• Viikot 3-4 – Nro 1/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Vartaloa muokkaava imurullaushieronta • lisää nestekiertoa ja poistaa kuonaa • vähentää turvotusta • vilkastuttaa aineenvaihduntaa • parantaa ihon kuntoa ja vähentää selluliittia 35 min 69 € 50 min 95 € Sarjahoitoetu: osta 10 hoitoa saat yhden ILMAISEKSI! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi TESTAA SUUN KUNTO Uusi digitaalinen PerioSafe-sylkitesti kertoo, onko suussasi näkymätön ja oireeton ientulehdus Lue lisää: www.plusterveys.fi/omahoito koko kehon yleisterveyteen suorituskykyyn hedelmällisyyteen diabeteksen, reuman sekä sydänja verisuonitautien hoitotulokseen hampaiden kiinnityskudoksiin Miksi testaus kannattaa? Koska matala-asteinenkin suun tulehdus vaikuttaa heikentävästi: PerioSafe-testi on helppo tehdä joko hammastarkastuksen tai suuhygienistin hoidon yhteydessä. Varaa aika: Hammaslääkäriasema Fossa, puh. (09) 696 2990 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | fossa.fi 31 € * * Pe rio Sa fe -t es tin hin ta . H int aa n lis ät ää n pa lve lum ak su 5 €. ALUEMAKSULLA 10€: TUUBIMÄKI PULKKAMÄKI POMPPULINNAT TUUBILIUKU GRILLIKOTA WINTERPARK-RINNE KAIKKI RINTEET AVOINNA SUOSITUT HIIHTOLOMA-KURSSIT 18-24.2. välisenä aikana Lauantaisin Helsinki-Vihti Ski-Helsinki 39€ sis. kuljetus + rinnelippu (klo 10.20-16) aikataulu/pysäkit: VIHTISKI.FI/SKIBUS 7-14 vuotiaille Joka päivä opetusta 100min. Myös jatkokursseja suksiopetuksella Suksija lautakursseja alkeisopetuksella Yhden päivän kurssi 65€ 2 päivän kurssi 90€ 4 päivän kurssi 129€ TERVETULOA! AUKIOLOAJAT: Ma-pe klo 16-21 La-su klo 09-18 WWW.VIHTISKI.FI SKIBUS LIIKENNÖI TAAS
• 2 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Tykkää meistä ? Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky HOITO – RAVINT O – UUTUU DET – NEUVO T – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELY SSÄ RAGDO LL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKR IISI! • Kissoja ei leikkaute ta • Arvostus yhä huonomp i • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelys sä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureit a jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähd et Suomess a 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja Hae omasi lehtipisteestä! HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon H elsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti jälleen 10.–24.12.2018 välisenä aikana perinteisen joulutonkkakeräyksen kodittomien eläinten hyväksi. Keräyspisteet olivat Lasipalatsin kulmalla ja Megaeläin Itiksessä, ja niissä saatu tuotto oli tällä kertaa yhteensä 4 224 euroa. Yhä useampi muistaa kodittomia eläimiä verkkolahjoituksella. HESYn keräystileille kertyi 1.12.–26.12.2018 välisenä aikana 22 967 euroa. Aineettomia, määrättyihin tarkoituksiin korvamerkittyjä lahjoituksia kertyi 11 230 euroa. Suosituin aineeton lahja oli yhden päivän ruokien tarjoaminen kissalle. Keräyksen ja aineettomien lahjojen kokonaistuotto oli 38 421 euroa. Keräyssumma kasvoi lähes 15 000 eurolla vuodesta 2017. Tuottoa kasvattivat etenkin aineettomat lahjat, jotka tulivat HESYn valikoimaan alkuvuonna 2018. – Keräyssumma on ilahduttavan suuri ja auttaa merkittävästi hylättyjen lemmikkien hyväksi tekemäämme työtä. Haluamme kiittää kaikkia eläinrakkaita lahjoittajia. Näillä lahjoitusvaroilla kykenemme tarjoamaan lukuisille kodittomille eläimille turvatun tulevaisuuden, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille ja HESYn Eläinsuojelukeskukseen tuotiin valtavia määriä kissanja koiranruokaa. Kissanruokaa lahjoitettiin 985 kiloa ja koiranruokaa 433 kiloa. Lisäksi kissoja ja koiria muistettiin namein ja leluin ja kaneja pelletti-, heinäja porkkanalahjoituksin. Eläimiä autettiin myös lahjoittamalla niille monia tarpeellisia eläintarvikkeita kuten makuualusia, ruokakippoja ja leluja. Eläinten joulutonkkakeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittää suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan. HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin. Eläintilat ovat avoinna ma-pe ja su klo 15–18, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.
• 15. vuosikerta – nro 1 Viikot 3-4/2019 Ajankohtaista Nuorisopaikka Gloria lakkaa ja muuttaa Suvilahteen Nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö ja Gloria muuttavat Suvilahteen. Kuva: Teemu Nurminen. K ulttuurija vapaa-aikalautakunta päätti kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksikön siirtymisestä Suvilahdessa sijaitsevaan Tiivistämöön. Samalla tapahtumayksikön Pienellä Roobertinkadulla sijaitsevan kulttuuriareena Glorian vuokrasopimus päättyy. Tiloista luovutaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla, ja toiminta siirtyy Suvilahteen keväällä 2019. Syy muuttoon on Glorian tiloissa alkava mittava peruskorjaus sekä uusien tilojen toiminnallisesti parempi sijainti. Suvilahden Tiivistämö sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella alueella, jolla on merkittävä asema Helsingin kaupunkitapahtumien toteutuspaikkana. Glorian toiminnan siirtämisellä on mahdollista tuoda Suvilahteen lisää kaupunkija nuorisokulttuuria. Suvilahdessa nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö voi paremmin tarjota tapahtumatuotannollista osaamistaan ja toimia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Tiivistämö kuuluu Kiinteistö Oy Kaapelitalon tiloihin. Tapahtumayksikkö ja Gloria muuttavat Tiivistämöön ensi kevään aikana. Ohjelmaa järjestetään nykyisissä tiloissa helmikuuhun 2019 asti, jonka jälkeen alkaa valmistautuminen muuttoon. Kulttuuriareena Gloria täyttää 20 vuotta tammikuussa 2019, ja sitä juhlistetaan vielä nykyisissä tiloissa. Samassa kokouksessa päätettiin, että nuorisopalvelut luopuu toimintakeskus Hapen tiloista Sörnäisten rantatie 31:ssä vuoden 2019 loppuun mennessä, ja tapahtumayksikön sijainti Suvilahden Tiivistämössä mahdollistaa joidenkin Hapen toimintojen jatkumisen alueella. Muutokset ovat osa Helsingin nuorisopalveluiden alueellista uudelleen organisointia, jonka yhteyHelsingin Ruoholahdessa sijaitseva Helsingin oikeustalo palvelee erityisesti oikeusministeriön tarpeita. Helsingin oikeustalo myyty – kaupan arvo 200 miljoonaa Y hteiskuntakiinteistöihin erikoistunut Hemsö on allekirjoittanut sopimuksen Helsingin oikeustalon kiinteistön ostosta. Oikeustalon suurin vuokralainen on Suomen valtio, ja kiinteistön kauppahinta on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Helsingin oikeustalo palvelee erityisesti oikeusministeriön tarpeita. Kiinteistön vuokralaisista suurin osa on suoraan tai epäsuorasti tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa. Sivu 10 Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun V uonna 2012 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala postittaa tammikuun alussa tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun -oppaan, jossa on kattavasti tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä on oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu ja tilapäiset Wilma-tunnukset kouluun ilmoittautumista varten. Lukuvuoden 2019-2020 ensimmäinen koulupäivä on suomenkielisissä peruskouluissa torstai 8.8.2019 ja ruotsinkielisissä tiistai 13.8.2019. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6400 lasta. Kouluun ilmoittaudutaan joko sähköisesti tai käymällä koululla Lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.23.1.2019 osoitteessa wilma.edu. hel.fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 23.1.2019 klo 8.00-10.00 tai 17.00-19.00. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla. Jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy edu. hel.fi/tervetuloakouluun-sivuilta. Kaupunginhallitus asetti nuorisoneuvoston 2019 H elsingin kaupunginhallitus asetti vuodeksi 2019 tehtäväänsä Helsingin nuorisoneuvoston. Neuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Vaaleilla valitussa neuvostossa on 30 jäsentä. Äänestys järjestettiin kouluissa 12.–23.11. ja nuorisotaloilla 26.–30.11. Äänestämään pääsivät 13-17 -vuotiaat helsinkiläisnuoret. Vaalien järjestämisestä vastasi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Nuorisovaaleissa annettiin tänä vuonna yhteensä 9 493 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,74. Vuonna 2017 äänestysprosentti oli 39,9. Äänestyksen toteutukseen osallistuivat sekä kaupungin koulut että yksityiset koulut ja oppilaitokset. Kaikista Helsingin kouluista ja oppilaitoksista mukana äänestyksissä oli 95 prosenttia. Koululla järjestettiin pääsääntöisesti yksi äänestyspäivä ja tämän lisäksi oli mahdollista käydä äänestämässä nuorisotaloilla. dessä kulttuurisen nuorisotyön yksikkö lakkautetaan, mutta yksikön sisällöllistä toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen.
• 4 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2019 Taiteen tukeminen on järjen teko ? Luovuus on kykyä luoda uutta, kykyä ratkaista ongelmia ja tuottaa uudenlaisia ratkaisuja. Juuri luovuutta on pidetty vastauksena moneen yhteiskunnan haasteeseen. Taiteilijat ovat taiteen ammattilaisina luovuuden ytimessä. Taide on välttämätön osa yhteiskuntaa: sillä on olennainen arvo sivistysyhteiskunnan ylläpitäjänä, kehittäjänä ja kriitikkona. Jos haluamme kehittyä sekä yksilöinä että yhteiskuntana, taiteen tukeminen on sille keino. Taide antaa tilaa uusille ja ennakkoluulottomille ideoille, avartaa mieliä ja synnyttää keskustelua. Juuri näitä asioita yhteiskuntamme tarvitsee: keskusteluyhteyttä ja avoimuutta toisia kohtaan. Taiteen ja kulttuurin elinvoiman ja vapauden turvaava julkinen rahoitus on jäänyt pahasti kehityksestä jälkeen: taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on 0,8 %, kun niiden osuus bruttokansantuotteesta on 3,0 % ja laajemmin määriteltyjen luovien alojen osuus jopa 7,3 %. Lisärahoituksen tarve on suuri, jotta taiteen ja kulttuurin vapaus kehittyä yhteiskunnan osana, tukijana ja herättelijänä voidaan turvata. Rahoitus olisi nostettava 1 %:iin valtion budjetista, mikä tarkoittaisi n. 100 miljoonan euron lisäystä taiteen ja kulttuurin rahoitukseen. Kulttuurialat työllistävät yhä enemmän ihmisiä ja kulttuuri kasvattaa rooliaan vientituotteena. Taide toimii työkaluna sosiaalija terveydenhuollossa ja sen avulla voidaan vastata esimerkiksi mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin. Taidealan opiskelijan näkökulmasta tulevaisuuden työelämän epävarmuus vaikeuttaa kehittymistä taiteilijana. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen ohella myös taiteilijoiden toimeentulon mekanismeja tulisi kehittää niin, että luovien alojen ammattilaiset kykenevät tekemään työtään rohkeasti ja ilman huolta toimeentulosta. Monista eri lähteistä toimeentulonsa kokoavien taiteilijoiden sosiaaliturva on joustamaton, sekava ja johtaa monissa tapauksissa kannustinloukkuihin. Tähän on saatava muutos. Millaisia tavoitteita eduskuntavaaliehdokkailla on taiteen ja kulttuurin suhteen? Luovat alat tarjoavat aineetonta hyvää ja ovat omalta osaltaan herättämässä tarkkaavaisuutta aikamme suurimmasta ongelmasta, ilmastonmuutoksesta. Luoville aloille tulisikin siirtää rahoitusta ilmastolle haitallisista tuista. Luovuus ei ole vain sana, jota kulttuuriministerin on oikeus hyödyntää juhlapuheissa ilman vastinetta. Luovuuteen on todella satsattava rahallisesti ja kunnianhimoisesti. Taiteelle on annettava se tuki ja arvostus, joka sille oikeutetusti kuuluu. Taiteen tukeminen on järjen teko. Jenni Kilpi puheenjohtaja Sofia Suomalainen varapuheenjohtaja Taideyliopiston ylioppilaskunta Kaukolämpöön liitettiin eniten tehoa 40 vuoteen K aukolämpöön liitettiin viime vuonna ennätyspaljon tehoa Helsingissä. Uusia liittymiä on 80 megawatin verran, mikä vastaa kaksinkertaisesti Mäntsälän kaukolämpöjärjestelmän liittymistehoa. Kaukolämpöön on yhden vuoden aikana liitetty viimeksi enemmän tehoa 1970-luvulla. Helsinki kasvaa, ja kaukolämpöä tarvitaan uusille alueille muun muassa Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Myös uudet isot kauppakeskukset ovat valinneet kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Yksi näistä on Pasilaan nouseva Tripla, johon rakennetaan kauppakeskuksen lisäksi myös mm. asuntoja, toimistoja ja hotelli. Kaukolämpö on ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto Helsingissä, yli 90 % Helsingin kiinteistöistä on liittynyt kaukolämpöön. Helsingin kaukolämmön kulutus vastaa Tampereen, Turun ja Espoon kulutusta yhteensä. Kaukolämpö on myös yleisin lämmitysmuoto koko Suomessa. Helen tuottaa kaukolämpöä yhteistuotantovoimalaitoksissa, lämpöpumppulaitoksissa sekä lämpölaitoksissa. Uusiutuvan energian määrä kaukolämmön tuotannossa kasvaa vuosittain. Helenin kahdessa suuressa lämpöpumppulaitoksessa, Katri Valan puiston alla ja Esplanadin puiston alla, teollisen mittakaavan lämpöpumput pystyvät hyödyntämään yhä enemmän hukkaenergioita kiinteistöistä, kodeista ja konesaleista. Yhä useampi kiinteistö on valinnut lämmitystavakseen puupelleteillä ja biokaasulla tuotetun uusiutuvan kaukolämmön. Sen osuus kasvoi viime vuonna 85 prosenttia. Helen ostaa myös yritysten ja kiinteistöjen ylimääräisiä lämpöjä. Avoimella kaukolämmöllä lisätään lämmön hankinnan monimuotoisuutta ja edistetään kiertotaloutta sekä ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Valo, Jumalan esikoistytär Puheenvuoro ? Jokatalvisen valokarnevaalin aikana Helsingissä voi kävellä kilometrikaupalla lumoavassa valossa. Hohdokasta valoshowta Kansalaistorilta Töölönlahden kautta Etu-Töölöön. Lux-reitti korostaa valaistuksen voimaa opastamalla kulkijan, muistomerkkien ja kulttirakennusten liepeille. Pienemmät kaupungit ovat seuranneet pääkaupungin mallia. Myös kuningattaren kaupunki Loviisan torimiljöö on saanut tästä ansaittua kiitosta ja huomiota. Lux Helsinki keskittyi aiemmin Senaatintorin ja Tuomiokirkon ympäristöön, nyt valoreitti johtaa Kansalaistorilta Töölönlahdelle. Oopperatalo, Finlandiatalo, museona palveleva Hakasalmen huvila, Musiikkitalo, Keskuskirjasto Oodi liitettiin tänä vuonna valovaellukseen. Valoteosten spektaakkelit lumoavat ja väliin värisyttävät, kun valo solmi kekseliäästi yhteyksiä eri elementtien kesken. Mainosmaailmasta tutut jättikokokoiset valotaulutkin saatiin tässä valossa näyttämään arvokkaammilta. Valo on maalareista ensimmäinen. On vaikea löytää sellaisia kohteita joita syvä valo ei kaunistaisi. Valoa kutsutaankin Jumalan esikoistyttäreksi (Thomas Fuller 1608-82). Raamatun alkulehdillä jo vedotaan Jumalan kykyyn luoda valo ja pimeys. Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. ”Jumala erotti valon pimeydestä ja hän nimitti valon päiväksi ja pimeyden hän nimitti yöksi.” (1.Moos.1:5). Vuorisaarnassaan Jeesus puolestaan antoi valon ihmiselle tehtäväksi: ”Te olette maailman valo.” Kansalliskirjailijamme Johan Ludvig Runeberg korotti ihmisen valorakkauden korkeisiin sfääreihin lausuessaan, että muuttolinnutkin kaipaavat valoon vaeltaessaan aina sitä kohti missä päivä on pisin. Kristillisessä ajattelussa valon kehittynein muoto on ”uskon valo” (lat.luemen fidei), joka saadaan Pyhän Hengen lahjoittamassa illuminaatiossa eli valaistumisessa. Kristityt ovat vanhastaan kohdistaneet rukouksensa auringon nousuun päin mikä kuvastaa kääntymistä Jumalan puoleen. Jo varhain alttari sijoitettiin aina kirkon itäpäätyyn, auringon nousun puolelle. Jumalan vertaaminen aurinkoon muistuttaa, että valo on kaiken elämän edellytys. Valolla on myös varjopuolensa. Kiinalaiset näkevät, että pimein paikka on aina lampun alla. Kristillisessä uskontulkinnassa valo ymmärretään päinvastaisena. Raamatun viimeinen luku korostaa valon mahtia: ”Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.”(Ilm. 22:5) Kristitylle valo on samalla vertauskuva majakasta, Jumalan sanasta, joka valaisee ja ohjaa läpi karikoiden satamaan, taivaaseen. Pimeyden teot joutaa hylätä ja elämä on varustettava ”valon asein” (Room.13:12). Palava kynttilä viittaa voittoisaan Kristukseen. Hän on valo, joka tuo toivon kuoleman varjossa eläville. Loviisan hautausmaan suurikokoinen pääsiäiskivi on muodostunut rukouspaikaksi. Se valaistaan juhlana ja usein myös arkena kynttilöillä. Suurikokoinen pääsiäiskynttilä palaa kirkoissa pääsiäisestä helluntaihin. Se sytytetään aina hautaan siunattaessa ja liitetään rukoukseen: ”Herra, anna hänelle iankaikkinen lepo, ikuinen valo häntä valaiskoon.” Vaikka maailma ja sen tulkinta ei näytä kovin valoisalta, kirkolla ja taiteella on yhteinen suuri tehtävä valaista maailmaamme. Goethen kerrotaan kuolinvuoteellaan pyytäneen palvelijaansa avaamaan ikkunaluukkuja hämärän huoneen valaisemiseksi. Hän lausui: Enemmän valoa! (Mehr Licht!). Veli-Matti Hynninen Realia Isännöinti osti Kantakaupungin Isännöinti Oy:n Uusi Viro–suomi?sanakirja ilmestyi E esti Keele Instituutissa Tallinnassa järjestettiin 9. tammikuuta uuden virolais-suomalaisen verkkosanakirjan julkistamistilaisuus. Sanakirja on laadittu Kotimaisten kielten keskuksen ja Eesti Keele Instituutin yhteistyönä. Hankkeen suojelijana on toiminut rouva Jenni Haukio. Sanakirjan julkaisemisella juhlistetaan satavuotiasta Viroa ja alkavaa viron kielen vuotta. Suomen 100-vuotispäivän kunniaksi verkossa ilmestyi Suomi–viro-suursanakirja vuonna 2017. Eesti Keele Instituutin sanakirjaosaston johtajan Margit Langemetsin mukaan ajatus sanakirjasta syntyi jo vuonna 2003 kaksiosaisen Suomi–viro-suursanakirjan ilmestyttyä. Vuoden 2015 syksyllä tehtiin kahden maan yhteinen päätös julkaista maiden merkkipäivien johdosta kaksi sanakirjaa. Suomen satavuotispäivän kunniaksi vuonna 2017 julkaistiin Suomi–viro-suursanakirjan maksuton verkkoversio, ja 100-vuotiasta Viroa juhlistaa uusi Viro–suomi-sanakirja. Uuden virolais-suomalaisen sanakirjan tietokanta luotiin Eesti Keele Instituutissa automaattisesti useiden olemassa olevien sanakirja-aineistojen pohjalta. Sanakirjan toimitustyössä on otettu huomioon sanojen käyttötaajuus viron kielessä. Erityistä huomiota on kiinnitetty uusiin sanoihin, monisanaisiin ilmauksiin, lyhenteisiin sekä paikannimiin ja muihin erisnimiin. Sanakirja on tarkoitettu niin suomalaisille kuin virolaisillekin. Hakusanoja ja ilmauksia on sanakirjassa lähes 40 000. Sanakirjan osoite Eesti Keele Instituutin kotisivuilla on http://www.eki.ee/dict/efi/. Käyttöliittymässä suomalais-virolainen ja virolais-suomalainen sanakirja on yhdistetty siten, että molemmista voi vaivatta hakea sanoja ja lauseita sekä suomeksi että viroksi. Sanakirjan ovat toimittaneet Sofia Björklöf, Anu Haak, Külli Kuusk, Saarni Laitinen, Ilona Paajanen ja Ulla Vanhatalo. Kieliopin asiantuntijana on toiminut Ülle Viks ja käyttöliittymän luonut Indrek Hein. Sanakirjan päätoimittajat ovat Heikki Hurtta ja Margit Langemets. Uuden Viro–suomi-sanakirjan ensimmäinen edeltäjä, Lauri Kettusen Virolais-suomalainen sanakirja, ilmestyi Helsingissä hieman yli sata vuotta sitten, vuonna 1917. Virolais-suomalaisen verkkosanakirjan julkaisutilaisuuden järjestävät Eesti Keele Instituut ja Kotimaisten kielten keskus. P ohjoismaiden suurimpaan kiinteistöjohtamisja kiinteistönvälityspalveluita tarjoavaan Realia Group -konserniin kuuluva Realia Isännöinti on ostanut pääkaupunkiseudulla toimivan Kantakaupungin Isännöinti Oy:n. Yrityskauppa on osa Realia Groupin ja sen tytäryhtiöiden kasvustrategiaa ja tukee Realia Isännöinnin tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä. Kantakaupungin Isännöinti Oy on asiantunteva isännöintialan palveluyritys, jonka toiminta on käynnistynyt 1980-luvun lopussa. Yritys toimii Helsingin alueella ja palvelee noin 85 asuntoja kiinteistöosakeyhtiötä. – Olimme jo jonkin aikaa pohtineet yhtiökumppanini Antti Koljosen kanssa yhtiömme seuraavaa kehitysja omistusvaihetta, ja olemme erittäin tyytyväisiä, kun löysimme Realia Isännöinnistä vahvan ja vakaan uuden omistajan rakentamallemme palvelukokonaisuudelle. Olemme kehittäneet asiakkaidemme arvostaman ja laadukkaan palvelukokonaisuuden, ja sen kehittämistä jatketaan yhdessä eteenpäin, Kantakaupungin Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Juha Leppänen toteaa. – On todella hienoa, että saamme Kantakaupungin Isännöinti Oy:n ammattitaitoisen ja kokeneen henkilöstön osaksi Realia Isännöintiä ja kiinteistöjohtamisen liiketoimintamme pääkaupunkiseudulla, ja erityisesti Helsingissä, vahvistuu entisestään. Haluamme vahvistaa jo tällä hetkellä korkealaatuisia palveluja Kantakaupungin Isännöinnin asiakkaille sekä varmistaa asiakasyhtiöiden sujuvan johtamisen jatkossakin. Omistajanvaihdoksella ei ole vaikutusta voimassaoleviin asiakassopimuksiin, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Veli Huotari toteaa. – Olen erittäin tyytyväinen, että tämän yrityskaupan myötä strategiamme mukainen kasvu isännöintiliiketoiminnassa jatkuu. Toivotan Kantakaupungin Isännöinti Oy:n henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi Realia Group -konserniin, Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo. Kantakaupungin Isännöinti Oy jatkaa yrityskaupan jälkeen toistaiseksi toimintaansa omana yhtiönään. Ota kantaa – kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Lähetä nettisivujen kautta www.rooperinlehti.fi/yleisonosasto tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
• 5 Nro 1 • Viikot 3-4/2019 YIT on myynyt kaikki Triplan toimistokiinteistöt Lastenpsykiatrian osastohoitolle uudet tilat Kivelän sairaala-alueelta H USin lastenpsykiatrin akuuttiosasto, päiväosasto ja hoito-osasto muuttivat vuoden alussa Lastenlinnasta ja Pasilasta Kivelän sairaala-alueelle rakennettuun väliaikaiseen sairaalarakennukseen. Osastoilla hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia. Lastenpsykiatriset osastot tarjoavat lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa lapselle ja hänen perheelleen silloin, kun lapselle tarvitaan avohoitoa tiiviimpää hoitoa tai tutkimusta. Lastenpsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta suurin osa tapahtuu vastaanotoilla. Akuuteissa tilanteissa apua lasten päivystyksestä ja akuuttiosastolta Akuuteissa lastenpsykiatrisissa ongelmissa perheet hakeutuvat Uuden lastensairaalan päivystykseen, josta lapsi ohjataan jatkohoitoon. Lastenlinnasta muuttanut akuuttiosasto tarjoaa kiireellistä lastenpsykiatrista hoitoa HUSin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuella (Eksote, Carea ja Päijät-Häme) asuville lapsille ja heidän perheilleen. Hoitojaksot ovat kestoltaan vuorokaudesta kahteen viikkoon riippuen lapsen voinnista ja hoidon tarpeesta. Osasto toimii aluksi kahdeksanpaikkaisena ja on avoinna ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Paikkamäärä tullaan nostamaan kymmeneen. Vuosittain osastolla on noin 200 akuuttijaksoa. Osastohoito on intensiivistä hoitoa Lastenpsykiatrian hoito-osastolla on aluksi kolme paikkaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Osasto toimii arkipäivisin. Hoito-osaston henkilökunta tekee myös lapsen arkeen jalkautuvaa hoitoa, joka on osoittautunut hyvin tehokkaaksi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten hoidossa ja heidän perheidensä auttamisessa. Hoitokäyntejä voi olla intensiivisimmillään 3-5 viikossa. Hoito-osastolla hoidetaan vuoden aikana noin 80 potilasta, joista puolet on osastohoidossa ja puolet hoidetaan kotona. Lastenpsykiatrian päiväosastolla on neljä päiväpaikkaa ja kaksi intensiivisen avohoidon paikkaa. Intensiivisessä avohoidossa lapsen ja perheen kanssa työskennellään ennalta sovitun asian parissa kahden viikon hoitojakson ajan. Päiväosaston hoitojaksot ovat pidempiä. Päiväosastolla hoidetaan vuoden aikana noin 80 potilasta. Tilat on suunniteltu lapsia ja perheitä varten Lastenpsykiatrian väliaikaiset tilat toteutettiin nopeassa aikataulussa siirrettävistä tilaelementeistä. Uusissa tiloissa on huomioitu viihtyisyys ja lasten toiminnallisten tilojen tarve. Keskeistä on ollut tilojen terveellisyys ja turvallisuus. Laadukas sisäilmasto on tuotettu valitsemalla tarkasti rakentamisessa käytettyjen materiaalien kemikaalit ja erityisesti niiden yhteensopivuus. Suunnitelmissa on, että lastenpsykiatrian osastotoiminnot ovat Kivelän sairaala-alueella (Pohjoinen Hesperiankatu 27) siihen asti, kunnes Laakson yhteissairaalan valmistuu. Helsingin tilastollinen vuosikirja 2018 ilmestyi Helsingin tilastollinen vuosikirja on ilmestynyt 106. kerran. H elsingin tilastollinen vuosikirja on ilmestynyt 106. kerran. Vuosikirja sisältää tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä sekä lisäksi tietoja naapurikaupungeista, Helsingin seudusta, Suomesta, pohjoismaiden suurista kaupungeista, Baltian maista ja pääkaupungeista sekä Pietarista. Vuosikirja kertoo Helsingistä ja helsinkiläisistä muun muassa seuraavaa: • Helsingin väkiluku oli 643 272 henkilöä vuodenvaihteessa 2017/2018. Kasvua edellisvuoteen oli 8 091 henkilöä eli 1,3 prosenttia. • Helsingissä oli vuoden 2017 lopussa 361 866 asuntoa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4 891 asunnolla. Vuokra-asuntoja (46,9 % asunnoista) on hieman omistusasuntoja enemmän (41,6 % asunnoista). • Helsinkiin oli rekisteröity vuoden 2017 lopussa yhteensä 327 869 moottoriajoneuvoa. Henkilöautoja niistä oli 264 903. Henkilöautojen määrä on kasvanut yli 78 000:lla vuodesta 2000. • Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui vuonna 2017 yhteensä 89 459 lentokonetta. Matkustajia oli lähes 19 miljoonaa. Koneita laskeutui ympäri vuoden keskimäärin noin 6 minuutin välein. • Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 14,1 lainaa asukasta kohti. Lainoista kirjoja oli 79,5 %. Kaikista lainatuista kirjoista lähes 40 % oli lastenkirjoja. • Helsingin kaupungin palkkalistoilla oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 37 090 henkilöä. Suurin toimiala oli sosiaalija terveystoimi, jonka palkkalistoilla oli yhteensä 14 699 henkilöä. • Helsingin suosituin matkailukohde oli Linnanmäki, jossa vieraili vuonna 2017 yhteensä 1 100 000 kävijää. Suosituimpien kohteiden joukossa olivat myös Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Helsingin tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Korkeasaari. Helsingin seudun asuntotuotanto huippulukemissa H elsingin seudulla aloitettiin lähes 22 000 uuden asunnon rakentaminen tänä vuonna. Määrä on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Määrän lisäys pohjautuu etenkin Helsingin ja Vantaan kasvuun, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta. – Asuntotuotannon lisäys on erittäin hyvä uutinen Helsingin seudulle, jossa on kasvava tarve uusille kohtuuhintaisille asunnoille. Asuntorakentamisen täytyisikin pysyä korkealla tasolla vuosia eteenpäin, sillä yritykset tarvitsevat yhä enemmän seudun ulkopuolelta muuttavaa työvoimaa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen. Kaiken kaikkiaan Helsingin seudulla valmistui keskimäärin 10 asuntoa 1 000 asukasta kohden kuluneen vuoden aikana. Suhteellisesti vilkkainta asuntotuotanto oli Sipoossa, Keravalla, Vantaalla ja Nurmijärvellä, jossa valmistui 1618 asuntoa 1 000 asukasta kohden. Espoossa määrä oli 11 ja Helsingissä 8,5 asuntoa 1000 asukasta kohden. Helsingin seudun asuntojen koko on pienentynyt. Tänä vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 60 neliötä, mikä on 17 neliötä vähemmän kuin vuonna 2012. Työllisyys paranee ja työpaikkojen määrä kasvaa Seudun työllisten määrä oli vuoden kolmannella neljänneksellä 4 % ja työpaikkojen määrä 5 % edellistä vuotta korkeammalla tasolla. Tuotanto kasvoi 3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto kasvoi vahvasti liike-elämän palveluissa, majoitusja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla, informaatioja viestintäalalla sekä kuljetuksessa ja rakentamisessa. Suhdanneodotukset ovat kuitenkin aiempaa varovaisemmat teollisuudessa ja rakentamisessa. – Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta huolestuvaa on, että osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa avoinna olevien työpaikkojen täyttämistä yhä useammassa yrityksessä. Kasvun jatkamiseksi tulevan hallituksen täytyy mahdollistaa Helsingin seudun kasvua järkevällä asuntopolitiikalla, sujuvilla joukkoliikenneyhteyksillä ja työperäisen maahanmuuton esteitä purkamalla, Lahtinen toteaa. Y IT on myynyt Helsingin Pasilassa rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena kansainväliselle sijoittajalle. Triplan Workery-toimistot, Workery East ja Workery West, ovat YIT:n kehittämiä, rakentamia ja omistamia. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa tässä vaiheessa julkisteta. Kauppa on YIT:n historian suurin yksittäinen kiinteistökauppa toimistokiinteistöstä. Kauppahinnan maksu tapahtuu valmiusasteen mukaan siten, että YIT vastaanottaa ensimmäisen maksuerän vuonna 2018 ja loput kauppahinnasta maksetaan erissä valmiusasteen kertymisen mukaan. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että Triplan Workery-toimistot Helsingin Pasilassa kiinnostivat lukuisia merkittäviä kansainvälisiä kiinteistösijoittajia ja että ne myytiin yhtenä kokonaisuutena. Kansainvälisten ostajien kiinnostus on hieno osoitus Triplan vetovoimasta. Keski-Pasilasta on aidosti muodostumassa Helsingin toinen keskusta, sanoo Esa Neuvonen, YIT:n Toimitilatja Kiinteistöt segmenttien johtaja. – Rakenteilla olevat modernit toimitilat tarjoavat siellä työskenteleville viihtyisät, muuntojoustavat tilat ja kaupunkilaisille uudenlaista elinympäristöä, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Toimistojen rakentaminen käynnistyi alkuvuonna 2018 ja ne valmistuvat keväällä 2020. Workery Eastin vuokrattava pinta-ala on noin 28 000 neliötä ja sen valmiusaste vuoden 2018 lopussa on yli 65 prosenttia. Workery East:n ankkurivuokralainen on Telia Finland. Workery West:in ankkurivuokralainen on Otavamedia Oy. Workery Westin vuokrattava pinta-ala on noin 22 000 ja sen valmiusaste vuoden lopussa on noin 55 prosenttia. Molempien toimistokiinteistöjen vuokrasopimukset ovat pitkiä. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Keski-Pasilaan vaiheittain vuosina 2019–2020 valmistuva Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu Mall of Tripla -kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelli ja nyt myydyt toimistot. Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu Mall of Tripla -kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelli ja nyt myydyt toimistot.
• 6 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 VIIKKO 3 KE 16.1. Ilmari, Ilmo TO 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni PE 18.1. Rukouspäivä Laura LA 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki SU 20.1. Sebastian VIIKKO 4 MA 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni TI 22.1. Visa KE 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine TO 24.1. Senja PE 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali LA 26.1. Joonatan SU 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä Viljo VIIKKO 5 MA 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies TI 29.1. Valtteri Ihminen on sokea, mykkä ja hauras kun seinä jota toukka nakertaa. Charles Baudelaire (1821 – 67) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 16.1.–29.1. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail. com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 16.1. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Mielen hyrskyjä Torstaina 17.1. klo 18–19 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Kaiku-ryhmän runoteatteriesitykseen Rikhardinkadun kirjastoon! Esityksessä kuullaan runoja ja proosaa mm. seuraavilta kirjailijoilta: Paavo Haavikko, Daniil Harms, Kari Hotakainen, Eino Leino, Sinikka Nopola ja Ilpo Tiihonen. Ohjaus: Inkeri Kivimäki. Esiintyjät: Kaisa Kilpinen, Arja Koponen, Antti Mäki, Mervi Tarpio ja Lari Ylönen. Vapaa pääsy. ? Arvoviulu estradilla ja tarinoita taiteesta Maanantaina 21.1. klo 18 Miltä kuulostaa, kun lahjakas nuori taiteilija ottaa haltuunsa satoja vuosia vanhan soittimen? Tämän saat kokea lähietäisyydeltä Rikhardinkadun kirjastossa, OP:n Yhdessä ja ilolla -kirjastokiertueen tapahtumassa. Viulisti Emma Mali soittaa OP Ryhmän Taidesäätiön Carlo Antonio Testore -viulua vuodelta 1730. Näyttelijä-laulaja Anu Hälvä kertoo tarinoita kappalevalintoja inspiroineiden taideteosten takaa. Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? Seniorit nettiin -luento: Hyvinvointisovellukset Torstaina 24.1. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Enter ry:n luennolle Rikhardinkadun kirjastoon! Tammikuun tietoiskussa perehdytään hyvinvointisovelluksiin. Miten omaa hyvinvointiaan voi seurata tai jopa parantaa älypuhelimen sovellusten avulla? Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Kahvija teetarjoilu. Joh. 2:1–11 Ensimmäistä kertaa M iltähän Jeesuksesta tuntui tehdä elämänsä ensimmäinen julkinen ihmeteko? Tunsiko hän sydämen hakkaavan rinnassa, tärisivätkö kädet tai ääni? Ainakaan hän ei tuntenut itseään valmiiksi, vaan sanoi: ”Minun aikani ei ole vielä tullut.” Joku toinen silti päätti hänen puolestaan, että nyt on toimittava. Jeesuksen äiti Maria määräsi palvelijat tekemään niin kuin Jeesus sanoo ja niin syntyi Kaanaan häiden viini-ihme. Tiesikö Jeesus pystyvänsä ihmeeseen? Sanoiko hän sanansa tyynesti ja istui rennosti alas, vai oliko hän kuin tulisilla hiilillä odottaessaan, millaisen vastaanoton vielä hetki sitten vettä ollut viini saisi? Kuinka kiihkeästi hän rukoili, että ihme tapahtuisi, eikä hän mokaisi tätä hommaa jotenkin? Kaanaassa Jeesus näytti ensi kertaa jumalallisen voimansa – ja siis näki sen itsekin ensi kertaa. Siihen asti saattoi epäillä. Millainen onkaan se tunne, kun saa huomata: ”Tähän en yksin olisi pystynyt. Jumalan täytyy olla kanssani!” Evankeliumeissa Jeesus on yleensä varma ja päättäväinen, mutta toivoisin, että hän myös tietää sen tunteen, kun uusi ja tuntematon jännittää aivan järkyttävän paljon. Sen hetken, jossa parhaasta valmistautumisestakin huolimatta täytyy sanoa Jumalalle: ”En tiedä mitä tästä tulee. Hoida Sinä se maaliin.” Iida Glumoff Kirjoittaja on lasten, nuorten ja kaikkien muidenkin pappi Oulunsalosta Kuntapolitiikan vuosi 2019 H yvää uutta vuotta kaikille! Uuden vuoden vaihtuminen tarkoittaa myös kuntapolitiikan jatkumista lyhyen joulutauon jälkeen. Tämä vuosi tulee merkitsemään valtuustokauden puoliväliä. Puoliväli on hyvä paikka pysähtyä tarkastelemaan jo tehtyjä ja vielä tekemättömiä asioita. Paljon on ehtinyt tapahtua. Kunnallisveroprosentin lasku ja koiraveron poisto olivat alkukauden tärkeitä päätöksiä. Näiden lisäksi on aloitettu joukko laajempia uudistuksia. Etelä-Helsingin näkökulmasta merellisen strategian valmistelu on keskeinen projekti. Helsingin merellisyydestä pyritään ottamaan jatkossa entistä suurempi hyöty irti. Vallisaaren ja muutaman muun lähisaaren avautuminen ovat olleet viime vuosien näkyvimpiä muutoksia. Jatkossa meren läheisyys ja vahva läsnäolo pyritään sitomaan entistä tiukemmin osaksi helsinkiläisten arkea. Toimivien palvelujen ja liikenneyhteyksien rooli korostuvat. Liikkumisohjelma on toinen tärkeä uudistus. Liikkuminen ei ole vain urheilua, vaan osa tavallista arkea. Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen ovat käytännön toimia, joilla liikkuminen on helppo saada osaksi arkipäivää. Myös kaupungin kattavilla ja laadukkailla liikuntapalveluilla on merkitystä. Tekojääkentän saamista eteläiseen kantakaupunkiin on kaivattu pitkään. Työ tavoitteen eteen jatkuu myös kuluvana vuonna. Kaupungin päätöksentekoa ohjaa valtuustokauden alussa hyväksytty kaupunkistrategia. Tänä vuonna strategia tulee puolivälitarkasteluun. Mahdollisia päivitystarpeita arvioidaan. Myös jo aloitettujen toimenpiteiden etenemistä seurataan. Valtuustokauden alussa käyttöönotettu uusi hallintomalli pormestareineen ja suurempine toimialalautakuntineen tulee myös arvioitavaksi. On tärkeä analysoida missä on onnistuttu ja miltä osin järjestelmää tulee vielä kehittää. Yksi konkreettinen viime vuoden tapahtuma on keskustakirjasto Oodin avautuminen. Suosittelen kaikkia käymään tutustumassa kirjastoon. Oodi ei ole pelkkä perinteinen kirjasto, vaan aivan uudenlainen kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Kirjojen lisäksi Oodi tarjoaa monenlaista toimintaa ja erilaisia palveluja. Keskustakirjasto on myös asiaankuuluvasti noteerattu laajalti ympäri maailmaa. Kaupungin talous on edelleen vahvalla pohjalla, mikä mahdollistaa järkevien investointien tekemisen. Samalla on syytä säilyttää maltti. Hyviä rahan käyttökohteita tuntuu aina riittävän. Kaupungin on kuitenkin syytä säästää myös taloudellisesti huonompien aikojen varalle. Maailmantalouden käänne saattaa odottaa jo oven takana. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Suursuosion saavuttanut “Kari Tapio 15 kesää” -laulunäytelmät saavat jatkoa Markku Uhlbäck. Kuva: Slava Vinokurov Marita Taavitsainen. Kuva: Jani Pihlaja S inivalkoinen ääni Kari Tapio on tuttu nimi suomalaisyleisölle, lukuisat esiintymiset ja konsertit tekivät hänestä suositun, kaikkien rakastaman tähden. Läpimurto tapahtui 1970-luvulla kappaleella “Laula kanssain”, josta menestystarina lähti täyteen lentoon. Hittiputki jatkui ja seuraaviksi suosikeiksi listattiin “Viisitoista kesää” ja “Kaipuu”. Laulut, joiden sanat yleisökin osasi ja lauloi mukana. Kari Tapio 15 kesää konserttisaleihin Vuonna 2019 laulajalegenda on jälleen tapetilla, sillä suuren suosion kesällä 2018 Ränssin kievarin kesäteatterissa saanut “Kari Tapio 15 kesää” -laulunäytelmä valloittaa nyt konserttisaleja eri puolilla Suomea. Näytelmäkiertueen järjestää yhteistyössä ohjelmatoimisto Gramofoni, Juse Venäläinen ja Joona Jalkanen. Kari Tapion laulut, esiintymiset tanssipaikoilla ja konserteissa ovat käyneet tutuiksi useimmille suomalaisille vuosien varrella. Julkisuus on tarjonnut oman näkökulmansa laulajatähden elämästä, mutta mitä oikeasti tapahtui kulissien takana? Kuka tiesi, millaista oli Kari Tapion ja hänen vaimonsa Pian arki? Mitä olivat ne salaisuudet, joista ei puhuttu? Näihin kaikkiin kysymyksiin saadaan vastaus laulunäytelmässä. Kari Tapio 15 kesää avaa ovia sinne, minne ei aikaisemmin päästetty ketään. Kiertue vie katsojan kulissien taakse, Kari Tapion kotiin ja arkipäivään, joissa värikkäät tapahtumat seuraavat toisiaan. Kiertue tarjoilee ainutkertaisen aikamatkan maamme kevyen musiikin historiaan, jonka keskiössä on Kari Tapion ja Pian julkisuudessakin tiiviisti seurattu 46 vuotta kestänyt rakkaustarina. Kari Tapiota näyttelee laulunäytelmän käsikirjoittaja, viihteen monitoimimies Juse Venäläinen ja Pia-vaimon roolissa nähdään tangokuningatar Marita Taavitsainen. Kari Tapion uran aikalaisten, tunnettujen esiintyjien, saappaissa astelevat tangokuningatar Tiina Räsänen sekä kiertueella mieslaulajan roolia puoliksi esittävät Markku Uhlbäck ja Dimitri Keiski. Onnentähti-orkesteri säestää kiertueella Kari Tapion tunnetuksi tekemiä lauluja. Työtiimissä häärii tiiviisti myös Kari Tapion poika Joona Jalkanen, jonka läsnäolo tuo tekemiseen viimeisen silauksen. Lainaus teemalyriikasta “15 kesää mä salaa rakastin, mut tunteitani käsitteli hän kuin pakastin. Mä kun melkein rakentamaan aloin lemmenpesää!” Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen) 22.11.1945 Suonenjoki – 7.12.2010 Espoo
• 7 Nro 1 • Viikot 3-4/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko 17.1. klo 12-12:30 Viikkomessu 19.1. klo 18-19 Iltakirkko 20.1. klo 10-11:30 Messu 24.1. klo 12-12:30 Viikkomessu 26.1. klo 18-19 Iltakirkko 27.1. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna Helsingin tuomiokirkon krypta 16.1. klo 12-12:20 Päivärukous 18.1. klo 12-12:20 Päivärukous 21.1. klo 12-12:20 Päivärukous 21.1. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 22.1. klo 12-12:20 Päivärukous 23.1. klo 12-12:20 Päivärukous 25.1. klo 12-12:20 Päivärukous 28.1. klo 12-12:20 Päivärukous 28.1. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 29.1. klo 12-12:20 Päivärukous Mikael Agricolan kirkko 17.1. klo 10-12 Perhekerho 20.1. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 20.1. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 20.1. klo 12-13:30 Messu 20.1. klo 18-21 Tuomasmessu 24.1. klo 10-12 Perhekerho 27.1. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharis 27.1. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 27.1. klo 12-13:30 Messu 27.1. klo 18-21 Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko 17.1. klo 16-18 Isojen olkkari 22.1. klo 14-17 Koululaisten olkkari 24.1. klo 16-18 Isojen olkkari 29.1. klo 14-17 Koululaisten olkkari Vanhakirkko 16.1. klo 08-08:30 Aamumessu 20.1. klo 10-11:30 Messu ja Helsingin Pipliaseuran 200-vuotisjuhlat 22.1. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 23.1. klo 08-08:30 Aamumessu 27.1. klo 10-11:30 Messu 29.1. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 16.1. klo 18-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 21.1. klo 18-20 Kritoryhmä: Lupa tuntea Tuomiokirkkoseurakunnassa 23.1. klo 18-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen Hyvän toivon kappeli 20.1. klo 12-13:30 Messu 21.1. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 22.1. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 22.1. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 27.1. klo 12-13:30 Messu 28.1. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 29.1. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 29.1. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 17.1. klo 15-17 Perhekerho 24.1. klo 15-17 Perhekerho Helsingin seurakuntayhtymässä jatketaan säästäväistä linjaa ? Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulut ovat ensi vuonna 117,4 miljoonaa euroa. Investointeihin varataan 25,6 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentti säilyy Helsingissä yhdessä prosentissa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti torstain kokouksessaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarviosta ja vuosien 2019–2021 toimintaja taloussuunnitelmasta. Helsingin seurakuntien budjetti pysyy ensi vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudenpidossa jatketaan säästäväisellä linjalla. Verotuloja arvioidaan kertyvän Helsingissä 80,7 miljoonaa euroa ja kiinteä valtionrahoitus on 12,5 miljoonaa euroa. Kun 117,4 miljoonan toimintakuluista vähennetään 33,7 miljoonan toimintatuotot, ns. toimintakatteeksi jää talousarviossa 83,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 toimintakate on aiempia vuosia isompi sen vuoksi, että seurakunnille palautetaan kertaluontoisesti 4,8 miljoonaa euroa vuoden 2017 ylijäämästä käytettäväksi vuoden 2019 toimintaan. Helsingissä on ollut kolmivuotinen säästöohjelma vuosina 2016–2018. Talouskasvun hidastumisen ja jäsenmäärän laskun vuoksi Helsingin seurakuntayhtymä on toteuttanut sopeutusohjelman, jossa on pienennetty kiinteistökantaa ja vähennetty noin 100 henkilötyövuotta. Tavoite on ollut tasapainottaa talous tulevia niukempia aikoja ajatellen. Seuraavien vuosien aikana jatketaan joistakin tehtävistä luopumista ja pyritään tekemään asioita entistä enemmän eri toimijoiden kanssa yhdessä. Seurakuntayhtymän johtajana jatkaa Juha Rintamäki Lisäksi valtuusto päätti seurakuntayhtymän johtajasta vuosille 2019–2020. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhtymänjohtajaksi Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen. – Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. Haluan omalta osaltani olla mukana tekemässä Helsingin seurakuntayhtymästä Suomen kirkon sisällä toimijaa, jonka tekemisestä halutaan muualla ottaa oppia. Tehdään asiat niin hyvin, että työmme on siunaukseksi helsinkiläisille ja esimerkiksi koko kirkolle, Rintamäki sanoo. Rintamäen mukaan helsinkiläisille tämä tarkoittaa merkityksellistä jäsenyyttä kristittyjen yhteisössä, joka kuulee tarpeen ja tukee hädänalaisia elämän eri tilanteissa, sekä hyödyntää jäsentensä laajaa osaamista. Helsingin seurakunnat toimivat helsinkiläisten tarpeen pohjalta ja vaikuttavuutta lisätäkseen yhteisesti keskittyvät juuri heihin, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Lehtisaaren maanvuokran sopimusmalli hyväksyttiin Valtuusto hyväksyi myös sopimusmallin Lehtisaaren maanvuokrasta, jonka pääkohdat valtuusto löi lukkoon jo toukokuussa 2017. Sopimusehdot ovat yhteisen kirkkovaltuuston tuolloin päättämien linjausten mukaiset. Valtuusto täydensi sopimusmallin tekstiä kahdessa kohdassa: vuosivuokraa määriteltäessä tapauskohtaista harkintaa ei voi tehdä vuokralaisen vahingoksi, ja jos Helsingin seurakunnat joskus päättävät myydä maaalueen, myös vuokralaiselle tarjotaan ostomahdollisuus korkeimpaan tarjottuun hintaan. Tätä lomakepohjaa on tarkoitus käyttää jatkossa kaikissa Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa, ja sopimukset tuodaan vielä erikseen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäviksi. Lehtisaaren maanvuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta ja vuosivuokra määräytyy siten, että se vastaa viittä prosenttia vuokra-alueen käytetyn rakennusoikeuden arvosta (e/k-m2), josta on tehty 40 prosentin alennus, ja vuosivuokra sidotaan elinkustannusindeksiin: käytännössä vuokra on kolme prosenttia em. arvosta. Ensimmäinen indeksitarkistus tehdään 1.1.2020 alkavan vuokranmaksukauden vuokraan. Valtuusto päätti jo aiemmin, että vuokrankorotuksia kohtuullistetaan siten, että ne porrastetaan kolmelle vuodelle. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhtymänjohtajaksi Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen. Kuva: Riitta Supperi Museoalan pääsylipputulot kasvaneet 56%, kävijämäärät 35% Museokortteja on tähän mennessä valmistettu noin 220 000, joista voimassa on noin 160 000. M useokortin käyttöönoton jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätyksen kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna 2016 museoissa vierailtiin 6,6 miljoonaa kertaa, 2017 peräti 7,1 miljoonaa kertaa. Aiemmin 2000-luvulla museoissa vierailtiin keskimäärin 5,2 miljoonaa kertaa vuodessa. Museokortti otettiin käyttöön 5. toukokuuta 2015. Se on tutkitusti muuttanut museoiden käyttökulttuuria: kynnys poiketa museoon on madaltunut ja piipahtamiset lisääntyneet. Myös aiemmin museoista kiinnostumattomat henkilöt ovat ryhtyneet museopalvelujen aktiivikäyttäjiksi. Kortteja on tähän mennessä valmistettu noin 220 000, joista voimassa on noin 160 000. Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot, eli kertaliput ja Museokortti-korvaukset kasvoivat peräti 56 prosenttia vuosina 2014-2017. Ennen Museokortti-järjestelmää museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot olivat 13,9 miljoonaa euroa. Viimeisimpänä tilastovuotena (2017) yhteenlasketut pääsylipputulot olivat kasvaneet 21,6 miljoonaan euroon. Museokortin myyntitulot Museokortin hankkineet houkuttelevat museokierrokselle kortittomia tuttaviaan, joten korttijärjestelmä kasvattaa myös kertalippujen myyntiä sekä tuo lisää asiakkaita museon muiden palvelujen pariin. Museokortti mahdollistaa myös samassa näyttelyssä poikkeamisen useampaan kertaan. – Nämä ovat valtavan hienoja lukuja, jotka kertovat myös museoiden tekemästä upeasta työstä. Museokortti ei tietenkään ole ainoa selittävä tekijä kasvulla, mutta tilastollinen korrelaatio on sangen vahva, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella ja osuus tuloista käytetään museoiden yhteismarkkinointiin sekä järjestelmän ylläpitoja kehityskuluihin. Korttijärjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahaa. Pääsylipputulot helpottavat museoiden taloutta, mutta silti museotoiminnan pääasiallinen rahoitus tulee muualta kuten yhteiskunnalta tai julkisyhteisöiltä. Liiketaloudellinen voitto ei ole museotoiminnan tavoite, kuten ei kirjastojen tai muiden vastaavien kulttuuripalveluidenkaan kohdalla. Suomalaisten museoiden keskusjärjestö Suomen museoliitto omistaa FMA Creations Oy:n, joka hallinnoi Museokortti-toimintaa. Yhtiöllä on kolme laskutuskautta: mitä enemmän Museokortteja myydään ja uusitaan, sitä suuremman korvauksen museot laskutuskaudelta saavat. Loppuvuonna myynti on yleensä suurinta ja nytkin se oli selvästi myyntitulokseltaan vuoden paras. Joulukuussa 2018 myytiin noin 50 000 Museokorttia. – Ansaintalogiikka menee siten, että eri myyntikanavien kautta kokoamme mahdollisimman ison potin rahaa ja palautamme sen museoille. Jokaisesta korttikäynnistä korvataan museon omaan kertalipun hintaan suhteutettu osuus, Honkanen kertoo. Museot saivat jokaisesta Museokortilla syyskaudella (9/2018-12/2018) maksetusta käynnistä 90% omasta aikuisten kertalippunsa hinnasta. Esimerkiksi Amos Rexille järjestelmä tuloutti laskutuskaudella yli miljoona euroa. Museokortti-järjestelmää perustettaessa tavoitteeksi asetettiin museoiden kävijämäärien, tulojen ja tunnettuuden kasvattaminen. Tulokset osoittavat, että Museokortti-järjestelmä on onnistunut näissä tavoitteissa. Avainlukuja: • Museokortti käyttöön 5.5.2015 • Järjestelmässä 280 kulttuurihistoriallista ja taidemuseota kaikkialla Suomessa • 81% kaikista suomalaisista tuntee Museokortin (Lähde: Taloustutkimus 12/2017) • Noin 220 000 valmistettua Museokorttia (1/2019) • Asiakastyytyväisyys 4,9 (asteikko 1-5) • Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot 20142017 +56% (Lähde: Museoviraston museotilasto) • Museoiden yhteenlasketut kävijämäärät 20142017 +35% (Lähde: Museoviraston museotilasto)
• 8 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 Kulttuuri Risto Kolanen: Uuden vuoden kulttuurikierros Meilahden kirkkokonsertin esiintyjät William Suvanne, kirkkoherra Hannu Ronimus, Pepe Willberg, Anu Kosonen, Sirkku Hilanko ja Niklas Hagmark. Kuva: Pauliina Visuri. Kallion kirjaston uusi johtaja Erna Marttila luki joulurauhajulistuksen Kallioon Karhupuistossa. Sanoman bamlasi stadiksi, vuoroaan odottava kulmien kirjailija Torsti Lehtinen. Kuva: Timo Kärmäkallio. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n järjestämässä perinteikkäässä Joulujuhlassa Messukeskuksessa esiintyivät mm. laulajat Soile Mattila (kuvassa vas.) ja Tiina Sinkkonen ja kuvan ulkopuolelle jääneet pianisti Seppo Järvinen ja viulisti Ulla Davidson. Kuva: Raimo Granberg. Emmi Kallioniemi (vas.), Heidi Kiviharju, ohjaaja Juha Hurme ja Kielo Kärkkäinen esittivät hulvattoman hauskan Vatikaanin Nälkäteatterin perinteisessä 6.12. vastaanotolla YT:n studiolla. Kuva: Juha Karikoski. S irkuskoulutusta yritetään ajaa Teatterikorkeakouluun. Asialla on Uuden sirkuksen keskus Cirko. Kotimainen sirkustaide ei puhkea koskaan kukkaan, ellei alaa voi opiskella Suomessa yliopistossa. Kallio julisti joulurauhan Karhupuistossa Stadin joulunviettoon on tullut pysyvästi Joulurauhan julistus Kallioon Karhupuistossa. Koruton, mutta kaunis seremonia sai 21.12. jo vähän lunta ympärilleen. Ei tarvinnut katsoa mustaa maata. Julistuksen luki Kallion kirjaston uusi johtaja Erna Marttila, joka samalla esittäytyi kalliolaisille ja toivotti kaikki käymään viereiseen kirjastoon, joka oli auki aattonakin klo 15 asti. Tekstin bamlasi vielä stadiksi, kulmien kirjailija Torsti Lehtinen, kuten aiempina vuosina. Hän myös tiivisti slangiksi bibludirikan sanaoman. Lehtinen korosti, ettei joulun aikana ei saa riidellä perheissä tai vetää toista ”hudaan” (=kuonoon), koska jouludirika on kieltänyt sen. – Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Lauloimme yhdessä Finlandia-hymnin. Joulun odotuksen rauhaisaa tunnelmaa sai jatkaa Kallion kirjaston Lukubileissä klo 21 saakka. Kirjaston kerrokset muuttuvat erilaisiksi lukutiloiksi: tarjolla on niin hiljaisuutta kuin lukutilaa taustamusiikin säestyksellä. Avaaja Seija Sihvonen kertoi, että jo 1990-luvulla Kallion kaduilla, hieman ennen joulua, kajautteli perinteisiä joululauluja mystinen kuoro, joka itseään kutsui, joko nimellä ”Linjojen laulajat” tai ”Aadolfinrinteen kuoro”. Kuoro katosi eikä tiettävästi ole esiintynyt enää vuosiin. Jouluna 2013 Lasse Liemola ja muut järjestivät Slangijulistuksen Kallion kirkon portailla. Uuden aikakauden Karhupuistossa aloitti Kallion Kulttuuriverkoston Johanna Sauramäki. ”Kun maas on hanki, ja järvi jäässä…” Pepe Willberg piti komean ”Kynttilöiden syttyessä” –joulukonsertin kauneimmista ja rakkaimmista lapsuuden joululauluista Meilahden kirkossa. Hänellä oli korkealuokkaisia muusikoita säestäjinä, Anu Kosonen pianossa, Sirkku Hilanko viulussa ja Niklas Hagmark sellossa, William Suvanne vaihtoi puhaltimia saksofonista huiluun ja klarinettiin. Ne antoivat tutuille joululauluille jazzahtavan tulkinnan, Pepe naurahti tyytyväisenä itsekin. Kirkkoherra Hannu Ronimus sanoi alun tervehdyksessä, että Willberg on kirkon ”oma poika”, sillä hän asuu alueella, tarkemmin Ruskeasuon suunnalla. Tupa oli ihan täynnä jo varttia ennen. ”Laupiaan samarialaisen kirkko” on sisältä kovin perusluterilainen, kaikessa koruttomuudessaan. Kuusikaan ei vaatteilla koreillut. Alun tutuista lauluista ”Kun joulu on” vakuutti parhaiten. Pepe kertoi, että lapsuuden favourite oli ”Heinillä härkien kaukalon”, mikä iski suoneeni. Ranskalaisella joululaululla on kauniit M. Korpilahden sanat: ”Enkelparven tie / kohta luokse vie / rakkautta suurinta katsomaan”. Kirkkolauluosuudessa soivat ”Ave Maria” ja ”Panis Angelicus”, jotka ovat kuuluneet Willbergin repertuaariin. Edellisen hän vetää usein lopuksi sen vaativuuden takia. Nyt kuulimme sen rohkeasti konsertin keskellä. Mel Tormen klasssisessa ”Christmas Songissa” Suvanteen saksofoni tuki komeasti. Omaksi ohjelmasuosikikseen laulaja nimesi myös ”Varpunen jouluaamuna”, jossa Suvanteen huilu oli hyvin mukana. Kaunis oli Carola Häggkvistin ”Himlen i min famn” ja ”Sylvian joululaulu”. Taiteilija sävelsi oman joululaulun kolmisen vuotta sitten Vexi Salmen sanoilla, ”Joulu, joulu tulla saa”. Vahvinta Willbergiä on myös Adamin ”Oi jouluyö”. Encorena kuulimme irlantilais-norjalaisen duon laulun ”You raise me up”. Saimme laulaa yhdessä ”Maa on niin kaunis”. Hurstinapu Messukeskuksen joulujuhlassa Käytännön lähimmäisenrakkautta oli tarjolla Kalliossa ja Pasilassa kaksi kertaa joulukuulla. Heikki Hurstin isoisä Arvo Hursti aloitti avun kodittomille katupojille vuonna 1916. Veikko ja Lahja Hursti jatkoivat yli 50 vuotta sitten työn vähävaraitsen ja alkoholisoituneiden ihmisten parissa. Vuodesta 1967 on ollut joulujuhlia, ensin pienemmässä mittakaavassa, sitten Töölön Kisahallissa. Pasilan Messukeskuksessa oltiin v. 2005. Tila on suurempi, ruokailu toimii. Kun Hurstin nykypäivään asti jatkunut leipäjonoapu alkoi, jonossa oli 300 ihmistä, nyt kymmenen kertaa enemmän. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry järjesti perinteikkään Joulujuhlan Messukeskuksessa 24.12.2018. Jouluaattona oli tarjolla maukasta jouluruokaa ja siellä esiintyivät mm. järjestäjätahon oma laulukuoro sekä mm. laulajat Soile Mattila ja Tiina Sinkkonen, joita säestivät pianisti Seppo Järvinen ja viulisti Ulla Davidson. Paikalla oli arviolta 1400 ihmistä, ja pelkästään kahvia meni 340 litraa. Monelle ihmiselle se on ainoa tapahtuma jouluaattona. Hurstinapu tarjosi hernekeittoa ja jakoi villasukkia myös itsenäisyyspäivänä Hakaniementorilla. Yhdistyksellä on ollut jatkuvia vaikeuksia kaupungin avustusten kanssa. Ruokajako silti jatkuu 9.1.2019 lähtien. Suomalaista kirjaperinnettä uusin äänin Nälkäteatteri vieraili jo perinteiseen tapaan Itsenäisyyspäivänä Ylioppilasteatterissa ja tarjosi neljä kiinnostavan erilaista runollista, musiikillista ja kirjallista esitystä. Vuosi sitten karvalakkipäinen nainen puhui pohjoisen murteella ”etelän metsäherroista”, jotka eivät luonnosta mitään ymmärrä. Tämän Suomen tunnisti vielä hyvin 100-juhlavuonna. Nälkäteatteria johtaa pitkän linjan näyttelijä Heikki Herva ja sen eräänlainen henkinen isä, ohjaaja-rytmittäjä on Juha Hurme. Osa esityksistä oli vierailuja. Ohjelma alkoi neljän naisen Petra Poutanen, Hanna Rajakangas, Ida Sofia Fleming ja Kielo Kärkkäinen konsertilla suomalaisiin runoihin. He esiintyivät hyvin dramatisoidusti vuoroja yhteislauluin. Yhtenä pääesityksenä koimme Marja-Liisa Vartion ”Vatikaanin”, joka on näyttelijä Heidi Kiviharjun ja Juha Hurmeen rakentama sooloesitys Kiviharjulle Vartion pitkästä, unenomaisesta proosarunosta. Se julkaistiin v. 1955 osana Vartion Maan ja veden välillä –runokokoelmaa. Esiintyjinä olivat lisäksi Emmi Kallioniemi ja Kielo Kärkkäinen ohjaajien lisäksi. Itse pidin eniten Volter Kilven ”Pukkilasta”, joka on Hurmeen dramatisoima ja ohjaama monologi Alastalon sali –eepoksen ja koko Saaristosarjan tärkeimmän hahmon, heikon, humoristisen ja demonisen Pukkilan kapteenin, muinaisen Kustavin väsymättömän häirikön ja riidanhaastajan sisäisestä maailmasta. Häntä esitti aivan loistavalla lausuntavirtuositeetilla Toni Harjajärvi. Tomi Alatalo oli tärkeässä kuuntelijan osassa,
• 9 Nro 1 • Viikot 3-4/2019 Kulttuuri Myllyteatteri yhdistää ihmisfysiikkaa ja musiikkia Japanilainen Yuko Takeda lausui Jeesuksen vuorosanat Miira Sippolan ohjaamassa Via Cruciksessa 2010 vasta maahan muuttaneena esiintyjänä. Kuva: Heli Sorjonen. Miira Sippola on ollut Myllyteatterin johtaja ja usean esityksen ohjaaja koko 15 vuoden ajan. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen. Ulla Raitio (vas.), Heli Kaikula ja Jaakko Kiljunen ovat menestyneen Kolgan monitaitavia esiintyjiä. Kuva: Heli Sorjonen. Presidentti Tarja Halonen puhuu vanhalle kansanedustajakollegalleen Käpylän työväentalon juhlassa. Reino Paasilinna on Anja-vaimoineen kuvan kolmannessa pöydässä ikkunasta katsoen. Kuva: Miira Paasilinna. Paula Vesala on nuorten suosima, lahjakas ja karismaattinen laulaja. Kuva: Raimo Granberg. Ilotulituksen salliminen oli pitkään vaakalaudalla. Uuden vuoden kellojen soitua taivas näytti komealta Tuomiokirkon yllä. Kuva: Raimo Granberg. joka virkkoi vain muutaman lauseen. YT:n studion katsomossa on vain 60 paikkaa, jotka ovat aina täynnä Nälkäteatterin juhlahetkessä. Voiko enempää odottaa kulttuuriselta itsenäisyysvastaanotolta? Legenda jo syntyessään Reino Paasilinna syntyi isolapsiseen perheeseen joulukuulla 1939 talvisodan alkupäivinä, pakomatkalla Petsamosta Jäämerellä kalastajatroolarin keittiön pöydällä. Norjalaiset lehdet kirjoittivat isoin otsikoin uutisen: Suomen kansa ja armeija on saanut uusimman sotilaan Jäämerellä. ”Legenda jo syntyessään”, pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja muistutti puheessaan Käpylän työväentalon juhlassa, joka pidettiin Paasilinnan 80-vuotisjuhlavuoden 2019 alla. Aurora Manninen vastasi kulttuuriannista laulamalla juhla-aikaan sopivia kansallisia lauluja. Laulujen välissä Oulunkylän Popja jazzopiston perustaja Klaus Järvinen tuli sisään katsomon eteen väärästä ulko-ovesta. Hän pelasti tilanteen viemällä kädessään olevat onnittelukukat laulajattarelle! Herrasmies. Presidentti Tarja Halonen avasi komeiden kiitosja juhlapuheiden sarjan. Hän muistutti Paasilinnojen kuuluvan henkisesti ”Lönnrothin runonlaulusukuun”. Kantaisä Pehr Gullstén lauloi Sakari Topelius vanhemmalle runon Ilman immen kosinnasta. Veljessarjasta nousi monta kirjailijaa ja toimittajaa kansankorkeakoulupohjalta. Paikalla oli jaossa ”Paasilinnat, Sukukirja lukukirja” –teosta arpajaispalkintona. Siinä oli 20 vuotta sitten mukana vielä isoveli Erno ja tietenkin nuorempi veli Arto, joka kuoli syksyllä. Halonen muisteli nousseensa itse laajempaan julkisuutteen Paasilinnan Kansalaisen Tietolaari –tv-ohjelmassa, joka käsitteli osuusliike Elantoa. Toimittaja yllytti edustajiston jäsentä kysymään, miksi Elannon johdossa on niin vähän naisia. Miespomot vaikeroivat naisvaltaisen suoran lähetyksen yleisön edessä. Kansanedustaja, myös käpyläläinen, Timo Harakka teki perusteellisen katsauksen Reino Paasilinnan moniin ammatteihin ja julkiseen uraan Reporadion tähtitoimittajana, ulkoministeriössä, Yleisradion pääjohtajana sekä kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän piti ”keski-ikäisten toimittajien tuloa politiikkaan” merkittävänä asiana. Juhlan kohdetta Harakka kuvasi ”kosmopoliittiseksi kansanmieheksi”. Kun joukko suomalaismeppejä vei ulkomaisia kollegojaan itärajalle, tutustumaan naapurin karhuun, nämä pelkäsivät tosissaan miinoja alueella. Paasilinna näytti esimerkkiä ja hyppi mättäältä mättäälle osoittaakseen, että pelko on turhaa. Lopuksi Reino Paasilinna kiitti täyttä, lähes sadan hengen juhlasalia. Puheen ydin oli siinä, että meidän suomalaisten rikkautta on Venäjä-tuntemuksemme. Se on erityisosaamistamme, jota emme saa pilata. Juontaja Seppo Heikki Salonen ilmoitti, että juhlavuotensa aikana Paasilinna jättää julkisuuden, jossa hän on ollut yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti. Viimeinen kiitostilaisuus tarjosi, kuten aina ennenkin, Helsingin työttömien tekemää maukasta lohisoppaa, juomaa ja palkintoja meppivuosien 1996-2009 lahjavarastosta. Paatoksesta kevyeen läppään Senaatintorin juhlassa Helsingin uutta vuotta juhlittiin jälleen Senaatintorilla koko kaupungin yhteisessä uudenvuoden juhlassa 31.12.2018. Juhla palasi muutaman vuoden tauon jälkeen Kansalaistorilta historialliselle keskuspaikalle, jossa Helsingin uuttavuotta on juhlittu jo vuosikymmenien ajan. Uusi vuosi otettiin vastaan näyttävin menoin elämyksellisten esitysten ja tietysti massiivisen ilotulituksen saattelemana. Ilotulituksen kohtalo oli pitkään vaakalaudalla yöllä luvatun suurmyrsky Aapelin takia. Perheen pienimmät on perinteisesti tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. Esiintyjissä nähtiin valovoimainen (Paula) Vesala keltaisessa kokovartalohaalarissa ja popin uusi nousija Vesta. Aina räiskyvän kiinnostava on Maria Baric Companyn teatterillinen tulishow. Pormestari Jan Vapaavuori asetteli askelmerkit hulppealle ilotulitukselle perinteisen uudenvuodensanoman saattelemana. Koko show’n juonsivat ”Putouksesta tuttu” Ernest Lawson ja tv-kasvo Sampo Marjamaa. Heistä voi olla montaa mieltä. Kulttuurin nuoruus ja ohuus ehkä näkyy Suomen virallisessa vuodenvaihdeviihteessä. Vakavasta paatoksesta on siirrytty nopealla tahdilla kevyeen läppään. Kun pääsi kotiin, oli mukava avata Ruotsin SVT 1 ja kokea ”Tolvslaget på Skansen”, jolla on 130 vuoden yhtäjaksoinen perinne. Teksti: Risto Kolanen L aivat purjehtivat toistensa läpi: / kartta, jossa kaikki, / kaikki on tapahtunut; / keisarin terrakotta-armeija. Runoilija Tommi Parkon kokoelman (1997) viimeinen, pelkistetty runo ”Kolga” toimii käsikirjoituksena näyttämöteokselle, jonka näin ensi kertaa Arkadia International Bookshopin alakerrassa Etu-Töölössä keväällä 2016. Tila oli hyvin pieni, suorakulmionmuotoinen fyysistä teatteria, runoa ja musiikkia yhdistävälle esitykselle. Olennainen osa on Sanna Kurki-Suonion ja Mia Simanaisen laulu, ääntenmuodostus esitykselle. Myllyteatterin esitys on laajentunut kansainvälisellä kierroksella 2017-18 Milanossa, Irlannissa ja Kööpenhaminassa. Joulukuulla saimme kokea vaikuttavan esityksen Kolga 3.0. Stoan Teatterisalissa, jossa Myllyteatteri juhli 15 vuoden taivaltaan. Kolgassa toistakymmentä esiintyjää marssii näyttämön läpi edestakaisin kuin ilveilijät Fellinin elokuvissa. Tadeusz Kantorin, japanilaisen Suzukan ja muiden teatteriestetiikka on komeimmillaan Jaakko Kiljusen, Ulla Raition, Saku Mäkelän ja muiden toimesta. Myllyteatterin perustivat taiteilijat, jotka halusivat irrottautua perinteisen kertovan teatterin perinteestä. Ohjaaja, dramaturgi Miira Sippola on toiminut koko ajan taiteellisena johtajana. Tilaisuus-esityksen Kolga 3.0 ja – juhlan ensimmäinen puoliaika koostui puheesta, jonka Sippola piti tai yritti pitää pöntöstä keskellä salia, kun taiteellisen teatterin jäsenet esittivät katkelmia vuosien ajalta näytöksistä. Kivalla, yhteisöllisellä tavalla Sippola esitteli jokaisen jäsenen vuorollaan. Myllyteatteri koostuu näyttelijöistä, sirkuksen, musiikin ja tanssin ammattilaisista, joista monet ovat pysyneet uskollisina vuodesta toiseen teatterille, jolla ei ole pysyvää esitystilaa. Teatteri taitaa olla melkein tunnetumpi ulkomailla, festivaaleilla palkittuna ja huomattuna, kuin Suomessa. 15 vuoden aikana se on tuottanut 19 esitystä, monet myös ulkomaille uusina versioina. Se uudistaa vanhoja klassikoita eikä niinkään kuvaa nykymaailmaa. Olen nauttinut Myllyteatterin esityksistä siitä lähtien, kun näin Yuko Takedan Via Cruciksen Jeesuksena Kaisaniemen puistossa, Säätytalolla ja Tuomiokirkon portailla pääsiäisesityksessä, jonka Sippola ohjasi kahtena vuonna. Jumalaisesta näytelmästä 2011 lähtien olen nähnyt melkein kaikki esitykset. Se, Tapaus Gaala 2014, jossa jokainen näyttelijä sai kantaakseen oman ison nukkensa ja Kolga 2016 ovat jääneet vaikuttavimmin mieleeni. Kiitos Miira Sippola ja uskolliset näyttelijät. Onnea Myllyteatterin tuleville vuosille!
• 10 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 Helsingin oikeustalo myyty Kaupan arvo 200 miljoonaa Helsingin oikeustalo on Alkon vanha pääkonttori • Porkkalankatu 13:n rakennus valmistui Helsingin Ruoholahteen vuonna 1940. Kiinteistön on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio. • Helsingin oikeustalo suunniteltiin alun perin Oy Alkoholiliike Ab:n tehtaaksi, pääkonttoriksi ja keskusvarastoksi. • Oikeustalo on toiminut rakennuksessa vuodesta 2004. • Vuosien 2004 ja 2010 mittavissa remonteissa rakennusta muokattiin vastaamaan paremmin modernin toimistorakennuksen vaatimuksia. Suomenlinnan lauttaliikenteessä jälleen uusi matkustajaennätys Bulevardien visualisointikilpailu ratkennut Vuosien 2004 ja 2010 mittavissa remonteissa rakennusta muokattiin vastaamaan paremmin modernin toimistorakennuksen vaatimuksia. Suurin vuokralainen Helsingin oikeustalossa on Suomen valtio, jolla on rakennuksessa lukuisia oikeusministeriön alaisia yksiköitä. Rakennuksessa on lisäksi toimistoja, ravintola sekä kaupan tiloja. Jatkoa sivulta 3 K iinteistön kokonaisvuokra-ala on lähes 50 000 neliömetriä. Vuokrasopimusten keskimääräinen voimassaoloaika on 12 vuotta. Suurin vuokralainen Helsingin oikeustalossa on Suomen valtio, jolla on rakennuksessa lukuisia oikeusministeriön alaisia yksiköitä: esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus, Helsingin hovioikeus, Helsingin oikeusaputoimisto ja Helsingin syyttäjänvirasto. Julkisten vuokralaisten osuus vuokratuloista on 87 prosenttia. Rakennuksessa on lisäksi toimistoja, ravintola sekä kaupan tiloja. Kiinteistöllä on keskeinen ja strateginen sijainti. Oikeustalo sijaitsee palveluiden lähellä, ja kiinteistö on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi ainutlaatuinen rantatontti tarjoaa vuokralaisille merinäköalan. – Oikeustalon hankinta kasvattaa merkittävästi julkisten vuokralaisten portfoliotamme Helsingissä. Strategiaamme kuuluu pitkäaikainen omistus, ja tämä kauppa vastaa strategiaamme hyvin, sanoo Hemsön toimitusjohtaja Nils Styf. – Helsingin oikeustalo on suuri ja arvokas oikeusrakennus, jonka avulla kasvamme Helsingin keskustassa. Lisäksi vahvistamme suhdettamme Suomen valtioon valtionhallinnon liikelaitoksen Senaatti-kiinteistöjen kautta, kertoo Hemsön Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen. Kiinteistökaupan arvioidaan toteutuvan tammikuussa 2019. K aupunkibulevardien visualisoinnista 24.9.–19.11.2018 järjestetty opiskelijakilpailu on ratkennut. Kaupunkibulevardien suunnittelutyö on käynnissä, ja kaupunki etsii erilaisia näkemyksiä kaupunkibulevardien toteuttamiseen. Kilpailun tavoitteena oli etsiä korkeakouluyhteistyön kautta erilaisia ideoita siihen, miten urbaani asuminen, monipuoliset palvelut ja kaupunkiympäristön elämyksellisyys yhdistyvät kestäviin liikkumismuotoihin ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen tukien Helsingin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kilpailuun saapui 25 ehdotusta, jotka tarjosivat ajatuksia herättäviä ideoita kaupunkibulevardien ja sivukatujen ihmislähtöiseen kaupunkitilaan. Kilpailun tuomaristo päätti palkita seuraavat ehdotukset: Jaettu 1. palkinto (à 3 500 euroa) The Wood City Boulevard of Light Helsinki Streams Jaettu 2. palkinto (à 2 000 euroa) Let’s walk with green hub 3. palkinto (à 1 500 euroa) The Living Street Lunastukset (à 1 000 euroa) HAIRPIN MAUNULA TOWN SQUARE Tuomaristo kiittää kaikkia osallistujia. The Wood City Lauttaliikenteessä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 2,18 miljoonaa matkaa. Kuva: HKL S uomenlinnan lauttaliikenteessä saavutettiin uusi matkustajaennätys joulukuun lopulla. Lauttaliikenteessä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 2,18 miljoonaa matkaa. Matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja edellinen matkustajaennätys on vuodelta 2016. – Olemme todella tyytyväisiä, että olemme voineet palvella entistä suurempaa määrää matkustajia, vaikka liikenteen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Matkustajamäärien lisääntyminen on sijoittunut tasaisesti koko vuoden ajalle, joten kapasiteetti on riittänyt hyvin, toteaa Suomenlinnan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Rain Mutka. Matkustajien tyytyväisyys pysyi korkealla tasolla Helsingin seudun liikenteen (HSL) tutkimustulosten mukaan matkustajien tyytyväisyys Suomenlinnan lauttaliikenteeseen on pysynyt hyvänä. Viime kesänä lähes 90 prosenttia Suomenlinnan lautan matkustajista oli tyytyväisiä liikenteeseen. Tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla, vaikka lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet.
• 11 Nro 1 • Viikot 3-4/2019 Hotellilaiva Isosaari avaa ovensa Aluksella on asiakkaiden käytössä viihtyisä lounge. Hotellilaiva Isosaari on vuonna 1966 Norjassa rakennettu ja Suomessa matkustajalusliikenteeseen katsastettu kauppa-alus. Laivassa on seitsemäntoista 1-6 hengen hyttiä. S uomen Saaristokuljetus Oy:n lippulaiva matkustaja-alus Isosaari aloittaa hotellija ravintolalaivatoiminnan Helsinki Altaan kyljessä. Hotellija ravintolalaivatoimintaa harjoitetaan lokakuun alusta vappuun, minkä jälkeen alus liikennöi jälleen kokopäiväisesti toimien myös hotellilaivana Isosaaressa. Laivassa on seitsemäntoista 1-6 hengen hyttiä ja majoituskapasiteettia yhteensä 48 henkilön tarpeisiin. Aluksella on asiakkaiden käytössä viihtyisä lounge, täysin varusteltu keittiö sekä joka ilta lämpenevät omat saunat sekä miehille että naisille. Aluksen ravintola palvelee talvikaudella tilauksista enintään 80 hengen ryhmiä. – Hintaa ja sijantia arvostavalle Hotellilaiva Isosaari risteilee sulavesikautena tilauksesta ja linjaliikennettä nimensä mukaisesti Isosaareen, ja ensi kesänä myös Vallisaareen. Nyt talvikaudella alus palvelee matkailijoita majoitusyksikkönä. Laivassa on vanhaa 60-luvun laivaromantiikka, mutta myös uutta ja modernia tilaa. Hinta ja sijainti ovat vertaansa vailla, toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg kertoo. Yritykset ja eri ryhmät voivat vuokrata koko laivan esimerkiksi kahdeksi seminaaripäiväksi ja jäädä yöpymään alukselle. – Tällainen mahdollisuus on ainutlaatuista pääkaupunkiseudulla. Seminaaripaketit ovat suosittuja. Kokonaisuus toimii hienosti, koska alkoholioikeuksilla varustettu 80-paikkainen ravintola riittää hyvin isommankin ryhmän tarpeisiin. Lisäksi myös erikokoisia työskentelytiloja löytyy laivan eri kerroksista, Ståhlberg jatkaa. Myös risteilyjä voidaan toteuttaa jääluokitetulla aluksella ympärivuotisesti. Hotellilaiva Isosaari on vuonna 1966 Norjassa rakennettu ja Suomessa matkustajalusliikenteeseen katsastettu kauppa-alus. Ennen Helsingin vesille siirtymistään laiva liikennöi Turun ja Utön välillä Aspö-nimisenä parinkymmenen vuoden ajan. Risteilyliikenteessä alus voi ottaa kyytiin enintään 275 matkustajaa. Lux Helsinki keräsi jälleen puoli miljoonaa kävijää 9 Reflection Studies4. Kuva: Otso kahonen L ux Helsinki houkutteli jälleen valtavan yleisön valotaiteen pariin. 5.–9.1. Kansalaistorin ja Etu-Töölön alueilla järjestetty valofestivaali on vakiintunut monen hartaasti odottamaksi talven valopilkuksi. Lux Helsinki oli tänä vuonna monessa suhteessa suurempi kuin koskaan aiemmin: mukana oli ennätysmäärä teoksia, ohjelmaa, Lux Helsinki Eat -ravintoloita ja kumppaneita. Festivaalilla nautittiin lähes 30 valoteoksesta, yli 10 lokaatioon leviävästä oheisohjelmasta ja 34 ravintolan festivaalimenusta. – Lux Helsinki kehittyy koko ajan merkittävämmäksi ja kansainvälisesti tunnetummaksi valoa ja taidetta juhlistavaksi kaupunkitapahtumaksi. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan ei osoita laantumisen merkkejä vaan päinvastoin yhä useammat tulevat arktiseen Helsinkiin nähdäkseen valotaidetta, Lux Helsingin kuraattori Ilkka Paloniemi kertoo. Lux Helsinkiin tullaan perheen, ystävien ja rakkaiden kanssa. Valofestivaali tarjoaa kaikille jotain ja luo yhteisiä kokemuksia. – Lux Helsinki istuu talven aiheuttamaan henkiseen olotilaan mitä parhaiten. Joulun jälkeen ihmiset kaipaavat ulos, kokemaan jotain todellista. Visuaalisuus ja kuvauksellisuus ovat festivaalin valttikortteja, ja sosiaalinen media vaikuttaa varmasti Lux Helsingin suosioon. On uusi ilmiö, että kävijät luovat festivaalista somekanaviin yhteisen muistojen arkiston, Paloniemi jatkaa. Festivaali levittäytyi satelliittiteosten myötä kaupungin rajojen ulkopuolelle Lux Helsinki esitteli jälleen valotaidetta monipuolisesti kymmenien taiteilijoiden voimin. Sekä perinteisin että modernein tekniikoin toteutetut teokset ihastuttivat, puhuttelivat ja koskettivat yleisöä. Kollektiivisesti luotu, varsinainen Lux Helsinki -klassikko Lyhtypuisto keräsi tänä vuonna erityisen paljon kiitosta, kun noin 300 lyhtyä loivat Hakasalmen huvilan idylliseen ympäristöön maagisen ja unenomaisen tunnelman. Hollantilaisen Ivo Schoofsin massiivinen heiluriteos Large Pendulum Wave vei hypnoottisella liikkeellään ja musiikillaan yleisön täysin mukanaan: Nervanderin puistikossa tanssivat antaumuksella niin lapset kuin aikuisetkin. Yhdysvaltalaisen Zach Liebermanin interaktiivinen Reflection Studies ihastutti kekseliäisyydellään. Teos kutsui yleisön leikkimään erilaisilla kirjaimilla ja kuvioilla valopöydän ääreen, ja Taidehallin seinään heijastui mitä mielikuvituksellisimpia tuotoksia. Ensimmäistä kertaa festivaalin ohjelmassa mukana olleet satelliittiteokset levittivät Lux Helsingin aiempaa laajemmalle. Kaapelitehtaalla järjestetyssä Lux In -näyttelyssä nähtiin festivaalin ainoa live-esiintyjä, kun panssarisiimalevä hämmästytti yleisöä bioluminesenssin ilmiön aiheuttamalla hohdollaan. Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ilahduttaa valotaiteella vielä festivaalin jälkeenkin: Lux Hanaholmeniin kuuluvat teokset ovat nähtävillä aina 3. maaliskuuta asti. Pääpartnerit: Sun Effects, Clear Channel Partnerit: OP Helsinki, SATO Kumppanit: Ramboll, Granlund, HYY Yhtymä, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Amnesty International Suomen osasto, Sanoma Media Finland, Local Crew, Johan & Nyström, City Tuotantopartneri: Bright Yhteistyössä: U.S. Embassy Finland Lasten ja nuorten liikuntatunnit starttasivat joulutauon jälkeen Hauskaa ja edullista liikuntaa! Kuva: Aki Rask L asten ja nuorten liikuntatunnit pyörähtivät jälleen käyntiin 7. tammikuuta. Tarjolla on EasySport-toimintaa alakoululaisille, FunActionin liikuntatunteja yläkoululaisille sekä Nyt-liikuntaa 17–29-vuotiaille helsinkiläisille nuorille. EasySport on edullista tai kokonaan maksutonta toimintaa 6–13-vuotiaille alakoululaisille yhteistyössä helsinkiläisten urheiluseurojen kanssa. Liikuntaryhmissä liikutaan monipuolisesti lasten toiveiden mukaan liikuntaja lajitaitoja kehittäen. Maksuttomia liikuntaryhmiä on yli sata, ja maksullisten ryhmien kausihintakin on ainoastaan alkaen 25 euroa. Maksuttomaan toimintaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja mukaan voi tulla milloin vain. Tutustu EasySportin kattavaan tarjontaan osoitteessa www.easysport.fi FunAction-harrasteliikunnan tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia 13–17-vuotiaille nuorille tuottamaan iloa eri liikuntalajien ja ystävien seurassa ilman kilpaurheilullisia tavoitteita. Tunneilla liikutaan ammattitaitoisen liikunnanohjaajan tai seurojen lajiohjaajien johdolla. Toimintaan ostetaan 25 euroa maksava FunAction-liikuntakortti (+ 4 euron ladattava asiakaskortti). Kortti oikeuttaa pääsyn kaikille FunAction-liikuntatunneille. FunActionin lajitarjonnan löydät osoitteesta www.funactionnuorille.fi Nyt-liikunnan kevätkausi 17–29-vuotiaille helsinkiläisille nuorille tarjoaa kymmeniä eri liikuntalajeja ja toimintaa yli 60 tuntia viikossa. Nyt-liikuntakortilla pääset osallistumaan koko kauden ajan kaikille Nyt-liikuntatunneille. Liikuntakortti maksaa 25 euroa (+4 euron ladattava asiakaskortti). Nyt-liikunnan tarjontaan pääset tutustumaan osoitteessa www.nytliikunta. fi. Mikäli tulevaisuus liikunta-alalla kiinnostaa, samasta osoitteessa löytyy myös kattava liikuntakoulutushaku, joka auttaa löytämään Suomessa suoritettavat liikunta-alan tutkinnot ja kurssit. Koulutushaussa voi rajata haun tutkinnon, paikkakunnan tai oppilaitoksen mukaan.
• 12 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 Strindberg palaa juurilleen Tavoitteena klassinen Esplanadin olohuone Viking Linella vakaa matkustajamäärä 2018 Kantakaupungissa vireillä kymmeniä suunnitelmia Havainnekuva Hakaniemenrannan ideakilpailun voittaneesta ehdotuksesta Cinque palazzi. Ehdotuksen tekijät ovat Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy. H elsingin kantakaupunki on uudistunut rajusti viime vuosina, kun vanhat satama-alueet Länsisatamassa ja Sörnäisissä ovat rakentuneet Jätkäsaaren ja Kalasataman asuinja työpaikka-alueiksi. Kantakaupunki uudistuu lähivuosina myös vanhan kaupunkirakenteen sisällä – suunnitteilla on kymmeniä hankkeita yksittäisten rakennusten muutoksista mittavaan täydennysrakentamiseen. Keskustan toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi suunnitellaan myös merkittäviä liikennehankkeita ja historiallisten arvoympäristöjen kunnostamista. Jo rakennetun kantakaupungin näkyvin muutos lähivuosina sijoittuu Hakaniemen ympäristöön, jonne on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista. Hakaniemenrantaan ja Merihaan reunoille suunnitellaan lisää asuntoja, ja Metallitalon läheisyyteen osittain täyttömaalle on tulossa uusi hotelli. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Muita kantakaupungin isoja kehityskohteita ovat Teollisuuskadun varsi ja Marian entinen sairaala-alue. Teollisuuskadun kehittämisen tavoitteena on luoda alueesta merkittävä liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä. Marian sairaala-alueesta muokataan kasvuyrityskampus, jossa kohtaavat start-upit, suuryritykset ja sijoittajat. Eteläisen kantakaupungin osalta pohditaan, miten Eteläsataman matkustajasatamat ja Kauppatori saataisiin paremmin nivottua osaksi muuta keskustaa ja sen jalankulkureittejä ja julkisia tiloja. Vanhoja rakennuksia uuteen käyttöön Laajempien suunnittelukokonaisuuksien lisäksi kantakaupunkiin on vireillä lukuisia yksityisiä hankkeita, joiden tähtäimessä on rakentaa lisärakennus yksittäiselle tontille tai muuttaa vanha rakennus uuteen käyttöön –esimerkiksi oppilaitoksia ja toimitiloja muutetaan asunnoiksi tai hotelleiksi. Yksityisistä hankkeista näkyvimpiä olisivat Nordenskiöldinkadun varteen suunnitteilla oleva Helsinki Garden -tapahtuma-areena sekä Elielinaukiolle ideoitu kauppojen, palveluiden ja toimistojen kokonaisuus. Liikennehankkeilla toimivaa kaupunkia Tulevina vuosina kantakaupungin raitioverkon sujuvuutta parannetaan ja uusia raiteita rakennetaan Jätkäsaareen, Hernesaareen, Pasilaan ja Kalasatamaan. Lisäksi suunnitteilla on uusia ratayhteyksiä Fredrikinkadulle ja Topeliuksenkadulle. Kantakaupungin pyöräliikenteen olosuhteita parannetaan rakentamalla uusia pyöräteitä ja -kaistoja muun muassa Hämeentielle, Mannerheimintielle ja Runeberginkadulle sekä lisäämällä pyöräpysäköintiä. Helsinki selvittää parhaillaan kävelykeskustan merkittävän laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytyksiä. Tavoitteena on vähentää läpiajoliikennettä ja sataman raskasta liikennettä keskustan kaduilta ja edistää ydinkeskustan viihtyisyyttä. Kantakaupungin suunnitteluhankkeita esitellään Oodissa Kantakaupungin suunnitteluhankkeita esitellään Kantakaupunkimessuilla keskustakirjasto Oodissa 17.–19. tammikuuta. Kaavoittajat ovat messuilla keskustelemassa ajankohtaisista hankkeista kaupunkilaisten kanssa. Hankkeista kerrotaan myös lyhyillä esityksillä. Esiteltäviä projekteja ovat muun muassa kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu, Eteläsataman ja Kauppatorin kehittäminen, Hakaniemen täydennysrakentaminen, kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistaminen sekä Teollisuuskadun kehittäminen. Lisäksi esitellään kantakaupungin kehittämisen suuntaviivoja hahmottelevaa Keskustavisio-työtä. Kaiken kaikkiaan messuilla esittäytyy noin 20 suunnitteluhanketta. Tammikuussa 2018 Rosella oli telakoituna 14 päivää, Viking Grace (vas.) 14 päivää ja Amorella 9 päivää. Gabriella oli telakoituna 14 päivää huhtikuussa. Gabriella korvasi Viking Gracen ja Amorellan tammikuussa Turun reitillä. V iking Linen matkustajamäärä vuonna 2018 oli 6 411 537. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 6 881 149 johtuen osittain kapasiteetin lisäyksestä Helsinki–Tallinna-linjalle vuokratun Viking FSTR -katamaraanin ansiosta. Vuonna 2018 tavoitteena on ollut turvata lippujen hintatasoa, mikä yhdessä telakointien ja charteroinnin kanssa vaikutti volyymin kehitykseen. Vuoden aikana kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä oli 128 549 ja henkilöautojen määrä 704 799. Liikenne eri reiteillä Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä Viking Gracen ja Amorellan matkustajamäärä oli 1 858 880 (1 885 643). Molemmat alukset olivat telakalla tammikuussa 2018. Mariellan ja Gabriellan liikennöimällä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reitillä matkusti vuoden aikana 969 307 (1 036 559) matkustajaa. Gabriella liikennöi tammikuussa Turku–Tukholma-reitillä Viking Gracen ja Amorellan telakointien aikana ja oli itse telakoituna 14 päivää huhtikuussa. Helsingin ja Tallinnan välillä matkusti 1 947 952 (2 341 440) matkustajaa. Edellisen vuoden suurempaa matkustajamäärää selittää vuokrattu Viking FSTR -katamaraani, joka liikennöi reitillä 10.4.– 15.10.2017. Viking Line tarjosi tällä reitillä 38 prosenttia vähemmän lähtöjä vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Viking XPRS:n lisäksi 16.6.–12.8.2018 reitillä liikennöivät Mariella ja Gabriella. Näiden kahden aluksen kate oli paras sen jälkeen, kun ne aloittivat kesäliikenteen vuonna 2014. Maarianhamina–Kapellskär-lyhytreitillä Ahvenanmeren yli liikennöivän Rosellan matkustajamäärä kasvoi ja oli 732 965 (722 269). Rosellalle tämä oli matkustajaennätys. Ainoastaan vuonna 2009 laivan matkustajamäärät ovat olleet isommat, silloin lähtöjä oli 40 enemmän. Tässä voidaan havaita automatkustajien sekä ruotsalaisten risteilymatkustajien määrän hyvä kehitys. Matkustajamäärä Viking Cinderellan Tukholmasta lähtevillä risteilyillä oli 894 520 (890 689). Luvut ovat vakaita, ja markkinaosuus on kasvanut. – Saamme olla tyytyväisiä vuoden 2018 matkustajalukuihin. Matkustajamääriin vaikuttivat osittain alusten telakoinnit, mutta myös pyrkimyksemme turvata lippujen hintatasoa. Hintakilpailu on ollut jatkuvasti kovaa ja on hyödyttänyt asiakkaitamme. Päämarkkinoilla liikenne oli vakaata. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvoi aavistuksen verran, mikä on ilahduttavaa, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses. K eskeisellä paikalla sijaitseva ikoninen Strindbergin kahvila on merkittävä osa Helsingin kaupunkikulttuuria. Vuonna 1992 avatussa kahvilassa käynnistyy sisätilojen kohennustyöt, joilla palautetaan Strindbergin tunnelma juurilleen. Tiloja parannetaan kahvilan henkeä ja rakennuksen tyyliä kunnioittaen. Tarkoituksena on, että kahvila palvelee jatkossa entistäkin monipuolisemmin kaupunkilaisten eleganttina olohuoneena Helsingin sydämessä. Strindbergin kahvilan parannustyöt ovat osa aiemmin aloitettua projektia, jossa toteutettiin ravintolan yläkerran laajennus. – Asiakkaamme rakastavat skandinaavista ranskalaisuutta. Tätä samaa ilmettä haemme nyt myös alakertaan. Haluamme korostaa Strindbergille ominaisia piirteitä: arvokkuutta, laatua ja yksilöityä persoonallisuutta. Emme tavoittele trendikkyyttä, vaan ajatonta klassisuutta, joka kestää vuosikymmenestä toiseen ja vetoaa sekä helsinkiläisiin että turisteihin, kertoo ravintolan johtaja Susanna Reichmuth. Parannustöiden myötä tiloista saadaan myös toimivammat, jolloin asiakas voi halutessaan piipahtaa nopeasti kahvilla tai viivähtää pidempään. Myös kahvilan tarjonta laajenee. Asiakkaiden valittavana on enemmän tuotevaihtoehtoja. – Laajennamme entisestään suolaisten ja makeiden herkkujen valikoimaamme. Säilytämme kuitenkin kaikki suositut klassikot, kuten Toast Skagenin, joten omista suosikeista pääsee jatkossakin nauttimaan kahvilamme ainutlaatuisessa tunnelmassa, lupaa keittiöpäällikkö Jarkko Nieminen. Strindbergin parannustyöt alkoivat 6.1.2019. Strindbergin kahvila avataan uudelleen helmikuun 2019 aikana. Yläkerran ravintola on avoinna normaalisti alakerran muutostöiden ajan. Strindberg on osa NoHo Partners -konsernia. Yläkerran miljöö noudattaa ravintolan alkuperäistä tyyliä. Parannustöiden myötä Strindbergin kahvilaan tulee yläkerran ravintolan tunnelmaa.
• 13 Nro 1 • Viikot 3-4/2019 Aikamatka mullistuksen tehneeseen radioon Taina Värri kirjoitti kirjan Radio Citystä – City oli rock-henkinen, rento, tyylikäs, ironinenkin Kirjat ? – Ninety six point two Radio City, have mercy, lausui ZZ Top -yhtyeen laulaja-kitaristi Billy Gibbons 1980-luvun lopun palkitussa televisiomainoksessa. Suomen mainoselokuvakilpailussa kultaisella klaffilla palkittu mainos kuvasti sitä, mitä vapun aattona 1985 Lepakossa toimintansa aloittanut Radio City oli pitkään 1990-luvulle saakka: rock-henkinen, rento, tyylikäs, ironinenkin. Miksei aina voi olla perjantai, 80-luvun Radio City 96,2 -kirja vie lukijansa aikamatkalle 1980-luvun nousukauden Stadiin. Broholmen 13:n kustantaman kirjan on kirjoittanut Taina Värri, joka kuvailee itseään esipuheessa oravannahaksi Radio Cityn ja Image -lehden välisessä mainoskaupassa. Värri kuvasi Radio Cityn toimittajia Imagen sisäkannen mainoksiin osana valokuvausopintojaan ja Image sai radiomainosaikaa. Kirjan upeaa antia ovat mustavalkoiset valokuvat Lepakon uumenista. Ne muuttavat kirjan elävän, rönsyilevänkin puhekielisen tekstin lihaksi ja vereksi. Jingle, josta tuli korvamato Kirja kertoo rockpainotteisen kaupallisen radioaseman perustamisesta ja sen alkuvuosista tekijöidensä äänillä. Lopputuloksena on elävä muistelu ajasta, jota enää ei ole. Kirjan nimi on Radio Cityn alkuperäiseen henkilökuntaan kuuluneen General Njassan keksimä mainosslogan, joka oli väännös Tarja Ylitalon laulamasta ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta iskelmästä Miks ei aina voi olla lauantai. Njassan keksimä slogan tehtiin myös jingleksi, jota toisteltiin Cityn perjantai-ohjelmissa vähän väliä. Jingle oli tehokas, ei ollut kerta eikä kaksi, kun 1990-luvun alussa lukion opettajien hermot paloivat poikien hoilatessa slogania kesken tuntien. Jinglestä toden totta tuli korvamato. Lepakko, Elmun koti Kun vapunaattona 30.4. 1985 taajuudella 96,2 megahertziä kajahti ensimmäiseksi soitettu kappale Eino Grönin Valkovuokot, jotakin alkoi Helsingissä muuttumaan. Yleisradion radiomonopoli oli aiemmin päätetty lopettaa, valtioneuvosto alkoi 1980-luvun puolivälissä myöntämään toimilupia paikallisradioille. Ideana oli myöntää lupia uusille toimijoille, isot mediayhtiöt eivät saaneet lupia. Radio Cityn oli Elävän musiikin yhdistys Elmu ry. Yhdistys järjesti osakeannin, jolla kerättiin rahaa Radio Cityn starttia varten. Esimerkiksi Hämeenlinnan paikallisradiota pyöritti urheiluseura ja Tampereella ylioppilaskunta. Elmun kotina oli legendaariseen maineeseen kohonnut Lepakko, Ruoholahdessa sijainnut varastorakennus, joka tuli kuuluisaksi toimiessaan vuosina 1967–1979 asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana. Talon jäätyä tyhjilleen Elmu valtasi sen ja Lepakosta tuli yksi nuorten luovuuden kehdoista. Taina Värrin kirjassa kuvataan Lepakkoa paikaksi, jossa vilisi rottia ja hiiriä, talossa oli hometta, talossa radiokanavan lisäksi oli muun muassa bändien harjoitustiloja ja moottoripyöräilevä liivijengi. Lepakon kuppilassa viettivät aikaansa hyvin erilaiset ihmiset punkkareista rocktähtiin. Värrin kirja kertoo, kuinka varsinkin Radio Cityn alkutaipaleella vaihtoehtoisuuden nimiin vannonut toimitus ja mainosaikaa myyvä kaupallinen puoli hankasivat. Lopulta yhteys Radio Cityn luovan, ennakkoluulottoman ohjelmatoiminnan ja yrityselämän välille syntyi. Onnellisuuden tunne Radio Cityn tärkein perintö on radio-ohjelmien sisällön monipuolistamisessa. Cityn tuomaa muutosta kuvaa Taina Värrin kirjassa oivallisesti Mato Valtonen, joka Sakke Järvenpään kanssa teki vuosien ajan Citylle ikimuistoista Pullakuskit -ohjelmaa. – Muistan kerran siellä Stadin kämpässä kun oli aamulla aikaisin herätty ja tehty lähetystä ja meen iltapäivätorkuille. Mulla on radio auki ja sielt tulee tää Van Halenin Why Can`t This Be Love. Mä olin niin onnellinen kun mä kuulin musiikkia radiosta! Mä muistan sen onnen tunteen aina. Kun se oli ollut mahdotonta koko mun elämäni ajan. Oli vain se Nuorten Sävellahja ja joku yks tunti musiikkia viikossa. Se tunne, että tätä tulee koko ajan, että tää ei lopu! Nyt sitä tulee ja mä saan nauttia tästä! Se onnellisuuden tunne oli jotain ihan käsittämätöntä. Pullakuskien esitysajasta siirtovaatimus Pullakuskit -ohjelma on yksi Radio Cityn historian vaikuttavimmista. Sleepy Sleepersissä ja Leningrad Cowboysissa touhunnut tehokaksikko loi radio-ohjelman, jota muistellaan vieläkin. Ohjelman yleisilme oli anarkistinen, milloin kuittailtiin kuselta haisevissa lasikuitukopeissa matkaileville karavaanareille, milloin poliitikoille. Radio nosti kuuluisuuteen myös Jope Ruonansuun. Ruonansuun imitoinneissa Posti-Pekka (Pekka Vennamo) höyrytti kuuluisuuksien kirjeitä ja Manu Koivisto tykkäsi katsoa Batmania. Ohjelman vakio-osuuksiin kuului myös ”naturellin hevostytön” Eila Torvelan kappale ja Sakari Kuosmasen viikon vitsi (Miksi kutsutaan kleptomaanin ja pyromaanin risteystä? Germaaniksi). Pullakuskien suosio oli niin suurta, että työnantajajärjestö STK lähetti Radio Cityyn vetoomuksen ja vaatimuksen ohjelman lähetysajan muuttamisesta. STK lähetti vaatimuksen, koska ihmiset eivät tulleet tiistaisin töihin kuunnellakseen ohjelmaa. Ja ne jotka tulivat töihin, eivät tehneet töitä kolmeen tuntiin ohjelman kuuntelun takia. Myös kouluista tuli viestiä Radio Cityyn nuorten lintsaamisesta ohjelman aikana. Tähtien hautomo Radio Citystä tuli suomalaisen median tähtihautomo. Njassan lisäksi ohjelmia olivat tekemässä muun muassa Outi Popp, Peter ”Norppa” Norrby, Jone Nikula, Ari ”Tappis ” Taponen, Ruben Stiller, Baba Lybeck, Rosa Liksom, Jari Sarasvuo ja Yölinjan Pekka Sauri.... Radio City loi ilmiöitä. Pekka Saurin Yölinja on merkittävä osa suomalaista radiohistoriaa, samoin muun muassa Cruising Show, Asuntopörssi, Kyytiä Kulkurille, Kirppari ja helikopterista aamuohjelmaan annetut ruuhkaraportit. Niistä tuli niin suosittuja, että Klaude Kopteri, eli pitkän linjan autoja liikennetoimittaja Klaus Bremer kohosi kansanedustajaksi. Ohjelmissaan Klaude otti kipakasti kantaa liikennesuunnittelun kummallisuuksiin ja antoi liikennesuunnittelijan nimen sekä puhelinnumeron kannustaen ihmisiä antamaan palautetta. Muistot elävät Kaikki kaunis kuihtuu ajallaan pois. Niin kävi Radio Cityllekin. Radiokentässä operoi yhä Radio City, mutta sillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Cityn kanssa. Muistot elävät, ne eivät suostu kuolemaan. Radio City oli uraa uurtava, uutta luova. Sitä on ikävä. Eero Wihuri Kirjoittaja kasvoi Pullakuskeja kuunnellen Taina Värri: Miksei aina voi olla perjantai, 80-luvun Radio City 96,2. Broholmen13. 336 s. Vermon raveissa Dj Tixa haastatteli pitkäaikaista pääministeri Kalevi Sorsaa Radio Cityn suoraan lähetykseen. Kuva: Taina Värri. Viime marraskuussa edesmennyt Christian Moustgaard oli keskeisessä roolissa perustamassa Radio Cityä. Hän kuvaa Taina Värrin kirjassa, kuinka hankalaa rahoituksen hankkiminen ajoittain oli. Kuva: Taina Värri. Juha Tynkkynen oli Radio Cityn ensimmäinen päätoimittaja. Tynkkynen ponnisti Citystä merkittäväksi televisiotuottajaksi. Kuva: Taina Värri. Radio City toimi Ruoholahden Lepakossa. Elina Alanen hamusi studion ovea graffitien keskellä. Kuva: Taina Värri. Outi Popp juonsi yhdessä Juha Tynkkysen kanssa Radio Cityn ensimmäisen ohjelman vappuaattona 1985. Kuva: Taina Värri. Uutisvuodon ylituomarina televisiossa suomalaisille tutuksi tullut Baba Lybeck teki muun muassa Havis Amanda -nimistä ohjelmaa Radio Cityssä 1980-luvulla. Kuva: Taina Värri. General Njassa kuului Radio Cityn keskeisiin toimittajiin. Kuva: Taina Värri. Pullakuskit eli Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää mullistivat radioilmaisua ohjelmallaan. Pullakuskit teki armotta pilkkaa milloin mistäkin ilmiöstä ja ohjelman suosio pakotti työnantajajärjestö STK:n vaatimaan lähetysajan muuttamista. Kuva: Taina Värri.
• 14 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 Kuvataide Risto Kolanen Uuden vuoden kuvataide Kuvaajamme pääsi erityisoikeudella Miina Äkkijyrkän kevään jatkuvaaN näyttelyYN Aira Samulinin kotona Bulevardilla. Kuvassa taiteilija rakkaiden lehmätöidensä äärellä. Kuva: Raimo Granberg. Virolainen kuvanveistäjä Jass Kaselaan ja teoksensa Ääni Helsingin Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg. Riikka Soinisen teokset hohtavat omaa valoaan Gold Digger -näyttelyssä. Taiteilija teoksensa Gold and Travertine äärellä Brondalla. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Charlotta Östlund on kerännyt kasvinosia ja yhdistänyt ne itse tekemiinsä sekä keinotekoisiin osiin. Kuvassa taiteilija ja Arpikudonta -teos Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. U uden museon Amos Rexin kävijätavoite oli vuodelle 2018 noin 100 000. Johtaja Kai Kartion mukaan se yli kaksinkertaistui. Valtavien jonojen välttämiseksi taidemuseossa on mietitty erillistä ajanvarausjärjestelmää. Hyvä, kun kuvataide kiinnostaa. Lehmät tulivat Bulevardille Miina Äkkijyrkkä on kuvanveistäjä, karjakko ja perinteisen suomalaisen nautakarjan puolustaja. Hänet tunnetaan paitsi nautaveistoksistaan ja -maalauksistaan myös oikeustaistelustaan Vuosaaren Skatan tilan alkuperäiskarjan, itäsuomalaisten kyyttöjen puolesta vuosina 2008-2010 kaupungin kanssa. Karja teurastettiin ja sitä markkinoitiin kaupassa nimenomaan ”Äkkijyrkän kyyttöjen lihana”. Peltilehmiä on ollut esillä, kuvia postimerkeissä sekä tekstiilejä Marimekolla. Aira Samulin halusi ison peltilehmäsonnin kiista-aikana Hyrsylän mutkaan. Hän järjesti koko kevään jatkuvan ”Liki”-näyttelyn ”Airan Tarinatalossa” Bulevardilla taiteilijan nauta-aiheille. Ryhmät voivat vierailla. Nuorta virolaista kuvataidetta Sukupolvensa merkittävimpiin virolaistaiteilijoihin lukeutuvien Alice Kaskin, Neeme Külmin ja Jass Kaselaanin uudet teokset täyttävät Helsingin Taidehallin joulukuun ja uuden vuoden alun ajaksi. Sympaattisesti vain etunimillä otsikoidussa näyttelyssä on maalausta, kuvanveistoa ja installaatioita: eri tekniikoilla työskenteleviä taiteilijoita yhdistää tilallinen lähestymistapa. Helsingin Taidehallin ja Tallinn Art Hallin yhteistyönäyttely on osa Viro 100 -juhlavuotta. Nuoren kolmikon teokset ilmaisevat voimakasta läsnäoloa sekä ajatuksen että tunteen tasolla. Teokset nivoutuvat toisiinsa tilallisesti ja käyvät vuoropuhelua sekä keskenään että Taidehallin rakennuksen kanssa. Kuvanveistosalin täyttävä Jass Kaselaanin kokonaisteos muodostuu yhdeksänmetrisestä veistoksellisesta abstraktista objektista sekä sähkön ääntä jäljittelevästä äänimaailmasta. Kullankaivajan onnekkaita sattumia Galleria Brondan, Annankatu 16, joulunäyttely oli kuvataitelija Riikka Soinisen ”Kullankaivaja”. Se viittaa ennen kaikkea hänen työskentelytapaan. Jotkin aiheet ovat kulkeneet mielessä kymmeniä vuosia, kunnes ne ovat kankaalla. Nimi viittaa myös taiteilijan luottamukseen, että aherruksen keskellä, elämä tuo joskus onnekkaita sattumia. Teoksia yhdistää alumiinin ja kullansävyinen lyöntimetallilehti suurina pintoina sekä lehtikulta pikku hippusina. Soininen käyttää metallia lehtinä ja nauhoina, ohuina jauheina sekä toinen toisensa päälle lomittuvina kerrostumina. Maalauksissa toistuu arkkitehtuuri ja pohjoisen niukka maisema. Metalliraidoilla taiteilija kuvaan rantavedestä paljastuvia hiekkakerrostumia, jotka erottuvat matalan rannan dyyneissä. Kudosten ohimenevä luonne Ruotsalainen taiteilija Charlotta Östlund asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän kerää kasveja ja kuivaa ne palvelemaan raaka-aineena. Sitten hän taivuttaa hauraat varret äärettömän herkkiin veistoksiin yhdistämällä ne itse tekemiinsä sekä keinotekoisiin osiin. Hänen veistoksensa ovat kuin runoja, jotka ympäröivät luonnon lakkauttamatonta sykliä hienovaraisen lyyrisen herkkyyden kera. Jokaisen langan lopussa katsojaa pyydetään purkamaan henkilökohtaisen merkityksen löytö. Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esitteli niitä vuodenvaihteen yli. Östlundin aikaa vievä, työläs tekniikka vaatii äärimmäisen tarkkaa keskittymistä, joka tarjoaa luonnollisen keinon tutkia ihmisen olemassaoloa. Ihmisen olemassaolon heikkous ja ohimenevä luonne on hänellä keskeinen teema. Näyttelyn otsikko, suomalainen sana kudos voi tarkoittaa joko seinävaatteita tai ihmiskehon kudosta. Pakopaikkaa ei ole Nyt on sinun aikasi –yhteisteos Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on vuodenlopun mielenkiintoisimpia. Se on kolmiosaisen näyttelytrilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Siksi hylkäsin sinut oli esillä Galleria Mältinrannassa Tampereella. Kolmas osa nähdään Galleria G:ssä keväällä 2019. Teosten toteutustavat, materiaalit ja aiheet kulkevat tunnistettavina näyttelystä toiseen: suuret serigrafian teokset, kipsiveistokset, punainen matto, sideharso, värit, mustavalkoisuus, parantuminen, sairaus, tuho ja hymnimäinen äänimaisema. Päivi Häkkinen on tehnyt töitään, jotka ovat aktiivisesti esillä kotimaassa ja ulkomailla. Tellervo Viitaniemi opiskeli myös Vilnan taideakatemiassa. Kuvataideakatemian kasvateilla oli Pimeä Talo – projekti ja pysyvämmin he ovat tehneet yhteisteoksia vuodesta 2014. He työskentelevät yhteisessä ateljeessa Vallilassa Åströmin stipendiaatteina. Opiskelijat tutkivat tilaa ja aikaa S P A C E D on kymmenen valokuvataiteilijan ryhmänäyttely Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdentie 1. Sen keskiössä ovat kysymykset tilasta ja ajasta. Näyttely tuo esiin nykyvalokuvataiteen monivälineisyyden, ja monet teoksista taivuttavat valokuvan veistoksellisiin ja käsitteellisiin olomuotoihin. Teosten juuret ovat silti sitkeästi valokuvan ydinaineksessa: kyvyssä taltioida hienovaraisia eleitä ja ajallisia muutoksia. Laura Konttinen käyttää valokuvaa sekä paljastamalla sen ohuuden ha haurauden, myös illuusion ja epätodellisuuden. Taiteilijat ovat työstäneet teoksia yhteisessä dialogissa. Mukana ovat lisäksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa opiskelevia ja opettaja, valokuvataiteilija Santeri Tuori. Ihminen rakentaa, ihminen tuhoaa Katriina Sjöblomin Rakenteita –näyttelyn piirustukset ja maalaukset paperille ovat anatomisia tutkielmia ihmisestä, elimistä, elimistöstä, kehoista – elävistä ja kuolleista. Ne ovat kuvia erilaisista rakennelmista, jotka tekevät meistä yhtäältä vahvoja ja toisaalta hauraita; ihminen rakentavana ja ihminen tuhoavana. Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee, hänen ja Ida Sokan töitä. – Taiteellinen työskentelyni on rönsyilevää. Teosteni keskiössä on yleensä ihminen, välineestä riippumatta. Piirtäminen on kuitenkin tärkein osa taiteellista ilmaisuani ja suurikokoisten hiilipiirustusten tekeminen tällä hetkellä riittävää. Isolla paperilla viiva voi vapaasti harhailla ja sitten asettua. Työskentely tuntuu kehossa, asento piirtäessä, Sjöblom kuvaa tavattoman kauniin ison teoksen edessä. Kaksikon taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 20.1. klo 14–16. Säilyvätkö nämä paratiisimme? Annu Ahlström vaihtoi erikoishammaslääkärin uran eläkkeellä taidemaalariksi Vapaan Taidekoulun neljän vuoden opintojen kautta. Mutta kuvataide on vetänyt lumoonsa jo Amerikassa 1960-luvun puolivälissä. Eläkkeellä hän suuntautuu yhä syvemmin taiteeseen. Shangri-la ornot? –näyttelyn akryyli kankaalle – teokset tuntuvat kysyvän, mikä meitä tulevaisuudessa odottaa. Uusissa maalauksissaan hän kantaa huolta maapallomme tilasta ja epäilee, säilyvätkö nämä paratiisimme. Shangri-la ei ehkä kestäkään? Uusi galleria on aina ilonaihe. Nyt valoisa, ilmava ARS Longa, Annankatu 12, avautui Helsingin kuvataiteen ja gallerioiden sydänmaille. Ensimmäisessä huoneessa on utopiakuvia luonnosta, perällä enemmän helteiden ja tulvien realismia. Maalaukset liikkuvat herkän valoisista luontoimpressioista tummempiin sävyihin. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Katriina Sjöblom takanaan Rinnakkaiseloa -niminen todella iso teos Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Valoisa, ilmava ARS Longa avautui jouluksi. Annu Ahlström teoksensa From the Series of ”Meditation by Water” äärellä. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 1 • Viikot 3-4/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Asuntokaupan odotetaan käyvän normaaliin tahtiin Alueiden sisäiset erot ovat edelleen suurentumassa Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen kysyntä jatkuu ennallaan. Noin 55 % välittäjistä ennustaa kysynnän nousua tai pysymistä ennallaan. T ammi-maaliskuun ajanjaksolla odotetaan hiukan hiljaisempaa markkinatilannetta mutta koko vuoden näkymä on silti positiivinen. 67% välittäjistä uskoo siihen, että vuoden 2019 keskimääräinen kysyntä lisääntyy tai pysyy ennallaan koko maassa, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. – Parhaiten ennustetaan kaupan käyvän Oulun, Tampereen ja Turun seudulla. Itäja Kaakkois-Suomi on piristymässä mutta Keski-Suomi edelleen hakee uutta suuntaa, hän jatkaa Alueiden eriarvoistuminen on korostunutta Kasvukeskusten keskusta-alueet jatkavat voimakasta vetoaan. Polarisoituminen aiheuttaa kuitenkin tilastojen keskiarvoihin suuriakin heittoja. Kaupunkien sisällä lyhyilläkin välimatkoilla saattaa syntyä useampien tuhansien eurojen eroja neliöhinnoissa. – Asunnonvaihtajille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia valita asuinalueensa kukkaron perusteella, kommentoi Mannerberg Pankkien tiukkuus hidastaa asuntojen kauppaa Remonttia kaipaaville asunnoille ja taloille olisi ostajia lisääntyvissä määrin. Lainahanat ovat kuitenkin usein kiinni remontin osuudelle, sillä vakuudet eivät pankin mielestä riitä. Tämä osaltaan hidastaa selvästi asuntokauppaa koko Suomessa. Perheet uskovat jälleen omakotiasumiseen Omakotija parisekä rivitalojen kysynnän piikki ajoittuu kuitenkin tyypillisesti vasta vuoden toiselle neljännekselle, joten alkutalvi on ennusteen mukaan niiden osalta rauhallisempi mutta tarjoaa toisaalta ostajille enemmän mahdollisuuksia. Kovinta kysyntä on kaupunkien lähistöillä sijaitsevista uudehkoista hyväkuntoisista pientaloista. Pientalouudisrakentamisen kohonnut hinta ohjaa myös osaltaan perheitä hankimaan valmiita uudehkoja taloja. Vuokra-asuntojen kysyntä pysyy ennallaan Vuokra-asuntomarkkinoilla on odotettavissa tasainen kysyntä työn perässä muuttavien ansiosta. Keskimäärin odotetaan noin 1 % kysynnän nousua alkuvuodelle. Kovinta kysynnän nousua odotetaan pääkaupunkiseudulla sekä Oulun seudulla. Vuokrien hintatasossa ei ennusteta keskimääräistä nousua lukuun ottamatta kovimman kysynnän alueita. Alueelliset markkinaennusteet ? Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen kysyntä jatkuu ennallaan. Noin 55 % välittäjistä ennustaa kysynnän nousua tai pysymistä ennallaan. Omakotija rivitalojen kysynnän ennustetaan olevan hiljaisempaa alkuvuonna. Pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustan kysyntä jatkuu ja on myös havaintoja esimerkiksi Itä-Helsingin Myllypuroon valmistuvan uuden 6000 opiskelijan kampuksen vaikutuksesta alueen kysynnässä. Länsipuolella pääkaupunkiseutua Kirkkonummen Espoon puoleinen alue on kysyttyä sekä metron lähivaikutuspiirissä olevat Espoon alueet. Maahanmuuttajien osuus on selvästi nousussa pääkaupungin asunnonetsijöissä ja tuo osaltaan nostetta alueisiin, joissa hintataso on edullisempi kuin aivan keskustassa. Voimakkaan uudistuotannon nostava vaikutus myös käytettyjen kaupassa on selvästi nähtävissä ainakin vielä 2019 ajan mutta kokonaiskauppamäärien loiva väheneminen on mahdollista erityisesti, jos maailmanmarkkinoiden talouskasvu hiljenee ja markkinahäiriöiden määrä lisääntyy vuoden aikana. ? Kehyskunnat Kehyskunnissa rivija omakotitalojen markkinat ovat normaaliin tapaan hiljaisempia alkuvuonna. Samoin kerrostaloasuntojen kysynnän odotetaan myös olevan edellistä jaksoa hiukan hiljaisempi. Voimakas uudistuotanto viime vuosina osaltaan vaikuttaa siihen, että esimerkiksi vuokra-asuntoja on paljon tarjolla ja monet työn perässä alueelle muuttavat valitsevat ensin kodikseen vuokra-asunnon ja alkavat vasta sen jälkeen harkita oman kodin hankintaa. ? Etelä-Suomi Etelä-Suomessa on suuria alueellisia eroja kysynnässä. Uudistuotanto on tuonut paljon uusia koteja tarjolle sekä sijoittajille että omaksi hankkiville. Rakentaminen on kohdistunut erityisesti Kantaja Päijät-Hämeeseen, joissa tarjontaa vanhoista asunnoista on paljon. Tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia ostajille ja mahdollistaa vilkkaankin asunnonvaihdon. Kymenlaakso ja Kouvolan seutu kärsii jonkin verran teollisuuden ja sen työpaikkojen puutteesta. Hanko tekee uutta tulemista kakkosasuntojen suosikkikohteena junaradan eteläpuolella. Hintaerot Hangossa ovat voimakkaat eteläja pohjoispuolella junarataa. Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva I lmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015. – Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä, kertoo meteorologi Pauli Jokinen. Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011. Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta. Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Useilla havaintoasemilla sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa ennätyksellisen alhaiseksi. Keskilämpötila oli joulukuussa 1-4 astetta tavanomaista korkeampi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat pohjoisessa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein. Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta.
• 16 Viikot 3-4/2019 • Nro 1 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson 040 159 7740 ossian.johansson@ kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko 040 578 7997 mervi.sinkko@ kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! Haemme 2 huomattavan mukavaa asuntokauppiasta uuteen myymäläämme. Innostuitko ? Luottamukselliset yhteydenotot: jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi