• Viikot 49-2 – Nro 11/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Tee makumatka Italiaan ja tule kokeilemaan Mall of Tripla, 3 krs. | Siltavoudintie 9 | Rikhardinkatu 2 www.capperi.? AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset 7.11. alkaen palvelemme lauantaisin klo 16 asti! ELÄINLÄÄKÄRIASEMA HAUMAU Hietaniemenkatu 7, 00100 Helsinki p. 020 1750050 Avoinna arkisin 8–20, lauantaisin 9–15 EVIDENSIA.FI Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Pian lähialueellasi pääsee eläinlääkäriin myös ilman ajanvarausta! ELÄINLÄÄKÄRIIN NOPEASTI? Tervetuloa! Marraskuun alusta vastaanotamme potilaita maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8–10 ilman ajanvarausta! Polivastaanotto on normaalihintainen – ei erillistä päivystyslisää! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Avoimet ovet 21-23.12 klo 12-18. Tervetuloa ostoksille! Oston yhteydessä joulupaketti Sinulle! Pietarinkatu 10, Helsinki www.ihonhoito.com Lahjakortit kauneushoitolaan sekä kaikkien sarjojen tuotteet -20%
• 2 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 Bulevardi 15 B 17, 010 279 0621 www.bulevardinhammaslaakari.fi Tervetuloa yksilöllisesti palvelevalle hammaslääkäriasemalle Nykyaikainen hammaslääkärin vastaanottomme sijaitsee Bulevardin varrella. Meillä sinut kohdataan yksilöinä, parastasi ajatellen. Hoidamme potilaita vauvasta vaariin. Myös pelkopotilaat ovat vastaanotollemme tervetulleita. Tarjoamme kokonaisvaltaista hoitoa: Protetiikkaa, hampaiston ja purennan kuntoutusta, esteettistä hoitoa, implanttihoitoa, kirurgiaa sekä suuhygienistien palveluja. Kelan suorakorvausmenetelmä on käytössämme. Varaa aika numerosta 010 2790 621. Puuttuuko sinulta hammas? Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon. Hammastarkastus uusille asiakkaille 31.12.2020 saakka 30€. Hinnassa huomioitu Kela-korvaus, (joka toinen vuosi) Eija Kanniainen-Ikonen Sakari Ikonen Asuntomyyjä, partner Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, partner eija.kanniainen@kahdeksas.fi sakari.ikonen@kahdeksas.fi 0400 602879 0400 465016 Kahdeksas päivä Oy Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki Y-tunnus 2044327-1 KAKSI TEHOPAKKAUSTA YHDEN HINNALLA! * Myymme asuntosi. Asunnon esittely on helppoa, mutta myynti tarvitsee ammattilaiset. Tällöin me tulemme apuun! * Haluatko, että etsimme sinulle haluamasi asunnon. Tee ostotoimeksianto. Jos emme löydä sopivaa kohdetta, niin ei myöskään kuluja! * Vuokraus, haluatko että vuokraamme asuntosi. Etsimme luotettavat vuokralaiset, teemme vuokrasopimukset ja hoidamme vuokravakuuden. Valitse itsellesi markkinoiden helpoin asunnonvaihto! www.keskustanelainkauppa.com Kalevankatu 14 00100 Helsinki Puh. (09) 602 413 ? jyrsijöille ja kaneille löydät laadukkaat pelletit, kuivikkeet sekä hyvälaatuisen kotimaisen heinän, herkuissa myös terveellisiä viljattomia vaihtoehtoja ? suuri valikoima häkkejä, myös isoja kokoja ? edulliset "eläinpaketit" ? keskustan laajin leluvalikoima ? kotimaiset pakastetuotteet, myös kissoille ? kissoille ja koirille viljattomat vaihtoehdot, myös herkuissa! ? terveelliset ja maistuvat "treenipalat", myös irtomyynnissä Tervetuloa! Tervetuloa! Kodin karvaiset lemmikit ovat Kodin karvaiset lemmikit ovat erikoisalaamme – keskustan laajin erikoisalaamme – keskustan laajin valikoima ruokaa, tarvikkeita ja valikoima ruokaa, tarvikkeita ja leluja, 170 m leluja, 170 m 22 kahdessa tasossa kahdessa tasossa TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Joululahjavin kki! 69€ MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii pääkaupunkiseudulta asunto-osakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 5/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Reissukissa tutkii saaret ja niemet Lulu pelasti emäntänsä huumeista Emil rakastaa Emil rakastaa kuvauksia kuvauksia Minä Minä olen olen tähti! tähti! Ragdollin amerikanserkku Ragdollin amerikanserkku Jättimäinen ragamuffin Jättimäinen ragamuffin jo pentuna aika jytky! jo pentuna aika jytky! Eurooppalainen Suomen oma kansalliskissa Nyt valitaan söpöin mirri! 5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Pietarinkatu 10, Helsinki, www.ihonhoito.com EXUVIANCE JOULUTARJOUS ON NYT TÄÄLLÄ! 74€ Paketti Osta Total Correct Hydrate yövoide (Hydrafirm), saat lahjaksi Hydrating Eye Complex -silmänympärysvoiteen (arvo 49 €).
• SÄÄTILA TÄNÄÄN Selkeää, valoisaa. Lämpötila +3°C. Länsituulta 5m/s. Sateen mahdollisuus <10% Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 2. joulukuuta 2020 KESKIVIIKKO | 16. vuosikerta – nro 11 SIVU 10 Helsingin kaupunki on varautunut lumitalveen Helsingin talvet ovat vaihtelevia. Mustat ja ennätyslumiset talvet vuorottelevat ennalta arvaamatta. Helsinki on kuitenkin hyvin varautunut lumen tuloon. Kaupungin oma palvelutuottaja Stara ja yksityiset urakoitsijat ovat valmiudessa pitääkseen kaupungin katuja avoinna. SIVU 9 Original Sokos Hotel Helsinki, Kluuvikatu 8 Original Sokos Hotel Helsinki sulkeutui uudistustöiden ajaksi Vuonna 2022 avautuva uusi hotelli esittelee Helsinkiä pala palalta Urbaania helsinkiläistunnelmaa vuodesta 1930 saakka sykkinyt Original Sokos Hotel Helsinki sulkeutui uudistustöiden vuoksi 30. marraskuuta. Kesällä 2022 Kluuvikadulle avautuva, täysin uudistunut hotelli on tyylikäs kumarrus Helsingille ja sen ikonisille yksityiskohdille. Hotellirakennus peruskorjataan ja samassa yhteydessä talon kaikki hotellihuoneet, kattosauna sekä aulaja ravintolatilat uusitaan. Majoitustilojen sisustussuunnittelusta vastaa Suunnittelutoimisto KOKO3 ja ravintolatilojen Promakers. Hotellioperaattorina toimii Sokotel Oy, kiinteistön omistaa sijoitusyhtiö Exilion. Uudistustyöt kestävät arviolta 1,5 vuotta. Aseman kellon ikkunassa on Aarikan valmistama puinen seimi. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad Jouluseimet ilmestyvät ikkunoihin ympäri kaupunkia Helsingin keskustassa jouluseimet ovat olleet esillä yli 20 vuoden ajan. Perinne ei katkea tänäkään vuonna, vaan nytkin seimiä voi ihailla turvallisesti ulkona liikkeiden ikkunoissa muun muassa Aleksanterinkadulla. Seimiasetelmia löytyy myös kirkoilta ja sairaaloista. Helsingin keskustan jouluseimet -tapahtuman asetelmat on rakennettu tänä vuonna ajankohtaisella teemalla ’Kaukaa katsoen – lähelle päästäen’. Teema näyttäytyy asetelmissa toisaalta seimihahmojen rajaamisilla toisistaan ja toisaalta vuodesta toiseen välittyvän tutun rakkaudellisen kertomuksen vuoropuhelussa. Seimiasetelmissa joulun tapahtumia ihmettelevät niin arjen puurtajat kuin viisaat tietäjätkin. Kaiken keskellä seimi ei vaadi katsojaltaan mitään. Se antaa asetelman luokse pysähtyneelle mahdollisuuden kohdata joulukertomus sekä muistella omia mielikuviaan ja tunnemuistojaan lapsuuden jouluista. SIVU 7 Helsinki jakoi kulttuurin toimijoille 3 miljoonaa Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaosto päätti 24. marraskuuta taideja kulttuurialan yhteisöille suunnatun ylimääräisen avustusmäärärahan kohdentamisesta. Erityisavustusta on varattu kolme miljoonaa euroa vuosille 2020–2021. Summa jaetaan nyt 102 toimijan kesken. Kyseessä on kertaluonteinen erityisavustus, jolla turvataan taiteen ja kulttuurin kentän jatkuvuutta poikkeusoloissa ja elävöitetään kaupunkia. SIVU 5
• 4 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11/2020 Veli-Matti Hynninen Kirkollisveroprosentti pysyy yhdessä Helsingissä H elsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan, helsinkiläisten veroprosentti on tasan 1,0 myös vuonna 2021. Veroprosentti koskee kaikkia evankelis-luterilaisia seurakuntien jäseniä Helsingissä. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. Helsingin seurakuntien hallintojohtaja Juha Tuohimäki sanoo, että yhtymän toimintakatteen arvioidaan pienenevän tulevaisuudessa reilulla miljoonalla joka vuosi. Kiristyvää taloutta ei paikata kuitenkaan ensisijaisesti veroprosenttia nostamalla. Helsingissä seurakunnat kuuluvat taloudenpitonsa ja henkilökunnan palkkaamisen osalta talousyhtymään, jossa ne hoidetaan keskitetysti. Muut suoraan seurakunnalliseen toimintaan liittyvät asiat ja kysymykset jokainen seurakunta taas hoitaa itse. Helsingissä on yhteensä 20 seurakuntaa, joista 17 on suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä evankelis-luterilaista seurakuntaa. Noin 330 000 jäsenellään Kirkko Helsingissä on yksi kaupungin suurimmista yhteisöistä. Helsinkiläisten kirkko tuo apua ja toivoa muun muassa ruoka-avulla, perheneuvonnalla sekä yksinäisten, vanhusten ja nuorten ja lasten parissa – kotikaupungin lisäksi myös kansainvälisesti. -j.a. Populismi potkii oikeusvaltiolta jaloille ”Kuka haluaa puhua? Näillä sanoilla avattiin kansankokous muinaisessa Ateenassa. Kysymys paljasti puheoikeuden lupaavan tasa-arvon. Yhdenvertaisuus (isonomia) lain edessä on ajanlaskuamme vanhempaa perua. Puhevalta takasi tasa-arvon. Historioitsija Herodotos todisti puheoikeuden (isegoria) turvaaman vapauden, jonka pohjalta kehittyi demokratia, yhteisvalta. Rooman valtakunnassa kehitys eteni Ateenaa hitaammin. Tasavaltainen vapauden käsite (Libertas Republica) vapautti tyranniasta ja vapautti solidaarisuuteen. Suomessa alettiin perinnäistapojen hengessä ratkoa asioita heimojen asuinalueilla ja käräjäkivillä. Kyläyhteisöt kasvoivat pitäjänkäräjiksi, kihlakunniksi maakunniksi. Syntyi valtiovalta. Ristiretkien jälkeen Suomenmaasta tuli Ruotsin herttuakunta 1284. Ruotsin valtakautta kesti 1800-luvun alkuun. Tänä aikana Suomi muotoutui osaksi länsimaista hallintoja oikeusjärjestystä. Autonomian aikana 1809-1917 Ruotsin hallitsijan oikeudet siirtyivät Venäjän keisareille. Porvoon valtiopäivillä (27.3.1809) Aleksanteri I myönsi hallitusvallan ja lainkäytön Suomen omalle vastuulle. Tämä oli vahva askel itsenäisyyden, oikeusvaltion suuntaan. Helmikuun manifesti (1899) yritti tuhota orastavan itsenäisyyden ja sulauttaa Suomen Venäjään, mutta onneksi suunta vaihtui. Keisari taipui säätyeduskuntalaitoksen perustamiseen (1906) ja Suomi sai modernin parlamentin, yksikamarisen eduskunnan. Alku oli vaikeaa, eduskunta hajotettiin tuon tuosta, vuosien 1908-1916 välillä pidettiin kaikkiaan kuudet eduskuntavaalit. Venäjän 1917 vallankumouksen jälkeen sortokausi loppui. Valta siirtyi Venäjällä bolsevikeille, Suomen eduskunnan irtiotto Venäjästä johti itsenäisyysjulistukseen 6.12.1917. Pitkän oikeusvaltiokehittelyn tuloksena Suomesta tuli oikeusja hyvinvointivaltio sanan vaativassa merkityksessä. Oikeusvaltioperiaate takaa, että julkisen vallan käyttö nojaa tinkimättömästi lakiin. Toimivaltaperuste ohjaa myös kirkkoa, kuntia, yhdistyksiä ja kaikkea julkista valtaa. Oikeusvaltio on kestävän kehityksen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytys. Oikeistopopulistit vaativat Trumpin lailla Unkarissa, Puolassa, ja nyt myös Suomessa oikeusvaltioperiaatteen hylkäämistä, rajojen sulkemista ja kansainvälisen yhteistyön torjumista. Perussuomalaisten näkemys (20.11.2020) irtautua oikeusvaltiosta yrittää potkaista oikeusvaltiolta jalat alta. Musta päivä, tahra suomalaiselle oikeusvaltiolle. Valtio olemme me. Kaikki yhdessä voimme olla rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolella. Mika Salmisesta Helsingin yliopiston Vuoden Alumni THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan suhteellisuudentaju katoaa liian helposti kriisien keskellä. Helsingin yliopiston alumniyhdistys on valinnut Vuoden Alumniksi 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen. Vuoden Alumni on Helsingin yliopiston myönteinen lähettiläs. Tehtävään valitaan vuosittain henkilö, joka on toiminnallaan tukenut Helsingin yliopiston periaatteita, akateemisen koulutuksen arvostusta ja nostanut akateemista Helsingin henkeä. Vuoden Alumnina Salminen aikoo puhua ainakin siitä, että koronapandemian keskellä olisi tärkeää tarkastella rajoitusten vaikutusta yhteiskuntaan kokonaisuutena. – Suhteellisuudentaju katoaa helposti kriisin keskellä. Osa ikäihmisistä ottaa varoitukset niin kirjaimellisesti, että eivät mene ollenkaan ulos. Silloin heidän kuntonsa romahtaa vaarallisen huonoksi. Virologi suuntautui kansanterveydelliseen haittojen vähentämiseen Salminen (s. 1965) aloitti mikrobiologian opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1984. Laajoina sivuaineina hän opiskeli biokemiaa ja perinnöllisyystiedettä. Opintojensa loppuvaiheessa Salminen suuntautui virologiaan. Vuonna 1990 valmistuneessa pro gradu -työssään hän löysi uusia hi-viruksen alatyyppejä yhteistyössä suomalais-ruotsalais-etiopialaisten sekä suomalais-venäläis-balttilaisten tutkijaryhmien kanssa. Salminen väitteli vuonna 1994. Englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli ykköstyypin hi-viruksen esiintymismuotojen geneettisiä alatyyppejä. Vuonna 1996 Salminen tutki huumeidenkäyttäjien parissa leviäviä hiv-epidemioita entisen Neuvostoliiton alueella. Silmiä avaava oli vierailu Kaliningradissa, jossa sosiaalinen tilanne oli mennyt perin kurjaksi. – Se avasi silmäni. Kaikki ei ole pelkkää biologiaa. Ihmisten kokemat olosuhteet vaikuttavat siihen, mitä riskejä heille syntyi. Silloin kansanterveystyö alkoi kiinnostaa. 1990-luvun lopulla Salminen työskenteli THL:n edeltäjän Kansanterveyslaitoksen (KTL) hiv-yksikön johtajana. Hän oli silloin monen muun ohella mukana tuomassa Suomeen harm reduction -lähestymistapaa huumeongelman hoitoon. Huumeiden käyttöä ei yritetty pysäyttää kokonaan vaan vähennettiin käytöstä syntyviä haittoja. Rangaistusten sijaan narkomaaneille tarjottiin puhtaita neuloja, metadonikorvaushoitoa, neuvontaa, ruokaa ja mahdollisuus pestä pyykkejä. ”Jokaista kritiikkiä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti” Salmisesta tuli valtakunnanjulkkis tämän vuoden maaliskuussa, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtajana hänen tehtävänään oli tiedotustilaisuuksissa selittää, miksi koronaviruksen leviämistä vastaan taistellaan niin kuin taistellaan. Samalla sosiaalisessa mediassa tuntui siltä, että Suomessa on tuhansittain kilpailevia virologeja ja epidemiologeja, jotka haastoivat Salmista siitä, miten kriisiä pitäisi oikeasti hoitaa. – Aluksi se ahdisti. Sitten sen kanssa oppi elämään. Jokaista heittoa ja kritiikkiä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti, Salminen sanoo. – Pyrin esittämään asian niin hyvin kuin käytettävissä olevalla tiedolla on mahdollista. Ei silloin voi ihan metsään mennä, ja jos menee, niin sekin on sallittava itselleen. Pitkässä kriisissä väistämättä tapahtuu virheitä, ja niistä täytyy oppia. Salminen huomauttaa, että ulkopuolelta voi helposti heittää kaikenlaisia ehdotuksia ja koepalloja, mutta viranomaisen täytyy punnita, miten toimet ja määräykset käytännössä toteutetaan ja mitä kaikkia mahdollisia seurauksia niillä on. Helsingin yliopiston alumniyhdistys on valinnut Vuoden Alumniksi 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen. Kuva: THL HOK-Elannon ravintoloilta 10 000 euroa MIELI ry:lle Osassa HOK-Elannon ravintoloita on ollut perinteenä huomioida uskollisia kanta-asiakkaita pikkujouluilla. – Koronarajoitusten takia joudumme valitettavasti perumaan kanta-asiakastilaisuudet tältä vuodelta. Sen sijaan lahjoitamme tilaisuuksiin varatun summan, 10 000 euroa, meille tärkeään asiaan: MIELI ry:n Kriisipuhelimeen. Toivomme, että kaikki saisivat viettää tänä vuonna turvallista joulua, aluejohtaja Satu Rytkönen toteaa. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua akuutissa avun tarpeessa ja kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Päivystäjä auttaa soittajaa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi, omien voimavarojen löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kriisipuhelimen periaatteet ovat nimettömyys, kunnioitus ja arvostava kohtaaminen sekä luottamus. Keskustelun keskiössä kriisi, jota käsitellään lähtökohtaisesti yhdessä puhelinkeskustelussa. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111 Kansallis-yhtiöt myy toimistokiinteistön Kampista Kansallis-yhtiöt on myynyt 3 700 m2:n suuruisen toimistoja liikekiinteistön Helsingissä osoitteessa Fredrikinkatu 47. Vuonna 1955 Partekin pääkonttoriksi valmistunut rakennus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä Kampissa. Kohde on lähes täyteen vuokrattu. Katutason liiketiloissa sijaitsee muun muassa Helsingin vanhin brittipubi, Pub Angleterre, sekä vastikään kesällä avattu Fafa’s-ravintola. Rakennuksessa on kuusi toimistokerrosta, suurimpana vuokralaisena Onnibussin perustaja Pekka Mötön Maas-teknologiaan keskittynyt Kyyti Group Oy. Ostaja on Erik Selinin johtama Fastighets Ab Balder, pohjoismaiden suurin listattu kiinteistösijoitusyhtiö. – Olen tyytyväinen, että korona-aikaankin pystyimme toteuttamaan kaupan. Selinin organisaation kanssa toteutui erittäin sujuva ja ammattimainen due diligence -prosessi, korostaa Kansallis-yhtiöiden toimitusjohtaja Ilkka Paju. Turkulainen Kansallis-yhtiöt omistaa kaupan jälkeen Helsingin kantakaupungissa viisi kiinteistöä. Ilkka Pajun mukaan kaupalla vapautetaan pääomia käynnissä oleviin ja uusiin kehityshankkeisiin. – Tällä hetkellä meillä on Turun ja Helsingin keskustoissa vireillä yhteensä yhdeksän kaavaja kiinteistökehityshanketta, joihin tulemme investoimaan tulevina vuosina luvitusten ja kaavojen etenemisten tahtiin.Turussa on meneillään Parkin urheilukentän alueen kehityshanke, jota teemme yhdessä Turun kaupungin kanssa, Paju kertoo. Myyjän neuvonantajana kaupassa toimi Cushman & Wakefield Finland.
• 5 Nro 11 • Viikot 49-2/2020 Helsinki jakoi kulttuurin toimijoille 3 miljoonaa Työllisyystilanteeseen ei ole näkyvissä parannusta – Tällä kertaluontoisella erityisavustuksella pyrimme turvaamaan akuuttia taiteen ja kulttuurin tarjonnan ja työn jatkuvuutta, kommentoi kulttuurijohtaja Mari Männistö. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemuksien keskinäisessä vertailussa käytettiin kulttuurija kirjastojaoston aiemmin päättämiä kulttuuriavustusten arviointikriteerejä sekä lisäksi korona-pandemian vuoksi tätä hakukierrosta koskevia täydentäviä arviointikriteerejä, joita ovat • Toiminta lisää kaupungin elinvoimaisuutta, sykettä ja vetovoimaisuutta sekä monipuolistaa kaupungin kulttuuripalveluiden omaa palvelutarjontaa. • Toiminta on laajasti vaikuttavaa, merkityksellistä ja kehittyvää. • Avustusta saavien yhteisöjen omien tulojen osuus on vähintään noin 50 % kokonaistuloista. • Toiminta edistää myös yhtä tai useampaa seuraavista tavoitteista: ammattitaiteilijoiden työllisyyden turvaaminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen, digitaalisten ja teknologisten taideja kulttuuripalveluiden kehittäminen, jo käynnistettyjen hankkeiden toteuttaminen loppuun (syntyneet lisäkustannukset) ja rajoitusten/turvallisuussuositusten mukaisten uusien toimintamuotojen kehittäminen. • Toimintaan ei ole saatu merkittäviä valtion tai säätiöiden tukia samaa tarkoitusta varten. Avustus on osa Helsingin koronapandemiaan liittyvää palautumisohjelmaa. Erityisavustuksen haku avattiin 7.9.2020 ja haku päättyi 2.10.2020. Määräaikaan mennessä saapui 323 hakemusta. Avustuksia haettiin yhteensä 16 487 027 eurolla. Haetun avustuksen keskiarvo oli 51 043 euroa. Suurin haettu avustus oli 854 000 euroa ja pienin 975 euroa. Myönnettäviksi ehdotetuista 102 hakijasta 40 sai pysyväisluonteiseen toimintaansa taideja kulttuuriavustusta vuonna 2019 (45 vuonna 2020). Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuurin kumppanuusyksikön lisäksi kahdeksan asiantuntijaa antoi näkemyksensä hankkeista. – Peruuntuneet näytökset, konsertit ja muut taidetapahtumat ovat tehneet valtavan pudotuksen taiteilijoiden tuloihin. Hakemusten joukossa on paljon hankkeita, joilla kaupunkilaisille tuodaan taidetta poikkeusoloihin sopeutettuna. Taidemaailma osoittaa näin kekseliäisyyttä ja luovuutta. Yksi tuen tarkoitus oli saattaa loppuun pandemian keskeyttämiä projekteja. Rahoitusta saivat kaikenkokoiset toimijat ja summat vaihtelivat. Pienelläkin tuella voi olla iso merkitys taiteilijan työllistymiselle, sanoo jaoston puheenjohtaja Tuomas Finne. – Tällä kertaluontoisella erityisavustuksella pyrimme turvaamaan akuuttia taiteen ja kulttuurin tarjonnan ja työn jatkuvuutta. Poikkeusoloissakin Helsingissä tarvitsemme taidetta ja kulttuuria niin kaupunkilaisina kuin ammattilaisina. On tärkeä muistaa, että 36 % taiteen ja kulttuurin työpaikoista on Helsingissä. Alojen tilanne on vakava ja huoli syvenee tautitilanteen pahentuessa yhteistyötä alojen tukemiseksi täytyy jatkaa, kommentoi kulttuurijohtaja Mari Männistö. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kuntien alueella oli lokakuun lopussa yhteensä 108 868 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 85 112 ja lomautettuja 23 756. Työttömien kokonaismäärä kasvoi 42 043 (62,9 %) henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lokakuun lopussa 12,5 %, joka on 4,7 prosenttiyksikköä vuotta aikaisempaa enemmän. Työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa 1 551 (-1,4 %) vähemmän kuin edelliskuussa. Lokakuussa ilman työsuhdetta olevien määrä oli kuukautta aikaisempaan verrattuna 939 (-1,1 %) vähemmän. Lomautettujen määrä laski 612 (-2,5 %) henkilöllä verrattuna kuukautta aikaisempaan. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli alueella yhteensä 11 057, mikä on 5 299 (92,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä alueella oli 29 913, mikä on 7 988 (36,4 %) enemmän kuin vuoden 2019 lokakuun lopussa. Ulkomaalaisia työttömiä alueella oli 18 856, mikä on 7 264 (62,7 %) henkilöä enemmän kuin viime vuonna. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan TE-toimistoon lokakuussa 19 277 eli 7 217 (-27,2 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusista avoimista paikoista 11 863 (57,7 %) oli vakinaisia tai vähintään vuoden kestäviä määräaikaisia työpaikkoja. Rakennustyömaa haittaa liikennettä Porkkalankadulla Talonrakennustyömaa haittaa liikennettä Porkkalankadulla 24.11 alkaen. Ajoneuvoliikenteelle jää yksi kaista Porkkalankadulle keskustan suuntaan Rumbanaukion ja K. A. Fagerholmin aukion kohdalla. Jalankulku ja pyöräliikenne ohjataan kulkemaan työmaan eteläpuolelta. Jalankulku ja pyöräliikenne ohjataan Porkkalankadulta Rumbanaukion ja K. A. Fagerholmin aukion kohdalla kiertoreitille työmaan eteläpuolelle. Porkkalankadun pohjoispuolen kävelyja pyörätie pysyy avoinna. Työmaan kohdalla Porkkalankadulla oleva bussipysäkki on siirtynyt jo aiemmin noin sata metriä keskustan suuntaan. Ajoneuvoliikenteelle jää yksi kaista Porkkalankadulle keskustan suuntaan Rumbanaukion ja K.A. Fagerholmin aukion kohdalla. Tämän kaistan järjestelyjä joudutaan muuttamaan aika ajoin kunnallisteknisten töiden edetessä. Lisäksi Porkkalankadulla joudutaan tekemään lyhytaikaisia ajojärjestelymuutoksia muun muassa kaivojen siirtojen takia. Liikennejärjestelyt muuttuvat We Land -toimistotalon rakentamisen vuoksi, ja ne ovat voimassa rakennuksen valmistumiseen asti. Ponttonisilta Kaivopuistosta Uunisaareen Arkistokuva Uunisaaren kävelysillan asennustöistä. Kuva: Helsingin kaupunki Merisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välillä oleva kävelyponttonisilta asennettiin paikoilleen maanantaina 16. marraskuuta. Ponttonisilta on ulkoilijoiden käytössä 15. huhtikuuta 2021 asti. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari on pinta-alaltaan noin kolme hehtaaria ja muodostuu toisiinsa yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Vieressä olevaan Liuskasaareen on myös yhteys siltaa pitkin. Uunisaari on perinteikäs helsinkiläisten virkistyskäyttökohde, sillä jo 1800-luvulla saaressa toimi suosittu merikylpylä. Uunisaaressa on aikoinaan ollut myös öljynkeittämö sekä maalitehdas ja on saarella valmistettu jopa ruumisarkkuja. Saaressa on nykyään tilausravintola Uunisaari, maakaasulla lämpiävillä kiukailla varustettuja tilaussaunoja ja kahvila on avoinna 21. marraskuuta lähtien lauantaisin sekä sunnuntaisin.
• 6 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 SUNNUNTAIKSI Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Itsenäisyyspäivä Jes. 43:16-19, 21 Sunnuntaina 6.12. juhlimme Suomen itsenäisyyttä eri tavalla kuin aiemmin. Linnan juhlia ei pidetä ja muitakin tilaisuuksia saatetaan jättää väliin. Mannerheim-ristin ritareita ei enää kulje keskuudessamme Tuomas Gerdtin saatua kutsun viimeiseen iltahuutoon marraskuussa. Jotkin asiat toki pysyvät: perheiden perinteet, liehuva siniristilippu ja ilo vapaasta maasta. Itsenäisyyspäivänä ritarikunnat ja muut organisaatiot tapaavat jakaa kunniamerkkejä. Yhteistä kaikille kunniamerkeille lienee se, että sellaisen saaja katsotaan jollakin tavalla ansioituneeksi. Viime ajat ovat olleet aika poikkeuksellisia sekä omassa maassamme että koko maailmassa. Ehkä kunniamerkitkin voisivat olla poikkeuksellisia? Tänä itsenäisyyspäivänä kunniamerkki rintatähtineen voitaisiin myöntää terveydenhuollon henkilöstölle kiitokseksi ponnisteluista koronapandemian vastaisessa taistelussa. Sota virusta vastaan on vielä kesken, mutta ilman heidän työtään asiat voisivat olla paljon huonommin. Kiitos teille tärkeästä työstänne. Jonkinlainen suurristi voitaisiin myöntää myös niille, jotka ovat sitoutuneesti rukoilleet perheväkensä, ystäviensä ja koko maailman puolesta. Taistelussa paremman maailman puolesta jokaisen panos on merkittävä. Kiitos, että kannatte meitä kaikkia Taivaallisen Isän eteen. Ansiomitali tai rauhanpalkinto voitaisiin ojentaa heille, jotka haastavissakaan tilanteissa eivät ole provosoituneet vaan pysyneet rakentavina ja näin mahdollistaneet arvostavaa keskustelua. Kiitos. Suomessa emme ole olleet sodassa ulkovaltojen kanssa pitkään aikaan. Tänä itsenäisyyspäivänä erityisen tärkeää on se, ettemme taistele keskenämme vaan yritämme kaikin tavoin rakentaa rauhaa, luottamusta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia yhdessä toistemme kanssa. Mikko Lehtovaara Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä Vie kukkia yksinäiselle – kukan voi noutaa kirkolta 13.12. Uusia rajoituksia seurakunnan toimintaan Tuomiokirkon jumalanpalvelukseen voi osallistua edelleen verkossa Tuomiokirkkoseurakunta noudattaa Helsingin hiippakunnan ja viranomaisten antamia suosituksia ja rajoituksia. Hiippakunnan pe 20.11. antamien ohjeiden mukaisesti seurakuntien sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä on 20 henkilöä seuraavien 3 viikon ajan maanantaista 23.11. alkaen. Seurakuntien yleisötilaisuuksiksi lasketaan kaikki seurakuntien omissa tiloissa toteutuvat tilaisuudet. 20 henkilön osallistujamäärän rajoitus koskee myös jumalanpalveluksia. Tähän osallistujamäärään lasketaan mukaan myös jumalanpalveluksen toimittajat. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ei vietetä ehtoollista kolmeen viikkoon ma 23.11. alkaen. Tällä hetkellä suosittelemme, että seurakunta osallistuu jumalanpalvelukseen verkkolähetyksemme kautta seurakunnan Facebookissa ja Youtube –kanavalla. Jumalanpalvelus lähetetään joka sunnuntai klo 10 Tuomiokirkosta. Näin voimme yhdessä toimia sen eteen, että joulua saataisiin viettää mahdollisimman normaaliin tapaan. Tarjoamme mahdollisuutta keskusteluun tai huolien jakamiseen joka päivä puhelimitse klo 9-21 numerossa 09 2340 6102. Puhelimeen vastaa seurakunnan työntekijät ja käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Huomioithan, että nettisivujemme tapahtumakalenteri ei tällä hetkellä ole täysin ajan tasalla uusista rajoituksista johtuen. Siunausta kaikille pidetään huolta toisistamme! Seurakuntalaiset ja valtiojohto osallistuvat itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen television ja radion välityksellä Itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus toteutetaan suorana lähetettävänä televisiointina sunnuntaina 6.12.2020 klo 12 Helsingin tuomiokirkosta. Ennen jumalanpalvelusta valtiojohdon edustajat käyvät kirkossa sytyttämässä kynttilän. Jumalanpalveluksessa saarnaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Tänä vuonna itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua vain etänä televisioinnin ja radion välityksellä. Tilaisuuden aikana kirkossa ovat läsnä vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelus televisioidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä klo 11.55–13.00 ja radioidaan Yle Radio 1:ssä klo 12.00– 13.00. Ennen jumalanpalvelusta tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen, pääministeri Sanna Marin sekä korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen käyvät Tuomiokirkossa sytyttämässä kynttilät alttarikuorissa. Varsinaiseen jumalanpalvelukseen myös ylin valtiojohto osallistuu etänä. Ekumeenisena yhteistyönä toteutettavassa jumalanpalveluksessa vietetään myös toista adventtia – Itsenäisyyspäivää vietetään tänä vuonna toisena adventtisunnuntaina. Jumalanpalveluksessa sytytetään kaksi adventtikynttilää lisääntyvän valon merkiksi, piispa Matti Repo kertoo. Saarnassaan hän rohkaisee kiinnittämään huomion vaikeuksien sijasta toivoon: – Juuri se antaa voiman tavoitella yhteistä hyvää, totuutta ja oikeudenmukaisuutta. Liturgeina jumalanpalveluksessa toimivat seurakuntapastori Yrjö Ikonen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta ja kappalainen Monica Heikel-Nyberg Johannes församlingista. Jumalanpalveluksessa avustavat metropoliitta Arseni, hiippakunnan asiainhoitaja isä Marco Pasinato ja pastori, Suomen Adventtikirkon kirkkokunnanjohtaja Aimo Helminen. Tekstinlukijana avustaa ministeri Annika Saarikko. Musiikista vastaavat Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkomuusikot urkurina dir. mus. Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksen musiikissa avustavat Cantores Minores johtajanaan kapellimestari Hannu Norjanen sekä Cantores Minores koulutusryhmien Cappellakuoro MuL Timo Pihkasen johdolla. Jumalanpalvelus toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön protokollapalvelujen kanssa. Joulukukka ilahduttaa. Hae kukka kirkolta ja ilahduta lähimmäistä. Kolmantena adventtisunnuntaina eli 13.12. voit hakea kukan lähimmäiselle vietäväksi näistä kirkoista Tuomiokirkko, Vanha kirkko, Mikael Agricolan kirkko, Hyvän Toivon kappeli messujen jälkeen klo 15 asti. Kallion kirkko kello 10 messun jälkeen ja Alppilan kirkko kello 16 messun jälkeen. Kirjasto noudattaa toiminnassaan THL:n ja opetusja kulttuuriministeriön voimassaolevia suosituksia ja oman kaupunkinsa linjauksia. Kirjaston palvelut elävät koronatilanteen ja viranomaisten ohjeiden mukaan. Tilanne voi muuttua nopeastikin, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa nettisivuiltamme. Hurriganes-kirja kokoaa tarinat levyjen ja albumien takaa KIRJAT Levymyynnissä mitattuna Hurriganes oli 1970ja 1980-luvuilla yksi Suomen menestyneimpiä rocknimiä. Marraskuun alussa ilmestynyt Vesa Kontiaisen tietokirja Hurriganes – Albumit 1973–1988 antaa elävän kuvan siitä, miten yhtyeen ja sen soittajien levyt syntyivät ja millaisen vastaanoton ne saivat. Laajaan haastattelumateriaaliin perustuva kirja on tuhti tietopaketti kaikille Hurriganes-faneille. Monta kirjaa suomirockin historiasta kirjoittaneen Vesa Kontiaisen uutuusteos kertoo bändin albumeista vuosilta 1973–1988 sekä yhtyeen soittajien soololevyistä eli mukana ovat myös tuona aikana äänitetyt Remu Aaltosen, Cisse Häkkisen, Albert Järvisen, Ile Kallion, ja Janne Louhivuoren levyt. Bonuksena on kaksi livelevyä, vuonna 1996 julkaistu Live In Stockholm 1977 sekä vuonna 2011 julkaistu Live in Hamina 1973. Jokaisen albumin kohdalla kerrotaan studiotyöskentelystä, biiseistä, levyn vastaanotosta ja listasijoituksista. Hurriganes – Albumit 1973–1988 tarjoaa mielenkiintoista ja osin ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia. Kirjassa ääneen pääsevät monet levynteossa mukana olleet soittajat, kuten Ile Kallio, Janne Louhivuori, Jukka Gustavson, Måns Groundstroem, Seppo Valjakka, Esa Kotilainen, Matti Everhall ja Jan Holm. Juvalainen Vesa Kontiainen on rockin pitkän linjan monitoimimies: tietokirjailija, toimittaja, juontaja, luennoitsija, konsultti, keikkamyyjä, festaripromoottori, kiertuemanageri ja musiikkivisailujen järjestäjä. Sitä mitä hän ei suomalaisesta rockmusiikista tiedä, ei tarvitsekaan tietää. Bazar on julkaissut aiemmin hänen teoksensa Juva Rock City, Popeda – Nelkytä vuotta ja Mika Sundqvist – Suomirockin sekatyömies. Vesa Kontiainen. Kuva: Tiina Bolz Hurriganes – Albumit 1973– 1988 Haussa Helsingin kulttuuriteko 2020 -palkinnon saaja Helsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat jaetaan kerran vuodessa, ja nyt on aika ehdottaa vuoden 2020 palkittavia. Ehdotuksia voi jättää 15.12.2020 saakka. Helsingin kulttuuriteko 2020 -palkinto myönnetään merkittävälle ja uudenlaiselle kulttuuriteolle tai -hankkeelle, joka muuttaa tai haastaa olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Sen vaikutusten tulee kohdistua Helsinkiin tai helsinkiläisiin, ja se voidaan myöntää joko yhteisölle tai yksittäiselle henkilölle. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Rahapalkinnon lisäksi jaetaan yksi tai kaksi kunniamainintaa. Ehdotuksen Helsingin kulttuuriteko -palkinnon saajaksi voi jättää perusteluineen 15.12.2020 mennessä Helsingin kaupungin hel.fi-verkkosivuilla.
• 7 Nro 11 • Viikot 49-2/2020 Jouluseimet ilmestyvät ikkunoihin ympäri kaupunkia Mirjam Skarpin seimi Stockmannin ikkunassa. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad Fazerin syötävä seimi. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad Seimi Cafe Engelin ikkunassa. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad Tapahtumassa on mukana sekä läntisen perinteen pohjalta seimihahmojen kautta toteutettuja tarinallisia tapoja ilmaista joulukertomusta, että itäisen perinteen mukaista tapaa kertoa ikonitaiteen kautta Kristuksen syntymästä. Helsingin keskustassa voi lähteä vaeltamaan seimeltä toiselle siten, että aloittaa Kampin kappelista ja jatkaa Vanhallekirkolle. Sen jälkeen on hyvä suunnata Stockmannin kautta Aleksanterinkadulle. Jouluseimireitti ja tiedot seimistä on nähtävillä Jouluseimien omalla nettisivulla: www. jouluseimet.fi/. Tänä vuonna Helsingin keskustan jouluseimiasetelmia ovat rakentaneet somistaja Pia Niemi ja seurakuntayhtymän varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad. Fazerin syötävä jouluseimi Vuorelma-Glad ja Niemi ovat käyneet tutustumassa paremmin Kluuvikadun Fazerin kondiittorimestariin, joka kertoi, miten keskustan jouluseimireitillä oleva perinteinen kahvila tulee mukaan tapahtumaan. Kluuvikadun Fazerin kondiittorimestaritiimi odotti innolla, mikä on Helsingin jouluseimet -tapahtuman teema. Kun se oli selvillä, kondiittorimestarit muodostavat teemasta lausekkeen, joka johti seimiasetelman suunnittelua. Kondiittoritiimistä valikoituu yksi tai kaksi, jotka suunnittelevat kyseisen vuoden seimiasetelman. Heidän tarkoituksenaan on tehdä joka vuosi erilainen ja erityyppinen teos. – Teemme seimiasetelman aina syötävistä materiaaleista, kuten sokerista tai sokerimassasta. Niitä voi taivuttaa ja käsitellä. Ne myös säilyvät hyvänä loppiaiseen asti, kertoo kondiittorimestari Marika Korhonen. Viime vuonna Korhonen taiteili asetelman piparkakkutaikinasta. Jouluseimen tekeminen on kondiittorimestareille mieluisa haaste. He tekevät itse kaiken alusta alkaen. – Seimiasetelman tekemisessä vain mielikuvitus on rajana. Materiaalit ovat joskus haastavia, joten asetelmaa tehdessä on mahdollisuus käyttää koko ammattitaitoaan, Fazerin markkinointipäällikkö Tanja Lehmonen sanoo. Tämän vuoden Fazerin seimiasetelman lauseke on ”Niin lähellä mutta niin kaukana”. Sen valmistivat kondiittorimestarit Marika Korhonen ja Johanna Silanen. – Se on kuin syötävä maalaus. Kangas on valmistettu sokerista ja sen päälle maalataan sokerilla, jossa on elintarvikeväriä. Vaihtoehtoisesti maalaamme kaakaovoivärillä. Taulun kehys on värjättyä suklaata, Korhonen kertoo. Kaikki mikä on nähtävillä Kluuvin Fazerilla vitriinissä, on myös tilattavissa. Tämä koskee myös seimiasetelmia. – Valmiin asetelman ihailun lisäksi on siis mahdollista ostaa Fazerin syötävä jouluseimi myös kotiin, Lehmonen kertoo. Seimiä monissa kirkoissa ja sairaaloissa Helsingin keskustan lisäksi jouluseimiä löytyy usealta eri kirkolta. • Malmin seurakunta / seimi Viikin kirjastossa • Paavalin seurakunta • Pitäjämäen seurakunta • Vuosaaren seurakunta • Jouluinen seimi-ikkuna: Meilahden kirkko, Töölön kirkko ja toimintakeskus Rasti Seimiasetelmia on rakennettu myös potilaiden iloksi joihinkin helsinkiläisiin sairaaloihin. Kaikki sairaaloiden seimet eivät ole yleisissä tiloissa, joten niitä näkevät vain potilaat tai sairaaloiden henkilökuntiin kuuluvat. Julkisin sairaaloiden seimista on Meilahden sairaalan aulassa. Sairaaloiden seimiasetelmat on rakennettu yhteistyössä sairaalapappien kanssa. Fazer Café Kluuvikadun Lucia-leivos tekee hyvää Tuo avun moneen tukea kaipaavaan lapsiperheeseen Fazer Cafe Kluuvikatu 3 tekee Lucia-leivoksen, jonka tuotosta osa lahjoitetaan Folkhälsanin luciakeräykseen, jolla tuetaan ennaltaehkäisevää työtä lapsiperheissä, joilla on vaikeuksia arjessaan. Herkullinen leivosuutuus mukailee valontuojana tunnetun Lucian väritystä: valkoista suklaata, puolukkaa ja kinuskia. Taideteosmainen Lucia-leivos on myynnissä Helsingin Fazer Café Kluuvikatu 3:ssa joulukuun 23.päivään asti. Suomen Lucia on Lucia-keräyksen keulakuva, joka on joulun alla perinteisesti välittänyt erityisesti pääkaupunkiseudulla asuville toivoa, lämpöä ja valoa. Vallitsevista poikkeusolosuhteista johtuen osan perinteisistä juhlallisuuksista, kuten Tuomiokirkolta Aleksanterinkatua pitkin edennyt Lucia-kulkue, jäävät tänä vuonna toteutumatta. – Fazer Café Kluuvikatu 3 haluaa omalta osaltaan olla kartuttamassa keräystä ja lahjoittaa jokaisesta myydystä Lucia-leivoksesta euron Folkhälsanille. Meille suomalaisena, liki 130-vuotiaana perheyrityksenä on tärkeää tuottaa ympärillämme oleville ihmisille ilon hetkiä ja hyvinvointia, sanoo Fazer Cafés -liiketoiminnasta vastaava Fazer Retail Finlandin toimitusjohtaja Miika Kostilainen. – Olemme iloisia ja kiitollisia uudesta yhteistyöstä Fazer Café Kluuvikatu 3:n kanssa, ja heidän tuestaan tälle keräykselle ja tärkeälle tarkoitukselle. Lucia-leivos tuntuu juuri oikealta. Olemme iloisia voidessamme tarjota jotakin uutta ja mukavaa näinä aikoina, Folkhälsanin toimitusjohtaja Georg Henrik Wrede sanoo. Ikoninen Fazer Café Kluuvikatu 3 sijaitsee samalla paikalla kuin vuonna 1891, jolloin rohkeana edelläkävijänä tunnettu sokerileipuri Karl Fazer avasi konditorian, joka toi kaupunkilaisten saataville laadukkaiden herkkujen lisäksi tuulahduksen suurten eurooppalaiskaupunkien kahvilakulttuurista. Leivos kuin pieni taideteos Elegantin Lucia-leivoksen on suunnitellut, Fazer Café Kluuvikatu 3:n kondiittorimestarina työskentelevä Eero Paulamäki, jolla on yli 19 vuoden kokemus työstä suklaan ja leivonnaisten parissa. – Olen otettu saamastani mahdollisuudesta suunnitella Suomen Lucia-leivos. Halusin satsata leivoksen makuun ja sen ulkonäköön, jotta saisimme tehtyä mahdollisimman paljon hyvää. Koronapandemia on muuttanut meidän kaikkien elämää ja Lucia-leivoksen suunnittelussa oli itselleni myös paljon symbolista arvoa. Lucia on valon lähettiläs ja tällä leivoksella haluamme osaltamme tuoda valoa pimeään ja luoda toivoa tulevasta, kertoo Eero Paulamäki, kondiittorimestari, Fazer Café Kluuvikatu 3. Lucia-leivoksen punainen pohja kuvaa Lucia-neidon vyötä ja valkoinen, samettiseksi maalattu pinta hänen pukuaan. Suklaaliekki viittaa kynttiläkruunuun. Neidon päähän istutettava perinteinen puolukan varvuista tehty kranssi on kääntynyt puolukkaiseksi täytteeksi leivoksen sisään. Leivoksen pohja on yhdistelmä Red velvet -kakkua sekä täyteläistä puolukka-mantelipaistosta. Gluteenittoman leivoksen sisään kätkeytyy käsin keitetty puolukkahillo ja pehmeä kinuskitäyte. Leivoksessa on raikas ja täyteläinen juustokakkumousse sekä valkosuklaasta tehty syötävä ”liekki” tuomassa näyttävän loppusilauksen. Ripaus paahdettua valkosuklaata syventää leivoksen makua, tuoden samalla rapean elementin suutuntumaan. Lucia-leivoksen hinta on 6,10€ ja jokaisesta myydystä leivoksesta Fazer Café Kluuvikatu 3 lahjoittaa euron Folkhälsanin luciakeräykselle. Vuonna 2019 luciakeräys tuotti 181 000 euroa. Fazer Café Kluuvikatu 3:n jouluikkuna avautui 19.11.2020 Fazer Café Kluuvikatu 3 on auki viikon jokaisena päivänä. Kahvilan suosittu nähtävyys joulun alla on 19.11. avautunut jouluikkuna, jonka hienoja yksityiskohtia ovat ihailleet varsinkin lapsiperheet jo1900-luvun alkupuolelta lähtien. Klassikkokahvilan erikoisuuksia ovat sunnuntaibrunssit, maittavat aamiaiset ja lounaat sekä käsin tehdyt suklaat ja kondiittorien loihtimat artesaanikakut. Valikoimissa on myös kattava valikoima erikoiskahveja ja juomia. Yksilöllinen asiakaspalvelu on Kluuvikatu 3:ssa, kuten koko kahvilaketjussa, kunnia-asia. Vallitsevassa tilanteessa kahvilan asiakaspaikkoja on vähennetty ja asiakkaiden sekä henkilökunnan turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Fazer Café Kluuvikatu 3, 00100 Helsinki Elegantin Lucia-leivoksen on suunnitellut, Fazer Café Kluuvikatu 3:n kondiittorimestarina työskentelevä Eero Paulamäki, jolla on yli 19 vuoden kokemus työstä suklaan ja leivonnaisten parissa.
• 8 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 Elielinaukion ja Asemaaukion arkkitehtuurikilpailu käynnistyi Elielinaukion ja Asema-aukion alue ilmasta käsin. Kuva: Miikka Ruohonen / Lentokuva Vallas Oy. Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailu käynnistyi perjantaina 20. marraskuuta. Kilpailun tarkoituksena on löytää alueelle toimiva kokonaissuunnitelma, jonka pohjalta voidaan alkaa valmistella asemakaavan muutosta. Alueen suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa marraskuussa. Alueen uudistamishanke on osa suurempaa rautatieaseman seutua kehittävää kokonaisuutta, jossa Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Hanke parantaa alueen toimivuutta merkittävästi erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Arkkitehtuurikilpailu järjestetään kutsukilpailuna. Kutsumuotoiseen kilpailuun päädyttiin, koska suunnittelukohde on erityisen merkittävä ja jotta varmistetaan riittävän korkeatasoiset ehdotukset. Kilpailijat on valittu esikarsinnan kautta. Suunnitteluryhmien valinnassa otettiin huomioon myös kansainvälisen ja kotimaisen osaamisen tasapaino. Kilpailussa ovat mukana arkkitehtitoimistot MVRDV, Snøhetta, JKMM Arkkitehdit ja Anttinen Oiva Arkkitehdit tiimeineen sekä Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto K2S tiimeineen. Huomioon alueen erityispiirteet Kilpailun avulla halutaan löytää suunnitteluratkaisu, joka alueen erityispiirteet ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat huomioiden tarjoaa laadukkaita katuja aukiotilaratkaisuja, riittävän maankäytön tehokkuuden sekä monipuolisen toiminnallisen sisällön toimistotyöpaikoista kaupan ja vapaa-ajan palveluihin sekä kohtaamispaikkoihin. Kilpailuohjelmassa painottuvat suunnitteluehdotusten kaupunkitilallinen laatu, toiminnallisuus ja suunnitelmaehdotuksen toteutettavuus. Uudisrakentamisessa tulee huomioida alueen arvokas historiallinen luonne ja rakentamisen tulee sopeutua korkeusasemiltaan ympäröivään rakennuskantaan. Kilpailun järjestävät Elielin kehitys Oy yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Kokonaan suomalaisen Elielin kehitysyhtiön muodostavat alueen kiinteistönomistajat Ilmarinen, OP-Vuokratuotto, VR, SOK, Exilion Real Estate sekä kiinteistökehittämiseen ja -sijoittamiseen erikoistunut Evata Partners. Tuomaristossa on mukana asiantuntijajäsen Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK:sta sekä kansainvälinen asiantuntijatuomari. Muu tuomaristo koostuu Helsingin kaupungin valitsemista asiantuntijoista ja Elielin kehitys Oy:n edustajista, joilla on laaja kokemus rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Tuomariston puheenjohtajana toimii apulaispormestari Anni Sinnemäki. Yleisön kommentit Kilpailuehdotukset esitellään uusieliel.fi-sivustolla pian kilpailuajan päättymisen jälkeen maaliskuussa 2021. Yleisön kommentointia varten perustetaan Kerro kantasi -kysely, jossa pyydetään palautetta töistä ja ideoita jatkotyöstöä varten. Saatua palautetta hyödynnetään kilpailun tuomaroinnissa. Alustavan aikataulun mukaan kilpailun voittaja valittaisiin heinäkuussa 2021. Tavoitteena on laatia alueen uusi asemakaava voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta. Jos voittajaa ei voida valita ensimmäisen vaiheen perusteella, Raitiolinjat 6 ja 9 saavat jatkoa ensi vuonna Koska koronapandemia on vähentänyt kovalla kädellä joukkoliikenteen lipputuloja, merkittäviin tarjonnan lisäyksiin HSL:llä ei ole ensi vuonna varaa. HSL on julkaissut kommentoitavaksi liikennöintisuunnitelman 2021-2022 luonnoksen. Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit saavat ensi vuonna jatkoa ja katujen sekä siltojen korjaukset aiheuttavat poikkeusliikennettä niin busseille kuin kiskokulkuneuvoille. HSL on julkaissut vuosien 20212022 liikennöintisuunnitelman luonnoksen, josta voi kertoa mielipiteensä sunnuntaihin 13.12. asti. Joukkoliikennesuunnittelijat perehtyvät kommentteihin ja tekevät niiden pohjalta mahdollisesti vielä muutoksia suunnitelmaan. HSL:n hallitus käsittelee suunnitelmaa 19.1. 2021. Koska koronapandemia on vähentänyt kovalla kädellä joukkoliikenteen lipputuloja, merkittäviin tarjonnan lisäyksiin HSL:llä ei ole ensi vuonna varaa. Sekä bussi-, metro-, raitiovaunuettä lähijunaliikenteessä jatkuvat tänä syksynä aloitetut sopeuttamistoimet. HSL pyrkii kohdentamaan vuorojen harvennukset niin, että ne vastaavat liikenteen kysynnän muutoksia. Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat Raitolinjan 6 reitti jatkuu Hietalahdesta Telakkakatua Eiranrantaan näillä näkymin huhtikuussa, ja linjan 6T liikenne loppuu ensi vuoden aikana. Linjan 9 reitti jatkuu mahdollisesti toukokuussa Saukonpaadesta Länsiterminaali T2:lle valmistuvaa Atlantinkadun rataa pitkin. Bussiliikenteessä muutoksia Bussiliikenteessä aiheuttanee muutoksia muun muassa Espoon Kuurinniityn joukkoliikennekadun avaaminen. Muutosten toteutuminen on kiinni siitä, koska katu avataan ja töiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Muutoksia tulee linjoille 118(B), 134, 136 ja 224. Sipoon suunnan bussiliikenteessä alkaa uusi sopimuskausi syysliikenteeseen elokuussa 2021, ja linjastoon tulee samalla joitakin pieniä muutoksia. Herttoniemessä puretaan Reposalmentien silta Yliskylässä ja Laajasalontien ja Reposalmentien liittymä muuttuu tasoliittymäksi, jolloin linjojen 84 ja 88/B reitit muuttuvat. Yölinjaa 436N liikennöidään syysliikenteen alusta lähtien Hakuninmaan ja Kuninkaantammen kautta. HSL korvaa muutoksella linjan 43 poistumista. Bussilinjan 17 liikennöinti päättyy jo kesäliikenteen alkaessa. Kyseessä on jo säästötoimi, jolla HSL sopeuttaa tarjontaa vastaamaan kysyntää, sillä linjalla kulkee vähän matkustajia. Korvaavia yhteyksiä tarjoavat useat raitiolinjat. Ruuhkalinjan 79B Siilitie (M) – Latokartano liikennöinti päättyy kokonaan kesäliikenteen alkaessa. Linja 79 palvelee edelleen liityntäyhteytenä Siilitien metroasemalta Latokartanoon. Ensi vuonna toteutuu myös monia sellaisia linjastomuutoksia, jotka HSL:n hallitus on hyväksynyt jo aiemmin. Haagan, Kannelmäen ja Kuninkaantammen linjasto muuttuu elokuussa 2021 Haagan linjastosuunnitelman mukaiseksi. Helsingin poikittaislinjojen reitteihin tulee useita muutoksia syysliikenteen alkaessa. Samalla tulee muutoksia Postipuiston aluetta palveleviin linjoihin. Itä-Vantaan bussilinjasto muuttuu elokuussa 2021 Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukaiseksi. Poikkeusliikennettä Teiden ja siltojen korjaukset aiheuttavat myös ensi vuonna poikkeusjärjestelyjä liikenteeseen. Kipparlahden sillan korjaustyö katkaisee metroliikenteen Kulosaaren itäpuolella arviolta yhdeksän päivän ajaksi heinäkuussa. HSL järjestää työn ajaksi korvaavaa bussiliikennettä. Pukinmäen sillankorjaus sekä Keravan asetinlaitteen uusiminen aiheuttavat muutoksia lähijunien K, I ja P liikenteeseen. Raide-Jokerin rakentamisen aikaiset järjestelyt aiheuttanevat viivästyksiä ja poikkeusreittejä runkolinjan 550 lisäksi useille muille linjoille. Hakaniemenrannan rakennustyöt katkaisevat Merihaan läpi kulkevan ajoyhteyden näillä näkymin kesällä, joten linja 502 ei voi enää päättyä Merihakaan, vaan sille tulee korvaava päätepysäkki Hakaniemeen. Linja 55 siirtyy kulkemaan Hakaniemenrannasta suoraan Sörnäisten rantatielle. Raitioliikenteeseen on tiedossa poikkeusjärjestelyjä Runeberginkadun, Caloniuksenkadun ja Helsinginkadun perusparannustöiden aikana.
• 9 Nro 11 • Viikot 49-2/2020 Helsingin kaupunki on varautunut lumitalveen Katujen talvihoitoon kuuluu olennaisesti myös liukkaudentorjunta, joka aloitetaan tarpeen vaatiessa. Tienpinta voi olla liukas muun muassa alavilla paikoilla, puukansilla tai lähellä merta jo ennen kuin lämpötila laskee pakkasen puolelle. Talvikunnossapitoa tehdään Helsingissä sekä kaupungin oman liikelaitoksen Staran että neljän yksityisen urakoitsijan voimin. Lumitöissä voi kaikkein kiperimmillä hetkillä, suurten lumimyräköiden aikaan, olla liikkeellä koko käytettävissä oleva kalusto – kuorma-autot, monitoimikoneet, pyöräkuormaajat, kunnossapitoja ympäristönhoitokoneet sekä traktorit ja tiehöylät. Helsingin kaupungin yleisten alueiden talvihoitobudjetti on vuosittain noin 25 miljoonaa euroa. Helsingissä on noin 1200 kilometriä autoliikenteen katuja ja teitä. Pyöräja kävelyteitä on noin 1500 kilometriä. Lumiauraa joutuu erityisesti asuntokaduilla välillä odottamaan, sillä kalusto ei voi olla kaikkialla samaan aikaan. Lumet aurataan ns. hoitoluokituksen mukaan. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. Asuntokatujen ajoradat pitäisi olla aurattu viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy. Myös kävelyja pyöräteille on hoitoluokitus. Miten kadunhoitovastuu jakautuu? Vastuu katujen talvihoidosta jakautuu kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Valtaosassa kaupunkia suurin osa talvihoidosta on siirretty kaupungille. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki vastaa sekä ajoradan että jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Suuressa osassa kantakaupunkia kiinteistöt hoitavat jalkakäytävien talvikunnossapidon. Helsingin kaupunki selvittää tänä talvena kantakaupunkiin parhaiten soveltuvaa talvihoidon ja puhtaanapidon mallia. Talven aikana kerätään tarkkailijoiksi ilmoittautuneilta kantakaupungin asukkailta havaintoja asuinalueensa talvihoidosta. Lisäksi haastatellaan taloyhtiöiden edustajia ja huoltoyhtiöitä. Mihin lumi viedään kaduilta? Kaupunki ottaa talvisin vastaan kaduilta ja kiinteistöjen alueilta kerättyä lunta vastaanottopaikoillaan. Lumen tuominen vastaanottopaikoille on maksullista ja vaatii rekisteröitymistä. Lumen vieminen muille kaupungin omistamille alueille kuin virallisille vastaanottopaikoille on kielletty. Kadunhoitotietoa tekstiviestillä Talviaikaisia pysäköintijärjestelyn muutoksia tehdään ahtaimmilla katualueilla ympäri Helsinkiä. Kaikki talviaikaiset liikennejärjestelyt on merkitty liikennemerkein tai siirtokehotuskyltein. Siirtokehotus asetetaan, jotta katu saataisiin puhdistettua lumesta. Siirtokehotuskylttien käytöstä saa etukäteen tietoa verkkosivujen kautta ja maksuttomilla tekstiviesteillä www. puhdistussuunnitelmat.fi. Sivuilla on myös ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseksi. Parempaa talvihoitoa pyöräteille ja kävelyteille Helsingin kaupungilla on 52 kilometrin pituinen reitistö pyöräteitä, joilla talvihoito on normaalia laadukkaampaa. Käytännössä tämä tarkoittaa aurauksen sijaan harjaamalla tehtyä lumenpoistoa sekä liukkaudentorjuntaa muuten kuin hiekoitussepelillä. Joitakin tieosuuksia myös aurataan tavallista tiheämpään tahtiin. Kaupunki hoitaa myös tehostetun talvihoidon pyörätien vieressä kulkevaa kävelytietä erityisen laadukkaasti. Hoitomenetelmä voi kuitenkin vaihdella. Alkavalle talvikaudelle reittien pituus kasvoi noin kymmenen kilometriä, kun tehokas talvihoito laajeni myös Teollisuuskadulle, Töölön ja Pikku Huopalahden välille sekä Itäkeskuksen ja Vuosaaren sataman välille. Talvikaudella 2020 2021 kaupunki ja Helsingin polkupyöräilijät tekevät yhteistyötä. Pyöräliikenteen talviagentit seuraavat ja raportoivat pyöräteiden talvihoidon onnistumisesta. Kaupunki käyttää koottuja tietoja toiminnan kehittämiseen. Elielinaukion ja Asema-aukion alue ilmasta käsin. Kuva: Miikka Ruohonen / Lentokuva Vallas Oy. Lumitöitä Kalliossa vuonna 2019. Kuva Helsingin kaupunki / Veikko Somerpuro. käynnistetään kilpailun toinen vaihe jatkoon valittujen ehdotusten kesken. Toiseen vaiheeseen valituilla kilpailuryhmillä on mahdollisuus jatkokehittää ehdotuksiaan erilaisten suunnitelmien ja selvitysten avulla. Mahdollinen toinen vaihe käynnistyisi arviolta heinä-elokuussa 2021. Kilpailua voi seurata verkkosivulla uusieliel.fi, jonne päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä. HUS nosti valmiustasonsa täysvalmiuteen 23.11. HUSin sairaaloissa oli koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa 36 potilasta vuodeosastoilla ja 5 potilasta teho-osastoilla. HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen on tehnyt 23.11. päätöksen nostaa HUSin valmiustason korkeimpaan valmiustilaan eli täysvalmiuteen koronavirusepidemian vuoksi. Koronavirustartuntojen määrä HUSin alueella lisääntyy tällä hetkellä kiihtyvään tahtiin. Viime viikolla todettiin pääkaupunkiseudun kuntien olevan epidemian leviämisvaiheessa. Tartuntojen määrän kasvu näkyy noin yhden kahden viikon viiveellä sairaanhoidon tarpeessa. Nyt on havaittavissa koronaviruspotilaiden määrän lisääntyminen niin HUSin kuin pääkaupunkiseudun kuntienkin sairaaloissa. HUSin valmiusohjeen mukaisesti täysvalmiuteen siirrytään, kun yhteiskunta valmistautuu toimimaan vakavassa häiriötilassa tai valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Vakavan häiriötilan määritelmä täyttyy ja HUSin sairaaloissa valmistaudutaan koronaviruspotilaiden määrän kasvuun. Tämä tarkoittaa, että vuodeosastoja tehohoitopaikkoja varataan lisää koronaviruspotilaille ja vastaavasti ei kiireellistä toimintaa jouduttaneen jo lähiaikoina vähentämään. – On todella tärkeää, että tänään voimaan tulevia suosituksia ja rajoituksia noudatetaan, jotta epidemian leviäminen saadaan taittumaan. Toistamiseen tänä vuonna olemme HUSin alueella tilanteessa, jossa joudumme sairaaloissamme laajoihin poikkeusjärjestelyihin, toteaa Tuominen.
• 10 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 Original Sokos Hotel Helsinki, Kluuvikatu 8 – Olemme tehneet pitkäaikaista, menestyksekästä yhteistyötä Sokotelin kanssa, sillä Exilion on omistanut kiinteistön jo vuodesta 2008. Rakennuksella on pitkä historia, ja nyt haluamme yhdessä nostaa sen tasoa vastataksemme tulevaisuuden vaatimuksiin. Tulemme samalla investoimaan myös rakennuksen energiaja ympäristöystävällisyyteen, Investment Manager Jussi Ojamo Exilionista sanoo. Helsinki esitellään pala palalta Hotelli Helsingin kohta sadan vuoden mittainen tarina on aina ollut kiinteä osa Helsingin ja helsinkiläisten tarinaa. Sijainti klassistisen Helsingin äärellä tuo oman eleganssinsa hotelliin. – Sisustussuunnittelun inspiraationa on ollut ihana Helsinki ja sen lukuisat ikoniset yksityiskohdat, kuten kaupungin kullatut kupolit ja rautatieaseman monumentaaliset lyhdynkantajat. Uudessa hotellissa ihastutaan Helsinkiin pala palalta yllättävien yksityiskohtien kautta. Ja mikä parasta, kaikki hotellin esittelemät aiheet löytyvät kivenheiton päästä kaupungilta. Helsinki-elämys alkaakin jo yöpymispaikasta, kertoo sisustusarkkitehti Aino Brandt KOKO3:sta. – Hotelli Helsingin uusi tuleva aikakausi tarkoittaa vieraille täysin uniikkia hotellikokemusta, Brandt lupaa. Ydinkeskustassa paras sijainti Ravintolat muodostavat jatkossa yhtenäisen kokonaisuuden hotelliaulan kanssa. Eloisa miljöö ja rento ruokaja juomalista vetoavat niin hotelliasukkaisiin kuin helsinkiläisiin. – Hotellimiljöö tarjoaa loistavat raamit sosiaalisille kohtaamisille. Tällä sijainnilla, kaupungin kiinnostavimmassa kulmauksessa, käytössämme on loistava liikepaikka, jonne muovaamme rohkean ja elämää pulppuavan ravintolatilan. Uskomme vahvasti ydinkeskustan voimaan, toteaa Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Härmälä. – Suomen ensimmäinen suurhotelli on säilyttänyt suosionsa vuosikymmenten varrella, mistä kertovat myös hotellin kovat käyttöasteet. Nyt tavoittelemme ravintoloiden osalta samaa ja luomme uudenlaista after work -kulttuuria Helsinkiin. Ydinkeskusta on paras paikka kohtaamisille – niille tulee tarjota kiinnostavat puitteet. Original Sokos Hotel Helsingin ollessa suljettuna Helsingin keskustassa asiakkaita palvelevat suomalaisia ilmiöitä esittelevä Original Sokos Hotel Presidentti, funkkisklassikko Original Sokos Hotel Vaakuna ja Suomen parhaaksi bisneshotelliksi juuri valittu Radisson Blu Royal Hotel Kampissa. Original Sokos Hotel Helsingin tarina Original Sokos Hotel Helsinki on Kluuvikadulla, Helsingin sydämessä sijaitseva paljasjalkainen helsinkiläishotelli. Ennen uudistusta hotellissa on 206 huonetta, kaksi ravintolaa, kokoustiloja ja kattosauna. Hotelli Helsinki avautui vuonna 1930 Helsingin Suomalaisen Säästöpankin liikepalatsiin Hallitus(nykyinen Yliopistonkatu) ja Kluuvikadun kulmaan ensimmäisenä helsinkiläisenä suurhotellina. Kahdeksankerroksinen, uusklassismia edustava rakennus oli laajoine ravintolatiloineen ja matkustajahuoneineen ensimmäinen laatuaan maassamme, ja näin ollen aikansa suuri puheenaihe. Juhlakerroksessa kattokruunut ja pöytähopeat kimmelsivät. Matkustajahuoneet hotellin suunnitellut arkkitehti P. E. Blomstedt sisusti klassistisen tyylin mukaan pelkistetymmin. Vuosien varrella juhlakerroksessa on tarjoiltu lounaita suihkulähdepöydästä, kruunattu missejä ja seurattu radion välityksellä marsalkka Mannerheimin virkaanastujaisia. Huippuvuosiaan 1990–2000-luvuilla juhlinut Helsinki Club muistetaan kaupungin kuumimpana yökerhona. Hotellissa on majoittunut monia kuuluisuuksia Paavo Nurmesta Benito Mussoliniin. Hotellin hyvä sijainti, rauhallinen tunnelma ja sydämellinen asiakaspalvelu ovat houkutelleet asiakkaita Kluuvikadun sympaattiseen hotelliin jo 90 vuotta. Original Sokos Hotel Helsingin peruskorjaus ja uudistus • Kesto 30.11.2020 – kesä 2022 • Kiinteistön omistaja Exilion Real Estate I Ky • Hotellioperaattori Sokotel Oy • Sisustussuunnittelu Suunnittelutoimisto KOKO3 Oy • Ravintolasuunnittelu Promakers Oy • Urakoitsija Rakennus Oy Antti J. Ahola Original Sokos Hotel Helsinki sulkeutuu uudistustöiden ajaksi Vuonna 2022 avautuva uusi hotelli esittelee Helsinkiä pala palalta Nuoret kirjoittivat viisi teesiään ravintolaja hoiva-alan työelämälle Viisi teesiä työelämälle. Kuva: Teemu Ullgrén. Ravintolaja hoiva-ala ponnistelevat houkutellakseen nuoria työntekijöitä ja pitääkseen nämä talossa. Burger Kingin, Diakonissalaitoksen ja Diakonissalaitoksen Hoivan Yhdessä työhön -hankkeen tavoitteena on helpottaa nuorten työhön pääsemistä ja parantaa nuorten työelämätaitoja. Nuoret kiteyttivät toiveensa työelämälle teesien muodossa. Miten innostaa nuoria aloille, joilla olisi töitä? Entä miten tulijat pidetään talossa, jos työpaikka löytyy? Ravintola-alalla toimivan Burger Kingin, Diakonissalaitoksen ja Diakonissalaitoksen Hoivan Yhdessä työhön -hanke haluaa ottaa nuorten työntekijöiden ja -hakijoiden toiveet ja tarpeet huomioon. Osana hanketta nuoret saivat kirjoittaa toiveensa näiden alojen työelämälle. – Teesien kirjoittamiseen osallistui nuoria työntekijöitä ja -hakijoita sekä Burger Kingistä että Diakonissalaitoksen Hoivasta. Oli silmiä avaavaa kuulla, mitä toiveita nuorilla oli työelämälle. Herkästi käy niin, että nuorilta itseltään ei kysytä, vaan sorrutaan oletuksiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta. – Haluamme tehdä kaikkemme, että meille töihin päätynyt nuori myös viihtyy töissä. Ei voida olettaa, että vain nuoret joustavat. Myös työnantajien tulee aktiivisesti haastaa itseään vastatakseen nuorten toiveisiin ja odotuksiin. Voimme työnantajana ilolla allekirjoittaa alla olevat teesit ja on myös positiivista huomata, että teesit sisältävät paljon yhteistä brändimme arvojen Connect, Appreciate, Respect, Everyone -kanssa, sanoo BURGER KING® -ketjun ketjujohtaja Siru Kalpio. Nuorten kirjoittamat teesit ravintolaja hoiva-alan työelämälle 1. Valitaan oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin Työn kuormittavuus on erilaista eri ihmisille, otetaan tämä huomioon jo rekrytointivaiheessa – esimerkiksi yötyöt eivät rasita kaikkia. Tarjotaan kokeiluvuoroja nuorille töihin tulijoille, jotta he tietävät, mihin ovat hakemassa töihin. Puhutaan kohderyhmällenne sen kielellä ja helposti lähestyttävästi. 2. Opitaan toinen toisiltamme Lisätään keskustelua työnantajien, työntekijöiden ja työnhakijoiden välillä. Töistä liikkuu usein epämääräisiä huhuja, jotka eivät välttämättä pidä paikansa. Annetaan työnhakijoille ja työntekijöille tilaisuuksia kysyä. Kuunnellaan ja opitaan toinen toisiltamme sekä luodaan työlle yhteiset tavoitteet. Vain siten taataan, että kaikki viihtyvät. 3. Palkkauksen pitää olla reilua ja läpinäkyvää Kerrotaan palkasta rehellisesti ja avoimesti. Muistetaan, että työtehtävien ja palkan tulee vastata toisiaan ja etenemisen näkyä palkassa. Työntekijän voi palkita myös muilla eduilla kuin palkalla. 4. Huomioidaan, että jokainen työntekijä on yksilö Tarjotaan riittävästi tukea nuorten työllistymiseen, jos motivaatiota löytyy. Kielitaito ei saa olla este työllistymiselle. Huomioidaan myös erilaiset toiveet urapoluilla – osa haluaa edetä, mutta osa ei esimerkiksi halua esimieheksi. 5. Ei jätetä ketään yksin Tarjotaan vinkkejä siihen, miten kuormittavasta työstä voi selvitä työnantajan tuella. Nuorilla on yhä enemmän paineita suorittaa niin vapaa-aikaa kuin työelämääkin. Tarjotaan nuorille työntekijöille vertaistukea vaikka vanhemman kollegan avulla. Yhdessä työhön -hankkeessa on mukana 70 nuorta, sekä työnantajan edustajia Burger Kingiltä ja Diakonissalaitoksen Hoivasta. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke toimii vuosina 2020– 2021 Burger Kingin ravintoloissa ja hoivapalveluja tarjoavan Diakonissalaitoksen Hoivan yksiköissä Helsingissä ja Uudellamaalla. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahasto ESR:n rakennerahastosta, Diakonissalaitokselta, Diakonissalaitoksen Hoivalta ja Tradekalta.
• 11 Nro 11 • Viikot 49-2/2020 Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä KIRJA-ARVOSTELU Maria Kallio palasi rikosten pariin! Leena Lehtolainen on erittäin tuottelias kirjoittaja, dekkarikirjailija, joka muutaman vuoden tauon jälkeen tuo taas uudessa kirjassaan ”Jälkikaiku” (Tammi 2020, 394 s.) lukijoille eteen ”sankaripoliisinsa” Maria Kallion. Kyseessä on jo 15. Maria Kallion esiintyminen Lehtolaisen poliisina, nyt Kallio on edennyt pikku osastonsa pomoksi. Paikka on edelleen Helsingin läntisen lähiön, Espoon, poliisilaitos. Lehtolaisella on aina ollut erinomainen taito ja tieto olla ajan hermolla, juuri ajankohtaisissa tapahtumissa ja henkilöasioissa. Niin tässä ”Jälkikaiku” romaanissakin. Lehtolaisen kirjojen vahva valtti poliisielämän ja -työn tuntemus välittyy tässäkin romaanissa erinomaisesti. Poliisikunnan omat henkilökohtaiset ongelmat, keskinäiset suhteet, armoton virkahierarkia ja suullinen huumorin varjolla tapahtuva työkavereiden mollaaminen ovat tässäkin kirjassa arkista työpäivää naissukupuolen vähättelyä unohtamatta. Lehtolaisen kuvaus poliisien työympäristöstä, älykkyydestä ja ennakkoluuloista on tässäkin kirjassa erittäin osuvaa. Sotkuinen murhavyyhti ”Järkikaiku” tuo eteemme juuri nyt Espoossakin ajankohtaisen nuorison väkivallan, jonka kuolonuhri on maahanmuuttajataustainen nuori poika. Tämän kuoleman ympärille Lehtolainen kutoo laajan, monimutkaisen ihmissuhdeverkon. Nuoren tytön raiskaus saa tunteet pinnalle, raiskaaja on maahanmuuttajataustainen muslimi, mutta onko hän myös murhaaja? Poliisien lisäksi asiaan sotkeutuu pari vanhemman polven urosta, miestä, joiden vankat mielipiteet ja toimet sävyttävät poliisin tutkintaa. Näiden aikuisisien omien lastensa kasvatusta puidaan kirjassa laajalti, äidit jäävät ihan paitsioon. Maahanmuuttajien solmujen lisäksi Lehtolainen marssittaa eteemme sukupuolisia ongelmia, onko surmattu poika vai tyttö vai jotakin siltä väliltä. Kuka tiesi surmatun pojan vaikeasta sukupuolisuuntautumisesta ja kuka vaikeni siitä vaikka tiesikin? Miten suhtautua pyrkimyksiin sukupuolen vaihtamisesta? Mitä sanoo Allah? Jotta murhavyyhti olisi tarpeeksi sotkuinen Lehtolainen tuo eteemme vielä yhden erittäin ajankohtaisen asian, tietomurron Espoon poliisilaitoksen henkilökunnan, Maria Kallion, hänen alaisensa ja lapsiensakin henkilökohtaisiin posteihin. Inhottavaa törkyä tulee vähän jokaiselle, uhkauksiakin, ja lähettäjää yritetetään jäljittää. Lähettäjä tuntee poliisilaitosta liian läheltä! Kun lisätään vielä 20 vuotta vanha pikku lapsen katoaminen Espoon rannalla on kirjassa sotkua kerrakseen, ehkä liikaakin. Tiivistäminen ja sivurönsyjen karsiminen olisi tätä lähes 400-sivun jännäripakettia luettavuudeltaan parantanut. Vauhdikas loppuratkaisu Lehtolaisen romaaneista on tehty televisiosarja ja teatterisovituksia. Ehkä tätä taustaa vasten selittyy kirjan loppuratkaisu, joka on vauhdikas, vähän epäuskottavakin, mutta televisioon hyvin sopiva! Kirjailijan omat sympatiat tulevat esille aivan lopussa kun virkapukuinen Maria Kallio seisoo Helsingin keskustan kadulla ”vahtimassa” Pride-sateenkaarikulkueen etenemistä ja kulkueesta hänen lukuisat tuttunsa tervehtivät häntä iloisesti Kallion vastatessa myös iloisesti virkapuvustaan huolimatta! Pekka Hurme Peruskorjatun M100-sarjan metrojunan sisätilat. Kuva: HKL HKL peruskorjaa kaikki M100ja M200-sarjan metrojunat. Peruskorjaukset on aloitettu M100-sarjan junista. Kaksi ensimmäistä metrojunaa on peruskorjattu, ja ne ovat palanneet matkustajaliikenteeseen maanantaina 23. marraskuuta. Junien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä: matkustamon sisustusta uudistetaan ja juniin asennetaan led-valaistukset. M100-sarjan metrojuniin tulee lisää avointa tilaa, joka soveltuu muun muassa polkupyörien kuljettamiseen. Peruskorjauksessa päivitetään myös matkustajainformaatiojärjestelmä, pintakäsitellään kori ja uudistetaan M100-junien ohjaamot kokonaan ajopöytä mukaan lukien. Ajoergonomian parannus toteutetaan metrojunankuljettajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta. – M100-junien matkustamo näyttää nyt nykyaikaisemmalta vaaleasta värisävystä johtuen, ja matkustusmukavuutta on parannettu esimerkiksi ohjaamon taakse tehdyllä tilalla polkupyörän kanssa matkustaville. Asiakaspalautteissa on jo pitkään pyydetty matkustamoon pistorasioita, joten niitä on nyt tässä peruskorjauksessa sinne lisätty. Junat maalataan ja moottoriohjauksen ja ovien komponentteja uusitaan siten, että tällä kalustolla pystytään jatkamaan junien suunnitellun elinkaaren loppuun asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Keijo Lahti. Hankkeessa peruskorjataan kaikkiaan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojunaa ja 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa. Vaunut kuljetetaan Pieksämäelle Vaunut peruskorjaa raidekaluston kunnossapitoyritys VR FleetCare. Vaunut pintakäsitellään VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa. – Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista vaativista peruskorjausprojekteista sekä junakaluston modernisointiprojekteista. Lisäksi meillä on erinomaiset tuotantotilat, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo. – Aluksi metrojunia siirrettiin rekka-autoilla ja laveteilla, mutta nyt niitä kuljetetaan poikkeusluvalla junaraiteita pitkin korjattavaksi. Tämä helpottaa kokonaistoimitusta ja antaa yleisölle mahdollisuuden bongata metrojuna raiteilla matkalla Helsingistä Pieksämäelle, Guldbrand vinkkaa. Ensimmäisenä peruskorjataan kaikki M100-sarjan junat, minkä jälkeen vuorossa ovat M200-sarjan junat. Viimeinen uudistettu juna palautuu HKL:lle vuonna 2023. Rööperin Lehti toivottaa lukijoileen ja ilmoittajilleen Rauhaisaa jouluanaikaa sekä onnea uuteen vuoteen! Vuoden 2021 ensimmäinen Rööperin Lehti ilmestyy viikolla kolme. Lipunmyynti käteisellä ja maksukorteilla keskeytetty HSL:n pääaseman ja Itäkeskuksen palvelupisteissä koronatilanteen vuoksi Lippujenmyynti käteisellä ja maksukorteilla on keskeytetty HSL:n palvelupisteissä päärautatieasemalla ja Itäkeskuksessa. Syynä on pääkaupunkiseudun pahentunut koronatilanne. Tavoitteena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä ja välttää asiakaskontakteja. Päärautatieaseman ja Itäkeskuksen palvelupisteiden läheisyydessä on useita muita mahdollisuuksia lippujen ostamiseen ja HSL-korttien lataamiseen esimerkiksi lippuautomaatit ja muut myyntipisteet. Lippuja kannaa hankkia HSL-sovelluksella tai HSL-kortin nettilatausta käyttäen. Lipunmyynnin keskeytys on voimassa toistaiseksi. Myynnin palauttamisesta palvelupisteisiin päätetään erikseen. Palvelupisteet pysyvät edelleen avoinna muuta asiointia varten, ja muun asioinnin yhteydessä, esimerkiksi asiakasryhmän vaihto tai asiakkuuden perustaminen, myydään edelleen arvoja kausilippuja tarvittaessa. Myös esimerkiksi laskutusasiakkaiden ja maksusitoumusasiakkaiden korttien lataukset jatkuvat normaalisti.
• 12 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 KULTTUURI Risto Kolanen Marraskuun kulttuurikierros Kati Outinen on kiertänyt monta vuotta ympäri Suomea muistisairauden armolähettiläänä monologiesityksellään. Kuva: Antti Haanpää. Ofelian Anne Lihavaisen Pipu on ihastuttava vauvaikäisten lasten nukketeatteriesitys. Kuvassa näyttelijä (vas.) ja muusikot Antero Reinistö ja Susan Aho eturivin lasten edessä. Kuva: Uupi Tirronen. Tuure Kilpeläinen lauloi kaksi vahvaa keikka Maija Ruuskasen (vas.) ja Veera Railion klubilla Kapsäkissä. Ihmisäänet-kuoro vahvisti svengiä taustalla. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Heidi Herala puhuu mm. Everstinna-roolistaan Kallion kirkossa syyshaastattelusarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Jael Rantanen saa innostuksensa kirjoittamiseen omista kokemuksista, luonnosta ja yhteiskunnan epäkohdista. Kuva: Kari Rantanen. Tanssin talo -hankkeen johtaja Matti Numminen jätti tehtävänsä yhteisellä sopimuksella. Hän ehti luotsata hanketta vajaat kaksi vuotta. Uudeksi johtajaksi on valittu Niki Matheson, joka on johtanut mm. Korjaamoa. Tanssitaiteelle omistettu esitysja tapahtumatila on rakenteilla Kaapelitehtaalle. Monologi toimii terapiana muistisairaiden omaisille Näyttelijä Kati Outisen pysäyttävä monologi muistista ja minuudesta on komealta nimeltään ”Niin kauan kuin omat siivet kantavat”. Näin sen ensi kerran kolme-neljä vuotta sitten Teatteri Jurkan intiimissä tilassa, jossa näyttelijä on kuin yleisön sylissä. Se oli vaikuttavan herkkätunnelmainen. Jälkikeskustelu oli kuin terapiaa oman äitini muistisairauteen kuolemiselle. Meitä oli yleisössä paljon lajitovereita. Päähenkilö Alli on työikäinen ihminen, jolla on diagnosoitu muistisairaus. Hän yrittää pärjätä uudessa elämäntilanteessa, jossa muistamattomuuden hetket ja tuttu arkinen elämä vaihtelevat. Uusi elämä on sarja hauskoja, absurdeja ja liikuttavia tilanteita, joissa Alli luovii parhaan kykynsä mukaan. Yhden naisen näytelmässä dokumentaariset kertomukset kohtaavat taidokkaan ja voimaannuttavan teatterillisen muodon. Monologista rakentuu herkkä muotokuva ihmisestä, joka kykenee luottamaan elämään rajun muutoksen keskellä. Itsensä kadottamista ei tarvitse enää pelätä. Tämä tarina on esitetty ympäri Suomea palvelutaloissa, muistisairauskonferenssissa, kirkoissa, Helsingissä alueja monitoimitaloilla. Siitä on pidempi ja lyhyempi versio, tilanteen mukaan. Lopussa on aina keskustelu, jossa Outinen rakentaa sillan järjen ja sydämen välille. Meilahden kirkko on 10.11. sanomalle vähän kolhompi paikka, tilan koon, akustiikan ja kuulemisen kannalta. Parvella meni sanoja ohi, mutta tunsin jo tarinan. Siirryin keskusteluun alas saliin. Outinen vetää yhteen hyvin ja jakaa kokemuksiaan. Herkkäkasvoisesta nuorisonäyttelijästä on tullut koskettava senioriesiintyjä. Nukketeatteriesitys Pipu kiertää kummilapsitapahtumissa Nukketeatteri Sampon ”PIPU” on marraskuun juttu vauvoille ja taaperoille sekä heidän vanhemmilleen. Pipu on pieni punainen pallo, joka ei pompi, vaan tahtoo kulkea omalla tavallaan. Hän on utelias ja leikkisä. Kaikki on mahdollista, ja koko maailmankaikkeus pyörii hänen ympärillään. Esitys on lähes sanaton, elävän musiikin säestämä värielämys, jossa tunnelmat syntyvät soittimien, laulujen, heijasteiden, musiikin, sanojen ja tanssin kautta. Ainoat sanat leikittelevät P-alkuisilla sanoilla. Pipi, pipo, papu ym. Esitys herkistää kuulemaan, näkemään ja tuntemaan värejä. Esitys pohjautuu porvoolaisen Anne Lihavaisen Ofelialle toteuttamaan teokseen ”Pallo”, johon vakiomuusikot Susan Aho ja Antero Reinistö ovat luoneet aivan uuden äänimaailman. Alkuperäisesityksen ohjasi Sampon perustajapolven Bojan Baric. Esitys on tuotettu Kulttuurin kummilapset-hanketta varten: kaikki vuonna 2021 syntyvät helsinkiläiset lapset kutsutaan teattereiden kummilapsiksi. Esitys nähdään kummilapsi-tapahtumissa keväällä ja syksyllä 2021. Lisätietoa hankkeesta: kummilapset.hel.fi Karheiden laulujen elämänmakua Ruuskanen-Raili-klubilla Kahden musiikillisesti lahjakkaan ja kauniin esiintyjän viulisti Veera Railion ja pianisti Maija Ruuskasen klubilla oli 12.11. vieraana Tuure Kilpeläinen, joka on aivan huikea esiintyjä. Kapsäkin ilta oli kysytty. Ensimmäinen kesti väliajalla yli ajan. Näin toisen esityksen parvelta. Odotimme yli vartin sisäänpääsyä, koska paikat piti desinfioida. Ensimmäisestä esityksestä poistuneet kehuivat meille esitystä. Koska siivous oli meidän takia, turhaan pyytelivät anteeksi moneen kertaan pientä myöhästymistä. Mutta Ruuskanen-Railio -klubi antoi parastaan. Kilpeläisen lisäksi vieraana oli teatterija media-alan työntekijöiden TEME:n Ihmisäänet-kuoro, jota Railio johti lopussa ihan hurmiossa. Hän myös lauloi Kilpeläisen ”Tahtoisin, Tahtoisin” -hitin duettona maestron kanssa. Pirteän Ruuskasen humoristiset juonnot olivat taas ihan chic. Tuure Kilpeläinen on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurelle yleisölle tutuksi kokoonpanollaan Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani. Nyt oli harvinainen mahdollisuus nähdä Tuure Kilpeläinen tunnelmallisella klubikeikalla, jossa kuulimme hänen omia sävellyksiään ja koko Suomen rakastamia hittejä. Muita vahvoja tulkintoja olivat ”Autiosaari”, ”Naarmuja paratiisissa”, ”Hyvä, paha, ruma mies”, jossa kuoro toi vahvan lisäsäväyksen. Sekä ”Se on minä joka hajoaa” ja ”Kanna mukanasi unelmaa”. Tutkin Ruuskanen-Railio -klubin vierashistoriaa. Se täyttää pian 10 vuotta. Kaikki alkoi Kapsäkissä talvella 2011. Elävä Everstinna Kallion kirkossa Kallion kirkossa pidetään 1.10.-10.12. klo 13 ”Torstaina iltapäivällä” -keskustelutilaisuuksia, joissa toimittajat Päivi Istala, Sirkku Nyström ja Raisa Rauhamaa haastattelevat vieraita. Avauksena oli ”Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa”, jossa käsiteltiin mm. hänen suurta osaansa Rosa Liksomin ”Everstinnassa” Kaupunginteatterissa. Se on ollut kestomenestys jo vuoden ajan. Näyttelijällä on meneillään juhlavuosi. Hän täytti alkuvuonna 60. Ikä ja ikääntyminen hämmästyttävät häntä itseäänkin, koska sielunelämä on välillä maksimissaan kaksitoistavuotiaan tasolla, hän nauraa. Hyvä taidenäyttely, teatteriesitys, elokuva tai muu vastaava voi olla Heralan mukaan emotionaalinen, tunnetta nostattava kokemus. Toinen maailmansota ja vuodet ennen ja jälkeen sodan piirtyvät selkeästi esiin niin kirjassa kuin teatteriesityksessä. Nainen ajautuu naimisiin itseään 28-vuotta vanhemman everstin kanssa, joka paljastuu väkivaltaiseksi aviomieheksi. Silti se on myös kaunis, täynnä huumoria ja elinvoimaa. Sarjassa ovat vierailleet mm Mirja Pyykkö, Meri Louhos, Kalevi Aho, Vappu Taipale. Vieraana on 3.12. Eeva-Leena Pokela. Kauneimmat joululaulut kuullaan 10.12. päätteeksi. Turvavälit tiivistyvät muuriksi Jael Rantanen jatkaa korona-ajan ihmisiin vaikuttavien seurausten arviointia runoissaan. Hän saa innostuksensa kirjoittamiseen omista kokemuksistaan, luonnosta ja yhteiskunnan epäkohdista. Hän kirjoittaa runoja enimmäkseen työväenopiston kirjoituskurssien yhteydessä. Kaamosajan tuore runo ”Eristyksissä” kuuluu näin: – Eristyksen karkea sänki hankaa. / Pelko hautoo itseään suuremmaksi. / Ilo löytyy alimpana sekajätteestä. / Kasvomaskit haistavat lähimädännäisyyden. / Turhat lupaukset kilpailevat lukumäärillään. / Tietoturva vuotaa ja identiteetti on kaupan. / Turvavälit tiivistyvät seiniksi, muuriksi. / Tarkkailusta tulee uusi elintapa. Menetykset ovat kaikkien kokemuksia ”Suljetut ovet” muodostuu kahdesta itsenäisestä sooloteoksesta, jotka tapahtuvat samanaikaisesti. Soolot ovat teossarjan kuusi kuvaa kuolemasta, osat I ja II. Kaunis, herkkä ja melankolinen tanssiesitys on Kokoteatterin ja Alpo Aaltokoski Companyn yhteistyönä syntynyt. Kokoteatterin salissa katsojat ovat osa kulisseja, ripoteltuina ympäri salia. Katosta riippuvat valkoiset, soikeat pleksilevyt rajaamassa teoksen näyttämöä. Niihin heijastuu varsinkin lopussa eri värien sävyjä. Teoksen tanssijoina ovat Katja Koukkula ja Jussi Väänänen, joilla on vahva kilpatanssiparitausta. Parina he saavuttivat 11 Suomen mestaruutta. Mies on nähty usein Aaltokosken projekteissa nykytanssijana Tämä oli toinen näkemäni naisen nykytanssi. Musiikki on flamenco
• 13 Nro 11 • Viikot 49-2/2020 Elannon Näyttämön 100v-juhlasyksy on vahva. Vihan Jumalan parisuhdeja sukupuolikuvauksessa naiset Minna Pääskylahti (vas.) ja Jonna Salanto humaltuvat illan aikana. Kuva: Joonas Tanninen. Tanssiteatteri Tsuumin syksy vakuuttaa Tanssiteatteri Tsuumi vietti vuosi sitten 20-vuotisjuhlaansa KokoTeatterissa ja muisteli menneitä. Mutta on lujasi tässä ajassa syksyn kahdella esityksellään. ”Suo, quacomole ja Jussi” on karnevalistinen esitystapahtuma, jossa bussi kuljettaa katsojia esityspaikasta toiseen. Aloitimme Kannelmäen pubista Tapiolan uuteen Ainoa-ostoskeskukseen, sieltä Otaniemen Dipolin saliin. Toteutus on rohkea ja vie mukanaan. Katsojat kulkevat yhteiskunnan sisällä, ihmisten keskuudessa ja lopuksi kanssamatkustajien kanssa intiimisti Dipolin salissa istuen ja syventyen. Taidetta ja tiedettä yhdistävä esitys kertoo yhteiskunnan ilmapiirin kiristymisestä, kahtiajakautumisesta, ennakkoluuloista ja vihapuheen lisääntymisestä. Esitys pohjautuu Jani Niemisen runoteokseen ”Bigini” (2016) pakolaisten hädästä ja pahasta olosta yhteiskunnassa: – Ilman kotimaat lentävät Runoilijat eivät koskaan putoa. Kysytään, oletko itse ääriainesta, takinkääntäjä, syntipukki tai tolkunihminen? Monikulttuurisuus ja myös ikääntyminen ovat tätä päivää ja sosiaalinen media käy kuumana. Pandemian aikaan elämme myös pelon maailmassa. Taiteellisen toteutuksen lomaan tieteellistä näkökulmaa tuo Helsingin yliopiston tutkija Karin Creutz, joka pääsi ääneen alun bussimatkalla. Tavattoman humaani ja monitaiteellinen on puhelias toteutus. Esiintymiskokoonpanoon kuului peräti seitsemän ihmistä: Reetta-Kaisa Iles toimi matkanjohtajana ja haastattelija-kuuluttajana, Runoilijaa esittäjä Jyrki Karttunen ja katuluutnantti Hanna Korhonen vastasivat kaikkein nyrjähtäneimmistä tanssiesityksistä ja puheista. Mirkka Nyrhinen on syrjäytynyt nuori, josta puhutaan, vaikka hän ei itse paljon puhu. Taito Hoffrèn toimi muusikkona alussa ja lopussa. Layth Saleh on ryhmän itsekriittinen kuvaaja-opettaja. Teemu Kyytinen on skenografi. Esitys on Kanneltalon ja Tanssiteatteri Tsuumin yhteistyötä. Tsuumin syksyn toinen esitys, ”Tanssikielto” on täysin toisenlainen. Todellisuus järjesti uuden nykykierteen sota-ajan tanssikiellolle. Sisäasiainministeriön päätöksellä Suomesta kiellettiin tanssiminen julkisissa tilaisuuksissa joulukuussa 1939. Sen pelättiin rappeuttavan moraalia, laskevan taistelutahtoa ja lisäävän päihteiden käyttöä. Tanssimista ei voitu estää ja parhaat juhlat painuivat maan alle, pois virkavallan silmistä. Pimennettyjen ikkunoiden takana hikoiltiin musiikin pauhatessa, valmiina pakenemaan gramofoni kainalossa. Poliisilla oli tarvittaessa lupa turvautua voimakeinoihin. Historia tuntee kaksi tapausta, joissa luoti osui kuolettavasti pakenevaan tanssijaan. Tanssikiellon tekijät ohjaaja Antti Lahden johdolla haastattelivat vanhainkotien asukkaita, jotka eivät juuri halunneet muistella sota-ajan kiellon kiertämistä. vanhempi herra sanoi: – En tule koskaan kertomaan missä talossa meidän kylällä tansseja järjestettiin. Esitys on nähty Aleksanterin teatterissa, KokoTeatterissa ja Kuopion Kaupunginteatterissa, joka on kolmas tuottaja Tsuumin ja tamperelaisen Tanssiteatteri Minimin kanssa. Taitavat esiintyjät ovat kaikista kolmesta. Musiikkina soivat Viidakkolaulu, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Tiger rag, Siks oon mä suruinen ja Särkynyt onni. Lavastus on pelkistetyn kekseliäs. – Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää, tekijät sanovat uhmakkaasti 2020-luvun tanssikieltäjille. Tsuumi vei Suo, quamole ja Jussi -esityksensä kiertueelle. Reetta-Kaisa Iles, Taito Hoffrén, Hanna Korhonen, Jyrki Karttunen ja Mirkka Nyrhinen ovat loppukohtauksessa Ähtärin valtuustosalissa. Kuva: Matti-Johannes Udd. Kyläläiset ennen sota-ajan salatansseja. Salla Korja-Paloniemi (vas.), Noomi Forslund, Tuomas Juntunen, Sampo Kerola, Anni Horsmanheimo, Sari Harju, Riikka Puumalainen Tanssikiellossa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Petra Tiihonen. Katja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssivat voimakkaasti Alpo Aaltokosken uuden koreografian Suljetut ovet KokoTeatterissa. Kuva: Mikko Rasila. Arabikevään egyptiläinen sankari, rocklaulaja Ram Essam teki hienon keikan GLivelabissa marraskuun puolivälissä. Kuva: Raimo Granberg. kitaristi Joonas Wideniuksen osaamista. Alpo Aaltokosken koreografiassa tanssijat istuvat yleisön seassa vastakkaisilla reunoilla. He tanssivat pääasiassa vuorotellen, antaen näin sijaa toisilleen. Välillä liikutaan toisen ohittaen. Menetykset ovat kaikkien kokemuksia, meidän on opittava menettämään ja se tekeekin hyvää. Tarina koostuu esittäjien omista kokemuksista luopumisesta. Tanssijana Katja Koukkula on ”lukihäiriöinen introvertti”, joka rakastaa esiintymistä.. Väänänen on dynaaminen ja loistaa; Koukkula on hienovireisemmin itseensä sulkeutuneempi. Kuusi kuvaa kuolemasta osa III nähdään keväällä 2021. Lähi-idän Bob Dylan” loi vahvan tunnelman Mahtava oli Ramy Essamin keikka kolmen suomalaisen muusikon, Samuli Kivelä (kitara), Jesper Anastasiadis (basso) ja Aleksi Kinnunen (rummut), kanssa GLivelabissa Erottajanmäellä. Arabikevään egyptiläinen ihmisoikeuksien ja vapauden ääni antoi parastaan lauluissaan, egyptin arabiaksi ja englanniksi. Häntä on kutsuttu mm. ”Lähi-idän Bob Dylaniksi”. Musiikki on rockia, jossa kuuluvat niin egyptiläisen perinteen, hiphopin, hard rockin kuin grungen vivahteet. ”Egyptin vallankumouksen ääneksi” kutsutun Essamin kappale ”Irhal”, jossa vaaditaan tuolloisen diktaattori Hosni Mubarakin eroa, nimettiin kolmanneksi historiaa muuttaneiden kappaleiden listalla. Parikymppinen tuntematon katumuusikko sävelsi ja sanoitti sen matkalla Tahirin aukiolle tammikuulla 2011. Essamin laulut kiellettiin 2013 maassa, ja laulaja joutui maanpakoon. Vuonna 2014 hänestä tuli Suomen ensimmäinen turvaresidenssin saanut taiteilija, kun alkoi kaupungin yhdessä Perpetuum Mobile yhdistyksen kanssa toteuttama ”Artists at Risk – Safe Haven, Helsinki” -ohjelma. Filosofian professori Thomas Wallgren liikkui ja tanssi Essamin musiikin tahtiin. Kysyin kansainvälisen aktivistin näkemystä taiteilijasta. – Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Helsinki on voinut auttaa Ramya ja hänen kauttaan voinut auttaa myös pitämään yllä arabikevään toivoa. Miltä laulujen sanoma kuulosti filosofin korvissa? – Uusien biisien sanoitukset tulevat usein hänen nimettömiltä kavereiltaan, jotka kirjoittavat niitä vankiloden kidutuskammioissa. Tekstit ja lämminhenkiset spiikit konserteissa kertovat taistelusta oikeudenmukaisuuden puolesta diktatuureja vastaan. Ne muistuttavat myös meitä Suomessa siitä, että ihmisellä on mahdollisuus seistä korkeiden ihanteiden takana kovimmissakin oloissa. Elannon näyttämö 100 vuotta Ranskalaisen Yasmina Rezan ”Vihan jumala” on Taneli Nordbergin ohjaama näytelmä Elannon näyttämölle Kirjan talolla. Se on mustaan taipuva, vauhdikas komedia kunnon vanhemmista, joilla omat ja yhteiskunnankin kulissit kaatuvat. Kahden pariskunnan pojat ovat tapelleet puistossa. Toiselta ovat etuhampaat vahingoittuneet. Ei hyvää välttämättä seuraa, jos vanhemmat keskenään sovittelevat kinastelua. Amerikkalainen lastenkirjailija Seuss on kirjoittanut, että lapset eivät ole keskenkasvuisia aikuisia, vaan aikuiset ovat pilalle menneitä lapsia. Alkukaan sivistyneen muodollinen keskustelu kääntyy välillä miehet–naiset -asetelmaan tai käydään molempien avioliittojen ongelmia läpi. Lapset ja heidän riita jää taka-alalle. Keskustelu muuttuu hysteeriseksi, jossa tavarat saavat kyytiä, kukat lentävät lattialle. Kahvia ja viskiä juodaan, nuori nainen oksentaa. Liikemiehen puhelin soi jatkuvasti ja keskeyttää keskustelun, koska bisnes on tärkein. Puheiin saa kyytiä kukkamaljakkoon. Vieras pari tekee monta kertaa ylpeästi lähtöä, mutta aina jäävät, jotain jäi vielä hampaankoloon. Minna Pääskylahti, Kalle Suomi, Jonna Salanto ja Teemu Kärkkäinen tekevät neljä hillitöntä roolihahmoa älykkäällä tilannehuumorilla. Roman Polanski ohjasi näytelmään perustuvan elokuvan ”Carnage 2011”. Elannon näyttämö täyttää 100 vuotta. Sen nykyiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittivät ”Avioliitto on ikuista” – tilannehuumoripläjäystä samaan aikaan. Virallisena 100v-juhlanäytelmänä tulee talvella Pirkko Saision ”Elämänmeno”. Teksti: Risto Kolanen
• 14 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 KIRJA-ARVOSTELU Kiihkeä rähjääjä! Vähemmän mukava Mauno Koivisto! Meillä on kaikilla käsityksemme Mauno Koivistosta, Manusta. Tasavallan Presidentistä, fundeeraavasta, verkkaisesta, leppoisasta lentopalloilijasta, jahkailevasta miehestä, joka puhui epäselvästi ilmeisen fiksuja asioita Suomen kansalle. Ja kansa tykkäsi, kansansuosio oli ylivertainen. Siinä saivat väistyä Kekkoset.Holkerit, Virolaiset. Mukava mies tämä Manu. Ei mukava mies! Aivan toisenlaisen, erinomaisen laadukkaan kuvan Mauno Koivistosta tuo eteemme historiantutkija Tapio Bergholm kirjassaan ”Kiihkeä Koivisto -nuorus, sota, onni 1923-1959 ” (Otava 2020, 461 s). Bergholm on erittäin tarkasti tutkinut Mauno Koiviston elämäntaivalta turkulaisesta lapsuudesta sodan kautta monivaiheisiin kirjaviin töihin päätyen Turun satamaan, sosialidemokraattiseen työväenliikkeeseen ja työn ohella opiskeluun kansakoulupohjalta tohtoriksi. Upea ura, jonka Bergholm kertoo asiallisesti mutta ei syyllisty kuten useat muut koivisto-historioitsijat tämän ”ihmemiehen” glorian ylenpalttiseen hehkuttamiseen. Bergholm on löytänyt erinomaisella tavalla ihmisen tämän satamajätkästä tohtoriksi edenneen uran taustalta. Ja ihminen Koivisto ei sodan jälkeen 1940-luvun Turussa ollut mitenkään mukava Manu, päinvastoin. 21-vuotias sodan käynyt nuori mies oli itsetietoinen, röyhkeäkin paikkaansa yhteiskunnassa hakeva turkulaispoika, jota uskonnollinen yksinhuoltaja isä yritti ohjata siveyteen ja moraalisesti kelvolliseen elämään. Levottomuus vaivasi nuorta miestä, naisasiatkaan eivät oikein sujuneet, eivätkä työpaikka-asiatkaan. Asuntokin oli pieni koppero. Terävää kynää ja sanaa Nuori Koivisto löysi Turussa oman tiensä kirjoittajana ja puhujana. Sosialidemokraattinen paikallislehti Sosialisti sai nuoresta miehestä aktiivisen avustajan, kirjoittajan, joka sivalsi lähes nykyisen vihapuheen tunnusmerkeillä erityisesti Turun alueen politiikassa vahvasti vaikuttaneita kommunisteja, välillä toki porvareitakin. Pikku hiljaa Koivisto löysi oman poliittisen kotinsa sosialidemokraateista, jotka taas auttoivat nuorta miestä työpaikan saannissa, Manusta tuli satamaan ”pikkupomo”, joka myöhemmin ”kunnostautui” satamatyöläisten lakkojen rikkurina. Kamppailu satamassa kommunistien valtaa vastaan oli Koiviston ”päätyö”, vaihtelevalla menestyksellä. Kirjoitukset Sosialistissa nimimerkilllä ”Puumies” antavat erinomaisen kuvan nuoren Mauno Koiviston kiihkeydestä, yksisilmäisyydestä, kovuudesta politiikan ensiaskelissa. Bergholm on erinomaisesti antanut Koiviston itsensä kirjoittaa ja puhua omat vankat, tinkimättömät mielipiteensä. Minkä sortin sosialisti? Aktiivisen kirjoituksin ja puhein ”räyhäämisen” ohella nuoressa Koivistossa oli jo näkyvissä myöhempinä aikoina tutuksi tullu ”fundeeraamisen” piirre. Koivisto pohti teoreettisesti Karl Marxia ja sosialismia ja oli nuorena vakuuttunut sosialismin voitokkuudesta maailmassa. Itänaapurin sosialismia Koivisto ei arvostanut. Opiskeli kuitenkin jo nuorena venäjää, kaukoviisaasti. 1950-luvun puolivälissä Koivisto kuvaili poliittista tulevaisuutta Suomessa ja maailmassa näin: ”Pitemmällä tähtäimellä pyrkimyksenämme on uudenlaisen yhteiskunnan luominen, ihmisten välisen eriarvoisuuden poistaminen, luokattoman yhteiskunnan, sosialismin aikaansaaminen”. ”Vasemmistoleskisläinen” Aina joskus on väitelty oliko Mauno Koivisto 1950-luvun SDP:n hajoamiskamppailussa mukana ja kuinka vahvasti. Bergholm osoittaa aukottomasti Koiviston olleen alusta pitäen ”leskisläinen”, Tannerin, Pitsingin, Leskisen, Lindblomin kanssa sisärenkaassa. Päävastustajina SAK, Maalaisliitto ja Kekkonen. Bergholmin määritelmä Koivistosta ”vasemmistoleskisläisenä” on yhtä hauska kuin hänen määritelmänsä Aarre Simosesta ”oikeistoskogilaisena”. ”Kiihkeä Koivisto” -kirja on erinomainen. Tuotteliaan Bergholmin toistaiseksi paras! Lisää lienee toivottavasti tulossa. Pekka Hurme 100 vuotta ensimmäisestä Coca-Colan joulumainoksesta Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki on suomensukuisen taiteilija Haddon Sundblomin luoma hahmo. Coca-Colan ensimmäisistä sanomalehdissä julkaistuista joulumainoksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Mainoksissa on nähty lähes 90 vuoden ajan juuriltaan suomalaisen Haddon Sundblomin piirtämä punaposkinen ja punanuttuinen Coca-Cola Joulupukki. Juhlavuoden kunniaksi Coca-Cola julkistaa uuden joulumainoksen, jonka sydämeenkäyvä viesti heijastelee tätä aikaa; ihmisten halua ja kaipausta viettää joulua läheisten kanssa. Coca-Cola Joulurekka ei tänä vuonna poikkeusolojen vuoksi kierrä missään päin maailmaa keräämässä ihmisiä yhteen. Sata vuotta sitten Eurooppa toipui ensimmäisestä maailmansodasta ja Suomessa elettiin niukkuudessa, eikä joulunvietto ollut yhtä yleistä kuin nykyään. Coca-Colan 1920-luvulla julkaisemat ensimmäiset joulumainokset käynnistivät ilmiön, joka on vaikuttanut miljoonien ihmisten joulunodotukseen eri puolilla maailmaa. Kuluneiden sadan vuoden aikana Coca-Colan iloisista joulumainoksista, punaposkisesta joulupukista, satojen valojen koristamasta joulurekasta sekä tunnistettavasta ”Holidays are Coming”-musiikista on tullut erottamaton osa joulunaikaa eri puolilla maailmaa. Myös suomalaisuus on vaikuttanut Coca-Colan joulumainontaan ja erityisesti kansainväliseen käsitykseen Joulupukista. Maailmankuulun Coca-Cola Joulupukin olemus on suomensukuisen mainostaiteilijan Haddon Sundblomin käsialaa. Amerikansiirtolaisen Sundblomin sukujuuret olivat Ahvenanmaalla. 90 vuotta hahmon syntymisen jälkeen joulupukki ei enää ole punainen vain Coca-Colan mainoksissa, vaan hahmo on vaikuttanut siihen, miten joulupukki kuvataan kaikkialla maailmassa. Poikkeusjouluna Joulurekka on parkissa Vuoden 2020 joulu tulee olemaan erilainen kuin aikoihin, sillä Coca-Cola Joulurekka on parkissa. Coca-Cola käynnistää kuitenkin 100 vuotta joulua -juhlavuoden kunniaksi kampanjan, jonka televisiomainoksen on ohjannut ansioitunut, Oscar-palkittu ohjaaja Taika Waititi. Mainosfilmillä nähdään sydämellinen tarina perheenisästä ja tyttärestä, jonka yhdessäoloon liittyvän joululahjatoiveen isä saa vaikeuksista huolimatta toteutettua. Elokuvallisesta mainoksesta on tehty erikoispitkä 2,5 minuutin versio. Tämän version ensimmäinen ja ainoa esitys oli 15.11. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman yhteydessä. – Kuluva vuosi on ollut monille meistä rankka ja haluamme kannustaa ihmisiä jakamaan toisilleen jouluiloa. Karanteenioloissa ja sosiaalisen etäisyyden myötä toisten ihmisten seuraa ja läheisyyttä kaivataan ja arvostetaan. Tähän ajatukseen kiteytyy juhlavuotemme viesti, ”Sinä olet joulun paras lahja”, Suomen Coca-Colan viestinnästä vastaava Théa Natri sanoo. – Suuri yhteinen joulu kaikkien läheisten kanssa ei ehkä ole tänä vuonna mahdollinen, mutta voimme miettiä muita erilaisia tapoja jakaa aikaa läheisillemme. Kolme yllättävää joulufaktaa 1. Kansainvälisesti tunnettua Joulupukkia ei olisi ilman Ahvenanmaata Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki sai ensimmäisen kerran hahmonsa vuonna 1931 suomensukuisen Haddon Sundblomin siveltimestä. Sitä ennen ei ollut kansainvälistä yksimielisyyttä siitä, miltä joulupukki näyttää. Ennen Sundblomin maalauksia joulupukin hahmosta oli liikkeellä lukuisia eri versioita. Joulupukki kuvattiin muun muassa synkkänä, kaapuun pukeutuneena ukkona tai jopa pelottavana maahisena. Suomessa pukki esiintyi nuuttipukin sukuisena eläinhahmona. 2. Joulupukin tie mainoksista Louvreen ja postimerkkiin Sundblom maalasi uransa aikana yli 40 öljymaalausta Coca-Cola Joulupukista. Nämä kuvat ovat edelleen käytössä Coca-Colan mainoksissa, julisteissa, pakkauksissa ja muissa materiaaleissa. Sundblomin alkuperäisteokset kuuluvat Coca-Cola Companyn taidekokoelmaan. Useimmat niistä ovat olleet esillä arvostetuissa museoissa, kuten Louvressa Pariisissa, tiedemuseossa Chicagossa ja Ontarion kuninkaallisessa museossa Torontossa. Maalauksia on ollut myös Ahvenanmaan museon ja Ahvenanmaan siirtolaisinstituutin näyttelyssä. Vuonna 2007 Ahvenanmaan postilaitos julkaisi Haddon Sunblomin Joulupukkia esittävän joulupostimerkin. 3. Joulumainokset kertovat lahjakulttuurin muutoksista Coca-Cola Joulupukkia esittävät mainokset ovat ajankuvia, jotka kertovat myös tapojen ja jouluperinteiden muutoksista. Varhaisissa mainoksissa Joulupukki jakoi lapsille puisia, käsityönä valmistettuja leluja ja posliinipäisiä nukkeja. 2000-luvulla pukille taas ovat tulleet tutuiksi sähköjunat ja kauko-ohjattavat helikopterit. – Joululahjakulttuuri kuvaa yhteiskunnallista kehitystä. Kun sata vuotta sitten Suomessa lahjaksi annettiin enimmäkseen käyttötavaroita, 2020-luvulla suosittu lahja ovat elämykset ja yhdessäolo. Tänä vuonna, poikkeusjouluna, haluammekin kannustaa ihmisiä ideoimaan, miten auttaa ja huomioida läheisiään. Nyt, jos koskaan, kaipaamme iloisia yllätyksiä, Théa Natri sanoo.
• 15 Nro 11 • Viikot 49-2/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? AUTOKORJAAMOT Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? HAMMASTEKNIKOT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? PAINOPALVELUT Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Helsinkiläiset kannattavat pyöräliikenteen edistämistä Pyöräilijöitä Pasilassa. Kuva: Martti Tulenheimo. Kaupungin tavoite on parantaa Helsingin pyöräilyoloja ja kannustaa pyöräilyyn ympäri vuoden. 94 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu myönteisesti pyöräliikenteen edistämiseen, selviää tuoreesta Pyöräilybarometri 2020 -tutkimuksesta. Poikkeuksellinen vuosi innosti kaupunkilaisia lisäämään pyöräilyä. Tutkimuksessa selvitettiin myös pyörällä liikkuvien asukkaiden käsityksiä Helsingin pyöräilyolosuhteista. Pyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Helsinki on jo melko hyvä paikka liikkua pyörällä – 89 prosenttia pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Helsinkiläisistä pyörää käyttävistä asukkaista lähes puolet ovat naisia ja puolet miehiä. Tasainen sukupuolijakauma on kansainvälisellä tasolla merkittävä tieto, sillä tätä pidetään merkkinä hyvästä koetusta turvallisuuden tasosta sekä tasavertaisesta liikennejärjestelmästä ja kulttuurista. Naiset ja iäkkäät kokevat turvattomuuden tunnetta keskimääräistä enemmän, mutta tyytyväisyys pyöräliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen on kasvanut kokonaisuudessaan sitten viime tutkimuksen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että pyöräliikenteen olosuhteissa on vielä parantamisen varaa. 60 prosenttia kaikista vastaajista kulkisi pyörällä enemmän, jos pyöräväyläverkko olisi kattavampi ja yhtenäisempi. Pyöräilykokemukseen vaikuttavista asioista eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat pyöräväylien työmaa-aikaiset järjestelyt – ne häiritsevät yli puolta pyörällä liikkuvista. Tutkimuksen mukaan helsinkiläisten pyörän käyttöä voidaan lisätä tehokkaimmin parantamalla pyöräpysäköintiä, pyöräväylien kattavuutta, risteysjärjestelyjä ja kunnossapitoa sekä työmaa-aikaisia järjestelyjä. Lumettomana aikana Pyöräilybarometrin mukaan 58 prosenttia Helsingin aikuisväestöstä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Helsingin aikuisväestöstä 13 prosenttia liikkuu pyörällä ympäri vuoden. Osuus on jokseenkin sama kuin kaksi vuotta sitten, mutta hienoisessa nousussa. Tyytyväisyys pyöräväylien talvihoitoon Helsingissä on viime vuosina kasvanut sitä myötä, kun tehostettua talvihoitoa on laajennettu. Tärkein syy valita pyörä kulkuvälineeksi on pyöräilyn kätevyys. Tutkimuksen mukaan koronatilanne on saanut jo ennestäänkin pyörällä liikkuvia lisäämään pyöräilyä, mutta innostanut myös uusia käyttäjiä. Pyöräilijöistä lähes puolet on lisännyt korona-aikana pyörän käyttöään, kun harvemmin pyöräilevien keskuudessa osuus kasvoi 7 prosenttia. Tulokset kertovat myös, että pyörällä liikkujat käyttävät myös muita liikennevälineitä eli kulkumuodot täydentävät toisiaan. Päivittäin pyörällä liikkuvista lähes joka viides käyttää päivittäin myös joukkoliikennettä. Lähes 60 prosenttia pyörää käyttävistä helsinkiläisistä omistaa auton ja neljännes käyttää sitä päivittäin. Pyöräilybarometri Pyöräilybarometri on tutkimus, jossa selvitetään helsinkiläisten asennetta pyöräliikenteen edistämiseen sekä pyörällä liikkuvien asukkaiden käsityksiä pyöräilyolosuhteista ja pyöräilyn laadusta Helsingissä. Barometri toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin elokuussa 2020 ja otos edustaa 18?74-vuotiaita helsinkiläisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2004. Helsingin tavoitteena on olla kaiken ikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus olisi vähintään 20 prosenttiiin vuoteen 2035 mennessä. Korkeasaaren eläintarha on Suomen paras vapaa-ajankohde Taloustutkimuksen mukaan Korkeasaaren eläintarha on Suomen paras vapaa-ajankohde. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten mielikuvia kolmestakymmenestä kotimaisesta vapaa-ajankeskuksesta. Kiitosta tuli etenkin eläintarhan sopivuudesta koko perheelle, siisteydestä ja henkilökunnan palvelualttiudesta. Hintatasoltaan Korkeasaari on paras vapaa-ajankeskus jo kolmatta vuotta peräkkäin. Korkeasaarella oli kaikista tutkituista vapaa-ajankohteista korkein yleisarvosana, 8,43. Tänä vuonna Korkeasaaressa vierailleiden antama yleisarvosana oli tätäkin korkeampi, 8,83. – Kuluneen vuoden aikana olemme rakentaneet uusia leikkipaikkoja, järjestäneet uuden Lux Korkeasaari -valotaidetapahtuman ja saaneet saarellemme useita uusia eläinlajeja. Pitkäjänteinen kehitystyömme on havaittu ja koko työyhteisömme saa olla ylpeä tästä vierailijoilta saadusta tunnustuksesta, iloitsee Korkeasaaren markkinointijohtaja Susanna Silvonen. Lähimatkailun lisääntyminen näkyi tuloksissa. Eteläsuomalaisia oli yhdeksän kymmenestä Korkeasaaressa vierailleista vastaajista. Korona-turvatoimien toteutumiseen oltiin keskimäärin tyytyväisempiä verrattuna muihin alueen vapaa-ajankeskuksiin. Korkeasaarta pidettiin myös mieluisimpana vierailukohteena seuraavan vuoden aikana. – Ulkoilmakohteena meillä riittää kaikille tilaa ja raitista meri-ilmaa. Olemme panostaneet siisteyteen sekä koronaturvatoimiin, joista tiikerinaamavisiirit, turpavälit ja pesukarhun käpälänpesuohjeet ovat varmasti jääneet positiivisesti mieliin, kertoo Silvonen. Vapaa-ajankeskusten imagot -tutkimuksessa tarkasteltiin tänä vuonna kolmeakymmentä kotimaista vapaa-ajankohdetta ja kyselyyn vastasi 3 129 suomalaista. Tutkimus tehtiin syysja lokakuun vaihteessa. Korkeasaaren eläintarha on Suomen paras vapaa-ajankohde. Kuva: Annika Sorjonen (2020) | Korkeasaari Zoo
• 16 Viikot 49-2/2020 • Nro 11 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020