Viikot 3-6 – Nro 1/2021 – 17. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi ASEMATIEN HAMMASLÄÄKÄRIT AGENTTITALON HAMMASLÄÄKÄRIT LÄNSIKESKUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIT KOKONAISHAMMASHOIDON KLINIKKA FREDENT TAMMIKUUN TUPLAPAKETTI VARAA TARKASTUS SAAT PUHDISTUKSEN -25% Saat alennuksen toimipisteen hinnastosta koodilla: Tammikuun TuplaPaketti. Etu käytettävissä 31.3.2021 mennessä. Lue lisää plusterveys.fi/tuplapaketti FOSSA GRANIN HAMMAS PUKINMÄEN HAMMAS SMILE DESIGN TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa 69€ Lahjavinkki! Lahjavinkki! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Ennen Jälkeen Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito
2 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii pääkaupunkiseudulta asunto-osakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Bulevardi 15 B 17, 010 279 0621 www.bulevardinhammaslaakari.fi Tervetuloa yksilöllisesti palvelevalle hammaslääkäriasemalle Nykyaikainen hammaslääkärin vastaanottomme sijaitsee Bulevardin varrella. Meillä sinut kohdataan yksilöinä, parastasi ajatellen. Hoidamme potilaita vauvasta vaariin. Myös pelkopotilaat ovat vastaanotollemme tervetulleita. Tarjoamme kokonaisvaltaista hoitoa: Protetiikkaa, hampaiston ja purennan kuntoutusta, esteettistä hoitoa, implanttihoitoa, kirurgiaa sekä suuhygienistien palveluja. Kelan suorakorvausmenetelmä on käytössämme. Varaa aika numerosta 010 2790 621. Puuttuuko sinulta hammas? Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon. Hammastarkastus uusille asiakkaille 31.12.2020 saakka 30€. Hinnassa huomioitu Kela-korvaus, (joka toinen vuosi) Ehdokasasettelu vahvistetaan 18.3.2021 Ennakkoäänestys 7. 13.4.2021 Vaalipäivä 18.4.2021 Kuntavaaliehdokas Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. Tavoita lähimmät äänestäjäsi lehtemme sivuilla! Ota yhteyttä p. 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi KUNTAVAALIT 2021 Luontaisterveys Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi TILAUSHINNAT: Kestotilaus 73€, määräaikainen tilaus 79€ TILAA LEHTI: www.luontaisterveys-lehti.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Männynkerkkä piristää upeasti Luontosuhde Saimi Hoyerin arvokkain perintö ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ? ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys METSÄMIKROBIT Nyt kosmetiikassa RYHTI Perusta jaloissa PUHDISTUSSAUNA Ihastu katajavihtaan LAULAMINEN Nostaa happipitoisuutta STRESSI Munuaiset koetuksella Juhlakauden virkistävät veget! LT uontais erveys Uudistunut! 10/2020 8,10€ Hevosmaailma Hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti TILAUSHINNAT: Kestotilaus 43€, määräaikainen tilaus 49€ TILAA LEHTI: www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 6/2020 7,20 Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoiminta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistään Jäsenkorjauksella apua hevosten asentovirheisiin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaan hevosalalle! Antiikki ja taide Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä TILAUSHINNAT: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 44€ TILAA LEHTI: www.antiikkijataide.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Kissafani Kissan ystävien ikioma lehti TILAUSHINNAT: Kestotilaus 43€, määräaikainen tilaus 49€ TILAA LEHTI: www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti! 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan
SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä, valoisaa. Lämpötila -4°C. Itätuulta 7 m/s. Sateen mahdollisuus 20 % Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 20. tammikuuta 2021 KESKIVIIKKO | 17. vuosikerta – nro 1 Museokortti oli kulttuurivuoden yllättäjä Museokortin kokonaismyynti kasvoi poikkeusvuonna 5 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna, vaikka koronakriisi muutti arkea ja rajoitukset sulkivat museoita. Uusien Museokorttien myynti rikkoi vuonna 2020 jälleen kaikkien aikojen ennätyksen. SIVU 8 Caloniuksenkatu keväällä 2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Daniel Helander Helsingin-, Caloniuksenja Runeberginkadulla alkoivat kasin katutyöt Kasin katutyöt eli Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun suuri katutyö alkoi maanantaina 11. tammikuuta. Katuremontti alkoi työmaan valmistelevilla töillä Caloniuksenkadulla ja Helsinginkadulla Brahenkentän kohdalla sekä Kaarlenkadulla. Runeberginkadulla työt käynnistyvät myöhemmin. Valmistelevat työt tarkoittavat mm työmaa-alueen aitaamista. Lisäksi urakoitsija pystyttää katutyöstä kertovat liikennemerkit ja muut opasteet kuten työmaataulut. Liikenteeseen ei tule juuri muutoksia katuremontin alkaessa. Suuri katutyö alkaa pienillä katumontuilla, sillä ensimmäiseksi tehdään vesijohtojen ja viemäreiden uusimista pienillä työmaa-alueilla. – Talvi on tullut Helsinkiin, mikä tekee katutyöstä haastavampaa. Asfalttia ja pintakerroksia joudutaan ensin sulattamaan ennen kuin päästään kaivutöihin. Lunta pitää myös poistaa työmaalta jatkuvasti, hankekoordinaattori Marja Jokinen pääurakoitsija Louhintahiekka Oy:stä sanoo. Töölönlahden puisto. Töölönlahden väliaikaisen pyörätien rakentaminen alkoi viime viikolla Töölönlahden puistoon rakennetaan väliaikainen pyörätie. Työ alkoi viime viikolla. Nykyinen kävelyja pyörätie on käytössä normaalisti ensi huhtikuuhun saakka. Rakentaminen ei vaikuta sillä liikkumiseen joitakin lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Väliaikainen reitti tehdään Pikku-Finlandian eli Finlandia-talon väistötilan rakentamisen vuoksi, ja se on käytössä vuoteen 2024 saakka. Nykyinen kävelyja pyörätie on käytössä normaalisti, sillä työmaa rajoittuu pääosin aidatulle puistoalueelle. Nykyiselle kävelyja pyörätielle sijoittuvat työt pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti työalueet aidaten. Jalankulkijat ja pyöräilijät ohjataan tällöin työmaan vierestä. Töölönlahden leikkipuisto on käytettävissä normaalisti rakentamisen ajan. SIVU 9 SIVUT 8-9 Helsingin seudun uusien asuntojen määrä ennätyslukemiin Pääkaupunkiseudulla valmistui uusia asuntoja lähes 18 500 lokakuusta 2019 syyskuuhun 2020. Uusien asuntojen keskikoko on pienentynyt pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Suhdanteet heikkenivät Helsingin seudulla nopeasti kaikilla päätoimialoilla rakentamista lukuun ottamatta. Helsingin seudulla valmistuneiden asuntojen määrä oli vuonna 2020 samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2019. Uusien asuntojen keskikoko on tarkastelujaksolla pienentynyt merkittävästi: uudisasuntojen keskikoko oli vuonna 2014 77 m2 ja vuonna 2020 57 m2. Kojamon Ville Raition mukaan toimialakatsauksessa esitetyn asuntojen keskikoon pienenemisen taustalla on laajempi ja pitkäaikainen trendi kotitalouksien koon pienenemisestä: asuntojen pienenevä keskikoko vastaa kysyntään. SIVU 15
4 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2021 Veli-Matti Hynninen YLEISÖNOSASTO Lisää asuntoja Helsinkiin, tavoite 8000 vuodessa V altuustokausittain laadittava asumisen ja maankäytön ohjelma luo suuntaviivat kaupungin harjoittamalle asuntopolitiikalle ja asettaa tavoitteet asuntotuotannon määrälle ja laadulle sekä asuntokannalle. Ohjelman mukaan Helsingin asuntotuotantotavoite vuoteen 2022 saakka on 7 000 uutta asuntoa vuodessa, ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa vuodessa. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuodessa ja vuodesta 2023 eteenpäin 25 prosenttia toteutuvasta asuntotuotannosta. Asuinalueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan uudella kaupunkiuudistuksen mallilla. Ohjelmakaudella kaupunkiuudistusalueet ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä, joille pyritään rakentamaan kolmannes lisää asuntoja vuoteen 2035 mennessä. Keskeisimmät aluerakentamiskohteet tulevina vuosina ovat Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Kuninkaantammi sekä Malmin lentokentän alue. Helsingin tuloveroja kiinteistöveroprosentteihin ei tullut kuluvalle vuodelle korotuksia. Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2021 tuloveroprosentiksi tasan 18 prosenttia. Vuoden 2021 talousarvioehdotus perustuu kuntaveroprosenttiin 18 ja tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 2,75 miljardia euroa. Yhden veroprosenttiyksikön tuotto on Helsingissä noin 153 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosenttien osalta kaupunginvaltuusto päätti myös, että yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 %, ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,93 %. -j.a. Viisaat naiset pelastavat maailman Kerran sain kutsun kirjoittajaksi MTV3:n naisten Helmi-sivuille. Tehtäväni oli kirjoittaa hengellisiä kolumneja Suomen naisille. Haaste oli kutkuttava, hauska palaute yllytti sukeltamaan syvemmälle ajattelevien naisten maailmaan. En pettynyt. Suomalaiset naiset todistivat etevämmyytensä, syvän kaipuunsa ymmärtää paremmin elämäänsä. Nyt sain kirjailija Torsti Lehtiseltä käteeni kirjan Sofian sisaret, Filosofian historian vaikuttavat naiset. Tunsin taas koputuksen sielussani, päästäkö nyt filosofian kautta yhä syvemmin naisen sielun salaisuuteen? Kirjailija kertoo häneltä toistuvasti pyydetyn kirjaa naisfilosofeista. Pyytäjät olivat naisia ja miehiä, joilla oli aito uteliaisuus päästä syvemmälle naisen ajatustapojen tuntemiseen. Miehet ovat tunnetusti läpi historian loistaneet ja täyttäneet ajatuksillaan oppija filosofiakirjat. Mutta missä naisfilosofiat? Kun tartuin Torstin kirjaan, tein nopeasti ristinmerkin kiitokseksi palosta, jonka kirja sytytti. Torstin valitsemat naiset todistavat ajatustensa syvästä viisaudesta. Olen tutustunut Torsti Lehtiseen hänen kymmenissä kirjoissaan, lisäksi naapurina Kalliossa. Usein olemme juuttuneet jutusteluun kadulla kohdatessamme. Olen Torstin seurassa pyöritellyt ajatusta myös radiostudiossa maailmanparantajan uskossamme. Olen tottunut luottamaan Torstin vetoihin ja valintoihin. Mutta nyt löytyi täysosuma. Tunsin, että Torsti oli osunut kultasuoneen. Suurten naisajattelijoiden elämä ja filosofia siirtyi kerralla uusiin sfääreihin. Miten ihmeessä maailma on voinut pysyäkään pystyssä ilman näitä Torstin valitsemia naisia? Torsti piirtää naiseudelle uudet ääriviivat. Naiset opettivat Sokrateen ajattelemaan. Naiset pystyttivät tikkaat rakkaudelle: Diotima on mallipapitar rakkautensa tikapuilla. Hypatia on filosofian marttyyri. Edith Stein on ateisti ja pyhimys. Simone Weil on punainen neitsyt. Dame Jean Iris Mudoch on älyn ja hekuman filosofi. Ja vielä Martha Nussbaum, kasvatusfilosofi ja maailmankansalainen. Vanha tuttuni Hildegard Bingeniläinen tempaisi oitis mukaansa musiikillaan ja teologiallaan. Ilman naista miestä ei voi sanoa mieheksi, ilman miestä naista ei voi sanoa naiseksi. Filosofian syvimpään tuskaan johdattaa saksalainen totalitarismin kriitikko Hannah Arendt, joka varoittaa pahuuden arkipäiväistymisen johtavan yhä hirvittävimpiin hirmutekoihin. Luomisen nojalla ihminen aina kaipaa yhteyttä Jumalaansa. Korkeimmat liekit eksistentialistin sielussani roihauttaa kuitenkin Simone de Beauvoir joka rakkaansa Jean-Paul Sartren seurassa johtaa ylittämään kaikki annetut olosuhteet. Feministisen eksistentialismin äitinä hän tietää, että naiseksi ei synnytä vaan tullaan. Kaivokatu on muutettava joukkoliikennekaduksi Helsingin kaupunki tiedotti 12.1. Rautatientorin metroaseman peruskorjaushankkeesta, joka aiheuttaisi massiivisen katutyömaan Kaivokadulle. Urakan olisi määrä alkaa vuonna 2023 ja työmaa aiheuttaisi suuria muutoksia liikennejärjestelyihin koko Kaivokadun mitalta. Kaupungin arvion mukaan tietöiden kesto olisi kahdesta neljään vuotta riippuen siitä, voidaanko Kaivokatu sulkea liikenteeltä kokonaan vai vain osittain. Urakoiden aikataulut ja budjetit tunnetusti venyvät, joten kaupungin päättäjien tulisi ehdottomasti lähteä suunnittelussa siitä, että liikenne katkaistaan kokonaan. Tällä vaihtoehdolla saavutettaisiin myös kaupungin arvion mukaan 15 miljoonan euron säästöt. Kahdenkin vuoden liikennekaaos ydinkeskusHallinto-oikeus: Garden asemakaava ei ole lainvastainen Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellääm hylännyt museoviraston tekemän valituksen Helsinki Gardenia koskevasta asemakaavan muutoksesta, jolla mahdollistetaan monitoimiareenan rakentaminen nykyisen Helsingin Jäähallin alueelle olympiastadionin läheisyyteen. Lisäksi muutos mahdollistaa urheilu-, liikuntaja vapaa-ajan tilojen, toimitilojen, palvelutilojen sekä asuntojen ja majoitustilojen rakentamisen. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan muun ohella, että kaava-alueella on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä ja että Eläintarhan alueen kaupunkikuva muuttuu olennaisesti kaavamuutoksen myötä. Osa kaavamuutosalueesta sisältyy vähäisiltä osin Museoviraston laatiman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) kohteena osoitettuun alueeseen Olympiarakennukset. Yleiskaavassa kantakaupunkialueeksi varatut alueet on tarkoitettu osoitettavaksi tehokkaaseen rakentamiseen, mikä hallinto-oikeuden perustelujen mukaan osaltaan vaikutti sen arviointiin, millaisia kaupunkikuvallisia vaatimuksia rakentamiselle voitiin asemakaavallisessa yhteensovitusratkaisussa asettaa. Hallinto-oikeus totesi, että uudisrakentamisen soveltuminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sekä suojellun jäähallirakennuksen välittömään läheisyyteen on otettu huomioon lukuisin yksityiskohtaisin arkkitehtuuria ja rakennuksen ulkoasua koskevin kaavamääräyksin. Alueen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävät arvot on riittävästi turvattu kaavaratkaisussa eikä kaavamuutoksen voida myöskään kokonaisarviossa katsoa heikentävän rakennetun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja maankäyttöja rakennuslain 54 §:ssä asemakaavalle asetetuissa sisältövaatimuksissa kielletyllä tavalla. Asemakaavan muutosta koskeva päätös ei siten ollut lainvastainen. tassa on kaupunkilaisilta paljon vaadittu, mutta odottamisen arvoiseksi sen voisi tehdä Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Tällöin autot eivät palaisi Kaivokadulle enää lainkaan tietöiden alkamisen jälkeen. Kevään kuntavaaleissa valittu kaupunginvaltuusto ehtisi hyvin tehdä tästä päätöksen ennen peruskorjaustöiden alkamista. Rautatieaseman seutu on Helsingin ja koko maan vilkkainta jalankulkualuetta ja näin ollen myös altis liikenneonnettomuuksille. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta joukkoliikennekadun hyödyt ovat ilmeiset. Joukkoliikennekatu avaisi myös täysin uusia mahdollisuuksia Rautatientorin alueen kehittämiseen kaupunkitilana, kun osa nelikaistaisesta tiestä vapautuisi autoilijoilta jalankulkijoiden käyttöön. Autoliikenne Kaivokadulla on läpiajoliikennettä, joka olisi kohtuullisen helposti ohjattavissa myös muualle. Tällä tavalla yhä useampi autoilija välttäisi todennäköisesti ydinkeskustan läpi ajamista. Tätä kehityssuuntaa kaupunki voisi halutessaan vahvistaa esimerkiksi ottamalla käyttöön ruuhkamaksut ydinkeskustan alueella. Jemi Heinilä (sd.), kuntavaaliehdokas Työväenopiston luentokausi alkaa etänä Helsingin työväenopisto välittää verkon kautta kymmeniä luentoja tammikuussa. Luennoilla tarkastellaan muun muassa populismia ja filosofi Gillez Deleuzen ajattelua sekä tutustutaan uutuuskirjallisuuteen, verkkojulkaisuihin ja medialukutaidon perusteisiin. Vallitsevien koronarajoitusten vuoksi Helsingin työväenopiston luentoja voi seurata tammikuussa ainoastaan verkon kautta. Linkit verkkoluentoihin löytyvät luentokohtaisesti ilmonet.fi-palvelusta ennen luennon alkua. Tammikuun tarjonta starttaa tutustumalla mielenkiintoisiin ja osin kiistanalaisiin arkeologisiin erityiskysymyksiin. Ensimmäisen kerran kysymys kuuluu, koska ihminen otti tulen käyttöönsä. Kirjallisuus puhuu monilla äänillä -sarjan ensimmäisessä osassa tammikuun 20. päivä matkataan afrikkalaisamerikkalaisten naiskirjailijoiden mieskuvaan. Seuraavana päivänä saamme kirjailijavieraaksemme Jukka Koskelaisen, jonka kanssa keskustellaan Cafe Cosmos -teoksesta. Kirjallisuusluennoilla kuullaan myös 1800-luvun suomalaisista runoilijoista ja etsitään suurkaupunkia Mika Waltarin 1930-luvun Helsingissä. Monipuolisilla taideluennoilla käsitellään muun muassa yksilöllisiä taidekokemuksia, Danten trubaduureja, balettimusiikin kultakautta sekä taidemaalauksen tarvikkeita ja tekniikoita. Omia verkkovalmiuksia voi kehittää kuuntelemalla puhelimen, tabletin ja tietokoneen käyttäjän digivinkkejä. Verkkojulkaisuja käsittelevä luento puolestaan tarjoaa perustietoutta kotisivuista, html-koodista ja WordPressista. Luentotarjontaa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä tilanne elää ja verkkoluentojen määrä lisääntyy lähiviikkojen aikana. Verkkoluennot löytyvät ilmonet. fi-palvelusta. Linkit julkaistaan ennen luennon alkua. Kaikki luennot ovat maksuttomia. Helsingin työväenopisto välittää verkon kautta kymmeniä luentoja tammikuussa. Kuva: Pixabay
5 Nro 1 • Viikot 3-6/2021 Rööperin lehti Keskisuomalaiselle Rööperin lehti siirtyy uudelle kustantajalle. – Karprint Oy keskittyy aikakauslehtien kustantamiseen, ja sen paikallislehdet siirtyvät nyt suurempien hartioiden sekä tehokkaamman ja suuremman yhtiön, Keskisuomalaisen, omistukseen. – Mediakenttä keskittyy edelleen ja sen myötä tehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet, ja muuttaneet varsinkin pienlehtien lehtimarkkinat, siinä olennaisimmat perusteet muutokselle, sanoo Karprint Oy:n toimitusjohtaja ja Rööperin lehden päätoimittaja Juha Ahola. Karprint Oy:n kustannettavana Rööperin lehti on ollut vuodesta 2007, sen perusti Marko Koskelin muutamaa vuotta aiemmin, Rööperi nimisenä. Lehteä alkaa helmikuun alusta julkaista kustannusyhtiö Keskisuomalainen, joka on tullut tutuksi toimijaksi Etelä-Suomessa viime vuosina. Se hankki omistukseensa muun muassa Suomen lehtiyhtymän muutamia vuosia sitten, ja se julkaisee ennestään muun muassa Helsingin Uutisia, Vantaan Sanomia sekä Länsiväylää. Samassa yhteydessä Keskisuomalaiselle siirtyvät myös Karprint Oy:n muut paikallislehdet, Karkkilan Tienoo, Lopen lehti, Luoteis-Uusimaa sekä Kallio lehti ja Munkinseutu. – Karprintiltä hankittu mediakokonaisuus on luontainen jatkumo Mediatalo Keskisuomalaisen kasvussa. Kaupassa konserniin siirtyvät paikallisja kaupunkilehdet ovat lukijoidensa arvostamia medioita ja sopivat erinomaisesti kasvavaan mediaperheeseen, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Lehtien ilmestyminen jatkuu normaalisti ja siirtyy 1.2.21 osaksi Keskisuomalaisen, Etelä-Suomen Median julkaisuliiketoimintaa. Kamppi Helsinki saavutti arvostetun ympäristösertifikaatin Kamppi Helsinki sai joulukuussa kansainvälisesti merkittävän BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatin. Helsingin keskustassa sijaitseva Pohjoismaiden vilkkain kauppakeskus Kamppi Helsinki sai joulukuussa kansainvälisesti merkittävän BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatin, jonka saaminen vaati vahvaa sitoutumista kestävään kehitykseen. BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatti on yksi maailman johtavista kestävän kehityksen arviointimenetelmistä, jossa otetaan huomioon infrastruktuurin ja rakennusten koko elinkaari ja niiden ylläpitoon ja käyttöön tarvitut resurssit. BREEAM arvioi kohteet korostaen ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisesti kestäviä toimia ja ratkaisuja. BREEAM In-Use -sertifikaatin saaja on sitoutunut jatkuvaan kestävän kehityksen työhön, joka auttaa tekemään houkuttelevia kiinteistösijoituksia, turvaamaan ihmisten hyvinvointia ja suojelemaan luonnonvaroja. Kauppakeskus on keskellä kaupunkia ihmisten kanssa elävä kohde, jonka on pystyttävä vastaamaan kävijöiden ja kuluttajien tarpeisiin ja toiveisiin. Kestävä kehitys on globaali megatrendi, joka näkyy jo kuluttajien ostopaikkojen valinnassa: ostopaikka valitaan yhä useammin vastuullisuuden perusteella. Kamppi Helsinkikin haluaa vastata vuokralaistensa ja kuluttajien vaatimuksiin ja toiveisiin. – Sertifikaatti osoittaa, että omistajamme Allianz ja European Cities Fund sitoutuvat muutokseen ja että noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Se on vastuulupaus asiakkaillemme, kertoo kauppakeskuksen johtaja Tiina Fågel. Jätehuollosta täydet pisteet BREEAM In-Use -sertifikaatin hankkiminen on ollut suuri ponnistus Kamppi Helsingille, ja sillä on suuri merkitys kauppakeskuksen brändille. Kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuminen edellyttää läpinäkyvyyttä. – Vuoden alusta teimme muun muassa merkittävän muutoksen jätehuollossa ja otimme käyttöön erittäin tarkan jätteiden seurannan. Toimet eivät aina suoranaisesti näy kuluttajille, mutta takaavat Kamppi Helsingin toiminnan vastuullisuuden, Kamppi Helsingin kiinteistöpäällikkö Federico Waltari kertoo. Helsingin Kamppi aloitti muun muassa vuoden 2020 alusta ympäristömanageripalvelun käytön. Sen ansiosta jätehuollon palveluita, -toimintoja ja -laitteistoja seurataan tarkasti. Jätteiden kierrätysaste on maksimoitu, kuljetuksia vähennetty ja vuokralaisille järjestetty kierrätyskoulutuksia. Tulokset olivat nähtävissä heti – BREEAM In-Use -sertifikaatissa Kamppi Helsinki saavutti jätehuollon osalta täydet pisteet. – Ympäristömanageri tulee tarvittaessa kauppakeskukseen opastamaan ja neuvomaan käytännössä. Teemme tiivistä yhteistyötä vuokralaisten kanssa, jotka ovat myös olleet aktiivisia. Ilman heidän panostaan ja sitoutumistaan samoihin tavoitteisiin emme olisi onnistuneet sertifioinnissa, Waltari kiittää. Vastuullisempi tulevaisuus Kauppakeskus vanhenee samaa tahtia kävijöidensä kanssa ja hengittää samaa ilmaa kuin kaupungin asukkaat. Kampin ympäristöteot tukevat Helsingin kaupunkistrategiaa, joka määrittää hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. BREEAM In-Use -sertifikaatin saadakseen yritys on sitoutunut kehittämään energiatehokkuuttaan, seuraamaan jatkuvasti energiankäyttöä ja reagoimaan välittömästi epäkohtiin. Kamppi ostaa tällä hetkellä pelkästään uusiutuvaa vesisähköä ja pyrkii parantamaan rakennuksen ilmanvaihtoa ja valaistusta niin, että toiminta on aina energiatehokasta. Tulevaisuudessa yritys pyrkii tekemään biodiversiteettisuunnitelman ja tutkimaan mahdollisuutta investoida aurinkopaneeleihin. – BREEAM In-Use -sertifikaatin Excellent-taso tarkoittaa sitä, että jo 15-vuotiasta kiinteistöä on vastuullisuuden näkökulmasta hoidettu todella hyvin. Emme kuitenkaan jää tähän, vaan Kamppi on sitoutunut parempaan tulevaisuuteen, Waltari korostaa. Kaupunkipyöräpalvelu lähes koko Helsinkiin Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan maanantaina 11.1. kaupunkipyöräpalvelun laajentamista koskevan hankintapäätöksen. Laajennuksen myötä palvelu tulee kattamaan lähes koko Helsingin alueen. Tulevana kautena kaupunkipyöräpalvelu kattaa koko Helsingin lukuun ottamatta Kehä III:n ulkopuolelle jääviä alueita (Östersundom ja Ala-Tikkurila). Helsinkiin saadaan 105 uutta asemaa ja 1050 uutta pyörää, joilla täydennetään myös olemassa olevaa palvelualuetta. Asemien tarkkoja sijainteja suunnitellaan parhaillaan. – Laajennusalueen pyöräasemia asennetaan tulevan kaupunkipyöräkauden alkupuolella vaiheittain ja uusia asemia otetaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä saadaan paikalleen, kertoo HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Palvelualueen laajentamisen vuoksi koko kauden käyttömaksu nousee viidellä eurolla, jolloin uusi kausimaksu on 35 euroa. Muut hinnat pysyvät ennallaan. Korotuksella katetaan palvelun kustannuksia, jotka ovat tämän ja edellisen laajennuksen myötä nousseet merkittävästi. Tällä mallilla käyttömaksuilla ja kaupungin tuella katettu osuus on muiden joukkoliikennepalveluiden tapaan tasapainossa. Palvelua on kehitetty kaupunkilaisten kanssa Kaupunkipyörien suosio, systeemin toimivuus ja kaupunkilaisten aktiivisuus ovat mahdollistaneet palvelun jatkuvan kehittämisen. Muutoksia kauden pituuteen tai asemien määrään ei kuitenkaan tehdä ennen vuotta 2025, jolloin nykyinen sopimuskausi päättyy. Nykyisten asemien paikkoihin voidaan kuitenkin tehdä muutoksia. Kaupunkilaisten toiveita tulevan laajennuksen asemapaikoista kyseltiin 2020 elo-syyskuussa. – Haluamme kiittää kyselyihin vastanneita ja tietenkin kaikkia aktiivisia kaupunkipyöräilijöitä! Kova kysyntä on näyttänyt, että palvelulle on tarvetta ja kaupunkilaiset ovat ottaneet pyörät osaksi arkeaan pysyvästi. Laajennuksen lisääntyvä pyörämäärä parantaa saatavuutta myös verkoston kysytyimmillä vanhoilla alueilla ja toimintaa pyritään tulevinakin vuosina optimoimaan niin, että käytössä oleva järjestelmä parhaiten palvelee käyttäjiään, Mäkinen sanoo. Muutoksia kauden pituuteen tai asemien määrään ei tehdä ennen vuotta 2025. Kuva: HKL/Tom Toikka
6 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 Kaupunkilaiset ideoivat OmaStadissa viime vuoden lokakuussa 1463 ideaa. Kaupunki sai loppuvuodesta arvioiduksi kaikki ideat. OmaStadin kriteerien perusteella pääsi jatkoon 1150 ideaa. Seuraavaksi ideoista yhteiskehitetään äänestyskelpoisia ehdotuksia. Ideoista tehdään äänestyskelpoisia ehdotuksia kehittämällä niitä yhdessä alueen muiden asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäisenä starttaavat 25.1.–4.2. välisenä aikana järjestettävät alueraksa-työpajat. Alueraksojen tavoitteena on avata ehdotuksia OmaStadi-sivustolle muiden ideoita jättäneiden kaupunkilaisten kanssa keskustelemalla ja yhdistelemällä ideoita. Alueraksoille kutsutaan kaikki samalle alueelle omastadin kriteerit täyttäneitä ideoita jättäneet kaupunkilaiset. Myös muut yhteiskehittämisestä kiinnostuneet kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Alueraksat järjestetään verkkotilaisuuksina. Teemaraksat Alueraksojen jälkeen yhteiskehittäminen jatkuu OmaStadi-sivustolla, pienemmissä työryhmissä ja maaliskuussa järjestettävillä teemaraksoilla. Teemaraksoille osallistuvat ehdotusten tekijöiden lisäksi kaupungin asiantuntijat. Teemaraksojen tavoitteena on viimeistellä ehdotukset ennen kustannusarvioita ja äänestystä. Ehdotuksia voi avata sivustolla 11.1.–28.2. Avattuja ehdotuksia voi muokata 30.4. saakka. Kaupunki järjestää asukkaille tukea osallistumiseen muun muassa kirjastoissa ja asukastaloilla. Parhaiten alueen ehdotuksista ja yhteiskehittämisestä tietää alueen stadiluotsi, jolta saa apua ja tukea ehdotuksen kehittämiseen. Stadiluotsien yhteystiedot ja tärkeää tietoa yhteiskehittämisestä löytyy omastadi. hel.fi-sivustolta. OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Syksyllä 2020 käynnistyi OmaStadin toinen kierros. Kaupunkilaiset saivat lokakuussa ideoida, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ideoita tuli 1463. Ideoiden suosituimpia teemoja olivat liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto, rakennettu ympäristö sekä yhteisöllisyys. PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI VIIKKO 3 KE 20.1. Sebastian TO 21.1. Aune, Oona, Netta, Auni PE 22.1. Visa LA 23.1. Enni, Eine, Eini, Enna SU 24.1. Senja VIIKKO 4 MA 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paulus, Paavali TI 26.1. Joonatan KE 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo TO 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies PE 29.1. Valtteri LA 30.1. Irja SU 31.1. Alli VIIKKO 5 MA 1.2. Riitta TI 2.2. Jemina, Lumi, Aamu KE 3.2. Hugo, Valo TO 4.12. Ronja, Armi PE 5.2. J.L. Runebergin päivä. Asser LA 6.2. Saamelaisten kansallispäivä. Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki SU 7.2. Kynttilänpäivä. Riku, Rikhard VIIKKO 6 MA 8.2. Laina TI 9.2. Raija, Raisa KE 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna TO 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki PE 12.2. Elma, Elmi LA 13.2. Sulo, Sulho SU 14.2. Laskiaissunnuntai. Ystävänpäivä. Voitto, Tino, Valentin VIIKKO 7 MA 15.2. Sipi, Sippo TI 16.2. Laskiaistiistai. Kai 3. sunnuntai loppiaisesta Mark. 1:29-39 Poissa hyvä, kotona paras. Suomalainen sananlasku on tunnettu muillakin kielillä. Kotiin tulemisessa on jotakin perustavanlaatuisen oikeaa. Sen tiesivät niin Jeesuksen vertauksen tuhlaajapoika kuin Aleksis Kiven veljessarjakin. Nykyihminen on muuttanut sanontaa ja globaalin maailman kansalaisen koti on siellä, missä wi-fi (langaton verkko) yhdistyy ilman, että salasanaa tarvitsee erikseen antaa. Sunnuntain evankeliumitekstissä ollaan Simon Pietarin ja Andreaksen sukutalossa. Ensi töikseen Jeesus parantaa Simonin vaimon äidin ja sitten vasta istutaan alas pitkän päivän jälkeen. Kovin on tutun kuuloista. Korona-aikana kaupassa ei tosin sovi käydä kuumeisena. Vähintään lasten nälkä on ensin parannettava ennen kuin töiden jälkeen sopii kellahtaa sohvalle. Jeesus oli aika kulkuripoika. Onneksi hänellä edes joskus oli jokin paikka, minne mennä. Kapernaumissa ihmisillä on jos jonkinlaista vaivaa. Siinä mielessä se muistuttanee esimerkiksi nykyajan Kankaanpäätä tai mitä vain k-kirjaimella alkavaa kaupunkia. Väkijoukko on tyytyväinen, kun Vapahtaja on kotona. Jeesus ei paljon kellokorttia kunnioita, kun väkijoukko kutsuu hänet vielä iltalöösiin työpäivän päälle. Mieleen tulee psalminkirjoittajan ajatus Taivaallisesta Isästä: “Ei hän väsy, ei hän nuku, Hän on Israelin turva.” (Ps. 121) Sairaat paranevat ja ihmiset ovat onnellisia. Aamulla Ihmisen Poika laittaa ykköstä silmään ja jatkaa matkaa. Muutkin tarvitsevat minua, hän sanoo oppilailleen ja karavaani kulkee eteenpäin. Ehkä hän on tulossa juuri sinua tapaamaan. Mikko Lehtovaara Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä OmaStadin ideoita kehitetään yhdessä Temppeliaukion kirkko avoinna alkuvuonna arkisin ja lauantaisin Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille arkisin ja lauantaisin loppiaisesta maaliskuun loppuun. Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille loppiaisesta alkaen arkisin ja lauantaisin. Uudet aukioloajat astuvat voimaan viikolla yksi ja ovat voimassa maaliskuun 2021 loppuun asti. – Sunnuntait varaamme jatkossa messuja ja kirkollisia toimituksia varten, Töölön seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus sanoo. Töölön seurakunta arvioi uudelleen maaliskuussa kirkon aukioloajat vierailijamäärän ja koronapandemiatilanteen perusteella. Joulunajan Temppeliaukion kirkko on avoinna päivittäin ja kirkon tarkat aukiolokellonajat löytyvät Temppeliaukion kirkon kotisivuilta temppeliaukionkirkko.fi. Temppeliaukion kirkko on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyskohteista, Suomen suosituin sisänähtävyyskohde ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtuurikohteita. Vuonna 2019 Temppeliaukion kirkossa vieraili yli 938 000 kävijää. KIRJA-ARVOSTELU Miten voivat lapset? Aikuiset ovat kautta maailmanhistorian osanneet sotkea asiansa. Milloin suuret, milloin pienemmät asiat. Miten näissä käänteissä, mullistuksissa ovat voineet, selviytyneet maailman lapset? Erityisesti tulee tarkastella kaikkein heikoimmilla olevien lasten, kehitysmaiden lasten kohtaloita. Näin tekee erinomaisen havainnollisella tavalla toimittaja, valokuvaaja, kirjailija Martti Lintunen uudessa kirjassaan ”Puolen maailman lapset” (Pieni karhu 2020). Lintunen, jo ikämiehiä, on kiertänyt elämässään koko maapallon, kaikki maailman mantereet käyttäen koko ajan joka puolella erinomaista taitoaan valokuvata olennaisia asioita maailmasta olipa hän missä tahansa maapallolla: kuvausskaala ulottuu pingviineistä pikkulapsiin. Leikeistä kouluun Lintusen kirja käy loistavin kuvin ja sanoin läpi kehitysmaiden lapsien kohtaloita eri puolilla maailmaa. Hauskoja iloisia leikkimiskuvia seuraa ikäviä otoksia katulapsista, koko lasten elämänkirjo tulee kuvien ja tekstien kautta lukijalle hyvin havainnollisesti esille. Kirja korostaa koulunkäynnin ja lukutaidon oppimisen merkitystä. Tiesitkö että maailmassa on 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista? Heistä naisia on 64 prosenttia! Ongelmia riittää Kehitysmaiden lasten ongelmat tulevat kirjassa järjestelmällisesti esille. Koulunkäynnnin ja luku-taidon ongelmien lisäksi Lintunen nostaa esille ongelmat terveydenhuollossa, puhtaan veden saannissa, tyttöjen syrjimisessä, aliravitsemuksessa, katulapsissa, lapsityövoiman vääryyksissä, pakolaisongelmissa. Lintunen ei saarnaa tai voivottele. Hän luottaa kuvien voimaan, eikä suotta. Iloa ja toivoa Martti Lintusen kirja ”Puolen maailman lapset” antaa erittäin hyvän ”pikakurssin” maapallon kipeisiin kysymyksiin. Ongelmat ovat suuria, pahojakin, mutta kirjan kuvissa ja asiallisessa tekstissä huokuu kuitenkin lasten ilo ja riemukin vähäisistäkin asioista. Olisiko siitä oppimista meidän yltäkylläisessä ostosparatiisimaailmassa? ”Puolen maailman lapset” on erinomaisen ajankohtainen kirja, juuri näin joulun alla. Ajatteleville ihmisille. Pekka Hurme Kaupunkilaiset ideoivat OmaStadissa viime vuoden lokakuussa 1463 ideaa. Kuva: KMG Alueraksojen aikataulu: • Itäinen suurpiiri 25.1. klo 17.30–19.30 • Kaakkoinen suurpiiri 26.1.klo 17.30–19.30 • Eteläinen suurpiiri 27.1. klo 17.30–19.30 • Koko Helsinki 28.1. klo 17.30–19.30 • Pohjoinen suurpiiri 1.2. klo 17.30–19.30 • Keskinen suurpiiri 2.2. klo 17.30–19.30 • Läntinen suurpiiri 3.2. klo 17.30–19.30 • Koillinen suurpiiri 4.2. klo 17.30–19.30 Ideoista tehdään äänestyskelpoisia ehdotuksia 12.1.–30.4.2021 välisenä aikana omastadi.hel.fi -sivustolla ja työpajoissa yhdessä kaupunkilaisten sekä kaupungin asiantuntijoiden kanssa.
7 Nro 1 • Viikot 3-6/2021 Helsingin kaupunki / Ismo Kiesiläinen Kuvassa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Katja Legeza, ensimmäinen varapuheenjohtaja Inka Karlsson (vas.) ja toinen varapuheenjohtaja August Kiattrakoolchai (oik.). Koronatilanteesta johtuen koko hallituksesta ei ole vielä saatavilla kuvaa. Helsingin nuorisoneuvostolle uusi hallitus ja lautakuntaedustajat Helsingin nuorisoneuvoston järjestäytymisviikonloppuna 9.-10.1. valittiin uusi hallitus sekä lautakuntaedustajat kaudelle 2021. Nuorisoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Katja Legeza sekä varapuheenjohtajiksi Inka Karlsson ja August Kiattrakoolchai. Helsingin nuorisoneuvoston järjestäytymisviikonloppuna 9.10.1.2021 valittiin uusi hallitus sekä lautakuntaedustajat kaudelle 2021. Nuorisoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Katja Legeza sekä varapuheenjohtajiksi Inka Karlsson ja August Kiattrakoolchai. – Nuorisoneuvoston jäsenten kiinnostus luottamustehtäviä kohtaan oli tänäkin vuonna korkealla tasolla huolimatta siitä, että kausi on ensimmäistä kertaa kaksivuotinen ja ensimmäinen vuosi on jo takana. Lähes jokaiseen vastuutehtävään pyrki useampi ehdokas, mikä johti tiukkoihin äänestystilanteisiin. Silti sekä hallitukseen että lautakuntaedustajien joukkoon saatiin useita uusia kasvoja, kuvaili uusi nuorisoneuvoston puheenjohtaja Katja Legeza. Nuorten ääni kuuluu kunnallisessa vaikuttamisessa Helsingin nuorisoneuvoston on vaaleilla valittava nuorten muodostama kunnallinen vaikuttamiselin, jonka tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa sekä kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Nuorisoneuvostoon kuuluu 30 vaaleilla valittua 13-17-vuotiasta helsinkiläistä nuorta. Yksi nuorisoneuvoston toimintaperiaatteista on taitojen oppiminen ja tavoitteena on, että paikat vaihtuvat ja näin uusia taitoja opetellaan eri rooleista käsin. Hallituksen jäsenistä 40% ja lautakuntaedustajista 50% oli uusia tehtävässään. Toimialaryhmien sisällä vaihtuvuus oli 47%. – Työ paremman Helsingin puolesta nuorisoneuvostossa jatkuu uudella kokoonpanolla, ja tänä vuonna toivottavasti myös paremmalla menestyksellä koronavirustilanteen suhteen. Uskon, että tänä vuonna onnistumme kehittämään nuorisoneuvostoa entisestään vielä toimivammaksi niin meille, kuin myös kaupunkimme nuorille, toivoo Katja tulevasta vuodesta. Keskeisiksi tavoitteikseen kausille 2020-2021 nuorisoneuvosto on asettanut ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävän kehityksen, nuorten hyvinvoinnin kehittämisen sekä tasa-arvoisen kohtelun. Nuorisoneuvosto antaa kaksi kertaa vuodessa lausunnon nuorten aloitteista kaupunginvaltuustossa. Helsingin nuorisoneuvostolla on edustuspaikat kaupungin toimialojen lautakunnissa ja heillä on vuosittain yli 300 erilaista kokousta ja tapahtumaa, jossa he tapaavat kaupungin pormestaristoa, toimialajohtoa, virkamiehiä ja erilaisia yhteistyötahoja. Lisää nuorisoneuvostosta ja sen tekemästä työstä voi lukea ruuti.net. Koronarajoitukset jatkuvat Tuomiokirkkoseurakunnassa tammikuun loppuun Suomenlinnan kirkon urut uusitaan Seurakuntien kokoava toiminta, kuten erilaiset kerhot, piirit ja ryhmät, on tauolla tammikuun loppuun asti. Tuomiokirkkoseurakunta tukee edelleen ihmisiä hengellisesti ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan verkon välityksellä. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta rajoittaa osaltaan koronaviruksen leviämistä noudattaen Helsingin hiippakunnan ja viranomaisten antamia suosituksia ja rajoituksia. Seurakunnan kaikki ulkona ja sisällä tapahtuva kokoava toiminta lukuun ottamatta kirkollisia toimituksia on keskeytetty tammikuun 31. päivään saakka. Tähän sisältyy niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattu toiminta sekä jumalanpalvelukset. Kirkollisiin toimituksiin (ristiäiset, häät, hautajaiset) voi viranomaisten suosituksesta osallistua korkeintaan 10 henkilöä, samoin näiden toimitusten jälkeisiin juhliin. Hautajaisissa 10 henkilön raja on mahdollista tapauskohtaisesti harkiten ylittää, jotta vainajan kaikkein lähimmät omaiset pääsevät mukaan. Suosittelemme käyttämään kasvomaskia sekä huolehtimaan käsihygieniasta Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa ollessa. Tarvittaessa suntiolta voi pyytää kasvomaskin, mikäli oma ei ole mukana. Jumalanpalvelukset ja joulun tilaisuudet verkossa Tuomiokirkosta lähetetään joka sunnuntai klo 10 jumalanpalvelus suorana verkossa. Olet tervetullut siihen mukaan seurakunnan Facebook-sivun tai Youtuben kautta. Jumalanpalveluksen tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan, joten siihen voi osallistua myös myöhemmin. Tuomiokirkkoseurakunnan muissa kirkoissa eli Suomenlinnan kirkossa, Vanhassa kirkossa, Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa ei toistaiseksi vietetä jumalanpalvelusta. Keskusteluapua ja tukea tarjolla Tuomiokirkko on avoinna mala klo 9–18 ja su klo 11–18 hiljaista rukousta varten. Tuomiokirkossa päivystää pappi joka päivä klo 15-18 keskustelua ja sielunhoitoa varten. Tarjoamme mahdollisuutta rukoukseen, keskusteluun tai huolien jakamiseen joka päivä myös puhelimitse klo 9-21 numerossa 09 2340 6102. Puhelimeen vastaavat seurakunnan työntekijät ja käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Voit myös olla suoraan yhteydessä kaikkiin työntekijöihimme normaaliin tapaan. Kirkkoherranvirasto palvelee (ma-ti klo 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12) puhelimitse ja sähköpostitse: puh. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi. Suomenlinnan kirkon urut uusitaan ja kirkossa suoritetaan myös muita korjaustöitä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Comma Image Oy Suomenlinnan kirkon urut uusitaan ja kirkossa suoritetaan myös muita korjaustöitä. Remontin vuoksi kirkko on suljettu tammikuun alusta alkaen. Suomenlinnan kirkon urut uusitaan kokonaisuudessaan alkuvuodesta 2021. Tämän vuoksi kirkko on toistaiseksi suljettu. Remontin valmistumisesta ja mahdollisista viikonloppujen aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin. Jo varatut kirkolliset toimitukset järjestetään normaalisti, mutta käytössä on vain piano. Vanhat Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1964 soivat viimeisen kerran loppiaisena 6.1. verkon välityksellä. Lisätietoja konsertista tästä linkistä. Viime viikolla urut purettiin ja kevään aikana kirkkoon rakentuvat uudet Köglerin tehtaalla rakennetut urut. Uuden soittimen äänittäminen vie keväällä myös oman aikansa, kun soittimen kaikki pillit käsitellään soimaan parhaalla mahdollisella tavalla juuri Suomenlinnan kirkossa. Tämä erityistä tarkkuutta vaativa työ tehdään muuten hiljaisessa kirkossa. Urkujen arvioitu valmistumisaika on kesäkuun alku 2021. Tämän jälkeen uutta soitinta päästään kuulemaan messuissa, häissä ja Urkukesän päiväkonserteissa. Voit ottaa seurantaan myös Suomenlinnan kirkon uuden Instagram-tilin, joka löytyy Instagramista nimellä @suomenlinnankirkko!
8 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 Helsingin-, Caloniuksenja Runeberginkadulla alkoivat kasin katutyöt Vaikutukset liikkumiseen Helsinginkadulla Brahenkentän kohdalla jalankulku siirtyy Helsinginkadun eteläpuolelle. Autoliikenne siirtyy työmaan kohdalla samalle kaistalle kuin raitiovaunut, ja pyöräliikenne ohjataan ajoradan oikeaan reunaan. Kaarlenkadulla jalkakäytävä kapenee noin 1,5 metriä leveäksi käytäväksi rakennusten ja työmaan välissä. Ajoneuvoliikenne säilyy alkuvaiheessa entisellään. Kulku rappuihin ja liikkeisiin pidetään avoimena. Ajo pihoihin, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne pihoihin onnistuu ajosiltojen avulla. Caloniuksen-kadulla Työmaa alkaa Caloniuksenkatu 2 kohdalta, mutta laajenee pian Caloniuksenkatu 6–8 kohdalle. Jalkakäytävä kapenee noin 1,5 metriä leveäksi käytäväksi rakennusten ja työmaan välissä. Kulku kaikkiin rappuihin ja liikkeisiin pidetään avoimena. Ajoneuvoliikenne siirtyy työmaan kohdalla aluksi samalle kaistalle kuin raitiovaunut. Ajo pihoihin, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne pihoihin onnistuu ajosiltojen avulla. Raitiovaunut ja bussit Raitiovaunut ja bussit kulkevat työn alkaessa normaalisti. Keväällä työmaa-alueet laajenevat huomattavasti. Tällöin raitioliikenteeseen on tulossa mittavia poikkeusjärjestelyjä, joista tiedotetaan hyvissä ajoin ennen muutoksia. Maanalainen kunnallistekniikka Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun perusparannuksen jälkeen raitiolinja 8 kulku nopeutuu ja se pysyy entistä paremmin aikataulussa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden on miellyttävämpää ja turvallisempaa kulkea uusituilla kaduilla. Kaduille rakennetaan esimerkiksi noin kilometrin verran yksisuuntaista pyörätietä ja suojatiet uusitaan. Uutta ratikkakiskoa rakennetaan 2500 metriä. Katuremontin yhteydessä uusitaan kadun alla olevat putket ja kaapelit, ja kadun pintarakenteet uusitaan. Kaarlenkadulla vesiputket on rakennettu vuonna 1909 ja Caloniuksenkadulla vuonna 1926. Vesihuollon linjoja rakennetaan 1600 metriä ja viemäriputkia 2000 metriä. Museokortti oli kulttuurivuoden yllättäjä Pakkanen puraisee myös lemmikkieläimiä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että pakkaset piinaavat myös lemmikkieläimiä. Pahimmillaan kovat pakkaset voivat aiheuttaa eläimelle paleltumia ja jopa vaarallisen hypotermian. Suomeen vyörynyt kylmä ilma ja lumisateet koettelevat myös lemmikkieläimiä. HESY on erityisen huolissaan kylmillä keleillä pitkään ulkona pidettävien ja ulos hylättyjen lemmikkien hyvinvoinnista. – Kissoja saatetaan pitää vielä 2020-luvulla paukkupakkasilla pitkiä aikoja tai jopa ympärivuotisesti ulkona, ja jotkut suomalaiset ilmeisesti uskovat niiden kestävän hyvin kylmää. Esimerkiksi maatiloilla kissa ei aina ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin. Kotikissalle pitää kuitenkin ehdottomasti taata pääsy lämpimään kylmällä säällä, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen. Eri koirarodut kestävät pakkasta eri tavoin. Suomen eläinsuojelulainsäädännössä määrätään, että ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona olemiseen. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin säädöksen tulkinnanvaraisuus. – Esimerkiksi siperianhuskyn ja lapinporokoiran tapaiset pitkäkarvaiset rodut, joilla on paksu pohjavilla, kestävät kylmää. Sen sijaan lyhytkarvaiset rodut, kuten suomenajokoirat, dobermannit ja mopsit, eivät kestä pakkasta juuri lainkaan. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden takia lyhytkarvaisiakin koiria voidaan kuitenkin pitää jopa ulkokoirina. Eläinsuojelulainsäädäntöä onkin tarkennettava listaamalla ympärivuotiseen ulkonapitoon soveltuvat koiratyypit ja -rodut, Immonen jatkaa. HESY kehottaa kaikkia lemmikinomistajia siirtämään eläimet kovilla pakkasilla sisätiloihin ja suojaamaan lyhytkarvaiset ja pohjavillattomat koirat takeilla lyhyilläkin ulkoilulenkeillä. Koiran tassuihin kannattaa laittaa lisäksi talvella tossut, jotka suojaavat sitä samalla tiesuolalta ja teräväreunaiselta hiekoitussepeliltä. Koiraa ei pidä koskaan jättää kaupan eteen edes pikaisten ostosten ajaksi. Jos ulkona tapaa paukkupakkasilla ilman omistajaa harhailevan koiran, kissan, kanin tai muun lemmikkieläimen, se on hyvä ottaa ensin HESYlle tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä. Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu yli 300 museoon ympäri Suomen. Uuden Museokortin voimassaolo alkaa vasta ensimmäisestä käyttökerrasta. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen museoiden ollessa suljettuina osan vuodesta epidemiarajoitusten vuoksi. Kesällä sen sijaan rikottiin Museokortti-käyntien ennätyksiä, kun kotimaanmatkailu innosti monia kortin omistajia museovierailuille. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Osassa Suomea museot ovat avoinna normaalisti, ja Museokorttia pääsee käyttämään lukuisissa kunnissa. Kuvassa Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo Siida, joka on avoinna normaalisti muiden Lapin Museokortti-kohteiden tapaan. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Museokortin myynti ja kävijämäärät pysyivät viime vuonna poikkeusajoista huolimatta hyvällä tasolla. Museokortteja myytiin yhteensä lähes 200 000 kappaletta, ja 70 prosenttia asiakkaista jatkoi oman vanhenevan korttinsa voimassaoloa. Kotimaanmatkailun suosio näkyi Museokortin käytössä erityisesti kesäkaudella. Heinäkuussa rikottiin käyttökerroissa kaikkien aikojen kuukausiennätys. Museokortilla maksettiin pelkästään heinäkuussa lähes 300 000 museovierailua, yli kolmanneksen enemmän edellisvuoteen 2019 verrattuna. – Hyvän tuloksen takana on epäilemättä ihmisten kasvava halu paitsi kokea museoiden tarjoamia elämyksiä mutta myös tukea museoiden toimintaa, iloitsee Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Valtioneuvosto sulki museot maalis–toukokuussa. Loppuvuonna 2020 koronatoimia kiristettiin jälleen, ja museot joutuivat sulkemaan uudelleen oviaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja alueellisesti myös muualla Suomessa. Asiakkaamme saivat kevään kiinniolojaksolta ajallisen hyvityksen oman valintansa mukaisesti. Uuden Museokortin voimassaoloaika alkaa vasta ensimmäisestä museokäynnistä, joten kortti on turvallinen hankinta. Työnantajien tarjoamia kulttuurija virike-etuja käytettiinkin vuonna 2020 Museokortin hankintaan ennätyksellisen paljon, sillä monet kulttuurija urheilutapahtumat jouduttiin perumaan. Museokortin myyntitulot palautetaan aina museoille riippumatta esimerkiksi museoiden aukiolorajoituksista, eikä järjestelmällä ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia. Viime vuonna Museokortti tuloutti museoille yhteensä 10,1 miljoonaa euroa. Raskas koronavuosi poiki myös hauskoja ilmiöitä. Sosiaalisen eristäytymisen aikana pyrimme tarjoamaan tavallisille ihmisille tekemistä luomalla #karanteenitaidetta-haasteen, joka innosti tuhannet suomalaiset luomaan uudelleen rakastettuja taideklassikoita. Viime vuonna lahjoitimme Helsingin Psykiatriakeskuksen nuorisopsykiatrian osastojen käytettäväksi 50 Museokorttia Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi. Tänä vuonna keskitymme kampanjoimaan henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen puolesta entistä enemmän. Kulttuuriharrastukset tutkitusti tukevat ja vahvistavat hyvinvointia monin tavoin.
9 Nro 1 • Viikot 3-6/2021 Helsingin-, Caloniuksenja Runeberginkadulla alkoivat kasin katutyöt Helsingin keskustan halutaan saavutettavan eri kulkumuodoilla Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.1. esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelua varten. Kaupunginhallitus päätti myös oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään kaupunkipyöräpalvelun laajennusta koskevan lisäsopimuksen. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös, että kaupunki neuvottelisi valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa päätettiin hyödyntää Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020-2031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa halutaan lisäksi varmistaa, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää Vihdintien pikaraitiotien sekä läntisen kantakaupungin kaupunkiraitiotien. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan. Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkonlaajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Raitiotien ja sen katuinfrastruktuurin alustava kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen enimmäishintapäätöksen. Kaupunkipyöräjärjestelmä Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään kaupunkipyöräpalvelun laajennusta koskevan lisäsopimuksen KaupunkiPyörä Suomi Oy:n kanssa ja tilaamaan kaupunkipyöräpalvelun laajennuksen nykyisen hankintasopimuksen voimassaolon ajaksi vuoden 2025 loppuun asti. Laajennus kattaa Kehä III:n ulkopuolelle jääviä alueita lukuun ottamatta koko Helsingin ja se käsittää 105 uutta pyöräasemaa sekä 1050 uutta pyörää. Laajennus toteutetaan aikaisintaan kauden 2021 alusta lukien. Kaupunkipyöräpalvelun hankinta perustuu HKL:n tarjouskilpailuun, jossa konsortion Moventia & Smoove SAS (Clear Channel Suomi Oy sekä Helkama Velox Oy) tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Alppilan pohjoisosa Kaupunginhallitus päätti varata Alppilan pohjoisosan Savonkadun alueen NCC Property Development Oy:lle toimitilaja asuntoalueen suunnittelua varten. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka. Savonkadun alue sijaitsee Alppilan pohjoisosassa muutaman sadan metrin päässä Pasilan asemalta. Varsinaista varattavaa aluetta rajaa lännessä ratapiha, etelässä Viipurinkatu ja Karjalankatu, idässä Porvoonkatu ja Saimaankatu sekä pohjoisessa Aleksis Kiven katu. Alueen laajuus on noin seitsemän hehtaaria. Aluetta hallitsevat avokallioiset rakentamattomat alueet isoine korkeuseroineen. Tavoitteena on rakentaa Savonkadusta keskustamainen katutila, johon toimistotalojen aulatilat, liikkeet ja palvelutilat avautuvat. Savonkadun molemmille puolille ehdotetaan toimitilarakentamista. Alueelle tutkitaan myös asuinrakentamista. Liikennejärjestelyt Helsinginkadulla ja Kaarlenkadulla. Seuraa töiden etenemistä Katuremonttia tehdään tiiviisti asutussa keskustassa, joten kaupunki panostaa hankkeen viestintään. Tietoa töiden etenemisestä saa useista kanavista: • www.facebook.com/kasinkatutyot Kasin katutöiden Facebook-sivu on nopein tapa saada tietoa ja kysyä tai antaa palautetta rakentajille. Urakoitsija päivittää sivulle uusimman tiedon muuttuvista liikennejärjestelyistä ja muista muutoksista, jotka vaikuttavat katutyön naapuruston elämään ja liikkumiseen. Lisäksi lupaamme taustoittaa töiden syitä ja syvintä tarkoitusta sekä jakaa katutyön äärellä elämisen riemua ja arkea naapuruston ja muiden katutyöstä kiinnostuneiden kanssa. • www.kasinkatutyot.fi Urakoitsija Louhintahiekan nettisivulle julkaistaan samat tiedotteet liikennejärjestelyistä ja muista muutoksista kuin Facebook-sivulla. • Tilaamalla Kasin katutöiden uutiskirjeen saat tietoa katuremontista suoraan sähköpostiisi. • Erityisen meluavista töistä, yötöistä ja mahdollisista lyhyistä vesija sähkökatkoista kerrotaan vähintään rappukohtaisilla tiedotteilla. • Tule käymään työmaapäivystyksessä. Urakoitsija pitää kuukauden välein työmaapäivystystä, johon voi tulla kysymään työmaan asioista. Ajat ja paikat kerrotaan Töölönlahden väliaikaisen pyörätien rakentaminen alkoi viime viikolla Työmaaliikenne kulkee Karamzininrannan kautta Töölönlahdenkadulle. Liikenteenohjaajat ovat paikalla kuorma-autojen tullessa ja lähtiessä työmaalta. Väliaikainen pyörätie on suunniteltu kaupungin baanaohjeiden mukaisesti. Pyörätien leveys on 3,5 metriä, ja se päällystetään väriasfaltilla. Pyörätie valaistaan. Pyörätie on sovitettu puistoon niin, että siihen tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia. Väistötila Pikku-Finlandian rakentaminen alkaa, kun väliaikainen pyörätie on valmis. Kävelyja pyörätie palaa takaisin paikalleen Finlandia-talon perusparannuksen valmistumisen ja Pikku-Finlandian siirron jälkeen. myöhemmin hankkeen viestintäkanavissa. Tule mukaan Kasin katutöiden raatiin Ilmoittaudu mukaan Kasin katutöiden raatiin. Töölöön ja Kallioon perustetaan omat raadit, jotka kokoontuvat vuoden 2021 aikana 3–4 kertaa. Raadissa voit seurata katutyötä ja keskustella työmaan järjestelyistä ja muista työhön liittyvistä asioista urakoitsijan ja kaupungin edustajien kanssa. Kutsumme mukaan asukkaita, yrittäjiä, kaduilla työkseen liikkuvia kuten kuljettajia. Raadin toiminnasta kerrotaan hankkeen viestintäkanavissa ja tapaamisissa otetaan valokuvia. Ensimmäinen kokoontuminen on helmikuussa koronatilanteen huomioiden mahdollisesti verkossa. Pakkanen puraisee myös lemmikkieläimiä lämmittelemään sisätiloihin ja viedä sitten paikkakunnan löytöeläintalolle. Mikäli eläin on villiintynyt eikä anna ottaa itseään kiinni, se on loukutettava. Loukutusapua voi pyytää paikkakunnan eläinsuojeluyhdistykseltä. Jos eläimen jättää niille sijoilleen, sen kohtaloksi voi koitua hypotermia. Hypotermiassa eläimen ruumiinlämpö laskee vaarallisen alhaiseksi. Jos eläimen keho menettää enemmän lämpöä kuin pystyy sitä tuottamaan, sydämen, hermojärjestelmän ja muiden elintärkeiden elinten toiminta heikkenee. Jos eläin ei saa ensiapua ja eläinlääkärin hoitoa, se voi kuolla elinten toimintojen lopulta pettäessä. Pakkasenpuremia ilmaantuu eläimille, jotka altistuvat pitkään kylmälle ilmalle. Paleltumien syntyminen on kehon selviytymiskeino äärimmäisissä olosuhteissa. Kun eläin on kauan kylmissään, sen verenkierto muuttuu ja veri virtaa tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin. Samalla veren virtaaminen kehon uloimpiin osiin – kuten korviin, häntään ja tassuihin – pysähtyy, mikä voi aiheuttaa kuolioita, joiden seurauksena esimerkiksi kissan korvan kärjet voivat irrota. HESYlle tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä. HESYlle tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä.
10 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 KULTTUURI Pääkaupunkiseudun koronatyöryhmä jatkoi loppiaisen alla kirjastojen, museoiden ja kulttuuritilaisuuksien karanteenia. Kulttuuri on nyt verkossa, jonne monet laitokset ja ryhmät ovat tehneet digiloikan. Yksinäisenä saarekkeena ovat pienet, yksityiset galleriat, joilla ei ole varaa pitää vuokratiloja tyhjinä. Show must go on. Älä elämää pelkää Esko Salminen, suomalaisen näyttämötaiteen grand old man, tulkitsi koskettavasti lempirunojaan ainutlaatuisessa taiteilijaillassa 80-vuotispäivänsä yhteydessä. Esko Salminen esittää aina väkevästi eläytyen, niin nytkin. Lavakarismaa ja suuria tunteita tarjottiin sylin täydeltä. Harva taiteilija ottaa yleisönsä yksinään Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Mukana oli kooste kotimaista klassista runoutta ja maailmanluokan säkeitä. Esimerkkeinä Kaarlo Sarkia, Katri Vala, Claes Andersson, Aale Tynni, Eino Leino. Ulkomaisista kuultiin runot mm. William Shakespearen ”Myrskystä” Prosperon loppumonologi, Frederico Lorcan ”Uskoton aviovaimo” tai Tennessee Williamsin ”Lasinen eläintarha”, Tomin monologi. Ikimuistettavia rooleja Esko Salmisella on ollut runsaasti teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Edelleenkin sopiva määrä tuntuu pitävän hänet vauhdissa. Suuret aplodit! Yleisö eli mukana ja koki harvinaisen upean runoillan. Koko kansa sai muutamia näytteitä itsenäisyyspäivän juhlassa Presidentinlinnassa, jossa hän lausui näitä samoja toisen ikonin Seela Sellan kanssa. Kaarlo Sarkian ”Älä elämää pelkää” ensimmäinen säkeistö kuuluu: – Älä elämää pelkää, / älä sen kauneutta kiellä. / Suo sen tupaasi tulla / tai jos liettä ei sulla, / sitä vastaan käy tiellä, / älä käännä sille selkää. / Älä haudoille elämää lymyyn kulje: / Ei kuolema sinulta oveaan sulje. Runovideot pyörivät runokinossa Runoilija Riika Helle-Kotka sekä videoja valokuvaaja Sanna Telkki-Kova pyörittävät virtuaalista ”Runokinoa” ylläpitämässään PoetryFotogenic Teamissä Facebookissa ja Instagrammissa. Sieltä löytyy Helle-Kotkan maaginen runo ”Loitsu” Telkki-Kovan salaperäisen intensiivisellä videolla. Viime kesänä perustettu Runokino julkaisee kuukausittain eri tekijöiden videoita. Nyt se järjestää live-näytöksen 13.2.2021 Kera-kollektiivin kanssa pop up -teatterissa Keran Halleilla Espoossa. Valkokankaalla nähdään syksyn aikana Runokinossa julkaistuja videoita eri tekijöiltä. Samalla kaksi runovideota, Runosvengin ja Jussi Kiovan, saavat ensi-iltansa. Tapahtumaan ilmoittaudutaan Runokinon sivujen kautta Facebookissa, koska vain rajoitettu määrä pääsee yleisöksi koronarajoitusten takia. Runoilija luki runonsa suomeksi, teksti näkyy englanniksi hämyisenä kauniina kuvavirtana: – LOITSU Taivaannaula rautakynsi / sulalla sui virukset pois. / Polta pelko karrelle, tulilintusemme. / Nouse taivaan hissikuiluun, / kokko tarkkanäköinen. / Tuo viesti kaukaa sanansaattajamme, / virvatulista toivomme. / Iske tulta taivaannaula, / iske kynsilläsi kiveen, / sinkoa kipinästä liekki. / Anna liekkiaallokon huuhtoa / epäilyksen yskös. / Anna toivolle siipiä / kannatteleva ilmavirta, / tuulitunneli huomiseen. ”Sisko voisin kanssasi laulaa” Monipuolisen laulaja-lauluntekijä Eeppi Ursinin ”Love Boat” -livestriimi -konserttisarja alkoi huhtikuussa 2020, kun vallitseva tilanne tyhjensi kalenterin. – Siitä on tullut mulle todella tärkeä väylä olla yhteydessä faneihin ja pitää yllä omaa työkuntoa. Tuntuu, että tämä on tärkeää työtä juuri nyt. Hän on pitänyt yli 30 konserttia Facebookja Instagram-sivuillaan, jossa ne kuulee milloin vain. Uudenvuoden konsertti oli erityisen täysipainoinen ja kesti toista tuntia. Laulaja jutusteli mukavasti. Vahvan tulkinnan saimme Ursinin omasta sävellyksestä ja sanoituksesta ”Uneksin”. – Uneksin siitä kuinka antaisimme enemmän / kertoisimme toisillemme uudestaan / kulkisimme vierellä (…) Uneksin että sisko voisin kanssasi laulaa / Uneksin että sisko voisin kanssasi huutaa / Uneksin vielä täällä miehetkin saa itkeä / ilman että uutisissa kerrotaan / murtumatta täytyis jaksaa enemmän / (…) Maailma kanssas laulaa sun kanssas uneksii / Maailma kanssas laulaa sun unelmiisi vastaa / Sisko voisin kanssasi laulaa Uusi single ”Central Park” julkaistiin marraskuun alussa. Se on popbiisi, joka kertoo lähtemisestä, onnellisesta irrottautumisesta ja uuden aloittamisesta. New Yorkin hektisen suurkaupungin menon keskellä Central Park tuntuu hänestä siellä käydessä ihanalta levähdyspaikalta: – Se on kuin kaupungin keuhkot. Vuoden 2020 alussa muutin New Yorkiin pitkällisen pohdinnan ja prosessin tuloksena. Tarkoitus oli, että teen töitä sekä New Yorkissa, että Suomessa. Tangoystäväin kutsui tanssiin ”TangoNyky Duettoilta” Musiikkitalon Black Boxissa on jo tasokkaaksi vakiintunut nykytanssin monipuolisuutta esittelevä tapahtuma. Minna Tuovinen ja Martin Heslop ovat taiteelliset johtajat, jotka kutsuvat neljä tanssija-koreografia luomaan tangon inspiroima duetto heidän valitsemansa parin kanssa. – Improtango on kehittämämme ja jalostamamme tanssikieli, viitekehys nykyaikaisempaan sosiaaliseen tanssiin, jossa luovuus ja aito kommunikaatio ovat sen ytimessä, he sanovat. Itse pari vastasi ”Kun ainoa valo on harmaa” -duetosta. TangoNyky huippuduettoilta Risto Kolanen Joulukuun kulttuurikierros Kansallisteatterissa 80v-juhlarunoja esittänyt Esko Salminen sai kesällä 2017 Helsingin Kulttuuripalkinnon. Kuvassa ympärillä muut palkitut, Ninni Perko (vas.), Sade Kamppila ja Sonya Lindfors. Kuva: Raimo Granberg. Sanna Telkki-Kovan ja Riika Helle-Kotkan PoetryFotogenic Team ylläpitää Runokinoa Facebookissa. Loitsu-video kuvassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Tanja Illukka (vas.) ja Ismo-Pekka Heikinheimo esittävät upean tarinallisen tanssin tangoystävyydestä, suurista tunteista ja yhteisistä hetkistä. Taustalla TangoNyky-illan kapellimestari Mikko Helenius Musiikkitalossa. Kuva: Martin Heslop. Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen Kylmäketjun hienossa promokuvassa kolme eri-ikäistä naista on päällekkäin Ninni Perkon kasvojen läpi. Kuva: Tanja Ahola. Tanssin talon Tapahtumatorin valotaidekilpailuun tuli 1.12.2020 mennessä yhteensä 25 korkeatasoista teosehdotusta. Kisan voitti Eetu Huhtala. Havainnekuvassa on Tanssin talon tapahtumatori. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy. Eeppi Ursin piti yli 30 Love Boat-striimikonserttia 2020. Laulaja-lauluntekijä esitti toista tuntia kestäneen uudenvuoden konsertin. Kuva: Eeppi Ursin.
11 Nro 1 • Viikot 3-6/2021 tarjosi uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja tangosta. Kokonainen tangokokemus, jonka loivat eturivin tanssitaiteilijoitamme taidevastaavaparin lisäksi: Katja Koukkula & Jussi Väänänen ”Ehdotuksia g-mollissa”, Mia Jaatinen & Minna Karttunen ”Game Changer vol.1” ja Minttu Pietilä & Miro Puranen ”Yksi toiseen”. Viisi upeaa ja omaperäistä duettotanssia huipentui viimeiseen esitykseen Ismo-Pekka Heikinheimon & Tanja Illukkan ”Tangoystäväin”. Se on tarinallinen tanssi tangoystävyydestä, suurista tunteista ja yhteisistä hetkistä. Musiikki hurmaa: ”Sä oot mun tangoystäväin”, ”Odotin pitkän illan” ja ”Soittakaa lujempaa”. Musiikista vastasivat varsin innoittunut kokoonpano: Mikko Helenius bandoneon, piano ja laulu, Anni Elif Egeciouglu laulu, sello ja lyömäsoittimet, Sara Puljula kontrabasso ja lyömäsoittimet ja Soul Strings -jousiorkesteri. Ohjelma päättyi tanssijoiden johdattamana yhteiseen tanssituokioon yleisön ja orkesterin kanssa. Sukupolvien unenomaista tanssia – myötätuntoa elämälle Sivuun Ensemblen ”Kylmäketju” on osa Havahtumisia -nimistä kokonaisuutta, tanssielokuva ylisukupolvisesta hiljaisuudesta ja vaikenemisesta. Esitys alkaa pakastimen avaamisella metsässä. Kylmyydestä nousee vanha nainen, joka yhtyy tanssiin. Nuorempi nainen tulee ja seuraa lankaa, joka on sidottu puiden ympärille ja välille. Sinisiin pukeutuneet naiset seisovat keskellä metsää, jossa kätkevät elämää ja tunnetta sisäänsä. Liikekieli on tanssia puiden keskellä. Juha Ilmari Laineen kanssa esityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Ninni Perko sanoo, että hyvien ja huonojen kokemusten ohella sukupolvien ketjussa siirtyy eteenpäin paljon voimaa. Yli 30 esiintyjää ovat 25-90-vuotiaita naisia. Elokuvan liikekieli muodostuu ekspressiivisestä tanssista ja fyysisen teatterin tekniikoista. Estetiikaltaan absurdi maailma juontaa kuvastonsa unien symboliikasta. Esitys on täynnä unenomaisuutta, ja sitä kantaa näkyvästi kolme naissukupolvea: teoskoreografi itse, mittavan uran tehnyt tanssitaiteen akateemikko ja koreografi Marjo Kuusela sekä nuorinta sukupolvea edustava Krista-Julia Arppo. Perko nostaa esiin, miten yleinen selviytymiskeino kylmyys on. Pinnan alla on aina hauras ihminen sukupolvesta toiseen. Kuusela on tarinassa myös suttuisessa huoneessa, on ahdistavaa ja päästään pinnan alle. Tilanteet, pakastinarkku, metsä ja suljettu huone ovat palapelin osia. Lopuksi kolme eri-ikäistä naista istuu vierekkäin tuoleilla, he kallistuvat sivuun, ja luovat katseita, joissa arvioivat toisia; olemme olemassa juuri tällaisina. Lopuksi on nuoren naisen villiä tanssia, tukka vapaana, josta muut ottavat mallia: kieltä pyörittävää naurua ja iloa. Nuori nainen elehtii sormen suun eteen: ”Shyy”. Ei olekaan kylmyyttä – on myötätuntoa elämälle. Ajatus teoksesta syntyi, kun THL:n köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja tanssija-koreografi Perko kiinnostuivat yhdessä pohtimaan osallisuutta ja osattomuuden periytyvyyttä, naisten juuria. Voimallinen elokuva on osa Juuret-tutkimusta, jolla yritetään löytää keinoja ylisukupolvisen osattomuuden vähentämiseksi. Kantaesitys oli Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla 28.11.2020. Ja se oli nähtävillä vapaasti kuukautta myöhemmin verkossa. Tanssin talon tapahtumatorille valotaideteos Kiinteistö Oy Kaapelitalo, Tanssin talo ry ja Suomen valotaiteen seura FLASH kutsuivat suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia taiteilijoita ottamaan osaa kiinteän valotaideteoksen toteuttamiseksi Kaapelitehtaan yhteyteen rakennettavan Tanssin talon aulana ja lämpiönä toimivalle Tapahtumatorille. Kilpailuun saapui 25 korkeatasoista teosehdotusta. Tulos julkistettiin 21,12,2020. Voittajaksi valittiin Eetu Huhtalan ajaton ja muunneltava ehdotus ”Toinen”. Valotaidekilpailun tulokset julkistettiin 21.12.2020 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Kasper Muttosen teosehdotus ”Taivaan tanssi – Sininen hetki” sijoittui kilpailussa toiselle sijalle. Kolmas palkinto myönnettiin Tuomas Honkasen ja Ilmari Pesosen teosehdotukselle ”Pinta”. Kiinteistö Oy Kaapelitalo aloittaa alkuvuodesta 2021 Eetu Huhtalan kanssa keskustelut voittaneen ehdotuksen toteuttamisesta. Turandot surmauttaa kosijansa tulevaisuuden Kiinassa Opera BOXin ”Turandot” vei ikuisen tarinan tulevaisuuden Kiinaan Aleksanterin teatterissa. Keisarillisen Kiinan fantastinen kuvasto on meille tuttu, mutta minkä näköinen on tulevaisuuden Kiina? Ooppera on Giacomo Puccinin klassikko, joka siirtyi aistiemme kohteeksi eräänlaiseksi tieteiskertomukseksi. – Turandotin tarinassa valtiokoneiston armottomuus verhoutuu sadun ja fantasian vyyhtiin, kansakunnan säilyminen on tärkeämpää kuin prinsessan rakkaus. Yksittäinen ihminen murskautuu tekoälyn ja teknologisen koneiston alle, mutta voittaako rakkaus kuitenkin kaiken? pohtii ohjaaja Ville Saukkonen teemoja. Turandot on intohimoinen, yltäkylläinen ja jännittävä oopperafantasia. Puccinin musiikillinen ilotulitus, jonka kruunaa maailman tunnetuin aaria, ”Nessun dorma”. Opera BOXin Turandot ei riisu oopperalta sen satumaisuutta modernisoinnilla, vaan näyttää sen ajankohtaisuuden virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn maailmassa. Saukkonen on paitsi hyvin tuottelias ohjaaja myös tunne klassikoiden siirtämisestä uudempaan aikaan. Tässäkin hän onnistuu erittäin kauniilla visuaalisuudella ja musiikilla, jonka Jonas Rannila johti näkemässäni esityksessä. Sinfonietta Ariadne soitti tavallista pienemmällä kokoonpanolla. Prinssi Calafina debytoinut italialaistenori Giuseppe Varano esitti huippuosaamistaan. Nessun dorma -aariassa teatteriyleisö haltioitui hurmioon asti laulajan ylä-äänissä. Annami Hylkilä loisti Liún kuolinkohtauksessa traagisuuteen asti. Ensi-ilta oli alkusyksyllä ja lisänäytösten piti seurata tammikuulla. Ne siirtyvät koronan takia eteenpäin, mutta varmaan palaavat suosion takia. Joulurauhaa sisätiloissa ja verkossa Kallion Kulttuuriverkosto julisti joulurauhan taas Kallioon yhteistyössä KokoTeatterin, Kallion kirjaston ja Stadin Slangin kanssa. Aiemmin se on julistettu Karhupuistossa. Joulun alla saimme nauttia julistuksen suorana verkkolähetyksenä KokoTeatterista. Alkusanat lausui sen johtaja Anna Veijalainen. Perinteisen joulurauhanjulistustekstin esittivät Veijalaisen lisäksi teatterin kevätesiintyjät Sami Saikkonen, Sesa Lehto ja Elias Salonen. Heidät nähdään ensi-iltaan tulevassa Lucy Kirkwoodin mustassa komediassa NSFW. Kallion joulurauhan julistus, jonka Johanna Sauramäki teki 2015, kehottaa ihmisiä Suur-Kallion alueella ”niin sanoissa kuin töissäkin toteutuisi ensimmäinen ja suurin joulutervehdys sellaisena kuin kukin sen sydämessään tuntee. Toteutuisi kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan sekä lähimmäisenrakkaus”. Joulurauhanjulistustekstin slanginnoksesta vastasi jälleen Stadin Slangi ry, tällä kertaa lukijanaan Esko Vepsä. Klassiset joululaulut ”Fogeli jouluaamuna” ja ”Oi jouluyö” lauloi Pentti Forssell, säestäjänään Martti Franck. Karhupuistossa olimme usein säiden armoilla ja akustisilla välineillä, mutta silti joulutunnelmassa. KokoTeatterissa esiintyjät olivat siistissä sisätilassa. Laulut kuuluivat paremmin, puheiden äänentoistossa oli petraamista. Lasershow uudenvuoden kohokohta Töölössä Perinteisen yleisötapahtuman sijaan vuodenvaihtumisen juhlatunnelmaan johdattavaa ohjelmaa sai kokea Helsinki-kanavan ja Ylen välityksellä. Kaupungintalon juhlasali muuttui uudenvuoden show’n näyttämöksi, kun ikonisimmat elektronisen musiikin hitit kohtaavat sinfoniaorkesterin voiman ”Classical Trancelations” –konsertissa. Helsingin kaupunginorkesteria johti Eero Lehtimäki, ja lavalla oli kamarikuoro Ahjo Ensemble nimekkäiden solistien tukena. Ohjelman piti olla kaikenikäisille, mutta se oli enemmän nuorille, jotka tuskin olivat television äärellä. Vuoden 2020 viimeisten auringonsäteiden painuessa mailleen Helsingin taivaalle syttyivät lasersäteet, jotka morsettivat merkkisarjaa ”2020–2021” kaikkiin ilmansuuntiin Olympiastadionin tornista. LUX-tapahtumien kuraattori Ilkka Paloniemen suunnittelema radiolaserteos ”Ajan lennätin” oli koettavissa 8 tunnin ajan auringonlaskusta aina seuraavaan aamuun saakka. Paha poika sai kasvomaskin Jätkäsaareen ”Bad Bad Boy” on kuvanveistäjä Tommi Toijan tekemä vaaleanpunainen betoniveistos, joka esittää alastonta, virtsaavaa poikaa. Teos on kahdeksan ja puoli metriä korkea ja se painaa seitsemän ja puoli tonnia. Veistoksen vedenkierto on lämmitetty, joten poika voi virtsata myös pakkasella. Teräsrungon päälle ruiskubetonilla tehty veistos tehtiin Ruotsissa. Esikuva on tietenkin ”Manneken Pis” Brysselissä. Teos tilattiin alun perin Örebrossa Ruotsissa järjestettyyn julkisen taiteen Open Art -tapahtumaan kesäksi 2013. Elokuussa 2014 se asennettiin Kauppatorille Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmassa. Siitä tuli yksi Helsingin kuvatuimpia kohteita. Helmikuussa 2015 teos sijoitettiin Jätkäsaareen Verkkokauppa.comin edessä olevalle Tyynenmerenaukiolle. Toijan viimeaikainen työ keskittyy arkkityyppiseen hahmoon, jonka hän on nimittänyt ”pieneksi kaveriksi”. ”Ukkeli” toteutetaan usein suuressa mittakaavassa. Helläsydämisen hahmon tunteet ovat kuin avoin kirja. Jouluksi Ukkeli sai koronasuojan ajan mukaan. Teksti: Risto Kolanen Italialaistenori Giuseppe Varano lauloi hienosti Opera Boxin Turandot-oopperassa Calafin roolin. Satu-Kristina Vesa oli Turandot Aleksanterin teatterissa. Kuva: Markku Pihlaja. KokoTeatterin esiintyjät Sesa Lehto (vas.), Sami Saikkonen ja Elias Salonen esittivät Johanna Sauramäen kirjoittaman Kallion joulurauhajulistuksen striimausta varten. Kuva: Heidi Bergström. Ilkka Paloniemen Ajan lennätin -laserteos oli vaikuttava näky uudenvuodenyönä Olympiastadionin yllä. Kuva otettu Töölön ratikkahallin kohdalla. Sade ja vesi antoivat mystisen tunnelman. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 Jos tatuointi alkaakin kaduttaa Tatuoinnin poistamiseen ei ole enää isoa kynnystä Malin Ehnqvist on laserterapeutti. Hän on tehnyt 14 vuotta tatuoinninpoistoja. – Viime vuosina asiakasmäärät ovat vilkastuneet samaa tahtia kuin tatuointivillityskin, hän toteaa. 58-vuotias Maj-Brit otti yhtenevät tatuoinnit miehensä kanssa heidän 30-vuotishääpäivänsä kunniaksi. Maj-Britin mielestä tatuointi ei vastannut odotuksia, joten jonkin aikaa sitä katseltuaan, hän päätti poistaa kuvan. Kuvassa on lähtötilanne ja nyt tatuointia laseroidaan kuudetta kertaa. Jälkihoitona Malin Ehnqvist suosittelee käyttämään pintaverenkiertoa nopeuttavaa voidetta. Todennäköisesti tatuointi haalenee tämän viimeisen hoidon jälkeen itsestään, eikä laserointia enää tarvitse jatkaa. Tatuointien yleistyminen on lisännyt myös tatuointien poistoja. Helsingissä Eiran sairaalassa on käytössä uusi RO-lasermenetelmä, jolla tatuoinnin poisto tehdään kerros kerrokselta. Sairaalan laserterapeutti Malin Ehnqvist on erikoistunut tatuointien tehokkaaseen ja turvalliseen poistoon. Ehnqvistin mukaan lasersäteet hajottavat tatuoinnissa käytetyn värin kapselit ihon alta. Hän kertoo, että laser rikkoo väripigmentin, ei ihoa, joten mitään jälkihoitoa ei tarvita. – Vaaraa tästä ei ole, eikä väri jää elimistöön. Kun kapseli hajoaa, väri lähtee maksan kautta kuonana ulos kehosta. Pieniä määriä väriä poistuu elimistöstä myös hien ja virtsan mukana. Malin Ehnqvistin luona käy nykyään paljon seniori-ikäisiä poistattamassa vanhoja tatuointeja, vanhin asiakas on ollut 86 -vuotias. – Yleisin syy seniori-ikäisen tatuoinnin poistoon on vuosia sitten otettu tatuointi, johon kantaja on kyllästynyt. Monet haluavat päästä eroon tatuoinneista, jotka eivät ole enää ajankohtaisia tai tatuointityyli on vanhanaikainen, Malin Ehnqvist kertoo. Hän on huomannut, että nykypäivän tatuointivillitys on mataloittanut kynnystä ottaa tatuointi, eikä sitä ehkä ole tarpeeksi harkittu. – Epäonnistunut kuva, joka ei ole toteutunut toivotulla tavalla on hyvä syy poistaa tatuointi. Huomattava osa asiakkaista haluaa uudistaa vanhan tatuoinnin, jolloin tatuoinnin kokonaan poistamisen vaihtoehtona on haalistaa vanhaa kuvaa laserilla. – Haalistetun vanhan tatuoinnin päälle on mahdollista tehdä uusi tatuointi ilman, että vanha kuva häiritsee sen alla. Monet tatuoijat suosittelevat ennen peitetatuoinnin ottamista haalistamaan vanhaa kuvaa, jotta lopputulos olisi parempi, Ehnqvist kertoo. – Tatuoijat lähettävätkin paljon asiakkaita laserhoitoon ennen peitetatuoinnin tekemistä. Useita hoitokertoja Asiakkaita askarruttaa laserhoidossa se miten monta hoitokertaa tarvitaan tatuoinnin poistoon. – Koskaan ei voi tietää etukäteen miten monta hoitokertaa tarvitaan. Riippuu paljon siitä, miten syvälle ihoon tatuointi on tehty tai millaisia neuloja on käytetty. Myös aineiden värit vaikuttavat, kuten ihmisen oma aineenvaihduntakin, Ehnqvist selventää. – Jos tatuointi on monivärinen, paksuilla neuloilla tehty tai oikein tumma, niin hoitokertoja saatetaan tarvita useitakin, mikäli kuva halutaan kokonaan pois. Hoitokerrat ovat yleensä kolmesta viiteentoista kertaan ja jokaisen hoitokerran hinta on 210 euroa. – Allergia on harvoin syynä tatuoinnin poistoon. Ihoreaktiot ovat harvinaisia, vaikka niitäkin on. Jopa 50 vuoden jälkeen iho voi herkistyä tatuointiin. Kun tatuointi on otettu pois laserilla, voi ihossa olla vielä jotain tuntemuksia, mutta pikku hiljaa olo alkaa helpottaa. Malin Ehnqvist on huomannut, että myös kulmakarvojen pigmentointien poisto on yleistynyt. – Se ei vaadi niin paljon laserhoitoja kuin tatuointi, ellei pigmentointia ole tehty niin syvälle, että se on jo tatuointi. Puudutusvoide auttaa kipuun Suurin osa Ehnqvistin asiakkaista miettii, miten paljon tatuoinnin poistaminen laserilla sattuu. – Se on toki kivuliaampaa, kuin tatuoinnin ottaminen, mutta apteekista voi hakea puudutusvoidetta, jota 80 prosenttia asiakkaista käyttää. Suosittelen laittamaan paksun kerroksen puudutusvoidetta kaksi tuntia ennen laserhoitoa ja peittämään sen kelmulla, jolloin voiteen vaikutus on laserkäsittelyn aikana tehokkaimmillaan. – Puudutusvoiteen ansiosta laserhoito on lähes kivutonta, riippuen paikasta missä tatuointi on. Herkemmissäkin paikoissa kipu on silti vielä siedettävää, laserterapeutti Malin Ehnqvist toteaa. Kaivokadun suurtyömaan haitat halutaan minimoida Vuonna 2023 on tavoite aloittaa suuri katutyömaa Helsingin ydinkeskustassa. Tarkoitus on uusia Rautatientorin metroaseman lippuhallin ja Asematunnelin kansirakenteiden vesieristeet sekä laajalti alueen maanalaista kunnallistekniikkaa, kuten vanhoja viemäreitä ja vesijohtoja. Jos näin laaja työmaa toteutuu, kaupunki haluaa lyhentää työmaan keston ja haitat minimiin. Katutöiden haittojen vähentämiseksi tutkitaan vaihtoehtoa, jossa katkaisemalla työn aikana raitiotieja autoliikenne Kaivokadulta tilapäisesti kokonaan, voitaisiin työn aiheuttama haitta alueella puolittaa. Näin työmaan kesto lyhenisi noin kahdella vuodella, jalankulkijoiden turvallisuus paranisi merkittävästi ja muutkin haitat voitaisiin minimoida. – Työmaasta ydinkeskustassa syntyy väistämättä haittaa. Tämä toteutusvaihtoehto olisi huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Katutyömaiden pitkä kesto on aiheuttanut paljon kritiikkiä sekä asukkaiden että yritysten taholta. Liikennekatko on tehokkain tapa lyhentää työmaan haitta-aikaa, sanoo Kruunusillat-raitiotien projektinjohtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungilta. Tämän hetken arvion mukaan ratikkaliikenteen katko kestäisi noin vuoden ja autoliikenteen katko kaksi vuotta. Toisaalta, ilman suunniteltuja liikennekatkoja, työmaa kestäisi vaihtuvine liikennejärjestelyineen ja muine haittoineen noin neljä vuotta. Lisäksi näiden neljän vuoden aikana Kaivokadun läpiajo jouduttaisiin joka tapauksessa estämään useita kertoja päivien tai viikkojen ajaksi. Lopullinen liikennekatkon pituus määräytyy tehtävien töiden mukaan, sillä kaupunki selvittää lisäksi, voidaanko myös Kaisaniemenkadun vanhan kunnallistekniikan uusiminen tehdä saman liikennekatkon aikana. Sekä työmaan nopeuttaminen että alueen kaikkien töiden tekeminen kerralla kuuluvat uuteen Helsingin katutöiden toimintamalliin, jonka päätavoite on töistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Liikennekatkon avulla voidaan taata turvallinen jalankulku tällä koko maan vilkkaimmalla jalankulkualueella työmaan aikana. Kaivokadulla liikkuu päivittäin kymmeniä tuhansia jalankulkijoita. Katkaisemalla aseman edestä liikenne turvattaisiin myös Rautatientorin bussiliikenteen sujuvuus työmaan aikana. Koko rakentamisen ajan Rautatientorin bussija taksiliikenne pääsisi siis kulkemaan, samoin kuin ajoneuvoliikenne alueen pysäköintilaitoksiin. Myös alueen huoltoliikenne otetaan huomioon. Raitiovaunut kiertäisivät Kaivokadun katkon aikana Kruununhaan ja Aleksanterinkadun kautta. Jalankululle järjestettäisiin reitit Kaivokadun yli koko rakentamisen ajan. Pyöräliikenteen tarpeisiin valmistunee Kansalaistori-Kaisaniemi välille uusi Kaisantunneli ennen Kaivokadun töiden aloitusta. Ratkaisulla, jossa liikenne katkaistaan kokonaan, saavutettaisiin paitsi aikataulullisia etuja, myös mittavia rahallisia säästöjä: työmaan rakentamiskustannukset olisivat noin 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin vaihtoehdossa, jossa läpiajoliikenne pyrittäisiin säilyttämään. Laskelmat on tehty oletuksella, että työmaalla tehdään kaksivuorotyötä ja tarvittaessa työskennellään myös öisin, mikäli ympäristöviranomainen sallii. Kaivokadun työmaa siirtäisi liikennettä muille kaduille, esimerkiksi Pohjoisja Eteläesplanadille sekä Pohjoisrantaan. Tehdyissä vaikutusarvioinneissa eteläisten kaupunginosien asuntokaduille ei näyttäisi siirtyvän autoliikennettä merkittävästi. Muille kaduille aiheutuvia haittoja voidaan lieventää liikennevalojen ajoituksia muuttamalla ja raitiovaunuliikenteen vuorovälien optimoinnilla. Suunnitelmasta on tehty yritysvaikutusten arviointi Helsingissä käytössä olevan menetelmän mukaisesti. Kaivokadun suurtyömaata suunnittelee Kruunusillat-allianssi, koska Laajasalon raitiotienpäätepysäkkiä suunnitellaan keskustaan ja raitiotietä rakentaessa aiotaan sen reitin varrella tehdä samalla laajoja kadunrakennusja kunnallisteknisiä töitä.
13 Nro 1 • Viikot 3-6/2021 Kaisantunnelin rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen Rakennustyöt päärautatieaseman laiturialueella alkoivat tammikuussa Helsingin päärautatieasemalla ratapihan alittavan kävelyja pyöräilytunnelin, Kaisantunnelin, rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2021. Työmaan järjestelyt vaikuttavat laiturialueella liikkumiseen. Tunnelin päät tulevat olemaan Töölönlahdenkadulla ja Kaisaniemenpuiston lounaiskulmassa. Tunneli rakennetaan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle. Tunneleilla on yhteinen sisäänkäynti itäpäässä. Muutoksia kulkemiseen laitureille 1 ja 2 sekä 17-19 Laitureiden 1 ja 2 alku on jo rajattu tunnelin itäpään työmaa-alueeksi. Matkustajat kiertävät laitureille 1 ja 2 laituria 3 pitkin. Ensimmäiset työvaiheet itäpäässä liittyvät laiturien purkuun, maanpoistoon ja kaapeleiden siirtoon. Kaisantunnelin länsipäässä työmaajärjestelyjen vaikutukset liikkumiseen ovat suuremmat. Junien pysähtymispaikka muuttuu raiteilla 18 ja 19 • Sunnuntaista 3.1. klo 9.15 eteenpäin junat pysähtyvät lähes 100 metriä kauempana asemasta raiteilla 18 ja 19. Tämän seurauksena matkustajien kävelymatkat näillä laitureilla pitenevät. Aitaamisen vaihe 1 länsipäässä • Työmaan aitaaminen alkoi 4.1. • Aita rakennetaan Töölönlahdenkadun ja laiturin 19 välille. Kulku laiturille 19 on rappusia pitkin Töölönlahdenkatu 3:n kulmalta. Laituria 19 pitkin pääsee vielä tässä vaiheessa kulkemaan asemalle. • 4.1. lähtien esteetön kulku Töölönlahdenkadulta laitureille ja asemalle on kiertämällä Töölönlahdenkatu 5 -kiinteistön ympäri Elielinaukiolle. Aitaamisen vaihe 2 länsipäässä • Tammikuun aikana työmaa-aluetta laajennetaan. Laiturin 19 aseman puoleinen pää jää oheisen kuvan mukaisesti kokonaan työmaa-aidan sisälle ja aita rakennetaan laitureille 17-18. • Jalankulkijoille rakennetaan tammikuun loppupuolella reitti raiteiden 18 ja 19 yli. Kävelyreitit ovat silloin oheisen kuvan mukaiset. Kuvassa on esitetty kulku laitureille 17-19 tammikuun lopulla. Työmaa-aidat ja opasteet ohjaavat matkustajia. Urakoitsija päivittää ajankohtaista tietoa järjestelyistä hankkeen Facebook-sivulle ja verkkosivulle. Ensimmäisinä työvaiheina länsipäässä tehdään puskimien siirrot raiteilla 18 ja 19. Aitaamisen jälkeen työmaalla alkaa maanpoisto. Tämän jälkeen edetään louhinnan työvaiheisiin alkuvuoden aikana. Kaisantunneli helpottaa pyöräliikennettä Kaisantunneli tuo pyöräilijöille nopean yhteyden aseman ali. Se helpottaa itä-länsi-suuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, sillä baanalta on suora yhteys tunneliin ja Kaisaniemenpuistoon. Myös jalankulkuyhteydet paranevat ja Kaivokadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä vähenee. Kaisantunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyöräkaista on 4 metriä leveä ja jalankulkukaista 3,5 metriä leveä. Kaistat erotetaan toisistaan reunakivillä. Tunnelin yhteyteen tulee HKL:n omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti noin 1500 polkupyörälle. Tunnelin arvioidaan olevan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä maaliskuussa 2023. Havainnekuva Kaisantunnelin länsipään sisäänkäynnistä. Kuva: Sitowise ja Lindroos Architects Upea teos Olympiastadionista KIRJA-ARVOSTELU Olympiastadion on Suomen tunnetuin rakennus – ulkomaillakin. Tämä vuonna 1938 valmistunut rakennus on tarjonnut vuosikymmenten mittaan tuhansia ja taas tuhansia elämyksiä, kokemuksia, hetkiä miljoonille kävijöillensä. Näitä Olympiastadionin hetkiä, tunnelmia, kokemuksia, elämyksiä valottaa erittäin ansiokkaasti itsekin aktiivi Olympiastadionin kävijä, kirjailija Erkki Alaja. Alaja tuntee kohteensa erittäin hyvin, suhtautuu siihen lämpimästi tunteella säilyttäen silti asiallisen tiedon jakamisen kirjan sivuilla. Alajan kirja ”Olympiastadion” (Teos 2020) on uusi, oiva lisä mm. Helge Nygrenin ja Voitto Raatikaisen aiempiin suurta areenaamme käsitteleviin teoksiin. Vanha hanke Alaja tuo sopivassa laajuudessa esille Helsingissä jo yli sata vuotta sitten olleita hankkeita, ajatuksia isosta urheilunäyttämöstä, stadionista. Tukholman vuoden 1912 Olympiakisat toivat suomalaisten mieliin tavoitteen omista kisoista Helsingissä. Jos kerran ruotsalaiset niin kyllähän mekin! Totta hankkeesta tuli 1930-luvulla. Olympiastadion silloisesta Helsingin Stadionista tuli 1952 ja Olympiakisat 1952 saavat kirjassa ansaitsemansa huomion. Kirjan luku ”elämää Olympiastadionilla” kuvaa värikkkään monipuolisesti toiminta-aikaa Olympiastadionilla 1950-luvulta 1990 -luvun alkuun. Näkyviä tapahtumia kentällä hallitsivat yleisurheilu ja jalkapallo. Talvikaudella pikaluisteltiin ja pelattiin jääpalloa kuten varttuneemmat kirjan lukijat muistanevat. Kai Pahlman oli jalkapallon tähti, Voitto Hellsten huudattti täpötäyttä yleisurheilukatsomoa ja Juhani Järvinen kiisi talvella luistimilla jääpalloilija Tauno Timoskaa unohtamatta. Olympiastadion synnytti omat sankarinsa, joista 1971 Juha Väätäisestä tuli ylivertainen. ”Rock and roll” Aivan uuden sykkeen Olympiastadionille toivat rock and roll maailman suuret tähdet 1990-luvulla. Alaja on erittäin perusteellisesti, ansiokkaasti kuvannut musiikkimaailman suurten tähtien vierailuja Olympiastadionilla, Helsingissä. Urheilua moittimatta nämä vierailut tekivät Helsinkiä ja Olympiastadionia enemmän tunnetuksi maailmalla kuin mitkään urheilutapahtumat. Olympiastadion sai konserttien myötä myös aivan uutta kävijäjoukkoa ympäri Suomea ja naapurimaistakin. Vaikka juhlateos ei kerrokaan Olympiastadionin taloudesta ja hallinnosta kuin niukasti, oli konserttien taloudellinen merkitys Olympiastadionille ja koko Helsingille erittäin merkittävä, tulopuoli lasketaan miljoonissa. Erittäin hieno musiikkielämän kuvaus on pitkähkö artikkeli laulaja Cheekin stadionesiintymisistä. Hänhän valloitti täpötäyden Olympiastadionin kahdesti. Erilaisten tähtien lisäksi kirja kuvaa Olympiastadionin arkipäivän toimintaa. Harjoitussaleja, tornia, Urheilumuseota, retkeilymajaa, kahvilatoimintaa, toimistovuokralaisia. Olympiastadionhan on käsittämättömän laaja kokonaisuus, jota Alajan kirja ansiokkaasti yrittää lukijalle valaista. Juhlateos -lahjateos Erkki Alajan kirja on tekstiltään sujuvaa, elävää, helppolukuista. Loistava Pekka Jyrkiäisen kuvitus täydentää kirjaa hienolla tavalla. Kirjaa voi lämpimästi suositella lahjateokseksi kenelle tahansa – näin joulun alla. Odotellaan kun päästään itse areenalle – Olympiastadionille. Ehkä vielä joskus... Pekka Hurme
14 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 KUVATAIDE Helsingin Taideyhdistyksen ”Tule ja katso”...taidekattauksessa on tammikuulla esillä grafiikkaa, maalauksia ja valokuvia Kaapelin Käytävägalleriassa. Kattauksessa korostuu viivan viehätys värien tuottamassa mielihyvässä. Venetsian taidetta Bulevardilla Venetsialainen mestari Giovanni Battista Tiepolo (1696–1770) loi yhdessä poikiensa Giovanni Domenicon (1727–1804) ja Lorenzon (1736–1776) kanssa maineikkaan ja menestyvän työhuoneen, joka vastaanotti tilauksia venetsialaisilta aatelisperheiltä ja ulkomaisilta ruhtinailta ja kuninkaallisilta. Varakkaat keräilijät kiinnostuivat jo varhain. Teokset löysivät tiensä myös yksityisiin taidekokoelmiin Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Tiepolon taidetta esitellään Suomessa ensimmäistä kertaa öljyvärimaalausten, luonnosten ja grafiikan kautta. Se kokoaa yhteen teoksia, joilla on yhtymäkohtia, mutta joita ei ole koskaan ennen nähty yhdessä. Museon omat kaksi teosta ovat osa tätä tarinaa. Domenico Tiepolon kolmen maalauksen sarjasta Troijan hevosesta kaksi päätyi Lontoon National Galleryn kokoelmiin ja kolmas on nykyisin Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa. Meri ja metsä meissä Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, näytti uuden vuoden välipäivinä kahden galleristinsa, Mari Blomroos-Heininen ja Hong Liu-Sertti, yhteisnäyttelyn ”Saman taivaan alla”. Teokset ovat syntyneet omista lähtökohdistaan, ilmaisuiltaan omannäköisinä. Blomroos-Heinisen suku on elänyt satoja vuosia saaristossa. – Elän ja hengitän yhdessä mereni kanssa ja minulla on tuulen ja meren liikkeiden mukaan aaltoileva mieli. Peilissäni elää meri, joka tuntee mieleni liikkeet. Minä vastaan merelle... joskus kirjoitan runon tai maalaan taulun. Hong muutti Suomeen, asui suomalaiskiinalaisessa perheessä ja sai taidekoulutusta molemmissa maissa lähes 20 vuotta. Ihmiset kuvataan yksityiskohtaisesti vapaakäden siveltimen vedoilla. – Käyttämällä tussia ja värejä ja kultakalvoa, leimaa ja kuvioita, konkreettisia ja abstrakteja, liioittelua ja realismia, muutan ristiriidat jatkuvaksi harmoniaksi. Alkuvoimaista kuvataidetta Kuvataideakatemiasta 1999 valmistunut ja yli kaksi vuosikymmentä taiteilijan tietä kulkenut kuvanveistäjä Tapani Kokko luo oman Kokkolandian gallerian katon alle. Puuteoksien keskeisenä osana toimii hänelle tyypillinen ITE-taiteen piirteitä omaava lähestymistapa ajattomiin inhimillisiin teemoihin, kaikessa yksinkertaisuudessaan säilyttävät ne mystisyytensä. Hän on toiminut taiteen opetustehtävissä; teoksia on tärkeissä suomalaisissa kokoelmissa ja hän on tehnyt paljon myös performansseja. Primitiivistä kuvataidetta voi kokea Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17 A. Näyttelyssä on myös maalauksia ja piirroksia. Kuvasto on karnevalistisen runsasta väri-ilottelua, jossa näkyy ilo taiteen luomiseen. Kokkoa on nähty ARTag Galleryn ”Tapsan Grillillä”. Yhtenä innoittajana taiteilijalle on ollut Meksikon kansantaide luurankohahmoineen ja pääkalloineen. Artisteja moneen studiokuvaan Helsingin bändikeikkojen ja ”kadun enkeleiden” ikuistaja valokuvaaja Jari Flinck näytti muotokuviaan esiintyvistä taiteilijoista Rajala Galleriassa, Postitalon vanhassa pääsalissa. Kohteet on kuvattu mitä erilaisimmissa paikoissa. – Kuvaanpa tanssia, musiikkia, burleskia tai mitä hyvänsä, olen tilanteessa aina ulkopuolinen tarkkailija ja dokumentoija. Esiintymislava voi olla valtava tai pieni nurkkaus, mutta aina rakennettu ja valaistu paikalla olevalle yleisölle. Flinckiä häiritsi se, ettei artisti tietenkään esiintynyt keikkakuvaajan kameralle, vaan luonnollisesti yleisölle. Vanhahtavat loivasävyiset studiomuotokuvat maalatuilla taustakankailla ovat lähellä sydäntä, joten hän aloitti sarjan samantyylisiä ”taiteilijapotretteja”. Kuvaan pyydetty joukko on nimekäs: Honey B, Maria Hänninen, Mira Luoti, Joonas Widenius, Bettie Blackheart, Wilma-Emilia Kuosa, Vildá ym. Vanha nainen kohtaa Barbien Helinä Hukkataipaleen näyttelyn ”Barbie ja minä” valokuvien nainen – taiteilija itse – pitelee käsissään Barbie-nukkea. Nukkeleikkien sijaan Hukkataival tarkastelee niitä tunteita ja ajatuksia, joita vanha nainen ja muuttumaton nuoruuden ja kauneuden ihanne, Barbie-nukke, herättävät. Hän kuvasi Valokuvagalleria Hippolyten Studiossa, Yrjönkatu 8-10, esillä olevaa valokuvaperformanssien sarjaa Roomassa residenssissä, jossa erityislaatuinen valo ja tila inspiroivat kokeilemaan jotain uutta. Esillä olevissa valokuvissa ja Sisäinen kauneus 2 -videoteoksessa ikääntyvä nainen ja Barbie-nukke käyvät intensiivistä vuoropuhelua. Performatiivinen kuva toimii lähtökohtana tarinalle, jota katsoja voi vapaasti rakentaa. Taitelija tekee näkyväksi pieniä tapahtumia, hienovaraisia sävyjä ja suhteita, jotka vaikuttavat meihin jopa huomaamatta. Vainottu pakolaistaiteilijapari Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, jatkaa 5v-juhlanäyttelyään tammikuulla. Mukana on monia maahanmuuttajataiteilijoita. Saddam Jumaily on irakilainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjoittaja. Hänen vaimonsa Kholod Hawash on itseoppinut tekstiilitaiteilija. He ovat olleet HIAP:n pakolaistaiteilijoille suunnatussa residenssissä Helsingissä kohta kaksi vuotta, Koneen ja Saastamoisen säätiön tuella. Jumailyn teokset olivat Irakissa tunnettuja muistin ja nostalgian symbolien käytöstä. Niitä on esitetty monissa kansainvälisissä gallerioissa Irakissa, Dubaissa, Beirutissa, Syyriassa, Lontoossa, New Yorkissa 2010-luvulla. Hän on kirjoittanut kolme akateemista teosta taideteoriasta, taidekritiikistä ja arabialaisen nykytaiteen alkuperästä. Opettajana Basran yliopistossa hän alkoi saada kuolemanuhkauksia fundamentalistiryhmiltä. Hän joutui lähtemään. Kuvista katsovat tontut ja pirulaiset Kuinka paljon tavaraa voi tunkea yhteen maalaukseen? Mitä se kestää? Galleria Liven, Tenholantie 10 B, näyttelykoordinaattori Pauliina Turakka Purhonen kysyy ja vastaa: – Joskus ajattelen että maalaamisessa ei ole kyse siitä mitä näytetään, vaan siitä mikä jää piiloon. Maalauksen voi ladata täyteen informaatiota, kaikenlaista, ja kuitenkin sanottava jää pinnan alle. Liven näyttelyyn Joel Slotte toi sarjan uusia töitä. Piirtämisestä kaikki alkoi, ja siihen paluu on kuin vettä joisi – se virkistää. Maalauksen massiivisen koneiston käynnissä pitäminen on työlästä. Ja kun tulee kiitosta, tulee myös paineita. Piirtäminen on suorempaa. Mitä paperille panee, saa jäädä siihen. Kuvista katsovat tontut ja pirulaiset. Mikä maalauksissa on pohjavirtaa ja pinnan alista, kummallinen, ikään kuin noiduttu tunnelma, on piirustuksissa hilpeän avointa. Tässä todella on kysymys noituudesta. Hevosen sanoinkuvaamaton voima Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esitteli ”Hevosia ja muuta elämää” –näyttelyn. Hevoset ovat taiteessa yksi kautta aikojen kuvatuimmista kohteista. Eikä ihme, niiden merkitys ihmiskunnan kehityksessä ja ihmisten elämässä on ollut korvaamaton, ja niillä on ollut myös vahva symbolinen merkitys voiman, vapauden ja vallan vertauskuvina. Vaikka hevonen ei ole enää välttämättömyyseläin ihmiselle, se toimii näyttelyn inspiraationa, Hevoset ovat kahden eläinlääkäri-taiteilijan, valokuvaaja Johanna Vaurio-Teräväisen ja taidemaalari Heidi Wirgentiuksen yhteinen rakkaus. Näyttelyssä hevoset ovat pääosassa, mutta teoksissa esiintyy myös elämää niiden ympäriltä: hevosihmisiä, maisemia kotimaasta ja Islannista ja naisfiguureita. Teokset muodostavat kauniin kokonaisuuden ja niistä kuvastuu molempien taiteilijoiden syvä arvostus hevosia, luontoa ja elämää kohtaan. Teksti: Risto Kolanen Giovanni Battista Tiepolon Antonius saattaa Kleopatran laivaan Sinebrychoffin taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Mari Blomroos-Heininen (vas.) ja teos Wind is Playing, 2020. Acrylic/oil on canvas ja Hong Liu-Sertti, Love to be Free, 2020. Mixed media on ricepaper. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Tapani Kokko ja teoksensa Tulikuningas, taustalla paljon muita veistoksia, Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Jari Flinck ja taustalla lähinnä kuvassa burleskitaiteilijat Gigi Praline ja Dick Tator. Kuva: Jari Flinck. Risto Kolanen Uuden vuoden kuvataide Kuvataiteilija Joel Slotte ja Bonfires in the night -teoksensa Galleria Livessä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Heidi Wirgentius ja Flame of Life Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 1 • Viikot 3-6/2021 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2021, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 17. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? AUTOKORJAAMOT Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? HAMMASTEKNIKOT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? PAINOPALVELUT Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Helsingin seudun uusien asuntojen määrä ennätyslukemiin Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsaukset luotaavat alueen kilpailukykyä ja kehitystä. Valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi tuntuvasti edellisvuodesta Helsingissä ja pääkaupunkiseutua ympäröivällä ns. KUUMA-kuntaseudulla. Helsingin seudun kuntien väliset erot asuntotuotannon määrissä ovat erittäin suuret. – Eniten asuntoja väkilukuun verrattuna asuntoja valmistui Sipoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Järvenpäässä. Sen sijaan Espoossa ja Vantaalla, joissa asuntotuotanto on ollut edellisinä vuosina erittäin vilkasta, valmistuneiden asuntojen määrä on vähentynyt, arvioi johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Lahtisen mukaan asuntojen rakennusluvat nousivat huipputasolle vuonna 2017, mutta ovat kääntyneet sen jälkeen laskuun. Lasku on kuitenkin hidastunut vuosina 2019 ja 2020. Aloitettujen asuntojen määrä on seurannut lupien kehitystä hieman loivemmin kääntein. Vuonna 2020 aloitusten trendi on kääntynyt nousuun. Valmistuneiden asuntojen määrä on seurannut aloituksia viipeellä, ja vuosina 2019 ja 2020 määrä on ollut huipputasolla. Käännettä laskuun ei Helsingin seudulla ole tapahtunut vuoden 2020 syksyyn mennessä. Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 13. tammikuuta julkaistusta Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta 4/2020, jonka erityisteemana on asuminen. – Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit kasvavat edelleen ja kasvu luo kysyntää uusille asunnoille. Samanaikaisesti paras keino varmistua kohtuuhintaisesta asumisesta on huolehtia siitä, että asuntorakentamisen tarpeisiin on olemassa riittävästi tonttimaata: tuetun tuotannon suosiminen rajoittaa vapaarahoitteista tuotantoa ja nostaa siten asumisen kustannuksia, sanoo liiketoimintajohtaja Ville Raitio Kojamosta. Helsingin seudulla valmistuneiden asuntojen määrä oli vuonna 2020 samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2019. Uusien asuntojen keskikoko on tarkastelujaksolla pienentynyt merkittävästi: uudisasuntojen keskikoko oli vuonna 2014 77 m2 ja vuonna 2020 57 m2. Kojamon Raition mukaan toimialakatsauksessa esitetyn asuntojen keskikoon pienenemisen taustalla on laajempi ja pitkäaikainen trendi kotitalouksien koon pienenemisestä: asuntojen pienenevä keskikoko vastaa kysyntään. Rambollin kiinteistöt ja rakentamisen maajohtaja Juha Valtari kertoo, että yleiskuva asuntorakentamisessa on laskeva koko maassa, vaikka Helsingin seudulla uusien asuntojen määrä on pysynyt erittäin korkealla. Hänen mukaansa myös korjausrakentaminen jatkaa pääkaupunkiseudulla kasvuaan. – Asuntotuotannolla on vahva elvyttävä merkitys. Alueen raideja aluehankkeet edistävät vahvasti asuntorakentamista. Merkittävään rooliin tulevaisuudessa uudisasuntojenkin kohdalla nousee kestävä kehitys ja energiatehokkuus, Juha Valtari painottaa. Tuotannon lasku jatkuu Helsingin seudulla Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksessa tarkasteltiin myös Helsingin seudun suhdannekuvaa. Alueen tuotannon lasku jatkui edellisvuoteen verrattuna vuoden 2020 heinä–syyskuussa. Myös seudun työllisten ja työpaikkojen määrät laskivat edelleen vuoden takaiseen nähden. Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on laskenut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edelliseen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kuusi prosenttia. – Teollisuus on rakentamisen ohella pystynyt koronan aikana toimimaan odotettua paremmin, mikä on luonut vakautta liiketoimintaympäristöön, Lahtinen painottaa. Teollisuuden ja rakentamisen alan yritysten lähitulevaisuuden suhdannenäkymät kohdentuivat hieman kesän ja alkusyksyn aikana, mutta ovat edelleen selvästi nollan alapuolella. Palvelualoilla kesän myönteisen kehityksen jälkeen suhdanneodotukset ovat lähteneet jyrkkään laskuun, mikä heijastuu myös kasvaneena konkurssiriskinä. – Joulukuussa haettavaksi avattu toinen yleiskustannustuki on tärkeää yrityksille, mutta kriisistä ja rajoituksista johtuvat välittömät vaikutukset ulottuvat pitkälle vuotta 2021, joten erilaiset tuet ja lievennykset terveen liiketoiminnan jatkamiseksi ovat tarpeen erityisesti Helsingin seudulla, jossa palvelualat ovat ottaneet koronaiskua vastaan muuta maata pahemmin, Lahtinen linjaa. Lahtinen painottaa, että teollisuudelle, kuten muillekin toimialoille, on erityisen tärkeää, miten EU:n elvytyksen varat saadaan käytettyä vaikuttavasti ja uusia investointeja kannustavasti. – Suomalaisille yrityksille on myös olennaista päästä osaksi koko EU:n alueelle suunnittavien elvytysvarojen tuomaan kasvuun. Samalla tulisi panostaa pitkällä tähtäimellä viennin osuuden nostamista BKT:sta kilpailijamaiden tasolle, hän sanoo. Helsingin seudulla tuotetaan 37 prosenttia maan b r u t t o k a n s a n t u o t t e e s ta. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan ja logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin. Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsaukset luotaavat alueen kilpailukykyä ja kehitystä. Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa Oppivelvollisuusilmoitus on postitettu koteihin vuoden alussa Ensi syksyn ekaluokkalaisille on lähetetty marraskuun alussa Tervetuloa kouluun -opas, jossa on kattavasti tietoa koulun aloittamisesta. Tammikuun alussa koteihin on postitettu oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu ja ohje kouluun ilmoittautumista varten. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy osoitteesta edu.hel. fi/tervetuloakouluun. Huoltaja voi ilmoittaa lapsensa oppivelvollisuusilmoituksessa mainittuun lähikouluun 13.–29.1.2021 osoitteessa asti.hel.fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi on suositeltavaa, että ilmoittautuminen tehdään ensisijaisesti sähköisesti, jolloin ei ole tarpeen käydä koululla. Huoltaja voi kuitenkin ilmoittaa lapsensa kouluun myös käymällä koululla keskiviikkona 20.1.2021 klo 8.00–10.00 tai 17.00–19.00. Jos koululla on useampi toimipiste, kouluun ilmoittaudutaan pääkoululla. Ilmoittautumistilaisuuksissa huomioidaan tarpeellinen tilaväljyys ja voimassa olevat hygienia-, turvallisuusja maskiohjeet. Koulullakin ilmoittautuminen tehdään sähköisesti osoitteessa asti. hel.fi ja kouluilla on tätä varten tietokoneita. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla: jos esimerkiksi lapsi on aloittamassa koulun vuotta myöhemmin tai jos lapselle on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus. Mikäli lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii.
16 Viikot 3-6/2021 • Nro 1 Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27 | Kauppakatu 8 Riihimäki | 050 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com 450M 2 TÄYNNÄ LELUJA! TURVALLINEN TURVALLINEN RETKIKOHDE RETKIKOHDE KORONATILANTEESTA KORONATILANTEESTA HUOLIMATTA! HUOLIMATTA! GENANO-SISÄPUHDISTUSJÄRJESTELMÄM ME GENANO-SISÄPUHDISTUSJÄRJESTELMÄM ME PUHDISTAA ILMAN JA NANOKSIPUHDISTAA ILMAN JA NANOKSIPINNOITTEET TAPPAVAT VIRUKSET JA PINNOITTEET TAPPAVAT VIRUKSET JA BAKTEERIT! BAKTEERIT! SIIRRYMME KEVÄÄN SIIRRYMME KEVÄÄN AUKIOLOAIKOIHIN AUKIOLOAIKOIHIN MA-LA KLO 10-18 • SU KLO 11-17 MA-LA KLO 10-18 • SU KLO 11-17