R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 7-8 – Nro 3/2018 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? TESTAA SUUN KUNTO PerioSafe-sylkitesti kertoo, onko suussasi näkymätön ja oireeton tulehdus Lue lisää: www.plusterveys.fi/omahoito koko kehon yleisterveyteen suorituskykyyn hedelmällisyyteen diabeteksen, reuman sekä sydänja verisuonitautien hoitotulokseen hampaiden kiinnityskudoksiin Miksi testaus kannattaa? Koska matala-asteinenkin suun tulehdus vaikuttaa heikentävästi: PerioSafe-testi on helppo tehdä joko hammastarkastuksen tai suuhygienistin hoidon yhteydessä. Kysy lisää ja varaa aika! 31 € * PlusTerveys Hammaslääkäriasema Fossa | puh. (09) 696 2990 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | fossa.fi * Pe rio Sa fe -t es tin hin ta . H int aa n lis ät ää n pa lve lum ak su 5 € . LOUNAS Elmun Baarissa maanantaista perjantaihin kello 11.00 -14.00 Käsintehtyä rouheaa husmanskostia ja kasvisruokaa seisovasta pöydästä, oman leipurin leipää, runsas salaattipöytä ja hyvää kahvia. Myös leikkeitä, burgereita ym. Tervetuloa! Telakkakatu 8, 00150 Hki GASTRO CAFE NOSTURIN Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Koteja kivipalatsissa! Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 88,5 m2 KAMPPI Peppi Martas 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi 2 h, k, kph, sauna / 61 m2 Mh. 521.443,63 € Vmh. 599.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi 3 h, k, wc, kph, s, parveke / 88,5 m2 Mh. 493.994,78 € Vmh. 885.000 € Lönnrotinkatu 3 KAMPPI huippukuntoinen kaksio, jossa tyylikäs kylpyhuone-saunatila ja kattavasti varusteltu avokeittiö. Upea, parvekkeellinen kolmio, jossa tyylikäs, mielen laittein varusteltu scavoliniavokeittiö ja oma sauna.
2 Nro 3 • Viikot 7-8 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi HIIHTOLOMAKURSSIT 1 PÄIVÄ sis. 100 min. opetusta pe klo 10-12 tai 12-14 tai 14-16 sis. 2 x 100 min. opetusta sis. 2 x 100 min. opetusta ALKEISKURSSIT JATKOKURSSIT SUKSILLA TAI LAUDALLA SUKSILLA TAI LAUDALLA 4 PÄIVÄÄ 4 PÄIVÄÄ 119€ 119€ 85€ 85€ 60€ Rinnelippu sisältyy opetukseen ! Rinnelippu sisältyy opetukseen ! ma-to , klo 10-12 tai 14-16 ma-to , klo 12-14 sis. 4 x 100 min. opetusta sis. 4 x 100 min. opetusta 2 PÄIVÄÄ 2 PÄIVÄÄ la-su, ma-ti, ke-to, la-su ke-to, klo 10-12 tai 14-16 LASTEN HAUSKAT HIIHTOLOMAKURSSIT ! VARAA NYT ! LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET: WWW.VIHTISKI.FI/HIIHTOLOMAKURSSIT klo 10-12 tai 12-14 tai 14-16 Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 – Piperrysannoksia ei klubilta löydy – herrakerho palkittiin ruoastaan Helsingin Suomalaisen Klubin ravintola sai Rôtisseurs-kilven ? Toisin kuin yleensä luullaan elää ja voi klubiravintola hyvin nyky-Suomessa. Suomalaisen klubiin kuuluu yli 3000 jäsentä. Klubiravintola hoitaa vuosittain satojen jäsentilaisuuksien ohella kymmenien tuhansien muiden asiakkaiden tarjoilut. Siihen historiaa huokuvat, tyylikkäästi modernisoidut tilat Helsingin ydinkeskusta luovat edukseen erottuvat puitteet. Ravintolan ruokatarjooma perustuu suomalaisiin tuoreisiin raaka-aineisiin palvelun kattaessa niin pienet kabinetti-illalliset kuin satojen vieraiden juhlaja kokoustilaisuudet. 1876 perustetun Helsingin Suomalaisen Klubin ravintola sai 6.2.2018 merkittävän tunnustuksen, kun Paistinkääntäjien veljeskunta myönsi sille Rôtisseurskilven. Kilven otti vastaan A’la Carhu Oy:n ravintoloitsijapariskunta Petri Karhu ja Miia Makkonen. He ovat toimineet Klubin ravintoloitsijoina vuodesta 2009. Kilpiravintoloita on Suomessa ja Suomen lipun alla kulkevissa laivoissa alle sata. Muita Helsingissä olevia kilpiravintoloita ovat mm Pörssiklubi, Svenskaklubben, Lehtovaara, Lyon ja Savoy. Kilvet ovat ennen kaikkea merkki ravintolan laadusta: sen ruokaja palvelutuotteen korkeasta tasosta. Kilpikriteereistä ensimmäisenä mainitaan kansallisen keittiön vaaliminen, gastronomian kehittäminen, alueellisten ja kulinaaristen perinteiden säilyttäminen sekä kehittäminen. Ja juuri tähän haasteeseen ravintola on jo vuosien ajan vastannut näin: – Arvostamme raaka-aineiden omia makuja sekä vanhoja hyviä gastronomian klassikkoja. Suosimme mahdollisimman pitkälle kotimaisia raaka-aineita, satokausia mukaillen. Leivomme leivät päivittäin 120-vuotisesta juuresta ja pidämme huolta, että torstaisin on hernekeittoa ja pannukakkua. Ravintola on kuuluisa joulupöydästään, rapuillallisista ja parhaillaankin meneillään olevasta blinija madesesongista. Yhtä hyvin sen herkkusuiset asiakkaat tuntevat kantapaikkansa myös läskisoosista. Se ei hötkyile hetken trendien perässä vaan tarjoilee konstailematonta, reilua ja selkeälinjaista ruokaa. ”Piperrysannoksia” ei Klubilta löydy. Helsingin Suomalainen Klubi toimii osoitteessa Kansakoulukuja 3. Toisin kuin yleensä luullaan klubiravintola elää ja voi hyvin nyky-Suomessa Ja toisin kuin yleensä luullaan tässä viidennessä kerroksessa sijaitsevassa ravintolassa saa käydä syömässä myös klubin ei-jäsen – kirjaimellisesti arjen yläpuolella. Chaîne des Rôtisseurs – Paistinkääntäjät on maailman vanhin gastronominen järjestö, joka toimii 80 maassa. Suomessa jäseniä on noin 2 000. Veljeskunnan jäsenet ovat aktiivisia gastronomian harrastajia tai alan ansioituneita ammattilaisia. Järjestön päämaja sijaitsee Pariisissa. Kilven otti vastaan A’la Carhu Oy:n ravintoloitsijapariskunta Petri Karhu ja Miia Makkonen. He ovat toimineet Klubin ravintoloitsijoina vuodesta 2009. KO IRA M eid än 1/ 20 18 6,9 ROTUESITTELYSS Ä BO ST ON IN TE RR IE RI Su om en lap inko ira Äij ä kä y ka las sa La bra do rin no uta ja taa s su os itu in Ko ira t ter ap iat yös sä Ne ssu au tta a ma sen tun eit a Ets ijäk oir a Ad a pe las ti suo me nh evo sen he ng en Lai ton ko ira ka up pa ku ko ist aa HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT 1/2 01 8 6,9 Pö rri pit ää Pyh tää n asi at jär jes tyk ses sä Ter ap iak iss at osa ava t au tta a ma sen tun eit a Ma ailm an ma tka aja t Ven ni, Oiv a ja Ch arl ott e Om ist aja n ku ole ma vei Mi sse n elä mä nh alu n Tär keä per ush oito • Ro ko tuk set • Ma do tuk set SE RE NG ETI täp lik äs ka un ota r 1/ 18 6, 90 MI ES KIN no lla a its en sä sa tul as sa Pä rjä äk ö he von en yk sin ? Em mi ku vaa työ ks ee n he vo sia Cur lyt Hu rm aa vat Tup su jal ka ine n Am an da on Su om en su uri n Ke sä lei rei llä op ita an ja na uti taa n he vo sis ta Va lm en taj a Ari pe kk a Pa kk an en alo itti He vo so pis tol la Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! www.karprint.fi
14. vuosikerta – nro 3 Viikot 7-8 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Peruskoulun päättäneet yhä useammin jatkokoulutukseen Helsingin yleiskaava kumottu Keskuspuiston osalta ? Helsingin hallinto-oikeus antoi 5. helmikuuta ratkaisunsa Helsingin uutta yleiskaavaa koskevista valituksista. Hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavan muun muassa Keskuspuistoon esitetyn rakentamisen ja Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin osalta. – Olemme Keskuspuistoryhmässä äärimmäisen iloisia hallinto-oikeuden ratkaisusta, toteaa ryhmän aktiivi Maija Hakanen. – Tuhansien helsinkiläisten oikeutettu huoli ja kampanjointi Keskuspuiston säilyttämiseksi on saatu arvoiseensa lopputulokseen. Kuten hallinto-oikeuden ratkaisussa todetaan, yleiskaavassa Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen olisi merkinnyt Keskuspuiston virkistysalueen supistumista ja kaventumista laajasti, vaikka Helsingin asukasmäärän kasvu lisää virkistysalueiden tarvetta. Se olisi myös ollut maakuntakaavan vastaista. Sivu 7 Töölön ala-asteen rehtori valittu ? Kasvatusja koulutuslautakunta kumosi ja palautti uudelleen valmisteltavaksi perusopetusjohtajan 20.12.2017 tekemän päätöksen koskien Töölön alaasteen koulun rehtorin virkavalintaa 23.1.2018 pidetyssä kokouksessaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että virkaa hakeneista kutsuttiin uuteen haastatteluun viisi ansioituneinta hakijaa. Haastattelujen jälkeen tehtiin arviointi hakijoista. Uudelleenvalmistelu on tehty ja virkaan on valittu filosofian maisteri Paula Luopio-Lemetyinen. Hän aloittaa tehtävässään 8.3.2018. Paula Luopio-Lemetyisen valintaa puoltaa hänen tehtävissään osoittama kykynsä pedagogiseen johtamiseen. Hänellä on vahvaa osaamista uuden opetussuunnitelman mukaisen toiminnan osallistavasta toteuttamisesta ja oppimisympäristöjen kehittämisestä. Paula Luopio-Lemetyisellä on johtamiskokemusta rehtorin, virkaapulaisrehtorin ja apulaisrehtorin tehtävistä lähes 15 vuotta. Rakentamisen toimiala työllistää yhä enemmän ? Työllisten määrä kasvoi Helsingissä ja koko Helsingin seudulla vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä kolmella prosentilla vuoden takaisesta. Työpaikkojen määrä kasvoi puolestaan Helsingissä kahdella prosentilla ja Helsingin seudulla kolmella prosentilla. Luvut selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Sivu 10 Kesätyöntekijöitä Kustaankartanon palvelukeskuksessa vuonna 2017. Kuva: Helsinkirekryn kesätoimittaja Tuuli Hiidensalo Helsingin kaupunki etsii noin 4 000 kesätyöntekijää ? Suomen suurimman työnantajan Helsingin kaupungin kesätyöhaku on käynnissä. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä. Siisti kesä! -hankkeen 16–20-vuotiaille suunnattu kesätyöhaku ja 16–17-vuotiaiden kesätyöhaku alkaa 5.3.2018 ja päättyy 19.3.2018 klo 16. Kesätyöntekijöitä ja kesäsijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin noin 4 000. Lisäksi kesäväkeä etsitään kaupungin omistamiin yhtiöihin. Sivu 7 ? Nuorten koulutustilanne on kehittynyt Helsingissä hyvään suuntaan, sillä peruskoulun 9. luokan päättäneiden siirtyminen suoraan toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on parantunut koko 2010-luvun. Vielä vuonna 2010 vain 84 prosenttia peruskoulun päättäneistä oli saman vuoden syksyllä tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta vuonna 2016 heidän osuutensa nousi jo 93 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Sivu 13
4 Nro 3 • Viikot 7-8 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3 Yleisönosasto Enemmistö väestönkasvusta ulkomaalaistaustaisista J oka seitsemäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. Helsingissä asui vuoden 2017 alussa yhteensä 94 888 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 14,9 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Alle 7-vuotiaista helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia oli lähes joka viides. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kaikista ulkomaalaistaustaisista 17 prosenttia oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Asiat selviävät ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi-sivustolta. Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 5 010 hengellä eli 5,6 prosenttia. Kasvuprosentti oli alhaisin kymmeneen vuoteen, mutta silti lähes kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista. Vuoden 2017 alussa helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak ja Kiina. Vuoden 2016 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten ja afrikkalaistaustaisten helsinkiläisten määrä. Helsinki sai 2016 ulkomaista muuttovoittoa vieraskielisistä suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan vieraskielisten muuttovoitto muualta Suomesta kasvoi. Seudun sisäisessä vieraskielisten muuttoliikkeessä Helsinki kuitenkin menetti 772 asukasta, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttotappio on ollut vuodesta 2007 selvästi vuosituhannen alkua korkeammalla tasolla. Vieraskieliset muuttivat Helsingistä erityisesti Vantaalle. Vironkielisten muuttotappio Helsingistä oli 230 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa, ja huippuvuonna 2012 muuttovoitto oli kasvanut lähes 1 000 henkeen. Tämän jälkeen muuttovoitto vironkielisistä lähti jyrkkään laskuun. Vielä vuonna 2015 muuttovoitto oli kuitenkin vielä 241 henkeä. Monissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on merkittävä. Vuonna 2014 toimistoja laitossiivoojista sekä linja-autonja raitiovaununkuljettajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet. Lisäksi ravintolanjohtajista, siivoustyön esimiehistä ja talonrakentajista ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa kaikista työntekijöistä. Etenkin ulkomaalaistaustaisia siivoojia, talonrakentajia ja ravintolaja suurtalouskokkeja on määrällisestikin paljon. Esimerkiksi vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli Helsingissä 4 129. Helsingin kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli joka kymmenes. Kaupunkipurot kuntoon ? Keski-Helsingin Keskustanuoret vaativat, että Helsingin kaupunki jatkaa määrätietoisia toimenpiteitä kaupunkipurojen huonon kunnon korjaamiseksi ja palauttamiseksi mahdollisimman puhtaaseen luonnontilaan. Voimassa olevat hulevesija pienvesistöstrategiat määrittelevät toimenpiteet kaupungin alueen purojen kunnon parantamiseksi ja niiden toteutusta ei tule lykätä. Viime viikolla uutisoitiin Hämeenlinnanväylän ali virtaavan Haaganpuron penkan romahtamisesta. Kuluneiden kahden vuoden aikana purossa on tapahtunut myös kaksi öljyonnettomuutta. Jokainen näistä onnettomuuksista on vahingoittanut puron lajistoa ja luonnollista virtausta. Haaganpurossa elää erittäin uhanalainen meritaimenkanta, jota on pyritty elvyttämään niin julkisesti rahoitetuilla toimenpiteillä kuin väsymättömällä vapaaehtoistyöllä. Purossa elää myös muita harvinaisia hyönteisja lintulajeja. Luontoarvojen lisäksi purolla on suuri merkitys sen virkistysja maisemaarvon takia. Helsingissä on osoitettava tahtoa ja tinkimättömyyttä kaupunkiluonnon suojelemisessa. Jos koskematon luontoalue kuten metsä, ranta tai puro tuhoutuu, on sitä ihmisen toimin todella vaikea enää palauttaa. Sakari Tuomisto puheenjohtaja Keski-Helsingin Keskustanuoret Lotta – valokuvia ja tarinoita Radiota kuuntelee aamuisin yli 2,5 miljoonaa suomalaista Suomalaisten audion kulutus monipuolistuu vuosi vuodelta – erityisesti nuorissa ikäryhmissä. ? Radio oli edelleen suosituin audiolähde ikäryhmästä riippumatta. Suomessa on tarjolla yli 100 FM-radiota, joista viidennes valtakunnallisia ja loput paikallisia. Monet kaupalliset kanavat ovat profiloituneet joko naisten tai miesten kanaviksi. Päivittäin radiota kuunneltiin viime vuonna keskimäärin 3 tuntia (2 h 56 min). Radiota kuunteli viikoittain 93 prosenttia ja päivittäin 74 prosenttia suomalaisista. Radion ääressä oli arkisin yli 3 miljoonaa kuuntelijaa klo 7.30– 16.30 välisenä aikana. Radion kuunnelluin hetki oli arkiaamuisin klo 8, jolloin radio tavoitti keskimäärin 1,3 miljoonaa kuulijaa. Aamuisin klo 6.00–10.00 välisenä aikana radiota kuunteli yli 2,5 miljoonaa suomalaista. Radion lisäksi kuunneltiin musiikkipalveluita sekä äänitteitä. Alle 25-vuotiaiden kuuntelusta noin kolmannes (31 %) oli Spotifykuuntelua. Radiopalveluista suosituin oli Yle Areena, joka tavoitti viikoittain 450 000 kuuntelijaa. Alle 45-vuotiaat kuuntelivat radiota eniten autossa (36 %) ja yli 45-vuotiaat puolestaan kotona (63 %). Kuunnelluin radiokanava oli edelleen Yle Radio Suomi, joka sai 32 prosenttia kaikesta radionkuuntelusta. Toiseksi kuunnelluin oli Radio Nova ja kolmantena oli Yle Radio 1. Radion kuuntelu jakaantui puoliksi Yleisradion ja kaupallisten kanavien kesken. Tietyt kaupalliset radiokanavat profiloituivat selkeästi sukupuolen mukaan. Radio Aalto, Kiss ja Loop olivat tutkimuksen mukaan kuuntelijaprofiililtaan enemmän naisten kanavia, kun taas Radio Rock, Radio City ja Bassoradio profiloituvat enemmän miehille. Radiovastaanotin oli edelleen suosituin tapa kuunnella radiosisältöjä kaikissa ikäryhmissä. Alle 45-vuotiaiden keskuudessa seuraavaksi suosituin audiolähde oli matkapuhelin, jota käytti tutkimusviikon aikana sisältöjen kuunteluun 30 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Tulokset perustuvat Finnpanelin tekemään Kansalliseen Radiotutkimukseen, jossa tutkittiin päiväkirjamenetelmällä vuoden 2017 aikana yhteensä 21 000 suomalaisen radionkuuntelua. Radiovuoden tulokset löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: https:// www.finnpanel.fi/tulokset/ tiedotteet.php Liikkuvan audion aikakausi Radiolla menee lukujen valossa vahvasti kaikissa ikäryhmissä. RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller uskoo, että radion kuuntelu on tulevaisuudessa vain yksi osa yhä kasvavaa audion kokonaiskuuntelua, kun puheohjauksella surffataan on demandja podcast-sisältöjen sekä livelähetysten välillä. – Vuosi 2017 oli audion vuosi. Kaupallinen radio teki viime vuonna kaikkien aikojen mainosmyyntiennätyksen, iloitsee Möller. Ylen radiopäällikön Marja Keskitalon mukaan audiosisältöjä kulutetaan entistä enemmän digitaalisten alustojen ja mobiililaitteiden kautta. Viime vuonna varsinkin mobiilikuuntelu kasvoi selkeästi. Radio kulkee siten entistä enemmän kuuntelijan taskussa. – Ilahduttavaa on myös se, että mobiilikuuntelun kasvun myötä audion kulutus kasvaa kaksinumeroisin luvuin. Uudistimme 2017 Yle Areenan audiotarjonnan ja se näkyy käytön merkittävänä kasvuna, Keskitalo summaa. Heini Tola taiteilijatapaamisessa ? Helmikuun taiteilijatapaamisen vieraaksi Teatterimuseoon saapuu Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja, ohjaaja Heini Tola. Tänä vuonna yksi Teatterimuseon taiteilijatapaamisten teemoista on vuosi 1918. Heini Tola ohjasi ja yhdessä Anneli Kannon kanssa käsikirjoitti Avoimiin Oviin esityksen Erottaja 1917–18, joka kertoo punaisen Helsingin noususta ja kukistumisesta. Taiteilijatapaamisen keskustelu keskittyy tähän esitykseen, mutta polveilee myös Tolan uran muihin vaiheisiin. Tolaa haastattelee Raija-Liisa Seilo. Lauantaina 17.2.2018 klo 13-14.30 Liput: 10/5 € tai Museokortti Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki ? Johanna Kareen valokuvanäyttelyn pääosassa ovat sotiemme lotat, jotka lähimmäisenrakkaudellaan ja työllään tekivät suuria tekoja itsenäisyytemme eteen. Kuvien ohessa on luettavissa lottien omakohtaisia tarinoita. Kuvat muistuttavat lottien olleen oikeita ihmisiä, joita on vielä jonkin verran elossa. Johanna Kare: ”Haluan tuoda esille unohdetut lotat ja rintamasotilaskotisisaret, jotka rakastivat isänmaataan ja antoivat meille mahdollisuuden asua itsenäisessä Suomessa. Kiitän heitä kaikkia. He ansaitsevat tulla nähdyiksi.” Helsinkiläinen Johanna Kare tunnetaan kuvaajana, joka nostaa unohdetut ihmiset esille. Vuonna 2016 hän kuvasi kodittomuutta Helsingin kaduilla Katuvarpuset-näyttelyyn. Näyttelyn suojelija on Suomen tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio Näyttelyyn on vapaa pääsy Eduskunnan kirjaston aukioloaikoina. ma 9–16.15, ti to 9–18, pe 9–16.15, la 9–15. Näyttelyn kuviin kuuluu yhteiskuva kaikista seitsemästä lotasta. Kuvassa istumassa Alli Brotherus (vas.), Laine Lahdelma ja Helmi Kotkanen Ylärivissä vasemmalta Aira Samulin, Tuovi Toivonen, Aira Kojo ja Auni-Leila Eulenberger. Valokuvaaja Johanna Kare.
5 Viikot 7-8 • Nro 3 Helsingin ja Tallinnan yhteistyö liikenteen kehittämisessä jatkuu vahvana Laakson yhteissairaalan hankesuunnittelu alkaa Helsingin kaupungille digitalisaatiojohtaja Sinisille piiriyhdistys Helsinkiin ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori julkisti tammikuun lopulla puheessaan Ratkaisu 18 -tapahtumassa, että Helsingin kaupunki rekrytoi digitalisaatiojohtajan. Helsingin tuoreeseen strategiaan on kirjattu, että Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. – Kaupunki tarvitsee visionäärin johtamaan tätä liikettä. Siksi aion palkata Helsingin kaupungille CDO:n, eli digitalisaatiojohtajan, Vapaavuori sanoo. Uudessa kaupunkistrategiassa Helsinki on asettanut tavoitteekseen olla maailman toimivin kaupunki. Digitalisaatiolla on tämän vision toteuttamisessa aivan keskeinen rooli. Kaupungilla on jo käynnissä monia digihankkeita, ja avoimesta datasta on tullut jo elimellinen osa Helsingin kaupungin toimintaa. Helsinki tavoittelee asemaa digitalisaatiokehityksen uranuurtajana. – Etsimämme CDO tuo kaupungille eteenpäin nojaavaa ajattelua. Digitalisaatiojohtajalla tulee olemaan vahva, itsenäinen asema. Hänen tehtävänään on olla digitalisaation mahdollisuuksien edistäjä kaikilla organisaation tasoilla, Vapaavuori jatkaa. Pormestari korostaa, että työympäristönä kaupunki tarjoaa tulevalle digitalisaatiojohtajalle poikkeuksellisia mahdollisuuksia. – Maan pääkaupungin vieminen digitalisaatiokehityksen kärkeen on erittäin kiinnostava, jopa kansainvälisessäkin mittakaavassa merkityksellinen tehtävä. Työ tarjoaa kokeneelle visionäärille aidon mahdollisuuden kehittää kaupungin asukkaille maailman edistyksellisintä arkea. Kaupungistuminen vahvistaa kaupunkien merkitystä globaalisti entisestään. Digitalisaation mahdollisuudet joko käytetään tai jätetään käyttämättä kaupungeissa. ”Menestyvän kaupungin on oltava kehityksen kärjessä”, Vapaavuori painottaa. Digitalisaatiojohtaja työskentelee kaupunginkansliassa, suoraan kansliapäällikön alaisuudessa. Digitalisaatiojohtajan haku käynnistyy lähiviikkoina. ? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi osaltaan sopimuksen, jonka HUS solmii Helsingin kaupungin kanssa Helsingin Laaksoon rakennettavan psykiatrisen yhteissairaalan suunnitelmasta. Sopimuksella sovitaan yhteisestä hankesuunnittelusta ja siihen liittyvästä hankintayhteistyöstä. Alustavien arvioiden mukaan HUS:n osuus yhteissairaalasta ja siihen liittyvistä kustannuksista on 41 prosenttia. Tavoitteena on, että hankesuunnittelu saadaan päätökseen vuoden 2019 lopulla. Koska sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2020 alussa, varsinaisen rakentamispäätöksen tekee aikanaan Uudenmaan maakunta. Alustavien suunnitelmien mukaan yhteissairaalaa rakennettaisiin vuosina 2021-2026. HUS:n palveluja käytettiin taas entistä enemmän Toimitusjohtaja Aki Lindén esitteli hallitukselle vuoden 2017 tilinpäätöstä. – Toiminnan kasvu oli todella voimakasta. Palvelujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,1 prosenttia ja se ylitti talousarvion kuudella prosentilla. HUS:n jäsenkuntien maksut HUS:lle vuonna 2017 kasvoivat sen sijaan vain 1,8 prosenttia ja ylittivät talousarvion yhdellä prosentilla, Lindén sanoi. HUS palautti jäsenkunnilleen viime vuonna kertyneen ylijäämän. Ensin kesäkuussa 50 miljoonaa ja tämän vuoden tammikuussa 58,7 miljoonaa, yhteensä 108,7 miljoonaa euroa. Ylijäämän palautus pienensi jäsenkuntalaskutusta. Hallitus päätti valita dosentti, korva-, nenäja kurkkutautien erikoislääkärin Erna Kentalan Hyksin pääja kaulakeskuksen toimialajohtajaksi. Virka tuli avoimeksi, kun yksi Hyksin tulosyksikkö päätettiin jakaa kahdeksi tulosyksiköksi, Pääja kaulakeskukseksi ja Neurokeskukseksi. ? Sininen tulevaisuus on perustanut piiriyhdistyksen Helsinkiin. Piiriyhdistyksen nimi on Helsingin Siniset. Helsingin Sinisten puheenjohtajaksi valittiin varavaltuutettu, valtiotieteiden ylioppilas Toni Ahva, 23. Ahva opiskelee valtiotieteitä ja viestintää Helsingin yliopistossa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Sirpa-Liisa Kuittinen ja Rolf Sormo. Muita hallituksen jäseniä ovat Toni Eronen, Tiina Ahva, Alfred Leppänen ja Jens Sørensen. Sørensen on entinen vihreiden kunnanvaltuutettu Kirkkonummelta. – Olemme erittäin tyytymättömiä eiliseen Helsingin kaupunginhallituksen päätökseen hylätä Sinisten kielikokeilualoite, toteaa puheenjohtaja Ahva. – Yksimielinen kielteinen päätös oli varsin erikoinen, koska kielivapauden kannattajia on ollut vaalikoneissa lähes jokaisessa valtuustoryhmässä. Helsingin Siniset vetoaa kaupunginvaltuustoon, jotta se päättäisi seuraavassa kokouksessaan Sinisten ryhmäaloitteen mukaisesti hakea kielten valinnanvapauden mahdollistavaan kielikokeiluun. – Sinisiä kohtaan on ollut paljon kiinnostusta Helsingissä. Helsingissä on tilausta isänmaalliselle ja uudistusmieliselle kansanliikkeelle, joka puhuu turvallisuudesta ja pienyrittäjyydestä, kertoo puheenjohtaja Ahva. – Yhteydenottoja on tullut eri puolueista sekä puoluepoliittisesti sitoutumattomilta kansalaisilta. Yhteishenki on erinomainen, kehuu Ahva. Helsingin Siniset vaikuttaa aktiivisesti puolueen ja sitä kautta hallituksen linjaan, sekä valmistautuu maakuntavaaleihin. Suomen museoissa uusi käyntiennätys ? Suomen museoiden menestys jatkuu. Alustavien tietojen mukaan vuonna 2017 ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin 7,1 miljoonaa kertaa, mikä on yli 400 000 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Museokäynnit ovat jo pidemmän aikaa olleet kasvussa, mutta viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut jyrkkä nousu on poikkeuksellinen. Kaiken kaikkiaan Museotilastossa on mukana 154 museota, jotka ylläpitävät yli 300 museokohdetta. Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2017 olivat: • Ateneumin taidemuseo: 440 834 käyntiä • Helsingin kaupunginmuseo: 362 631 käyntiä • Nykytaiteen museo Kiasma: 295 802 käyntiä • Vapriikki (Tampereen kaupungin historialliset museot): 206 171 käyntiä • Helsingin taidemuseo HAM: 203 734 käyntiä – Ateneumin taidemuseon ja koko Kansallisgallerian ennätysluvut kertovat näyttelyiden kiinnostavuudesta ja niiden tarjoamasta vastapainosta kiivastahtisessa elämässä. Taiteella ja kulttuurilla on valtava merkitys yhteiskunnan arvokeskustelussa, Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson kommentoi museonsa huimia kävijälukuja. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin mukaan käyntilukujen kasvun taustalla näkyy ennen kaikkea kolme keskeistä tekijää. Suomalaiset museot ovat viime vuosina onnistuneet toteuttamaan yleisöjä kiinnostavia, ajankohtaisia ja vetovoimaisia näyttelyitä. Lisäksi museoiden brändäys ja palvelumuotoilu ovat tehneet museoista entistä näkyvämpiä ja tunnetumpia. Myös Museokortti on madaltanut kynnystä tulla museoon. Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden toiminnasta. Jan Vapaavuori (vas.), Taavi Aas, Ossi Savolainen, Andre Sepp, Anne Berner ja Kadri Simson. Kuva: Kimmo Brandt ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vieraili viime viikolla Tallinnassa ja tapasi Tallinnan pormestari Taavi Aasin. Molemmat pormestarit osallistuivat Tallinnassa järjestettyyn FinEst Link -hankkeen seminaariin, jonka yhteydessä julkistetun selvityksen tuloksista käy ilmi, että Helsingin ja Tallinnan välinen nopea tunneliyhteys toisi laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä paitsi molemmille kaupunkiseuduille ja valtioille, myös kasvumahdollisuuksia koko Euroopalle. – Helsinki ja Tallinna ovat kumpikin kansantalouksiensa vetureita, joiden menestys säteilee koko maahan. Kaupunkien vahvasti integroituneiden työmarkkinoiden myötä Helsingin satamasta on kasvanut matkustajamäärältään maailman suurin. Liikenneyhteyksien sujuvuus on edellytys kaksoiskaupunkikehityksen jatkumiselle tulevaisuudessa. Tunnelivaihtoehdon perusteellinen selvittäminen on tässä tilanteessa luontevaa, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. FinEst Link -projekti on keskittynyt Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi projektissa on arvioitu tunneliyhteyden toteuttamisen edellytyksiä sekä tunnelin sosioekonomisia vaikutuksia Helsinki– Tallinna-kaksoiskaupungin kehitykselle. Hyvin toimiva liikenne on oleellinen osa Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkia. Helsingin satamien kautta kulkevien liikennevirtojen kasvu vahvistaa koko pääkaupunkiseutua ja kaksoiskaupunkia. Tunnelisuunnitelmat kertovat osaltaan siitä, kuinka tärkeänä kaksoiskaupungin sisäisen liikenteen toimivuus nähdään. Pääkaupunkiseudun ja Tallinnan alueella asuu yhteensä noin kaksi miljoonaa asukasta, joten yhdessä alue muodostaa keskikokoisen eurooppalaisen metropolin. Anni Sinnemäki ja Pasi Rajala. Kuva: Kimmo Brandt
6 Nro 3 • Viikot 7-8 Sunnuntaiksi VIIKKO 7 MA 12.2. Elma, Elmi TI 13.2. Laskiaistiistai Sulo, Sulho KE 14.2. ? Ystävänpäivä Tino, Voitto, Valentin TO 15.2. Sipi, Sippo PE 16.2. Kai LA 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö SU 18.2. Kaino VIIKKO 8 MA 19.2. Eija TI 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely KE 21.2. Keijo TO 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki PE 23.2. Aslak LA 24.2. Matti, Matias SU 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa Miten paljon ihmiselämää meneekään hukkaan odottaessa. R.W. Emerson (1803-82) Päivyri Otto Meri ? Seniorit nettiin –tietoisku: Mediataidot Lukusali 3. krs Torstaina 15.2. klo 13-15 Tervetuloa Enter ry:n tietoiskuun, jossa aiheena ovat mediataidot. Mitä mediataitoja seniori tarvitsee? Tietoiskussa käsitellään mm. huijausviestejä, valeuutisia ja turvallista netissä liikkumista. Puhumassa ovat Enter ry:n vapaaehtoiset. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Tietoiskun yhteydessä on kahvija teetarjoilu. ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Juha Kulmala Kirjatorni 2. krs Torstaina 15.2. klo 18 Runopiirin vieraaksi saapuu runoilija Juha Kulmala. Illan mittaan keskustellaan puheenomaisesta ja rönsyilevästä runoudesta ja käsittelyssä on erityisesti Kulmalan teos Ränttätänttä (Savukeidas 2017). Keskusteluun johdattelevat Tiina Koskinen ja Juha Rautio. Runopiiri järjestetään yhteistyössä runoyhdistys Nihil Interit ry:n kanssa. Tervetuloa, annetaan runon viedä! ? Kirjanjulkistustilaisuus – Anu Patrakka: Kuolet vain kahdesti Lukusali 3. krs Lauantaina 17.2. klo 14 Patrakka kertoo helmikuussa ilmestyvän toisen kirjansa syntyvaiheista ja tapahtumista sekä ylipäätänsä kirjoittamisesta uutena uravalintana. Tilaisuudessa on mahdollista hankkia kirja omistuskirjoituksin. Tervetuloa! ? C4i: Tanino Duo – tangokonsertti Kirjatorni 2. krs Lauantaina 17.2. klo 14 Tervetuloa Tanino Dúon tangokonserttiin! Ohjelmistossa on myös valsseja ja milongaa. Konsertti järjestetään yhteistyössä Agencia Latina –yhdistyksen ja Helsinki Tango Week:in kanssa. ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot – lounaskonsertti Kirjatornissa Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 21.2. klo 13 Tervetuloa lounaskonserttiin! Konserttisarja järjestetään yhteistyössä Café Barockin kanssa. ? Heinrich Böll: Risti vailla rakkautta Lukusali 3. krs Keskiviikkona 21.2. klo 17.30 Tervetuloa Heinrich Böllin kirjan Risti vailla rakkautta –romaanisuomennoksen julkistamistilaisuuteen! Professori H.K. Riikonen ja suomentaja Otto Lappalainen keskustelevat kirjailijasta, teoksesta ja sen taustoista. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia WSOY täyttää 140 vuotta Kun henki on heikko Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Kaupunkibulevardit ovat laittomia ? Näillä sanoilla uutisoitiin Helsingin uutta yleiskaava koskevasta hallintooikeuden päätöksestä viime viikolla. Tuomioistuimen mukaan yleiskaavassa oli useita Uudenmaan maakuntakaavan vastaisia kaavamerkintöjä. Maankäyttöja rakennuslaki edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa maakuntakaavan määräykset otetaan riittävällä tavalla huomioon. Yleiskaava on pitkän aikavälin suunnitelma, jolla ohjataan Helsingin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Yleiskaavassa päätetään mitä rakennetaan minnekin ja mitkä alueet jätetään rakentamatta. Yleiskaava laaditaan Helsingissä tavallisesti 10 vuoden välein sen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Nyt kyseessä oleva Helsingin uusi yleiskaava hyväksyttiin lokakuussa 2016. Päätöstä edelsi useamman vuoden valmistelu ja laaja kansalaiskeskustelu. Kaupunginvaltuuston yleiskaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehtiin yhteensä 50 valitusta. Hallinto-oikeuden päätöksellä suurin osa näistä valituksista hylättiin, mutta useamman osalta tuomioistuin yhtyi valittajien näkemyksiin. Hallinto-oikeus linjasi, että yleiskaava on lainvastainen Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardin, Keskuspuiston, Melkin ja Itä-Villingin, Vartiosaaren, Ramsinniemen Ilmalan varikon ja Pajamäen osalta. Muilta osilta hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Näin ollen yksikään Malmin lentokenttää koskevista valituksista ei menestynyt. Uuden yleiskaavan merkittävin kokonaisuus oli kaupunkibulevardit. Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan Kehä I:n sisäpuolella kulkevien moottoritiemäisten liikenneväylien luonteen muuttamista pääkaduiksi. Kaupunkibulevardeille on ominaista useiden eri liikennemuotojen hyödyntäminen. Väylillä kulkisi niin autoilijoita, joukkoliikennettä, kävelijöitä kuin pyöräilijöitäkin. Hallinto-oikeudessa oli kyse kaupunkibulevardien luonteesta. Maakuntakaavassa kaupunkibulevardeiksi suunnitellut alueet on merkitty moottoriväyliksi. Tuomioistuimen mukaan yleiskaavan perusteella toteutettavat kaupunkibulevardit poistaisivat väylien luonteen moottoriteinä. Tämän vuoksi yleiskaava oli kaupunkibulevardien osalta lainvastainen. Kaupunkibulevardeissa itsessään ei siis ole mitään laitonta. Kyse on niitä koskevista yleiskaavan merkinnöistä, jotka ovat maakuntakaavan vastaisia. Tuusulanväylän, Vihdintien, Itäväylän ja Laajasalontien kaupunkibulevardien toteuttamiselle ei ole jatkossa estettä, sillä hallinto-oikeus hylkäsi näitä koskevat valitukset. Valituksissa ei oltu tarkemmin yksilöity, miltä osin kaavamerkinnät olivat lainvastaisia. Oletettavaa on, että Helsingin kaupunki tulee valittamaan hallinto-oikeuden päätöksestä. Näin ollen lopullinen yleiskaavan lainmukaisuus jää riippumaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tuomioistuimen päätös saataneen näillä näkymin vasta 2019. Sillä aikaa yleiskaavan lainmukaisiksi nähtyjen osien rakentamiseen on syytä ryhtyä. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna ? ”Äläkä saata meitä kiusaukseen”, opetti pastori rippikoulussa Isä meidän – rukousta ja me takapenkin pojat naureskelimme jatkoksi: ”sillä me löydetään niitä itsekin.” Kiusaukset ovat vitsi vielä aikuisenakin, paheita, joiden ajoittaisesta välttelystä muodostuu arjen sankaritarinoita. Me kutsumme herkkuja kiusauksiksi, lankeamme suklaapatukkaan tai vieraaseen sänkyyn ja selitämme, että liha on heikko. Me taputtelemme itseämme tipattoman tammikuun jälkeen selkään, olemmehan selvinneet yhden kokonaisen kuukauden ilman alkoholia. Ainakin arkipäivät, sillä lauantai-illan punaviinipulloa ei lasketa, sitä kun ei kukaan nähnyt. Media on täynnä saarnoja kiusauksista. ”Näin vältät kiusaukset ruokakaupassa”, lupaa otsikko ja opettaa minua käymään ruokakaupassa vain kylläisenä, maksamaan käteisellä luottokortin sijaan. ”Näin vältät pettämisen pikkujouluissa”, neuvoo toinen ja ehdottaa harrastamaan puolison kanssa seksiä ennen iltabileitä. Ei tarvita uskoa sen enempää itseeni kuin korkeampaan, pelastus näyttää asuvan arjen pienissä teoissa. Ehkä siksi tämän sunnuntain evankeliumiteksti tuntui niin vieraalta. Teksti on kirkkovuoden lyhimpiä, vain kaksi vaikeaa jaetta. ”Kasteen jälkeen Henki ajoi Jeesuksen vielä kauemmas asutuksesta. Siellä hän vietti 40 päivää villieläinten keskuudessa. Saatana kiusasi häntä, mutta enkelit pitivät hänestä huolen.” (Mark. 1:12-13 Pipliaseuran uuden DigiMarkus –käännöksen mukaan.) Kertomus on tuttu lapsuudesta saakka, mutta vasta aikuisena – tarkemmin sanottuna tänään – nämä jakeet alkoivat merkitä minulle jotakin. Kauas asutuksesta, ymmärsin. Samoin kuin minä kiusauksieni keskellä, nuo 40 päivää Jeesus oli yksin, villieläinten keskuudessa, siellä, missä pelottaa. Pahimpien kiusausten keskellä sillä, että liha on heikko, ei ole mitään merkitystä. Henki on heikko, siihen minä lankean. Lankean, kun olen yksin ja pelkään. Lankean, sillä juuri kiusauksien edessä häpeän heikkouttani. Lankean, koska silloin, kun eniten apua tarvitsen, en kehtaa sitä edes rukoilla. Äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä ? Suomen vanhimpiin kustantamoihin lukeutuva WSOY juhlii tänä vuonna 140-vuotista taivaltaan. Yksi merkittävimmistä juhlavuoden projekteista alkoi viime vuoden puolella, kun WSOY:n kirja-arkisto järjestettiin seitsemänhenkisen projektiryhmän voimalla. Wernerin helmet -arkistohankeen myötä käytiin läpi kuusi hyllykilometriä eli noin 330 000 kirjaa. Osa näistä helmistä päätyy nyt digitoitavaksi ja osa harvinaisista teoksista 140 vuoden ajalta huutokaupataan Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa. Arkistoon jää vähintään kaksi jokaista kustantamon historian aikana julkaistua teosta. Wernerin helmet-hankkeen myötä vanhojen kirjojen kansitaide nousee uudelleen esiin muistikirjojen kansissa, julisteissa ja postikorteissa. Runous nousee esille tänä vuonna erityisesti, sillä runoteoksia ilmestyy enemmän kuin vuosiin ja toukokuussa jaetaan myös ensimmäistä kertaa Kirsi Kunnas -runopalkinto. 10 000 euron arvoinen tunnustus jaetaan joka toinen vuosi kotimaiselle runoudelle. Juhlavuoden alussa WSOY lahjoitti kaikille Suomen yläkouluille Pelastetaan Itämeri -teoksen. Sen toivotaan herättävän keskustelua kouluissa Itämeren suojelusta. Nykyaika ja historia puolestaan yhdistyvät upealla tavalla kun suurin osa William Shakespearen näytelmistä saatetaan e-kirjoiksi ja Aale Tynnin suomentamista Shakespearen Soneteista otetaan juhlapainos. WSOY julkaisee lisäksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen juhlapainoksena. Tove Janssonin rakastetut muumiromaanit saavat uudet kannet ja Marjatta Kurenniemen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan Toivoisin että asuisin kuussa -kokoelmateos toivotuimmista runoista ja saduista. WSOY:n verkkosivuilla julkaistaan juhlavuoden aikana WSOY:n kirjailijoiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden tarinoita WSOY:stä. Juhlavuosihankkeita voi seurata sosiaalisessa mediassa #wsoy140-tunnisteella.
8 Nro 3 • Viikot 7-8 Kulttuuri ? Aurora Hentunen on pianisti ja säveltäjä, jolla on myös hyvin ilmaisuvoimainen lauluääni, jonka soisi kuulevan useammin keikoilla. Kanssasoittajat Joona Kilponen, trumpetti, Veli-Matti Silanterä, kontrabasso ja Ville Luukkonen, rummut, ovat meritoituneet akselilla Jyväskylä-Helsinki-Amsterdam-New York. Vaikka nimi on laulajan mukaan, he ovat enemmän yhtye. Vaikutteita on pohjoismaisesta jazzista ja skandinaavisesta kansanmusiikista. Tammikuulla ryhmä esiintyi sekä Juttutuvassa että Tenho Restobarin sunnuntaijazzissa. Kuulimme kovan luokan kansainvälisten soittajien paluun kotikentälle. Kvintettiä täydensi Tenhossa yhden kappaleen ajan Adele Sauros. He ovat työstäneet joulunpyhinä pian ilmestyvää ensimmäistä levyä. Kuulimme mm. tulevan levyn kappaleita ”Kaipuu” ja ”Tunturi”. Uusi improklubi vauhtiin Himokkaan Peuran improklubi valtaa Valtimonteatterin kerran kuussa. Se on ammattinäyttelijöistä koostuva pitkän improvisaation ryhmä. Saimme katsoa ja kuulla pitkää improvisaatiota kahdella kotimaisella kielellä ja rentoa tunnelmaa klubimaiseksi muutetutta mustassa teatterimiljöössä. Improssahan saa yleisö heittää alussa avainsanoja, jotka vaikuttavat esityksen tyylilajiin. Heitimme Ruotsin laivan, joten saimme nauraa kahden vanhuksen bingoirrottelua Viikkarilla ja tanssilattialla. Taksin kaappaus Tukholmaan oli hauska sketsi. Peurojen lisäksi lavalla oli vierailevana esiintyjänä ruotsinkielinen improvisaatioteatteriryhmä IMP. Se on kolmen naisen ruotsinkielinen innokas ryhmä. He ovat kehittäneet omia esitysformaatteja , mm.”Tvåspråkig arki” och ”Drömlandskap”, joita esittävät pääkaupunkiseudulla ja ruotsinkielisellä rannikolla. Valtimon improillassa nauratti erityisesti pilanteko stadilaisten, espoolaisten ja sipoolaisten asenteista metrojunamatkalla. Naiset tekivät pilaa espoolaisten ylenkatseesta, kun he siirtyivät junalla Helsingin puolelle. Alakerran saunasta kuului kovaa juhlamelua, jonka taitava improryhmä otti heti kohteekseen. Butotanssin lähettiläs Ken Main butotanssi Höyhentämössä toistuu aika ajoin. ”Requiem of Flower” on nimeltään uusin esitys, joka kertoo kukkien elämästä ja kuolemasta. Hän keskittyy jälkimmäiseen, joten tunnelma on kuin muistomessussa. Ken Mai selittää hektistä tunnelmaa kukkien lyhyellä elämänkaarella; kun ne kukoistavat, on erotiikan aika; kun ne kuihtuvat, on kuoleman hetki. Mutta kukat kukoistavat kaikille ihmisille ja eläville olennoille. Tanssija on, kuten aina, pukeutunut mustaan pitkään asuun, naisen korsettiin ja virttyneisiin ja repeileviin sukkiin tai oikeastaan jonkinlaiseen pyjamaan. Selkä ja rintakehä on paljas. Aluksi hän koristelee lattian punaisilla kukilla ja valkeilla höyhenillä. Musiikki on pateettista, kohtalonomaista. Paikoin tanssija laulaa korkealta. Tällä kertaa butotanssin Suomen lähettiläs on avoimempi ja lempeämpi yleisöä kohtaan. Hän koskettaa, halaa tai muuten huomioi eturiviä. Yksi raavas mies saa Ken Main syliinsä. Jotain maagista esityksissä on, vaikka monet liikkeet ja kokonaisvaikutelma on hyvin tuttua. Todellinen ja feikki lavalla – Missä oikein olemme? Ennustajan puheilla? Elävässä installaatiossa? Vinksahtaneessa piirretyssä vai kehonhuoltotunnilla?, Zodiakin vuoden ensimmäinen esitys kysyy. Lavalla tuttu tanssija-esiintyjä Maija Karhunen on tavattoman vaikuttava, erilainen kuin aiemmin, jolloin hän on usein enemmän toisen tanssijan kohde. Kehoaan kierittävä ja käsivoimillaan liikkuva Karhunen on domina-hahmo yleisöön päin. Koreografi Marc Philipp Gabrielin teoksessa yleisö kohtaa hahmon nimeltä ”Ajima”, joka on yksityinen ja julkinen, arkinen ja teatraalinen. Ajima paljastaa ja peittää asioita itsestään, suostuu kliseisiin, kunnes hajottaa ne palasiksi. Hahmo asettuu katsottavaksi, mutta katsoo myös takaisin. Lava-auktoriteetin, komedian, vallan ja tuntemattoman väliset suhteet ovat jatkuvassa muutostilassa. Lopussa Karhunen muka ennustaa tulevaa yleisön lavalle antamia esinelahjoja tunnustellen. Esitys kyseenalaistaa väsymättä rutiininomaisen halumme tehdä pysyviä oletuksia toisistamme. Karhunen putoaa puolivälissä lavalta lattialle. Luulin ensin, että se oli ikävä sattuma ja huolestuimme hänen kunnostaan. Se taisi olla feikkiä todellisen sijasta. Ihana Joulu vetoaa Katsoin salintäyden lapsijoukon ja heidän vanhempiensa kanssa Nukketeatteri Sampon jouluklassikon ”Ihana Joulu” Erottajanmäellä. Tonttulassa valmistaudutaan yhteiseen joulunviettoon. Pienelle Teppanatontulle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Hän oppii ikivanhoja jouluperinteitä ja uskomuksia, mutta ennen kaikkea joulun salaisuuden. Teppanan pitää viedä saamiaan joululahjoja Jampero-tontulle, mutta ruokkii niillä nälkäisiä varpusia ja antaa jouluiloa kodittomille. Se on joulun salaisuus, vuodesta toiseen. Esitys on klassikko, johon useat perheet ja päiväkodit tulevat yhä uudelleen kokemaan klassikon ihanan tunnelman, kun uudet polvet kasvavat Sampo-ikään. Maija Bari, toinen perustaja, vastaa tästäkin. Karoliina Kantelinen, Värttinästä ja monesta muusta kansanmusiikkiryhmästä tuttu, on ihastuttavan eläytyvä nukketeatterinäyttelijä ja -laulaja. Miehet ovat vähän jäyhempiä, mutta osaavat asiansa ja laulunsa hyvin. Melankolia on kaunista – Me tanssimme päällä raunioiden / Sillä kuollut on rakkauteni / Eläköön, eläköön, eläköön, Miro Apostilakis lausuu toisena ohjaajana vuodenvaihteen hienoimmalle nuorisoteatteriesitykselle ”Kirsikkapuisto on tulessa”. Toinen ohjaaja Jussi Järvilehto kutsuu produktiota ”esitykseksi melankolian kauneudesta, muutoksen pelosta ja rakkaudesta kärsimykseen”. Kyse on Kellariteatterin, Klitsun uusien jäsenten ensimmäisestä esityksestä muutaman kuukauden harjoittelun ja yhteiselon jälkeen. Harvoin on nähnyt näin valmista tulkintaa ja näyttelijöitä tältä kokemuspohjalta. Ollaan Anton Tshehovin Kirsikkatarhan velkojen ja tytärten naittamisen äärellä: – Eteenpäin on päästävä. Tavoitellessaan pyhää, ihminen tuhoaa pyhän. Paratiisin puut on kaadettava maailmansotien sotalaivoiksi. Elokuvissakin jo nähty Tuulia Eloranta on tavattoman uskottava ja kaunis Ljubob Andrejevna, Kirsikkapuiston omistaja, johon kaikki miehet rakastuvat. Nuori näyttelijä esittää venäläistä puumanaista hyvin ja laulaa hienosti Tuure Kilpeläisen ”Juhlat”. Llapsena kuolleen pojan sänky vetää äitiä puolensa. Tyttäristä Anja, Velma Tiusanen on traagisesti rakastunut väärää henkilöön, mutta vanhempi tytär Varja, Veera Anttila menee kihloihin maaorjan pojan, nousukas Lopahinin, Juho Kestitalo, kanssa. Trofimovia esittää herkästi Miika Suonperä. Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros Aurora Hentusen kvartetti svengaa Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla. Kuva: Jari Flinck. Mainiot impronäyttelijät Katja Luhtala (vas.), Sami Jukkara, Anna Korolainen, Outi Ikonen ja Suvi Koivusalo. Kuvasta puuttuu muusikkona säestänyt Osmo-Matias Ojanen. Kuva: Tiina Karvinen. Ken Mai on butotanssin taitava lähettiläs Suomessa. Kuva: Silvia Miserotti. Maija Karhunen esittää hienosti ylimielistä diivaa, kujeilevaa pelleä ja katsomon hallitsijaa Ajimassa Zodiakin lavalla. Kuva: Paul Seaby. Luciano Posillipo (vas.) ja Karoliina Kantelinen loivat Lassi Logrénin kanssa tunnelman Tonttulaan Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Uupi Tirronen. Eva Wahlström voittaa terveyshuolet ja epäilyt naisnyrkkeilyä kohtaan Kapsäkin hienossa esityksessä. Kuva: Toivo Heinimäki.
9 Viikot 7-8 • Nro 3 Kulttuuri Hullu talo Suvilahdessa Olga Palo ja Kreetta Salminen (kädet silmillä) edustavat treffeillä yleisölle ja heille tuntemattomiksi jääviä deittaajia Mad Housen Tiivistämössä. Kuva: Saara Autere. ? Mad House on vireä kulttuuritoimija Suvilahdessa. Sen 5. toimintakausi alueen Tiivistämössä alkoi taas tammikuun lopulla. Viime vuosina esitykset ovat painottuneet kevääseen, koska syksyisin samassa paikassa on paljon festivaaleja. Helsingin Feministinen Salaseura on muun muassa feministisistä kysymyksistä kiinnostunut taiteilijakollektiivi. Mad Houseen Salaseura toi vuoden 2016 deittishownsa version 2.0, jonka aiheena on ensikohtaaminen. Kaksi ”sokkkokohtaajaa” sai haun perusteella ilmoittautua deittiseuralaiseksi, ilman mitään tietoa toisistaan. He istuivat takahuoneissa, äänikuulokeyhteyden päässä. Lavalla Olga Palo ja Kreetta Salminen, teatterisukujen jälkeläiset, edustivat näitä oikeita deittaajia toistamalla, pienellä viiveellä, repliikkejä, joita kuulivat korvaansa. Amanda Palo johti treffejä lavalla. Treffi 2.0. kuvaa kohtaamisia tilanteessa, jossa meillä ei ole keinoja tietää mitään todellista toisesta ihmisestä. Miltä tuntuu asettua toisen kehoon? Sokkokohtaajat saivat päättää kohtaamisen luonteen, sekä sen, mitä he paljastavat itsestään yleisölle ja tapaamiskumppanille. Esitys onnistui aika hyvin alun jäykistelyn jälkeen. Sellainen kokemus syntyi, että Palon edustama henkilö avasi persoonaansa enemmän kuin Salmisen edustama taustahahmo, joka ei paljoa kertonut itsestään. – En ole niin cool, mitä esitän, hän sanoi jossain vaiheessa. ”Scarecrow” (= Variksenpelätin) kertoi avausviikolla ihmisen ja kasvien sekä ihmisen ja eläimen välisistä suhteista. Every house has a door on esitystaiteen kansainvälisten pioneerien, Lin Hixsonin ja Matthew Goulishin ryhmä, jonka töiden lähtökohtana on sukupolvien välinen, taiteen tekeminen. Scarecrown alkusysäyksenä toimi helsinkiläistaiteilija Essi Kausalaisen koreografinen runous, videot ja puvut. Täytyy reilusti myöntää, että se ei täysin avautunut ensikatsomisella, mutta oli hyvin kekseliäs. ”Life is hard and then you die part 3” on ruotsinsuomalaisen taiteilija Juli Apposen elämäkerralliseen aineistoon perustuva performanssiluento transseksuaalisen ihmisen kymmenkunnasta sukupuolenvaihdosleikkauksesta ja niiden seurauksista genitaalialueelle. Se on kurkkua riipaiseva kertomus kehosta ja ihmisen identiteetistä. Luento on kokoelma sanoinkuvaamattomia kiputiloja, psykologisia muotiarvioita, anatomisia raportteja liian monista leikkauksista, muistoja, uskoa astrologiaan, outoja unelmia sekä byrokraattisia seikkailuja sukupuolisuudessa. Katsojan uteliaisuus saa vastinetta piinalliseen tirkistelyyn asti. Apponen on hyvin avoin ja rehellinen. Esitystaidetta mukana oli vain paperin lävistäminen kynällä, mikä merkitsi keholle tapahtuvia muutoksia. Tähän asti ehkä perinteisintä esitystaidetta oli Mira Kauton koreografia ”House of no hope”, jonka tanssi hänen yhteistyökumppaninsa Anna Torkkel tyylitellyn ilmeettömästi. – Olen sairastunut maailmantuskaan. Olen ollut sairas niin pitkään kuin muistan. Se tuntuu pitkälti naiivilta ja hysteeriseltä, Kautto perustelee esitystä. Helsinkiläinen tanssitaiteilijaa kiehtoo esiintymisen ja katsomisen rajat, mahdollisuudet ja tavat. Mad Housen kausi on ennen kaikkea tiivistymiä ajasta jossa elämme: herkkiä, kysyviä, rajuja ja intiimejä ikkunoita, jotka tekevät henkilökohtaisista kokemuksista yhteisiä, Mikko Niemistö linjaa kevään avaukseksi. Taas rakastutaan vääriin ihmisiin tai ei tunnisteta rakkauden kohdetta. Sivuosista pistää silmään persoonallisen herkkä Sofia Kotoulias sisäkön roolissa. Kirsikkapuisto on tulessa on näytelmä kauneudesta, menetyksestä ja hänestä, jota ei enää ole. Kirsikkapuistot eivät mahdu tähän maailmaan. Hienossa lopussa vanhan tiilija holvikellarin tila syttyy palamaan. Soihdut palavat ikkunoiden takana Liisankadulla. Evasta tuli voittaja Musiikkiteatteri Kapsäkin ”Ewa W:n” kantaesitys Vallilan vanhassa Allotrialeffateatterissa on vaikuttava. Äänestin Eva Wahlströmiä jossain kyselyssä vuoden urheilijaksi. Hän jäi sijojen 8-9paikkeille, ja osa on sitä mieltä, että naiset eivät saa nyrkkeillä... Osasyy valinnalleni oli paitsi menestys, myös esityksessä hyvin esiin tulevat arvostusja terveysongelmat. Kolme näyttelijää vie tarinaa eteenpäin neljän muusikon livebändin säestyksellä. Tommi Lindell on inspiroitunut hyviin sävellyksiin, jotka Marit Väliahdet pääosassa ja Nette Laurenne sivuosissa esittävät todella hyvin. Ilkka Merivaara esittää monta ohimenevää osaa, mutta hän on parhaimmillaan viimeisen valmentajan, Risto Merosen ironisen humoristisessa roolissa. Ripa sanoo, että valmennussuhde päättyy, kun nauru lakkaa. Lotta Kuusisto ohjaa Jani Järvelän käsikirjoitukseen. Terveysasemakohtaukset lääkärien armoilla ja hikiset salija juoksutapahtumat ovat realistisen tuntuisia. Väliahdet tekee hienon urheilijanaisen osan; mestaruusottelun voiton jälkeenkin Evan pitää laulaa tuutulaulu lapselleen. Tarina loppuu MM-mestaruusvyöhön. Yleensä vastaavat tarinat kerrotaan joko kuolleista tai ainakin uransa lopettaneista sankareista. Tämä stoori on vielä kesken, ja sille toivoo jatkoa. Urheilija palaa siviilielämään onnistuneesti. Silloin hän vasta on voittaja. Taiteilija Tahirin aukiolla Egyptiläisen Ramyn ”In The Frontline” palasi Viiruksen uuteen tilaan Jätkäsaaressa. Ramy on Tahirin aukion kevään 2011 vallankumouksen laulaja ja katutaistelija. Hän esittää hyvin monipuolisesti puheilla, kuvilla ja videoilla tapahtuminen kulkua. Välillä Ramy laulaa aukiolla tunnetuksi tulleita yhteiskunnallisia lauluja, jotka tekstitetään englanniksi. Eitys päättyy tarkkaan kuvaukseen kidutuksesta armeijaväkivallan uhrina maaliskuussa 2011. Hän muutti Suomeen kolme vuotta sitten, mutta haaveilee paluusta kotimaahansa. Frontline-esitys sai ensi-illan toissa syksynä ja on kiertänyt eri puolilla Suomea ja maailmaa. Teatteri Viirus toimii syksystä alkaen uudessa, hienossa tilassa Välimerenkatu 14:n rakennuksessa. Vanha tila oli Teatterikulman rakennuksen korkeassa kerroksessa Kruununhaan mäellä. Kaiku eteisessä oli valtavan suuri, joten todella tuntui, että on ruotsin kielikylvyssä. Uusi tila on etäisempi, mutta aulan päädyssä on todella hieno kuvakokoelma vanhoista näytösjulisteista, jotka on rytmitetty Suomen lähihistoriaan 1987-2017. Roba avattiin ehommaksi kävelykaduksi Helsingin vanhin ja legendaarisin kävelykatu valmistui remontista. Avajaisia juhlittiin tammikuulla. Juhlakomitea Sun Roba ja Punavuori-seuran aktiivit osallistuvat Roban avajaisten toteutukseen monivuotisella kokemuksellaan. Kävijä saattoi piipahtaa gallerioissa tai baareissa musiikkia kuuntelemassa, herkutella ravintoloissa, taiteilla muoviroska-työpajassa, osallistua Punavuoren historiakävelyyn, hämmästyä tulisirkuksesta, ihailla väreissä loistavia värivalotaloja ja nauttia vain uudesta vanhasta kävelykadusta. Robahan on myös Ilmastokatu, jolla leikataan energiankulutusta ja vähennetään ympäristöpäästöjä. Janne Käpylehdon yhteisöllinen valoteos ”Roban leditorni” oli paikka, jossa lapset pääsivät kuntopyörää polkemalla valaisemaan sen. Kuultiin tarinoita ja musiikkia Tähtitaivaanteltassa. Teatteri Ilmi Ö:n Elämyspyörä nähtiin kävelykadulla. Tulikansan tulisirkusesitys oli hyvin suosittu, kuten kuvista näkyy. Tero Annanollin yhteisötaideteos ”Tyynen peitto” esiteltiin. Aurinkoenergialla toteutettu valoteos on värikäs, virkatuista ja solmituista palasista koottu kudelma, jonka pyöreät palaset on aseteltu väriympyrän sävyjen mukaiseen järjestykseen. Mediaurheilu puhuttaa Talvikisat Koreassa alkavat. On hyvä miettiä urheilua syvemminkin. Siihen tarjoaa hyvän pohjan Sami Kolamon kirja ”Mediaurheilu. Tunnetalouden dynamo” (Vastapaino 2018), joka julkistettiin muutama päivä ennen kisoja Sports Academyssa. Futistohtori, mediatutkija Kolamon kanssa keskusteli urheilun ja median moniottelija Petteri Sihvonen. Kolamo tekee syväanalyysia urheilubisneksen yhteiskunnallisesta voimasta. Lieveilmiöitä, kuten dopingia ja tulosmanipulaatiota, hän käsittelee seuraavassa kirjassa. ”Mediaurheilu” kartoittaa valtavia rahavirtoja pyörittävän urheilubisneksen luonnetta sekä median, urheilun ja bisneksen liittoutumista. Tekijä uppoutuu urheilijoista mediassa kierrätettäviin tarinoihin, tunnekuviin ja niiden valvontaan. Hän kertoo, millainen on ihannefani mediaurheilun maailmassa. Kirja syventyy urheilun megatapahtumiin, joiden lonkerot ulottuvat kaupunkitiloihin, investointeihin ja kisapaikkojen brändäykseen. Urheilun ja sen fanituksen karnevalisointi tapahtuu stadioneilla ja niiden liepeillä, sponsorisaarekkeissa. Teksti: Risto Kolanen Aurora Hentusen kvartetti svengaa Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla. Kuva: Jari Flinck. Ramy Essam esittää tositarinan Egyptin nuorten vapausliikkeestä Tahirin aukiolla ja myös soittaa. Foto: Astrid Lindroos. Sami Kojamo esittelee Mediaurheilukirjaansa, joka julkistettiin juuri Korean talvikisojen alla. Kuva: Raimo Granberg. Tulikansan tulisirkusesitys kiinnosti Ison Roban peruskorjauksen jälkeistä avajaisyleisöä. Kuva: Raimo Granberg. Avajaisissa oli mukana ”kuokkavieraana” vanha merirosvo pistoolin kera. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikot 7-8 • Nro 3 Nordenskiöldinkatu 22, Helsinki Puh. (09) 148 1891, www.eltsu.? AVOINNA: joka päivä 24 h Neste K Eläintarha 49 € 3 x Tehopesu vahalla 3:n pesun sarjakortti Tehopesu vahalla Viikonloppuetu! Kaikki pesut Paremman pysähdyksen taktiikka. 19 € / pesu -50 % Voimassa lauantai-sunnuntai. Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 11.3.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin etuihin. 1 / kuponki. Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 11.3.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin etuihin. 1 / kuponki. (norm. 80,70€) (norm. 26,90€) Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 11.3.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin etuihin. 1 / kuponki. R R R Maximissa uudenlainen elokuvateatterikokemus Asukaspysäköinti laajenee merkittävästi Helsingissä ? Asukaspysäköinti tulee käyttöön Munkkivuoressa, Niemenmäessä, Kivihaassa ja koko Etelä-Haagassa. Kaupungin tavoitteena on saada pysäköinnin muutokset voimaan ensi syksynä. Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin kadunvarsipaikoilla tarvitaan syksystä lähtien asukaspysäköintitunnus. Tunnuksen voivat hankkia alueen asukkaat. Ilman tunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään neljä tuntia arkisin kello 8–20. Iltaja yöaikaan sekä viikonloppuisin pysäköintiä ei ole rajoitettu. Lisäksi liikkeiden edustoilla säilyy asiointipaikkoja, joilla voi pysäköidä lyhytaikaisesti ilman tunnusta. – Muutoksen tavoitteena on vähentää autojen pitkäaikaista säilytystä katujen varsilla ja helpottaa katujen talvikunnossapitoa. Lisäksi pyritään vähentämään muualta tulevien työmatkapysäköintiä ja tällä tavoin helpottamaan alueen asukkaiden pysäköintiä, kertoo liikenneinsinööri Juha Hietanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Alueen yritykset voivat hankkia autoihinsa yrityspysäköintitunnuksen, joka oikeuttaa pysäköimään asukaspysäköintipaikoilla. Yritys voi ostaa enintään viisi tunnusta yhtä toimipaikkaa kohden. Lautakuntaan huhtikuussa Asukaspysäköinnin laajentamisesta päätti kaupunkisuunnittelulautakunta keväällä 2017. Katukohtaiset suunnitelmat pysäköintipaikoista ja -rajoituksista on tarkoitus viedä kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi huhtikuussa. Katukohtaisten pysäköintisuunnitelmien luonnoksia voi kommentoida 26. helmikuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/asukaspysakointi. Palautetta hyödynnetään suunnitelmia viimeisteltäessä. Etelä-Haagan ja Kivihaan liikennesuunnittelijat ovat tavattavissa 14. helmikuuta kello 17–19.30 Etelä-Haagan kirjastossa. Munkkivuoren ja Niemenmäen suunnittelijat ovat 15. helmikuuta kello 17–19.30 Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua verkkosivujen lisäksi Munkkiniemen ja Etelä-Haagan kirjastoissa 26. helmikuuta asti. Ostettavissa syksyllä Tunnuksen uudelle asukaspysäköintialueelle voi hankkia alkusyksystä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelusta. Alueiden kotitalouksiin ja yrityksiin jaetaan tiedote, kun tunnus on ostettavissa. Pysäköintimuutoksista tiedotetaan myös uutiskirjeellä, jonka voi tilata osoitteesta www. hel.fi/kaupunkiymparisto/ uutiskirjeet. Asukaspysäköintitunnuksen hinta uusilla alueilla on tänä vuonna 12 euroa kuukaudessa. Vähäpäästöisiin ajoneuvoihin tunnuksen saa puoleen hintaan. Alun perin vain kantakaupungissa käytössä ollutta asukaspysäköintijärjestelmää on tarkoitus laajentaa lähivuosina myös Kumpulaan, Toukolaan ja Käpylään. Aiemmin asukaspysäköinti on ulotettu jo Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Munkkivuoren ja Niemenmäen asukaspysäköintivyöhykkeen rajaus Etelä-Haagan ja Kivihaan asukaspysäköintivyöhykkeen rajaus Vinkkaa palkittava helsinkiläisurheilija! ? Helsinki -päivänä 12. kesäkuuta palkitaan vuoden 2018 helsinkiläisurheilija 10 000 euron stipendillä, vuoden nuori urheilija 2 500 euron stipendillä, vuoden seura 5 000 euron stipendillä sekä vuoden valmentaja 2 500 euron stipendillä. Sinä voit vaikuttaa ketkä ovat vuoden 2018 palkittavia. Saavutukset huomioidaan aikavälillä 15.5.2017 15.4.2018 Vuoden helsinkiläisurheilijan tai -joukkueen ja nuori helsinkiläisurheilija valinnassa huomioidaan kaikki urheilumuodot. Helsinkiläisen liikuntaseuran tai helsinkiläisvalmentajan palkintoa ei myönnetä saavutettujen kilpailumenestysten perusteella, vaan seuran ja valmentaja erityisistä ansioista lasten ja nuorten kasvattajana tai uusien toimintakäytäntöjen luomisesta. Ehdotuksen yhteydessä tarvitsemme selvityksen ehdottamanne henkilön tai seuran saavutuksista tai muusta ansioituneesta toiminnasta. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen sunnuntaihin 15.4.2018 mennessä sähköisellä lomakkeella: https:// response.questback.com/ helsinginkaupunki/vuodenpalkittavat Hall of Fame Töölön kisahallissa ? Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin keskustassa sijaitseva Finnkino Maxim, avautuu uudelleen yleisölle perjantaina. Ensi-iltaohjelmistossa on runsaasti kevään palkintokauden menestyselokuvia ja myös klassikoita. Elokuvakokemuksen täydennykseksi on mahdollista nauttia lasillinen viiniä sekä Fazer Cafén laatimia naposteluannoksia. Pari vuotta suljettuna ollut Finnkino Maxim avautuu jälleen yleisölle perjantaina. Avajaispäivänä nähdään muun muassa Giuseppe Tornatoren valloittava klassikko Cinema Paradiso (1988) sekä uutuuksista Michael Haneken ohjaama Happy End, Sebastián Lelion Fantastinen nainen (Una mujer fantastica) sekä Guillermo Del Toron The Shape of Water (13 Oscarehdokkutta). Maximissa voi elokuvanautintoa täydentää tapasannoksilla, jotka sisältävät laadukkaista raaka-aineista valmistettuja erilaisia herkullisia makupaloja. Maximin ruokien suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa Fazer Café. Tapaksien kanssa on mahdollista nauttia lasi viiniä tai olutta. Kupillisen kahvia voi halutessaan saada avecin kera ja lisäksi valikoimasta löytyy mm. erikoisoluita ja samppanjaa. Tarjoilut voi tilata valmiiksi etukäteen verkosta tai paikan päältä teatterin aulabaareista. Uutuutena Maximin asiakas voi tilata tarjoilut etukäteen verkosta ja poimia ne näppärästi suoraan salin ovelta. – Parin vuoden tiivis työ on nyt saanut konkreettisella tasolla päätöksensä, kun arkkitehtonisesti arvokkaan Maximin uudistustyö on valmis. Olemme erittäin iloisia, että pystymme tarjoamaan Helsingin keskustaan eurooppalaisten trendien mukaisen täyden palvelun art house -teatterin. Uskomme, että uudistettuun teatteriin löytävät niin uskolliset Maxim-kävijät kuin uudet asiakkaat, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm. Taustatietoja Maximista Kluuvikadun Maxim on toiminut yhtäjaksoisesti samassa osoitteessa jo vuodesta 1909 ja on näin ollen Suomen vanhin elokuvateatteri. Alkuperäisen, upean teatterisalin suunnitteli arkkitehti David FrölanderUlf ja se avattiin Olympianimisenä, mutta vaihtoi nimensä myöhemmin Piccadillyksi. 1930-luvulta lähtien teatteri on toiminut Maxim-nimisenä. Nykyinen rakennus on vuodelta 1974. Maximissa on kaksi elokuvasalia, joista toinen on museoviraston suojelema. Maxim-elokuvateatteri hyväksyttiin Europa Cinemas -verkoston jäseneksi vuonna 2014. Ohjelmistoltaan Maxim on profiloitunut eurooppalaisen art house -elokuvan lippulaivaksi. Kuvat: Parviainen Arkkitehdit Oy
12 Nro 3 • Viikot 7-8 Kaupunkikuvatyöryhmä ja teknillinen työryhmä käynnistivät toimintansa ? Helsingin kaupunkikuvatyöryhmä ja rakennusvalvonnan teknillinen työryhmä aloittivat toimintansa tammikuussa. Ne tukevat rakentamisen uusien toimintatapojen hallittua käyttöönottoa sekä hyvän kaupunkikuvan ja julkisen ulkotilan rakentumista Helsingissä. Teknillinen työryhmä • tukee rakennuslupahankkeiden arviointia rakennusten teknisten ratkaisujen osalta • osallistuu tarvittaessa rakennusteknisesti merkittävien hankkeiden valmisteluun sekä • antaa pyydettäessä lausuntoja uusista rakennusteknisistä ratkaisuista. Teknillisessä työryhmässä on kuusi jäsentä ja sihteeri. Kaupungin organisaation ulkopuolelta asiantuntijajäseniksi on kutsuttu DI, toimitusjohtaja Jukka AlaOjala, joka tuo työryhmään muun muassa kokemuksensa vaativien betoni-, teräsja puurakenteiden rakennesuunnittelusta sekä DI, hankekehitysjohtaja Kimmo Liljeström, joka vahvistaa ryhmää laajalla ja monipuolisella kokemuksella taloteknisistä suunnitteluprojekteista. Rakennusvalvonnasta työryhmän jäseniä ovat rakenneyksikön ja talotekniikkayksikön päälliköt Risto Levanto (pj.) ja Tomi Marjamäki (vpj.). Helsingin ympäristöpalveluista ja pelastuslaitoksesta on nimetty työryhmään asumisterveystiimin päällikkö Päivi Vepsäläinen ja johtava palotarkastaja Esko Rantanen. Kaupunkikuvatyöryhmä • tukee rakennuslupahankkeiden arviointia kaupunkikuvallisten tekijöiden osalta • osallistuu muiden kaupunkikuvallisesti merkittävien hankkeiden valmisteluun ja • antaa pyydettäessä lausuntoja kaupunkikuvan kehityksestä. Työryhmässä on seitsemän jäsentä ja sihteeri. Ryhmää vahvistaa kaksi kaupungin organisaation ulkopuolelta kutsuttua asiantuntijaa. Arkkitehti Risto Huttusella on laaja kokemus uudiskohteiden pääsuunnittelijan tehtävistä ja arkkitehti Tom Lindholm on toiminut pääsuunnittelijana ja projektiarkkitehtina monipuolisissa ja vaativissa peruskorjaushankkeissa. Rakennusvalvonnasta työryhmän jäseniä ovat lupayksikön ja kaupunkikuvayksikön päälliköt Anne Nurmio (pj.) ja Marjatta Uusitalo sekä lupatiimin päällikkö Ulla Vahtera (vpj.). Asemakaavoitus-palvelusta asemakaavakoordinointiyksikön päällikkö Ulla Kuitunen sekä kaupunkitilaja maisemasuunnittelu -palveluista tiimipäällikkö Jouni Heinänen ovat myös työryhmän jäseniä. Kummankin työryhmän kokouksiin voidaan pyytää lisäksi tarvittavia asiantuntijoita kuultaviksi. Kaupunkikuvatyöryhmän kokoontumiset pidetään vuonna 2018 parittomien viikkojen maanantaisin kello 14.00 alkaen ja teknillisen työryhmän parillisten viikkojen torstaisin kello 8.30 alkaen. Heinäkuussa on kesätauko. Työryhmät kokoontuvat rakennusvalvonnan toimitiloissa. Työryhmien värikäs historia yltää 1850-luvulle Teknillisen työryhmän työn voidaan katsoa alkaneen jo noin 162 vuotta sitten vuonna 1856, kun katselmusmiehet merkittiin rakennusjärjestykseen. Kaupunkikuvatyöryhmän tarina alkoi vuonna 1924, jolloin julkisivupiirustusten tarkastustoimikunta sai johtosäännön. Sitä ennen viralliset julkisivuun liittyvät tarkastukset olivat Helsingissä valtiollisissa käsissä. Työryhmiä ”edelsivät” viimeksi Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunta ja teknillinen neuvottelukunta, jotka ehtivät toimia 27 ja 25 vuotta. Työnsä juuri aloittaneet työryhmät ovat kooltaan hieman neuvottelukuntia pienempiä ja niillä on sekä uusia tehtäviä että uudet käsiteltävien kohteiden valintakriteerit. Työryhmien edeltäjien työllä on ollut merkitystä. Ilman teknillisen neuvottelukunnan osallisuutta olisi joitain, esimerkiksi Kalasatamaan suunniteltuja, uuArenan talon ilme koheni, kun ikkunoiden vanha ruutujako palautettiin onnistuneesti 2010-luvulla. 60ja 70-luvuilla oli vaikea vaikuttaa ikkunamuutoksiin arkkitehtonisin tai kaupunkikuvallisin perustein. Kuva: Helsingin rakennusvalvonta. Kirkkotaiteen Engel-palkinto laulaja Petri Laaksoselle ? Petri Laaksosen monipuolinen musiikki on jo vuosia rikastuttanut maamme ja kirkkomme musiikkielämää. Laaksonen tuli vuonna 1994 tunnetuksi Täällä Pohjantähden alla -klassikkosävelmästä, jonka myötä hänen musiikkinsa on tullut tutuksi koko Suomen kansalle ja koskettaneet eri kansankerroksia jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Laaksonen tekee yhteistyötä mm. Kirkon Ulkomaanavun, Yhteisvastuukeräyksen ja useiden kirkollisten järjestöjen kanssa. – Olen halunnut tehdä musiikkia, jolla olisi merkitystä. Sellaista, joka rakentaa ja puhuttelee kuulijaa. Tämä palkinto on hieno tunnustus tehdystä työstä, Laaksonen kertoo. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen luovutti palkinnon Petri Laaksoselle 11. helmikuuta 2018 Tuomiokirkon vihkimispäivän 166-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tuomiokirkossa. Kirkkotaiteen Engel-palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto taiteilijalle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisessa. Palkinto on myönnetty aiemmin 18 kertaa. Palkinnon saajan taiteilijantyö on lähes aina liittynyt tavalla tai toisella Helsingin tuomiokirkkoon. Palkinto voidaan kuitenkin myöntää myös sellaiselle taholle, joka on kulttuurin keinon merkittävästi edistänyt kirkon ydinviestiä, vaikkei kytkentää kirkkotilaan olisikaan. Kirkkotaiteen Engel-palkinto perustettiin vuonna 1990, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Helsingin tuomiokirkon suunnittelijan Carl Ludvig Engelin kuolemasta. Engel-palkinnon aiemmat saajat: · symbolitutkija Liisa Väisänen · valotaitelija Mikki Kunttu · elokuvaohjaaja Klaus Härö · tekstiilitaiteilija Päikki Priha · valokuvaaja Seppo J.J. Sirkka · Cantores Minores -poikakuoro · tekstiilitaiteilija Maija Lavonen · sinfoniaorkesteri Vivo · oopperalaulaja Eero Erkkilä ja professori Tapani Valsta · gospelmuusikko Jaakko Löytty · arkkitehti Tuula Mäkinen · kuvataiteilija Riikka Juvonen · näyttelijä Matti Ranin · runoilija Lauri Otonkoski · professori Vilhelm Helander · entisöijä Jorma Pulla · Lasten Keskus ry. · kirjailija Anna-Mari Kaskinen sia ratkaisuja ehkä jäänyt toteutumatta. Vaikka Helsingissä perinteisesti toimivat maamme lahjakkaimmat arkkitehdit, myös kaupunkikuvaneuvottelukunta on edistänyt suunnanmuutoksia kohti parempaa kaupunkikuvaa. Hyvän kokonaiskatsauksen Helsingin kaupunkikuvan ja rakentamisen laadun vaalimisesta ja siihen liittyvistä värikkäästä keskustelusta saa Saanko luvan -historiikkiteoksesta, jonka voi esim. noutaa rakennusvalvonnan palvelupisteeltä (Siltasaarenkatu 13, 6. kerros). Ortodoksisen kirkon paastokevät alkoi ? Elämän yksinkertaistaminen on yksi tämän ajan megatrendeistä. Monelle ortodoksisen kirkon jäsenelle pääsiäistä edeltävä Suuri paasto merkitsee vuosittaista paluuta tärkeimpien asioiden äärelle. Ortodoksisen kirkon jäsenet aloittivat suuren paaston sunnuntaina 11. helmikuuta. Päivää kutsutaan sovintosunnuntaiksi. Silloin pyhäköissä toimitetaan iltapäivällä erityisen kaunis ja koskettava ehtoopalvelus, jossa kaikki läsnäolijat pyytävät toisiltaan anteeksi ja toivottavat toisilleen siunattua paastoaikaa kuoron laulaessa pääsiäisstikiiroita. Suuri paasto huipentuu suureen viikkoon ja Kristuksen ylösnousemusjuhlaan eli pääsiäiseen, jota vietetään tänä vuonna 1. huhtikuuta. Paasto on kuulunut kristittyjen elämään apostolien ajoista asti. Nykymuotoista vastaavan suuren paaston vietto alkoi 300-luvulla Egyptissä, kun munkit ryhtyivät valmistautumaan pääsiäiseen viettämällä Jeesuksen esikuvan mukaan 40 päivää erämaassa rukoilemassa. Suomessa elävintä kristillistä paastoperinnettä edustaa ortodoksinen kirkko, joka edellyttää jäseniltään sekä viikoittaisten paastopäivien että kirkkovuoden kiertoon kuuluvien pidempien paastoaikojen noudattamista. Ne kuuluvat olennaisena osana jumalallisen pyhyyden todeksi elämiseen, jota kirkko kutsuu ajan pyhittämiseksi. Paasto viittaa sanana aina jostain luopumiseen. Ortodoksisen kirkon opetuksessa tämä aspekti nousee esiin erityisesti suhteessa ravintoon. Ruokapaastoa sen ankarimmassa muodossa noudattavat harvat, mutta valtaosa kirkon jäsenistöstä pyrkii huomioimaan paaston arjessaan keventämällä ruokavaliotaan ja luopumalla eläinkunnan tuotteiden lisäksi myös nautintoaineista. Lapset voivat opetella paastoamista esimerkiksi pääsiäiseen saakka ulottuvalla karkkitai herkkulakolla. Paasto ei ole kuitenkaan pelkkää ravinnosta ja huonoista tottumuksista luopumista, vaan aktiivista ja päämäärätietoista hyvän tavoittelua. Kirkon jäsenille suuren paaston alkaminen merkitsee havahtumista jokavuotiseen, mutta aina ainutkertaiseen tilaisuuteen nousta pyhityksen tielle. Paaston ensimmäisenä valmistussunnuntaina muisteltu Sakkeus kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Tätä esimerkkiä noudattaen kirkon jäsenet jättävät paaston ajaksi toissijaiset askareet ja keskittyvät nousemaan pyhityksen portaita nähdäkseen pääsiäisenä Kristuksen kunniakkaan ylösnousemuksen. Ruokapaaston ohella pyhityskilvoituksen keskeisiä elementtejä ovat rukous, katumus ja hyväntekeväisyys. Rukoukseen ja mielenmuutokseen kutsuvat erityisesti paastoajan jumalanpalvelukset – esimerkiksi ensimmäisen paastoviikon jumalanpalvelusohjelmaan kuuluva Andreas Kreetalaisen Suuri katumuskanoni, jota luetaan pyhäköissä joka ilta maanantaista torstaihin. Paaston aikana on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin eli käydä rippi-isän luona synnintunnustuksella. Hyväntekeväisyys voi olla esimerkiksi aineellisen avun antamista tai vapaaehtoistyötä heikommassa asemassa olevien hyväksi. Myös muu lähimmäisten huomioiminen kuuluu paaston henkeen. Kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n vuosittaisen paastokeräyksen tuotto ohjataan tällä kertaa naisten ja lasten koulutukseen Itä-Afrikassa ja konfliktialueilla. Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä: odotettua ja kaivattua paluuta olennaisten asioiden äärelle, tilaisuutta virkistyä hengellisesti keskellä ruuhkaiseksi ja komplisoituneeksi muuttunutta arkea. Paasto auttaa keskittymään olennaiseen.
13 Viikot 7-8 • Nro 3 Peruskoulun päättäneet yhä useammin jatkokoulutukseen Aivoinfarkti vaatii aina soittoa hätänumeroon Stockmannille avautuu keväällä uusi ravintolakokonaisuus Waltteri Torikka on Via Cruciksen Jeesus Viipurista Mikkelin kautta Helsinkiin Alex Nieminen ja Viviane Kallio Jatkoa sivulta 3 ? Vuonna 2016 valmistaviin koulutuksiin ja peruskoulun kymppiluokalle siirtyi peruskoulun päättäneistä neljä prosenttia. Kaikkiaan johonkin jatkokoulutukseen vuonna 2016 siirtyi siis Helsingissä peruskoulun päättäneistä 97 prosenttia oppilaista ja koko maassa 97,5 prosenttia. Kevään 2017 toisen asteen yhteishaun, valmistavan koulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen hakujen jälkeen helsinkiläisistä 9. luokan päättäneistä 3,7 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa. Osuus oli pienempi kuin koko maassa keskimäärin, jossa määrä oli 5 %. Suurin osa ilman paikkaa jääneistä ei ottanut vastaan saatua koulutuspaikkaa. Tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtyvien osuus ja toisella asteella opiskelevien 16-18-vuotiaiden osuus on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Se, että peruskoulusta siirtyminen toiselle asteelle on parantunut, on tasoittanut myös alueiden ja koulujen välisiä eroja. Jatkokoulutukseen siirtyneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut etenkin niissä kouluissa, joista vielä 2010-luvun alussa siirryttiin muita kouluja harvemmin jatkokoulutukseen. ? Helsingin Stockmann-tavaratalon katutasoon avautuu loppukevään aikana uusi, kolmesta ravintolasta koostuva kokonaisuus. Tulevat ravintolat keskittyvät erityisesti korkeatasoiseen sushiin, raikkaisiin salaatteihin ja voileipiin sekä välimerellisiin mezeihin. Keittokirjailija ja suositun Yes Yes Yes -ravintolan ravintoloitsija Alex Nieminen vastaa täysin uudenlaisen fast casual -ravintolan konseptista. Huolella valmistettuja leipiä ja salaatteja tarjoileva ravintola käyttää paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita ja hyödyntää satokauden valikoimaa. Libanonilaisiin ruokiin erikoistunut ravintoloitsija Viviane Kallio taas on välimerellisiä herkkuja tarjoavan ravintolan takana. Sen ruokalistalta löytyy laadukkaita mezejä, leipiä, salaatteja ja lautasannoksia. Kolmas ravintola pelastaa erityisesti kiireiset sushin ystävät, mutta tarjoaa myös rentouttavan ruokahetken japanilaishenkisessä miljöössä. Tulevista ravintoloista ja niiden konsepteista tullaan kertomaan tarkemmin lähitulevaisuudessa. – Helsingin tavarataloon avautuvat ravintolat tarjoavat asiakkaillemme uusien makuelämysten lisäksi virkistäviä paikkoja istahtaa alas ostostenteon lomassa tai mahdollisuuden tulla viettämään esimerkiksi lounashetkeä työkavereiden kesken. Olemme iloisia, että saamme tavarataloon uusia, uniikkeja ravintoloita, joiden valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, Stockmannin Real Estate -toiminnon kaupallinen johtaja Seppo Oksanen sanoo. Ravintolat avautuvat loppukevään aikana entisen Stockmann Delin ja Stockmann Bakeryn paikalle Helsingin tavaratalon katutasoon. Uusien ravintoloiden toiminnasta vastaa Royal Ravintolat, joka toimii ravintoloitsijana myös Helsingin tavaratalon kahdeksannesta kerroksesta tutuissa Hanko Sushissa ja kattoterassi Roofissa. Royal Ravintoloiden liiketoimintaryhmän johtaja Petteri Laurikainen on mielissään yhteistyöstä: – On täysin poikkeuksellinen tilanne päästä operoimaan Helsingin Stockmannin katutasossa ravintoloita. Otamme haasteen vastaan innostuneena ja nöyrin mielin. On hienoa päästä esittelemään helsinkiläisille täysin uusia konseptejamme. ? Naisten alusasuja myyvä Wiipurin Korsetti juhlistaa tänä vuonna 100-v. taivaltaan! Tänä päivänä Wiipurin Korsetti tunnetaan hyvästä ja asiantuntevasta palvelusta ja nykyaikaisesta ja muotia seuraavasta tyylistään. Sadassa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon; enää ei rintaliivejä ommella itse alusta alkaen liikkeen takahuoneessa. Korsettien valmistus on kuitenkin asia, joka on säilynyt ajan saatossa ja vielä nykyäänkin niitä valmistetaan jonkin verran tilauksesta Arkadiankadulla. Wiipurin Korsetin historia ulottuu ainakin vuoden 1918 Viipuriin, joka toimi silloin nimellä Erikoiskorsettiliike Hilma Rouvinen. Isoäitini Anna-Liisa Seitsola työskenteli Hilma Rouvisen liikkeessä ja vuonna 1938 hän osti liikkeen itselleen ja yrityksen nimeksi tuli Viipurin Erikoiskorsettiliike. Sodan alkaessa liike siirrettiin Mikkeliin ja samoihin aikoihin avattiin liike myös Helsinkiin osoitteeseen Pohjoinen Rautatiekatu 11. Isoäitini kuoltua äitini, Marja-Liisa Eronen (os. Seitsola) peri liikkeen ja se muuttikin sittemmin Arkadiankatu 10:n, jossa se toimi 40 vuotta. Itse olin tähän aikaan nelivuotias, joten olen saanut alusvaatetietämykseni jo äidinmaidossa. Vuonna 2009 liike muutti uusiin tiloihin nykyiseen Arkadiankatu 8:n äitini johdolla. Vuonna 2016, melkein 50-vuotisen liikkeenpitämisen jälkeen tahtipuikot siirtyivät minulle yrityskaupan myötä. Viime syksynä äitini palkittiin viiden muun muotimaailman vaikuttajanaisen (Ursula Hannila, Sari Ihatsu, Liisa Lipsanen, Johanna Rantakari, Aira Samulin) kanssa Suomi 100 -erikoisansiomerkillä, jonka luovutti Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Helsinki Fashion Housen, Fashion Weekend tapahtumassa. Olemme ylpeitä yrityksestämme, sillä harva erikoiskaupan yritys voi sanoa omaavansa 100-vuotisen historian, johon on mahtunut sotia, talouden nousuja laskusuhdanteita kuin myös muotimaailman monet ilmiöt! Ja nyt kun tulemme juhlistamaan saavutuksiamme, olemme alkaneet tonkia historiankirjoja ja saattaapa olla, että historiaa täytyy kirjoittaa uudelleen… alkaa nimittäin näyttää siltä, että yrityksellä olisi juurensa paljon pidemmällä Viipurissa ja jopa Pietarissa. Wiipurin Korsetissa juhlitaan 100-vuotista taivalta erityisesti maaliskuussa viikoilla 11-12, tarkemmin sanoen 15.-24.3. Tulemme järjestämään torstaina 15.3. liikkeessämme iltatilaisuuden, jonne kaikki ovat tervetulleita. Historiaa juhlistetaan myös pitkin vuotta erilaisin tempauksin ja esim. sosiaalisessa mediassa tuomme esille vanhoja mainoksia ja samalla keräämme asiakkailtamme muistoja Wiipurin Korsetista. Kevään mittaan liikkeessä on tietysti erikoistarjouksia! Syksylle suunnittelemme toista iltatilaisuutta ja synttäriviikkoa; näitä ei ole vielä lyöty lukkoon. Wiipurin Korsetista löytyy laaja valikoima naisten alus-, yö-, oloja uima-asuja sekä sukkahousuja. Palveluihimme kuuluu myös alusasujen korjausja muutostyöt. Ompelemme tarvittaessa rintaliiveihin ja uimaasuihin proteesitaskut. Wiipurin Korsetista saa myös lääkärin lähetteellä tukiliivejä ja korsetteja. Sovittaessa järjestämme erilaisia asiakasiltoja niin yhdistyksille, yrityksille kuin yksityisille ihmisille esim. polttariporukat. Wiipurin Korsetin 100 vuoden taival, eikä loppua ole näkyvissä! Toisen asteen koulutus Koulutuksen keskeyttäminen on edelleen Helsingissä koko maata korkeammalla tasolla, vaikka tilanne onkin parantunut pitkällä aikavälillä. Lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yhä useampi suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa, mutta heidän läpäisytaso jää edelleen jälkeen koko maasta. Lukiokoulutus venyykin Helsingissä muuta maata useammin nelivuotiseksi. Ammatillisessa koulutuksessa Helsingissä opiskelevat saavat muuta maata vähemmän tutkintoja aikaiseksi sekä kolmessa että neljässä vuodessa. Ilman tutkintoa osuus vähenee Nuorten koulutustilannetta kehittävillä palveluilla ja koulutuspoliittisilla toimilla, kuten koulutustakuulla, voi nähdä jo olevan väestötasoista vaikutusta. Ilman perusasteen tutkintoa olevien osuus kotimaankielisistä 20-29-vuotiaista on lähtenyt Helsingissä selvään laskuun. Muutos näkyy etenkin nuoremmissa ikäluokissa: 20-24-vuotiaista kotimaankielisistä 16 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vielä vuonna 2010, vuonna 2016 osuus on laskenut 13 prosenttiin. ? Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Hoitoon on silloin kiire. Euroopan hätänumeropäivää eli 112-päivää vietetään 11.2. Teemapäivänä on hyvä muistuttaa mieliin, miten AVH:n tunnistaa. Ihmisen saadessa aivoverenkiertohäiriön, soitto 112:een käynnistää tehokkaan hoitoketjun. Sairastunut saa välittömän ensihoidon ja kuljetetaan viiveettä suoraan oikeaan sairaalaan. – Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin eli valtimotukoksen liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa aivokudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Jokainen minuutti on siksi tärkeä toipumisen kannalta, muistuttaa Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine. Myös aivoverenvuodoissa hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti. Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muu paikalla oleva henkilö tunnistaa oireet ja soittaa heti hätänumeroon. Aivoverenkiertohäiriöihin ei välttämättä liity kipua ja sairastunut ei aina huomaa oireita itse. Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat: • Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus • Toisen suupielen roikkuminen • Toisen raajan tai raajaparin heikkous • Näköhäiriöt. Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -hankkeen TNS Gallupilla vuonna 2016 teettämässä tutkimuksessa vain 36 prosenttia suomalaisista tiesi, mitkä ovat aivoverenkiertohäiriön oireet. TIA on yhtä vaarallinen Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivätkin ohi, tulee aina soittaa hätänumeroon. Ohimenevän aivoinfarktin eli TIA:n (Transient Ischemic Attack) oireet kestävät tyypillisimmin 2–15 minuuttia, useimmiten alle tunnin. Hoitoon on kuitenkin hakeuduttava välittömästi. TIA:n sairastaneista vähintään joka kymmenes saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja puolet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana. ? Helsingin Via Crucis -pääsiäisvaelluksen Jeesuksen roolissa nähdään tänä vuonna oopperalaulaja Waltteri Torikka. Pääsiäisvaelluksen esityspäivä muuttuu. Aiemmin pitkäperjantaina nähty ja koettu esitys siirtyy pääsiäislauantaille 31.3.2018. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittamassa Via Cruciksessa on mukana useita oopperalaulajia. Juudaksen roolissa on Hannu Niemelä, Neitsyt Maria on Johanna Tuomi, Pilatuksena nähdään Sauli Tiilikainen ja Herodeksena Päivi Nisula. Pietarin roolissa on Jouni Bäckström ja ylipappi Kaifaksena Petri Bäckström. Esityksen ohjaa Ville Saukkonen. Via Crucis alkaa pääsiäislauantaina 31.3. kello 21 Kaisaniemen puistossa.Vaelluksen reitti kulkee Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyy ristiinnaulitsemiseen. Via Crucis nähdään Helsingin ydinkeskustassa nyt 23. kerran. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen. Viime vuonna esitystä seurasi tuhansia katsojia. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista. Oopperalaulaja Waltteri Torikka nähdään Helsingin Via Cruciksen Jeesuksena.
14 Nro 3 • Viikot 7-8 Kuvataide ? Naiset valtaavat helmikuun galleriat vuoden ensimmäisissä tai toisissa näyttelyissä. Vain yksi mies on esittelyssä, hänkin suojaa kasvonsa nimettömyyden taakse. Ruusuinen tie aivoissa Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, kevään avaa nuori, helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Anni ”Äni” Jaatinen ”My Rosy Road” -näyttelyllään. Graafisessa saman nimisessä sarjakuvanovellissa taiteilija käsittelee traagisen pysäyttävää tapahtumaa, joka muutti hänen elämänsä ja lähes päätti sen. Näyttely rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta – ja kertoo nuoren naisen selviytymistarinaa. Se koostuu maalauksista, visuaalisesta sarjakuvasta ja graafisista veistoksista. ”Kuinka aivotulehdus teki minulle hyvää”, hän sanoo kuvissa ruusu päässään. Teoksessa ja näyttelyssä kuvataan tunteita ja kokemuksia siitä, millaista oli kokea vakava aivosairaus – menettää normaaliin elämään kuuluva toimintakyky kokonaisuudessaan ja saada se jälleen takaisin. Sarjakuvanovellin ensimmäisen version kieli on englanti, koska sarjakuvasta kustannetaan hyväntekeväisyyspainos neurologisiin osastoihin ympäri maailmaa. Graffiti kirjoittaa päiväkirjaa EGS (s. 1974) on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita, jonka töitä on ollut paljon nähtävillä Suomessa, mm. Vantaan vankila ja HUS:n sairala, ja ulkomailla. Viime vuosina hän on laajentanut taiteilijuuttaan kohti perinteisempiä taidemuotoja. Taidehallin, Nervanderinkatu 3, näyttelyssä ”Writing My Diary” (= Kirjoittaessa päiväkirjaani) nähdäänkin mm. maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Niitä voi katsoa aina 25.2. asti. EGS liittää kaikkiin töihinsä kolme nimikirjaintaan, muokaten niitä uusiksi muodoiksi ja järjestelmiksi, aina tunnistamattomuuteen saakka. Kirjaimia toistamalla hän paitsi toteuttaa graffitin kalligrafista perusluonnetta, myös rakentaa omaa, elämän mittaista matkapäiväkirjaansa. Taiteilijalle jokainen yksittäinen työ on osa kokonaisteosta, joka on 30 vuoden aikana levinnyt jo viidelle mantereelle, yli 50 maahan. Näyttelyn avasi Madventuresin Tunna Milonoff ja Riku Rantala. Siellä kuultiin KOM-teatterin kuoroa. Muistikuva riittää malliksi Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, tuo esille Pirkko Kilpelän maalauksia ”Matkan varrelta”. Hän maalasi aiemmin realistisia kuvia ja käytti maanläheisiä värejä. – Opettelin värien sekoitusta Schjerfbeckin värit mallina. Kuvan tekemiseen tarvitsin mallin, esimerkiksi asetelman tai vaikka vedenalaiset rantakivet. Värimaailmani on hyvin harmaa ja kuvat ovat esittäviä. Aiheet lähtevät luonnosta, jonka hän näkee graafisena ja jota hän maalatessaan inhimillistää: – Olen ihastunut lehdettömiin lehtipuihin. Kuvani pohjautuvat hatariin muistikuviin eikä sillä ole merkitystä olenko katsellut lehtensä pudottanutta koivikkoa, pihlajistoa vai haapametsikköä. Kilpelän tapaan ei ole luonnostella tai tarkkaan suunnitella maalauksia: – Malliksi riittää päässäni oleva muistikuva. Pääasiallinen tekniikkani on öljyvärimaalaus, johon usein yhdistän lyöntimetallia. Taide jättää jäljen Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee studiossaan Elina Ahon teoksia, joissa vuoropuhelua käyvät maalaus ja piirustus, viiva ja väri sekä kokeellisuus ja traditio. Teemana on ihmisen ruumiillisuus, eletyn kehon kokemus. Todellinen ja kuvitteellinen maailma kohtaavat maalauksen ja piirustuksen pinnalla. Mitä kehon osat kertovat? Maalaaminen ja piirtäminen ovat hänelle jäljenjättämistä. – Taiteellisen työskentelyni keskiössä on havainnon kehollisuus ja moniaistisuus, piirustuksen ja maalauksen tapahtuma, ele ja jäänyt jälki. Silmät toimivat kuin kosketuseliminä. Tärkeää on myös liikkeen rytmi ja sen heijastuminen jätettyyn jälkeen. Havaintokohteina ovat elävä malli, maisemassa sisällä oleminen ja näistä abstrahoitu ruumiillinen kokemus, taiteilija kertoo hyvin käsitteellisesti. Mikä kaipuuni on? – Kaipaus: halu, hinku, mieliteko, murhe, ikävä, suru, jano, kaipuu, murheellisuus, nostalgia, kaiho. Malin Ahlsved sai motiivin näyttelylle tahdosta maalata vaaleanpunaisia pilviä. Minulle pilvet olivat symboleja kaipuusta ja unelmista. Olen miettinyt mitä unelmia minulla on, mikä minun kaipuuni on. Tuli monta pilvikuvaa mutta myös joitakin pensaikkoja. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee hänen näyttelynsä ”Kaipuuni / Min längtan”. Hyvin pienikokoiset työt ovat harvakseen galleria seinällä. Ahlsved asuu Hangossa. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2004. Teoksia on ollut lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Ennen tätä näyttelyjä hänen maalauksia oli esillä Taideyliopiston Kuvataideakatemian ”Opettajia ja oppilaita” –alumninäyttelyssä Exchibition Laboratoryssa tammikuulla. Taiteilijatapaaminen on 18.2. klo 14-16 galleriatilassa ennen näyttelyn purkua. Ilme kutsuu maalaamaan Puupiirtäminen on yksi vanhimmista taidegrafiikan muodoista, joka on tempaissut Sanna-Mari Rautavirran mukaansa haastavan ja mielenkiintoisen työskentelytavan takia. – Puupiirroksien ohuet, lukemattoman monet värikerrokset saavat aikaan valmiissa teoksessa syvyyttä jättäen sattumanvaraisuuden yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä. ”Väki on vallaton” –näyttelyssä hän yhdistää teoksissaan puupiirroksia ja öljyvärimaalausta. – Maalattavan aiheen tulee herättää minussa tarpeeksi voimakkaita tunteita, jotta voin innostua tekemään aiheesta taidetta. Jos ilme puhuttelee, pystyn maalaamaan sen. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee ”fiktiivisiä selviytymistarinoita”, joissa henkisestä ja fyysisestä väkivallasta selviytyneiden tarinat koskettavat taiteilijaa. Hän haluaa tuoda esille töissään hyvyyttä ja onnellisuutta. – Pääsääntöisesti yhdistelen töissäni naisia ja lapsia heidän puhuttelevien katseiden sekä värimaailman kautta. Arkinen kauneus Cecilia Rosenlew aloitti maalaamisen jo paljon ennen opintojaan Taideteollisessa Korkeakoulussa, josta hän valmistui taiteen maisteriksi 1994. Ammattimaisen maalaamisen hän aloitti 17 vuotta sitten. Maalaamisen lähtökohta voi olla muoto, väri tai liike, joka työn aikana kehittyy ja saa lopullisen muotonsa. – Taide on aina ollut mukana jossain muodossa myös ammattiurani aikana, kun olin tv-ohjaajana että opetustehtävissä. Valokuva voi myös olla innoitus maalaukseen, mutta ei suoranaisena mallina. Näyttelyissä on usein esillä sekä maalauksia että valokuvia. Artikan töissä lähtökohta on arkinen kauneus. – Kassissa piilee sekä oma kiehtova maailma, jota olen näissä töissäni tutkinut. Galleria Artika, Uudenmaankatu 19, pitää neljän taiteilijan “Unelmatehdas” –yhteisnäyttelyä. Rosenlewin ohella mukana ovat Nina Hackman, ElseMaj Koskimäki ja Katri Kähkönen. He julistavat: – Valo lisääntyy ja antaa tilaa leveämmälle ajatukselle. Nyt on aika antaa unelmien lentää. Tyyntä myrskyn jälkeen Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee isolla puolellaan ruotsalaisen nuoren polven taiteilijan Jenny Carlssonin öljyvärimaalauksia. Niiden väkevä ilmaisu yhdistää toisiinsa hurjistuneet luonnonvoimat ja talvehtivan maalaismaiseman kodikkaan vaatimattomuuden. Näyttelyn nimi ”Bedarra” kuvaa tyyntymisen hetkeä voimakkaan myrskyn jälkeen. Hetki vastaa tilaa, jota taiteilija etsii öljyvärimaalauksissaan. Carlsson kuvaa olomuotoja, joissa väri muuttuu, savustuu ilmaan ja sulautuu yhteen. Värisävyt lähenevät maaperää ja kalliota, mutta myös ihmisen jättämää jälkeä. Hän käyttää suuria ja pieniä kuvakokoja rinnakkain. Suuret maalaukset kuvaavat maastoa, mädäntynyttä ruohoa ja pohjattomia järviä, pienet katsovat kauemmas kohti horisonttia. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen: Talven kuvataide Helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Äni Jaatinen ja Torso-teos Galleria Kajasteen näyttelyssä, joka rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta. Kuva: Raimo Granberg. Graffititaiteilija EGS puuveistoksista koostuvan installaationsa keskellä Writing My Diary -näyttelyssä Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Pirkko Kilpelä ja teoksensa Hopeinen kuu Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Elina Aho yhdessä ainoan näyttelymaalauksensa kanssa (Embodied City. Kehollinen kaupunki II, New York) Katariinan studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Cecilia Rosenlew vieressään öljyväriteos Kyllä kestää Galleria Artikassa. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsalainen taidemaalari Jenny Carlsson ja teoksensa Rämna Galerie Forsblomissa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 7-8 • Nro 3 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-001040, 09-56156416 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hammaslääkärit Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Painopalvelut Saneerauspalvelut ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. Kaupungin kasvamisen vaikutukset Östersundomin metsälampiin Hältingträsk. Kuvat: Katja Pellikka ? Storträsk ja Hältingträsk lammet voivat nyt hyvin, mutta niihin kohdistuu lisääntyvää painetta kun Helsinki kasvaa. Helsingin ympäristöpalvelut selvitti tästä syystä näiden lampien veden laatua ja ekologista tilaa. Östersundomin alue tulee muuttumaan paljon, kun sinne kaavoituksen valmistuttua aletaan rakentaa. Nyt saatujen tulosten avulla voidaan seurata kaupungistumisen vaikutuksia näihin vielä melko luonnontilaisiin metsälampiin. Storträsk ja Hältingträsk ovat suoreunaisia lampia, joiden valuma-alueet ovat suurelta osin kallioylänköä ja ojitettuja soita. Kummankin lammen vesi on kirkasta, humuksen tummaksi värjäämää ja hapanta. Hältingträsk on happamoitunut ja sen puskurikyky happamoitumista vastaan on loppunut. Happamuus rajoittaa vesieliöiden elinmahdollisuuksia lammessa. Molempien lampien veden hygieeninen tila on erinomainen. Valtaosa Storträskin valuma-alueesta on Sipoonkorven luonnonsuojelualuetta, jonne ei tulla rakentamaan. Lampi toimii tällä hetkellä virkistyskalastuslampena, joten se ei ole luonnontilainen. Hältingträskin lammessa ja sen ympäristössä on havaittu useita arvokkaita kasvien, eläinten ja geologisten kohteiden esiintymiä. Lammen valuma-alue tulee muuttumaan rakentamisen myötä, jolloin ainakin osa arvokkaista luontokohteista on vaarassa tuhoutua. Hältingträskin valuma-alueesta rakennetaan mahdollisesti 63 prosenttia ja samalla valuma-alueen koko hieman pienenee. Metsien hakkuut, rakentamisen aiheuttama kiintoainekuormitus, viheralueiden ravinnepäästöt, vettä läpäisemättömän pinnan (rakennukset ja tiet) lisääntyminen ja valunnan kasvu yhdessä hulevesien sisältämien ravinteiden ja haitta-aineiden kanssa tulevat huonontamaan lammen veden laatua. Hulevesien käsittelyyn tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Virkistyskäytön lisääntyminen on uhka rantakasvillisuudelle, koska herkkä suokasvillisuus todennäköisesti kuluu. Storträsk on ekologisessa luokituksessa hyvässä tilassa. Kalaistutukset todennäköisesti heikentävät lammen ekologista laatua. Kalojen suuri määrä vähentää ja muuttaa eläinplanktonkoostumusta ja sitä kautta myös kasviplanktonin määrää ja koostumusta. Kalojen suuri määrä näkyy myös vesihyönteisten ja pohjaeläinten vähyytenä. Lampien pohjaeläimistö koostuu pääasiassa sulkasääsken toukista. Istutukset tuovat lampeen lisäksi ravinteita. Hältingträsk on erinomaisessa ekologisessa tilassa. Lammen hyvin yksipuolinen planktonlajisto on kuitenkin herkkä häiriöille, kuten esimerkiksi muutoksille valuma-alueella. Pienen vesimäärän takia lampi on herkkä rehevöitymiselle virkistyskäytön kasvaessa. Storträsk. Kuva: Katja Pellikka.
16 Nro 3 • Viikot 7-8 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Asuntokauppa on yksi elämän suurimmista päätöksistä ja sijoituksista. Suuria päätöksiä tehtäessä on tärkeää tietää, että kauppa hoidetaan ammattitaitoisesti. Juristina ja laillistettuna kiinteistönvälittäjänä huolehdin tästä asiakkaani edun mukaisesti. Kiinteistönvälittäjänä teen työtä täysipainoisesti asiakastani kuunnellen ja hänen tarpeensa ja toiveensa ymmärtäen. Persoonana olen tehokas, täsmällinen ja ahkera. Yhteistyömme tuloksena lupaan vaivattoman ja turvallisen asuntokaupan, joka myös tuntuu oikealta! Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, varatuomari p. 040 538 1857, tea.skog@kiinteistomaailma.fi