• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 11-12 – Nro 5/2018 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? LOUNAS Elmun Baarissa maanantaista perjantaihin kello 11.00 -14.00 Käsintehtyä rouheaa husmanskostia ja kasvisruokaa seisovasta pöydästä, oman leipurin leipää, runsas salaattipöytä ja hyvää kahvia. Myös leikkeitä, burgereita ym. Tervetuloa! Telakkakatu 8 00150 Helsinki GASTRO CAFE NOSTURIN MEISTÄ PARAS HETKI HOITAA HAMPAITA ON ENNEN KUIN MIKÄÄN VAIVAA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! Varaa aika: (09) 696 2990 tai fossa.fi Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki OTA YHTEYTTÄ JA SOVI ESITTELYAIKA! Petri Vilkko 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi Upea KOTI PUNAVUOREN SYDÄMESSÄ! hYVÄKUNTOINEN HUONEISTO, JOSSA TALON ALKUPERÄISTÄ tunnelmaa VAALITTU KAUNIISTI. HYVIN HOIDETTU JA VARAKAS TALOYHTIÖ. Mh. 1.772.077 € Vmh. 1.780.000 € Koteja kivipalatsissa! uUdenMAANKATU 25 A 7 H + K / 260 M2 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22
• 2 Nro 5 • Viikot 11-12 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B-kurssi alk. 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyöräja kuorma-autokurssimme! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2018 7,70 Kymmenis en vuotta sitten Eini oli rapakunn ossa Liikunta, vesi, vitamiinit, proteiini ja kasvikset nostivat ylös Ota talteen! Fengshuikodissa viihdytään HUIPPUKYLMÄ Selluliittia sulattava ohjelma 96-vuotias joogaohjaaja täynnä energiaa Vyöhyketerapiasta tehokasta apua synnytyskipuihin UBIKINOLI hidastaa ikääntymistä Ylimääräinen verensokeri varastoituu rasvaksi Luonnollisia materiaaleja ja muotoja huoltaa tukielimistöä Portti unelmaelämääsi aukeaa, kun opit sanomaan ei VÄRIT paljastavat persoonallisuutemme Life Coach Susanna Toropainen kannustaa: Laihdu mielelläsi TYHJYYS ei poistu suorittamalla Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 2/2018 7,70 Sairaus ei ole muuta kuin pelkoa Rakastava sydän on särkynyt sydän, pehmeä ja myötätuntoinen 100 tapaa uudistua Aino Kallaksen Sudenmorsian halajaa rakkautta KOIRA Meidän 1/2018 6,90 RO TU ESIT TELYSSÄ BOSTO NIN TE RR IE RI Suomenlapinkoira Äijä käy kalassa Labradorinnoutaja taas suosituin Koirat terapiatyössä Nessu auttaa masentuneita Etsijäkoira Ada pelasti suomenhevosen hengen Laiton koirakauppa kukoistaa Pientaloasukkaan erikoislehti Hyvä lämmitys on lämmönlähteiden yhdistelmä NRO 1/2018 Pientaloja nousee taas Hyvä ULKO-OVI on vuosikymmenten sijoitus KULUTUSTA leikkaamalla säästyy satoja euroja vuodessa Koristeveistäjämestari vaalii vanhoja käsityöperinteitä Sisäilmaongelmat voivat ratketa helpostikin Urakkamaailmasta apua työn kilpailutukseen 2/2018 7,10 Raakel Lignellin tie kivusta tasapainoon Usko auringon nousuun kantaa surussakin HIIHTO on maailman monipuolisinta kestävyysliikuntaa Miten saan aivoterveyden riskit hallintaan RUOKARIIPPUVUUS Mitä tehdä, kun höttöhiilihydraatti vie voiton? Eutanasia pitää saada lakiin Terhokodin pitkäaikainen johtaja Juha Hänninen: Oikeanlainen kuntoutus toi vihdoin helpotuksen kipuihin 1 | Antiikki ja taide ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 1/2018 • 8,90 € Aseet ja haarniskat varallisuuden symboleina Vuokko Nurmesniemi Designin mestari AMOS ANDERSONIA kiehtoi uskonto Kuvasiskot MUOTOKUVAUKSEN MESTARIT Sarvipäinen Mooses Merimiehen koira MUISTO KADONNEESTA ISOISÄSTÄ LAUKAAN KIRKON ERIKOISUUS Suvirannassa yli 200 maalausta EERO JÄRNEFELTIN KODISTA MUSEO 1 – 2018 7,90 Ilves kruunasi 15-vuotiaan Elinan saalisvuoden Salakaato pientä mutta ammattimaista bisnestä Onko Suomen metsissä susia vai koirasusia? Moderni lahtivaja tehtiin tuhansilla talkootunneilla Pettymys metsästäjille: EU ei aio tinkiä suden suojelusta Nyt pienpedot kuriin •Vaativa kettukytis •Tehokas luolapyynti Ekoelo 1/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Metsää Saharaan! EU:lta jatkoaika tuhoisalle myrkylle Glyfosaatista syöpää ja kehityshäiriöitä Ostoskorin sisältö määrittelee hiilijalanjäljen Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta Suomessa KEINOVALO häiritsee luontoa ja terveyttä Hyvän viljelymaan ehdot Lämpö, vesi ja ilma Kevennä juureksilla! Viinirypäleistä uusi tuotantokasvi? Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 42,00 n Ase ja Erä 8 nroa 70,00 n Ekoelo 6 nroa 49,00 n Hevosmaailma 6 nroa 47,00 n Kiinteistö ja Emergia 8 nroa 70,00 n Kissafani 6 nroa 47,00 n Luontaisterveys 10 nroa 77,00 n Meidän Koira 6 nroa 42,00 n Senioriterveys 8 nroa 58,00 n Sielunpeili 8 nroa 66,00 n Talomestari 5 nroa 41,00 (Määräaikainen tilaus.) Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteista www.karprint.fi www.lehtiluukku.fi Tilaa kotiinkannettuna tai hae lähimmästä lehtipisteestä 1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsensä satulassa Pärjääkö hevonen yksin? Emmi kuvaa työkseen hevosia Curlyt Hurmaavat Tupsujalkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleireillä opitaan ja nautitaan hevosista Valmentaja Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopistolla Kiinteistö Nro 1/2018 | 6,70 & energia Tänä vuonna tehdään historiaa: • Asuntoja valmistuu yli 45 000 • Asuntokauppa 20 miljardia Nurmijärvi-ilmiö hiipumassa Kaupungistuminen yhä kiivaampaa Eläkeja vahinkovakuutusyhtiöt omistavat joka neljännen kiinteistön Parveketupakointikielto ei kiinnosta Pihojen turvallisuus korostuu talviaikana HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito • Rokotukset • Madotukset SERENGETI täplikäs kaunotar
• 14. vuosikerta – nro 5 Viikot 11-12 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsinki kerää ideoita palvelujen kehittämiseksi Helenin asiakasmäärä nousi ennätyskorkealle Kuva: My Helsinki, Jussi Hellsten ? Helsingin kaupunki valmistelee merellistä strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kaupungin merellisten kohteiden saavutettavuutta ja saariston palveluja sekä edistää merellisiä tapahtumia. Asukkailla, yrittäjillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus antaa ideansa merellisen Helsingin kehittämiseen 15. maaliskuuta asti. Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että Helsingin merellinen sijainti on osa kaupungin perusluonnetta ja -olemusta. Tavoitteena on jatkossa hyödyntää merellisyyttä vahvemmin kaupungin vetovoimatekijänä. Tähän pyritään muun muassa jatkamalla lähisaariston avaamista yleiseen käyttöön sekä edistämällä merellisten matkailupalvelujen ja virkistysmahdollisuuksien kehittämistä. Lisäksi Helsinkiin synnytetään uusi saaristoa hyödyntävä, kansainvälinen nykytaiteen biennaali, joka toteutuu ensimmäisen kerran vuonna 2020. Tekeillä olevassa merellisessä strategiassa haetaan keinoja esimerkiksi kohteiden saavutettavuuden parantamiseen, saariston palvelujen kehittämiseen ja merellisten tapahtumien edistämiseen. Nyt kaikilla Helsingin merellisten palvelujen tuottajilla ja käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja kertoa omat ideansa kehittämistyön taustalle. Kerro ajatuksesi 15. maaliskuuta mennessä merellisen Helsingin ideasivustolla. Helsingissä ennätykselliset 72 000 kongressivierasta Uusia ratkaisuja ruoka-avun tarjoamiseen? ? Helsingin kaupunki ryhtyy aktiivisesti etsimään uusia ratkaisuja ruoka-avun järjestämiseen yhdessä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Yhteistyö aloitettiin työpajalla 1.3. Helsinki haluaa selvittää ja etsiä uudenlaisia ruokaavun jakamisen tapoja niin, että järjestöt voisivat esittää uudenlaisia elintarvikeavun toteuttamisen muotoja, kun ne hakevat ensi vuoden järjestöavustuksia. Kaupunki on kutsunut yhteiseen työhön ja suunnitteluun mukaan sosiaalija työllisyyspalvelujen lisäksi järjestöjen ja seurakuntien diakoniatyön edustajat. Työskentely aloitettiin 1.3. yhteisellä työpajalla. Työpajoja fasilitoidaan Helsingin Diakonissalaitoksen vetämällä Leipäjonoista yhteisöihin –valmennuksella. Leipäjonoissa Helsingissä asioi arviolta noin 10 000 henkilöä. Yhteisestä toimintamallista sovitaan elokuuhun 2018 mennessä. Sivu 7 Salmisaaren voimalaitoksen toiminta. Kuva: Tamminen Katri ? Helen-konsernin tulos toteutui ennustetulla, hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla ja asiakasmäärä nousi reilusti yli 400 000 asiakkaaseen. Helen jatkoi uusien palveluiden kehittämistä strategian mukaisesti ja edisti erityisesti energian kierrätykseen ja varastointiin liittyviä hankkeita. Esplanadin alle toteutetaan parhaillaan uutta lämpöpumppulaitosta, Mustikkamaan vanhoihin öljysäiliöihin suunnitellaan valtavaa lämpövarastoa ja Kruunuvuorenrantaan lajissaan maailman ensimmäistä lämpöenergian kausivarastoa. Uusia palveluita mm. kysyntäjoustoon ja sähkön varastointiin tuotiin onnistuneesti markkinoille. – Olemme kehittäneet omaa toimintaamme, ja se näkyy hyvin onnistuneessa myynnissä ja toimintamme tehostumisessa. Panostamme vahvasti uusien palveluiden ja tuotantoratkaisujen kehitykseen, ja haemme sitä kautta kasvua myös tulevaisuudessa, sanoo toimitusjohtaja Pekka Manninen. Sivu 10 ? Helsinki houkutteli vuonna 2017 enemmän kongressivieraita kuin koskaan aiemmin. Kansainvälisten järjestötapahtumien määrä kasvoi lähes kolmanneksen vuoteen 2016 verrattuna. Tällä hetkellä Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki. Vuosi 2017 oli Helsingissä ennätyksellinen matkailuvuosi ja se näkyy myös kongressien lukumäärässä. Tuoreiden tilastojen mukaan Helsinki isännöi yhteensä 367 kansainvälistä järjestökokousta, joihin osallistui yhteensä lähes 72 000 vierailijaa. – Viime vuosi ylitti aikaisemmat lukemat reilusti sekä järjestettyjen kongressien että vierailijoiden osalta. Aiempi ennätys on vuodelta 2016, jolloin kävijöitä oli noin 61 000, joten kyseessä on todella huippuvuosi, kertoo Helsinki Marketingin kongressipäällikkö Ines Antti-Poika. Suomen pääkaupungin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien ja myös kongressikaupunkina Helsinki on suositumpi kuin muut Pohjoismaiden kaupungit. – Kongressijärjestäjät ovat ylittäneet Helsingissä omat kävijäodotuksensa. Muun muassa World Glaucoma Congress odotti 3000 kävijää ja saikin 3500 osallistujaa. European Academy of Allergy and Clinical Immunology -tapahtumaan osallistui huikeat 8100 vierasta, AnttiPoika sanoo. Kansainvälisten ammattilaistapahtumien saaminen Helsinkiin vaatii pitkäjänteistä työtä ja kilpailu alalla on kovaa. Tutkimuskeskus Union of International Associations UIA:n tilastoissa Helsinki sijoittuu kongressikaupunkien joukossa sijalle 15, jättäen taakseen muun muassa Tukholman ja Kööpenhaminan. Sivu 12
• 4 Nro 5 • Viikot 11-12 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5 Yleisönosasto Kirja-arvostelu Helsinki vetää kokouskaupunkina Helsingillä ei syytä valittaa yleiskaavan tuomiosta ? Helsinki aikoo valittaa hallinto-oikeuden tuomiosta, joka kumosi monelta osin kaupungin uuden yleiskaavan. Kyse on ennen muuta siitä, rakennetaanko viherja virkistysalueille ja neljä kaupunkibulevardia. Hallinto-oikeuden päätös on voitto kansalaisliikkeille, jotka ovat puolustaneet Keskuspuistoa, Vartiosaarta ja muita viherja virkistysalueita. Samalla se on tuomio asukkaiden mielipiteistä, luontoarvoista ja maakuntakaavan määräyksistä piittaamattomalle kaavoitukselle. Kaupunginvaltuuston suurimpien ryhmien edustajat ovat väittäneet hallinto-oikeuden tuomion estävän Helsingin kehityksen ja kasvun. Yleiskaavassa oli kuitenkin kaksi kertaa enemmän rakennusalaa kuin nopeankaan kasvun tavoitteisiin tarvitaan. Oikeuden kumoamilla kaava-alueilla on tästä vain noin neljännes. Jäljellä on yhä puolet enemmän kuin enimmillään tarvitaan. Rakentamisesta viherja virkistysalueille voidaan siis luopua hylkäämättä asuntotuotannon tavoitteita. Riittää, kun supistetaan rakentamistavoitteisiin nähden ylimääräistä kaavavarantoa. Vahva peruste tälle on se, että asukasmäärän kasvu lisää myös virkistysalueiden tarvetta, kuten hallinto-oikeus totesi. Lisäksi raideliikennettä voidaan kehittää viherja virkistysalueille rakentamisen sijasta ratkaisuilla, jotka vapauttavat osa liikenneväyliin käytettävistä maaalueista asuntojen rakentamiseen. Samalla voidaan luopua kalliiden Kruunusiltojen ja keskustatunnelien rakentamisesta. Kun valtuusto päätti yleiskaavasta, perustelivat vihreät ja sosialidemokraatit muun muassa Keskuspuistoon rakentamisen hyväksymistä sillä, että muutokset kaataisivat koko kaavan. Perustelu oli jo silloin kyseenalainen – nyt sille ei ole mitään pohjaa. Jos vihreät ja SDP sekä niin ikään Keskuspuiston ja Vartiosaaren puolesta esiintyneet Vasemmistoliitto ja RKP ovat näiden viherja virkistysalueiden säilyttämisen kannalla, se voidaan tehdä tyytymällä hallinto-oikeuden päätökseen. Lisäksi voidaan ohjeistaa asemakaavoitusta niin, että suojellaan muitakin arvokkaita alueita, kuten Viikin pellot, Tuomarinkylä, eteläinen Mustavuori ja Munkkivuoren metsä. Kun yleiskaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, kaupungin lausunnot oikeudelle päätti kaupunginhallitus. Vastaavasti hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi nyt päättää, valittaako Helsinki tuomiosta vai tyytyykö se oikeuden ratkaisuun. Kyse on poliittisesta valinnasta. Kaupunginhallitus ei voi ulkoistaa vastuutaan siitä virkamiehille. Yrjö Hakanen SKP ja Helsinki-listat Helsinki H elsinki houkutteli vuonna 2017 enemmän kongressivieraita kuin koskaan aiemmin. Kansainvälisten järjestötapahtumien määrä kasvoi lähes kolmanneksen vuoteen 2016 verrattuna. Tällä hetkellä Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki. Vuosi 2017 oli Helsingissä ennätyksellinen matkailuvuosi ja se näkyy myös kongressien lukumäärässä. Tuoreiden tilastojen mukaan Helsinki isännöi yhteensä 367 kansainvälistä järjestökokousta, joihin osallistui yhteensä lähes 72 000 vierailijaa. Suomen pääkaupungin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien ja myös kongressikaupunkina Helsinki on suositumpi kuin muut Pohjoismaiden kaupungit. Kansainvälisten ammattilaistapahtumien saaminen Helsinkiin vaatii pitkäjänteistä työtä ja kilpailu alalla on kovaa. Tutkimuskeskus Union of International Associations UIA:n tilastoissa Helsinki sijoittuu kongressikaupunkien joukossa sijalle 15, jättäen taakseen muun muassa Tukholman ja Kööpenhaminan. Helsingin kansainvälisestä kongressimarkkinoinnista vastaava Helsinki Marketing tekee yhteistyötä lukuisten paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin yliopiston kanssa käynnistetty kahden vuoden pilottihanke tähtää erityisesti tiedemaailman huomion kiinnittämiseen. Tavoitteena on kasvattaa Helsingin yliopiston mainetta ja lisätä Helsingin tunnettuutta vetovoimaisena kongressikaupunkina ja innovaatioalustana. Helsinki pyrkii erottumaan edukseen myös digitaalisilla matkailijoiden palveluillaan. Vielä ehtii nauttia talvesta! ? Helsinki tarjoaa tällä hetkellä hienot mahdollisuudet talviseen liikkumiseen. Nyt pääsee luistelemaan erityyppisillä luistelukentillä ja -radoilla, ja on valtaosa laduista on hiihtäjien käytössä. Latuja huolletaan lumitilanteen ja pakkasten salliessa edelleen. – Latujen puolesta ei ole mitään takarajaa niiden ylläpitämiselle, kunhan vain lunta riittää! Pakkanen kyllä auttaa latujen kunnossa pysymiseen, sanoo ulkoilureitti-tiimin tiimiesimies Mircos Kienanen. Luistelukenttien kausi on jatkunut normaalia pidempään pysyvän pakkasen takia, suurinta osaa kentistä huolletaan vielä ainakin viikon verran ja tilannetta katsotaan päivittäin. – Ainakin tämän viikon ajan tehdään jäitä ja niitä huolletaan. Sitten kun selvästi päivälämpötilat selvästi nousevat niin lopetellaan jäiden huoltaminen, lähiliikuntatiimin tiimiesimies Juha Leoni kommentoi. Lisäksi Eläintarhan ja Heteniityn kentillä ja Pirkkolassa on tarjolla luisteluradat, jotka soveltuvat matkaluisteluun. Matkaluistelu meren jäällä onnistuu Laajalahdessa. Näitä ylläpidetään samassa tahdissa kuin muitakin luistelujäitä. Lähes reaaliaikaista latuja jäätilannetta voit seurata ulkoliikunta.fi -karttapalvelusta. Tilannetta päivitetään myös liikuntapalveluiden Facebookja Twitter-tileillä. Perhe hiihtämässä, kuva Helsingin kaupunginmuseo Ellen Thesleff: Taidetta koko elämä Thesleffin naiset Muroleessa 1890-luvulla, vas. äiti Emilia,Ellen, Gerda, Thyra. Vahvoja naisia kaikki. ? Suomalaisen maalaustaiteen ”kultakautena” pidetään aikaa ennen maamme itsenäistymistä, mennään 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun. Tuolloin suomalainen maalaustaide synnytti pysyvimmät, loistokkaimmat saavutuksensa, sanotaan historioissa. Miesten tekemissä miehisiä taidesaavutuksia virallisen taidekäsityksen hyväksymiä historioita. Pitkään merkittävä joukko suomalaisia, erittäin tasokkaita taiteilijoita jätettiin näiden ”rankinglistojen” ulkopuolelle. Ainoana syynä oli heidän sukupuolensa, he olivat naisia! Naistaiteilija oli sata vuotta sitten kummallinen ilmestys, naisen paikkahan oli kotona perheenäitinä eikä missään metsissä ikuistamassa jotain järvimaisemaa! Tähän maailmaan ja maailmankuvaan lukijan johdattaa erinomaisen perinpohjaisesti Hanna-Reetta Schreckin kirja taidemaalari,graafikko Ellen Thesleffistä ”Minä maalaan kuin jumala ” (Teos 2017 ). Oman tien kulkija Ellen Thesleff (1869 – 1954 ) oli syntyjään helsinkiläisestä suomenruotsalaisesta kohtalaisen varakkaasta perheestä. Kolme tyttöä, kaksi poikaa,joista kaikki tytöt jo nuorina suuntautuivat, ei suinkaan kotiäideiksi, vaan taiteilijoiksi. 1800-luvun lopun Suomessa se ei ollut mikään helppo ratkaisu, mutta isä-Thesleff tuki jo nuorena tyttäriään, erityisesti Elleniä hänen ilmoittaessaan jo hyvin nuorena aikovansa taidemaalariksi. Kirjassa kuvataan koko Ellenin elämänvaiheet tämän nuoruuden päätöksen,halun, intohimon sävyttämänä. Ellen halusi tehdä taidetta läpi koko elämämsä ja myös teki, itsepäisesti. Välillä meni paremmin, välillä huonommin, mutta taiteen tekemisestä Ellen ei koskaan luopunut, päivääkään. Sisaret Gerda ja Thyra auttoivat eri tavoin Ellenin tietä, kirja kuvaa hyvin kuinka läheiset,lämpimät välit sisaruksilla oli. Ellenin ja Gerdan omistautumisessa taiteelle ja toisilleen jäivät avioliitot solmimatta ja lapset tekemättä. Ellen Thesleff oli sananmukaisesti ”vapaa taiteilija ”, joka etsi koko ajan uutta, ei halunnut jäädä erilaisten vallitsevien taidekäsitysten vangiksi. Kirjassa on lukuisia aikalaisarvosteluja Ellenin töistä eri näyttelyissä. Elleniä ja muita naispuolisia taiteilijoita kriitikot arvostelivat ikäänkuin ”omassa sarjassaan” : naistaiteilijat, mikä kuvastaa selvästi ”alempiarvoisempaa” suhtautumista taiteeseen sukupuolen perusteella. Italian taiteilija Ellen Thesleff suuntasi jo hyvin nuorena 1880luvulla taidematkat ulkomaille, ensin Pariisiin kunnes löysi varnaiseksi luomispaikakseen Italian Firenzen. Ellen asui Firenzessä vuositolkulla,tuli kesällä Suomeen maalle Muroleen maalaten sielläkin erittäin ahkerasti. Kun syksy tuli Ellen pakkasi tavaransa, Gerda ja äitikin tulivat mukaan ja lähti Firenzeen. Sisar Thyra jäi Suomeen hoitamaan paitsi perhettään, myös sisarusten asioita, taideasioita. Kirjassa on osia Ellenin laajasta kirjeenvaihdosta, jossa keskeinen henkilö oli mies Gordon, taiteilija, galleristi, Ellenin miesystävä, salarakas, joka ei ilmeisesti ollut kovin salainen. Kirjeenvaihto oli ainakin vilkasta kestäen läpi vuosikymmenten. Kirja ”Minä maalaan kuin jumala” on perinpohjainen lähes 400-sivuinen opus Ellen Thesleffin elämästä, johon mahtuivat I ja II maailmansota, Suomen kansalaissota 1918, fasismin nousu Italiassa ja Suomessakin 1920-ja 1930luvuilla sekä vielä II maailmansodan jälkeinen aika. Kirjassa sivutaan yhteiskunnalllisia tapahtumia, mutta Thesleff tuntuu eläneen elämänsä kuin juuri mitään ei olisi muualla tapahtunut, vain taide oli tärkeää. Vaikka Thesleffin tausta oli varakas ja taulujakin myytiin aina silloin tällöin, lukija jää ihmettelemään, millä ”eväillä” tämä suomalaistaiteilija asui vuosikaupalla pensionaatin vuokralaisena Italian Firenzessä! Kesäisin ravintoa antoi Muroleessa koski, josta kalaa tuli hengenpitimiksi kesänaisille Ellenille ja Gerdalle. Merkittävä teos Ellen Thesslef -kirja ”Minä maalaan kuin jumala ” on erittäin ansiokas lisä suomalaisten taidekirjojen joukkoon. Omanlaisensa, uuvuttavan ansiokas lukukokemus. Pekka Hurme
• 5 Viikot 11-12 • Nro 5 Kojamo rakentaa tuhansia lähes nollaenergiaasuntoja ? Kojamolle toinen osa Euroopan investointipankin 170 miljoonan euron rahoituksesta. Kojamo ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat tänään allekirjoittaneet pääomaltaan 95 miljoonan euron vakuudettoman lainasopimuksen. Rahoitus on toinen osa EIP:n 28.11.2016 myöntämästä 170 miljoonan euron pitkäaikaisesta rahoituksesta, joka käytetään lähes nollanergiatalojen rakentamiseen. Rahoitusyhteistyö tukee erinomaisesti Kojamon tavoitetta olla kestävän kehityksen edelläkävijä. Kaikki Kojamon omaa tuotantoa olevat uudiskohteet toteutetaan lähes nollaenergiataloina. Niiden käytönaikainen energiankulutus ja tätä kautta myös hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienempiä kuin muussa asuntokannassa. – Rahoitus kohdistuu uusiin lähes nollaenergiataloihin pääkaupunkiseudulla ja muissa Suomen kasvukeskuksissa. Olemme 1.3.2018 mennessä tehneet investointipäätökset jo 1 925 nZEB-periaatteella toteutettavan Lumo-vuokra-asunnon rakentamisesta, joista 467 asuntoa on jo valmistunut. Rakenteilla ja valmistelussa olevat nZEB-kohteet kattavat yhteensä 1 456 asuntoa. Tehtyjen investointipäätösten lisäksi suunnitteilla on lähes vastaava määrä nZEB-asuntoja, yhteensä 1 577 asuntoa. EIP:n rahoitus tukee osaltaan merkittävällä tavalla näitä investointeja, kertoo Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen. EIP:n myöntämät lainat kuuluvat Euroopan strategisten investointien rahaston ESIRin piiriin. Euroopan komission käynnistämä ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on yksityisten investointien määrän lisääminen, talouskasvun nopeuttaminen ja työllisyyden parantaminen EU:n alueella. Nuoret vaikuttajat tapasivat kaupungin päättäjiä Jani Alanen, Sigrid Autio, Kaapo Haapanen, Jim Koskinen, Tilda Lassila ja Kasper Rautalinko vierailivat kulttuurija vapaa-aikalautakunnan nuorisojaoston kokouksessa viime viikon tiistaina. ? Helsinki pyrkii aktiivisesti parantaman nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Yksi vaikuttamiskanavista on nuorisoneuvosto, jonka jäsenet kävivät tapaamassa kulttuurija vapaaaikalautakunnan nuorisojaostoa 6.3. Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmä, 20 henkinen nuorisoneuvosto, valittiin vaaleilla viime vuoden marraskuussa. Neuvoston kuusi jäsentä – Jani Alanen, Sigrid Autio, Kaapo Haapanen, Jim Koskinen, Tilda Lassila ja Kasper Rautalinko – vieraili kulttuurija vapaa-aikalautakunnan nuorisojaoston kokouksessa tiistaina 6.3.2018 keskustelemassa ajankohtaisista teemoista sekä tulevan yhteistyön askelmerkeistä. Nuorten työllistymiseen liittyvät haasteet ja kesäseteli puhuttivat nuorisoneuvoston edustajia. Nuoret toivovat, että erityisesti yrityksiä ja työnantajia saataisiin aktivoitua kesäsetelein käyttöön, koska tällä hetkellä tarjottuja työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Lisäksi nuoret toivoivat kaupungilta entistä vahvempaa ja näkyvämpää tukea työnhakuun ja konkreettista opastusta työnhakuprosessiin, esimerkiksi siihen, mistä nuori löytää yritykset ja henkilöt, joihin voi olla yhteydessä. Lisäksi nuoret esittivät toiveen kesäsetelin laajentamisesta myös toisen asteen opiskelijoihin. Toinen nuoria erityisesti puhuttanut aihe oli nuorten liikkuminen ja harrastusmahdollisuudet. Kouluihin toivottiin lisää liikuntaa koulupäivän sisään. Myös harrastekerhoja toivottiin järjestettävän; yksi esiin noussut konsepti oli koulujen iltapäiväkerhojen kaltaisen – suoraan koulupäivän jatkeena tapahtuvan – toiminnan laajentaminen yläasteikäisiin. Ylipäänsä nuoret toivoivat, että koulujen liikuntatilojen käyttö koulutuntien ulkopuolella helpottuisi. Lisäksi tapaamisessa keskusteltiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksista yleensä sekä nuorisoneuvoston toiminnasta ja viestinnästä. Nuoret kokivat, että vaikuttamismahdollisuuksia on ja jossain määrin helsinkiläiset nuoret ne tuntevatkin, mutta vaikuttaminen ja vaikuttamisen prosessit koetaan yhä laajalti vaikeasti lähestyttäviksi tai monimutkaisiksi. Nuorisojaosto halusikin kuulla nuorten toiveita, siitä kuinka yhteistyö ja dialogi toimielinten välille saadaan toimivaksi. Nuorisoneuvosto haluaa tulla kuulluksi ajankohtaisissa asioissa ja toivoo jaoston kutsuvan heitä keskustelemaan vastakin. Neuvostolla on myös omia somekanavia, joissa keskustella helsinkiläisten nuorten kanssa tai tehdä omia avauksia. Suomenlinnan hoitosuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen ? Suomenlinnan hoitokunta on käynnistänyt Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmatyön. Suunnitelmassa linjataan Suomenlinnan tulevaisuuden näkymiä noin 40 vuodeksi. Hoitoja käyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kumppaneiden kanssa. Ensimmäisessä verkostotapaamisessa 28.2. pureudutaan Suomenlinnan arvoihin. Paikalla on tulossa noin 100 henkilöä, jotka edustavat muun muassa Suomenlinnan asukkaita, yrityksiä, Helsingin kaupungin edustajia sekä urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Projektipäällikkö Anu Ahoniemi Suomenlinnan hoitokunnasta painottaa, että kestävyys on läpileikkaava teema suunnitelmassa. – Suomenlinnan suojelun ensimmäinen vaihe alkaa olla päättynyt. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen kanssa suunnitellaan Suomenlinnan kestävää tulevaisuutta. Linnoituksen rakennukset ja ympäristö vaativat jatkuvaa hoitoa ja resursseja sekä tiloihin sopivia käyttöratkaisuja. Matkailu on yksi kasvavista trendeistä. Ammattitaitoisesti restauroitu, elinvoimainen Suomenlinna kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja tuo koko metropolialueelle talousvaikutuksia ja hyvinvointia, Ahoniemi kuvailee. Nyt tehtävä Hoitoja käyttösuunnitelma on linkki Suomenlinnan hoidon pitkässä ketjussa. Siinä huomioidaan aiemmat Suomenlinnan hoitoa ja käyttöä linjaavat suunnitelmat sekä yhteiskunnan muuttuminen. Merkittävimmät sisällöt suunnitelmassa ovat suojelu ja hoito, uskottavuus, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt. Suunnitelma on yhteinen prosessi, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2018. Vuonna 2019 prosessi jatkuu toimintasuunnitelmavaiheeseen. Alpo Ruuthille nimikkopolku Sörnäisiin ? Katri Valan puistossa sijaitseva polku esitetään nimettäväksi kirjailija Alpo Ruuthin (1943–2002) mukaan. Puiston läheisyydessä sijaitsevat Alpo Ruuthin syntymäkoti sekä lapsuuden ja nuoruuden kotikulmat. Myös Ruuthin läpimurtoteos Kämppä sijoittuu näille tienoille. Esityksen mukaan puistoraitin nimeksi tulisi Alpo Ruuthin polku – Alpo Ruuths stig. Polku yhdistää Vilhonvuorenkadun ja Käenkujan. Kirjailija Alpo Ruuthin muistamista Helsingin nimistössä ehdotettiin viime syksynä tehdyssä valtuustoaloitteessa. Ruuthin syntymästä tulee maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Virallinen nimeämispäätös on tarkoitus tehdä kevään kuluessa. Paraatikentän luistelurata, kuva Arttu Kokkonen.
• 6 Nro 5 • Viikot 11-12 Sunnuntaiksi VIIKKO 11 MA 12.3. Reijo, Reko TI 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti KE 14.3. Matilda, Mette, Tilda TO 15.3. Risto PE 16.3. Ilkka LA 17.3. Kerttu, Kerttuli SU 18.3. Marian ilmestyspäivä Eetu, Edvard VIIKKO 12 MA 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi, Joosef TI 20.3. Kevätpäiväntasaus Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima KE 21.3. Pentti TO 22.3. Vihtori PE 23.3. Akseli LA 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo SU 25.3. Palmusunnuntai Kesäaika alkaa Aija, Aava Aika kuluu: maine kasvaa, kyky vähenee. Dag Hammarsköld (1905-61) Päivyri Otto Meri ? Löytöretki e-aineistoihin Aula 1. krs Torstaina 15.3. klo 15-18 Tule etsimään e-oppaan avustuksella sinulle sopivia e-kirjoja ja e-lehtiä Helmet-kirjaston monipuolisista kokoelmista! ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Tekla Inari Kirjatorni 2. krs Torstaina 15.3. klo 18 Maaliskuun runopiirissä teemana ovat runous ja valokuvat, ja käsittelyssä on erityisesti Inarin teos Siniset vuodet – Blue Years (Kosmos 2017). Tervetuloa osallistumaan, annetaan runon viedä! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 21.3. klo 13 Tervetuloa lounaskonserttiin! ? Kirjanjulkistustilaisuus: Veden ääret Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 21.3. klo 17 Tervetuloa Arto Lapin runokokoelman Veden ääret (Enostone kustannus 2018) kirjanjulkistustilaisuuteen! ? Kirjanjulkistustilaisuus: Tervetuloa Mongoliaan Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 21.3. klo 18 Tervetuloa Kalle Niinikankaan runokokoelman Tervetuloa Mongoliaan (Enostone kustannus 2018) kirjanjulkistustilaisuuteen! ? Elävä kirjasto lapsille Aula 1. krs Keskiviikkona 21.3. klo 17-19.30 Tule juttelemaan elävän kirjan kanssa! Elävässä kirjastossa lapset voivat tutustua etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien moninaisiin elämäntarinoihin. Tapahtumassa on myös kaikille avoin työpaja. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n kanssa. ? Enter ry:n Seniorit nettiin –tietoisku: Omakanta ja Suomi.fi Lukusali 3. krs Torstaina 22.3. klo 13 Tervetuloa kuulemaan ajantasaiset vinkit Omakantaan ja Suomi.fi palveluun! Puhumassa ovat Enter ry:n vapaaehtoiset. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Tietoiskun yhteydessä on kahvija teetarjoilu. ? Jan Neva: opiskelijaelämää Pietarin taideakatemiassa Lukusali 3. krs Torstaina 22.3. klo 18 Tervetuloa kuulemaan, kun kuvataiteilija Jan Neva kertoo opinnoistaan maineikkaassa Pietarin taideakatemiassa! Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin Ystävät ry:n kanssa ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. ? Novellkafé Boktornet 2. vån. Torsdagen 22.3. kl. 18 Kom med och lyssna på berättelser från när och fjärran! Du kan gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 14.3.-27.3. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Myyttinen Maria Kantakaupungin arvorakennuksille uusi elämä ? Helsingin Sanomissa uutisoitiin viime viikolla Valmetin pääkonttorina ja Kaartin poliisitalona toimineen Punanotkonkadun ja Kasarmikadun kulman toimistorakennuksen purkutöiden alkamisesta. Monta vuotta tyhjillään ollut toimistorakennus on tarkoitus purkaa uuden asuintalon tieltä. Uuteen rakennukseen tulee 80 vuokrahuoneistoa. Purkutöiden aloittaminen kesti poikkeuksellisen pitkään. Poliisi poistui talosta jo vuonna 2012. Naapurissa sijaitsevan Ohranan talon remontti on sen sijaan viimeisillään. Ohranan talo jäi tyhjilleen vuonna 2012, kun rajavartiolaitos muutti Kalasatamaan. Uusrenesanssityylinen Venäjän salaisen poliisin Suomen osastoakin palvelleeseen rakennukseen valmistuu hulppeita arvoasuntoja. Samalla Johanneksen kentällä sijainneet rakennuskontit poistuvat liikunnan harrastamisen tieltä. Sen sijaan naapurikorttelissa sijaitsevan Kaartin maneesin kohtalo on edelleen auki. Alun perin Suomen kaartin harjoitushallina toiminut rakennus on ollut vuosikaudet tyhjillään. Historialliseen rakennukseen on kaavailtu niin Lidliä kuin Sotamuseotakin. Neuvottelut Lidlin kanssa eivät johtaneet talokauppoihin eikä Sotamuseon siirtymisestä maneesiin ole varmuutta. Puolustusvoimat voisi olla rakennuksen kannalta luontevampi valinta, kun otetaan huomioon Kaartin maneesin sijainti aivan pääesikunnan ja puolustusministeriön välittömässä läheisyydessä. Näillä näkymin myös Suojelupoliisi on siirtymässä Kaartinkaupunkiin, mikä entisestään lisää alueen profiloitumista puolustusja turvallisuustoimijoiden keskittymänä. Kantakaupungissa sijaitsee paljon historiallisia arvorakennuksia. Julkisen hallinnon tehostaessa toimintojaan ja tilankäyttöään ovat monet kantakaupungin historiallisesti arvokkaista rakennuksista jääneet vaille käyttöä. Esimerkiksi Kaivopuistossa sijaitseva Marmoripalatsi on ollut tammikuusta 2013 tyhjillään. Ostajaa rakennukselle ei ole vieläkään löytynyt. ? Arkkipiispan vaalissa Jeesuksen äiti Maria nousi jälleen historian hämäristä median otsikoihin. Tämä johtui ehdokkaiden erilaisesta suhtautumisesta siihen, miten uskontunnustuksen lause ”Syntyi neitsyt Mariasta” tulisi ymmärtää. Keskustelu linkittyy laajempaan ja kautta vuosisatojen jatkuneeseen keskusteluun, miten uskontunnustuksia ja Raamatun kertomuksia tulisi tulkita kunakin aikana. Marianpäivän keskushenkilö on nuori nainen, joka saa enkeliltä tiedon suuresta tehtävästään Herran äitinä. Luukkaan evankeliumiin on talletettu Marian kiitosvirsi, jossa Maria puhkeaa ylistämään Jumalaa kuultuaan ihmeellisen sanan neitseestä sikiämisestään. ”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.” Jopa kaltaiselleni konservatiiviselle raamatuntulkitsijalle Marian spontaani ja korkealentoinen kiitosvirsi on yksi uuden testamentin haastavimpia kohtia ottaa vastaan kirjaimellisena raportointina. Suuren yllätyksen ja järkytyksenkin hetkeltä Mariasta kuoriutuu todellinen sanaseppä ja jumalallinen runoilija, joka ottaa osansa vastaan tyynesti ja kuuliaisesti. Raamatun kuvaukset osoittavat, että Marian asema kristillisessä uskossa on jo varhain ollut erityisen vahva. Pitkin kirkon historiaa kuuliaisesta Mariasta on tehty naisen esikuva. Samalla Raamatun lukuisat miespuoliset sankarit on nähty kristityn esikuvina. Ehkä Marianpäivänä 2018 olisi jo aika nähdä myyttinen Maria ihmisen esikuvana. Marian kuuliaisuus Jumalan tahdolle on tarkoitettu esimerkiksi ja rohkaisuksi jokaisen kristityn elämään. Maria ei ole naisen esikuva. Maria on Jumalan palvelijan esikuva. Ole tervehditty Maria, sinä armon saanut! Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Helsingin juhlaviikkojen kevät käynnistyy Huippukapellimestari Mariss Jansons ja Baijerin radion sinfoniaorkesteri. ? Baijerin radion sinfoniaorkesteri saapuu ensimmäistä kertaa Helsinkiin pääkapellimestarinsa Mariss Jansonsin johtamana ja esiintyy Helsingin juhlaviikkojen kevätkonsertissa Musiikkitalossa maanantaina 14. toukokuuta. Konsertin ohjelmassa kuullaan Gioachino Rossinin, Sergei Prokofjevin, Richard Straussin ja Maurice Ravelin musiikkia. Viulusolistina nähdään Frank Peter Zimmermann. Maailman kärkiorkestereiden joukkoon usein nostettu Baijerin radion sinfoniaorkesteri (Symphonieorchester des Bayerischen Rundfunks) konsertoi Saksan lisäksi aktiivisesti ympäri maailman Euroopasta Aasiaan ja Eteläja PohjoisAmerikkaan. Vuonna 1949 perustettu orkesteri nähdään säännöllisesti esimerkiksi New Yorkin Carnegie Hallissa sekä Lucerne-festivaalilla Sveitsissä. Orkesterin pääkapellimestarina vuodesta 2003 toiminut Mariss Jansons (s. 1943) kuuluu viime vuosikymmenien arvostetuimpiin ja kysytyimpiin kapellimestarisuuruuksiin. Jansons toimi vuosina 2004–2015 myös hollantilaisen Concertgebouw-orkesterin pääkapellimestarina ja työskentelee lisäksi läheisesti Wienin ja Berliinin filharmonikoiden kanssa. Wienin filharmonikkojen kuulun uudenvuoden konsertin Jansons on johtanut kolmesti. Mariss Jansons ja Baijerin radion sinfoniaorkesteri Musiikkitalon Konserttisalissa ma 14.5. klo 19.30. Liput käsittelykuluineen 28– 74 € Ticketmaster Suomen kanavista. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Jane ja Aatos Erkon säätiön ja Musiikkitalon kanssa. Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 17.8.–2.9. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 25.4. Anna-Elina Lyytikäinen taiteilijatapaamisessa ? Maaliskuun taiteilijatapaamisessa lauantaina 17.3. tavataan Tampereen Teatterin pääohjaaja, näyttelijä ja näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäinen. Tilaisuus jatkaa helmikuussa aloitettua 1918-teemaa. Lyytikäisen kirjoittama ja ohjaama esitys 1918 Teatteri taistelussa on parhaillaan Tampereen Teatterin ohjelmistossa. Esitys kertoo vuoden 1918 tapahtumista Tampereella ja erityisesti Tampereen Teatterin rakennuksessa, joka toimi sisällissodan aikana punaisten tukikohtana. Taiteilijatapaamisen keskustelu keskittyy tähän esitykseen, mutta polveilee myös Lyytikäisen uran muihin vaiheisiin. Häntä haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo. Anna-Elina Lyytikäinen taiteilijatapaamisessa, lauantaina 17.3. kello 1314.30, Liput: 10/5 € tai museokortti. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki Avoinna ti, to-su klo 1118, ke klo 11-20
• 7 Viikot 11-12 • Nro 5 Yritysesittely KESÄAIKA ALKAA maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 25.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. MUISTATHAN Uusia ratkaisuja ruokaavun tarjoamiseen? Täyden palvelun hammashoitoa Bulevardilla Jatkoa sivulta 3 ? – Pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista. Leipäjonoja on ollut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien ja kuten olemme nähneet, ne eivät ole auttaneet vähentämään köyhyyttä. Tarvitsemme nyt yhteistoimin uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös jonoista ja ennaltaehkäistä ruokaavun tarvetta, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa. Kohti toimijuutta ja yhteisöjä Suomessa on viime vuosina kehitetty elintarvikeavun muotoja, jotka vastaisivat paremmin sosiaalipolitiikan ja myös kiertotalouden tavoitteita. Näitä ovat muun muassa Vantaan Yhteinen Pöytä, hallituksen kärkihanke Yhteinen Keittiö ja erilaiset hävikkiravintolat. – Suuntana on selvästi ollut, että passiivisista jonoista päästäisiin aktiivisiin, osallistujien toimijuutta vahvistaviin yhteisöihin, sanoo diakoniajohtaja Matti Helin Helsingin Diakonissalaitokselta. Tätä suuntaa jatkaa torstaina 1.3. alkanut Leipäjonoista yhteisöihin -työskentely, jossa elintarvikeavun toimijat yhdessä tuottavat ehdotukset leipäjonoja korvaaviksi ruoka-avun jakamisen muodoiksi. Työskentely jatkuu huhtikuuhun asti. – Järjestöjen ja seurakuntien leipäjonotoiminta tapahtuu vahvasti hyvää tarkoittaen, mutta monesti erillään sosiaalija työllisyyspalveluista sekä paikallisista yhteisöistä. Tätä yhteyttä haemme nyt, sillä sen avulla on mahdollista paitsi koota resursseja, myös luoda uusia yhteisöjä ja kestäviä polkuja ihmisarvoisempaan elämään, Helin jatkaa. ? Monen kohdalla tapahtumasarja, joka johtaa erikoishammashoidon tarpeeseen, käynnistyy esimerkiksi tapaturman tai perussairauden vuoksi. Yksi asia johtaa toiseen, ja jo yksi puuttuva hammas saattaa häiritä sekä ulkonäköä että purennan tasapainoa. Toisaalta moni meistä tietää jo, että säännöllinen hammastarkastus ilman erityisempiä huolia hampaistossa on fiksun ihmisen tapa huolehtia sekä hampaistaan että yleisterveydestään. Nyt osaavat hammaslääkärit löytyvät onneksi aivan läheltä, Bulevardin ja Fredan kulmasta, jonne on avattu ONNI hammas Bulevardi. Osoitteessa Bulevardi 22 on perinteisesti ollut valmistumisestaan v. 1911 lähtien erilaisia huippulääketieteen toimijoita, ja niin nytkin: samassa perinteikkäässä kiinteistössä toimii ONNI hammas Bulevardin lisäksi Helsinki Hospital ja Bulevardin klinikka. Saman katon alta löytyy nyt edustettuna lähes kaikki lääketieteen erikoisalat. Ammattilaiset, nykyaikaiset laitteet ja inhimillinen hoito ONNI hammas avasi syksyllä 2017 uuden, korkean teknologian hammashoidon vastaanoton Bulevardille. Vastaanotto edustaa viimeisintä digitalisaatioon ja diagnostiikkaan pohjautuvaa hammashoitoa. Vastaanoton palvelut kattavat kaikki hammashoidon osaalueet hammastarkastuksista implanttihoitoihin ja purennan kuntoutuksesta oikomishoitoihin. Bulevardin ONNI hampaassa on vahva osaajatiimi hammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja muita alan asiantuntijoita, jotka kaikki osallistuvat kokonaishoidon toteutukseen. Joukkoon on valittu motivoituneita lääkäreitä, jotka tuovat lisäarvoa klinikan toiminnalle edesauttaen näin parhaan mahdollisen hoidon toteumista asiakkaalle. Tärkeää on kuitenkin teknologian lisäksi myös inhimillinen ote, ihmisen kohtaaminen ihmisenä ja keskustellen. Hammaslääkäri on monelle pelottava asia, ja tällöin kohtaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. ONNI hampaassa pelkopotilaat voidaan hoitaa sedaatiossa eli kevytnukutuksessa, jolloin useampi toimenpide voidaan hoitaa yhdellä hoitokerralla, ilman kipua ja ONNI hammas Bulevardi 22 katutaso. Purennan kuntouksen suunnittelua 3D-maailmassa Hammaslääkäri Ossi Vuola (vas.) ja erikoishammaslääkäri, dosentti, leukakirurgian erikoislääkäri Jyrki Törnwall. nopealla toipumisella. Tämä on turvallinen ja miellyttävä vaihtoehto, joka madaltaa monen pelkopotilaan kynnystä hakeutua hoitoon. Tarvittaessa käytössä on myös raskaampi nukutus eli yleisanestesia, joka voidaan järjestää ONNI hampaan Pohjola Sairaalan toimipisteessä. Puitteet ja osaaminen myös vaativaan hammashoitoon Bulevardin ONNI hampaan toiminnasta vastaa dosentti, suuja leukakirurgian erikoislääkäri Jyrki Törnwall. Törnwall on kasvojen alueen spesialisti, jonka osaaminen ulottuu leukaniveltähystyksistä aina vaativiin suun alueen syöpäleikkauksiin. Hän oli mukana HUS:ssa toteutetussa Suomen ensimmäisessä kasvojensiirtoleikkauksessa vuoden 2016 alussa. – Kun hoidetaan leukojen ja kasvojen traumoja, leukanivelen vaikeita toimintahäiriöitä tai tehdään vaativia proteettisia korjauksia, ovat olosuhteet ja nykyaikainen laitteisto tärkeässä osassa onnistuneen hoitotuloksen kannalta, kertoo Törnwall oman erikoisosaamisalueensa hoidosta ja laitteiston merkityksestä. Uudet digitekniikat mullistavat perinteistä hammashoitoa ONNI hammas Bulevardilla työskentelee myös hammaslääkäri Ossi Vuola, jonka erikoisosaamista ovat protetiikan lisäksi hammasimplanttihoidot sekä hampaiden esteettiset korjaukset. Vuola on uuden ajan hammaslääkäri, joka hyödyntää työssään tehokkaasti uusia laitteita ja tekniikoita. – Keraaminen paikka esimerkiksi on erinomainen vaihtoehto etenkin pahoin vaurioituneiden hampaiden paikkaukseen. Keramian hyviä ominaisuuksia ovat luonnollinen väri, kestävyys sekä aidon hampaan muotojen palauttaminen, kertoo Vuola. ONNI hampaan Bulevardin vastaanotolla on mahdollisuus valmistaa keraamisia paikkoja CAD/CAMlaitteiston avulla. Paikka jyrsitään suun ulkopuolella tietokoneohjatulla jyrsinlaitteella ja paikan valmistamisen alusta loppuun saakka tapahtuu tyypillisesti yhden vastaanottokäynnin aikana. Digitalitekniikka, 3Dsuunnittelu, virtuaalisuunnittelu ja laajennettu todellisuus ovat uusia termejä, jotka tekevät tuloaan myös hammashoidon maailmaan. – Tekniikkaa on jo saatavilla, mutta sitä on myös osattava sovellettava oikein. Suurin hyöty uusista tekniikoista saavutetaan hoidon suunnittelussa, jolloin lopputuloksen ennakoitavuus paranee, kertoo Törnwall. Kun kyseessä on laajempi esteettinen korjaus tai kun korvataan kokonaan menetettyjä hampaita leukaluuhun istutettavan titaani-implantin päälle rakennettavilla kruunuja siltaratkaisuilla, on perusteltua teettää työ hammaslaboratoriossa. – Meillä on verkkoyhteys omaan hammaslaboratorioomme, jossa työ silloin valmistetaan, linjaa Vuola. Kruununhaassa sijaitseva ONNI tec -hammaslaboratorio keskittyy esteettiseen keramiaan sekä tietokoneavusteiseen tuotantoon.
• 8 Nro 5 • Viikot 11-12 Kulttuuri ? Feministisen teatteriryhmä Blaue Fraun ”35 Jag och några skådespelare” esitys Lilla teaternissa oli hyvin vuorovaikutuksellista ”vallankumouksellista koulutusta” siitä, miten käyttäytyä netissä ja sosiaalisessa mediassa ilman rasismia, homofobiaa, naista halveksuvaa manspailingia jne. Lillanin lava ja katsomo oli muuttunut aikuisten leikkikentäksi. Suomenruotsalaiset osaavat keskustella avoimemmin vaikeistakin henkilökohtaisista aiheista. Äänimaalausta talvimaisemaan meren äärellä Helmikuun Iholla-klubilla Café Pirittassa kuulimme monipuolisia laulajia ja sielukkaita tulkintoja, joita esittivät lauluyhtye Emma Salokoski Voices ja helsinkiläistyneet lauluntekijät Rebecca Clamp ja Hans Wessels. Iholla-musiikkiklubi järjestetään kerran kuussa Hakaniemen Tokoinrannassa meren äärellä. Johanna Sauramäki tuottaa ohjelman. Kuorosota 2010 ohjelmasta syntyneen Emma Salokoski Voices -kollektiivi tulkitsee musiikkia ennakkoluulottomasti ja genrerajoja rikkoen. Kuoro on tehnyt soundpainting –improvisaatiota, luonut modernia kabareeta Sara Mellerin ohjauksessa ja esiintynyt eri tilaisuuksissa aina Flow Festivalin päälavalta mielenterveyskuntoutujien taidenäyttelyyn. Iholla-klubin konsertin ohjelmisto koostuu urbaanista rytmimusiikista, improvisoidusta materiaalista sekä lauluyhtyesovituksista Emma Salokosken omiin biiseihin. Solistiosuuksissa erottuivat mm. sopraanot Hilkka Louhivuori ja Sanna Reilin sekä altto Iitu Häkkänen. Lavalla oli kahdeksan naista, mutta heitä on puolet enemmän. Yleisö pääsi mukaan, kun Emma ja kuoro tekivät ”kiertolaulua”, antoivat äänten vaihdella lavalta yleisön joukkoon. Talvisodan muistomerkki valmistui Talvisodan päättymisestä tulee taas vuosia. Suomi sai Talvisodan kansallisen muistomerkin Kasarmitorille. Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen voitti v. 2013 pidetyn taidekilpailun. ”Valon tuoja” – muistomerkki paljastettiin vuoden pimeimpään aikaan kansallisessa merkkitilaisuudessa, johon osallistui korkeinta valtiojohtoa, kutsuvieraita sekä suurta yleisöä. Presidentti Martti Ahtisaari oli suojelija. Talvisodalla oli ratkaiseva merkitys itsenäisyyden säilyttämiselle ja kansan yhtenäisyyden palautumiselle itsenäisyyden alun vaikeiden vaiheiden jälkeen. Muistomerkin paljastaminen on osa sotaveteraanien, muiden sotaponnisteluihin osallistuneiden ja sodan ajan seurauksista kärsineiden muistamista ja arvostamista itsenäisyyden juhlavuonna. Sodan vaientamat miehet – Kollaa kesti, mutta miten meidän kävi? Mitä meistä tuli?, näyttelijä Riku J. Korhonen kysyy itse dramatisoimansa ”Isän jälki” -esityksen lopussa, joka on talven hienoja esityksiä . Sitä ennen hän on yli kahden tunnin ajan pitänyt Kokoteatterin vierailuesityksen yleisöä henkisissä pihdeissään monologillaan Marjo Heiskasen alkuperäisteoksesta ”Kollaan kenttäpapin tarina” (2013). Todellinen kuvauskohde, Hiihtolan pappi Jorma Heiskanen julkaisi 1941 oman kirjansa ”Kenttäpappina Kollaalla”. Hän katosi jatkosodan alussa rintamalla. Ohjaaja Sakari Kirjavainen on tehnyt paljon sotakuvauksia elokuviin, televisiolle ja teatterille. Korhonen panee lavalle parastaan. Ääninäyttelijöihin on panostettu. Ilkka Heiskanen on loistava Lehtovaaran vanhana isäntänä, AKS:n valanlukija Simojokena ja Aarne Juutilaisena, ”Marokon kauhuna”. Marjaana Maijala on herkkä naisen ääniosassa. ”Isän jälki” seuraa mieheksi kasvamisen vaiheita nuoren kenttäpapin tarinan kautta. Mies joutui toimimaan omien ikätoveriensa henkisenä isänä ja sielunpaimenena olosuhteissa, jotka olivat vastavalmistuneelle teologille täysin poikkeuksellisia. Hän vapautui AKS:n ja sinimustien propagandakulisseista ja oppi arvostamaan työläisiä ja talonpoikia talvisodan rintamalla. Näytelmä kysyy rakentaako historia tulevaisuuttamme ja onko nykypäivän nuorilla miehillä ja isillä mahdollisuutta ja halua muuttaa sitä. Miten murtaa vaikenemisen ketju nykyhetkessä? Jaettu ilo lievittää yksinäisyyttä Älä jätä ihmistä yksin – ystävänpäiväkonsertti kutsui nauttimaan yhdessäolosta ja musiikista Helsingin ytimeen. Kallion kirkossa 14.2. järjestetyssä konsertissa kuultiin klassisen musiikin sävelmiä ystävyydestä ja rakkaudesta viime vuosisatojen varrelta. Kuulimme teeman mukaan lauluja oopperoista, opereteista ja musikaaleista. Konsertissa esiintyvät nuoret lupaukset, sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä sekä baritoni Sampo Haapaniemi. Pianoa soitti ja juonnot lausui Erkki Korhonen. Konsertin järjestivät yhteistyössä KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahasto sekä HelsinkiMissio. Heikkilä on herkkä ja eloisa laulaja, joka oli vahvimmillaan esim. Puccinin la Bohemen Musettan laulussa. Harvoin on kirkon alttarilla nähty näin eroottista liihotusta! Nyrönen on vahva, naisellinen esiintyjä, jolla on myös komiikan tajua pilkkeenä silmäkulmassa. Haapaniemi lauloi saksalaiset ja venäläiset oopperalaulut vahvasti. Yhdessä he esittivät komean lopetuksen Rodgersin ”Carousellista”: Et koskaan kulje yksin. – Ystävänpäivä voi tuntua ahdistavalta tai ikävältä, jos ystävää ei ole. Toivoimme, että mahdollisimman moni kutsuu konserttiin seurakseen tuttavan, joka ehkä juuri nyt kaipaisi irtautumista yksinäisestä arjesta, HelsinkiMission viestintäpäällikkö Kristiina Backberg muistutti. Tanssin vimmaa kuvataiteessa Kati Korosuon ja työryhmän tekemä ”M3” on pitkäkestoinen live-esityksen ja videon yhdistävä nykytanssi-installaatio, jota esitettiin vaihtuvissa galleriatiloissa, Pirkko-Liisa Topelius ja G12. Viehätyin sen moniaistisuuteen. Tanssi, videokuva ja kuvataide yhdistyivät. M3 ehdottaa ja riitauttaa erilaisia kehon aineellisuuden merkitysmaailmoja. – M3 on lihallinen ja herkkä, yhtä aikaa sensuelli ja groteski sukellus ihmiskehojen, kahden tanssijan, fyysisen yhdessäolon estetiikkaan. Teos vie tunnistettavan ja oudon maastoihin – transsin, vimman ja unohduksen äärelle, tekijät sanovat. Työryhmään kuuluvat koreografin lisäksi tanssijat Meeri Lempiäinen (Altmets) ja Jaana Kovanen, videotaiteilija Riikka Theresa Innanen, äänisuunnittelija Mitja Nylund, vaHelmikuun Iholla-klubilla yleisön hurmasi Emma Salokoski Voices. Kuva: Jorma Airola. Riku J. Korhonen tekee fyysisesti ja henkisesti vaativan monologin Isän jäljessä Kokoteatterin vierailuna. Kuva: Sakari Kirjavainen. Risto Kolanen: Kylmän talviajan kulttuurikierros Meeri Lempiäinen (Altmets, vas.) ja Jaana Kovanen tanssivat kauniisti taidegallerian lattialla musiikkiin. Kuva: Jenni Kokkomäki. Sopraano Olga Heikkilä esittää Musettan aarian ilmeikkäästi Kallion kirkon alttarilla. Edessä pianisti Erkki Korhonen. Kuva: Raimo Granberg. Baritoni Sampo Haapaniemi, sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä lopun yhteislaulussa. Kuva: Raimo Granberg. Pekka Kauhasen Talvisodan muistomerkki “Valon tuoja” valmistui Kasarmitorille. Kuva: Raimo Granberg.
• 9 Viikot 11-12 • Nro 5 Kulttuuri puolitoista tuntia. Kun esit y s oli kestänyt puolet ajasta, mieleeni hiipi sanoa mielessä Susimäelle: ”Koeta jo päästä itsestäsi ulos”… Siihen asti hän oli tanssinut itsensä vahvasti hikeen, ”suorittanut” ja puhunut loputtomia tarinoita itsestään, ulkonäöstä, ihonhoidosta, meikkaamisesta. Tuntui kuin Dorian Grayn muotokuva on karannut Oscar Wilden kirjasta Pannuhalliin. Sitten luin taitavan, karismaattisen esiintyjän taustasta, jota hän on juuri tilittänyt HS:n ja Yleisradion kulttuurisivuilla. Joku sanoi lasta ”läskiksi”, mikä johti ulkonäköpaineisiin ja neuroottiseen kuntoiluun. Nuori mies tilittää, miten miettii kadunkulmassa, pitääkö hänen lähetä neljän tunnin tanssiharjoituksen jälkeen vielä kuntosalille. OTE on raastavan rehellinen tunnustus siitä, mihin sisäiset ja ulkoiset paineet voivat ihmisen viedä: – Se on kertomus siitä kun elämää pyörittää kuntoilu-ja ruokaneuroosit, pakonomaiset rutiinit, itsensä peittely, häpeä ja pahoinvointi. Loppua kohden esitys sai huumoria: nuori mies tanssiin videokuvan käden kanssa. Onko käsi oma, vai naisen käsi, koska kynnet ovat maalatut. Aika elegisessä lopussa näemme edesmenneen kuvataitelija Markku Susimäen ja vaateja sisutussuunnittelija Ilona Pellin kotivideoita, ruuanlaitosta kaupungissa ja kesäjuhlista mökillä. Kaunis dokumentti räppäristä Yleisö innostui jälleen dokumenttielokuvista: DocPoint-festivaalin 2018 tapahtumissa ja näytöksissä vieraili yli 30 000 kävijää. Festivaalilla nähtiin 118 elokuvaa 253 näytöksessä ja järjestettiin lukuisia keskusteluja, seminaareja ja klubeja. Katsotuin elokuva oli Kiur Aarman ja Raimo Jõerandin ohjaama suomalais-virolainen yhteistuotanto ”Rodeo – Viron villit vuodet”. Silvana Imam on Ruotsin popkulttuurin kirkk a i m p i a t ä h t i ä . K o l m e ohjaajaa, M i k a Gustafsson, Olivia Kast e b r i n g ja Christina Tsiobanelis seurasivat karismaattista, suosittua laulajaa usean vuoden ajan. Syntyi muotokuva SILVANA. Liettualaisen äidin ja syyrialaisen isän monikulttuurinen lapsi asui Kiirunassa. Elokuvan mukana on lapsuuden kotivideoita poikatytöstä, joka harjoittelee laulamista ja tanssimista. Aikuisen Silvanan laulujen sanoma on feministinen, antirasistinen ja queer. Elokuvan tyylinä ei ole perinteisen dokumentin puhuvat päät. Tekijät kulkevat laulajan mukana keikoilla, lavalla ja takahuoneissa sekä kotona. Heikot hetketkin näytetään. Nousukiitoa seurasi romahdus, takalukko, josta seurasi vahva paluu Naturkraft-albumilla. Keskeinen osa muodostuu siitä, että dokumentti näyttää Silvanan ihastumisen muusikko, räplaulujen tekijä Beatrice Eliin viattomasta ihastumisesta vakisuhteeseen ja yhteisesiintymisiin. Heistä syntyy voimapari ”Elimam”, jota fanit huutavat lavan edessä. Muista vain hengittää – Aina on joku syy elää. / Aina on joku syy hengittää. / Kaikki on ihan hyvin, kun vaan muistaa hengittää. / Tai sitten ei, kuuluu Hanna Rydin ohjaaman ”Aina on joku syy” – näytelmän slogan Teatteri Takomossa Fredantorilla. Talviesitys menee runsaan kuukauden, kun se sai lisäkertoja kysynnän takia. Aihe on vaikea: kuvia masennuksesta. Näytelmässä kohtaavat itkijänaiset ja Metallica, runolliset mietelauseet ja zombie, riemukas karnevalisointi ja empaattinen kohtaaminen. Kaiken keskellä kulkee Niina Hosiasluoma, jonka rooliminä on yksinkertaisesti ”Ihminen”. Näyttelijällä on valtava lavakarisma, jolla hän hallitsee jokaista kohtausta, kun on esillä. Hän sai vuosi sitten vuoden näyttelijän palkinnon. Muut ovat uusia tekijöitä, joista erottuu liikunnallisesti lahjakas tanssija Kalle Pulkkinen. Hän vastaa Kaisa Niemen kanssa koreografiasta. Pulkkinen tulkitsee masentuneen ihmisen tanssia, ilman että hänellä on siitä kokemusta. Esitys koostuu katkelmallisista tuokiokuvista, jotka liittyvät vain löyhästi yhteen. Hanna Ryti on työryhmänsä kanssa kerännyt valtavasti taustamateriaa masennuksen kokemisesta. Kaksikymmentä masentunutta tai siitä parantunutta on haastateltu. Takomon seinillä on A4-kopioita heidän haastattelulainauksistaan, joilla seinät on nyt tapetoitu. Ryhmä onnistuu hyvin. Teksti: Risto Kolanen losuunnittelija Anniina Veijalainen ja pukusuunnittelija Annika Saloranta. M3 on kolmas osa Merphing-esityssarjaa, jonka aiemmin esitetyt osat olivat teoksia näyttämölle. Koppikypsää nykytanssia Pitkän linjan tanssitaiteilijan, Sanna Kekäläisen uusi teos HULLUT nähtiin Stoan Teatterisalissa. Kekäläinen ja Janne Marjaaho esittivät intensiivisen tanssiteoksen, joka kysyi mitä hulluus on ja voiko sitä esittää? Pääsanoma väittää, että hulluus ei ole ihmisessä, vaan ihmisten välillä, Stoassa kahden tanssijan välissä. iso teatterisali on jälleen pelkistetty lavaste, jossa lautaset ja lakanamöykyt ovat tanssijoiden ulottuvilla. Alussa siteerataan runoilija Gunnar Björlingiä, joka on merkittävin suomalainen modernistirunoilija ja jota pidettiin aikanaan ympäristössään ”koppikypsänä”. Esityksen alla julkaistiin Kekäläisen 35-vuotisen taiteilijanuran historiaa sekä erilaisia näkökulmia hänen työhönsä esittelevä artikkelikokoelma kirjana. Ennen ja jälkeen teoksen kuulimme Riikka Talvitien musiikkia. Esitysten ohessa järjestettiin keskustelusarja ”Mieli ja mielen ulkopuolisuus — inhimillisyyden, tunnistamisen ja tasa-arvon puolesta”. Dorian Gray tanssii ja puhuu Julius Susimäen ”Ote” on erityinen ja erikoinen teos. Pannuhallin ison vaativalla lattialla Kaapelilla tanssitaan, puhutaan ja näytetään videokuvia kankaalle. Nuori esittäjä makaa välillä isänsä maalausten päällä – fyysisesti ja henkisesti. Performanssi, kaiketi oikein sana, kestää melkein Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho ovat vakuuttavia Hullutesityksessä Stoassa. Kuva: Uupi Tirronen. Julius Susimäki makaa isänsä, kuvataiteilija Markku Susimäen teoksen päällä Ote -performanssissa Kaapelin Pannuhallissa. Kuva: Lauri Kivikataja. Laulaja Silvana Iman on uskomattoman vahva, mutta myös haavoittuvainen ruotsalaisen dokumentin pääosassa. Kuva: Mantary Film. Niina Hosiasluoma (vas.) ja Kaisa Niemi nyrkkeilevät Takomon masennusta käsittelevässä esityksessä. Kuva: Matti Snellman. Suorasukaisia monologeja Suvilahdessa ? Helmimonologifestari järjestettiin ensi kerran Oranssin rakennuksessa Suvilahdessa. Se syntyi korvaamaan useita muita, jo lopettaneita lausuntatapahtumia, vuoden 2016 nuori lausuja Jussi Lankoski kertoo. Hän aloitti taitavalla ”Kostajalla”, nopeatempoisella, silti ajatuksella tehdyllä esityksellä Jouko Turkan kolmen kirjan pohjalta. Ensi-ilta oli heinäkuulla 2017 Kajaanin runoviikolla. Jouko Turkka kuoli elokuulla, Lankoski kirjoitti oikeuksien haltija Juha Turkalle pyyntökirjeen. Seuraavana iltana hän tapaa Karhupuistossa skroden miehen. Poika antaa vapaan luvan, mutta lisää: – Jos teet Jouko Turkan muotokuvaa, tee se kuten Marlon Brando. ”Häpeän” osuus on pisin. Mies hirttää itsensä, avaa suolensa Kaupunginteatterin ovenkahvaan ja ranteensa Aleksi Kiven patsaalla ja purskuttaa verisuihkuja Kansalliseen meneville ”vahoille akoille”. Turkan mies luovuttaa vihaansa. Hän kuvittelee lastenmurhaaja Jammu Siltavuoren aikeet ja teot yksityiskohtaisen tarkasti. ”Selvitys oikeuskanslerille” on näennäisen alamaisesti kirjoitettu. Juuri tämän osuuden Lankoski esittää kuin Brando, mainiosti ilmeistä ja puhetapaa parodioiden. Lopussa tulee ”Aiheita”, mutta se jää lyhemmäksi. Yleisö ulvoo taputuksia. Tekijä sanoo tämän olevan viimeinen Kostaja. Antti Tiensuu lausuu yhtä taitavasti Leonard Cohenin suomennettuja runoja maailmalta. Hän on vuoden 2014 nuori lausuja. ”Kaipausten ilta” -esitys on seuraavalta vuodelta. Itseironia on edellistä varmempaa, kun Turkan sanoma on pikemmin itsetuhoinen tai itsesäälinen. Kolmas esitys ei ole lausuntaa. Nelli Ojatalon ”Her(e)” on kontrolloitu purkaus, jossa tutkitaan musiikin ja tanssin keinoin toiston mahdollisuuksia liikesarjoissa lyhtyvaloinstallaation alla. Mari Naumalan ”Vaarallinen teko” on epätäydellisyyden ylistys, joka on dramatisoitu Aila Meriluodon ”Vaarallista kokea” päiväkirjasta 1953-75, Kootuista runoista ja teoksesta ”Talvikaupunki: Runoja”. Se on kertomus siitä, miten halkeamista löytyy totuus. Naumala esittää hyvin kaksi runoihin tehtyä laulua. Hän ei vain ”lausu”, vaan näyttelee raadollisen suoraan, alkoholia käyttävän runoilijan roolin lavalla. Toivottavasti Helmi-monologifestari saa jatkoa. Se kokoaa nuoria taitajia ympäri Suomea. PS. Lisäyksenä edellisen numeron Kallio Stageen. Pengerkadun näyttämöä hallinnoi Aalto-yliopiston Aalto Studios-osasto, jonka kanssa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu tekee yhteistuotantoja. Jussi Lankoski eläytyy Jouko Turkan kirjojen maailmaan Kostaja-esityksessään Suvilahden Oranssilla. Kuva: Kajaanin runoviikot. Helmimonologifestari Suvilahdessa näytti komean esiintyjäjoukon lausujia. Eturivissä mm. Jussi Lankoski (vas.), Nelli Ojapalo, Mari Naumala ja heidän välissään kurkottaa Antti Tiensuu. Kuva: Helmimonologifestivaali.
• 10 Nro 5 • Viikot 11-12 Helen-konsernin avainluvut 2017 2017 2016 Liikevaihto, M€ 805 782 Liikevoitto, M€ 81 75 Liikevoitto, % 10 10 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja, M€ 60 52 Investoinnit, M€ 95 90 Omavaraisuusaste, % 72 71 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3 3 Henkilöstön määrä 31.12. 1144 1270 Taseen loppusumma, M€ 2732 2720 Toimitusjohtaja Pekka Manninen. Kuva: Tailorframe Oy Helenin asiakasmäärä nousi ennätyskorkealle Helsinki Clubbing -näyttely avautuu kaupunginmuseossa Tammi-joulukuu 2017 ? Konsernin tulos toteutui ennustetulla, edellisvuotta korkeammalla tasolla. Verkkoliiketoiminnan positiivinen tuloskehitys, sähkön alhainen markkinahinta sekä kasvaneet polttoainekustannukset vaikuttivat keskeisesti tuloskehitykseen. ? Vuoden 2017 liikevaihto oli 805 (782) milj. euroa ja liikevoitto 81 (75) milj. euroa. ? Sähkön myyntimäärä 6 167 GWh aleni 2 %. ? Kaukolämmön myynti toteutui edellisen vuoden tasolla ja oli 6 606 GWh. ? Kaukojäähdytyksen myynti säilyi edellisen vuoden tasolla huolimatta poikkeuksellisen kylmästä kesästä. Jäähdytysenergiaa myytiin 141 GWh. ? Sähkönsiirto Helsingissä 4 404 GWh toteutui vuoden 2016 tasolla. Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisvuonna. Jatkoa sivulta 3 ? Helenin pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraalius. Päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja tehdään vaiheittain ja hyödynnetään kaikki uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Uusia tuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Vuoden 2017 kasvutavoitteet toteutuivat erinomaisesti onnistuneessa sähkönmyynnissä, jonka ansioista Helenin asiakasmäärä nousi ennätyskorkealle. Kaukojäähdytyspalveluiden myynti kasvoi edelleen. Myös uusia energiapalveluita, kuten uusiutuvaa kaukolämpöä, aurinkovoimaloita ja kysyntäjoustopalveluita myytiin yritysasiakkaille. Helenin omaa toimintaa kehitettiin ja tehostettiin edelleen. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön esimerkiksi ICTja laskutuspalveluissa. Tuotannossa ja kunnossapidossa pystyttiin toimintaa kehittämällä alentamaan kustannuksia ja parantamaan Helenin kilpailukykyä. Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 327 955 568,87 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 34 357 493,85 euroa ja tilikauden voitto 42 425 681,57 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 31 200,00 euroa/osake eli yhteensä 31 200 000,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 45 583 175,42 euroa. ? elsinki Clubbing – 30 vuotta savua ja stroboa -näyttely on kunnianosoitus helsinkiläiselle klubikulttuurille ja sen omistautuneille tekijöille. Se esittelee Helsingin klubien klassikoita 1980-luvun lopulta tähän päivään. Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, avautuu 9.3.2018 uusi Helsinki Clubbing -näyttely, joka esittelee helsinkiläistä klubikulttuuria 30 vuoden ajalta. Tekijöinä on laaja joukko alan pioneereja: DJ:tä, VJ:tä, promoottoreita, toimittajia, graafisia suunnittelijoita ja verkkoammattilaisia. Näyttely toimii myös tapahtumien, kuten bileiden ja workshopien, näyttämönä. Näyttelyssä esitellään Helsingin klubiklassikoita Bottan Club Berlinistä Kermaan sekä The Circuksesta useisiin 2010-luvun underground-klubeihin. Näyttelyä varten on haastateltu yli sataa promoottoria, tekijää, klubbailijaa ja skenen keskeistä hahmoa. Museokävijät pääsevät eläytymään Helsingin klubikulttuuriin videoiden, valokuvien, julisteiden ja flyereiden sekä luonnollisesti musiikin kautta. Näyttelyn oheistapahtumissa yleisöllä on mahdollisuus muun muassa viettää ambient-yötä museon uumenissa, kuulla VJkulttuurin rantautumisesta Suomeen sekä joogata teknon tahtiin. – Helsingin kaupunginmuseo haluaa tuottaa näyttelyitä ja tapahtumia yhdessä kaupunkilaisten kanssa, kertoo näyttelyn tuottaja Jari Harju. – Helsinki Clubbingin idea ja sisällön toteutus ovatkin olleet vahvasti klubikulttuurin tuntevan työryhmän käsissä, Harju jatkaa. Projektin puuhamiehinä ovat yli 20 vuotta Helsingissä tapahtumia järjestäneet DJ Orkidea ja Misc Management. DJ Orkidea eli Tapio Hakanen on toiminut DJ:nä vuodesta 1991 lähtien, julkaissut viisi kokopitkää albumia ja soittanut yli 2 000 keikkaa ympäri maailmaa. Misc Managementin perustivat Oded ja Asaf Peled vuonna 1999 Helsingissä. Suomen ensimmäisestä elektroniseen tanssimusiikkiin keskittyvästä DJ-buukkaustoimistosta on kehittynyt monipuolinen tapahtumatuotantoyhtiö, joka tunnetaan joidenkin maamme ikonisimpien klubitapahtumien ja konseptien tuottajana. Näyttelyä ovat toimittaneet monipuoliset musiikkitoimittajat Juska Wendland, Mikko Mattlar, Kalle Kinnunen, Erkko Lehtinen, Ida Karimaa, Juuso Koponen ja Janne Siironen, jotka ovat keränneet muistoja ja kokemuksia yhteensä yli sadalta DJ:ltä, klubijärkkäriltä ja bailaajalta yli 30 vuoden ajalta. Kuvatoimittaja Iina Esko on käynyt näyttelyä varten läpi tuhansia kuvia, flyereita ja julisteita yli sadalta klubbaajalta, jotka ovat avanneet arkistonsa näyttelyä varten. Näyttelyssä kuvia on esillä noin 1 500. – On hienoa nähdä, miten helsinkiläinen klubiskene on kehittynyt kansainvälisestikin tunnetuksi, ja tämän näyttelyn myötä se tunnustetaan tärkeäksi osaksi kaupunkikulttuuriamme, kertoo Oded Peled Misc Managementista. – Ennen kaikkea näyttely on osoitus siitä, kuinka intohimoisia ja omistautuneita tekijöitä ja klubbailijoita Helsingissä on ollut jo kolmen vuosikymmenen ajan. Helsinki Clubbing -näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseon, Aleksanterinkatu 16, neljännessä kerroksessa 9.3.–23.9.2018. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Näyttelyn pääyhteistyökumppanina toimii Bright. Yhteistyössä myös Basso ja Pioneer DJ. HELSINKI CLUBBING – 30 VUOTTA SAVUA JA STROBOA -NÄYTTELY Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16 9.3.–23.9.2018 ma–pe 11–19, la–su 11–17 Aina vapaa pääsy Näyttelyssä voi nähdä myös esineitä helsinkiläisistä klubeista. Kuva: Maija Astikainen Helsinki Clubbing -näyttely aukeaa Helsingin kaupunginmuseossa 9.3.2018. Kuva: Maija Astikainen Helsingin sarjakuvafestivaalit Vuoden 2018 festivaalitaiteilija on tamperelainen Festivaalitaiteilija JP Ahonen. ? 1.–2.9.2018, Suvilahti Helsingin sarjakuvafestivaalit juhlistaa vuonna 2018 italialaista sarjakuvaa, strippejä ja metallimusiikkia. Festivaalien tapahtumapaikkana toimii toista kertaa Suvilahden Kattilahalli. Päätapahtuman yhteydessä järjestetään toistamiseen myös pienlehtiin keskittyvä Zine Fest, tällä kertaa Suvilahden Tiivistämöllä. Vuoden 2018 festivaalitaiteilija JP Ahonen (s. 1981) on noussut kotimaisen yleisön kestosuosikiksi opiskelija-arjesta ja nuoresta aikuisuudesta kertovalla Villimpi Pohjola -sunnuntaisarjallaan sekä Journalisti-lehdessä ilmestyneillä satiristisilla Puskaradiostripeillään. Myös kansainvälinen yleisö on löytänyt Ahosen huumorin vuonna 2017, kun tämän nettiin tekemä Belzebubs -strippisarja nostettiin esille Boredpanda-sivustolla. Strippisarjakuvien lisäksi Ahonen tunnetaan yhdessä KP Alaren kanssa tekemästä Perkeros -sarjakuvaromaanista. Perkeros (WSOY, 2013) on taidokkaasti musiikkia, huumoria ja kauhua yhdistävä kertomus avantgarde-metallibändistä, joka joutuu normaalien muusikkoja ihmissuhdeongelmien lisäksi kamppailemaan pimeiden voimien ja okkultismin kanssa. Perkeros on niittänyt mainetta myös kansainvälisillä markkinoilla, ja albumi on julkaistu jo mm. englanniksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Ahonen ja Alare työstävät tälläkin hetkellä albumin jatko-osaa. Yhteistyökumppaneita 2018 HELSINGIN JUHLAVIIKOT 2018 Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin monitaidefestivaali, jonka tehtävänä on tarjota laajalle kotimaiselle ja ulkomaiselle yleisölle ainutlaatuisia taide-elämyksiä. Vuonna 2018 Helsingin juhlaviikot järjestetään 17.8.– 2.9. Helsingin sarjakuvafestivaalit on osana Helsingin juhlaviikkoja kolmatta kertaa yhteistyöfestivaalina. TUSKA 2018 Helsingin sarjakuvafestivaalit tekee tänä vuonna monimuotoisesti yhteistyötä Tuska-festivaalin kanssa metallimusiikkiteeman ympärillä. Festivaalitaiteilija JP Ahosen taide näkyy niin Helsingin sarjakuvafestivaalien kuin Tuska-festivaalin markkinoinnissa ja paikan päällä festivaaleilla. Rumpujen pärinää luvassa pitkin kevättä! Tuskan ohjelmistosta lisätietoja: tuska.fi ELMU 40 vuotta Musiikkiteema näkyy vahvasti tänä vuonna sarjakuvafestivaaleilla. Strippisarjakuvateemaan liittyen heitämme yläfemmat 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Elmu ry:n kanssa järjestämällä musiikkiteemaisen sarjakuvakilpailun sekä siihen liittyvän näyttelyn. Kilpailu avautuu maaliskuun 2018 aikana – stay tuned! ANNANTALO JA STOA Sarjakuvafestivaalit levittäytyvät Suvilahden päätapahtuma-alueen lisäksi myös ympäri Helsinkiä mm. erilaisten työpajojen ja näyttelyiden muodossa. Yhteistyössä on suuresti mukana Helsingin kaupunki ja kulttuurikeskus Stoa Itäkeskuksessa ja lastenkulttuurikeskus Annantalo Kampissa. Yleisesti tapahtumasta Suomen sarjakuvaseuran järjestämä Helsingin sarjakuvafestivaalit on PohjoisEuroopan suurin sarjakuvaalan tapahtuma, joka kokoaa yhteen sarjakuvataiteilijoita ja kustantajia ympäri maailmaa. Vuosittain festivaaleilla vierailee 11 000– 20 000 kävijää. www.sarjakuvafestivaalit.fi
• 11 Viikot 11-12 • Nro 5 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 12 Nro 5 • Viikot 11-12 Minun Helsinkini on... – Suuri nuorisoteatteriesitys Kulttuuriareena Gloriassa Jatkoa sivulta 3 ? – Helsinki tunnetaan maailmalla luotettavana ja toimivana kaupunkina. Olemme jo varmistaneet kymmeniä kongresseja seuraavalle parille vuodelle. Suurten tapahtumien saaminen Helsinkiin on vuosien työn tulos mutta pienempiä saatetaan napata lyhyemmälläkin aikavälillä. Etunamme ovat toimivat palvelut sekä tiivis yhteistyö paikallisten alan toimijoiden kanssa, Antti-Poika jatkaa. Helsinki on kongressitoimialan edelläkävijä myös kestävän kehityksen saralla. Global Destination Sustainability -indeksi mittaa kaupungin ympäristötekoja ja paikallisen Convention Bureaun eli Helsinki Marketingin kongressiyksikön toimintaa sekä palveluntarjoajien sitoutumista kestävyyden näkökulmasta. Tuoreimmassa GDS-listauksessa Helsinki on kuudennella sijalla. Helsingin kansainvälisestä kongressimarkkinoinnista vastaava Helsinki Marketing tekee yhteistyötä lukuisten paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin yliopiston kanssa käynnistetty kahden vuoden pilottihanke tähtää erityisesti tiedemaailman huomion kiinnittämiseen. Tavoitteena on kasvattaa Helsingin yliopiston mainetta ja lisätä Helsingin tunnettuutta vetovoimaisena kongressikaupunkina ja innovaatioalustana. Helsinki pyrkii erottumaan edukseen myös digitaalisilla matkailijoiden palveluillaan. Kaupungista kertova MyHelsinki.fisivusto palvelee kuudella kielellä ja kiinankielistä Helsinki-minisovellusta kehitetään digipalvelujätti Tencentin kanssa. Kongressivieraita tutustumassa Iittala & Arabia Muotoilukeskukseen. Kuva: Kim Öhman Helsingissä ennätykselliset 72 000 kongressivierasta Pääkaupunkiseudun 15 potentiaalisinta kasvuyritystä valittu Lääkekorvausmenot pienenivät vuonna 2017 ? Säästötoimet vähensivät lääkkeistä maksettujen Kela-korvausten määrää. Korvausten summa pieneni yli 25 miljoonalla eurolla. Kela maksoi vuonna 2017 lääkkeistä korvauksia 1,39 miljardia euroa noin 3 miljoonalle korvauksen saajalle. Korvaussumma on 25,3 miljoonaa euroa (1,8 %) pienempi kuin edellisvuonna. ? Lääkekorvaukset ovat viimeksi pienentyneet edeltävään vuoteen verrattuna vuonna 2013. Nyt korvausten pieneneminen johtuu vuonna 2017 tehdyistä säästötoimista, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta. Kaikkiaan korvattavia lääkkeitä osti 3,8 miljoonaa henkilöä, mutta kustannukset jäivät alle alkuomavastuun yhteensä hieman yli 800 000 henkilöllä. Useimmin alle alkuomavastuun jäivät kipulääkkeiden ja mikrobilääkkeiden ostot, mikä kertoo yksittäisten kuurien ostamisesta. Eniten lääkekorvauksia pienensi diabeteslääkkeiden korvausmuutos. Vuoden 2017 alussa kaikki diabeteslääkkeet paitsi insuliinit siirrettiin 100 %:n korvausluokasta 65 %:n korvausluokkaan. Korvausluokkaa vaihtaneiden diabeteslääkkeiden korvaussumma pieneni 26 miljoonaa euroa (24 %). Diabeteslääkkeiden kustannuksia pienensi myös eräiden insuliinivalmisteiden hinnan aleneminen. Vuonna 2017 tuli markkinoille glargininsuliinin biosimilaari eli biologinen kaltaislääke. Edullisemman biosimilaarin vuoksi myös alkuperäisvalmisteen hinta on alentunut. Insuliinien korvaussumma pieneni 8 miljoonaa euroa (9 %). Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetut korvaukset pienenivät viime vuonna ensimmäistä kertaa. Vähennys oli 8,3 miljoonaa euroa (2 %). ? Syynä ovat muun muassa edullisemmat rinnakkaisvalmisteet ja rinnakkaistuontivalmisteet. Niiden vuoksi useita uusia lääkeaineita on tullut lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin, hinnat ovat laskeneet ja lääkkeitä on vaihdettu halvempiin, Leena Saastamoinen kertoo. Myös mikrobilääkkeistä maksetut korvaukset pienentyivät 1,4 miljoonaa euroa (10 %). Korvausta saaneiden määrä pieneni samassa suhteessa. Kustannusten hillintä näyttää toimivan Lääkekorvausten kustannuksia pyrittiin hillitsemään myös vähentämällä lääkehävikkiä. Kalliiden lääkkeiden ostomäärää rajoitettiin, ja myös peruskorvattavia lääkkeitä korvattaessa edellytetään, että edellinen lääke-erä on ensin käytetty lähes loppuun. Lisäksi hintakilpailua pyrittiin vilkastuttamaan edistämällä lääkkeen vaihtamista entistä halvempaan vaihtokelpoiseen lääkkeeseen eli kaventamalla vaihtokelpoisten lääkkeiden niin sanottua hintaputkea. ? Kustannusten hillintäkeinojen vaikutus näkynee esimerkiksi sydänja verisuonitautien lääkkeiden korvauksissa, jotka ovat pienentyneet 6,5 % eli lähes 10 miljoonaa euroa, vaikka korvauksen saajien määrä on kasvanut hieman. Aiemmin viitehintojen nousu kasvatti tiettyjen sydänja verisuonitautien lääkkeiden kustannuksia useilla miljoonilla euroilla vuodessa. Nyt viitehintojen nousu näyttää kuitenkin taittuneen, Saastamoinen sanoo. ? Teatteria, musiikkia ja elokuvaa yhdistelevä nuorten esitys valtaa Glorian maaliskuussa. Nuorten tekemä näytelmä nuorista. Ajassa kiinni oleva käsikirjoitus on nuorten omaa käsialaa – Tarina neljästä nuoresta, heidän ystävyydestään ja toiveistaan. Millainen on nuorten Helsinki tänään? Musiikkia, draamaa, iloa ja energiaa! Yhteistyössä mukana: Teatteri ILMI Ö:n teatterikoulu, Helsingin kaupunki, Kannelmäen -, Puistolan ja Merilahden peruskoulujen yläasteet ja Helsingin Yhteislyseo. Live-musiikki: Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin ammattilaisbändi Resonaarigroup! Ohjaus: Teatteri ILMI Ö:n ammattilaiset Rooleissa: ILMI Ö:n Teatterikoulun edistyneimmät oppilaat ja koululaiset 21.3.2018 klo 19.00 22.3.2018 klo 10.00 ja 13.00. Liput 10€/hlö, Koululaisryhmät: 20%. Liput: https://holvi.com/ shop/WQl18S/ ? Yritysten kasvuohjelmaan Pääkaupunkiseudun Kasvupolulle on valittu 15 kasvupotentiaaliltaan lupaavinta yritystä yhteensä 53 hakijan joukosta. Yksi Kasvupolulle valituista yrityksistä on helsinkiläinen Cleac Oy, joka on lähtenyt jalostamaan eteenpäin videoneuvottelupalveluaan. Pääkaupunkiseudun Kasvupolku järjestetään osana Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa, Kasvu Openia. Yritykset, jotka pääsivät jatkoon asiantuntijoiden sparrattaviksi ovat Helsinki Heaven Oy, Gigle Oy, Cleac Oy, Welb Health Oy, Taviq Oy (Tracy AI), Gravity Nordic, Hostaway Oy, Faktucon Oy sekä Fiare Oy Helsingistä, Prodiags Oy Vantaalta, Pajupojat Oy Kouvolasta, NytAlessa.com Offers Oy Keravalta, EnviroVet Oy Inkoosta, Pelti-Ässät Oy Nurmijärveltä ja Fambition Consulting Oy Espoosta. Valittujen yritysten liikeideat liittyvät mm. ohjelmapalveluihin, etäopetukseen, markkinointiin, kirjanpitoon, tekoälyn hyödyntämiseen myynnissä, kokonaisvaltaisiin kattoratkaisuihin, biohiilen valmistukseen ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluihin. Jos viime vuonna mobiiliapplikaatiot olivat jonkinlainen trendi hakeneiden yritysten joukossa, niin tänä vuonna keskimääräistä enemmän näkyi eri alojen konsultointia tarjoavia yrityksiä. Tuomariston jäsen Reino Meriläinen Isolta Oy:stä kommentoi, että tänä vuonna työn teki haasteelliseksi se positiivinen ongelma, että hakeneiden joukossa oli hyvin erilaisten toimialojen firmoja. Kaikkien hakemusten arvioiminen samoista lähtökohdista ei välttämättä ole järkevää. – Esimerkiksi eräs yritys oli omalla toimialallaan ihan huippu, mutta jos sitä lähtisi vertaamaan johonkin kansainvälistyvään teknologiafirmaan niin eihän se ihan samalla kriteeristöllä onnistu, Meriläinen painottaa. Toisaalta taas tarve sparraukselle pitää olla olemassa. – Sen pitää painaa myös jonkin verran vaakakupissa, mitä tästä ohjelmasta hyötyy, eikä pelkästään sen, kuinka hyvä on jo valmiiksi, Meriläinen kiteyttää. Meriläisen lisäksi tuomaristossa istui Matias Holmqvist YritysEspoosta, Antti-Pekka Hulkko Helsingin seudun kauppakamarista, Anu Peltola Vantaan kaupungilta, Juha Järvinen Metropoliasta, Teemu Polo NewColta, Vesa Riihimäki Nordealta, Lars Forsström Azetsilta ja Ilkka Maulavirta Vauraudesta. Yksi ohjelmaan valituista yrityksistä teknologiatalo Cleac Oy Helsingistä. Yritys on Kasvu Open konkari, sillä se oli mukana jo vuonna 2016. Tuolloin se myös valittiin 100 parhaan yrityksen joukkoon. Viime kerralla yritystä sparrattiin koskien Lesonoa, heidän kehittämäänsä musiikin etäopetukseen tarkoitettua videoneuvottelu-palvelua. Nyt yrityksellä on kuitenkin isoja uutisia. – Syy miksi me ollaan tällä hetkellä mukana on se, että me tehdään osittaista muutosta. Meillä on vielä toistaiseksi nimeltä mainitsemattoman suuren teleoperaattorin kanssa yhteistuote tulossa, toimitusjohtaja Aatu Mällinen esittelee. Yrityksen tarina lähti liikkeelle käytännön tarpeesta. Mällinen, musiikinopettaja itsekin, lähti vuonna 2014 etsimään videoneuvotteluohjelmaa, jonka avulla hän voisi antaa etäopetusta kotoaan välttäen näin paljon aikaa vievän matkustamisen. – Tutkin silloin erilaisia etäopetusvaihtoehtoja, mutta kun mieleistä ei löytynyt niin tulipa sit ajatus, että hitto, tehäänpä ite! Kolmivuotisen historiansa aikana tuote on kuitenkin kehittynyt ja nyt ideana on siirtyä vähitellen yhden palvelun tuotteesta enemmän räätälöityjen videoneuvottelu-työkalujen firmaksi. Uusin kehitys näyttäytyy kuitenkin luontevana jatkumona musiikin etäopetus-alustalle. – Me lähdetään siitä helppokäyttöisyydestä liikkeelle. Ja tietyt asiat [musiikin opetuksessa] kuten se, että me keskitytään äänen ja kuvan laatuun ja voidaan jakaa erilaisia materiaaleja yhtä aikaa, niin se on herättänyt kiinnostusta myös muiden alojen piirissä. Kasvupolun sisältö ja eteneminen Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan 27.3. Ja 26.4.2018. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä 10x45 minuutin luottamuksellisissa kahdenkeskisissä tapaamisissa. Alueen elinkeinoelämän toimijoista koottu tuomaristo valitsee Kasvupolun toisena Kiitoratapäivänä 26.4. kaksi parasta yritystä, jotka etenevät 24.-25.10.2018 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.
• 13 Viikot 11-12 • Nro 5 Itis Rekry2018 t a p a h t u m a tarjoaa hels i n k i l ä i s i l l e nuorille useita kymmeniä asiakaspalvelu-, myyntija ravintolatöitä kauppakeskus Itiksen liikkeissä ja ympäri pääkaupunkiseutua. Kuva: Matti Pyykkö Seurakunnan luottokorttikäytäntöjä parannettava Nuorille kymmenittäin työpaikkoja kauppakeskus Itiksen rekrytapahtumassa Elämässä-opas neuvoo, miten iäkästä omaista voi auttaa Kela-asioissa ? Vuoden 2018 Elämässäopas on jakelussa kaikissa Kelan palvelupisteissä sekä muun muassa kirjastoissa, apteekeissa ja R-kioskeilla. Elämässä-oppaassa on tiiviissä muodossa tietoa Kelan tuista ja palveluista. Tämän vuoden oppaassa neuvotaan, miten iäkästä omaista voi auttaa Kelaasioissa. Muita oppaan aiheita ovat esimerkiksi työttömyysturvan sovittelu ja työnteko eläkkeellä. Helsinkiläinen Pentti Heinonen kertoo oppaassa, miten Kela-asiat hoituvat yhdessä Päivi-siskon kanssa. Palvelutalossa asuvan Pentin liikkuminen on jo huonoa ja näkökyky on silmänpohjan rappeuman vuoksi mennyt lähes kokonaan. Yhdessä siskon kanssa on täytetty esimerkiksi hakemus eläkettä saavan hoitotukea varten. – Hakemuksen täyttäminen oli helppoa. Täytimme sen yhdessä hoitajan kanssa. Luin lopuksi koko selostuksen Pentille ja vein Kelan postilaatikkoon, Päivisisko kertoo. Asiakastarinoita ja vinkkejä asiointiin Elämässä-opas on suunnattu erityisesti niille asiakkaille, jotka eivät etsi aktiivisesti tietoja verkosta. Ihmisläheisten asiakastarinoiden ja asiointivinkkien lisäksi oppaassa ovat selkeästi esillä Kelan eläkkeiden maksupäivät, palvelunumerot ja Kela-taksien tilausnumerot. Asiakkaat voivat noutaa oppaan mistä tahansa Kelan palvelupisteestä. Kela on lähettänyt opasta myös muun muassa terveysasemille, sosiaalitoimistoille, apteekkeihin, kirjastoihin ja TE-palveluihin. Tänä vuonna jakelussa ovat mukana myös R-kioskit kautta maan. Kelan yhteistyökumppanit voivat tilata opasta maksutta esimerkiksi 20 ja 50 kappaleen nipuissa osoitteesta lomakevarasto@kela.fi. Näkövammaiset voivat tilata Elämässä-oppaan äänilehtenä Näkövammaisten liitosta osoitteesta lehtitilaus@nkl.fi. ? Itis Rekry2018 -tapahtuma tarjoaa helsinkiläisille nuorille useita kymmeniä asiakaspalvelu-, myyntija ravintolatöitä kauppakeskus Itiksen liikkeissä ja ympäri pääkaupunkiseutua. Rekrytapahtuma järjestetään keskiviikkona 14. maaliskuuta kello 14– 16 Itiksen 1. kerroksessa (Halosen ja Zizzin välisellä käytävällä). Työntekijöitä haetaan erityisesti kesäsesonkiin, mutta mahdollisuuksia on myös pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Edellytyksenä haastatteluun on vähintään 18 vuoden ikä ja suomen kielen taito. Asiakaspalvelun, myyntityön tai ravintolaalan aiemmasta kokemuksesta on hyötyä, ja lisäksi etua on valmiudesta tehdä töitä joustavin työajoin. Rekrytapahtumaan osallistuvat AsuntoSatama, Burger King, Clas Ohlsson, Fiskars, Gigantti, Kapp Ahl, Mc Donald’s, New Yorker, OP Helsinki ja Vero Moda. Lisäksi mukana on ravintola-alan työpaikkoja välittävä Opteam. Ansioluettelon tekoon apua Ohjaamo Helsingistä Nuoren kannattaa valmistautua tapahtumaan valitsemalla itseään kiinnostavat yritykset ja ottamalla mukaan CV eli ansioluettelo. Nuori voi tehdä CV:n etukäteen valmiiksi Ohjaamo Helsingissä tai saada asiantuntijan arvion valmiista ansioluettelostaan. Ohjaamo sijaitsee Tennispalatsin vieressä osoitteessa Fredrikinkatu 48. Palvelua saa maanantaisin kello 12–17 ja tiistaista perjantaihin kello 10–17. Itis Rekry2018 -tapahtuman toteuttavat Ohjaamo Helsinki, Me-säätiö ja TEtoimisto yhteistyössä kauppakeskus Itiksen kanssa. Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöistä noin 600:lla on työnantajan luottokortti. Vuonna 2017 niillä tehtiin ostoja noin 924 700 euron arvosta. Selvitys Helsingin seurakuntien johdon luottokortin käytöstä ja matkalaskuista vuodelta 2017 valmistui ? Helsingin seurakuntayhtymän tilaama ulkopuolinen selvitys on valmistunut. Luottokorttiostot ja matkalaskut ovat suurimmaksi osaksi asianmukaisia. Puuttuvat tai puutteelliset tositteet viime vuodelta ovat euromääräisesti 7 685 euroa, ja ne ovat kasaantuneet muutamille kortinhaltijoille. Helsingin seurakuntayhtymän MAURA Audit Oy:ltä tilaama selvitys luottokortin käytöstä ja matkalaskuista vahvistaa yhtymän sisäisen tarkastuksen viime syksyisen havainnon, että laskujen hyväksyntäprosesseissa on ollut aukkoja ja että tositteiden säilyttämisessä ja selitteiden laatimisessa on paikoin merkittäviä puutteita. Ulkopuolinen, riippumaton selvittäjä kävi läpi 50 johtajan, päällikön ja kirkkoherran luottokorttiostot ja matkalaskut vuodelta 2017. Teemu Laajasalon osalta käytiin läpi hänen pyynnöstään ja Helsingin seurakuntayhtymän päätöksellä luottokorttiostot ja matkalaskut vuosilta 2013–2017. Selvityksessä käytiin läpi 1669 luottokorttitapahtumaa ja 197 matkalaskua vuodelta 2017. Kaikkiin ostotapahtumiinsaatiin viimeistään selvityksen kuluessa asianmukainen selitys. Kaikkiin ostoihin löytyi selitys Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöistä noin 600:lla on työnantajan luottokortti. Vuonna 2017 niillä tehtiin ostoja noin 924 700 euron arvosta. – Nyt tutkituista luottokorttiostoista kolmannen osapuolen antamia tositteita kuten ostoerittelyn sisältäviä kuitteja jäi puuttumaan 7 685 euron arvosta. Näistä kaikkiin saatiin tarkastuksessa asianmukaiset selitykset. Puuttuvat tositteet ovat keskittyneet puolelle kymmenelle henkilölle, sanoo tarkastustoimikunnan puheenjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Pertti Sundberg. Sundberg korostaa luottamusta ja muistuttaa, että totuudellisuus on yksi Helsingin seurakuntien arvoista. – Luotamme, että kuittiin ja matkalaskuihin kirjoitetut tiedot sekä nyt tehdyssä tarkastuksessa annetut tiedot – esimerkiksi osallistujista ja tilaisuuden luonteesta – pitävät paikkansa. Jos jokin viittaisi siihen, että merkinnöissä on väärää tietoa, yksittäinen ostotapahtuma tai tilitys otettaisiin vielä tarkempaan tutkintaan, Sundberg sanoo. Ns. lähipiiriselvitys – esimerkiksi töiden tai palvelujen mahdollinen tilaaminen omalta tai perheenjäsenen yritykseltä – ja muita sidonnaisuuksia koskeva selvitystyö on vasta käynnistymässä, eivätkä ne kuuluneet tähän toimeksiantoon. Laajasalo antoi ostoistaan selitykset Julkisessa keskustelussa luottokorttiselvitykset on liitetty yhtymänjohtajana 1.1.–30.10.2017 sekä vuosina 2013–2017 Kallion kirkkoherrana toimineeseen Teemu Laajasaloon. – Laajasalon luottokorttija matkalaskut käytiin läpi vuodilta 2013–2017. Luottokorttiostoja oli tuolla jaksolla yhteensä 351. Kolmelta viime vuodelta kuitteja oli poikkeuksellisen paljon hukassa. Kahdessa majoituksessa kustannus oli ollut liian korkea. Tarkastuksessa ei ole näitä kahta tapahtumaa lukuun ottamatta todettu poikkeuksellisia ostoja, ja tarkastuksen mukaan selvitykset ovat riittävät ja asianmukaiset, Pertti Sundberg sanoo. MAURA Audit Oy haastatteli Teemu Laajasaloa erikseen vielä hänen lähettämiensä lisäselvitysten jälkeen. Laajasalo ilmoitti tammikuussa maksavansa takaisin liian kalliista matkoista aiheutuneet kulut ja korvaavansa virheellisesti merkityn päivärahan. Hyväksymiskäytäntöjä on selkiytetty MAURA Audit Oy kiinnitti raportissaan huomiota muun muassa siihen, että joistakin majoittumisista on maksettu poikkeuksellisen korkeita hintoja ilman perusteita, ja että esimerkiksi osaa pienhankinnoista on vaikea todentaa ilman kuittia tai muuta fyysistä dokumenttia. Esille nousivat myös ohjeiden puutteet ja epäselvät tarkastusja hyväksymiskäytännöt. Havainnot ovat linjassa yhtymän oman sisäisen tarkastuksen viime vuonna tekemän selvityksen kanssa. – Tarkensimme luottokortinkäytön ohjeistusta joulukuussa 2017. Edustamista, vieraanvaraisuutta ja henkilöstön muistamista koskeva uusi ohjeistomme on menossa yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvostojen hyväksyttäväksi nyt maaliskuussa. Läpinäkyvyyttä lisätään myös johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoituksilla, yhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo. Rintamäki lupaa, että Helsingin seurakuntayhtymässä selkiytetään myös taloushallinnon prosesseja. Yhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymä vastaa taloushallinnosta ja rahatoimesta. Kirkkolain mukaan seurakuntayhtymän on hoidettava rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat asiat. Helsingin seurakunnat päättävät kuitenkin itse talousarviossa seurakunnille myönnetyistä talousarviorahojen käytöstä. Seurakuntien operatiivisesta toiminnasta ja taloudesta vastaa kukin kirkkoherra itse. Maksuliikenteestä ja sen valvonnasta sekä kirkkoherrojen luottokorttilaskujen hyväksynnästä ja matkalaskutilityksistä vastaa seurakuntayhtymän hallintotoimisto. Juha Rintamäen mukaan hyväksymisketjussa on vielä kehitettävää esimerkiksi loma-aikojen sijaistamisten osalta. – Yksi yli -periaatteen tulee toteutua kaikissa tilanteissa. Tarkastamme prosessit kaikilta osin. Lisäämme esimiesten koulutusta, ja varmistamme, että jokainen kortinhaltija, asiatarkastaja ja hyväksyjä todistettavasti ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa – myös sen, että kuitit pitää säilyttää erityisen huolella ja tositteet ovat täsmällisiä.
• 14 Nro 5 • Viikot 11-12 Kuvataide Risto Kolanen Sydäntalven kuvataide ? Merikaapelihallissa järjestetään 10.-18.3. laaja valtakunnallinen Taidemaalariliiton Teosvälitystilaisuus. Suurtapahtuma kokoaa 1 648 taideteosta yli kuudeltasadalta ammattitaiteilijalta. Suomiräpin sanojat muotokuvissa Tiketti Galleriassa, Urho Kekkosen katu 4-6, on ollut alkuvuoden esillä ”No Reason No Because – Suomiräpin suuret sanojat” -näyttely, joka yhdistää monimuotoiseksi kokonaisuudeksi musiikin, valokuvataiteen, kuvataiteen ja journalismin. Paikka on aiheeseen kaikkein sopivin, sillä vieressä on helsinkiläisen rockja nuorisomusiikin pyhä keidas, Tavastia. Teoksissa ovat mukana mm. Paperi T (Jani Tolin), Asa (Jyrki Riekki), Laineen Kasperi (Hanna Hyy), Gracias (Päivi Saarikoski) ja MC Matti 8 (Antti Eskelinen). – Kirjoitan runoutta, koska pään sisällä on 10 000 ajatusta. Kirjoitan runoutta, koska sille ei ole perustetta tai syytä. Amerikkalaisen beatnikin Allen Ginsbergin runosta nimensä lainannut, Hanna Rädyn kuratoima näyttely, kokoaa kotimaisen underground-räpin helmet. Näyttelyssä nähdään kaikki kymmenenkunta kolmitasoista muotokuvaa suomiräpin kärkinimistä. Rädyn kirjoittamat henkilökuvat kuvitettiin haastateltujen räppäreiden muotokuvilla ja valokuvaaja Kaisa Sojakan ottamilla potreteilla. Tribuutti camera obscuralle ja valolle Valokuvataiteilija Marja Pirilä on erikoistunut 1990-luvulta lähtien camera obscura -tekniikkaan ja tuonut sen suomalaiseen nykytaiteeseen. Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, ovat esillä uusimmat teokset ”Strindbergin huoneissa”, sarja on kuvattu vuonna 2015 valokuvauksen synnyinsijoilla taiteilijaresidenssissä Ranskassa. Tarkoitus oli keskittyä uusiin camera obscura –kokeisiin, joiden inspiraationa taiteilijalle olivat Louis Kahnin sanat: – On hyvä palata ilmiöiden syntyyn, sillä se on niiden suurenmoisin hetki; sieltä löytyvät ilmiöiden mahdollisuudet ja henki sekä innoitus tuleviin tehtäviin. Pirilä kuuli, että huoneistossa olisi asunut 1880-luvulla myös August Strindberg, jonka hän tunsi paremmin varhaisena valokuvauksen pioneerina kuin yhtenä Ruotsin merkittävimpänä kirjailijana. Näyttelyn suuresta tammikaapista rakennettu Wunderkamera/ camera obscura on saanut nimensä Strindbergin rakentamasta kamerasta. Naura kanssani Kuvanveistäjä Joakim Sederholm tunnetaan erityisesti kookkaista peltiveistoksistaan ja herkistä piirroksistaan. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee hänen uusimpia ihmiseloa kuvaavia hahmoja, jotka muistuttavat yhä useammin klovneja. Punaiset nenät ja ylikypsä värimaailma on voimistunut entisestään. – Ikäni noustessa myös työni ovat alkaneet ilmentää yhä enemmän ihmisen ja erityisesti taiteellisen innostumisen epätoivoisen tragikoomisia piirteitä. Elämä on epätoivoisen naurettavaa, naurakaa kanssani! Sederholm työskenteli jo opiskeluaikoinaan Lallukan ”Taivaallisessa akatemiassa”. Eri taiteilijasukupolvet kokoontuivat kerran viikossa kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin ateljeehen tekemään yhdessä taidetta. Yksinäisyys tai yhteenkuuluvuus, haavoittuvaisuus, eroavaisuus ja moninaisuus kiinnostavat. – Toivon, että työni lisäisi ihmisten toleranssia ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Usein taiteeni on ottanut ihmisen tai koiran muodon. Sumu hälvenee hetkittäin Taidegrafiikkaan erikoistuva Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, avasi maaliskuun Sini-Meri Hedbergin maalauksilla. Hänelle maalaus näyttäytyy toisinaan moniselitteisesti rönsyillen ja välillä merkityksellisyyden voi tiivistää mustaan neliöön. – Värit sekä viitteellisesti maalattu maisema johdattelevat mieltäni askarruttavien kysymysten äärelle: Miten määritellä ihmisen aika, oleminen? Mistä tulen, minne menen? Maalauksissa toistuu koko ajan sumu. Se vertautuu elämän arvoituksellisuuteen ja minuuden lopulliseen saavuttamattomuuteen. Sumu hälvenee hetkittäin. Elämässä tapahtuvat muutokset, ajallisuuden oivaltaminen ja pysähtyminen hetkeen paljastavat oleellisen. Hedbergiä inspiroivat pohjoinen taivas, abstrakti ekspressionismi ja saksalainen 1800-luvun romanttinen maisemamaalaus. Purkkaan astumisen voi kuvitella Tm?galleria, Erottajankatu 9 B, pitää esillä Simo Mantereen maalauksia ”Varo tuol on purkka”. Yksityiskohtaisten maalausten jäljet luovat muistumia erilaisista jäljistä ympäristössä, iholla ja taiteen historiassa. – Tuntuu kuin taiteilija olisi yhdistänyt maalauksiinsa oman elämänsä aikana tehtyjä siveltimenvetoja lapsuudesta tähän päivään, Timo Tähkänen kuvaa kokonaisuutta. Taiteilija kuvailee näyttelyään: – purkkaan astumisen voi kuvitella / vaikka vaan näkee sen liiskautuneena maassa / nyt ku noita kattoo vierekkäin ni ne on aika kivatkin / ku mä otin ton tuolta nurkasta pois / jotenkin kiehtoo et jotakin puuttuu ja jatkuu jossakin toisaalla. Helsingissä asuva ja työskentelevä Mantere valmistui kuvataiteilijaksi 2010; töitä on esitelty mm. Galleria Huuto Jätkäsaaressa 2016. Ryijyistä reliefejä Airi Snellman-Hänninen esittelee ”Kuitujen sinfonia” –näyttelyssään pitkältä uraltaan sekä perinteisiä ryijytöitä, kirkkotekstiilejä ja uusista materiaaleista tehtyjä tekstiiliveistoksia. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, kunnioittaa 60 vuotta tekstiilitaidetta tehneen taiteilijan uraa. Hän täytti 88 vuotta näyttelyn aikana. Tekstiilitaiteilija valmistui v. 1953 Taideteollisesta Oppilaitoksesta ja on toiminut vapaana tekstiilitaiteilijana. Kaikki ryijyt ovat uniikkeja teoksia ja käsinkudottuja, 100 % villa materiaalina. Snellman-Hänninen on alansa uranuurtava tekstiilitaiteilija, kokeileva ja rohkea materiaalin käsittelijä. Alkukauden perinteisistä ryijyistä kehittyi pinnaltaan ”reliefimäisiä maalauksia”. Uudet kokeilut innostivat kolmiulotteisiin tekstiiliveistoksiin. Taiteilijaura on tärkeä osa Suomen Taideteollisuuden historiaa. Hänen töistään julkaistiin näyttelyn nimeä kantava kuvateos, joka on ensimmäinen katselmus veteraanin työhön. Aineisto on koottu sekä taiteilijan omista että yritysten julkisista kokoelmista. Taiteen akateemikko Vuokko Nurmesniemi osallistui aikalaisensa avajaisiin. Välitön, lapsekas ilmaisu Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, on esillä kolme taiteilijaa. Helsinkiläisen Tuukka Tammisaaren öljyvärimaalausten vire vaihtelee hilpeästä leikkisyydestä vakavaan monokromaattisuuteen. Taiteilija kertoo kokoavansa teoksiinsa erilaisista ajatuksista, tapahtumista, tarinoista ja tunteista kertyvää yhteenvetoa. Uuden ja tuntemattoman etsintä on Tammisaarelle haaste. Abstraktio on tarkin mahdollinen dokumentti asiasta, joka saattaa olla olemassa vain verkkokalvoilla tai aivokemiassa. Maalauksissa ihmetellään biologiaa, ihmisen maailmaan jättämää jälkeä sekä niiden välistä mittakaavaa. Taiteilijan usein käyttämän öljyväripuikon hyödyntäminen mahdollistaa välittömän, jopa lapsekkaan ilmaisun. Uusissa teoksissa maalikerrokset ovat paikoitellen entistä ohuempia. Hän mittaa suhdettaan väreihin irrottautumalla ainoastaan itseä miellyttävien värien maalaamisesta. Maisemia ja asetelmia Juhani von Boehm pitää näyttelyn Galleriassa G12, Annankatu 16, viimeaikaisesta maalaustuotannostaan. Teokset ovat vuosilta 2017 ja 2018. Maalausten aiheina ovat maisemat ja asetelmat. Maisemissa on usein tärkeässä roolissa vesi. – Maalaamani asetelmat taas kuuluvat Cezannen ja Morandin luomaan asetelmamaalausperinteeseen. Näyttelyssä on mukana myös yksi henkilökuva. Juhani von Boehm maalaa usein aluksi aiheensa puhtaasti kuvitteellisena aivotyönä. Hänen teoksensa ovat öljyvärimaalauksia ja pastellitöitä. Hän tulee taiteilijasuvusta, mutta itse hän teki elämäntyönsä fyysikkona, ja jäi professuuristaan eläkkeelle v. 2008 Teknillisestä Korkeakoulusta. Galleriassa on myös teosmyyntiä näkyvästi toisessa huoneessa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Hanna Hyy ja teoksensa Laineen Kasperista Tiketti Gallerian räppärinäyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sini-Meri Hedberg Galleria G:ssä yhdessä värikkään View I –teoksensa kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Marja Pirilä kera Wunderkamera/camera obscura, hommage & August Strindberg –kokonaisuuden kanssa Galleria Heinolla. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Joakim Sederholm Hattupää II -teoksensa kanssa Galleria Dueton avajaisissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Tuukka Tammisaari sekä teoksensa Inventory Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Joakim von Boehm teoksensa Sininen kirja vieressä Galleria G12:ssa. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Viikot 11-12 • Nro 5 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hammaslääkärit Terveyspalvelut Painopalvelut Saneerauspalvelut ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Korttelikapakka One Pint Pub aateloitui Vuoden olutravintolaksi ? Ruoholahden legendaarinen One Pint Pub on Helsinki Beer Festivalin Vuoden olutravintola 2018. One Pint on kunnon pubi, jonka hyvän fiiliksen luo uskollinen asiakaskunta. Asiakaskunta luo ”Pintin” hyvän fiiliksen. After work -kulttuuri on voinut Ruoholahdessa hyvin ilman happy houria, ja sekaan mahtuu aina, niin paikalliset asukkaat, alueen isojen toimistojen työntekijät kuin ohikulkumatkalla olevat hyvän oluen ystävätkin. Kesällä kanavarannan terassi laajentaa asiakaskuntaa entisestään. Vuonna 1996 avattu One Pint Pub on toiminut samalla idealla vuosikymmeniä. Korttelikapakka sai uuden alun viisi vuotta sitten tapahtuneen omistajavaihdoksen myötä. Pekka Montin perheineen, toisen sukupolven edustaja Aleksi Montin etunenässä, pitää pubista huolta kuin rakkaasta lapsestaan. One Pint Pubin voi sanoa uudistuneen onnistuneesti, mutta samalla se jatkaa paikan pitkiä perinteitä. One Pint Pubiin on aina lähdetty matkankin takaa erinomaisen olutvalikoiman houkuttamana. Laadukas, monipuolinen ja vaihtuva valikoima on osin oman maahantuonnin ansiota, kuten One Pintissa on totuttu. Hanoissa on hyvin esillä kotimaisen ja virolaisen pienpanimoskenen kirjo, klassikoita unohtamatta. One Pint Pubin oman maahantuonnin helmiä edustavat nykyisin virolaiset panimot Tanker etunenässä. Perinteet jatkuvat siinäkin mielessä, että pubin taustavoimat ovat mukana tapahtumajärjestämisessä. Salla Siukonen ja Aleksi Montin kuuluvat Espoon ensimmäisen olutfestivaalin Ota olut! -tapahtuman järjestäjiin. Vuonna 2016 startanneelle tapahtumalle on luvassa jatkoa jälleen tänä vuonna yhteistyössä otaniemeläisten opiskelijoiden kanssa. Vastikään uutisoitiin, että Pekka Montin ryhtyy panemaan olutta Paloaseman Panimolla Nummella. Panimotoiminta laajentaa entisestään pienen pubin kokoaan suurempaa jalanjälkeä. One Pint Pubiin liittyy sen pitkän historian ansiosta lukuisia kaupunkilegendoja. Näppärän sijaintinsa ansiosta One Pint Pub asettuu niin pyhäinpäivän hautausmaaretken etapiksi kuin pyörälenkin taukopaikaksikin. Ja kuten alussa todettiin, se on yllättävän monen työmatkan varrella! Vuoden olutravintolan valitsivat oluttoimittajat Anikó Lehtinen, Sakari Nupponen, Jussi Rokka ja Mikko Salmi yhdessä olutharrastaja Hannu Nikulaisen kanssa. Raadin puheenjohtajana toimi Mariaana Nelimarkka. Raati tähyili myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, tänä vuonna tuloksetta. – Haluamme tuoda esiin huolemme maakuntien kuivumisesta. Hyviä paikkoja ja tarjontaa on toki kaikkialla – jopa kaupan hyllyssä – mutta tullakseen valituksi Vuoden olutravintolaksi pitää tarjota jotain spesiaalia. Se erikoisuus voi olla vaikkapa vakiintunut asiakaskunta, jonka ansiosta pubilla on henki, Sakari Nupponen sanoo. One Pint Pub Santakatu 2 00180 Helsinki Pekka Montin, Aleksi Montin ja Salla Siukonen One Pint Pubin tiskin takana, kuvaaja Raija Ryynänen. osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
• 16 Nro 5 • Viikot 11-12 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Kiinteistönvälitys on asiantuntijapalvelua. Hyvä välittäjä tarjoaa asiantuntemuksensa ohella luotettavaa ja asiakaslähtöistä palvelua. Välittäjänä haluan antaa Sinulle kokemuksen siitä, että toimin aina asiakkaan ehdoilla asiakkaan asiaa edistäen. Juridisen osaamisen lisäksi minulla on pitkä ja vahva kaupallinen tausta ja olen erinomaisen asiakaspalvelun ammattilainen. Ratkaisuhakuisella sekä positiivisella otteella pyrin huomioimaan osapuolten intressit ja sovittamaan ne yhteen päämääränä onnistunut asuntokauppa. Leena Pikkusaari Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, OTM, MKT p. 0504100084, leena.pikkusaari@kiinteistomaailma.fi