• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 33-34 – Nro 13/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? G. Rossini: Tuhkimo Koko perheen ooppera suomen kielellä Kesto 55 min. To 23.8.2018 klo 18.00 Vapaa pääsy. Käsiohjelma 8 € Ohjaus: Anselmi Hirvonen Piano ja musiikin johto: Laura Kivikoski Mikael Agricolan kirkon krypta Tehtaankatu 23, 00150 Helsinki Kasvohoidot alkaen 79 € Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. * Prison Break * Hannibal * Ghost Photolab * Diamond Robbery * KGB Escape -20€ -20€ -20€ -20€ -20€ Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi tai 09-41397300 @meidän koira, @kissafani, @ hevosmaailma
• 2 Viikot 33-34 • Nro 13 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Helsingin uusille asuinalueille muovinkeräysjärjestelmät Kerätty materiaali jalostetaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uusiomuovituotteiden valmistamiseen. ? Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa alkaa alueellinen kiinteistökohtainen muovinkeräys ensi syksynä. Muovipakkausten keräysmahdollisuus on ollut erityisesti toivottua alueen asukaspalautteessa. Alueiden jätteenkeräysjärjestelmiin tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat muovinkeräyksen etupainotteisesti velvoittavaan lainsäädäntöön nähden. Muovipakkausten erilliskeräys ei ole vielä velvoitteena HSY:n jätehuoltomääräyksissä eikä EU:n jätedirektiivissä, mutta esimerkiksi EU tullee edellyttämään muovipakkausten kierrätysasteen nostoa lähivuosina. Helsingin strategisena tavoitteena on 60 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Ilmastovastuun edelläkävijyys tarkoittaa muun muassa tämänkaltaisia laidansäädäntöä etupainotteisempia käytännön ilmastotekoja. Kerätty muovi jalostetaan ja käytetään uusiomuovituotteissa Muovin kierrättämisen suurin hyöty on, ettei neitseellisiä raaka-aineita kulu uuden muovin tuotantoon ja kerättyjen muovipakkausten materiaali saadaan takaisin hyötykäyttöön. Kerätty materiaali jalostetaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uusiomuovituotteiden valmistamiseen. Jätteenä kerättyä muovia hyödyntää Suomen Uusiomuovi Oy. HSY tulee toimittamaan kerätyt muovipakkaukset Suomen Uusiomuovi Oy:n ja Fortumin välisellä sopimuksella Riihimäelle Fortumin mekaaniseen lajittelulaitokseen, missä muovilajit erotellaan toisistaan edelleen jalostettaviksi materiaalihyötykäyttöön. – On todella hienoa, että Helsingin uusilla ja nopeasti kasvavavilla alueilla ihmiset pääsevät lajittelemaan muovijätteen erikseen. Kertoo hyvää helsinkiläisistä, että kiinnostus muovijätteen lajitteluun on ollut suurta. Ihmiset haluavat kantaa vastuuta ympäristöstään ja nyt se tehdään arjessa helpoksi. Näin askel askeleelta vähennämme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee. Kierrätys tehdään asukkaille mahdollisimman helpoksi Kierrätys tehdään taloyhtiöille ja asukkaille helpoksi, sillä jätteen Jätkäsaaren Rööri-, Kalasataman Imuja Kruunuvuorenrannan Rode -putkikeräysjärjestelmät tuovat uuden teknologian jätteiden keräämiseen. Alueen jätteet sujahtavat maanalaista putkistoa pitkin keräysasemille, josta ne jatkavat matkaansa uudelleen kierrätettävänä raaka-aineena. Nyt muutostöissä yksi jätteen syöttöpisteistä muutetaan muovinkeräykseen ja näin kierrätys on kaikkien ulottuvilla. – Kaikki kolme Helsingin uutta isoa asuinaluetta eli Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta pääsevät ottamaan muovinkeräyksen käyttöön samoihin aikoihin. Muovinkeräysmahdollisuutta on uusille alueille haluttu ja on hienoa päästä näin vastaamaan asukkaiden toiveisiin, Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mattila toteaa.
• 14. vuosikerta – nro 13 Viikot 33-34 Ajankohtaista Helsinkiin rakennetaan taas uusi lämpöpumppu ? Helen jatkaa investoimista hukkalämpöjen kierrättämiseen ja rakentaa uuden lämpöpumpun täydentämään Sörnäisissä sijaitsevaa maanalaista lämpöja jäähdytyslaitosta. Uuden lämpöpumpun ansiosta Itämeren lämpökuormitus pienenee merkittävästi, kun puhdistetun jäteveden lämpö saadaan entistä paremmin talteen. Helen Oy:n Katri Valan puiston alla sijaitsevaan, maailman suurimpaan lämpöja jäähdytyslaitokseen rakennetaan uusi lämpöpumppu, joka saadaan käyttöön vuonna 2021. Ennestään laitoksessa on viisi isoa lämpöpumppua, joiden tuotantomäärää on pystytty nostamaan vuosittain tuotantoprosessia kehittämällä. Sivu 13 Kaupungit ovat kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Tämän vuoksi kerrostalojen rakentamismahdollisuudet ovat kasvaneet, kun taas pientalovaranto on hiljalleen vähentynyt. Helsingissä eniten rakentamismahdollisuuksia ? Vaikka pääkaupunkiseudulla rakennetaan kiivaasti asuntoja, on vielä runsaasti mahdollisuuksia rakentaa pientaloja ja kerrostaloasuntoja sekä osittain rakennetuille että tyhjille tonteille. Asemakaavoituksen puolesta tyhjille ja lähes tyhjille tonteille olisi mahdollista rakentaa jopa lähes 50 000 uutta asuntoa. Varantoluvut ilmenevät HSY:n vuosittain julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta. – Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat onnistuneet kiihdyttämään asemakaavoitustaan asuntotuotannon kasvuvauhtia nopeammin. Tämän vuoksi asemakaavalliset valmiudet eivät tule muodostumaan asuntotuotannon pullonkaulaksi ainakaan ihan lähivuosina, arvioi erityisasiantuntija Heikki Levola Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Sivu 13 Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli viime vuonna hyvä ? HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudulla hengitettiin varsin hyvää ilmaa vuoden 2017 aikana. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 prosenttia ajasta. Kokonaisuudessaan ilmanlaatu oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna. – Suurin osa ilmansaasteiden pitoisuuksista oli matalampia vuonna 2017 kuin edellisenä vuonna. Myöskään Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneet ilmansaasteet eivät aiheuttaneet viime vuonna voimakkaita saaste-episodeja, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Kaduilta nousevat hiukkaset, pakokaasut, puunpoltto ja energiantuotanto merkittävimmät päästölähteet – Vuonna 2017 ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla olivat kuivilta kaduilta nousevat katupölyhiukkaset, liikenteen pakokaasut, puunpoltto ja energiantuotanto, Myllynen sanoo. Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin. Pölyisten päivien raja-arvo ei ole kuitenkaan ylittynyt vuoden 2006 jälkeen kaupunkien tehostuneiden puhdistustoimenpiteiden ansiosta. Katupöly heikentää ilmanlaatua myös lumettomana aikana, kun nastarenkaat rouhivat katuja. Sivu 7 Tyttöjä kävelyllä Suomenlinnassa. Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland. ? Helsingin yöpymisten kasvu oli vuonna 2017 ennätysnopeaa. Juuri julkaistussa European Cities Marketing (ECM) -verkoston kaupunkivertailussa Helsinki oli 11. yöpymisten kasvussa. Vertailu perustuu rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitykseen ECM:n jäsenkaupungeissa. Vuotuinen ECM Benchmarking Report julkaistiin nyt 14. kerran. Vertailussa oli mukana 126 kaupunkia. Sivu 6 ? Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia 13. elokuuta, kun HSL:n liikenne siirtyy talviaikatauluihin. Linjastossa on muutoksia erityisesti Pasilan tason poikittaisyhteyksissä sekä Herttoniemen suunnalla. Muutoksia tapahtuu myös muualla HSL-alueella. Linjojen 58 ja 551 reittejä muutetaan vastaamaan myöhemmin perustettavia runkolinjoja 500 ja 510 soveltuvin osin. Linjat tarjoavat yhdessä ruuhka-aikaan kolmen minuutin vuorovälin yhteisellä reittiosuudellaan Herttoniemestä Munkkiniemeen. Sivu 12 HSL:n liikenne talviaikatauluihin Helsinki kärkikahinoissa yöpymisten kasvussa Euroopan kaupunkien vertailussa Helsinki oli yhdestoista
• 4 Viikot 33-34 • Nro 13 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13 ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY saneeraa vesihuoltoverkostoa ja kasvattaa runkovesijohtoverkoston kapasiteettia Ruoholahdessa. Alkamassa on työvaihe, jonka aikana rakennetaan neljä vesihuoltolinjaa, jotka menevät poikittain Mechelininkadun alta. Näiden alitusten rakentamisen aikana tulee olemaan ajanjaksoja, jolloin sekä pohjoiseen että etelään menevät kaistat ovat vuorotellen yhden ajoradan varassa. Mahdollisuuksien mukaan kummatkin ajokaistat palautetaan liikennöitäviksi. Töitä tehdään myös yöaikaan tilanteen helpottamiseksi. Työt alkoivat viikolla 32 ja päättyvät viimeistään viikon 34 lopussa. Vesihuoltolinjaa rakennetaan hautausmaan puoleisen kevyen liikenteen väylän ja viereisen ajoradan väliselle alueelle välillä Porkkalankatu–Pohjoinen Rautatiekatu. Nämä työt vaikuttavat ainoastaan etelään päin meneviin ajokaistoihin. Töiden vaikutuksista tiedotetaan myöhemmin tarkemmin. Nämä työt jatkuvat vuoden 2018 loppuun asti. Ruoholahden vesihuoltotyöt ovat alkaneet maaliskuussa 2018 ja valmistuvat vaiheittain elokuuhun 2019 mennessä. HSY saneeraa alueen vesijohdot ja viemärit vesihuoltoverkoston kunnon parantamiseksi. Vesihuoltotyöt rajoittavat liikennettä H elsingin työmarkkinoilla on työllisyyskehityksessä positiivinen vire. Työpaikkojen määrä lisääntyy ja työttömien työnhakijoiden määrä alenee. Samaan aikaan kuitenkin yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa ja työttömyysjaksoilla on tapana uusiutua. Asiat käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Työllisten määrä kasvoi kaksi prosenttia Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla vuoden 2018 toisella neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Helsingissä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,5 prosenttia, mikä on lähes prosenttiyksikön edellisvuotta korkeampi. Työpaikkamäärä kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla Helsingissä kaksi prosenttia ja pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia vuoden takaisesta. TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä kesäkuun lopussa lähes 7 400. Määrä oli jopa 36 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun tasolla avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 30 prosenttia ja koko maan tasollakin 26 prosenttia vuotta aiemmasta. Pääkaupunkiseudulla oli tarjolla kesäkuun lopussa reilu 11 400 avointa työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulla selvästi suurin kysyntä työvoimasta oli koko pääkaupunkiseudulla rakennusalalla. Helsingissä haettiin lisäksi runsaasti henkilöja pakettiauton kuljettajia sekä myyntialan työntekijöitä. Vantaalla avoimia työpaikkoja oli tarjolla paljon myös siivoustöihin sekä rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille. Espoossa työvoiman kysyntä kohdistui myös lähija kodinhoitajiin. Helsingin työttömyysaste oli kesäkuussa 10,4 prosenttia eli 1,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2018 aikana työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kuukausi toisensa perään. Työttömien määrän väheneminen ei ole kuitenkaan kiihtynyt vuoden 2017 lopusta ja laskusuunta näyttäisi hidastuneen hieman kesää kohden. Kesäkuun lopussa Helsingissä oli 35 434 työtöntä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi voimakasta alenemistaan myös kesäkuussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli nyt 29 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä ei kuitenkaan laskenut, heitä oli nyt 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden hoidossa näkyy valoa tunnelin päässä ? Suomen laajin maksuton musiikkifestivaali Helsingin Urkukesä jatkuu vielä reilun kahden viikon ajan. Elokuussa Urkukesä tarjoaa kuulijoilleen ulkomaisia tähtiurkureita Helsingin keskustan ja Kallion kirkoissa. Maanantaina 13.8. Kallion kirkossa konsertoi yhdysvaltalainen Adam Brakel ja sunnuntaina 19.8. Helsingin tuomiokirkossa saksalainen Stefan Kagl. Seuraavalla viikolla vuorossa ovat maanantaina 20.8. Kalliossa britti Keith John sekä keskiviikkona 22.8. Johanneksen kirkossa virolainen Elke Unt. Yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa toteutetaan Mikael Agricolan kirkossa urkuja ja harmonikkaa yhdistävä Kimmo Pohjosen Ultra Organ –teos ke 22.8. klo 21.00. Taiteiden yön ohjelmaan 23.8. Helsingin Urkukesä tarjoaa perinteisen Urkumaratonin Kallion kirkossa, Kuorojen kavalkadin tuomiokirkossa, kamarimusiikkia Suomenlinnan kirkossa sekä Tuhkimo-lastenoopperan Mikael Agricolan kirkossa. Urkukesä päättyy urkuri-säveltäjä Harri Viitasen sävellyskonserttiin tuomiokirkossa sunnuntaina 26.8. klo 20. Ultra Organ -konserttia lukuun ottamatta kaikkiin Helsingin Urkukesän konsertteihin on vapaa sisäänpääsy. Helsingin urkukesä huipentuu Vanha pankkitalo aukeaa yleisölle ? Kätketyt aarteet pankkitalon avoimet ovet 25.-26.8. kello 11-17. Vanha pankkitalo osoitteessa Aleksanterinkatu 36 B on ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle. Tapahtumalla juhlistamme rakennuksen 120-vuotista historiaa. Yleisöllä on mahdollista tutustua pankkisalissa esillä olevaan taidenäyttelyyn, museon jugend-konttoriin sekä rakennuksen arkkitehtuurista ja historiasta kertovaan näyttelyyn. Taidesäätiö Meritan ainutlaatuisesta kokoelmasta on esillä 38 Suomen kultakauden teosta, mm. kaikki säätiön omistamat Helene Schjerfbeckin työt, Ellen Thesleffin, Fanny Churbergin ja Akseli Gallen-Kallelan töitä. Pankkimuseon omaleimaisen jugend-interiöörin puolestaan ovat suunnitelleet Herman Gesellius, Armas Lindgren & Eliel Saarinen. Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus monine yksityiskohtineen on jo itsessään taideteos. Sisäänpääsy jonotusperiaatteella. Ovet suljetaan klo 16. Helsingin Mannerheimintielle rakennetaan uusi hotellitukikohta – SSA Base hotellikonsepti yhdistää hotellin, työnteon ja helpon omistamisen ? Asuntorakennuttajana tunnettu SSA Group on kehittänyt uuden hotellikonseptin, joka mahdollistaa oman hotellihuoneen omistamisen. Vuonna 2020 Mannerheimintielle valmistuva 440 huoneen hotelli on Suomen suurimpia hotellihankkeita. Yli puolet hotellihuoneista on jo varattu ja rakennustöiden on määrä alkaa syksyllä 2018. Base on yhteisöllisesti omistettu hotelli, jossa omistajien hotellihuoneosakkeet toimivat kuten asunto-osakeyhtiössä. Hotellin yleiset ja tuloja tuottavat tilat, kuten 155-paikkainen parkkihalli, lukuisia edustus ja neuvottelutiloja, kioski, kuntosali ja kattokerroksen spa-osasto sekä mittavat aulatilat ja esiintymislava, kuuluvat omistajille ja ovat heidän käytettävissään. Konsepti yhdistää samoihin neliöihin majoitusja toimistotilat, jonka ansiosta huoneisto muuntuu helposti yön hotellikäytöstä päivän toimistotarpeisiin. Base tarjoaa modernin toimintaympäristön myös liikematkustajille, joilla on toistuva tarve hotellimajoitukselle pääkaupunkiseudulla. Hotellin suunnittelussa sisustusarkkitehti Minna Hurme ja SSA ovat kiinnittäneet erityisesti huomiota huoneen nopeaan ja helppoon käyttöön. Huoneet on varustettu muuntokalusteilla, joka mahdollistaa huoneen monipuolisen käytön ja nopean muuntumisen. – Huoneen tilaratkaisut ovat syntyneet viiden vuoden kehitystyön tuloksena. Lämminhenkiset sävyt ja pinnat muodostavat paikan, jossa rauhoittua kaupunkikiireen keskellä, Hurme korostaa. Omistajille on tarjolla kahta erikokoista Base-huonetta; kahden hengen Smart-huoneita ja jopa neljän hengen Large-huoneita. Omistajat ovat voineet ostaa huoneita SSA:n kehittämän digitaalisen varausjärjestelmän kautta. Lähes kaikki varaukset on tehty SSA Basen nettikaupan kautta. Varausjärjestelmässä hoidetaan huoneen varaus, valinta ja kaupan solmiminen. Tällä hetkellä varaajia ovat olleet suomalaiset pk-yritykset ja yksityishenkilöt. Useat pk-yritykset siirtävät toimitilansa Baseen tai tarvitsevat kapasiteettia asiakkaiden tai työntekijöiden majoittamiseen. Hotelli on houkutellut myös yksityissijoittajia sen helppouden ja monikäyttöisyyden tähden. Huoneen omistaminen on sekä kannattava sijoitus että huomattavia säästöjä tuova hankinta niille yrityksille tai yksityishenkilöille, joilla on omaa hotellitai toimistotarvetta pääkaupunkiseudulla. Huoneen käyttö sekä toimistona että hotellihuoneena nostavat merkittävästi käyttöastetta. SSA Groupin perustajat Tommi Saari ja Hannu Holma korostavat käyttöasteen noston merkitystä. – Tyhjien kiinteistöjen ylläpito ja niiden lämmittäminen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai ympäristön kannalta järkeviä tekoja. Meidän tavoitteemme on rakennusten käyttöasteen tuplaaminen, Saari ja Holma linjaavat. Osa-aika muistomerkit ? Kulttuuria uhkaa tuhoutua Töölön puolella, Makasiinin ”rauniot” puretaan. Otetaan lisäaikaa ja pohditaan vielä kerran, ollaanko tekemässä paha virhe. Oodiaukiolle on suunniteltu muistomerkiksi MASSA nimistä tilateosta. Mielestäni Massa ei kerro mitään alueen ja Valtion Rautatien yhteisestä historiasta. Lisäksi se toimii vain kesäaikaan, lumi peittää Massan jopa 5 kk. vuodessa. Kuva Massasta löytyy Googlesta haulla (Akseli Leinonen massa) Katso samalla video jossa Leinonen esittelee Massa teostaan. Video on kuvattu Raunion taustapuolelta ja esittelee koko ajan kilpailijansa huonoja puolia. Törkeä temppu. Onko video vaikuttanut päättäjiin? Toinen OSA-AIKA muistomerkki on Urho Kekkosen vesiallas. Turistin oppaassa siitä kerrotaan, mutta talvella hän näkee vain lumikentän, jota toisinaan halkoo jopa hiihtäjän latu. Turisti on ihmeissään teosta hakiessaan. Kekkosesta se kertoo kuitenkin kesäisin, joten jätetään se rauhaansa. Palataan Oodin kentälle. Siellä on valmis taideteos, hieno, koristeellinen, käsintyöstetty yli satavuotias käsin muurattu Makasiinin ”raunio”. Kuva kertoo miten viime kesänä horsmat kukkivat raunion tiiliseinän katveessa. Horsman rautatiet kuuluvat yhteen. Ehdotus: Muokataan tiilistä seinämää siten, että lyhennetään ja tuetaan koristeellinen seinä. Taustalle sopii näyttötaulu, joka kertoo Rautatien ja alueen historiaa. Kuva kertoo, miten hienosti Oopperan tienoolla on kahdessa kohtaa käytetty Sokeritehtaan vanhaa muuria. Muuri toimii taideteoksena, muistuttamassa alueen historiasta. On uhka, että makasiinin ”rauniot” puretaan alku kesästä. Estetään purku ja pohditaan vielä kerran kumpi kertoo paremmin alueen historiasta Massa vai Raunio. On outoa miten keskellä Suomen suurinta kulttuurikeskittymää, saa purkua lähteä toteuttamaan. HERÄTYS Kiasma, Hesarin kulttuuri osa, Musiikkitalo, Finlandiatalo, Oodi, Ooppera, VR johto, jopa kansanedustajien työtilan ikkunoista on näkymä ”raunio” muistomerkille. Älkää halveksiko menneiden polvien saavutuksia. Olavi Lindholm Oopperalle jätettiin muistomerkki Sokeritehtaan ajasta. Makasiinien ajasta on näin hieno aihio, josta lähteä työstämään. Horsma kuuluu rautatien kasvullisuuteen. Se oli jo valmiina.
• 5 Nro 13 • Viikot 33-34 No Pizza avasi pilottiravintolan Citycenterkauppakeskukseen ? Kotipizza Groupin kehittämän ja kansainvälisille markkinoille suunnatun No Pizza -ravintolakonseptin pilottiravintola avautui Citycenter-kauppakeskuksessa Helsingissä. No Pizza -konseptin ytimessä ovat sourdough-pohjaiset pizzat ja uudenlainen ravintolaympäristö. Ensimmäinen No Pizza -ravintola avattiin tiistaina 19.6. Helsingin keskustassa sijaitsevan Citycenter-kauppakeskuksen toiseen kerrokseen. Tunnelmaa No Pizzassa luovat viihtyisä sisustus, räätälöity musiikki ja kansainvälinen tiimi. Iltaisin se toimii baarina. No Pizza -konsepti rakentuu juureen tehdystä sourdough-taikinasta valmistetulle pizzapohjalle, vastuullisesti tuotetuille, korkealaatuisille raaka-aineille, selkeälle visuaaliselle ilmeelle ja rennolle digitaalisesti täydennetylle asiakaskokemukselle. Pizza paistetaan korkealämpöuunissa ja moni täytteistä lisätään paiston jälkeen asiakkaan edessä tiskillä. Ravintolan erikoisuus on hanasta saatava Provencen roséviini. No Pizzassa maksetaan käteisen sijaan sähköisesti: parempi luonnolle, turvallisempi työntekijöille. Ravintolalla on verkkokauppa ja äppi, josta pizzat voi ostaa ja tilata etukäteen. Ravintola myy myös No Pizzan arvomaailmaa tukevia oheistuotteita, kuten No Trash -kierrätyskasseja. Musiikkimaailma on toteutettu Soundtrack Your Brandin eli Spotifyn yrityksille suunnatun palveTakaisin Rööperiin Marino ja Sunrice julkaisevat Kaisaniemessä levyn ? Stadin kundi Harri ”Marino” Heinonen ja hänen Sunriseorchestransa ovat tehneet keikkaa yli nelkyt vuotta. Radioissa ja soittolistoilla ei tätä mainiota bändiä solisteineen ole pahemmin kuultu, mutta sitä parempi suosio on saavutettu livenä laivoilla, häissä, hautajaisissa, tapahtumissa, ravintoloissa, palvelutaloissa jne. Marino ja hänen bändinsä osaavat sekä soittaa että viihdyttää yleisöä. Heillä on laaja ohjelmisto, josta parhaimmistoa on koottu aihealueittain n. 10 CD:lle. Uusin levy ”Takaisin Rööperiin” julkaistaan ravintola Kaisaniemessä klo 17 alkaen perjantaina 17. syyskuuta. Stadin slangin bileisiin kantsuu ottaa jortsukengät megeen. Julkistuspaikka on stailisti valittu. Slangijengi tykkää stadiaiheisista stygeistä ja Kaisaniemen raflasta. Tsilari -lehdessä numero 3 kerrottiin, että Slangikuoro oli päässyt laulamaan taustoja levyn biiseihin. Sehän lisää mielenkiintoa. Stadin Slangin tilaisuuksissa ”Niin gimis on stadi” ja ”Stadin kundi” lauletaan yleensä yhdessä sydämet sykkien. Äänitysstudiossa oli ollut jännä fiilis, kun kööri stäränä ekaa kertaa sjungas luurit korvilla levylle dirikansa Reittamon Masan handua tsiigaten. Harri ”Marino” Heinonen on iteki Rööperin kundi, siks Helsinki-aiheiset laulut ovat olleet hänelle aina rakkaita ja niitä on bändin kanssa paljon esitetty. Kun keväälle sovittu keikka Stadin Slangin kanssa siirtyi syksyyn, syntyi idea tallettaa valitut 13 biisiä levylle. Saadaan pari kärpästä yhdellä iskulla, siis juhlat ja uusi platta. Marinon & Sunrise-orchestran CD:t ovat eri aiheisia. Lasten lauluja on kaks levyllistä ja aikuisille monipuolista tanssimusiikkia sisältäen ikivihreitä, jazzia, latinoa, humppaa, valssia ja tangoja. Viime juhannuksena bändi esiintyi Talissa. Ensin innostuivat lapset, sitten aikuiset. Bändi ei vain skulannut biisiä toisen perään, vaan näkymätön esirippu katosi ja pidettiin yhteisölliset hipat. Marinolla ja Sunrisella on taito musiikin ohessa jutella ja viihdyttää yleisöä. Talissa hurahti huomaamatta viisi tuntia. Kesäiltana oli aikaa. Marino & Sunriseorchestra julkaisevat uuden levynsä ”Takaisin Rööperiin” ravintola Kaisaniemessä perjantaina 17. syyskuuta klo 17. Stadin Slangi on menossa mukana. Marino ja bändi hallitsevat hommansa. He soittavat kaikenlaista, mitä yleisö keksii toivoa. Riippuu järjestäjästä. Julkaistujen lasten levyjen nimet ovat: Ihme ja kumma sekä Ampiainen ja Rokkari. Tanssilevyjä ovat esimerkiksi: Sataman valot, Lähtevien laivojen satama, Parhaat vuosien varrelta, Jazz ballads and evergreens, Latin Dance, Aamu Espalla ja Rakkauslauluja ja balladeja. Levykokoelmaa on kartutettu vuosien myötä ja tähän kakkuun kirsikaksi sopii uusin Takaisin Rööperiin. Ravintola Kaisaniemi on perinteitä täynnä ja niitähän Stadin slangikin on vaalimassa. Ravintolaan mahtuu hyvin porukkaa ja siellä on luistava parketti. Ois kiva hokata gamla rafla fyllana. Siispä perjantai-iltana 17.9. kaikki elävästä viihteestä innostuvat Kaisikseen. Marino ja Sunrise-orchestran Helsinki-aiheinen musa on tunnelman takeena. Bändiä ei turhaan kehuta. Olen nähnyt heidän esiintyvän mm. Espan laavalla. Stadin Slangin tilaisuudet ovat aina kliffoja. Siis rohkeesti megeen! Levyn julkistus ei edellytä jässäriä. Sunrise-orkassa skulaa vakkarina Martti Franck, piano; Carlos Manninen, drumssit; Marino,beissi ja sjungaus; El Papa korhonen, trumpetti; Yte hauskala, saksofoni ja vierailijan skitassa Ykä Putkinen, Annika Gummerus-Putkinen, huilu. Jarmo Niemenkari lun kanssa yhteistyössä ja ravintolalle on luotu kokonaan oma, brändiin ja arvomaailmaan sopiva soittolista. – Pilottiravintola on ainoa No Pizza -liikepaikka, jonka perustamme Suomeen. No Pizza ei tule kilpailemaan Kotipizza-ketjun kanssa, sanoo Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen. – Helsinki on todella laadukas ja kansainvälinen ravintolakaupunki. Tämä on täydellinen paikka testata kansainvälistä ravintolakonseptia. Kotipizza Group suunnittelee laajentavansa No Pizzan pohjoismaiseksi ravintolaketjuksi master franchise -yhteistyön pohjalta. No Pizzan konsepti ja liiketoimintamalli on suunniteltu siten, että sen toimintaa voidaan laajentaa Pohjoismaiden jälkeen myös muille markkinoille. ? Helsingin Bulevardilla sijaitseva Aleksanterin teatteri vaatii mittavan peruskorjauksen lähivuosina. Valtiolla ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollista rahoittaa korjauksia. ”Senaatti-kiinteistöt näkee, että kiinteistön myynti uudelle omistajalle, joka pystyisi toteuttamaan talon vaatimat, muun muassa laajat talotekniikan ja näyttämötekniikan uudistukset, tarjoaisi kestävän ratkaisun talon pitämiseksi arvonsa mukaisessa kulttuurikäytössä”, toteaa toimialajohtaja Tuomas Pusa Senaatista. Ratkaisuun on päädytty yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausunnon Aleksanterin teatterin myynnin käynnistämisestä. Ministeriö ei näe teatterin myynnille estettä. Teatterin kulttuurija rakennushistoriallisten arvojen säilyminen on varmistettu rakennuksen suojelulla. Teatterin historia, arkkitehtuuri ja etenkin sisätilojen luonne on otettava tarkoin huomion pohdittaessa kiinteistön tulevia käyttömahdollisuuksia. Toiminnallisesti tärkeää on myös tilojen pitäminen yleisölle avoimessa käytössä. Senaatti-kiinteistöt aloittaa myyntivalmistelut alkusyksystä 2018. Ennen myynnin aloittamista Aleksanterin teatterista teetetään tarvittavat kuntotutkimukset sekä käydään keskustelut Helsingin kaupungin kaavoittajan ja Museoviraston kanssa. Valtion toimintatavan mukaisesti kiinteistöt myydään julkisella tarjouskilpailulla. Arvokohteessa kriteereinä ovat paitsi hinta myös uuden omistajan teatteritaloon suunnittelema konsepti ja suojelunäkökohtien huomioiminen. Myyntivalmistelut eivät vaikuta Aleksanterin teatterin kiinteistön käyttöön, vaan toiminta jatkuu talossa normaaliin tapaan. Aleksanterin teatterin myynti on alkamassa HKL hankkii 10 uutta Artic-raitiovaunua ? HKL hankkii Helsingin laajentuvan raideliikenteen tarpeisiin 10 uutta matalalattiaista raitiovaunua. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 10 uuden Artic-raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan. Hankinta sisältää 10 kappaletta noin 27,4 metriä pitkiä, kokonaan matalalattiaisia kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuvia raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on 27,3 miljoonaa euroa. Artic-raitiovaunuja on tähän mennessä tilattu kaikkiaan 60 kappaletta, joista vielä toimittamatta olevat 12 vaunua toimitetaan HKL:lle tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt tilattavat 10 lisävaunua toimitetaan vuoden 2019 aikana. – HKL ja kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä Artic-raitiovaunuun. Vaunumalli soveltuu hyvin Helsingin olosuhteisiin, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Lisää raitiovaunuja tarvitaan raitioliikenteen laajentuessa. Kantakaupungin osalta laajennuksia on suunnitteilla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa. Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kalustoa hankittaessa HKL painottaa erityisesti elinkaaren kustannuksia, joissa keskeisiä ovat energiakustannukset ja kaluston kunnossapidon kustannukset. Hankinnan myötä koko HKL:n kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien museoja varavaunuja lukuun ottamatta. Artic-raitiovaunuja on liikenteessä jo lähes 50.
• 6 Viikot 33-34 • Nro 13 Otto Meri ? Digineuvontaa Kokoustila 1. krs Keskiviikkona 15.8. ja keskiviikkona 22.8. klo 9-12 Nordean asiantuntijat ovat paikalla toimipisteessämme opastamassa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tervetuloa oppimaan sähköistä tunnistautumista! Jos mahdollista, ota mukaan omat pankkitunnuksesi ja oma mobiililaitteesi, jotta neuvojat voivat auttaa sinua parhaiten. Pankkitunnukset ovat avain moniin digitaalisiin palveluihin, kuten Omakanta, Vero, Kela ja Poliisi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa ja helpottaa arkea. ? Taiteiden yö Rikhardinkadun kirjastossa Torstaina 23.8. klo 15-20.30 Tervetuloa viettämään Taiteiden yötä Rikhardinkadun kirjastoon! Tarjolla on kaikenikäisille monenlaista koettavaa, nähtävää ja puuhattavaa iltapäivästä iltaan saakka. Vapaa pääsy! ? Taiteiden yö 23.8. Rikhardinkadun kirjastossa: klo 15-16 Yasushi Koyaman Big Panda -veistoksen tervetuliaistilaisuus (aula, 1. krs / lastenosasto) Askartelua ja panda-aiheinen lukuhetki. klo 17.30-19.30 Hattutyöpaja (aula, 1. krs / lastenosasto). Askartele itsellesi fantastinen hattu yhdessä japanilaisen hattusuunnittelija Maki Yonedan ja kuvittaja Linda Bondestamin kanssa! klo 17-18.30 Eiran musiikkikoulun konsertti ja esittäytyminen (lukusali, 3. krs) klo 17-19 Reetta Honkakoski Company: Tilanne kiristyy! Esitykset tasatunnein klo 17, 18 ja 19. Fyysistä teatteria uutisotsikoiden aallokosta. Humoristinen ja tunnelmallinen esitys edustaa Corporeal mime –miimiä. Esitys on sanaton ja se sopii kaikille ikään tai kieleen katsomatta. klo 19.30-20.30 Improtango-opetusta ja esitys (kirjatorni, 2. krs) Tervetuloa tanssimaan tangoa Rikhardinkadun kirjaston Kirjatorniin! Tiedossa on rento ja helposti lähestyttävä tangotapahtuma niin aloittelijoille kuin korkokenkien konkareillekin. Koreografit Minna Tuovinen ja Martin Heslop ovat luoneet kiehtovan tavan opettaa tangoa. Tule kokeilemaan! Tunnelmaa tiivistää argentiinalaisen bandoneonistin Mercedes Krapovikasin tunteikas soitto. Tapahtuma on osa Improtango-festivaalia. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Päivyri Viikko 33 Ma 13.8. Jesse, Okko Ti 14.8. Onerva, Kanerva Ke 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Maritta, Marjatta To 16.8. Aulis Pe 17.8. Verneri La 18.8. Leevi Su 19.8. Mauno, Maunu Viikko 34 Ma 20.8. Sami, samuli, Samu, Samuel Ti 21.8. Veini, Soini Ke 22.8. Iivari, Iivo To 23.8. Signe, Varma Pe 24.8. Perttu La 25.8. Loviisa Su 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar Päivän mietelause: Vesi on lian lääkäri. Suomalainen sananlasku ? Viime viikolla käynnistyi Helsingin kaupunkipolitiikan syksy, kun kaupunginhallitus kokousti ensimmäistä kertaa kesäloman jälkeen. Esityslistalla tärkeimpänä päätösasiana oli Sörnäistentunnelin asemakaavan muuttaminen. Sörnäistentunnelin tarkoituksena on yhdistää Sörnäisten rantatie ja Hermannin rantatie toisiinsa. Uudistuksella sujuvoitetaan nykyisin usein ruuhkautuvaa Sörnäisten rantatien loppupäätä. Kaupunkipolitiikassa on jälleen luvassa vauhdikas syksy. Tärkeimpänä asiana tulee olemaan ensi vuoden talousarviosta päättäminen. Helsingin taloudella pyyhkii hyvin, mikä tarjoaa päättäjille enemmän liikkumavaraa. Toisin kuin monet Suomen pikkukunnista, Helsingin ei tarvitse jatkuvasti miettiä keinoja oman olemassaolonsa turvaamiseksi. Kääntöpuolena tällä taloudellisella vauraudella on houkutus alkaa tuhlata vastuullisella taloudenpidolla kertynyttä omaisuutta. Uusia ”välttämättömiä” investointikohteita on alkanut esiintyä säännöllisesti. Yhtenä räikeimpänä oli esitys kaupungin oman huumehuoneen perustamisesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että jos kulukuri pettää, yhteisesti kerättyjä verorahoja aletaan käyttää mitä ihmeellisimpiin asioihin. Itse koen hakemalla haettujen uusien käyttökohteiden sijaan järkevämmäksi jatkaa viime vuonna aloitetulla veronalennuksen tiellä. Tänä vuonna kunnallisveroa laski historiallisesti ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Helsingin talous kesti puolen prosenttiyksikön laskun hyvin ja se kestäisi toisen vastaavanlaisen erinomaisesti. Meidän kaupunginvaltuutettujen tehtävä on pitää huolta helsinkiläisten taloudellisesta hyvinvoinnista. Veronalennus jos joku olisi erinomainen tapa lisätä kaupunkilaisten käytettävissä olevia tuloja. Se olisi myös oikeudenmukainen ratkaisu tilanteessa, jossa kaupunki ei hyvin hoidetun talouden vuoksi tarvitse niin paljon verotuloja kuin aiemmin. Keskustelu kunnallisveron suuruudesta ensi vuodelle tulee jatkumaan budjetin hyväksymiseen saakka. Vastakkain tulevat olemaan näkemykset uusien investointien välttämättömyydestä ja mahdollisuus veronalennukseen. Mikään ei tule estämään sitä, että huolehdimme sekä välttämättömistä uusista investoinneista että laskemme kunnallisveroa. Tähän tarvitaan ainoastaan poliittista tahtoa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Kunnallisveron alentaminen on vastuullista talouspolitiikkaa Helsinki kärkikahinoissa yöpymisten kasvussa Jatkoa sivulta 3 ? Kesällä 2017 European Cities Marketing ennusti vertailussa mukana olevien kaupunkien yöpymismääriin keskimäärin 6,4 prosentin kasvua koko vuoden osalta. Toteutunut kasvu oli 7,4 prosenttia. Helsingissä yöpymisten kasvu oli viime vuonna lähes 17 prosenttia eli selkeästi nopeampaa kuin vertailussa mukana olevissa kaupungeissa keskimäärin. – Sekä kaupunki että elinkeinoelämä ovat tehneet hyvää työtä matkailun kehittämiseksi, mikä näkyy tässäkin vertailussa Helsingin yöpymismäärien selvästi kovempana kasvuna. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kokonaismatkailijamäärissä olemme edelleen jäljessä verrokkikaupunkeja kuten Tukholmaa ja Kööpenhaminaa. Siksi matkailun kehittämiseen täytyy edelleen panostaa, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Lontoo oli yöpymisten määrällä mitattuna ylivoimaisesti ECM:n vertailun kärjessä. Pariisi, Berliini ja Rooma tulivat seuraavina. Yöpymisten kasvu oli Helsingissä 11. nopeinta. Naapurimaiden pääkaupungit Tukholma, Kööpenhamina, Oslo ja Tallinna löytyvät kaikki listalta selvästi alempaa. Kasvu kaikissa näissä kaupungeissa jäi alle viiden prosentin. Kiinalaisten yöpymisten suhteellisessa kasvussa Helsinki oli kahdenkymmenen kärkimaan joukossa. Kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 32 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Tässä vertailussa Oslo kiri Helsingin edelle. Kiinalaisten yöpymisten absoluuttisessa kasvussa Helsinki sen sijaan ohitti kaikki naapurimaiden pääkaupungit. Raportin mukaan yöpymisten vuosittainen keskimääräinen kasvu ECM:n vertailussa mukana olevissa kaupungeissa on ollut viimeisen viiden vuoden aikana selvästi nopeampaa (7,5 prosenttia) kuin vastaava kasvu EU-maissa (4,7 prosenttia). Tämä kertoo kaupunkimatkailun kasvavasta merkityksestä. Vertailu on toteutettu European Cities Marketingiin kuuluvien jäsenkaupunkien matkailu-, kongressija markkinointiväen yhteistyön ja tietojenvaihdon tuloksena. Kussakin kaupungissa toteutettavan tilastoinnin ohella yhteistyön tavoitteena on luoda ja jakaa kaupunkien parhaita käytäntöjä verkoston sisällä ja edistää matkailukaupunkien kestävää kasvua. Vallisaaressa paljon uutta ? Luonnoltaan kaunis ja historialtaan arvokas Vallisaari on entistäkin houkuttelevampi retkikohde uusien aktiviteettien ja ravintolapalvelujen myötä. Hätkähdyttävä luontokokemus aivan Helsingin edustalla. Torpedolahden tuntumassa olevat tunnelmalliset Satamavajat toimivat ryhmäja tapahtumatiloina. Kesäkäyttöön soveltuvia uniikkeja tiloja on lisätty sekä kunnostettu, ja ne tarjoavat nyt ainutlaatuiset puitteet erilaisiin tilaisuuksiin. Saaristolaishenkisissä Satamavajoissa voi järjestää catering -yhteistyökumppaneiden avulla pieniä retkilounaita tai vaikka jopa yli 100 henkilön juhlia ja illallisia. Torpedolahdella nälkäisiä ja janoisia retkeilijöitä palvelee viime vuoden tapaan Satamakahvila, joka toimii myös retkisataman satamakonttorina ja Epic Foods herkullisine keittoineen ja ruokaisine salaatteineen. Jäätelökahvila Pajalla on kahvilan lisäksi uusi tila ryhmien käyttöön, jossa voi nauttia vaikka uuniperunabuffeen ja hauska Lentävä lettukioski -nimellä kulkeva lettuja paistava auto liikkuu saaressa etukäteistilauksesta. Aktiviteettia saarella Tänä kesänä ohjelmaa löytyy kajakkiretkistä hathajoogaan ja pihapeleistä geokätköilyyn, kun Meriseikkailukeskus aloittaa saarella. Pakopelien ja tehtäväratojen hengessä saarella voi myös kokeilla varta vasten Vallisaareen rakennettua Running Rabbitin pakoja pulmapeliä tai Honkalinnun mobiiliseikkailua. Opastetulle retkelle pääsee kävellen joko Ehrensvärd-seuran tai Aarresaarten retkelle. Vauhdikkaampaa menoa on Bliss Adventurn Fat Bike safarilla. Päivän päätteeksi on mahdollista jäädä saarelle yöksi Honkalinnun puihin ripustettaviin Tentsile-telttoihin. Ekologinen puumajoitus mahdollistaa ympäröivän luonnon aistimisen aivan uudella tavalla. Luonnonmukaisessa tilassa vuosikausia versonneella saarella noudatetaan ohjeita ja kuljetaan vain merkittyjä reittejä pitkin. – Lähtökohtana on, että saaren kaikki toiminta tukee ja kunnioittaa Vallisaaren historiaa ja luontoa. Palvelutarjontaan tulemme panostamaan jatkossa vieläkin enemmän ja myös sellaisia aktiviteetteja lisätään, johon ei tarvitse etukäteistilausta tai ryhmää, kertoo Vallisaaren palvelumyynnistä vastaava Sea Sales Finland Oy:n toimitusjohtaja Johanna Karusuo. Lue netissä www.lehtiluukku.fi ?
• 7 Nro 13 • Viikot 33-34 ? Kansallisen audiovisuaalisen instituutin uusi elokuvateatteri Kino Regina aloittaa toimintansa Helsingin keskustakirjasto Oodissa tammikuussa 2019. Joulukuussa 2018 aukeavan Helsingin keskustakirjasto Oodin konseptista haluttiin jo rakennuksen ideointivaiheessa sisällöllisesti ja toiminnallisesti laajempi kuin perinteiset kirjastot. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on varhaisesta vaiheesta asti ollut elokuvateatterin osalta mukana keskustakirjaston suunnittelussa. Instituutin tehtäviä ovat muun muassa kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen. Se on ollut myös vahva kansainvälinen toimija perustamisvuodestaan 1957 saakka. – Jo keskustakirjaston hankesuunnitteluvaiheessa heräsi idea elokuvateatterista kirjaston tiloissa, ja olemme iloisia, että KAVI tuo Oodiin Kino Reginan elokuvateatteritoiminnan, kertoo kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. – KAVI on erittäin mieluisa ja luonteva kumppani kaupunginkirjastolle, koska molemmilla toimijoilla on samankaltaisia kulttuurin Kino Regina tuo elokuvat Oodiin Kino Regina aloittaa toimintansa Oodissa tammikuussa 2019. Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA ja mediakasvatuksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Myös kirjaston ja KAVIn tarjoamat sisällöt tukevat ja rikastuttavat hienolla tavalla toisiaan. Elokuvateatterin nimi, Kino Regina, on kunnianosoitus suomalaisen elokuvan valovoimaisimpiin kuuluvalle tähdelle Regina Linnanheimolle. Teatterin ohjelmisto tulee seurailemaan KAVIn esitystoiminnan jo vakiintuneita pääperiaatteita. Esille pääsevät entiseen tapaan niin elokuvahistorian keskeiset teokset kuin harvinaisuudet populaarikulttuuria unohtamatta. Suurelle yleisölle tarjotaan nykyelokuvaa, arthousea ja kulttiklassikoita – myös yhteistyössä festivaalien kanssa. Keskeisen aseman saavat yhteisöllisyys ja tapahtumallisuus. Elokuvateatterin käyttöaika on jaettu kirjaston ja KAVIn kesken siten, että KAVIlla on Kino Reginassa esitystoimintaa ilta-aikoina tiistaista sunnuntaihin, ja mahdollisuus halutessaan käyttää salia myös kirjaston sulkemisajan jälkeen. Päivisin Kino Regina toimii auditoriona kirjaston ja sen kumppaneiden käytössä. – Odotamme innolla tulevaa yhteistyötä, jota nyt pääsemme ideoimaan. Uskomme tämän kumppanuuden tuovan paljon uusia elämyksiä niin elokuvateatterin kuin kirjastonkin asiakkaille, iloitsee Katri Vänttinen. ? Pysäköintipaikat, sähköautojen lataaminen ja pyörien säilytys sekä muut liikenteeseen liittyvät aiheet herättävät keskustelua taloyhtiöissä. Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan joka toisessa taloyhtiön hallituksessa on tarvetta käsitellä liikenteeseen liittyviä asioita. Pysäköinnin valvontaa ja autopaikkojen hintaa on tarvetta käsitellä joka kolmannessa taloyhtiössä. Pyörien säilytys puhututtaa erityisesti Helsingin kantakaupungissa. Kiinteistöliitto selvitti keväällä taloyhtiöiden liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen liittyviä näkemyksiä ja tarpeita pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Kyselyyn tuli lähes 2700 vastausta, joista suurin osa oli taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta. Kysely on osa Liikenneviraston avustamaa Liikennepalvelut taloyhtiöissä -hanketta, jonka Kiinteistöliitto toteuttaa yhdessä Mobinet Oy:n kanssa. ? Gioachino Rossinin Tuhkimosta lyhennetty, noin 55 minuutin pituinen suomenkielinen versio koko perheelle. Esitys Mikael Agricolan kirkon kryptassa to 23.8. klo 18. Vain tämä yksi esitys. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 8 euroa. Teokseen on lisätty myös puherepliikkejä, joten se on lapsille sujuva ja kepeä seurattava. Esiintyjinä ovat nuoret ammattilaulajat ja orkesteria imitoi pianisti Laura Kivikoski. Ohjaus ja sovitus Anselmi Hirvonen. Lavastus ja puvustus Hanna Hakkarainen. Valot Vili Lahti. Rooleissa Suvi Larjamo, Linda Rolig, Outi Pekkarinen, Tuomas Miettola, Vikke Häkkinen, Juha Pikkarainen ja Ronnie Karlsson. Pysäköinti maksullista lähes kaikissa kerrostaloyhtiöissä Pyörille tarpeeksi tilaa vain harvassa taloyhtiössä Pyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä pääsääntöisesti pulaa. Säilytystilat riittävät hyvin vain joka neljännessä taloyhtiössä. Menovinkit Tuhkimo lastenooppera Pysäköinti maksullista useimmissa taloyhtiöissä Lähes kaikki kerrostaloyhtiöissä asuvat maksavat pysäköinnistä. Rivitaloyhtiöissäkin pysäköinti on maksullista joka toisessa taloyhtiössä. Pysäköinnin hinta vaihtelee taloyhtiön sijainnin ja autopaikan tyypin mukaan muutamasta eurosta jopa kolmeensataan euroon kuukaudessa. Aivan kaikissa taloyhtiöissä autopaikkamaksut eivät kata paikoista taloyhtiölle aiheutuvia kustannuksia. Neljäsosa kyselyn vastaajista ei tiennyt, kattavatko maksut paikkojen kustannukset omassa taloyhtiössä. – Kyselyn hienona oheistuloksena saatiin kasaan vertailuaineisto käytössä olevista autopaikkamaksuista taloyhtiöissä. Tuloksia voi hyödyntää monella tavalla päätöksenteossa sekä liikennepalveluiden hinnoittelua ja kustannukPääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli viime vuonna hyvä Jatkoa sivulta 3 ? Liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin raja-arvon arvioidaan ylittyvän Helsingissä yhä noin 2,3 kilometrin pituisella katualueella, mutta ylitysalueen koko pieneni vuonna 2017 alle puoleen edellisvuodesta. Typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 mikrogrammaa kuutiometrissä (?g/m3) ei ylittynyt yhdelläkään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla, mutta suuntaa-antavien mittausten mukaan raja-arvo edelleen ylittyy vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa. Kuivan puun poltto parantaa omakotialueiden ilmanlaatua Huonosta puunpoltosta syntyy muun muassa syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreenia. Vuosipitoisuudet pysyivät kuitenkin tavoitearvon alapuolella. Korkeimmat vuosikeskiarvot mitattiin Vantaalla Rekolan pientaloalueella. Muissa mittauspisteissä pitoisuudet olivat puolta matalampia. – Puusaunojen lämmitys ja muiden tulisijojen käyttö vaikuttavat voimakkaasti pientaloalueiden bentso(a) pyreenipitoisuuksiin. On tärkeää polttaa vain kuivaa puuta. Tuoreen puun poltto on järkevää ainoastaan energialaitoksissa. Jos polttaa roskia tai märkää puuta, savupiipusta tupruaa ilmaan erityisen runsaasti päästöjä, Myllynen muistuttaa. sia arvioitaessa, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Autopaikkoja ei riitä kaikille Noin joka kolmannessa taloyhtiössä autopaikkoja ei riitä kaikille, joten niille jonotetaan. Eniten jonoja on keskustojen kerrostaloissa. Paikkojen uudelleen arpomista sopivin väliajoin ei ole käytetty ratkaisuna juuri missään, sillä näin oli toimittu vain 14 taloyhtiöissä, kun jonotusta käytettiin kaikkiaan 573 yhtiössä. Autopaikkojen tarvetta vähentävät yhteiskäyttöautopalvelut tunnetaan taloyhtiöissä kyselyn perusteella hyvin. Yhteiskäyttöautoja käytetään kuitenkin vasta lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa runsas kymmenesosa vastaajista on käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä yhteiskäyttöautoa. Vastausten perusteella ainakin joka kolmannessa taloyhtiössä voitaisiin osoittaa autopaikka yhteiskäyttöautolle. – Suhtautuminen yhteiskäyttöautoihin oli positiivinen yllätys. Usein tämänkaltaisiin, vasta yleistymässä oleviin jakamistalouden palveluihin suhtaudutaan varauksella, sanoo Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti. Pyörien säilytystilasta pulaa myös uusissa taloyhtiöissä Pyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä pääsääntöisesti pulaa. Säilytystilat riittävät hyvin vain joka neljännessä taloyhtiössä. Eniten tilanpuutetta on Helsingin kantakaupungissa, mutta myös rivitaloyhtiöissä. Vaikeinta tilan löytäminen pyörille on vanhoissa taloissa, mutta vastausten perusteella myös joka kolmannessa 2000-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pyörät mahtuvat varastoihin huonosti tai vain välttävästi. – Riittämättömät säilytystilat taloyhtiössä ovat paitsi asumishaitta, myös vakava haaste valtakunnallisten ympäristötavoitteiden kannalta. Kansallisessa energiaja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien kasvattaminen kolmanneksella, Ville Voltti sanoo. Pyörien peräkärryjen säilytys on pystytty järjestämään toimivasti vain joka neljännessä taloyhtiössä. Sähköpyörien lataukseen ja kuormapyörien säilytykseen liittyviä kysymyksiä ei taloyhtiöissä ole pohdittu juuri lainkaan. Tavaroiden ja lasten kuljettamiseen tarkoitetun kuormapyörän tunsi entuudestaan kaksi kolmesta vastaajasta. Noin kymmenesosa vastaajista katsoo, että taloyhtiön yhteiskäyttöinen kuormapyörä parantaisi asumisen laatua. Viidesosa vastaajista piti myös mahdollisena, että taloyhtiö hankkisi kuormapyörän asukkaiden yhteiseen käyttöön.
• 8 Viikot 33-34 • Nro 13 ? Kulttuuri ei tunne kesälomaa. Usein on päinvastoin. Kulttuuri kukoistaa monissa kesätapahtumissa, jo ennen loppukesän festivaaliruuhkaa. Runoja sukupolvien kohtaamispaikalle Laterna Magican alakerrassa oli viehättävä kolmen naisen runolausuntatapahtuma, joka päätti viimeisen näyttelyn ”Runoja antikvariaateista ja vanhoista kirjoista”. Siihen osallistuivat mm. Zoila Forss, Riina Katajavuori, Satu Koskimies, Marja-Leena Mikkola, Rax Rinnekangas ja Leena Sainio. Taustaryhmä perustelee näyttelyä sillä, että antikvariaatti on ylisukupolvinen kohtaamispaikka, josta löytyy niin menneen ajan syvät viisaudet kuin tämän päivän uusimmat tuulahdukset. O. Riikamaria Helle-Kotkan runo ”Antikvariaatti” väittää: – Yhtä totuutta ei ole kirjoitettu. / Kerran löysin vanhasta kirjasta / totuuden minulle. / Oli aukaistava kaikki ikkunat, / jotta saisin ristivedon. Runoilija tulee julkaisemaan toisen runokokoelmansa ”Kun korot kopisivat tyhjässä pesässä”, kun hänellä on yhdessä Päivi Patinon kanssa ”Tehdäänks temput ?” – näyttely 10.8.-8.9. Galleria Kamiter-Arsissa, Helsinginkatu 6. Esillä on Patinon maalauksia ja piirustuksia sekä Helle-Kotkan runoja ja piirustuksia. Sarjakuvamaiset tussipiirustukset ovat osa Helle-Kotkan runokirjaa. Kutsussa lukee: – Kaikuluotaan luoksesi / syvistä vesistä nousen pinnalle / jotta taas voimme sukeltaa yhdessä / tanssia hetken valssia / Tehdäänks temput ? Flamencoa perinteellä ja jazzilla Aino Acktén Kesäsarja jatkui keskikesän tauon jälkeen helteisenä tiistai-iltana Kallion kirkon Café Sonckissa ”Flamenco Twiligt” -esityksellä. Klubia oli selvästi kaivattu, koska yleisöä oli taas paikalla ääriä myöten. Kaikki eivät mahtuneet istumaan. Kirkon sivuovi avattiin, jotta ilma vaihtuisi helleiltana. Syviin juuriin perehtyneet taiteilijat ottivat perinteisen flamencon rinnalle elementtejä muista musiikin ja tanssin tyylilajeista, mm. Paco de Lucian jazzflamencosta. Espanjassa vaikuttavat kitaristimaestro Raul Mannola ja upea flamencotanssija Eleonora Bayaz ovat tuoneet Suomeen musiikillisia ja tanssillisia rajamuureja kaatavan esityksen, joka on tovin kiertänyt. Bayazin lopetustanssi kaikkien muusikoiden tuella oli todella upea Alegria, eli ilon tyylilajissa. Kitarassa oli Mannolan lisäksi Igor Nedelkjovic, joka opettaa taitoa Madridissa. Manuel Lorente vastasi matalaäänisestä laulusta, mutta Mannola esitteli hänet myös kirjan tehneeksi antropologiksi Granadasta. Iholla-klubilla uusi paikka Jo vuoden 2016 alusta saakka Iholla-klubi toi itäiseen kantakaupunkiin merenrantaravintola Pirittassa kerran kuussa aitoa ja ilmaisuvoimaista livemusiikkia: etnoa, folkia, jazzia ja vokaalimusiikkia, nousevia tähtiä ja vaihtoehtomusiikin lahjakkuuksia. Uusi koti on kesäkuulta alkaen uusvanha tapahtumapaikka, ravintola Väinö Kallio Elannon vanhassa päärakennuksessa. ”Iholla Fiesta Española” toi esille kaksi maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren kokoonpanoa: Anna Murtola y Grupo ja Trio Flamenco Visions. Edellisessä ovat mukana laulajan lisäksi huipputaitava Joonas Widenius, kitara, Hannu Rantanen, basso ja Espanjassa maailman flamencon huippujen kanssa työskentelevä Karo Sampela, perkussiot. Flamencolaulaja Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. Konsertti tarjosi uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Laulajan sävykäs ääni ja yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitivät intensiivistä vuoropuhelua. Trio Flamenco Visionsiin kuuluvat laulaja Anna Murtola, kitaristi Juho Koskimies ja flamenco-tanssija Elina Robbinson. He tempasivat heti yleisön mukaansa show’n räiskyvällä visuaalisuudella ja flamencon intensiivisellä rytmiikalla ja intohimolla. Robinson työskentelee Imperfecto-kollektiivinsa kanssa, joka edustaa uudenlaista flamencotaidetta. Taustavideot olivat hienoja. Saunapuhdasta tanssiteatteria Kansainvälisen tanssin päivän etkoilla Kulttuuritalo Martinuksessa oli maagisen komea tanssiesitys. Suomalaisen flamenco-tanssin taitajan Katja Lundénin mainiossa ”Flamencosaunassa” viisi muuta tanssijaa esittää koreografin rinnalla Kimmo Pohjosen ja Samuli Kosmisen musiikkiin. Esitys on mainion kekseliäs suomalaiskansallisen saunan ja tulisen latinalaisen flamencon yhdistelmä. Saunassa on synnytetty, pesty ihmisiä ja vaatteita. Sangot heiluvat, saunapuhdasta tulee. Suomalainen flamencotanssi saa näin juurevan kosketuspohjan arjesta, joka liittää sen terapeuttisen puhdistusriitin ja saunan tasaveroisen demokraattiseen ilmapiiriin. Flamencosauna ei hienostele röyhelöissä, vaan käytännöllisen väljissä työasuissa, jotka suunnitteli Erika Turunen. Esityksessä näemme sekä erillisiä sooloja että ennen kaikkea kuuden tanssijan rintamassa tehtyjä unisoloja, jossa askeleet, toisto ja vaihtelu ovat tarkkoja. Flamencosauna on pitkä tanssiesitys, josta nauttii kaikilla aisteillaan. Siihen tulee hyvä mahdollisuus, kun esitys tulee Kansallisteatterin pienelle näyttämölle syyskuulla. Tanssin hurmaa kaikenikäisille Tamara Rasmussen Opiston kevätnäytös Aleksanterin teatterissa oli jälleen hurmaava ja tunnelmallinen kokemus. Saimme katsoa pitkälti yli 20 eri esitystä, jotka loivat monipuolisen kuvan eri-ikäisistä opiskelijoista, joiden taidot ovat kevään aikana kehittyneet näytettäviksi. Ikähaitari oli 3-83 vuotta! Vanhimpien naisten esitykset Kulttuuri Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen 10-vuotisjuhlaa vietettiin Kaupungintalon juhlasalissa. Kuvassa juontaja Ina Mikkola Vamoksen juhlatunnuksen edessä. Kuva: Raimo Granberg. Katja Lundén (vas.), Sanna Iranta, Laura Lahe, Johanna Komppa, Laura Viding sekä takana Elina Nissinen (vain kädet). Kuva: Saara Autere. Eleonora Bayazin upeaa flamencotanssia Rauli Mannolan ja Igor Nedelkjovic kitaroiden sekä Manuel Lorenten laulun tuella Acké-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Helene Schjerfbeckin hautaa muistettiin valtakunnallisena Kuvataiteen päivänä Helsingin vanhalla hautausmaalla. Kuva: Raimo Granberg. Riika Helle-Kotka lukee herkkää runoaan Laterna Magican alakerrassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Upeaääninen Anna Murtola (kesk.) laulaa Juho Koskimiehen kitarasäestyksellä, kun Elina Robinson tanssii uutta flamencoa ravintola Väinö Kallion Iholla-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Tamara Rasmussen Opisto järjesti taas ratkiriemukkaan iloisen kevätnäytöksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Risto Kolanen: Kesän kulttuurikierros
• 9 Nro 13 • Viikot 33-34 nuoren hyvinvointi paranee ja usko tulevaisuuteen vahvistuu. Turvapaikanhakijan onni – tässä ja nyt Happiness, poikkitaiteellinen esitys oli Kaapelin Puristamossa ja Valssaamossa kolmena iltana. Mustalla huumorilla höystetty kokonaistaideteos piti sisällään teatteria, elokuvaa ja kolmannen osan, joka luotiin Kaapelitehtaan Art-Tu-kesäkurssilla kaksi viikkoa kestävän työskentelyn aikana. Turvallisuus on osa onnellista elämää, mutta mistä muusta onnellisuus koostuu? Mitä syntyy, kun eri alojen tekijät tulevat yhteen luomaan teeman pohjalta jotain uutta aivan tyhjästä? Kurssin ja kokonaistaideteoksen kuratoi ja ohjasi yhteisötaiteilija Heidi Hänninen. Happiness – kurssille ja kokonaistaideteokseen osallistui useita kymmeniä turvapaikanhakijaja maahanmuuttajataustaista taiteilijoita ja harrastajia eri puolilta Suomea. Nuorten maahanmuuttajien teatteriryhmä valmisti pienoisnäytelmän ”Memories of A Marriage” (Avioliiton muistoja). Sen kirjoitti ja ohjasi syyrialainen Youssef Asad Alkhatib. Muut näyttelijät olivat Islam Albadre, Kareem Haritani ja Rozelina Ahmad. Esitys nauroi farssin keinoin koville asioille, rajalla liikkumiselle, piikkilangoille ja kiväärinpiipuille. Lopuksi kaikki saivat kakkua naamaansa! Teksti: Risto Kolanen olivat aivan valloittavia. Aivan pienet lapset olivat innostuneita ja yritteliäitä, kun oman perheen jäsenet istuivat katsomossa. Oman vuoron jälkeen lapset ja nuoret kiirehtivät omaisten luokse yleisön eturiveille, joten liikehdintä ja melu oli melkoista normaaliin esitykseen verrattuna. Vivianne Budsko-Lommi, Jutta Jalonen, Ilona Kenova, Misa ja Natalia Lommi, Nathalie Genzer ja moni muu opettaja valmensi opetusryhmänsä kauniisiin esityksiin. Musiikki vaihtui klassisemmasta katutanssiin. Mieleen painuivat nuorten esitys rennot farkut jalassa, kun asut muuten olivat tanssille omistettuja. Opisto aloittaa syksyllä tanssitaiteen perusopetuksen Arabiassa, Indictus Oy:n studiossa, Intiankatu 3. Koko Helsinki maalaa Kuvataiteen päivänä sekä Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10.7. järjestettiin taas Suuri Maalaustapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 2011 lähtien ja sitä organisoi sekä tiedottaa valtakunnallisesti Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry. Aiempina vuosina pääpaikka helsinkiläisten töiden näyttelylle oli Ekbergin yläkerran tila Bulevardilla. Suojelijana toimi nyt kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Sisäministeriö suositti liputusta Kuvataiteen päivän kunniaksi. SAy järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa päivän päätapahtumaa toisen kerran Lapinlahden Lähteellä. Juhlapäivänä Suomi täyttyi 132 tapahtumasta 86 eri paikkakunnalla. Ne olivat pääasiassa ilmaisia osallistujilleen. Maalaustekniikka oli vapaa. Päivän kunniaksi sai maalata vaikka kotona itsekseen, kavereiden kanssa, ryhmässä tai sitten valikoida mieleinen tapahtuma paikoista. Jokainen sai jakaa kuvia päivän tapahtumista ja teoksista sosiaalisessa mediassa, tekijän tai teoksen nimellä tai ainakin tekopaikalla. Mukaan tuli monia hoitokoteja, palvelutaloja sekä lasten leikkipuistoja, tiedottaja Piela Auvinen kertoo. Järjestäjät ja osallistujat laskivat kukkia suuren taiteilijan haudalle Hietaniemeen, vain muutaman sadan metrin päähän tapahtumasta. Lapinlahden pihalla oli rento ja mukava maalausmeininki. Päivän työt olivat esillä Venetsia-rakennuksessa. Puolustusvoimat kuuluu kaikille Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati oli Helsingin keskustassa. Silloin näimme ilmalentoja ja alusesittelyjä. Tänä kesänä paraati oli Seinäjoella. Helsingissäkin tapahtui Senaatintorilla ja muualla. ”Puolustusvoimat 100 vuotta” -teemaviikolla Senaatintori oli täynnä sotilaskalustoa yleisön tutustuttavaksi. Ulkomaalaiset turistit kuvauttivat ahkerasti itseään suomalaisen sotilaan kanssa. Laivaston soittokunnan varusmiesyhtye viihdytti yleisöä jo aiemmin teemaviikolla. Silloin tunnus kuului: – Puolustusvoimat kuuluu kaikille. Vamos puolustaa nuoren ihmisarvoa Alppilassa toimiva Diakonissalaitos täytti viime kesänä 150 vuotta. Sen kyljessä on kymmenen vuotta toiminut Helsingin Vamos, joka vietti Helsingin kaupungin juhlasalissa. Kuultiin Vamos videotervehdyksiä eri puolelta Suomea, ministeri Annika Saarikko oli nuorten videohaastattelussa. Paneelikeskustelussa mietittiin, miten nuoret saadaan töihin ja kouluun. Juhlan juonsi, televisiosta tuttu toimittaja Ina Mikkola. Juhlassa oli esillä nuorten näyttely ”Minun tarinani”. Jokainen Vamoksessa aloittava nuori, joka on 16–29-vuotias, saa oman työntekijän, jolla on aikaa tutustua ja vastata hänen tarpeisiinsa. Tukea saa niin arkeen kuin tulevaisuuden suunnitteluun. Vähitellen etsitään nuorelle yhdessä polku kouluun tai töihin. Yksilövalmennuksen lisäksi Vamoksessa voi osallistua moniin toiminnallisiin ryhmiin. Tavoitteena on, että ? Insomniac’s Fable on sanaton rakkaustarina, joka yhdistää sirkusta, tanssia ja kuvataidetta. Cirkon lavalla tämä intiimi teatteriteos tutki todellisuuden luonnetta, unia sekä rakkauden ja pakkomielteen välistä suhdetta. Rakkaustarina on nykyaikaan sijoittuva mukaelma, renessanssiajan puukaiverruksilla kuvitetusta kirjasta Hypnerotomachia Poliphili (1499). Keskiössä on unettoman Polyboyn yksipuolinen rakkaus Polygirliä kohtaan. Ahdistunut Polyboy vaipuu unenkaltaiseen tilaan, jossa hänen fantasiastaan tulee totta: Polygirl rakastaa häntä. Suloinen uni alkaa kuitenkin vääntyä painajaiseksi. Polyboy vaipuu uneen unessa ja huomaa eksyneensä metsään. Herääkö uneksija koskaan? Sakari Männistö on jonglo?o?ri/sirkustaiteilija ja sirkusryhma? Agit-Cirkin, esityksen päätuottajan, perustajaja?sen. Hän keskittyy työssään oman tyylin etsimiseen ja sirkuksen vaihtoehtoiseen esitta?miseen Suomessa ja ulkomailla. Cirko-festarin iltana Männistöllä ei ollut paras päivä; harvoin näkee jonglöörin pudottavan esineitä niin paljon. Unettoman faabelin pelastaa upea balettitanssija Emma Lister, joka toimii Englannin Kansallisbaletissa. Lister ja Männistö kommunikoivat viehättävässä duetossa omien ilmaisujensa keinoin. Sirkusvälineet – pallot, renkaat, keilat ja nauhat – vertautuvat teemaan. Kekseliästä on laittaa nauhat milloin vallan käytön valjaina, milloin rakastavaiset toisiinsa yhdistävänä siteenä. Kuvataiteilija Angela Annesleyn puupiirrokset oli projisoitu läpikuultavalle liikkuvalle verholle, joka erottaa hienosti valveen ja unen todellisuudet. Unen, verhon takaiset, tapahtumat toteutuvat hienosti grafiikan ornamentiikan ja maisemien kuvastossa. Eero Auvinen tekee valaistuksen avulla tarinaan varjohahmoja ja symboliikkaa, joka on parasta esityksessä. Race Horse Company vietti 3.–8.7. Suvilahden kulttuurikeskuksessa 10-vuotisjuhlaa. Näimme esityksiä ryhmän uran varrelta, suomalaisen sirkuksen tähtiä avajaisissa ja gaalassa Cirkon Maneesissa sekä maksutonta ohjelmaa Suvilahden kentällä. ”Baccata” tapahtui pienessä sirkusteltassa tunnelmallisena nykysirkusteoksena, jossa esiintyivät sirkustaiteilijat Susanna Liinamaa ja Saana Peura sekä muusikko Ben Rogers. Telttaan rakentui maailma, jossa kasvun, kukoistuksen ja kuihtumisen syklit seurasivat toisiaan, hulavanteet kietoutuivat esiintyjän ympärille ja nuorallatanssija kiersi päättymätöntä kehää. ”Super Sunday” oli ryhmän bravuurina juuri niin ”megalomaaninen kuin pennitön voi olla” Circus Helsingin isossa tilassa. Se on värikäs ja kuolemaa halveksiva perinteinen sirkusesitys lautahyppyjen, trampoliinin ja jongleerauksen keinoin. Miesjoukon jäsenet sinkoutuivat ihmiskatapultteina kuka minnekin. Kulttuuri Katja Lundén (vas.), Sanna Iranta, Laura Lahe, Johanna Komppa, Laura Viding sekä takana Elina Nissinen (vain kädet). Kuva: Saara Autere. Hanna Järvi Puuhapajasta maalasi Helene Schjerfbeckistä hyvin näköisen muotokuvan, jonka inspiraation lähteenä oli sama omakuva kuin haudalla. Kuva: Raimo Granberg. Super Sunday on RHC-ryhmän bravuuri, jossa miehet sinkoutuvat ihmiskatapultteina. Kuva: Petter Hellman. Rozelina Ahmad, Youssef Asad Alkhatib, Kareem Haritani ja Islam Albadre ovat ilmeikkäitä näyttelijöitä Memories of A Marriage -esityksessä Kaapelilla. Kuva: Hussain Kazemian. Ulkomaalaiset turistit kuvauttivat ahkerasti itseään suomalaisen sotilaan kanssa Senaatintorilla Puolustusvoimien lippupäivänä. Kuva: Raimo Granberg. Sirkustaiteilija Sakari Männistö ja tanssija Emma Lister ovat mainio pari unenomaisessa ja visuaalisesti kauniissa Insomnia`s Fable -esityksessä Cirkossa. Kuva: Ville Saarikoski. Riika Helle-Kotka lukee herkkää runoaan Laterna Magican alakerrassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Tamara Rasmussen Opisto järjesti taas ratkiriemukkaan iloisen kevätnäytöksen Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Uneton Cirko-festivaalilla
• 10 Viikot 33-34 • Nro 13 Kansalaisopistojen syksy ? Etelä-Helsingin kansalaisopiston syyskauden uutuuskursseilla työstetään mm. japanilaista keittiöveistä, kirjoitetaan laululyriikoita, maalataan elävää kissamallia ja tutustutaan Rööperin historiaan Punavuori Akatemian luennoilla. Opiston perinteisiä suosikkikursseja ovat oopperatiedon piiri, huonekalujen korjaus ja entistäminen, navigointi, keramiikka, grafiikka, mehiläistarhaus, asahi ja pop&jazz-laulu. Helsingin aikuisopiston uutuuskursseilla harrastetaan polkujuoksua metsäreiteillä, suunnitellaan tapettikuosia, opiskellaan videoiden tekstitystä ja rock-laulun perusteita, haetaan työvälineitä stressin purkamiseen sekä suoritetaan avoimen yliopiston kauppatieteen opintoja. Englanninkielistä opetusta tarjoaa mm. Theatre Workshop in English. Kurssisuosikkeja vuodesta toiseen ovat espanjan ja italian alkeiden lisäksi mm. akrobatia, impro, shiatsu, päivämaalarit ja kitaransoitto. Kalliolan kansalaisopiston kurssiuutuudet opastavat mm. bloggaamiseen, koodaukseen ja johdattavat senioreita someen. Lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä leikkimään ranskaksi tai opiskelemaan nuolenpääkirjoitusta. Tarjolla on DNA-sukututkimusta ja musiikin ystäville etnolaulun lisäksi musiikin historiaa bluesista progressiiviseen rockiin. Nopeimmin täyttyvät kurssit ovat vuosien varrella olleet keramiikka, hopeakorut, puutyöt, Italia, jooga ja sopivasti itseironinen Ryhmä, joka ei osaa laulaa. Kurssiilmoittautuminen on avautunut Opistojen kurssi-ilmoittautuminen on avautunut kesäkauden alussa, mutta suurin ryntäys kursseille tapahtuu perinteisesti elokuun aikana. Ilmoittautua voi opistojen verkkosivuilla ja toimipisteissä. Painetut opinto-ohjelmat ilmestyvät toimipisteisiin ja kirjastoihin elokuun alussa. Opetus käynnistyy syyskuun alkupuolella. Helsingin yksityiset kansalaisopistot ovat lujasti ajassa kiinni Etelä-Helsingin kansalaisopisto on 80 vuotta toiminut urbaani vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka ydintoiminta-aluetta on eteläinen Helsinki. Kaupunkielämän ilmentymät, kuten ruoan kasvattaminen, kierrättäminen, liikkumisen hiilijalanjäljen vähentäminen, lapsiperheiden keskusta-asuminen, ikääntyvien kaupunkilaisten tai maahanmuuttajien opinnolliset tarpeet, suuntaavat toimintaa ja palveluita. Helsinkiläisittäin pienenä toimijana opisto hakee aktiivisesti yhteistyöratkaisuja, joiden avulla kehittää ja luoda uudenlaista kaupunkiopistokulttuuria. Paikallisuus on omaleimaisuuden perusta, ja sitä kautta tarjoutuu myös oiva kokeiluympäristö läheltä ja kaukaa haetuille kiinnostaville malleille. Vuonna 1938 perustetun opiston juuret juontavat Munkkiniemen palstapuutarhan puutarhureiden perustamiin opintopiireihin. Nykyisin opetusta järjestetään Isolla Roobertinkadulla, Laivurinkadulla ja Punavuorenkadulla. Opiston ylläpitäjä on Toimela ry, jonka puheenjohtajana toimii työelämäprofessori Pekka Sauri. Opiston yli 250 kurssilla on vuosittain n. 3 700 osallistujaa. Helsingin aikuisopisto Helsingin aikuisopisto on tunnettu runsaasta ja ajassa elävästä koulutustarjonnastaan jo 1960-luvulta lähtien. Opisto palvelee tavoitteellisena opiskeluyhteisönä, jossa jokainen voi edistää elinikäistä, jatkuvaa oppimistaan ja henkistä kasvuaan. Vuoden 2020 aikana Helsingin aikuisopisto ja opiston peruskoulu muuttavat uusiin tiloihin Runeberginkatu 2224:n Chydenia-rakennukseen, joka valmistui vuonna 1923 tyttölyseoksi. Muuton myötä opisto haluaa kehittyä uuden helsinkiläisen 2020-luvun oppimisen ja hyvinvoinnin keskukseksi. Helsingin aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista yksityisistä kansalaisopistoista. Opisto tarjoaa kansalaisopistokurssien lisäksi työvoimakoulutusta ja peruskoulutusta aikuisille maahanmuuttajille. Avointa yliopisto-opetusta toteutetaan yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa. Opisto toimii Töölöntullinkadulla ja perusopetuksen talossa Arkadiankadulla sekä liikuntatilassa Annankadulla. Opiston ylläpitäjä on Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, jonka puheenjohtajana toimii Tehy ry:n järjestöpäällikkö Tanu Heikkinen. Kansalaisopiston n. 1 050 kurssilla on vuosittain n. 10 600 osallistujaa. Kalliolan kansalaisopisto Kalliolan kansalaisopisto on laajaan kielitarjontaan sekä liikuntaja hyvinvointiaineisiin erikoistunut opisto. Eniten kasvava aihealue on viime vuosina ollut lasten ja aikuisten yhteiset kurssit, joita löytyy niin tanssin, liikunnan kuin kädentaitojenkin alueilla. Opistolle on ominaista tiivis yhteistyö Kalliolan muiden toimintojen sekä ulkopuolisten järjestöjen kanssa. Tällä tavoin opisto tavoittaa myös erityisryhmiä, jotka muuten jäisivät toimintojen ulkopuolelle. Opisto on myös tarttunut vapaalle sivistystyölle tarjottuihin uusiin haasteisiin, kuten maahanmuuttajien lukuja kirjoitustaidon opetukseen. Kohta 100-vuotias Kalliolan setlementti tuottaa myös sosiaalialan palveluja sekä järjestää kansalaisja vapaaehtoistoimintaa. Opetusta järjestetään Sturenkadun päätoimipaikan lisäksi useissa pisteissä, Töölössä, Meilahdessa, Ruskeasuolla, Kalasatamassa ja Järvenpäässä. Opiston ylläpitäjä on Kalliolan Setlementti ry, jonka puheenjohtajana toimii strategiakonsultti Mikko Leskelä. Opiston 585 kurssilla on vuosittain n. 7 800 osallistujaa. Verhoilukurssilla puetaan huonekaluja uuteen kuosiin perinteisin menetelmin. Kuva: Laura Pihlajamäki. Visuaalisesti virikkeisellä vauvojen värikylpy -kurssilla itseilmaisu saa kukoistaa. Kuva: Anna Riikonen. Puukkokurssilla työstetään perinteisiä suomalaisia puukkoja. Kuva: Aku Kihlberg. ? Natsa sijaitsee Kasarminkadulla numerossa 40. Nylands Nationin, ruotsinkielisen Uudenmaan osakunnan talo valmistui 1901 opiskelijoiden asuntolaksi. Orkesteri Dallapeén säestämät julkiset tanssit talossa aloitettiin 1930. Tanssipaikkaa alettiin 1960-luvulla kutsua nuorisokielellä ”Natsaksi”. Saattaa olla, että noina aikoina Nylands Nationista johdettu nimitys ”Natsa” oli lainassa muissakin paikoissa. Muun muassa Puotilan Vartiokylässä, Vartiokylän koulun (Vartiokylän yläaste) vieressä sijaitsevassa Vartiokylän työväentalossa järjestettiin tansseja 60-luvulla. Nuorison houkuttelemiseksi tanssipaikka toimi myös nimellä ”Uusi Natsa”. Nuoriso-orkesterit ”valtasivat” Kasarmikadun Natsan 1960-luvulla. Vuonna 1965 siellä esiintyi ainakin vuotta aiemmin perustettu Topmost, myöhemmin myös Jim & The Beatmakers ja Jormas. Vuosikymmenen lopulla muotiin tulivat tiskijukat ja diskot. Osakunnat pitivät diskoiltoja osakuntatiloissaan. Niitä pidettiin myös kouluissa. Natsa, jota myöhemmin kutsuttiin myös N-Clubiksi, oli tärkeä monelle tiskijukalle. Siellä kävi paljon muusikoita ja nuorisoa. Kuuluisa DJ-isäntä oli muun muassa DJ Angel, eli Espanjan Malagasta lähtöisin ollut Angel LLopis. Kasarmikadun Natsasta tuli pian nuorison suosima tanssipaikka Bottan, Tavastian Hämiksen ja TF:n ohella. Natsan lähellä Kasarmitorilla sijaitsi myös sen pahin kilpailija, Expo-halli. Natsa erottautui muista 1960-luvun uuden kitarapopin suosijana. Suosikki-lehden ”lakanassa” eli julisteliitteessä oli 60-luvun lopulla iso kuvajuttu Natsasta tai silloisesta N-Clubista. Lainataan tähän vähän tuota juttua: ”N-Club on se paikka, jossa voi tavata tukuittain kuuluisia pop-hahmoja. Varsinkin maanantaisin palloilevat pintaihmiset siellä ja juoruavat ja juovat kaljaa. Siellä kuulet parhaat juorut. Ja kun pullot tyhjenevät, jutut vain paranevat. Illan show päättyy kello yksi, jolloin järjestysmiehet nostavat yksitellen svengailijoita oven ulkopuolelle kylmään yöhön. Oven ulkopuolelta alkaa sitten se varsinainen yksityiselämä, johon me emme enää puutu…. ” Jutun kuvissa (kuvat Olavi Kaskisuo) nähdään suomalaisen pop-maailman silloista ”kermaa”; Päivi Paunu, Seppo Hovi, Ronnie Österberg, Harri Saksala, Eero Koivistoinen, Lefa Kiviharju, Suntsi Järvinen ja monia, monia muita. Vuonna 1975 Nylands Nation avasi Kasarmikadun rakennuksessa oman ravintolansa nimellä Max ja Moritz. Se lopetettiin jo seuraavana vuonna, jolloin Oy Primula Ab vuokrasi talosta kolme kerrosta. Primula perusti vuonna 1976 talon yläkertaan ravintola Natsan ja alakertaan ravintola Kaarle XII:n eli Kallen. Ravintola Natsa toimi vuoteen 1991, jolloin se lopetettiin. Kaarle XII toimii Kasarminkatu 40:ssä edelleen. Natsa Klubi Vuonna 2015 Jim & The Beatmakersin laulusolisti Raul ”Ralle” Wikström ryhtyi kehittämänsä idean pohjalta perustamaan Natsaa uudelleen. Rallen ideana oli tarjota suurille ikäpolville yhteinen tanssija tapaamisfoorumi ”Classic Rock & Pop”-musiikin parissa. Ralle kaavaili uutta Natsa Klubia, jonka tavoitteena olisi osaltaan tukea nostalgisen musiikin esiintyjiä ja edistää heidän mahdollisuuksiaan päästä esittämään rakastamaansa musiikkia samanhenkisille ihmisille. Ralle kokosi ympärilleen ryhmän, joka otti tehtäväkseen Natsa Klubi-idean jalostamisen ja Natsailtojen käytännön järjestelyt. Natsa Klubin toiminta alkoi syksyllä 1.10.2016. Maaliskuussa 2017 ryhmä perusti toimintaansa tukemaan rekisteröidyn yhdistyksen, joka toimii vapaaehtoispohjalta, ei-voittoa tuottavana organisaationa. Syyskaudella 2018 nostalginen meno Natsa Klubilla jatkuu. Perjantaina 7.9. Fat Mama Band esiintyy teemalla The Blues Brothers. Lokakuun 5. päivä on yhteisilta Stadin Slangi ry:n kanssa. Mukana on mm. Claes Anderssonin bändi solistinaan Harri Saksala. Marraskuussa toinen päivä esiintyy Suomen paras Elvis-bändi: Raulis Memphis Band – Tribute to Elvis. Syyskauden viimeinen ilta on 1.12., jolloin Tom Sjöbergin Rock ’n’ Roll Circus esittää Rööperi Rockersin Rock ’n’ Roll Shown. Natsalla on tanssittu yli 50 vuotta Ja tanssitaan edelleen
• 11 Nro 13 • Viikot 33-34 ? Taide on kuulunut kirkolliseen elämään varhaiskristillisistä ajoista, ja kirkkotaiteen merkitys länsimaiselle taidehistorialle on kiistaton. Monet taidehistorian merkkiteokset on tehty kirkkoihin ja kappeleihin. Kirkko oli aikoinaan myös ainoa paikka, missä taidetta oli esillä kaikelle kansalle. Kotimaisista merkittävistä kirkkotaiteesta mainittakoon Hugo Simbergin freskot Tampereen tuomiokirkossa. Siellä sijaitsee myös toisinto kenties suomalaisten eniten rakastamasta taideteoksesta Haavoittunut enkeli. Simberg ei halunnut selittää teosta. Hän ei itse edes nimennyt sitä, mutta toivoi sen herättävän katsojassa minkä tahansa tunteen. Se on hyvä tavoite taiteelle edelleenkin. Tänä päivänä taide kuuluu kaikille paitsi katsomisen myös tekemisen osalta. Minkälaista taidetta kirkossa työskentelevät Taide on sielujen välistä kommunikaatiota tekevät omalla vapaa-ajallaan? Nyt on mahdollisuus kurkistaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa eri tehtävissä työskentele-vien sielunmaisemiin Kryptassa avautuvassa näyttelyssä Personnel Art. Kuten näyttelyn nimi jo kertookin, kysymys on persoonallisista ja monin eri tekniikoin toteutetuista töistä. Näyttely rakentuu mm. sekatekniikalla tehdyistä töistä, valokuvista, öljyväritöistä, piirustuksista ja modernista asetelmista. Yhteistä aihealuetta ei ole: osa teoksista on kirkollisia aiheita, osa yleisinhimillisiä. Ainoa yhdistävä tekijä on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta työpaikkana. Näyttelytila vie menneille vuosisadoille Tuomiokirkon kellarissa sijaitsivat kirkon alkuaikoina 1800-luvulla lämmitysuunit ja halkovarasto, sota-aikana siellä oli asekätkö. Onpa siellä joskus säilytetty myös kirkkoherran autonrenkaita. 1970-luvulla tilat remontoitiin Kryptaksi, sinne rakennettiin kirkon työntekijöiden sosiaaliset tilat, kappeli ja kahvio. Kesäkahvila Café Kryptaa pyörittävät kesäkuusta elokuuhun kirkon yhteistyökumppanit, mm. Cantores Minores vanhenpainyhdistys, Lions Club ja Martat. Viileä ja hämärä Cafe Krypta onkin mainio paikka tulla hetkeksi levähtämään keskikaupungin kuumuudesta ja nauttimaan vaihtuvien näyttelyiden annista ja paikan päällä valmistetuista leivonnaisista. Tuomiokirkon kryptan sisäänkäynti on osoitteessa Kirkkokatu 18. Personnel Art -näyttelyn avajaiset tiistaina 7.8. klo 17–19 Personnel Art -näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 7.8. klo 17–19. Silloin on mahdollisuus myös tavata näytteilleasettajia. Lämpimästi tervetuloa! Personnel Art – näytteilleasettajat Lauri Kananen, suntio Suvi-Päivi Koski, TT, Tuomiokirkko-Suomenlinna alueen aluekappalainen Maarit Mustakallio, pyhäkoulusihteeri Anne E. Rantalainen, tekstiilisuunnittelija, Tuomiokirkkoseurakunnan vapaaehtoinen, teologian maisteri Suvi-Maria Roine, seurakuntapastori Minna Rönkkö, suntio Miia Tilli, seurakuntasihteeri
• 12 Viikot 33-34 • Nro 13 ? Linnanmäen Mustekala-laitteessa on tapahtunut tänään onnettomuus puolen päivän aikaan. Laitteen ollessa ajossa kyydistä putosi 9-vuotias tyttö. Linnanmäen henkilökunta kutsui paikalle ambulanssin ja asiakas vietiin sairaalaan. Laite on pois käytöstä asian selvityksen ajan. Linnanmäki tutkii laitteen läpikotaisin. Linnanmäellä sijaitsevassa Mustekala-laitteessa on tänään tapahtunut valitettava onnettomuus. Laiteajon aikana 9-vuotias tyttö putosi laitteen kyydistä. Linnanmäki pahoittelee syvästi tapahtunutta ja asiaa selvitellään parhaillaan. Mustekala on saapunut huvipuistoon vuonna 1985. Klassikkolaite on toiminut huvipuistossa ongelmitta. ”Vastaavaa tapaturmaa ei ole sattunut puistossa koko urani aikana”, kertoo Linnanmäellä tällä kaudella 40 vuotta työskennellyt palvelujohtaja Merja Penttinen. Kaikki Linnanmäen työntekijät ovat pahoillaan tapahtuneesta. ”Linnanmäelle turvallisuus on tärkeintä. Tutkinnan aikana kaikki mahdolliset skenaariot käydään läpi ja jatkotoimenpiteistä päätetään selvitystyön jälkeen. Siihen saakka Mustekala on poissa käytöstä. Linnanmäki on ollut aktiivisesti yhteydessä tytön perheeseen ja tukenut heitä tämän valitettavan tapahtuman johdosta”, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. ”Olemme todella pahoillamme tytön, hänen perheensä ja myös muiden tapahtumassa olleiden asiakkaiden puolesta. Selvitämme asian perin pohjin”, Adlivankin kertoo. Linnanmäki tiedottaa asiasta lisää selvityksen edetessä. Linnanmäki selvittää Mustekala -laitteen onnettomuutta ? 10 päivää ja 10 yötä, 39 festivaaliravintolaa, yli 300 tapahtumaa ja 36 taidenäyttelyä. Tuore taide on parasta! Art goes Kapakka puhaltaa jälleen henkeä Helsinkiin, tuo riemua ihmisten mieliin, säpinää katukuvaan ja rentoutta pakaroihin. Festivaaliohjelma sisältää musiikkia, runoutta, performanssia, improvisaatiota, tanssia ja muita esittäviä taiteita, kuvataidetta, makuja sekä kiinnostavia keskusteluja. Kaikkiin Art goes Kapakan tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Olkaa hyvä! Festivaalin käynnistää rakastettu Kuorojen kierros, joka kokoaa Senaatintorille jälleen ennätyksellisen suuren 2267 laulajan konsertin torstaina 16.8. klo 19. Yhteiskonsertin johtaa Marjukka Riihimäki. Konsertin jälkeen kuorot kiertävät esiintymässä Art goes Kapakoissa klo 20–23 välisenä aikana. Art goes Kapakka on tuonut uusia kykyjä, upeita bändejä, huimaa lahjakkuutta ja taiteellista osaamista helposti lähestyttävässä muodossa helsinkiläisille tuttuihin ravintoloihin, baareihin, pubeihin ja kapakoihin vuodesta 1995 alkaen. Tänäkin vuonna festivaali tarjoaa sekä kiinnostavia nousevia kykyjä että jo paikkansa taidealalla vakiinnuttaneita mestareita. Elektroskenen uusi tulokas Aino Elina yhdistelee herkkiä melodioita hiphopin ja drum ’n bassin rytmeihin Memphis Kampissa, ja suomalaislähtöinen laulaja-lauluntekijä Julia Adal esiintyy kolumbialaisen tuottajan Killabeatmakerin kanssa Konepajalla. Muun muassa yhtyeistä Pintandwefall ja Cats of Transnistria tunnettu multi-instrumentalisti KO:MI rakentaa uudessa projektissaan valtavia äänimassoja popin ja kokeellisen musiikin välimaastossa Ølhus Oslossa, ja Memphis Hesarissa hurmaa Kanerva, jonka kehuttu debyyttialbumi Paritanssi ilmestyi maaliskuussa. Belge bar&bistrossa kuullaan ainutlaatuista sellonsoittoa, kun Max Lilja yhdistää soolosetissään klassisen taustan sekä rockvuodet Apocalypticassa elektroniseen musiikkiin. Iskelmällistä retrosointia, rillumareita ja zen buddhalaisuutta riemukkaasti sekoittava Muuan mies ilahduttaa Zetorissa, ja William K. Kurvissa tunnelmoidaan Janne Westerlundin aforistisen ytimekkäiden tekstien parissa. Suomibluesin perheyritys Honey B. Family vakuuttaa Zetorissa laadukkaalla rhythm ‘n bluesillaan. Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen rinnalla kokoonpanossa esiintyy rumpali Mooses Kuloniemi, joka esiintyy festivaalin aikana myös Milo & Moses -jazzsensaatioyhtyeensä kanssa Juttutuvassa. Ravintola Careliassa Pauli Lyytinen, Harri Kuusijärvi ja Eero Tikkanen repivät tangon juuriltaan ja istuttavat sen pohjoiseen ikiroutaan yhtyeensä Sole Azulin esityksessä, ja Jukka Orman tekstejä ja sävellyksiä esittävä Big Feet & LaLa nousee Juttutuvan lavalle laulajanaan hurjaääninen Marjo Leinonen. Lisäksi festivaalilla kuullaan esimerkiksi klassista pianomusiikkia, bluesia, kansanmusiikkia ja paljon muuta kiehtovaa. Musiikin lisäksi Art goes Kapakassa rakastetaan kaikkea muutakin esittävää taidetta. Festivaalilla nähdään ja kuullaan esimerkiksi burleskia, spoken wordia ja improvisaatiota. Stand up -koomikko Ilari Johansson ja laulaja-lauluntekijä Ufo Mustonen yhdistävät voimansa Setämiehet – Lempeää läppää -esityksessä Café Verandassa, ja Kyllä-täti YES Box -performanssissa kolme taiteilijaa vastaa yleisön kysymyksiin runojen, musiikin ja piirustusten avulla. Joakim Berghäll ja Linda Fredriksson toteuttavat kahden baritonisaksofonin improvisoidun Barskojen kierroksen neljässä ravintolassa. Kaarna baari & keittiössä kirjailija Jenni Janakka lukee sellon säestyksellä eroottisia tarinoita uutuuskirjastaan Vahvankaltaista: Eroottisia tarinoita ääneen. Tämänpäiväiset runot -esityksessä kuullaan tämän hetken kiinnostavimpien suomalaisten runoilijoiden tekstejä Ravintola Oivassa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Runokuu-festivaalin kanssa. Kuvataidenäyttelysarja Tsiigaa pureutuu maailman tilaan. ”Pelastetaan tämä!” -näyttelyissä kuvataan ekologista katastrofia mutta luodaan myös uskoa tulevaisuuteen. 32 nykytaiteilijan teoksista koostu24. Art goes Kapakka -kaupunkifestivaali Nostaa esiin tuoretta taidetta, uusia ideoita ja kiinnostavia tekijöitä ? Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia maanantaina 13. elokuuta, kun HSL:n liikenne siirtyy talviaikatauluihin. Linjastoon tulee muutoksia erityisesti Pasilan tason poikittaisyhteyksissä sekä Herttoniemen suunnalla. Muutoksia tapahtuu myös muualla HSL-alueella. Koululaislinjat ja U-liikenteen bussit siirtyvät talviaikatauluihin 8.–14.8. Aikataulut 13.8. alkaen Matkoille 13. elokuuta alkaen voi tehdä reittihakuja sekä tutustua talvikauden linjaja pysäkkikohtaisiin aikatauluihin Reittioppaassa. HSL ei enää paina aikataulukirjaa, mutta linjojen irtoaikatauluja on saatavilla HSL:n palvelupisteistä. Muutoksia raitiovaunuliikenteessä Raitiolinjan 1 liikennöintiaikaa pidennetään siten, että viimeiset lähdöt kaikkina viikonpäivinä ovat jatkossa noin kello 21. Linjan 8 poikkeusreitti ja korvaavan bussin 8X liikenne jatkuu vielä elokuun loppuun saakka. Muutoksia junaliikenteessä Syysliikenteen alusta Ija P-junien vuoroväliä tihennetään arkija lauantai-iltaisin noin klo 19.30–20.30. Myös Kja N-junien iltaliikenteeseen arkisin ja lauantaisin tulee muutoksia: K-junat liikennöivät 10 minuutin vuorovälillä noin klo 20.30 asti ja vastaavasti N-junien liikenne alkaa vasta klo 20.30 jälkeen. Muutoksia metroliikenteessä Metroliikenteessä palataan talvikauden tiheämpiin vuoroväleihin, ja metrojunat kulkevat ruuhka-aikaan linjoilla Tapiola–Mellunmäki ja Matinkylä–Vuosaari 5 minuutin välein ja yhteisellä osuudella Tapiola–Itäkeskus 2,5 minuutin välein. Muutoksia bussiliikenteessä Suurimmat muutokset bussilinjastossa tapahtuvat Pasila–Kalasatama–Herttoniemi -alueella. Linjojen 58 ja 551 reittejä muutetaan soveltuvin osin vastaamaan myöhemmin perustettavia runkolinjoja 500 ja 510. Bussit 58 ja 551 eivät vielä muutu runkolinjoiksi mm. reittien varrella olevien lukuisten työmaiden takia. Linjat tarjoavat yhdessä ruuhka-aikaan kolmen minuutin vuorovälin yhteisellä reittiosuudellaan Herttoniemestä Munkkiniemeen. Helsingin bussiliikenteessä tapahtuu lisäksi pienempiä reittien ja pysäkkien muutoksia seuraavilla linjoilla: 14, 15, 17, 18N, 55, 56, 57, 58, 80, 550, 551(N) ja 812. Linja 71B lopettaa liikennöinnin ja uusi yölinja 87N aloittaa Rautatientorin ja Kruunuvuorenrannan välillä. Espoon ja Lauttasaaren välisiin bussiyhteyksiin tulee muutoksia: 104 aloittaa välillä Lauttasaari–Haukilahti ja bussit 555 ja 105A eivät enää aja Lauttasaareen. Lisäksi tulee muutoksia Espoon Tillinmäen ja Latokasken bussilinjoille sekä linjoille 165(N) ja 168. Uusi linja 437(K) tarjoaa lisäyhteyksiä Perusmäestä, Niipperistä ja Juvanmalmilta Kehäradalle. Vantaalla Martinlaakson terminaalin laiturijärjestelyt muuttuvat, linjoille 322 ja 434 tulee reittimuutos ja uusi linja 724V aloittaa liikenteen. Hyrylän ja Keravan välillä liikennöivät 635 ja 963 eivät enää kulje Mattilanpuiston kautta koulupäivisin ja linjan 975T lähdöt ajetaan normaalireitillä. Sipoossa Söderkullan bussit siirtyvät uuteen Miilin terminaaliin. HSL:n liikenne talviaikatauluihin Syksyn reitteihin ja pysäkkikohtaisiin aikatauluihin voi tutustua Reittioppaassa. van näyttelykokonaisuuden ovat kuratoineet Inka-Maaria Jurvanen ja Eeva Muona Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamosta. Graniittilinnassa esillä on Sakari Kannoston keraamisia veistoksia, ja Tyko Elon hurjat lintuteokset valtaavat Zetorin. Teurastamolla nähdään Sanna Karlsson-Sutisnan upeita puunrunkoihin veistettyjä hahmoja, ja Juliana Hyrrin pirteän pinkit maalaukset kuuluttavat herkkyyden ilosanomaa VENNissä. Pirskahtelevaa ruoka-, juomaja ravintolakulttuuria käsittelevä Maista Art goes Kapakka esittelee kiinnostavia teemoja ja tarjoaa maukkaita makuelämyksiä. Maista-sarjan ohjelmissa tutustutaan esimerkiksi viineihin ja kuohuviineihin, tanskalaisiin voileipiin, kakkukiilteisiin, olutmakuihin sekä suomalaisen humalajuonnin historiaan. Lisäksi festivaalin aikana joistakin Art goes Kapakka ravintoloista on mahdollista tilata myös erityisiä Art goes Kapakka -annoksia. Vuonna 2017 lanseerattu AGK Pohtii -keskusteluohjelmakokonaisuus saa jatkoa mielenkiintoisten kysymysten ja henkilöiden äärellä. Sarjan ohjelmissa perehdytään elämän tarkoitukseen toimittaja Minna Lindgrenin luotsaamassa keskustelussa. Jean Sibeliuksen ja Gustav Mahlerin hankalaa suhdetta käsittelevät Antti Vihinen ja musiikkitieteilijä Susanna Välimäki. Kuolleiden kirjailijoiden seurassa pohditaan kirjailijoiden saamaa arvostusta esimerkkeinä Nikolai Gogol ja Lucia Berlin. Oopperalaulajan työstä ja elämästä kertoo laulaja Topi Lehtipuu muusikko ja toimittaja Ville Kompan haastattelussa.
• 13 Nro 13 • Viikot 33-34 Kuvataiteen päivä yhdisti ihmisiä maalauksen merkeissä ? Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä ja Suomen Kuvataiteen päivänä 10.7. liput liehuivat. Samana päivänä järjestettiin myös vuosittainen Suuri Maalaustapahtuma ja Suomi täyttyi mitä upeimmista maalaustapahtumista. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) valtakunnallisesti organisoimaan ja tiedottamaan tapahtumaan osallistui yhteensä 132 tapahtumaa 86 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Pohjoisin tapahtuma pidettiin Muoniossa ja eteläisin Tammisaaressa. Tosin Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen puheenjohtaja Satu Kiuru järjesti myös päivän kunniaksi Italian Nazzanossa ison tapahtuman, jonka teoksia on nähtävillä paikallisessa museossa. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä päätapahtuma Helsingissä Lapinlahden Lähteellä alkoi aamulla 9.30 kulkueella lähellä sijaitsevalle Helene Schjerfbeckin haudalle. Tämän jälkeen Lapinlahden Lähteen alueella nostettiin lippu salkoon ja päivän maalausdemot alkoivat. Alueella oli myös esittelemässä akvarellituotteita usea myyjä. Väkeä oli tapahtumassa runsaasti ja jopa SAy:n ystävyysyhdistyksen Eesti Akvarellistide Ühendusin edustajat Rein Mägar ja Külli Tael olivat tulleet tapahtumaan juhlistamaan päivää. Tapahtumatoimikunnan puheenjohtaja Jaana Kangas ja tapahtumatoimikunnan jäsen Irina Rebnitskaya aloittivat aamunsa maalaamalla ja kertomalla tapahtumasta Ylen Aamu-tv:ssä. Päivän mittaan päätapahtumassa Lapinlahden Lähteellä kävivät tekemässä juttua mm. Mtv sekä Yle Radio Suomi. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa tapahtuman valtakunnallisena tiedottajana, graafikkona sekä some-vastaavana toiminut hattulalainen kuvataiteilija Piela Auvinen (myös SAy:n tiedottaja) luonnehtii tapahtumapäivän onnistuneen yli odotusten: – Olen vastaanottanut osallistujilta ja järjestäjiltä ympäri maata koko tapahtumapäivän ajan positiivisia viestejä ja ylistystä hienoista tapahtumista sekä toiveita jo seuraavalle vuodelle. Moni järjestäjä onkin ilmoittautunut jo tänä vuonna ensi vuoteen mukaan ja suunnittelevansa jo isompaa tapahtumaa. Mukana oli monia hoitokoteja, palvelutaloja sekä lasten leikkipuistoja. Hienoa oli myös huomata miten taideseurat, galleriat, Päätapahtuma Lapinlahden Lähde. Kuva: Benita Suomi. Helsinkiin rakennetaan taas uusi lämpöpumppu Helsingissä eniten rakentamismahdollisuuksia Asumisen asemakaavavaranto pääkaupunkiseudulla kortteleittain vuoden 2018 alussa Lämpöpumppuinvestointi • Uusi, kuudes lämpöpumppu Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksessa otetaan tuotantokäyttöön kesällä 2021. • Uuden lämpöpumpun kaukolämpöteho 18 MW ja jäähdytysteho 12 MW. • Investointi nostaa Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpötehon yhteensä 123 MW:iin ja jäähdytystehon yhteensä 82 MW:iin. • Hukkalämpöä otetaan kiertoon 130 000 MWh/vuosi enemmän. Tämä vähentää Itämereen johdettavaa lämpökuormaa saman verran. Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitos • Maailman suurin kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. • Sijaitsee Katri Valan puiston alle louhitussa luolastossa Helsingin Sörnäisissä. • Katri Valan laitoksen lämmöntuotanto riittää kesäisin kattamaan valtaosan Helsingin kantakaupungin lämmöntarpeesta. Jatkoa sivulta 3 ? Pääkaupunkiseudun asumiseen tarkoitettu tonttivaranto jatkoi kasvuaan vuoden 2017 aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudun kaupunkien tuottama kerrosalamäärä uusissa voimaan tulleissa asemakaavoissa ylitti asuntotuotannon hyödyntämän kerrosalamäärän. Varantoluvut käyvät ilmi HSY:n vuosittaisesta tonttivarantokatsauksesta, joka esittelee pääkaupunkiseudun varantotilannetta vuodenvaihteessa 2017–2018. Helsingissä selvästi eniten rakentamismahdollisuuksia – Espoossa on tällä hetkellä lähes kaksi kertaa niin paljon kerrostalovarantoa kuin Vantaalla, ja Helsingissä puolestaan lähes tuplasti enemmän kuin Espoossa. Asumisen varantoluvut ovat olleet kasvussa viime vuosina sekä Helsingissä että Espoossa, Levola kuvailee. Kaupungit ovat kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Tämän vuoksi kerrostalojen rakentamismahdollisuudet ovat kasvaneet, kun taas pientalovaranto on hiljalleen vähentynyt. Pientalovaranto on pääkaupunkiseudulla kuitenkin edelleen suurempi kuin kerrostalovaranto, jos otetaan huomioon myös jo osittain rakennetuilla tonteilla jäljellä olevat rakennusoikeudet. Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa 2016–2019 vuosittainen kaavoitustavoite pääkaupunkiseudulla on hieman yli 1,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Voimaan tulleen uuden asuinkerrosalan osalta tämä tavoite ylitettiin selvästi vuonna 2017, jolloin uutta kerrosalaa tuli voimaan noin 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tämä oli lähes täysin kerrostalorakentamiselle osoitettua. Erityisesti Helsingin entiset satama-alueet, Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta, ovat tällä hetkellä isoja kerrostalovarantokeskittymiä. Vuonna 2017 voimaan tulleiden asemakaavojen ansiosta merkittäviä kerrostalorakentamisen mahdollisuuksia on Helsingissä lisäksi Keski-Pasilassa ja Koskelan sairaala-alueella. Huomattavia rakentamismahdollisuuksia on myös Espoossa Länsimetron varrella ja Vermonniityn alueella sekä Vantaalla Kivistössä. Suurin osa varannosta kaupunkien mailla Merkittävä osa varannosta sijaitsee osittain jo rakennetuilla tonteilla, mutta tyhjillä ja lähes tyhjilläkin tonteilla sijaitseva varanto mahdollistaa jopa lähes 50 000 asunnon rakentamisen. Tästä noin kolme neljäsosaa on osoitettu kerrostaloasuntojen rakentamiseen. – On kuitenkin muistettava, että voimassa olevasta asemakaavavarannosta ei voi vetää suoraan yhtäläisyysmerkkiä markkinoiden käytettävissä olevaan tai heti rakennettavissa olevaan kerrosalaan. Osa asemakaavoista vaatii toteutuakseen merkittäviä investointeja infrastruktuuriin ja toisaalta kaikki maanomistajat eivät välttämättä ole lähiaikoina hyödyntämässä omistamillaan mailla olevia rakentamismahdollisuuksia, Levola muistuttaa. Yksityishenkilöiden ja perikuntien omistuksessa on selvästi yli puolet pääkaupunkiseudun pientalovarannosta, kun taas kerrostalovaranto on selvästi pääosin kaupunkien omistamilla mailla. Jatkoa sivulta 3 ? Viime vuonna laitoksessa tuotettiin lämpöä enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä 570 000 MWh. Uuden lämpöpumpun ansiosta laitoksen tuotantomäärää voidaan nostaa peräti 200 000 MWh eli lähes 30 %. Uuden pumpun avulla lämpöä otetaan talteen jo kertaalleen hyödynnetystä jäteveden lämmöstä ja tehostetaan näin merkittävästi lämpöenergian kierrättämistä. Tämä vähentää myös puhdistetun jäteveden mukana Itämereen päätyvää lämpökuormaa huomattavasti. Uusi pumppu parantaa lisäksi laitoksen ympärivuotista käytettävyyttä – sen ansiosta laitosta voidaan käyttää enemmän myös talvipakkasilla. Vuonna 2006 käyttöön otettuun Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitokseen louhittiin jo rakennusvaiheessa ylimääräistä tilaa mahdollista laajennusta ajatellen. Uusi lämpöpumppu on nyt helppo sijoittaa jo valmiiseen tilaan. – Yli kymmenen vuotta käytössä olleiden lämpöpumppujen tuotantomäärä on kasvanut vuosittain pelkästään tuotantoprosessia kehittämällä. Nyt on hyvä aika investoida myös uuteen lämpöpumppuun, jonka ansiosta laitoksen tehoa voidaan nostaa ympärivuotisesti, kertoo johtaja Heikki Hapuli Helenistä. Lämpöpumppuinvestoinnin määrä on kaiken kaikkiaan noin 20 miljoonaa euroa. Investoinnin myötä Helenin hiilidioksidipäästöt vähenevät 65 000 tonnia vuodessa. Kiinteistöjen hukkalämpö talteen Sörnäisissä kallioluolaan louhitussa Katri Valan laitoksessa hyödynnetään puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa sekä auringon lämpöenergiaa, jota tuodaan laitokselle jäähdytysverkon kautta kiinteistöistä. Tehokkaimmillaan maanalaiset lämpöpumput tuottavat samanaikaisesti sekä jäähdytystä että lämmitystä. Helenin lämpöpumpputuotannon määrää kasvattavat nyt myös Esplanadin alla sijaitsevat uudet lämpöpumput, jotka ovat parhaillaan koekäytössä. Esplanadin lämpöpumppulaitos vihitään käyttöön elokuussa. Uuden investoinnin myötä Helenin lämpöpumppujen tuottama vuosienergia nousee lähes yhteen terawattituntiin, joka vastaa Kuopion kokoisen kaupungin lämmitystarvetta tai puolta Espoon, Tampereen tai Turun lämmitystarpeesta. kunnat, kaupungit ja kirjastot tekivät monella paikkakunnalla yhteistyötä tehden päivästä osallistujilleen ikimuistoisen. Suuri Maalaustapahtuma järjestetään seuraavan kerran 10.7.2019. Tervetuloa kaikki mukaan!
• 14 Viikot 33-34 • Nro 13 Risto Kolanen Sydänkesän kuvataide Kuvataide ? Naiset hallitsivat keskikesän kuvataidenäyttelyissä. Jätkäsaaren L3-makasiinista tilansa menettäneet Galleria Huuto ja Galleria Rankka muuttavat elokuussa Kamppiin, Metropolialta vapautuviin tiloihin, Eerikinkatu 36. Rankka starttaa ”Achtungilla!” jo 10.8. Janne Lappalaisen uuden tilan nimi on Galleria A2, Kasarmikatu 28. Alussa on Jyrki Riekin ”Totschweigen” 18.8. eteenpäin. Sata vuotta kuvataidetta Kuvataiteilija Kati Bomansson täytti sata vuotta Ranskana vallankumouksen juhlapäivänä 14.7.2018. Lauloimme hänelle ”Sä kasvoit neito kaunehin” täpötäydessä Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19, jossa on retrospektiivinen 100-vuotisjuhlanäyttely. Kutsumus ankkuroitui jo 1920, kun valokuvaamossa otettiin perhekuvaa. Itsepäinen tyttölapsi saatiin mukaan vasta sitten, kun hänelle annettiin eteen kynä ja paperia. Taide on ollut kuin elämänlanka hänen sielussaan. Nuoruuden haaveet vaihtuivat kartanpiirtäjän tehtäviin Kaukaan tehtaille; elanto oli ansaittava. Bomansson aloitti kuvataideharrastuksen Väinö Raution piirustuskurssilla 1946, jatkoi Kuvataideakatemiassa syksyn 1948 ja Sam Vannin maisemamaalauskurssilla. Munkkiniemen perjantaimaalareiksi ristitty ryhmä piti säännöllisesti yhteisnäyttelyitä ja jatkoi toimintaansa maalausharrastuksen parissa lopulta seuraavalle vuosituhannelle saakka. Ensimmäinen oma näyttely oli lähes 60-vuotiaana 1976 Galleria Kluuvissa. Hän maalaa auringonkukkia, joissa pursuaa energiaa ja elämäniloa, mutta myös vakavuutta. Häivähdys hetkestä Sari Haukkovaara rakastaa värejä ja on kiinnostunut ihmisistä. – Näemme toisistamme vain ulkoisen kuoren, mutta kuitenkin eleet, ilmeet ja koko olemus kertovat meille paljon. Eleet ja ilmeet muuttuvat tunnelmiksi ja tunteiksi, väreiksi ja muodoiksi. Lopullisessa työssä ei enää välttämättä ole esittävää kuvaa ihmisestä. On tunne tai tunnelma, jokin häivähdys henkilöstä ja hetkestä, tapahtumasta, tunteesta tietyllä hetkellä. Jotakin, joka oli hetken totta. Galleria Mondon, Museokatu 25, kesän yhteisnäyttelystä löysin alanvaihtajan. Haukkovaara on alun perin diplomi-insinööri ja pankkialalla, mutta suuntautui Vapaassa Taidekoulussa, Ranskassa ja Pekka Halosen Akatemiassa maalaukseen. – Öljyvärimaalaus kankaalle sopii minulle parhaiten. Maalaaminen etenee prosessina, jonka kuluessa värit ja muodot vievät työtä eteenpäin. Minulla on usein monta maalausta samanaikaisesti työn alla. Aiheet ovat ihmistä lähellä, henkilökohtaisia. Haluan kasvattaa ilon ja hyvän olon määrää. Pahuksen hyvää naistaidetta… Marika Mäkelä on merkittävä suomalainen kuvataiteilija, joka on raivannut tietä suomalaisille naisille taiteen tekijöinä yhdessä Leena Luostarisen ja Marjatta Tapiolan kanssa. Mäkelän taiteellinen läpimurto tapahtui 1980-luvun uusekspressionismin aikaan. Hän on tunnettu erityisesti värielämyksellisistä teoksistaan, joissa hän suosii paksuja, runsaita värikerroksia sekä lähes kolmiulotteisia siveltimenvetoja. Mäkelän kuratoima Verynice, Bloodygood -näyttely Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, esittelee kokonaisuuden, jossa keskustelua käyvät eri vuosikymmenillä syntyneet taiteilijat. Näyttelytilassa on esillä pala taiteen historiaa, jonka langat ovat kudottu yhteen muun maailman kanssa. Taide ei ikinä ole irrallaan maailmasta, vaan kulkee ympäröivän todellisuuden kanssa rinnakkain. Ohikiitävään hetkeen kukin taiteilija on tarttunut omalla tavallaan – ja omalla tekniikallaan. Näyttely koostuu niin maalauksista, tekstiileistä kuin veistoksistakin.– Minä maalaan kuin jumala, tiedetään ikonisen taidemaalari Ellen Thesleffin (1869-1954) aikoinaan sanoneen. Näin suora häpeämättömyys ei aina ole istunut naisen suuhun. On hankalaa kantaa etuliitettä naistaiteilija. Taiteilijuus ei kanna sukupuolta, mutta historia tekee niin, Mäkelä haluaa sanoa. Taiteilija on tarinankertoja Taiteilija Minka Kailu heittää itsensä peliin pari vuotta kestäneessä projektissa, jonka tuloksena on 207 kuvaa kertyneestä kokoelmasta muodostettu näyttely Galleria Pirkko-Liisa Topeliukseen, Hietalahdenranta 17. Itse teoksen syntyprosessi on taiteilijalle merkityksellinen ja usein oleellinen osa teosta; teoksen tuhoutuminen, katoaminen tai sen kiinnittyminen tiettyyn aikaan ja paikkaan. Osa hänen teoksistaan on ollut katoavia julkisen tilan teoksia ja paikalla on teoksissa erityinen merkitys. Taiteilijana Kailu on tarinankertoja. Taide on hänelle kysymyksien esittämistä ja tunteiden välittämistä, ja hän haluaa herättää katsojassa ajatuksia ja tunnereaktioita. Hänen taiteessaan yhdistyvät eri taiteenlajit ja uusi teknologia. Erilaisten sensorien käyttö, ääni, video, orgaaniset materiaalit, sanat ja lauseet toistuvat teoksissa. Hän dokumentoi teoksiaan eri tavoin ja yhdistää niihin usein tarinan, jonka jakaa sosiaalisen median kautta. Opinnot Aalto-yliopiston Medialaboratoriossa muovasivat ilmaisua uuteen, monimuotoisempaan suuntaan. Kallion taivaan alla… Pop up –pikanäyttely ”Viikon verran” syntyi Papu Gallerian, Mariankatu 24, näyttelyjen väliin, kun asiakkaat Cafe Papussa ihmettelivät, miksi seinät ovat tyhjiä. He ovat tottuneet maalauksiin ja valokuvateoksiin. Pop up –näyttely on uusi tapa tuoda taidetta ihmisille. Gita Anttonen on opiskellut kirjoittamista Laajasalon opistossa ja julkaisutuotantoa Stadin ammattiopistossa. Hän otti ”Taivas Kallion yllä” -valokuvateoksen kotinsa läheltä Porvoonkadun alkupäästä auringonlaskun aikaan Pasilan linkkitornien suuntaan. Virpi Vihervuori pitää Papussa akryylimaalausten ”Kasvukausi – havaintoja luonnosta – näyttelyään. Hän sanoo kuviensa olevan ehdotelmia siitä, mitä jokin on tai voisi olla: – maisemasta irrotettuja värejä, rytmikkäästi toistuvia muotoja. Vehreys ja oksien liike, pilvien tummentamat läikät piirtävät kuvia mieleeni. Kasvien raivokas kukinta, hulluuden partaalle kurkottelevat terälehdet tulevat iholle. Hän tekee sekä graafista suunnittelu että kuvataidetta; ne tukevat toisiaan. – Olen onnekas, että saan heittäytyä molempien maailmojen vietäväksi. Maailma jossa elämme Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1, esittelee kahden taiteilijan persoonallisia maalauksia. Maria Mughal käsittelee aikamme rooleja, kohtaamisen ja aitouden haastetta kätkemällä ihmisen erilaisten naamioiden taakse. Ihminen on erkaantunut luonnosta, mutta kaipaa yhteyttä siihen. Miten suhtaudumme luontoon, sen tilaan ja tarpeeseen, luontoon itsessämme? Mitä hyväksymme vaikkemme pidä siitä?, hän kysyy. Helsingissä työskentelevä Mughai valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta ja on tehnyt julkista taidetta monella eri tekniikalla. Syksyllä tulee näyttely Brondaan. Iisa Maaranen on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka viimeistelee opintojaan Kuvataideakatemiassa maalaustaiteen osastolla. Tyyli on kokemuksellinen, maalauksellista ja piirustuksellista jälkeä yhdistävä. Usein aiheiden lähtökohtana toimii jokin arkinen näky, joka maalauksen kautta avautuu monia merkityksiä omaavaksi kuvaksi. Uudet aiheet käsittelevät suoritusyhteiskunnan vaatimuksia ja tehokkuuden seuraamuksia. Hän on huolissaan lahoavia puunrungoista ja lintukuolemista. Läsnä on ongelmien ratkaisun vaikeus ja ratkaisun odottaminen: – Rungon alla loistaa kirkkaan keltainen maa kuin varoittava liikennemerkki. Hän on esillä Anhavalla elokuun ajan. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Virpi Vihervuori teoksensa Heinäkuu edessä Kasvukausi-näyttelyssä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Maria Mughal ja teoksensa Batgirl Galleria Rantakasarmissa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Minka Kailu ja osa teoskokonaisuutta “It was not always beautiful” Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kotimaan arvostetuimpiin naistaiteilijoihin kuuluvan Marika Mäkelän takana Galerie Forsblomilla on hänen teoksensa Pre-Language (Emerald). Kuva: Raimo Granberg. Uransa kuvataitelijaksi vaihtanut Sari Haukkovaara teostensa Summertime (vas.ylh.), Not Enough, Muurain ja Hellästi edessä Galleria Mondossa. Kuva: Risto Laasimo. Satavuotisjuhlanäyttelyn päätähti Galleria Dixissä on kuvataiteilija Kati Bomansson, takanaan teoksensa Pioneja. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 13 • Viikot 33-34 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Erikoishammasteknikkoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Traaginen gorillatarina joka päättyy Helsingin Luonnontieteelliseen museoon ? Luonnontieteellisen museon toisessa kerroksessa näyttelyvitriinistä katsoo surumielisesti gorillanaaras. Vasta äskettäin tämän gorillan traaginen tausta tuli esiin – se on yksi Dian Fosseyn Sumuisten vuorten gorilloista. Näin tarina kuuluu: Ruandan valtio päätti vuonna 1969 myydä kaksi gorillaa Kölnin eläintarhalle. Ruandassa työskennellyt kuuluisa gorillatutkija Dian Fossey vastusti hanketta ankarasti. Fosseyn vastustuksesta huolimatta hanke toteutettiin – tuohon aikaan vielä saatettiin pyydystää eläimiä luonnosta ja viedä eläintarhoihin. Kaksi naaraspoikasta maksoi molempien poikasten perheryhmien kaikkien muiden jäsenten hengen. Jotta poikasilla olisi edes joku mahdollisuus selvitä, Fossey suostui niiden keinoemoksi ja sai hoidettua ne terveiksi gorillalapsiksi. Ero oli katkera, kun Cocoksi ja Puckeriksi nimetyt gorillat kuljetettiin saksalaiseen eläintarhaan, jota varten ne oli alun perin luonnosta otettu. Eläintarhassa Coco ja Pucker saivat tiettävästi parasta hoitoa mitä oli tarjolla. Tästä huolimatta gorillaneidot elivät vain yhdeksän vuotta ennen kuin menehtyivät peräjälkeen bakteeritulehdukseen vuonna 1978. Tulehdus oli ilmeisesti seurausta synnynnäisesti heikon immuunipuolustuksen mahdollistamista infektioista, joiden edessä eläinlääkärit olivat voimattomia. Heikon immuunipuolustuksen on puolestaan arveltu johtuvan vuorigorillojen korkeasta sisäsiittoisuusasteesta. Luonnossa gorilla voi elää 35–40 vuotiaaksi, naarasgorilla tulee sukukypsäksikin vasta seitsemän–kahdeksan vuoden ikäisenä ja saa ensimmäisen poikasensa usein kymmenvuotiaana. Jäänteet siirtyivät Helsinkiin Ensiksi kuolleen Cocon pää ja nahka irrotettiin ruumiinavauksen jälkeen, loppuosa ruumiista on kadonnut. Pucker puolestaan säästettiin kokonaisena. Molemmat päätyivät Alexander Koenig -museoon Bonniin. Koenig-museolla oli tuohon aikaan tiiviit suhteet Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon ja eläinnäytteiden vaihdon myötä Virungan sumuisilta vuorilta riistettyjen gorillojen jäänteet päätyivät Helsinkiin. Vuodesta 1985 lähtien Pucker on kertonut lajistaan ja sen uhanalaisuudesta Luonnontieteellisen museon näyttelyssä. Täytetty gorillanaaras on sijoitettu Virungavuoria esittävään kokonaisuuteen ja täytetty samaan asentoon kuin Robert Campbellin National Geographic -lehden jutun valokuvassa. Luomuksella on kokoelmissaan myös Puckerin täydellinen luuranko ja Cocon nahka ja luut. Samana vuonna gorillojen tutkija ja suojelija Dian Fossey murhattiin leiriinsä Virungavuorilla – syyllisiä olivat ilmeisesti salametsästäjät, vaikkei ketään saatu kiinni. Fossey haudattiin vuorille salametsästäjien murhaaman lempigorillansa Digitin viereen, paikkaan jossa lepää useita murhattuja gorilloja. Hyviä uutisia gorillarintamalta Viime vuosien aikana on alkanut näyttää siltä, etteivät Fossey tai lukuisat gorillat kuolleet turhaan. Kuluvan vuoden toukokuussa julkistettiin Ruandan, Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan yhteistyössä johtaman tuoreen vuorigorillalaskennan tulokset: luonnossa elävien gorillojen määrä on saatu nostettua yli tuhanteen yksilöön. Yli 600 yksilöä elää Virunga-vuorilla ja loput Bwindin kansallispuistossa Ugandan puolella. Kannan kasvusta huolimatta vuorigorilla on edelleen äärimmäisen uhanalainen eikä tilannetta helpota sen elinalue yhdellä Afrikan tiheimmin asutulla alueella. Dian Fosseyn nimeä kantava gorillojen tutkimusja suojelusäätiö rahoittaa puistonvartijoita, jotka toimivat gorillojen henkivartioina. Varsinaisen salametsästyksen sijalle ovat nousemassa ilmastonmuutos ja elinympäristön väheneminen. Toivoa kuitenkin on ja suojelu jatkuu. Sumuisten vuorten Pucker Luonnontieteellisessä museossa, gorillan on konservoinut Eirik Granqvist. Kuva: Janne Granroth Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Juhlaviikkojen Huvilateltassa ? Curtis Harding esiintyy Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa 24. elokuuta. Robert Finleyn konsertti peruuntuu kiertueaikataulun muutosten vuoksi. Soulartisti Curtis Harding saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen ja konsertoi Helsingin juhlaviikoilla Huvila-teltassa perjantaina 24. elokuuta. Yhdysvaltalaisen Hardingin sielukasta soundia on jo ehditty verrata esimerkiksi kaimansa Curtis Mayfieldin musiikkiin. Viime vuonna julkaistulla, supertuottaja Danger Mousen kanssa toteutetulla kakkosalbumillaan Face Your Fear Harding on lisännyt perinnetietoiseen souliinsa elektronisia vivahteita. Illan aloittaa tuoretta kipinää kotimaiselle soulkentälle tuonut Emilia Sisco yhdessä suomalaisen bluesin voimahahmoihin kuuluvan Helge Tallqvistin yhtyeen kanssa. Robert Finleyn samalle illalle aiemmin ilmoitettu konsertti peruuntuu kiertueaikataulun muutosten vuoksi. Finleyn konserttiin ostetut liput kelpaavat sellaisenaan Hardingin keikalle. Liput voi halutessaan myös palauttaa Ticketmaster Suomen myyntiehtojen mukaisesti. Curtis Harding ja Emilia Sisco with Helge Tallqvist and His Band Huvila-teltassa pe 24.8. klo 19. Liput käsittelykuluineen alk. 42 € Ticketmaster Suomen kanavista. 50. vuotta täyttäviä Helsingin juhlaviikkoja juhlitaan 17.8.–2.9.2018. Ohjelma on tutustuttavissa kokonaisuudessaan verkossa: helsinginjuhlaviikot.fi. ? Linnanmäen suositut yhteislauluillat ovat kesäkeskiviikkojen sydän. Kerran viikossa tunnetut artistit laulattavat parhaiden klassikoiden tahdissa, ja päätähtenä loistaakin itse yleisö. Linnanmäki on parhaiten tunnettu laadukkaista laitteistaan ja koukuttavista peleistään. Perinteisen huvipuistotarjonnan lisäksi Linnanmäellä on panostettu monipuolisten tapahtumien kirjoon. Kesän aikana ohjelmalava Estradilla ja puiston alueella esiintyy mitä erilaisimpia artisteja; lavalla nähdään innostavaa lastenohjelmaa, tanssi-iltoja, tanssinopetusta ja tietysti myös yhteislauluiltoja. Yhteislauluilloissa Estradin edustalle levitetään pitkät penkit, joihin laulajat pääsevät istumaan. Jokaiselle jaetaan lauluvihko, josta voikin kurkkia niin Paratiisin kuin Jäätelökesänkin säkeet. Ilta on valmis alkamaan, kun vuorossa oleva tähtiesiintyjä astelee ohjelmalava Estradille. – Yhteislauluillat ovat suomalaisinta kesäperinnettä aidoimmillaan. Ne ovat vuodesta toiseen hyvin suosittuja tapahtumia, johon saatetaan saapua jo hieman kauempaakin, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Jotkut laulajat kertovat pitävänsä yhteislauluiltoja jo ihan jokaviikkoisena kesäharrastuksena. – Ja mikäs sen mukavampaa! Maksuttomat lauluillat ovat oiva tapa tavata uusia tuttavia keskellä kesäistä Helsinkiä laadukkaan viihteen parissa. Haastankin kaikki käymään loppukesän aikana yhteislauluillassa, sillä jokaisen suomalaisen tulisi kokea tämä hauska tapahtuma, Linnanmäen ohjelmatuottaja Sari Hakolampi jatkaa leikkisästi. Yhteislauluillat Linnanmäellä keskiviikkoisin klo 18-19. Tapahtuma on maksuton ja huvipuiston sisäänpääsy on ilmainen. Muutokset mahdollisia. Suvitunnelmaa on luvassa vielä kuuden viikon ajan. Loppukesän esiintyjät: • Ke 15.8. Marita Taavitsainen • Ke 22.8. Mikael Konttinen • Ke 29.8. Kari Vepsä Suosittuja sulosäveliä Linnanmäen kesäilloissa
• 16 Viikot 33-34 • Nro 13 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi TERVETULOA RÖÖPERIN OMAAN KIINTEISTÖMAAILMAAN! Asuntokauppa on yksi elämän suurimmista päätöksistä ja sijoituksista. Suuria päätöksiä tehtäessä on tärkeää tietää, että kauppa hoidetaan ammattitaitoisesti. Meiltä Punavuoresta löydät aktiiviset, tehokkaat ja kokeneet välittäjät, jotka tekevät työtään täydellä sydämellä. Välittäjiemme tukena on alueen markkinajohtajan vahvuus ja erinomaiset myyntikanavat. Tämä takaa sen, että Sinä asiakkaanamme saat hyvän kodinvaihtokokemuksen ja omiin tarpeisiisi oikeat ratkaisut. Kun suunnittelet kodin vaihtoa, soita tai tule tutustumaan meihin ja viihtyisiin tiloihimme Kalevankadulle! Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, LKV, LKK, KED, IK p.045 2755610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV p.040 5381857 tea.skog@kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT 040 5787997 mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi SOITA ALUEEN AMMATTILAINEN P. 045 2228002