• Viikot 7-8 – Nro 3/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Helmikuussa tarjoamme tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: tällä kupongilla: -20 € vapaavalintaisesta kasvohoidosta. Tervetuloa rentoutumaan ja nauttimaan osaavissa käsissä. Hyvää ystävänpäivää! Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 70,5 m2 PUNAVUORI KT 73,5 m2 KAMPPI Natasha Valtonen, 045 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi 3 h, k, RT, kph Pursimiehenkatu 27 B Mh. 485.134,48 € Vmh. 547.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 C (Kivipalatsi) Mh./VMH. 649.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 46,5 m2 KAMPPI Susanna Siitonen, 041 538 7604 susanna.siitonen@crape.fi 2h, k, s, wc Runeberginkatu 6 B Mh. 323.597,68 € Vmh. 330.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi KT 45 m2 KAMPPI Elina Pojanluoma, 0400 596 899 elina.pojanluoma@crape.fi 2 h, avok, kph Köydenpunojankatu 13 A Mh. 333.000 € Vmh. 339.189,08 €
• 2 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 43,00 n Ase ja Erä 8 nroa 71,00 n Hevosmaailma 6 nroa 48,00 n Kiinteistö ja Energia 8 nroa 71,00 n Kissafani 6 nroa 48,00 n Luontaisterveys 10 nroa 78,00 n Meidän Koira 6 nroa 43,00 n Senioriterveys 8 nroa 59,00 n Sielunpeili 6 nroa 49,00 n Talomestari 6 nroa 42,00 (Määräaikainen tilaus.) 1/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA Peltisepästä suunnittelijaksi PAAVO TYNELL Mahtipontinen barokki Kultaa ja kulisseja Surrealismin johtohahmo RENÉ MARGRITTE Piruja ja enkeleitä HUGO SIMBERG Keräilijöiden kuningas EERO LEHTINEN Helena Tynellin SUOSITUT AURINKOPULLOT Jäljet lumessa – kenkänäyttely Tampereella Valaisin liki 400 000 euroa 1 – 2019 8,10 Metsästys ja susipolitiikka vihreän aatteen hampaissa 40 vuotta pienpetoja saaliiksi ”Näädän metkut tunnettava” Kysyntä kasvaa Riekkojahteja turisteille Suomen laajin alue Poliisista erätarkastajaksi Vahvaviettinen terrieri paras apu luolapyynnissä Tammikuinen hirvenmetsästys jäi vähäiseksi 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 1/2019 – 7,90€ Lumikenkäily 60 % kävelyä tehokkaampaa Kansanedustaja Pekka Puskan rohkea avaus: Perinnehoidot täydentämään julkista terveydenhoitoa MS-taudin voittanut Olli Posti kehottaa Lisää vihreää ruokavalioon vaikka tahdonvoimalla Niskaseisonta onnistuu yhä 82-vuotias Arvo on joogannut 58 vuotta perustuu luonnolliseen solukuolemaan Poimi mieleisesi: Kevään kurssit ja tapahtumat Rasvan poisto KYLMÄLLÄ – Elämän ei tarvitse olla harmaata, on myös lupa loistaa Ihminen tavattavissa -mentor Maria Frankenhaeuser: Lemp eä JOOG AHAR JOITU S avaa kehon ja miele n Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 6/2018 7,20€ inspiraatiota luonnosta Terassilasittaja Lumon kasvaa ja kansainvälistyy Ilma-vesilämpöpumppu vaihtoehto maalämmölle etenkin etelässä Modernit puulattiat ihastuttavat Puulattia on helppohoitoinen ja miellyttävä jalalle Epäsuora valaistus kiinnostaa Sisäportaat ovat kodin sisustuselementti Kodikasta ja lämmintä tunnelmaa keittiöön KYLPYHUONE tuo luksusta arkeen Sisustukseen Sielun peili Kun kehityn ihmisenä, kehityn Jumalana 1/2019 7,90 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti UUSIA JUTTUSARJOJA! Oma rauha hoitaa energiakrapulan Hevosterapiasta itsevarmuutta Ohjat omiin käsiin! HENNA PELTONEN: Imen toisten ihmisten ahdistuneita energioita Kalevalan naiset * rohkeita * sitkeitä * muuntautuvia Trendihoitoa saa nyt Suomessa Rakkauden rohdot Eroottista elinvoimaa kasveista "Salkkarien Paula" JOHANNA NURMIMAA henkisillä poluilla Kambossa hoitaa viidakon puusammakon erite Kiinteistö Nro 8/2018 | 6,70 & energia Elinkeinoelämä hiilineutraaliuden veturiksi Tiloja lähes 800 toimijalle Marian entiseen sairaalaan Euroopan suurin startup-keskittymä Rakenteilla lähes 10 000 uutta asuntoa Uudet kaupunginosat kasvattavat Helsinkiä Hukkakulutus kuriin Espoolainen taloyhtiö uusi lämmitysjärjestelmän Aalto-yliopisto tutkii: Kaukolämpöä voi tuottaa ilman fossiilisia polttoaineita Uusloftissa asukas itse suunnittelijana Biohiili ilmastoystävällinen energiaratkaisu KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky 1/2019 7,30 Laulaja Kaija Pohjola selätti ärhäkän syövän: Kuolemanpelosta kiitollisuuteen vähentää terveitä elinvuosia Riittävä ja kunnollinen uni tärkeää painonhallinnassa Mustasukkaisille itsehoitoohjelma netissä Nivelrikon kanssa pärjää, kun pitää kunnostaan huolta Syrjäyttääkö älytekniikan kehitys seniorit? DIGITALISAATIO HUOLESTUTTAA kulttuurimatkalle! Lähde Kohonnut verenpaine HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Hae lehtipisteestä tai tilaa kotiinkannettuna. Talven lämmin lukupaketti! Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Isosaaren ja Vallisaaren reittiliikenne yhdistyy Isosaari-laiva on pääkaupunkiseudun suurin saaristoristeilijä. Reittija tilausristeilyliikenteen lisäksi alus toimii talvikaudella hotellina Helsinki Altaan kyljessä ja kesäisin Isosaaressa. Aluksella on matkustajapaikat 275 henkilölle ja majoitustiloja yli 50 henkilön tarpeisiin. Aluksella on 80-paikkainen ravintola A-oikeuksin sekä useakymmenpaikkaiset terassija kansitilat. Reittikartta Isosaari 2019. I sosaaren laivaliikennettä hoitava Suomen Saaristokuljetus Oy risteilee ensi kesänä Isosaari-laivallaan myös Vallisaareen. Toiminnan laajentumisen myötä asiakas voi nyt vierailla kummallakin saarella saman päivän aikana yhdellä lipulla. – Jo viime kesänä meiltä kyseltiin kovasti, miksi emme voi pysähtyä Vallisaaressa, kun siitä ohi kuitenkin ajamme. Linjan käynnistyminen on nyt mahdollista, koska Isosaareen jo viime kesänä liikennöinyt Isosaarilaiva on kapasiteetiltään riittävä, rannikon suurin saaristolaislautta, toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg kertoo. – Asiakas pääsee nyt yhdellä lipulla nauttimaan kahdesta luonnoltaan hyvin erilaisesta, mutta historiallisesti toisiinsa linkittyvästä saarikohteesta, Ståhlberg jatkaa. Sopimus liikenteen yhdistämisestä solmittiin Metsähallitusta edustavan Juva Shipping Oy:n kanssa, joka vastaa Vallisaaren palveluista. Isosaaren palveluja hallinnoi puolestaan Suomen Saaristokuljetus Oy. – Näemme merkittävää synergiaetua liikenteen yhdistämisessä, kertoo Juva Shipping Oy:n kehitysmies Oskari Juva. – Bonuksena on Isosaari-laivan tuoma laivamaisuus palveluineen pieniin vesibusseihin verrattuna. Vallisaari ja Isosaari ovat Puolustusvoimien entisiä linnakesaaria. Vallisaari avautui yleisölle 2015 ja Isosaari 2017. Isosaari ja Vallisaari valittiin yhdessä Suomen Kotimaan Matkailukohteeksi vuonna 2017. Saarilla vierailee vuosittain yhteensä yli 100 000 kävijää. Hemmottelupäivät Yrjönkadun uimahallissa nyt kuukausittain Yrjönkadun uimahallissa naisten hemmottelupäivä, kuva Helsingin kaupunki Y rjönkadun uimahallissa järjestetään suositut hemmottelupäivät nyt kuukausittain helmi-maaliskuussa. Naisten hemmottelupäivät järjestetään keskiviikkoisin 6.3. ja 3.4. Miesten hemmottelupäivät ovat torstaisin 14.2.. 14.3. ja 11.4. Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla on myös kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niska-hartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen, kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan keskiviikkoisin kello 13.00 alkaen, klo 21.00 saakka. Myös miesten hemmottelupäivinä, eli ”äijäpäivinä”, uidaan tunnelmavalaistuksessa ja kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähierontaa, niska-hartiahierontaa ja virkistävää kasvohoitoa (puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut miehille alkavat torstaisin kello 13.00, ja kestävät klo 21.00 saakka. Kevyet hoidot maksavat 7 e /kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä uimaan/saunomaan tuleville asiakkaille. Hoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus on hemmottelupäivinä paikan päällä. Helmi-maaliskuussa järjestettävissä hemmottelupäivissä molemmissa kerroksissa saa hoitoja, eli 1. ja 2. kerroksessa on omat hierojat ja kasvohoitajat. Luonnollisesti myös hemmottelupäivien aikana voi lisäksi nauttia Cafe Yrjön monipuolisista antimista. Hemmottelupäivinä voimassa ovat normaalit sisäänpääsymaksut, ja kassa menee näinä päivinä kiinni 20.00.
• 15. vuosikerta – nro 3 Viikot 7-8/2019 Ajankohtaista Kaupungille 265 vuokraasuntoa Jätkäsaareen Koiran vuoden vaihtumista Sian vuoteen juhlittiin näyttävästi Mukana keskustassa oli kymmeniä tuhansia juhlijoita Rakennukset sijoittuvat Länsisatamankadun varteen Hyväntoivonpuiston ja Jätkäsaaren liikuntapuiston väliin jäävälle alueelle. Länsisatamankatu 37, näkymä puistosta. 4 vauhdittajaa Jätkäsaaren liikenneruuhkiin R ekkajonoja vähentävä jonotussovellus, liikennettä ennakoiva digipalvelu ja laivamatkustajien kimppakyytipalvelu. Muun muassa näistä älyliikennekokeiluista Helsingin kaupunki on hakenut ratkaisuja Länsisataman alueen liikenteeseen. Länsisataman huimasti kasvaneet liikennemäärät ovat tehneet Länsisatamasta maailman vilkkaimman matkustajasataman. Yhdeksän miljoonaa matkustajaa kulkee vuosittain Helsingin ja Tallinnan välillä. Päivittäin Jätkäsaaren läpi kulkee 650 rekkaa. Sivu 8 S kanska jatkaa asuntojen rakentamista Helsingin kaupungille Jätkäsaareen. 25.1. solmittu Design & Build -sopimus kattaa 265 asunnon rakentamisen kolmeen rakennukseen osoitteeseen Länsisatamankatu 37. Sopimuksen arvo on noin 46,7 miljoonaa euroa. Yhden taloyhtiön kokonaisuus koostuu kahdesta 15-kerroksisesta tornista sekä kahdesta matalammasta osasta, joiden korkeus vaihtelee viiden ja kahdeksan kerroksen välillä. Matalammat osat sekä tornien alaosat ovat väritykseltään tummasta tiilestä muurattuja, mutta tornien yläosat ovat valkoisia, mikä keventää niiden ilmettä. Länsisatamankadulta katsottuna korttelikokonaisuudessa vuorottelevat korkeat ja matalammat osat, jotka tuovat rytmikkyyttä ja vaihtelevuutta rakennusmassoihin. Rakennukset ovat Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n suunnittelemia. Rakennukset sijoittuvat Länsisatamankadun varteen Hyväntoivonpuiston ja Jätkäsaaren liikuntapuiston väliin jäävälle alueelle. Virkistysmahdollisuudet ovat siis erittäin lähellä. Rakennusten väliin jää myös korttelipiha. Rakennusten kerhoja varastotilat sijaitsevat kellarikerroksissa, sisäänkäyntitasoissa sekä tornitalojen ylimmissä kerroksissa. Sivu 9 Helsingin työpaikkamäärä kasvoi korkean osaamistason aloilla T yöllisten määrä kasvoi vuonna 2018 Helsingissä kahdella prosentilla ja pääkaupunkiseudulla kolmella prosentilla. Helsingin työllisyysaste oli vuonna 2018 keskimäärin 74 % eli 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Työpaikkamäärä kasvoi Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän toimialalla. Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä terveysja sosiaalipalvelut saivat lisää työpaikkoja. Vuonna 2018 Helsingissä oli yhteensä 434 400 työpaikkaa, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Helsinkiä kehitetään matkailukaupunkina H elsinki tavoittelee matkailun kehittämisessä ensisijaisesti laatua määrän sijaan. Pormestari Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän, jonka tehtävä on edistää kaupungin matkailuinfran parantamista ja matkailijoille suunnattujen palveluiden laatua konkreettisilla teoilla, kehittää vuoropuhelua kaupungin ja matkailuyrittäjien välillä ja panostaa aitoihin, paikallisiin kokemuksiin. Sivu 9 Sivu 15 Sian vuoden jääveistos. Kuva: Andrey Shadrin K oiran vuoden vaihtumista Sian vuoteen juhlittiin näyttävästi. Kymmenettuhannet juhlijat seurasivat Helsingin keskustassa järjestettyä tapahtumaa maanantaina 4.2. Sivut 8-9 Messukeskuksessa yli 1,2 miljoonaa kävijää T apahtumien vetovoima näkyy kasvuna tilastoissa. Suomen suurimman tapahtumatalon Messukeskuksen kävijämäärä ylitti viime vuonna jälleen 1,2 miljoonan rajan. Sivu 7
• 4 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3/2019 Raitioliikenteen kilpailutus voi muuttaa HKL:n asemaa H elsingin kaupungin liikennelaitoksen, HKL:n monopoliasema natisee liitoksissaan, kun se joutuu varautumaan raitioliikenteen kilpailutukseen. Kuluvan vuoden kesään mennessä selviää onko edellytyksiä yhtiöittämiseen olemassa. Helsingin kaupunkikonserni on perustanut työryhmän tarkastelemaan liikennelaitoksen yhtiöittämistä. Tarkoitus on selvittää mahdollisuus yhtiöittämiseen kevään aikana ja valmistella esitys liikelaitoksen yhtiöittämisestä, mikäli se katsotaan perustelluksi. Kuntalain mukaan HKL ei voi kilpailutilanteessa toimia markkinoilla liikelaitoksena eli nykyisenkaltaisena. HKL:n bussiliikenne yhtiöitettiin vuonna 2005. Myöhemmin Helsingin bussilikenne Oy:n liiketoiminta myytiin yksityiselle liikkeenharjoittajalle. Toteutuessaan yhtiöittäminen tarkoittaa nykymuotoisen, liikelaitosmallisen HKL:n lakkauttamista. Käytännössä HKL menettäisi monopoliasemansa Helsingin raitioja mahdollisesti myös metroliikenteen tuottajana. Voi olla niin, että yhtiöittäminen on jollain aikavälillä kuitenkin väistämätöntä. Myös HKL aikoo olla siinä mukana, mutta nykymuotoisena liikelaitoksena se ei voi osallistua liikennöinnin kilpailutuksiin. Ainoana vaihtoehtona silloin on HKL:n muuttaminen joukkoliikenteen palveluita toteuttavaksi ja järjestäväksi osakeyhtiöksi. Kilpailutuksiin kelpuutetaan vain yhtiömuotoiset tarjoajat. Asiasta päättää lopullisesti Helsingin seudun liikenne, HSL, joka vastaa joukkoliikenteen tilaamisesta ja suunnittelusta Helsingin seudulla. Hiihtäjän vierellä kolme latua ? Latu vei melkein itsestään. Kevyet potkut. Verkkaiset vedot. Tuttu reitti. Aurinko ja talven valo. Hiihdon riemu. Martti Jukola (1900-52) muistutti aikanaan miten vanha on suomalaisen suksirakkaus. Hiihtäen esi-isämme riistansa kaatoivat, myytäväksi veivät ja vainolaista vastaan kävivät. Siinä Lieto Lemminkäinen. Ajan kaiken annitonna. Hiihti soita, hiihti maita, hiihti korpia kovia. Sinä aamuna avasin ensin Matti Nykäsen kuolinviestin ja lähdin sitten ladulle. Matti oli suomalaisen taviurheilun ikoni, jonka edessä kansa kumarteli, innostui ja iloitsi. Niinpä ajattelin, että lähtemällä suksille parhaiten kiitokseni ojennan mäkimiehen mitalleille, kasuavan kansan suosikille. Tunsin, että latu on oivallisin paikka muistella suomalaisen talviurheilun kulta-aikoja, mäkimiesten taitoja, urotekojen taikoja. Kultakausien jälkeen Matin oli kohdattava elämän traagisempi, raskaampi reuna. Se puoli elämästä joka jokaiselle on se tutumpi, mutta ei turvallisempi. Vastakohdat, paradoksit kuitenkin usein vasta avaavat elämän syvimmän mielen. Miltä Matista tuntui kohdata sensaatiosyytösten tulva, kateuden viiltävä vimma, nuhteettomien ja korskeiden ylenkatse. Kun ymmärtämättömien ihmisten kova katse ja pahuuden paha silmä tulee vastaan, on turvaton olo eikä paikkaa mihin paeta. Tunnen että Matti Nykäsen ansio ei ole vain kullassa ja mitalleissa vaan ihmisyyden syvemmässä puolessa, josta puristui kansan huulille tuttu lause: ”Elämä on laiffii”. Näitä kiemuroita Matti Nykäsen muistoladulla mietin, kun äkkiä taskussa pärähti puhelin, saapui toinen kuolinviesti: yksi lyseovuosieni parhaita kavereita, luokkatoverini Heikki Teirmaa oli juuri kuollut. Heikki opiskeli Sveitsissä Baselissa, vaihtoi kouluaikojen Savon Etelä-Pohjanmaahan, teki lääkärin työnsä Seinäjoella. Tuntuma luokkatoveriin säilyi läpi elämän. Muistoladulla oli nyt seurassani Matin lisäksi Heikki. Heikki teki työnsä tunnollisesti, kohtasi potilaansa hiljaisesti, ei ollut usein lehtiotsikoissa, mutta oli tuhansille ilon lähde ja terveyden turvapaikka. Kerran kysyin Heilkiltä mitä potilaillesi eniten määräät, mitä lääkäri neuvoo? Usein määrään potilaalle yksinkävelyä tutussa ympäristössä, rauhaa ja hiljaisuutta. Saatan piirtää kartalle reitin ja määrätä potilaan kulkemaan sitä ylhäisessä yksinäisyydessä vähintään 2-3 kertaa viikossa. Ladulla tai polulla, maalla tai merellä, ihminen kaipaa liikettä ja myös rauhoittumista. Monilla, myös minulla, on väliin Matti Nykäsen levottomat jalat ja lepattava mieli. Ne rauhoittuvat vasta, kun lähtee liikkeelle. Lähtö on usein tärkeämpi kuin päämäärä. Se, että lähtee, tuo usein yllätyksen ja uuden kokemuksen. Jatkoin hiihtoretkeäni, enkä enää osannut yllättyä, kun vielä kolmas kuolema liittyi matkaseuraani. Anton Tsehovin Kirsikkapuisto oli viimeisin näkemäni Ismo Kallion rooli. Monesta muusta roolista tutun näyttelijän Ismo Kallion kuolema vei ajatukseni teatterimaailmaan. Luontevasti asettui Ismo hiihtoseuraani, tiesin hänen olleen ahkera Lauttasaaren ympäri hiihtäjä, lumen lapioija ja liikkuja. Minua Ismo Kallion rooleissa viehätti hänen kykynsä kohdata koomisuus ja traagisuus kuin sisaruksina keskenään. Hänen rooleistaan tulee väkisin mieleen aina Vara-Manu, kun hän Mauno Koiviston näköisenä ja oloisena hahmona päästeli Koiviston turkulaispainotteisia fundeerauksia ilmoille. Matti Nykänen, Heikki Teirmaa ja Ismo Kallio tekivät hiihtoretkestäni erityisen. Kolme eripituista ja hyvin erilaista elämää, joiden jälki kantaa kauas. Jo Seneca aikanaan opetti, että luonto antaa ihmiselle tarpeeksi aikaa tehdä sen, mikä on tärkeää. Aika on ihmisen arvokkain ominaisuus. Veli-Matti Hynninen Talviloma kutsuu tekemisen pariin helmikuussa Koululaisten talvilomaa vietetään Helsingissä 18.2.-22.2. P aloheinän talvirieha, lumipallojen tarkkuusheittoa, leffoja, tubetyöpaja, teatteria, urbaania löytöretkeilyä, Stadin hienoin lumiukko -kisa jne. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tarjoaa kivaa ja rentoa tekemistä talvilomalle. Tutustu monipuoliseen tarjontaan! Talviloman vauhdikkaimmat liikuntapäivät Kisiksessä ja Liikuntamyllyssä, jännitystä ja tasapainoilua Wibit Aquatrack vesiliikuntaradalla. EasySport-viikolla hypitään, pompitaan ja pallotellaan! Muutama poiminta tarjonnasta: ? Liikennekaupungin perhepäivät – Polkuautoilua pirteässä pakkasessa Polkuautoilua ja ulkoilua keskellä kaupunkia. Hauskaa reippailua koko perheelle! 18.2. klo 9–15 Lasten liikennekaupunki. ? Månsembly Winter Månsembly Winter 20.– 22.2. Maunulatalossa on pelitoimintaan painottuva tapahtuma talvilomaviikolla. Erilaisia teemapelejä, sekä vapaata pelaamista. Turnauksia! Konsolipelejä! Lautapelejä! Fortnite! Super Smash Bros! Escape room! Tapahtuma huipentuu yön yli kestäviin päätöslaneihin, joihin on ennakkoilmoittautuminen. ? Fallkullassa hellitään eläimiä Työnjaoissa nuoret pääsevät mm. siivoamaan karsinoita, hoitamaan eläimiä ja tutustuvat samalla saman henkisiin ystäviin. Fallkullan talviloman toiminta on tarkoitettu 9–17-vuotiaille nuorille. 18.– 23.2. Fallkullan kotieläintila ? Hoplaa, hyppää mukaan talviloman hauskimmalle tutkimusmatkalle! Kaupunginmuseon Lasten kaupungissa voi hypätä vanhoihin hevoskärryihin tai ohjata laivaa 1700-luvun seikkailuihin. Teatterissa on voi hassutella käsinukeilla ja hauskoilla roolivaatteilla ja Sederholmin puodissa roolit vaihtuvat iloiseen kauppaleikkiin. Pienimmille museovieraille on oma merellinen leikki-, lukuja leponurkkaus. Kristallihuoneessa saa nauttia omia eväitä ja tiloista löytyy myös hoitohuone. Lasten kaupunki ? Tule viihtymään talvilomaviikolla leikkipuistoon Koululaisten talvilomaviikkoa vietetään leikkipuistoissa 18.–22.2. Tule ja tuo kaverisi mukaan puistoon pitämään hauskaa. Leikkipuistoissa on päivittäin ohjelmassa mm. ulkoilua, liikuntaa, leikkejä ja pelejä. Lisäksi osa puistoista järjestää koululaisille päiväleirejä ja retkiä eri puolille kaupunkia. Puistot ovat avoinna arkipäivisin kello 9–16. Ohjelma on maksutonta. ? Myskihärkäpari ja namumyrkkynuolisammakko tututuksi talvilomalla Talvilomalla Korkeasaaressa tarkkaillaan eläinten talvipuuhia ja nautitaan ulkoilusta. Arkipäivinä Helsingin leikkipuistojen ohjaajat järjestävät kaikille avointa ohjelmaa klo 11–14. Eläintarha on avoinna 16.– 24.2. tavallista pidempään, klo 10–18. Eläinten ruokintoja pääsee seuraamaan päivittäin oppaiden johdolla ja samalla kuulee, mitä eläimille ja niiden lajitovereille luonnossa kuuluu. ? Kansallismuseossa viikinkiviikko Kansallismuseossa hiihtolomaviikko on viikinkien viemää! Keskihallissa on esillä viikinkiaikaisia miekkoja ja työpajassa tehdään käsitöitä viikinkien tapaan. Opastuksilla tutustutaan rautakauden elämään Suomessa. ? Ihan pimee talvilomaseikkailu Luonnontieteellisessä museossa Koulujen talvilomaviikoilla napsautetaan Luonnontieteellisessä museossa valot pois päältä ja lähdetään ihan pimeelle seikkailulle Suomen luontoon. Löydätkö hämärässä saalistavat pöllöt ja miltä näyttää karhu taskulampun valokeilassa? Ota oma lamppu mukaan ja koe Suomen luonto -näyttely tummissa tunnelmissa viikoilla 8 (ti 19. – la 23.2.2019) ja 9 (ti 26.2. – la 2.3.2019). ? Tekniikan museon valomiekkatyöpajat Talvilomaviikolla 19.-24.2. Tekniikan museossa pääsee askartelemaan oman valomiekan. Työpaja soveltuu yli 7-vuotiaille vanhempineen. Myös aikuiset ovat tervetulleita askartelemaan. Työpajamaksu on 7 euroa ja se maksetaan museon lipunmyyntiin ennen työpajaan tuloa. ? Talvilomaseikkailu viidellä kielellä Teatterimuseossa Tuttuun tapaan ohjelmassa on Teatterimuseossa salapoliisitoimisto Kissa&Kissa ja joku mutkikas mysteeri 19.– 22.2. päivittäin klo 12–15. Mukaan voi tulla oman aikataulun mukaan, kuitenkin viimeistään 14.30. Museon pääsylipun hinnalla, ennakkovarausta ei tarvita. Nimityksiä Nimityksiä uuteen Original Sokos Hotel Triplaan ? Original Sokos Hotel Triplan hotellinjohtajaksi on valittu Hanna Riihimäki. Alkuvuodesta 2020 aitiopaikalle, hyvien liikenneyhteyksien äärelle Pasilaan avautuva urbaani hotelli panostaa sydämelliseen palveluun, yhteisöllisyyteen ja uudenlaisiin kohtaamisiin. – Haluan, että Original Sokos Hotel Tripla tulee tunnetuksi aidoista kohtaamisista. Hotelliala on bisnestä ihmiseltä ihmiselle, jossa sydämellisyys ja aitous ovat ytimessä, sanoo vuonna 2020 valmistuvan Original Sokos Hotels Triplan uusi johtaja Hanna Riihimäki. Aiemmin Solo Sokos Hotel Tornin hotellipäällikkönä sekä Sokos Hotellien kehityspäällikkönä toiminut Riihimäki on innoissaan uudesta haasteestaan. Viimeisen vuoden hän on asunut perheensä kanssa Malesiassa, jossa hän on pitänyt opintovapaata ja opiskellut muun muassa positiivista psykologiaa. Uudessa työssä hän tulee ennen kaikkea satsaamaan sydämelliseen asiakaspalveluun ja avoimen organisaatiokulttuurin luomiseen. Original Sokos Hotel Triplan loistava sijainti uuden kaupunkikeskuksen ytimessä ja toimivien liikenneyhteyksien äärellä luo mahdollisuuden rakentaa hotellin ympärille uudenlaista yhteisöllisyyttä. Hanna Riihimäki
• 5 Nro 3 • Viikot 7-8/2019 Luvaton majoituskäyttö pitää lopettaa Iso Roobertinkatu 1:ssä Helsinki palvelee jatkossa paremmin englanniksi Jätkäsaaresta paikka jalkapallohallille K aupunginhallitus varasi Länsisataman alueelle rakennettavasta Jätkäsaaren liikuntapuistosta maa-alueen Pallo-Pojat Juniorit ry:lle tekonurmikentän ja ylipainerakenteisen jalkapallohallin suunnittelua varten. Jätkäsaaren liikuntapuistoon sijoittuva täysikokoinen, ympärivuotinen jalkapallohalli tulee parantamaan jalkapallon talviharjoitteluolosuhteita merkittävästi. Palloliiton Helsingin piirin olosuhdetutkimus osoittaa, että suhteessa jalkapallon harrastajamääriin tekonurmikentille on tarvetta erityisesti läntisessä kantakaupungissa. Jätkäsaaren liikuntapuisto on rakenteilla ja sen ensimmäinen tekonurmikenttä valmistuu kesällä 2019. Varattavalle alueelle suunnitellun toisen kentän perusrakenteet ovat arvion mukaan keväällä 2020 sellaisessa kunnossa, että paikalle voidaan rakentaa tekonurmikenttä ja sijoittaa ylipainerakenteinen jalkapallohalli. 12 sähköauton latauspistettä taloyhtiöön Jätkäsaaressa Y mpäristöja lupajaosto päätti, että Iso Robertinkatu 1:ssä asunto-osakeyhtiö, EasyHomes Helsinki Oy ja 11 asunnon omistajat velvoitetaan lopettamaan 11 asunnon käyttö majoitustilana 1.5.2019 mennessä sakon uhalla. Jaosto äänesti päätöksestä. Jaosto päätti asettaa uhkasakon seuraavasti: Asunto Oy Iso Roobertinkatu 1:lle sekä EasyHomes Helsinki Oy:lle kummallekin erikseen juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on 30 000 euroa ja lisäerä 8 000 euroa jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jolloin velvoitetta ei ole noudatettu. Vastaavasti kutakin huoneistoa kohden kiinteä peruserä on 4 000 euroa ja lisäerä 2 000 euroa. Tämä kohdistuu kyseisten 11 asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajiin. Helsingin rakennusvalvonta katsoo, että Iso Roobertinkatu 1:ssä käytetään luvattomasti 11 asuntoa majoituskäytössä. EasyHomes Helsinki Oy on vuokrannut asuintalosta yksityishenkilöiden omistamat huoneistot, ja rakennusvalvonnan selvityksen mukaan yritys on jälleenvuokrannut niitä lyhtytaikaisiksi majoitustiloiksi internetsivujensa ja mm. Booking.com ja Hotels.com -sivustojen kautta. Huoneet ovat ammattimaisesti majoitustoimintaa varten kalustettuja ja varusteltuja, eikä niissä ole ketään kirjoilla. Avaimen majoitustiloihin saa noutaa yrityksen kahvilasta talon alakerrasta. Majoitustoiminta asuintontilla edellyttäisi asemakaavan muutosta tai joissain tapauksissa rakennuslupaa huoneistojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Asunto-osakeyhtiö ei ole kumpaakaan hakenut. Iso Roobertinkatu 1:stä puuttuu tällä hetkellä majoitustiloilta vaadittavat kaksi palopoistumisreittiä. Uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi pitää tehdä erillinen päätös. Posti vie kirjeet digitaaliseen aikaan: Uusi Plus-merkki tuo seurattavuutta Posti lanseeraa perinteisten postimerkkien rinnalle kirjeeseen lisättävän Plus-merkin maaliskuussa. P lus-merkki tuo kuluttajien toivomaa seurattavuutta kirjeisiin. – Kuluttajat ovat toivoneet seurattavuutta myös tavallisiin kirjeisiin, Postin kuluttajakirjepalvelujen johtaja Noora Laaksonen sanoo. Samaan aikaan kun Plus-merkki tulee myyntiin, tavallisten kirjeiden kulkunopeus muuttuu. Maaliskuusta alkaen Postin kuluttajakirjeet jaetaan perille pääsääntöisesti neljän työpäivän kuluessa. Muutos on vuonna 2017 voimaan tulleen postilain mukainen. – Haluamme tarjota helpon lisäpalvelun eli Plus-merkin, jolla lähettäjä uutena ominaisuutena näkee, milloin kirje on jaettu. Plus-merkillä varustettu kirje on perillä kahdessa työpäivässä, Laaksonen sanoo. Plus-merkki laitetaan kirjeeseen tavallisen postimerkin viereen. Sen jälkeen lähettäjä voi ottaa merkistä kuvan tai ottaa koodin talteen. Kun kirje on jaettu perille, käyttäjä näkee sen OmaPosti-sovelluksesta tai Postin verkkopalvelusta. Plus-merkin voi kiinnittää kaikkiin kotimaassa tavallisena kirjeenä kulkeviin lähetyksiin. Plus-merkki ei sisällä kirjeen postitusta, joten lähetykseen on lisättävä perinteisiä postimerkkejä tarvittava määrä kuten aikaisemmin. Plus-merkillä varustettu kirje toimitetaan perille kahdessa arkipäivässä. Lisäpalvelu toimii Suomen sisäisissä kirjeissä, pois lukien Ahvenanmaa. Kirjeen voi jättää Postiin tai Postin kirjelaatikkoon. Plus-merkkejä on mahdollista ostaa yksittäin sekä neljän, 12 ja 50 kappaleen pakkauksina. Uudet merkit ovat saatavilla ensimmäinen maaliskuuta postimerkkien jälleenmyyjiltä. Yhden merkin hinta on 1,5 euroa. Plus-merkkiä käytetään aina yhdessä perinteisen postimerkin kanssa. H elsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki ja tarjota parhaat mahdolliset urbaanin elämän edellytykset sekä kaupungissa jo asuville kuin tänne muuttamista harkitsevillekin. Modernin pääkaupungin tunnusmerkkejä ovat sujuvat englanninkieliset palvelut ja erilaisista taustoista tulevien tarpeiden huomiointi. Pormestari Jan Vapaavuori on asettanut kaupungin toimialojen, Supercellin sekä Neogames Finlandin edustajista koostuvan työryhmän selvittämään kaupungin englanninkielisten palveluiden kehittämistarpeita. Yksi Helsingin menestyksen tae tulevaisuudessa on kyky luoda kaupungista vetovoimainen paikka kansainvälisille osaajille. Tällä on vaikutusta kaupungin kykyyn rakentaa elinvoimaa, houkutella investointeja ja uusia innovaatioita, sekä pärjätä kilpailussa muiden kansainvälisten metropolien kanssa. Kaupungin tavoitteena on ottaa englannin kieltä koskevat tarpeet entistä paremmin huomioon, kehittää uusia englanninkielisiä palveluja ja aktivoida viestintää jo kaupungissa asuville ulkomaalaistaustaisille sekä houkutella uusia kansainvälisiä osaajia Helsinkiin. Ulkomaalaistaustaisen väestön merkitys Helsingille korostuu, kun kaupunki kansainvälistyy. Pääkaupunkiseudulla asuu lähes puolet koko maan ulkomaalaistaustaisista asukkaista. Helsingin väestöstä ulkomaalaistaustaisia on 15,5 prosenttia. Noin kaksi kolmasosaa pääkaupungin väestönkasvusta tulee Suomen ulkopuolelta. – Kansainvälinen ja kasvava Helsinki on suorassa kilpailuasetelmassa maailman muiden suurien kaupunkien kanssa esimerkiksi osaajien ja investointien houkuttelussa. Helsingin vetovoiman vahvistaminen edellyttää kaupungin määrätietoista kansainvälistämistä ja parempia englanninkielisiä palveluja mm. tänne muuttavien perheille. Työryhmän tehtävänä on selvittää palvelujen nykytilanne ja arvioida missä on suurin kehittämistarve, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Vastatakseen kansainvälistyvän kaupungin tarpeisiin kaupunki on käynnistänyt joukon elinkeinopoliittisia toimenpiteitä yhteistyössä valtion, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Tavoitteena on houkutella osaavaa työvoimaa sekä helpottaa alueelle saapuvien kansainvälisten osaajien yhteiskuntaan ja työmarkkinoille sitoutumista muun muassa englanninkielisiä palveluja ja viestintää parantamalla. Esimerkiksi englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä Helsingissä kaksinkertaistetaan, sillä korkeatasoinen koulutus on kansainvälisille osaajille tärkeä syy valita Helsinki asuinpaikakseen. Pormestari Vapaavuoren asettama työryhmä laatii helmi-maaliskuun aikana ehdotuksen ja valmistelee toteutuksen sellaisista keskeisistä palveluista, joiden englanninkieliselle saatavuudelle on suurin tarve. Työryhmän puheenjohtaja on maahanmuuttoja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela ja jäsenet viestintäjohtaja Liisa Kivelä, projektipäällikkö Elina Nurmi, suunnittelija Elina Eskelä ja erityisuunnittelija Laura Kyntölä kaupunginkansliasta, pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, projektipäällikkö Olga Silfver Stadin ammattiopistosta, kehittämisasiantuntija Tiina Larva kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä viestintäpäällikkö Jaana Juutilainen-Saari sosiaalija terveystoimialta. Työryhmän asiantuntijajäseniä ovat Supercellin johtaja Melanie Dower ja Neogames Finlandin johtaja KooPee Hiltunen. X Faktat: • Sähköauton latauspisteitä 12 kpl • Seinäasennukset taloyhtiön parkkihalliin • Latauspisteet Latauspalvelu Virta Kiinteistö • Asennukset Eltel Networks Oy • Latauspiste ICU Eve Mini, valmistaja Alfen Maksimilatausteho 22 kW Latausliitäntä 1 kpl Type 2 Latauspiste on yhteensopiva Virta-palvelun kanssa, mikä mahdollistaa energiamittaroinnin, laskutuspalvelun ja käyttöoikeuksien hallinnan. • Latauspisteiden toteutus sisälsi: Kaapelireitin rakennus ja kaapelointi Latauspisteiden asennus Laitteiden ja Virta-palvelun käyttöönotto Sähköliittymän koon kasvattaminen J ätkäsaarelainen taloyhtiö panosti tulevaisuuteen ja tilasi Heleniltä 12 sähköauton latauspistettä kiinteistön parkkihalliin. Jätkäsaarelainen As Oy Helsingin Saukonkanava valitsi Helenin sähköautojen latauspisteiden toteuttajaksi kilpailutuksen kautta. Projekti käynnistyi vuoden 2018 alussa kartoittamalla taloyhtiön valmius latauspisteiden asentamiseen. Taloyhtiön hallitus teki hankintapäätöksen keväällä ja haki syksyllä valtiolta ARA-avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Latausjärjestelmä asennettiin viime vuoden marraskuussa. – Kartoitimme eri vaihtoehtoja ja Helenin ratkaisu oli teknisesti meille sopivin ja joustavin. Ratkaisu sopi hyvin taloyhtiömme tarpeisiin, As Oy Helsingin Saukonkanava hallituksen puheenjohtaja Martti Poutanen toteaa. – Projekti Helenin kanssa sujui mallikkaasti ja hyvässä yhteistyössä. Kartoituksen jälkeen suunnitelmat käytiin yhdessä läpi, ja toteutus sujui sovitun mukaisesti. – Tämä on ollut merkittävä projekti monessakin suhteessa. Asiakas on tehnyt rohkean päätöksen ja viisaasti ennakoinut tulevaa. Sähköautoilu yleistyy lähivuosina kiihtyvällä tahdilla ja on aina parempi, jos taloyhtiö on asiassa ollut kaukaa viisas. Investointi latauspisteisiin on isossa taloyhtiössä muiden kustannusten rinnalla varsin kohtuullinen, kertoo tekninen tuotepäällikkö Sami Kivimäki Helenistä. Sami Kivimäki uskoo, että älykkäisiin ratkaisuihin panostaneet taloyhtiöt, oli sitten kyse sähköautojen latauksesta, älykkäästä lämmönohjauksesta tai joustosta, erottuvat asuntomarkkinoilla positiivisesti. Latauksen kustannukset kohdistetaan sähköauton lataajalle Taloyhtiön latauspisteet on liitetty Virta Kiinteistö –latauspalveluun, jonka kautta latauksen kustannukset kohdistetaan sähköauton lataajalle. Virta-palvelun käyttäjänä/asiakkaana sähköauton omistaja/lataaja pystyy helposti hyödyntämään myös valtakunnallisen Virta-latausverkoston latauspisteitä, mukaan lukien Helenin julkisia latauspisteitä.
• 6 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 VIIKKO 7 KE 13.2. Sulo, Sulho TO 14.2. Ystävänpäivä Tino, Voitto, Valentin PE 15.2. Sipi, Sippo LA 16.2. Kai SU 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö VIIKKO 8 MA 18.2. Kaino TI 19.2. Eija KE 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely TO 21.2. Keijo PE 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki LA 23.2. Aslak SU 24.2. Matti, Matias VIIKKO 9 MA 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa TI 26.2. Nestori Kaiken kokeneena voin sanoa, että vielä on jotain kokematta. Matti Nykänen (1963 – 2019) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 13.2.–26.2. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fisivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! 3. sunnuntai ennen paastonaikaa Luuk. 8:4–45 ? Olen lapsesta alkaen lukenut Raamattua väärin. Luen kohdan sieltä ja toisen täältä, vähät välitän kontekstista. Siksi minä olen aina Raamatusta pitänytkin. Luen Pyhää kirjaa kuin Piru Raamattua. Näin minulle opetettiin rippikoulussa. Piru kuulemma lukee Raamattua pieninä pätkinä ja käyttää tekstiä oman mielensä mukaan. Kun en halunnut olla Pirun kaltainen, vetäisin sitten rippikouluikäisenä Raamatun kokonaisuutenakin läpi. En tykännyt. Raamattu toimii paljon paremmin, kun annan itselleni luvan tulkita sitä vapaasti. Otetaan nyt vaikka tuo ensi sunnuntain teksti: kylväjä lähti kylvämään. Painelee menemään ja viskelee jyväsiä vähän mihin sattuu, tienpientareelle, kalliolle, ohdakepuskaan ja muutama ihan hyväänkin maahan. Ei kuulosta erityisen hyvältä kylväjältä hän, kun tuolla tavalla tuhlaa siemenviljaa. Vertaus on nerokas. Se puhuu minusta ja se puhuu suoraan minulle. Minä olen se vertauksen kylväjä, nuo siemenet tekojani. Ne ovat jälkiä, joita maailmaan jätän. Ne ovat niitä heittoja, joita kolumneissa, somessa ja sosiaalisissa suhteissani kylvän. Siemenet ovat sanojani, sillä sanat ovat kaikkein merkittävin teko. Osa osuu kallioon, eikä niistä seuraa mitään. Osa päätyy ohdakkeiden keskelle ja tukahdutetaan. Osa menee tienpientareelle ja häviää parempiin suihin, ruokkii lintuja, muttei tuota viljaa. Pelottavimpia ovat ne sanani, jotka osuvat hyvään maahan. Pelottavinta on, kun sanani alkavat kasvaa, sillä joskus kestää kovin kauan, ennen kuin näen versovatko ne vihaa vai onko niistä ravinnoksi jollekulle. Tuota minä pohdin, kun kuulen kylväjävertauksen. Se selitys, jonka evankelista on vertauksen perään kirjoittanut, pilaa koko tekstin. Sen yli haluaisin hypätä aina. Vertaukset ja vitsit harvoin paranevat selityksillä. Samalla tavalla selittäminen harvoin parantaa mitään, mitä olen sanonut tai tehnyt. Ehkä sen Jumala minulle tässä halusikin sanoa. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail. com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Runo vie! -runopiiri, vieraana Juha Rautio Torstaina 14.2. klo 18–19.30 Kirjatorni, 2. krs Runo vie! -runopiiri jatkuu Rikhardinkadun kirjastossa! Kevätkauden ensimmäiseen tapaamiseen vieraaksi saapuu runoilija Juha Rautio. Käsittelyssä on Raution teos Festivaali (Enostone 2018). Illan vetäjinä toimivat Vesa Rantama ja Veera Antsalo. Runo vie! -runopiiri on runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä nykyrunouden lukupiiri. Jokaisella kerralla käsitellään ennakkoon ilmoitettua runoteosta, jonka tekijä on myös paikalla. Tapaamiset ovat avoimia kaikille, tervetuloa mukaan! ? Kristiina Kalleinen: Ministerivaltiosihteeri, kreivi Rehbinder ja Suomen suuriruhtinaat Aleksanteri ja Nikolai Pavlovitsh Torstaina 14.2. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Suomen Pietarin instituutin ystävien järjestämällä luennolla VTT, Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Kalleinen kertoo ministerivaltiosihteeri Rehbinderin toiminnasta Pietarissa kolmenkymmenen vuoden (1811 – 1841) aikana ja kahden Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri ja Nikolai Pavlovitshin (keisarit Aleksanteri I ja Nikolai I) alaisuudessa. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 20.2. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Seniorit nettiin -luento: Ajan hermolla netissä Torstaina 21.2. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Enter ry:n luennolle Rikhardinkadun kirjastoon! Helmikuun tietoiskussa ollaan ajan hermolla netissä, ja opitaan mistä kanavista uutisia kannattaa ja voi seurata verkossa. Lisäksi paneudutaan muun muassa valeuutisiin ja podcasteihin. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Kahvija teetarjoilu. Markkinaehtoisen pysäköintimallin käyttöönotto etenee ? Valtuustokauden alussa hyväksytyssä kaupunkistrategiassa on linjaus, jonka mukaan ”kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan vaarantamatta asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää uusista asuinalueista aloittaen”. Markkinaehtoinen pysäköinti tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että pysäköinnin hinta määräytyy markkinoilla. Tällä hetkellä asemakaavan hyväksymisen yhteydessä päätetään myös rakennettavien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä. Katupysäköinnin osalta hinta on kaikille sama riippumatta auton käyttötarpeesta tai autopaikkojen tarjonnasta kullakin asukaspysäköintialueella. Pysäköintipaikan rakentaminen pihakannen alle tai pysäköintiluolaan vaihtelee 15 000 – 65 000 euron välillä. Tällä hetkellä näitä todellisia kustannuksia ei useinkaan peritä autopaikan käyttäjältä, vaan hinta jakaantuu kaikkien taloyhtiön asukkaiden kesken. Katupysäköinnin osalta ylläpitokustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin pysäköintitunnuksen kuukausihinta. Tammikuun lopulla kaupunki julkisti virkamiesten valmisteleman selvityksen käytännön toimenpiteistä markkinaehtoiseen pysäköintimalliin siirtymiseksi. Jatkossa kaupunki ei enää päättäisi pysäköintipaikoista, vaan päätöksentekovalta siirtyy rakennuttajalle. Rakennuttajan intressissä on rakentaa pysäköintipaikkoja juuri sen verran kuin uskoo niille olevan käyttöä. Tulevaisuudessa pysäköintipaikan kustannuksista vastaa pääosin se, jota parkkipaikka tulee hyödyttämään. Tuleva pysäköintimalli tulee näillä näkymin olemaan välimalli siinä suhteessa, ettei se ole puhdas markkinamalli. Välimalliin saattaa sisältyä joitain pysäköintipaikkojen minimivelvoitteita ja esimerkiksi taloyhtiön velvollisuus liittyä alueelliseen pysäköintiyhtiöön. Puhtaan markkinamallin toteuttaminen olisikin hankalaa. Markkinaehtoisen pysäköinnin käyttöönotossa on huomioitava kaupunginosien erilaiset ominaispiirteet. Eteläisen kantakaupungin pysäköintiympäristö poikkeaa luonteeltaan selvästi esimerkiksi Itä-Pasilan tilanteesta. Myös Jätkäsaari ja Hernesaari tulevat olemaan liikennejärjestelyiltään merkittävästi ns. ”vanhoista” kaupunginosista poikkeavat. Nämä seikat on otettava huomioon, kun markkinaehtoisen pysäköintimallin käyttöönottoa Helsingin eri osissa aletaan tarkemmin toimeenpanna. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Hanna Mithikusta kirkkovaltuuston puheenjohtaja Helsingin seurakuntien päättäjät valitsivat keskuudestaan puheenjohtajaksi Hanna Mithikun Haagan seurakunnasta. Helsingin seurakuntien uusi yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui torstaina 31.1. H elsingin seurakuntien päättäjät valitsivat keskuudestaan puheenjohtajaksi Hanna Mithikun Haagan seurakunnasta. Mithiku johtaa yhteisen kirkkovaltuuston puhetta seuraavat kaksi vuotta. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielsiesti Christoffer Perret Petrus församlingista. Mithiku toimii projektipäällikkönä Nuorten Akatemiassa, koulutukseltaan hän on teologian maisteri. Mithiku valittiin puheenjohtajaksi kolmesta ehdokkasta äänin 38, Anna Munsterhjelm Töölön seurakunnasta sai 32 ääntä ja Jukka Leppilampi Tuomiokirkkoseurakunnasta 18 ääntä. Myös yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet valittiin Yhteisen kirkkoneuvoston Riitta Asikanius Kallion seurakunnasta ja hänen varajäsenekseen keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara Tuomiokirkkoseurakunnasta. Yhteisen kirkkoneuvoston muiksi jäseniksi valittiin: Helsingfors prosterista: Lotta Keskinen, (Johannes församling) ja Rolf Steffansson (Matteus församling) Huopalahden rovastikunnasta: Risto Harju (Munkkiniemi), Salla Ranta (Haaga) ja Anni Järvilehto (Kannelmäki) Malmin rovastikunnasta: Esa Ahonen (Malmi), Pertti Sundberg (Oulunkylä) ja Tuula Pontela (Malmi) Tuomiorovastikunnasta: Otto Lehtipuu (Paavali), Riitta Asikanius (Kallio) ja Kristiina Kartano (Lauttasaari) Vartiokylän rovastikunnasta: Rakel Hiltunen (Herttoniemi), Ami Lainela (Mikael), Wiking Vuori (Roihuvuori) puheenjohtajana jatkaa Helsingin tuomiokapitulin nimittämänä Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin psykoterapeutti
• 7 Nro 3 • Viikot 7-8/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko 13.2. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 13.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 13.2. klo 18 Kristillinen meditaatio Tuomiokrkon kappelissa 13.2. klo 18-19 Siioninvirsiseurat Tuomiokirkon kryptassa 14.2. klo 12-12:30 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa 14.2. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 15.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 16.2. klo 18-19 Iltakirkko 17.2. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 17.2. klo 10-11:30 Messu 18.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 18.2. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa 19.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 19.2. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 20.2. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 20.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 20.2. klo 18 Kristillinen meditaatio Tuomiokrkon kappelissa 21.2. klo 12-12:30 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa 21.2. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 22.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 23.2. klo 18-19 Iltakirkko 24.2. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna 24.2. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 25.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 25.2. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa 26.2. klo 12-12:20 Päivärukous Tuomiokirkon kryptassa 26.2. klo 15-17 Pappi tavattavissa Tuomiokirkon kryptassa 26.2. klo 18 Lähetysompeluseurat-kutoen, kuunnellen ja keskustellen Tuomiokirkon kappelissa Mikael Agricolan kirkko 13.2. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Poliitikon tie papiksi 13.2. klo 19:30-21 Agricolamessu 14.2. klo 10-12 Perhekerho 17.2. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 17.2. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 17.2. klo 12-13:30 Messu 17.2. klo 18-21 Tuomasmessu 20.2. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Jumalan siunaus Suomen yllä 20.2. klo 19:30-21 Agricolamessu 21.2. klo 10-12 Perhekerho 24.2. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 24.2. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 24.2. klo 12-13:30 Messu 24.2. klo 18-21 Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko 13.2. klo 14-16 Keskiviikkokahvit Suomenlinnan kirkon kryptassa 14.2. klo 16-18 Isojen olkkari 17.2. klo 14-16 Musiikillinen rukoushetki 20.2. klo 14-16 Keskiviikkokahvit Suomenlinnan kirkon kryptassa 21.2. klo 16-18 Isojen olkkari 26.2. klo 14-17 Koululaisten olkkari Vanhakirkko 13.2. klo 08-08:30 Aamumessu 17.2. klo 10-11:30 Messu 19.2. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 20.2. klo 08-08:30 Aamumessu 24.2. klo 10-11:30 Messu 26.2. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 13.2. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 14.2. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 14.2. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 15.2. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 20.2. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 21.2. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 21.2. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 22.2. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone Bulevardin sisäpihan kerhohuone 18.2. klo 18 Raamattupiiri 25.2. klo 18 Raamattupiiri Hyvän toivon kappeli 14.2. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 17.2. klo 12-13:30 Messu 18.2. klo 13-15 Musamuorit 19.2. klo 14-16 Kappelikahvila 19.2. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 21.2. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 24.2. klo 12-13:30 Luottamuksen messu 25.2. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 25.2. klo 13-15 Musamuorit 26.2. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 26.2. klo 13-14:30 Vauvakerho 26.2. klo 14-16 Kappelikahvila 26.2. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 14.2. klo 15-17 Perhekerho Messukeskuksessa yli 1,2 miljoonaa kävijää Ensimmäiset Dorkan paprut ravintola Sörkan Ruusussa S tadin Slangi ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus jakoi ravintola Sörkan Ruusussa historian ensimmäiset Dorkan paprunsa. Ne sai Ilkka Taipale. Tsilarin toimituksen mielestä Ilkka Taipale on ansainnut paperinsa, koska hän on positiivisesti ja monipuolisesti hyvällä tavalla dorka. Toimitus tuntee hänet kaverina, joka kulkee omia polkujaan, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja tajuaa dorkuuden kaikki ulottuvuudet. Ilkka Taipaleen epätavallisuus avartaa sekä Stadin että ihmiskunnan näköalaa ja potkii peffalle joka nurkan takana väijyvää tiukkapipoisuutta. Hänen innostuksensa herättelee ihmisiä mukaan ja antaa toivoa. Snadisti saman tyyppist lätinää stadin slangilla: “Me on tsiigattu monttu auki, mitä kaikkee se dorka on elämänsä aikana duunannu. Kallonkutistaja, poliitikko, pasifisti ja Messukeskus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlatunnus näkyy osana liikemerkkiä. Jatkoa sivulta 3 M essukeskuksessa vieraili 1 214 787 kävijää messuilla, kokouksissa, kongresseissa, yritysjuhlissa ja muissa tapahtumissa. 1,2 miljoonan kävijän raja ylittyi jo toistamiseen Messukeskuksen 2000-luvun tilastoissa. Suosituin Messukeskuksen tapahtumista oli Helsingin Kirjamessut, joka ylsi historiansa suurimpaan kävijämäärään, 85 616 kävijään. Kirjamessut ohitti siten kävijämäärässä muun muassa monta huippusuosittua kesätapahtumaa kuten Flow-festivaalin, Helsingin juhlaviikot ja Pori Jazzin. Messukeskuksen uusista tapahtumista erinomaisen alun otti MaatalousKonemessut. Suomen suurin maatalouskoneiden sisänäyttely keräsi heti ensimmäisellä järjestämiskerralla 16 820 kävijää eri puolilta Suomea. Viihdetuotannoissa loisti MAMMA MIA! -musikaali, jonka suomenkielinen ensiesitys keräsi Messukeskus Amfi -teatteriin 92 000 Abba-fania. Messukeskus vuokraa tilojaan myös muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Messukeskuksen vierastapahtumista suosituimpia olivat viime vuonna Kennelliiton Koiramessut (37 000 kävijää), American Car Show (25 000), SLUSH (22 500) ja ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa järjestetty Tubecon (17 000). Messuja ja vierastapahtumia järjestettiin Messukeskuksessa viime vuonna kaikkiaan 96 ja kokouksia 1440. Kansainvälisistä kongresseista suurin oli Euroopan kansanpuolueen EPP:n puoluekokous, joka toi Messukeskukseen 3000 eurooppalaista poliitikkoa ja kokousta seurannutta median edustajaa. Messukeskus täyttää 100 vuotta – Alkanut vuosi on Messukeskuksessa erityinen, sillä yrityksemme täyttää sata vuotta. Suomen Messut Osuuskunnan perustaminen merkitsi samalla koko messutoimialan syntyä Suomessa. Juhlimme hyvillä mielin, sillä tapahtumien vetovoima on kasvussa niin Suomessa kuin maailmalla. Kokemuksellinen markkinointi on oiva vastapari digille – me ihmiset tarvitsemme myös live-kokemuksia ja tunteita herätteleviä elämyksiä, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Historian ensimmäiset Dorkan paprut sai Ilkka Taipale (oikealla). Taulun ojensi Tsilari-lehden päätoimittaja Kari Varvikko. Kuva: Virve Kuutar kansalaisaktivisti. Kundi on ollu Kellokosken dorkiksen ylileguri ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian proffa, tsitannu eduskunnas ja Stadin valtuustos. Skolespettareitten mukaan se on poppamies ja tohtori ja psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Se on huseerannu monis kansalaisjärjestöis ja jeesannu sellasii, kel ei oo himaa tai duunii, sellasii, ku on boses tai lataamos tai joil on trabeleit brenkun kans. Ilkka Taipale on yks niist aktivisteist, ku jeesas yksinäisii ja syrjäytyneit jäbii, ja on yks kaikkien tsennaamist 60-luvun radikaaleist stuiduist. Se dumattiin yllytyksest stikkaa luikut huitsiin: vuos ja kolme kuukautta ehdollist fengist. Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Paprujen kultaama maine on elinikäinen, ellei saaja jostain syystä menetä huumorintajuu ja tyri koko showta.” Tsilari on Suomen suurimman kotiseutujärjestön Stadin Slangi ry:n jäsenlehti ja skrivatun slangin ilosanoman julistaja. Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta!
• 8 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 4 vauhdittajaa Jätkäsaaren liikenneruuhkiin Älyliikennekokeilut tuottavat arvokkaita oppeja Jatkoa sivulta 3 H elsingin Länsisataman ja Viron Vanhan sataman liikenteen sujuvoittamiseen tähtäävä FinEst Smart Mobility -älyliikenneprojekti hakee ratkaisuja satamien liikennehaasteisiin tavoitteenaan vähentää Helsingin ja Tallinnan päästöjä, meluhaittoja ja muita haittoja molemmissa satamissa ja kaupungeissa. Helsingin kaupunki on tarttunut aiheeseen yhdessä innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin kanssa kokeilemalla Jätkäsaaressa, kuinka digitaaliset palvelut voisivat auttaa ratkaisemaan haasteita. Kokeilut ovat nyt loppusuoralla ja niistä on saatu tuloksia. – Projektin tarjoama ekosysteemi on mahdollistanut mukana olevien yritysten innovaatioiden kehittämisen räätälöidysti Länsisataman tarpeisiin sekä keskinäisen tiedon hyödyntämisen muiden projektissa toimivien yritysten kanssa. Yritysten ja julkishallinnon välinen yhteistyö on myös todistanut avoimen tiedonjaon merkityksellisyyden palveluiden jatkokehitykselle ja loppukäyttäjäkokemukselle. Esimerkiksi Länsisatamasta saatavan liikenteen tilannekuvan tarkkuuden kannalta on erityisen olennaista, että lauttaliikenteen todelliset saapumisajat ovat saatavilla ja hyödynnettävissä, kertoo projektipäällikkö Suvi Hänninen Helsingin kaupungilta. – Helsingin kaupunki vahvistaa projektissa osaamistaan ketterien, digitaalisten palveluiden kehittämisestä sekä soveltamisesta käytäntöön. Kerätty tietotaito on erityisen arvokasta Länsisataman kaltaisilla alueilla, joissa fyysinen ympäristö tarvitsee perinteisen infrarakentamisen lisäksi joustavia ratkaisuja tasokkaan asuinja elinkeinoympäristön takaamiseksi, hän jatkaa. – Liikenteen sujuvoittaminen on erittäin konkreettinen esimerkki siitä, millä tavalla Helsinki voi hyödyntää useasta lähteestä kertyvää, avoimesti eteenpäin jaettavaa dataa ja saada se palvelemaan kaupunkilaisia ja alan yrityksiä. Näin kehitämme datan avulla maailman toimivimman älykaupungin, kiteyttää kehitysjohtaja Pekka Koponen Forum Virium Helsingistä. Ratkaisuja ruuhkiin älyllä ja datalla Raskaaseen liikenteeseen liittyen on testattu rekkojen yksilöllisiin saapumisaikoihin perustuvaa jonotusjärjestelmää. GoSwiftin sovelluksen avulla kuljettajilla on jatkuvasti päivittyvä tieto parhaasta lähtöajasta ja reitistä lähtötilanteesta satamaan asti, minimoiden satamassa vietettyä aikaa ja helpottaen Jätkäsaareen saapuvan rekkaliikenteen ruuhkaisuutta. Länsisataman ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen reaaliaikaista aikataulusijaintija saapumistietoa on saatavilla uudesta Fleetrangen toteuttamasta avoimesta rajapinnasta, mikä auttaa tiedon hyödyntäjiä ja sovelluskehittäjiä osaltaan optimoimaan liikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta. Näin ikään rajapinta mahdollistaa myös lauttaliikenteen integroimisen entistä paremmin osaksi muuta liikennettä Myös maaliikenteessä informaation keräämistä ja analysointia ollaan kehittämässä merkittävästi. Ensiaskeleena on kokeiltu Infotriplan kehittämää reaaliaikaista liikennetiedon ennakointijärjestelmää ja liikenteen älyohjausta, joiden avulla voidaan paremmin varautua ja vähentää saapuvien ja lähtevien laivojen aiheuttamia ruuhkapiikkejä. Virosta Länsisataman kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle suuntaavien matkan helpottamiseksi on projektin puitteissa pilotoitu myös Kyyti Oy:n tuottamaa ja kehittämää kimppakyytipalvelua suoraan terminaalista terminaaliin. Viron liikennevirasto Maanteeametin kanssa tehty yhteistyö jatkuu. Forum Viriumin kumppanikoodari edistää projektia, jossa suomalainen digitransit.fi -reittiopas otetaan käyttöön Viron kansallisessa reittioppaassa (peatus.ee). Rööperin asuntokauppiaat palasivat juurilleen – Kiinteistömaailma Punavuori muutti Iso Roballe Rööperin asuntokauppiaat eli yrittäjä Jouni Mikkonen (vas.), Arttu Lazarev, Ossian Johansson, Mervi Sinkko, Emilio Kuparinen ja Tea Skog-Mikkonen. Osoitteessa Iso Roobertinkatu 15 komeilee vihreä esittelykyltti ja toimiston ikkuna on täynnä juuri nyt myynnissä olevia alueen asuntoja. P unavuoren Kiinteistömaailma, tuttavallisemmin Rööperin asuntokauppiaat ovat juuri avanneet ovensa uusissa tiloissa. Samoissa tiloissa, joissa jo aiemmin toimi ketjun yritys. – Tämä tilaisuus tuli jälleen kuin varkain, eikä sitä voinut jättää käyttämättä” toteaa yrittäjä Jouni Mikkonen tyytyväisenä. – Huomasin tilan myynti-ilmoituksen viime syksynä itseasiassa täysin sattumalta somessa ja soitin siltä istumalta tilaa välittävälle kollegalleni. Kaupat sovittiin saman päivän aikana. Tästä yrittäjästä on moneksi. Tilan entisen vuokralaisen siirryttyä uusiin tiloihin Mikkonen on edellisen viikon tehnyt pitkää päivää ja remontoinut tilan asuntomyymälän tarpeita vastaavaksi. – Nyt meillä on taas asuntomyymälä, jossa on ilo työskennellä ja ilo ottaa vastaan asiakkaita. Koemme, että meille on nyt entistä helpompi tulla ja olemme lähellä asiakkaitamme, Mikkonen lisää. Asiakkaat ovat löytäneet uuden myymälän nopeasti. Myynnissä olevien asuntojen ilmoituksia pysähdytään lukemaan ikkunan alle ja kodinvaihtoasioista on ehditty keskustelemaan jo useammankin myymälään saapuneen asiakkaan kanssa. Tällaisena tavallisena tiistaina myymälästä kantautuu iloinen puheensorina, kun välittäjät ovat kokoontuneet yrittäjän johdolla viikkopalaveriin. Suunnitellaan huhtikuun avajaisia, käydään läpi tulevan viikonlopun ensiesittelyjä, lähipäivien asiakastapaamisia, kevään markkinointikampanjoita ja asuntoiltaa alueen asukkaille. Ja koska kyseessä on kuun ensimmäinen palaveri, palkitaan tietysti viime kuun onnistuja. Tällä kertaa kulttuurielämyspalkinnon nappaa kokenut kiinteistönvälittäjä Mervi Sinkko, joka useiden uusien myyntitoimeksiantojen hankkimisen lisäksi möi tammikuussa upean arvokohteen Eirasta alle viikossa! Puhutaan asuntokaupan notkahduksesta ja ostajan markkinoista. Miltä asuntomarkkinat sitten näyttävät näiden alueen ammattilaisten silmissä? Kiinteistömaailma-ketju teki vuonna 2018 yli 14 200 asuntokauppaa ja -vuokrausta. Välitettyjen asuntojen arvo oli noin 2,5 miljardia euroa. Ketjun asuntokauppamäärä kehittyi samansuuntaisesti Suomen hienoisesti supistuvan kokonaisasuntomarkkinan kanssa; vuokrausliiketoiminta puolestaan kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan palkkiotuotoilla mitattuna vuosi oli Kiinteistömaailmalle toiseksi paras viimeiseen viiteen vuoteen. – Helsingissä Kiinteistömaailman välittämänä tehtiin vuonna 2018 yli neljännes kaikista asuntokaupoista, joissa välittäjä oli mukana, Mikkonen summaa. Miltä vuosi 2019 näyttää alueen kodinvaihtajille? Punavuoren asuntojen neliöhinnat ovat maamme korkeimpia ja silti tänne riittää tulijoita. Keskustan vetovoima pitää pintansa. – Asunnot, joissa on sopivasti neliöitä ja riittävästi huoneita, viedään käsistä. Esimerkiksi pienet kolmiot myydään usein ensiesittelyssä, jos hinta on asetettu oikein, toteaa Mikkosen puoliso Tea Skog-Mikkonen. – Asunnon ostajat ovat hyvin hintatietoisia ja realistinen hinnoittelu on tärkeää, hän jatkaa. Tammikuu oli tälle pariskunnalle kiireistä aikaa. Liiketilan remontoinnin ja muuton lisäksi he remontoivat uuden kotinsa, missäs muualla kuin Rööperissä. Rööperin asuntokauppiailla menee hyvin. Tiimi on saanut kaivattua vahvistusta Töölön alueen pitkäaikaisella asiantuntijalla Ossian Johanssonilla. – Lisäksi olemme saaneet tiimiimme laajempaa kielellistä osaamista, koska asuntomarkkinat kansainvälistyy jatkuvasti, kuten olemme lehdistäkin saaneet lukea, iloitsee Mikkonen. Miten Rööperin oma Kiinteistömaailma sitten aikoo erottua joukosta ja palvella Punavuoren kodinvaihtajia? Mikkosen mukaan yritys panostaa vahvasti näkyvyyteen ja siihen, että Punavuorelaiset tietävät kehen ottaa yhteyttä, kun kodinvaihto tulee ajankohtaiseksi. Yrityksen vanhoista ja uusista asiakkaista luvataan huolehtia pitkäjänteisesti niin nykyisen kodin myyntiin, kuin uuden kodin hankintaan. – Tässä apunamme ovat alan parhaat työvälineet, markkinakanavat, Kiinteistömaailmaketjun yhteismyynnin konsepti sekä alkuperäinen Tarjouskauppa perinteisen kauppatavan vaihtoehtona, Mikkonen huomauttaa. – Alueen asuntomarkkinat näyttävät etenevän edelleen vahvassa myötätuulessa ja tulevaisuuden ennusteetkin näyttävät hyviltä. On mahtavaa saada tehdä tällaista työtä ammattitaidolla, aidolla välittämisellä ja suurella sydämellä, toteavat välittäjät kuin yhdestä suusta. Mukana keskustassa oli kymmeniä tuhansia juhlijoita Jatkoa sivulta 3 L ohikäärmeet ja leijonat tanssivat kiinalaisen uudenvuoden ulkoilmatapahtumassa maanantaina 4. helmikuuta klo. 16–20 kun Koiran vuosi vaihtui Sian vuodeksi kiinalaisessa horoskoopissa. Ohjelmaa Pekingistä ja Helsingistä Kansalaistorille ja keskustakirjasto Oodiin levittäytyvässä juhlassa nähtiin Pekingistä saapuvien taidokkaiden taiteilijaryhmien esityksiä mm. katkelma kuuluisasta kun-näytelmästä nimeltä Pionipaviljonki maineikkaan Beifang Kun Opera Theatren esittämänä. Kiinan keskuskonservatorion esityksessä kuultiin kiinalaisia perinteikkäitä soittimia kuten kielisoitin pipa, kaksikielinen jousisoitin erhu, sheng eli suuurut, sekä kiinalaisiin sitrasoittimiin kuuluva guzheng. Taijisekä kungfu-esityksiä ja erilaisten aseiden käyttöä tämän vuoden tapahtumassa tarjosivat pekingiläinen Martial Arts Club. Tapahtuman lohikäärmeja leijonatanssit olivat helsinkiläisten Suomen Wushu Kungfu Seura ry:n ja Tang Lang Kung Fu Helsinki ry:n toteuttamia. Kiinalaisen uudenvuoden ohjelmaa järjestettiin myös keskustakirjasto Oodin tiloissa. Siellä nähtiin mm. pekingiläisen Hongyu Shadow Puppet Troupe:n varjonukketeatteri-klassikoita kuten Kilpikonna ja kurki ja Valkoluudemoni sekä kuultiin luentoja mm. kiinalaisesta erakkorunoKiinalainen uusivuosi 2019, Oodin juhlavalaistus. Kuva: Andrey Shadrin Koiran vuoden vaihtumista Sian vuoteen juhlittiin näyttävästi
• 9 Nro 3 • Viikot 7-8/2019 Yhden taloyhtiön kokonaisuus koostuu kahdesta 15-kerroksisesta tornista sekä kahdesta matalammasta osasta. Länsisatamankatu 37, näkymä kadulta. Kaupungille 265 vuokraasuntoa Jätkäsaareen Mukana keskustassa oli kymmeniä tuhansia juhlijoita udesta ja wuxia-kirjallisuudesta. Omaa ohjelmaa lapsille oli tarjolla Leikkipuisto Lorussa. Vuoden vaihtumisen merkiksi ilotulitukset paukkuivat Töölönlahden yllä. – Sää suosi juhlijoita ja Kansalaistori ja Oodi uutena tapahtumapaikkana toimivat mainiosti. Tapahtumaa tehdään kaikille kiinalaisesta kulttuurista kiinnostuneille ja juhlasta on muodostunut tärkeä vuotuisjuhla koko ajan kasvavalle joukolle helsinkiläisiä, sanoo tapahtuman tuottaja Johanna Rissanen Kulttuurikeskus Caisasta. Sian vuonna ollaan avarakatseisia Sian vuosi on perinteisen kiinalaisen käsityksen mukaan hyväntahdon vuosi. Sen uskotaan suosivan taloudellista, sosiaalista ja intellektuaalista kukoistusta. Sian vuosi liitetään myös ’hyvän elämän’ käsitteeseen: elämän uskotaan olevan runsaskätinen. Ilmapiirissä väreilee hyvinvointia, tyytyväisyyttä, nautiskelevaa otetta asioihin ja ilmiöihin. Myös suvaitsevaisuus avarakatseisuus ja toleranssi kaikkea erilaista kohtaan kuuluvat Sian vuoden tunnuspiirteisiin. Sian vuoden ollessa horoskooppisyklin viimeinen merkki, siihen liitetään ajatus uusiutumisesta. Tehdään tiliä menneisyyden kanssa ja suuntaudutaan nykyhetkeä maistellen kohti tuntematonta tulevaa. Nyt alkavan sian vuoden elementti on maa, joka tuo realismia Sian vuoteen ja asettaa jalat maahan epärealistisilta odotuksilta alkavan vuoden suhteen. Sian vuosi 5.2.2019–24.1.2020. Juhla oli järjestyksessä kolmastoista Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa on vietetty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien. Nyt ensimmäistä kertaa Kansalaistorilla ja Oodissa järjestetty juhla oli kolmastoista Helsingissä järjestetty kiinalaisen uudenvuoden tapahtuma. Juhla tuotetaan Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyönä ja sen järjestäjät ovat Kulttuurikeskus Caisa ja Suomi-Kiina-seura. Tämän vuoden juhlan pääyhteistyökumppanit olivat Finnair ja Atria. Kiinalainen uusivuosi 2019, Kansalaistori täyttyi juhlijoista. Kuva: Andrey Shadrin Kiinalaisen uudenvuoden juhlapuheet, pormestari Jan Vapaavuori ja Suomen Kiinan suurlähettiläs Chen Li. Kuva: Andrey Shadrin Kiinalainen uusivuosi 2019, ruokatori. Kuva: Andrey Shadrin Koiran vuoden vaihtumista Sian vuoteen juhlittiin näyttävästi Jatkoa sivulta 3 K ohteen pysäköintipaikat on sijoitettu rakennuskokonaisuuden pohjoispuolelle rakennettavaan erilliseen pysäköintitaloon. Yhtiöiden rakentaminen käynnistyy tammikuussa 2019 ja kokonaisuus valmistuu keväällä 2022. Hanke tuo Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja, joille on kova tarve. – Rakennuksissa korostuu ympäristötehokkuus, sillä niiden energiatehokkuusluokka on A vuoden 2018 rakennusmääräysten mukaan. Rakennuksiin on suunniteltu mahdollisuus lisätä niiden katoille myöhemmin aurinkopaneelit, ja matalampien osien vesikatoille toteutetaan viherkatot, kertoo projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies Skanskasta. Skanskalla on työn alla myös toinen Jätkäsaaressa sijaitseva kortteli Malaganja Livornonkatujen välissä. Yhteensä 223 asunnon kokonaisuus jakaantuu neljään yhtiöön: As. Oy Helsingin Picasso, As. Oy Helsingin Malaga, Heka Jätkäsaari Livornonkatu 7 ja Helsingin Asumisoikeus Oy Livorno. Korttelin rakentaminen on käynnistynyt toukokuussa 2018, ja se valmistuu syksyllä 2021. Korttelin matalimmat, townhouse-tyyppiset talot ovat kolmikerroksisia ja korkeimmat kerrostalot kahdeksankerroksisia. Helsingin työpaikkamäärä kasvoi korkean osaamistason aloilla Työttömien määrä aleni Helsingissä 10 prosentilla vuodessa Jatkoa sivulta 3 T yöttömien osuus työvoimasta oli Helsingissä vuoden 2018 joulukuussa 9,3 % eli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2018 aikana työttömien työnhakijoiden määrä laski kuukausi toisensa perään. Tosin laskuvauhti hidastui hieman vuoden loppua kohden. Vuoden 2018 aikana työttömien määrä pienentyi 3 600 henkilöllä. Joulukuun 2018 lopussa Helsingissä oli 31 830 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä helsinkiläisiä reilut 10 000 Kaikista Helsingin työttömistä työnhakijoista kolmannes oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuun lopussa 10 600 henkilöä, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden päättymisen yleisiä syitä olivat työttömyyden lyhytaikainen keskeytyminen, työllistyminen tai eläkkeelle siirtyminen. Osa pitkäaikaistyöttömistä päätyy uudelleen työttömäksi pienen tauon jälkeen ja työttömyysjaksot toistuvat aiempaa enemmän. Rinnasteinen pitkäaikaistyöttömyys ja TE-palveluilta työttömäksi päätyminen ovat nyt suhteellisesti yleisempiä kuin pari vuotta sitten. Helsingin kaupunginkanslian tekemän tilastojulkaisun työllisiä ja työpaikkoja kuvaavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa-antavia, etenkin Helsingin tiedoissa voi olla suurta satunnaisvaihtelua. Työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon.
• 10 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 Kulttuuri Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros Saana Trygg (vas.), Salla Markkanen ja Elina Brooks muodostavat iloisen stemmalauluryhmän Mimie Moore Kulttuurimyllyssä. Kuva: Katja Karjalainen. Basso Visa Kohva ja dramaattinen sopraano Jutta Holmberg hurmasivat Uuden vuoden konsertissa Temppeliaukion kirkossa Erkki Korhosen säestyksellä. Kuva: Raimo Granberg. Katti Meu on tanssija-koreografi-muusikko, joka esitti avaruusseikkailijaa galaksien välillä Femalie-tanssiesityksessä galleria Forum Boxissa. Kuva: Tuuti Piippo. Inga Björn (vas.) ja Kristiina Tammisalo tekevät mainion sirkusparodian hotellin vastaanottovirkailijoina Receptionists-esityksessä joulukuulla Cirkossa ja helmikuulla Kaapelilla Naisklovni-festarilla. Kuva: Bambú. ? Asematila, Huopalahden vanha puinen asemarakennus, on siirtynyt määrittelemättömän mittaiselle tauolle asema-alueella tapahtuvien rakennustöiden vuoksi. Kolme vuotta se oli vireä esitystaiteen, musiikin ja näyttelyjen paikka, joka löysi hyvin nuoria tekijöitä ja uusia katsojia. Toivottavasti paluu on pikainen. Kulttuurimyllyssä soi kaunista laulua Mitä tapahtuu kun Metrotytöt kohtaavat skifflen? Syntyy rosoinen Mimie Moore. Lavan täydeltä originelleja 2010-luvun evergreeneja, sydämen täydeltä runsasta ja korvia hivelevää stemmalaulua. Bonuksena lauluryhmän mukana kulkee myös viehättävä annos itseironiaa, vuonna 2013 perustetun naistrion esittely lupaa ja lunastaa. Mimie Mooressa vaikuttavat Saana Trygg, laulu, harmonikka, kellopeli, kazoo, Elina Brooks, laulu, ämpäribasso, piano, kitara, kazoo ja Salla Markkanen, laulu, cajon, djembe, pyykkilauta, piano, kazoo. Kuulimme lauluja englanniksi ja suomeksi karjalaisella vivahteella. ”Herrojen kanssa pellon laidassa” oli niistä tunnetuin kansanlaulu Carolan tunnetuksi tekemänä: – Ja mistäs’ tyttö nyt joka metkun tietää / Joo, joo, ja joka metkun tietää / Joo, ja joka metkun tietää / Ja itse täytyy ne seuraukset sietää / Joo, joo, ja seuraukset sietää / Joo, ja seuraukset sietää. Kulttuurimyllyssä, joka avattiin syksyllä Myllypuron Liikuntamyllyn alakertaan, koimme varsin iloista tunnelmaa. Mimie Moore luo konstailematonta musiikkia, joka leikittelee häpeilemättömästi ja vetoaa kaiken ikäisiin ihmisiin. Laulut soivat huumorin ja vakavuuden kaikilla asteilla, soittimet vaihtuvat tiuhaan ämpäribassosta harmonikkaan, pyykkilaudasta ukuleleen. Trio koostuu monitaitureista, jotka vaihtavat soitinpaikkaa koko ajan. Sopraanon ja basson laulujuhlaa Päivi ja Paavo Lipposen rahaston perinteinen Uuden Vuoden konsertti ilahdutti kauniissa ja valoisassa Temppeliaukion kirkossa. Solisteina kuultiin huikeat nuoret taiturit, dramaattinen sopraano Jutta Holmberg sekä basso Visa Kohva. Heitä säesti flyygelillä Erkki Korhonen. Solistit valitsivat aarioita, joita he halusivat esittää yleisölle juuri tässä konsertissa. Ohjelmassa on uuden vuoden iltaan sopivia duettoja ja musikaalisävelmiä sekä helmiä laulukirjallisuudestamme. Oli Mozarttia, Puccinia, Wagneria, Verdiä. Merikantoa, jonka juhlavuosi huomioitiin, Kuulaa, Leinon, Koskenniemen ja Pohjanpään sanoin. Jutta Holmberg on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta. Basso Visa Kohva valmistuu Sibelius-Akatemiasta tammikuussa. – Solistit edustavat erityisäänityyppejä. Jutta Holmberg on kehittynyt ja kasvanut mezzosopraanosta dramaattiseksi sopraanoksi. Visa Kohva puolestaan omaa syvän bassoäänen, kertoo Erkki Korhonen. Alku oli aika vakavaa, synkkääkin. Lopun musikaaliduetot vapauttivat parin parhaaseen. Holmbergillä oli myös teatterillista irrottelua Kohvan kustannuksella. Tilaan mahtui 750 ensimmäistä. Osa yleisöstä näytti olevan uuden vuoden turisteja Venäjältä ja Kaukoidästä. Naiseutta galaksien välissä ”FEMALIEN” oli tanssitaiteilija-koreografi-muusikko Katja-Maria Taavitsaisen tulevan teos-trilogian ensimmäinen osa, jonka näki galleria Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. Trilogiassa paneudutaan feminiinisen energian ilmenemiseen ympäröivässä maailmassa, kulttuurissa sekä ihmisissä. Hän käyttää taiteilijanimeä Katti Meu, joka myös opettaa kursseilla ”MEUOVEMENT” -praktiikkaansa. Hän tekee debyyttialbumiaan. Aiemmin taiteilija toimi punkbändissä ja teki mm. räppibiiisejä. Katti Meun musiikki on galaktipoppia, elektronista popmusiikkia. Musiikillisesti ja visuaalisesti kaunis tanssiesitys galleriassa vahvistaa hyvin sen nykytrendin, että taidelajien raja-aidat murtuvat. Esitys tarkastelee “feminiinisyyttä” nimenomaan energian ja olemuksen kautta sitomatta sitä sukupuoleen tai seksuaalinormeihin. – Leikittelen ajatuksella tutkia feminiinisyyttä sekä feminiinistä energiaa avaruusolion näkökulmasta käsin. Kuinka puhtaalta voin asettua eri energioihin, kuinka ne ilmentyvät liikkuvassa kehossa? Täydellinen vastaanottopalvelu huumaa NouNous –festivaali tarjosi esteettisesti harkitun ja fyysisesti tarkan klovnerian, joka naurattaa kaiken ikäisiä ja kielisiä. ”The Receptionists” on kahden klovnin käsitys täydellisestä asiakaspalvelusta. Kaksi työtään rakastavaa vastaanottovirkailijaa odottaa asiakastulvaa Five Stars -hotelliin. Heille tärkeintä on työssään onnistuminen ja hyvän vaikutelman antaminen – hinnalla millä hyvänsä. Inga Björn ja Kristiina Tammisalo sekä esittävät että ohjaavat. He kamppailevat samasta kynästä, kinaavat tiskin järjestyksestä ja pelkäävät vastata asiakkaiden soittoihin. Esitys on spinoff eli jatkokehitelmä isomman joukon ”Chameleon” -teoksesta. Sen voi nähdä 6.-7.2. Hurjaruuthin näyttämöllä Kaapelilla Punainen nenä – Naisklovnifestarilla. Kallo Collectiven järjestämä ”NousNous”-festivaali toi jälleen Cirko – uuden sirkuksen keskukseen Suvilahteen fyysisen teatterin kotimaista ja kansainvälistä parhaimmistoa. Thom Moncktonin ylistetty ”Moving Stationery” palasi vuosien tauon jälkeen yhteen esitykseen. Se on Artistin ja Pianonsoittajan tapaan yhden hengen mestariteos ihmisen fyysisen suorituskyvyn rajoilla. Kantajan ristiretki arkeen Teatteria hautausmaalla tai näyttelijän yksityisasunnossa saattoi kokea Malmilla ja Kannelmäessä. Kantaja-työryhmä valmisti ensimmäisen näyttämöversion Kari Hotakaisen vuonna 2015 ilmestyneestä, hilpeästä ja lähes dekkariksi kääntyvästä ”Kantaja”-kirjasta. Hotakainen kääntyy hyvin ja monella taholla teatteriksi, monologiksi tai elokuvaksi. Mutta tämä oli uutta. –Tee ajoissa se mitä mielessäsi liikkuu, sillä kohta siellä ei liiku enää mikään, kuuluu esityksen slogan. Timo Kallio aloittaa seurakuntayhtymän määräaikaisena puistotyöntekijänä, joka hautausmaan haravoijana joutuu myös kantajaksi hautajaisiin, joissa vainajalla ei ole lähiomaisia. Sen kautta hän saa otteen omasta elämästään. Hän kiinnostuu vainajien elämästä ja ryhtyy kirjoittamaan heistä nekrologeja. Jos tosiasiapohja ei riitä, mies keksii heille elämää. Seuraavaksi Kallio alkaa etsiä nuoruuden koulutovereita. Mies tekee ”arjen ristiretkeä” elämän ”isolle kuvalle”. Näin Kannelmäen olohuonenäytöksen; se oli jo esitetty Malmin hautausmaan huoltorakennuksessa, joka ympäristönä tietysti sopi kuin nyrkki silmään. Elina Hagelinin dramatisointi ja ohjaus toimi asunnossakin mainiosti. Petteri Hynönen oli minulle uusi, mutta jo paljon kokenut näyttelijä aika tyypillisenä Hotakainen-miehenä, jonka maailma on nyrjähtänyt paikaltaan. Petteri Pennilä on suomalaisen miehen synkeähkö tyyppi, tässä hautausmaan työtoverina, joka yrittää irrottaa Kallion nekrologi-innostaan. Sanna Tiivola on huikea hyvä monissa osissaan, parhaiten uudelleen löytyvänä nuoruuden tuttuna. Eero Enqvist on parhaimmillaan karrikoiduissa osissa. Uusia esityksiä tulee 22.26.4. Valtimonteatteriin Kallioon. Tule siitä Sassiin! Persoonallisen lauluntekijän juhla Sirkka-Liisa Sass (o.s. Krapinoja) on lauluntekijä, sanoittaja ja kehotaiteili
• 11 Nro 3 • Viikot 7-8/2019 Valtteri Raekallion tanssin metallista sinfoniaa kirjoihin Valtteri Raekallio (oik.) ja Annamari Keskinen hymyilevät, mutta tanssikollega Eero Vesterisellä on hankalampaa Yleisö-esityksessä Vanhankaupunginkosken Tekniikan ja Voimalamuseon tilassa. Kuva: Stefan Bremer. Tähtiballerina Minna Tervamäki tekee erityisen vaikutuksen Kuolevalla joutsenella Yleisö-esityksessä vanhassa korjaamohallissa. Kuva. Stefan Bremer. ? Valtteri Raekallion fyysistä mielenteatteria Eino Santasen runoihin on ”Yleisö”– esitys, joka näytettiin entisellä teollisuusalueella paikassa, jota ei silloin saanut paljastaa. Nyt sen voi paljastaa: Tekniikan museon Pikasuodatuslaitos sekä Voimalamuseon turbiinipumppulaitos ja höyryvoimala Vanhankaupunginkoskella. Kiersimme huoneita ja rakennuksia paikoille, joissa Santanen luki musiikillisesti soljuvia runojaan ja tanssijat esiintyivät lattialla ja koneiden päällä. Bussikuljetus yhdistää katsojien kokemusta tuntemattomaan. Taitavaa tanssia saimme kokea tunnelmallisessa ympäristössä höyrypumppujen, koemittareiden ja tummien rakennusseinien sisällä. Tällainen ei-esteettinen ympäristö kuuluu tanssija-koreografin tyyliin. Luottotanssijoista Eero Vesterinen on mukana myös Yleisössä. Minulle uutena vaikuttaa koreografin opiskelukaveri Annamari Keskinen, jonka kalkitut kasvot syöpyvät silmien taakse heti sisääntulon hetkellä. Mutta Yleisön tunnelmahetken nappaa katsojien silmille Kansallisoopperan eläköitynyt Tähtiballerina Minna Tervamäki, joka tanssii ”Kuolevan joutsenen” kauniiseen musiikkiin elegisen kohtauksen koneiden välissä. Tämä jatkaa Tervamäen onnistunutta loikkaa nykytanssiin, tosin tutun turvallisella tanssilla. Marita Liulan ”Swan Song”, yhteistyö flamencotaituri Kaari Martinin kanssa sekä uusimpana “seinätanssin” kuvataiteilija Hannaleena Heiskan maalaamana on jo ennakoinut siirtymää. Valtteri Raekallion ”Oneiron” talvelta 2018 ansaitsi nyt tammikuun lisäesitykset. Yleisön kävely ennen esitystä Sörkän maisemissa oli ikimuistettava kokemus, surusaattue tuli vastaan, New Yorkin pienet keltaiset taksit ja kerjäläiset sillan alla. Sörnäinen taipui Laura Lindstedtin Finlandia-palkitussa luetussa tekstissä mainiosti Nykiksi. Sitten pääsimme tanssin pariin Cirkon Maneesiin, loputonta, kiivasta ja paljastavaa liikekieltä yhdessä ja erillään. Tanssijat tekevät upeita sooloja, esim. Mirva Mäkinen ”lapsen” syntymän jälkeen – vai oliko se kuoleman jälkeen. Kaikki sulautui elämän tarinaksi yhteen. Tanssijat kietoutuivat yhteen ja olivat läsnä, paljastivat itsestään ja toisistaan uusia kierroksia. Seksuaalisuus on mukana ja ihanaa ihmisen ihoa on läsnä. En ole nähnyt aina niin tahdikasta Jonna Aaltosta näin raadollisena. Raekallio suosii esityksissä epätavallisia, ihmisen jälkeen jättämiä paikkoja: Kallion väestönsuoja, Jätkäsaaren Bunkkeri, Kaapelitehdas. ”Neuromania” tapahtui Marian sairaalassa, kun tilan vanhasta käytöstä oli luovuttu, ja uutta start up -keskusta ei vielä perustettu. Tanssijat kulkivat valkoiset takit päällään ja seurasimme kuulokkeilla tarinaohjeistusta pitkin kerroksia ja käytäviä. Kari Hotakaisen Kantajan kuvassa Petteri Pennilä (vas.), Sanna Tiivola, Petteri Hynönen ja Eero Enqvist kiitosten kohteina Kannelmäessä. Kuva: Mikko Rokka. Svenska Teaternin pitkäaikainen näyttelijä Christina Indrenius-Zalewski puhui kauniisti ystävälleen Sirkka-Liisa Sassille tämän kulttuuripitoisessa 80-vuotisjuhlassa ravintola Messeniuksessa. Kuva: Kari Hakli. Lux Helsingin Ultraviolet Gallery -teossarja esittelee ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia. Kuvassa Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Kuva: Raimo Granberg. ja, omien sanojensa mukaan myös ”poikkitaiteilija”. Vuonna 2001 hän teki skolioosin vaikeuttamasta elämästään taidenäyttelyn ja dokumenttiromaanin. Sass tunnetaan erityisesti lukuisista lauluistaan Anneli Saaristolle, kuten ”Elän hetkessä”, joka eteni Euroviisujen semifinaaliin ja josta tuli laulajan läpimurtoalbumin nimikappale. 2000-luvulla ohjelmisto kiersi kabarée-tyyppisenä kokoonpanona Helsingin piennäyttämöillä, ja vuodesta 2009 alkaen Musiikkiteatteri Kapsäkin artistit toivat niitä toistuvasti parrasvaloihin. Maailmanmusiikinkeskus äänitti Kapsäkki-konsertin livenä. Lauluntekijä vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä hienona, kulttuurija laulupitoisena juhlana TakaTöölön perinteisessä Messenius–ravintolassa. Tupa täyttyi hyvin eri-ikäisistä ystävistä ja sukulaisista. Ilo raikui. Ohjelman aloitti euroviisuedustaja Paradise-Ollie. Sitä jatkoi Reeta Viljamaa Lehar-liedeillään ”Meine Lippen, sie küssen so heiß”, jotka nekin Sass on suomentanut. Reetta Ristimäki esitti ”Viha-rakkaus”-tangon ja Veera Railio ”Oi Kehitys”-laulun. He jatkoivat Kapsäkin ”tallin” Sass-tulkitsijoina. Persoonallinen oli graafikko Harri Mannerin laulama ”Suviserenadi”, Kauko Käyhkön vanha laulu. Monia puheita ja muisteloita kuultiin. Juhlakalulla on hyvin persoonallinen tapa kommentoida sarkastisesti reaaliajassa kutakin puheen pitäjää. Hän taitaa jo suunnitella uusintaa illasta. Kyllikki-sisar esitteli kuva-albumia Krapinojan turkulaisesta perheestä. Klassinen Sass-laulu on ”Toive kaikilla sama”, jolla hän itse arvelee ”lunastaneensa taivasosuutensa”: – Ihmisiä on kahta / miehiä ja naisia / poikia ja tyttöjä / ja jotkut siltä väliltä. Lux toi valon pimeään Lux Helsinki kurotteli Kansalaistorilta kauniiseen EtuTöölöön ja levisi kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Valotaiteen laaja kirjo kokosi yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja tilaustöitä ja esitteli Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. 12 teoksen reitti kuljettiin numerojärjestyksessä. Esillä oli uusi ja vanha Stadi; valo juhlisti yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muisteli Vanhan ylioppilastalon historiaa. Isot mediaseinät muuntuivat hetkeksi taiteen välineiksi ja sen avulla esiteltiin isoihin tulevaisuuden kysymyksiä. Lux Helsinki ulottui satelliittiteosten myötä nyt ensimmäistä kertaa yli kaupungin rajojen Hanasaareen asti. ”Lyhtypuisto” valaisi idyllistä Hakasalmen huvilan ympäristöä satojen lyhtyjen voimin. Niitä olivat valmistamassa mm. eri oppilaitosten oppilaita ja Vironniemen päiväkodin lapsia. Ramboll Valostudion ”Lux Arkkitehtuuri” näytti ja soi komeasti Finlandia-talon Töölönlahden puiston puoleisella seinällä. ”Ultraviolet Gallery” -teossarja esitteli ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia, mm. Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Kansallismuseon takapihan julkisivulle projisoitu ”Shelter Seekera” -teos kertoi tämän päivän suurimmista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta. Teoksen inspiraationa ovat toimineet uhanalaiset monarkkiperhoset, jotka joutuvat taistelemaan olemassaolostaan. ”Reflection Studies” -vuorovaikutteinen installaatio Taidehallin ulkoseinällä antoi kävijöille mahdollisuuden päästää luovuutensa valloilleen suurella valopöydällä, josta liike ja kuviot siirtyivät seinälle heijastettavaan projisointiin. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 Kattojen lumikuormien seuraaminen ajankohtaista Lumenpudotusta. Kuva: Lauri Hänninen. H elsingin alueen kiinteistönomistajia kehotetaan seuraamaan rakennusten lumikuormaa aktiivisesti ja ryhtymään tarvittaessa lumen poistoon. Lumikuormiin liittyvät riskit ovat suurimpia rakennuksissa, joissa kattorakenteiden jännevälit ovat pitkiä, kuten urheiluhalleissa, kauppojen suurissa halleissa, ratsastusmaneeseissa sekä kuplahalleissa. Katolle kasautuva lumi voi vahingoittaa rakennuksen rakenteita, etenkin silloin kun lumi vettyy sään lauhtuessa. Ongelmia voi syntyä myös, jos lunta kertyy erityisen runsaasti vain jollekin katon osalle. Hallien lisäksi lumikuormat voivat tulla liian suuriksi vuosina 1955–1969 rakennetuille taloille. Tuolloisten rakennusmääräysten mukaan rakennetut talot eivät välttämättä kestä kuin reilun sadan kilon lumikuorman neliötä kohden. Tavanomaiset omakoti-, parija rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin. Alueelliset ja ajankohtaiset kattojen lumikuormat sekä lumenpudotusohjeet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/kattojenlumikuorma. Annantalon ja Caisan ohjelmaa 15.–21.2. Helsingin juhlaviikot A nna Calvi nähdään neljän vuoden jälkeen Helsingissä, kun intensiivisenä esiintyjänä ja kitaristilahjakkuutena tunnettu laulaja-lauluntekijä konsertoi Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa maanantaina 19. elokuuta. Muun muassa David Byrnen, Brian Enon ja Marianne Faithfullin kanssa yhteistyötä tehnyttä Calvia on verrattu PJ Harveyn ja Patti Smithin kaltaisiin nimiin. Huvilan illan aloittaa itävaltalaisartisti Anja Plaschg eli Soap&Skin yhdessä nykymusiikkiyhtye s t a r g a z en kanssa. Anna Calvi, Soap&Skin ja s t a r g a z e nousevat toisen kerran Huvilan lavalle tiistaina 20. elokuuta, kun Juhlaviikoilla tehdään kunniaa kahdelle ikoniselle artistille, David Bowielle ja Björkille. David Bowien viimeiseksi jäänyttä Blackstaria ja Björkin 90-luvun merkkialbumien joukkoon nostettua Debut-levyä versoivan tribuuttikonsertin sovituksista vastaa vierailevien säveltäjien ohella s t a r g a z en André de Ridder. Calvin ja Soap&Skinin lisäksi konsertin solistina nähdään postrock-yhtye Stereolabista tunnettu Laetitia Sadier. Myös keskiviikkona 21. elokuuta Huvilassa konsertoivan Lisa Hanniganin sielukasta folkia täydentävät s t a r g a z en orkestraatiot. Hanniganin tuoreimmalta At Swim -albumilta alkunsa saaneen yhteistyön hedelmiä on aiemmin kuultu muun muassa Lontoon Barbicanissa ja Berliinin PEOPLE-festivaalilla. Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva, Damien Ricen yhtyeessä uransa aloittanut Hannigan on kolmen soololevynsä myötä noussut laulaja-lauluntekijöiden kärkeen erityisesti kotimaassaan Irlannissa. Helsingin juhlaviikkoja vietetään 15.8.–1.9.2019. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 25. huhtikuuta. Anna Calvi ja Soap&Skin with s t a r g a z e Huvilassa ma 19.8. klo 19. Liput alk. 39 € myy Ticketmaster Suomi. Tribute to David Bowie’s Blackstar & Björk’s Debut – s t a r g a z e, Anna Calvi, Soap&Skin & Laetitia Sadier Huvilassa ti 20.8. klo 19. Liput alk. 45,50 € myy Ticketmaster Suomi. Lisa Hannigan with s t a r g a z e Huvilassa ke 21.8. klo 19. Liput alk. 45,50 € myy Ticketmaster Suomi. Saatavilla on myös s t a r g a z e residency -lippu alk. 111 € (sis. kolme Huvilan konserttia 19.–21.8.). Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin monitaidefestivaali, joka järjestetään vuosittain elo-syyskuun vaihteessa. Helsingin juhlaviikkojen taustaorganisaationa toimii Helsingin tapahtumasäätiö. Japanilaisohjaaja Naoko Ogigami Suomeen A NNANTALO, Annankatu 30 pe 15.2.2019 klo 10.00–12.00 Naperokino: Rölli. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Kahden tunnin erikoisnäytös Röllin seurassa, myös päiväkotiryhmät ovat tervetulleita. Vapaa pääsy la 16.2.2019 klo 14.00 DanceAbility. Lasten tanssitunti tarjoaa lapsille ja heidän lähiaikuisilleen yhdessäoloa, liikkumisen riemua sekä mahdollisuuden tutustua uusiin samanerilaisiin ihmisiin. Vapaa pääsy su 17.2.2019 klo 13.00 Sunnuntaitreffit: Annantalon satumainen muskari. Tilaisuus on täynnä. to 14.2.2019 – su 3.3.2019 Näyttely ystävälle. Maanantaina 11.2. Annantalon taideneuvolassa luotujen töiden näyttely. C AISA, Kaikukatu 4 pe 15.2.2019 klo 19.00 CAI SANA SOI! Ainutlaatuinen läpi illan säestetty runoklubi, jossa voi nähdä ja kuulla vierailevia runoilijoita ja sanataiteilijoita musiikin siivittämänä. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) to 21.2.2019 klo 18.00 ja pe 22.2.2019 klo 10.00 Matchbox Company: Prinssi Rei. Elias Edströmin ohjaama lumoava esitys yli 5-vuotiaille perheineen. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) pe 8.2.2019 – ke 27.2.2019 ALMA TERRA. Alexander Reichsteinin luoma mielikuvitusmaailma, joka houkuttelee koskemaan, kiipeämään ja pitämään hyvänä. to 31.1.2019 – pe 15.2.2019 Ojasta puroksi -valokuvanäyttely. Longinojan puroaktiivien ottamia valokuvia. to 21.2.2019 – la 16.3.2019 Juhani von Boehm. Uusia maalauksia vuosilta 2017– 2018, asetelmia ja maisemia. J apanin tunnetuimpiin nykyohjaajiin kuuluva Naoko Ogigami (s. 1972) saapuu vierailulle Suomeen 19.-24. helmikuuta. Kino Reginassa ohjaaja vierailee lauantaina 23.2., jolloin koko päivä on omistettu Ogigamin elokuvanäytöksille ja niihin liittyville keskustelutilaisuuksille. Ogigami tunnetaan harmonisen visuaalisista elokuvistaan, joiden henkilöhahmot joutuvat käsittelemään itselleen vieraita asioita tai sopeutumaan uudenlaiseen ympäristöön. Ogigamin elokuvien juonissa toistuu kehitys kohti mielenrauhaa ja hyväksyntää, ja niitä onkin luonnehdittu ”tunnetasolla parantaviksi” (iyashi-kei eiga). Kino Reginassa esitetään Naoko Ogigamilta seitsemän elokuvan retrospektiivi. Suomalaisille kenties tunnetuin Ogigamin elokuva on Ruokala Lokki (Kamome shokudo, 2006), joka kuvattiin kokonaan Suomessa ja joka teki punavuorelaisesta ravintolasta suositun japanilaisturistien keskuudessa. Arkisen fantastisessa elokuvassa käsitellään kahden hyvin erilaisen kulttuurin samankaltaisuuksia. Kissoja vuokraavasta naisesta kertova Rent-a-cat (Rentaneko, 2012) puolestaan valloitti ensin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla ja oli yksi KAVIn kaikkien aikojen suosituimmista Kuukauden elokuvista. Retrospektiivissä nähdään myös Naoko Ogigamin esikoispitkä, raikas lapsuuskuvaus Yoshino’s Barber Shop (Barber Yoshino, 2004), Love is 5-7-5! (Koi wa go-shichigo, 2005), viipyilevän kaunis Glasses (Megane, 2007), Yhdysvaltoihin sijoittuva sukutarina Toilet (Toiretto, 2010) ja Ogigamin uusin elokuva, koskettava Close-Knit (Karera ga honki de amu toki wa, 2017), joka voitti Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin yleisöpalkinnon. Elokuvat ovat saaneet palkintoja myös muun muassa Berliinin elokuvajuhlilla ja Sundance-festivaalilla. Naoko Ogigami -yleisönäytökset Kino Reginassa la 23.2.: Klo 14 Ruokala Lokki, Q&A ohjaajan kanssa elokuvan jälkeen. Klo 16.30 Rent-a-cat, Q&A ohjaajan kanssa elokuvan jälkeen. Klo 19.05 Close-Knit, Q&A ohjaajan kanssa elokuvan jälkeen. Naoko Ogigami -sarja Kino Reginassa 20.2.-23.3.2019. Arkkitehtuuriltaan arvokas Finlandia-talo uudistuu 2020-luvulle Finlandia-sali, kuva: Finlandia-talo Oy F inlandia-talon uuden toiminnan suunnittelussa ja perusparannuksessa vaalitaan Alvar Aallon arvokasta työtä, mutta tuodaan rakennukseen ja sen palveluihin samalla uutta. Finlandia-talo pysyy avoinna asiakkaille koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyn väistötilan ansiosta. Mittavan perusparannuksen suunnitelmat ovat valmistuneet poliittiseen päätöksentekoon. – Kaupunkistrategian mukaan Helsinki panostaa kulttuurin ja urheilun suurtapahtumiin sekä kongressien houkutteluun ja luomiseen. Arkkitehtuuriltaan arvokkaan Finlandia-talon uudistus on tärkeä palanen tämän strategian toteutusta”, toteaa kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee perusparannuksen hankesuunnitelmaa 7.2.2019. Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Finlandia-talon vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias. Kuntotutkimusten perusteella talo on laajan perusparannuksen tarpeessa. Finlandia-talo korjataan ja entisöidään kellarista katonharjaan ja uusitaan putkistoista julkisivuun. Uudet kuluttajille suunnattavat palvelut saavat tilat talon suojelua kunnioittaen. Perusparannuksen suurimpia haasteita on nykyaikaisen tekniikan sovittaminen huomaamattomasti rakennukseen. Talotekniikan järjestelmät uusitaan kauttaaltaan. Talon sisätilat kunnostetaan alkuperäistä säilyttäen. Esteettömyyttä ja hissiyhteyksiä parannetaan. – Finlandia-talo on yksi Alvar Aallon päätöistä ja kansainvälisesti merkittävä arkkitehtuurikohde. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Finlandia-talon perusparannuksen suunnittelijoiden kanssa ja odotamme innolla yhteistyön jatkuvan ”, toteaa toimitusjohtaja Tommi Lindh Alvar Aalto -säätiöstä. Hankesuunnitelmien perusteella lasketut rakentamiskustannukset ovat 119 miljoonaa euroa. Finlandia-talon julkisivut vaihdetaan korjauksen yhteydessä, materiaali valitaan tämän vuoden lopussa. Julkisivujen osuus kustannuksista on noin 12-15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet. Uudistuksessa laajennetaan talon tarjontaa kaupunkilaisille ja matkailijoille. Perusparannus alkaa keväällä 2022. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus kesällä 2024. Finlandia-talo on avoinna kongressija tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan, sillä talon kupeeseen Karamzininrantaan nousee väliaikainen Pikku-Finlandiaksi nimetty rakennus. – Töölönlahden alueesta on syntymässä Helsingin uusi kiinnostava kaupunkitila. Pikku-Finlandia ja Finlandia-talon uudet palvelut ovat tärkeitä myös Helsingille matkailuja tapahtumakaupunkina, sanoo kaupunkimarkkinoinnista vastaava toimitusjohtaja Laura Aalto Helsinki Marketingista.
• 13 Nro 3 • Viikot 7-8/2019 Kulttuuriareena Gloria täyttää 20 vuotta ja muuttaa Suvilahteen HOK-Elanto keskittää toimintojaan Triplaan Näkymä Ratapihantieltä Tripla. P ieni Roobertinkadulla 20 vuotta toiminut Kulttuuriareena Gloria siirtää toimintansa Suvilahden Tiivistämö – rakennukseen, jossa toiminta käynnistyy täydessä mitassaan jo syksyllä. Gloria on Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä tapahtuma-areena, jonka ajatuksena on ollut tuoda esiin nuorten kaupunkilaisten kulttuuria ja osaamista mahdollistamalla tilat, tekniikka ja henkilökunta myös kokemattomampien tekijöiden ja ilmiöiden käyttöön. 20-vuotisen historiansa aikana Gloriassa on järjestetty noin 5000 tapahtumaa ja miljoonas kävijä astelee sisään näillä näkymin helmikuun aikana. Työpaikkana ja oppimisympäristönä Gloria on toiminut tuhannelle henkilölle. Muuton syynä on rakennuksessa alkava perusteellinen saneeraus. Suvilahden Tiivistämöön rakennetaan muuntautumiskykyinen venue, jossa voi järjestää kaikenlaisia tapahtumia konserteista teatteriin ja messuista leffanäytöksiin. Glorian jäähyväisohjelmistossa helmikuussa ovat mm. 20-vuotisbileet artistivieraineen 9.2., Talviloman avausviikonloppu nuorille 15.-16.2. sekä eräitä kaikkein toivotuimpia tapahtumia Glorian historiasta vielä kerran, kuten Sunnuntaijamit 10.2., SÄDE 23.2., Olohuoneklubi 27.2., ja J-rock-nostalgiailta 1.3.. Glorian jäähyväisohjelma -S= ei ikärajoitusta, K-18 = vain aikuisille Pe 15.2. klo 18:30-23, vapaa pääsy (narikka 2,50€), -S-. D.R.E.A.M.G.I.R.L.S., Jenna Alexa, Satu, Tiia Karoliina, Lehmä La 16.2. klo 19:30, liput: 11,50€, -S-. Kuumaa, Entäs Peltonen? Su 17.2. klo 14-16, vapaa pääsy, -S-. Big band Boost in concert. Ebeli Big Band (Espoo), Pohjantien Junior Big Band (Kuopio), Musari Big Band (Lappeenranta), Vuoksi Big Band (Imatra) Su 17.2. klo 17-20, vapaa pääsy (narikka 2,50€), K18. Big band jamit. Tervetuloa jammailemaan isosti big band -jameihin! Pe 22.2. klo 20-01, liput: 15/13€, K18. Final Metal Mash: Medeia, Inkvisitor, Watery, Carry The Weight La 23.2 klo 22-04, liput: 15€, K18. End of an Era: Club Infektio ja SÄDE Djs viimeistä kertaa Gloriassa. Proteus, Neon, Friik, Triton, Emanon, Hexexen, Noizu, Minzeru, Kitsuna. Club Infektio ja legendaariset Säde-dj:t yhdistävät voimansa Glorian viimeisiin reiveihin. Su 24.2. klo 18-21, liput: 10/5€, K18. Salsa Gloria – Farewell Party. Vili Mustalampi bändeineen, Dj Matias Löyttyniemi Ke 27.2. klo 18-01, liput alk. 22,50€, K18. Olohuoneklubi. Yllätyspääesiintyjä, Dj Ibusal, Litku Klemetti, Lac Belot, Rosita Luu + Hullu Ruusu. Yksi Glorian suosituimmista tapahtumista, Olohuoneklubi tekee paluun vielä yhdeksi illaksi. To 28.2. klo 19-. “Gloria, this is not goodbye, it’s until we meet again”. Tapahtuman esiintyjät julkistetaan lähipäivinä. Pe 1.3. klo 20:30-02, vapaa pääsy, K18. Farewell Party by JrockSuomi. Glorian viimeisenä iltana palataan vielä kerran Jrockin kulta-aikaan. U usin Triplan Workery-toimistoihin sijoittuva toimija on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa HOK-Elanto. Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen myötä Triplan toimistojen vuokrausaste nousee noin 80 prosenttiin. HOK-Elanto keskittää palveluita ja toimintoja Pasilaan valmistuvaan Triplaan. Triplan kauppakeskukseen Mall of Triplaan tulee HOK-Elannon myymälöistä Prisma, Alepa ja Emotion sekä kolme uutta ravintolakonseptia. Lisäksi Triplaan sijoittuu S-ryhmän hotelli. – Tripla on valmistuttuaan Helsingin uusi pohjoinen keskusta. Meillä on siellä monipuolista kaupallista toimintaa, joten liiketoiminnan ketjuohjausten ja tukitoimintojen sijoittuminen niiden tuntumaan on loogista. Triplan erinomainen sijainti ja saavutettavuus ovat myös tärkeitä HOK-Elannolle, jonka toimialue kattaa yhdeksän kuntaa Uudellamaalla, HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen pohtii. HOK-Elanto sijoittuu Workery Westiin eli Triplan keskikorttelin toimistotorniin. – Olemme erittäin tyytyväisiä HOK-Elannon päätöksestä tulla Triplaan. Kiinnostus uutta Pasilaa ja Triplan myötä syntyviä palveluita kohtaan kasvaa samaa tahtia rakentamisen etenemisen kanssa, kertoo Workery-toimistojen hankekehityksestä ja vuokrauksesta vastaava johtaja Tuula Klemetti YIT:stä. Alkuvuonna 2020 valmistuvissa Triplan Workery-toimistoissa tulee työskentelemään yhteensä noin 5 000 henkeä. Joulukuussa 2018 YIT myi kehittämänsä ja rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena saksalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Commerz Real AG:lle. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 50 000 neliömetriä. HOK-Elannon sopimuksen myötä Triplan toimistojen vuokrausaste nousee noin 80 prosenttiin. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Pääkaupunkiseudun kasvunälkäisimmät yritykset P k-yrityksille tarkoitettuun kasvuohjelmaan Pääkaupunkiseudun Kasvupolulle on valittu 15 kasvupotentiaaliltaan lupaavinta yritystä yhteensä 72 hakijan joukosta. Yksi Kasvupolulle valituista yrityksistä on helsinkiläinen Slurp, joka rakentaa kansainvälistä markkinapaikkaa pienpaahtimokahveille. Pääkaupunkiseudun Kasvupolku järjestetään jo kuudennen kerran osana Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa Kasvu Openia. Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen on valittu mukaan Absentus Oy, ElFys Oy ja Green Berry Oy Espoosta, Enexus Oy ja Kuivalihakundi Vantaalta, ProLocalis Oy Kirkkonummelta, Braincare Oy Tampereelta sekä Arter Oy, Baba Foods Oy, Code School Finland, Consair Oy, Digitouch Group Oy, Naviter Oy, Proto-Putki Oy ja Slurp Helsingistä. Valittujen yritysten liikeideat liittyvät mm. hautaustoimialalle, ohjelmistoihin ja digitalisointiin, elintarvikkeiden valmistukseen, terveyspalveluihin, konsultointiin ja valmennukseen, laitevalmistukseen, logistiikkapalveluihin, luonnonkosmetiikkaan, vesihuoltoon sekä vähittäiskauppaan. Tuomaristossa mukana ollut Kati Saari, Jump Smart Oy:n strategi, korosti valinnoissa tuotteen liiketoimintamallia, skaalautuvuutta sekä tiimin kykyä toteuttaa suunniteltu kasvu. Valinta ei ollut helppo. – Kasvupolun 15 sparrauspaikalle oli tarjolla reilusti enemmän yrityksiä, joten valinta ei ollut missään määrin helppo. Halusimme valita mukaan ne yritykset, joiden kasvuhalu suorastaan pursusi kirjainten välistä, kuvasi Saari valintoja. Saaren lisäksi tuomaristossa olivat mukana Matias Holmqvist YritysEspoosta, Mika Olli Helsingin seudun kauppakamarista, Anu Peltola Vantaan kaupungilta, Teemu Polo NewColta, Vesa Riihimäki Nordealta ja Reino Meriläinen Isolta Oy:stä. Kansainvälinen markkina haltuun Yksi mukaan valituista yrityksistä on helsinkiläinen Slurp, joka on rakentanut markkinapaikan pienpaahtimoiden tarjonnalle. Nyt yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille. – Pienpaahtimoiden ekologiset vaihtoehdot sekä tuotannon läpinäkyvyys kiinnostaa kuluttajia ja trendi on samanlainen ympäri maailmaa. Olemme viiden vuoden ajan testanneet toimintamalliamme Suomessa ja tuplanneet liikevaihdomme joka vuosi. Nyt olemme valmiita kansainvälistymään, sanoo Slurpin toimitusjohtaja Tero Rehula. Tuomariston kaipaamaa kasvutahtoa ei yritykseltä puutu. – Tämän vuoden aikana suuntaamme Saksan ja Japanin markkinoille. Lähivuosina tavoite on toimia jo kymmenissä maissa. Kasvupolun asiantuntijoilta odotan ennen kaikkea konkreettisia ja käytännönläheisiä vinkkejä kansainvälisen läpimurron rakentamiseen, sanoo Rehula. Kasvupolun sisältö ja eteneminen Mukaan valittujen yritysten kasvusuunnitelmia sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä 28.2. sekä 26.3. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 23.-24.10.2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin. Ateneumin ystävät ry 100 vuotta – juhlanäyttely syksyllä 2019 ? Ateneumin ystävät ry on Suomen vanhin ja suurin museonystäväyhdistys, joka perustettiin vuonna 1919 Ateneumin taidemuseon tukemiseksi. Yhdistyksen satavuotisjuhlan kunniaksi Ateneumissa nähdään 15.8.–6.10.2019 näyttely Sata vuotta ystävyyttä, joka esittelee ystäväyhdistyksen lahjoittamia ja rahoittamia taidehankintoja. Ateneumin ystävillä on käynnissä myös juhlakeräys ja vuoden 2019 päätteeksi Ateneumin kokoelmaan lahjoitetaan Marcus Collinin teos Mustapukuinen nainen (1918). – Ateneumin ystävät ry on Ateneumille tärkeä voimavara. Yhdistyksen jäsenet toimivat välittäjinä museon ja erilaisten yleisöjen välillä. Satavuotisen historiansa aikana Ateneumin ystävät ovat myös konkreettisesti monin tavoin auttaneet ja tukeneet museota. Juhlavuoden keräyskohde on ainutlaatuinen ja toivottu lisä kokoelmaamme, kertoo museonjohtaja Marja Sakari. Elokuussa 2019 avautuva Sata vuotta ystävyyttä -näyttely esittelee pitkästä aikaa Ateneumin ystävien lahjoituskokoelman taideteoksia. Näyttelyyn valituilla teoksilla on tärkeä merkitys sekä Ateneumin kokoelmissa että Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa, joihin kuuluvat ulkomaiset teokset ennen 1800-lukua. Näyttely avaa kokoelman rakentumista sekä taiteen hankkimisen tapoja ja lähteitä eri näkökulmista. Lisäksi näyttely kertoo taideteosten taustoista ja vaiheista.Yhden salin näyttelyssä nähdään teemallisia teospareja: uskonnollisia aiheita (Jusepe de Ribera ja Anitra Lucander), valon kuvaamista (Alexander Lauréus ja Sulho Sipilä) sekä naisten muotokuvia (Hugo Simberg ja Marcus Collin). Näyttelyn kuratoi Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari. Samaan aikaan Ateneumin kolmannessa kerroksessa on esillä näyttely Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys (14.6.–6.10.2019). Uusimpana teoksena Ateneumin ystävien kokoelmaan lahjoitetaan juhlavuoden päätteeksi Marcus Collinin teos Mustapukuinen nainen (1918). Ateneumin ystävien kokoelma on osa Ateneumin taidekokoelmaa. Teos on nähtävillä Ateneumin lipunmyyntisalissa ja se konservoidaan ja kehystetään lahjoituksen yhteydessä. Teoksen hankintaan voi osallistua kuka tahansa lahjoittamalla juhlakeräykseen Ateneumin ystävien verkkosivuilla tai paikan päällä Ateneumissa. Juhlavuosi huipentuu teoksen lahjoitukseen ja Ateneumin ystävien 100-vuotisjuhlaan Ateneumissa keskiviikkona 20. marraskuuta 2019. – Ateneumin ystäviin kuuluu lähes 2 000 jäsentä. Yhdistyksen toiminta ja yhteistyö Ateneumin kanssa on monipuolista ja aktiivista. Jäsenyys tarjoaa paljon etuja ja ihanan Ateneumin ympärille rakentuvan yhteisön. Juhlavuoden pääteema on Ystävyys on ilo, toteaa Ateneumin ystävien puheenjohtaja Johanna Piisi. Juhlavuoden aikana Ateneumin ystävät ry järjestää runsaasti ohjelmaa niin jäsenistölle kuin muullekin yleisölle. Ateneum-salissa järjestettävä avoin Ystävien lahjoitukset -luentosarja (torstaisin 4.4., 25.4. ja 2.5.) syventyy Ateneumin ystävien kokoelman teoksiin ja taiteilijoihin. Ateneumin ystäväksi voi liittyä kuka tahansa Ateneumin neuvonnassa tai Kansallisgallerian verkkokaupassa. Vuonna 1919 Ateneumin taidemuseo oli 30-vuotias ja rahanarvon alenemisen seurauksena vähävarainen. Joukko helsinkiläisiä kulttuurivaikuttajia huolestui ja päätyi perustamaan kiertokirjeen avulla ystäväyhdistyksen, jonka tehtävänä oli tukea Ateneumin taidekasvatuksellisia edellytyksiä hankkimalla ja lahjoittamalla museon kokoelmaan taidehistoriallisesti merkittäviä teoksia. Jo perustamisvuonna yhdistys lahjoitti Ateneumille ensimmäisen teoksen ja vuosisadan aikana lahjoituskokoelmaan kertyi yli 130 taideteosta: 24 maalausta ja kaksi veistosta, sekä viisi Helene Schjerfbeckin luonnoskirjaa ja sata luonnosta. Aukioloajat Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu
• 14 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 Taide Risto Kolanen Keskitalven kuvataide 90-vuotias Rafael Wardi on tuonut Taidesalonkiin esille tuoreimpia teoksiaan viime vuodelta. Kuvassa hänen vieressään on Lautturi -teos. Kuva: Raimo Granberg. Päivyt Niemeläisen tunnelmalliset Carmen-näyttelyn maalaukset ovat saaneet inspiraationsa Bizet`n oopperasta. Taiteilija ja Kohtalo Galleria Dixissä. Kuva: Hannele Salminen. Aarnipajan kortteligallerian ikkunassa riippuu Kim Dahlbon kuva Dave Lindholmista ja Remu Aaltosesta 1973 Espan lavalla. Edessä leski Helena Dahlbo ja poika Johan Dahlbo. Kuva: Tuomo Lampinen. Kuvataiteilija Maria Wolfram ja The Totem II -teos Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. ? Galleria Lapinlahti lopettaa ja kiittää kävijöitään ja myös Loppu Slut päätösjuhlassa 26.1. juhlineita. Kaupunki irtisanoi Lapinlahden kaikki vuokralaiset. Taiteilijakollektiivi Kunst jatkaa muiden nykytaiteellisten interventioiden, näyttelyjen ja projektien parissa. Pysytään langoilla. Mestari piirtää ajan esiin Mestari jatkaa öljyväreillä pastellitöidensä rinnalla. Taidesalonki, Bulevardi 3B 4 krs, esittelee jälleen 90-vuotiaan Rafael Wardin teoksia. Peräti 34 työtä arvokkaissa korkeissa huoneissa ovat tavattoman värikylläisiä runsaudessaan. Värit luovat valoa ja valo saa värit hehkumaan. Maalaaminen on hänelle yhtä kuin elämä itse ja maalaukset puhuttelevat suoraan katsojaa. Työskentely on aina tunnistettavaa, mutta ei koskaan pysähtynyttä. Taiteilijan debyytti oli 1947 Nuorten näyttelyssä. Wardi valmistui 1949 Suomen Taideakatemian koulusta, jossa hän toimi 30 vuotta myöhemmin lehtorina, ja löi itsensä läpi Taideakatemian ja Nuorten näyttelyissä ja Valtion taidekilpailuissa 1950-luvun lopulla. Hän toimi kuvataiteilijana Nikkilän mielisairaalan taideterapiatoiminnassa eli hänen katsotaan aloittaneen alan Suomessa. Taiteilijan credo, uskontunnustus kuuluu: – Totuus on prosessi, johon kuva liittyy, aika joka kee tutkimusretkiä maalaamalla, tuo esille maisemia, jotka jo jossain ovat olleet olemassa. Niemeläiselle klassinen romaninaisen traaginen rakkaustarina nousee näyttelyteemaksi. Georges Bizet’n upea ooppera CARMEN on näyttämöllä yleensä valitettavan pelkistetty miehennielijä-tulkintaan. Taiteilija kysyy, onko Carmen elämää etsivä nuori tyttö, joka sattuu tapaamaan sotilaan kasarmin liepeillä. Vai onko hän kaunotar, joka leikkii tai näyttää leikkivän häneen hullaantuneen nuorenmiehen tunteilla ja elämällä? Tai onko hän kaunis, väistämättömästi kohtaloaan ja kuolemaansa kohti kulkeva kohtalonorja, joka voi vain hyväksyä sen, mitä elämä hänelle on varannut ja antaa. Musiikkidiggari tallensi 1970-luvun rockia Kim Dahlbolle (1957–2016) musiikki oli suuri rakkaus. Mikään musiikin laji ei ollut vieras, vaan hän kuunteli kaikkea rockista jazziin ja klassiseen. Uupumatta hän kävi keikoilla loppuun saakka. Viimeisellä viikollaan hän pääsi nauttimaan nuoren jazz-fuusiobändin, Peelan, esiintymisestä. Häntä ilahdutti suunnattomasti nähdä poikansa Johanin intohimo musiikkiin, leski Helena Dahlbo kertoo uuden Aarnipajan kortteligallerian, Anjalantie 1-9 D, avajaisissa ”Linnut laulaa niin kuin ennenkin” Vallilassa Valokuvanäyttelyn järjestäminen oli Dahlbon unelma vuosien ajan. Esillä ovat kuvat vuosilta 1972–80. Ystävä Petri Kuokka Aarnipajasta yösti ne valmiiksi. Musiikkidiggari aloitti harrastuksen hyvin nuorena, vain 15-vuotiaana Jukka Tolonen, Måns Groundström ja Pekka Pöyry ja Pressat Norsenissa. Eniten kuvia on Espalta, Kaivopuistosta, Kulttuuritalolta ja Messukeskuksesta. Pressojen lisäksi Wigwam, Dave Lindholm ja Tuomari Nurmio tallentuivat Stadin nuorisomusiikin helminä. Kadonneen yhteyden etsijä Maria Wolfram on ”prosessi-orientoitunut kuvataiteilija”, joka maalaa mm. musteella, akryylillä ja öljyllä kankaalle, puulevylle ja paperille, uusimmissa teoksissaan myös kollaasia. – Maalauksissani materiaali vie ja päättää suunnan. Tutkin mielelläni maalauksen mahdollisuutta levitä tilaan irti seinistä. Taiteilijaa kiinnostaa naisen rooli-historia, valta, tasa-arvo ja näiden taustalla olevat tekijät. Niukka ja yksipuolinen historia vaikuttaa voimakkaasti tasa-arvoon, naisten asemaan ja omakuvaan. Näiden ajatusten vallassa Wolfram tuo Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyyn työnsä. – Maalaukseni esittävät sekä todellisia olemassa olleita/olevia naisia, kuten Qiu Jin kiinalainen naisaktivisti 1900-luvun alussa, että kuvitteellisia hahmoja ja arkkityyppejä. Kaksi totempylvästäni kuvaavat eri aikakausilta olleita naisia ja hän toivoo niiden herättävän kysymyksiä. Maalausten unenomainen tunnelma Leena Nion uudet maalaukset Galerie Forsblomilla, Lönnrotinkatu 5, johdattavat katsojan lapsuuden kuvitteellisiin takaumiin. Unenomaisissa öljyvärimaalauksissa toistuvat puumajat, hylätyt talot sekä autiot maisemat, jotka yhdistyvät teoksissa omaksi eheäksi maailmakseen. Syvältä alitajunnasta puskevat kuva-aiheet luovat tiiviin tunnelman. Melankolisesta tunnevireestään huolimatta teosten taustalla vaikuttaa leikkiminen osana taiteilijan työtä. Maalaukset ovat kunnianosoitus mielikuvitukselle ja ihmisen sisäiselle maailmalle. Forsblomin vuodenavaus esittelee myös laajan valikoiman Heikki Marilan öljyvärimaalauksia, jotka hän on sarjoittanut yksityiskohtaisen tarkasti. Studiossa näkee nuorena kuolleen Olli Lyytikäisen eri tekniikoilla tehtyjä töitä. Piirrokset ovat erityisen taitavia. Työkoneita ja lentävää maitoa Kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen maalausten taustalta löytyvät taiteilijan omat havainnot arjesta. Suuret koneet ja esimerkiksi muistikuva tuntemattomasta naisesta, joka suihkuttaa kadulla ilmaan maitoaan, näkyvät Vilhusen teoksissa. Tavallinen kuningatar maalaa – näyttely kertoo myös taiteen tekemisestä, työstä ja vanhemmuudesta Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Vilhunen oli lapsena jäädä kuorma-auton alle, mutta äiti ehti pelastaa hänet viime tipassa. – Jäin eloon ja nyt aikuisena ajattelen, että maalaan juuri siksi. Värit ja maalausprosessin fyysisyys ovat tärkeitä. Koneet saavat yhä pääni kääntymään. Vilhusen ja Antti Frimanin taiteilijatapaaminen sunnuntaina 10.2. klo 14–16. Fotorealististen maalausten ystäville Matilda Enegren esittelee teoksissaan asioita, joita hän on tarkastellut, havainnut ja jäänyt katselemaan. – Teosteni aiheina ovat muotokuvat sekä yksityiskohdat kaupunkija maaseutuympäristöistä. Maalaukset ovat visuaalisia toteamuksia siitä mitä näen; paloja elämästä sellaisena kuin se näyttäytyy minulle. Tm•galleria, Erottajankatu 9B, täyttyi avajaisissa fotorealististen maalausten ystävistä. Muotokuvien henkilöt ovat taiteilijan ystäviä ja tuttuja, joita hän on pyytänyt työhuoneelleen malleiksi. – Maalatessani minua kiinnostaa läsnä olevan henkilön ja päivänvalon suhde. Olen osittain maalannut sokkona, rakentanut kasvoja pinta kerrallaan ja luottanut jonkinlaiseen spontaaniin logiikkaan. Maalaamisen kautta ilmaisen suhteeni kehoon, näkemiseen, muihin ihmisiin ja olemassaoloon. Urbaani pappi ja kuvataiteilija Loppukesällä avattu Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, esittelee DARK STORM -näyttelyssään aika tummia tai ihmisen toilailuja muuten kuvaavia töitä. Ilkka Sariola ja Jani Lempiäinen tarjoavat vimmaista viivankäyttöä ja ärhäkkää maalaamista. Sariola on urbaani kuvataiteilija ja pappi Kalliosta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi ja Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi. Sariola tunnetaan erityisesti lyijykynäpiirustuksistaan. Synkkäsävyinen, monisuuntainen piirustussarja haastaa katsojat poikkeukselliseen kokemukseen. Galleriassa ei yleensä saa koskea teoksiin, ei edes kehyksiin. Tässä näyttelyssä katsojalla on mahdollisuus omin käsin pyörittää hänen teoksia. Kannattaa kokeilla. Teksti: Risto Kolanen piirretään esiin. Kuka on Carmen? Seuraavaksi 30-vuotisnäyttelyään juhliva Galleria DIX, Uudenmaankatu 19, esittelee Päivyt Niemeläisen ja Paula Jaatisen teoksia. Jaatinen teIlkka Sariola on kuvataiteilija ja pappi Kalliosta. Dark Storm -näyttelyn synkkäsävyisiä teoksia saa pyörittää eri kulmista. Taiteilija ja God’s Rotweiler. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Matilda Enegren (vas.) yhdessä mallinsa Jenna Hietasen kanssa keskellään muotokuvasarjaan kuuluvan Jenna-teoksen kanssa Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 3 • Viikot 7-8/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Helsinkiä kehitetään matkailukaupunkina Kuva: Suomen Ilmakuva, © Helsinki Marketing Jatkoa sivulta 3 M atkailun kehittämishankkeen tavoitteena on matkailuekosysteemi, joka hyödyttää paitsi matkailijoita myös kaupunkilaisia, paikallisia yrittäjiä sekä kaupungin kansainvälisen tunnettuuden ja profiilin rakentamista. Hankkeen kautta Helsingistä muodostuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla entistä toimivampia, vetovoimaisempi ja paremmin palveleva matkailukaupunki. – Matkailu kasvaa globaalisti valtavaa vauhtia. Viime vuodet ovat olleet myös Helsingissä ennätysmatkailuvuosia ja kasvu on nopeampaa kuin naapuripääkaupungeissa. Matkailun toimivuus koskettaa paitsi Helsinkiin tulevia turisteja, myös helsinkiläisiä. Matkailua on kehitettävä hallitusti, panostaen laatuun. Kasvavasta matkailijoiden määrästä huolimatta on oleellista taata maailman toimivimman kaupungin kokemus paitsi matkailijoille, myös asukkaille. Haluamme panostaa kestävään kehitykseen matkailussa ja nyt sille on myös erityistä tilausta, pormestari Vapaavuori sanoo. Työn ensimmäisessä vaiheessa kaupunki keräsi viime kesänä matkailuelinkeinon, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kehitysehdotuksia liittyen kaupungin matkailuun ja erityisesti matkailun infraan. Kyselyn tuloksena saatiin 180 ideaa. Näitä kehitysehdotuksia jatkojalostettiin syksyllä kaikille avoimessa tilaisuudessa. Jatkojalostuksen seurauksena kaupunki tekee ja toteuttaa kevään 2019 aikana kolmen teeman ympärille rakentuvan matkailuinfran kehittämissuunnitelman. Tavoitteena on matkailuun liittyvän linja-autoliikenteen sujuva ja paikallisia asukkaita mahdollisimman vähän häiritsevä järjestely keskustan alueella, yleisten wc-tilojen riittävyys sekä matkailijoille suunnattujen opastetaulujen kehittäminen. Toteutusta ohjaa kehittämisryhmä, joka vastaa työn koordinaatiosta kaupungin matkailutoimijoiden ja -yritysten kesken. Kehittämisryhmän tehtävänä on myös suunnitella ja identifioida seuraavia keskeisiä kehittämiskohteita. – Olennaista on mieltää, että matkailumarkkina muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Uudet matkailumuodot haastavat perinteisiä ja digitaalisuus vaikuttaa matkailuun entistä enemmän. Siksi myös kehittämistyön on oltava jatkuvaa ja vuoropuhelun paikallisten asukkaiden ja yritysten välillä vilkasta, Vapaavuori tiivistää. Kesällä 2018 on aloitettu kehittämistyö muun muassa seuraavien teemojen osalta: • Toteutettiin liikennekokeilu Senaatintorilla ja kesän 2019 jatkoa käsiteltiin syksyllä 2018. (Uutinen 15.5.2018: Kävelijöille lisää tilaa Senaatintorille turistibusseille uusia pysäköintipaikkoja lähikaduille) • Autotalolle ja Senaatintorille lisättiin liikenteenohjausta. • Hernesaaren risteilyliikenteen reittien kehittäminen alueen rakentamisen aikana yhteistyössä elinkeino-osaston, Helsinki Marketingin, Helsingin Sataman ja aluerakentamisen kanssa. Tavoitteena saada kyltit ja muut ohjeistukset kuntoon kesään 2019 mennessä. • Kaupungin talousarvioon vuodelle 2019 sisällytettiin investointija ylläpitovaraus kymmenelle uudelle yleisö-wc:lle. Sibeliuspuistoon on tulossa uusi wc kesällä 2019, Kauppatorille tulee väliaikainen wc kesälle 2019 ja Sofiankadun yleisö-wc:n aukioloaikoja on laajennettu. Jaana Pelkonen ehdolle eduskuntaan H elsingin Kokoomuksen eduskuntavaalien ehdokaslista täydentyy, kun kansanedustaja Jaana Pelkonen, 42, lähtee ehdolle Helsingissä. Pelkonen on toisen kauden kansanedustaja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Pelkonen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 ja kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2009. Politiikassa Pelkonen on keskittynyt erityisesti yhdenvertaisen, hyvinvoivan, avoimen ja liberaalin yhteiskunnan rakentamiseen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ja helsinkiläisten toimiva arki ovat hänelle tärkeitä. Koulutukseltaan Pelkonen on valtiotieteiden maisteri ja toimittaja. Politiikan lisäksi Pelkonen on tehnyt pitkän uran yrittäjänä media-alalla. – Suhtaudun kaikkeen, mitä teen, tunnollisesti ja intohimolla. Olen aina pohtinut vaaleihin ehdolle lähtemistä perusteellisesti. Ja niin tälläkin kertaa. Kun kerroin ehdokkaaksi lähtemiseen liittyvästä epäröinnistäni julkisesti, yllätyin valtavasta määrästä positiivista palautetta. Tuntui hyvältä saada tietää, että äänestäjäni ovat seuranneet tekemääni työtä tarkkaan. Kansanedustajuus on asiakaspalvelua, joka tehdään vuorovaikutuksena yhdessä, Pelkonen sanoo. Jaana Pelkosen nimeämisen jälkeen Helsingin Kokoomuksella on nimettynä 18 ehdokasta. Loput neljä ehdokasta julkistetaan helmikuun kuluessa. Helsingin kaupunki perusti lisää väliaikaisia pysäköintialueita H elsingissä jatketaan katujen aurausta ja lumen pois kuljettamista poikkeuksellisen lumisen kauden jäljiltä. Asuntokatujen aurauksen ja pysäköinnin helpottamiseksi kaupunki perusti väliaikaisia asukaspysäköintialueita. Viime keskiviikkona 6. helmikuuta otettiin asukaspysäköintikäyttöön Kampissa sijaitseva Hietalahdentori (noin 70–80 paikkaa). Viime torstaina pysäköintiä varten varattiin Punavuoressa sijaitseva Fredrikintori (noin 15 paikkaa). Jo aiemmin viime viikolla perustettiin väliaikaiset asukaspysäköintialueet EtuTöölöön Hesperianpuiston hiekkakentälle (30–40 paikkaa) ja Katajanokan maailmanpyörän pysäköintialueelle (noin 20 paikkaa). Kaupunki selvittää myös muiden väliaikaisten pysäköintialueiden perustamista. Tykkää meistä Facebookissa R ööpeRin L ehti
• 16 Viikot 7-8/2019 • Nro 3 Kiinteistömaailma Punavuori iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija 040 159 7740 ossian.johansson@ kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä 040 578 7997 mervi.sinkko@ kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! Arttu Lazarev Myyntineuvottelija 050 414 7957 arttu.lazarev@ kiinteistomaailma.fi Emilio Kuparinen Myyntineuvottelija 0400 515 021 emilio.kuparinen@ kiinteistomaailma.fi OLEMME AVANNEET uuden täyden palvelun asuntomyymälän Iso Roballe Tervetuloa!