• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi K A A R T I N K O T I K A U P PA Vuodenvaihteen ilo löytyy meiltä ? oli pyhä kuin pyhä meillä on ovi auki jouluaatto 8-15 ? joulupäivä 11-19 ? tapani 10-22 uudenvuodenaatto 8-22 ? uusi vuosi 9-22 Avoinna: Korkeavuorenkatu 19 ma-la 8-22 00130 Helsinki su 9-22 09 174 580 info@kaartinkotikauppa.fi | facebook.com/kaartinkotikauppa Kuuntele laulaja Salla Krokin joululaulut Taivaan alla ja Hiljaa on maa Youtubesta. Saatavilla myös www.digianttila.com:sta omilla nimillään! Salla Krok on mm. Iskelmäkaraoken Suomen Mestari 2006, Iskelmätähti 2007 ja Toivo Kärki laulukilpailun naistensarjan voittaja 2011. Lisää osoitteesta Laulaja Salla Krokin kotisivut www.sallakrok.com tai www.facebook.com/SallaKrokFanClub. RööperinLehti Viikot 51-2 ? Nro 22/2014 ? 10. vuosikerta Hy vää Joulua asiakkaille toivottaa K-market Albertin Herkku Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Laidunkalkkunoita Närpiöstä, luomukinkkuja Karkkilasta, fasaania, sorsaa, hirveä, pateita ja monia muita jouluherkkuja... Joulutilauksia otamme vastaan aina aattoon saakka! PALVELEMME JOULUN AIKAAN: 24.12. 8-12 31.12. 8-18 25.12. suljettu 1.1. suljettu 26.12. 12-16 2.1. 8-21 ALBERTIN HERKKU KAUPPIAS HOITAA HOMMAN KORJAUKSET EDULLISESTI ha vanasto var Albertinkatu 15, 00120 Helsinki Puh. 09-425 79818, www.k-market.fi ma-la 8-21, su 12-21 omi vaihstajan dos - LOPPUUNMYYNTI Timanttisormukset alk. 99? 0,01ct 199? Hopeakorvikset 2? 39? Rannekellot alkaen 19? esim. OSTAMME ROMUKULTAA Iso Roobertinkatu 17-19 Helsinki www.korugalleriaroba.fi 0942892802 Tarjoustuotteita 1kpl/asiakas NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ Tiesitkö, että ikäihmisenä Sinulla on mahdollisuus saada kodinhoitopalvelut ilman arvonlisäveroa! Annan Villiliha on riistaan ja lintuihin erikoistunut lihakauppa Helsingin Vanhassa Kauppahallissa. Villilihan laaja tuotevalikoima koostuu riistasta ja linnuista sekä lähellä tuotetuista eettisistä lihaherkuista. Tervetuloa nauttimaan joulun tunnelmasta Vanhaan Kauppahalliin! Annan Villiliha Oy Vanha Kauppahalli, Eteläranta 040 664 7761 anna@villiliha.fi Instagram: @villliliha www.facebook.com/villiliha
• Nro 22 ? Viikot 51-2 2 KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Toivotamme Teille Avoinna ma-pe 8.30 - 18.oo 9.00Joulua - 15.00 ja kaikillela hyvää Nettiajanvaraus, kuukauden kampanja ja paljon muuta: 1.-31.7. ma-peUutta 9.00 - 18.00 Onnellista Vuotta! la 9.00 - 14.00 Palvelemme ma-pe 8:30-18, la 9-15 Neitsytpolku 10 Jungfrustigen 10 Poikkeusaukioloajat: 00140 Helsingfors ma 22.12.Helsinki 8:30-18 00140 ke 31.12. 8:30-18 ti 23.12. 8:30-18 to 1.1. kiinni Puh./ Tel. (09) 24.-26.12. kiinni655 069 ma 5.1. 8:30-18 la 27.12. 9-15 ti 6.1. kiinni Ajanvaraus 075 759 0061* Ma-pe 7-20 *11,18 snt/min + mpm. Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Klinikka avoinna: Ma, ke, pe klo 8-16, ti ja to 12-20 Ystävällistä palvelua lähiapteekista Neitsytpolku 10 Jungfrustigen 10 00140 Helsinki 00140 Helsingfors Puh./Tel. (09) 655 069 ? Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 Annankatu 20 Annankatu 24 00120 Helsinki, Finland Puh. 622 5553 ma-pe la 10-15 Puh./Tel10-18, +358-9-622 5553 www.tokyokan.fi Fax +358-9-622 5552 e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 Tarjoukset ovat voimassa 31.1.2015 asti, tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Tuhatjalka hoitaa lemmikkisi - tervetuloa Tuhatjalkaan!
• 10. vuosikerta ? nro 22 Viikot 51-2 Ajankohtaista Pohjatutkimustyöt haittaavat liikennettä Kaivokadulla ??Pisara-radan pohjatutkimustyöt haittaavat liikennettä Kaivokadulla, Mannerheimintien risteyksen läheisyydessä maanantaista 8. joulukuuta alkaen. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat 23. joulukuuta asti.?Kairauspisteen sijainnin vuoksi ajokaista suljetaan ja autoliikenne siirretään kulkemaan raitiovaunun kiskoalueelle. Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi Kaivokadulta Mannerheimintien suuntaan oikealle kääntyminen on kielletty.   Moottoriajoneuvot Autoilijat voivat käyttää kiertotienä Kampin suuntaan reittiä Kaivokatu?Postikatu?Mannerheimintie?Arkadiankatu. Polkupyörät Polkupyöräilijät samaan tapaan kuin moottoriajoneuvot. Senaatintorin uusivuosi. Kuvaaja: Lauri Rotko. Jukka Poika ja Jonna Tervomaa Senaatintorin uudenvuodenjuhlassa ??Riku Niemi Orchestra, Jonna Tervomaa ja Jukka Poika sekä Circus Helsingin akrobaatit viihdyttävät koko Suomea Helsingin kaupungin 31.12.2014 järjestämässä uudenvuodenjuhlassa. Kaupunki lähettää tapahtuman ensimmäistä kertaa suorana internetissä. Uudenvuoden vastaanottojuhla alkaa kello 22.45 ja päättyy keskiyön upeaan ilotulitukseen. Juhlalavalla esiintyy Riku Niemi Orchestra tähtisolisteineen. Circus Helsingin nuorten sirkusakrobaattien vipulautanume- Joukkoliikenne Ei vaikutusta joukkoliikenteeseen. Jalankulkijat Ei vaikutusta jalankulkijoihin. rossa esiintyjät nousevat korkeuksiin ja tekevät päätähuimaavia temppuja. Uudenvuodenyöhön lisävaloa tuo Tulisirkus Walkean tulitaide- ja tanssiesitys. Se on näyte 4.1.2015 alkavan Lux Helsinki valofestivaalin ohjelmistosta. Lavalla nähdään myös breikki battle -esitys Break The Fight!, joka on osa Breikkaa koulukiusaamista vastaan -hanketta, jossa kouluille viedään breikkityöpajoja ja keskustelua koulukiusaamisesta. Sivu 8 Helsingissä Euroopan edullisin sähkö ??VaasaETT:n koordinoimassa tutkimuksessa seurataan kuukausittain Euroopan kaupunkien sähkön hintaa. Marraskuun alkuun päivätyssä seurannassa Helsingin sähkön hinta sijoittuu alimmalle tasolle. Tutkimuksen mukaan asiakkaan kilowattitunnista maksama hinta vaihtelee jopa 152 % asuinpaikasta riippuen. Helsingin jälkeen edullisimpia ovat Tukholma ja Belgrad. Kalleimmat kaupungit ovat Berliini ja Lissabon. Euroopan maiden keskiarvohinta on tutkimuksen mukaan 19,94 ?/kWh, Helsingin sähkön hinta on selkeästi keskiarvoa alempi, 11,15 ?/kWh. Indeksi seuraa 23 Euroopan maan sähkön hintoja. Yleisesti ottaen tulokset osoittavat, että sähkön markkinahinta muodostaa noin puolet asiakkaan maksamasta hinnasta, toisen puolen muodostavat siirtohinnat, energiaverot ja alv. Sähkönhintavertailussa on eliminoitu maiden välisten hintatasoerojen vaikutus. ? On hienoa, että sijoitumme parhaalle sijalle tässä Euroopan pääkaupunkien välisessä sähkön hintavertailussa, vaikka tavoitteemme ei keskity pelkästään hintaan vaan kokonaisedullisuuteen, toteaa sähkömarkkinat-liiketoiminnon johtaja Jukka Niemi. ? Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme lisäpalveluja, joiden tuottama hyöty on heille suurempi kuin palvelun tarjoamisesta syntyvä kustannus. Esimerkiksi sähkön tuntitasoinen mittaus on jo mahdollistanut energiankäytön raportointijärjestelmän, jolla asiakas voi tunnistaa energiankäytön suuruuden tuntitasolla, asettaa tavoitteita oman energiakäyttönsä tehostamiselle ja myös helposti seurata tavoitteidensa toteutumista. Presidentti Niinistö korosti elinikäistä oppimista. Työväenopisto sata vuotta ??Elannon kirkastaminen!, on sivistyslaitoksen tehtävä, Helsingin Työväenopiston tehtävä, ensimmäinen rehtori Zachris Castren sanoi 100 vuotta sitten opiston tarkoitukseksi. Hän ei tarkoittanut osuusliike Elantoa, vaan vapaan kansansivistystyön syvempää merkitystä, historia- kirjan tehnyt Samu Nyström lainasi Kansalaisjuhlassa. Sata vuotta sitten 16.9.1914 aloitti kaksikielinen työväenopisto toimintansa Helsingissä, kun ensimmäinen maailmanpalo oli syttynyt. Lähes kaksi tuhatta kuulijaa oli tullut kuuntelemaan työväenopistotoimintaa käsitellyttä luentoa Työväentalolla ja siirtolaiskysymysesitelmää Koiton salissa. Puhujat olivat työväenopiston suomenkielisen osaston johtaja Zachris Castrén ja toimittaja Yrjö Sirola. Omaa toimitaloa ei tuolloin opistolla vielä ollut. Sivut 14-15
• Nro 22 ? Viikot 51-2 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22 Helsinki rikkomassa vanhuspalvelulakia Pääkaupunkimme metropolikaupungiksi? H elsingin seudun voimavarat yhteen, viisi kuntaa metropolikaupungiksi - lähidemokratiaa ja palveluja vahvistetaan kotikaupungeissa. Metropolialueen kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo esittävät metropolialueen viiden kunnan yhdistymistä uudeksi metropolikaupungiksi. Mukana olisivat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa. Lisäksi metropolikaupunkiin esitetään liitettäväksi Tuusulan eteläisin, Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva osa. Tavoitteena on tulevaisuuteen suuntautuva kestävä kaupunki, jolla on voimavarat huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista, joka on kulttuurisesti avoin ja innostava ja joka kantaa vastuuta koko Suomen kansainvälisestä menestyksestä, sanoo kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen. Metropolikaupunki muodostuisi 15?20 palvelualueesta, ?kotikaupungeista?, jotka huolehtisivat osaltaan asukkaiden tärkeistä lähipalveluista. Kotikaupungeilla olisi vaaleilla valittavat aluevaltuustot tai metropolikaupungin valtuuston valitsemat aluelautakunnat. Metropolikaupungin tasolla vastataan talouden päälinjoista, hallinnosta, kilpailukyvyn edistämisestä, maankäytön suunnittelusta sekä sosiaalija terveyspalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Lähtökohtana on, että asukkaiden arkiset palvelut kuten päiväkodit ja peruskoulut, kirjastot ja lähiliikuntapaikat tulisi olla lähellä ja saavu- tettavissa jalan tai joukkoliikenteellä. Metropolikaupunki puolestaan tarjoaisi harvemmin käytettäviä palveluita ja vastaisi suuremman mittakaavan asioista, kertoo kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo. Kuntien yhdistyminen on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistumiselle. Uusi Helsingin metropolikaupunki syntyy lakkauttamalla viisi kuntaa ja perustamalla tilalle yksi uusi. Uusi pääkaupunki olisi entistä vahvempi toimija pohjolassa ja lisäisi välittömästi sen kansainvälistä kiinnostavuutta ja vetovoimaa, sanoo puolestaan kuntajakoselvittäjä Cay Sevón. Selvityksessä on tarkasteltu kuntajakoa koko metropolialueen ja Suomen kehittämisen näkökulmasta. Esitys metropolialueen kuntajaoksi sekä sopimusluonnos kuntien yhdistymiseksi on luovutettu ehdotuksessa mukana olevan kuntien johdolle. Kuntien hallitukset kokoavat kuntalaisten mielipiteet ja vievät esityksen valtuustojen käsittelyyn, joka ajoittuu helmi?maaliskuulle. Valtuustojen päätösten jälkeen selvittäjät voivat tarvittaessa esittää ministeriölle kuntakohtaisen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä. Onko tämä nyt apu siihen, että kaupunkilaiset saavat edelleen palvelunsa vähintäänkin tyydyttävästi ja että kuntataloutemme rakenne ja kehitys alkavat muuttua terveempään suuntaan? Toivottavasti näin on. Hauskaa joulua kaikille! Juha Ahola ÂYleisönosasto Ideakilpailu itsehoitoon? ??Helsingissä Itäkeskuksessa on ollut pari vuotta toiminnassa ns. terveyspysäkki, jossa on voinut mm. mittauttaa verenpainetta, sokeriaan ja saanut neuvoja terveyteensä. Sinne on voinut helposti ohimennen poiketa. Nyt se on päätetty lopettaa, vaikka vuodessa käyntejä on ollut 7000. Sen sijaan satsataan sähköiseen terveystarkastukseen. Kuinkahan moni pysäkin käyttäjistä pystyy sähköiseen? Se ei ole vaihtoehto. Sensijaan kaupunki voisi julistaa kilpailun, jossa kehitetään itsepalvelulaite, joka mittaa verenpaineen (toimii siis ilman toisen henkilön apua, käsi vain sisään), joka mittaa sokerin ja tulostaa kuitin, kiittää tai kehottaa lääkäriin. ÂNimityksiä Hannu Juvonen Helsingin sosiaalija terveysjohtajaksi ??Kaupunginvaltuusto valitsi lääketieteen lisensiaatti Hannu Juvosen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston virastopäälliköksi tammikuun alusta lähtien. Juvonen sai äänestyksessä 46 ääntä ja geriatrian erikoislääkäri Juha Jolkkonen 38 ääntä. Juvonen on koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti ja psykiatrian erikoislääkäri ja hän on suorittanut sosiaali- ja terveysjoh- tamisen MBA-koulutuksen.  Hän on toiminut sosiaali- ja terveysviraston vs. virastopäällikkönä heinäkuusta alkaen ja sitä ennen terveysja päihdepalvelut -osaston osastopäällikkönä. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virka on määräaikainen ja päättyy 30. kesäkuuta 2017. Viran kokonaispalkka on 10  268,78 euroa kuukaudessa. ÂYleisönosasto Nämä laitteet kaupunki voisi sijoittaa esim. jokaiseen kirjastoon ( ja postiin, pankkiin jne). Voittaneelle annettaisiin vaikka 100.000 euron palkinto. Täyttyisi yksi ennalta ehkäisevä terveystoimi ja samalla saisimme uuden (ja patentoidun) vientituotteen. Eija Saha ??Kaksi vuotta sitten säädetty vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman toimenpiteitä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee osoittaa tähän myös tarvittavat voimavarat. Lain mukaan suunnitelma tulee päättää kunnanvaltuustossa ja valmistella asukkaita kuullen, yhdessä vanhusneuvoston kanssa. Helsingillä ei ole vieläkään tällaista suunnitelmaa. Kun kysyin asiasta sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutiselta, hän vastasi, että suunnitelmaa ei ole tulossakaan valtuuston päätettäväksi. Hänen mukaansa ?lainsäädännön edellyttämät erillisohjelmat ovat osa valtuuston hyväksymän strategiaohjelman kokonaisuutta?. Valtuuston strategiaohjelmaa ei kuitenkaan ole valmisteltu vanhuspalvelulain tarkoittamana suunnitelmana yhdessä vanhusneuvoston kanssa. Strategiassa ei ole myöskään osoitettu lain edellyttämiä konkreettisia toimenpiteitä ja voimavaroja palvelujen järjestämiseen ja kehittämi- seen. Jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa tehdyssä strategiaohjelmassa vaaditaan päinvastoin karsimaan resursseja, vaikka ikäihmisten määrä ja palvelutarpeet kasvavat. Olen tehnyt useita aloitteita vanhuspalveluohjelman tekemiseksi sen jälkeen kun Helsingin vanhuspalveluohjelma päättyi vuonna 2009. Myös vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt ovat sitä vaatineet. Sote-virastokin heräsi lopulta viime keväänä ja kokosi ryhmän valmistelemaan Stadin ikäohjelmaa. Apulaiskaupunginjohtaja ei kuitenkaan halua tuoda sitä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Miksi, pelkääkö apulaiskaupunginjohtaja, että valtuusto ei hyväksykään näin vaalien alla palvelujen heikentämistä vaan ryhtyy kehittämään palveluja, jota lakikin edellyttää? Halutaanko Stadin ikäohjelma sopia pienessä piirissä, kuten sote-lautakunnan enemmistön hyväksymä lähiterveysasemien lopettamissuunnitelma? Kyse on poliittisista valinnoista. Helsingillä ei ole mitään pakkoa leikata palveluista, kun kaupungin Emme hyväksy opetusministerin vastauksia ??Opetusministeri Kiuru on vastannut opiskelijajärjestöjen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kritiikkiin koskien toisen asteen 260 miljoonan leikkauspäätöksiä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry ja Suomen Lukiolaisten Liitto - SLL ry vaativat Kiurulta tarkempia vastauksia siitä miten koulutusbudjetin leikkaaminen toiselta asteelta kahdellakymmenellä prosentilla ei tulisi aiheuttamaan yksiköiden sulkeutumista, tai niiden siirtämistä osaksi kasvukeskusten suuria koulutusyksiköitä. Toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat saaneet jo useita yhteydenottoja koskien koulutuksen järjestäjien alustavia toimenpiteitä yksiköiden yhdistämiseksi tai sulkemiseksi kokonaan. Lisäksi opiskelijajärjestöt jakavat OAJ:n huolen oppilaitosten henkilökunnan merkittävästä vähentämisestä. Vaikka koulutuspaikat eivät näillä uudistuksilla nimellisesti vähene, niin tulevat leikkaukset väistämättä näkymään koulutusverkoston supistumisena. Lähiaikoina eduskunnalle esitettävät toisen asteen rakenteelliset uudistukset sekä uudistuksen yhteydessä tehtävät leikkaukset tulevat pakottamaan yhä useamman 15-16 -vuotiaan muuttamaan vieraalle paikkakunnalle koulutuksen perässä. "Vaadimme, että opetusministeri Kiuru ja hallituskumppanit vastaavat siihen kuinka pakkomuutoista seuraavat opiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset haasteet tullaan tulevaisuudessa hoitamaan," SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotov haastaa opetusministeriä. "Nykyiselläänkään kasvukeskuksilla ei ole mahdollista tarjota kaikille nuorille kohtuuhintaisia asuntoja. Myöskään opintotuen nykyinen taso, vanhempien tulojen tukea vähentävä vaikutus tai ikärajat eivät riitä turvaamaan alaikäisenä muuttamaan joutuvien pankkitileillä makaa yli 880 miljoonaa euroa mihinkään sitomattomia rahoja ja liikelaitokset tekevät tänä vuonna ennusteen mukaan yli 150 miljoonan voitot. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu, SKP ja Helsinki-listat www.yrjohakanen.fi Joulupukin erehdys? Tuli Jouluaatto parahin kuin on tullut ennenkin. Joulupukki töihin tahtoisi, lasten toiveita täyttämään ja hieman poskea soittamaan. Hän ei voinut aavistaa, miten halut palkitaan. Muorilleen hän sanoi näin: ? Kiltti olla tahtoisin, työni vain hoitaisin, enkä sortuisi paheisiin! Toisella silmällä vain niitä tonttuja vilkaisen. Muori heti hoksaa, huomaa, vilppiähän kelmi harrastaa. Erehtyy noin metkuissaan ja käy vihjeitä antamaan. Siihen sortui pukin unelmat, muori korjaa talteen kengät ja housut molemmat. On niin monta tarinaa, joista monet muistot jää. Tälle pukille kävi niin, hän joutui kotiarestiin. Vain muori tietää sen, mitä pukille on parahin. Toivo Levanko lyyrikko nuorten toimeentuloa," SLL:n puheenjohtaja Otto Ahoniemi kommentoi. Aleksej Fedotov Puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Otto Ahoniemi Puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto Gaudeamuksen yt-neuvottelut päätökseen ? ? Neuvottelujen taustalla oli liiketoiminnan sopeuttaminen yrityksen taloudelliseen tilanteeseen sekä julkaistavien nimekkeiden määrään, joka on syksyllä pienennetty noin 30 kappaleeseen vuodessa. Gaudeamus Oy:n liiketoiminta on ollut kymmenen viime vuotta selkeästi tappiollista. Nyt tehdyn päätöksen mukaan Gaudeamuksen kirjamyymälän pinta-alaa pienennetään, kustantamon toimisto siirretään HYY Yhtymän omiin, yhteisiin tiloihin ja kirjojen ulkoasun suunnittelu keskitetään pääosin ulkoisille toimijoille. Tämän ja vuosittaisen nimekemäärän vähenemisen vuoksi Gaudeamus irtisanoo yhden kustannustoimittajan. - Gaudeamus on samojen haasteiden edessä kuin koko suomalainen kustannusala. Tulemme jatkossakin kustantamaan laadukkaita suomenkielisiä tieto- ja tiedekirjoja, jotka hyödyttävät koko suomalaista yliopistoyhteisöä, kulttuuria ja sivistystä laajemminkin, kertoo Gaudeamuksen kustannusjohtaja Lee- na Kaakinen. - Talouden kannattavalle pohjalle saaminen on välttämätöntä, jotta suomalaista tietokirjakustantamista voitaisiin jatkossakin ylläpitää, Mauri Laurila, HYY Yhtymän toimitusjohtaja ja Gaudeamus Oy:n hallituksen puheenjohtaja toteaa. - Aikaisemmin tänä vuonna tehdyt muutokset näyttävät syksyn perusteella toimivilta ja yhdessä nyt tehtyjen päätösten kanssa ne voivat mahdollistaa positiivisen tulevaisuuden, hän jatkaa.
• Viikot 51-2 ? Nro 22 5 Sosiaalineuvos Mauri Akkanen kirjoitti isänsä talvisodan muistelmat ??? Isäni pyynnöstä kirjoitin tämän kirjan, Munkkiniemessä asuva sosiaalineuvos Mauri Akkanen kuvaa kirjansa ?Isäni ? Taipaleen taistelija? taustoja. ? Halusin kunnioittaa itsenäisyyttämme henkensä menetyksen uhalla puolustaneita miehiä ja kertoa meille kaikille isäni talvisodassa tekemiin muistiinpanoihin perustuvan kuvauksen Taipaleenjoen taisteluista talvisodassa. Pari vuotta ennen kuolemaansa Mauri Akkasen isä oli antanut pojalleen talvisodan aikaisia lähes päivittäisiä muistiinpanoja sisältäviä vihkoja. Akkanen löysi vihkot eläkkeelle siirryttyään, ja äitinsä ja vaimonsa kannustamana hän kirjoitti kirjan niiden perusteella. Mauri Akkasen isä Väinö Akkanen syntyi Kuolemajärvellä vuonna 1907 ja muutti perheineen pari vuotta ennen talvisodan alkua Äänekoskelle, josta hän lähti sodan varusteluihin. Karjalaisena miehenä hän kirjoitti muistiinpanoihinsa katkelmia Karjalan luonnosta ja karjalaisten elämästä. Näiden kautta kirjan alussa luodaan kuva kauniista ja aktiivisesta Karjalasta. Saamme lukea kulttuurista, jonka menetimme. Kirjan alkuosassa kerrotaan myös elämästä sodan pelossa. Varustelujen ja rajaloukkausten kautta meidät havahdutetaan niihin mustiin pilviin, jotka varjostivat elämää ja toivat esille sodan uhkan. Akkasen isä taisteli konekivääriampujana monissa kovissa taisteluissa. Vuoden 1940 helmikuussa hän haavoittui vaikeasti. Kirjan haavoittumista, komentopaikalle raahautumista, matkaa sidontapaikalle ja kenttäsairaalan hoitoa koskeva osa on erinomainen historiallinen kuvaus ihmisiä murskaavista kranaattitulituksista, haavoittuneiden huolenpidosta ja sodan aikaisesta hoidosta. Otteita kirjasta: ?Ruoka oli yksipuolista ja niukkaa. Nälkä oli yleinen seuralainen. Eräs aseveli puraisi palan vanerikappaleesta, pureskeli sen hienoksi, otti pakin haarojensa välistä, vei sen huulilleen ja kallisti, mutta sieltä ei valunut mitään suuhun. Eihän siellä valumista ollutkaan, liemihän valui kankaalle jo tuotaessa. Pakissa oli vain pelkkiä herneitä ja ehkäpä lihan- kappale tai hyvässä tuurissa parikin. Kranaatit pirstoivat lautat kappaleiksi ja veneet päreiksi pudottaen lastinsa armotta veden kylmään syleilyyn. Arvaamaton tykistökeskitys sai kaameaa tuhoa aikaan. Sitä kauhua, tuskaa ja kuolemaa, jonka isku aiheutti, on sivustakatsojan mahdoton kuvata. Kun savu- ja höyryverho oli joen yltä kohonnut ylös ja siellä hajonnut, näimme joen vellovassa vedessä jos jonkinlaista tavaraa uiskentelevan virran mukana kohti Laatokkaa. Oli hirrenkappaleita, joiden varassa jotkut miehet yrittivät pysyä veden pinnalla. Muutamia miehiä uida räpiköi kohti tulorantaansa, päät painuivat veden alle, nousivat vielä hetkeksi, sitten painuivat taas alas eivätkä enää nousseet. Oli haavoittuneita ja viimeisiä vetojaan vetäviä, tuskissa ja kärsimyksissä kiemurtelevia ihmisiä. Näin traagisesti päättyi vihollisen hyvin valmisteltu hyökkäys Taipaleenjoen yli. Tumma yö peitti kaiken kätköönsä. Taipaleenjoen vesi velloi kohti Laatokkaa, niin kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.? Tuomaan markkinat ??Helsingin erityisin joulutunnelma lämmittää kaupunkilaisia ja matkailijoita Senaatintorilla ja sen kupeessa Torikortteleissa maanantaista 8.12. alkaen.  Markkinat ovat avoinna päivittäin 8.-21.12. klo 10-19 ja niiden tarjontaan sekä ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.tuomaanmarkkinat.fi.  Herkkuja ja hehkuviiniä  Tuomaan Markkinoilta löytyy monien kaupunkilaisten odottama uudistus: alueen keskiosaan sijoittuva Ruokapiha mahdollistaa muilta eurooppalaisilta joulutoreilta tutun nautiskelun ja tunnelmoinnin. Tarjolla on jouluisia herkkuja ja moneen makuun sopivia juomia.   Ruokapihan ravintola MAT xmas Canteen tarjoaa lounasta tasapainoisella ja terveellisellä menulla. Luvassa on kaksi lounasvaihtoehtoa, oman leipomon leipää sekä salaattia. Iltapäivän teehetkeen kuuluvat sconesit tai muut leipomotuotteet. Café Köketin joulukahvilasta löytyy kahvileivän lisäksi myös suolaisia maistelulautasia. Molempien valikoimiin kuuluu glögin lisäksi muun muassa lämmin omenasiideri. Ruokapihan 27 mökistä löytyvät myös Sandro, Street Gastro, Ravintola Sunn, Texas BBQ, B-Smokery, Social Food Street, Harjun makkaratehdas, Soi Soi sekä lukuisat pakattuja herkkuja myyvät toimijat.  Karusellikyydillä Aira Samulinin talvitansseihin Uudistuneet Tuomaan Markkinat tarjoavat myös koko perheelle sopivaa maksutonta ohjelmaa. Tunnelman kruunaa Karuselli- torille Hollannista asti matkaava vanha karuselli, joka kyydittää maksutta kaikkia joulumielisiä aina markkinoiden aukioloaikaan. Lauantaina 20.12 pistetään jalalla koreasti Aira Samulinin emännöimien talvitanssien muodossa. Markkinoiden päätöspäivänä sunnuntaina 21.12. lastenorkesteri KumKumMaa johdattaa kaikki musiikkiseikkailuun. Avajaispäivän lisäksi Joulupukki on tavattavissa viikonloppuisin. Lahjakujalta löytöjä kotiin ja pukinkonttiin Markkina-aluetta reunustavan Lahjakujan 100 mökistä löytyy perinteisiä lahjaideoita villasukista kynttilöihin ja modernimpaa paketoitavaa tekstiileistä koruihin. Paikalle saapuvat muun muassa Stadin tarhaajat ja hunajafrendit, titiMadam, Lastenpuoti Pieni Ihminen, Historiapelit, Vihreä kosmetiikka, Iittala ja Anton & Anton. Yrittäjille tapahtuma on paitsi mahdollisuus omien tuotteiden esittelyyn niin myös merkittävä panostus. ? Etenkin pienyrittäjille on suuri satsaus päivystää torilla. Halusimme antaa mahdollisuuden myös hieman lyhyempään myyntiaikaan ja niinpä pop-up-mökissämme nähdään useampia yrittäjiä, muun muassa moikkauslapasia tekevä Moiko. Torikorttelien mökissä taas vierailevat alueen yrittäjät Lumista Son of a Punchiin , kertoo Tuomaan Markkinoiden tuottaja Eija Malin. Pop-up-mökin joulumyyjät vaihtuvat muutaman päivän välein ja Torikortteleiden mökistä löytyy uutta nähtävää lähes päivittäin. Kaikkien myyjien tiedot löytyvät Tuomaan Markkinoiden nettisivuilta osoitteesta www.tuomaanmark- Isänsä sotapäiväkirjeistä kirjan, Isäni ? Taipaleen taistelija, kirjoittanut sosiaalineuvos Mauri Akkanen on hyvässä hoidossa vaimonsa professori Sirkka-Liisa Kivelän avustamana. Mauri Akkanen voitti muun muassa Suomen mestaruuden 800 metrillä 1950-luvulla. Sosiaalineuvos Mauri Akkasen vuonna 1999 ilmestynyt kirja ?Isäni ? Taipaleen taistelija (Omakustanne, Gummerus, 1999) perustuu Akkasen isän sodassa tekemiin muistiinpanoihin. Kirja on erityisen ajankohtainen nyt, talvisodan alkamisen 75-vuotismuistovuonna. Kirja on painettu suurikokoisilla kirjaimilla, mikä helpottaa lukemista. Kappaleet ovat melko lyhyitä, joten kirjaa voidaan käyttää muisteluryhmissä. Sosiaalineuvos Akkasen teksti on mukaansatempaavaa. Sodan tapahtumat etenevät nopealla tahdilla, eikä lukeminen kyllästytä. Päinvastoin ? kirjan historiallisia tapahtumia suorastaan ahmii tieto- ja kokemusvarastoonsa. Vahvalla kerronnallaan kirja tuo mieleen toisen Taipaleessa taistelleen miehen kuvaukset talvisodasta. Runoilija Yrjö Jylhä kuvasi sodan kauhuja voimakkaissa runoissaan Kiirastuli ? kokoelmassa. Taipaleenjoki, Tuonelanjoki ? se kesti kanssamme, monet vaiheemme koki, niin tyynnä vyöryi, mut kiihtyi, kiehui, kun viha rannoilla riehui. (Yrjö Jylhä. Laulu joesta. Kokoelmassa Kiirastuli, Otava, Helsinki 1951) Mauri Akkanen on itse kustantanut kirjan painatuksen. Talvisodan muistovuoden kunniaksi hänen kirjaa myydään hintaan 15 euroa + 5 euroa postituskuluihin. Kirjaa voi tilata osoitteella Gerocon Oy/ Mauri Akkanen ja SirkkaLiisa Kivelä, Perustie 13 A 9, 00330 Helsinki tai puhelimitse 040 ? 7244604. kinat.fi. Joulusauna lämpiää Torikortteleissa Kaupungin erityisin joulutunnelma rakentuu Tuomaan Markkinoiden ja Torikortteleiden tiiviissä yhteistyössä. Juhlakautta lämmittää muun muassa Torikortteleiden Joulupiha Bockin sisäpihalla, jonne  vuonna 2013 suuren suosion saavuttanut joulusauna tekee odotetun paluun. Torikortteleiden luotsaama Joulusauna lämpiää tänä vuonna viikonloppujen lisäksi myös arkisin, koko Tuomaan Markkinoiden ajan 8.?21.12. Saunan lämmittää lempeä saunamajuri Kari Virtanen. Bockin joulupihalle saunan viereen avataan lisäksi kaupungin idyllisin Talviterassi, josta saa myös aasialaista purtavaa jouluisella vivahteella. Juomista vastaa Soil Wine Group, joka keittää glögin salaisella reseptillä luomupunaviiniin ja alkoholittoman version luomuomenamehuun.  Torikortteleiden vanhat rakennukset, kuljeskeluun sopivat mukulakivikadut ja tunnelmallinen valaistus yhdistyy luontevasti Tuomaan Markkinoiden tunnelmaan. Markkinoiden mökit ovat saaneet uuden, ympäröivien rakennusten värimaailmasta ammentavan värin ja aluetta valaisevat tuhannet lamput. Tuomaan Markkinoita koristamaan saapuu myös yli sata joulukuusta, jotka ovat kotosisin Pettilän kartanon PEFC-sertifioiduista metsistä Salosta. Kestävästä metsänhoidosta kertovat puut pääsevät jouluksi kaupunkilaisten koteihin - arvonnat ovat jo käynnistyneet Tuomaan Markkinoiden Facebook-tapahtumassa sekä Instagram-tilillä. Ruoholahden Citymarket on Suomen paras ??Vuoden 2014 Suomen parhaaksi K-citymarketiksi on valittu K-citymarket Ruoholahti Helsingistä. Valtakunnan paras K-citymarket julkistettiin ketjun K-kauppiaiden juhlavassa ketjutapaamisessa perjantaina 28. marraskuuta Helsingissä. K-kauppiaana Ruoholahdessa toimii Tero Huhtala. K-citymarket Ruoholahden kauppias iloitsee kauppansa saamasta tunnustuksesta. Valinnan tehnyt raati painotti valinnoissaan kaupan asiakastyytyväisyyttä, hyvää palvelua, myynnin ja asiakasmäärän kehitystä sekä herkullisen ja ruokaisan ostosympäristön luomista asiakkaille. Näissä K-citymarket Ruoholahti oli onnistunut kaikista Suomen Kcitymarketeista parhaiten. Kauppiaalla itsellään on periaatteinaan kaupan ruokaisuus, laatu ja hyvä ilma- piiri, joista hän ei tingi. Asiakkaille tarjotaan parhaat raaka-aineet, kuten lihat ja kalat sekä erinomainen palvelu ruoan valmistukseen. Kauppiaan mukaan parhaan K-citymarketin voitto tuli hyvällä kokonaisuudella. ? Minulle on tärkeää, että kaikki osastomme ovat laadullisesti tasapainossa keskenään ja tukevat toisiaan. On upeaa, kuinka esimerkiksi teollinen osasto erikoisine mausteineen, öljyineen ja kastikkeineen on nyt yhtä laadukas ja monipuolinen kuin esimerkiksi hedelmä- ja vihannesosastomme. Kauppias haluaa kiittää henkilökuntaansa, joka on sisäistänyt tavoitteet ja pyrkii niitä kohti kehittäen myös omaa osaamistaan. Erityisesti hän kiittää kauppansa osastovastaavia, jotka ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ja raudan lujaa ammattitaitoa työhönsä. Kauppias on varma, että hänen kauppansa kisaa myös jatkossa maan parhaan K-citymarketin tittelistä.? ? Kehitämme edelleen myymälää systemaattisesti ja seuraamme mitä ympärillämme tapahtuu. Asiakkaamme antavat meille päivittäin arvokasta palautetta. Siinä pysyy vireänä, kauppias vakuuttaa. K-citymarket-ketjuun kuuluu 81 K-citymarketia. Suomessa on tällä hetkellä yli 1200 K-kauppiasta, joista ruokakauppiaina toimii noin 900 yrittäjää. K-kauppiasyrittäjä yhdistää hyvän palvelun, osaamisen ja paikallistuntemuksen. K-kauppiaat vastaavat kauppansa asiakastyytyväisyydestä, henkilökunnasta ja liiketoiminnan tuloksellisuudesta.??
• Nro 22 ? Viikot 51-2 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 51 Ma 15.12. Heimo Ti 16.12. Auli, Aulikki, Aada Ke 17.12. Raakel To 18.12. Aapo, Rami, Aappo Pe 19.12. Iiro, Iisakki, Iikka, Isko La 20.12. Benjamin, Kerkko Su 21.12. 4. adventtisunnuntai. Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo Viikko 52 Ma 22.12. Talvipäivänseisaus. Rafael Ti 23.12. Senni Ke 24.12. Jouluaatto. Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina To 25.12. Joulupäivä. Pe 26.12. Tapaninpäivä. Tapani, Teppo, Tahvo La 27.12. Hannu, Hannes, Hans Su 28.12. Viattomien lasten päivä. Piia Viikko 1 Ma 29.12. Rauha Ti 30.12. Taavetti, Taavi, Daavid Ke 31.1. Sylvester, Silvo To 1.1. Uudenvuodenpäivä. Pe 2.1. Aapeli La 3.1. Elmeri, Elmo, Elmer Su 4.1. Tiitus, Ruut Viikko 2 Ma 5.1. Lea, Leea Ti 6.1. Loppiainen. Harri Ke 7.1. Aku, Aukusti, August To 8.1. Titta, Hilppa Pe 9.1. Veikko, Veli, Veikka, Veijo La 10.1. Nyyrikki Su 11.1. Kari, Karri Mietelause: Jollei Edisonia olisi ollut, joutuisimme katselemaan televisiota kynttilänvalossa. Tuntematon Runoilija Aale Tynni on ainoana naisena taideolympiakisojen historiassa yltänyt kultamitaliin runollaan ?Hellaan laakeri? Lontoossa 1948. Aale Tynni on yksi harvoista suomalaisista naisista kesäkisojen olympiavoittajana. Ketkä ne muut ovat? ÂKirjaesittely Karhumäki, Tynni, Lindegren: Unohdetut olympiasankarimme! ??Urheilu ja varsinkin olympiaurheilu on aina ollut suomalaisille erittäin tärkeätä. Muistelemme olympiakisojen sankareitamme Kolehmaisesta Nurmeen, Iso-Hollosta Vireniin. Keihäsmiehistämme puhumattakaan. Mutta on eräs suomalaisten olympiasankareiden ryhmä, josta emme puhu mitään, tuskin tiedämmekään mitään. Taideolympiakisojen suomalaissankarit. Suomi menestyi niissäkin kisoissa, joita järjestettiin 1912-48 , erittäin hyvin ! Paroonin ajatus Nykyaikaisten olympiakisojen syntymisessä, ensimmäiset Ateenassa 1896, oli ranskalaisella parooni Pierre de Coubertinilla ratkaiseva osuus. Hänellä oli ratkaiseva osuus myös siinä, että olympiakisoissa alettiin kilpailla urheilun ohella myös viidessä eri taidemuodossa. Nämä taidemuodot olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Taideolympiakisat järjestettiin olympiakisojen varsinaisessa kisakaupungissa ja näissä eri lajeissa jaettiin mitalit ihan niinkuin urheilulajeissakin: kulta, hopea, pronssi ja lisäksi välillä myös kunniamainintoja. Välillä taidelajien tuomaristo oli tyytymätön lajinsa tasoon ja jätti mitalisijoja jakamatta! Kaikissa taidelajeissa piti jollain lailla olla mukana urheilu. Unohdetut olympiakisat Taideolympiakisat jäivät aikoinaan Suomessa vähälle huomiolle eikä niitä tänä päivänäkään ole olympiahistorioissa noteerattu. Siksi tietokirjailija Lasse Erolan teos ?Unohdetut olympiavoittajat? on todella ainutlaatuisen hieno, laadukas kokonaisesitys tästä unohdetusta osasta olympialiikkeen historiaa. Korkea aika tuoda nämä kisat esiin ja tehdä kunniaa näille olympiasankareille. Kirjan kustantaja Suomen Urheilumuseosäätiö ansaitsee kirjoittajan ohella tunnustuksen tästä kulttuuriteosta . Taideolympiakisoista ei ole koko maailmassa kirjoitettu paljon mitään, näiden kisojen tulosluettelot ovat hyvin vajavaisia eikä varsinaisista kilpailutilanteista, tuomareiden näkemyksistä ole säilynyt juuri mitään asiakirjoja. Lasse Erola on joutunut suurtyössään toimimaan salapoliisin tavoin jäljittäessään henkilöitä saavutusten takaa. Ympäri maailmaa, sillä osanotto taidekisoihin kasvoi alkuvaikeuksien jälkeen, erilaisia taidetöitä saattoi olla arvioitavana yli 1000 . Suomessa ei innostuttu Urho Karhumäki voitti kultamitalin kirjallaan ?Avoveteen? vuoden 1936 olympiakisoissa Berliinissä. Kirjastahan tehtiin myös elokuva. Suomen urheilussa elettiin 1912 alkaen menestyshuumaa radalla, kentällä, painimatolla niin että taideolympiakisat eivät silloista urheilujohtoamme SVUL:n puolella kiinnostaneet. TUL:n puolella kiinnostus kulttuuria kohtaan urheilupiireissä oli huomattavasti suopeampaa, TUL korosti olevansa kulttuurijärjestö, mutta TUL:n edustajat eivät päässeet olympiakisoihin 1920- ja 1930-luvuilla. Olisiko TUL:n riveistä löytynyt kyvykkäitä kulttuurilajien edustajia, jää ikuiseksi arvoitukseksi. Pentti Haanpään urheilua sivuavat taidokkaat novellit tuskin olisivat olleet isänmaallisten sankarikirjojen joukossa palkintoraatien mieleen ! Hienoja tuomareita Pariisin olympiakisoissa 1924 oli taidelajeissa ennätysosanotto,töitä jätettiin kaikkiaan 283. Mukana oli Suomestakin yksi osanottaja, filosofian tohtori, Klaus U. Suomela, joka oli erittäin monipuolisesti mukana Suomen urheiluelämässä. Suomela osallistui Pariisin kirjoituskilpaan nelinäytöksisellä murhenäytelmällä Mido, Olympian sankari. Teoksesta lähetettiin Pariisiin alkuperäiskäsikirjoituksen ohella ranskan- ja englanninkieliset käännökset. Kilpailijoita oli kaikkiaan 32, kilpailutöitä vielä enemmän. Suomela ei sijoittunut viiden parhaan joukkoon. Kirjallisuuden tuomaristossa oli kaksi Nobelvoittajaakin, Ruotsin Selma Lagerlöf ja belgialainen Maurice Maeterlinck sekä mm. kirjailijat Gabriele D`Annunzio, Marcel Prevost, Paul Valery. Musiikkituomaristossa olivat mm. Igor Stravinsky, Bela Bartok, Maurice Ravel. Suomelan näytelmä ei ollut ihan kehno, vaan se pääsi jo olympiavuoden syksyllä Suomen Kansallisteatterin näyttämölle. Suomela jatkoi kirjallista uraansa sekä urheiluoppaiden että proosakirjallisuuden parissa, erittäin tuotteliaana. Suomelan teko osallistua taideolympiakisoihin oli rohkea temppu saaden Suomessa urheilupiireissä paljon arvostelua ja vähättelyä . Kirjassa kuvataan erinomaisesti taideolympiakisojen laajentuminen olympiadi olympiadilta, vaikka Suomessa näitä olympiakisoja suorastaan pilkattiin. Lauri ?Tahko? Pihkala ja Martti Jukola, aikansa ylivoimaiset vaikuttajat puhuivat ja kirjoittivat kisoista väheksyvästi, jos ollenkaan. Karhumäelle kultaa ? Hitlerin lahja ? Berliinin kisat 1936 olivat natsi-Saksan ja Adolf Hitlerin suurta juhlaa. Myös taideolympiakisat. Saksalaiset veivät lähes kaikki palkinnot. Jos palkinto oli tuomariston näkemyksestä menossa ?väärälle voittajalle?, puuttui Hitler peliin, voittaja vaihdettiin. Berliinin kisoja ennen oli ilmassa olympiaboikotti, Saksan politiiikasta juutalaisia kohtaan tiedettiin ja esimerkiksi USA:ssa oli kova vastustus maan kisaosanottoa kohtaan,Ruotsissa samoin. Sitä vastoin Suomi ja Italia, Hitlerin kaverit jo silloin, ilmoittautuivat kisoihin ensimmäisenä. Se oli tärkeää Hitlerille ja hän ei jättänyt sitä palkitsematta. Kuvanveistossa tuomaristo asetti ykköseksi saksalaisen Brekerin veistoksen, mutta "Unohdetut olympiavoittajat " on erinomainen katsaus olympiakisojen taidekilpailuihin. Teos on kansainvälisestikin erittäin harvinainen kulttuuriteko. kun Italia ei ollut taidekisoissa saanut yhtään voittoa, Hitler nosti raadin kakkosen italialaisen Vignolin ohi Brekerin. Suomalainen kirjailija Urho Karhumäki lähetti Saksaan romaaninsa ?Avoveteen ?. Urheiluaiheinen ihanteellisen isanmaallinen teos. Raitista maaseudun puhtautta korostava teos, natsi-Saksan hengen mukainen. Kirjallisuussarjassa oli arvioitavana 40 teosta. Raadin puheenjohtaja oli näytelmäkirjailija, valtioneuvos Hanns Johst, tiukka natsi, joka jo 1933 oli vannonut uskollisuutta natsipuolueelle. Raati valitsi Karhumäen kirjan voittajaksi, kultamitali Suomeen ! Näin Suomikin sai yhden voiton kuten Italiakin, ensimmäisinä kisoihin ilmoittautuneet. Suomessa Karhumäen kirja sai suopean vastaanoton, joskaan ei mitään suurta hehkutusta. Kirjastahan tehtiin filmi , jossa salskea nuorukainen juoksee uudella Helsingin Stadionilla. Ainoa naisvoittaja Taideolympiakisojen 36-vuotisessa historiassa ainoa nainen olympiavoittajana tulee Suomesta: Aale Tynni. Tämä runoilija voitti Lontoossa 1948 kirjallisuuden lyriikan sarjan runolla ?Hellaan laakeri?. Tynni oli tunnettu ja arvostettu runoilija jo ennen olympiavoittoa ja sen jälkeenkin. Aluksi olympiavoitto lämmitti mieltä, mutta lopulta kultamitali oli kotona piirongin laatikossa. Arkkitehti voitti Tamperelainen arkkitehti Yrjö Lindegren sai Varkaudessa A. Ahlströn Oy:n johdolta suunnitella yhtiön maille Varkauden keskustaan urheilukeskuksen.Keskus oli laaja kokonaisuus,paljon muu- takin kuin urheilukenttä. Lindegren oli jo nimekäs arkkitehti,hän oli toinen paljon kehutun Helsingin Stadionin suunnittelijoista. Varkauden suunnitelmassa oli peräti 45 eri suorituspaikkaa, paikan nimi Kämäri vaihdettiin paremmin englannin kieleen sopivaksi Kanavasaareksi. Kultamitali tuli arkkitehtuurisarjan asemakaavasarjassa, toinen kilpailumuoto oli rakennussuunnnitelmien sarja. Helsingin Olympiastadionin työ yhdessä Toivo Jäntin kanssa on Lindegrenin tunnetuin työ. Helsingin Käpylässä sijaitseva Käärmetalo on myös Lindegrenin suunnittelema ja varsin tunnettu rakennus. Lindegrenin voittaessa tuli samassa sarjassa myös pronssia Suomeen, arkkitehti Ilmari Niemeläinen tuli kolmanneksi. Niemeläinen on sikäli erikoinen Lontoon 1948 osallistuja,että hän otti osaa taidekisojen lisäksi ?oikeisiin? kisoihin kilpaillen uimahypyissä. Hän oli tulloin paitsi arkkitehti, Suomen paras uimahyppääjä ! Tietokilpailukysymys onkin, kuka suomalaisurheilija on ennen suorituksiaan tiennyt voittavansa pronssimitalin. Niemeläinen tiesi taidekisapronssistaan ennen uimahyppykisojen alkua ! Hienoa tietoa Lasse Erolan kirja antaa valtavasti tietoa unohdetuista olympiakisoista, taideolympiakisoista. Ketkä ottivat osaa, ketkä menestyivät. Suomikin aika hyvin. Helsingissä 1952 ei taideolympiakisoja enää pidetty. Se ei ollut kuitenkaan Suomen ja Erik von Frenckellin syy, vaikka näin on usein esitetty. Tämänkin asian Erola selvittää kirjassaan ?Unohdetut olympiavoittajat ?. Pekka Hurme
• Viikot 51-2 ? Nro 22 7 Vie vanhus ulos -kampanjaa vauhdittava jääkiekkoilija Jarkko Ruutu kertoo kampanjasivujen videolla ulkoilukaverin merkityksestä. Kuva: More On Oy Ikäihminen tarvitsee ulkoiluseuraa etenkin talvella ??Monen iäkkään mahdollisuudet ulkoiluun vaikeutuvat talvella, ellei liikkumisen tueksi ole turvallista ulkoiluseuraa. Vie vanhus ulos -haastekampanjalla kerätään ulkoilukertoja iäkkäiden kanssa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Tavoitteena on 15 000 ulkoilukertaa. Vie vanhus ulos -haastekampanja kiinnittää huomiota toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoiluun nyt neljännen kerran. Kampanjaan osallistutaan verkkosivulla vievanhusulos.fi, jonne ulkoilukerrat kirjataan. Talvella moni iäkäs joutuu luopumaan ulkoilusta, koska pelkää kaatumista. Ikäinstituutti muistuttaa, että iäkkäät haluavat ulkoil- la myös talvella, mutta liikkumiseen tarvitaan tukea. Jokainen voi osoittaa välittämistään ja tarjota iäkkäälle turvallista ulkoiluseuraa. Jos tiedossa ei ole tuttua vanhusta, ulkoiluystävän tarvetta voi kysyä oman paikkakunnan seurakunnasta, järjestöistä tai palvelutaloista. "Viime vuonna kampanja toteutettiin syksyllä ja sillä kerättiin 20 450 ulkoilukertaa. Osallistujia oli 82 paikkakunnalta. Talvinen ajankohta tuo omat haasteensa iäkkäiden ulkoiluun ja juuri siksi lähdemme liikkeelle nyt 1. joulukuuta. Tavoite on 15 000 ulkoilukertaa 100 paikkakunnalla. Jos entistä laajempi joukko lähtee mukaan, niin tavoite on aivan mahdollinen", kertoo suunnittelija Heli Starck Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Turvallinen liikkuminen iäkkään kanssa varmistetaan heijastimilla, liukuesteillä ja sopivilla apuvälineillä sekä huolehtimalla, että kaikilla on ulkoiluun sopivat jalkineet ja lämpimät vaatteet. Jo lyhytkin liikkuminen raittiissa ilmassa virkistää mieltä. Työyhteisöjen ja yritysten toivotaan osallistuvan kampanjaan viemällä ulos oman alueensa iäkkäitä. Kampanja palkitsee kuukausittain ahkeria ulkoilijoita liikuntatuotteilla ja lahjakorteilla. Vievanhusulos.fi -sivuilla on ideoita ulkoilun järjestämiseen ja sieltä voi myös ladata kampanjaan liittyvän esitteen ja julisteen. Niitä voi myös tilata osoitteesta voimaavanhuuteen@ikainstituutti.fi. Ikäinstituutin henkilökunta osallistuu Vie vanhus ulos -kampanjaan 4.12. ulkoilemalla Helsingissä Käpyrinteen palvelutalon asukkaiden kanssa. Tempauksessa kävellään vanhusten kanssa läheiseen Kimmon puistoon, jossa ohjelmassa on mm. senioritanssia ja yhteislaulua. Ulkoilun lomassa nautitaan glögiä ja pipareita. Ikäinstituutin väestä osa jalkautuu Tampereelle ulkoillakseen Violakodin asukkaiden kanssa. Vie vanhus ulos -kampanja 1.12.2014 ? 28.2.2015. Löytyykö Suomen lääketeollisuudesta piilokorruptiota Paneelikeskustelu Hanken Svenska Handelshögskolanin tiloissa ??Tiistaina 2.12 järjestettiin Hankenin tiloissa Helsingissä paneelikeskustelu koskien piilokorruptiota lääketeollisuudessa. Tapahtuman avasi ulkoministeri Erkki Tuomioja puheella, joka tarjosi kattavan katsauksen Suomen tämänhetkisestä tilanteesta yritysvastuun ja korruption saralla. Tuomioja kiinnitti huomiota siihen, että vaikka Suomi on pitkään ollut Transparency Internationalin vähiten korruptoituneiden maiden listan kärjessä, se ei välttämättä tarkoita, että Suomesta ei löytyisi piilokorruption muotoja. Panelisteina toimivat Elina Hemminki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Tatu Laurila Novartiksesta, eettisen lääketieteen dosentti Pekka Louhiala Helsingin yliopistosta, HUSin psykiatri Jeremy Wallace, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio sekä Erkki Laukkanen Transparency Finlandin edustajana. Kaksituntisen keskustelun aikana käsiteltiin muun muassa lääkäreiden koulutusta Suomessa, lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden välisten yhteyksien läpinäkyvyyttä, lää- käreiden uusista lääkkeistä saamaa tietoa sekä kuinka tilannetta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Eräs eniten keskustelua nostattaneista aiheista oli kysymys siitä, pitäisikö lääkäreiden julkistaa kaikki yhteytensä lääkeyrityksiin. Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA on hiljattain julkistanut uudet ohjeet koskien yleistä läpinäkyvyyttä rohkaistakseen kaikkia eurooppalaisia lääkeyrityksiä kehittämään julkisen tietokannan lääkäreille maksetuista eduista ja korvauksista. Suomessa Lääketeollisuus ry ajaa tietokantojen käyttöönottoa vuoteen 2016 mennessä, mutta rekisteriin kuuluminen on lääkäreille vapaaehtoista. Lääketeollisuus ry:n Jussi Merikallio totesi, että lääkäreitä ei voida pakottaa paljastamaan kytköksiään, koska lainsäädäntö takaa yksityisyydensuojan myös lääkäreille. Toinen mielenkiintoa herättänyt teema käsitteli uusien lääkkeiden markkinoimisessa lääkäreille käytettäviä metodeja, sillä tyypillisesti lääkärit joutuvat luottamaan ainoastaan lääkkeen kehittäneeltä yrityk- seltä suoraan tulevan tietoon. Elina Hemminki mainitsi myös kuinka ongelmallista on, että lääkeyritykset usein mainostavat tiettyä sairautta saadakseen huomiota sairauteen kehittämälle lääkkeelle, mikä nostatti kommentteja myös yleisöltä. Suomeen Britanniasta muuttanut Jeremy Wallace kertoi hämmästyneensä siitä miten usein suomalaiset lääkärit määräävät kalliimpaa lääkettä, vaikka saatavilla olisi halvempi lääke, jossa on sama vaikuttava aine. Hän myös mainitsi, että Britanniassa julkisen terveydenhuollon lääkärit eivät saa kirjoittaa reseptille tiettyä merkkiä, ainoastaan vaikuttavan lääkeaineen. Keskustelussa ei saavutettu yhtenäistä näkemystä useimmista kysymyksistä, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että aihe on hyvin monimutkainen johtuen potilaiden ja lääkeyritysten eriävistä intresseistä sen suhteen, minkä tiedon pitäisi olla julkista. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että keskustelu läpinäkyvyydestä lääketeollisuudessa on todella tarpeen ja sitä tulee jatkaa. Asiakkaita palveltu Vanhassa Kauppahallissa jo 125 vuotta ??Rööperin Lehti haastatteli tämänkertaiseen teemajuttuun (sivuilla 12-13) Juustokauppa Tuula Paalasta, Kultasuklaan Arja Vekura-Korpea ja Annan Villilihan kauppias Anna Häröä. Joulun alla kannattaa kauppahalliin poiketa varsinkin sunnuntaina 21.12, tuolloin kauppahallissa esiintyvät Viipurin Lauluveikot. Helsingin Vanha kauppahalli on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta 1889. Kauppiaiden valikoimaan kuuluvat nykypäivänä mm. juustot, kalat, äyriäiset, lihat, kasvikset, hedelmät ja leivokset sekä mausteet, kahvit ja teet. Hallikauppiaat hoitavat myös erikoistilaukset tarvittaessa. 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa Helsingissä elintarvikekauppa tapahtui pääasiassa toreilla. Vasta vuosisadan lopulla ruvettiin puuhaamaan kaupan siirtämistä katettuun halliin.Helsingin ensimmäisen hallin, Gusfat Nyströmin suunnitteleman ? Vanhan kauppahallin ? rakentaminen aloitettiin Etelärannassa lähellä Kauppatoria vuonna 1888. Helsingin Kauppahallien ensimmäinen kukoistusaika ja vilkas rakennuskausi päättyi ensimmäiseen maailmansotaan vuosina 1914-18, Suomen itsenäisyyteen ja sisällissotaan vuonna 1918. Muutaman ankaran pulavuoden jälkeen kauppa alkoi taas kukoistaa 1920-luvun alussa, jolloin myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin rakennettiin vilkkaasti uusia kauppahalleja. Suomen liit- tyessä EU:hun 1995 tapahtui ratkaiseva muutos monelle kauppahallin kauppiaalle, joiden valikoima koostui ulkomaisista herkuista. Esimerkiksi Vanhan kauppahallin juustokauppoihin alkoi saapua ranskalaisia ja muiden KeskiEuroopan maiden pastöroimattomia juustoja, joiden maahantuonti ja myynti ole ennen kielletty. Tapahtumaa muistaa Paalasen Juustokaupan omistaja Tuula Paalanen. ? Näiden uusien juustotyyppien saapuminen juustotiskeihin sai alkuun aivan uuden juustokulttuurin Suomessa, joka taas johti kotimaisten meijereiden uudenlaiseen juusto-osaamiseen. Myös lihapuolella tapahtui suuria muutoksia hallissa, kun muun muassa italialaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset leikkeleet, makkarat ja ilmakuivatut kinkut saapuivat kauppahallin kauppiaiden tiskeihin. 20 vuotta EU:hun liittymisen jälkeen Vanhan kauppahallin valikoima ja tarjonta on parempi ja monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. Vanhan Kauppahallin vuoden kestänyt remontti päättyi kesäkuussa ja perinteisestä toiminta-ajatuksesta eli laadukkaasta ruokatarvikekaupasta ei nykypäivänäkään tingitä ja asiakkaita palvelevat pääasiassa samat kauppiaat kuin ennen remonttia. Lisää sivuilla 12-13. Kauppahallin historia ja nykypäivä: www.vanhakauppahalli.fi. Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus lähestyy ??Kaupunginteatterin peruskorjaus alkaa Eläintarhantien teatterirakennuksessa kesällä 2015 ja teatterin toiminta siirtyy asteittain vuonna 2015 väistötiloihin Taiteiden taloon Kaikukadulle, Pengerkadun näyttämölle ja Peacock-teatteriin. Toiminta jatkuu entiseen tapaan studio Pasilassa, Lilla Teaternissa ja Arena-näyttämöllä. Ensimmäiset ensi-illat ovat Peacock-teatterissa musikaali Billy Elliot 27.8.2015 ja Pengerkadun näyttämöllä uusi ranskalainen näytelmä Ihanat naisemme 5.3.2015. Taiteiden taloon siirtyvät teatterin tuotannolliset ja hallinnolliset toiminnot. Väistötiloihin siirtyminen aiheuttaa muutoksia teatterin toimintaan. Henkilöstön edustajien kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Pyrkimyksenä on yhdessä henkilöstön kanssa löytää parhaat ratkaisut väistötiloissa toimimisen ajaksi. Helsingin kaupunki on päättänyt tarjota teatterin vakinaiselle henkilöstölle mahdollisuutta työskentelyyn kaupungin tehtävissä remontin ajan, mikäli teatteri ei pysty osoittamaan työtä kaikille työntekijöilleen. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena ei irtisanota vakinaista henkilökuntaa. Yhteistoimintaneuvotteluissa arvioidaan peruskorjauksen aikaisen henkilökunnan tarve eri toimintayksiköissä, muuttuneiden olosuhteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja Helsingin kaupungin muissa tehtävissä mahdollisesti työllistyvien määrä.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 8 Jukka Poika ja Jonna Tervomaa Senaatintorin uudenvuodenjuhlassa ??Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja piispa Irja Askola pitävät uudenvuodenpuheet tapahtumassa. Juontajina toimivat Janne Kataja ja Anni Hautala. Senaatintorin juhlaväkeä palvelee ruokarekka Liesikiesi ja Helsingin Työttömät ry:n kahvilateltta. Lastenjuhlan musiikkinäytelmä kertoo Helsingin yliopiston merkkivuodesta Helsingin kaupunki järjestää myös lapsille uudenvuodenjuhlan, aattona kel- lo 15 Yliopiston juhlsalissa (Aleksanterinkatu 5). Musiikkinäytelmä kertoo sadun keinoin ensi vuonna 375 vuotta täyttävästä Helsingin yliopistosta. Näytelmä ?Welhon tähtitaika? tutustuttaa lapset Welhorouvaan, joka ei tee uudenvuoden taikoja, vaan keksii Peltimiehelle, Variksenpelättimelle ja Leijonalle, mitä kaikkea he voivat yliopistossa opiskella. Maksuttomia lippuja lasten tapahtumaan voi hakea 15.12. alkaen Helsingin kaupungintalon Virka Infosta  (Pohjoisesplanadi 11-13). Virka Info on avoinna: ma?pe klo 9?19 ja la?su klo 10? 16. Joulun poikkeavat aukioloajat: ti 23.12. klo 9?16, 24.?28.12. suljettu ja ke 31.12. klo 9?16. Ikäsuositus on viidestä vuodesta ylöspäin. Senaatintorin uudenvuodenjuhlan järjestää Helsingin kaupunki. Juhla on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Kaupungin omistama tytäryhtiö Helsingin Markkinointi Oy tuottaa tapah- Jukka Poika. Kuvaaja: Tom Hakala. tuman. Jonna Tervomaa. Kuvaaja: Sanna Saastamoinen-Barrois. Suora lähetys internetissä Muualla Suomessa ja ulkomailla uudenvuoden vastaanottoa voi seurata internetissä suorana lähetyksenä. Kaupunki lähettää tapahtuman Visit Helsinki Youtubekanavalla (http://www.youtube.com/Visithelsinki) sekä Helsinki-kanavalla (www. helsinkikanava.fi). Kuvat/osallistuminen: Yleisö ja ohjelman katsojat voivat jakaa kokemuksensa sosiaalisen median kanavissa hashtagilla #NYEhelsinki. Tapahtuman facebook-sivu: https://www.facebook. com/uusivuosihelsinkinye Omat ilotulitteet kielletty Turvallisuuden vuoksi omien ilotulitteiden käyttäminen ja ampuminen Senaatintorilla ja keskustan alueella on ehdottomasti kielletty. Uudenvuodenaaton julkinen liikenne 31.12. noudatetaan perjantain aikatauluja. Metrolla on pidennetty liikennöintiaika, kaksi tuntia normaaliin arkipäivään verrattuna. Busseilla ja junilla on runsaasti lisävuoroja. Omalla autolla ei keskustaan kannata tulla. HSL tiedottaa lähempänä tapahtumaa uudenvuodenaaton lisäliikenteestä osoitteessa www.hsl.fi. Senaatintorin ympäristön poikkeusliikennejärjestelyistä tietoa osoitteessa www.hel.fi/hkr Riku Niemi Orchestra. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2015! Merry Christmas and Happy New Year 2015! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
• Viikot 51-2 ? Nro 22 9 Aarne Piltolta julkistettiin romaani, Hamppi Pusikossa Kirjailija Aarne Pilton romaani julkistettiin juhlallisesti ja vaikuttavan ohjelman kera ??Kirkkonummen VPK:lla. Avauspuheessaan kustan- taja Breakwater Oy:n kirjallinen johtaja kertoi, että Juhlayleisön yllätti Kaija Riihimäki ja kirjailija Aki Pilto duetollaan, On suuri sun rantais autius. Koreografi Kaarina Tuunanen ja Riihimäen teatterin emeritusjohtaja Svante Korkiakoski lukivat otteita Aarne ?Aki? Pilton uusimmasta teoksesta. Aarne Pilto on osoittanut, kuinka sisukkaalla, itsensä avoimesti elämään heittäymällä, voi kohottaa itsensä kaikkein arvostetuimpaan kulttuurilajiin, kirjailijaksi. Se on kuin kruunu sitkeälle yrittäjän työlle, jota Aarne Pilto on koko elämänsä tehnyt ja menestynyt juuri sisukkuutensa, suuren avaran sydämensä ja myös ehtymättömän huumorinsa vuoksi. Kustannusjohtaja jatkoi, että Aarne Pilton kirjallinen työ alkoi vuonna 2010 teoksella Kasvupaikka. Vuonna 2011 ilmestyi Puoli kolmen juna, vuonna 2012 vuorostaan Seppiä joka junaan, ja Ossi Hirvikoski esittelemässä ja myymässä vierellään olevan Aarne Pilton uusinta sekä myös kaikkia Pilton teoksia hyvällä menestyksellä. vuonna 2013, Irina ja Tatjana. Viidenneksi julkistetaan juhlallisesti nyt ilmestyvä teos, Hamppi Pusikossa, joka on osoitus Aarne Pilton huumorista, vaikka tosin romaani sisältää komeaa Lapin kuvausta ja aitoa elämää siellä minne hän lukijansa kuljettaa. Kirjastaan Aarne Pilto kertoi juhlavieraille: ?Kirjan käsikirjoitusta olen tehnyt vuosien mittaan aina lisäten aiheita uusien kokemusten ja sattumusten seurauksena. Aihe on itselleni hyvin rakas. Kirja kertoo ihmisestä, johon on iskenyt Lapin hulluus ja sen mukanaan tuomista tuntemuksista ja Lapissa koetuista elämyksistä, Aarne Pilton viiden romaani, Hamppi Pusikossa, oli menestys heti julkistamistilaisuudessa. Kirjailija sai signeerata teoksiaan ahkerasti. kommelluksista ja seikkailusta sekä yhteiselosta Lapin ihmisten kanssa. Kirjan päähenkilö Aaretti Peltoniemi ja Oula Vuomajärvi ystävystyivät ensi tapaamisensa yhteydessä, jolloin Oula antoi molemmille lempinimet: ?Mie oon Äijä ja Sie oot Hamppi. Yhessä met aina ryypäthän, kun sie tuut Laphin.? Hamppi tässä seisoo nyt edessänne ja Äijä menehtyi vuonna 1992 hukkuessaan ojaan, jonka pohjalla oli vettä kymmenen senttiä. Äijä oli oikealta nimeltään Pauli Jauhojärvi, päänäyttelijä elokuvassa, Maa on syntinen laulu. Näistä henkilöistä kirja kertoo ja monesta muusta, mutta kirjan luettuaan lukijallakin on vaara sairastua Hampin potemaan Lapin tautiin, jota ei ole vaikea sairastaa Lapissa?. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Ossi Hirvikoski Juhlissa esiintyi myös Kirkkonummen Eläkeliiton kuoro, Mammat ja Papat. Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla Virka Galleriassa 5.12.2014?1.2.2015 ???Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla? ?näyttely avaa Virka Gallerian joulukuun. Tunnelmallinen näyttely esittelee Suomen Nukketaiteilijat ry:n kolme tilateosta ja viisi tunnetun taideteoksen mukaista nuk- keasetelmaa. Silakkamarkkinat on nukkekuvaelma kaupungin vanhimmasta, vieläkin toimivasta tapahtumasta. Teoksessa eletään 1900-luvun alkupuolen värimaailmassa ja ilmapiirissä. Mark- kinoilla liinapäiset piiat tekevät ostoksiaan ja kalastajat myyvät saaliitaan suoraan veneistä. Herrasväkeä liikkuu katselemassa tyylikkäissä puvuissaan. Teos on tehty juhlistamaan Suomenlahtivuotta 2014 ja on esillä ensimmäistä kertaa. Linnan juhlat -tilateoksessa iltapukuiset rouvat ja frakkipukuiset herrat seurustelevat kristallikruunujen loisteessa. Paikalla ovat presidentit puolisoineen ja muutaman julkkiksen- kin voi löytää juhlakansan joukosta. Joulukirkko-asetelmassa kirkko on tupaten täynnä ihmisiä. Enkeleiksi pukeutuneet päiväkotilapset tuovat kirkkoon hartaan tunnelman. Löytääkö tämän päivän nuori itsensä kirkkoväen joukosta? Eräällä nuorukaisella näyttää olevan iPad sylissään. Suomen Nukketaitelijat ry on vuonna 2000 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Nuket ovat alusta loppuun asti itsetehtyjä: nuken pään ja jäsenten muotoilusta aina nahkakenkien ompeluun tekijöiden omien ideoiden mukaisesti. Kuva: Jussi Jäppinen
• Nro 22 ? Viikot 51-2 10 Rööperin Lehti toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Joululeipää pukinkonttiin ? Tomi Björckin vinkit maistuvan joululeivän leivontaan ??Unohda jouluruuhkissa lahjalistojen kanssa kiirehtiminen. Itse tehdyt lahjat ilahduttavat paitsi saajaa, myös antajaa. Tomi Björckin mukaan joulupakettiin sopii niin perinteinen, mausteinen limppu kuin rapsakka, itse leivottu näkkileipä. Huippukokki Tomi Björckin vinkki joululahjaksi on itse leivottu joululeipä. ? Vähän vaihtelua silleihin, pikkelöityihin lisukkeisiin ja sinappeihin, hän sanoo. Björckin mielestä joulun perinneruokien kanssa sopii parhaiten tumman makea, siirappinen leipä, johon on lisätty esimerkiksi jyviä, pähkinöitä tai suurimoita. Itse leivottu näkkileipä on joulupöydän uusi tähti Muille aterioille tai vaikkapa yön naposteluhetkiin sopii Björckin mukaan ohut näkkileipä. ? Itse leivottu näkkileipä on maukas ja erilainen vaihtoehto valmiille voi- leipäkekseille. Sen päälle voi valita esimerkiksi silliä, smetanaa, mätiä tai erilaisia juustoja. Itse käytän näkkileivän teossa apuna pastakonetta, mutta taikinasta saa ohuen kaulimellakin. ? Näkkileivässä tärkeintä on maku ja rakenne, siinä pitää olla sopivasti puruvastusta, Björck kiteyttää. Myslillä makua ja rakennetta joululimppuun hot tarkkaan. ? Lopputulokseen vaikuttaa sopivien jauhojen valinta, sillä karkeusaste vaihtelee jauhoista riippuen. Etenkin vehnäleipää leivottaessa jauhoissa tulee olla hyvä sitko, jotta leivästä saadaan kuohkeaa ja pehmeää. Paras leipä on leipojansa näköinen Uutta makua ja vaihtelua perinteiseen joululimppuun saa lisäämällä taikinaan leseitä, hiutaleita ja myslejä. ? Hedelmiä, pähkinöitä ja hiutaleita sisältävät myslit sopivat moderniin joululimppuun. Kuivatut hedelmät antavat makeutta, ja hiutaleiden sekä leseiden avulla leivän kuitupitoisuutta saadaan nostettua. Samalla ne sitovat kosteutta, jolloin leipä pysyy pitkään sopivan mehevänä ja tuoreen makuisena, vinkkaa tuotekehitysleipuri Tommi Lönnqvist Helsingin Myllystä. Leipuri neuvoo myös valitsemaan joululeivän jau- Tomi Björck harmittelee sitä, että leivän leipomisesta on tehty liian vaikeaa. Sen yhteydessä puhutaan juuresta ja oikeasta kohotusajasta sekä rapean kuoren ja ilmavan sisuksen nikseistä. Joululeivän leipomisen kanssa ei kuitenkaan kannata olla liian vakava. ? Käytä rohkeasti eksoottisia mausteita, kuten fenkolia, kuminaa tai anista, ja tuo leipään makeutta rusinoilla ja siirapilla. Persoonallisen ja viimeistellyn ulkonäön luot lisäämällä joululeivän päälle piparkakkutaikinasta tehdyn tähden tai sydämen ennen paistamista, kertoo Lönnqvist Helsingin Myllystä. hapokkuutta. Rieslingin ystävien kannattaa tutustua alsacelaiseen klassikkoon, munkkien vuoren mukaan nimensä saaneeseen Gisselbrechtin Riesling Muenchbergiin. Kuiva ja rehevän hedelmäinen valkoviini on erinomainen kumppani esimerkiksi sinappikastikkeen kruunaamalle lohitartarille. Chilen keskuslaaksossa syntyvä raikas ja aavistuksen yrttinen Santa Helena Varietal Chardonnay on edullinen ja erinomainen valinta silloin, kun joulupöydän ääreen kokoontuu suurempi joukko. Monipuolinen valkoviini sopii esimerkiksi graavi- ja savukalojen kyytipojaksi. Perinteisen suomalaisen sinappihunnutetun kinkun juomakumppaniksi kannattaa valita keskitäyteläinen ja notkean hedelmäinen punaviini. Australian auringon alta tuleva Jacob?s Greek Grenache Shiraz on sydäntalven viini, jonka kevyt mausteisuus ja karpaloinen hedelmäisyys täydentävät joulupöydän kinkun makua. Kun jouluyön hiljaisuus laskeutuu, pöytään voi nostaa muutaman pitkään kypsyneen vahvan juuston ja tarjota niiden rinnalla Chilen Maipon laaksosta tulevaa lempeän paahteista punaviiniä. 1865 Single Vineyard Cabernet Sauvignon on Viña San Pedron taidonnäyte maailman tunnetuimmasta punaisesta rypälelajikkeesta. Kypsän hedelmäistä ja erittäin täyte- Joulujuomia jokaiseen makuun Vuoden 2015 ensimmäinen numero ilmestyy viikolla 3, aineistot torstaina 8.1.2015 mennessä. ??Jouluna on lupa rentoutua ja herkutella. Ennen kuin istahdetaan jouluaterian ääreen, kannattaa tuumata, millaisia juomia pöydän ympärille kokoontuneelle perheelle ja ystäville tarjotaan. Perinteinen suomalainen joulupöytä asettaa monia haasteita viinin valinnalle, sillä suolaiset ja marinoidut kalat, tuhdit laatikot sekä uunin lämmössä paistunut kinkku vaativat viineiltä erityisiä ominaisuuksia. Pernod Ricard Finlandin valikoimista löytyvillä raikkailla kuohujuomilla ja hedelmäisillä viineillä on helppo hurmata valon juhlaan saapuneet vieraat. Juhlava jouluateria kannattaa aloittaa rapeilla mätileivillä tai tirisevillä blineillä. Suolainen mäti, kirpeä sipuli ja täyteläinen smetana saavat oivallisen kumppanin raikkaasta kuohuviinistä tai tyylikkään paahteisesta samppanjasta. KoillisItalian Veneton maakunnassa syntyvä Zonin Prosecco Cuvée 1821 Brut on verraton ja edullinen kumppani mätitoastien rinnalle. Glera-lajikkeesta syntyvän prosecco-kuohuviinin tunnistaa raikkaan päärynäisestä aromista ja pienistä kuplista. Samppanjan ystävien valinta on legendaarinen Mumm Gordon Rouge Brut, jonka punaisen nauhan koristama pullo sopii täydellisesti juhlavan aterian aloitukseen tai lahjaksi viininystävälle. Erittäin kuiva, kevyen paahteinen ja tasapainoinen samppanja on erinomainen aperitiivijuoma pienten suolaisten alkupalojen kaveriksi. Kylmäsavustettu lohi, haukipatee tai graavisiika ovat suomalaisen joulukalapöydän perinneherkkuja. Kala-alkuruoat kaipaavat rinnalleen viinejä, joissa on runsaasti suolaisuutta tasapainottavaa hedelmäisyyttä ja raikkauden varmistavaa
• Viikot 51-2 ? Nro 22 11 Kariutuneet kinkunpaistoaikeet ? joulu koettelee Paras leipä on tekijänsä näköinen, ja ilahduttaa varmasti saajaa ? vaikka sitten toisella puolella maapalloa, Aasiassa, jossa Björck perheineen lomailee joulunpyhät. Leipurin kolme vinkkiä joululeivän leivontaan: 1. Lisää kuituja. Saat jou- läistä chileläistä hurmuria on kypsytetty vuoden ajan amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä. Pernod Ricard Finland toi syksyllä Suomeen kaksi alkoholitonta uutuutta. Ennen näkemättömän vakuumitislausmenetelmän ansiosta viinintekijät ovat onnistuneet säilyttämään australialaisissa viineissä rypälelajikkeiden tyypilliset aromit. Hankkimalla joulupöytään Jacob?s Creekin UnVINED Riesling ja Shiraz ?viinit huomioit myös omalla autolla juhliin saapuneet vieraat. Jacob?s Creekin UnVINED -alkoholittomat viinit löydät suurimmista K-Citymarketeista ja K-Supermarketeista. Alkon valikoimasta ne löytyvät 12.1.2015 alkaen. luleipään vatsan rakastamaa kuitupitoisuutta leseillä ja hiutaleilla tai myslillä. Ne sitovat myös kosteutta, jolloin leipä pysyy pitkään tuoreen makuisena. 2. Ole kärsivällinen. Älä lisää taikinaan kerralla liikaa jauhoja. Muista vaivata taikina kunnolla ennen muotoilua ja kohottamista. Sämpylöiden kohdalla kannattaa myös unohtaa liiallinen muotoilu, sillä silloin taikinassa olevat ilmakuplat rikkoutuvat eikä sämpylöistä tule ilmavan kuohkeita. Tärkeää on myös antaa taikinan levätä vaivaamisen jälkeen, ja varata leivonnaisille riittävä nostatusaika ennen niiden paistamista. 3. Käytä luovuuttasi. Mehevät hedelmäleivät leivot helposti itse, kun liuotat kuivattuja aprikooseja, luumuja ja rusinoita vedessä yön yli ja lisäät ne seuraavana päivänä joululeipätaikinaan. (Asiantuntija: Tuotekehitysleipuri Tommi Lönnqvist, Helsingin Mylly.) Myllärin jouluinen myslileipä 2 leipää 6 dl vettä 3 dl Myllärin Paratiisi Mysliä 2 tl suolaa 4 rkl siirappia 50 g hiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa 5 dl Myllärin Leivontakarkeita Vehnäjauhoja 4 dl Myllärin Sämpyläjauhoja ½ dl rypsiöljyä ½ tl fenkolia ??Kinkunpaisto edessä, mutta uuni kylmänä? Tämä voi olla jonkun todellisuutta tänäkin jouluna. Joulun aikaan uuni ja liesi joutuvat kovalle koetukselle. Siksi kannattaakin miettiä ajoissa, kaipaavatko vanhat laitteet päivitystä ennen aattoiltaa. ? Myymäläämme tuli kerran asiakas kinkku autossaan. Hän oli juuri ollut hoitamassa viimeisiä joulun ruokaostoksia, kun kotoa oli tullut soitto ettei vanha uuni enää toimi. Lastasimme sitten uuden uunin auton takapenkille ja kinkku piti puolestaan mahduttaa etupenkkiläisen syliin. Niin ne sitten matkasivat sulassa sovussa uuteen kotiin, sekä kinkku että uuni, muistelee Anttoni Heikura Expert ASA Oy:stä. ? Liesikauppa alkaa kiihtyä marraskuun alussa ja kiivain sesonki kestää joulukuun puoleen väliin. Viimeisellä viikolla nähdään vielä asiakkaita, jotka uusivat yllättäen rikki menneitä laitteitaan, Expertin kodinkoneista vastaava myyntipäällikkö Matti Mustakangas vahvistaa. Koristeluun: Myllärin Täysjyväkaurahiutaleita ??Sekoita myslit lämpimään veteen ja anna liota ½ -1. Lisää sen jälkeen joukkoon muut ainekset, öljy viimeiseksi. Alusta taikina käsin tai koneella. Peitä taikinakulho ja anna kohota vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja leikkaa vaivaa kahdeksi leiväksi. Peitä ja anna kohota hyvin. Sumuta leipien päälle vettä sumutepullolla ennen paistoa. Koristele leipien pinta Myllärin Täysjyväkaurahiutaleilla. Paista 220 °C:ssa noin 25 minuuttia. Talo täynnä jouluherkkuja! Meillä S-market Bulevardilla on monipuolinen valikoima luomutuotteita, vihanneksia ja hedelmiä sekä erilaisia pien- ja lähitoimittajien tuotteita, joista löytyy herkullista tarjottavaa joulupöytäänkin. Palvelutoriltamme saat ensiluokkaista lihaa ja kalaa vaativampaankin makuun ja paistopisteestä ihanaa lämmintä leipää ja leivonnaisia. Joulun makeat ja suklaiset herkut suorastaan sulavat suussa! Palvelemme ma?pe 7?21, la 7?18, su 12?18 S-market Bulevardi, Hietalahdenranta 7, p. 010 76 61600 BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % SMARKETHOKELANTO.FI ? Laitteiden mahdollinen päivittäminen kannattaa hoitaa ajoissa - jo siitäkin syystä, että uusia laitteita oppii varmasti käyttämään ennen kuin sukulaiset istuvat joulupöytään. Integroitu paistomittari tarjoaa kinkun paistajalle makoisat yöunet Keittiökoneiden käyttömukavuus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja uuden sukupolven laitteissa on paljon elämää helpottavia ominaisuuksia. Esimerkiksi integroitu paistomittari tarjoaa joulukinkun paistajalle makoisat yöunet, kun uuni sammuttaa itse itsensä kinkun saavutettua halutun kypsyysasteen. ? Uusissa laitteissa on paljon hyödyllisiä ominaisuuksia ja erikoistoimintoja.  Myyjän juttusille kannattaakin heittäytyä rohkeasti. Näin voi kartoittaa, mikä laite on sopiva juuri omiin tarkoituksiin, Mustakangas kehottaa.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 12 Vanhan Kauppahallin kauppiaat toivottavat Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta! Joulukuussa halli auki poikkeusajoin: ma-to 15.?18.12. klo 8?18 pe 19.12. klo 8?20 la 20.12. klo 8?18 su 21.12. klo 10?18 ma-ti 22.?23.12. klo 8?20 ke 24.12. klo 8?12 su 21.12. klo 14 Hallissa esiintyy Viipurin Lauluveikot Annan Villilihasta laadukkaita lähellä tuotettuja lihaherkkuja Juustokauppa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! ??Rööperin Lehti haastatteli Vanhassa kauppahallissa toimivaa Annan Villilihan yrittäjää Anna Häröä. Annan Villilihan monipuolinen valikoima muodostuu laadukkaista, lähellä tuotetuista lihaherkuista. Yritys on erikoistunut riistaan ja siipikarjaan, jonka lisäksi asiakkaat löytävät palvelutiskiltä kotimaista nautaa, lammasta, karitsaa, poroa sekä possua. Valikoimiin kuuluu myös pientuottajien kotimainen luomuliha. Tuorelihan lisäksi Annan Villiliha tarjoaa laajan valikoiman laadukkaita leikkeleitä, niin klassikoita vuosikymmenten takaa kuin moderneja herkkuja läheltä ja kaukaa. Tuula Paalanen Avoinna ma-la 8-18 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Yrityksen nimi: Annan Villiliha  Toimiala: lihakauppa Yrittäjä: Anna Härö Perustamisvuosi: 2014 Henkilöstön määrä:5 Osoite: Vanha Kauppahalli, eteläranta Puhelin:040 6647761 Kotisivut:www.villiliha.fi Aukiolojat: ma-to 9-18 pe-la 8-18 Yrityksen slogan kuuluukin kekseliäästi ?Mitä Annalta ei löydy, sen metsästämme teille?. Annan Villiliha avattiin 9.6.2014 ja yritys tuo kauppahalliin nuorta yrittäjäpolvea ja raikkaan tuulahduksen perinteiseen lihakauppaan. ? Minulle kauppiaana on tärkeää, että asiakkaani ovat tyytyväisiä niin asioidessaan liikkeessäni kuin vielä ruokapöydässään. Olemme erikoistuneet eettiseen lihaan. Myymme riistaa ja luomulihaa, sekä erikoisempaa siipikarjaa. Härö kertoo. Kotimaista käsin tehtyä laadukasta suklaata Kultasuklaan myymälästä Vanhasta kauppahallista Yritys täyttää ensi vuonna kunnioitettavat 25 vuotta, josta kauppahallissa 20 vuotta ??Kultasuklaa Oy on suomalainen perheyritys, joka on luonut suomalaisella työllä ilon ja nautinnon hetkiä kaikille suomalaisille jo vuodesta 1990. Vanhassa kauppahallissa Kultasuklaa on toiminut jo kunnioitettavan kauan, ensi vuonna yli 25 vuotta. Voidaan sanoa, että Kultasuklaasta jos mistä löytyy suklaisia herkkuja niin arjen, kuin juhlankin kruunaajaksi. Kultasuklaa valmistaa tuotteet käsityönä ja yritys pyrkii osoittamaan omalla rohkeudella ja luovuudella, että suomalainen käsityö voidaan pitää kilpailukykyi- senä myös kansainvälistyvässä maailmassa. Vanhassa Kauppahallissa yritys on toiminut vuodesta 1994 lähtien. Rööperin Lehti haastatteli Kultasuklaa Oy:stä Arja Vekuna-Korpea. Kultasuklaan toiminta alkoi Iittalassa kesällä 1991 ja suklaatuotteet valmistetaan tehtaala Iittalassa käsityönä. ??Nykyään raaka-aineet ja kotimaisuus ovat kuluttajan valinnan kannalta tärkeitä. Miten Kultasuklaassa on tähän kiinnitetty huomiota? [esim käytetäänkö kotimaisia vaihtoehtoja, entä mistä marjat tulevat tuotteisiin] ? Kultasuklaalla työ on suomalaista käsityötä ja raaka-aineet hankitaan kotimaasta (jos saatavana), metsämarjat tulevat Suomen metsistä. ??Yritys tunnetaan erityisesti kokeilujen kautta löytyneistä tuoteuutuuksista, mitkä esimerkit nostaisitte tässä esille? ? Logosuklaat, piparisuklaa, joukossa paimiolaisen kotileipomo tannisen piparia, tämä tuli jo vuonna 2005, salmiakkisuklaa, vuonna 2007, mansikkasuklaa noin vuonna 1994, sibelius konvehdit ??Olette Suomalaisen Työn Liiton jäsen ja saatte käyttää Avainlippu-tunnusta, miten tämä näkyy arjessa? ? Täysin kotimaisuuteen on vaikea päästä raakaaineissa, mutta käsityön osuus on suuri tuotteissamme. Kauppahallissa voimme tuoda suomalaisat käsityötä myös turistien saataville. Näin saamme omalta osaltamme tehdä myös Suomea tunnetuksi. ??Minkä ikäinen yritys on? ? Kultasuklaa on perustettu vuonna 1990. Yrityksen perustivat Leila ja Ismo Salo. Historia alkaa täältä Iittalasta, silloisesta Kalvolan kunnasta. Mietittiin, miten saadaan elävöitettyä Lasimäen aluette, Leila ja Ismo Salo seurasivat ahkerasti myös ulkomaisia lehtiä. Englantilaista lehteä lukiessaan he saivat ajatukset karamelleistä, mutta koska pariskunta piti suklaasta, niin siihen päätettiin keskittyä. Eräässä julkaisussa oli sen jälkeen kirjoitus pienestä "suklaapaja kummajaisesta Suomessa", eli voidaan sanoa että Kultasuklaa on myös osa historiaa pienten suklaapajojen maailmassa. ??Mitä yritys tuo Vanhaan Kauppahalliin? ? Laajat valikoimat suomalaisia suklaatuotteita, joukossa erikoisuuksia mm. Yrityksen nimi: Kultasuklaa oy Toimiala: suklaan ja makeisten ja muiden herkkutuorreiden valmistus/vähittäiskauppa, päätoimiala on kultasuklaan suklaatuotteet Yrittäjä: Arja ja Tapani Korpi, myymälänhoitaja Nina Karvonen vanhassa kauppahallissa Perustamisvuosi: 1990, Kultasuklaa, Vanhan kauppahallin myymälä 1994 Henkilöstön määrä: 13 henkilöä, kauppahallissa 3 Puhelin: 010 423 2614 Kotisivut: www.Kultasuklaa.Fi Aukiolojat: ma-la klo 10-18 "ruosteiset" työkalut ja erilaisia liikelahjoja, ja yli 20 vuotta suklaata työstäneiden siskosten Minnan ja Maritan vankalla ammattitaidolla syntyneitä ihanuuksia. Valikoimissamme on myös pienehkö määrä muita herkkutuotteita, uusimpana Porvoon kahvipaahtimon kahvit ja teet. ??Henkilöstön määrä ja minkälaista koulutusta alalla tarvitaan? ? Tällä hetkellä yhteensä Kultasuklaalla työskente- lee 13 henkilöä, Vanhassa Kauppahallissa 3 henkilöä. Suklaan valmistukseen ei Suomessa ole suoranaista koulutusta, mutta ulkomaisia kursseja voi käydä ja kokemuksen ja kokeilun kautta ammattitaito lisääntyy. Sydän pitää olla työssä mukana. Alalla kaupallinen koulutus on eduksi, tärkeää on myös sisäsyntyinen myynti ja palveluhenkisyys. ??Minkälaisia asiakkaita teillä käy?
• Viikot 51-2 ? Nro 22 13 Tunnetuimmat ja suosituimmat juustot Juustokauppa Tuula Paalaselta Erikoisempia juustoja toimitetaan myös tilauksesta ??? Olen suorastaan etuoikeutettu saadassani olla hallikauppias. Olen helsinkiläinen Tuula Paalanen, toisen polven hallikauppias. Äitini ja isäni ovat olleet lihakauppiaita Vanhassa Kauppahallissa ja kaksi tätiänikin ovat työskennelleet myös hallissa. Joten kesätyö oli taattu ja varma päätös ?ei ikinä hallikauppiaaksi?. Elämä vei Suomi-Filmi Oy:n ja maatalouskonekaupan kautta takaisin halliin, ensin viikonloppu- ja lomitusavuksi isän kautta perheeseen tulleeseen juustokauppaan. Homma osoittautui mukavaksi ja kun vielä juustotkin houkuttelivat niin jätin maatalouskoneet ja jäin Maija Salmelan palvelukseen v. 1996 kokopäivätoimiseksi juuston myyjäksi. Maija Salmela jäi viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä ja minusta tuli juustokauppias v. 2000 Vanhaan Kauppahalliin. Toimitilani eivät ole suuruudella pilattu; 10 neliötä ja 2 neliön kylmiö lisäksi seinillä hyllyt täynnä oheistuotteita. Tämän pienen kauppani idea on ollut ja tulee olemaan: saada asiakkaalle mahdollisimman hyvä tuote siihen tarpeeseen, mikä kulloinkin on kyseessä. Tämä homma hoidetaan henkilökohtaisella palvelulla ja asiantuntemuksella. Meillä on mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaan tilauksiin, koska tavarat tilataan joka viikko niin kotimaisilta kuin maahantuojilta ja tuotteemme ovat etupäässä niitä, jotka eivät saavuta keskusliikkeitä. Kaupassa on n.300-400 nimikettä juustoja vähän vaihdellen kauden ja asiakkaiden /meidän mieltymysten mukaan. Nyt alkaa raclett-kausi pääsemään vauhtiin. Olemme erikoistuneet ranskalaisiin juustoihin ja uskon ?juustoklassikoihin?, jotka ovat selvinneet vuosikymmenet jopa ?sadat maailman myllerryksissä. Totta kai valikoimassa on myös kotimaisia ja muita eurooppalaisia herkkuja arkeen ja juhlaan. Miten juusto pääsee tiskiini ? sen yksinkertaisesti täytyy olla hyvä. Ilman sitä asiakkaan aamu menee pieleen, lounas on mauton, välipala olematon, päivällinen jää puutteelliseksi ja illasta puuttuu wau-ilmiö. En tietenkään tarkoita, että samalla juustolla mennään aamusta iltaan mutta sellaisiakin löytyy. Tällaisen ?pienen kioskin? arvokkain pääoma on osaava henkilöstö ? työntekijät, jotka jaksavat, haluavat ja ovat innostuneita hoitamaan sen jokapäiväisen työsarkansa asiakkaiden hyväksi. Minulla on ollut onni saada työskennellä tällaisten ihmisten kanssa. Ammattitaitoisia juustonmyyjiä ei tule koulunpenkiltä vaan tähän hommaan ainoastaan työ kouluttaa. Kaupassani on ollut kaksi pitkäaikaista myyjää, joista toinen lähti vuosi sitten (taas kerran) miettimään omaa suuntaansa ja Kristiina Jones on ollut jo 12 vuotta tukenani ja edistämässä tämän liikkeen toimintaa. Meillä on hyvin Uutuus, konvehteja puisessa, visakoivurasiassa, rasia on suomalaista käsityötä. ? Turistit ovat iso asiakaskunta, myös paikallisia vakiasiakkaita. ??Mitä erikoistuotteita- ja palveluita yrityksellä on? ? Vakiotuotteiden lisäksi meiltä saa myös liikelahjoja, mm. logosuklaita, suklaisia käyntikortteja, luomusuklaata ja raaka-suklaata. ??Mikä on sesonkituote tällä hetkellä? ? Klassikko on piparisuklaa, joka on ollut vuodesta 2005, sekä omena-kaneli, sekä rommi-rusina, näissä on uudet talviset pakkaukset. Logosuklaat ovat yrityspuolella suosittuja, sekä erilaiset muut räätälöidyt tuotteet. ??Kerro joku ikimuistoinen tapaus? ? Esimerkkinä tulee ensiksi mieleen kun teimme yli 100 kg painavan suklaisen joulupukin, jolla oli kullattu takki, olin itsekin yhtenä kantamassa sitä myymälämme puolelle ahtaista ovista. ??Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat? Keksiä uusia mielenkiintoisia tuotteita, eli olla ajan hermoilla ja edelläkävijänä. ??Mitkä ovat alan tulevaisuuden näkymät? ? Hyvät, suklaa kasvattaa edelleen suosiotaan. Olemme sopivan kokoinen mm. Alihankintatöihin. ??Mitä suklaayrittäjyys mielestäsi vaatii? ? 24H valmiutta työhön, idearikkauttta ja kärsivällisyyttä pyrokratia/ paperiasioissa, sekä pitää koko ajan mielessä asiakas. Heitä varten olemme olemassa. Kuvassa mm. Tuula Paalanen tiiminen. pieni tila ja siinä täytyy henkilökemiat myös toimia. Vuosien varrella on ollut myös opiskelijoita, jotka ovat opintojensa ohessa olleet hallissa töissä. Nämäkin työsuhteet ovat olleet monivuotisia ja vielä tavataan mukavissa merkeissä tai sitten hallissa kauppaa tehden. Tällä hetkellä viikonloppuisin Jenni Ritola on apunamme. Jenni opiskelee muotoilua Aalto-yliopistossa ja on maisterivaiheessa. Kiireapulaisena on Ira Hietikko, joka opiskelee liiketaloutta Laurean ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Kaikille opiskelijoille olen korostanut aina, että opiskelu on ensisijainen työ ja sitten tulee tämä. Kristiina on myös opiskellut Haagin yliopistossa kansainvälistä markkinointia mutta valitsi hallikaupan, koska se on sopinut hänen elämän tilanteisiin. Vaikka olen pomo niin sanansa saavat kaikki meillä sanoa ja tuoda uusia ideoita kauppaan ja kaupankäyntiin. Koska työ perustuu asiakaspalveluun on tärkeää, että myös asiakas tuntee olonsa mukavaksi ja saa sen tiedon ja tuotteen mitä on tullut hakemaan sujuvasti ja vailla epäselvyyksiä ? toki aina ei kaikkia voi miellyttää. Vuosien varrella asiakkaiden ostotottumukset ovat muuttuneet aika lailla ? ennen ostettiin isompia kokonaisuuksia pidemmäksi aikaa ja nyt tarkkoja määriä. Toki perhekootkin ovat muuttuneet pienemmiksi. Kasvanut matkailu tuo uusia tuulia maailmalta ja myös juustojen käyttö osana ruuanlaittoa on lisääntynyt. Asiakaskuntamme on kanta-asiakasvoittoista ? tämänkin jutun lukijoista monet asioivat tiskillämme. On hyvinkin luontevaa keskustella päivän kuulumiset siinä kaupanteon lomassa mikäli aikaa on. Monia asiakkaita on palvellut vuosia ja asioita on pistetty tärkeysjärjestykseen vaikka nimeä ei tiedä ja sitä on vuosien jälkeen noloa kysyäkkään. Asiakkaamme ovat reiluja, antavat palautetta ja arvostavat työtämme. Mutta uuden kaupankäyntitavan mekin saimme kokea siirtyessämme 1,7 km länteen päin Etelärannas- ta. Hietalahdessa asutuksen keskellä asiointiajat ovat iltapainotteisia. Monelle uudelle asiakkaalle palvelutiskillä asioiminen on uutta ja erilaista ? juustopalat eivät olleetkaan valmiiksi paloiteltuja vaan itse piti pyytää haluamansa määrä suuremmasta palasta. No, juttuun ollaan jo tultu ja asiat on saatu hoidettua ja nyt toimitaan taas tutussa ympäristössä. Asiakkaina on myös monia helsinkiläisiä ravintoloita, cateringpalveluja ja tietysti matkailijat läheltä ja kauempaa. Olen aina ollut hallikauppias mutta kun Vanhan Kauppahallin remonttitarpeesta ensikerran puhuttiin, niin mietin myös kivijalkakaupan mahdollisuutta. Tehtaankadulla oli tuolloin vapautumassa tiloja. Mutta kauppani tarvitsee ympärilleen muut elintarvikkeet ? lihaa, leikkelettä, leipää, kalaa, vihanneksia ja viinit, koska näistä syntyy ateriakokonaisuus.. Hallikauppa on kaupungin rikkaus. Sillä on valtava merkitys ? se on suorastaan sydän kaupungin ruokakulttuurissa ja sillä on satojen vuosien perinteet. Me hallikauppiaat ja te, hyvät asiakkaat emme ole ainoastaan vaalimassa sitä vaan päivittäin ylläpidämme tätä maineikasta kulttuuria, joka kaupungissamme on vielä elinvoimainen. Vanha Kauppahalli on tänä vuonna saavuttanut 125 vuoden iän ja on Suomen vanhin toiminnassa oleva kauppahalli. Olen suorastaan etuoikeutettu saadessani olla hallikaup- Yrityksen nimi: Juustokauppa Tuula Paalanen Yrittäjä: kauppias Tuula Paalanen Perustamisvuosi: 2000 Henkilöstön määrä: 3 Osoite: Vanha Kauppahalli 73-75, Eteläranta, 00140 Helsinki Puhelin: 09-627323 Aukiolojat: avoinna ma-la klo 8-18 pias. Helsingin kaupunki teki loistavan teon, ruokakulttuuriteon, kun avasi uudelleen Hietalahden kauppahallin elintarvikkeille. Toivon Hietalahden hallille kaikkea hyvää ja kiitos siitä evakkoajastamme alueen asukkaille. Viime vuosi oli kaikin puolin erilainen mitä ennen ? väliaikainen kauppapaikan muutos ja yleinen taloustilanne, joka on vaikuttanut myös meidän myyntiin ravintoloille. Olen saanut kotoa opin, että se mitä teet tee kunnolla ja vastuullisesti. Huonosti tehdyn työn saa tehdä uudestaan ? selvää mutta se vastuu kun yleinen taloudellinen tilanne heikkeni? Vastuu miten selvitä joka päivästä eteenpäin ? kyllä siinä välillä hartiat kapeni ja silmien ympärykset tummeni. Olen kauppiaana vastuussa työntekijöitteni päivittäisestä elannosta, tavarantoimittajieni toimeentulosta, vuokranantajan sopimuksista, yhteisömaksuista ja asiakkaiden jatkuvasta luottamuksesta. Myytävien tuotteiden laadusta en halunnut tinkiä ja osaavat ammattilaiset halusin pitää työssään, jonka he taitavat ja menestykse- ni on myös heidän ansiostaan, joten en voi tiukan paikan tullen potkia porukkaa pihalle. Joten siinä riitti pohtimista, kun perheessä vielä tapahtui pari yllättävää kuolemantapausta peräkkäin, niin raskasta oli. Helpoin tie olisi ollut nostaa kädet pystyyn ja kääntää selkä. Mutta aurinko nousee joka päivä ? ja saan nauttia siitä noususta useimpina aamuina Etelärannassa, kun tulipallo nousee Katajanokan kärjen takaa ? voi miten se piristää ja tuo uskoa omaan tekemiseen ja päivään. Tulevaisuudelta odotan onnistumisia, yleinen taloustilanne kohenee ja olen siinä onnellisessa asemassa, että saan myydä ihmisille mielihyvää niin arkeen kuin juhlaan. Olen ikuinen optimisti ja olen aina ajatellut, että elämä on yhtä vuoristorataa ? välillä ylös ja pientä mutkaa ja joskus alaskin on tultava, että tietää huipunkin tulevan. Oli juusto mikä tahansa niin muistakaa aina, että huoneenlämpöisenä sen koostumus ja maku on paras mahdollinen. Nyt on Juustokauppa Paalanen Vanhassa kauppahallissa käyttänyt tehokkaasti kaiken tilan, 10 neliötä, joulun herkkuihin!
• Nro 22 ? Viikot 51-2 14 Työväenopisto sata vuotta ??Perustajapolvi muodostui suuriruhtinaskunnan pääkaupungin liberaalista porvaristosta. Ensimmäisten vuosien opiskelijoista osa oli saanut perusopetusta kansakoulussa, osa oli täysin kouluja käymättömiä. Opiston johtaja Zachris Castrén oli ainoa vakinainen opettaja ja opetus koostui muutamista luentosarjoista ja opintopiireistä. Kansalaiset tarvitsevat oppia Teollinen vallankumous ja kansallisvaltioiden synty muutti yhteiskuntia 1800-luvun Euroopassa. Vapaalla sivistystyöllä lähdettiin synnyttämään uutta sivistynyttä kansalaisuutta ? ja työväenopistoissa myös uutta kaupunkilaisuutta. Suomalaisen yhteiskunnan demokratisoituminen ja traumaattinen sisällissota korostivat entisestään sivistystyön merkitystä kansalaisuuden kehittämisessä, juhlavuonna haluttiin korostaa. Opiston ensi vuosina venäjän kielen opintopiirit olivat täynnä, mutta muutaman vuoden päästä ? sisällissodan jälkeen ? venäjää ei löydy opinto-ohjelmasta lainkaan, nykyinen rehtori Taina Saarinen kuvaa ajanhengen nopeaa muutosta. ? Helsinki ei ole enää teollisuuskaupunki, eikä Helsingissä enää ole saman- Einojuhani Rautavaara sävelsi uuden juhlafanfaarin 100 vuoden kunniaksi. Vieressä Sini-vaimo, pitkäaikainen musiikinopettaja. laista yhtenäistä työväestöä kuin sata vuotta sitten. Maailman muuttuminen on näkynyt myös vapaan sivistystyön lähtökohdissa. Uusia näkökulmia on etsitty niin tietoyhteiskunnasta kuin kansainvälisyydestä ja kestävästä kehityksestä, Saarinen kirjoittaa Oodissaan sadalle vuodelle. Helsingissä työväenopisto on toiminut koko sadan vuoden ajan suomalaisittain poikkeuksellisessa ympäristössä. Pääkaupungissa on koko toiminnan ajan ollut saatavilla asiantuntijoita ja ammattiopettajia lä- hes mistä tahansa aineesta tai aiheesta. Samalla suurkaupungin monipuolinen väestöpohja ja alueellinen laajuus ovat vaatineet jatkuvia ponnisteluja erilaisten intressien tyydyttämiseksi. Presidentti Halonen kiitti opistoa kulttuurin sampona. Kansalaistaidot voi päivittää Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti kaupungintalon kutsujuhlassa 11.9. elinikäistä oppimista voimakkaasti puolustavan juhlapuheen. Suomi tunnetaan maailmalla osaavasta työvoimas- Runokuoro esitti vanhoja runoaforismeja ja Ilpo Tiihosen ?Oodi Suomelle? Opistotalon juhlassa. Taina Saarinen ja Arbiksen Gunborg Gayer pitivät hauskan rehtoreiden juhlapuheen. ta, joka on yksi tärkeimmistä kilpailuvalteistamme: ? Osaamisemme pohjautuu hyvään peruskoulujärjestelmäämme. Mutta tärkeää osaamisvoimamme ylläpidossa on se, että oppiminen on meillä mahdollista kaikkina ikävuosina, myös perusopetuksen jälkeen.  Elinikäisen oppimisen ? malli on sisäistetty työväenopistoissa jo sen alkuhetkistä lähtien. ? Elinikäiselle oppimiselle on tänä päivänä vähintäänkin yhtä suuri  tar- ve. Puhumme pidempien työurien tarpeesta. Ne ovat kuitenkin mahdollisia vain, jos samalla huolehdimme erityisesti vanhempien ikäluokkien taitojen ja tietojen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Työväenopistojen rooli yhteiskunnan rakentajina on edelleen kiistaton, Niinistö sanoi.  Kursseilla voi oppia viittomakieltä tai kunnostaa vanhan nojatuolinsa. Moni seniorikansalainen on päässyt sinuiksi myös sen vähän teknisemmänkin tablettinsa kanssa. Kansalaistaidot voi päivittää vaivatta työväenopistojen avulla. Tämä päivitystyö on myös erittäin tarpeellista aktiivisen kansalaisuuden ylläpitämiseksi. Harrastaminen tuo voimaa ja jaksamista arkeen. Työväenopistoilla on tärkeä merkitys monen ihmisen sosiaaliselle elämälle. ? Eri sukupolvet, erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat ja jakavat saman kiinnostuksen kohteen. Opistoilla on suuri merkitys myös kaksikielisyyden vaalimisessa sekä maahanmuuttajien kieliopintojen tarjoajina, Niinistö summasi. Työväenopisto kulttuurien sampo BellaCanta esitti ?Sata salamaa? Vesa Lintulan säestyksellä kaupungintalon juhlassa. Presidentti Tarja Halonen oli juhlapuhuja avoimessa kansalaisjuhlassa 5.10. Helsinginkadun pääopistotalolla. Moni kuulija tietää, että omilla kotikul- millaan puhunut presidentti on opiskellut opistossa maalaamista ja vatsatanssia. ? Elämästä ei pääse eläkkeelle. Ihmisten keski-ikä nousee, arvokas vanhuus on tärkeää. Emme ole asiakkaita yhteiskunnassa, osallistuminen siihen on keskeistä. ? Muutos sisältää mahdollisuuden, mutta siitä huolimatta nykyinen, jatkuvassa muutoksessa oleva maailma on monille ihmisille enemmän uhka ja ahdistus kuin toivo ja mahdollisuus. Koko kansan koulutusjärjestelmä on historiallisesti melko uusi. Halonen muisteli omaa nuoruuttaan, jossa ?koulutuksellisesti selvästi luokkarajainen yhteiskunta? oli vallitsevana. Kun koulutieto vanhenee työelämässä, oppia pitää koko ajan uutta. Hän korosti oppimisen iloa, ihmisen omaa intoa ja osaamista opettajan tarjoaman annin rinnalla. ? Ihmisen itsensä on muokattava oma kulttuurinsa aikaisempaa useammista osatekijöistä ja yhteiskunnat muuttuvat entistä värikkäämmiksi. Teatteri vankkana tukijana presidentti Halonen on iloinen taiteen omaehtoisesta luomisesta opistossa, joka on todellinen kulttuurien sampo. Se on avain sekä itsensä tuntemiseen että vahvistaa toisten taidoista nauttimista. ? On konsertteja, teatteri- ja lausuntaesityksiä,
• Viikot 51-2 ? Nro 22 15 Juhlavuosi tarjosi paljon ??Työväenopiston juhlalukuvuosi 2014?2015 tarjoaa tuhansia kursseja ja satoja luentoja normaalivuoden tapaan. FT Samu Nyströmin kirjoittama ?Oodi sivistykselle ? sata vuotta työväenopistotoimintaa Helsingissä? ilmestyi 11.9. kaupungintalon kaksikieliseen kutsuvierasjuhlaan. Myös Arbiksen taivalta muisteltiin ruotsiksi kirjan muodossa. Samana päivänä avattiin ?Ilo oppia ? Kul på kurs? -näyttely Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin noin 70 työpajaa tai tapahtumaa. Opistotalossa vietettiin sunnuntaina 5.10. kansalaisjuhla. Sitä edelsi näyttävä Jättinukkekulkue Tokoinrannasta Brahen kentälle. Kaupungintalon juhlassa kantaesitettiin säveltäjä Einojuhani Rautavaaran ?Ilo oppia??juhlafanfaari Helsinginkadun filharmonikkojen toimesta.  Helsingin työväenopiston musiikin johtava opettaja ja säveltäjän puoliso  Sini Rautavaara  kertoo, että fanfaarin aloitteen tekijänä on kapellimestari VeliAntti Koivuranta. ? Ensin Einojuhani teki lyhyen fanfaarin neljälle trumpetille, sitten Veli-Antti kysyi eikö orkestraatiota voisi lihottaa, Sini Rautavaara paljastaa juhlafanfaarin luomisen vaiheita. Koivuranta, joka on paljon johtanut Einojuhani Rautavaaran musiikkia, sai toiveensa toteutumaan: teoksen esittää neljä trumpettia, Opistolaisia yli 50 vuotta sitten. neljä käyrätorvea, neljä pasuunaa ja tuuba sekä kaksi lyömäsoittajaa. Partituurin kansilehdellä lukee ?Onnea satavuotiaalle vapaalle sivistystyölle!? Juhlafanfaari on muunnelma Einojuhani Rautavaaran ?Itsenäisyysfanfaarista?. ? Siinä ei ole nostalgiaa, vaan juhlan tuntua. Se on marssimainen ja kehittyy ja laajenee loppua kohden. Sen viesti on: ?Nyt juhla voi alkaa?, luonnehtii Koivuranta. Erityisen antoisaa oli rehtori Taina Saarisen mielestä koota Sivistysvaikuttajien muotokuvanäyttely, johon valittiin 20 vapaan sivistys- työn ja Helsingin työväenopiston kehittymiseen vaikuttanutta henkilöä. ? Nämä ihmiset kokivat oppimismahdollisuuksien järjestämisen elämäntehtäväkseen, jotkut heistä jopa henkensä uhalla. Suomalaisen yhteiskunnan ja yksilön sivistys on ollut monen rohkean miehen ja naisen elämäntehtävä, Saarinen toteaa. Sivistysvaikuttajien muotokuvanäyttely on esillä myös ensi keväänä. Risto Kolanen Kuvat: Mari Thorin/ Rhinoceros Töölön kisahallin kattorakenteet ovat kunnossa ??Töölön kisahallin kattorakenteet ovat kunnossa. Perusteellinen selvitystyö vahvisti rakenteiden turvallisuuden. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta pyysi huhtikuussa 2014 selvittämään tiettyjen kiinteistöjen kattorakenteita Jyväskylän vesi- tornin sortumisen vuoksi. Töölön kisahallista pyydettiin selvitystä vuoden 1966 tulipalon jälkeisen peruskorjauksen turvallisuudesta. Perusteellinen selvitystyö on saatu päätökseen, ja se vahvistaa Kisahallin kattorakenteiden olevan kunnossa. Helsinki on valittu Unescon designkaupunkien joukkoon Helsingille on myönnetty Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -tunnustus. ??? Pääsy Unescon designkaupunkiverkostoon vahvistaa Helsingin asemaa maailman muotoilukaupunkien joukossa, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. ? Otamme iloisina ja ylpeinä vastaan tämän tunnustuksen. Unescon nimitys on hieno jatkumo Helsingin ja Suomen muotoiluperinnölle ja designpääkaupunkivuodelle. Helsinki toteutti designpääkaupunkivuoden 2012 yhteistyössä kumppanikaupunkien Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Helsinki on sitoutunut strategiassaan monin eri tavoin muotoilun edistämiseen ja käyttöön. Muotoiluosaaminen nähdään uu- distavana muutosvoimana, joka auttaa kehittämään kaupungin palveluista yhä käyttäjälähtöisempiä. Muotoilu on myös yhä merkittävämpi osa yritysten kilpailukykyä. ? Helsinki haluaa olla kiihdyttämässä eri osaamisalojen yhteistyötä, kuten muotoilun ja teknologian yhdistämisestä, jotta syntyisi lisää kansainvälisiä menestystarinoita, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Kaupungin viime maaliskuussa Unescolle jättämä hakemus keskittyi Helsingin sitoutumiseen hyödyntää muotoilua paremman kaupungin kehittämisessä. Helsingille design-näkökulma on osa avoimen kaupungin rakentamista. Taustatietoa Kansalaisjuhlan airuet portailla (vas) Jonna Martikainen, Veli-Matti Kunnari, Mikko Lappalainen, Lauramaija Hurme ja Anna-Liisa Sahlberg. näyttelyitä ja tapahtumia. Työväenopisto tarjonnasta ? siitä 100  000 opetustunnista ja 4 300 erilaisesta kurssista koko joukko on juuri erilaisia kulttuuriin liittyviä asioita. Ja ne ovat usein myös nopeasti tänäkin syksynä täyttyneet. ?Kulttuurista iloa ja vetovoimaa? ?opiston tavoite on mennyt hyvin perille, Tarja Halonen kiitti. Monien mahdollisuuksien opisto Työväenopiston toiminta ei ole helsinkiläisille ol- lut yhdentekevää. Muistoja on kerätty, opistolaistoiminta jatkuu. Olin kahdeksan vuotta itse työväenopiston johtokunnan puheenjohtaja 2001?2008, kaksitoista vuotta johtokunnassa. Saimme paljon yksittäisiä kursseja, opetuspaikkoja tai oppiaineita koskevia ihmisten ja järjestöjen yhteydenottoja sekä erilaisia adresseja ja nimilistoja. Se kertoo, että työväenopiston toiminta koetaan tärkeäksi. Tänä päivänä työväenopisto on erityisesti ?naisten vapauden valtakunta?, noin 80 % opiskelijoista ja iso osa opettajista on naisia. Työs- sä käynnille tai perheen hoidolle vastapainoa ja rentoutusta hakevia naisia. Halu kehittää tai toteuttaa itseään on saanut helsinkiläiset hakeutumaan opistolle ? joku on tullut oppimaan kieliä, toinen laulamaan Helsinkikuorossa ja kolmas oppimaan uusimpien trendien mukaista ruuanlaittoa. Työväenopisto on alusta alkaen ollut mahdollisuuksien opisto, Taina Saarinen tiivistää..   Lähde: SAMU NYSTRÖM: Oodi sivistykselle - Helsingin työväenopisto 100 vuotta. Kisahallin sisätilassa olevat rakenteet täyttävät kokonaisuutena Suomen Maankäyttö- ja Rakennuslain asettamat määräykset ja vaatimukset rakenteiden pitkäaikaiskelpoisuus-, terveellisyys- ja henkilöturvallisuusvaatimuksille. ??YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco perustettiin vuonna 1945. Unescon tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Järjestöön kuuluu syksyllä 2013 pidetyn, 37. yleiskokouksen jälkeen 195 jäsenmaata ja 9 liitännäisjäsentä. Unescon Creative Cities -verkostoon kuuluu yhteensä 69 kaupunkia, joista 15 on valittu verkostoon City of Design -kaupunkeina, joiden johtoteemana on muotoilu ja sen hyödyntäminen kaupunkikehi- tyksessä. Verkoston aiemmin nimeämiin City of Design -kaupunkeihin kuuluvat Berliini, Buenos Aires, Graz, Kobe, Montréal, Nagoya, Saint-Étienne, Shanghai, Shenzhen, Soul ja Peking. Tänä vuonna verkoston designkaupungeiksi nousi Helsingin lisäksi Bilbao, Torino ja Dundee. Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -kaupungit: www.unesco.org/new/ en/culture/themes/creativity/creative-citiesnetwork/design Toimiva kaupunki: www.toimivakaupunki.fi Kaupunki vahvistaa muotoilun käyttöä omassa toiminnassaan Unescon luovien kaupunkien verkosto tukee maailmanlaajuista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaupunkien kesken. Verkoston jäsenet ovat tunnistaneet luovien alojen osaamisella olevan lisäarvoa kestävän kaupunkikehityksen kannalta. Helsingin liittyminen verkostoon designkaupunkina antaa mahdollisuuden vahvistaa entisestään osaamista luovien menetelmien ja muotoilun hyödyntäjänä. Designpääkaupunkivuoden perintöä jatkava Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -projekti kehittää muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa. Projektiin palkatut kolme kaupunkimuotoilijaa tarjoavat kaupungeille asiantuntijuutta muotoilun hyödyntämisessä ja auttavat muotoilualaa ymmärtämään julkisen sektorin tarpeita. ? Kaupunkeja käytetään, ei katsella. Siksi niitä pitää myös suunnitella käyttäjiä ymmärtäen, jotta ne toimisivat arjen tarpeittemme tukena, eivät esteenä. Palvelumuotoilun keinoin on löydetty uudenlaisia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joista esimerkiksi HSL:n Kutsuplus-palvelu on herättänyt maailmanlaajuista huomiota, viestintäjohtaja Laura Aalto Toimivasta kaupungista sanoo. Helsinki lisää muotoiluosaamisen kysyntää muun muassa lukuisilla kaupungin ja yritysten yhteisillä kehittämishankkeilla. Perjantaina 5. joulukuuta alkavan Design Helsinki/Helsinki Design -keskustelusarjan kautta kaupunki haluaa tiivistää vuoropuhelua muotoilijoiden kanssa entisestään.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 16 Kannelkuorossa laulaa 80 kokenutta seniorilaulajaa. Joulukonsertissa lämmin, kotoisa tunnelma Kannelkuorossa laulavat Suomen parhaat seniorit ??Helsingin Kannelkuoro aloitti joulukauden konsertillaan Munkkivuoren kirkossa juuri adventin alla, marraskuun viimeisenä perjantaina. ? Tänä vuonna halusimme tuoda yleisölle lämpimän kotoisan tunnelman: iloa, riemua, lämpöä, sitä mitä musiikki ihmisille tuo, sanoo Kannelkuoron johtaja Lenne Mitt. Mukana oli hyvin tunnettuja joululauluja, niiden lisäksi vanhoja, ei niin tuttuja lauluja. ? Ja kun kerran vuodessa saamme tilaisuuden laulaa urkusäestyksellä, niin käytämme sen mahdollisuuden myös hyväksi. Kuoroa säesti Munkkiniemen seurakunnan kanttori Kaisa Sidoroff. Liikkeelle kuusiosiolla Konsertin ensimmäinen puoliajan alussa oli kuusiosio. Kuoron miehet aloittivat konsertin T. Hakasalon laululla Koristeissaan kiiltää kuusi. Kuusilauluissa oli mukana myös J. Rannan Ko- tikuusi, joka sopi mukaan hyvin, vaikkei ollut joululaulu ollenkaan. Ensimmäisellä puoliskolla esitettiin myös P. Ohlsin Jouluaamuna, W. Siukosen Jouluvaloa, A. Maasalon Joulun kellot, T. Kuulan Rukous. Yhteislauluilla hengähdys Kuoro sai pienen lepotauon, ja yleisökin pääsi ääneen, saadessaan laulaa kaksi yhteislaulua Kautta tyynen vienon yön ja Maa on niin kaunis. Kannelkuoron konsertti houkutteli kuulijoita Munkkivuoren kirkkoon. Toinen puolisko pyörähti käyntiin virolaisen R. Tobiaksen Eks teie tealaululla, Ettekö tiedä, että teissä asuu Jumalan henki. Sitten olivat vuorossa C.Frankin Psalm 150, A. Brucknerin kirkkolaulu ? Laulan kuorossa, koska en parempaa tiedä ??Leena Haapaniemi (70) kulkee kuorossa Vihdistä. Matkaa on lähes 50 kilometriä yhteen suuntaan. ? Luulisin, että olen kaukaisin. Pääosa lienee helsinkiläisiä ja aika paljon munkkiniemeläisiä, muuten tullaan Vantaalta ja Espoosta. Leena laulaa kuorossa, koska ei tiedä mitään parempaa. ? Laulaminen antaa iloa, voimaa, nautintoa, ystäviä ja yhdessäoloa. Leena uskoo lujasti siihen, että laulaminen pidentää ikää, ainakin se pitää mieleltään nuorena ja parantaa elämisen laatua. ? On myös ihan toista kuulla, miten äänet soivat yhteen kuin laulaa yksin. ? Laulan Kannelkuoron lisäksi Vihdin kirkkokuorossa ja olen liittymässä myös Vihdin kamarikuoroon. Leena on kuorossa nyt toista kautta, hän aloitti syksyllä 2013. ? Kannelkuorossa olen, koska se harjoittelee päivisin. Minun kalenteriini ei enää iltamenoja mahdu. Monipuolista ohjelmistoa Kannelkuoron ohjelmisto on monipuolinen. ? Pääosin laulamme suomalaista sekakuoromusiikkia, välillä aika vaativaakin, mutta välillä myös viihdemusiikkia. Toisinaan laulamme urku- tai pianosäestyksellisiä teoksia mutta useimmiten á capella lauluja, Leena Haapaniemi sanoo. Kuoro pitää joulu- ja kevätkonsertit ja käy toisinaan avustamassa messuissa tai vierailee vanhusten taloissa. ? Harjoittelemme Munkkiniemen palvelutalossa ja esiinnymme palvelutalon juhlissa, esimerkiksi aina itsenäisyyspäivän juhlassa, jossa ohjelmistoon kuuluvat luonnollisesti erilaiset isänmaalliset laulut ja Finlandia. Pitkän linjan laulajia Leena Haapaniemi on melko tyypillinen kannelkuorolainen. Suurin osa kuorolaisista on pitkän linjan kuorolaulajia, joilla on takanaan koko elämän kestänyt kuoroharrastus. Monet ovat laulaneet Suomen laulussa, Akateemisessa Laulussa, Laulumiehissä ja lukuisissa kirkko- ja muissa kuoroissa. Monet laulavat myös samanaikaisesti useammassa kuoroissa. ? Eläkeläiskuorossa laulaminen ei muuten eroa kuorossa laulamisesta, mutta tietenkin ikä jossain määrin kuuluu. Kuoron ikäjakauma on vähän päälle kuudestakymmenestä yli yhdeksäänkymmeneen. ? Luulisin, että vanhimmat ovat 93-94-vuotiaita ja ainakin joku sellainen on, että sekä eläkkeellä olevat vanhemmat että lapset laulavat kuorossa. Kuorosta ei joudu pois iän takia, mutta äänen tai voimien loppuminen voi tulla esteeksi. Vaikka miehiä mukana onkin, on Kannelkuoron ongelma sama kuin lähes kaikkien amatöörisekakuorojen: naiset ovat innokkaampia laulamaan kuin miehet. ? Eläkeläiskuorossa asiaa saattaa vielä entisestään korostaa se, että naiset ovat pitkäikäisempiä kuin miehet. Mukaan kannattaa kuitenkin tulla, kuorossa on hauskaa, Leena Haapaniemi kannustaa. Ohjelmassa hienoja, kivoja lauluja Heli Maas ja Eero Lax nauttivat joululauluista tuoreina, ennen kuin ne kuluvat. ??Eero Lax ja Heli Maas tulivat kumpikin konserttiin ihan Munkkivuoren kirkon lähistöltä. Kauden ensimmäinen joulukonsertti sopi hyvin heidän ohjelmaansa. ? Mukava kuulla lauluja ennen kuin ne lähempänä joulua kuluvat kauppasoitossa, Heli Maas pohti. ? Ohjelmassa oli hie- noja, kivoja kappaleita. Muitakin kuin ihan yleisimpiä joululauluja, Eero Lax sanoo. Eero Laxin ystävä laulaa kuorossa. Hän oli joulukonsertin yleisössä myös viime vuonna. ? Nyt meni minusta paremmin kuin viime vuonna, sanoo Lax. Locus iste, W. Lloyd Webberin Kirkkain ja loistavin ja W.J. Kirkpatrickin On kehtona seimi. Lopussa oli kaksi tuttua joululaulua O. Kotilaisen Kun maas? on hanki ja L. Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä, johon myös yleisö sai yhtyä. Kuoroa oli ilo kuunnella. Äänet soivat kirkkaina, sävelpuhtaus ja rytmi pysyivät kohdallaan. Kaikki laulut eivät onnistuneet ihan samalla varmuudella, mutta mielikuvat seniorikuorosta saa Kannelkuoroa kuunnellessaan unohtaa kokonaan! Kuoron tavoitteet ovat korkealla ??Kannelkuoro on seniorikuoro, hyvä sellainen ja sympaattinen. Kuorossa on mukana 80 seniorilaulajaa. ? Kuorossa laulaa Suomen parhaiden kuorojen senioreita. Laulajilla voi olla lauluvuosikymmeniä takanaan jo 60-70. Rivissä yli 90-vuotiaita laulajia, jotka jaksavat vielä olla täysillä mukana, ihailee kuoronjohtaja Lenne Mitt. Laulajien äänet ovat hyvässä kunnossa. ? Kannelkuoron laulajat ovat laulaneet aktiivisesti koko ikänsä. Ei ääni katoa, kun äänihuulia on jumpattu kymmeniä vuosia. Ne ovat kuin mikä tahansa muukin lihas. Hän iloitsee myös siitä, että kuoro on suuri. Se suo kuoronjohtajalle pelivaraa. Työtä tehdään vakavasti Aina seniorikuorot eivät ole kuoroina yhtä varteenotettavia kuin Kannelkuoro, vaikka niissä mukavasti lauletaankin. ? Kannelkuorossa ei riman alta mennä, ja työtä tehdään hyvin vakavasti, tavoitteet ovat korkealla. Eikä repertuaarikaan aina ole kovin helppoa, Lenne Mitt sanoo. Kannelkuoron laulajat laulavat edelleen myös muissakin kuoroissa, muun muassa juuri suurta juhlaa viettäneessä Laulumiehet -kuorossa. Kannelkuorossa on moneen sekakuoroon verrattuna runsaasti miehiä, yli 20. ? Monet laulajat ovat pariskuntia. Onhan mukava kulkea yhdessä ja jakaa harrastukset. 33 vuotta vanha kuoro ? Olen onnellinen, että minulla on ollut mahdollisuus tutustua aivan ihaniin ihmisiin Kannelkuorossa. Ilmapiiri on iloinen ja ystävällinen, vaikka meitä on kuorossa noin 80 erilaista persoonaa; Lenne Mitt sanoo. Helsingin Kannelkuoro eli Kansallisen Senioriliiton kuoro on perustettu vuonna 1981. Virolaissyntyinen musiikin maisteri Lenne Mitt on johtanut kuoroa vuodesta 2008. ? Sitä ennen olin ennen avustanut konserteissa ja harjoituksissa, joten olimme tuttuja keskenämme jo aikaisemmin. Lenne Mitt on toiminut kuoronjohtajana lähes 30 vuoden ajan. Hän on johtanut niin lapsi-, nuoriso-, mies-, nais- kuin sekakuorojakin. Vuonna 2010 hänen työnsä palkittiin Europa Cantat -kuorofestivaalilla kuoronjohtajan erikoisdiplomilla. Mari Ahola-Aalto
• Viikot 51-2 ? Nro 22 17 Sauna Hermannissa erinomainen palvelu ja puusaunan veroiset löylyt Saunahermanni ylläpitää yleisten saunojen saunakulttuuria ? taival alkoi jo 1950-luvulla ??Sauna Hermannissa sihisee iki-ihana ja löylyiltään puusaunaan verrattavissa oleva IKI-kiuas maanantaina ja saunojiakin on kourallinen, kun Rööperin Lehden toimittajat saapuvat testaamaan tätä jo 1950-luvulla perustettua yleistä saunaa. Nenä tavoittaa jo eteisessä puulauteiden ja löylyn kutsuvan tuoksun. Meidät ottaa eteisessä asiakaspalvelualttiisti vastaan yrittäjä Mika Ahonen, hän on pyörittänyt paikkaa jo puolitoista vuotta. Aikaisemmin saunayrittäjinä Sauna Hermannissa ovat toimineet mm. yrittäjät Jouko Hohko (Sielun veljien basisti) ja Jaana Pietilä. Ahonen kertoo että Hohko vaihtoi yrittäjäksi tullessaan mm. saunan uimahallisaunojen tyyliset sähkökiukaat kotimaisiin IKI-kiukaisiin, mutta vaikka päätös olikin hyvä, vei kiukaiden vaihdos yllättäen asiakkaita. Saunaja oleskelutilat ovat luonnollisesti siistejä ja ne on sisustettu viihtyisyyttä tavoitellen. Saunoja on kaksi, miesten puolelle mahtuu 30 ja naisten puolelle 20 saunojaa ja pukuhuoneessa voi nauttia virvokkeita tai ostaa paikan päältä. Yleisen saunan ilmapiiri on erityinen ja täällä on mahdollisuus kiireettömään rentoutumiseen, voi olla halutessaan sosiaalinen tai heittäytyä omaan oloonsa, Ahonen kertoo. Pukuhuoneessa saa nauttia omia juomia tai ostaa paikan päältä. Saunojat osaavat kyllä esim. yksityistilaisuuksissa käyttäytyä ja muutenkin nauttia juomia kohtuudella, mutta Ahonen on hyvin tarkka myös ympäristön viihtyisyydestä: ?Kerran jouduin huomauttamaan polttariseurueen tytöille ettei ainakaan alasti sovi mennä ulos juoksentelemaan? Ahonen kertoo hieman nauraen. Saunojille kaikki on tehty varsin helpoksi, maksu suoritetaan näppärästi käteisellä kioskiin, josta voi vuokrata pyyhkeen, ostaa kahvia, grllimakkaraa, limua, naposteltavaa tai toastin. Yrittäjä on hankkinut tiloihin elintarvikeluvat, joten isompienkien kestitysten järjestäminen onnistuu tilattaessa ja saunojilla on mahdol- lisuus myös ostaa naposteltavaa yllättävän laajasta ja tasokkaasta ruokalistasta. Kokous ja konferenssitilat löytyvät lisäksi alakerrasta n. 30 hengen käyttöä varten ja tiloissa voi järjestää myös esim. saunakerhon iltoja, lautapeli-iltoja tai vaikkapa yhdistyksen kokouksen itse tai tilatulla kestityksellä. Torstaisin on mahdollisuus sekasaunaan, joka on ainoaa laatuaan Uudellamaalla. Edullisista hinnoista huolimatta laajempaa asiakaskuntaa ei ole tavoitettu Alueen kerrostalovaltaisuus, saunan hyvä sijainti ja helppo asiointi, edulliset hinnat, hyvät kulkuyhteydet ja erinomaiset löylyt eivät tunnu painavan alueen asukkaiden vaakakupissa saunaa valittaessa, sillä sauna ei ole löytänyt riittävän laajaa asiakaskuntaa ja siten liiketaloudelliset toimintaedellytykset ovat vaarantuneet. Hinnat ovat edulliset ja muiden suosittujen yleisten saunojen tasoa, esim. aikuisille lippu maksaa 10 euroa, eläkeläisille, opiskelijoille ja varusmiehille 8 euroa. 10-kerran tiketillä muodostuu saunakäyn- Kuvassa Hermannin saunan maineikas sillivoileipä. Hiukopala ei tule saunan lomassa kalliiksi sillä hintaa on vain 3?. nin hinnaksi 7 euroa. Voisi hyvin kuvitella että esim. lähellä sijaitevasta Arcada ammattikorkeakoulusta tai alueen ammattikouluista väkeä poikkeaisi saunomaan opinnoille tyypillisten vapaatuntien lomassa tai ennen tenttiä, mutta näin ei Ahosen mukaan ole vielä käynyt aktiivisesta markkinoinnista huolimatta. Myös ulkomaisia tursteja saunaan eksyy silloin tällöin, mutta kaupungin turistioppaat voisivat Ahosen mukaan olla reippaasti aktiivisempia ja ohjata enemmänkin saunojia tutustumaan suomalaiseen yleisen saunan kulttuuriin. Toiminnan haasteena on pitkään ollut todellakin se, ettei sauna ole löytänyt laajempaa asiakaskuntaa. Mika Ahonen pyörittää saunaa kuitenkin sydämestään ja halustaan vaalia yleisten saunojen kulttuuria, ei niinkään rahankiilto silmissä. Ellei sauna löydä laajempaa asiakaskuntaa on toiminta vaarassa loppua. Saunatilat ja lämpö Sauna Hermannin saunat ovat noin 2 metriä korkeita ja saunojen lauteet sijaitsevat 1-1,5 metrin korkeudella, jolloin etäisyys alakatosta on juuri sopiva, noin metri. Tilavat pesutilat ja penkki lauteiden vastapäätä mahdollistaa kohtalaisen hyvin myös esteettömän liikkumisen liikuntarajoitteisille. Miesten ja naisten saunat on varustettu IKIkiukaalla, joka antoi testiryhmälle puusaunaan verrattavan saunaelämyksen. Sauna Hermannin käsityönä ja Suomessa valmistettu IKI-kiuas yhdistää menneen ja nykyisyyden, sillä sauna lämmitetään alkuperäisellä tavalla kuumentamalla suuri kivimassa, ja testiryhmä voi allekirjoittaa väitteen että löylyt ovat todellakin sen mukaiset. Testiryhmä aloitti saunomisen aluksi lämmittelyllä, jotta saatiin rauhallisesti hiki pintaan. Tämän jälkeen heitelliin kovemmin löylyä. IKI-kiuas tuntui antavan pehmeät löylyt kiukaan keskelle heitettäessä, Himaturva Uusi tehokas myyntitapa, kun haluat itse myydä asuntoasi. Nyt voit siis itse toimia asuntosi välittäjänä ilman kalliita välityspalkkiokuluja Lue lisää www.himaturva.fi ja sitä pehmeämmäksi löylyt menivät mitä alemmas löylyä heitti. IKI-kiukaan päälle heitettäessä saimme hetkessä kovemmat löylyt saunan koosta huolimatta. Kahteen eri käyntikertaan perustuvissa testeissämme Sauna Hermannin kiuas toi vuosituhantisen perinteen mukaiset pehmeät ja kosteat, muhkeat ja hapekkaat, väkevät ja viipyilevät löylyt jotka kelpaavat taatusti myös puusaunaan tottuneille. Parhaiten löylyistä vakuuttuu kuitenkin vain menemällä paikan päälle saunomaan, ja voimme vakuuttaa ettei vaativakaan saunoja tule pettymään. Pitkä löylykauha helpottaa löylyn heittämistä ja saunasangot ovat terästä. ?Paloturvallisuussyistä ne ovat terästä. On tänne kaupiteltu puusankojakin mutta en ole niitä halunnut? Ahonen kertoo. Saunasta ei löydy lämpömittaria ja tämä johtuu yrittäjän mukaan siitä että helposti ainakin nuoremmalle väelle tulisi kiusaus kilvoitella kuka löylyissä kestää kauemmin. Ilmankosteus tuntuu olevan saunassa juuri oikeanlainen. Suositeltava ilmankosteus saunomisen aikana on 40?60 (kovissa löylyissä 70) grammaa vettä kuivaa ilmakiloa kohti. Tällä ilmankosteusalueella sopiva saunomislämpötila saunojan pään korkeudella on yleensä 70?100 °C. Noin 70?85 asteen kylpemislämpötila mielletään kyseisellä ilmankosteudella leppoisaksi, 80?95 asteen lämpö normaaliksi ja 90? 105 astetta kovaksi saunomislämpötilaksi. Testiryhmä tuli saunomisen jälkeen siihen tulokseen että sauna peittoaa mennen tullen saunomisen uimahallin saunassa, kerrostalojen yleisessä saunassa tai huoneistokohtaisessa saunassa. Toki ero tasoittuu jos lukijan oma sauna on puulämmitteinen tai IKI-kiuas. Saunomisen välillä on mahdollisuus käydä vilvoittelemassa pihalla, jonne on rakennettu viihtyisä terassintyylinen kokonaisuus. Sijainti: Hermannissa sisäpihalla Tunnelma: Avoin ja ystävällinen. Yleisen saunan viihtyisyyttä, tunnelmaa, testikerralla lauteilla vain kolmikymppisiä. Ruuhkaton. Löyly: IKI-kiuas mahdollistaa jokaiselle mieluisat löylyt riippuen mihin kohtaan kiuasta vettä heittää. Eri testikerroilla lempeät, pehmeät löylyt. Kosteat löylyt. Ylälauteella kipakka, alempana pehmeä. Napakka lämpöpöllähdys, joka tasaantuu nopeasti. Pesutilat: Siistit avarat pesutilat, talo tarjoaa laajan valikoiman shampoita ja pesuaineita Innovatiivisuus: Innovatiivinen yrittäjä luo hyvät edellytykset liiketoiminnalle. Konsepti kehittyy yhä. Alkoholipolitiikka: Virvokkeita myynnissä. Saa tuoda maltillisesti. Avoinna: ma-pe klo 1520, la klo 14-18. Erikoisuus: Laaja ruokalista. Talo tarjoaa pesuaineet ja laudeliinat. Minikirjasto lukemista kaipaavalle. Sekasauna to 15-20, uimapuvulla tai ilman. Kuppari erikseen tilattavissa. Saunakulttuurista: Yleisten saunojen kulttuuri ei ole juurtunut nuoreen ikäluokkaan vielä suurissa määrin. Vihdat koristavat pukuhuonetiloja nen vinkkaa. Sisustukseen on kiinnitetty pukuhuonetiloissa huomiota ja lukittavissa olevat pukukaapit ovat tyylikästä puuta. Piakkoin saunatiloja koristaa myös maineikkaan ja tunnetun lyyrikon saunakulttuuriin ja saunomiseen liittyvä runo, joka aiotaan kehystää. Tilavissa pukuhuonetiloissa on myös ajanvietettä: lukemista pilke silmäkulmassa ja mm. 11 erilaista lautapeliä, esim Kimble, shakki, Backgammon ja Huojuva Torni. Lehtinä löytyy mm. Kallio Lehti, Helsingin Sanomat ja iltapäivälehdet. Pesutilat Pesutilat ovat siistit ja avarat. Boonusta on että talo tarjoaa laaja valikoima erilaisia shampoita ja pesuaineita. Suihkuja on miesten ja naisten puolella kussakin neljä. Ruokalista Laajahko. Juomina mm kahvi tai tee, kahvin kanssa nautittavaksi pala kakkua. Sipsejä. Toasteja löytyy, porilainen koristaa myös ruokalistaa. Suolakurkut smetanalla ja hunajalla. Tapaksia. Sillileipä Vestan sillillä, kananmunalla, sipulilla ja Myrttisen suolakurkuilla oli varsin laadukkaasti tehty ja erittäin maistuva. Napostelulautanen Chorizoa, oliiveja, suolakukkua, valkosipulin kynsiä fetaa, jalopenoa. Grillimakkara perunasalaatilla tai hapankaalilla. Huomionarvoista on että raakaaineet ovat huippulaatua. Teemat Yrittäjä Mika Ahonen järjestää myös ajoittain erilaisia teema-iltoja, esim. Itsenäisyyspäivänä järjestettiin leppoisa iltama jolloin oli mahdollisuus myös katsoa Tuntematonta sotilasta. ?Joululöylyt irtoavat yleisestäkin saunasta?, Aho- Helsingissä neljä yleistä saunaa Yleiset saunat menestyvät Helsingissä pääosin hyvin. Väestön keskittyessä kaupunkeihin 1800-luvun lopulta lähtien syntyi tarve yleisiin saunoihin, koska kaupunkitonteille ei saunoja yleensä rakennettu muun muassa niiden aiheuttaman palovaaran vuoksi. Kaupungeissa on perinteisesti ollut runsaasti maksullisia yleisiä saunoja, mutta niiden lukumäärä väheni nopeasti 1950-luvulta lähtien. Aluksi yleiset saunat korvautuivat kerrostalojen yhteissaunaosastoilla, 1960-luvun loppupuolelta lähtien myös huoneistosaunoilla. Uimahallien yhteydessä on nykyään kuitenkin paljon yleisiä saunoja. Suomessa useimmat yleiset saunat on tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille, mutta ikärajaa ei ole. Useissa muissa maissa on tavallista, että yleisiin saunoihin on ikäraja. Helsingissä yleisiä saunoja löytyy yhteensä neljä: 1950-luvulla aloittanut Saunahermanni Hermannissa, vuonna 1928 valmistunut Kotiharjun Sauna Harjutorinkadulla, 1929 Kallioon perustettu Sauna Arla ja Kulttuurisauna Sörnäisissä. Sauna sijaitsee Hämeentie 63:ssa Helsingin Hermannissa. Sisäänkäynti on kerrostalon sisäpihalla. Aukioloaika ma-pe klo 15-20 La klo 14-18 Saunalle pääsee Helsingin keskustan suunnasta raitiovaunulla ja bussilla. Ratikalla tullessa jää Hauhon puiston pysäkillä, bussilla taas Ristikkotien pysäkillä. Raitiovaunut: 6 ja 8 Bussit: 55, 55A, 68X, 70, 70X, 71, 71V, 73, 73N, 74, 74N, 75 ja 77. Näiden lisäksi saunan ohittaa usea seutuliikenteen bussi, esim. 731, 730, 742.
• Nro 22 ? Viikot 51-2 18 TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori ? Kirjoittava DVD-asema ? Laadukas 17? näyttö ? Windows Vista Business Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 130? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi ? Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma Meidän Koti (09) 340 62 340 10 pulloa OY LKV 5995 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Joulusiivoukset! Lakeuden Emännät siivoaa kodissasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Juhlatarjous: Tilaa Karprintin lehti ALE 50% Rääperin lehden lukija - Sinulle ainutkertainen juhlatarjous! 52-vuotias lehtikustantaja Karprint on kustantanut laadukkaita aikakauslehtiä tasan neljä vuosikymmentä. Juhlavuotemme kunniaksi tarjoamme seuraavat laadukkaat aikakauslehtemme ensi vuodeksi 50%:n alennuksella. Istumalentopallo sopii jopa sydän­ vaivaiselle Seniori TERVEYS PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI 6/2014 6,50 NRO 9/2014 6/14 6,20 IRTONUMERO 6,60 ? Orkidea on kukkameren helmi 35 vuotta alalla ollut kkuna ANTTI SERKAMO Tulevan kesän puutarhatrendit: Pidä liikkumis­ kyvystäsi huolta, ja ehkäise kansansairaudet Oopperan suositut Suvi Sojanto selvisi aivovaltimon pullistumasta ja aivoverenvuodosta Joskus väsymys ja ärtyvyys on normaalia Miehilläkin Teetanssit vaihdevuodet www.senioriterveys.fi saavat hymyilemään 8 numeroa vuodessa Sepelvaltimotukoksesta huolimatta 26? Uutuuskirjassa Nyt tulee rohtopuutarha! Ravivalmentaja Pia Huusari: KOTI VALMISTAUTUU JOULUUN KASVIVALOT lisäävät innokkaan puutarhurin kasvatusaikaa Silkkikasveilla joulu allergiakotiin Helsingin Keskuspuisto 24? www.talomestari-lehti.fi toiminnallinen viherkeidas 7 numeroa vuodessa rivisotilaiden puheenvuoro Pirkko Mannola Karprintin laadukkaat pysyy vauhdissa lehdet ovat sopivia myös joululahjoiksi! Hoitamalla ? Valmennusruokinta rakennetaan laatuheinän päälle Karhu laukkasi ratsukon takana Arabianhevosen hyvät hermot ja nopeat jalat saattoivat pelastaa ratsastajan hengen www.hevosmaailma.fi 6 numeroa vuodessa HEVONEN PÄRJÄÄ HYVIN PAKKASKELEILLÄ Tilaan valitsemani lehdet Loimelle viherkasveja suurin tarve HOIDAMME ITSEÄMME! r Senioriterveys hintaanja26?/vuosi tuulella sateella Lehdissämme on runsaasti laadukasta luettavaa! Toimi heti, niin ehdit saada laadukasta joululukemista. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu Eläintenkouluttaja Minna Tallberg: Lastausta harjoitellaan liian vähän 23? oi ht ai 1. iv r o n n ht to eluokan to pis ute en lio lo postiite y aata merkki Ta m r Talomestari hintaan 24?/vuosi r Hevosmaailma hintaan 23?/vuosi Karprint Oy Lehden tilaaja Sukunimi Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai 09 - 2569 108 tai postittamalla oheinen kuponki automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internetosoitteessa. tilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX1 ennen uuden laskutusjakson alkua. lopettaa ravitallin pidon Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari
• Viikot 51-2 ? Nro 22 19 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 ÂLVI Lämpö- ja vesijohtoliike ÂAutolasipalvelut ÂOstetaan ? Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ÂAutonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ÂOstetaan Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Ostetaan kaiken näköistä romua Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. ÂVapaa-aika ÂPalvelut lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat v. 1932 a& to ravin la Pa aunatilat Oy Myydään un Sa www.pasilansaunatilat.fi Myydään hyväkuntoinen jääkaappipakastin tarjouksen perusteella. Nouto Punavuoresta. Soitot 0407201821. Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Tilaus LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Kehyspalvelu ÂKampaamot Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit Mind Bar www.maalausva.fi 0400-996 647 Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa (ei jaeta 17.10-14.11.) Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 17.1.2014 8.48 Hyvinvointi Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com Hyvän Olon Harmoniaa Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 ÂPalveluja SELVÄNÄKIJÄ VILMA INGEL 0700- 96020 PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Â Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com ÂTyösuorituksia KORJAUS ASENNUS - HUOLTO Hieronta LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) ÂTerapia Parturi-Kampaamo Robertina 17.1.2014 12.31 JOULUKUUSI savolaismetsästä kotiovelle toimitettuna. Hinnat 45-85e. Tilaus p. 040-4190879/ Luomu-Teemu SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY ÂOstetaan nS sila saunatila.indd 1 Palautukset joka päivä 7-23:00. ÂTyösuorituksia ÂSekalaisia 2,64?/min PARANTAJA JOUNI 0700- 93345 www.vilmaingel.fi Siivouspalveluja kotitalouksille & yrityksille Helsinki ja Uusimaa Meillä ei tuijoteta minuutteja vaan keskitytään asiakkaan tyytyväisyyteen! Meiltä saat kotitalousvähennyksen. p. 046 5516099 Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA Mukaan pääsee 10? per rivi + alv (yritykset) ja 5? yksityiset sis alv. Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini RööperinLehti 10. vuosikerta 2014 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2014
• Nro 22 ? Viikot 51-2 20 ? ? ? ? Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi