Viikot 33-36 – Nro 7/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset Ekokampaamo Piparminttu Hietaniemenkatu 10 d, 00100 Helsinki 045 151 7949 www.piparminttu.fi Ympäristöystävälliset ekokampaamopalvelut Kampin sydämessä. Tervetuloa rentoon seuraan kaunistautumaan luonnon ehdoilla. #ekokampaamo #kamppi #töölö #kasvivärjäys #savivaalennus #luonnonkosmetiikka #ekologinen @koulutetutekokampaajat Kasvohoidot alkaen 89 € Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito HIUS-, MEIKKAUSJA KOSMETOLOGIPALVELUT SAMAN KATON ALTA! ILOA VALOA RENTOUTUMISTA www.hairespace.com Fredrikinkatu 25, p.09-626044
2 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä.
16. vuosikerta – nro 7 Viikot 33-36/2020 Ajankohtaista Rikhardinkadun kirjasto avautui remontin jälkeen Rikhardinkadun kirjasto. ? Rikhardinkadun kirjasto on ollut korjaustöiden vuoksi suljettuna juhannuksesta lähtien. Kirjasto avautui töiden viivästymisen vuoksi viikko ilmoitettua myöhemmin 10.8. Kirjastossa on kesän kuluessa tehty lähinnä LVI-tekniikkaan liittyviä korjaustöitä. Myös asiakasopasteita on uusittu. Kirjasto (osoite Rikhardinkatu 3) on 10.8. lähtien avoinna maanantaista torstaihin klo 8-20 ja perjantaisin klo 8-18. Lauantaisin kirjasto on avoinna klo 10-16 ja sunnuntaisin klo 12-18. Rikhardinkadun kirjasto valmistui vuonna 1882. Rakennus on Pohjoismaiden vanhin nimenomaan kirjastokäyttöön rakennuttu talo. Pormestarin esikunnassa muutoksia ? Lotta Backlund, 39, on nimitetty pormestari Jan Vapaavuoren poliittiseksi erityisavustajaksi. Backlund liittyy esikuntaan erityisavustaja Laura Åvallin äitiyslomasijaisena loppuvuoden ajaksi. Backlund on työskennellyt pormestari Vapaavuoren erityisavustajana myös aikaisemmin vuosina 2017-2018. – Minä rakastan Helsinkiä! Kun pyydetään tekemään Helsingin eteen töitä, niin vastaan aina kyllä. Helsingin kaupungilla on vauhdikas ja kunnianhimoinen meininki, ja on ilo päästä osaksi sitä tiimiä uudestaan, Lotta Backlund sanoo. Hernesaareen lumenkippauslaituri ? Hernesaaressa on meneillään lumenkippauslaiturin rakentaminen. Työ on edennyt vaiheeseen, jossa laiturin ensimmäisten elementtien pohjalaatat on valettu ja niiden rakentaminen ylöspäin alkaa. Elementit ovat korkeudeltaan jopa viisimetrisiä. Laiturin elementit rakennetaan rannalla, josta ne hinataan ensi kesänä lopulliseen paikkaansa Hernesaaren niemeen, satamalaiturien läheisyyteen. Hernesaaren itärannalla ruopataan myös merenpohjaa. Ruoppauksella valmistellaan Hernesaaren esirakentamista. Helsingin juhlaviikonloppu on 21.-23. elokuuta Kuva: Niklas Sandström ? Helsingin juhlaviikkoja ei tänä kesänä voida järjestää, mutta Helsingin juhlaviikonloppu levittäytyy 21.–23. elokuuta pihoille ja kaduille sekä verkkoon, radioon ja televisioon. Taide tulee lähelle, kun taloyhtiöiden pihoilla kuullaan intiimejä korttelikonsertteja ja helsinkiläiset pääsevät ilahduttamaan läheisiään henkilökohtaisilla Taidelahjoilla. Kuka tahansa voi tilata verkossa esityksen ystävälleen tai perheenjäsenelleen. Taidelahjat jaetaan Helsingin juhlaviikonlopun johdantona 7.–9. elokuuta yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Elokuussa taide saattaa yllättää myös kotona, kun osana Helsingin juhlaviikonlopun tapahtumakokonaisuutta ympäri Helsingin jaetaan satoja Taidelahjoja. Taidelahjoja esittävät 20 kotimaista eturivin muusikkoa, esittävän taiteen ammattilaista ja runoilijaa. Lahjan sisältö on yllätys niin tilaajalle kuin saajallekin, ja sen esittäjä selviää vasta paikan päällä. Mukana esiintymässä ovat mm. tanssija Minna Tervamäki, sellisti Markus Hohti, viulisti Tami Pohjola ja runoilija Harri Hertell. Lyhyet esitykset toteutetaan turvallisesti esimerkiksi lahjan saajan pihalla, porttikongissa tai parvekkeen alla. – Viime vuosina monet ovat kokeilleet Woltin ja Uberin kaltaisilla sovelluksilla aterian tai kyydin tilaamista puhelimella. Tämän poikkeuksellisen kevään jälkeen halusimme yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa tarjota yhtä helpon tavan tilata läheiselle Taidelahjan, lyhyen ilahduttavan esityksen vaikkapa isoäidin kotipihalle, sanoo taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Helsingin juhlaviikonlopun ohjelmaa nähdään 21.–23. elokuuta ympäri kaupunkia sekä HS Livessä ja Ylen kanavilla. HS Live tarjoaa suorana legendaarisen, jo 50 vuotta edistyksellisen rockin ilosanomaa levittäneen Tasavallan presidentin erikoiskeikan perjantaina 21. elokuuta. Juhlaviikonlopun konsertti toteutetaan yhteistyössä Viapori Jazzin kanssa. Lauantaina 22. elokuuta HS Livessä vietetään koko perheen Lasten jameja. Veikeässä aamupäivätapahtumassa tanssahdellaan lasten suosikkeihin kuuluvien Mimmien, Flip Flopin, Maukan ja Väykän sekä OP:n Hippojen tahtiin. HS Liven kautta pääsee Juhlaviikonloppuna kurkistamaan myös taloyhtiöiden pihoille levittäytyviin korttelikonsertteihin, joissa esimerkiksi Pekka Kuusisto ja Maria Ylipää versioivat Aviciin kappaleita. Taidelahjasovelluksen on kehittänyt Counterpoint yhteistyössä Helsingin tapahtumasäätiön tiimin kanssa. Helsingin juhlaviikonloppu 21.–23.8.2020. Koko ohjelma osoitteessa helsinkifest.fi. Helsingin juhlaviikonloppu on Helsingin tapahtumasäätiön tuottama tapahtuma. Helsingin tapahtumasäätiö kuuluu Helsingin kaupunkikonserniin. Marimekko käynnistää 70-vuotisjuhlallisuutensa ? Marimekko esittelee kevään 2021 vaatemallistonsa digitaalisesti Kööpenhaminan muotiviikolla keskiviikkona 12.8.. Näytös kuvataan Marimekon omassa kangaspainossa Helsingissä. Kevään 2021 vaatemallisto korostaa Marimekon monipuolista luovaa perintöä yhdistämällä ikonisimpia kuoseja uuteen, tulevaisuutta edustavaan suunnitteluun. Marimekko on vahvasti sitoutunut ajattomaan ja kestävään designiin, ja siksi Kööpenhaminan näytösasuina on myös ainutlaatuisia vintage-aarteita menneiltä vuosikymmeniltä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä.
5 Nro 7 • Viikot 33-36/2020 Annantalon galleriassa biotaiteilijoiden näyttely Brandon Ballengée: DFNL13 Aoide, 2020. Giclée Fine Art tuloste Hahnemühle paperille. Puhdistettu ja värjätty eurooppalainen ruskosammakko (Rana temporaria) kerätty Nieuwstadtissa. Alankomaat. Cecilia Jonsson: Tides, 2017. Video. Tanskalainen Vattimeren suojelualue. Julia Lohmann: yksityiskohta D e p a r t m e n t of Seaweed, 2019. Kuva: Mikko Raskinen. Soichiro Mihara: Bell, 2013. Installaatio. ? Annantalon galleriassa avautuu elokuussa kansainvälisesti tunnettujen biotaiteilijoiden näyttely Poikkipolkuja ekologiaan. Ympäristökriisi on herättänyt tarpeen tutkia ja miettiä elinympäristöämme myös taiteen kautta. Annantalon erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu näyttely antaa mahdollisuuksia kohdata monimutkaisia ja vaikeitakin aiheita osana vastuullista poikkitaiteellista ja -tieteellistä kulttuurikasvatusta. Poikkipolkuja ekologiaan -näyttely esittelee teoksia, jotka yhdistävät taiteellisia havaintoja erilaisista ilmiöistä ja etsivät faktojen runoutta taiteen, tieteen ja muotoilun kautta. Teoksiensa kautta taiteilijat kommunikoivat näitä havaintoja ja faktoja eri tavoin ja tuovat esille näkymätöntä. Teokset katsovat erilaisia luonnon ja ihmisyyden ilmiöitä käyttäen materiaalina ja lähtökohtana mm. merilevää, keinoälyä avaruudessa, lintujen ääniä, meriveden happamuustasoa, radioaktiivisuutta tai mutatoituneita sammakoita. Tutkimuskohteet johtavat syvempiin kysymyksiin kuin niiden estetisointi: mitä on yhteiselo erilaisissa ekosysteemeissä, millaisia tapoja ihmisellä on suhtautua ympäristöönsä, jonka osana hän on. Entä miten teosten kautta voi hahmottaa muuttuvaa maailmaa? Tieteen, taiteen, muotoilun ja teknologian avulla näitä kysymyksiä voidaan tuoda esille. Brandon Ballengée tuo näkyväksi heikentyvää ympäristöä mutatoituneiden sammakoiden kautta, joita hän kerää kenttätutkimuksessaan. Cecilia Jonssonin teos taas havainnollistaa meren happamuutta jättiläismäisellä mittalaitteella. Julia Lohmann keskittyy työssään merilevään materiaalina ja mitä tämä materiaali kertoo merien tilasta sekä siitä, mitä voitaisiin tehdä merien happamoitumisen pysäyttämiseksi. Soichiro Miharan teoksessa puolestaan voi kuulla radioaktiivisen säteilyn, joka hänen kotimaassaan tuli varsin tärkeäksi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Leena Saarinen pyrkii tuomaan lähemmäksi ihmisten ja lintujen kieltä luomalla linnunlaululle aakkoset. Antti Tenetzin työssä taas tutkitaan keinoälyn ja biologian mahdollisuuksia avaruuden näkökulmasta. Kaikki teokset, lukuun ottamatta Leena Saarisen teosta, ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Annantalon taidekeskuksen ja Biotaiteen seuran kanssa. Biotaiteen seura edistää taiteen ja tieteen välisiä taiteellisia projekteja tarkoituksenaan herättää biotieteisiin, bioteknologiaan ja bioetiikkaan liittyvää keskustelua. Seura toimii myös kansainvälisissä taiteilijoiden ja tutkijoiden verkostoissa sekä luo ja kehittää taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Lasten omassa taidekeskuksessa avautuva näyttely avaa keskustelua tulevaisuudesta, ekosysteemeistä ja ihmisen osasta niissä. Näyttelyn kuraattorit: Erich Berger, Mari Keski-Korsu ja Anna Puhakka Poikkipolkuja ekologiaan Annantalon galleria 20.8.2020 – 30.1.2021 Annantalo Annankatu 30 Samla Capital uudistaa lähes korttelin Kruununhaassa ? Mariankadulla ja Liisankadulla sijaitsevaan neljään rakennukseen tulee laadukas kansainvälinen hotelli. Asuntotuotantoa selvitetään. – Haluamme nostaa historiallisesti arvokkaat rakennukset uuteen loistoon”, hankkeesta vastaavan Samla Capitalin pääomistaja Samppa Lajunen sanoo. Kiinteistösijoitusyhtiö Samla Capitalin rahastot Samla Toimitilat II Ky ja Samla Asunnot Ky ovat ostaneet Helsingin Kruununhaasta neljä historiallisesti arvokasta kiinteistöä ICON Corporation Oy:n konkurssipesältä 15 miljoonalla eurolla. Kolme rakennusta neljästä uudistetaan mielenkiintoiseksi ja kansainväliseksi hotelliksi oheispalveluineen. Neljäs rakennus osoitteessa Liisankatu 8A tullaan saneeraamaan joko asumistai hotellikäyttöön, riippuen syksyn aikana käytävistä tarkentavista neuvotteluista hotellioperaattoreiden kanssa. Vuonna 1885 valmistuneella korttelikokonaisuudella on arvokas historia. Siellä on aiemmin sijainnut muun muassa upseerien asuinrakennuksia sekä maaja metsätalousministeriön toimisto. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz. – Haluamme kehittää tätä historiallisesti arvokasta kokonaisuutta kunnioituksella, nostaen sen uuteen loistoon, koko hankkeesta ja sen rahoituksesta vastaavan Samla Capitalin pääomistaja Samppa Lajunen sanoo. Rakennukset sijaitsevat osoitteissa Liisankatu 8A ja 8G, Mariankatu 23 ja Maneesikatu 7. Kokonaisuuden koko on noin 13.500 kerrosalaneliömetriä (k-m²). Hotellin hankekehityksestä vastaa toimitilakehitykseen erikoistunut Finesco Capital Oy. Finescon toimitusjohtaja Kari Järvenpää uskoo hotellien kysyntään jatkossakin. Vaikka liikematkustaminen ja turismi ovat koronan takia hiljentyneet, niiden odotetaan palautuvan kasvu-uralle lähivuosina. – Helsinki on Suomen suosituin matkailukaupunki. Useat kansainväliset hotellioperaattorit ovat osoittaneet laajaa kiinnostusta hanketta kohtaan sen sijainnin ja rakennusten historiallisen luonteen takia. Rakennukset soveltuvat myös monille eri hotellikonsepteille, Järvenpää sanoo. Rakennushanke käynnistyy suunnittelulla. Rakentaminen voisi alustavan suunnitelman mukaan alkaa vuoden 2021 puolessa välissä. Kokonaisuuden uskotaan valmistuvan vuosien 2022–2023 aikana. Espan lava Eteläesplanadi 1 pe 14.8. klo 14 Ilmavoimien Big Band: MIL-Espa Espan lavalla järjestetään viihteellinen MIL-Espa-konsertti kello 14. Ilmavoimien sinitakkinen soittokunta, Ilmavoimien Big Band, viihdyttää kotipaikkakunnallaan Jyväskylässä ja ympäri Suomen lennättäen yleisöään musiikkityylistä toiseen. Vapaa pääsy. pe 14.8. klo 17 Ladies First BB goes ABBA Suomen ainoa lähes ainoastaan naisista koostuva LADIES FIRST BIG BAND tarjoaa naisenergiaa ja viihdettä. Vapaa pääsy. la 15.8. klo 14 Ukulele Espa: Karkkilan I Ukuleleorkesteri Karkkilan I Ukuleleorkesteri on monipuolinen porukka, jonka ohjelmistossa on vaihtelevasti lattareita, jazz-standardeja ja runsaasti omia omaleimaisia sävellyksiä. Vapaa pääsy. su 16.8. klo 12 Music for Kids: Moomin Voices Laulajat Mirja Mäkelä ja Eeppi Ursin esittävät Tove Janssonin ja Erna Tauron alkuperäisiä 1960-luvun muumilauluja pianisti Mika Pohjolan sovituksina. Vapaa pääsy. su 16.8. klo 14 Music for Kids: Moomin Voices Annantalo Annankatu 30 Virtuaalinen Annantalo Annantalon verkkosivuty-tyilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Virtuaalinen Annantalo on saavutettavissa joka päivä, koko kevään ajan. Verkkosivut osoitteessa: http://www.annantalo.fi/fi/ virtuaalinenannantalo ma 17.8. klo 17.30 18.30 NIA-tanssitunti Nia® on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, jossa tärkeää on oman kehon kuuntelu. 5€ ma 17.8. klo 18.45 21.00 Helsingin tanssikurssien tanssit Tapahtuma on kaikille ilmainen. Sinkkutanssijoita niputamme vakipareiksi kullekin kerralle erikseen ja poikkeuksellisesti pari-ilmoilla ei ole mitään erityistä etuajo-oikeutta. ti 18.8. su 30.8. Miksi Mörkö hymyilee? Mörkö kumppaneineen johdattaa näyttelyssä kävijät teatterin, satujen ja kuvakirjojen pariin. Vapaa pääsy. ke 19.8. klo 16 Summer Music Playschool Muskari nyt englanniksi! Summer Music Playschool now in English! Vapaa pääsy. to 20.8. klo 10.30 Summer Music Playschool Muskari nyt englanniksi! Summer Music Playschool now in English! Vapaa pääsy. to 20.8. klo 14 Taiteiden Torstait: Metkut Soiva, tanssiva ja jekutteleva lastenesitys koko perheelle! Vapaa pääsy. to 20.8. klo 16 16.45 Kesämuskari Annantalon Stagen kesämuskarit kutsuvat laulamaan, leikkimään, liikkumaan ja loruttelemaan yhdessä muskariope Tuuli Paasolaisen kanssa. Vapaa pääsy. to 20.8. klo 17 Taiteiden Torstait: Metkut Laulajat Mirja Mäkelä ja Eeppi Ursin esittävät Tove Janssonin ja Erna Tauron alkuperäisiä 1960-luvun muumilauluja pianisti Mika Pohjolan sovituksina. Vapaa pääsy. ke 19.8. klo 14 Southern Fruits Southern Fruits on vuonna 2013 perustettu näyttävä ja hyvänkuuloinen 10-12 hengen kokoonpano stadin isoin rokkibändi! Vapaa pääsy. ke 19.8. klo 17 Sensu-Ellit ja Hagia trio Sensu-Ellit on Sofia Perhomaan ja Tuuli Alanärän duo, joka laulaa kaksiäänisesti iskelmäjazz-klassikoita. Espan lavan konsertissa heitä säestää Hagia-trio. Vapaa pääsy. to 20.8. klo 14 Taiteiden ilta: Maja Mannila Trio Maja Mannila on nuori, mutta paljon lupaava jazz/ soul-laulaja, pianisti ja säveltäjä. Vapaa pääsy. to 20.8. klo 17 Taiteiden ilta: Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola Johanna Juholan ja Milla Viljamaan musiikki on helsinkiläisversio tango nuevosta. Tämä uusi tango muokkautuu tekijöidensä näköiseksi säilyttäen silti tangon syvimmän olemuksen. Vapaa pääsy. Menovinkkejä
6 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 Jos me olisimme yhtä itsenäisiä kuin me olemme itsepäisiä, niin harvemmin löisimme päämme seinään ja harvemmin meitä nenästä vedettäisiin. – J. H. Erkko Päivyri Sunnuntaiksi Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 17.8.–8.9. VIIKKO 33 KE 12.8. Klaara TO 13.8. Jesse PE 14.8. Onerva, Kanerva LA 15.8. Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna SU 16.8. Aulis VIIKKO 34 MA 17.8. Verneri TI 18.8. Leevi KE 19.8. Mauno, Maunu TO 20.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel PE 21.8. Soini, Veini LA 22.8. Iivari, Iivo SU 23.8. Signe, Varma VIIKKO 35 MA 24.8. Perttu TI 25.8. Loviisa KE 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar TO 27.8. Rauli PE 28.8. Tauno LA 29.8. Iina, Iines, Inari SU 30.8. Eemil, Eemeli VIIKKO 36 MA 31.8. Arvi TI 1.9. Pirkka Helsingin tuomiokirkko • Helsingin Urkukesän päiväkonsertti: Anna Pulli-Huomo 12.8. klo 12 12:30 • Viikkomessu Tuomiokirkossa 13.8. klo 12 12:30 • Pappi tavattavissa torstaisin viikkomessun jälkeen 13.8. klo 12:30 13:30, Helsingin tuomiokirkon krypta • Urkuvartti 14.8. klo 12 12:15 • Helsingin Urkukesän päiväkonsertti: Arttu Selonen 14.8. klo 12 12:30 • Iltakirkko Tuomiokirkossa 15.8. klo 18 19 • Messu Tuomiokirkossa 16.8. klo 10 11:30 • Päivärukous Tuomiokirkossa 17.8. klo 12 12:30 • Päivärukous Tuomiokirkossa 18.8. klo 12 12:30 • Pappi tavattavissa tiistaisin päivärukouksen jälkeen 18.8. klo 12 13 Mikael Agricolan kirkko • Nuortenilta Colalla 12.8. klo 17 19 • Anglikaanien pyhäkoulu 16.8. klo 10 10:30 • Anglikaaninen messu Mikael Agricolan kirkossa 16.8. klo 10 11:30 • Messu Mikael Agricolan kirkossa 16.8. klo 12 13:30 • Kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa 16.8. klo 19 • Anglikaanien pyhäkoulu 23.8. klo 10 10:30 • Anglikaaninen messu Mikael Agricolan kirkossa 23.8. klo 10 11:30 • Messu Mikael Agricolan kirkossa 23.8. klo 12 13:30 • Kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa 23.8. klo 19 • Anglikaanien pyhäkoulu 30.8. klo 10 10:30 Suomenlinnan kirkko • Kouluun lähtevien siunaaminen Suomenlinnan kirkossa • 12.8. klo 18 19 • Musiikillinen rukoushetki Vanhakirkko • Aamumessu Vanhassa kirkossa 12.8. klo 8 8:30 • Kouluun lähtevien siunaaminen Vanhassa kirkossa 12.8. klo 18 19 • Messu Vanhassa kirkossa 16.8. klo 10 11:30 • Lunchmusik i Gamla kyrkan 18.8. klo 12 12:30 • Helsingin Urkukesän päiväkonsertti: Anni Nousiainen 18.8. klo 12 12:30 • Aamumessu Vanhassa kirkossa 19.8. klo 8 8:30 • Messu Vanhassa kirkossa 23.8. klo 10 11:30 • Lunchmusik i Gamla kyrkan 25.8. klo 12 12:30 • Helsingin Urkukesän päiväkonsertti: Toni Pussinen 25.8. klo 12 12:30 • Aamumessu Vanhassa kirkossa 26.8. klo 8 8:30 Annankulma • Annankulman olohuone avoinna torstaisin 20.8. klo 11 14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin 21.8. klo 9 12 • Annankulman olohuone avoinna torstaisin 27.8. klo 11 14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin 28.8. klo 9 12 Hyvän toivon kappeli • Sanat ja henki -keskusteluja kesäillassa: Sanan jalkoja ja ajatuspolkuja 12.8. klo 18 19:30 • Messu Hyvän toivon kappelissa 16.8. klo 12 • Musamuorit 17.8. klo 13 15 • Terhokerho Hyvän toivon kappelissa 17.8. klo 17 19 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset 18.8. klo 18:15 20:15 • Sanat ja henki -keskusteluja kesäillassa: Lauluja kohtaamisista 19.8. klo 18 19:30 • Messu Hyvän toivon kappelissa 23.8. klo 12 • Musamuorit 24.8. klo 13 15 • Terhokerho Hyvän toivon kappelissa 24.8. klo 17 19 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset 25.8. klo 18:15 20:15 Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29 Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Avaamme siis kirjaston jälleen 10.8. pienen LVI-remontin jälkeen ja aukiolot tulevat olemaan normaalit talvikauden aukiolot eli ma-to 8-20, pe 8-18, la 1016 ja su 12-18. Arkiaamuisin klo 8-10 kirjasto on auki omatoimikäytöllä. Tapahtumia on tulossa myöhemmin syksyllä, mutta tähän alkuun voisi mainita kaksi näyttelyämme, eli: Marja Heinonen ja Raili Härö: Näkyjen näkijät Käytävägalleria, 3. krs. 17.8.2020 30.9.2020 Railin uusimmat työt kertovat, että meitä on moneksi, eikä kysymys ole ihmisistä. Luonnon voima ja herkkyys ovat myös Marjan monotypioiden lähtökohtana. Raililla on samaan aikaan myös tarjolla Sielun ruokaa toisen kerroksen toisen kerroksen Hyllygalleria Hyvinpienessä. Raili Härö: Sielun ruokaa Hyllygalleria Hyvinpieni, 2. krs. 17.8.2020 30.9.2020 Olen vuosien aikana innostuneena mennyt useille kursseille, oppimaan uutta tapaa tehdä. Osa opitusta on tullut jäädäkseen, jo käytetyn materiaalin ihanuuden vuoksi, kuten merinovilla, mutta osa ei ole palvellut minun tapaani tehdä sitä taiteeksi kutsuttua. Teen milloin mitäkin piirtämisen ja akryylillä maalaamisen lisäksi. Täällä työt ovat sitä aivan muuta. Värikylläisiä ja monenlaisia muotoja esiin tuovaa mielikuvituksen ruokintaa. Toivottavasti ne ovat inspiraatioksi. Ei niin nopeasti viisaita sanoja, suloista turhaa ja tunnelmallisia säveliä Runoja ja musiikkia Rikhardinkadun kirjaston lukusalissa 8.9. kello 17.30 – 18.30 Lausunta: Riitta Korhonen, Musiikki: Seppo Kuusisto, Ohjaus: Eilakaija Sippo 11. sunnuntai helluntaista ? Luuk. 4: 23-30 Jeesus sanoi: ”Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua ’Lääkäri, paranna itsesi!’ ja sanotte: ’Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.’” Ja hän jatkoi: ”Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.” Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagogassa, joutuivat raivon valtaan. He ryntäsivät paikaltaan, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet jyrkänteelle syöstäkseen hänet sieltä alas; kaupunki näet oli rakennettu vuorelle. Mutta Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa. Parisuhteessa tai vanhemmuudessa ei voi toimia niin, että ottaa toisesta ihmisestä vain sen mikä on mukavaa. Ei ota niitä päivä, kun toinen on kiukkuinen tai sairaana tai surullinen. Jättää pois ne päivät, kun pitäisi luopua omastaan toisen hyväksi. Ei tosi ystävyydessäkään voi ottaa vain kauneutta ja juhlaa. Tiedän monia, jotka ottavat toisista uskonnoista vain kivoja asioita. Ottavat sisustuspatsaan ja ottavat omaa aikaa ajatella sisintään, ottavat ruokavalion sekä kepeän tyylin katsoa maailmaa. Ja ottamisen arvoisia ne toki ovat. Todella harva ottaa kaiken, jos ei ole alun perin syntynyt siihen toiseen uskontoon. Harva ottaa koko elämän, koko teologian, ottaa opetukset ja hierarkiat ja sitten myös ymmärtää, ettei se sisustuspatsas ollutkaan. Vanha luterilaisuus on kaikessa tuttuudessaan huono kenkä istumaan. Siitä kun väistämättä tietää jo enemmän kuin enkelitaulun, kauneimman joululaulun ja lähimmäisen rakkauden verran. Nämähän on nimittäin helppo ottaa joka kotiin. Siinä on myös niitä raskaita asioita. On synti ja kuolema, on käskyt ja kehotukset ja pyyntö hurlumheielämän hylkäämisestä. Niitä ei tee mieli ottaa. Rakkaudessa on valittava kaikki, muuten se ei ole rakkautta. Rakkaudessa ei tarvitse pitää kaikesta mitä toinen tuo mukanaan. Jumalakin valitsee kaikki ja kaikissa kaiken. Epäilen silti, että Hän ei varmasti iloitse kaikesta, mikä ihmisen mukana tulee. Tänäänkin Jeesus kävelee kaupungin halki ja valitsee kaiken. Mutta Hän on väärä mies kertomaan meille hyvästä elämästä. Ehkä tänäänkin, Hänen pitää vain jatkaa matkaansa. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Helsingin yliopistoon 4 246 uutta opiskelijaa ? Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 32 541, eli sisään pääsi 13,0 prosenttia hakijoista. Suosituimmat hakukohteet olivat oikeustiede, psykologia ja lääketiede. Yhteishaussa haetaan sekä kandiohjelmiin että suomenja ruotsinkielisiin maisteriohjelmiin. Kandiohjelmiin hakeneita oli 31 192 ja hyväksyttyjä 3 866. Kandiohjelmien sisäänpääsyprosentti oli 12,4. Helsingin yliopiston suosituimmat hakukohteet olivat oikeustiede, psykologia ja lääketiede, kun mittarina käytetään hakijamäärää verrattuna aloituspaikkoihin. Kandiohjelmien hakijamäärä kasvoi eniten valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmissa sekä metsätieteessä ja luokanopettajakoulutuksessa. COVID-19-pandemian aiheuttamien haasteiden takia maan hallitus myönsi Helsingin yliopistolle lisärahoitusta 428 aloituspaikan lisäämiseen syksyllä 2020. Paikkoja lisättiin laajasti eri hakukohteisiin, eniten matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan sekä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan varhaiskasvatuksen alalle. – Lämpimät onnitteluni kaikille opiskelupaikan saaneille! Teemme kaikkemme, jotta opintonne lähtevät hyvin käyntiin, vaikka opetus on syksyn osalta vielä pääosin etäopetusta. Yliopisto seuraa tarkasti mahdollisesti muuttuvaa epidemiatilannetta ja lähiopetuksen osalta opetustiloissa noudatetaan turvavälejä, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta opetusja opiskelijapalveluista sanoo. Digitaalisista valintakokeista Koronapandemian takia valintakokeet järjestettiin pääosin kaksivaiheisina digitaalisina kokeina. Poikkeustilanteessa todistusvalinnalla valittavien määrää myös kasvatettiin useissa hakukohteissa. Hyväksytyistä opiskelijoista 61 prosenttia valittiin todistuksen perusteella. Digitaaliset kokeet vaativat lukuisten erilaisten ohjelmien ja järjestelmien käyttöönottamista – pikavauhtia ja ensimmäistä kertaa. Hakijoille järjestettiin myös erilaisia tukipalveluja, kuten puhelinpalvelu, mihin kokeisiin osallistujat saivat soittaa ongelmatilanteissa. Tämä osoittautuikin korvaamattomaksi palvelukanavaksi. – Kokemuksia digitaalisista valintakokeista hyödynnetään jatkossa, mutta vastaavaa toteutustapaa ei tulla käyttämään normaalitilanteessa, hakijapalvelujen päällikkö Sini Saarenheimo sanoo. Seurakunnassa tapahtuu
7 Nro 7 • Viikot 33-36/2020 Helsingin juhlaviikonloppu tuo taiteen kaupunkiin ja koteihin elokuussa ? Taloyhtiöt saavat toivoa pihojaan intiimien korttelikonserttien näyttämöiksi osoitteessa helsinkifest.fi Helsingin juhlaviikkoja ei tänä kesänä voida järjestää, mutta uusi monitaiteellinen tapahtumakokonaisuus tuo taiteen elokuussa pihoille ja kaduille sekä verkkoon, radioon ja televisioon. Helsingin juhlaviikonloppua vietetään 21.–23. elokuuta, ja sen kolme konserttikokonaisuutta nähdään Ylen kanavilla ja Areenassa. Luvassa on myös digitaalinen katugalleria, kun Platform Gátt -verkoston pohjoismaiset nuoret taiteilijat tuovat teoksensa kylään Helsinkiin. – Juhlaviikonlopun ajatus syntyi halusta tuoda taide turvallisesti ihmisten lähelle, kun emme voi kutsua koolle suuria yleisöjä. Teemme taidetekoja kumppanien kanssa ja tarjoamme vapaan kentän taiteilijoille esiintymismahdollisuuksia. Elokuussa taide kuuluu kaikkialle! sanoo taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Kolme Helsingin juhlaviikonlopun aikana kuultavaa konserttikokonaisuutta välitetään Yle Areenassa, ja osa konserteista esitetään suorina lähetyksinä Ylen tvja radiokanavilla. Perjantaina 21. elokuuta Helsingin kamarikuoro esittää 85-vuotisjuhlaansa viettävän Arvo Pärtin Passio-teoksen. Lauantain pihakonsertti 22. elokuuta on pyhitetty kevyelle musiikille, kun estradille nousevat Erja Lyytinen, Jesse Markin, Pariisin Kevät ja Ruusut. Viikonlopun päättää erikoispitkä klassisen musiikin ja jazzin konserttikokonaisuus sunnuntaina 23. elokuuta, jonka ovat kuratoineet Eriikka Maalismaa, Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Luvassa on vapaan kentän klassista musiikkia ja jazzia muun muassa Aki Rissanen Triolta, Tölöläbiltä, Elifantreelta ja defunensemblelta. Juhlaviikonlopun aikana nautitaan myös koko perheen ohjelmasta yhteistyössä OP:n Hippojen ja lasten suosikkiartisteihin kuuluvien Mimmien, FlipFlopin sekä Maukan ja Väykän kanssa. Kaupunkitilassa kuvattavien konserttien yleisöksi pääsevät esityspaikkojen asukkaat ja toimijat. Juhlaviikonlopun aikana eri puolille kaupunkia levittäytyvät intiimit korttelikonsertit tarjoavat lisäksi helsinkiläisille taloyhtiöille mahdollisuuden toivoa huippuluokan taide-elämyksiä omille pihoilleen. Korttelikonserteille sopivia esityspaikkoja laidasta laitaan etsitään osoitteessa helsinkifest.fi parhaillaan käynnissä olevalla avoimella haulla. Lyhyitä, kotimaisten taitelijoiden luomia yllätysesityksiä toteutetaan yhteensä noin 20 kappaletta. Osa korttelikonserteista kuvataan ja striimataan verkon välityksellä. Taide yllättää elokuussa myös kaupunkikuvassa, kun osa Clear Channelin digitaalisista mainospinnoista valjastetaan galleriakäyttöön. Open Art Gallery tuo pohjoismaisten nuorten taiteilijoiden teoksia kylään Helsinkiin yhteistyössä Platform Gátt-verkoston, Clear Channelin sekä HOK-Elannon ja Elisa Kulman kanssa. Juhlaviikonlopun aattona Kiasmassa avataan Mika Vainion retrospektiivi 50 Hz. Lisäksi yleisöille on luvassa kaksi pienryhmille suunnattua teoskokonaisuutta. Esa-Pekka Salosen, Paula Vesalan, Tuomas Norvion ja Ekho Collectiven vuorovaikutteinen teos Laila koetaan Kansallisoopperan Alminsalissa. Noin 20 minuuttia kestävän teoksen pääsee kokemaan viisi henkilöä kerrallaan. Galleria Rankkaan pystytetään Homo Homo Sapiens -laboratorio, jossa tutkitaan ihmissielun muutoksia äärimmäisissä olosuhteissa yhdessä rajatun yleisön kanssa. Teokset ovat koettavissa 20. elokuuta alkaen. HOK-Elanto tuo uuden ravintolaperheen Sokoksen kulmaan Happy Farmer, keittiöpäällikkö Jussi Kuuluvainen, kuava: Tuukka Mielonen Henriikka Puolanne Kuva: Lari Lappalainen ? Happy Farmaer -ravintolaperhe käyttää muun muassa Sokoksen alakerran S-marketin hävikkiraaka-aineita ruokiensa valmistuksessa. Ensimmäisessä vaiheessa tiloihin aukeaa 6. elokuuta Coffee Bar & Wine sekä Kitchen & Bakery. Ensi vuoden alussa Happy Farmer -perhe laajenee vielä uudella ravintolalla, joka avautuu nykyisen Casa Largon tiloihin. Uusi ravintolaperhe uudistaa koko Sokoksen kulman ravintolatoiminnan ja aloittaa uudenlaisen yhteistyön alakerran uudistetun S-marketin kanssa hyödyntäen annoksissaan kaupan ruokahävikkiä. – Ruokahävikin vähentäminen on yhä tärkeämmässä roolissa tänä päivänä ja Happy Farmer on HOK-Elannolta merkittävä uusi avaus toimia entistä vastuullisemmin muuttuvassa maailmassa. Yhdistämällä osaamistamme niin kaupan alalla kuin ravintoloissakin voimme tarjota kuluttajille uuden, vastuullisemman vaihtoehdon. Ja tietysti hyvää ruokaa, kertoo HOK-Elannon ravintolatoimen johtaja Henriikka Puolanne. – Konseptia on mahdollisuus hyödyntää myös muissa ravintoloissa ja kaupoissa, kun saamme kokemuksia. Olemme nyt jo tehneet paljon ruokahävikin vähentämiseen kaikissa ravintoloissamme ja opimme varmasti jälleen uusia asioita. Happy Farmerissa yhdistyvät vastuullisen kuluttamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin megatrendit. Esimerkiksi kasvikset ovat menussa keskiössä, valinnanmahdollisuuksiin on panostettu ja jokainen voi koostaa itselleen parhaimman kokonaisuuden, hän jatkaa. Parhaimpia paikkoja ravintolalle Happy Farmer avautuu Sokoksen talossa, joka on keskeisimpiä paikkoja Helsingissä. Happy Farmer Coffee Bar & Wine sekä Kitchen & Bakeryn lisäksi alkuvuodesta 2021 avataan myös ruokaravintola nykyisen Casa Largon tiloihin. Casa Largo palvelee kuitenkin vielä loppuvuoden normaalisti. Happy Farmer tulee olemaan ravintolaperhe, josta asiakas saa ruokaa niin aamupalalle, lounaalle, päivälliselle kuin iltamyöhällekin. HOK-Elannossa nähdään vahvasti, että tämän tyyppinen konsepti on tätä päivää ja merkittävä valtti kilpaillulla alalla pärjäämisessä. – Aika ei ole enää yhden ateria-ajan ravintoloiden puolella, vaan on toimittava aamuvarhaisesta yömyöhään. Sokoksen talo rautatieaseman vieressä on yksi parhaimpia liikepaikkoja Helsingissä, Puolanne toteaa. Korona löi ravintolaalaa – mutta nyt on aika investoida Koronaviruksen aiheuttama kriisi koetteli ravintola-alaa kovalla kädellä keväällä, mutta tilanne on kesäksi helpottunut. HOK-Elanto näkee ajan olevan kuitenkin nyt hyvä merkittävälle investoinnille. – Tämä on ollut varsin poikkeuksellinen vuosi ja ravintola-ala on kokenut kovia koronatilanteessa. Poikkeusajan jälkeinen aika on kuitenkin osoittanut, kuinka ihmiset kaipaavat hyvää ruokaa, juomaa ja kohtaamisia. Uskomme vahvasti, että Happy Farmerin sanoma uudenlaisena ravintolana innostaa ja kiinnostaa, Puolanne kertoo.
8 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 KULTTUURI Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Timo Tuominen tulkitsee vahvasti Brelin chansoneita Koko Jazz Clubilla. Tässä tulee “Vanhojen rakastavaisten laulu” Tarja Halosen ja Pentti Arajärven edessä. Kuva: Riitta Salasto. Sielukas laulaja Joy Regwanin teki hienon keikan TenhoRestobarissa. Kuva: Raimo Granberg. Nolla Collective –työryhmä teki Akvaario-Yksiöitymistä -esityksen Asbestos Art Space -tilaan. Tavattoman ilmaisukykyisenä esiintyjänä on Mette Heinikainen. Kuva: Denyz Kaya. Jori Otsa & Mah’Orkka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin levylaulujen upeimpia ja kauneimpia ikivihreitä venäläisin perinnesoittimin, mutta suomalaiseen sydämeen. Kuva: Raimo Granberg. Nukkemestari Juha Laukkanen kertoo lapsille kaksi Rufolf Koivun satua, Kultavuori ja Pilvetär Talvipuutarhan kesäpihalla. Kuva: Sytkyt. Aleksanterin teatterin varhaishistoriasta on valloittavalla tavalla kertonut perustajan vaimoa, kreivitär Amalieta esittävä Anastasia Trizna. Kuva: Katja Karjalainen. Väistyvä ministeri Hanna Kosonen ilmaisi ison huolensa siitä, miten tieteen sekä kulttuuri-, nuorisoja liikunta-alojen rahoitus turvataan, kun Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Kyseessä on opetusja kulttuuriministeriön osalta lähes 600 miljoonan euron kakku. Kreivitär Amalie jatkaa kierroksiaan Näyttelijä-laulaja Anastasia Trizna on kuusi vuotta pitänyt kierroksiaan 140 vuotta täyttävässä Aleksanterin teatterissa. Hurmaava ja lahjakas esiintyjä kuljettaa yleisöä käytävillä, parvilla, näyttämöllä ja sen takana. Puhuu murtavalla suomella historiasta ja laulaa tai soittaa pianoa välillä. Tarkoituksena on toteuttaa esitys, joka olisi mahdollista esittää kolmella kielellä: suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Käsikirjoituksessa on käytetty materiaaleja Liisa Bycklingin kirjasta ”Keisarinajan kulisseissa”, joka kertoo teatterin historiasta, ja myös tarinoita kreivitär Amalie Adlerbergin omasta elämästä. – Dramaturgia syntyi helposti ja tuntui, että talon seinät, jotka hehkuvat historiaa ”suosittelivat itse” mitä ja missä pitää tapahtua. Kantaesitys oli elokuussa 2014, ja sen jälkeen draamakierros on ollut vakituisena osana teatterin repertuaaria, kuukausittain eri kielillä 2-4 kertaa. Tammikuussa 2020 juhlittiin kierroksen 100. esitystä. Ajan mittaan on tullut joitain muutoksia, mutta ei paljoa. – Esitystä on yhä kiinnostavaa tehdä, kun se tapahtuu niin läheisessä kontaktissa yleisöön ja tuntuu kerta toisensa jälkeen erilaiselta ja tavallaan tuoreelta. En ole todella kyllästynyt siihen. Joka draamakierroksen lopussa tulee niin onnellinen tunne, kun yleisön puolesta on tullut lämmintä palautetta, hän sanoo. Koronakevään kuudella ”Amalie Goes Online” -kierroksella vierailivat talossa paljon esiintyneet näyttelijät ja tanssijat, kuten Martti Suosalo, Tero Saarinen, Minna Tervamäki ja Jorma Uotinen, jotka muistelivat ensi-esityksiä, talon kummituksia ja kokemuksiaan. Kreivitär Amalie nähdään taas syksyllä 29.8. alkaen. Rudolf Koivun Nukkesatu koko perheelle Lasten oma kesäteatteri 2020 on ollut taas Helsingin Talvipuutarhan pihalla. Nukkemestari Juha Laukkanen kertoo lapsille kaksi Rufolf Koivun satua Kultavuori ja Pilvetär. Kultavuoren nuket tekivät Mirjami Skarp ja Pirjo Kivimäki, Pilvetär-sadun Sri Lankan nukketyöpaja. Esitysajat ovat aina klo 11 ja 13, viimeinen esitys on 11.8. pihalla. Ensimmäisessä sadussa metsässä asuva ilkeä noita vangitsee prinsessan Kultavuorelle, josta urhea poika hänet pelastaa. Toisessa sadussa Pilvilinnassa asuu Pilvetär ja hänen sadepisaralapsensa Lar, Let, Lir, Lor, Lur, Lyr, Lär ja Lör. 20 minuutin aikana olemme kaikki pilvilinnassa katsomassa sadetanssivaa poppamiestä ja hämmästelemme, miten vesihöyry nousee ilmaan ja muuttuu sateeksi ja kadonnut Lör-sadepisaralapsi pääsee kotiin. Laukkanen ei piiloudu verhon taakse, vaan on koko ajan oma, mukavia jutusteleva itsensä. Hänellä on taito saada lapset heti mukaan jutusteluun, josta on hiuksenhieno siirtymä sadun maailmaan. Kertoja muuttuu violetin viitan avulla noidaksi. Hän rohkaisee lapsia piirtämään ja kertomaan piirtämistään kuvista eteenpäin. Ja arvuuttelee heillä tuttuja sanoja, joilla sadut alkavat ja loppuvat. Hän on myös hyvin pedagoginen, sillä Rudolf Koivulla on aina opetus saduissaan. Georg Ots, tule takaisin Jori Otsa & Mah’Orkka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin levylaulujen upeimpia ja kauneimpia ikivihreitä kemmin kahdella kädellä mikrofonijalkaa eikä juuri tee käsieleitä. Vain tulkinta koskettaa. Kahden setin aikana kuulimme ravintola Juttutuvassa peräti 23 laulua. Komeimpina soivat ”Kauniit muistot”, ”Unohtumaton ilta”, ”Syysunelmia” ja etenkin ”Laulu virran rannalla”. Siinä kaiho soi: Poissa armaani on ja kaipuu sammumaton / Laulun murheellisen luo / Virta vei hänet pois enkä uskoa vois / Että rakkaan taas se tuo Mauno Koiviston lempikappale ”Muuttuvat laulut” valloitti tunteellaan. ”Rakastan sinua, elämä” ja encorena kuultu ”Kun päättyy työ” olivat lopun huippua. Suomalaisista säveltäjistä Toivo Kärkeä tärkeämpi oli Rauno Lehtinen, jonka ”On hetki” –laulun kuulimme. Venäläinen Anton Semenov ja virolainen Raimo Valge tekivät paljon venäläisin perinnesoittimin. Orkesteri perustettiin marraskuussa 2018 ajatuksena, että nämä unohtumattomat laulut on tuotava pois pölyttyneistä levyhyllyistä elävinä lauluina sinne, minne ne todellisuudessa kuuluvat ja missä kansa on, eli kansankuppiloihin, pubeihin, pieniin tiloihin – missä ikinä ihmisiä on. Otsan rinnalla soittavat Rolf Storsjö harmonikkaa, Kari Hartikka primabalalaikkaa ja Turkka Wahlbäck kontrabassobalalaikkaa. Solisti Jori Otsa on laulanut, levyttänyt ja keikkaillut 35 vuotta monissa kevyen musiikin orkestereissa rokista bluesiin, marginaali-iskelmästä avantgarde ambienttiin. Ja vasta nyt hän iskee kultasuoneen. Orkesteri julkaisi tammikuussa 2020 kokopitkän ”Georg, tule takaisin” –albumin. Tämä on eräänlainen Topi Sorsakosken tangouran toisinto. Esiintymistyylikin muistuttaa häntä, kun rokkari muuntautuu tangojen ja valssien laulajaksi. Laulaja sulkee silmänsä, kun eläytyy mollivoittoiseen slaavilaiskaihoon, puristaa yhä tiu
9 Nro 7 • Viikot 33-36/2020 Senaatintorin kesä saa suosiota Senaatintorin terassiravintola-alueelle olivat tulleet kaunista päivää viettämään Aki Kallio (vas.), Viviane Kallio, Anastasia Kallio, Alexandre Kallio, Kipa Eskman ja Mikael Eskman. Kuva: Raimo Granberg. Kulinaristinen keidas tarjoilee makuelämyksiä ja urbaania siirtolapuutarhatunnelmaa. Senaatintorin kesä -jättiterassialue aukesi 1. heinäkuuta. Helsingin pääaukiolla, Senaatintorilla, jossa voi elokuun loppuun asti nauttia helsinkiläisten makuelämyksiä urbaanissa siirtolapuutarhatunnelmassa. Ainutlaatuisesta kokeilusta toivotaan piristysruisketta koko koronasta toipuvan kaupunkikeskustan elävöittämiseen. Terassi on avoinna joka päivä 30.8. asti klo 9-23. – Terassikokeilu toimii toivottavasti piristysruiskeena koko kaupungin keskustalle, yrittäjille, kotimaanmatkailulle ja myös pikkuhiljaa vapautuvalle kansainväliselle matkailulle, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kesäterassin muodostavat 16 helsinkiläistä laaturavintolaa, jotka tarjoavat monipuolisia makuelämyksiä paikallisille ja kaupungissa vieraileville. Kattaukseen kuuluu virkistäviä aamiaisia, kesäisiä lounaita, pizzaa, silakkaa, tapaksia, fine diningia, premiumhodareita, cocktaileja ja paikallisia pienpanimo-oluita. Turvallisuus ja alueen kulttuurihistoriallinen arvo ovat olleet terassialueen suunnittelun keskiössä. Urbaani siirtolapuutarha on suunnittelija Linda Bergrothin käsialaa. Käytännön pohja suunnittelutyöhön piirtyi esiin Senaatintorin kiveyksen ruudukosta, nk. gridistä. Ideaan johdattivat myös Tuomaan Markkinoilta tutut mökit. Palstoja rajaamassa on noin 200 viljelylaatikkoa, joihin on istutettu erilaisia kukkia ja hyötykasveja. Kohopenkit muodostavat alueelle selkeät kulkuväylät ja ne ohjaavat turvallista asiakaskiertoa. Istutusten avulla pöytäryhmät saadaan rajattua turvavälein, viihtyisyyttä unohtamatta. Joukko helsinkiläisiä tiskijukkia vie moninaisiin musiikillisiin maailmoihin. – Terassiohjelma on kepeä kuin vieno kesätuuli ja samalla mielenkiintoinen tuulahdus kaupungin moninaisuutta – aivan kuin Helsingin yö pienoiskoossa, kuvailee tuore yöluotsi Salla Vallius. Taiteilija Teemu Keisterin Rakkauskontti kiertää Suomea viidellä paikkakunnalla. Kaivopuiston rannalla kuvan poikaporukka juhli Markuksen (kesk. maassa mestarivyön kanssa) polttareita. Kuva: Raimo Granberg. Merikukka Kiviharju ihastutti Kalasataman Taiteilijatalo Ars Longan avajaisissa. Tässä hän on kuvattuna Storyvillen terassilla vuosi sitten. Kuva: Sara Aalto Ingemar Raukola (vas:), Mikko Lauronen ja Anna Ranta ovat ilmeikkään innostuneita esiintyjiä kokoperheelle Puotilan kesäteatterissa. Kuva: Ingemar Raukola lauluja. Sanoittajista Reino Helismaa, Tuula Valkama ja Pauli Salonen olivat tärkeitä. Nainen yksinäistyy akvaarioyksiöönsä Nolla Collectiven teatteriesitys ”AKVAARIO – YKSIÖITYMISTÄ” oli nähtävillä heinäkuun lopulla Asbestos Art Spacessa, Mäkelänkatu 45. Suosittelen vahvasti, jos tulee, kuten oletan. Tekijät kertovat: – Monni muuttaa uuteen kotiin. Kodin seinien sisällä Monnin maailma alkaa aaltoilla. Akvaario on esitys nuoren ihmisen yksinolon ja yksinäisyyden sävyistä. Nimi on hyvä. Pieni katsomo seuraa naisen yksinoloa kuin kaloja akvaariossa. Puhetta ei ole kuin puhelimissa ja sanoja yksiön kukkaruukusta löytyvälle toukalle, joka sekin häviää. Nainen kutsuu ystäväoletettuja tupareihin ”New Home, New Me”. Kukaan ei tule. Nainen heittää kaikki nopat Monopolija Kimble-pelissä, toukan ja ystävienkin puolesta. Kimblestä hän putoaa ensimmäisenä. Nainen vaihtaa vaatteita treffeille, jota ei tule. Hienon ja herkkätuntoisen esityksen on valmistanut Nolla Collective – työryhmä, jonka ohjaaja, dramaturgi on Onerva Helne. Tavattoman ilmaisuvoimaisena esiintyjänä on Mette Heinikainen. Äänisuunnittelusta vastaa Ilmo Korhonen, puvustuksesta ja monitaiteisesta tuesta Vita Edvards, Neea Havu tuottaa. Laulaja kietoo kuulijan sanojen ympärille TenhoRestobar esitti keskellä hellejaksoa kutsuvan keikan: ”Joy Regwan (duo) live at Tenho”. Tukena oli kitaristi Lauri Kallio, joka ei kuulu levyttävään kokoonpanoon. Joy Regwan on tummaääninen laulaja-lauluntekijä, jonka melankoliset laulut saavat kuulijan kietoutumaan sanojen ympärille. Biiseissä soivat Helsingin kadut, meri-ilma ja maaseutumaisemat. Tenhossa hän esitti sekä ”vanhoja” biisejään että uusia ”Tästä taivas alkaa” -albumin lauluja. Sen piti ilmestyä epäonnen päivänä, perjantaina 13.3., kun korona iski laajemmin ja kiertuekeikat peruuntuivat. Esikoissinkku ”On syksy saapunut Helsinkiin” koskettaa yhä, samoin ”Sörnäinen”, ”Virtaava vesi” ja ”Illan viimeinen”. Laulaja julkaisi ensimmäisen singlensä viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen teatteriopinnot veivät naisen ajan. Viime vuonna muusikkopuoli nousi taas esiin ja ilmestyi liuta singlejä niin suomeksi kuin englanniksikin. Sovitukset on tehty yhdessä alusta saakka mukana olleen bändin kanssa, mutta laulujen sielu ja sydän ovat lähtöisin Regwanin kynästä. Uuden albumin avausraita ”Mistä taivas alkaa” luo vahvoja rytmejä ja rentoa fiilistä. Ravintola Juttutuvassa on perjantaina 21.8. isompi levynjulkaisukeikka. Näyttelijä laulaa vain Breliä Näyttelijä Timo Tuominen on esittänyt Jacques Brelin irvokkaita, älykkäitä, rujoja chansoneita vuodesta 2011 esim. Kansallisteatterin Lavaklubilla ja kiertueilla ympäri maata täysille saleille. Ne purevat yhä hyvin teollisuuspaikkakunnilla siinä, missä pääkaupungin hipsterikuppiloissa. Hän on itse suomentanut, oikeastaan uudelleen tulkinnut Brelin yli 50 vuotta vanhoja lauluja nykyiseen maailman aikaa ja Suomeen. Valkeakoskella 2016 toistuvat kouluampumiset, Syyrian tilanne, pakolaiset. ”Porvarit” -klassikko on käännetty mainiosti. Entisistä kapinallisista, porvarien pilkkaajista on tullut yhdestä notaari, toisesta rotari ja itse laulunesittäjästä kaikkien Leijonien (LionsClub) vetäjä. Valitettavasti Porvarit-biisi ei päässyt Tuomisen suomenkieliselle ”avec Brel”-levylle, koska kansainvälinen levy-yhtiö edellyttää käännöstulkintaan isoa yhtiötä. Juhannuksen alla Tuominen toi KokoTeatterin estradille ajattomat mestariteokset vavahduttavina, ajankohtaisina tulkintoina. Hienostelemattoman vahvat tulkinnat Brelin iättömistä mestariteoksista kertovat elämästä varjoineen ja valoineen ironisesti ja herkästi, yksilön tasolla ja yhteiskunnallisesti, hauskasti ja surullisesti. Hän on julkaissut kolme levyä. Tuominen e hurmaa aggressiivisella rehellisyydellä, vimmaisella huudolla sekä kyvyllä luoda pureva suhde lauluun ja lyriikoihin. Ihmisarvon, rakkauden ja rauhan puolesta. Kun istuuduin toiselle riville, eteeni istahtivat presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi. Halonen vilkaisi laululistaa ja löysi sieltä ”Vanhojen rakastavaisten laulun”. – On täällä meillekin jotain, hän ilahtui. Säestävässä yhtyeessä soittivat Tomi Rikkola, kitara ja alttoviulu, Marko Roininen, piano ja haitari ja Jori Huhtala, kontrabasso. Päästäisen elämä tutussa lastensadussa Puotilan kesäteatterissa nähdään tänä kesänä 2020 Timo Parvelan lämmin satu ”Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen”. Näytelmässä seurataan pienen päästäisen Karhu Murhisen rohkeutta elää epätodennäköinen elämä lapsuudesta vanhuuteen. Pieni koko tai erilaisuus ei haittaa, kun vaan löytää omat vahvuutensa. Anna Ranta, viime kesän Mimmi, on jälleen hyvin pirteä iloinen ilmestys. Ingemar Raukola palaa Puotilan lavalla parin vuoden tauon jälkeen. Mikko Lauronen, viime vuoden Varis, on nyt Karhu Murhisena. Hän esittää eläimen elinkaaren vilkkaasta pikku päästäisestä vanhuuden hitauteen todella koskettavasti. Puotilassa suositaan yleisinhimillisen – tässä tapauksessa myös yleiseläimellisen – suvaitsevaisuuden sanomaa. Tässä ympäristössä ei tunneta vieraslajeja. Samu Loikas ohjaa, Karo Lauronen tuottaa. Lisäesityksiä tulee vielä 15.-16.8. Puotilan kartanon viehättävän piharinteen reunassa. Kalasatamaan tuli Taiteilijatalo Kalasatamaan valmistui helmikuussa Taiteilijatalo Ars Longa, jonne asuntoja on jo varattu pitkin kevättä. Se tarjosi ensimmäisen yhteisnäyttelyn omassa galleriassaan kesän ajaksi. Tila on Tukkutorinkujalla lähellä metroasemaa. Avajaisissa vietettiin myös gallerian nimiäisiä. Nimiksi tuli Fönari ikkunagalleriaan ja Longa sisätilaan, joka toimii myös talon pyöräkellarina. Rakennus on Kiinteistöosakeyhtiö Ars Longa Oy, jonka osakkaina ovat Ornamon Senioritaloyhdistys, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö ja Visuaalisten taiteiden tekijäinoikeusyhdistys Kuvasto ry. Näiden alojen 45 vuotta täyttäneet taiteilijat voivat hakea asuntoja 12 yksiöstä, 36 kaksiosta ja kuudesta kolmiosta. Kuvataiteilijoilla on tyyliä. Talo tarjoaa!näyttelyn avajaisissa Jari Järnström toimi kuninkaana ja Ritva Harle kuninkaan narrina ja Jaakko Rönkkö hovin laulajana. Performanssin galleriassa esitti Tatu Rönkkö. Musiikkia tarjosivat kitaralla ja lauluna Miko Kivinen ja kaksikko Merikukka Kiviharju ja Kaija Luhtala, jotka esittivät omia uusia laulujaan. Monen Staditapahtuman vakiolaulaja Kiviharju esitti oman Koronatekstinsä ”Olo Kumma”, jonka alku kuuluu: – Olo kumma pimeä levoton / kaikkien summa olo peloton. / Odotan sen helpottavan / tiedän sen kuitenkin taas tulevan. / Kuinka se toistuu / ja pääni painan / odotan että se poistuu… Polttarit Kompassitorin Rakkauskontissa Taiteilija Teemu Keisteri rakensi ”Rakkauskontin” joka kiertää heinä-elokuussa Suomea viidessä suurimmassa kaupungissa. Hänet tunnetaan vaatteisiin ja jopa astioihin levinneestä Ukkeli-piirroshahmostaan sekä dj-keikoista, joita hän tekee taiteilijanimellä Windows95man. Miehellä on myös oma galleria, Kalleria Kalliossa. – Nimensä mukaisesti Rakkauskontti synnyttää rakkaudenkaltaisia tunteita, jakaa rakkautta ja saa ihmiset uskomaan rakkauden voimaan. Koska kaikki eivät voi konttia kokea, he voivat jakaa rakkautta kaikille sähköisesti ottamalla kontista kuvan ja laittamalla sen someen, Keisteri sanoo. Hän suunnitteli Rakkauskontin sisustuksen ja ulkoasun. Tuloksena on “mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja unohtumaton visuaalinen kokemus”. – Kevät on ollut ankea ja mietimme pitkään miten voisimme ilahduttaa ihmisiä. Sähkö, rakkaus ja ilo ovat välttämättömiä meille kaikille, tilaajan Vaasan Sähkön viestintäpäällikkö Mikaela Jussila sanoo. Kiertue alkoi Narinkkatorilta 15.7. ja jatkui Kompassitorille Kaivopuiston rantaan Rakkauskontti kiertää viidellä paikkakunnalla yhteensä 12 päivää. Sisään pääsee perheen tai kaveriporukan kanssa ilman erillistä varausta. Lehtemme todisti iloista poikaporukkaa, joka juhli Markuksen polttareita ahtautumalla kontin perälle. Teksti: Risto Kolanen
10 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 Helsingin tiedepalkinto professori Satu Mustjoelle Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin Helsinki-päivänä 12.6. professori Satu Mustjoelle. Kuva: Linda Tammisto. ? Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin Helsinki-päivänä 12.6. professori Satu Mustjoelle. Tiedepalkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen jakoi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Helsinki-päivän palkinnot jaettiin tänä vuonna virtuaalisessa Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -lähetyksessä, joka on katsottavissa Helsinki-kanavalla. Satu Mustjoki on Helsingin yliopiston professori, HUS:n osastonylilääkäri ja iCAN-lippulaivan tutkimuslinjan johtaja. Mustjoen työllä on keskeinen merkitys helsinkiläisten ja koko HUS:n alueen immunologisia syöpiä sairastavien syöpäpotilaiden hoidon kehittämisessä uusimman tieteellisen tiedon pohjalta. Mustjoen johtamassa tutkimusohjelmassa tehdään korkeatasoista perusja kliinistä tutkimusta syövän, immunologian sekä autoimmuunisairauksien saralla. Satu Mustjoki toimii translationaalisen hematologian professorina Helsingin yliopistossa ja osastonylilääkärinä HUS Syöpäkeskuksessa. Hän johtaa translationaalisen immunologian tutkimusohjelmaa ja vastaa immuno-onkologista iCAN digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivassa. Satu Mustjoen tutkimuskohteena on verisyöpien ja ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän yhteydet molekyylitasolta kliinisiin sovelluksiin. Hän on aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja hän on vastaanottanut muun muassa Biomedicum Helsinki Medal -palkinnon vuonna 2018. Syöpä on globaali haaste. Kolmasosan ihmisistä on arvioitu sairastuvan elämänsä aikana syöpään. Syöpätutkimuksen kehittämä kohdennettu hoito on parantanut muun muassa kroonisen myelooisen leukemian hoitoa merkittävästi. Professori Satu Mustjoen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten samaan päästäisiin myös muiden syöpien hoidossa. Palkinnolla halutaan vahvistaa Helsinkiä tiedekaupunkina Vuodesta 1996 lähtien jaetun Helsingin tiedepalkinnon tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Palkinto myönnetään tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Helsinki jakoi tutkimusapurahoja kaupunki-tutkimukseen Helsingin kaupunki jakoi Helsinki-päivänä tutkimusapurahoja yhdelletoista tutkimushankkeelle, yhteensä 73 000 euroa. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille tutkijoille, erityisesti lisensiaattitutkielmien ja väitöskirjojen tekijöille. Apurahoilla tuetaan myös vastaväitelleitä post doc -tutkijoita. Apurahan myöntämisen perusteina on pidetty tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua, toteutettavuutta ja tutkimusaiheen merkitystä Helsingin kaupungin kannalta. Etusijalle on asetettu hankkeet, jotka liittyvät kaupungistumiskehitykseen ja sen vaikutuksiin, kaupunkitalouteen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiin, kaupungin tuottamien tai tilaamien palvelujen järjestämiseen ja arviointiin sekä tutkimukset, joissa käsitellään helsinkiläistä elinympäristöä, hyvinvointia, historiaa, arkielämää ja kaupunkikulttuuria, mukaan lukien kaupungin elinvoimaisuuteen ja kansainvälistymiseen liittyvät ilmiöt. Lisäksi on tavoiteltu sitä, että apurahan saajien joukossa olisi edustettuina useita eri tieteenaloja ja tutkimussuuntauksia. Helsingin kaupungin tutkimusapuraha myönnettiin seuraaville hakijoille ja tutkimusaiheille: • Pharmacist, MSc Allaouat Sara Itä-Suomen yliopisto. Air pollution, depression and dementia • YTM Heinonen Anna Helsingin yliopisto. Läheissuhteet suomalaisissa kommuuneissa • PM Högström Jenny Helsingin yliopisto. Elevers aktörskap i nordiska digitalt rika klassrum • YTM Lahdelma Tamás Aalto yliopisto. Paikalliset työvoimavirtojen verkostot ja yritysten tuottavuus • FM Neuvonen Jenni Helsingin yliopisto. Stadin slangin bamlaajat – Slangin käyttö, kieliyhteisöt ja -asenteet Helsingissä 1800-luvun lopulta 1950-Iuvulle • VTM Niitamo Annaliina Helsingin yliopisto. Kommunikatiivista kaupunkia etsimässä: viestintä ja vuorovaikutus kaupunkien osallistavassa kehittämisessä • FM Pankakoski Kaisa Cardiffin yliopisto / Helsingin yliopisto. Kolmikielisten lasten kotikielten kehitykseen vaikuttavat tekijät ja perheiden näkökulmat Helsingissä ja Cardiffissa • VTM Pasanen Kaisa Helsingin yliopisto. Moniammatillisten tietokäytäntöjen muodostuminen sosiaalija terveydenhuollon yhteistyössä • YTM Syrjälä Jenna Tampereen yliopisto. Tuleeko asunnoton autetuksi sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä? Etnografinen tutkimus asunnottomien tilapäisen asumisen palvelusta • ELL Valtonen Elli Helsingin yliopisto. Lemmikkieläimiin kohdistuvat eläinsuojelurikokset ja eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuus • PM Westerback Frida Helsingin yliopisto. Möjlighetshorisonter, välfärd och dissonanser – NEET-ungas subjektiva etableringsmöjligheter och Iivschanser. Espace, freda 25 -estetiikkaa, iloa ja aitoa tunnelmaa 20-luvun hengessä ?? Mitä tapahtuu, kun Stadin oma Gimma ja Saarijärven ”Liisa” kohtaavat ja kun heitä molempia yhdistää vielä aitous, sydämen intohimo omaan työhön/ yrittäjyyteen ja halu luoda kauneutta ympärilleen? -Aitoa 20luvun tunnelmaa henkivä kokonaisvaltaisen kauneuden ja komeuden keskus, jossa voit sukeltaa mielikuvitusmatkalle The Great Gatsbyn maailmaan! Kun kaksi pitkän linjan yrittäjää ja ammattilaista Hiusmuotoilija Orvokki Jalanne ja SKYCidescokosmetologi Piia Varismäki kohtasivat toisensa n. vuosi sitten ihanan yhteisen ystävänsä Harrin kautta, oli ilmassa jotain tuttua ja voimakasta taikaa -piiri ja energia, joka yhdistää. Tällaista tapahtuu joskus harvoin, kun sukulaissielut kohtaavat. Siihen kuuluu myös mieltymys samaan aikakauteen ja musiikkiin. Orvokki, Helsingin oma tyttö, tyylitaituri on toiminut hiusalan yrittäjänä Helsa, kun tiet sattumalta kohtasivat. Piia on tehnyt yli 20 -vuotisen uransa kauneneushoitolayrittäjänä Kirsti Paakkasen kotiseudulla Saarijärvellä, josta on myös syntyisin sekä toiminut Clarinsin ja Sensain meikkitaiteilijana työnsä ohessa vuosina 2002-2009. Kun miehen työt olivat enimmäkseen Helsingin alueella, päätti Piia perheineen muuttaa pääkaupunkiseudulle, jonne toi myös yrityksensä kaksi vuotta sitten. Korona toi yrittämiseen todellisia haasteita, jollaista kummankaan uralla ei ole ollut, joten tilanne sai miettimään kahden hullun yrittäjän päässä pienen lannistumisen jälkeen tietenkin uusia tuulia ja tässä nyt ollaan, kokonaisvaltaisen kauneuden ja komeuden keskuksessa Espacessa fredrikinkatu 25:ssä! Suomen yksinyrittäjäkyselyssä vuonna 2019 kävi ilmi, että lähes puolet eli 48% Suomen yksinyrittäjistä ansaitsee ansaitsee alle 2000€/kk, joten helppoa ei ole ollut vielä Koronan puututtua asiaan, mutta Piiaa ja Orvokkia ajaa luova hulluus ja voimakas elämän estetiikan kaipuu, joka on myös suurta paloa yrittäjyyteen ja palvelualaan elämäntapana. Yhdessä ollaan enemmän ja jaksetaan, sillä me ollaan ME ja tehdään työtä sydämellä, Espace. Lämpimästi tervetuloa kiehtovaan maailmaamme Mr. & Mrs Gatsby! Hiusmuotoilija Orvokki Jalanne ja SKYCidescokosmetologi Piia Varismäki. singissä yli 30 vuotta ja työnsä ohessa kouluttajana ympäri Suomea/maailmalla ja nähnyt lujana ammattilaisena uransa aikana alan monet käänteet ja suhdanteet. Espace, viimeisin Orvokin luotsaamista taloista on toiminut 10-vuotta Iso Roobertinkadulla. Piia toi kauneushoitolan/meikkauspalvelunsa Zeepran saman katon alle Orvokin kanssa viime helmikuus
11 Nro 7 • Viikot 33-36/2020 HESY muistuttaa: Valvottu ulkoilu kissan paras henkivakuutus ? Kissalla on Suomessa lain mukaan vapaa liikkumisoikeus koko maassa. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY katsoo, että vapaa ulkoilu voi vaarantaa kissojen hyvinvoinnin ja suosittelee vahvasti kissanomistajia ulkoiluttamaan lemmikkejään vain valvotusti. Kissan vapaasta liikkumisesta ulkona säädetään Suomessa järjestyslailla, jonka 14 §:n mukaan kissalla on vapaa liikkumisoikeus koko maassa muutamin poikkeuksin. Järjestyslaissa poikkeukset on ilmaistu seuraavasti: ”omistajan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua”. Lisäksi vuonna 1993 voimaan astuneessa metsästyslaissa säädetään, että kotikissalla on lain suoja koko maassa eikä sitä saa vahingoittaa. Vain villiintyneen kissan saa tappaa maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija. Yksin ulkona liikkuvaa kissaa ei kuitenkaan voi pitää villiintyneenä kissana, vaan pikemminkin löytöeläimenä, joka on syytä korjata löytöeläinten talteenottopaikkaan. Sekä metsästyslaki että eläinsuojelulaki kieltävät seuraeläimeksi otetun kissan heitteillejätön. Kissan itsenäiseen ulkoiluun liittyy kuitenkin riskejä, joiden takia HESY suosittelee kaikkia kissanomistajia ulkoiluttamaan eläimiään vain valvotusti. – Vastuullinen kissanomistaja ulkoiluttaa kissaansa vain valvotusti, sillä vapaana ulkoilevaa kissaa uhkaavat monet vaarat kuten liikenne, pedot ja kissanvihaajat. Ei riitä, että kissa on tunnistusmerkitty ja rekisteröity sekä varustettu kaulapannalla. Omistaja, joka on kissan mukana tai talutushihnan toisessa päässä, on kissalle hyvä henkivakuutus, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Kissan turvalliseen ulkoiluun on monia vaihtoehtoja. Valjasja ulkotarhaulkoilu ovat kissalle turvallisia tapoja nauttia luonnosta. Pihatontinkin voi aidata kissan pitävästi. Parveke on monelle sisäkissalle toimiva ratkaisu ulkoiluun. Karkaamisten estämiseksi kissanomistajan tulisi huolehtia kodin parvekkeiden ja ikkunoiden verkotuksesta tai lasituksesta. Parvekeverkkojen pitävyys on tarkistettava vuosittain ja mahdolliset rakoset on korjattava. Magnus Enckellin näyttely Ateneumiin Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Magnus Enckell: Poika ja purje (1902). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. 150 vuotta monipuolisen taiteilijan syntymästä Magnus Enckell: Ylösnousemus, T a m p e r e e n Tuomiokirkon a l t t a r i t a u l u n oikean puolen toisinto (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. teen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värinja valontäyteistä uusimpressionismia. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat Poika ja pääkallo (1893), Herääminen (1894) ja Lepäävä fauni (1914). Näyttely esittelee paljon ennestään tuntemattomia teoksia, Enckellin laajaa piirustustuotantoa ja luonnoskirjoja sekä valokuvia hänen omasta arkistostaan. Näyttelyssä nähdään Enckellin tuotantoa varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka. Taiteilijan laajaan tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon ja Keski-Porin kirkkoon. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Esille saadaan teoksia eri puolilta Suomea muun muassa Amos Rexin Sigurd Frosteruksen kokoelmasta, Tampereen taidemuseosta, Turun taidemuseosta, Serlachius-museoilta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo, joka luo kokonaiskuvaa Suomen kultakauden taiteilijasta. Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen toimittavat Hanne Selkokari ja Lene Wahlsten. Julkaisun kirjoittajat ovatAnna-Maria von Bonsdorff, Jukka Cadogan, Timo Huusko, Harri Kalha, Marja Lahelma, Riitta Ojanperä, Anne-Maria Pennonen, Marja Sakari, Hanna-Reetta Schreck, Hanne Selkokari, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen sekä Anu Utriainen. ? Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 23.10.2020– 14.2.2021 taidemaalari Magnus Enckellin (1870– 1925) suurnäyttely. Näyttely esittelee kultakauden merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan tuotannon kattavasti ja tuo hänet esiin kulttuurielämän monipuolisena vaikuttajana. Ateneum juhlistaa taiteilijan 150-vuotissyntymäpäivää maanantaina 9.11.2020, jolloin museo on poikkeuksellisesti avoinna. Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Ateneum palaa normaaleihin aukioloaikoihin 4.8.2020 alkaen. Tarkemmat tiedot aukioloajoista löytyvät tiedotteen lopusta. Muutokset näyttelyaikatauluun ja oheistapahtumiin ovat mahdollisia. Magnus Enckell kuuluu 1800–1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin, mutta hänen tuotantoaan tunnetaan silti vain osittain. Ateneumin näyttely tarkastelee Enckelliä monipuolisesti ja esittelee hänen koko tuotantoaan viideltä eri vuosikymmeneltä. Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana ja johtohahmona. Näyttely ja sen yhteydessä julkaistava kirja valottavat taiteilijan monia puolia. Enckell oli toisaalta radikaali taiteen uudistaja, toisaalta hän taas nojasi sivistyksen traditioihin. Hän oli haaveilija, mutta myös kansainvälinen maailmanmies, näyttelyiden komissaari, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja ja monumentaaliteosten tekijä. Niin musiikki, teatteri kuin kirjallisuus olivat tärkeitä monipuolisesti sivistyneelle taiteilijalle. Magnus Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaih? Helsingin kaupunginmuseon museonjohtajan virkaan on valittu filosofian maisteri Reetta Heiskanen. Hän aloittaa virassaan syksyn 2020 aikana. Kaupunginmuseota menestyksekkäästi vuodesta 2003 luotsannut Tiina Merisalo siirtyi 1.4.2020 Museoviraston pääjohtajan virkaan. Helsingin kaupunki haki museonjohtajan tehtävään näkemyksellistä kulttuurialan asiantuntijaa mahdollistamaan museon henkilöstön kanssa Suomen toiseksi suosituimman museon kehitys ja kukoistus myös tulevaisuudessa. Museonjohtajan virka oli julkisesti haettavana 23.4.11.5.2020. Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 43 henkilöä. Reetta Heiskanen on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006. Hän on suorittamassa johtamisen ja liikkeenjohdon erikoisammattitutkintoa museonjohtajien koulutusohjelmassa sekä dialogisen johtamisen valmennusta Dialogiakatemiassa. Hän toimii väliaikaisena museonjohtajana Arkkitehtuurimuseossa. Aiemmin hän on toiminut vuorovaikutus-suunnittelijana Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla ja näyttelykoordinaattorina Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Heiskasella on kattavaa työkokemusta näyttelyja yleisötyön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hänen osaamisessaan painottuu laaja-alainen yleisjohtamiskokemus, johon liittyy museon toiminnan, talouden ja henkilöstön menestyksekäs johtaminen. – Helsingin kaupunginmuseossa toiminnan keskiössä ovat asiakkaat ja kehityksen tekijöinä koko henkilöstö. Tämän lähtökohdan huomioiden Reetta Heiskasen osaaminen tukee erinomaisella tavalla museon tulevaisuuden menestystä. Hän on näkemyksellinen johtaja, jolla on oivallinen kyky konkretisoida Helsingille keskeisiä strategisia teemoja – kuten osallisuus, saavutettavuus ja vetovoimaisuus – museotyöllä edistettäviksi rohkeiksi ideoiksi, toteaa kulttuurijohtaja Mari Männistö. – Helsingin kaupunginmuseossa yhdistyy kaksi intohimoani: museotyö ja kaupungit. Haluan edistää kulttuurialan työn avulla niin kaupungin elinvoimatekijöitä kuin hyvinvointiakin. Kollegana olen oppinut arvostamaan Helsingin kaupunginmuseon asiantuntevaa henkilökuntaa sekä museon hienoa brändiä, joten tältä pohjalta on hyvä jatkaa, iloitsee syksyn aikana virassaan aloittava Helsingin kaupunginmuseon uusi museonjohtaja Reetta Heiskanen. – Museotyön tavoitteissa korostuu demokratian, saavutettavuuden ja vuorovaikutuksen merkitys museon perinteisten tehtävien rinnalla. Näen, että myös museossa on tärkeää jatkaa työtä muun muassa digitalisaation ja ilmastokysymysten sekä sosiaalisesti kestävän kehityksen parissa, Heiskanen jatkaa. Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, se vaalii kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa, ja sinne on aina vapaa pääsy. Museoperheeseen kuuluvat myös Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Reetta Heiskanen kaupunginmuseon museonjohtajaksi Reetta Heiskanen. Kuva: Nina Kellokoski/Arkkitehtuurimuseo.
12 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 KUVATAIDE Näyttelyt avautuvat laajemmin elokuulla. Muutama sitkeä sinnitteli koko kesän. Galleria A2:n avajaisissa oli jo ruuhkaa Annankadulla. Taiteilijatalo Ars Longan yhteisnäyttely jatkuu 23.8. asti Kalasatamassa. Läsnäoloa ja pyhyyttä elämään Galleria Myymälä2, Uudenmaankatu 23, esittelee siskosten Aino Aksenjan ja Selma Haron ensimmäisen yhteisnäyttelyn, Dear X. Taiteilijoita yhdistää tunteellisuus, sentimentaalisuus jopa, ja heidän mielestään parhaita teoksia ovat ne, jotka hävettävät eniten. Aksenja etsii pakoreittejä ja seikkailuja. Hän työskentelee usein kameran kanssa. Haro työskentelee pääosin maalausten ja niiden pohjalle rakennettujen installaatioiden parissa. Tekstit ovat tärkeä osa työskentelyä, joka käsittelee kuolevaisuuden ja merkityksellisyyden etsimisen teemoja. Dear X, on kahden taiteilijan ja siskoksen kertomus merkityksellisyyden etsimisestä keskellä tuhoutuvaa maailmaa, kutsu elämän ihmeiden ja vaikeuksien äärelle. Se on dialogiseen prosessiin perustuva projekti ja paikkasidonnaisen installaation muodon ottava näyttelysarja. Miten löytää läsnäolon ja pyhyyden hetkiä hengästyttävällä tahdilla liikkuvassa maailmassa Koronakevään tehohoito kuvanäyttelyssä Koronaviruspandemia saapui alkuvuodesta 2020. Koronaviruspotilaiden tehohoitokapasiteetin lisäämiseksi HUS:n Meilahden sairaalan sydänkirurginen teho-osasto M2A ja päivystyksen valvontaosasto M2B yhdistettiin huhtikuussa 2020 tilapäisesti koronavirusteho-osastoksi M2. Anestesialääkäri Mika Jokinen kuvasi työtovereitaan poikkeusjärjestelyn aikana työpaikallaan osastolla M2. Hän halusi tuoda kuvillaan esille työyhteisön myönteisen asenteen sekä tarmon ryhtyä toimeen haastavassa ja kaikille uudessa tilanteessa. Työntekijäkavereiden etunimet ovat käytössä. Ja monissa kuvissa hymy, jos maski ei peitä, on herkässä. Kuvat olivat hyvin tuoreeltaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa esillä ainutlaatuisessa näyttelyssä Laterna Magican kellarigalleriassa, Rauhankatu 7. Mustavalkoiset kuvat sopiRisto Kolanen Heinäkuun kuvataide Kuvataiteilijasiskokset Aino Aksenoja (vas.) ja Selma Haro keskellä Rakas päiväkirja -taiteilijakirjaansa taiteilijoiden päiväkirjoista vuosilta 2019-2020 Galleria Myymälä 2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Lääkäri Mika Jokinen valokuva Protokollan mukaan Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Sisko Pajari sekä teoksensa Päivätär ja Päivän Poika (yllä) sekä Rätei, lumpui ja kyynelii Vapaan taidekoulun päättönäyttelyssä Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Saara Lakso seisoo vaikuttavien teostensa Rainbow Princess (vas.)ja Royal Green vieressä Galleria Kookoksessa. Taiteilijan vasemmalla puolella näkyy Johanna Laakkosen teos Veiled. Kuva: Johanna Laakkonen. vat juuri mainiosti aiheen vakavuuden ja dokumentaarisuuden takia. Kadonnut, unohdettu ja löydetty Vapaa taidekoulu juhli kesää Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3A. Nuorten taiteilijoiden ryhmä valtasi sen Etiäinen -näyttelyllä. Se esitteli yhdeksän Vapaasta taidekoulusta keväällä 2020 valmistunutta taiteilijaa: Inkeri Halme, Benjamin Kassinen, Noora Kaunisto, Matilda Keränen, Anna Kurki, Sisko Pajari, Sasha Rotts, Eeva-Marja Saarinen ja Kati Sankala. Maalaukseen keskittyneet, nelivuotiset ammattiopinnot antavat vahvan pohjan löytää yksilöllisiä reittejä visuaaliseen ilmaisuun. Maalaus laajenee luontevasti myös installaation ja videotaiteen suuntiin. Sisko Pajari on HUK taidehistoriasta, FM arkeologiasta, taidemaalari, vapaa radiotoimittaja ja yhden lapsen äiti. Hän toimii kulttuuriperintöalalla ja itsenäisenä taitelijana. – Minua kiinnostaa kadonnut, unohdettu ja löydetty. Taitelijana keskeisiä välineitäni ovat maalaus, valokuva, ääni ja video. Suloisen ja ällöttävän rajapinnalla Saara Lakso on Kuvataideakatemiasta 2015 valmistunut, Helsingissä työskentelevä karjalaistaustainen kuvataiteilija. Hän liikkuu työskentelee maalauksen, installaatioiden, sarjakuvan ja tekstiilitaiteen paKeramiikkataiteilija Kirsi Kivivirta ja Bond IV -teoksensa Galleria G 12:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Noora Nio-Jussin näyttely Galleria Sculptorissa muodostaa kokonaisuuden, eikä yksittäisillä teoksilla ole omaa nimeä. Kuva: Raimo Granberg. rissa. Aiheistossa yhdistyvät karjalainen kansanperinne, queer-teemat ja kauhukulttuuri. Maalauksissa zombielokuvien kuvasto kohtaa nostalgisten retroanimaatioiden ylimakeuden ja mummonmökin kukkatapettien kuosit Zombihahmojen kautta pohditaan lamassa kasvaneen sukupolven pelkoja. Sukupolvikokemus sirpaleisista ja epävarmoista tulevaisuuden näkymistä purkautuu unenomaisiksi kuviksi maailmanlopusta. Lakso tasapainoilee ällöttävän ja suloisen rajapinnoilla. Teosten pastellihehkuinen maailma tulvii usein aliarvostettua feminiinisyyden kuvastoa. Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, alakertastudiossa keskikesällä olivat esillä myös Eveliina Lakso ja kurssikaveri Johanna Laakkonen. Kolmikkoa galleria kutsuu nouseviksi taiteilijoiksi. Kaikki alkaa ideasta Lauri Hermanni on riippumaton nykytaiteilija Helsingistä. Hänet vapautetaan tyylilajiluokitusten keskiarvoista hallitsemaan laajat taidot ja tiedot. Hän on kasvanut orgaanisesti teostensa mukana ja kasvattanut itsensä taiteilijaksi Helsingin yliopiston akateemisten opiskelujen tuloksena ja on kouluttanut itseään vapaa-ajallaan. Lapsuudesta lähtien hän on osoittanut suuria toiveita, joten hän on ilmoittautunut visuaalisesti suuntautuneeseen koulutusohjelmaan. – Kaikki alkaa ideasta. Ehkä haluat perustaa yrityksen. Ehkä haluat muuttaa harrastuksesta jotain muuta. Tai ehkä sinulla on luova projekti, jonka voit jakaa maailmalle. Mikä se on, tapa, jolla kerrot tarinasi verkossa ja voit tehdä muutoksen. Näyttely oli Asbestos Art Spacessa, joka on kollektiivin ylläpitämä kaupunkitila taiteelle ja kulttuurille Vallilassa, Mäkelänkatu 45. Henkilökohtainen esine Teurastamolla Silloin tällöin Kalasataman teurastamo-alueella sijaitsevaa Galleria Kohtaa, Työpajankatu 2, isännöi taiteilija, joka on kuukauden tai kahden ajan tehdäkseen ja näytteille uusia teoksia. Tämä on sarja räätälöityjä järjestelyjä, jotka vastaavat kutsutun taiteilijan tarpeita ja antavat mahdollisuuden näyttää taidetta kaikkialta maailmasta. Pohjois-Makedoniassa 1973 syntynyt Yane Calovski opiskeli laajasti kolmella mantereella ja on nähty usein kansainvälisessä näyttelypiirissä. ”Henkilökohtainen esine” on Calovskin sooloprojekti, joka sisältää uusia ja edelleen käynnissä olevia teoksia sekä materiaalia omasta arkistostaan. Näyttely sisältää valittuja piirroksia viimeisen 20 vuoden ajalta. Hän on tehnyt laajoja projekteja vanhempiensa itse suunnitteleman talon ympärille. Pyrkimys keramiikan yksinkertaisuuteen Dialogi-ryhmänäyttelyn teema Galleria G12, Annankatu 16, kuvaa toisaalta taiteilijoiden välistä vuorovaikutusta ja heidän välille syntynyttä keskustelua, toisaalta tekijöiden itsensä ja materiaalin välistä suhdetta ympäristöönsä. Jokainen näyttelyn teos on itsenäinen tulkinta tai tarina yksittäisestä aiheesta. Ennen näkemätön kokonaisuus esittelee nykykeramiikkataiteen eri puolia, näkökulmia, lähestymistapoja sekä tekijöitä. Kirsi Kivivirralle ovat veistosten lisäksi erilaiset julkisten ja yksityisten tilojen arkkitehtoniset laattaja tiiliteokset olennainen osa tuotantoa. Niitä on nähtävillä rakennuskohteissa mm. Musiikkitalossa sekä Arabianrannassa. – Taiteeni perustuu geometrisiin muotoihin, tiileihin ja kuutioihin pienistä järjestelyistä isoihin installaatioihin. Pyrin yksinkertaisuuteen ilmaisussa. Kuvittele meidät Noora Nio-Jussin ja Salla Vapaavuoren näyttelyt täyttivät Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, keskikesän. Molemmissa näyttelyissä on vahvasti läsnä kuvina ja tunnelmina ihmisten sisäiset maailmat. Nio-Jussin teokset muodostavat kokonaisuuden Imagine Us, kuvittele meidät. Puupiirroksille on siirtynyt kuvitteellisia tapahtumia, olotiloja ja tunteita. Kaikki teokset ovat uniikkeja öljyväripuupiirroksia, jotka on vedostettu käsin hiertämällä ja liimattu suoraan seinälle. Ne tuhoutuvat näyttelyn päätyttyä. Taiteilija valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2017. Viimeiset viisi vuotta NioJuss on keskittynyt puugrafiikan tekemiseen. Hän on vuoden 2020 Queen Sonja Print Award -palkintoehdokas. Teksti: Risto Kolanen
13 Nro 7 • Viikot 33-36/2020 Kolumni Loviisan rauhanlyhty on lajissaan ainutlaatuinen punkien edustajat piispoineen ja pormestareineen tulivat Loviisaan rakentamaan rauhaa. Sitä, jota koko maailma janoaa. Elokuun kuudentena ovat kansojen liput jo kauan liehuneet Loviisan torilla rauhanpaalupuun ympärillä. Loviisa on esittänyt kansoille kutsun sovintoon ja yhteyteen toisten kanssa. Loviisan kaiku kartalla on kantautunut kauas. Vuosi 2020 tulee jäämään myös Loviisassa poikkeavasti erilaiseksi. Kansainväliset vieraat, konsertit, rauhanmessut, seurat, jumalanpalvelukset, seminaarit, taidenäyttelyt, teatteriesitykset, puistoja toritapahtumat, kohtaamiset ja tarjoamiset kaikkineen odottavat uutta vuotta. Loviisan rauhanfoorumia ei ole peruutettu mutta vuoden 2020 ohjelmat on virallisesti siirretty ensi ja tuleviin vuosiin. Mutta Hiroshima-kynttilät eivät ole halunneet taipua tehtyihin päätöksiin. Olen saanut kuulla, että Hiroshima-päivän iltana 6.8. kynttiläkulkue tuttuun tapaan kulkee Laivasillalta uimarannalle. Veli-Matti Hynninen ? Hiroshima-lyhdyssä palaa toivon liekki. Vaikka maailma on epävarmuuden vallassa, levottomuuden, sorron ja surun ahdistama, vääryyden ja väkivallan sokaisema, rauhankynttilän liekki ei ole toivoton. Aina elokuun kuudentena, Hiroshima-päivänä, rauhan ja toivon valot lasketaan veteen eri puolilla maailmaa. Hiroshima-päivän luonne on nyt toinen, mutta kaipaus paremmasta ei ole lakannut. Loviisassa rauhan draama sai alkunsa jo 1980-luvun alussa, jolloin Suolatorin pappilan puistosta lähtivät ensimmäiset rauhanrakentajien pienet ryhmät kynttilälyhdyt käsissään kohti Loviisanlahden rantaa. Kun Loviisan rauhanfoorumi järjestäytyi 1987, rauhankulkue uimarannalle alkoi vuosi vuodelta kasvaa pidemmäksi. Rauhanlyhdyn mallia testattiin ja kokeiltiin, sitä paranneltiin ja lopulta Loviisalle muotoutui oma kestävä malli. Sitä valmistettiin talkoilla erilaisin kokoonpanoin. Alkuvuosien lyhtymestari Ingmar Axelsson tuntee nämä vaiheet parhaiten. Loviisan rauhanlyhty on nyt ainutlaatuinen lajissaan. Loviisan neljäkymmentä rauhantyön vuotta on avannut jännittäviä polkuja rauhan rakentamiseen. Rauhantyöllä ovat olleet omat vastuksensa. Loviisan tapan kuului halu levittää rauhansanomaa rajojen yli muihin maihin. Myös vieraita tuli kaukaa, miltei kaikista Euroopan kansoista. Afrikkalaiset tanssivat Loviisan torilla, jazzin tahdit pappilan puistossa ja toreilla. Pakolaisia, maahanmuuttajia, matkaajia, valveutuneita suomalaisia liittyi rauhan rintamaan. Japani oli alusta lähtien ollut mukana. Tokiolainen professori Tsuguo Hirono urkuoppilaidensa Yoriko Yuguchin, Yasuko Hirain ja Kayo Oharan kanssa olivat ensimmäisiä kansainvälisiä vieraita. Loviisan kirkossa alkoi kansainvälinen sointi. Kirkkomuusikki sai seuraa oopperasta, Viron ja Haapsalun monista kuoroista, eksoottisista kokeiljioista. Marko Putkosen ja muiden omien lisäksi Jorma Hynnisillä, Esa Ruuttusilla, Sauli Tiilikaisilla, ynnä muilla olivat omat konserttinsa. Rauhanfoorumin pysyvä suojelija presidentti Tarja Halonen tuli ja kannusti, luennoi ja valisti, rauhan sana levisi. Presidentti Jasser Arafatin seimi maapallokynttelikön vieressä rukoili ja myhäili. Romanian-unkarilainen piispa Laszlo Tökes, venäläinen ortodoksikirkon patriarkka Kirill, virolainen kirjailija Jaan Kross ja sveitsiläinen kirjailija Arno Gruen toivat arvostuksensa ja ja ottivat vastaan rauhanpalkintonsa. Myös oma presidenttimme sai omansa. Loviisan rauhanfoorumista tuli jo varhain kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikka, hymykuoppa kesä-Suomen poskelle, kuten on tapana hyväntuulisesti lausua. Ystävyysseurakunnat Viron Haapsalussa, Tallinnassa, Narvassa, Unkarin Csömörissä, Inkerin Kolppanassa, Saksan Meldorfissa ynnä muualla lähettivät Loviisaan parhaat osaajansa, kuoronsa ja nuorisonsa. Monien kirkkojen ja kauPuutarhainstallaatio Keidas Lasipalatsinaukiolle Keidas. Kuva: Koptercam / Amos Rex Keidas-installaatio Amos Rexin aukiolla. ? 80 vuotta täyttävä Amos Rexin omistaja Konstsamfundet tuo Lasipalatsinaukiolle kahdeksastakymmenestä kasvitornista koostuvan puutarhainstallaation. Keitaan myötä 80 vuotta täyttävä Amos Rexin omistaja Konstsamfundet haluaa tuoda ihmisille vehreän kohtaamispaikan keskelle kaupunkia ja luoda uskoa tulevaisuuteen. Lasipalatsinaukiolle toteutettu Keidas on Konstsamfundetin tervehdys koko Helsingin kaupungille ja kaikille sen ihmisille. Keidas koostuu kahdeksastakymmenestä puisesta kehikosta, jotka on täytetty yli kolmellakymmenellä eri yrtillä, syötävällä kukalla ja vihanneksella. Kasvitorneissa kasvaa mm. orvokkeja, chilejä, tomaatteja, mansikoita, persiljaa, salviaa, laventelia, minttua ja nuoria omenapuita. Puut ovat viittaus Amos Andersonin kesäpaikkaan Kemiönsaaren Söderlångvikissa, jossa viljellään edelleen omenoita. Keitaan päättyessä kaikki kasvit ja rakennusmateriaalit hyötykäytetään. Keitaan on suunnitellut taidemuseo Amos Rexin arkkitehti Asmo Jaaksi, JKMM Arkkitehdit Oy. Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman: ”Keidas on poikkeusaikoihin sopiva tapa juhlistaa Konstsamfundetin historiaa, tuoda vehreyttä keskelle kivistä kaupunkia ja luoda uuden heräämisen ja jatkuvuuden kokemusta. Kuten Amos Rex, Keidas ei ole pöyhkeä ja on helposti kaikkien koettavissa.” Museonjohtaja Kai Kartio: ”Amos Rexin idea on alusta saakka ollut, että aukio on olennainen osa taidemuseota. Nyt, kaksi vuotta museon avaamisen jälkeen pääsemme toteuttamaan tätä ideaa installaation muodossa.” Samanaikaisesti Keitaan kanssa jatkuu nuorten taiteilijoiden Generation 2020 -näyttely. Keidas on esillä 6.9. asti. Amos Anderson perusti Föreningen Konstsamfundetin vuonna 1940 ja määräsi testamentissaan yhdistyksen ainoaksi perillisekseen. Konstsamfundet toteuttaa tarkoitustaan mm. ylläpitämällä taidemuseo Amos Rexiä. Helsinki Design Weekin syyskuun alussa ? Helsinki Design Week 2020 järjestetään 3.–13. syyskuuta. Päätapahtumapaikkana on juuri remontista valmistunut Olympiastadion, jonka näyttely on auki yleisölle 11.–13.9. Stadikalla järjestetään päänäyttely, PechaKucha Night sekä Lasten designviikonloppu. Päänäyttely esittelee ajankohtaista ja kiinnostavaa muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria – designin yleisurheilua. Päänäyttelyn sisältö rakentuu yksittäisistä tuotteista ja installaatiosta aina laajoihin nuorten muotoilijoiden katselmuksiin. Mukana ovat muun muassa puuseppä Antrei Hartikaisen Seitikki-teos, Caracara-studion sienirihmastosta ja betonista valmistettu installaatio ja Jasper Morrisonin kuratoima penkkinäyttely. Päätapahtumapaikka tarjoaa myös unohtumattomat puitteet Euroopan suurimmalle PechaKucha Nightille lauantai-iltana 12. syyskuuta. Stadionin viheriöllä sijaitsevalle lavalle nousevat muun muassa apulaispormestari Anni Sinnemäki, Aalto-elokuvan ohjaaja Virpi Suutari, Hakolan toimitusjohtaja Anna-Leena Hakola sekä Amos Rexin suunnitelleen JKMM:n perustaja, arkkitehti Teemu Kurkela. – Ainutlaatuisen arkkitehtoonisen elämyksen lisäksi Olympiastadion tarjoaa meille poikkeuksellisen tilavat puitteet. PechaKucha-iltana ulkokatsomoon mahtuu 1000 ihmistä, ja silti voidaan säilyttää riittävät turvavälit, sanoo festivaalin johtaja Kari Korkman. Kunniavieraita Olympiastadionin viikonlopussa ovat lapset. Lasten Designviikonloppuna on luvassa muotoilijaduo Anna van der Lein ja Kristos Mavrostomoksen suunnittelema suunnistus ympäri Olympiastadionin nurmikenttää. Lasten tapahtumaan on perheillä vapaa pääsy. Etänä ja verkossa Koronavirustilanne vaikuttaa myös muotoilufestivaaliin. – Helsinki Design Week voidaan toteuttaa turvallisesti, sillä kyse on sarjasta vastuullisesti järjestettyjä erikokoisia tapahtumia, ei niinkään yksittäisestä massatapahtumasta. Olemme muokanneet ohjelmasisältöä enemmän virtuaaliseksi ja suunnitelleet tapahtumat väljiksii, sanoo festivaalin ohjelmajohtaja Anni Korkman. Aikaisempina vuosina yli 20 000 kävijää Kaapelitehtaalle kerännyt Design Market järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti verkossa ja kivijaloissa torstaista lauantaihin 3.–5. syyskuuta. Festivaalin vuositeema Sitoutumisen merkit näkyy myös Design Marketissa. Mukana on toimijoita, jotka ovat sitoutuneet myymään ympäristöystävällisiä ja kestävästi tuotettuja tuotteita. Open Screens esittelee kolmiulotteista animaatiota avoimessa kaupunkitilassa, mainostauluilla ympäri Helsingin keskustaa. 3D-animaatio on viime vuosina tärkeäksi noussut muotoilun ala, joka vaikuttaa voimakkaasti visuaalisuuteen ja tarinankerrontaan digitaalisissa ympäristöissä. Mukana ovat työt studio Wang & Söderströmiltä, Anna Alangolta, Ada Sokolilta sekä Matti Vesaselta. Kuudes Data-Driven Design Day järjestetään digitaalisena konferenssina. Sen puhujat edustavat näkyviä kotimaisia organisaatioita, mukana ovat muun muassa Kesko, Fortum, Posti, YLE, Sanoma Media Finland, HSL ja Helen. Sitoutuminen ilmastotyöhön Viime vuonna alkanut tiivis sisältöyhteistyö Aalto-yliopiston kanssa jatkuu toisella Designs for a Cooler Planet -näyttelykokonaisuudella. Tapahtumassa käsitellään uusia materiaaleja kuten bioliimaa, selluloosavaahtoa ja puuglitteriä, esillä on moniaistillinen merileväpaviljonki ja sienien tulevaisuuden mahdollisuuksia käsittelevä näyttely Fungi. Helsingin kaupungintalolla järjestetään 4.9. Ilmastokorkeakoulu, jonka puhujat tarjoavat erilaisia ratkaisuja entistä ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen kaupungeissa. Designmuseossa aukeaa Soil Matters -näyttely, joka tekee maaperän näkyväksi ja kannustaa katsojaa pohtimaan omaa suhdettaan maahan. Maaperän materiaalisuutta käsitellään näyttelyssä muotoilun ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Askartelupajoja syyskaudella 2020 ? Kallion Kulttuuriverkosto ja Hakaniemen kauppahalli järjestävät yhteistyössä sekä lapsille että aikuisille soveltuvia, nonstop-periaatteella pyöriviä askartelupajoja syyskaudella 2020. Joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 1113 järjestettävien maksuttomien askartelupajojen sisällöt vaihtelevat Hakaniemen kauppahallin teemaviikkojen mukaisesti. Elokuun pajassa tehdään rapuaiheisia juttuja. Askartelupajoihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista, mutta tapahtumilla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ajankohtaisen tiedon saamiseksi. Pajoissa käytetään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja, jotka osallistujat saavat käyttöönsä pajaan saapuessaan. Askartelupajojen ohjaajana toimii Hilda Törmänen, ja ne järjestetään Hakaniemen hallissa ns. välitilassa Moccamatea vastapäätä.
14 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 ? ? Riihimäen Pieni Lelukauppa Avoinna ma-la 10 – 18 Kauppakeskus Majakka, Hämeenkatu 25-27, Kauppakatu 8, Riihimäki p. 050 475 8805 ?? TEE KESÄRETKI RIIHIMÄEN PIENEEN LELUKAUPPAAN! MEILTÄ LÖYDÄT LELUJEN LISÄKSI WIZARDIN LAADUKKAAT TIMANTTIMAALAUKSET SEKÄ SUOMEN NÄYTTÄVIMMÄN PALAPELIHYLLYVALIKOIMAN. UIMA-ALTAAT, -RENKAAT JA -PATJAT -30% NÄHDÄÄN KAUPALLA. ARVONTA! TÄYTÄ KUPONKI JA TUO SE KAUPALLE 16.8.2020 MENNESSÄ JA OSALLISTUT 50€ LAHJAKORTIN ARVONTAAN. NIMI:_______________________ PUH:_______________________
15 Nro 7 • Viikot 33-36/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia helao.fi barre teatteriklovneria YKI-kurssit elektronisen musiikin tuotanto roiskemaalauksen perhekurssi glittermeikki kuvankäsittely ja taittotyöt kasvatustieteet espanjaa etänä uusi opistotalo Runeberginkatu 22–24 aikaa ota itsellesi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin HALUTAAN OSTAA 4h+k Punavuoresta tai lähialueelta nelihenkiselle perheellemme. Koko n. 90-120m2 ja hinta max. 900 000 €. Inari 040 547 0777. Opiskelijoilla hyvä tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa Etäluentojen takia opiskelijat eivät tänä vuonna asetu opiskelupaikkakunnille täysimääräisesti vielä elo-syyskuun taitteessa. ? Kun kaikki eivät ole liikkeellä yhtä aikaa, mieleisen asunnon saaminen helpottuu. Tilanteen paranemiseen vaikuttaa myös asuntosijoittamisen viime vuosien suuri suosio, joka on kasvattanut tuntuvasti tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrää. Toisaalta aivan uudet opiskelijat eivät pääosin aloita opiskeluaan etäluentojen varassa. Parantuneesta tilanteesta huolimatta uusien opiskelijoiden ei kannata elokuussa laskea sen varaan, että sopivan asunnon saa vielä viime tipassakin. Opiskelijoiden keskuudessa menneinä vuosikymmeninä suositun yhteisasumisen suosio on ollut laskussa pitkään. Kiinnostus putosi entisestään, kun asumistukijärjestelmää kolme vuotta sitten muutettiin niin, että kämppisten tulot alkoivat joissain tilanteissa vaikuttaa omiin tukiin. Soluasuntoja on kiinnostuksen puutteessa jopa purettu pois. Korona-aikana muiden asukkaiden vieraiden aiheuttamat riskit ja erilaisten elämäntapojen luomat jännitteet ovat nousseet esiin – ja yhteisasumisen suosio on entisestään laskenut. Perheasunnoista kova pula vuokramarkkinoilla Keväällä koronakriisi lisäsi selvästi kunnoltaan vaatimattomien ja vuokriltaan edullisten lähiöasuntojen kysyntää. Kuluvalle kesälle on puolestaan ollut leimallista perheasuntojen poikkeuksellisen kova menekki vuokramarkkinoilla. Se on ollut yllättävää ottaen huomioon asuntokaupan samanaikainen elpyminen. Kevään pysähtyneen tilanteen synnyttämä patoutunut kysyntä on vuokrattavien perheasuntojen kohdalla nyt tarjontaa suurempi. Välittäjien kulunutta sanontaa käyttäen perheasunnot viedään nyt käsistä. Tässä yhteydessä ilmaus on kuitenkin varsin kuvaava – esimerkiksi pitkään hiljaisesta kysynnästä kärsineillä Lahden vuokramarkkinoilla hyvistä perheasunnoista tällä hetkellä lähes taistellaan. Asuntosijoittamisen suosio näyttää laskeneen yllättävän vähän, vaikka varovaisuudestakin on merkkejä Perusteltuja varoituksia ylilyönneistä on asuntosijoittamisen nopeasti kasvaneen suosion ympärillä kuultu taajaan jo vuosia. Huhtikuussa asuntosijoitusbuumi näytti taittumisen merkkejä. Nyt tässä kohtaa arvioiden vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka esimerkiksi Helsingin Kalliossa ja useilla muilla selkeästi kuumentuneilla alueilla kysyntä valahti alas, myös kysynnän palautuminen on ollut niillä erittäin nopeaa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että uusien sijoitusasuntojen hankkiminen ei kokonaisuutena keväällä vähentynyt läheskään niin paljon, kuin vain perinteisesti kaikkein halutuimpia alueita katsomalla olisi voinut päätellä. Tykkää meistä Facebookissa P u n a vu or en ja ym pä ri st ön ka u pu n gi n os a le h ti
16 Viikot 33-36/2020 • Nro 7 Oletko kasvuhakuinen ja kokenut kiinteistönvälittäjä? Kauppa käy ja tarvitsemme lisää osaajia tiimiimme Helsingin Punavuoressa. Tule menestyvään myyntitiimiimme! Kiinteistömaailma Helsinki Punavuori 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki kiinteistomaailma.fi/helsinki-punavuori facebook.com/kiinteistomaailmapunavuori/ Tarjoamme palkitsevan työn sekä alan kilpailukykyisimmän provisiopalkkauksen. Annamme alan parhaat työvälineet tulokselliseen tekemiseen. Näihin kuuluvat myös työsuhdeauto ja Helsingin parhaalla paikalla sijaitseva asuntomyymälä. Jos haluat menestyä kanssamme, soita ja sovi tapaamisesta! Luottamukselliset yhteydenotot Jouni Mikkonen yrittäjä Puhelin 045 2755 610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi