava minuutintarkasti, korjausrakentamisen yksikönjohtaja Kalevi Stenman YIT:ltä toteaa. YIT on aiemmin toteuttanut Ilmariselle useita onnistuneita hankkeita, muun muassa Mikonkatu 9:n kiinteistön peruskorjauksen, joka valmistui marraskuussa 2018. – Kokemuksemme aiemmista projekteista YIT:n kanssa ovat osoittaneet, että heillä on osaamista vaativiinkin korjausurakoihin, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Hannu Keinänen. Keskustakirjasto Oodin eteläinen sisäänkäynti uudistetaan Helsingin keskustakirjasto Oodin eteläinen sisäänkäynti. Kuva: Maarit Hohteri H elsingin keskustakirjasto Oodissa aloitetaan maanantaina 2.9. kirjaston eteläisen, Sanomatalon puoleisen sisäänkäynnin tuulikaapin muutostyöt. Töiden arvioitu kesto on noin neljä kuukautta. Sisäänkäynti suljetaan täksi ajaksi. Oodin ensimmäisen vuoden käyttökokemus on osoittanut, että kirjaston kävijöistä ylivoimaisesti suurin osa kulkee kirjastoon ja sieltä pois juuri eteläisen sisäänkäynnin kautta. Havainto on suurin syy muutostöille, joiden avulla suuren suosion saaneesta Oodista tehdään entistäkin toimivampi. Tuulikaapin rakennetta muutetaan syksyn aikana siten, että asiakkaiden kulkeminen kirjastoon helpottuu ja lämpimän ilman virtaus ulos talosta saadaan estettyä nykyistä tehokkaammin. Käytännössä sisäänkäynnin pyöröovi poistetaan ja korvataan kolmella ovellisella sisäänkäynnillä. Esteetön sisäänkäynti taas siirretään tuulikaapin länsipuolelle. Eteläisen sisäänkäynnin lisäksi Oodiin johtaa kaksi muutakin sisäänkäyntiä, jotka sijaitsevat rakennuksen pohjoisja länsipuolella. Oodin pohjoinen sisäänkäynti on pidetty tähän asti suljettuna, mutta se avataan käyttäjille muutostöiden alkaessa. Toisin sanoen Oodin kuljetaan kahden sisäänkäynnin kautta myös muutostyön aikana. Helsingin Keskustakirjasto Oodi on ollut todella suosittu viime vuoden joulukuussa järjestettyjen avajaistensa jälkeen. Kirjaston kahden miljoonan kävijän raja rikkoutui elokuussa ja näyttää siltä, että kirjaston koko vuoden kävijämäärä ylittää reilusti etukäteen arvioidut 2,5 miljoonaa. Jätkäsaaressa Tyynenmerenkadun ja Rionkadun risteyksessä katutyö H elsingin kaupunki toteuttaa muutoksia Tyynenmerenkadun ja Rionkadun risteysalueen liikennejärjestelyihin. Syyskuussa alkava katutyö aiheuttaa haittaa liikenteelle. Työmaan valmistuttua Länsisataman raskas liikenne alkaa käyttää Tyynenmerenkatua. Liikenneturvallisuuden ja alueen asukkaiden asuinviihtyvyyden kannalta on tarkoituksenmukaisinta, että sataman raskas liikenne ohjataan Rionkadun liittymän kautta satama-alueelle ja sieltä pois, jolloin raskaat ajoneuvot jonottavat laivoihin pääsyä suljetulla satama-alueella. Länsisataman raskas liikenne ohjataan pois Atlantinkadulta ja Länsisatamankadulta, jotka ovat asuntokatuja. Liikennejärjestely on tarpeen myös ensi vuonna alkavan Atlantinsillan rakentamista varten. Tyynenmerenkadun ja Rionkadun risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Tyynenmerenkadun ylittävät suojatiet poistuvat Rionkadun kohdalta, ja liikennevalot poistetaan risteyksestä. Lähimmät suojatiet ovat noin 80 metriä pohjoiseen ja noin sata metriä etelään päin kohti satamaterminaalia. Vaikutukset liikenteeseen työmaan aikana Moottoriajoneuvot: Kulkuyhteydet turvataan. Jalankulku ja pyöräily: Tyynenmerenkadun kävelyja pyöräilytie sekä Jätkäsaarenlaiturin reitti suljetaan. Jalankulku ja pyöräily ohjataan kulkemaan Hietasaarenkujaa pitkin. Julkinen liikenne: ei vaikutuksia. Työmaa valmistuu suunnitelman mukaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma risteyksestä muutostöiden jälkeen. Kampin kappelissa rikkoutui kahden miljoonan kävijän raja Viktoria Burkina oli Kampin kappelin 2 000 000:s kävijä. Muistoksi vierailusta hän sai Iittalan lahjoittaman puisen Alvar Aalto tarjoiluastian. K ampin kappelissa Helsingin Narinkkatorilla on juhlittu toista miljoonatta kävijää. Kampin kappelin 2 000 000:s kävijä asteli sisään perjantaina 24. elokuuta kello 12.10. Rajapyykin saavuttanut kävijä oli Viktoria Burkina Pietarista, Venäjältä. Hän oli kappelissa käymässä ensimmäistä kertaa ja vaikuttui kappelin kauneudesta, luonnon valosta ja erityisesti hiljaisuudesta. Hän oli kuullut kappelista ystävältään, jonka kanssa vieraili Helsingissä. Muistoksi vierailusta kappelissa Viktoria Burkina sai Iittalan lahjoittaman puisen Alvar Aalto tarjoiluastian. Kuten kappelikin, se on esimerkki suomalaisesta muotoilusta ja puumateriaalin käytöstä. Kaikki kappelin puu on suomalaista. Kampin kappeli sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Narinkkatorin laidalla. Se on kaupungin kolmanneksi vierailluin kirkko ja tarjoaa hiljaisuutta ja rauhaa keskellä kaupungin hälinää. Lisäksi kappelista saa keskusteluapua ilman ajanvarausta vuoden jokaisena päivänä, kotikunnasta riippumatta. Kappelissa työskentelevät kirkon työntekijät ja kaupungin sosiaaliohjaajat käyvät päivittäin keskusteluja erilaisten elämäntilanteiden keskeltä tulevien ihmisten kanssa. Aiheet vaihtelevat arjen kuulumisten jakamisesta äkillisiin kriiseihin ja hengellisistä teemoista konkreettiseen palveluneuvontaan. Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja kohtaamista varten arkisin kello 8–20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 10–18. Kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimiala. Kappelin työntekijöitä voi tavata henkilökohtaista keskustelua varten vuoden jokaisena päivänä, ilman ajanvarausta ja kotikunnasta riippumatta. Kampin kappeli oli mukana Helsingin 2012 designpääkaupunki-ohjelmassa. Antikvariaatti Pufendorf Lönnrotinkadulle V uonna 2012 perustettu ja kahdeksatta vuotta verkossa toiminut Antikvariaatti Pufendorf avasi kivijalkaliikkeen osoitteeseen Lönnrotinkatu 28. Liikkeen avajaisia vietettiin Helsingin taiteiden yönä ja kävijöitä oli yli 400. – Samalla kun toteutan pitkäaikaisen haaveeni, haluan osoittaa vääräksi väitteen kivijalka-antikvariaattien kuolemasta, omistaja Petteri Leino toteaa. Antikvariaatti Pufendorfin erikoisuutena on omistajansa laaja-alainen perehtyneisyys ja verkostoituminen kirjallisuuden eri aloihin. Leino toimii myös kirjanystävien valtakunnallisen yhdistyksen, Bibliofiilien Seuran puheenjohtajana. Uudesta liikkeestä löytyy noin 15 000 teosta eri aihealueilta. – Ammattitaustani myötä sotahistoria ja siihen liittyvä kirjallisuus on kiinnostanut minua aina. Ehkä siitä syystä aihepiiri on saanut uudessa liikkeessä täysin oman huoneen, mutta paljon muutakin löytyy. Uskon, että täältä löytyy jokaiselle jotain, luontokirjoista retropostikortteihin aikaisemmin Aliupseeriliiton puheenjohtajana sekä puolustusministerin erityisavustajana työskennellyt Leino vakuuttaa. Helsingin taiteiden yönä avattu antikvariaatti on omistajansa mukaan yksi kaupungin suurimmista ellei jopa suurin. – Vaikka kiertotalous on nykyään kaikkien huulilla, niin uusia kivijalka-antikvariaatteja ei ole viime vuosikymmeninä liiemmin avattu. Tämä on sinänsä outoa, koska ihmiset muutoinkin haluavat palvelunsa läheltä, Leino toteaa. Antikvariaatti Pufendorf on saanut nimensä Saksassa syntyneen Samuel Pufendorfin (1632-1694) mukaan. Pufendorf oli aikansa kuuluisimpia juridiikan, filosofian, taloustieteen, politiikan ja historian taitajia, jota on kutsuttu myös Ruotsin valtakunnanhistorioitsijaksi.
• 6 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 VIIKKO 37 KE 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale TO 12.9. Vilja, Valma PE 13.9. Orvo LA 14.9. Iida, Isla SU 15.9. Sirpa VIIKKO 38 MA 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi TI 17.9. Aila, Aili KE 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni TO 19.9. Reija PE 20.9. Varpu, Vaula LA 21.9. Mervi SU 22.9. Mauri VIIKKO 39 MA 23.9. Syyspäiväntasaus. Minja, Miisa, Mielikki TI 24.9. Alvar, Auno KE 25.9. Kullervo TO 26.9. Kuisma PE 27.9. Vesa LA 28.9. Arja, Lenni SU 29.9. Mikkelinpäivä. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela VIIKKO 40 MA 30.9. Siru, Sirja, Sorja TI 1.10. n Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä. Rauno, Raine, Rainer, Raino KE 2.10. Valio TO 3.10. Raimo PE 4.10. Saija, Saila, Frans LA 5.10. Inka, Inkeri SU 6.10. Pinja, Minttu VIIKKO 41 MA 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta TI 8.10. Hilja Näkymättömään hyvään työhön meillä ei ole varaa. Maria Jotuni (1880–1943) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 11.9.–8.10. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Runo vie! -runopiiri, vieraana Miika Osamitsu 12.9. klo 18:00 19:30 Kirjatorni, 2. krs Runo vie! -runopiirin teemana syyskuussa on Runoja keinotodellisuudesta. Käsittelyssä on Miika Osamitsun teos Kuin keinoveden pinnalla (Basam Books ). Illan vetäjinä toimivat Tuija Lassila ja Janette Hannukainen. ? Aleksi Mainio: Erkon kylmä sota 12.9. klo 18:00 – 20:00 Lukusali, 3. krs Suomen Pietarin instituutin ystävien syyskausi alkaa torstaina 12.9. klo 18:00 Aleksi Mainion luennolla ”Erkon kylmä sota – Helsingin Sanomat Moskovan varjossa”. Tilaisuuteen on kaikille avoin ja vapaa pääsy, tervetuloa! ? Bafici in Helsinki -Day 2 14.9. klo 17:00 – 20:00 17.00 VERGEL, 18.50 LIVINGSTON: The man and the method. Movies are in Spanish with English subtitles. ? Bafici in Helsinki -Day 3 15.9. klo 14:00 – 18:00 14.00 THE STREETS, 15.40 INSULA. Movies are in Spanish with English subtitles. ? Bodhidharma ja kiinalaisen zenin vaiheet 17.9. klo 17:15 – 18:45 Esseisti, suomentaja ja Kiina-tutkija Tero Tähtinen (s.1978) kertoo Suomi–Kiina-seuran syyskuun Tiistailuennolla suomentamastaan teoksesta Zenmestari Bodhidharman opetukset (Basam Books), joka ilmestyy tänä syksynä. ? Yö Kitkitdizzessä, kirjanjulkistustilaisuus 18.9. klo 18:00 – 19:00 Tero Tähtisen uusi esseekokoelma Yö Kitkitdizzessä julkistetaan keskiviikkona 18.9. kello 18:00 alkaen Rikhardinkadun kirjaston kirjatornin juurella Helsingissä. Kustantaja Kalle Niinikangas haastattelee kirjailijaa. ? Seniorit nettiin: Laitteen hankinta 19.9. klo 13:00 15:00 Lukusali, 3. krs Onko uuden älypuhelimen, tabletin ja kannettavan hankinta edessä? Tule kuulemaan, mitä pitää ottaa huomioon, että saat hyvän ja kestävän laitteen järkevällä rahasummalla. ? Nyt. Lukupiiri havahtumisista. 25.9., 30.10. ja 27.11. klo 18:00 19:30 Lukupiirissä tutustutaan havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustellaan esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. ? Kudo kodittomille Kudo villasukat kodittomalle. Sukkalangan on hyvä olla ainakin 60-prosenttista villaa. Toimita neulomuksesi Rikhardinkadun kirjastoon. Toimitamme ne Sininauhasäätiölle Asunnottomien yön tilaisuuksiin jaettavaksi 17.10.. ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16:00 – 18:00 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Charles Baudelairen Kielletyt runot -taiteilijakirja 30.9. asti 2. krs Charles Baudelairen Kielletyt runot -taiteilijakirja esillä Rikun Taiteilijakirjanäyttelyssä, kirjaston 2. kerroksessa. ? Rikun taiteilijakirjanäyttely 4.5. 31.12. 2. krs Rikhardinkadun kirjasto on hankkinut kokoelmiinsa taiteilijakirjoja vuodesta 2000 lähtien. Monimuotoisessa ja ainutlaatuisessa, lähes 500 taiteilijakirjan kokoelmassa on teoksia ympäri maailmaa. Kokoelman teoksia on esillä kirjaston 2. kerroksen vaihtuvassa taiteilijakirjanäyttelyssä. Tule katsomaan ja ihastu! Kokoelman teoksiin voi tutustua myös RikArt-verkkogalleriassa, osoitteessa: www.rikart.fi 14. sunnuntai helluntaista Luuk. 10:25-37 Lähimmäinen ? Rakkaus on yksi tärkeimmistä kristillisistä aiheista. Koko uskonto kertoo rakkaudesta. Jumala loi ihmisen rakkaudesta ihmiseen ja antoi meille jokaiselle elämän – rakkaudesta. Rakkaudesta hän antoi myös poikansa kuolla ristillä ja sovittaa syntimme. Rakkaudesta Jumala pitää meistä huolen ja kuulee rukouksiamme. Rakkauteen voimme vastata vain rakkaudella. Näin kuuluu kristinuskon keskeisin sääntö Jeesuksen opetuksessa: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Lähimmäisenrakkaus on kristillisen kulttuurin ydin. Auttaakseen ihmisiä on kirkko historiassa perustanut sairaaloita ja luonut nykyisen auttamisjärjestelmän. Nykyhetkelläkin tukee kirkko työttömiä, kodittomia ja pakolaisia. Ihmiset löytävät usein avun ongelmiin kirkosta. Kirkon jäsenenä pysyminen antaa mahdollisuuden kirkolle jatkaa tätä työtä. Lähimmäisenrakkaus ei ole kuitenkaan pelkästään kirkollisen organisaation tehtävä, vaan se on jokaisen ihmisen työtä. Usein väitämme, että rakastamme lähimmäistä, mutta kuitenkin todellisuudessa autamme vain niitä, jotka ovat meidän sukuamme, meidän kollegojamme tai meidän naapureitamme. Unohdamme helposti ne, keitä emme tunne. Hekin tarvitsevat rakkautta ja tukea. Jeesus eli maailmassamme auttaakseen ihmistä. Hän ei kysynyt autettavan uskonnollisuudesta eikä kansallisuudesta. Kaikki saivat samalla tavalla apua. Joskus häntä myös syytettiin yhteiskunnassa asetettujen rajojen ylittämisestä. Juuri he, joita muut eivät auttaneet, saivat häneltä apua. Näin meidänkin tehtävämme on auttaa jokaista, myös niitä, jotka meidän mielestämme ovat itse syyllisiä ongelmiinsa. Täyttääksemme rakkauden kaksoiskäskyn on meidän huomioitava ihmiset, joiden elämässä on vaikeuksia. Me voimme olla heille lähimmäiseksi ja auttaa. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi Valkoposkihanhiongelmaan luvassa helpotusta ? Tänä kesänä, niin kuin niin monena aiempanakin kesänä, Kaivopuiston ja muiden Helsingin puistoja viheralueiden nurmikot ovat olleet valkoposkihanhien valtaamia. Muutama viikko sitten uutisoitiin, että valkoposkihanhien määrä on kasvanut yli 20 prosentilla viime vuoteen nähden. Toisin kuin monet väittävät, tilanne ei ole helpottumassa itsestään. Valkoposkihanhet ja niiden uloste vähentävät merkittävästi puistoalueiden viihtyvyyttä. Alueet, joilla valkoposkihanhet viettävät aikaa, muuttuvat virkistyskäyttöön kelpaamattomiksi. Ulosteiden seassa ei ole mukava istua piknikillä tai antaa lasten leikkiä. Kaupungin katujen ja puistoalueiden kunnossapidosta ja siisteydestä vastaavat tahot eivät pysy mitenkään hanhien aiheuttamien jätösten perässä. Ruotsissa ja Virossa valkoposkihanhien määrää säännellään. Virossa laji kuuluu syksyllä metsästettäviin riistalintuihin ja Ruotsissa monissa kaupungeissa hanhien munia rikotaan kannan kasvun hillitsemiseksi. Nämä molemmat ovat toimivia ja kestäviä tapoja hillitä valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja. Lisäksi ne eivät tuota tarpeetonta kärsimystä eläimille. Keväällä Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitevastauksen, jonka perusteella kaupunki selvittää mahdollisuutta koirien käyttöön hanhien hätistelyssä. Koirien avulla hanhia on mahdollista hätistellä pois ihmisten suosimilta puistoalueilta kohti vähemmällä käytöllä olevia nurmialueita. Espoossa koiria käytettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa ja tulokset ovat olleet varovaisen lupaavia. Helsingin on syytä ottaa mallia Espoosta ja ryhtyä konkreettisiin toimiin hanhiongelman helpottamiseksi. Mikäli koirien käyttö ei tuo parannusta tilanteeseen, on tarpeen ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Kaupungin nimet -näyttely Oodissa ? Helsingin keskustakirjasto Oodin Bryggassa 2. syyskuuta avattavassa osallistavassa näyttelyssä voit tutustua Helsingin nimistöön ja nimistönsuunnitteluun. Voit myös kertoa oman kadunnimistöön liittyvän tarinasi ja osallistua näyttelyn rakentumiseen kuvaamalla ja jakamalla minkä tahansa kadunnimikilven. Tänä syksynä tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Liisankatu ja Unioninkatu saivat nimensä. Tämä oli samalla myös Helsingin nimistönsuunnittelun alku. Nykyisin käytössä on noin 7 000 kadun-, puiston-, aukion tai muun yleisen paikan nimeä. Nimistöä suunniteltiin vaihtelevin kokoonpanoin ja periaattein aina vuoteen 1946 asti, jolloin nimistökysymyksien parissa aloitti kadunnimikomitea. Vuoden 1959 lopussa asetettiin nimistötoimikunta, joka jatkaa yhä työskentelyään. Nimistönsuunnittelu on osa kaupunkisuunnittelua ja nimet vahvistetaan asemakaavassa. Aika: 2.9.–3.11.2019 Paikka: Keskustakirjasto Oodin Brygga, kerros 1+
• 7 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 Positiivisimmaksi helsinkiläiseksi valittu suosittu tubettaja Roni Bäck Helsinkiläiset ovat äänestäneet suositun tubettajan Roni Bäckin (keskellä) Positiivisimmaksi helsinkiläiseksi. Roni Bäck palkittiin Helsingin apulaispormestarin Pia Pakarisen vastaanotolla Helsingin kaupungintalolla 30.8.2019. Helsinkiläiset ovat äänestäneet suositun tubettajan Roni Bäckin Positiivisimmaksi helsinkiläiseksi ” Minun visiona tubekanavalleni on ollut tehdä positiivisuudesta coolia”, totesi Roni Bäck kiitospuheessa palkitsemistilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla. Positiivisimman helsinkiläisen valinnan järjesti Havis Amandan Nuorkauppakamari. Se toteutettiin yleisöäänestyksenä sekä verkossa että paperiäänestyksenä Ruoholahden Citymarketissa ja Pop-up äänestyspisteillä ympäri keskustaa. Roni Bäck sai 70% annetuista 2 626 äänistä ja päihitti siten vastaehdokkaansa Pekka Poudan, Johanna Kohvakan, Marja Hintikan sekä Minna Halmeen. Aiempina vuosina Helsingin positiivisimpana on palkittu muun muassa Julia Thurén, Anni Hautala, Sami Hedberg, James Nikander eli Musta Barbaari ja Tomi Björck. Roni Bäck palkittiin Helsingin apulaispormestarin Pia Pakarisen vastaanotolla Helsingin kaupungintalolla 30.8.2019. Bäck osallistuu Helsingin edustajana myös Vuoden Positiivisin Suomalainen -kilpailuun, jonka tulos julkistetaan syyskuussa valtakunnallisen positiivisuusviikon aikana. Positiivisin helsinkiläinen on osa Suomen Nuorkauppakamareiden sekä Positiivarit Oy:n yhteistyössä järjestämää vuotuista valtakunnallista Positiivisin Suomalainen -projektia, jonka on tarkoitus edistää positiivista muutosta yhteiskunnassa edistämällä vastuullista menestymistä ja palkitsemalla onnistumisia. Kilpailun voittaja osallistuu myös Helsingin edustajana Vuoden Positiivisin Suomalainen -kilpailuun, jonka tulos julkistetaan syyskuussa valtakunnallisen positiivisuusviikon aikana. 25. Art goes Kapakka toi tuoreen taiteen Helsinkiin elokuussa 2 5. Art goes Kapakka -taidefestivaalia juhlittiin Helsingin kantakaupungin keskeisimmissä ravintoloissa, kahviloissa, baareissa ja kapakoissa 15.–24.8.2019. Festivaalin tapahtumiin osallistui noin 55 000 musiikin, taiteen, kuorolaulun, makujen, keskustelujen ja ravintolakulttuurin ystävää. Ravintoloita oli mukana 36 kappaletta, ja festivaali tarjosi yhteensä 362 esitystä sekä 22 kuvataidenäyttelyä kymmenen päivän ja kymmenen yön aikana. Kaikki festivaalin tapahtumat olivat pääsymaksuttomia. Art goes Kapakka tarjosi festivaalikävijöille ainutlaatuisia hetkiä kiinnostavien esiintyjien, monipuolisten ja laadukkaiden ohjelmien sekä taidemaailman ammattilaisten parissa. Tänäkin vuonna intiimissä kapakkaympäristössä kohdattiin niin kiinnostavia nousevia kykyjä kuin jo paikkansa alalla vakiinnuttaneita mestareita. – Art goes Kapakka tuo uusia ja mielenkiintoisia esityksiä, sekä laadukasta ja monipuolista ohjelmaa Helsingin keskustaan. Tämän vuoksi festivaali onkin edelleen hyvin ainutlaatuinen ja usein myös yllättävä. Tapahtumiin on helppo tulla, sillä ravintolaympäristö toimii monelle tuttuna ajanviettopaikkana. Lisäksi sisäänpääsy tapahtumiin on yleisölle ilmainen. Ihmisten liikkumista Art goes Kapakan tapahtumasta toiseen on ilo seurata ja monelle festivaali kuuluukin vuotuisiin perinteisiin. Haluamme kiittää festivaalilla esiintyneitä taiteilijoita, mukana olleita ravintoloita, yhteistyökumppaneita, sekä yleisöä hyvin sujuneesta tapahtumasta, kertoo Art goes Kapakan vastaava tuottaja Laura Korhonen. Art goes Kapakan aloitti rakastettu Kuorojen kierros, johon osallistui 133 kuoroa ja lauluryhmää eli yhteensä ennätykselliset 2528 laulajaa. Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamon kuratoima Tsiigaa-taidenäyttelysarja esitteli vaikuttavan näyttelykokonaisuuden, jossa oli mukana maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, piirroksia ja valokuvia 15 nykytaiteilijalta. ”Empatia” -näyttelyissä pureuduttiin empatiataitoihin ja mihin kaikkeen ne vaikuttavat. Lisäksi seitsemässä ravintolassa oli tapahtuman aikana oma taidenäyttely. Kaikki Taidelainaamon teokset olivat festivaalin aikana ostettavissa tai vuokrattavissa kuukausihinnoin. Maista-ruokasarjan ohjelmissa festivaalikävijät pääsivät tutustumaan esimerkiksi vaahtokarkkien valmistuksen saloihin, klassikkodrinkkien tekoon, sienestämiseen ja sienisaaliin säilömiseen, valkoviinien ja makeiden herkkujen yhdistämiseen, Alppien seudun juustoihin, sekä annosten asetteluun eri vuosikymmeninä. AGK Pohtii -keskusteluohjelmakokonaisuudessa keskusteltiin masturbaation kulttuurihistoriasta, Helsingin ravintola-, taideja kulttuurielämästä viimeisen 25 vuoden ajalta, sekä niiden tulevaisuudesta, propagandasta venäläisessä musiikissa läpi sen historian, sekä helsinkiläisten ja itäsuomalaisten eroja huumorin keinoin. Lisäksi festivaaliohjelma oli täynnä monipuolista musiikkia, muuta esittävää taidetta, runoutta, improvisaatiota, stand upia ja performansseja. Art goes Kapakan Helsinki Hauskemmaksi -tunnustuspalkinto jaettiin tuottaja ja saunanjohtaja Kimmo Helistölle sekä Helsinki Samba Carnavalille, jonka palkinnon kävi vastaanottamassa karnevaalipäällikkö Sari Malkova. Pimeys julkaisee uuden albumin – Delta syntyi vailla pelkoa Pimeys julkaisee odotetun neljännen levynsä Delta 20. syyskuuta. Kuva: Nick Tulinen P imeys julkaisee odotetun neljännen levynsä Delta 20. syyskuuta. Deltan laulut kertovat elämästä sen kaikissa väreissä: rakkaudesta, menetyksestä, surusta, juhlasta, epävarmuudesta, ahdistuksesta, kasvamisesta ja onnesta. Albumin on tuottanut Jussi Jaakonaho ja se esittelee uudistuneen Pimeyden. Levyltä julkaistaan single Pidä lujaa musta kii 30. elokuuta, joka tehtiin tänä keväänä Lontoossa tuottaja Mikko Gordonin kanssa. Levyn tekemiselle suunnan antoi rumpalin eroaminen yhtyeestä vain kaksi viikkoa ennen nauhoitusten alkua. – Olimme tilanteessa, jossa olisimme voineet etsiä Pimeyteen uuden rumpalin ja jatkaa siitä, mihin viime levyn kiertueen päätyttyä jäätiin. Sen sijaan päätimme heittää kaiken ilmaan. Kävi niin, että kasvoimme kolmikkona vielä enemmän toisiimme kiinni ja täytimme tyhjän tilan orgaanisesti, laulaja-kitaristi Pekka Nisu kuvailee. – Muutos avasi tietä leikille ja kokeilulle. Tuottajamme Jussi Jaakonaho heitti liekkeihin bensaa, ja rohkaisi meitä menemään suuntiin, jonne halusimme mennä, laulaja-kosketinsoittaja Joel Mäkinen jatkaa. Delta-albumilla Pimeys onkin harpannut suoraviivaisemmalle ja henkilökohtaisemmalle pelikentälle. Laulujen tarinat pohjautuvat omiin kokemuksiin ja ympäröivään elämänpiiriin. Myös yhtyeen pitkällä yhteistyöllä ja ystävyydellä oli tärkeä rooli uuden suunnan löytymisessä. – Musiikissamme kuuluu kaikki yhdessä kokemamme ja se, millainen side meillä on keskenämme. Musiikin tekeminen yhdessä sytyttää meidät. Sen halusimme kuuluvan myös uudella albumillamme. Levynteko oli innostavaa, lapsellista, intensiivistä, herkkää, törkeää ja kaunista. Venytimme ääripäitä ja ihmettelimme. Nauratti ja itketti, Nisu kertoo. Välittömyys ja vapautuneisuus kuuluu myös levyltä – Pimeyden ydin hehkuu kirkkaana. Delta symboloi Pimeydelle uutta alkua. – Delta viittaa muutokseen. Siihen, mitä jää jäljelle, kun jokin muuttuu, ja mitä siitä voi kasvaa. Delta on syntynyt vailla pelkoa. Se on vilpitön, suora, tunteellinen ja leikkisä albumi, jonka ovat tehneet kolme parasta ystävää, yhtye kiteyttää. Pimeys on julkaissut aiemmin kolme menestyksekästä albumia. Uuden Delta-levyn ennakkosinglet Eikö ne tiedä, Aave ja Aivot narikkaan ovat nostaneet odotukset entistä korkeammalle. Albumijulkaisun myötä Pimeys lähtee syyskiertueelle rumpali Oskari Järvisen ja kitaristi/kosketinsoittaja Antti Kokkolan vahvistamalla kokoonpanolla.
• 8 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Kuvat: Keksi Agency / Tuomas Uusheimo Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kappelissa maanantaisin klo 18 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 15-17 • Senioreiden tuolijumppa Kryptassa keskiviikkoisin klo 09:30-10:30 • Viikkomessu torstaisin klo 1212:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 15-17 • 11.9. klo 12-12:30 Urkuvartti Tuomiokirkossa / Short Organ Recital • 13.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 13.9. klo 18 Luottamuksen messu kappelissa • 14.9. klo 18-19 Iltakirkko • 15.9. klo 10-11:30 Messu ja Talun rippikoululaisten konfirmaatio • 16.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 17.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 18.9. klo 12-12:30 Urkuvartti / Short Organ Recital • 19.9. klo 18-19:30 Piispan vastaanotto Tuomiokirkon kryptassa • 20.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 21.9. klo 18-19 Iltakirkko • 22.9. klo 10-11:30 Muistimessu • 23.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 23.9. klo 18-20 Lapsensa menettäneiden messu | Mässa för den som förlorat ett barn på mån • 24.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 24.9. klo 18-20 Kaikille avoin lähetystyön käsityöja opintopiiri kappelissa • 25.9. klo 12-12:30 Urkuvartti / Short Organ Recital • 27.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 28.9. klo 14 Katedraalikantaatti • 28.9. klo 18-19 Iltakirkko • 29.9. klo 10-11:30 Enkelien sunnuntain kantaattimessu (mikkelinpäivä) • 30.9. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 1.10. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 2.10. klo 12-12:30 Urkuvartti / Short Organ Recital • 2.10. klo 18-19:30 Kirjallisuusilta kryptassa: ”Jänis, jolla on meripihkan väriset silmät” • 4.10. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 5.10. klo 18-19 Iltakirkko • 6.10. klo 10-11:30 Messu • 7.10. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 8.10. klo 12 Päivärukous / Prayer During the Day • 8.10. klo 18-20 Kaikille avoin lähetystyön käsityöja opintopiiri kappelissa Meilahden kirkko, Temppeliaukion kirkko • 22.9. klo 15-17 Gospelia kaikille Mass Choir IV Mikael Agricolan kirkko • Israelilaisia tansseja liikuntasalissa maanantaisin klo 17-20 • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11-12 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19 • International Family Club | Kansainvälinen perhekerho torstaisin klo 09:30-12 • Perhekerho ja perhekerhon liikuntaa ja leikkiä torstaisin klo 10-12 • Anglikaanien messu-Sung Eucharist sunnuntaisin klo 10-11:30 • Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-11 • Messu sunnuntaisin klo 12-13:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-21 • 11.9. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Tunnesyöminen • 18.9. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Ajankohtaisia turvallisuusasioita senioreille • 25.9. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Myötätunnon voima kirkossa ja maailmassa • 2.10. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: ”Laulu se on ollut minun päivieni ratto” Suomenlinnan kirkko • Kouluikäisten olkkari tiistaisin klo 14-17 • Avoimet keskiviikkokahvit keskiviikkoisin klo 12:30-12 • Isojen olkkari torstaisin klo 16:3018:30 • 15.9. klo 14-15 Musiikillinen rukoushetki • 28.9. klo 10-29.9. klo 16 Voimaannuttavaa valokuvausta kritotapahtumassa. Vaatii ilmoittautumisen • 6.10. klo 14-15:30 Suomenlinnan kirkko 165-vuotta-Juhlamessu Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 1212:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08 • Messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • 12.9. klo 18 Hengellisen ohjauksen ilta • 15.9. klo 16 Festivo! Urkuduo Irina Lampén ja Jaana Jokimies • 20.9. klo 19 Sacred Music -festivaalin konsertti • 26.9. klo 17:30 Alfa-kurssi • 3.10. klo 17:30 Alfa-kurssi Annankulma • Puhutaan suomea -klubi keskija jatkotason suomen kielen opiskelijoille tiistaisin klo 15-16:30 • Avoin olohuone keskiviikkoisin klo 11-13 • Avoin olohuone torstaisin klo 1114 (19.9. avoinna poikkeuksellisesti klo 11-13) • Avoin olohuone perjantaisin klo 09-12 • 26.9. klo 13-14 Lähetyksen iltapäivä: Israel Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri Bulevardin pihasalissa maanantaisin klo 14-15 ja klo 18-19 • Raamattupiiri Bulevardin pihasalissa tiistaisin klo 18-20 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 • Musamuorit maanantaisin klo 1314 (ei 16.9.) • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Perhekerho tiistaisin klo 09:30-12 • Vauvakerho tiistaisin klo 13-14:30 • Kappelikahvila tiistaisin klo 14-16 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17:30-18:30 • Musiikkiryhmän harjoitukset torstaisin klo 19-21 • 15.9. klo 12-13:30 Messu • 22.9. klo 12-13:30 Luottamuksen messu • 29.9. klo 12-13:30 Enkelien sunnuntain perhemessu • 6.10. klo 12-13:30 Messu Katajanokan seurakuntakoti Perhekahvila perjantaisin klo 1013 Meritullin seurakuntatalo • Seniorinaisten jumppa maanantaisin klo 09:30-10:30 • Seniorinaisten tuolijumppa maanantaisin klo 10:40-11:40 • Perhekerho torstaisin klo 15-17 Muuta • Kouluikäisten syysleiri Korpirauhassa 27.-29.9. Vaatii ilmoittautumisen. Aleksanterin teatterin myynti käynnistyy ? Senaatti-kiinteistöt avaa tarjouskilpailun osoitteen Bulevardi 23–27 kiinteistöstä, eli vuonna 1879 venäläiseksi teatteriksi valmistuneesta Aleksanterin teatterista Helsingissä. Mittavaa peruskorjausta tarvitsevalle kohteelle haetaan kulttuuria ja sen historiaa arvostavaa ostajaa. Vuodesta 2005 Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ollut Aleksanterin teatteri ja 1950-luvulla valmistunut lisärakennus teatterin vieressä ovat myynnissä. Viime vuosina teatterin kuntoa on pidetty yllä mm. kattoremontilla, mutta rakennus tarvitsee kokonaisvaltaisen perusparannuksen, jonka kustannuksiksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Muun muassa rakennuksen kiinteistöja näyttämötekniikka tulisi uusia vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Aleksanterin teatterille ei ole valtion omaa käyttöä ja sen vuoksi se myydään. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä voidaan luopua ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan valtion muihin tarpeisiin. – Kohteen ostaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen tulee olemaan merkittävä kulttuuriteko, sanoo kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen. Haemme osaavaa ja vastuullista uutta omistajaa Vuonna 1879 venäläiseksi teatteriksi valmistunut Aleksanterin teatteri on yksi Helsingin tunnistettavista maamerkeistä Bulevardilla. Teatterirakennus on vahvasti suojeltu ja sen käyttöä kulttuuritoimintaan ohjaa voimassa oleva kaava. Teatterirakennus on edelleen laajassa kulttuurikäytössä: siellä järjestetään mm. teatteri-, tanssi-, musiikkija sirkusesityksiä ja tiloissa on myös paljon harjoitustoimintaa. Kansallisooppera toimi rakennuksessa 1953–1993. – Teatterille haetaan kulttuuria ja sen historiaa arvostavaa ostajaa. Senaatti-kiinteistöt arvioi tarjouksia kokonaisuutena sekä hinnan että suunnitelmien perusteella. Samalla varmistetaan, että ostajalla on kyvyt ja resurssit rakennuksen kunnostukseen ja ylläpitoon, Kiukkonen kommentoi. Ostajaehdokkailla on mahdollisuus jättää tarjous 23.10.2019 asti. Tarjouksessa ostajan tulee esittää hinnan lisäksi näkemys kohteen tulevasta käytöstä, suunnitelmat ja aikataulu rakennuksen perusparannuksesta. Senaatti-kiinteistöt on julkinen toimija ja myy kiinteistöt pääasiassa julkisella tarjouskilpailulla. Senaatti-kiinteistöjen hallitus päättää kiinteistökaupoista 5 milj. euroon asti, sen jälkeen toimivalta siirtyy maan Aleksanterin teatteri • Suunnittelijat: Piirustukset laati Viaporin Insinöörihallituksen esimies everstiluutnantti Pjotr PetrovitŠ Benard. Arkkitehti Jac. Ahrenberg suunnitteli sisustuksen sekä julkisivujen koristuksia. • Valmistumisvuosi: 1879 • Käyttäjä: Bulevardin Teatteriyhdistys ry • Tunnelmallisessa teatterissa on kolme kerrosta, noin 500-paikkainen sali, teknisesti täysin varustettu näyttämö sekä ravintolapalvelu yleisölämpiötiloissa. Rakennuksessa on seitsemän harjoitussalia ja toimistotilaa. • Teatterisali: 500 paikkaa, 2 parvea, 2 keisarillista aitiota Kerrosala: 6 300 m 2 Bruttoala: 8 000 m 2 Tilavuus: 39 000 m 3 Aleksanterin teatterin sisäänkäynti. Kuva: Senaatti-kiinteistöt hallitukselle, ja yli 10 milj. euron kaupoista päättää eduskunta. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos ja tulouttaa kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot valtiolle vuosittain.
• 9 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 Ylipormestari Jussi Pajusen muotokuva kaupungintalolle H elsingin kaupunginjohtajan, ylipormestari Jussi Pajusen muotokuva paljastettiin maanantaina 2. päivänä syyskuuta kaupungintalolla. Muotokuvan tekijä on kuvataiteilija Marjatta Tapiola. Teos ripustetaan kaupunginhallituksen istuntosaliin. Jussi Pajunen toimi Helsingin kaupunginjohtajana 12 vuotta vuosina 2005–2017. – Jussi Pajusen kaudella luotiin pohja vahvalle suurten kaupunkien yhteistyölle, joka on mahdollistanut onnistumisia monissa tärkeissä kysymyksissä. Hänen johdollaan Helsingistä on muodostunut osallisuuden kansainvälinen edelläkävijäkaupunki ja avoimuudesta on tullut kaupungin hallintokulttuurin standardi. Jos kuvailisin Jussi Pajusen johtajuustyyliä yhdellä sanalla, tulee väistämättä mieleeni ”herrasmies”: eleetön ja rönsyilemätön, tyyni ja päämäärätietoinen, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Pajunen valitsi taiteilijan Kaupungin perinteen mukaan kuvattava saa itse valita taiteilijan, jolta muotokuva tilataan. Jussi Pajusen muotokuva on tilattu taiteilija Marjatta Tapiolalta. – Arvostan suuresti Marjatta Tapiolaa taiteilijana. Pidän erityisesti hänen tavastaan käsitellä valoa ja varjoa, toteaa Jussi Pajunen. Teos on öljyja temperamaalaus kankaalle, mitat 120x90. Muotokuvaperinne 1700-luvulta Helsingin kaupunginjohtajien ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvaperinne ulottuu 1700-luvun lopulle saakka. Muotokuvakokoelman vanhin teos on Nils Schillmarkin maalaus kunnallispormestari Anders Byströmistä vuodelta 1780. Kokoelman tunnetuimpia lienee Albert Edelfeltin maalaama muotokuva Helsingin ensimmäisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajasta Leo Mechelinistä vuodelta 1901. Kaupungintalon yli 60 muotokuvan kokoelmaan kuuluvat myös kaikkien kaupunkia johtaneiden ylipormestareiden muotokuvat. HAM Helsingin taidemuseo/ Hanna Kukorelli Helmet-kirjastoilta ekaluokkalaisille kirjalahja Kaikki pääkaupunkiseudun ekaluokkalaiset saavat kirjalahjan. Kuva: Katja Tähjä H elmet-kirjastot antavat yhteistyössä kustantajien kanssa kaikille koulunsa aloittaville pääkaupunkiseudun 1.-luokkalaisille kirjalahjan. Ekaluokkalaiskampanjalla halutaan rohkaista pieniä lukijoita tarttumaan kirjaan ja luomaan mukavia lukumuistoja myös yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Lahjateosten kieli ja kuvitus toimivat sekä lukemista aloitteleville lapsille että kirjaa ääneen lukeville aikuisille. Ekaluokkalaiskampanjan suomenkielinen kirjalahja on tänä vuonna Miina Supisen ja Anni Nykäsen Kokkiklubi: maailman paras pizza. Teoksen on kustantanut WSOY. Helmet-kirjasto lahjoittaa myös ruotsinja venäjänkielisille koulunsa aloittaville omat teokset. Ruotsinkielinen kirja on Malin Stehnin ja Maria Källströmin Luna sjunger solo, jonka kustantaja on Opal bokförlaget. Venäjänkielinen kirja on Marina Druzininan ”S nami ne soskuchishsja”. Kustantaja on ????. – Helmet-kirjastojen yhteinen ekaluokkalaiskampanja on kirjastoissa joka vuosi odotettu tapahtuma, joka tavoittaa kerralla kokonaisen ikäluokan uteliaita silmäpareja. Toivotamme jokaisen ekaluokkalaisen tervetulleeksi kirjastoon innostumaan lukemisesta, tapahtumista ja monenlaisista yllätyksistä, joita kirjastot tarjoavat. Toivomme, että kampanja lahjakirjoineen innostaa kaikki ekaluokkalaiset ja myös heidän perheensä lukemisen pariin ja kirjastojen vakioasiakkaiksi, sanoo Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Lahjan saa lähikirjastosta tai kirjastoautosta kouluihin jaettavaa kutsukorttia vastaan. Kirjat voi noutaa kirjastosta luokkakäynnin yhteydessä. Ekaluokkalaisen kirjalahjan ja kirjastokortin hankkimisen voi antaa myös koululaiselle kotitehtäväksi. Tällöin hän voi käydä kirjastossa yhdessä perheensä kanssa. – Ekaluokkalaiskampanja on todella hieno esimerkki siitä, miten lapsia voidaan innostaa lukemaan esteettömästi ja tasa-arvoisesti. Olen todella iloinen ja ylpeä, että tänä vuonna mukaan valikoitui Kokkiklubi-sarjan ensimmäinen osa. Supisen ja Nykäsen hykerryttävän hauska kerronta on omiaan houkuttelemaan lapset itsenäisen lukuharrastuksen pariin, toteaa WSOY:n lastenja nuortenkirjallisuuden kustantaja Paula Halkola. Celia on tuottanut saavutettavat äänikirjat kaikista kampanjakirjoista. Kirjat saadakseen lapsella täytyy olla tunnukset Celian verkkopalveluun. Osassa Helmet-kirjastoista on mahdollista rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Helsingin ydinkeskustaan uusi brasserie ja pub Alexanderplats E telähelsinkiläisen ravintolasuosikin Maxillin ravintoloitsija Alexander Gullichsen avaa syyskuun lopulla Helsingin ydinkeskustaan uuden Alexanderplats-ravintolan. Yksityisessä omistuksessa oleva laadukas ja valoisa brasserie sijaitsee täysin uudessa ravintolatilassa Eteläesplanadilla, palvellen asiakkaitaan kaikkina viikonpäivinä myöhäiseen iltaan saakka. Alexanderplatsin myötä ravintola-alalle tekee paluun Gullichsenin 90-luvulla perustamasta legendaarisesta ravintola Safkasta tuttu Sampo Kantele, joka on uutuusravintolan osakas ja keittiöpäällikkö. Alexanderplats on pitkän linjan ravintoloitsijan Alexander Gullichsenin ja ravintolakoulu Perhon lehtorina toimivan keittiömestari Sampo Kanteleen näkemys klassisesta brasseriesta, eli helposti lähestyttävästä ja laadukkaasta hyvän palvelun ravintolasta, jossa on viihtyisän baarin lisäksi runsaasti tilaa ruokailijoille. Vuonna 1940 valmistuneessa Bensowin talossa sijaitseva Alexanderplats kunnioittaa arkkitehtuurisesti arvokasta perintöään ja sen sisustuksessa on rakentamisajankohdalle ominaista funktionalismin henkeä. – Vaikka brasserie tarkoittaa alkujaan panimoa, on se meille myös ravintola, joka sijaitsee keskeisellä paikalla, on aina auki ja tarjoilee keittiöstään pöytään saakka klassikkoannoksia lounaasta iltamyöhäiseen. Helsingistä ei löydy montaa ravintolaa, jossa voisi illallistaa hyvin teatterin tai konsertin jälkeen tai missä lapsiperhe voi yhdessä nauttia viihtyisän päivällisen myös sunnuntaina. Helposti lähestyttävä, mutta laadukas ja palveleva Alexanderplats vastaa paitsi näihin tarpeisiin, sisältää se brasserie-lupauksen lunastaakseen myös laadukkaan baarin hyvine drinkkija vaihtuvine hanaolutvalikoimineen, kertoo ravintoloitsija Alexander Gullichsen ja lisää: – On hienoa päästä tekemään uutta ravintolaa Sampo Kanteleen kanssa. Edellinen yhteistyömme ravintola Safka oli aikanaan eräänlainen menestys, joka avasi tietä husmanskostin saapumiselle myös valkoisilla pöytäliinoilla varustettujen ravintoloiden listoille. Eurooppalaisia klassikkoannoksia Gullichsenin ja Kantelen edellinen yhteiskeittiö ravintola Safka palkittiin Vuoden ravintola -tittelillä 1994 ja se saavutti myös Suomen ensimmäinen Michelin Bib Gourmand -maininnan vuonna 1995. Uuden Alexanderplatsin keittiömestarina aloittaa ravintola Juuressa pitkän uran tehnyt Jukka Nykänen ja ravintolapäällikkönä Angelo Dinato. – Alexanderplatsin linjaa kuvastaa se, että listaltamme löytyy aina parhaista raaka-aineista valmistettuja eurooppalaisia klassikkoannoksia, jotka eivät turhia kikkailuja kaipaa. Emme lähde ehdoin tahdoin muuttamaan hyväksi koettuja klassikoita, vaan pyrimme tekemään annokset sellaisiksi, kuin ne on alun perin mietitty koettavaksi. Listastamme tulee myös selkokielinen, eli asiakas tietää mitä tilaa, kertoo keittiöpäällikkö Sampo Kantele Alexanderplatsin ruokalinjasta ja lisää: – Käsin leikattu tartar, osterit, laadukas entrecôte perinteisine tykötarpeineen, hyvät kalaruoat ja cremé caramel ovat esimerkkejä brasserieiden listoilta kautta maailman ja Suomessa kun olemme, löytyy meiltä myös silakat ja kaalikääryleet. Voissa ja maussa ei tulla säästelemään, mutta toki seuraamme aikaamme ja huomioimme myös erikoisruokavalioita. Kasviksia käytämme sesongin mukaan. Trendejä tulee ja menee, mutta makujen harmonia ja niiden herkullisuus ovat meille tärkeintä, mitä lautaselta tulee löytyä. Ihmisläheinen palvelu Gullichsen kokee, että ravintola-alalla voi edelleen erottautua alati kovenevassa kilpailussa ruoan, tunnelman ja hyvän sekä mutkattoman palvelun synnyttämän kokonaiselämyksen voimin. – On sääli huomata, kuinka erikoisliikkeet vähenevät ydinkeskustojen kivijaloista. Hyvän palvelun kahvilat ja ravintolat vaativat kuitenkin sellaista läsnäoloa, jota ei voi netistä ostaa. Vaikka emme haluakaan sitoa Alexanderplatsia mihinkään kirjallisesti noudatettavaan konseptiin, nostan yhdeksi ohjenuoraksemme hyvän ja ihmisläheisen palvelun. Paitsi asiakkaamme, myös me ravintoloitsijat ja henkilökuntamme olemme kaikki yksilöllisiä persoonia, joita yhdistää palvelualalle kuuluva pelisilmä, ystävällisyys ja mutkaton lähestyttävyys, lupaa Alexander Gullichsen. Brasserie ja pub Alexanderplatsissa on ruokasalin lisäksi laadukas ja viihtyisä baari, jossa on oma ruokalistansa nopeille lounastajille ja pikkunälkään lasillisen seuraksi. Lounaslista vaihtuu muutamia kertoja viikossa ja siltä löytyy aidon brasserien tapaan päivän liha-, kalaja kasvisannoksen lisäksi myös klassikkoannos. Sisällä asiakaspaikkoja on noin 100, joista puolet baarin puolella. Terassilla on lisäksi 35 asiakaspaikkaa. Brasserie ja pub Alexanderplats, Eteläesplanadi 22, Helsinki. Avoinna arkisin 1102, lauantaisin 12-02 ja sunnuntaisin 13-21. Keittiö palvelee arkisin ja lauantaisin puoleen yöhön saakka. Alexanderplats avautuu syyskuun lopussa. Ravintolapäällikkö Angelo Dinato, Sampo Kantele, Alexander Gullichsen ja keittömestari Jukka Nykänen. Kuva: Rodolfo Rubio Sampo Kantele ja Alexander Gullichsen rakentevat Helsingin Bensowin taloon täysin uutta, syyskuun lopulla avautuvaa Alexanderplats-ravintolaa. Kuva: Rodolfo Rubio
• 10 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Työryhmä esittää HKL:n yhtiöittämistä Raitiovaunu ohittaa Senaatintorin aurinkoisena päivänä. Kuva: HKL, Tom Toikka. ? Liikennelaitoksen (HKL) toimintojen yhtiöittämistä pohtineen työryhmän raportti on julkaistu. Työryhmän näkemyksen mukaan HKL ei liikelaitoksena pysty vastaamaan toimintaympäristön muutospaineisiin ja suosittaa tämän johdosta HKL:n hallintomuodon muuttamista liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Työryhmä tunnisti useita keskeisiä HKL:n organisointitapaan vaikuttavia muutosvoimia, kuten raideliikenteen kasvava rooli kaupunkikehityksen toteutuksessa, suunnitteilla olevat useat uudet seudulliset raidehankkeet, jotka tulevat yhtymään Helsingin kantakaupunkiverkkoon sekä markkinaehtoisuuden lisääntyminen raideliikennöinnissä ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) mahdolliset liikennöinnin kilpailutuksia koskevat päätökset. Työryhmän esitys on, että HKL yhtiöitetään kokonaisuutena HKL Oy:ksi aikaisintaan 1.7.2020. HKL Oy on lähtökohta jatkokehittämiselle kohti seudullisuutta mahdollistavaa ja tukevaa toimintamallia, minkä edellytyksenä on myös seudun muiden kuntien osallistuminen yhteisten seudullisen raideliikenteen palveluratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhtiöittäminen esitetään toteutettavaksi hallinnollisesti liiketoimintasiirtona, jossa HKL:n henkilöstö siirtyisi perustettavan yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. – Raideliikennehankkeita on käynnissä ja käynnistyy lähivuosina useita. Tämä on positiivista kestävämmän ja sujuvamman kaupunkiliikenteen näkökulmasta. Toimintaympäristö myös muuttuu siten, että osa uusista hankkeista on kaupunkien rajat ylittäviä seudullisia hankkeita. Kaupungin näkökulmasta olennaista on varmistaa, että pystymme vastaamaan edessä oleviin muutoksiin ja selviydymme niistä hyvin, varmistaen kaupunkilaisille toimivat liikenneyhteydet. Tästä seuraa, että myös HKL:n organisatorinen asema on pohdittava tulevan syksyn aikana huolellisesti osana kokonaisuutta. Asiasta on tarpeen käydä myös seudullista keskustelua, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. – Olennaista on turvata HKL:lle hyvät mahdollisuudet osallistua kaupunkiraideliikenteen kehittämiseen. Liikennejärjestelmän kehittyessä raideliikenteen tehtäväkenttä laajenee, ja tällöin HKL:n osaaminen on arvokasta. Samalla nykyiselle ja tulevalle henkilöstölle tarjoutuu motivoivia, tulevaisuuteen suuntautuvia tehtäviä, kommentoi apulaispormestari Anni Sinnemäki. Helsingin kaupunki asetti 24.1.2019 työryhmän selvittämään liikenneliikelaitoksen toimintojen yhtiöittämistä ottaen huomioon aiemmin tehdyt organisaatiomuotoa koskevat selvitykset, toimintaympäristössä tapahtuneet ja näköpiirissä olevat muutokset sekä joukkoliikenteen kilpailuttamiseen liittyvä kehitys. Työryhmän tuli valmistella esitys HKL:n yhtiöittämisestä, jos se on perusteltua. Työryhmän näkemyksen mukaan osakeyhtiömuodon vahvuuksia olisivat muun muassa: • yhtiörakenne mahdollistaa tehokkaasti johdettuna tuottavuuden ja toiminnan kehittämisen, • malli antaa joustavuutta investointitalouden, rahoituksen ja käyttötalouden suunnitteluun sekä lisää taloudellista läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta, • laaja HKL:n synergioita tukeva ja osaamiskeskittymää ylläpitävä kokonaisuus säilyy, • malli mahdollistaa seudullisen raideliikenneinfran ja -kaluston pitämisen yhden toimijan hallinnassa, mutta se vaatii seudun kuntien ja HSL:n myötävaikutusta, • malli mahdollistaa tulevaisuudessa yhtiön jatkokehittämisen ja esimerkiksi jakaantumisen seudullisten ratkaisujen edistämiseksi. Kantakaupunkiin ja läntiseen Helsinkiin uusia raitioteitä Kaavarunkovaiheen havainnekuva Haagan liikenneympyrästä. Kuva: Tietoa Finland Oy Havainnekuva Huopalahdentien liikennesuunnitelmasta. Kuva: Voima Graphics R atojen rakentamisen yhteydessä kaduille tulisi muutoksia autoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn järjestelyihin sekä pysäköintiin. Pikaratikalle uutta rataa Munkkiniemestä Kannelmäkeen Vihdintien pikaraitiotielle on suunniteltu uutta rataa Munkkiniemenaukiolta pohjoiseen. Huopalahdentiellä raitiokiskot tulisivat kadun keskelle. Kadun itäreunaan tulisi kaksisuuntainen pyörätie. Talojen edustalla olevat erilliset kaistat muutettaisiin yksisuuntaisiksi. Huopalahdentien eteläosaan jäisi puurivit kadun molemmille reunoille, mutta länsipuolisen puurivin sijainti muuttuisi, minkä takia sen puita olisi tarpeen uusia. Itäpuolen puurivi, jossa on vanhempia ja isompia puita, jäisi nykyiselle paikalleen. Huopalahdentieltä poistuisi noin 110 pysäköintipaikkaa kadun varresta, paikkoja jäisi noin 50. Uusien pysäköintipaikkojen rakentamista alueelle selvitetään Huopalahdentien varren täydennysrakentamisen suunnittelun yhteydessä. Haagan liikenneympyrä muutettaisiin nykyistä laajemmaksi ja osa liikennevirroista ohjattaisiin sen läpi. Näin saataisiin tilaa uusille tonteille ja säilytettäisiin autoliikenteen sujuva kulku. Vihdintiestä suunnitellaan bulevardikatua, jossa raitiotie kulkisi keskellä puurivien reunustamana. Autoliikenteelle olisi kaksi kaistaa suuntaansa sekä ryhmittymiskaistat. Kadun molemmille reunoille tulisi kaksisuuntaiset pyörätiet. Kaupintielle rakennettaisiin kiskojen lisäksi yksisuuntaiset pyörätiet ja kadun reunoille istutettaisiin puurivit. Raitiotie ylittäisi Kehä I:n uutta siltaa pitkin ja linjan päätepysäkki tulisi Kantelettarentielle kauppakeskus Kaaren edustalle. Puuttuva palanen keskustan raitioverkkoon Fredrikinkadulle raitiotietä rakennettaisiin Bulevardin ja Urho Kekkosen kadun välille. Topeliuksenkadulle rataa tehtäisiin lähes koko kadun pituudelle Töölöntorilta Tukholmankadulle. Nordenskiöldinkadulla raitiotiekiskot tulisivat Topeliuksenkadun ja Mannerheimintien välille. Näiden lisäksi parannettaisiin päätepysäkkien ympäristöjä Tehtaankadun päässä Punavuoressa ja Kolmikulmassa Kaartinkaupungissa. Fredrikinkadulla kiskojen rakentamisen yhteydessä levennettäisiin jalkakäytäviä, mikä toisi tilaa esimerkiksi istutuksille ja terasseille. Kadun varteen sijoitettaisiin myös pysäköintipaikkoja henkilöautoille, jakeluliikenteelle ja polkupyörille. Pysäköintipaikkojen määrä vähenisi kuitenkin nykyisestä noin 60:lla. Autoliikenne kadulla säilyisi. Topeliuksenkadulla raitiotie sijoittuisi pääosin omille kaistoilleen kadun keskelle ja ajoratojen reunoille rakennettaisiin pyöräkaistat. Läpiajo Humalistonkadulta Topeliuksenkadulle ehdotetaan suljettavaksi, jolloin risteykseen muodostuisi viihtyisä katuaukio. Lisäksi Runeberginkadun osuutta Arkadiankadulta Töölöntorille parannettaisiin. Bussikaistoista voitaisiin luopua ja niiltä vapautuva tila käytettäisiin pyöräteihin ja leveämpiin jalkakäytäviin. Runeberginkadulta, Topeliuksenkadulta ja Nordenskiöldinkadulta poistuisi järjestelyiden myötä ympärivuorokautisia pysäköintipaikkoja, mutta korvaavia paikkoja järjestettäisiin lisäämällä vinopysäköintiä alueen asuntokaduilla. Alueen ympärivuorokautisten paikkojen määrä kasvaisi tällä tavoin noin 60:llä. Yöaikaan sallittujen asukaspysäköintipaikkojen määrä vähenisi 110 paikan verran. Töölönkadulle on valmistunut uusi pysäköintilaitos, joka on lisännyt pysäköintipaikkoja alueella. Liikennesuunnitelmat kommentoitavana verkossa Liikennesuunnitelmien luonnoksia voi kommentoi
• 11 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kesän viimeiset uimavesinäytteet otettu Havainnekuva Huopalahdentien liikennesuunnitelmasta. Kuva: Voima Graphics da kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi syyskuun loppuun asti. Kantakaupungin uusia liikennejärjestelyitä esitellään kahdella maastokävelyllä. Fredrikinkadun kävely on maanantaina 16. syyskuuta kello 17–18. Lähtö on Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmasta. Topeliuksenkadun kävely on torstaina 19. syyskuuta kello 17–18. Kävelylle lähdetään kulttuurikeskus Sandelsin edestä, Topeliuksenkatu 2. Suunnittelijat ovat lisäksi tavattavissa tiistaina 17. syyskuuta kello 16–19 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa, Töölönlahdenkatu 4, 1.krs. Suunnitelmista on lyhyet samansisältöiset esitykset kello 16 ja 17.30. Esitysten jälkeen voi tutustua suunnitelmiin ja keskustella suunnittelijoiden kanssa. Liikennesuunnitelmat viimeistellään syksyn aikana saatavan palautteen perusteella. Liikennesuunnitelmat ovat osa Länsi-Helsingin raitiotien yleissuunnitelmaa, joka etenee päätöksentekoon kaupunkiympäristölautakuntaan keväällä 2020. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelu jatkuu tarkemmalla tasolla. HSL suunnittelee lopulliset raitioja bussilinjastot hankkeen toteutusvaiheessa. Raitioteiden toteutus alkaisi arviolta 2020-luvun puolivälissä. Lauttasaarenranta. Kuva: Miina Pohjolainen. U imavesinäytteet otettiin elokuun 30. päivänä Hietarannan, Lauttasaaren ja Munkkiniemen uimarannoilta. Kaikki tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Uimaveden lämpötila vaihteli tutkituilla rannoilla 18–20 asteen välillä. Näytteenoton yhteydessä havaittiin vähäisiä määriä sinileviä Hietarannan ja Lauttasaaren uimarannoilla. Virallinen uimakausi päättyi 31. elokuuta, ja otetut näytteet olivat tämän kesän viimeiset. Kesän aikana uimavesissä todettiin yksittäisiä suolistoperäisten bakteerien ylityksiä, mutta pääsääntöisesti veden hygieeninen laatu Helsingin uimarannoilla oli hyvä. Helsingin merialueilla tavanomainen sinileväkesä Kesä oli Helsingin merialueilla sinilevien osalta tavanomainen. Alkukesällä levätilanne pysyi rauhallisena viileän meriveden ja tuulisen sään johdosta. Heinäkuun alun kumpuaminen nosti ravinteita pohjalta pintakerrokseen levien ulottuville, ja sinilevät runsastuivat heinäkuun aikana. Sinilevien kukintahuippu ajoittui heinäkuun lopun helteisille päiville. Kukintojen voimakkuus ei kuitenkaan yltänyt viime vuoden tasolle. Ensimmäisenä sinilevät runsastuivat Laajalahdella, jossa sinilevää esiintyi kohtalaisia määriä jo heinäkuun alussa. Heinäkuun puolessa välissä sinilevät lisääntyivät myös ulommilla merialueilla. Voimakkaimpina sinileväkukinnot olivat heinäkuun lopulla, jolloin sinilevää esiintyi Helsingin edustan merialueilla kauttaaltaan. Tyyni sää mahdollisti levämassan nousemisen pintaan helposti havaittaviksi sinilevälautoiksi. Levien esiintyminen vaihteli aluekohtaisesti vallitsevien virtausten ja tuulten mukaan. Kukintahuippu kesti vajaan viikon ja taittui laskuun elokuun alussa. Välisaaristossa kohonneita sinileväpitoisuuksia havaittiin vielä elokuun ensimmäisellä viikolla. Valtalajeina leväkukinnoissa esiintyivät Aphanizomenon-, Dolichospermumsekä myöhemmin myös maksamyrkylliset Nodularia-suvun sinilevät. Samanaikaisesti sinilevien kanssa yleistyi Heterocapsa triquetra-panssarisiimalevä, joka runsastuessaan saattaa värjätä vettä punertavaksi. Kesäiseen planktonlajistoon kuuluivat pienet siimalliset levät sekä viherlevät. Elokuun lopun tyynen sään vuoksi sinilevähippuja on kohonnut pinnalle ja sinilevää on havaittu hieman edellisviikkoja runsaammin. Sinileväkukinnat ovat kuitenkin hiipumassa ja levien määrän voidaan odottaa vähentyvän syksyä kohti mentäessä.
• 12 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Kulttuuri ? Teattereiden, tanssin ja sirkuksen syyskausi alkaa. Kansallisteatteri odottaa hallitusohjelmassa luvattuja remonttirahoja takaisin vuoden 2020 budjettiehdotukseen, jotta väistömuutto Vallilan Konepajalle toteutuu. Pieni Näyttämö ja Willensauna menisivät muuten kiinni keväällä. Walhallan salaseura ja suomalaisen agentti Valistusajan kulttuurifestivaalista, Les Lumières nautittiin taas Viaporissa, Suomenlinnassa ja Helsingin keskustassa. Tenalji von Fersenin Sali ja Ritarihuone tarjosivat mainiot puitteet Irlannin barokkiorkesterille, jota johti Peter Whelan. Taiteellinen johtaja Marja Rumpunen osaa löytää Suomen historian hovija seuraelämästä värikkäitä henkilöitä. Teemana oli ”salainen agentti” Johan Anders Jägerhorn (1727-1825), kosmopoliitti ja Kustaa III:n aateloima valistusmies, josta sittemmin tuli Anjalan liiton ja Ruotsin hallitsijaa vastaan suunnatun liikkeen keskeinen hahmo. Walhallan salaseura – ensimmäisen konsertin nimi, viittaa tuolloin toimineeseen salaseuraan ja venäjämielisyyteen Ruotsin vallan aikana. Yhteys Irlantiin ja vierailevaan orkesteriinkin löytyy. Jägerhorn toimi niin ikään Irlannin vapautusliikkeessä ja kärsi tuomiota Lontoon Towerissa, jossa puuhaili ikiliikkujan parissa. Ritarihuoneen katsojat näkivätkin laitteen konepiirustuksen, näyttelijöiden Joachim Wigeliuksen ja vapaustaistelijan suoraan alenevan polven jälkeläisen Robert Jägerhornin esitteleminä. Ritarihuone kruunasi kauniin kohotetun tunnelman. Mezzosopraano Sinead O´Kelly Belfastista lauloi vieläkin sykähdyttävämmin kuin edellisenä iltana. Yleisö riemuitsi, saimme kokea musiikkia, joka näkyy ja tuntuu. Claire Duff, Leonie Curtin ja etenkin Carina Drury sellossa tekivät vahvimman vaikutuksen kuulijaan. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa Klockriketeaternin ja moninkertaisesti Grammy-palkitun yhdysvaltalaiskuoron The Crossingin musiikkiteos ”Aniara: fragments of time and space” saa syyskuussa Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa. Läpisävelletty, visuaalisesti häkellyttävä teos vie yleisön avaruusmatkalle ihmisyyden äärelle, matkalle ikuisuuteen tuhoamaltaan planeetalta. Yhdysvaltalaissäveltäjä Robert Maggion sävellysteos tuo Alminsalin näyttämölle sekä kaunista uutta musiikkia että joukon eri taidelajien virtuoosimaisia taitajia; muun muassa 16-henkisen kamarikuoron, ja voimakkaan fyysistä Peking-oopperaa, josta vastaa alaan erikoistunut suomalaisryhmä Wusheng Company. Sen perustaja ja taiteellinen johtaja Antti Silvennoinen on luonut Aniaran koreografian ja esiintyy itse teoksessa. Esityksen ohjaa Klockriken johtaja Dan Henriksson. Sävellysteos perustuu ruotsalaisen Nobel-palkitun Harry Martinsonin klassikkoteokseen ”Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa”. Esitys sai maailman ensi-iltansa ensimmäisenä suomalaisena teatteriensi-iltana Philadelphiassa, hyvällä vastaanotolla. Esitykset ovat 17.21.9. oopperassa. Aurora K herää eloon Diakonissalaitoksen korttelijuhla valtasi Alppikadun elokuun 22. päivä. Kulttuuria, tietopaketteja, mukavaa tekemisestä, hyvää ruokaa ja musiikkia oli tarjolla iloiseen yhteisöllisyyden keskellä. Historian havina yhdistyi tämän päivän yhteisöihin ja hauskanpitoon. Tapahtuma päättyi Palefacen upeaan konserttiin. Jos jossakin niin täällä hän on katu-uskottava. Päihdeja muita ongelmia kokeneet ihmiset samastuivat tSuomi-räppärin karunkomeaan laulusanomaan. Aurora Karamzin perusti Helsingin Diakonissalaitoksen, ja sen toiminta jatkuu Auroran arvoja kunnioittaen: ”Aurora K rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” on komea, hyvin rytmitetty monologi, jonka ovat käsikirjoittaneet Sinikka Paavilainen & Marika Sampio-Utriainen. Lentoemäntä-näyttelijä Sampio-Utriainen on kouluttautunut Teatterikorkean avoimilla kursseilla ja ulkomailla eri lyhytkursseilla. Hän on kirjoittanut ja näytellyt n. 20 monologia. Tekijät olivat tahoillaan työstämässä Aurorasta näytelmää samaan aikaan, ja tuttava saattoi heidät yhteen. Paaavilainen myös ohjaa. Näyttelijä liikkuu raskaan tuntuisessa puvussaan laajasti kirkossa ja tulkitsee Auroran elämää, kahteen mieheen ja kuolleeseen poikaan liittyvän tragedian koskettavasti. Esitykselle toivoo laajaa jatkoa! Tsiigaa mutsias ennen kun se delaa… RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla koko perheelle Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Torin kahdella esiintymislavalla oli 22.8. monenlaista, toisiaan täydentävää, ohjelmaa kaiken ikäisille. Punavuorenkatu suljettiin liikenteeltä ja lähialueen yrittäjät esittelevät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Snellmanin koulun edustalla oli ohjelmaa, jonka opettajat ja vanhemmat tekivät yhteistyössä lasten kanssa. Ohjelman aloitti Toimela Brass Band ja ilta päättyy katutansseihin Raija Koson johdolla. Esiintymässä olivat myös Emesis, Janus Hanski, Fisherman & The Sea sekä Matti Ristinen, joka lausui upeasti runoja mm. Aleksis Kiven ja Eino Leinon tuotannoista. Huippuhetki oli Rap-mummo Eilan esiintyminen toriteltalla. Kahdeksan vuotta sitten punavuorelainen Eila Nevanranta kyllästyi naapurissa sijaitsevan Sinebrychoffin puiston siivottomuuteen. Hän kirjoitti ”Roska Rapin”, joka pääsi uutisiin. Rap-mummo Eila oli syntynyt. Sanoma on hänelle tärkeä. 83-vuotiaalla räppärillä on kunnon aiheet. Räpit syntyvät yhteistyössä nuorten muusikoiden kanssa. Sanoituksista ja aihepiiristä hän vastaa yksinään. Ulos tekin sieltä Pirjo Kotamäki on vuosaarelainen runoilija. Ensimmäisen kokoelma ”Ilmi” tuli julki 2009. Sen jälkeen hän on kirjoittanut kolme kokoelmaa, joista viimeisin ”Lehtiä kuolleitten kirjaan” (2018) käsitteli Suomen sisällissotaa. Hän kirjoittaa runoja myös oman kaupunginosansa lehteen, ja runot käsittelivät usein luontoa. Vuosaari on yhtä upeaa kuin Etelä-Helsinki. ”Ihmeellinen luontoni” kokoelmani (2017) käsittelee kaupunkiluonnon ja ihmisen välistä yhteyttä, myös pyhyyden kokemusta luonnossa. Seuraavaksi tulee ”Villit linnut olRisto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros Sinead O´Kelly kohosi ilmaan aplodiemme ylistämänä Les Lumières -festivaalilla. Peter Whelan johtaa orkesteria Ritarihuoneella. Kuva: Riitta Salasto. Peking-oopperan suomalainen mestari Antti Silvennoinen vastaa Aniaran liikekoreografiasta ja esiintyy itsekin. Kuva: John C. Hawthorne. Marika Sampio-Utriainen esitti upeasti monologin ”Aurora K – rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” Diakonissalaitoksen kirkossakorttelijuhlan yhtenä päätapahtumana. Komea tyllihame on hankittu Kiinasta alkuperäisen mallin mukaan. Kuva: Raimo Granberg. Rap-mummo Eila Nevanranta valloitti Rööperifestin yleisön täysin Fredantorin teltalla. Taustalla aukeaa Punavuorenkadun juhlaelämä. Kuva: Raimo Granberg. Pirjo Kotamäki, “Uutelan erakko”, on vuosaarelainen runoilija ja julkaissut kolme kokoelmaa. Vuosaari on yhtä upeaa kuin Etelä-Helsinki, hän sanoo. Kuva: Mirjami Illukka. Upea laulajatar Merikukka Kiviharju lauloi kauniita rauhanlauluja Töölönlahden Hiroshima-illassa. Mukana myös Timo Seppänen (vas.), Ville Luukkonen ja Tero Siitonen. Kuva: Topi Koivisto.
• 13 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 Huvilateltan riemua ja hyvästijättöä Tanssija Maija Hartikainen ajattelee ”Treplevin hajottajassa”, että ehkä rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen johtaisi muuallekin kuin epätoivoon. Kuva: Virpi Nieminen. Irlantilainen Lisa Hannigan teki miellyttävän debyytin Suomessa kuulaan kauniilla folk-balladeihin luodulla äänellään. Kuva: Raimo Granberg. Kuubalainen kansansuosikki Omara Portuondo oli hauras ja sielukas Huvilateltassa, jonka yleisö kantoi hänet sydämellään keikan loppuun. Kuva: Raimo Granberg. Italialainen Anna Calvi on vahva taiderocklaulaja, joka urakoi Huvilan kahdessakin illassa. Kuva: Raimo Granberg. kapäillä: runoja Franciscus Assisilaisesta”, joka ilmestyy ensi vuonna. Hän on mukana viiden naisen runoilijaryhmässä ”Runosvengi”, jota voi pyytää esittämään runoja erilaisiin tilaisuuksiin. Helsinki-runo alkaa hälytyskellojen laukkaamisella, joka kutsuu ulos silkin pehmeydestä ja loppuu: – katso vain suoraan silmiin: ei tarvitse koputtaa, tämä / huone on auki, tämä palatsi, nämä köyhäinavun saappaat, / tämä huoneen narina edestakaisin; palava katto: / nämä maassa laahaavat pilvet, / mutta nyt sitten kaikki selkenee, / en tarvitse enää tuota herraa X, sanoi Kerttu kiivaasti, / ja jatkoi, että nälkä se sitä paitsi oli Madonnallakin, mutta / Madonna se tarvitsi sitä Jumalaa vielä lapsensaantiin. – Täällä kun on sen puolesta edes helpompaa. Malmin poliisin kuulusteluhuoneessa ”Kolmen kopla” oli esillä Vuotalossa usealla näytöksellä. Tragikoominen tilannekomedia kertoo kolmesta, eri tavalla vähän hassahtaneesta, ikääntyvästä naisesta, joiden elämä ei ole kulkenut ihan tavanomaista tietä. Aika hassunkurisia henkilöitä on saatu esille. Kirjastonhoitaja Susanna Toikka katsoo muita vähän viistoon, Lespo Lissu uskoo elävänsä jossain avaruudellisessa todellisuudessa ja Hilda Pipping pitää itseään kuninkaallisena prinsessana ja käyttäytyy myös sen mukaan. Kaikki alkaa Malmin poliisilaitokselta, kuulusteluhuoneesta. Tämä on kurkistus erilaisiin elämäntarinoihin. Tekijät haluavat sanoa, että ihminen on sitä mihin hän uskoo ja selviytyy elämän vastoinkäymisistä hyvinkin erikoisia keinoja käyttämällä. Käsikirjoittaja on Päivi Turunen. Siihen on käytetty työkaluina improvisaatiota ja lakanatekniikkaa näyttelijöiden avulla. Päivi Meros on huikean hyvä prinsessana, johon muut tukeutuivat myös siviilissä, kun pyysin kuvia. – Prinsessalta saa. Jenni Miettinen on Lissu ja Sanna-Maria Lahti vähän surumielinen Susanna. Ainoaa selväpäistä, poliisia, esittää Mika Syvänen. Teatteri Ihme on toiminut useamman ”matalan kynnyksen” teatterina. Viime syksynä näin sen mainion ”Ruokahissin” Iso-Roban Teatteri Ilmiössä parhaaseen Harald Pinter -tyyliin. Erilainen Lokki-tarina ”Treplevin hajottaja” on ruumiillinen monologi ruumiin uumenista. Saimme kokea sen Vapaan taiteen tilan valoilla loihditussa hämärässä tilassa Katri Valan puiston alapuolen väestötilassa, jota taideopiskelijat ja vieraat ryhmät käyttävät. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tarleena Laakko. Ainoana esiintyjänä on Maija Hartikainen, joka tanssii tai kuoriutuu aluksi hiljaa, mutta lukee sitten vuorosanoja epätahdissa nauhalta kuulemamme puheen kanssa. Kun sanoin taiteilijalle, etten kuullut kaikkea, hän vastasi sen olevan viitteellinen tarkoituskin. Anton Tsehovin ”Lokki” päättyy Konstantin Treplevin itsemurhaan. – Viekää Irina Arkadina pois täältä, hänen poikansa Konstantin Gavrilovitš on ampunut itsensä. Tekijät kuvittelevat, että ”luon? Anna Calvi on dramaattinen ilmestys Huvilateltan lavalla, sekä taiderocklaulullaan että tummalla ulkonäöllään. Viime vuonna julkaistu, kiitetty kolmosalbumillaan ”Hunter” haki entistä vapaampaa ilmaisua Intensiivisenä esiintyjänä tunnettu laulaja-kitaristi teki odotetun paluun Helsinkiin sitten vuoden 2014 Tavastian-keikan. Calvi oli ehdotonta huippua myös toisessa, Björkin ja Bowien tuotantoon keskittyneessä kolmen laulajan illassa. Siinä edesmenneen rocktähden jäähyväisalbumi ”Blackstar” sai ansaitun tribuutin nimenomaan häneltä. Keskeiset laulut, nimikappale ja ”Lazarus” olivat vaikuttavia tulkintoja. Lizz Wright teki UMO:n kanssa hienon keikan. Samettisen pehmeä jazzja souluääni Amerikasta valloitti Huvilan. Ja millä sofistikoidulla tyylillä. Setti oli turhan lyhyt ja encore niukahko. Irlantilainen Lisa Hannigan debytoi Suomessa. Kuulas folk-ääni on tavattoman kaunis ja väreilee vuoroin jousien, vuoroin huilujen kanssa. Laulaja on myös irlantilaisen välitön ja tavattoman miellyttävä esiintyjä, joka kehui Huvilateltan niin moneen kertaan ”maailman kauneimmaksi”, että sitä ei voi pitää vain vieraskoreutena. Stargazeo esiintyi urakalla kolmena iltana samassa paikassa. Mielestäni Hanniganin kanssa se toimi paremmin kuin ”Bjök & Bowie –illassa. ”Buena Vista Social Clubin supertähti palaa Suomeen” Juhlaviikkojen ohjelma lupaa. Omara Portuondo on tunteikkaan kuubalaisen filin-musiikin ja boleron loistava tulkki. Hän yhdistää jazzia ja bluesia perinteikkääseen boleroon kuubalaisilla rytmeillä. 1950-luvun Havannassa näyttelijänä ja tanssijana uransa aloittanut laulaja on levittänyt kuubalaisen musiikin ilosanomaa maailmalle yli puoli vuosisataa. Kuulin häntä ensi kertaa 1976 Vanhalla ylioppilastalolla sokean säestäjänsä Martin Rojasin kanssa. Ja rakastuin. El Último Beso -kiertue toi Huvilaan karismaattisen lavapersoonan, jonka ilmaisuvoimainen ääni ja olemus on ymmärrettävästi muuttunut hauraaksi. Moni tuttu cubania-kappale katkeili, joten yleisön oli kannettava laulaja omalla lämmöllään ja laulutahdollaan maaliin. Rasittavinta se oli ”Guantanameran” loputtoman pitkässä sanojen hapuilussa, paremmin meni encorena kuultu ”Besame Mucho”. Lokakuulla 89 vuotta täyttävä laulaja ansaitsee eläkepäivänsä. non haudankaivaja”, tavallinen turkkilo saapuu raadon hajun johdattamana ruumiin äärelle, sen laskoksiin, sen uumeniin. Esitys kuvaa symbolisesti sitä, miten Treplev hajoaa nopeasti ja tavallisissa Lokeissa niin tehostetun itsekeskeinen äiti hylkää näyttelijänuransa ja ryhtyy tutkimaan raatokuoriaisia. Historiallisena faktana tiedämme, että Lokin ensimmäinen esillepano epäonnistui. Kirjailija masentui. Ehkä rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen voi johtaa muuallekin kuin epätoivoon, tekijät haluavat uskoa. Älä usko pelkoon ja vihaan Hiroshima-ilta veti väkeä Helsingistä ja naapurikunnista Oopperan Amfiteatteriin ja Töölönlahden rannalle kynttilämielenosoitukseen. Tapahtuma kunnioittaa Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen uhrien muistoa ja muistutamme ydinasevarustelun järjettömyydestä sekä rauhantyön tärkeydestä. Tilaisuudessa puhuvat kansanedustaja Eva Biaudet ja kirkkoherra Hannu Ronimus. Kynttilälyhdyt lasketaan Töölönlahteen, mutta tuli oli nyt kielletty. Tapahtuman järjestivät Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund, Svenska Fredsvänner i Helsingfors, Helsingin seurakuntayhtymä Töölön seurakunta yhteistyössä usean rauhanjärjestön kanssa. Merikukka Kiviharju Quartet esiintyi vahvasti. Kiviharju lauloi solistin oman kauniin iskevän rauhanlaulun ”End the Silence”, joka kehottaa nykyajan nk. tolkun ihmisiä lopettamaan hiljaisuutensa väkivallan ja vihapuheen maailmassa. – Älä usko pelkoon, älä usko vihaan, sanoma kuuluu. Mutta tietysti settiin kuului Liisa Tavin ”Jäähyväiset aseille”, jonka alku on niin komea ja kohottava: – Tänään jaksan nousta seisomaan / Tänään jaksan itseäni katsoa / En tarvitse enää peilejä / En haarniskaa joka kulkua vaikeuttaa / Tänään aion lähteä maailmaan / Tänään tietäni kulkemaan / Eivät riitä enää maalaukset / Tahdon nähdä mitä on niiden takana...” Siunatuksi lopuksi armoitettu soul-, bluesja jazzlaulaja veti Louis Armstrongin iki-ihanan klassikon ”What a Wonderful World”. Tulta sisällä flamencolauluna Flamencolaulaja Anna Murtolan rytmejä ja tunnetta sinkoava Fuego Por Dentro -konsertti keskittyi flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. Keikalla Bistro K:ssa häntä säestivät Suomen menestyneimpiin flamencokitaristeihin lukeutuva Joonas Widenius ja Madridissa flamencon huippuartistien kanssa työskentelevä perkussionisti Karo Sampela. Kuulimme musiikkia debyyttisoololevyn ohjelmistosta, jossa laulajan sävyiltään monipuolinen ja tummasointinen ääni vei meidät sen syvän surullisten sävelten, mutta myös kepeän leikittelevien rytmien keinoin. Murtola ammentaa musiikkiinsa myös muista musiikkikulttuureista sekä omasta oululaisesta taustastaan, juurruttaen espanjalaisen taiteenlajin kylmään Pohjolaan. Teksti: Risto Kolanen Anna Murtola esitti usepaa flamenco-laulua Bistro K:n lavalla; Ravintola Kapsäkillä on uusi nimi. Kuva: Johanna Sandborg. Kolmen kopla on Teatteri Ihmeen mainio tilannekomedia eri tavalla hassahtaneista naisista. Kuvassa Sanna-Maria Lahti (vas.), Jenni Miettinen, Petri Syvänen ja Päivi Meros. Kuva: Petri Rovio.
• 14 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Etnosoi!-festivaaleilla yhteiskunnallista keskustelua Seuraava Etnosoi!-festivaali järjestetään 31.10.-14.11.2019 Kaupunginteatteri tuo näyttämölle lasten ja nuorten näkökulman ilmastonmuutokseen H elsingin Kaupunginteatterin ja ShedHelsingin Metsän joulu tuo ensimmäistä kertaa teatterinäyttämölle myös erityislasten ja -nuorten näkökulman ilmastonmuutokseen. Kotimainen musiikkiteatteriuutuus on jouluinen tarina yllättävästä ystävyydestä ja metsien tärkeydestä. Valtavirrasta poikkeava, erityislapset ja -nuoret huomioiva uusi joulumusikaali Metsän joulu saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa 7. joulukuuta. Heikki Sankarin ohjaaman musikaalin käsikirjoituksesta vastaa ShedHelsingin työryhmä, jonka lapset ja nuoret pääsevät harjoitusprosessin kuluessa vaikuttamaan näytelmätekstin sisältöön. – Haluan Metsän joulussa korostaa teatterileikkiä, ja päästää lapset ja nuoret esille paitsi esiintyjinä myös tuoda esiin heidän äänensä ja näkökulmansa aiheeseen. Viime keväänä nuoret esittivät huolensa ilmastonmuutoksesta Greta Thunbergin johdolla, ja viime viikkoina huolta ovat aiheuttaneet Amazonin metsäpalot. Nyt nuoret pääsevät aiheeseen liittyen ääneen myös teatterinäyttämöllä. Tällainen teatteriryhmä luo hyvän alustan yhteisvastuulliselle kasvamiselle, sanoo ohjaaja Heikki Sankari. Metsän joulu on vauhdikas ja jouluinen tarina yllättävästä ystävyydestä, luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta ja siitä, mikä joulussa on kaikkein tärkeintä. Näytelmä kertoo juuri jouluksi uuteen kotiin muuttaneesta Kuusisen perheestä. Joulunodotusta varjostaa kuitenkin äidin työttömyys. Perheen lapset Usko, Toivo ja Lempi päättävät lähteä metsään löytääkseen perheelle joulukuusen, jota tänä vuonna ei ole varaa ostaa. Metsässä he tapaavat metsän eläimet ja puut, jotka osaavatkin puhua. Kun metsä on jälleen uhattuna uuden rakennusprojektin johdosta, lapset päättävät toimia yhdessä eläinten kanssa metsän pelastamiseksi. Ensin heidän täytyy keksiä keino, jolla metsän hakkuu estetään. Vastassaan heillä on ahne pormestari apureineen. Musikaalissa esiintyy yli sata 8-21-vuotiasta lasta ja nuorta, joista suurin osa on ollut mukana ShedHelsingin musiikkiteatteritoiminnassa alusta (2016) saakka, ja osa nousee suurelle estradille ensimmäistä kertaa. Jotkut nuorista kelailevat pyörätuoleilla, toisia esiintyminen auttaa keskittymään – ja jokaisella rohkeus sekä halu laittaa itsensä likoon. Teoksen uuden musiikin on säveltänyt Tuomas Kesälä, joka toimii myös nelihenkisen orkesterin kapellimestarina. Koreografian suunnittelevat Tiina Peltonen ja Jyri Numminen ja lavastuksen ja puvut Vilma Mattila. Valosuunnittelusta vastaa Teppo Saarinen. Ikäsuositus 4-vuotiaasta alkaen. ShedHelsinki lyhyesti ShedHelsinki on valtavirrasta poikkeava musiikkiteatterihanke, jossa matka on määränpäätä merkityksellisempi. Toiminta mahdollistaa lapsille ja nuorille tilaisuuden olla esillä omina, ainutkertaisina yksilöinä. Yhdessä ja turvassa. Tavoitteena on vakiinnuttaa monimuotoisuutta korostava musiikkiteatteri Suomeen ja tehdä Suomesta paikka, jossa uskalletaan uskoa unelmiin ja tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin on. ShedHelsingin esikuvana on Lontoossa toimiva Chickenshed-teatteri, joka on tehnyt erilaisuudesta taidetta yhdessä lasten ja nuorten kanssa jo yli 40 vuotta. Metsän joulu -ensi-illat 7.12.2019 klo 14 ja klo 19 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Liput: 39 € (sis. pm) Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti, Ensi linja 2. Pysähdy! Tarinateatteria kiusaamisesta on Kansan Sivistystyön Liiton ja Helsingin tarinateatterin Etnosoi!-festivaaleille tuottama kaksikielinen (suomi/englanti) esitys. S uomen vanhimpiin ja merkittävimpiin maailmanmusiikin festivaaleihin kuuluva Etnosoi! tarjoaa jälleen marraskuisessa Helsingissä värikkäitä ja koskettavia elämyksiä eri puolilta maailmaa, jo 32. kerran. Tänä vuonna festivaaleilla pureudutaan muun muassa yhteiskunnallisesti vaikeisiin teemoihin kuten kiusaamiseen ja vallankäyttöön. Musiikki on osa yhteiskuntaa. Monen maahanmuuttajataustaisen tai vähemmistöartistinkin kokemaa yhteiskunnallista syrjintää ja ulkopuolisuuden tunnetta avataan Etnosoi!-festivaaleilla tarinateatterin ja seminaarin avulla. Pysähdy! Tarinateatteria kiusaamisesta on Kansan Sivistystyön Liiton ja Helsingin tarinateatterin Etnosoi!-festivaaleille tuottama kaksikielinen (suomi/englanti) esitys. Tarinateatteri on yhteisöteatterin muoto, jonka tavoitteena on tehdä koettu näkyväksi ja jaettavaksi. Festivaalin seminaarissa keskustellaan vallasta. Seminaari toteutetaan yhteistyössä muun muassa Kukunori Kulttuurin ja mielenterveyden liiton kanssa. Etnosoi!ssa juhlitaan tänä vuonna festivaalia järjestävän Maailman musiikin keskus -musiikki-instituutin 40-vuotista taivalta. Maailman musiikin keskuksen toiminnan juuret ovat työväenliikkeessä. Historiaa juhlistetaan mm. konsertissa, jossa sekakuoro Koiton Laulu & Wimme yhdistävät rauhanja työväenlauluja ja joikua. Toimintakautensa aikana keskus on tehnyt myös pitkäjänteistä työtä romanimusiikin ja -muusikoiden kanssa. Toistamiseen festivaaleilla esiintyvä unkarilainen Olah-romanilaulaja Mónika Lakatos on kansainvälisesti useasti palkittu yhteiskunnallisesta aktivismistaan ja romaniasioiden esilletuomisesta. Suomessa vaikuttavien artistien esillenostaminen levynjulkaisukonserttien myötä, on kuulunut Etnosoi! festivaalin perinteiseen ohjelmistoon jo vuosia. Tämän vuoden festivaaleilla kuullaan levynjulkaisukonsertit Zäpämmät -duolta, Cuejerolta sekä Nathan Riki Thomson & Resonator -yhtyeeltä. Zäpämmät-duon ohjelmisto koostuu kappaleista, jotka soivat vahvasti suomalaisesta kansanmusiikista ammentaen ja yhdistyvät sangen persoonallisesti senegalilaisiin, malilaisiin, afro-kuubalaisiin ja flamencon musiikillisiin elementteihin. Zäpämmät tuo musiikkinsa avulla esille naisten ja tyttöjen tarinoita ja oikeuksia, vaienneita ja vaiennettuja ääniä, sekä paljastaa myös yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita. Duon vieraana konsertissa kuullaan muun muassa poliittisista syistä maanpaossa elävää malilaista Tuareg-kitaristia Ahmed Ag Kaedya. CUEJEROn musiikki saa inspiraation musiikillisista perinteistä, jotka alunperin syntyivät monenlaisten kulttuurien fuusioiduttua samalla maankamaralla. Yhtyeen musiikkia voisi kuvailla flamenco-jazziksi pohjoismaisella vivahteella. Yhtyeen musiikissa yhdistyvät flamenco-laulut sekä Latinalaisen Amerikan, Lähi-idän ja jazzin groovet. Fuusiosta on kyse myös Nathan Riki Thomson & Resonatorin levynjulkaisukonsertissa, missä pureudutaan niin instrumenttien, tilan kuin muusikoidenkin väliseen värähtelyyn. CUEJEROn musiikki saa inspiraation musiikillisista perinteistä, jotka alunperin syntyivät monenlaisten kulttuurien fuusioiduttua samalla maankamaralla. Zäpämmät-duon ohjelmisto koostuu kappaleista, jotka soivat vahvasti suomalaisesta kansanmusiikista ammentaen ja yhdistyvät sangen persoonallisesti senegalilaisiin, malilaisiin, afro-kuubalaisiin ja flamencon musiikillisiin elementteihin. Historiaa juhlistetaan mm. konsertissa, jossa sekakuoro Koiton Laulu & Wimme yhdistävät rauhanja työväenlauluja ja joikua. Etnosoi! 2019 -ohjelmassa muun muassa: • To 31.10. Klo 19 Zäpämmät, Mascot Bar & Live Stage • Ma 4.11 klo 20 Pysähdy! -Tarinateatteria kiusaamisesta, teatteri ILMI Ö • Ti 5.11 klo 19 Koiton Laulu & Wimme, KokoTeatteri • Ke 6.11. Seminaari, Helsingin keskustakirjasto Oodi, Maijansali • Ke 6.11. klo 19 Gabacho Maroc (MA/FR/DZ), Savoy-teatteri • To 7.11. klo 19 Nathan Riki Thomson & Resonator (AU/ FI/BR/UK), Vuotalo • Pe 8.11. klo 19 Mónika Lakatos & Gipsy Voices (HU) • To 14.11 klo 20 Cuejero (ES/FI/CL), Tenho Restobar Vajaat kolme prosenttia kulki ilman lippua 2018 H SL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua. Alle kolmen prosentin liputtomuus on kansainvälisesti vertaillen hyvä luku. Liputtomien osuus laski hieman vuodesta 2017, jolloin heitä oli 3,1 prosenttia tarkastetuista matkustajista. Tarkastettujen matkustajien määrä oli 3,3 miljoonaa sekä vuonna 2018 että 2017. HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, joten liputtomuus vähensi edelleen merkittävästi joukkoliikennetuloja. Eniten liputtomia tavattiin metroasemien laiturialueilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa. Tarkastusmaksutoiminnan tavoitteet säilyvät vuonna 2019 ennallaan. HSL jatkaa näkyvää ja tehokasta tarkastustoiminta, sillä se ehkäisee liputtomuuden kasvua ja edistää matkalipputulojen kertymistä. HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen. HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä koko maan junaliikenteessä. HSL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua.
• 15 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 Helsingissä rikkoutui 650 000 asukkaan raja Helsingin seudulla on jo 1,5 miljoonaa asukasta Ravintola Farouge avasi uuteen kukoistukseen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on sitoutunut Itämerihaasteeseen uudelleen viideksi vuodeksi 2019-2023. H elsingin ja Turun kaupunginjohtajien vuonna 2007 käynnistämän Itämerihaasteen tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan sekä paikallisesti kaupunkien lähivesillä että koko Itämeren piirissä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on sitoutunut Itämerihaasteeseen uudelleen viideksi vuodeksi 2019-2023. Se on toteuttanut toimenpideohjelmaansa jo kahden kauden ajan ja kolmas käynnistyi vuosiksi 2019-2021. HSY:n kolmannen kauden Itämeriohjelma perustuu kuntayhtymän uuteen strategiaan. Kolmen vuoden ohjelman toimenpiteet on jaoteltu seitsemään teemaan, joiden ryhmittely on aiempien ohjelmakausien mukainen: 1) investointien hallinta 2) huleja ylivuotovesien hallinta 3) hajakuormituksen vähentäminen 4) tutkimushankkeet 5) tietoisuuden lisääminen 6) kansainvälinen yhteistyö sekä uutena teemana 7) Itämeren vaelluskalojen vaellusesteiden poistaminen. – Toimenpideohjelma kokoaa yhteen strategisista tavoitteistamme erityisesti Itämereen vaikuttavat tehtävämme. Vaelluskalojen vaellusesteiden poistaminen on tullut mukaan uudeksi teemaksi ohjelmaamme, kertoo toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Useita toimia Itämerihaasteessa puhtaamman meren puolesta Väkiluvun kasvu tammi-heinäkuussa 2017-2019 H elsingin väkiluku ylitti kesällä 650 000 asukkaan rajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinäkuun lopussa Helsingin asukasluku oli 651 495 henkeä. Väkiluvun kasvu, 3 453 asukasta, on kuitenkin hitaampaa kuin viime vuonna. Espoo ja Vantaa ovat kasvaneet tammi-heinäkuussa aikaisempaa nopeammin. Siksi koko pääkaupunkiseudun kasvu, 10 543 asukasta, oli suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin tällä vuosituhannella, vaikka syntyneiden määrä pääkaupunkiseudulla edelleen väheni lähes 300:lla. Pääkaupunkiseutu sai tammi-heinäkuussa muuttovoittoa yhteensä 8 547 henkeä, josta puolet tuli kotimaasta ja puolet ulkomailta. Helsingin seudulla yli 1,5 miljoonaa asukasta Heinäkuussa Helsingin seudun 14 kunnan asukasluku ylitti 1,5 miljoonan asukkaan rajan. Helsingin seudun tammi-heinäkuun kasvusta vajaa puolet, 45 %, tuli kotimaisesta muuttovoitosta, 37 % ulkomailta ja 18 % luonnollisesta väestönkasvusta. Farougen ravintoloitsijat Aki Kallio ja Viviane Daaboul-Kallio. Kuva: Pekka Mustonen M aistuvan ja värikkään libanonilaiskeittiön Suomeen neljännesvuosisata sitten tuonut ravintola Farouge tekee näyttävän paluun Helsingin ravintolakartalle. Kasarmitorin laidalle avautuneen uuden Farougen ruokatarjonta jatkaa tuttua libanonilaisen keittiön ilotulitusta, mutta uuden ravintolatilan puitteet mahdollistavat aiempaa elämyksellisemmän illalliskokemuksen. Sunnuntaisin Farougeen katetaan mahtava brunssi. Vuonna 1995 ensimmäisen kerran avautunut Farouge hurmasi asiakkaansa itäisen Välimeren aidoilla mauilla ja sydämellisellä palvelullaan. Suomen ensimmäinen libanonilaisravintola nousi nopeasti Helsingin suosituimpiin kuuluvaksi etniseksi ravintolaksi, mutta joutui kiinteistöremontin vuoksi keskeyttämään toimintansa vuonna 2015. Farougen perustaneet Viviane Daaboul ja Aki Kallio jatkoivat libanonilaisen keittiöelämyksen toteuttajina catering-palveluna, suunnitellen samalla Farougen uutta tulemista Kasarmitorin laidalla remontoitavassa Metso-yhtiön entisessä pääkonttorissa. Fabianinkatu 9:n kiinteistö on nyt valmis ja Kasarmitorin kuparinhohtoisena loistavaa maamerkkiä rytmittää maukas, värikäs ja rento libanonilainen ravintolaelämys. – Uskalsin odottaa uusilta tiloilta paljon, mutta tämä on jopa enemmän. Yli 100-paikkaisen salin ja torille aukeavan terassin lisäksi saimme sisäpihalle mahtavan talvipuutarhan, joka muuntautuu iltahämärässä tunnelmalliseksi loungeksi. Kokonaisuutta ei tehty helpomman kautta, kuten ei tehdä libanonilaista ruokaakaan. Käsityö näkyy paitsi sisustuksessa, myös annoksissa, joita teemme Farougessa edelleen koko perheen voimin, kertoo ravintoloitsija Viviane Daaboul-Kallio ja lisää: – Libanonilainen keittiö vaatii valtavasti työtä, sillä annoksia on paljon ja niiden valmistaminen kestää. Siksi onkin upeaa, että minulla on ravintolassa edelleen rinnallani paitsi mieheni Aki, myös äitini, sisareni ja lapseni. Vaikka olemmekin saaneet upean, kansainvälisen ja kokeneen henkilökunnan ja ravintolayhtiö NoHo Partnersin taustatuen, oma perheeni tietää parhaiten minkälaisia Farougen maut ovat. Liekkejä, makua, lämpöä ja tunnelmaa Farougen keittiöpäällikkönä toimii ravintolan vaimonsa Vivianen kanssa aikoinaan perustanut Aki Kallio. Farougen keittiö tulee hänen komennossaan jatkamaan libanonilaisen keittiön suurlähettiläänä, mutta annoksiin lisätään välimerellistä keveyttä ja raikkautta. Farougen suosikkiannokset lampaankare ja pistaasikana löytyvät edelleen listalta ja ne valmistetaan asiakkaiden nähden avotulella. – Libanonilainen keittiö kehittyy siinä missä suomalaisten makutottumuksetkin, joten Kreikan ja Turkin vaikutukset tulevat näkymään ja maistumaan aiempaa enemmän. Käsintehdyt, pöytäseurueen kanssa vadeilta jaettavat pienet meze-annokset nousevat varmasti jälleen hitiksi, sillä nyt mukana on myös lämpimiä pikkuannoksia, kertoo keittiöpäällikkö Aki Kallio ja lisää: – Asiakkaamme tulevat näkemään avokeittiöstämme palUusi Farouge tarjoilee maukkaan, värikkään ja rennon libanonilaisen ravintolaelämyksen. Kuva: Pekka Mustonen jon liekkejä ja elävää ruoanlaittoa yllättävistäkin raaka-aineista. Leipäuunistamme nousevasta libanonilaisesta leivästä tullee myös yksi puheenaiheistamme. Kun Farouge avautui neljännesvuosisata sitten ensimmäisen kerran, olivat suomalaisten makutottumukset Libanonista tulleen maahanmuuttajayrittäjän mielestä perin laimeita. – Kun aloitimme, oli Suomesta erittäin haastavaa löytää oikeanlaisia mausteita. Jopa sitruuna, chili, tuoreet yrtit ja valkosipuli olivat harvinaisuuksia, kun niitä nykyään kasvatellaan asuntojen ikkunalaudoilla. Libanonissa on puolestaan otettu tällä välin isoja harppauksia viinituotannossa ja me voimme ylpeillä Pohjoismaiden todennäköisesti laajimmalla libanonilaisten viinien kokoelmallamme. Riehakkaan beirutilaistunnelman viimeistelee Farougen myöhäisillan rennon kansainvälinen loungebilemeininki, josta vastaavat DJ ja asiakkaitamme iltaisin viihdyttävät yllätysesiintyjät, vinkkaa Viviane Daaboul-Kallio. Ravintola Farouge Fabianinkatu 9, 00140 Helsinki Puh. 09 6128 6750 Asiakaspaikkoja yhteensä 164 Avoinna: Ke–pe 16–02 (keittiö palvelee klo 23 saakka) La 13–02 (keittiö palvelee klo 23 saakka) Su brunssi, kattausajat 12.00–14.30 ja 15.00–17.30
• 16 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Suomalaisen kulttuurin, antiikin ja taiteen ystäville! 4/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Taiteilija ja tiedemies ALEKSANTERI AHOLA-VALO Oiva Toikka suunnitteli 261 erilaista lintua LEIKKISÄ LASITAITEILIJA Ikiklassikko MARISKOOLI TYYLISUUNNAT • Uusgotiikka, • Uusrenessanssi • Uusbarokki • Uusrokokoo 1790-luvun kalastajatorppa Aseista mahtavimpia Paulilla on kaikki suomalaiset postimerkit TEATTERIKULISSIEN DRAMATIIKKAA Tähdet ja diivat Tampereella VIIKINKIMIEKAT PENTALAN SAARISTOMUSEO Tilaa heti! www.antiikkijataide.fi EN TI SÖ IN TI ? KE RÄ ILY ? KÄ DE N TA ID OT ? AR JE N H IS TO RI A
• 17 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 Kirja-arvostelu Kolumni Hyväntekeväisyys kuuluu hyväosaisuuteen ? Monivuotiseen tutkimukseen perustuva professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan kirja ”Huipputuloiset – Suomen rikkain promille” julkaistaan huomenna. Jo etukäteisjulkisuuden määrästä huomaa, että aihe on uraauurtava. Kuvittelemme ehkä tietävämme, mitä vaurain promille ajattelee, mutta tiedämmekö sittenkään. Tämän kysymyksen äärelle nyt jouduin, vaikka olen tehnyt kyseisen ryhmän kanssa töitä yli 20 vuotta ja itsekin siihen kuulun. Nimettömänä vastaaminen paljastaa, kuinka harva ajattelee, että oman menestyksen takana on ahkeruuden ja kyvykkyyden lisäksi myös onnekkuutta. Toiselle, aivan yhtä ahkeralle ja kyvykkäälle, on pelkästä kohtalon oikusta saattannut käydä aivan toisin. Kuten olisi voinut käydä itsellekin. Elämä on kaikkea muuta kuin absoluuttisen reilua. Ja erityisen tärkeää on muistaa se silloin, kun omaan käteen on osunut voittoarpa. Se antaa kyllä aihetta kiitollisuuteen, mutta ei ylimielisyyteen. Emme myöskään elämän suurissa arpajaisissa saa lähellekään yhtäläisiä lähtökohtia tai samaa geneettistä ensimmäisen luokan matkalippua elämään. Tärkeintä on minusta, että jokainen pyrkii voimiensa ja kykyjensä mukaan kantamaan oman kortensa kekoon. Ja muistamme arvostaa jokaisen panosta, emme vain omaamme. Nämä ovat yhden ja saman asian kaksi puolta. Eniten itseäni yllätti, ettei hyväntekeväisyys noussut tutkimuksessa lainkaan aiheena esiin. Tarkistin havainnon professori Kantolalta, ja hän vahvisti sen oikeaksi. Jostakin syystä aineistossa ei puhuttu hyväntekeväisyydestä. Se oli minulle yllätys ja järkytys. Hyväntekeväisyydellä ei ymmärrettävästi haluta elämöidä, mutta koska tutkimukseen osallistuttiin anonyymisti, selitys tuskin siitäkään löytyy. Hyväntekeväisyys kuuluu hyväosaisuuteen. Olen kuvitellut, että tämän ymmärtäminen alkaa olla globaalia valtavirtaa. Sen lisäksi, että poikkeuksellisen menestyvä yksilö synnyttää positiivisia fiskaalisia vaikutuksia, kun syntyvää vaurautta verotetaan ja sijoitetaan, työpaikkoja syntyy ja yhteiskunta tasaa pakollisilla tulonsiirroilla hyvinvointia, olen kuvitellut vauraimpien ihmisten enemmistön tekevän oma-aloitteista hyväntekeväisyyttä. Tässä suhteessa tutkimus kaatoi kylmää vettä niskaan. Koko elämän tarkoitus on tehdä hyvää muille. Jotta maailma olisi pienen hitusen verran parempi, koska itse eli ja sitä yritti. Luonnossa yksinkertaisinkin muurahainen tämän ymmärtää. Emme elä, jotta voisimme miettiä lähinnä omaa napaamme. Konsepti on pohjimmiltaan yksinkertainen ja ikiaikainen. Ja itse kukin saamme siitä sen, että omalla lyhyellä elämällämme on jokin tarkoitus. Tai sitten olen itse ymmärtänyt kaiken aivan väärin. Timo Metsola Vuokraturva hallituksen puheenjohtaja Orasen kirja: Pehmo Manu ? Mauno Koivisto, Manu, oli kaksi kautta Suomen presidentti. Erittäin suosittu Suomen kansan keskuudessa. Manusta tuli tuttu mies, hänen vaimostaan Tellervosta myös kansan suosikki kuten myös tyttärestä Assista. Mutta minkälainen mies tämä Manu oikein oli? Äskettäin ilmestynyt kirja ”Merkillinen Mauno” oli monen kirjoittajan yritys kuvata heille tuttua miestä, asiallisesti, vakavasti. Tähän Mauno Koivisto – kuvauskirjastoon tuo erinomaisen mielenkiintoisen, inhimillisen säväyksen kirjailija Raija Orasen teos ”Manu” (Otava 2019, 333 s) romaani. Raija Oranenhan on erittäin monipuolinen kirjailija: romaaneja, novelleja, satuja, lastenkirjoja, kuunnelmia, näytelmiä, tv-käsikirjoituksia. Manu-kirja on erikoinen kirjallinen ratkaisu, siinä kirjan päähenkilö Manu itse kertoo elämästään. Rakkautta Orasen ”Manu” on erikoinen romaani, jonka pohjasävy on koko ajan rakastettava, pehmoileva. On sitten kysymys leppoisasta illanistumisesta kesäpaikalla Tähtelässä Tellervon huomassa tai kovista poliittisen pelin paikoista. Kirja on erikoinen sekoitus Manun rakastettavaa puuhailua kesämökillä. Hyvin yksityiskohtaiset kuvaukset miehen mökkielämästä, jota vaimo Tellervon pisteliään terävät huomautukset säestävät on kirjan parasta, viihdyttävintä antia. Vanhan avioparin arkisen yhteiselämän kuvaus on parasta Orasta. Joka mökkiläinen voi ajatella itsensä Manun paikalle saunaa lämmittämään puolison säestäessä ”ohjeillaan”. Tavallisuushan oli Manun poliittisen menestyksen salaisuus. Sen piirteen Oranen on tavoittanut Manun elämänkuvauksessa erinomaisesti. Politiikkaa Manusta kasvoi Suomessa poliitikko. Hän halusi päästä hoitamaan yhteiskunnan asioita ja pääsi myös. Oranen uppoaa Manun poliittiseen uraan tarkasti, huolella Manun omasta näkökulmasta asioita ja henkilöitä tarkastellen. Manu luonnehtii terävästi ihmisiä ja tapahtumia ympärillään. Kirja on erinomainen muistutus Suomen historian vaiheista Manun uran kautta. Helppoa ei ole ollut. Manulle politiikan ”konnia” olivat erityisesti Väyrynen ja Sorsa. Taistolaisia, kirjan tekijän taannoisia hengenheimolaisia, Manu myös jaksaa eri käänteissä kurmottaa. Pitkä kuvaus Manun sota-ajan toimista rintamalla on kirjan heikoin osa. Neuvostoliiton johtaja Gorbatsov saa Manulta paljon sympatiaa ja Manu kyllä pärjää aika hyvin eri puolilla maailmaa vieraana johtajien pöydissä. Kielitaito, erityisesti venäjä, on vahva apu naapurisuhteissa. Kirjassa Manu pääsee selittämään erityisiä kipupisteitään, esimerkiksi Viron itsenäistymisajan ”toimettomuuttaan”. Alue, jolla Manu ei ole parhaimmillaan, on suhde suomalaisiin tiedotusvälineisiin. Lehdistö ja erityisesti YLE:n tv-toimitus ovat Manulle lähes koko ajan ongelmallisia, sopulilaumaa. Tyhmyys voittaa ”Historia on todistaja. Sen tukevin näyttö on tyhmyyden ylivoima. Eivät tätä maailmaa ole koskaan hallinneet oikeamieliset ja osaavat...” Manu kulkee Helsingissä mielellään raitiovaunulla, Manu ylistää tätä erinomaista liikennevälinettä, jossa hän ”fundeeraa” maan ja maailman asioita, rauhassa... Vanhassa Manussa on viisautta,jota nykyisiltä Helsingin nuorilta raitiovaunuliikenteen surkastuttajilta tuntuu puuttuvan. Tyhmyys voittaa, kuten Manu sanoo. Viihtyisää asiaa Raija Orasen ”Manu” on hyvin luettava teos. Oranen on päässyt Mauno Koivistoa hyvin lähelle, sisälle. Lopputulos on lukijaa palkitseva, nautinnollinen. Pekka Hurme Eri uskontojen pyhä musiikki soi Sacred Music Helsinki -festivaalilla S acred music -festivaali järjestetään 16.– 22.9. muun muassa kulttuurikeskus Caisassa ja Helsingin eri kirkoissa. Tapahtuman pääesiintyjänä on islamin mystistä suuntausta, suufilaista musiikkia esittävä yhtye Ibn Arabi Marokosta. Toinen ulkomainen esiintyjäkokoonpano on juutalaista ja venäläistä musiikkia esittävä nuorisokuoro Eva Pietarista. Mukana on myös aimo kattaus kristillistä sekä muiden uskontojen musiikkia kotimaasta sekä luentoja ja Pop up -tapahtuma, jossa vietetään päivää musiikin, tanssin ja ruoan parissa. – Festivaalissa kuulemme ensimmäistä kertaa Helsingin Vanhassakirkossa samassa konsertissa musiikkia kolmesta eri uskonnosta: kristinuskosta, juutalaisuudesta ja islamista. Perjantaina 20.9. Vanhassakirkossa esiintyvät Lumen valo, nuorisokuoro Eva ja Ibn Arabi, festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Ahokas kertoo. Festivaaliin kuuluu myös muutama ilmaiskonsertti, Dzveli pepela -lauluyhtye esiintyy Diakonissalaitoksen kirkossa 18.9. kello 18 ja Eero Hämeenniemen Hengellinen impromeditaatiokonsertti 18.9. kello 20. Pyhä musiikki valtaa helsinkiläiset kirkot 19.9., jolloin vietetään kansallista Kirkkomusiikin päivää. Lauantaina 21.9. Caisassa järjestetään Pop up -tapahtuma, jossa esiintyvät Oriental Tune, Wimme Saari, Trio Sahrami, Kamarikuoro SonorEnsemble ja Hanna Mannila Kathak Ensemble. Sacred Music -festivaali on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton tapahtuma. Tapahtuman järjestää Helsingin seurakuntayhtymä yhdessä Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisan kanssa. Pääyhteistyökumppanit ovat Helsingin Diakonissalaitos ja Marokon suurlähetystö. Muita yhteistyökumppaneita ovat Hakunilan kansainvälinen yhdistys, Resalat islamilainen yhdyskunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta ja Helsingin evankelisluterilaisia seurakuntia. Sacred Music Helsinki -festivaalin ohjelma • Maanantai 16.9. Kello 18 Luento ja keskustelutilaisuus: Marokon Fezin Sacred Music -festivaalin perustaja etnologian, antropologian ja uskontotieteen tohtori Faouzi Skali, Kulttuurikeskus Caisa, Kaikukatu 4, vapaa pääsy. • Tiistai 17.9. Kello 19 Konsertti, Ibn Arabi (Marokko), Caisa, maailman tunnetuimpia arabialais-andalusialainen suufi-musiikkia esittävä yhtye, liput 10,50/ 16,50 • Keskiviikko 18.9. Kello 18 Konsertti, Dzveli Pepela -lauluyhtye, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2, vapaa pääsy. Kello 20 Hengellinen impromeditaatiokonsertti, Paavalin kirkko, Sammatintie 5, Eero Hämeenniemi, piano, vapaa pääsy • Torstai 19.9. Kirkkomusiikin päivä Konsertteja ja tapahtumia kirkoissa, Uspenskin katedraalissa ja kaupungilla. Lisätietoja lähempänä tapahtumaa: www.helsinginseurakunnat.fi • Perjantai 20.9. Kello 19 Uskontojen musiikit yhteiskonsertissa, Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6, Ibn Arabi-yhtye (Marokko), juutalainen nuorisokuoro Eva (Pietari), lauluyhtye Lumen Valo, liput 13,50/16,50 • Lauantai 21.9. YK:n Maailman Rauhanpäivä Kello 12–17 Pop-up -tapahtuma Caisassa, Oriental Tune, Wimme Saari, Trio Sahrami ja Hanna Mannila Kathak Ensemble. Etnisiä ruokia ja Sacred Harp -laulutapahtuma. • Sunnuntai 22.9. Kello 15 Kuorokonsertti, Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, juutalainen nuorisokuoro Eva (Pietari), liput 13,50/16,50 Hanna Mannila Kathak Ensemble Lumen Valo Tapahtuman pääesiintyjänä on islamin mystistä suuntausta, suufilaista musiikkia esittävä yhtye Ibn Arabi Marokosta.
• 18 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Kuvataide Risto Kolanen: Ruska-ajan kuvataide ? Helsingissä järjestettävä Entrotopia 1.0 esittelee 15.9. asti seitsemän slovakialaista nykytaiteilijaa Galleria Rantakasarmissa Suomenlinnassa. Ei enää pulinoita Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee jälleen Kaj Stenvallin erikoisia ja mainioita öljy levylle – teoksia maailman ja Suomen poliitikoista osana ankkojen maailmaa. Todellisuus alkaa muistuttaa taidetta. ”No more pulinas”, vaaditaan uudessa maalauksessa, joka hakee innoituksensa suomalaisesta päiväpolitiikasta yleensä ja kevään eduskuntavaalien tuloksesta erityisesti. Nokkelan nimen takana on vielä yksi merkityskerros lisää. – Huippupoliitikkojen pitäisi miellyttää kaikkia, mikä on paradoksaalinen tehtävä. Olen halunnut uusissa maalauksissani asettua heidän asemaansa ja visualisoida heidän tehtävänsä mahdottomuutta, Stenvall sanoo. Hän käyttää pääministeri Antti Rinteen ”ilmeikästä” hahmoa samaan tapaan symbolina kuin ankkahahmoa takavuosien huippusuosituissa teoksissaan. Pulinansa pääsevät sanomaan myös maailman mahtavimmat miehet Donald Trump ja Vladimir Putin. Maalaaminen seikkailuna Kahden öljymaalari Jenni ja Sanna Vakkilaisen näyttely ARS Longassa, Annankatu 12, oli kaunis kokemus katsojalle. Maalaaminen on sisaruksille seikkailua, jossa he syventyvät tunteiden, kehollisuuden ja värien maailmaan. Heitä inspiroi luonto, musiikki, värit, valot ja elämä itsessään tunteineen ja tunnelmineen. Teoksissa voi nähdä erialisia viitteellisiä tai esittäviä asioita kuten maisemia, hahmoja ja tapahtumia. Jenni Vakkilainen luo ekspressiivisiä värimaalauksia, kerroksellisesti, käyttää maaliainetta monimuotoisesti. Maalaukset kuvastavat tunteita menneistä hetkistä ja ovat välähdyksiä mielikuvitusmaailmoista. Sanna Vakkilainen luo värimaalauksia käyttäen lasuureja sekä hyödyntäen mahdollisimman monenlaista maalausjälkeä luoden eheän kokonaisuuden. Energiaa pursuva mashup-maailma Muu Galleria, Lönnrotinkatu 33, esittelee ”Päättymättömät elämät” näyttelyä, joka sisältää grafiikan vedoksia , maalausinstallaation sekä taiteilijakirjan. Sekatekniikalla piirroksen ja maalauksen keinoin toteutetut työt pakenevat tyylejä muodostaen oudolla tavalla järjestäytyneen, omalakisen energiaa purskuvan mashup-maailman. Tekijä kuvataiteilija Tommi Musturi on käännetyin nykysarjakuvantekijämme. Hänen töilleen on ominaista hengästyttävä tyylien kirjo sekä värikkäät ja voimalliset sisäiset maailmat. Näyttely on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja 2019. – Olen tutkinut pitkään esittävän kuvan ja kerronnan rajoja. Näyttelyni jatkaa tätä tutkimusta kulkeutuen tutun ja tuntemattoman sekä toden ja illuusion rajoilla. Toivotan kokijalle rikasta, voimaannuttavaa, hämmentävää ja loputonta matkaa, hän sanoo. Edesmennyt tarinan kertoja Helsinkiläinen, viime vuonna kuollut, taiteilija Pirkko Aariolla (s. 1934) on hieno muistonäyttely Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17. Sen on kuratoinut ja ripustanut pitkäaikainen ystävä ja kollega taiteilija Marjukka Paunila, joka jakoi työhuoneen Maunulassa. – Olen kai lähinnä tarinan kertoja. Käytän sanoja ja kuvia. Teen ikään kuin ikkunoita tarinaan. Etsin yhteistä suurta muistia, yhteisiä muistoja. Ne tuntuvat katoavan yhä kauemmas. Taiteilija teki kuvia paperille ja kankaalle. Alkuaikoina grafiikkaa ja suurehkoja värikkäitä öljymaalauksia sekä paperija esinekollaaseja. Tekniikka siirtyi öljymaalauksiin, joissa hän siirtyi ekspressionistisiin vaikutteisiin. Myöhemmin tulivat akvarelli ja uudestaan kollaasi sekä pigmenttikokeilut. Musta joutsen säväytti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen havahtui eräänä aamuna vuonna 2012 Art Kaarisillan, Elielinaukio 2, Sanomatalo 1 krs, ikkunaa katsoessaan, jossa oli suuri Musta joutsen. – Se pysäytti, enkä saanut teosta pois mielestäni. Olimme juuri kokeneet suuren finanssikriisin, jota oli kuvattu mustaksi joutseneksi, hän sanoo Gallerian 10-vuotisjuhlan avaajana ja myös sen hallituksen puheenjohtajana. Teoksen oli tehnyt Paul Gustafsson. Teos ostettiin Suomen pankkiin,. Kaarisilta ry on v. 1986 perustettu valtakunnallinen yhdistys, joka järjestää erityistä tukea saaville henkilöille taidetoimintaa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Galleria painottaa tukea tarvitsevien taiteilijoiden työtä. Teokset ovat ilahduttavasti siirtyneet marginaalista osaksi yleistä taidekenttää jatkuvan näyttelytoiminnan ansiosta keskeisellä paikalla, Annika Ruuska kertoo. Kutsu sadunomaiseen maailmaan Marina Borgström tuo yksityisnäyttelyssään esille hurmaavan maailman, jossa elävät kiehtovien tarinoiden hahmot upeasti kuvattuna. Maalausten rikas ja värikylläinen kuvakieli antaa myös viitteitä erilaisiin kulttuurisiin ja symbolistisiin tulkintoihin. Kyyhkysten, hevosten ja muiden hahmojen sadunomaisessa maailmassa kellotkin käyvät eri tahdissa. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee pitkän linjan taidemaalarin, joka näki sattumalta Birger Kaipiaisen keramiikkaa ja oli aivan lumoutunut. Taiteilija maalaa, koska on etsimässä sitä tunnetta, jonka sain upotessani ensi kertaa siniseen, mystiseen orvokkimereen. – Näen usein mielessäni vilahduksia kuvista, joissa värit hehkuvat ja lumoavat. Tuntuu, etten koskaan pysty pyydystämään niitä, vaan ne häviävät yhtä nopeasti kun tulivat. Meillä on lupa nauttia Elina Laurinen ja Elvi Rangell ovat eri ikäpolven taiteilijoita, joita yhdistää Alfa-Art taidekoulussa opiskelu 15 vuotta sitten ja saman työhuoneen jakaminen Lehtisaaressa. ”Lupa nauttia”-näyttely esittelee kaksikon maalauksia, jotka on helppo erottaa toisistaan tyyliltään Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9. Päällimmäisenä on ilon ja tasapainon tunne teoksia maalatessa. He rakastavat yli kaiken öljyvärejä, niiden sekoittamista ja jopa niiden tuoksua. Laurisen maalausten keskeisiä piirteitä ovat täyttyvät pinnat, rytmi, toisto ja kerroksellisuus. Teemojen laveudesta johtuen hän tekee usein teossarjoja, joihin syntyy uusia osia usean vuoden ajan. Rangell maalaa usein vuorotellen kerroksellisia töitä ja voimakkaita, muutamalla värillä tehtyjä töitä. Usein niissä on myös piilotettua todellisuutta. Akvarellin läpikuultavuus kiehtoo Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, avasi syksyn kolmen taiteilijan, naisen näyttelyllä. – Taiteilijoina meitä yhdistää elämänmittainen tutkimusmatka kuvataiteen maailmassa. Kuvanveistäjä Marja Uusiluoto-Raaskan pienoisveistosten materiaalina ovat erilaiset savilaadut ja hän tutkii mielenkiintoisella tavalla erilaisten patinointien mahdollisuuksia. Hänen teoksissaan on usein ihmisläheinen koskettava viesti katsojalle. Taidegraafikko Outi Kurkijärvi tutkii keraamisissa teoksissaan pelkistetysti muodon ja pinnan vuorovaikutusta ja harmoniaa pääasiallisena materiaalinaan posliinisavi ja erilaiset lasitteet. Taidemaalari Aino Kivisaarta kiehtoo akvarellin läpikuultavuus ja arvaamattomuus, ja siitä on tullut hänelle läheisin maalaustekniikka. Hän yhdistää akvarellia myös kollaasija mixtmedia-tekniikkaan, sekä abstraktein että esittävin teemoin. Teksti: Risto Kolanen Jenni ja Sanna Vakkilaisen Side by Side -näyttely Ars Longassa hehkuu värejä. Sisarukset Jennin Arizon Baby -teoksen edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Pitkän linjan taiteilijan Pirkko Aarion hienossa muistonäyttelyssä värit hehkuvat, sävyt soivat herkullisesti. Kollega Marjukka Paunila Aarion Merihevosten tanssin äärellä Galleria Pirkko Liisa Topeliuksella. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Aino Kivisaari ja teos Puun sydämessä Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marina Borgström ja teokset Jacobin aarrekartta (vas.) ja Sinilintu Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Elina Laurinen (vas.) ja Elvi Rangell iloitsevat Galleria Saiman avajaisissa valoisien teostensa mukana. Jälkimmäisen Love itself (vas.) ja edellisen The Carnival III öljytyöt taustalla. Kuva: Kari Hakli. Kuvataiteilija Kai Stenvall ja teos My Dearest Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 19 Nro 12 • Viikot 37-40/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Seuraava RööperinLehti ilmestyy 9.10. Aineistopäivä 3.10. klo 10 iik!week laskeutuu Linnanmäen ylle kauheampana kuin koskaan! L innanmäen kauhuteematapahtuma iik!week järjestetään huvipuistossa keskiviikosta sunnuntaihin 7.22.9.2019. Kauhun ystäviä hemmotellaan tapahtuman aikana kauhutwistatuilla kohteilla. Myös perheen pienimmille on luvassa oma jännitysalueensa. Kauhuteematapahtuman aikana on mahdollista kokea myös öinen huvipuisto, sillä Linnanmäki on kolmena lauantaina avoinna klo 24 saakka. Syksyn tullen Linnanmäellä nähdään kaksi elämyksellistä teemaviikkoa – iik!week syyskuussa ja Valokarnevaali lokakuussa. Kauhuteematapahtuman aikana Linnanmäelle rakentuu erilaisia kauhukohteita ja monet laitteet saavat kauhutwistin ylleen. Hyytäviä kauhukohteita ja kauhutwistattuja laite-elämyksiä Laboratorio ja Zombi-tunneli ovat erikoiskohteita, jotka rakennetaan varta vasten iik!weekiä varten. Vesitorniin rakennettava Laboratorio hirvittää kovahermoisimpiakin kauhun ystäviä. Asiakkaat pääsevät kokemaan, miltä epäonnistuneiden ihmiskokeiden jälkeinen laboratorio tuntuu. Ohjelmalava Estradin läheisyyteen nousee Zombi-tunneli, jossa pelottavat hahmot vaanivat sisään rohkenevia asiakkaita. Omaa pelkokerrointaan voi testata myös kauhutwistatulla alueella ja laitteilla. Taikasirkus muuntuu klovnien valtaamaksi Kauhusirkukseksi ja Kammokujan käytävillä voi nähdä kuolleita henkiä. Tavallisesti hassuilla peileillään huvittava Naurupolku muuttuu karmivaksi Kauhupoluksi. Kauhualue sekä karmeimmat kohteet ovat suositeltuja yli 13-vuotiaille huvittelijoille. HUHUU – jännitystä myös perheen pienimmille! Myös perheen pienimmille on luvassa omaa jännitystään. Vesitornin ympärillä sijaitsevalla Minimäellä on kiinnostavaa ohjelmaa, kuten Hämähäkkilabyrintti ja minikummitusten kylä. Luvassa on myös lastenteatteriesitys pelosta ja Haamuhattarakoulussa lapsia viihdyttää hattaran lisäksi ystävällinen kummitus. Pienet huvittelijat voivat käydä hakemassa myös kasvomaalaukset pääportin tuntumasta maksutta keskiviikosta perjantaihin. – Olemme kehittäneet iik!week tapahtumaa asiakkaiden palautteita kuunnellen. Joka vuosi meiltä pyydetään vielä pelottavampaa tapahtumaa ja tänä vuonna teemana onkin ”kauheampana kuin koskaan”. Toisaalta haluamme tarjota kaikenikäisille hauskaa tekemistä syyskuussa ja siksi esittelemme tänä vuonna jännittävän alueen perheen pienemmille, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Kauhua keskiyöhön, karmiva asukilpailu ja Zombi-disco! iik!week tuo tullessaan myös karmivan elämyksellisiä tapahtumia. Perjantaina 13.9. Linnanmäen ohjelmalava Estradilla järjestetään Kauhuasukilpailu, jossa yli 16-vuotiaat osallistujat saavat esitellä karmivimmat asukokonaisuutensa. Lauantaisin puisto on iik!weekin aikana avoinna klo 24 saakka, jolloin järjestetään myös Zombi-disco. Myös terassiravintola Keitaalla nähdään perjantaisin ja lauantaisin keikkoja, joihin saapuvat soittamaan mm. Veeti Kallio, Timo Kotipelto ja Neumann. Hirmuisia herkkuja Kauhuteemaviikko innostaa myös herkkuhupimestarit loihtimaan hirvittävän hyviä naposteltavia. Kauhunnälkäiset voivat maistella esimerkiksi Horror-hodaria, Pääkallo-Överipirtelöä sekä Haamuhattaraa. Uutuutena Caruzello-ravintolassa järjestetään perjantaisin ja lauantaisin Haunted Dinner, jossa yli 13 vuotiaat pääsevät aterioimaan runsaan kauhuteemoitetun buffetin ääreen elävien kauhuhahmojen ympäröimänä. Kauhunnälkäiset voivat maistella esimerkiksi Horror-hodaria, Pääkallo-Överipirtelöä sekä Haamuhattaraa. Katumuusikoilta toivottiin ja saatiin rockia E nnätysmäärä musiikinharrastajia ja muusikoita kerääntyi lauantaina 17. päivä elokuuta Helsingin ydinkeskustaan soittamaan rockia. Rock kuuluu kaduille -tapahtumaan oli ilmoittautunut kymmenittäin yhtyeitä ja yksittäistä soittajia, jotka olivat harjoitelleet muiden rock-biisien lisäksi Metallican Enter Sandman -hitin ja esittivät sitä yhdessä ja erikseen paitsi kitaroilla, myös haitarilla, viuluilla, selloilla, bassolla ja useilla muilla soittimilla. Radio Rockin koolle kutsuman Rock kuuluu kaduille -tapahtuman tarkoituksena oli muistuttaa, että rock on osa Suomen musiikillista peruskalliota ja sopii hyvin esitettäväksi mitä erilaisemmilla instrumenteilla myös vapaamuotoisesti yleisön keskellä. Katurock-kutsu sai muusikot ja harrastajat liikkeelle ja katusoittokonsertteja annettiin yhtaikaisesti yli 50 muusikon ja kokoonpanon voimin. – Kaikki musiikki on hyvää, mutta rock-musiikki mielestämme erityisen hyvää. Halusimme kannustaa kaikkia soittotaitoisia jalkautumaan kadulle rokkaamaan ja toive kuultiin. Helsingissä pidettiin tänään samanaikaisesti kymmeniä konsertteja, mitkä rytmittivät sopivasti myös keskustan muita tapahtumia pyöräkilpailusta ja katuruokatapahtumasta mäkiautoralliin. Olen erityisen ilahtunut tapahtumaamme osallistuneiden soitinten ja niiden soittajien laajasta kirjosta. Ilmoittautuneita kokoonpanoja ja soittajia oli puolen sataa ja mukana oli instrumentteja haitarista bongorumpuun, iloitsee tapahtuman organisoiman Radio Rockin toimituspäällikkö Juha Kortelainen ja jatkaa: – Tempaukseen ennalta ilmoittautuneiden lisäksi rokkisoitantaan liittyi kadulla jo valmiiksi olevia katusoiton ammattilaisbändejä ja useita innostuneita harrastajia. Oli upeaa huomata, että myös toisilleen ennestään tuntemattomat muusikot soittivat rockia kimpassa erilaisia instrumentteja yhdistellen. Uskon, että Helsingissä koettiin myös päivän teemakappaleen, eli Metallican Enter Sandman -hitin katusoittoennätys. Rockia halki Suomen Osallistujia Rock kuuluu kaduille -tapahtumaan oli tullut Oulusta saakka. Vuonna 1991 ilmestynyt Enter Sandman on valikoitunut päivän teemakappaleeksi suuren, sukupolvia yhdistävän suosionsa ja kitarariffinsä tunnettuuden takia. Yksi soitantaan osallistuneista oli haitarinsoittoa opiskeleva Onni Laine Riihimäeltä, joka saapui Helsinkiin soittamaan ensimmäistä kertaa juuri katurock-tempauksen innostamana. – Metallica on mielenkiintoinen bändi myös haitaristille. Jotkut biisit ovat mahdottomia, mutta sitten löytyy taas erittäin hyvin haitarille taipuvia teoksia. Enter Sandman kuuluu ensimmäiseen ryhmään, mutta pakkohan sitäkin on kokeilla. Musiikki on kuitenkin iloinen asia ja tulen kadulle varmasti uudelleen, sillä yleisöpalaute on ollut pelkästään positiivista ja innostavaa, kertoo Onni Laine. Kotkasta Helsinkiin soittamaan saapuneet Iiro Mäittälä ja Annemari Laine löysivät katurock-bändiinsä Kellokoskelta saapuneen Vesa Eerolan. Kolmikko löysi nopeasti yhteisen sävelen ja heidän rock-konserttinsa ilahdutti Esplanadinpuistossa aurinkoisesta päivästä nauttinutta yleisöä. – Tulimme tätä varten Kotkasta Helsinkiin. Yleisöä on erittäin paljon, mikä luonnollisesti ilahduttaa soittajaa. Rock kuuluu ehdottomasti kadulle ja sitä on ilo tarjoilla innostuneelle yleisölle, kertoo Annemari Laine. Venäjän Pietarista Helsinkiin soittamaan saapunut Mikhas Band koostuu klassisen musiikin ammattilaisista, jotka soittavat kadulla mielellään myös rockia. Heidän mielestään Helsingissä on erittäin hyvä yleisö katumuusikoille. – Tällaiset tempaukset ovat tervetulleita ja katumusiikki ansaitsee huomionsa. Rock kuuluu ehdottomasti myös kadulle ja erityisesti Helsingin mukulakiville, kertoo soolosellisti Ivan Mikhailovski.
• 20 Viikot 37-40/2019 • Nro 12 Sakari Malka Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 0400 515 021 sakari.malka@kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@kiinteistomaailma.fi Auli Pohjaranta Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 159 7740 auli.pohjaranta@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 | punavuori@kiinteistomaailma.fi Vaadi välittäjältäsi enemmän. Olitpa sitten myymässä tai ostamassa kotia, apunasi ovat Punavuoren omat ammattilaiset. Intohimonamme on tarjota palvelua, jolla oikeasti tehdään asuntokauppaa. Kyse on sinun kodistasi, anna meidän välittää. #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Sovi oma esittelyaikasi! Ullanlinna KT 52 m² 2h, avok, kph, vh Uniikki jugend-koti Ullanlinnassa omalla sisäänkäynnillä! Sisäpihojen välissä hiljainen kulmahuoneisto kahdessa tasossa. Yläkerrassa olohuone-avokeittiö, alhaalla tunnelmallinen makuuhuone ja kylpyhuone. Haluttu ja arvostettu As Oy Tammi on rakennettu 1907 ja siitä on vuosien varrella pidetty hyvää huolta. Et-luokka F2013. Tehtaankatu 20. Mh. 485 000 €, vh. 485 000 €. Kohdenumero 1258868 Sovi oma esittelyaikasi! Punavuori KT 42 m² 1h, k, alk, kph V. 1914 valmistuneen talon sisäpihan suojassa iso yksiö erillisellä keittiöllä. Korkeat ikkunat ja leveät ikkunalaudat, lähes kolmen metrin huonekorkeus. Halutussa taloyhtiössä kaikki suuret remontit takanapäin. Bonuksena vehreä piha ja keskeinen, silti rauhallinen sijainti. Et-luokka D2007. Albertinkatu 22-24. Mh. 358 177,36 €, vh. 365 000 €. Kohdenumero 1258223 Sovi oma esittelyaikasi! Oulunkylä RT 214 m² 4h, k, kph, s, 2wc, varastotilat, autotalli, piha Yksitasoinen rivitalon päätyasunto erinomaisella sijainnilla Oulunkylässä. Toimiva pohjaratkaisu, joka tarvittaessa myös muokattavissa. Rakentamisajastaan muistuttavat erityisesti suuret ikkunat samoin kuin uima-allashuone. Suojaisa oma piha etelän suuntaan. Et-luokka G2018. Pikalähetintie 10. Mh. 495 000 €, vh. 495 000 €. Kohdenumero 1256821 Sovi oma esittelyaikasi! Mäkkylä ET 125 m² / 140 m² 5h, avok, kph, s, khh/pkh, wc, terassi, varasto, oma piha Uusi energiaystävällinen ja hengittävä puutalo viihtyisällä pientaloalueella. Laadukkaat rakennusmateriaalit ja harmoninen värimaailma. Edulliset asumiskustannukset, tehokas pohjaratkaisu sekä rauhallinen sijainti. Tee tästä teidän perheen koti omilla sisustusideoillanne! ET-luokka A2018. Mäkkyläntie 29. Hp. 550 000 €, Tarjouskauppa. Kohdenumero 1255796 Sovi oma esittelyaikasi! Tillinmäki OKT 143 m² / 272 m² 5h, k, 2kph, erill.wc, 2vh, khh, elokuva-/työh., terassi, p, autok. V. 2008 valmistunut talo on edelleen kuin uusi! Tilankäyttö tukee viihtyisää ja helppoa asumista. Asumiskustannukset ovat matalat. Tillinmäen alueella viihtyy koko perhe! Koulut, päiväkodit ja kaikki päivittäispalvelut samoin kuin monet harrastusmahdollisuudet ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Kedonkukka 10. Mh. 490 000 €, vh. 490 000 €. Kohdenumero 1257983 Sovi oma esittelyaikasi! Konala ET 108 m² / 114 m² 4h, k, rt, 2xkph, s, p, autokatos, varasto, piha Persoonallinen ja viihtyisä, kaksikerroksinen erillistalo tarjoaa mukavaa ja huoletonta asumista rauhallisessa ympäristössä. Lähellä Konalan monipuoliset palvelut ja erinomaiset yhteydet eri suuntiin niin omalla autolla kuin bussillakin. Omalta kotiovelta aukeaa myös loistavat ulkoilumahdollisuudet! ET-luokka E2013. Lehtovuorenkatu 9. Mh. 358 000 €, vh. 358 000 €. Kohdenumero 1259034 Sovi oma esittelyaikasi! Punavuori LT 40 m² myymälä Valoisa ja toimivapohjainen liiketila tarjoaa kunnon puitteet monentyyppiseen toimintaan. Katutasoon Iso Roobertinkadulle avautuu suuret näyteikkunat ja myös sosiaalitilat ovat hyvät. Taloyhtiössä valmistunut talotekniikkaurakka, jonka kustannukset tullaan jyvittämään loppuvuoden aikana. ET-luokka E2007. Albertinkatu 16. Mh. 58 000 €, vh. 58 000 €. Kohdenumero 1254539 Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä. Saammeko esitellä: Punavuoren parhaat välittäjät. Löydätkö näistä uuden kotisi?