• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 37-38 – Nro 15/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Rosacea-hoito kasvoille 79 € Olemme erikoistuneet ruusu? nnin-, herkänja punoittavan ihon hellävaraiseen, mutta tulokselliseen hoitoon. IHONHOITO www.ihonhoito.com Vaivaako ihoasi Acne Rosacea? Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito Ennen Jälkeen www.truescape.fi info@truescape.fi 020 372 273 truescape Punavuori: Pursimiehenkatu 26 G Mitäpä jos seuraavissa lastenjuhlissanne tehtäisiin jotain ihan jotain tavallisesta poikkeavaa? Punavuoressa tarjoamme lastenjuhlia varten neljä erilaista pakopelielämystä: Tutustu peleihin ja synttäripakettiimme osoitteessa: www. truescape.fi Pakopelissä pelaajilla on rajallinen aika selviytyä ulos suljetusta huoneesta. Tavoitteena on ratkaista joukko erilaisia pulmatehtäviä huoneeseen kätkettyjen esineiden ja vinkkien avulla, jolloin pako onnistuu ja peli on voitettu! Yhteistä hauskaa juhliville lapsille ja seurassa oleville aikuisille. * Prison Break * Ghost Photolab * Diamond Robbery * KGB Escape ”The Quest Starts Here” ”The Quest Starts Here” Suunnitteletko synttäreitä lapsille? Can you escape? 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. EMMERICH KÁLMÁNin huippuoperetti HELSINKI, Savoy-teatteri La 6.10. klo 14.00 & 18.00 SOLISTEINA MM.: Johanna Rusanen-Kartano, Jaakko Kortekangas & Tiina-Maija Koskela tarkat solistitiedot: operart.fi OPERART RYHMÄMYYNTI: Joustavat myyntija toimitusehdot, min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, Puh. 044 770 3589. www.operart.fi Liput alk. 42,50 € / eläkeläiset ja opiskelijat 38,50 € / ryhmät 36 €
• 2 Viikot 37-38 • Nro 15 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Muut konsertit: 20.9. Turku ja 21.9. Tampere. Lisätiedot ja liput: www.suomenperinnejazz.fi UUSI RADION RYTMI-POJAT Seppo Hovi p/acc/tarinat, Mikko Pettinen trp, Antti Sarpila cl/sax, Pekka Toivanen sax/cl, Jay Kortehisto trb, Juha Lanu g, Wade Mikkola b, Thomas Rönnholm d LIPUT 35/38 € + mahd.toim.maksu www.lippu.fi ja p. 0600900900 Savoyteatteri LA 22.9. 15.00 LAUANTAIN TOIVOTUT HAIKEASTI SVENGATEN SUOMEN PERINNEJAZZ RY YLPEÄNÄ ESITTÄÄ Swing-versioita suomalaisten radiokuuntelijoiden toivotuimmista sävelmistä. Helli, elä ja harrasta! Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja / lahjatilauksen maksaja Lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 42,00 n Ekoelo 6 nroa 49,00 n Hevosmaailma 6 nroa 47,00 n Kissafani 6 nroa 47,00 n Meidän Koira 6 nroa 42,00 (Määräaikainen tilaus.) n Itselleni n Lahjaksi Koko perheen koiralehti Meidän Koira on erinomainen lukupaketti kaikille koiranomistajille: lehden jutuista löytyy tietoa niin oman koiran hankintaa suunnittelevalle, aktiiviselle koiraharrastajalle, perheen nuoremmille koiran hoitajille, oman koiran terveydestä huolehtivalle tai ikääntyvälle koiralle hyvän huolenpidon keinoja etsivälle lukijalle. Meidän Koira -lehden sisällön aiheryhmittely on monipuolinen, lehden jokaisesta numerosta löytyy rotuesittelyjä sekä juttuja erilaisista koirista, koiranomistajista ja -kasvattajista. www.meidankoira.fi KOIRA Meidän 4/2018 6,90 RO TU ESIT TELYSSÄ MALT AN KO IR A Allergiaa ja suolistovaivoja Avuksi luonnonmukainen ravinto Seniorille sopivasti liikuntaa Koirien kanssa Teneriffalla Eroahdistusta, remmirähjäämistä... Käytösterapia auttaa Sekoitus agilityä ja koiratanssia Nyt tulee agidance Sileäkarvainen collie kaunein Näyttelypäivä Mäntsälässä Hevosharrastajan monipuolinen erikoislehti Lehden sisällössä käsitellään monipuolisesti hevosmaailman tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehdessä säännöllisesti käsiteltävistä osa-alueista, myös varuste-esittelyt ja turvallisuus ovat vahvasti mukana sisällössä. Lehti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille hevostalouden toimijoille, niin raviharrastajille kuin ratsastajillekin. www.hevosmaailma.fi 4/18 6,90 Historia herää eloon perinneajoissa Heinästä tulee pulaa Rovaniemellä saatiin uudet kuninkaalliset Hyvinvointia automatisoidulla ruokinnalla SUURET RODUT kiinnostavat Suomessa Ratsastusleiri kesän kohokohta Kiehtova keskiaika hevosine ja ritareineen Orilaidun on varsan rippikoulu ja armeija Kestävän ja ekologisen elämäntavan asialla Ekoelo lehti tarjoaa faktaa ja vinkkejä kaikille, jotka haluavat arkipäivän arvovalinnoissaan huomioida luonnonmukaisuuden, ympäristön ja kestävän kehityksen. Lehden keskiössä ovat ravinto, kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat, kierrätys, ekologiset tuotteet sekä Suomen luonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet. www.ekoelo.fi Ekoelo 4/2018 7,30 SÄILÖ syksyn satoa SIIRTOLAPUUTARHA kaupunkilaisen paratiisi Vegaanihaaste muuttaa ruokavaliota Kotitalouden roskista syntyy taidetta Vie ylimääräinen ruoka kierrätykseen Hapata terveellisiä säilykkeitä Kesän valokuvakisan parhaimmistoa • lämpöä • herkullista ruokaa TAKKALEIVINUUNISTA Ekotieto • Ekoilo • Ekovastuu Kiinnostaako sinkkumelonta? Kissaihmisen oma lehti Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissanomistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen erilaisista kissaroduista ja kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan kanssa. . www.kissafani.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 4/2018 6,90 Rotuesittelyssä kiharakarvainen SELKIRK REX Palomiehet kampanjoivat: Ethän hylkää kissaasi! Kissaihmisten uusi sankari Kentsu pelastaa kissat puusta MERI LYRA kommunikoi kissojen kanssa energiatasolla Kissojen maailmannäyttely Tampereella Osteopatia auttaa Lihasjumeille ja kivuille kyytiä Lehti antiikin ja taiteen ystäville Antiikki ja taide on lehti taiteesta, taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja historiasta kiinnostuneille lukijoille. Lehdessä nousevat esiin niin ajankohtaiset ilmiöt kuin historialliset aarteet ja sen syväluotaavat artikkelit kertovat kattavasti valituista aiheista. Lehti tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia kertomuksia ja tietoa suomalaisesta taiteesta ja sen historiasta. www.antiikkijataide.fi ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA 4/2018 • 8,90 € Himoitun Noppa-pullon luoja KALAPAKIN AARRE Vaapun hinta jopa 1991 euroa MUOTOILIJA ERKKITAPIO SIIROINEN Hinta yli 25 000 euroa STEPAN SARPANEVAN ARVOKELLOT Karikatyyrit korostavat piirteitä Vanhat esineet luovat tunnelmaa WENZEL HAGELSTAM VINTAGE Menneiden aikojen kiehtovat tavarat OSMO RAUHALA Metafyysinen muuttolintu Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Tilaukset Uudenmaankatu 27 | ma la klo 11 18 W W W. B E H N F O R D S . F I Herkut, karkit, elintarvikkeet ja uudet outlet-tuotteet USA:sta & Englannista! Syksyn piiraisiin Libby´s Pumpkin Kurpitsasose nyt hyllyssä!
• 14. vuosikerta – nro 15 Viikot 37-38 Ajankohtaista Kävelykeskustaa laajennetaan Helsingin ydinkeskustassa? Maanalaisen kokoojakadun ideakartoituksella ehdotuksia jatkosuunnittelun pohjaksi Telakkakadun rakentaminen alkaa Punavuoressa Sivu 10 Perusparannuksessa tilat Finlandia-talon uusille palveluille ? Finlandia-talon perusparannus käynnistyy alustavan aikataulun mukaan vuonna 2021. Perusparannuksessa ei ainoastaan entisöidä vanhaa, vaan rakennetaan raameja myös uusille palveluille. Uudistuvaan Finlandia-taloon on suunnitteilla esimerkiksi audiovisuaalinen näyttely ja design-kauppa. Jotta ravintola pystyy jatkossakin palvelemaan suuria tapahtumia ja konferensseja, keittiö nykyaikaistetaan. Ravintolatoimintaa tullaan myös kehittämään niin, että Finlandia-talolle lähdetään syömään kauempaakin. Vetonaulaksi suunnitellaan kattoterassilla toimivaa drinkkibaaria. Töölönlahden ympäristöön on kaavailtu glamping-henkistä toimintaa, joka yhdistää Finlandia-talon tiiviimmin ympäröivään puistoalueeseen. Finlandia-talo on Suomen suurin ja kansainvälisesti tunnetuin tapahtumaja konferenssikeskus. Talon liikevaihto on tuplaantunut kuudessa vuodessa, ja Finlandia-talo Oy:n toiminta on kannattavaa. Jäteastioiden tyhjentäminen aikaisin aamulla parantaa liikenneturvallisuutta ? Jäteautot voivat aiheuttaa liikennetukoksia, kun ne toimivat vilkkaan liikenteen ympäröimänä ahtaassa kaupunkitilassa. Toisinaan jäteautojen ja etenkin kevyen liikenteen kohtaamiset johtavat vaaratilanteisiin. Pääkaupunkiseudulla on tarpeen kehittää uusia käytäntöjä, kun jätehuoltopalvelujen kysyntä lisääntyy väestön kasvaessa. Sivu 10 Sivu 7 Asukkailta on kerätty näkemyksiä toimivasta, käveltävästä Helsingistä kävelyreittikyselyllä, jossa kartoitettiin jalankulun nykytilaa ja kehittämiskohteita Helsingin keskustan alueella. Kuva: Roni Rekomaa / Helsingin kaupunki ? Helsingin kaupunki pyysi kymmeneltä suunnittelutoimistolta ideoita kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun ratkaisuiksi. Kahdeksan toimistoa jätti ehdotuksensa. Erilaisia näkemyksiä kävelykeskustasta ja maanalaisesta kokoojakadusta on kerätty kuluneen kevään ja kesän aikana myös yrittäjiltä ja kaupunkilaisilta. Sivu 10 Design Telakka -kilpailun voittajatyön ”Living Harbour” pohjalta kehitettyjä suunnitelmia Telakkarantaan. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto / Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S ? Helsinginniemen lounaiskärjessä sijaitseva punatiilinen Telakkaranta muuttuu lähivuosina satamatoimintojen alueesta asuinja työpaikka-alueeksi. Alueesta tulee osa kantakaupungin rantoja kiertävää reittiä. Pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä parannetaan ja pyöräilyn pääreittiä jatketaan katkeamattomana Bulevardilta Eiranrantaan asti ja siitä eteenpäin. Rakennustöiden vuoksi jouduttiin nykyinen pyöräilyja jalankulkuväylä sulkemaan väliltä Punavuorenkatu–Tehtaankatu, maanantaina 27.8. Sivu 7 Helsinkiin uusi lastenkahvila Skidilä ? Minne mennä lapsen kanssa syömään, hengailemaan tai tapaamaan tuttuja? Mitä kohdetta suositella Tampereelta saapuvalle serkkupesueelle tai Tukholmasta matkaavalle sukulaiselle? Meillä on vastaus: lokakuussa avataan Skidilä! Suosittujen Skidit-tapahtumien tekijät ovat kaivanneet Helsinkiin kivaa lapsiperheille sopivaa kahvilaa. Sellaista, jossa viihtyvät varsinkin skidit mutta myös mummot, mammat, papat, kummit ja kaimat ja tietenkin myös mielikuvitusystävät. Sivu 15 Sivu 15 Aaltoyliopiston Värerakennuksen julkinen taidekokoelma julkistettiin ? Taidekokoelma käsittelee maailmanlaajuista tasa-arvoa monipuolisesti. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttöön valmistunut uudisrakennus Väre valmistui kesällä 2018.
• 4 Viikot 37-38 • Nro 15 Yleisönosasto p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15 Aurinkosähkön ekologisuus kiinnostaa taloyhtiöissä K uluttajat arvostavat aurinkosähkössä säästämisen lisäksi päästöttömyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Omakotitaloissa aurinkosähkö on yleistynyt vauhdilla, mutta taloyhtiöissä lainsäädännön puutteet hidastavat muutosta. Kuluttajat haluavat luotettavia, helppoja ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. VTT:n omakotitalon omistajille toteuttama haastattelututkimus osoittaa, että aurinkovoimalan hankkineet seuraavat usein aktiivisesti omaa aurinkosähkön tuotantoaan ja muuttavat sen mukaan kulutuskäyttäytymistään, kuten astianja pyykinpesukoneiden käyttöaikoja. Omasta aurinkovoimalasta saa mielihyvää: se on ympäristöteko ja parantaa omavaraisuutta. Lisäksi aurinkovoimalaa esitellään mielellään muille. Tutkimuksissa onkin todettu, että yhden naapurin hankinta johtaa usein voimaloiden yleistymiseen koko naapurustossa. Asunto-osakeyhtiöitä on Suomessa lähes 90 000, ja niissä asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä. Aurinkosähkön hyödyntäminen vaatii taloyhtiöiltä mittavan sähkömittariremontin, sillä lainsäädäntö estää aurinkosähkön jakamisen taloyhtiöiden asukkaiden omaan käyttöön nykyisillä sähkönsiirtoyhtiöiden mittareilla. Siksi aurinkosähkön tuottajat ovat taloyhtiöissä harvassa, Kiinnostus on kuitenkin suurta: kesän 2018 aikana Aalto-yliopiston aurinkosähkökyselyyn vastanneista taloyhtiöiden asukkaista lähes puolet oli erittäin kiinnostunut aurinkosähkön hankinnasta. Jopa neljännes vastasi hankkivansa erittäin todennäköisesti 900 euron voimalaosuuden, jos aurinkosähköllä saisi 40 euroa säästöä vuodessa. Aurinkosähkön hankinnan hyödyiksi vastaajat valitsivat yleisimmin uusiutuvan energian hyödyntämisen, päästöttömyyden ja omavaraisuuden lisääntymisen. Helsingin keskustanuoret: Nuorilta ei saa leikata! ? Helsingin kaupungin valmistelemia leikkauksia nuorten palveluihin ja nuorisotyöhön ei saa toteuttaa. Tänään julkisuuteen vuotaneiden suunnitelmien mukaan kaupunki on laatinut 7 miljoonan euron leikkauslistan kulttuurija liikuntapalveluiden toimialalle. Siihen sisältyy muun muassa Roihuvuoren ja Pakilan nuorisotalojen ja Kaapelitehtaan treenitilojen sulkeminen ja monien liikuntaja kulttuuripalveluiden aukiolon ja kunnossapidon rajoittamista. Kaikkein huolestuttavin leikkauskohde on nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn suunniteltu 300 000 euron leikkaus. Helsingin kaupunkia johdetaan väärällä arvopohjalla. Tälle vuodelle tehtiin 0,5 prosenttiyksikön kunnallisverotuksen alennus ja heti seuraavana vuonna aiotaan leikata liikuntaja kulttuuripalveluista. Leikkausten perusteena on kaupungin tuottavuustavoite ja sen mukaan tehty tiukka talouden raami. Veronalennukset ja tuottavuus menevät nyt nuorten palveluiden edelle päätöksenteossa. On väärin tehdä verohelpotuksia ja samaan aikaan toteuttaa leikkauksia niiltä nuorilta, joille kaupungin palveluilla on suuri merkitys. Helsingin keskustanuoret vaativat jo viime vuonna talousarviosta päätettäessä, että veronalennusten sijaan liikkumavaraa käytetään kaupungin palveluiden parantamiseen. Helsingin kaupungin on laitettava päätöksenteossaan asiat tärkeysjärjestykseen ja etsittävä keinot nuorten palveluiden ja syrjäytymisen ehkäisyn resurssien turvaamiseen. Helsingin Keskustanuoret Liina Tiusanen Puheenjohtaja Sakari Tuomisto Varapuheenjohtaja Kolumni Jouko Turkka elää ? Irlantilainen menestyskirjailija Oscar Wilde (18541900) kertoo harrastavansa liikuntaa joka päivä. Eilenkin söin aamiaista sängyssä, hän viisastelee. Satakuntalainen Iina Puskala taas harrastaa liikuntaa sängystä noustuaan. Hän juoksee maratonin (42,2 km) joka päivä. Puskala kertoo vaikean avioeron saaneen hänet liikkeelle. Tupakka ja turhat kotkotukset vaihtuivat juoksemiseen. Se vaatii kuitenkin veronsa, erilaiset jalkavammat ja kenkävuori todistavat mitä himojuoksennasta voi seurata. Jumiutuneita jänteitä, väsyneitä jalkaholveja, vihlovia päkiöitä, toistuvia rasitusvammoja. Mutta maratonille mahtuu myös virkistynyttä mieltä, ja lentäviä ajatuksia ja voimaannuttavaa palautumisen riemua. Oscar Wilde kannustaakin Iina Puskalaa kertomalla, että kaikki, myös juokseminen on vaarallista. Jos niin ei olisi, elämä ei olisi elämisen arvoista. Jotkut tunnistavat Jouko Turkan juoksumetodeistaan, eikä ihme, juoksemalla ja juoksuttamalla hän opetti oppilailleen ja yleisölleen uutta taidekäsitystä, jossa fyysinen todellisuus vahvistaa mielen todellisuutta. Myös elämän vastakohdat (paradoksit) voi kokea parantavana, eheyttävänä voimavarana. Turkan täytyi tietää, että hänen viljelemistään metodeista lukemattomat filosofit ja teologit ovat jo vuosisatojen ajan ammentaneet ja jakaneet viisautta. Luterilaisuuden korostama ristin teologia korostaa, että suvereeni Jumala pukeutumalla heikkouteen ja täydelliseen tappioon tulee juuri vastakohdassaan läsnäolevaksi voimaksi. Läähättävä liike näyttää Turkalle olevan syvimmän mielen ilmausta. Se näyttää muodostuvan hänelle ymmärtävän itsenäisyyden ilmaukseksi. Vai mitä hänen ajattelustaan paljastaa tämä ajatus: ”Mää kamppailen itsenäsyyteni joka päivä punnertamalla ja juoksemalla, koska hengästyneelle ihmiselle te instituutiot ette mahda mitään. Lenkin jälkeen ihminen on tyhjä ja menettää yhteiskunnalliset suhteet, vaikka kestääkin pitkään tajuta, että sovinnon mahdollisuutta ei ole. Se on ainoo mun keino.” Turkkalainen paradoksi näyttäytyy nyt Taidetehdas Korjaamon näyttämöllä, jossa Turkka kuolee Ruusu Haarlan ja Julia Lappalaisen esityksenä. Siinä etsitään Turkan näköistä todellisuutta. Minut se ainakin pani taas kerran pohtimaan taiteen merkitystä ja muotoa todellisuuden kuvaajana. Uskonnon lisäksi taide uudistaa elämää. ”Vain taide voi uudistaa niitä mielikuvia joiden varassa ihminen hahmottaa itsensä ja elämänsä”, lausuu Turkka Kirsikka Moringin haastattelussa. Turkka kelpaisi myös papiksi lausuessaan ”että todellisuuden tärkein osa on näkymätön. Se mikä nyt on, on jo menossa pois, tulevaa ei vielä näy. Vakavissaan olevan täytyy olla sivuammatiltaan profeetta, jos haluaa kiinni tosiolevaisesta.” Haarlan ja Lappalaisen esitys matkii hurjistunutta teatterivallankumosta, jonka vaikutusta haastatteluin ja videoinnein esitellään päähenkilöä säälimättä tai säästämättä. Siinä ei teeskennellä eikä tingitä. Tätä katsoessani mieleeni palautui Turkan yksi määritelmä teatterin vaikutuksista: ”Suomalaisen teatterin ydin on vetää polkupyörä lipputankoon ja sitten matkan päästä katsella, kun uhri etsii löytäjää.” Turkan kuolemasta on juuri kulunut kaksi vuotta, matka jälkitarkastelulle ei ainakaan ole liian pitkä. Kritiikin muoto tässä esityksessä muistuttaa eräänlaista omaelämäkertaa. Kaikki taide on yhtäaikaa symbolista ja pinnallista. Vaikuttavaa se kuitenkin aina on, vaikka Turkan tapauksessa kukaan ei voi varmasti sanoa tietävänsä minkälaisen totuuden ajaja Turkka halusi olla. Turkalle ainakin tuli todeksi lause, että aina kun pystyy tekemään ihmisiin vaikutuksen, saa varmasti vihamiehiä. Jakamattomassa suosiossa voivat pysyä vain keskinkertaiset. Turkka ei kuole vaan elää. Hän muistuttaa, että ikää pitää surra. ”Ihmiset eivät nykyään pelkää kuolemaa, ne pelkäävät vanhenemista.” Elämä jatkuu. Myös keskustelu hänen perinnöstään ja nykyisestä teatterikoulutuksesta näkyy jatkuvan. Miten pitäisi moderni taidekäsitys ymmärtää? Taide on usein elävämpää kuin elämä itse. Se pystyy esittämään asioita, jotka ovat muuten esittämättömissä. G.F.W. Hegelin tunnetun näkemyksen mukaan taide oli klassisessa Kreikassa absoluuttisen hengen korkein muoto, jolta uskonto ja lopulta filosofia ottivat itselleen tämän tehtävän. Kuitenkin taiteen autonomisuus on pyhä, asia josta ei ole pakotietä. Pidän Jouko Turkkaa tämän totuuden omistajana. Veli-Matti Hynninen Risto Rautava HSL:n hallituksen johtoon Rautavan kausi kestää vuoteen 2021. ? HSL:n yhtymäkokous kokouksessaan HSL:n hallituksen puheenjohtajaksi helsinkiläisen Risto Rautavan (kok). Rautava aloittaa tehtävässään heti. Kausi jatkuu vuoteen 2021 asti. Rautava on johtanut HSL:n hallitusta aiemminkin: hän oli puheenjohtajana vuosina 2013–2017. Rautava korostaa, että lähivuosina yhteistyön merkitys korostuu entisestään. – Lähiajan suurin uudistus HSL-alueella on vyöhykeuudistus, mikä tukee osaltaan Helsingin seudun toimivuutta yhtenäisenä työssäkäyntialueena. Toisaalta MaaS eli liikkuminen palveluna tulee olemaan aikaisempaa tärkeämmässä asemassa lähivuosien aikana. On tärkeää, että teemme asioita yhdessä kumppaniemme kanssa, Rautava sanoo. Rautava nostaa yhtenä keskeisenä asiana esiin myös liityntäliikenteen toimimisen erityisesti länsimetron vaikutusalueella. – Tähän tarvitsemme varmasti uudenlaista ajattelua ja innovaatioita, Rautava sanoo. HSL:n yhtymäkokous myönsi myös eron hallituksen nykyiselle puheenjohtajalle Tatu Rauhamäelle. Rauhamäki jättää tehtävänsä, koska hänet on valittu Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikasta vastaavaksi johtajaksi. Risto Rautava on HSL:n hallituksen uusi puheenjohtaja. KUVA: Lauri Eriksson / HSL Turon uusi pääsuunnittelija on Teemu Muurimäki ? Upeista iltapuvuistaan ja Formal Friday -merkistään tuttu Muurimäki hyppää perinteikkään pukutalo Turon pääsuunnittelijan saappaisiin. Muurimäen ensimmäinen Turo-mallisto on syksy/talvi 19. 80-vuotiaan Turon uusi pääsuunnittelija on Teemu Muurimäki. Muurimäki on yksi Suomen tunnetuimmista muotisuunnittelijoista, ja hänellä on pitkä tausta myös kansainvälisellä muotikentällä. Hänet tunnetaan varsinkin naisten iltapuvuista sekä Formal Friday –merkistään. – Teemu valikoitui meille useiden vaihtoehtojen joukosta tuomaan uutta kulmaa Turon suunnittelutyöhön. Teemussa vakuutti pitkä kansainvälinen kokemus eri muotitaloista sekä tietämys ja innostus miesten muotia kohtaan, kertoo Turon toimitusjohtaja Janne Antikainen. Muurimäki kertoo olevansa innostunut uudesta pestistä. Suunnittelu tapahtuu Turon osaavan tiimin kanssa joten ensimmäisestä mallistosta voi odottaa hienoa sekoitusta perinteistä räätälöityä Turoa sekä Muurimäen omaa kädenjälkeä. – Yhteistyö Turon kanssa alkoi vauhdilla. Aloitin työn Turolla kesäkuun lopussa, ja jo heinäkuussa olin Milanon kangasmessuilla valitsemassa syksy-talvi ’19 – mallistoon kankaita, Teemu Muurimäki kertoo. – Inspiroiduin Turon perinteikkäästä vaatturiosaamisesta ja huippulaatuisista materiaaleista, Muurimäki jatkaa: – Halusin kuitenkin tuoda miestenpukuun uudenlaista toiminnallista ja nykyaikaista näkökulmaa ja terävöittää mallistollista ajattelua luoden syksy-talveen ’19 vahvan teeman ja yhtenäisen värimaailman. Syntyi mix&match -kokoelma, jonka tuotteita voi helposti yhdistellä keskenään. Toimivaa peruspuvustoa täydentää season highlights -avaintuotteet, jotka toimivat malliston värikkäinä ja trendikkäinä kulmakivinä. – Odotamme Teemulta uutta tuoretta näkemystä, joka tukee brändin viemistä maailmalle. Tavoitteena on jatkaa yhteistyötä pitkäjänteisesti ja uskon Teemun kykyyn tuoda uutta ilmettä mallistoihin kadottamatta Turon brändin linjaa. Isossa kuvassa myös klassinen miesten muoti siirtyy rennompaan suuntaan ja tuotteiden monikäyttöisyys korostuu, Janne Antikainen kertoo. 80-vuotias Turo näyttää entistä paremmalta Turo viettää tänä vuonna 80-juhlavuottaan. Syksyllä esitellään juhlavuoden puku, joka seuraa viime syksynä nähtyä Suomi 100-juhlapukua. – Turolle kuuluu hyvää, toimitusjohtaja Antikainen kehuu ja jatkaa: – Pari vuotta sitten uudistettu ilme ja konsepti on otettu kuluttajien keskuudessa hyvin vastaan ja viime vuosi oli jo taloudellisesti hyvä. Kilpailu kiristyy jatkuvasti, joten jatkuvat panostukset konseptin ja brändin kehitystyöhön ovat elintärkeitä, Antikainen summaa.
• 5 Nro 15 • Viikot 37-38 Helsingissä rakenteilla ennätysmäärä asuntoja ? Asuntotuotannon huippulukemat Helsingissä jatkuivat vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä. Kesäkuun lopussa oli rakenteilla 8 325 asuntoa, mikä on yli 1 000 asuntoa enemmän kuin edellisvuotena vastaavaan aikaan. Rakenteilla olevien asuntojen kerrosalaa oli enemmän kuin aiemmin 2010-luvulla vastaavia ajankohtia tarkastellen (luku 565 260 k-m2 ei sisällä käyttötarkoituksen muutoksia). Keskeneräisen asuntotuotannon huippulukemat koostuvat poikkeuksellisen suuresta uustuotantoja laajennuskohteina rakennettavien asuntojen määrästä. Käyttötarkoituksen muutoksia oli rakenteilla vain nelisen prosenttia. Poikkeuksellisen mittavassa tuotannossa näkyy vuoden 2017 puolella myönnettyjen rakennuslupien suuri määrä. Huhti-kesäkuun aikana valmistui noin 1 050 asuntoa, joista suurin osa uudistuotantokohteisiin. Uustuotantona ja laajennuksina asuntoja valmistui 2010-luvun vastaavien vuosineljännesten huippumääriä, vaikka kerrosalaa (noin 74 880 k-m2 ) syntyi vain jonkin verran viimeisen viiden vuoden keskiarvoa enemmän. Huhti-kesäkuussa aloitettiin 2 340 asunnon rakentaminen, joista 5 prosenttia käyttötarkoituksen muutoksena. Asuntojen määrä myönnetyissä rakennusluvissa oli noin 1 280, joista käyttötarkoitusten muutoksia oli noin 15 prosenttia. Myönnettyjen lupien asuntomäärä on keskimäärin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Myönnetyistä rakennusluvista kerrosalaa oli luvassa uustuotantoon ja laajennuksiin noin 94 700 k-m2, mikä on lähes yhtä paljon kuin vastaavina ajankohtina 2010-luvulla keskimäärin. Toimitilarakentamisessa mittavat volyymit Toimitiloja valmistui huhti-kesäkuussa poikkeuksellisen paljon. Valmistunutta toimitilarakennusten kerrosalaa oli noin 103 480 k-m2 eli noin 120 prosenttia enemmän kuin 2010-luvun vastaavina ajankohtina keskimäärin. Samoin myönnettyjen toimitilarakennuslupien kerrosala (156 890 k-m2) oli viime vuosien tapaan poikkeuksellisen suuri. Toisella vuosineljänneksellä aloitettiin noin 98 130 kerrosneliön rakentaminen, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin 2010-luvun toisilla vuosineljänneksillä keskimäärin. Lisäksi keskeneräisiä toimitiloja oli noin 80 prosenttia enemmän kuin vastaavina toisen vuosineljänneksen ajankohtina 2010-luvulla keskimäärin. Kuninkaantammea. Kuva: Susa Junnola. Seurakuntayhtymän lähipiiriselvitys valmistui Väärinkäytöksiä ei todettu, mutta käytäntöjä on syytä yhdenmukaistaa ja jämäköittää Helsingin seurakuntayhtymän tilaaman laskuselvityksen kakkosvaihe on valmistunut. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli raportin kokouksessaan torstaina 23.8. ? Raportin mukaan maksuliikenne on ollut asianmukaista, mutta ostolaskujen dokumentaatiossa on petrattavaa, ja toisaalta seurakuntien ja yhtymän väliset toimivaltakysymykset tulee määritellä yksiselitteisesti. Riippumattoman, ulkopuolisen selvityksen tehneen Maura Audit Oy:n raportti on jatkoa keväällä 2018 valmistuneelle selvitykselle Helsingin seurakuntien johdon luottokortinkäytöstä ja matkalaskuista. Maura Audit selvitti yhtymän johtajien, päälliköiden ja kirkkoherrojen sekä yhteisten luottamuselinten puheenjohtajien lähipiirisidonnaisuudet vuosilta 2015–2017. Lähipiiriselvitystä varten tiedot pyydettiin myös näiden henkilöiden puolisoiden sidonnaisuuksista. – Sidonnaisuuksien lisäksi selvitettiin se, millaisia veloituksia lähipiiritahoilla on vuonna 2017 ollut yhtymän suuntaan, sanoo yhteisen kirkkoneuvoston jäsen ja tarkastustoimikunnan puheenjohtaja Pertti Sundberg. – Hankintojen ja ostojen lisäksi lähipiirisuhteiden pitää olla läpinäkyviä silloinkin, kun päätämme avustuksista järjestöille. Tyypillisesti tällaisia lähipiiriyhteisöjä ovat kirkolliset järjestöt ja yhdistykset, joiden hallituksessa tai ohjausryhmässä istuu kirkkoherra Helsingin seurakuntien edustajana. Selkeitä lähipiiriyhteisöjä ovat myös asunto-osakeyhtiöt, joissa Helsingin seurakunnilla on omistuksia ja hallitusvastuita. Lähipiiriyhteisöjen joukossa on myös yksityisiä yrityksiä tai toiminimiä, joilta kirkko ostaa palveluja. – Tarkastettujen tapahtumien osalta ei todettu väärinkäytöksiä. Hankinnat olivat asianmukaisia, Sundberg sanoo. Selvitys tehtiin 76 henkilöstä. Lähipiiriyhteisöjä oli yhteensä 212, joista 76:n kanssa raportoitiin rahaliikennettä. Selvitys koski yli 1000 euron arvoisia tapahtumia. Lähipiiriselvitykseen kuuluvia tapahtumia oli vuonna 2017 yhdistysten ja säätiöiden kanssa yli 6,2 miljoonan euron ja yritysten kanssa vajaan 3,3 miljoonan euron arvosta. Viitetiedot aukottomasti näkyviin Vaikka esille ei tullut väärinkäytöksiä, raportti listaa useita esimerkkejä puutteellisista käytännöistä ja dokumentaatiosta. – Laskuissa ei ole aina näkyvissä, mihin sopimuksiin tai päätöksiin maksusuoritus perustuu. Niin sanottu hiljainen tai yleinen tieto ei riitä. Myös tuplasuoritusten tai virheellisten summien riski kasvaa liian suureksi ilman kunnollisia viitteitä, Pertti Sundberg sanoo. Raportti korostaa, että riskit korostuvat ns. kertatoimittajien kohdalla. Lähipiiriin kuuluvia kertatoimittajia tulisikin välttää kokonaan, ja ainakin käsittelyprosessi tulee määritellä uusiksi. Raportti suosittelee lähipiirisidonnaisuuden ilmoittamista ja merkitsemistä jo hankintojen käsittelyvaiheessa. Selvitykset antavat eväät korjata käytäntöjä Helsingin seurakunnissa ja päättävissä elimissä päästään tarkastusprosessien lisäksi keskustelemaan toimivaltakysymyksistä. Raportti esittää, että osa seurakunnista on hankkinut lähipiiritahoilta palveluita, jotka seurakuntayhtymän perussäännön mukaan kuuluisivat yhtymän vastuulle. – Keskitetyt hankinnat parantaisivat kontrollia ja säästäisivät kokonaiskustannuksia. Raportti suositteleekin hankintaohjeistuksien ja -käytäntöjen tarkentamista, Pertti Sundberg sanoo. Raportissa kiinnitetään huomiota seurakuntayhtymän ja seurakuntien hallinnassa olevien tukisäätiöiden rooliin, esimerkiksi Töölössä. Raportin johtopäätöksissä kysytään, miten toimintatuottoja ohjataan seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä. – Tässäkin kyse on siis menettelytapojen tarkentamisesta. Nyt asiat on käytävä läpi ja päätettävä, mikä taho vastaa mistäkin. Selvitys antaa hyvät eväät ennakoida ja poistaa mahdolliset riskipaikat ja korjata puutteelliset käytännöt, Pertti Sundberg sanoo. Yhtymänjohtaja Juha Rintamäki lupaa, että raportin huomiot viedään myös toteutukseen. – Kevättalven luottokorttija matkalaskuselvitys sekä nyt valmistunut lähipiiriselvitys ovat olleet erittäin tarpeellisia. Parannettavaa on löytynyt. Korjausliikkeitä on jo tehty ja tehdään. Seurakuntalaiset voivat luottaa, että yhteisiä varoja käytetään asianmukaisesti ja koko kaupungin parhaaksi, Rintamäki sanoo. Vaikka esille ei tullut väärinkäytöksiä, raportti listaa useita esimerkkejä puutteellisista käytännöistä ja dokumentaatiosta. Työväenopiston kursseilla on tilaa ? Helsingin työväenopiston kurssit kutsuvat jälleen kaupunkilaisia harrastusten pariin. Aloita vieras kieli, opi uusia käsityötekniikoita tai tanssi itsesi virkeäksi. Monille kursseille mahtuu mukaan. Syksyn yli 2 500 kurssin valikoimasta löytyy valinnanvaraa niin vasta-alkajille kuin jo pidempään harrastaneille. Kurssien pituudet vaihtelevat muutaman tunnin lyhytkursseista usealle lukukaudelle jakautuviin pidempiin kokonaisuuksiin. Tarjolla on myös verkko-opintoja. Kursseja käynnistyy pitkin syksyä, valtaosa jo syyskuun alussa. Työväenopistossa voit muun muassa opiskella kieliä, perehtyä vieraisiin kulttuureihin, kehittyä paremmaksi kokkaajaksi tai sukeltaa kirjallisuuden ja teatterin moninaiseen maailmaan. Meillä opit myös kuvataiteen tekniikoita, parannat käsityötaitojasi ja otat uusia soittimia haltuusi. Liikuntaja hyvinvointikursseilta saat uutta potkua elämään. Median ja tietotekniikan kurssit puolestaan avaavat uusia ovia tietoyhteiskuntaan. Tutustu vapaiden paikkojen tarjontaan ilmonet. fi-palvelussa ja varaa itsellesi mielekästä tekemistä pimenevään syksyyn. Alla on poimintoja vapaista kurssipaikoista. Helsingin työväenopiston kursseille mahtuu mukaan. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
• 6 Viikot 37-38 • Nro 15 VIIKKO 37 MA 10.9. Kalevi, Kaleva TI 11.8. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale KE 12.9. Vilja, Valma TO 13.9. Orvo PE 14.9. Iida, Isla LA 15.9. Sirpa SU 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi VIIKKO 38 MA 17.9. Aila, Aili TI 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni KE 19.9. Reija TO 20.9. Varpu, Vaula PE 21.9. Mervi LA 22.9. Mauri SU 23.9. Syyspäiväntasaus Minja, miisa, Mielikki Kaikki asiat kulkevat kohti päätöstään, (ransk.) Toutes choses se meuvent à leur fin. François Rabelais (1494-1533) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Enter ry opastaa Aula, 1. krs Tiistaisin ja torstaisin klo 11-14 Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 syyskaudella 4.9.-13.12. välisenä aikana, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11-14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Digineuvontaa Kokoustila Ture, 1. krs Keskiviikkona 12.9. ja keskiviikkona 19.9. klo 9-12 Nordean asiantuntijat ovat paikalla toimipisteessämme opastamassa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tervetuloa oppimaan sähköistä tunnistautumista! Jos mahdollista, ota mukaan omat pankkitunnuksesi ja oma mobiililaitteesi, jotta neuvojat voivat auttaa sinua parhaiten. Pankkitunnukset ovat avain moniin digitaalisiin palveluihin, kuten Omakanta, Vero, Kela ja Poliisi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa ja helpottaa arkea. ? Seniorit nettiin –luento: Kuvat talteen Google Kuviin Lukusali, 3. krs Torstaina 13.9. klo 13-15 Enter ry:n tietoiskussa kerrotaan muun muassa, mihin kuvia kannattaa kännykästä siirtää, ja miten se tapahtuu. Tietoiskun mittaan käydään läpi myös kuvien taltiointi, niiden etsiminen ja löytäminen sekä muutaman hauskan ja hyödyllisen kuvasuodattimen käyttö. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Tietoiskun yhteydessä on kahvija teetarjoilu, tervetuloa! ? Helsinki Design Week: Nokia. Muutos tarina. Lukusali, 3. krs Perjantaina 14.9. klo 16-18 Tervetuloa kuuntelemaan luentoa Nokian muutoksesta! Englanninkielinen luento on osa Helsinki Design Week -ohjelmaa. Luennolle on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Luennon lähtökohtana toimivat seuraavat ajatukset: Nokia on jatkuvasti kehittyvä yritys uuden jännittävän vaiheen partaalla, jossa Design-ajattelulla on ratkaiseva rooli arvojen luomisessa tulevaisuuden liikkeellepanevana voimana. Me kuvittelemme valoisaa tulevaisuutta, jossa ihmisen kokemus paranee tekniikan avulla. ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Virpi Vairinen Kirjatorni, 2. krs Torstaina 20.9. klo 18 Tervetuloa mukaan syyskuun Runo vie! –runopiiriin, jossa illan teemana on kuvallisuuden mahdollisuudet runoudessa ja käsittelyssä erityisesti Virpi Vairisen teos Ilmanala (Kolera 2017). Keskusteluun johdattelevat Ulla Leinikka ja Irina Javne. Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä runopiiri tuo runoutta, runoilijavieraita ja runouskeskustelua paraatipaikalle Helsingin keskustaan. Kaikille avoimet runoilijakohtaamiset ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, jonne kuka tahansa voi pistäytyä ja antaa yhteisöllisen lukemisen johdattaa runon äärelle. Tervetuloa mukaan, annetaan runon viedä! ? Kansainvälinen kirjansidontanäyttely ”Knyga / Book” 2. krs 6.-26.9. Tervetuloa kansainväliseen kirjansidontanäyttelyyn kirjaston toiseen kerrokseen! Liettualaisen kirjansidontataiteilijan Aušra Petroškienén järjestämä ja kuratoima näyttely on omistettu usein Liettuan kansalliskirjailijaksikin mainitulle Kristijonas Donelaitisille (1714 – 1780) ja hänen runon muotoon kirjoitetulle teokselleen Metai (”Vuodenajat”). Donelaitisin 1765-1775 kirjoittama Metai on ensimmäinen ei-kirkollinen liettuankielinen kirjallinen teos. Siinä kuvataan maalaiskylän tapahtumia neljälle eri vuodenajalle nimetyssä osassa. Helsingissä nyt järjestettävään näyttelyyn osallistuu yhteensä 27 kirjasidontataiteilijaa seitsemästä eri maasta, mukana on myös neljä suomalaista. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Haluatko Jeesukselta elämän? ? Viime kesänä Aurajoen rannat olivat täynnä feissareita, jotka myivät hyvää omatuntoa. Erään vaikuttamistyötä tekevän järjestön feissari lähestyi minua ja ystävääni kysyen: ”Kiinnostaako teitä ihmisoikeudet?” Ystäväni vastasi ilmeisen provosoivaan kysymykseen: ”Ei kiitos, meillä on jo.” Kirkoissa puhutaan tänä sunnuntaina siitä, kuinka Jeesus voi antaa elämän. Ehkä Jeesus-feissarit voisivat lähestyä kadun kulkijoita kysyen: ”Haluatko Jeesukselta elämän?” Tähän kysymykseen vaivautunut ohikulkija voisi vastata ystäväni tavoin: ”Ei kiitos, meillä on jo”. Feissarin kysymys riisuu ohikulkijan aseistaan. En minä tietenkään voi vastata kenellekään, etteivätkö ihmisoikeudet kiinnostaisi minua. Ja vaikka ne eivät kiinnostaisi, en kehtaisi sitä myöntää. Siksi tuo nokkela vastaus pelasti meidät. Asia oli hyvä ja sen pitäisi meitä kiinnostaa. Emme vain jaksaneet kauniina kesäpäivänä ajatella maailman julmuutta. Voi Jeesus, välillä tekisi mieli suhtautua sinunkin tarjoukseesi kuin feissarin kysymykseen. Tiedän kyllä, että tahdot tarjota minulle kaikenlaista hyvää. Elämäksikin sitä kutsut. Mutta kun minulla on jo tämä oma elämäni. Entä, jos vastaan sinulle kyllä? Joudunko miettimään omaa elämääni ja suhtautumistani lähimmäisiini? Sinullekin tuntui helpommalta vastata: ”Ei kiitos, minulla on jo elämä.” Mutta se feissari tuli uudestaan jokirannassa vastaan. Tällä kertaa ei ollut nokkelaa kaveria mukana. Ei ollut edes papinpaitaa päällä, joka olisi pelottanut feissarin tiehensä. Minun täytyi sillä kertaa kohdata hänet. Sinussa, Jeesus, on jotain samaa. Vaikka kerran vastasin sinulle nokkelasti, kysyit minulta uudelleen. Ja tässä ollaan. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Jätkäsaaren liikennefiasko ? Helsingin tavoite maailman toimivimmaksi kaupungiksi tulemisesta on kohdannut merkittävän haasteen: liikennejärjestelyt. Tänä kesänä katutyöt ympäri kantakaupunkia ovat saaneet meidät ymmärrettävästi turhautumaan. Puolet kaupungista tuntuu olevan auki revittynä eikä näköpiirissä vaikuta olevan pilkahdusta paremmasta. Viime viikkoina on puhututtanut erityisesti Jätkäsaaren liikennejärjestelyt. Ongelman ydin löytyy Tyynenmerenkadulta. Tie ei yksinkertaisesti pysty käsittelemään sille kohdistuvaa liikennepainetta. Lyhyeen, alle kilometrin pituiseen matkaan saattaa helposti kulua useita kymmeniä minuutteja. Ymmärrettävästi tämä on johtanut siihen, etteivät kaikki taksiautoilijat enää halua hakea asiakkaita Länsisatamasta. Jätkäsaaren rakentamisen yhteydessä ei ilmeisesti osattu arvata Länsisataman kasvavia matkustajamääriä. Helsingin Sataman matkustajamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Viime vuonna Helsinki oli koko Euroopan vilkkain matkustajasatama yli 12 miljoonalla matkustajalla. Laivamatkustajien lisäksi Jätkäsaaren kaupunginosan asukkaiden lukumäärän odotetaan yli kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä tulee aiheuttamaan muutoksia nykyisiin liikennejärjestelyihin. Alueelle kohdistuvan liikennemäärän ei siis ainakaan voi olettaa vähenevän tulevaisuudessa. Liikenteen ongelmien keskiössä on Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteys. Liikenteen sujuvoittamisen näkökulmasta tämän kohdan ratkaiseminen on avain toimivampaan kokonaisuuteen. Edellä mainitun risteyksen lisäksi yksi vaihtoehto olisi helpottaa Jätkäsaaresta poistumista Länsisatamankatua pitkin. Helsingin näkökulmasta positiivinen Sataman matkustajamäärien kasvu on johtanut negatiivisiin muutoksiin toisaalla. Yhtälö on haastava, muttei mahdoton ratkaistavaksi. Jatkossa kaupungin liikennesuunnittelussa tulee painottaa realistista lähestymistapaa, jossa tulevaisuuden liikkumismuotoja ja -määriä ei ennusteta pelkkien toiveiden pohjalta. Utopistiset yksityisautoilun loppumista koskevat haaveet tulee haudata liikennesuunnitteluinsinöörien lipastoihin. Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen edistäminen on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua yksityisautoilijoiden kustannuksella. Liikenteen turha ruuhkautuminen ei palvele kenenkään etua. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Rembrandtin Lukeva munkki mukaan kansainväliseen tutkimustietokantaan ? Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin kuuluva Lukeva munkki on ainoa hollantilaisen mestarin Rembrandt Harmensz. van Rijnin (1606–1669) Suomessa oleva maalaus. Teos on liitetty Hollannissa ylläpidettävään tutkimustietokantaan. The Rembrandt Database kokoaa yhteen tiedot Rembrandtin laajasta tuotannosta. Sinebrychoffin taidemuseon teos saa uudenlaista kansainvälistä näkyvyyttä, sillä nyt Rembrandtin tutkijat ja kaikki kiinnostuneet pääsevät vapaasti tutustumaan teosta koskevaan digitaaliseen aineistoon. The Rembrandt Database on kansainvälisesti arvostettu tietokanta, joka tarjoaa tutkimusaineistoja Rembrandtin tuotannosta avoimeen käyttöön. Se sisältää valokuvien lisäksi teosten teknisiä tietoja, röntgenkuvia sekä taidehistoriallisia arkistoaineistoja. Tietokantaa ylläpitää Haagissa toimiva Hollannin taidehistorian tutkimuksen instituutti RKD. Noin 600 teosta käsittävään tietokantaan hyväksytään vain Rembrandtin omakätisiä maalauksia tai teoksia, jotka on attribuoitu hänelle. Kehittyneet tutkimusmenetelmät ovat tuottaneet uutta tietoa Rembrandtin ja hänen työhuoneensa työskentelystä. Tutkimustietokantaa täydennetään jatkuvasti uusilla aineistoilla, joten kertyvä aineisto tulee hyödyttämään myös Sinebrychoffin taidemuseon teoksen tutkimusta. Lukeva munkki -teos on esillä Sinebrychoffin taidemuseon 2. kerroksessa. Ei pääsymaksua Kotimuseoon ja kokoelmiin Museo on avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17, ma suljettu Teostiedot: Rembrandt Harmensz. van Rijnin (1606– 1669): Lukeva munkki. 1661. Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria, Yehia Eweis.
• 7 Nro 15 • Viikot 37-38 Finlandia-talon perusparannus käynnistyy vuonna 2021 Perusparannuksessa rakennetaan tilat Finlandia-talon uusille palveluille Aulaan suunnitellaan uutta kaikille avointa kahvilamyymälää. Alustava suunnitelmakuva. Arkkitehdit NRT Oy Suunnitelmissa audiovisuaalinen näyttely, design-kauppa sekä drinkkibaari katolla. Jatkoa sivulta 3 ? – Finlandia-talo on Helsingille merkittävä sekä arkkitehtonisena maamerkkinä että elävänä kongressikeskuksena, joka mahdollistaa monipuolisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen pääkaupungissa. Siksi talosta kannattaa pitää erityistä huolta. Joka vuosi Finlandia-talossa vierailee yli 200 000 kävijää. He käyttävät tutkimuksen mukaan vuosittain lähes 50 miljoonaa euroa elämyksiin, ostoksiin ja palveluihin Helsingissä, kommentoi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Uudistuva Finlandia-talo on osa laajempaa Töölönlahden aluetta, josta on tulossa yhä voimakkaammin helsinkiläisten yhteinen olohuone. Uusi keskustakirjasto Oodi, Musiikkitalo, Kansalaistori, Kiasma ja Finlandia-talo tulevat muodostamaan yhdessä elämyksellisen kulttuurikeskittymän keskellä kaupunkia, Sinnemäki jatkaa. Auki perusparannuksen ajan Jotta tilat palvelisivat lisääntyvää tapahtumatuotantoa myös jatkossa, Finlandia-taloon tehdään perusparannus, joka käynnistyy vuonna 2021 ja kestää pari vuotta. Aikataulu tarkentuu hankkeen edetessä. Perusparannus etenee vaiheittain, ja Finlandia-talo pidetään avoinna koko ajan. – Finlandia-talo on valmistunut vuonna 1971, joten sen talotekniikka kaipaa päivitystä. Laajan perusparannuksen yhteydessä tiloja muokataan ja palvelutarjontaa laajennetaan. Finlandia-talon tahtotilana on olla matalan kynnyksen tapahtumatalo, joka tarjoaa uusia palveluja kaupunkilaisille ja matkailijoille. Uudistuksilla tähdätään tähän tavoitteeseen, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Aallon tuotanto pähkinänkuoreen Uutena palveluna Finlandia-taloon suunnitellaan näyttelyä, jonka audiovisuaalinen toteutus hyödyntäisi teknologiaa sekä virtuaalista ja lisättyä todellisuutta. Vaihtuvien teemanäyttelyiden lisäksi esille tulee pysyvä osio, joka keskittyy Alvar Aaltoon, Finlandia-talon historiaan ja vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa Aallon toteutumatta jäänyt Helsingin keskustasuunnitelma herää eloon. Sisällön suunnittelussa on mukana Alvar Aalto -säätiö. – Finlandia-talo on luonteva paikka tuoda esiin Aallon laajaa tuotantoa ja historiaa. Se on ikoninen kohde, jossa arkkitehtuuri ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, joka tukee näyttelyiden sisältöä. Keskeiselle paikalle Helsinkiin suunniteltava näyttely tavoittaa sekä kotimaista että kansainvälistä, arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostunutta yleisöä, mutta myös pääkaupungissa vierailevia päivämatkailijoita. Sijainti vilkkaassa tapahtumatalossa liittää näyttelyn osaksi elävää kulttuuriperintöä, toteaa Alvar Aalto -säätiön ja -museon toimitusjohtaja Tommi Lindh. Valtakunnallinen Alvar Aalto -museo sijaitsee Jyväskylässä. Helsingissä yleisölle avoinna olevat museokohteet ovat Alvar Aallon kotitalo sekä arkkitehtitoimistona toiminut ateljee Munkkiniemessä. Finlandia-talon näyttelyn yhteyteen suunnitellaan design-kauppaa, joka keskittyy suomalaisiin design-tuotteisiin. Tilat uusille palveluille saadaan ottamalla käyttöön vajaakäytöllä olleita tiloja, jotka ovat aiemmin toimineet esimerkiksi pukuhuoneina. Glampingia puistossa ja drinkkejä kattoterassilla Ainutlaatuinen sijainti Töölönlahdella antaa mahdollisuudet Finlandia-talon toiminnan levittämiseen rakennuksen ulkopuolelle, rantaan ja puistoon. – Kesäaikaan ympäristö on ihanteellinen toiminnallisten puistopiknikien järjestämiseen. Finlandia-talon toimintaa voi laajentaa ulos ja tarjota tyylikkäät puitteet glamour-henkiselle piknikille. Tarjolle voi tuoda keitaita, huvimajoja, pelejä ja tarjoiluja tai vaikka vuokrattavia telttoja, visioi Johanna Tolonen. Puistoon asti ulottuva ravintolatoiminta madaltaa kynnystä saapua syömään Finlandia-talon ravintoloihin. Perusparannuksessa keittiö tullaan modernisoimaan ja selkiyttämään, jotta keittiöhenkilökunnan työskentelyolosuhteet vastaavat tulevaisuuden vaatimuksia. Uusittu ravintolakonsepti tulee sijoittumaan nykyisen Cafe Verandan paikalle, josta ravintolamaailma jatkuu saumattomasti puistoon. – Finlandia-talon katolta on poikkeuksellisen upeat näkymät Töölönlahdelle. Katto tullaan avaamaan kuluttajakäyttöön niin, että siellä voi jatkossa järjestää, vaikka häät tai illallisjuhlat. Kattoterassille on suunnitteilla vetonaulaksi drinkkibaari, joka houkuttelee sekä turisteja että kaupunkilaisia. Tutkimme myös, olisiko katolle tai katutason terassille mahdollista avata pop-up-sauna, Tolonen valottaa suunnitelmia. Finlandia-talo. Uusittava ravintolakonsepti tulee alakerran nykyisen kahvilan paikalle, josta ravintolamaailma pääsee avutumaan myös puistoon. Helsingin kaupungin aineistopankki / Pete Laakso Telakkakadun rakentaminen alkaa Punavuoressa Helsingin juhlaviikot juhli 50-vuotista taivaltaan ympäri kaupungin Syyskuun konsertteja ? Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6. Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme www.konservatorio.fi/ tapahtumat • pe 14.9. klo 19.00 Sinfoniakonsertti. Mozart – Debussy – Brahms. Helsinki Concordia, johtaa Petri Sakari. Konserttisali, liput 10/5 e • ma 17.9. klo 18.30 Pianistien ilta. Antti Hotin oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 19.9. klo 18.30 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Kamarimusiikkisali • pe 21.9. klo 18.00 Kanteleiden ilta. Jenni Vartiaisen oppilaat. Kamarimusiikkisali • ma 24.9. klo 18.30 Viulistien ilta. Mari Kortelaisen oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 26.9. klo 19.00 Laulajien konsertti. Kamarimusiikkisali • to 27.9. klo 17.00 Aulamusiikkia. Laulajat lavalla. Konservatorion aula • pe 28.9. klo 18.00 Pianistien ja viulistien ilta. Liisa ja Janne Malmivaaran oppilaat. Kamarimusiikkisali Jatkoa sivulta 3 ? Jätkäsaaren naapurissa olevan Telakkarannan pääkatu on Telakkakatu, ja sen liikenneyhteydet on suunniteltu osittain uudelleen. Telakkarannan läheisyyteen on tulossa kaksi raitiovaunupysäkkiä, yksi Telakanpuistikon kohdalle ja toinen alueen eteläpuolelle. Rakennustyöt katkaisivat pyöräväylän elokuun lopussa Telakkakadun pyöräilyja jalankulkuväylä suljettiin väliltä Punavuorenkatu–Tehtaankatu 27.8. Sulkemisen syynä oli talonrakennustyömaan tilantarve sekä Telakkakadun katu-urakka, joka alkaa näillä näkymin syyskuussa. Jalankulku siirretään kadun toiselle puolelle ja pyöräilijät ajoradalle. Nopeus tullaan laskemaan 30 kilometriin tunnissa. Tämä järjestely on voimassa toistaiseksi. Rakentaminen tehdään vaiheittain ja kestää pari vuotta. Telakkaranta rakennetaan Jätkäsaaren naapuriin. Aiemmin pääosin yleisöltä suljettu alue avautuu kaupunkilaisten käyttöön, kun vanhat teollisuusrakennukset muuttuvat toimisto-, liikeja kulttuuritiloiksi. Rannan laiturialueelle tulee rantapromenadi, jossa on kahviloita, ravintoloita ja historiallisia laivoja. Alueelle rakennetaan myös asuntoja, joista on lyhyt matka viereisten kaupunginosien palveluihin. Kun uudistunut Telakkaranta saadaan valmiiksi, siellä on asuntoja noin 300 ihmiselle, erilaisia toimi-, liikeja kulttuuritiloja sekä uusia ulkoilumahdollisuuksia. Telakkarannan muutostyöt perustuvat kansainväliseen arkkitehtuurikutsukilpailun syksyllä 2010. Helsingin kaupunki ja Skanska ovat suunnitelleet yhteistyössä alueen kehittämistä. ? Maanantaina 3.9. päättynyt Pohjoismaiden suurin monitaidefestivaali tarjosi kaupunkilaisille 18 päivää kansainvälisiä kärkinimiä, yllättäviä kaupunkitapahtumia sekä tunnelmallisia Huvila-iltoja. 50-vuotista taivaltaan tänä kesänä juhlineilla Helsingin juhlaviikoilla koettiin yli 50 tapahtumaa ja Taiteiden yön ohjelma mukaan lukien lähes 400 erillistä esitystä. Festivaalin kokonaiskäyntimäärä tarkentuu syksyn aikana ja julkistetaan myöhemmin. Helsingin juhlaviikkojen kohokohtiin kuuluivat Esa-Pekka Salosen 60-vuotisjuhlakonsertti tähtivieraineen Kansallisoopperassa, Musiikkitalon Konserttisalin äärimmilleen täyttänyt Mahlerin 8. sinfonia, Taiteiden yön Human Net -spektaakkeli sekä puistokonserttien perinteet elvyttänyt Kaivarin konsertti. Huvila-teltan loppuunmyytyihin huippuiltoihin lukeutuivat Calexicon ja Fatoumata Diawaran keikat sekä yhdessä Tapiola Sinfoniettan kanssa esiintyneiden Steve Vain ja Egotripin konsertit. Juhlaviikkojen näyttelyihin voi tutustua vielä varsinaisen festivaaliajan päätyttyäkin. Tähän asti laajin Suomessa nähty kattaus David Hockneyn teoksia Helsingin Taidehallissa sekä JH Engströmin retrospektiivinen näyttely Härifrån Suomen valokuvataiteen museossa ovat esillä 18.11. saakka, ja Mika Taanilan ääni-installaatio Muovisydän on koettavissa Näyttelykeskus WeeGeen Futuro-talossa 16.9. asti. Leena Krohnin romaaniin perustuvan, Helsingin juhlaviikoilla ensi-iltansa saaneen Tainaronin esitykset jatkuvat lisäksi Kansallisteatterissa 3.12. saakka. Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 16.8.–1.9.2019 ja Taiteiden yötä juhlitaan 22.8.2019. Juhlaviikkojen ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2019.
• 8 Viikot 37-38 • Nro 15 Kulttuuri Risto Kolanen: Loppukesän kulttuurikierros Kuvassa ovat pietarilaisen Katariina Suuren ensemble-orkesterin etualalla sopraano Yulia Khotai ja baritoni Ilya Mazurov Les Lumiéres -festivaalilla Ritarihuonella. Kuva: Riitta Salasto. Elina Keinonen esittää herkästi monologin diakonissaopiskelijan kohtalosta 1918 kahden tulen välissä. Kuva: Sirpa Riuttala. Suvilahdessa 9.9. ensi kertaa järjestettävästä Kalasataman kulttuuripilkki -ilmaistapahtumassa esiintyy mm. Shava-yhtye. Kuva: Lauri Sario. Tanssijat Julia Salminen (vas.), Pauliina Pakarinen ja Emilia Lindbohm tanssivat Yliopiston juhlasalissa Helsinki Chamber festivaalin päätöskonsertissa orkesterin edessä. Kuva: Pekka Rantakari. Espanjalaisen La Fura dels Baus-ryhmän ihmisverkossa Senaatintorilla 23.8. esiintyi neljäkymmentä vapaaehtoista noin 10 000 katsojan ihastellessa. Kuva: Raimo Granberg. ? Kesän festivaaliruuhkan jälkeen kulttuuri elää teatterin ja tanssin syyskaudella sekä kaupungin monitoimitaloilla että vapaiden ryhmien esityksissä. Kamarimusiikki Goes Piazzola Helsinki Chamber Music Festival tarjosi hienoja, enimmäkseen ilmaisia kokemuksia. Tavoitteena on ”Klasarit viihteellä” eli kamarimuusikot esittävät viuluja sellopainotteista ohjelmaa kansainvälisillä kokoonpanoilla. Miellyttävä klassisen musiikin, myös klassisen tangon konserttihetki oli Saksalaisessa kirkossa, Etelärannan kupeessa. Kansainvälistä menestystä saavuttanut harmonikkataiteilija Janne Rättyä soitti Johann Sebastian Bachin ”Goldberg Variaatioita” hyvin rennosti, mutta silmäkarvojaan myöten ilmaisevasti. Ismo Eskelinen esitti kitaralla eri teoksia. Loppu huipentui, kun sellisti Jaani Helander soitti yhdessä Rättyän kanssa. Ensin kuulimme Philippe Hersantin ”Lully Lullay” Suomen ensiesityksenä ja sitten odotetun Astor Piazzollan ”Le Grand Tango”. Helsingin yliopiston juhlasalissa oli iso päätöskonsertti, jossa esiintyivät aluksi Saksalaisen kirkon soittajat. Sitten kuulimme jousikvartettoa ja Kalevi Ahon kolmen tangon esityksen. Tunnelmallinen ilta päättyi Piazzolan konsertolle bandonéonille, kitaralle ja jousiorkesterille. Todella vaikuttavaa oli nähdä kolmen tanssijan huikea liikehdintä juhlasalin seinäveistosten lomassa, orkesterin edessä ja käytävillä. Koreografiasta vastasi Emilia Lindbohm. Ihmisverkko Senaatintorilla Taiteiden yönä Taiteiden yön huipensi yli 40 helsinkiläisen muodostama huimapäinen ihmisverkko eli espanjalaisen La Fura dels Baus -kollektiivin ”Human Net”. Teos syntyi korkeasta nosturista riippuvien, erilaisiin muodostelmiin yhdistyvien ihmisten virtaavasta liikkeestä. Kun ilta pimeni elävän musiikin ja valojen tahtiin, sykkivä hypnotisoiva ilmakoreografia oli kaupunkilaisten ja kollektiivin yhteinen ponnistus. Taivaalla saattoi halutessaan nähdä esimerkiksi ihmiskromosomiketjuja tai solusta toiseen viestiä kuljettavia hermoverkkoja. Kokijan ajatukset vilisivät mielikuvituksen mukana. NYKY Ensemble, Sibelius-Akatemian nykymusiikkiyhtye, johdatti ihmisverkkotunnelmaan. Kaunista musiikkia valistusajalta Les Lumières-festivaali oli jo 16. kerran, Helsingissä. Ohjelman peruspilarina on lauantai-illan idyllinen musiikkija kertomushetki Tenalji von Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Sunnuntai-iltana on aina konsertti Ritarihuoneella sukuvaakunoiden alla. Nyt oli myös hauska ja viehättävä pienoisooppera ”La Serva Padrona” Fersenin linnoituksessa. Italialainen Giovanni Paisiello siirtyi Katariina Suuren toivomuksesta Pietariin, jossa kantaesitys oli 1783. Suomen kantaesityksen ohjasi ahkera Ville Saukkonen. Festivaali tuo tietoisuuteemme valistusajan ajattelua, kulttuuria ja musiikkiperinnettä, jotka taiteellinen johtaja Marja Rumpunen ideoi. Hänellä on taito löytää hyviä teemoja. Pietarin tiedeakatemian tuolloisen professorin, turkulaisen Anders Lexellin, vieraana on akatemian uusi johtaja, prinsessa Yekaterina Dashkova. Kamarimusiikista vastasi Concerto Caledonia Skotlannista, venäläisillä solisteilla, mm. viulisti Andrey Penyugin. Ritarihuoneella kuultiin ”Prinsessa Dashkovan suuri Euroopan kiertue”. Häntä esitti festivaalin tyyliin näyttelijä, Alina Tomnikov, joka on hyvin fotogeeninen, mutta putosi kerran juonnossaan musiikin järjestyksestä. Katariina Suuren pietarilaisen ensemblen laulusolisteina olivat sopraanot Vera Tschekanova ja Yulia Khotai, tenori Vitaly Sobolev ja baritoni Ilya Mazurov. Hänen ja Khotain yhteisnumeroissa oli myös hovihuumoria. Diakonissaopiskelija kahden tulen välissä Diakonissalaitoksen Korttelijuhlassa Alppilassa oli paljon ohjelmaa. Taitava nuori näyttelijä Elina Keinonen esitti itse käsikirjoittamansa ”Kahden tulen välissä”-monologin, jonka Sirpa Riuttala ohjasi. Monologi tapahtui kauniissa kirkossa, edessä, välillä käytävällä ja peräseinällä. Oona Korpela on tullut Pirkanmaalta työläisperheestä diakonissaoppiin, joka mahdollistaa sosiaalisen nousun köyhistä oloista. Laitoksen ilmapiiri on valkoisia tukeva, senaattori Hjelt piileskelee sodan ajan ja saksalaiset ovat huhtikuulta marraskuulle 1918 paikalla. Keinonen tulkitsee nuoren parikymppisen naisen ristiriitaa, joka huipentuu saksalaisten lähtöjuhlaan, jossa Oona tarjoilee valkoisille voittajille, jotka ovat vastuussa hänen punaveljensä kuolemasta. Eläviä ovat Helsingin valtauksen kuvaukset Alppilan, Vesilinnan kallioilla sekä Lastensairaalan särkyneistä ikkunoista. Diakonissalaitos säilyi koskemattomana, mutta Oona vie ensin ruokaa valkoisille, myöhemmin punaisille vangeille. Elina Keinonen on tavattoman ilmaisuherkkä näyttelijä, joka tulee ihan toisenlaiseen improvisaatioteatteri Riskiryhmän esitykseen Korjaamolla 5.9. alkaen, ”Seitsemän kuolemansyntiä”. Kulttuuripiikki nuoreen kaupunginosaan Suvilahdessa järjestetään 9.9. ensi kertaa Kalasataman kulttuuripilkki – ilmaistapahtumasta. Tapahtuma juhlistaa monien mahdollisuuksien nuorta, kasvavaa kaupunginosaa. Kulttuuripilkki on kaikille avoin tapahtuma, jonka tarkoituksena on saattaa Kalasataman toimijat ja asukkaat riemukkaalla tavalla yhteen, tuottaja Viivi Pietiläinen kertoo lehdelle. Tuotannosta vastaavan Red Nose Companyn ”Keisarin uudet vaatteet”– esityksen sekä Susanna Leinonen Companyn uunituoreen tanssielokuvan lisäksi tilaisuudessa nähdään muun muassa improvisaatiota. Musiikillisesta annista vastaavat kiertelevä pelimanni ja Suomen kovin bhangra-yhtye, Shava, Kiureli Sammallahden johdolla. Mukana ovat muun muassa Sirkus Magenta ja Sairaalaklovnit ry. Kalasataman kulttuuripilkki järjestetään sunnuntaina 9.9. kello 11–17 Cirkon Solmu-salissa ja ravintola Lämmön perillisenä jatkavassa Suvilahti TBA:ssa. Se on osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Kenen olivat linnut? Runo elää. Sen todisti tu
• 9 Nro 15 • Viikot 37-38 Kulttuuri Kulttuurikeskus Caisa avasi Leipätehtaalla Caisan uudet tilat avasi apulaispormestari Nasima Razmyar Elannon korttelissa vanhan Leipätehtaan tiloissa. Kuva: Juhani Styrman. Caisan johtaja Catia Suomalainen-Pedrosa pursui onnea uuden tilan valmistuttua yleisölle. Kuva: Amir Tahvonen. Laulaja Bina Nkwaz esiintyi Maria Gasolina -yhtyeen kanssa Kulttuurikeskus Caisan uuden paikan avajaisissa Sörnäisissä. Kuva: Raimo Granberg. ? Kulttuurikeskus Caisa on toiminut jo yli 20 vuotta edistäen taidetta, kulttuuria ja luovuutta, monimuotoisena ja kaikkien saavutettavissa. Uudet, kaikkiaan kolmannet, tilat sijaitsevat Elannon korttelissa sisäpihalla vanhan Leipätehtaan tiloissa. Uusissa täysin saneeratuissa tiloissa Kaikukadulla on auditorio, esityssali, erilaisia kokoustiloja sekä galleriatilat. – Olen todella ylpeä Caisan työstä. Tätä Elannon korttelia voidaan alkaa kutsua kulttuurikeskittymäksi, kun samassa pihassa on tunnetut klubit 6. linja, Kaiku sekä uudempina paikkoina Väinö Kallio ja Tanner. Nyt saimme tähän keskittymään myös Kulttuurikeskus Caisan ja tuohon viereen on laajentumassa parin vuoden sisällä lisäksi Taideyliopisto Teak. Odotan innolla, mitä kaikkea tästä kulttuurikeskittymästä syntyy tulevaisuudessa, kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar sanoi. Uudella Caisalla on kunnia saada aulaan taiteilijan Jussi TwoSeven:in teos ”Apatura ilia”, pikkuhäiveperhonen, joka on Suomessa tulokaslaji, mutta sopeutunut tänne hyvin. Teoksen yhteys Caisan monikulttuurisiin arvoihin löytyy tätä kautta. Caisan johtaja Catia Suomalainen-Pedrosa iloitsi paremmista tiloista, jotta helsinkiläiset voivat nauttia eri taideja kulttuurielämyksistä. – Uusi sijainti mahdollistaa myös, että saamme uusia kävijöitä, ja uusia yhteistyökumppaneita. Syyskuussa alkaa Kino Sherylin elokuvatoiminta, joka rikastuttaa tämänkin alueen kulttuurielämää. Helsinki on vuosien varrella muuttunut monimuotoisemmaksi kaupungiksi. Caisassa on tehty ja tehdään edelleen vahvasti työtä, jotta tämä tuodaan voimakkaammin esille. Yhdessä muiden kulttuurikeskusten kanssa edistämme sitä, että moninaisuus peilautuu myös taiteen ja kulttuurin puolella, erityisesti kaupungin tarjoamissa palveluissa. Johtaja toivoo, että tämän kautta, jokainen kävijä, joka käy kokemassa Caisan työpajan, näyttelyn tai esityksen, voi samaistua sen aiheen tai tekijöiden kanssa. Suuri toivomus on, että Caisan tekevät myös helsinkiläiset! Tilaisuuden kulttuuritarjontaan kuului Aino Savolaisen ja Malang Cissokho, harpun kaltaisella korasoittimella, juhlaa varten tehty musiikkiakrobatia -esitys. Avajaisissa pääsi myös tanssimaan, kun lavalle tuli Maria Gasolina, jonka solistina vieraili Bina Nkwaz. Black Modernism -kollektiivi tutkii uusia äänirunouden muotoja Kuvassa Tuomas Timonen (vas.), Matti Kangaskoski ja Eino Santanen Runokuun isossa tapahtumassa Väinö Kallliossa. Kuva: Vera Nevanlinna. Ukrainalainen Dakh Daughters-yhtye esiintyi vimmalla Huvila-teltalla. Kuvassa osa yhtyeestä taustanaan värikkäitä animaatioita. Kuva: Raimo Granberg. Katrine Weigelt Nielsen on yksi kansainvälisen Krepsko-ryhmän kiehtovassa Bistro Beyond-tarinassa vesipuljun äärellä Sampo2018-festivaalilla. Kuva: Krepsko arkisto. Tshekkiläinen nukketeatteriosaaja Jana Vysohlidovan mainio Mowgli -esitys Rudyard Kiplingin Viidakkokirjaan avasi Sampo2018-festivaalin Annantalolla. Kuva: OndÉj Littera. vantäysi ”Poetry Mixtape”, joka oli Runokuun elämyksellinen päätapahtuma kuuden tunnin ajan Elannon vanhan pääkonttorin kolmannessa kerroksessa, Väinö Kallio–ravintolassa. Monipuolinen ”tekstivaali” tarjosi runoilijoita, prosaisteja, kansainvälisiä vieraita, esityksiä, kokeellisuutta, työpajoja, osallistumista ja tekstien iloa. Lavalla nähtiin myös suomalaiset runoilijoita ja kansainvälisiä vieraita, päävieraana Judd Morrissey. Illan päätti Black Modernism -kollektiivin esitys ”Tärkeintä elämässä on olla rehellinen itselleen…”, joka tutkii uusia äänirunouden muotoja ja jossa luetaan kirjan tuhoamisohjeita. Siihen kuuluvat Matti Kangaskoski, Eino Santanen ja Tuomas Timonen. He aloittivat nuorena kuolleen Maira-Liisa Vartion postuuminromaaniklassikon ”Hänen olivat linnut” mukaelmalla. Upea oli Santasen kertomus ”Maahantuojasta” ja kuvaruumiin näyttämisestä ravintolanpöydässä. Hän luki ajallisesti tarkasti päivitettyjä viestejään kapitalismille. Timonen luki Virkamiehen hätähuutoa ja muita runoja ”Asetelmia” –kokoelmastaan. Tavattoman hieno oli musiikista vastanneen Kangaskosken rajanveto ”minun oman” ja muun todellisuuden suhteesta. Rakkauden ja vapauden musiikkiteatteria Huvilateltan konserteista ei kenties musiikillisesti parhain, mutta elämyksenä mieleen jäävin oli ukrainalaisen Dakh Daughters -naisyhtyeen konsertti. Kuin venäläinen Pussy Riot olisi kohdannut suomalaisen Kitkerät Neitsyet...Itse he kutsuvat tavoiteltua tunnelmaansa kuin ranskalainen Mireille Mathieu kohtaisi vaihtoehtometalliyhtye Marilyn Mansonin. Moni naisista oli kammannut tukkansa kuin Mireille 60-luvulla. Seitsemän naista perusti ryhmän Kiovassa 2012. He ovat ensi sijassa näyttelijöitä, mutta soittokin sujuu, sujuvasti paikkoja vaihtaen. Näimme mykkäelokuvaestetiikkaa 1920-luvulta ja paljon teatteria. Yhtyeen If-albumilla kuultiin tekstejä Rudyard Kiplingiltä ja Charles Bukowskilta kuin nykyukrainalaiselta Serhly Zhadanilta. Tyttäret levittävät rakkauden ja vapauden sanomaa punkasenteella ja absurdin esityksen kautta. Erityisen kiitoksen ansaitsee huikea staattisen ja videokuvan maailma lavan seinällä. Näimme historiallista ja uskonnollista kuvavirtaa ja uudempaa kuvataidetta värikkäänä. Lopuksi lavan edustalle kannettiin Ukrainan lippu oransseine väreineen ja kyltti, jossa luki englanniksi: ”Vapauta Oleg Sentshov ja muut Kremlin vangit Venäjällä”. Hän on vangittu elokuvaohjaaja. Tžekkiläistä nukketeatteriosaamista Hienoa tžekkiläistä taituruutta nukeilla ja vähäisellä, mutta kekseliäällä rekvisiitalla. Melankolista musiikkia, joka sopi tarinaan. ”Bistro Beyond” on kuvitteellinen ravintola, jossa punotaan yhteen absurdia tarinaa, ihmisistä ja nukke-eläinhahmoista. On ajaton tunnelma, ei koskaan tai sitten joskus. Kipeän nostalgista syntyy Krepskon esityksestä kansainvälisellä joukolla, josta silti aistii nukketeatterin supermaan tžekkiläistä henkeä. Sampo2018-festivaalilla ollaan mielikuvitusmaassa, toden ja mielikuvituksen rajamailla. Pääroolihahmo on välillä ilman päätä, ehkä se joutui ravintolan ruokalistalle. Romantiikkaakin on, kun nuori herkkä nainen saa roolihahmolta rakkauskirjeen ja treffipyynnön todennäköisesti häihin, jotka kyllä jäävät puolitiehen. Morsian juo tarinassa valmistettua ihmelitkua ja alkaa käyttäytyä oudosti, arvattavaksi jää, miten hänelle sekä kaikille eläintai ihmishahmoille käy mielikuvitusmaassa. Hahmot ovat välillä hyökkääviä, välillä hauskoja, fyysistä intensiteettiä ja notkeutta. Esitys on tumman viihdyttävä tarina, vierailu kaukaiseen tulevaisuuteen, silti menneisyyden kiehtovalla kauneudella. Siellä missä ero eläimien ja ihmisten välillä on jatkuvasti venytetty, siellä missä kuulemme melankoliset melodiat ja väärin virityt radioasemat. Eriskummalliset olennot riipivät elantonsa ja huumorin tähteet yhteiskunnan jätöksistä, ja vaihtavat sen annokseen unohdetussa Bistrossa. Ja lopultakin, kuka on aterioimassa ja kuka on itse ateriana?, suomalaisen Linnea Happosen ohjaus kysyy. Tžekkiläinen nukketeatteriosaaja Jana Vysohlidova teki mainion ”Mowgli” –esityksen Rudyard Kiplingin klassiseen tarinaan, Viidakkokirjaan Annantalolle Sampo 2018-festivaalin alkuun. Tarina on lapsille tuttu. Hän joutuu Intian viidakkoon keskelle ansoja ja vaaroja, petoja ja salakavalia käärmeitä. Poika saa suojelijakseen karhun, joka opettaa hänet syömään hunajaa. Mowgli seikkailee retkillään ja joutuu vaaratilanteisiin, mutta karju pelastaa hänet joka kerta. Tarina opettaa lapsia ymmärtämään luontoa ja eläimiä. Esitys on sanaton, mutta Vysohlidova on kasvoiltaan hyvin ilmaisuvoimainen ja erityisesti eläinten ääntenkäyttö on erinomaista. Jännitys pitää meidät otteessa. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 37-38 • Nro 15 Jäteastioiden tyhjentäminen aikaisin aamulla parantaa liikenneturvallisuutta Kävelykeskustaa laajennetaan Helsingin ydinkeskustassa? Maanalaisen kokoojakadun ideakartoituksella ehdotuksia jatkosuunnittelun pohjaksi YIT:n ja Sitowisen innovaatio mahdollistaa vetovoimaisen ja toimivan kävelykeskustan Jatkoa sivulta 3 ? Suunnittelutoimistoista ideaehdotuksensa jättivät Destia, FCG, Finnmap Infra, Pöyry, Ramboll, Sitowise/YIT, Traficon ja WSP. Kaupunki pyysi ehdotuksia suoraan toimistoilta. – Käymme parhaillaan tulleita ehdotuksia läpi ja valitsemme niistä parhaimmat ideat jatkotyöstämistä varten, kertoo projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta. Suunnittelutoimistojen ideakartoituksen ja muiden selvitysten perusteella laaditaan ratkaisumalleja kävelykeskustan merkittävämmälle laajentamiselle sekä maanalaisen kokoojakadun toteuttamiselle. Ratkaisumalli esitellään kaupunkilaisille loppuvuodesta 2018 ja ehdotukset jatkosuunnitteluun tuodaan poliittiseen päätöksentekoon keväällä 2019. Yleissuunnittelun tulokset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi tuodaan poliittiseen päätöksentekoon keväällä 2020. Mahdollinen hankkeen toteutusvaihe organisoidaan myöhemmin erikseen. Suunnittelutoimistojen ideasuunnitelmat sekä alkukesästä kerätyt elinkeinoelämän ja asukkaiden näkemykset esitellään ideoiden kehityspajassa torstaina 13.9. klo 17–19 näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2, Kamppi). Ideasuunnitelmiin voi tutustua myös Laiturin näyttelytilassa sekä verkossa kerrokantasi.hel. fi -palvelussa 13.9.–6.10. Vuoropuhelua ja ideoiden keruuta monella tavalla Helsingin kaupunki on kerännyt kevään ja kesän aikana yrittäjien näkemyksiä Helsingin keskustan kehittämisestä yhteistyössä RAKLIn kanssa järjestetyissä työpajoissa. Teemoina olivat kaupallinen keskusta toimintaympäristönä, käveltävä keskusta, maanalainen kokoojakatu eri näkökulmista sekä keskustan kehittämisen reunaehdot ja kumppanuudet. Helsingin keskustan yrityksiä on myös haastateltu aiheesta. Asukkailta on kerätty näkemyksiä toimivasta, käveltävästä Helsingistä kävelyreittikyselyllä, jossa kartoitettiin jalankulun nykytilaa ja kehittämiskohteita Helsingin keskustan alueella. Vastaajia oli kaikkiaan 1659 ja karttamerkintöjä 8748. Kyselyn tuloksia voi tarkastella osoitteessa www.hel.fi/kavelykeskusta. Palautteiden perusteella jäteastioiden tyhjennyksestä aiheutuva melu voi häiritä asukkaita jonkin verran. • HSY kokeili jäteastioiden tyhjentämistä kello 5–22 välisenä aikana Helsingissä vuosina 2015–2017. • Normaali jätehuoltomääräysten mukainen aikaväli jäteastioiden tyhjennykselle on kello 7-21. • Jäteastioiden tyhjennysaikojen laajentamista kokeiltiin vaiheittain Kampin, Ruoholahden ja Punavuoren alueella sekä Eiran ja Ullanlinnan kaupunginosissa. Viimeisessä vaiheessa kokeilualue kattoi koko Helsingin kantakaupungin sekä Lauttasaaren ja Munkkiniemen. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteutti laajan kokeiluhankeen jäteastioiden tyhjennysajan laajentamisesta vuosina 2015–2017. Jäteastioita tyhjennettiin kello 5–22 välisenä aikana, kun normaalisti tyhjennykset suoritetaan kello 7–21 välisenä aikana. Kokeilussa kerättiin tietoa siitä, miten varhaisempi ja myöhäisempi jäteastioiden tyhjennysaika vaikuttaa asukkaiden arkeen, liikenteen ruuhkautumiseen ja jätekuljettajien työturvallisuuteen. Kokeilu on vahvistanut käsitystä siitä, että tyhjennysaikojen pidentämisellä saadaan monia hyötyjä aiheuttamatta juurikaan lisähäiriöitä asukkaille. – Jäteastioiden tyhjennyksen aikaistaminen ehkäisee jäteautojen aiheuttamia ruuhkia sekä vähentää jätteen kuljettamisesta ja muusta liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Samalla voimme merkittävästi parantaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden kadulla liikkujien turvallisuutta, kun jäteauto ei joudu toimimaan ja esimerkiksi peruuttamaan ruuhkaisilla väylillä, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen. Kokeilun piirissä oli yhteensä noin 220 000 asukasta, joita pyydettiin antamaan palautetta kokeilun aikana. Asukkaiden määrään nähden palautteita saapui merkittävän vähän. Palautteita saatiin ainoastaan 114 kiinteistöltä, joka on noin kolme prosenttia kiinteistöjen kokonaismäärästä. Palautteiden perusteella jäteastioiden tyhjennyksestä aiheutuva melu voi häiritä asukkaita jonkin verran. Meluhaittoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi muuttamalla jätekuljettajien työtapoja sekä lisäämällä autoihin peruutustutkia ja jäteautojen käyntiääniä vähentäviä kytkimiä. Lisäksi jotkin kiinteistöt voivat hyötyä kokeilussa testatuista jäteastioista, joiden liikuttelusta aiheutuu vähemmän melua. Kiinteistö voi myös itse vaikuttaa melutasoon. Esimerkiksi koliseva jätetilan ovi tai kiinteistön portti kannattaa huoltaa. Tasainen alusta jätetilan ympäristössä helpottaa jäteastian siirtämistä. ? Rakennusyhtiö YIT:n ja rakennetun ympäristön suunnitteluyritys Sitowisen Huomisen Helsingissä liikenne on siirretty pois Helsingin ydinkeskustasta ja vapautettu näin tilaa kehittää kaupunkiin elävä, vetovoimainen ja kansainvälisesti kiinnostava kävelykeskusta. Yhtiöt luovuttivat ehdotuksensa Helsingin kaupungin järjestämään ideakartoitukseen perjantaina 31. elokuuta. Huomisen Helsingissä keskusta kuuluu kaikille. YIT:n ja Sitowisen ehdotuksessa nykyisistä erillisistä kävelyalueista muodostetaan yhtenäinen kävelykatujen verkko, josta ketjuuntuu kiinnostavia korttelikokonaisuuksia. Kävelykeskustaa täydennetään levennetyillä jalkakäytävillä ja kävelypainotteisilla kaduilla, ja se liitetään rantoihin ja muihin ympäröiviin alueisiin kävelyja pyöräilyväylillä. Tulevaisuuden kaupunkikeskustassa on paikkoja tapahtumille ja yhteisölliselle kaupunkikulttuurille, ja sinne on helppo tulla. Hyvin saavutettavissa oleva ja viihtyisä keskusta saa kaupan kukoistamaan ja palauttaa menetetyt työpaikat takaisin keskustaan. – Uusi linjauksemme mahdollistaa vetovoimaisen kävelykeskustan ja vapauttaa kaikki aiemmat asemakaavoihin tehdyt varaukset kaupungin kehittämiseen myös sen ulkopuolella, Jannis Mikkola, Sitowisen liiketoimintajohtaja sanoo. YIT:n ja Sitowisen innovaatiossa maanalainen kokoojakatu linjattiin uudelleen niin, että se kulkee keskustan eteläpuolella kokonaan kalliossa. Näin se paitsi siirtää läpiajoliikenteen pois keskustasta myös ratkaisee satamien liikennesumput, hyödyntää nykyisen tunneliverkoston ja yhdistyy saumattomasti maanalaiseen pysäköintiin. Matka-ajat keskustaan lyhenevät, ja autoliikenteen väheneminen mahdollistaa julkisen liikenteen nopeutumisen. Samalla keskustan ilmanlaatu ja liikenneturvallisuus paranevat. Huomisen Helsinki -ehdotus jätettiin Helsingin kaupungin järjestämään ideakartoitukseen, johon kaupunki kutsui 10 suunnittelutoimistoa miettimään keinoja parantaa ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta kävelykeskustan ja maanalaisen kokoojakadun yhdistelmää hyödyntämällä. – Ideakartoitus vastaa tarpeeseen löytää kaupungin yhteinen tahtotila. Yhdessä kaupungin kanssa voisimme tehdä Helsingin laajennetusta kävelykeskustasta kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen, Juha Virtanen, YIT:n hankekehitysjohtaja kiteyttää. Ehdotukseen voit tutustua tarkemmin osoitteessa http://huomisenhelsinki.fi Kävelykeskusta. Kokoojakatu.
• 11 Nro 15 • Viikot 37-38 Kesän viimeiset uimavesinäytteet otettu Töölönlahtea kehitetään – kaupunkilaisia kutsutaan mukaan keskusteluun Eero Aarnion uusi Metallimiehet -penkki nappaa kyytiinsä Kaupunkiympäristön lisäksi penkki sopii sisätiloihin ja terasseille Laura H. – Hämärästä aamunkoittoon ? Uimavesinäytteet otettiin toissa viikolla Hietarannan, Lauttasaaren ja Munkkiniemen uimarannoilta. Lisäksi Laajasalon uimarannalta haettiin uusintanäyte. Munkkiniemen uimaveden hygieeninen laatu oli hyvä, mutta Hietarannan ja Lauttasaaren vesinäytteiden hygieeninen laatu oli heikentynyt. Hietarannan ja Lauttasaaren uimarannoilta haettiin uusintanäytteet, joiden hygieeninen laatu oli hyvä. Laajasalon uimarannan uusintanäytteessä bakteerien määrä ylitti uimaveden laatuvaatimukset, ja sieltä otettiin 31.8. toinen uusintanäyte. Uimarantojen veden lämpötila on laskenut viime viikosta ja vaihtelee nyt 14-18 asteen välillä. Näytteenoton yhteydessä havaittiin vähäisiä määriä sinileviä Munkkiniemen uimarannalla, muilla rannoilla sinileviä ei havaittu. Virallinen uimakausi päättyi 31.8. ja sinä päivänä otetut näytteet olivat tämän kesän viimeiset. Kesän aikana uimavesissä todettiin yksittäisiä suolistoperäisten bakteerien ylityksiä, mutta pääsääntöisesti veden hygieeninen laatu Helsingin uimarannoilla oli hyvä. Uimarit ovat saaneet nauttia tänä kesänä tavanomaista lämpimämmästä merivedestä. Lämmin, tyyni ja aurinkoinen kesä runsastutti myös sinilevien määrää erityisesti heinäkuussa. Sinilevien määrä tänä kesänä on ollut pitkän ajan keskiarvoon nähden poikkeuksellisen runsas. Merivesi jäähtyy, sinilevien pintakukintoja ei esiintynyt Merivesinäytteitä haettiin toissa viikolla pääkaupunkiseudun läntisiltä merialueilta sekä itäisen ulkosaariston alueelta ja Vanhankaupunginlahdelta. Vesi on jäähtynyt viikon aikana joitakin asteita, ja pintalämpötila on nyt alle 15 astetta. Sinileviä ei esiintynyt ainakaan silmin havaittavasti; tuulinen ja sateinen sää on sekoittanut vettä, joten vielä mahdollisesti esiintyvät sinilevät eivät ole päässeet muodostamaan pintakukintoja. Hietaranta. Kuva: Lotta Kivikoski. ? Professori Eero Aarnio on yksi suurista modernin kalustemuotoilun vaikuttajista. Hänen uusi luomuksensa Metallimiehet-penkki tarjoaa uudenlaisen näkemyksen siitä, miltä puistoihin ja piha-alueille sijoitettavat penkit voivat näyttää. Puista istuinosaa kannattelee päädyistä kaksi metallista mieshahmoa, jotka ovat kuin matkalla eteenpäin, penkkiä kantaen. Muotoilussa näkyy Aarnion tuotannolle tyypillinen leikillisyys. Ulkotilojen lisäksi penkki sopii myös sisätiloihin tai vaikka terasseille. Aarnio on suunnitellut penkin Bongo House Oy:lle, jonka valikoimissa on kalusteiden lisäksi puunrunkosuojia ja valaisimia. Professori Eero Aarnio ja tamperelainen Bongo House Oy ovat aloittaneet yhteistyön. Ensimmäisenä tuotteena julkaistaan Metallimiehet-penkki, joka uudistaa käsitystä puistojen ja kaupunkitilojen kalusteista. Tuoteperhe tulee laajentumaan erilaisilla ulkoja sisäkäyttöön soveltuvilla metallihahmoilla. – Metallimiehet hahmottui muutamassa päivässä Aarnion piirustuspöydällä, kun hän kävi tutustumassa Bongo Housen mallistoon. Valmistamme värikkäitä puunrunkosuojia, joissa metalliset ihmishahmot pitävät toisiaan käsistä puun ympärillä. Niiden idea innosti Aarnion suunnittelemaan uusia kaupunkiympäristöön sopivia kalusteita, kertoo Bongo Housen toimitusjohtaja Risto Luoma. Metallimiehet kantopuuhissa Penkin päädyissä olevat metallimiehet on leikattu laserilla teräksestä ja taivutettu muotoonsa. Tyylitellyt ihmishahmot näyttävät siltä, kuin ne astelisivat eteenpäin penkin istuinosaa kantaen. Liikkeen illuusio tuo dynaamisuutta muotoiluun. Puinen istuinosa on vahvaa massiivitammea. Istuinosat valmistaa Kuhmoisissa toimiva kalustetehdas Puulon Oy. – Metallimiehet-penkki on suunniteltu kestämään vuodenaikojen vaihtelua. Penkkiin on valittu vahvat materiaalit ja ulkokäyttöön tarkoitetut pintakäsittelyt, joten se kestää käytössä pitkään. Jaloissa on reiät alustaan kiinnitystä varten, ettei design-penkki lähde kävelemään ulkotiloista, Luoma mainitsee. – Se sopii hyvin myös sisäja kotikäyttöön tai vaikka ravintolan terassille ja laiturin nokkaan. Yksityisja sisäkäytössä penkkiä ei tarvitse kiinnittää alustaan, vaan se pysyy pystyssä omin jaloin, Luoma lisää. Metallimiehiä valmistetaan muutamalla vakiovärillä. Värimaailma on tuttua Aarniota, raikkaita värejä sekä mustaa ja valkoista. Mittatilauksena hahmoja voidaan tehdä myös yksilöllisillä väreillä ja penkin pituutta muuttaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi. Puuosat on mahdollista saada myös mustaksi petsattuna. Metallimiehet-penkki on esillä Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 12.–16.9.2018 Puulon Oy:n messuosastolla 6c58. Professori Eero Aarnio on yksi suurista modernin kalustemuotoilun vaikuttajista. Penkin päädyissä olevat metallimiehet on leikattu laserilla teräksestä ja taivutettu muotoonsa. Puinen istuinosa on vahvaa massiivitammea. ? Miten Töölönlahdesta saadaan luotua vielä kiinnostavampi kaupunkiympäristö, jopa kaupunkikeidas, jonka jokainen voi tuntea omakseen? Mikä on Töölönlahdella ihanaa – tai ärsyttävää? Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä Töölönlahden toimijat kutsuvat kaupunkilaisia mukaan Töölönlahti-keskusteluihin, jotka pidetään Kansallismuseossa 18.9. ja 9.10. Töölönlahdelle ja sen lähiympäristöön on kehittynyt urbaani kulttuurin, liikkumisen, viheralueiden ja kaupunkitapahtumien keidas ja kohtaamispaikka. Töölönlahden kävijöillä on jokaisella omat syynsä käyttää tai rakastaa aluetta. Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä Töölönlahden toimijat ovat lähteneet Helsingin kaupunkistrategian 2018–2021 mukaisesti kehittämään Töölönlahdesta tasokasta ja kansainvälisesti tunnettua kulttuurin ja vapaa-ajan keskittymää. Nämä toimijat kutsuvat nyt mukaan yhteiseen keskusteluun kaikenlaisia Helsingin ja lähialueiden ihmisiä: kaupunkilaisia ja päättäjiä, alueen yhteisöjä ja yrityksiä, vapaita ja järjestäytyneitä toimijoita. Mukaan keskusteluun toivotaan myös ne, joille yhteiskunnallisista asioista keskustelu tai vaikuttaminen ei ole arkipäivää. Keskusteluissa 18.9. ja 9.10. käytetään Sitran Erätauko-dialogimenetelmää. Mielipiteitä Töölönlahden kehityksestä voi kertoa myös osoitteessa hel. fi/toolonlahti. Töölönlahti-verkosto käy läpi kyselyn tulokset ja valitsee jatkoon toteuttamiskelpoiset ideat. Työn seuraavassa vaiheessa kaupunkilaiset äänestävät näistä innostavimmat. Lisäksi verkkokyselyssä sekä keskusteluissa syntynyttä tietoa ja ymmärrystä hyödynnetään edelleen Töölönlahden kehitysja konseptointityössä sekä alueen sisällöllisten suuntaviivojen suunnittelussa. Kaupunkilaisten näkemyksiä käsitellään keskustakirjasto Oodin suunnittelutyössä hyödynnetyn mallin mukaisesti. Erätauko: Töölönlahti ti 18.9. ja ti 9.10. klo 17– 19.30. Tapahtumapaikkana Kansallismuseon Karhunpesä (Mannerheimintie 34). ? Laura H. on hyvinkääläinen itseoppinut taidemaalari ja kuvittaja, jonka unelmien yritystoiminta lähti vauhdikkaasti käyntiin vuosi sitten sosiaalisen median kautta. Laura on maalannut vuoden aikana valtavan määrän teoksia, joihin hänen faninsa ovat ihastuneet ikihyviksi. Maalauksissaan Laura H. yhdistää abstraktia ja esittävää, sekä usein kontrastikkaasti tummaa ja vaaleaa sävymaailmaa. Rõõmin näyttelyn teoksista osa kuvaa iltahämärää, josta kuljetaan vähitellen valoisaan aamunkoittoon. Laura H.:n näyttely Hämärästä aamunkoittoon 1. 29.9. Rõõm kauppa & galleria Helsinginkatu 17 ti-pe 11-17 la 12-16
• 12 Viikot 37-38 • Nro 15 24. Art goes Kapakka toi tuoreen taiteen Helsinkiin Sinebrychoffin puistosta poistettiin hevoskastanja SRV uudistaa Antiloopin historiallisen toimistokiinteistön Kampissa 50 miljoonaa maksanut taidemuseo Amos Rex aukesi yleisölle Helsinki tarkistaa kotihoidon asiakaspariskuntien maksut ? Kotihoidon asiakaspariskuntien kuukausimaksut tarkistetaan, koska keväällä tehty laskutusmuutos nosti suuriman osan asiakkaista maksuja. Tarkistus koskee pariskuntia, joista molemmat puolisot saavat säännöllistä kotihoitoa. Uudet maksut tulevat voimaan syyskuun 2018 alusta. Kotihoitoa saavien pariskuntien yhteenlaskettu kuukausimaksu palautuu samalle tasolle kuin ennen kevään muutoksia, mikäli palvelun määrä ja tulot ovat pysyneet ennallaan. Jatkossa säännöllistä kotihoitoa saaville pariskunnille lasketaan yhteinen kuukausimaksu. Maksuun vaikuttavat saadun palvelun määrä ja pariskunnan tulot. Kuukausimaksu jaetaan kahdeksi laskuksi. Molemmat puolisot saavat oman laskun saamansa palvelun määrän mukaan. Kotihoidon asiakaspariskunnille annetaan tiedote muutoksesta ja kotihoidon henkilöstö kertoo asiasta heille vielä erikseen. Helsingissä siirryttiin maaliskuussa 2018 käytäntöön, jossa asiakaspariskunnille tehtiin yhteisen laskun sijasta molemmille omat laskut. Vanha käytäntö koettiin jäykäksi esimerkiksi tilanteissa, joissa toinen puolisoista joutui sairaalaan. Myös moni asiakas toivoi laskutuskäytännön muutosta. Valitettavasti muutoksen seurauksia ei selvitetty tarpeeksi etukäteen. Se johti osalla asiakaspariskunnista kotihoidon maksujen korotuksiin, vaikka tulot ja hoidon määrä pysyivät ennallaan. Tämä ei ollut tarkoitus. Olemme tapahtuneesta pahoillamme. Asiakaspariskunnille hyvitetään takautuvasti liikaa perityt kotihoidon maksut ajalta 1.3. 31.8.2018. Hyvitykset maksetaan asiakaille vuoden loppuun mennessä. Helsingissä kotihoidon asiakaspariskuntia, joista molemmat puolisot saavat kotihoitoa, on hiukan alle 200. Keväällä tehdyn laskutuskäytännön muutoksen vuoksi noin 80 prosentilla asiakaspariskunnista kotihoidon maksut nousivat. ? 24. Art goes Kapakka -taidefestivaalia juhlittiin Helsingin kantakaupungin keskeisimmissä ravintoloissa, kahviloissa, baareissa ja kapakoissa 16.–25.8. Festivaalin tapahtumiin osallistui noin 55 000 musiikin, taiteen, kuorolaulun, makujen, keskustelujen ja ravintolakulttuurin ystävää. Ravintoloita oli mukana ennätykselliset 39 kappaletta, ja festivaali tarjosi yhteensä 387 esitystä sekä 36 kuvataidenäyttelyä kymmenen päivän ja kymmenen yön aikana. Kaikki festivaalin tapahtumat olivat pääsymaksuttomia. Art goes Kapakka tarjosi festivaalikävijöille ainutlaatuisia hetkiä kiinnostavien esiintyjien, monipuolisten ja laadukkaiden ohjelmien sekä taidemaailman ammattilaisten parissa. Tänäkin vuonna intiimissä kapakkaympäristössä kohdattiin niin kiinnostavia nousevia kykyjä kuin jo paikkansa alalla vakiinnuttaneita mestareita. – Art goes Kapakan hienous ja ainutlaatuisuus piilee ohjelman laadukkuudessa, monipuolisuudessa, esiintyjien kiinnostavuudessa ja siinä, että tapahtumiin on helppo tulla – esiintymispaikat ovat kaupunkilaisille entuudestaan tuttuja ajanviettopaikkoja, eikä sisäänpääsy maksa mitään. On aina ilo nähdä, miten paljon tällaiselle taidetapahtumalle on kysyntää näin monen vuoden jälkeenkin. Suuret kiitokset kaikille festivaalilla esiintyneille taiteilijoille, osallistuneille ravintoloille, yhteistyökumppaneille sekä tietenkin festivaalikävijöille hienosti sujuneesta tapahtumasta!, kertoo Art goes Kapakan vastaava tuottaja Paula Ranto. Art goes Kapakan aloitti rakastettu Kuorojen kierros, johon osallistui 127 kuoroa ja lauluryhmää eli yhteensä ennätykselliset 2267 laulajaa. Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamon kuratoima Tsiigaa-taidenäyttelysarja esitteli vaikuttavan näyttelykokonaisuuden, jossa oli mukana maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, piirroksia, tekstiiliteoksia ja tilateoksia 32 nykytaiteilijalta. ”Pelastetaan tämä!” -näyttelyissä otettiin kantaa ekokatastrofiin ja luotiin uskoa tulevaan. Lisäksi neljässä ravintolassa oli tapahtuman aikana oma taidenäyttely. Kaikki Taidelainaamon teokset olivat festivaalin aikana ostettavissa tai vuokrattavissa kuukausihinnoin. Maista-ruokasarjan ohjelmissa festivaalikävijät pääsivät tutustumaan esimerkiksi kakkukiilteisiin, espanjalaisiin, italialaisiin ja chileläisiin viineihin, kuohuviineihin, ginin ainesosiin ja makuihin, sienten käyttöön kotikeittiössä sekä suomalaisen humalajuonnin historiaan. AGK Pohtii -keskusteluohjelmakokonaisuudessa keskusteltiin elämän tarkoituksesta toimittaja ja kirjailija Minna Lindgrenin johdolla, kirjailijoiden arvostuksesta esimerkkeinä Lucia Berlin ja Nikolai Gogol, Sibeliuksen ja Mahlerin hankalasta suhteesta sekä oopperalaulajan elämästä ja työstä tenori Topi Lehtipuun ja toimittaja ja muusikko Ville Kompan ohjaamassa keskustelussa. Lisäksi festivaaliohjelma oli täynnä monipuolista musiikkia, muuta esittävää taidetta, runoutta, improvisaatiota, stand upia ja performansseja. Art goes Kapakan Helsinki Hauskemmaksi -tunnustuspalkinto jaettiin aikatutkija ja kaupunkiaktiivi Teemu Lehdolle sekä Helsingin keskuspuistolle. Keskuspuiston palkinnon tulivat lunastamaan apulaispormestari Nasima Razmyar ja Mikko Aho. ? Yhdellä hevoskastanjalla Sinebrychoffin puistossa on todettu hevoskastanjoita vaivaava bakteeritauti. Tauti varmistettiin Eviran laboratoriotestissä. Puu poistettiin viime tiistaina ja vietiin Riihimäen ongelmajätelaitokseen hävitettäväksi. Taudin vuoksi poistettiin viime vuonna Tokoinrannan hevoskastanjakujanteen kaikki loput 37 puuta ja lisäksi kaksi puuta Sibeliuksen puistosta Töölön kirjaston läheltä. Tauti on alkanut levitä Euroopassa noin 15 vuotta sitten ja paikoin esimerkiksi Pohjoismaissa tautia on ollut jo runsaasti. Leviämisen rajoittamiseksi on eri puolilla jouduttu kaatamaan runsaasti hevoskastanjoita. ? Amos Rex avasi ovensa yleisölle kaksi ja puoli vuotta kestäneen ja 50 miljoonaa euroa maksaneen rakennustyön jälkeen torstaina 30.8. Amos Rexin avajaisnäyttelystä vastaa tokiolainen taiteiljakollektiivi teamLab, joka täyttää museon näyttelytilat digitaalisella taiteellaan. Amos Rex koostuu arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelemista uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhaan loistoonsa entisöidystä Lasipalatsista elokuvateattereineen sekä näyttelytilojen kattona kumpuilevasta Lasipalatsin tapahtuma-aukiosta. Amos Rexin näyttelyohjelma koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisia kulttuureja esittelevistä näyttelyistä. Amos Rex on paikka, jossa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus tuottavat ainutkertaisia elämyksiä ja yllättäviä kohtaamisia. Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio: – Amos Rexin avautuminenon yksi vuosikymmenen suurimmista tapahtumista Suomen kulttuurielämässä ja vahvistaa osaltaan Helsingin keskustan vahvaa museoja kulttuurikeskittymää. Uusi Amos Rex tarjoaa poikkeuksellisen hienot ja muuntautumiskykyiset tilat taiteelle.Nykytaide löytää jatkuvasti uusia muotoja ja toteutustapoja, ja tämä ilmenee ensimmäisen näyttelymme toteuttajan teoksissa ja työskentelyssä. teamLabin immersiivinen ja osallistava taide on hieno tapa hyödyntää uusien tilojemme mahdollisuuksia. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema taidemuseon uudisosa on rakennettu Lasipalatsin aukion alle, ja sisältää 2200 neliön muuntautumiskykyiset näyttelytilat. Suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda mahdollisimman joustavat tilat, jotka taipuvat muuntautuvan nykytaiteen tarpeisiin. Lasipalatsinaukiolla on pitkä historia ja keskeinen asema Helsingin kaupunkikuvassa. Uusien näyttelytilojen katto koostuu lempeästi kaartuvista kupoleista, joiden muodostamat kummut tuovat aukiolle täysin uuden identiteetin. Tavoitteena on luoda kaupunkiin uusi elävä vapaan oleskelun ja tapahtumien paikka. Amos Rexin pääsuunnittelija Asmo Jaaksi (JKMM): – Amos Rexin myötä historiallinen paikka saa uuden identiteetin ja virtaa tulevaisuuteen. Elävän kaupunkikulttuurin rakentaminen on hankkeen tärkein tavoite. – Uusi moderni museorakennus ja huolellisesti korjattu funkkishelmi Lasipalatsi nivoutuvat yhteen. Kaksisataavuotias Turun kaHevoskastanja kukintoineen. Kuvan puuyksilö ei liity Sinebrychoffin puistoon. ? SRV ja kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin Kampissa Ruoholahdenkatu 21:ssä sijaitsevan historiallisen toimistokiinteistön peruskorjauksesta ja uudistamisesta. Aikataulun mukainen valmistuminen on syksyllä 2019. Lopullista urakkahintaa ei julkisteta. Ruoholahdenkatu 21:ssä on seitsemän kerrosta ja yhteensä 10 000 kerrosneliötä vuokrattavaa tilaa. Alun perin kirjapainotalona toiminut kiinteistö saa takaisin vanhan ilmeensä. Lisäksi kiinteistön katutasoon avautuu ravintolaja kahvilapalveluita niin talon käyttäjille kuin lähialueen asukkaille ja yrityksille. Kehityshankkeen yhteydessä kiinteistöön rakennetaan myös joustavia ja monipuolisia pientoimistoja yhteiskäyttötiloja sekä erikokokoisia kokousja neuvottelutiloja palvelemaan niin talon kuin ulkopuolisia käyttäjiä. – Uudistamme Ruoholahdenkatu 21:n kiinteistöä sen alkuperää kunnioittaen. Kohde on meille hieno jatkumo vaativien saneerauskohteiden joukkoon. Aiemmin olemme tehneet peruskorjauksia useissa historiallisissa kiinteistöissä, kuten Brondan kulmassa, Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa ja Kaisa-talossa sekä Helsingin kaupunginteatterissa, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa kertoo. – 1950-luvulla valmistunut kiinteistö on muuttunut paljon vuosien aikana, ja nyt haluamme palauttaa sen alkuperäiseen loistoonsa muun muassa huonekorkeuden ja näyttävien ristikkoikkunoiden kautta. Päivitämme myös talotekniikan ja lisäksi rakennamme kattoterasseja. Tarkoitus on ottaa rakennuksen koko potentiaali käyttöön ja uudistaa se historiaa ja teollisuushenkeä kunnioittaen palvelemaan niin talon käyttäjiä ja kuin lähiseutuakin, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi toteaa. Ruoholahdenkatu 21 rakennettiin vuonna 1952 Uuden Suomen kirjapainoja varten. Rakennus toimi kirjapainotalona aina 80-luvulle saakka. 70-luvulla kiinteistön ylimmissä kerroksissa ovat toimineet muun muassa Uuden Suomen ja Kauppalehden toimitukset. 1980-luvun perusparannuksen jälkeen rakennus oli Ilmarisen pääkonttori vuoteen 2002 asti. Viime vuosina kiinteistö on toiminut toimitalona useammalle vuokralaiselle. Kansainvälisiä yrityksiä Kiinteistön suurimmiksi käyttäjiksi, lähes 4000m2 tiloihin tulevat Mirum, GroupM ja Pohjoisranta Burson-Marsteller, jotka kuuluvat kansainväliseen markkinointija viestintäkonserni WPP:hen. Rakennuksessa on keväästä 2018 alkaen toiminut Training for Warriorsin (TWF) liikuntaja kuntosali. Kiinteistöön sijoittuu myös maailman toiseksi suurin varustamoyhtiö MSC, joka ottaa käyttöönsä ylimmän kerroksen toimitilat. Ruoholahdenkatu 21 on erinomaisesti saavutettavissa niin yksityisellä kuin julkisella liikenteellä. Länsiväylän päässä, Baanan vierellä sijaitsevan kiinteistön edestä kulkee raitiovaunu, ja matkaa lähimmälle metroasemalle on noin 500 metriä.
• 13 Nro 15 • Viikot 37-38 Pormestari Jan Vapaavuori: Liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää Helene Schjerfbeckin näyttely Lontoon Royal Academyyn vuonna 2019 Tänä vuonna lähes 1200 uutta varhaiskasvatuspaikkaa ? Helsingissä otettiin kevään 2018 aikana käyttöön vajaat 400 uutta päiväkotipaikkaa. Tänä syksynä ja loppuvuoden aikana Helsingissä saadaan varhaiskasvatuksen käyttöön vielä noin 800 uutta päiväkotipaikkaa. Vuonna 2018 uusien kunnallisten päiväkotipaikkojen lisäys Helsingissä on yhteensä lähes 1200 paikkaa. Viime vuosien väestön kasvun lisäksi muun muassa 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus (4h/ pvä), kotihoidon tuen käytön väheneminen ja palvelunkäytön kasvu päiväkodeissa ovat lisänneet varhaiskasvatuspaikkojen tarvetta. Uusilla varhaiskasvatuspaikoilla turvataan alueellisesti varhaiskasvatuksen tarpeita Helsingissä. Varhaiskasvatuspaikat pyritään järjestämään perheiden toiveiden mukaisesti lähipalveluna. Varhaiskasvatus on tärkeä osa toimivaa arkea ja Helsingin kaupungin toimivan kaupungin strategiaa. Elokuussa 2018 toimintansa aloittaneita uusia paviljonkipäiväkoteja: Jakomäessä, Kolupolku 10, Hki 77 Oulunkylässä, Kylänvanhimmantie 3, Hki 64 Pitäjänmäellä, Viinentie 6, Hki 37 Kuninkaantammessa, Ultramariininkuja 4, Hki 43 Ruotsinkielinen päiväkoti Apollo aloittaa lokakuussa etu-Töölössä, Apollonkatu12, Hki 10. Uusien päiväkotien lisäksi lisää varhaiskasvatuspaikkoja saadaan mm. muuttamalla ja remontoimalla kaupungin muita tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön. Paikkoja päiväkoteihin saadaan myös siirtämällä esiopetusta järjestettäväksi koulujen tiloihin. Syksystä 2018 lukien esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen uusia tiloja on mm. Porolahden, Laajasalon ja Haagan peruskoululla sekä Munkkivuoren ja Mellunkylän ala-asteella. Loppuvuodesta on valmistumassa Kruunuvuorenrannan ensimmäinen päiväkoti. Uusien kunnallisten päiväkotipaikkojen lisäksi varhaiskasvatuksen käyttöön tulee syksyn aikana kolme väliaikaista paviljonkipäiväkotia tulevien perusparannusten aikaiseen väistötilakäyttöön. Syksyllä aloittaa myös uusia yksityisiä päiväkoteja, jotka täydentävät palvelun tarjontaa ja lisäävät päiväkotipaikkoja. Helsingin kaupungin varhaiskasvatus kasvaa ja on osa kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen kokonaisuutta. Tavoitteena on läheltä löytyvät päiväkotipaikat ja lapsille hyvät kasvun ja opinpolut. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa tilojen rakennuttamisesta. sarmin talousrakennus aukion toisella laidalla täydentää kokonaisuuden. Yhdistelmä eri aikakausia tuo Amos Rexin arkkitehtuuriin erityistä syvyyttä ja ainutkertaisuutta. Uusien näyttelyja huoltotilojen lisäksi Amos Rexiin kuuluu Lasipalatsin perinteikäs elokuvateatteri Bio Rex. Teatterin säännöllisestä elokuvatoiminnasta viikonloppuisin vastaa Korjaamo Kino. Myös elokuvafestivaalit palaavat Bio Rexiin. Tokiolaisen teamLab -kollektiivin näyttely ”Massless” koostuu viidestä digitaalisesta taideteoksesta. Immersiiviset projektiot Amos Rexin Mercedes-Benz Exhibition Hallissa ja Lähitapiola Spacessa edellyttivät toista sataa viimeisintä tekniikka edustavaa laserprojektoria.Teknisesti poikkeuksellisen haastavan näyttelyn mahdollisti yhteistyö maailman suurimman projektorivalmistaja Epsonin kanssa. Sisäänpääsy museoon on ilmainen kaikille alle 18-vuotialle. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu, Danske Bankin tukema taidetyöpaja Studio Rex on sijoitettu museon sydämeen, näyttelytilojen viereen. Amos Rexin sitoutumista nuorten ja uusien yleisöjen tavoittamiseksi kuvastaa 1830 -vuotiaille ja opiskelijoille suunnattu alennettu 5 euron pääsymaksu. Amos Rexin toiminnassa on mukana monipuolinen joukko yhteistyökumppaneita. Pääyhteistyökumppaneita ovat Danske Bank, Epson, Iittala, KPMG, LähiTapiola ja Veho. Yhteistyökumppaneita ovat Clear Channel, Ekosähkö, Genelec, Grano, Hartwall, KONE, Scandic ja Telia. Amos Rex toteutettiin Helsingin kaupungin ja Föreningen Konstsamfundetin yhteishankkeena. Föreningen Konstsamfundet vastasi kokonaisuudessaan hankkeen 50 miljoonan euron kustannuksista. Amos Rex on yksityinen taidemuseo, jonka toimintaa Konstsamfundet rahoittaa. ? Helsingin kaupunki käynnistää liikkumisohjelman, jonka tavoitteena on saada helsinkiläiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Ohjelmalla on myönteinen viesti ”Pienikin liike auttaa.” Helsingin kaupunki käynnistää vuoteen 2021 kestävän liikkumisohjelman, jonka tarkoituksena on saada kaupunkilaiset liikkumaan. – Nyt ei ole kysymys liikunnan vaan liikkumisen lisäämisestä. Tutkimusten mukaan valtaosa valveillaoloajastamme kuluu liikkumatta, istuen tai makuulla. Tämä on iso terveysriski. Haluamme herätellä helsinkiläisiä siihen, että arkipäiväinen liikkumattomuus on paljon isompi ongelma kuin se, jaksaako käydä jumpassa, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. – Enää ei ole itsestäänselvyys, että edes kaikki pienet lapset omaksuisivat liikunnalliset perustaidot ja -tottumukset. Viesti on otettu vakavasti. Haluamme varmistaa, että kaikki kaupunkilaiset voivat hyvin, pormestari Vapaavuori perustelee liikkumisohjelman käynnistämistä. Liikkumattomuuteen kytkeytyvien suorien ja epäsuorien kansantaloudellisten kustannusten, kuten sairaanhoitomenojen, tuottavuuden laskun, työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemantapausten on arvioitu Suomessa olevan vuosittain vähintään kolme miljardia euroa. Liikkumattomuus on neljänneksi yleisin taustatekijä pitkäaikaissairauksien aiheuttamiin kuolemantapauksiin. Edelle menevät vain korkea verenpaine, tupakointi ja korkea verensokeri. – Itse aion jatkaa lyhyiden siirtymien ja työmatkojen kävelemistä ja kiinnittää huomiota istumisen määrään. Yritän muistaa nousta aina ylös, kun vastaan puhelimeen, pormestari Vapaavuori listaa omia keinojaan liikkumisen lisäämiseen. Jokaisella on liikkumavaraa Liikkumisen edistäminen on kaupunkistrategiaan kirjattu Helsingin valtuuston kärkihanke valtuustokaudella 2017-2021. Käytännössä se tarkoittaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen, liikuntaseurojen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kaupunkiympäristöä kehitetään liikkumiseen ja hyötyliikuntaan kannustavaksi ja kaikissa kaupungin omissa palveluissa kehitetään omat liikkumista lisäävät keinonsa. – Näkyvä osa ohjelmaa on nyt alkava markkinointiviestintäkampanja. Siinä keskitytään ihmisten herättelyyn ja asenteiden muuttamiseen. Lähdemme siitä, että pienikin liike auttaa ja jokaisella on olemassa liikkumavaraa. On se sitten portaiden käyttäminen hissin sijaan, työmatkapyöräily tai niskan suoristaminen kännykkää selatessa. Liikkumisen terveysvaikutukset alkavat heti, Helsingin kaupungin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen sanoo. Erityistä huomiota ohjelmassa kiinnitetään lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin ja vähiten liikkuviin. – Liikkumattomuus koskettaa meistä valtaosaa. Tutkimusten mukaan edes kaikki säännöllisesti ohjattua liikuntaa harrastavat lapset eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Siksi tarvitaan myös muutoksia arjessa, Paajanen sanoo. ? Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) nähdään ensi vuonna Helene Schjerfbeckin (1862–1946) taiteen näyttely 20.7.–27.10.2019. Ateneumin taidemuseon kanssa yhteistyössä järjestettävän näyttelyn kuraattoreita ovat Jeremy Lewison, Tate-museon entinen kokoelmajohtaja, Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff sekä Royal Academyn kuraattori Sarah Lea. Helene Schjerfbeck (1862–1946) on yksi tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Pitkän ja tuotteliaan uransa aikana hän siirtyi Pariisin salongin taidemaalareille tyypillisestä realistisesta tyylistä kohti modernia otetta. Royal Academyn näyttely on ensimmäinen kattava katsaus taiteilijan tuotantoon Isossa-Britanniassa. Näyttely esittelee taiteilijan, jonka tyyli kehittyi alkuvaiheen perinteisistä esittämisen tavoista abstraktia hipovaan, ekspressiiviseen kuvakieleen, jossa maalaamisen materiaalisuus korostuu. Schjerfbeckin uraa luotaavan, yli 60 teosta käsittävän näyttelyn esittelypaikkana on Royal Academyn uusi, toukokuussa 2018 avattu Gabrielle Jungels-Winkler -galleria. Esiteltävien teosten joukossa on henkilökuvia, asetelmia, maisemakuvia sekä omakuvia, joissa erityisesti näkyy hänen taiteessaan tapahtunut siirtymä modernismin suuntaan. Royal Academyssä on esillä Schjerfbeckin keskeisiä teoksia, kuten Toipilas (1888), jonka hän maalasi vieraillessaan St. Ivesissä Cornwallissa. – Kuninkaallisessa taideakatemia on iloinen voidessaan esitellä Iso-Britannialle uuden, mutta Suomessa erittäin tunnetun ja arvostetun taiteilijan. Helene Schjerfbeck ja hänen taiteensa ansaitsee näkyvyyttä niin Britanniassa kuin laajemmaltikin, kertoo Tim Marlow, Royal Academyn taiteellinen johtaja. – Meillä on ollut ilo huomata, että Helene Schjerfbeckin teokset herättävät yhä suurempaa kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella. Royal Academy on erinomainen yhteistyökumppani, kun haluamme esitellä Schjerfbeckiä uudelle ja laajemmalle yleisölle, sanoo Ateneumin taidemuseon intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Tulevana syksynä yhteensä 14 Helene Schjerfbeckin teosta nähdään Ateneumin taidemuseon näyttelyssä Kohtaamisia kaupungissa – suomalaista taidetta 1900-luvulta, joka on esillä 19.10.2018–20.1.2019. Runsas näyttely tarkastelee 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten muuttoliikettä ja kaupungistumista – ihmisten elämää ja arkea. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Reino Harsti, Aarre Heinonen, Helmi Kuusi, Åke Mattas ja Elga Sesemann. Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.
• 14 Viikot 37-38 • Nro 15 Risto Kolanen Loppukesän kuvataide Kuvataide ? Amos Rex avasi ovensa Lasipalatsilla. Galleria Huuto sijaitsee uudessa osoitteessa, Eerikinkatu 36/Kalevankatu 43, ja se aukesi isolla ryhmänäyttelyllä. Suuri ja pieni syntyvät samaan aikaan. Oman tiensä visualisti Taidemaalari Riitta Kilpi esittää ”Veden peili” –maalauksiaan Galleria kajasteella, Albertinkatu 32. Hän sanoo: – Näyttelyn otsikko kuvaa tavallaan minua – peilaan menneisyyttäni, monien vuosikymmenien aikana tekemiämme purjehduksia meren erilaisissa maisemissa ja olosuhteissa. Vesi on liikkuva elementti, alati muuttuva ja niin mielenkiintoinen. Veden kimallus ja alati muuttuvat aallot ovat olleet mielenkiintoista kohdattavaa, joskus jopa pelottavaakin. Meri on silti aina ystävä, jota hän maalaa erityisellä turkoosinsinisenhämyllä. Öljymaalausten lisäksi näyttelyssä on esillä myös tekstiilitaidetta, vapaasti virkattuja torkkupeittoja, joita Kilpi on tehnyt taiteen hengessä. – Värilliset langat tulivat avukseni taiteen tekemiseen, kun en voinut öljyväritöitä veneessä tehdä – langat ja virkkuukoukku olivat maalausvälineeni. Värit tuovat iloa elämääni, ja olenhan minä oman tieni visualisti. Nykygrafiikka 50 vuotta Pikku Roballa Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, täyttää 50 vuotta. Juhlanäyttely tarjoaa näkymän nykygrafiikkaan, mikä kertoo monipuolisesta näyttelylinjasta. Kaikki kolme esiintyvää graafikkoa ovat nuorempia kuin itse galleria. Tekninen ja ilmaisullinen ennakkoluulottomuus ja kansainvälinen liikkuvuus tulevat kokonaisuudessa esiin, perusteellisen esittelyn kirjoittanut kuvataidekriitikko Seppo Heiskanen arvioi. Roma Auskalnyte käyttää perinteisiä grafiikan menetelmiä, mutta uusissa yhteyksissä. Fyysisyys on vanhimman graafisen menetelmän, puupiirroksen, ominaisuus. Heli Kurunsaari on nuoren polven keskeinen tekijä, joka pitäytyy vanhassa menetelmässä. Väri on luontevasti mukana hänen taiteessa. Nuorimman Tomas Reganin aihe on ihminen ja luonto. Hän piirtää taitavasti ympäröivästä maailmasta. G:n studiossa on edesmenneen mustavalkografiikan mestarin, Pentti Kaskipuron akvatinta, kuivaneula –töistä. Aika kuluu yhteen suuntaan – Muisti on tila, jossa jokin tapahtuu toisen kerran, taidegraafikko, kuvataitelija Anniina Vainionpää lainaa kirjailija Paul Austeria oman ”Muistamisesta” -näyttelyn avajaisissa elokuun lopussa. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, on kerran aiemminkin esitellyt hänen puupiirroksen ja monotypian yhdistelmiään paperille. Nelikymppinen taiteilija tekee maagisia ja mystisiä töitä vakavalla otteella. Taiteilijalle todellisuus muodostuu kerroksista, jotka peittävät toinen toisiaan: – Päivittäiset tapahtumat muokkaavat minua ja painavat unohduksiin sellaista, mitä haluaisin muistaa ja mitä haluaisin tietää. Tämä muistuttaa tapaani työskennellä. Jotain hävisi näkyvistä iäksi eikä sitä saa näkyviin enää. Tuottaa surumielistä mielihyvää tajuta ajan palautumattomuus. Hyväksyä, että aika kuluu vain yhteen suuntaan. Kuva puhuu puolestaan Galleria Pirkko–Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee keskipolven kuvataiteilija Sami Rinteen ”Aceldama” –teoksia. Arameankielinen nimi on Juudakseen viittaava historiallinen paikka. Harvoin lukee niin poleemista näyttelysanoman julistusta. Kuvataidetta tulee ymmärtää ensisijaisesti kuvan ja siihen liittyvän kokemuksen kautta, ei sanojen. Hän on toiminut niin taidegraafikkona, aktiivisena taiteilijana, graafisena suunnittelijana, mainonnan konsulttina kuin matkailuyrittäjänä. Teokset ovat pääosin ekspressiivisiä. Usein niissä esiintyy ihmisfiguureja. Taiteilija on tehnyt myös isokokoisia abstrakteja teoksia ja muotokuvia. – Omat teokseni ovat pyrkimys tuoda kuvalliseen muotoon ”liikettä tyhjässä tilassa”. Sisäisiä tapahtumia esimerkiksi veden heijastamana välkkeenä, tuulenvireenä tyhjällä kadulla, katoavana hetkenä, jolloin jotain tapahtuu, vaikkei sen merkitystä juuri sillä hetkellä ymmärtäisi tai edes havaitsisi. Syvistä vesistä nousen pinnalle Taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu 6, esittelee mielenkiintoisen luovan yhdistelmän kaunista kuvaa ja ajatuksia herättävää runoutta. Kuvataiteilija Päivi Patinon ”Tehdäänks temput?” näyttelyn aihe on ihmisten ja eläinten läheisyys, erillisyys ja parisuhteet. Hän nimeää humoristisesti eläinaiheiset maalauksensa. Niissä iloiset delfiinit temppuilevat, ja hämmentynyt possupariskunta kysyy: Ollaanko sikoja toisillemme? Hän tekee värikylläisiä akryylitöitä. Taulut käyvät kiihkeää dialogia O. Riikamaria Helle-Kotkan runojen kanssa. Tekstit löytyvät hänen toisesta, avajaisissa julkaistusta runokokoelmastaan ”Kun korot kopisivat tyhjässä pesässä”. Siinä käsitellään ironialla ja myötäelämisellä parisuhdetta ja naiseutta keski-iässä, kun lapset aikuistuvat: – Vuosi vuodelta / olet jotakin enemmän / kokeneempi / itsevarmempi / rohkeampi / Vuosi vuodelta olet enemmän / oma itsesi. Rockari ei jätä kylmäksi Tiketti galleriassa, Urho Kekkosen katu 4-6, on ollut nähtävillä koko kesän ”Sekalaista sakkia”, Markku Valtosen humoristisen vakavakatseisia ja kantaaottavia veistoksia sekä maalauksia. Hän on itseoppinut taiteilija, joka on lapsesta asti ollut kiinnostunut veistämisestä ja sarjakuvien piirtämisestä. Helsinkiläinen rock-muusikko siirtyy yhä enemmän kuvataiteen pariin.. Hänet tunnetaan erityisesti v. 1985 perustetun Kelpo Pojat -yhtyeen kitaristina ja lauluntekijänä. Valtosen materiaali on puu, jota hän on työstänyt 1990-luvulta lähtien. Uusimmat teokset ovat puisia tai savella päällystettyjä terrakotta-veistoksia sekä öljyvärimaalauksia. Pääosa töistä on veistettyä ja maalattua puuta. Pitkillä keikkamatkoilla alkanut totinen veisteleminen kantaa nyt hedelmä ilkikurisen huumorin sävyttämissä töissä, jotka eivät jätä katsojaa kylmäksi. Hiljaisuuden ympäröimä tyven Taidesalonki, Bulevardi 3 B 4 krs, avasi perinteisen, korkean tilansa elokuun lopulla. Pernilla Lindholm Czapnik esittelee teoksiaan, joiden tarkoituksena on tuoda esiin ajan kulku. – Meissä kaikissa on sisällämme hiljaisuuden ympäröimä tyven, Dag Hammarskjöld vihki aikoinaan YK-talon mietiskelyhuoneen. Ideat voivat olla otteita syreenin värikentästä tai huoneen haalistuneesta matosta. Värikynätekniikka ja sekatekniikka ovat aikaa vieviä ja ajan kuluminen muistuttaa itsestään. Taiteilijaa innostaa pienten erojen levollisuus. – Lähtökohtani ovat luonnon aiheet ja aiheet Taidesalongin tiloista. Kohdentamalla suuremman kokonaisuuden yksityiskohtiin työskentelen järjestelmällisesti näyttäen ajan vaihteluja valonkäytössä, kompositiossa, pinnassa ja tekstuurissa. Rauhaninstallaatio Krunikan kellaritilassa Galleria Laterna Magica, Rauhankatu 7, avaa syksyyn kuvanveistäjä, kuvataiteilija Jarmo Vellosen audiovisuaalisella installaatiolla ”Arndt elää”. Autonkuljettaja Arndt Pekurinen katsoi, että ihmisen ampuminen on aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Hän olisi ollut valmis palvelemaan isänmaataan hyödyllisellä työllä. Pasilassa, Rauhanaseman vieressä sijaitseva puisto nimettiin v. 2005 hänen mukaansa. Näyttely kunnioittaa sukulaismiehen muistoa, vakaumusta ja esimerkkiä rauhanaatteen edistäjänä. Installaatio käsittää metsänomaisen kellaritilan, joka muodostuu noin sadasta alumiinisesta puunrunkoa esittävästä veistoselementistä ja niihin heijastettavasta videosta ja äänimaisemasta. Teoskokonaisuuteen kuuluu huone, joka sisältää kaksi valokuvaa ja tekstiä Pekurisen elämästä ja vakaumuksesta. Vellonen suoritti nuorena oman siviilipalveluksensa tietämättä, että Lex Pekurinen teki sen mahdolliseksi. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Riita Kilpi teoksen Meduusojen tanssi äärellä Galleria kajasteella. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Heli Kurunsaari vieressään Kainalo –puupiirroksensa Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Puupiirroksen ja monotypian yhdistelmätöitä tekevä Anniina Vainionpää teoksensa Verso vierellä Galleria Duetossa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Sami Rinne on laittanut Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa esille myös veistoksia. Kuvassa taiteilija ja Fragile-veistos. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Pernilla Czapnik-Lindholm yhdessä Pala I –teoksensa kanssa Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Jarmo Vellosen audiovisuaalinen installaatio Arndt Elää täyttää Laterna Magican takahuoneen niin, että taitelija on teoksensa sisällä. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 15 • Viikot 37-38 Helsinkiin uusi lastenkahvila Skidilä Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen julkinen taidekokoelma julkistettiin Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Jatkoa sivulta 3 ? – Meiltä on toivottu paikkaa, jonne voi tulla pienenkin lapsen kanssa viettämään aikaa ja tapaamaan ihmisiä. Haluamme toteuttaa tällaisen kotoisan keitaan ja kiireettömän hengailupaikan keskelle kaupunkia, kertoo Skidit-tapahtumien Aino Heikkinen. Pullantuoksuisen kahvilamenon ja kasvislounaiden lisäksi suunnitteilla on erilaista hauskaa toimintaa aivo-aamiaisista beibijoogaan, lettukesteistä kummituskekkereihin ja jouluverstaasta leikkinurkkauksiin. Hurmaava tila tarjoaa mainiot mahdollisuudet kuvitteluun ja kikatteluun. – Skidilään voi pujahtaa yhdessä perheen kanssa vaikka sunnuntaikävelyn lomassa. Siitä tulee tunnelmallinen ja tyylikäs kahvila täynnä taidetta ja inspiraatiota, Skidit-tapahtumien Sanna Mander lupaa. Lokakuun ensimmäisenä päivänä avautuva Skidilä saa kodin Annantalosta. Se on taidekasvatukselle ja lastenkulttuurille omistautunut talo, joka tarjoaa erilaisia esityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Skidilä tulee toimimaan tiivissä yhteistyössä talon kanssa ja luvassa onkin entistä isomman tuutin täydeltä elämyksiä ja ihmeteltävää. Skidilällä on parhaillaan menossa joukkorahoituskampanja, jotta saadaan hankittua kaikenlaista kahvikupeista liukumäkeen ja kalusteista kassakoneisiin. Mesenaatti-alustan avulla toteutettavan kampanjan tavoitteena on kerätä yhteensä 20 000 euroa, jotka menevät kahvilan perustamiskustannuksiin. Vastikkeeksi mesenoinnista on tarjolla muun muassa keksejä, pikkuleipäkoulu tai synttärijuhlat. Suosittujen Skidit-tapahtumien ja nyt myös Skidilän takana ovat tuottaja ja lastentapahtumien erikoisosaaja Aino Heikkinen sekä Finlandia-palkittu lastenkirjakuvittaja Sanna Mander. Kahvilatiimiin kuuluu myös Martta-kotitaloustieteilijä Outi Mehto. Sanna Mander, Outi Mehto ja Aino Heikkinen. Kuva: Ella Aatola. Kirsi Kaulasen 150 laserleikattua teräskukkaa sisältävä teos ”Lumen” kuvaa ihmisen suhdetta luontoon. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen ”Insight”-teoksen hitaasti pyörivät peilipinnat luovat kontrastia veistoksellisille portaikoille. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto Jatkoa sivulta 3 ? Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksen julkinen taide käsittelee tasa-arvoisuuden näkökulmia laajasti. Global Equality -taideteoskokonaisuus pohtii muun muassa saamelaisuutta, nykykeramiikan suhdetta perinteiseen taidekäsityöhön Kiinassa sekä Intian naisten seksuaalisuuden ristiriitoja. Teoksissa käsitellään myös vammaisuutta, transgender-kysymyksiä ja pakolaisuutta tasa-arvon avulla. – Taide haastaa meidät pohtimaan yhteisiä olettamuksiamme. Se auttaa meitä ymmärtämään, keitä olemme ja miten ymmärrämme toisia, sanoo Anna Valtonen, Aalto-yliopiston taiteen ja luovien käytäntöjen vararehtori. – Väreen vaikuttava taidekokoelma on meille suuri etuoikeus ja kuvastaa samalla Aalto-yliopiston perusteellista sitoutumista taiteen prosenttiperiaatteeseen ensimmäisenä suomalaisena yliopistona. Taiteilijoilla vankka on yhteys Aaltoyliopistoon Rakennuksen auloihin pääteoksiksi valittiin Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen taideteos ”Insight” ja Kirsi Kaulasen taideteos ”Lumen” kutsukilpailun pohjalta. Taiteilija Gloria Lauterbachin teos ”Kreutzstrasse” voitti opiskelijataidekilpailun, jossa tehtävänä oli tuottaa ideoita 70-metriseen betonimuuriin. – Olen varsin liikuttunut nähdessäni teokseni Väreessä. Täällä taideteos saa levätä, kasvaa, kietoutua ja avautua omassa ympäristössään. Kreutzstrasse on toisinto yhtäältä asiasta, joka tapahtui Zürichissa 2015 Niklas-myrskyn riehuessa ja toisaalta siitä, kun myrskyn myöhemmin repimä katto rakennettiin, joten minä taiteilijana ikään kuin hyppäsin keskelle kaikkea raportoimaan tuota hetkeä. Tehdäkseni sen, minusta tuli solmu, jolla on myrskyn muotoilema katto ja joka kertoo tarinaa solmun sisältä, Lauterbach kertoo. Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen kuratoi muut eri puolille rakennusta sijoittuvat julkisen taiteen hankinnat, mutta ehdotuksia kohteiksi otettiin huomioon myös uuteen rakennukseen sijoittuvalta yhteisöltä. Marja Helander, Sasha Huber, Otto Karvonen, Lotta Mattila, Teemu Mäki, Silja Puranen, Perttu Saksa, Vidma Sayma, Kim Soohyun ja Tapio Yli-Viikari ovat kansainvälisesti toimivia taiteilijoita ja jokaisella on yhteys Aalto-yliopistoon, sillä he ovat joko opiskelijoita, alumneja tai ovat olleet yliopiston professoreita. Maailmanlaajuinen tasa-arvo kokonaisuuden taidekonseptina Väreen taiteen periaatteena on ”Global Equality” ja tavoitteena on tuoda esiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kansainvälisenä ja moninaisuutta arvostavana korkeakouluna. Samalla tavoitteena on tarjota teoksia, jotka luovat kestävän ja jännittävän ympäristön jättäen samalla tilaa väliaikaisille näyttelyille ja tapahtumille. Taidekoordinaattori Outi Turpeinen sekä korkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta kehittivät Väreen taidekonseptin yhteistyössä. Taiteen prosenttiperiaate on taiteen hankinnan rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennusprojektin varoista kohdennetaan taidehankintoihin. Väreen julkisen taiteen katalogi ja taiteilijoista kertova videosarja julkaistaan 6.10.2018. Ajan myötä koivu kasvaa ja muuntaa Gloria Lauterbachin ”Kreutzstrasse” -teosta. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
• 16 Viikot 37-38 • Nro 15 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Pitkä kokemukseni alalta on kasvattanut laaja-alaisesti ammattitaitoani ja sydämellisyyttä nähdä asiakkaideni erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Ydinosaamistani on kuunnella ihmistä ja löytää juuri hänen tarpeisiinsa oikeat ratkaisut. Jokainen asiakaskohtaaminen on erilainen ja sehän tekee työstä vaihtelevaa – kahta samanlaista päivää ei ole. Tärkeintä työssäni on, että asiakkaani saavat mahdollisimman suuren edun ja hyödyn kohtaamisestamme. Kun tarvitset ammattitaitoisen ja myyntinälkäisen kiinteistönvälittäjän hoitamaan asuntosi myyntiä – soita minulle – tehdään se yhdessä! Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT p. 040 578 7997, mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi