• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Jouluna 2017 – Nro 22/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? TESTAA SUUN KUNTO Uusi digitaalinen PerioSafe-sylkitesti kertoo, onko suussasi näkymätön ja oireeton tulehdus Lue lisää: www.plusterveys.fi/omahoito koko kehon yleisterveyteen suorituskykyyn hedelmällisyyteen diabeteksen, reuman sekä sydänja verisuonitautien hoitotulokseen hampaiden kiinnityskudoksiin Miksi testaus kannattaa? Koska matala-asteinenkin suun tulehdus vaikuttaa heikentävästi: PerioSafe-testi on helppo tehdä joko hammastarkastuksen tai suuhygienistin hoidon yhteydessä. Varaa aika: Hammaslääkäriasema Fossa, puh. (09) 696 2990 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | fossa.fi 31 € Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Upeita kaksioita! Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 74,04 m2 Punavuori KT 36 m2 Kaartinkaupunki Anni Westerback 050 537 3321 anni.westerback@crape.fi 2 H, k, kph, wc, halli Sepänkatu 15 C Mh. 492 697,09 € Vmh. 495.000 € 1 h, k, kph, Fabianinkatu 5 B Mh./Vmh. 329.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 52 m2 KAMPPI KT 24 m2 Punavuori Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi Peppi Martas 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi 2 h, k, kph, vh Kalevankatu 21 B Mh. 535.570.88 € Vmh. 539.000 € 1 h, avok, kph Iso Roobertinkatu 1 A Mh. 144.094 € Vmh. 297.000 € Tomi Kahila 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi
• 2 Nro 22 • Jouluna 2017 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 WWW.TOKYOKAN.FI | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! JAPANILAINEN RUOKAJA KEITTIÖTARVIKELIIKE OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI SUSHIKIT 30€ SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambumaton, syömäpuikot ja ohjeen UUSIA TUOTTEITA SUORAAN JAPANISTA – TULE TUTUSTUMAAN! KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Ystävällistä palvelua lähiapteekista Avoinna / Öppet ma-pe / må-fre 8.30 18.00 la / lö 9.00 15.00 Neitsytpolku 10, 00140 Helsinki Jungfrustigen 10, 00140 Helsingfors Puh./Tel. (09) 655 069 Monal Indian Cuisine Annankatu 4 , 00120 Helsinki Lounas buffet klo 10:30-15:00 (10 €) A la carte klo 15:00-22:00 Viikonloppulounas mix thali klo 12:00-16:00 (14.50 €) Rööperin lehti toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen Rauhallista ja Riemullista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2018 Vuoden 2018 ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 3, keskiviikkona 17. tammikuuta. Lajittele jätteet myös jouluna ? Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna. Lahjapaperit kuuluvat sekajäteastiaan ja alumiinivuoat ja tuikkukynttilöiden kuoret metallin keräykseen. Ylijääneen ruoan voi tuunata uusiksi aterioiksi. Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. – Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Kinkunrasvan voi käyttää kastikkeen valmistamiseen. Kinkkua ja kalaa voi käyttää wrapeissa tai paistoksissa ja laatikoita sosekeittojen raaka-aineina. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn, vaan biojäteastiaan. Nestemäinen rasva voidaan laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen ja hyytynyt rasva biojätteeseen, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Laatikkoruokien alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret ja muut alumiiniroskat kuuluvat metallinkeräykseen. Rikkoutuneet ledkynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. Lahjapaperit ja -narut sekajäteastiaan Lahjapaperit ovat sekajätettä, josta tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja energiaa. – Lahjapaperit eivät kelpaa paperintai kartonginkeräykseen, koska ne ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät kankaiset lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa Partti. Risat joulukoristeet, kuten joulupallot, kimallenauhat ja kynttiläkipot, kuuluvat myös sekajätteeseen. Uudenvuodentinat ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Tinat kannattaa säästää ja valaa uudelleen seuraavana vuonna. Ne voi myös viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista. Ohjeita jätteiden lajittelusta löytyy osoitteesta www.hsy.fi/jateopas. Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n tulostettavasta joulumuistiosta.
• Aleksanterin teatteri remonttiin lähivuosina ? Helsingin Bulevardilla sijaitseva teatterirakennus vaatii laajan korjauksen lähivuosina. Valtion nykyisessä taloustilanteessa opetusja kulttuuriministeriöllä ei ole mahdollisuuksia rahoittaa laajaa peruskorjausta. Ministeriö on tiedustellut Helsingin kaupungin kiinnostusta ryhtyä jälleen toimimaan talossa, mutta kaupunki on todennut, ettei sillä ole tarpeita eikä mahdollisuuksia teatterin käyttöön eikä sen korjauksiin. Aleksanterin teatterissa tapahtuva toiminta ei kuulu valtion ydintehtäviin eikä valtion tarvitse tehtäviensä puolesta omistaa rakennusta. Näin ollen Senaatti-kiinteistöt lähtee selvittämään kiinteistön myyntiä vaihtoehtona valtion rahoittamalle korjaukselle. Kiinteistön myynti uudelle omistajalle, joka pystyisi toteuttamaan laajan korjauksen, tarjoaisi kestävän ratkaisun talon pitämiseksi arvonsa mukaisessa kulttuurikäytössä. Peab saneeraa Aleksanterikadulla sijaitsevan arvokiinteistön. SYP:n entinen pääkonttori Aleksilla saa uuden elämän ? Peab saneeraa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisen arvokiinteistön toimistokäyttöön. Kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Senaatintorin laidalla, Esplanadin puiston ja Kauppatorin läheisyydessä. Muutostyön tilaaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Arvokkaan 30-luvun henkeä huokuvan kiinteistön toimistotilat saavat täysin uudistetut sisätilat ja muuttuvat nykyaikaisen taloteknisen korjauksen myötä moderneiksi työtiloiksi. Tilat muutetaan pääosin monitilatoimistoiksi ja ne jaetaan useaan toimistohuoneistoon. Saneerauksen ansiosta tilat ovat muuntojoustavia ja helposti muokattavissa erilaisten tarpeiden mukaan. – Logistisesti hanke tulee olemaan haastava. Toimimme Helsingin keskustan vilkkaimpien ajoteiden ja kävelykatujen äärellä. Jykevän punagraniittikiinteistön laadukkaat marmori-, messinkija graniittimateriaalit sekä lukuisat yksityiskohdat tuovat muutostöille mielenkiintoisia haasteita. Meillä on kuitenkin vankkaa näyttöä osaamistamme vaativissa asuntoja toimistorakennusten muutoshankkeista, kertoo apulaisaluejohtaja Marko Rinkinen Peabilta. Työt kohteessa ovat käynnistyneet ja ensimmäiset toimitilat valmistuvat kesällä 2018. Cityvarasto Oyj on Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys Pienentyneet asuinneliöt, tavarapaljous ja kaupungistuminen nostivat varastoalan yrityksen huipulle Yrityksen perustajalle Ville Stenroosille Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys -palkinto on erityisen merkityksellinen, koska tunnustuksen ovat antaneet toiset yrittäjät. Stenroosille yrittäjyys on elämäntapa ja työllistäminen ylpeydenaihe. – Palkinto on ehdottomasti omistettu koko Cityvaraston joukkueelle, joka on yrityksen pitkäjänteisen työn sekä kasvun takana. Monesti yrittäjä on eniten esillä tässä työssä, mutta eihän yrittäjä pysty yksin kaikkeen, toteaa Stenroos. Cityvarasto Oyj:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu listautuminen First North -kauppapaikalle. Yritys ottaa myös askelia kohti kansainvälisiä markkinoita. Cityvarasto Oyj:n toimitusjohtaja ja perustaja Ville Stenroos. Kuva: Jaana Tihtonen ? Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti kovaa kasvua tehnyt Cityvarasto Oyj. Vuonna 1999 perustettu pienvarastoalan yritys on laajentunut sekä orgaanisesti että yrityskaupoin alansa markkinajohtajaksi Suomessa. Yrittäjäpalkinto jaettiin 5.12.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Globaalit megatrendit, kuten kaupungistuminen ja tavarapaljous, ovat luoneet kasvupotentiaalia varastoalalle. Lähes 20 vuotta toiminut Cityvarasto Oyj on tarttunut näihin muutoksiin ja ponnahtanut Helsingin Metsälästä valtakunnalliseksi pienvarastoalan huipuksi Suomessa. Yrityksen liikevaihto ja käyttökate ovat kasvaneet joka vuosi perustamisesta lähtien. Cityvarasto Oyj on toimitusjohtajansa ja perustajansa Ville Stenroosin johdolla kasvattanut toimintaa myös liiketoimintaa tukevilla yrityskaupoilla: muun muassa vuonna 2016 yritys osti osan Pakuovelle.compalvelusta. Cityvarasto Oyj on saanut kansainvälistä tunnustusta innovatiivisuudesta. FEDESSA (Federation of European Self Storage Associations) myönsi yritykselle vuonna 2011 palkinnon netin kautta toimivan automaattisen varastotilojen vuokrausjärjestelmän kehittämisestä. – Vuodesta 1999 alkaen tehty pitkäjänteinen työ näkyy yrityksen tasaisessa kasvussa. Suomen johtava pienvarastoja vuokraava yritys vakuutti kokonaisvaltaisesti laadukkaalla toiminnallaan, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala palkitsemisperusteista. – Cityvarasto on toiminut alallaan innovatiivisesti kehittäen sähköistä palvelukokemusta. Suurin osa heidän varastoistaan toimii mobiilin avulla ilman miehitystä, jatkaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Ajankohtaista 13. vuosikerta – nro 22 Jouluna 2017 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Liikuntatilavuorojen haku kesäksi käynnissä ? Liikuntatilojen vuorot haetaan sähköisen järjestelmän kautta https://asiointi.hel.fi/ wps/portal/liikuntatilavaraus. Sähköinen haku koskee kesäkauden ulkoliikuntatilojen vuoroja ajalle 16.4.-30.9. ja sisäliikuntatilojen vuoroja ajalle 4.6. – 2.9. Käsipallonaiset juhlistivat HIFK:n 120-vuotista taivalta ? Vuonna 1897 perustettu Helsingin IFK juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan urheiluseurana. Juhlavuoden kunniaksi eri lajit ovat pelanneet juhlaotteluita erilaisin seremonioin. Sivu 13 Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla Sivu 7
• 4 Nro 22 • Jouluna 2017 Joulu on auttamisen ja antamisen aikaa Pysäytä joulustressi – valitse omannäköinen joulu Kärkimedia epäilee Postin käyttävän väärin markkina-asemaansa Keskuspuistoaktiivit vetoavat kaupunkiympäristölautakuntaan ? Keskuspuistoaktiivit vetoavat kaupunkiympäristölautakuntaan Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelmasta päättämisen siirtämiseksi ja esitetyn ohjelman muuttamiseksi. Yleiskaavasta on tehty 50 valitusta hallinto-oikeuteen, jolta odotetaan ratkaisuja tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Keskuspuistoryhmän mielestä ei ole mitään syytä kiirehtiä päättämään yleiskaavan toteuttamisohjelmaa ennen hallinto-oikeuden päätöksiä. Lautakunnan tulisi palauttaa asian uuteen valmisteluun, jossa otetaan huomioon hallinto-oikeuden ja eräät muut avoinna olevat ratkaisut. Toteuttamisohjelman käsittelyn lykkäämistä puoltaa myös se, että valtiovalta vastustaa monia yleiskaavan kannalta keskeisiä liikenneverkkoa koskevia ratkaisuja, joita ei voida toteuttaa ilman valtion osallistumista. Tämä koskee muun muassa Hämeenlinnanväylää ja useita muita esityksiä kaupunkibulevardeiksi. Liikennejärjestelmien kehittämisestä on esitetty myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka säästäisivät viherja virkistysalueita tehostamalla maankäyttöä esimerkiksi raideliikenteelle yleiskaavassa varatuilla alueilla. Lisäksi kaupunginvaltuusto käynnisti yleiskaavan hyväksymisen jälkeen selvityksen mahdollisesta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Yleiskaavan toteuttamisohjelma olisi syytä valmistella niin, että se sovitetaan yhteen kansallista kaupunkipuistoa koskevan selvityksen kanssa. Erityisesti on syytä välttää kaavoituksen ulottamista sellaisille viheralueille ja kulttuuriympäristöihin, jotka voivat tulla osaksi kaupunkipuistoa. Keskuspuisto on tällainen alue. Kun kaupunginvaltuusto päätti yleiskaavasta, se asetti jatkovalmistelulle useita reunaehtoja. Monet niistä koskevat Keskuspuiston luontoja virkistysarvojen suojelemista. Nyt lautakunnalle esitetyssä toteuttamisohjemassa ei mainita kuitenkaan mitään näistä Keskuspuistoon rakentamista rajoittavista linjauksista. Siinä tapauksessa, että toteuttamisohjelman käsittelyä ei lykätä, pitäisi ohjelmaan kirjata selvästi Keskuspuistoon rakentamista rajoittavat ohjeet asemakaavojen valmistelulle. Keskuspuistoaktivistit J oulu on antamisen aikaa, jolloin noudatetaan perinteitä, hiljennytään ja rauhoitutaan viettämään aikaa perheen tai muiden läheisten parissa. Joulumieltä on mahdollisuus saada vaikkapa hankkimalla hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukortteja tai osallistumalla erilaisiin keräyksiin. Joululaulujen ja joulunäytelmien juuret ovat katoliset. Niiden tarkoituksena oli tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi ja saada ihmiset irtaantumaan pakanallisista uskonnoista. Tämän ajan jäänteitä ovat mm. Tiernapojat. Suomessa Tiernapoikien juuret juontavat 1600-luvulle, jolloin Turun yliopiston oppilaat alkoivat kierrellä vauraammissa taloissa esittämässä näytelmää ja samalla keräämässä itselleen rahaa opiskelua varten. Joulukirkko on sen sijaan puhdas kristityn joulun ilmentymä. Katolinen kirkko pitää joulumessun puolen yön aikaan, koska Kristuksen oletettiin syntyneen juuri tuolloin. Kun katolisen kirkon vaikutus väheni ja keskiyön messusta yhä yleisemmin luovuttiin, alettiin uskoa, että puolenyön hetkellä vainajien henget kokoontuvat kirkkoon omaa joulumessuaan pitämään. Protestanttinen kirkko juhlii vieläkin joulua aamuvarhaisella pidettävällä jumalanpalveluksella. Tänä vuonna joulun aika on ehkä vähän pidempi, kun pyhiä osuu arkipäiville. Joulunpyhät sijoittuvat alkuviikkoon ja uuden vuoden päivä osuu maanantaille. Jos välipäivät ovat vapaata, muodostuu 10 päivän yhtäjaksoinen joululoma. Kallion seurakunta tarjoaa runsaasti ohjelmaa joulun aikana, niin joulukirkosta, joululaulutilaisuuksista uuden vuoden kirkoon. Joulun aika jatkuu loppiaiseen ja siitä edelleen tammikuun 13. päivään saakka eli Nuutin päivään, jolloin joulunaika virallisesti loppuu. Hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta! -j.a. ? Kärkimedia on tiistaina 12.12. pyytänyt kilpailuja kuluttajavirastoa tutkimaan, rikkooko Posti voimassa olevia kilpailusääntöjä osoitteettoman suorajakelun hinnoittelussa. Erityisesti epäilys kohdistuu siihen, että Posti ei allokoi osoitteettomaan suorajakeluun liittyviä kuluja oikeudenmukaisesti ja kustannusperusteisesti. Tämän myötä Posti kykenee hinnoittelemaan osoitteettoman suorajakelun huomattavan alhaiselle tasolle ja subventoimaan sitä perusjakelustaan saamillaan tuotoilla. Menettelyssä on Kärkimedian näkemyksen mukaan kyse kielletystä saalistushinnoittelusta. Posti on korottanut merkittävästi perusjakelutuotteittensa ja varhaisjakelutuotteittensa hintoja. Samaan aikaan Posti on kuitenkin laskenut huomattavasti osoitteettoman suorajakelun hintojaan. On mahdollista, että Posti pyrkii eliminoimaan kilpailun alalta hinnoitellen osoitteettoman suorajakelunsa niin alhaiseksi, että kilpailijat eivät pysty vastaamaan siihen. Menettely on siten omiaan johtamaan kilpailun eliminoitumiseen sekä osoitteettomassa suorajakelussa että sanomalehtien liitemainonnassa, joka on useille mainostajille vaihtoehtoinen tapa tavoittaa kohdeyleisönsä. Kilpailun poistuminen johtaa tyypillisesti hintojen voimakkaaseen nousuun. Kärkimedian näkemyksen mukaan Postilla on määräävä markkina-asema kirjeiden jakelussa, lehtien päiväjakelussa sekä osoitteellisessa suorajakelussa valtakunnallisesti. Lisäksi Postilla on Kärkimedian käsityksen mukaan määräävä markkina-asema myös sanomalehtien varhaisjakelussa alueellisesti sekä osoitteettoman suoramainonnan jakelussa valtakunnallisesti. – On mainontaa ostavan asiakkaan etu selvittää, onko eri jakelutuotteiden toimijoiden hinnoittelu reilua ja ennen kaikkea voimassa olevien säädösten mukaista. Syystä tai toisesta aiheutuva kilpailun väheneminen koituu lopulta aina asiakkaan vahingoksi, Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell sanoo. Jo 11 suomalaista lintulajia maailmanlaajuisesti uhanalaisia ? Joulu on parhaimmillaan ihanaa lepäämisen ja yhdessäolon aikaa. Kiireinen loppuvuosi voi kuitenkin lisätä paineita ja laittaa jaksamisen koetukselle. Askareiden suorittamisen lomassa kannattaa pysähtyä miettimään, mistä asioista hyvän olon joulu itselle rakentuu. Muutamaan joulupäivään latautuu runsaasti odotuksia aikaisempien joulujen ja sukupolvien myötä. Lisäksi elokuvien ja mainosten kautta välittyy helposti kuva, että joulun kuuluisi aina olla idyllinen perhejoulu lumisateessa. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kehottaa miettimään, mikä joulussa on itselle tärkeää ja millaisen siitä haluaa juuri tänä vuonna tehdä. – Vaikka jouluun liittyy paljon perinteitä, joskus niitä kannattaa väljentää. Huonon omantunnon välttämiseksi on hyvä lempeästi tutkiskella, mihin oma aika ja muut resurssit tässä elämäntilanteessa riittävät. Onko itse tehty joulu välttämätön vai voisiko tänä vuonna päästää itseään helpommalla ja ostaa jotakin valmiina? Tärkeintä on tehdä joulusta omannäköinen, Turunen korostaa. Jollekin jouluaskareet voivat tarkoittaa ihanaa yhdessä tekemistä, toiselle taas valmistelut lahjaostoksista ruuanlaittoon ja siivoukseen tuntuvat vastentahtoiselta puurtamiselta. – Stressin ja kiireen tunne riippuu aina ihmisestä. Osa meistä on jouluihmisiä, joille joulukorttien askarteleminen tarjoaa ihanan tauon kiireisestä arjesta. Joulun aiheuttama stressi on hyvä tunnistaa ja pohtia, kenelle ja minkä takia tehtäviä suorittaa. Tietoisuus omasta vireysja stressitilasta auttaa kääntämään tarvittaessa suuntaa, esimerkiksi pyytämällä apua valmisteluihin muilta, Turunen kertoo. Kiireetön aika Omaa jaksamistaan pitää parhaiten yllä huolehtimalla hyvinvoinnin perustekijöistä: riittävästä unesta, liikunnasta ja oikeanlaisesta ravinnosta. Turunen rohkaisee ottamaan joulun alla aikaa myös itselle. – Erilaiset kiireettömät hetket elvyttävät sekä kehoa että mieltä. Monesti askarteleminen, käsillä näpertäminen tai kynttilän liekin katsominen saattaa jo huomaamatta rauhoittaa. Myös kävelylenkki luonnossa on hyvä tapa lievittää elimistön stressitilaa ja vapauttaa energiaa ajattelulle, Turunen sanoo. Joulu ajoittuu Suomessa pimeimpään vuodenaikaan ja tarjoaa siten Turusen mukaan oivan hengähdystauon keskelle kaamosta. – Joulu on tärkeä etappi, joka katkaisee talven selän. Kannattaa tutkiskella itsekseen, mikä lisää omaa hyvinvointia ja joulumieltä. Esimerkiksi joulukonserteissa ja -markkinoilla käyminen ovat ihania, yhteisiä rituaaleja ja kokemuksia, joilla voi jo virittäytyä tunnelmaan, Turunen vinkkaa. Joulun ilmapiiri Joulu, kuten muutkaan asiat, eivät valmistu hetkessä eikä täydellistä tule tekemälläkään. Turunen kehottaa keskustelemaan jouluun liittyvistä odotuksista läheisten kanssa. – Odotusten ollessa korkealla myös pettymys on suuri, jos asiat eivät mene suunnitellusti. Siksi kannattaa kysyä avoimin mielin niiltä, kenen kanssa joulua haluaa viettää, mikä heille joulussa on tärkeintä. Sukulaisvierailuista on myös lupa kieltäytyä, jos aika ei siihen tänä vuonna riitä. Suunnitelmista on kuitenkin reilua puhua hyvissä ajoin etukäteen, ettei pahaa mieltä tule turhaan, Turunen sanoo. Usein tärkeimmät joulumuistot liittyvät vahvoihin, ei-kielellisiin tunnelmiin. – Erilaiset hajut ja maut voivat herättää vahvoja tunteita ja luoda jouluntunteen. Tunnelmat siirtyvät monesti tiedostamattakin seuraavaan sukupolveen. Hyvä harjoitus on muistella omia lapsuuden jouluja, mikä niissä on ollut hauskaa tai hankalaa. Sen avulla voi luoda itselleen hyvän joulun aikuisena ja miettiä, mitä asioita haluaa siirtää omille lapsilleen. Hyvän ja turvallisen ilmapiirin luominen on aina aikuisen vastuulla, Turunen muistuttaa. Suomessakin pesinyt kultasirkku nostettiin korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan BirdLifen viime viikolla julkaisemassa maailman lintujen uhanalaisuusarviossa. ? Pohjoisimmassa Lapissa joinain vuosina pesivä tunturipöllö arvioitiin ensi kertaa maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Maailman reilusta 10 000 lintulajista 1 469 on nyt luokiteltu uhanalaiseksi. Äärimmäisen uhanalaiseksi todetun kultasirkun maailmankanta on vähentynyt peräti 80 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Aiemmin Suomesta Tyynellemerelle ulottunut lajin levinneisyysalue on pienentynyt huomattavasti. Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomessa arvioitiin pesivän sata kultasirkkuparia. Ne ovat kaikki hävinneet, eikä lajista ole tehty yhtään havaintoa yli vuosikymmeneen. Kultasirkun kohtaloksi on koitunut talviaikainen pyynti erityisesti Kiinassa. Vaikka kultasirkun metsästäminen on laitonta, se on edelleen yleistä ja mustan pörssin kauppa runsasta. BirdLife toimii KaakkoisAasiassa laittoman metsästyksen lopettamiseksi. Koko arktisella alueella esiintyvä tunturipöllö kärsii ilmeisesti ilmaston lämpenemisestä. Tunturipöllön maailmankannan pieneneminen näkyy Suomessa erityisesti talviaikaisten havaintojen vähenemisenä. Talvella havaittavien yksilöiden määrä on BirdLifen mukaan romahtanut 2000-luvulla alle puoleen 1990-lukuun verrattuna. Uhanalaisuusluokkia on kolme, joista äärimmäisen uhanalainen on korkein, erittäin uhanalainen toiseksi korkein ja vaarantunut alhaisin. Kultasirkku on ainoa Suomen pesimälinnustoon luettu maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji. Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kymmenen lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka, turturikyyhky , tunturipöllö ja pohjansirkku. p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22 Yleisönosasto
• 5 Jouluna 2017 • Nro 22 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi HKL ja Bombardier Transportation solmivat sovintosopimuksen ? HKL ja maailman suurimpiin raideliikennealan toimittajiin kuuluva Bombardier Transportation ovat solmineet Variotram-raitiovaunuja koskevan sovintosopimuksen, joka allekirjoitettiin Helsingissä 30.11.2017. Bombardier Transportation toimitti Variotram-raitiovaunut Helsinkiin vuosituhannen vaihteessa. Vaunujen korirakennetta vahvistettiin muutostöillä vuosina 2006 2007. HKL ja Bombardier Transportation tekivät vuonna 2007 Variotram-vaunuja koskien hankintasopimusten muutosja yhteistyösopimuksen ja huoltoja kunnossapitosopimuksen. Näiden sopimusten tavoitteena oli varmistaa Variotram-vaunujen käytettävyys ja hankintasopimusten mukainen elinkaari. Bombardier Transportation on vastannut vaunujen kunnossapidosta vuodesta 2007 alkaen. Tänä aikana vaunujen käytettävyys on ollut hyvällä tasolla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin havaittu, että vaunut eivät ole korija telirakenteen osalta täysin soveltuvia Helsingin vaativalle rataverkolle. Nyt allekirjoitetun sovintosopimuksen mukaisesti Variotram-raitiovaunut poistuvat Helsingin raitioliikenteestä vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Sovintosopimuksen mukaisesti Bombardier Transportation ja HKL pyrkivät yhteistyössä myymään vaunut eurooppalaiseen kaupunkiin, jonka rataverkko soveltuu paremmin Variotram-vaunuille. Myytäviä vaunuja on yhteensä 40 kappaletta. Sovintosopimus on tärkeä virstanpylväs HKL:n ja Bombardierin pitkäaikaisessa ja jatkuvassa yhteistyössä. – Allekirjoitettu sopimus on kaupunkilaisille hyvä. Sopimus hyödyntää molempien osapuolten korkeatasoista osaamista, mahdollistaa laadukkaan raitioliikenteen myös siirtymäaikana ja antaa meille taloudelliset edellytykset raitioliikenteen kehittämiseksi. Arvostan Bombardieria joustavuudesta ja kyvystä löytää asiakasta hyvin palveleva ratkaisu myös tällaisessa haasteellisessa tilanteessa, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Tuloverotus kevenee ja kulutuksen verotus kiristyy Operaatio Lumihiutale käynnistyy jälleen Kolmelle bussiyhtiölle bonus biodieselin käytöstä ? Nobina Finland Oy, Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab ja Savonlinja Oy saavat HSL:ltä ensi vuonna ympäristöbonuksia biodieselin käytöstä yhteensä yli 950 000 euroa. HSL maksaa Nobina Finland Oy:lle vuonna 2018 puolen miljoonan euron ympäristöbonuksen. Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab saa lähes 405 000 euroa. Savonlinja Oy:lle HSL maksaa noin 70 400 euroa. Kaikki kolme yhtiötä saavat bonukset jätetai tähderaaka-aineesta valmistetun parafiinisen biodieselin käytöstä. HSL maksaa bonukset normaalien liikennöintikorvausten päälle. Bonukset perustuvat tarjouskilpailuun, jonka HSL järjesti lokakuussa bussiyhtiöille linja-autoliikenteen hiilidioksidija lähipäästöjen vähentämiseksi. Kun kolme bussiyhtiötä käyttävät biodieseliä ensi vuonna yhteensä noin 7 miljoonaa litraa, bussiliikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät lähes 15 000 tonnia, typenoksidit 7 tonnia ja pienhiukkaset reilut 280 kiloa. Kilpailuun osallistui kuusi liikennöitsijää, jotka jättivät yhteensä 40 tarjousta. Biodieselin lisäksi bussiyhtiöt ehdottivat jätetai tähderaaka-aineesta valmistetun bioetanolin käyttöä etanolibusseissa sekä biokaasun käyttämistä kaasubusseissa. HSL asetti tarjoukset paremmuusjärjestykseen kustannustehokkuuden mukaan. Me-säätiöltä suurlahjoitus Sotiemme Veteraaneille ? Me-säätiö on lahjoittanut Sotiemme Veteraanit -keräykselle 400 000 euroa. Kyseessä on suurin yksittäinen lahjoitus keräyksen 11 vuoden historian aikana. Lahjoituksen taustalla on veteraanijärjestöjen varallisuustilanne. Me-säätiö kävi ennen lahjoitusta perusteellisesti läpi veteraanijärjestöjen varallisuuden. Selvitys osoitti, että varallisuustilanne on huono. Esimerkiksi Suomen Sotaveteraaniliiton varallisuus jäsentä kohden oli vuoden 2017 alussa vain noin 46 euroa. Suurlahjoitus on suunnattu veteraanien arjen tukemiseen. – Me-säätiö kunnioittaa suuresti veteraaneja, jotka ovat olleet rakentamassa meille vapaata Suomea. Meille on tärkeää varmistaa, että sotiemme veteraanien arki sujuu turvallisesti ja he saavat tarvitsemiaan palveluita ja apuvälineitä, sekä pystyvät ostamaan tarvitsemansa lääkkeet, sanoo Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Suomessa elää edelleen noin 15 000 sotaveteraania sekä 30 000 puolisoa tai leskeä. Puolet heistä saa erittäin pientä eläkettä. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo noin 93 vuotta. – Olemme Sotiemme Veteraanit -keräyksessä erittäin kiitollisia Me-säätiön merkittävästä lahjoituksesta. Arvostamme myös sitä, että Me-säätiö halusi selvittää veteraanijärjestöjen todellisen varallisuustilanteen, sanoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit -keräyksestä. – Suomi 100 -juhlavuonna meitä ilahduttavat myös yritysten tekemät lahjoitukset. Otamme jokaisen euron ilolla vastaan, vaikka kyseessä ei olisikaan suurlahjoitus. Yksityisten kansalaisten aktiivisuus on vielä kysymysmerkki, sillä jokaiselle suomalaiselle suunnatun keräyksen miljoonan euron tavoitteesta on nyt koossa noin kolmannes, kertoo Sotiemme Veteraanit -keräyksen puheenjohtaja Matti Niemi. ? Tuloverotus kevenee ja kulutuksen verotus kiristyy ensi vuonna, selviää vuoden 2018 luvuilla päivitetystä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Verokoneesta. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä, sillä 52 kuntaa korottaa kunnallisveroa ja seitsemän laskee sitä. EVAn Verokone laskee palkansaajan kokonaisveroasteen. Kokonaisveroaste kertoo, mikä prosenttiosuus tuloista menee valtion tuloveroihin, kunnallisveroon, arvonlisäja valmisteveroihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin (mukaan lukien työnantajan maksut). EVAn Verokone on nyt päivitetty vuoden 2018 luvuilla. Oman kokonaisveroasteensa voi selvittää osoitteessa www.totuusveroistasi.fi. Tuloverotus kevenee hieman 2018 Palkansaajat maksavat tuloveroja vuonna 2018 tulotasosta riippuen 0,2—0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Palkkaverotuksen kevenemistä vähentää ansiotason arvioitu 1,5 prosentin nousu. Pienipalkkaisten kohdalla ansiotason nousu pienentää veronalennusta noin 0,3 prosenttiyksikköä ja 3 250 euron keskituloilla kevennys sulaa kokonaan pois. Palkansaajan tuloverotuksen lopullinen muutos riippuu asuinkunnasta: 52 kuntaa korottaa kunnallisveroa ja seitsemässä kunnassa tuVariotram-raitiovaunu. Kuva: HKL. loverotus kevenee. Kulutuksen verotus kiristyy hieman 2018 Palkansaajan kokonaisveroaste pysyy vuonna 2018 edellisvuoden tasolla, koska kulutusverotus hieman kiristyy. Arvonlisäverotus pysyy ennallaan, mutta valmisteja tuoteveroja korotetaan muun muassa tupakkatuotteiden ja alkoholin sekä öljyja kaukolämmityksen osalta. Kotitalouksien kulutusmenoilla painotettu kulutusveroaste kohoaa 0,1 prosenttiyksikköä 22,2 prosenttiin. Työnantajan välilliset työvoimakustannukset alenevat vuonna 2018. Yksityisen työnantajan maksamista palkoista perittävät sosiaalivakuutusmaksut alenevat keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä 21,8 prosenttiin. ? Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Lumihiutale järjestetään 16.12.2017–1.1.2018 jo 49. kerran. Operaation aikana tiepalvelumiehet ovat tehostetussa valmiudessa lähdössä auttamaan tien päällä pulaan joutuneita. Autoliiton Operaatio Lumihiutale päivystää jälleen loppuvuoden liikenteessä, jotta jokainen pääsisi sujuvasti ja turvallisesti perille. Tiepalvelu tuo avun paikalle, jos matka jostakin syystä katkeaa, Jokainen autoilija voi kuitenkin omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä ongelmia vaihdattamalla huonon akun ajoissa uuteen ja tarkastamalla nesteiden pakkaskestävyyden sekä rengaspaineet ennen matkalle lähtöä. Ajotietokoneen näyttämään polttoaineen riittävyyteen ei myöskään kannata sokeasti luottaa. Joulumatkalle lähdettäessä autoon pakataan yleensä runsaasti tavaraa. Tavarat voivat väärin pakattuna aiheuttaa vaaraa äkillisissä jarrutustai väistötilanteissa sekä onnettomuuksissa. – Matkatavaroiden paikka on auton tavaratilassa eikä matkustamossa pitäisi olla käytännössä mitään irrallista. Jopa kännykät ja tablettitietokoneet olisi hyvä pitää istuintaskuissa tai niille tarkoitetuissa telineissä”, muistuttaa Autoliiton yleisestä tiepalvelusta vastaava koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen. Tavaratilaa kuormatessa ensimmäiset tavarat tuetaan tiukasti takaistuimen selkänojaan niin, että raskaimmat tavarat ovat alimmaisena ja mahdollisimman edessä. Loput tavarat tuetaan ensimmäisiin ja seuraavat kerrokset tehdään samalla periaatteella mahdollisimman tiiviiksi paketiksi, joka ei pääse liikkumaan. – Kuormasta ei saa tehdä takaistuimen selkänojaa korkeampaa, jotta tavarat eivät lentäisi mahdollisessa äkkijarrutuksessa tai törmäyksessä matkustamoon. Jos tavaratilaa laajennetaan kaatamalla takaistuimen selkänoja osittain tai kokonaan, on tavarat kiinnitettävä paikalleen esimerkiksi kuormaliinoin, Vesalainen painottaa. Suksiboksi on syytä asentaa huolellisesti ja siellä saa kuljettaa vain kevyttä tavaraa. Näistä tavaroista raskaimmat on sijoitettava suksiboksin keskivaiheille niin, että niiden paino jakautuu tasaisesti molemmille taakkatelineille. – Myös boksiin laitettavat tavarat – ovat ne sitten suksia tai jotain muuta – on muistettava sitoa, Vesalainen sanoo. Turvallinen kuormaus saadaan viimeisteltyä säätämällä auton rengaspaineet kuormitusta vastaaviksi. Auton käyttöohjekirjassa on neuvottu oikeat paineet pienelle ja isommalle kuormalle. Jos kuitenkin ongelmia tien päällä tulee, Autoliiton Operaatio Lumihiutaleen palvelukeskukseen saa yhteyden numerosta 0200 8080 (1,95 €/min + mpm tai pvm, jonotus on maksuton). Autoliiton jäsenille on oma palvelumaksuton avustusnumero, joka löytyy jäsenkortista. Molemmista numeroista tilatut palvelut ovat maksullisia. Avustuskustannuksista kannattaa sopia ennen palvelun tilaamista. Autoliiton Plus-jäsenille on oma veloitukseton palvelunumero, josta tilatut palvelut ovat maksuttomia.
• 6 Nro 22 • Jouluna 2017 Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fisivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs / taso A Keskiviikkona 20.12. klo 13 Tervetuloa Café Barockin kanssa järjestettävään lounaskonserttiin, jossa esiintyvät Laura Ahola ja Anna-Maija Hirvonen (viulu), Maija Lampela (gamba), Johanna Randvere (sello), Inka Pärssinen (trumpetti), Sofia Pettersson (nokkahuilu), Kirsi Aittola (cembalo, urut), Eugenie van der Meulen (cembalo, urut ja mezzo) sekä Meeri Pulakka (sopraano). Ohjelma: Giovanni Buonaventura VIVIANI (1638-1693): Trumpet sonata 2 in C major, Dieterich BUXTEHUDE (1637/39-1707): Jubilate, Bux WV 64, Georg Philipp TELEMANN (1681-1767): Concerto in a minor, TWV 52, Alessandro SCARLATTI (1660-1725): ”Cantata Pastorale per la Nascita Di Nostro Signore” ? Kohtaamiskahvila: Nukketeatteri Sytkyt Aula 1. krs Keskiviikkona 20.12. klo 17.30-20 Nukketeatteri Sytkyt esittää Tšaikovskin musiikkiin jouluisen nukketeatteriesityksen Pähkinänsärkijä. Tervetuloa! Kohtaamiskahvilat tuovat yhteen uudet helsinkiläiset ja paikalliset. Kaikille avoimet kahvilat auttavat Suomeen tulleita ihmisiä kotoutumaan avoimen toiminnan ja yhdessäolon kautta. Kohtaamiset lisäävät molemminpuolista turvallisuuden tunnetta sekä poistavat ennakkoluuloja. Mukavan kahvittelun sekä erilaisten teemojen ohessa ihmiset voivat tutustua, keskustella ja oppia toisiltaan. ? Fengshui ja Maa Koiran vuosi 2018 Lukusali 3. krs Torstaina 21.12. klo 18 Tervetuloa talvipäivänseisauksena ilmaiselle yleisöluennolle kuulemaan, mitä fengshui on. Samalla kuulet 2018 vuosikatsauksen fengshuin näkökulmasta Maa Koiran tunnelmiin. Luennolle voi tulla kuka tahansa, eikä ennakko-osaamista tarvita perusvinkit ymmärtävät kaikki! Toki esityksestä saa irti kaikkein eniten jos fengshui on jo jollain tavoin tuttu, toteuttaa sitä omaksi ilokseen tai jos sitä harjoittaa ammatikseen. Luennoitsijana Fengshui-konsultti ja -opettaja Rauli Pitkänen. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Fengshui Sampo yhteistyössä Rikhardinkadun kirjaston kanssa. ? Enter ry opastaa Aula 1. krs 9.1.-22.5. Tiistaisin klo 11-14 Enter ry:n senioreille suunnatut tiistaiopastukset jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 kevätkaudella 9.1.-22.5 välisenä aikana. Opastajat ovat paikalla kirjaston ala-aulassa tiistaisin klo 1114. Ei ajanvarausta, tervetuloa! Jos kysymyksesi koskee omaa laitettasi, kuten puhelinta tai kannettavaa tietokonetta, se kannattaa tuoda opastukseen mukaan! RuutiGaalassa juhlittiin nuorten vaikuttamista Jaettiin 200 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin ? Helsinki juhli nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Valkoisessa Salissa 7.12. Illan aikana palkittiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia edistäneitä tahoja sekä julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten valitsemiin kohteisiin jaetut rahasummat. Gaalassa esiintyivät Töölön Ketterä ja Lyömättömät ja tilaisuus huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Valkoisessa Salissa juhlittiin 7.12. nuorten osallisuutta, kun eri alueiden nuoret kokoontuivat RuutiGaalaan kannustamaan toisiaan ja juhlimaan nuorten vaikuttamista. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat suurelta osin The Movement -järjestön tapahtumatuotantokurssin nuoret. Illan aikana palkittiin kunniakirjoilla nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta edistäneitä henkilöitä ja tahoja. Kunniakirjan saivat nuorisotyöntekijät Päivi ”Pipsa” Turkkelin ja Lauri Hiltunen, Jakomäen peruskoulu, Hiidenkiven peruskoulu, Puistolan peruskoulu sekä kuraattorit Anne Katas ja Suvi Sjögren Pohjois-Haagan yhteiskoulusta, Kulttuuriareena Gloria, Ung Pride sekä nuoret Eetu Vienonen, Ville Nordströn ja Jim Koskinen. Gaalassa puhuivat apulaispormestarit Nasima Razmyar (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) ja Pia Pakarinen (kasvatuksen ja koulutuksen toimiala). Razmyar sanoi näkevänsä helsinkiläisissä nuorissa paljon voimaa ja potentiaalia. Hän nosti puheessaan esiin Ruuti-nuorten aktiivisen toiminnan mm. rasismia vastaan ja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. – Ruuti-toiminta on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille nuorille ja Helsinki haluaa olla sellainen kaupunki, jossa jokainen nuori on mukana ja yhtäkään nuorta ei jätetä taakse, Razmyar summasi. Helsingin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka kiitti paikkansa jättävää Ruudin ydinryhmää puheessaan. Vatka viittasi puheessaan nuorisobarometriin, jonka mukaan yksinäisyyden kokemus on yksi syrjäytymiseen johtavia syitä ja totesi, että ”nuorisotyössä tarvitaan aina nuoria, sillä aikuiset eivät voi ryhtyä nuorille kavereiksi.” RuutiGaala huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Vuoden 2018 ydinryhmään tulivat valituiksi Dan Cederlöf, Mikael Poutilainen, Khalid Omar, Saaid Farah, Elias Mustamand, Sigrid Autio, Evi Koivunen, Ousman Saho, Tilda Lassila, Mahdi Mateen, Jani Alanen, Sadiq Suleiman, Kaapo Haapanen, Kasper Rautalinko, Vivian Ljungqvist, Jim Koskinen, Huda Mumin, Hamsa Hussein, Jesse Lomma ja Oona Sainio. Ruudin ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan nuoren joukko, joka vaikuttaa nuorten asioihin Helsingissä. Ydinryhmän vaaleihin asettui tänä vuonna ehdolle ennätysmäärä nuoria eli 62 eri taustaista nuorta eri puolilta Helsinkiä. RuutiBudjetista rahaa Gaalassa julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Rahaa myönnettiin mm. kiusaamista ehkäisevien videoiden tuottamiseen, nuorisokahvilatoimintaan, nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, nuorten järjestämiin festivaaleihin eri puolelle kaupunkia, ilmaisiin liikuntakokeiluihin, maksuttoman kerhotoiminnan järjestämiseen yläkouluikäisille, seksuaalisuutta ja ehkäisyä käsittelevän videon tuottamiseen, hygieniapasseihin 9.-luokkalaisille sekä leirija yönuta-toimintaan. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana paikallisissa työpajoissa 42 erilaista toimenpide-ehdotusta, joihin jaettiin 200 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen vuoden 2018 budjetista. Summa jaettiin nyt toista kertaa. Tänä vuonna summan jakamisessa kokeiltiin uudenlaista osallistuvan budjetoinnin alustaa (nuortenbudjetti.fi). Sivustolla nuoret pääsivät katsomaan ja kommentoimaan kaikkia Helsingin eri alueilla syntyneitä ideoita ja ehdottamaan, kuinka rahasumma pitäisi ideoiden kesken jakaa. Lopullinen päätös summan jakautumisesta tehtiin 7.12. neuvotteluissa Helsingin eri alueiden nuorten, Ruudin ydinryhmän ja nuorisopalveluiden aluepäälliköiden kesken. Päätöksissä korostettiin yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä pyrittiin tukemaan laajoja kokonaisuuksia ja aloitteita, joilla on vaikutusta mahdollisimman monen nuoren elämään. Ung Pride palkittiin kunniakirjalla nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Kuva: Maarit Hohteri Nasima Razmyar sanoi näkevänsä helsinkiläisissä nuorissa paljon voimaa ja potentiaalia. Kuva: Maarit Hohteri Jim Koskinen ja Eetu Vienonen palkittiin kunniakirjoilla nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Kuva: Maarit Hohteri Gaalassa julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Kuva: Maarit Hohteri Gaala huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Kuva: Maarit Hohteri
• 7 Jouluna 2017 • Nro 22 paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Eerikinkatu 1 Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla Tuttu jouluevankeliumi tarkkaan käsikirjoitettu joulutarina ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.” ? Hiljennymme jälleen Betlehemin eläintallissa tapahtuneen, yli 2000 vuotta vanhan tutun sanoman äärelle. Taivaan enkeliparven kautta kedon ilosanoma Vapahtajan syntymästä ilmoitettiin paimenille. Paimenet eivät epäilleet. He tiesivät, että oli vastasyntynyt lapsi, jota he kohta lähtisivät omin silmin katsomaan. Aluksi tarvittiin Jumalan rakkaus ihmisiä kohtaan, Jumalan tarkka suunnitelma, nuori nainen ja Pyhän Hengen aikaansaama neitseellinen raskaus. Tarvittiin Josefin ja Marian matka Betlehemiin ja viimein majapaikan löytyminen eläintallista, kunnes lapsi syntyi. Jumala oli antanut Vapahtajan maailmaan. Se on joulun tärkein sanoma kaikkina aikoina. Jouluevankeliumia on perinteisesti luettu ja kuultu seurakuntien jouluhartauksissa, koulujen ja päiväkotien seimikuvaelmissa sekä kodeissa ja laitoksissa. Suomi rauhoittuu joulun viettoon. Seurakunnat järjestävät aattoillan hartauksia, jouluyön ja -aamun jumalanpalveluksia. Seurakuntien verkkosivuilta löytyvät oman paikkakunnan joulun ajan tilaisuuksien tarkemmat aikataulut. Jouluyön messuun voi liittyä myös television ja radion välityksellä. Lutherin kynästä Jotta ihmisillä olisi iäti kestävä rauha Jumalan kanssa, tarvittiin ensimmäinen joulu ja Vapahtajan syntymä ihmisten keskelle. Tähän Jumalan Pojan ihmisyyteen Luther rohkaisee ihmiskuntaa kiinnittymään. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heillä ei ollut tilaa majapaikassa. (Luuk. 2:7) Olen sanonut usein ja sanon vieläkin; ”Joka tahtoo oppia tuntemaan Jumalan ja vaaratta mietiskellä häntä, katsokoon seimeen ja tarkastelkoon huolellisesti Neitsyt Marian poikaa, joka syntyi Betlehemissä, ja joka lepää äitinsä sylissä ruokittavana.” Silloin hän oppii ymmärtämään, kuka Jumala on. Oivallus ei ole kauhistuttava vaan kallisarvoinen ja lohduttava. Varo siksi korkealentoisia ajatuksia, äläkä pyri kohoamaan taivaaseen ilman tärkeitä tikkaita, nimittäin Kristuksen ihmisyyden tikkaita, joita evankeliumi niin yksinkertaisesti kuvaa. Pysy niissä kiinni, äläkä anna järjen johtaa itseäsi harhaan. Silloin saavutat Jumalan todella. Martti Luther (Teoksessa: Martti Luther. Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 313-314). Sitaatti on joulusaarnasta Veit Dietrichin toimittamasta Huonepostillasta vuodelta 1544. WA 52, 40. Kirkkovuoteen liittyvä kuvasarja löytyy Kirkon kuvapankista hakusanalla ”kirkkovuosi2017”. Kuva: Kirkon kuvapankki/Markku Pihlaja. ? Helsingin Kansalaistorilla vietetään uudenvuodenaattona 31.12.2017 jälleen koko kaupungin yhteistä juhlaa. Uusi vuosi otetaan vastaan Kansalaistorilla näyttävin menoin elämyksellisten esitysten ja tietysti massiivisen ilotulituksen saattelemana. Perheen pienimmät on Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. – Helsingin uusivuosi on täynnä tulta, kimalletta, elämyksiä ja yhteisöllistä juhlatunnelmaa! Kansalaistorille mahtuvat juhlimaan kaikki, ja säästä riippuen paikalle odotetaankin 40 000–50 000 ihmistä. Lisäksi pätkä Mannerheimintietä suljetaan liikenteeltä klo 23 alkaen, jolloin juhlakansa pääsee valtaamaan myös yhden Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista, vastaava tuottaja Susa Nokelainen kertoo. Juhlista pääsee nauttimaan myös ympäri Suomen kotoa käsin Ylen televisioinnin kautta. Suora lähetys Helsingin uudestavuodesta nähdään Yle TV2:lla 31.12.2017 klo 23.00–01.00. Mukana Suomen eturivin artisteja, suosikkijuontajat, tanssia ja sirkustaidetta Illan aikana yleisöä viihdyttävät pitkän linjan rockmuusikko, hittitehtailija Anssi Kela, Antaudun-menestysalbumillaan soittolistoja dominoinut Reino Nordin sekä Tähdet, tähdet -ohjelmassakin ihastuttanut bluesmuusikko Erja Lyytinen. Show’ta värittävät myös FRII dancers -ryhmän tanssiesitykset ja eri taiteenmuotoja yhdistelevä nykysirkusryhmä Agit Cirk. DJ Orion tanssittaa juhlakansaa sekä ennen että jälkeen show’n. Helsingin uudenvuoden show’n juontavat YleX:ltä tutut Jenspa ja Alma eli Jenni Poikelus ja Alma Hätönen. Tapahtumassa kuullaan lisäksi pormestari Jan Vapaavuoren puhe. Juhlat huipentuvat massiiviseen ilotulitukseen, joka kunnioittaa 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden päätöstä ja toivottaa näyttävästi tervetulleeksi uuden vuoden. Perheohjelman kruunaa lasten oma ilotulitus Ennen varsinaista show’ta Kansalaistorilla vietetään alkuillan uudenvuodenjuhlaa perheen kesken. Kansainvälisesti palkitun taiteilijaryhmä Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä Toiveiden taivas kohtaamisia unelmien äärellä kuljettaa yleisön unelmien äärelle. Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle suunniteltu esitys kietoutuu vahvasti elävän tulen ympärille. Taiteilijat ovat vuoden aikana kiertäneet ympäri Suomea keräämässä tarinoita ihmisten haaveista, ja jokainen esityksessä sytytettävä tuli symboloi uutta, liekkiin leimahtavaa unelmaa. Ennen esitystä yleisö saa käydä viemässä omia toiveitaan Uudenvuoden toiveiden telttaan. Koko perheen ohjelma päättyy lasten omaan ilotulitukseen klo 17.30. Helsingin uusivuosi Su 31.12.2017 Kansalaistori Koko perheen ohjelma: 16.00–16.45 Uudenvuoden toiveiden teltta 17.00–17.30 Maria Baric Company: Toiveiden taivas – kohtaamisia unelmien äärellä 17.30 Lasten ilotulitus Iltaohjelma: 22.00–23.00 DJ Orion, lämmittelyohjelmaa 23.00–00.00 Uudenvuoden show 00.00–00.05 Ilotulitus 00.05–01.00 DJ Orion Suora lähetys Helsingin uudestavuodesta nähdään TV2:lla klo 23.00–01.00. Show’n loputtua ilotulituksen jälkeen lähetyksessä näytetään kuvaa ja tunnelmia Kansalaistorilta. Helsingin uudenvuoden järjestää Helsingin kaupunki. Perinteeksi muodostunutta juhlaa on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Tapahtumaa koordinoivat Helsinki Marketingin Susa Nokelainen ja Marianne Saukkonen. Uusivuosi 2017 Kansalaistorilla. Kuva: Suomi100 Kulutusluottojen hinnoissa suuria eroja ? STK Rahoitus Oy selvitti kulutusluottojen hintaeroja. Kilpailutus on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Suomalaiset ottavat kulutusluottoja tyypillisesti kodinkoneiden hankintaan, lomamatkoihin sekä kodin remontointia varten. Kulutusluottojen hinnoissa on kuitenkin merkittäviä eroja, ja jo parin tuhannen euron lainassa voi olla jopa satojen eurojen hintaero vuodessa. Luotonmyöntäjä kannattaakin valikoida erittäin tarkasti, sillä lainojen todelliset vuosikorot voivat kohota todella korkeaksi, jolloin muutamankin satasen pienlainasta voi joutua maksamaan takaisin jopa satoja euroja korkoina sekä kuluina. Tällä hetkellä Suomessa toimivien rahoitusyhtiöiden nimelliskorot vaihtelevat 7 – 27 prosentin välillä. Lainan avausmaksujen, tilinhoitopalkkioiden sekä muiden kulujen myötä, lainan todellinen vuosikorko voi nousta lähelle 50 prosenttia. Tuhannen euron suuruisessa kulutusluotossa, ero halvimman ja kalleimman lainan välillä voi olla jopa yli 200 euroa, laina-ajan ollessa 12 kuukautta. Lainojen huolellinen vertailu ja lainatarjousten pyytäminen useammilta eri luotonmyöntäjiltä onkin taloudellisesti erittäin järkevää. Lainojen kilpailutuksella säästää mitä todennäköisimmin satoja euroja lainojen kokonaiskuluissa ja välttää lainan takaisinmaksusta aiheutuvia ongelmia.
• 8 Nro 22 • Jouluna 2017 Kulttuuri Risto Kolanen: Joulukuun kulttuurikierros ? Maria Jotuni, Pentti Haanpää ja Rosa Liksom. Voiko enempää odottaa kulttuuriselta itsenäisyysvastaanotolta, jonka Nälkäteatteri teki taas perinteeksi Ylioppilasteatterin studiolla, kaupungin ytimessä? Jotunin ”Jouluyö korvessa” on kipeä esitys, jossa suomalainen maaseutu näyttää pahimmat puolensa. Haanpään ”Kaiken vanhan kohtalo” on tragedia kristinuskon vaikutuksesta ihmiseen. Pidin eniten sarjasta Liksomin ”tylyimpiä novelleja pienoisnäytelminä”. Aivan verraton on Myy Lohi karvalakkipäisenä pohjoisen murretta käyttävä sanailu ”etelän metsäherroista”, jotka eivät luonnosta mitään ymmärrä. Tämän Suomen vielä tunnistan 100v-juhlapäivänä. Finlandia-palkinto Diktoniuksen jäljillä Ministeri Elisabeth Rehn valitsi Raadin Finlandiapalkinto 2017 –ehdokkaista kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurmeen, em. Nälkäteatterin pitkäaikaisen vetäjän. Hurme varoitti kiitospuheessaan ”seitsemän ja puolen miljardin suurpedon” maapallolle aiheuttamasta tuhosta Hän sanoi, että taide ja tiede ovat ainoat työkalut, jottei kehitys apinasta ihmiseksi jäisi pahasti kesken. – Mitään muuta keinoa ei ole. Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta! Kaikki muu on niiden rinnalla roskaa. Hurme kehui ruotsinkielisten kirjailijoiden opettaneen hänelle sen, mitä täytyy tietää Finlandia-palkinnon voittaakseen. Erityisen suuren vaikutuksen oli tehnyt kirjailija ja säveltäjä Elmer Diktonius. Puheen loppuosuutta ymmärtämättömille voittajalla oli tärkeää sanottavaa: – För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti. Rehn osui valinnassaan siis kultasuoneen! Kun asiat menevät hatelikkoon ”Idän ote” valloitti Vapaan taiteen tilan Sörkassa viikonlopun ajaksi. Visuaalisesti ja tanssillisesti komein oli Mari Kortelaisen ”Hatelikko”. Soolotanssiesitys lähtee ajatuksesta, että asiat voivat mennä pieleen, hatelikkoon. Sana tarkoittaa kainuunmurteella pientä kitukasvuista metsää. Liikemateriaali ja koreografia pohjautuvat havaintoihin siitä, kuinka nykyihmisen kokemusmaailma voi vääristyä, kun hän on altis häiriöille ja keskeytyksille. Tanssikoulutuksen opettaja Katariina Vähäkallio esitti humoristisen ”Impromptun”, jossa päästetyt äänet suusta olivat kiinnostavampia kuin itse liikkeet. Yleisö tykkäsi idän huumorista. Pääesityksenä oli ”Kehoratorio”, Mirva Keski-Vähälän ja Riku-Pekka Kellokosken tanssia, puhetta, musiikkia ja kehollisia harjoitteita sisältävä esitys, jossa käytiin läpi mm. naisen fyysisiä kokemuksia kemiallisten voiteiden allergioista ja vartalotärinöistä, jotka loppuivat leikaten, kun hän sai juuri syntyneen lapsensa syliinsä. Konkari uudistuu ajassa Alpo Aaltokoski on pitkän linjan tanssija-koreografi, joka tuntuu ihan ajattomalta. Stoan teatterisalissa oli esillä peräti 10 päivän ajan Aaltokoski Dance Marathonia. ”Deepin” ensiesitys oli helmikuulla 2000 Suomen suurlähetystössä Washingtonissa. Mutta sen pohjana on jo Milla Moilasen videoteos vuodelta 1995. Näimme uusintana hyvin timmin kroppansa säilyttäneen tanssijan yläruumis paljaana ja lihakset viritettynä soolotanssissaan, ja verholle tai seinälle heijastettua Moilasen videoteoksen kuvaa samoista liikkeistä ja tanssijasta 22 vuotta sitten. Deep käsittelee näkemisen aihepiiriä. Elävien olentojen luut näyttävät yllättävän samankaltaisilta ilman nahan peittoa. Ihminen, eläimet ja orgaaniset materiaalit ovat elämän raakaainetta. Läpileikkaukset väläyttävät meille niiden muotoja, liikettä ja henkeä. Videoteoksessa Aaltokosken luut yhtyvät eläimen luihin ja liikkeisiin. Yhä vaikuttava sooloteos, kaikessa ytimekkyydessään. Finlandiatalolla kansainvälinen itsenäisyysjuhla Monikulttuurisen itsenäisyyspäivän (MIP) järjestävät Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa, Moniheli ry ja Cultura-säätiö. Juhlat alkoivat Caisan pienessä juhlasalissa, jatkoivat kaupungintalon juhlasalissa. Nyt se oli ensimmäistä kertaa Finlandia-talolla. Minulle sanottiin ovella, ettei sisään mahdu. Pääsin toiselle riville , jossa oli jonkin verran tilaa. MIP ei ole niin paatoksellinen ja vakava kuin kotimaiset juhlamme usein ovat. Cristal Snow ja Suvi West loivat vapaalla juonnollaan rennon ilmapiirin. Silti alussa oli Maammelaulu, lopussa tuotiin ensi vuonna 100 vuotta täyttävän naapurin Viron lippu omalla kansallislaululla, jonka sävel on sama, Paciuksen. Hauskassa kansantanssiesityksessä ulkomaiset ja kotimaiset sekaparit esittivät perinteistä tanssia. Yliopistokansleri Thomas Wilhelmsson korosti juhlapuheessaan koulutuksen merkitystä. Toimittaja Yagmur Özberkan puhui persoonallisesti oman kokemuksensa yleistäen ihmisestä, jonka ulkonäkö erottaa kantaväestöstä ja kieli maahantulijoista. Kulttuuriesitykset olivat vahvoja, vuosikymmenten muodilla ryyditettynä. Paleface, Harjun nuorisotalo ja moni muu esitti vauhdikkaan ”Sounds & Beats”, Jostain paljon kauempaa, oli sanoma. Lopuksi meille tarjottiin kuohuva lasi, kahvia ja – niin suomalaista – Fazerin suklaapaloja. Maahantulijamme arvostavat maan itsenäisyyttä; paljon kuvattiin juhlavuoden kuvan edessä. Stadin Juhlaorkesteri on nyt hyvin kansainvälinen, peräti kolme laulajaa. Joukosta erottuu Duke Ellingtonin ”Caravanin” aina yhtä upeasti laulava Merikukka Kiviharju ja Timo Turpeinen. Soljuu kaipuu Ravintola Kapsäkissä hurmasi Annika Mustonen kvartetti vieraanaan saksofonisti Adele Sauros. Laura Annika Quartetin ensimmäinen LP ’Metsä’ julkaistiin marraskuulla Eclipse Musicin kautta. Yhtye keikkailee levynjulkaisun takia ympäri Suomea koko loppuvuoden. Se kutoo yhteen modernin jazzrytmin eri ulottuvuuksia, sanatonta ja sanoitettua laulua, sekä kollektiivisella otteella töitä tekevien muusikoiden persoonalliset soittotyylit. LAQ’ia luotsaa laulaja Annika Mustonen, joka säveltää yhtyeen musiikkia pianisti Aleksis Liukon kanssa. Komppiparina yhtyeessä taituroivat kontrabasisti Joonas Tuuri ja rumpali Jesse Ojajärvi. Meidät valloitti ”In Infinity”, ”Metsä” ja ”Soljuu kaipuu”. Kaiun tytöt hienohelmat Komeaa ja tunnelmallista laulua ”Kaiun tytöt hienohelmat” kuulimme Stoan teatterisalissa. Otsikko tulee keuruulaisen maalaispoika Einari Vuorelan kielikuvistaan runsaasta ”Metsänkävijä” runosta. Laulajina oli kaksi Kaj Chydeniuksen valitsemaa laulajaa. Säveltäjä juontaa pikkutarkan ytimekkäästi runojen ja runoilijoiden taustat. Minja Koski ja Maruska Verona tulkitsivat yksin tai duettona peräti 21 Chydeniuksen laulua suomalaisiin runoihin 1800-luvulta nykypäivään. Säveltäjä saJonna Lehto ja Teemu Päivinen teknoshamanismin pauloisssa Höyhentämön seinäruudun edessä. Kuva: Jenni Kokkomäki Jussi Lankoski lausuu ristiasennossa. Maija Daavittila ja Tuomo Holopainen taustalla Temppeliaukion kirkossa. Kuva: Raimo Granberg. Ulla Leskelä lausuu Työväenopiston Oppiskahvion runohetkessä. Kuva: Hanna Matikainen. Maruska Verona (vas.), Kaj Chydenius ja Minja Koski tarjosivat kauniin runolauluiltapäivän Stoassa. Annika Mustonen kvartetti vieraana Adele Sauros saksofonissa ravintola Kapsäkissä. Kuva: Jari Flinck. Edson Modeston ja Riikka Mustosen kaunis tangoesitys kruunasi MIP-juhlan Finlandia-talolla. Kuva: Raimo Granberg. Alpo Aaltokoski esitti Tanssimaratonillaan Stoassa uudestaan vanhan mestariteoksensa Deep. Kuva: Alpo Aaaltokoski Company.
• 9 Jouluna 2017 • Nro 22 Kulttuuri Mauno Koivisto arvion kohteena ? Presidentti Mauno Koiviston 94. syntymäpäivänä 25.11.2017 oli hieno, tiedontäyteinen ja arvokas seminaari Paasitornin Karl Lindahl-salissa. Tupa oli ihan täynnä, mikä aiheutti harmitusta, mutta osa ihmisitä jaksoi kuunnella seisten salin perällä. YPSY osaa järjestää aktiivien hyvillä henkilösuhteilla ja asiantuntemuksella. Teema oli Koiviston ja hänen perintönsä arvio. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen alustus Koiviston talouspolitiikasta ja sisäpoliittisista muutoksista on arvokas myös historiantutkimuksen kannalta. Hän osasi korjata sen, mitä Koivisto sanoi taakankantajasta sotilaan kokemuksellaan vappupuheessaan Mikkelin torilla 1976, koska oli nuorena kansanedustajana ja avauspuhujana kirjaamassa sitä ylös. Ruotsin entiseltä pääministeriltä Ingvar Carlssonilta odotettiin Koivistoseminaarissa ehkä jonkinlaista anteeksipyyntöä tai ainakin selitystä sille, että Ruotsi teki hänen johdollaan syksyllä 1990 oharin Suomelle. Oli sovittu maiden kesken, että edetään Euroopan talousalue ETAlinjalla, kun Itävalta haki jäsenyyttä. Ruotsin hallituksen päätöksestä aloittaa jäsenyysneuvottelujen aloittamisen valmistelu johti myös tiedottamisen ontumiseen. Neljän presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela täydensi asiantuntevasti tämän naapurimaiden eritahtiset askeleet ja kuvasi EU-prosessin tarkasti. Liikanen muisteli silloisena suurlähettiläänä, Koiviston perustelun pääministerille kuuluneen: – ellei hakemusta jätetä, jää katsomatta sellaiset kortit, jotka pitäisi katsoa. Viimeisinä vuosinaan Koivisto vertasi taistelua Euroopan integraatiosta jatkeeksi sodanaikaiselle taistelulle rintamalla. Professori Pauli Kettunen lopetti Koiviston yhteiskunnallista ja filosofista ajattelua selvittäneen puheenvuoronsa lainaamalla presidentti Koiviston viimeistä puhetta 1.3.1994 viimeistä kertaa eduskunnan edessä: – Meillä on kansakuntana yhteisesti tavoiteltavia asioita, mutta meillä on myös poikkeavia käsityksiä ja vaikeasti yhteen soviteltavia, ristiinkäyviä etuja. Näin on myös vastaisuudessakin. Arvovaltainen joukko istui eturivissä, kun juontaja Eila Nevalainen puhuu. Pirkko Työläjärvi (vas.), Tellervo Koivisto, Erkki Liikanen, Ingvar Carlsson ja puoliso, Ulf Sundqvist, Jaakko Kalela muun muassa. Kuva: Tiina Rytky. Erkki Liikanen pitää pääalustusta Mauno Koiviston talousajattelusta Paasitornissa. Kuva: Tiina Rytky. noo, että runo ei aina keskustele, mutta duettolaulu kyllä. Duetoista komeimpina soivat Hilja Haahdin ja Aulikki Oksasen ”Vilukukkaset”, Vuorelan maalaisrunot tai tauon jälkeen Kaarlo Sarkia, Saima Harmaja ja etenkin L. Onervan ”Mitä ihminen on”. Minja Kosken yksintai duettolauluissa välittyi lahtelaisen Teatteri Jukon näyttelijän kokemus. Hänen artikulaationsa muistuttaa nuorta Sinikka Sokkaa. Ihastuin Kosken ääneen etenkin Onervan ”Outo”runon duettotulkinnassa, Matti Rossin ”Olen minä onnellinen” ja Oksasen varhaisrunossa ”Missä armaani viipuu”. Maruska Verona on minulle uudempi laulaja, joka oli vahvimmillaan Arto Mellerin ”Rakkauden ovessa”. Taputimme innolla yleisölle encoret, joita tiedämme sävelvarastosta löytyvän. Tällä kertaa saimme vielä nauttia Ilpo Tiihosen jouluajalle hauskasta ”Sikojen rakkaus” ja Rossi-klassikosta ”Jos rakastat”. Metsä koskettaa ja lausuu Helsingin työväenopiston pääopistotalo muuntui joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna monimuotoiseksi mielikuvien, tarinoiden ja muistojen metsäksi. ”Metsä meissä” on työväenopiston Suomi 100 –juhlavuoden teema. Metsäfestivaalin kävijä saattoi osallistua koko perheen työpajoihin, nauttia esityksistä ja näyttelyistä tai ”vetäytyä Impivaaraan kuuntelemaan kuusten kuiskintaa”. Metsäisiin maisemiin johdattavat reitit kuten Seikkailupolku, Hemmottelupolku ja Kansallismaisema. Koko tapahtuma huipentui juhlasalissa työväenopiston metsäkurssien yhteiseen esitykseen, joiden tekoon oli osallistunut yli sata opiskelijaa kymmeneltä kurssilta. ”Metsän koskettamat” oli monitaiteinen kuvaelma ihmisistä, jotka etsivät yhteyttä metsään, omia juuriaan, muistojen ja tarinoiden metsämaisemaa. Martti Mäkelän ohjaama Runoteatteri esitti ”Susimetsä” otteen opistotalon Viipurinsalissa. Se lupasi paljon metsäistä eksotiikkaa, sen ”pimeää olemusta” ja vanhan kansan oppeja karhun pelottelemiseksi. Kanneltalon lausujien ”Elävä luontokirja” –esityksen ohjasi Iiro Kajas. Lausunta metsäisissä maisemissa Oppiskahvion perätilassa on viehättävä osoitus perinteisen maassamme suositun kulttuurilajin suosiosta. Kahvion takaseinässä näkyi video koirista metsässä tulkintojen taustalla. Nuori mies Ville Havia aloitti komeasti vahvalla äänellä Aleksis Kiven ”Metsämiehen laululla”. Ritva Lappi sisäistää sanomansa Liisa Laukkarisen ”Meillä on talo maalla” tulkinnassa. Seijasirkku PääriläPajarilla on intoa Aulikki Oksasen ”Syvällä metsässä” esityksessä. Irja Ylä-Outinen on hyvin ilmaiseva, veikeäilmeinen ja tulkinta liikkeellä korostava Kirsi Kunnaksen ”Kerrottiin metsässä…”, Lauri Viidan ”Tilkanpolkan” ja Sirkka Seljan ”Oli ollut jo luntakin” lausumisessa. Myös Suoma Sihto liikkuu ja tulkitsee ilmeilläänkin Helvi Juvosen ”Metsä palaa!” runossa. Ulla Leskelä on herkkä Aila Meriluodon ”Se alkoi soida” tulkinnassa. Itkeekö Jumala? – Voisiko löytää Jumalan Hiroshimasta, Stalingradista, Dresdenistä? Puhuuko hän kaupunkien tulipatsaissa, kaasukammioiden äideistä. Jokainen kyynel olisi temppeli, mutta ei löydy. Älkää puhuko sankaruudesta, vaan Kristuksen käärinliinoista ja kärsimyksistä. Jokseenkin näin, joskaan ei sanatarkasti, kulki 1900-luvun todistajan, Helvi Hämäläisen kirjallinen ajatus viikko sitten niiden lausuntaesityksessä. Itsenäisyyspäivän hieno perinne on jo tovin ollut Suomen Lausujain Liiton runomatinea Temppeliaukion kirkossa, joka tilana sopii hyvin lausunnalle ja musiikille. Kati Outinen ohjasi Helvi Hämäläisen teksteistä kootun esityksen ”Kaiken omistaisimme, jos muistaisimme unemme”. Hän kirjoittaa ohjaajan sanoissaan: – Sodan kokemukset nuorena äitinä jätti syvän jäljen Helviin ja se heijastuu tuotantoon läpi elämän ja pitkän uran. Näyttämöllä olivat herkkäilmeinen Maija Daavittila, liikkeellisesti voimakas Tuomo Holopainen ja vuoden lausujapalkinnon saanut vahvaääninen nuori Jussi Lankoski. Kolmikko ei patsastellut juhlakutimissa. Kaikilla oli arkivaatteet, rennot t-paidat ja puseroit. Kuulimme yhteisesiintymistä, mutta ennen kaikkea vuorotellen lausumista. He liikkuivat kirkon alttarilla ja käytävillä näyttämöllisesti taitavasti. Aiheina ovat Tyyne Tuulion sivistyneistöperheen riitainen elämä uskotun silmin, sodan suurpommitukset, suhde Olavi Paavolaiseen, kirjailijantyö ja julkaisun esteet, matka Pekingiin, hevosia sodassa ja muualla. – Myrskyjen sinetit ovat… Kauhu sulkee ihmisen silmät… sinä et näe enää… Teknoshamanismia jouluiseen aikaan Suomi 100v– esityksistä erikoisimpia on Demokratian Autopsian esitys ”001 imous”, joka määrittelee itsensä Teknoshamanistiseksi pikkujouluistunnoksi. Jonna Lehto ja Teemu Päivinen esittivät sen Höyhentämössä, Korkeavuorenkadun vaihtoehtoisessa esitystilassa, jossa on paljon vierailuesityksiä. Esiintyjät sanovat lankeavansa yhdessä yleisön kanssa loveen tarkastelemaan pyöreitä täyttävän maamme alitajuisia ulottuvuuksia. Noitarummut ja taikasienet on korvattu äänija kuvamanipulaatiolla, jotka toimivat arkipäiväisen järjen ovimiehinä. Tämä oli kovasti osallistava esitys sekä visuaalisesti ja äänellisesti monipuolinen. Aluksi hoilaamme yhdessä Maamme-laulun ja kuuntelemme ääntämme pariinkin otteeseen. Komeasti soi. Esiintyjät hiihtävät valkokankaan taakse, ja näemme heidän ihmisja eläinvarjojaan. Varjokuvat kankaan takana ovat kai sitä teknoa, eläinhahmo metsäshamanismia. Koristelemme joulukuusen ja kirjoitamme ajatuksia 100 vuoden päähän rakkaalle Suomellemme. Esiintyjät lukevat niitä ja tarjoavat glögiä. Teksti: Risto Kolanen Kaunista tanssia Metsän koskettamat päätuotannossa. Kuva: Antti Kauppi. Edson Modeston ja Riikka Mustosen kaunis tangoesitys kruunasi MIP-juhlan Finlandia-talolla. Kuva: Raimo Granberg. Mari Kortelainen tanssii Hatelikossa, joka on kainuunmurteella jonkun menemistä pieleen. Kuva: Reija Stenius. Finlandia-palkittu Juha Hurme iloisena yhdessä valitsija Elisabeth Rehnin kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Karvahatussa Rosa Liksomin juttua etelän metsäherroista laukoo mainio Myy Lohi. Kuva: Ilona Anttila.
• 10 Nro 22 • Jouluna 2017 Risto Kolanen Joulunajan kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Kampin ja Jätkäsaaren gallerioista osa sulkee ovensa joulunpyhiksi, mutta moni jatkaa jo välipäivinä ja uusia näyttelykutsu jo tulee. Tulipalo muutti kaiken Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on tehnyt kaksiosaisen näyttelyn kahdessa galleriassa. Näyttelyn nimi on ”Luopua – vaan ei luovuttaa” ja sen ensimmäinen osa oli jo ARTag Galleryssa Hietalahdessa ja toinen osa on Galleria Huudossa, Tyynenmerenkatu 6, Jätkäsaaressa aina 29.12. asti. Näyttelykokonaisuus syntyi varsin dramaattisen tapahtumaketjun jälkeen. Taiteilijan kotina vuosikymmenien ajan toiminut puinen omakotitalo paloi. Tulipalo palautti AntWuorisen työinnon. Hän on materiaalilähtöinen kuvanveistäjä, joka työstää muun muassa muovia ja terästä. Palanut koti toimi työskentelyn lähtökohtana. Dokumentoinnin keinot ovat olleet moninaisia, kun traaginen sattuma toi hiilen, tervan ja noen aikaisempien materiaalien tilalle. – Palon aiheuttaman ensijärkytyksen jälkeen pakotin itseni katsomaan tuhon jälkiä uusin silmin ja käymään läpi noin puolet elämästäni. Löysin uudestaan myös suuret onnen hetket. Olen ollut kadulla kauan Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, näyttää Timo Jakolan pastellimaalauksia ”60 vuotta kadulla”. Juhlanäyttely taiteilijalle on myös 20-vuotisen Dix-yhteistyön jatkumoa. – Täällä aloin maalata jo 1983 ja kaksi vuotta myöhemmin kaupunkiin muutettuani sain kokea Helsingin lumon, joka ei koskaan lähde pois. Nimet kuvaavat kattavasti kantakaupunkia: Töölöntori, Bulevardi, Iso-Roba, Pitkäsilta, Mäkelänkatu, Hesari. Jakola on tehnyt rocklyriikkaja elokuva-aiheisia näyttelyjä, Hectorin, Juicen ja Kaurismäen veljesten hengessä. Lahdessa syntynyt taiteilija näkee Helsingin nykyään kuin turisti, joka putkahtaa kaupunkiin milloin tahansa, ”mieluummin useammin kuin harvemmin”. – Vaikka olen aina rakastanut Stadin sateista yötä, haluan kokea ne neljä vuodenaikaa täällä ja vastavalo on alkanut kiinnostaa minua myös entistä enemmän. Taiteilijaseuran joulunäyttely Helsingin Taiteilijaseuran yhdeksäs teemallinen joulunäyttely Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, päättää juhlavuoden Suomi 100 – HTS 50. Mukana on teoksia kuudelta taiteilijalta, jotka käsittelevät teemaa hyvin vapaasti assosioiden. Osa tuo maalauksia, joku pienoisveistoksia, valokuvia tai niiden ja seinään piirretyn tekstin yhdistelmiä. Annu Kapulainen rakensi installaation, jonka nimi on ”Miracle Tree” : Keskeisenä elementtinä on vanha putkitelevisiota, jonka ruudulle hän on suoraan maalannut kasvot, tarkemmin sanottuna ”Twin Peaks” – sarjan Laura Palmerin kasvot. Rapistuneen ”olohuoneen” muita elementtejä ovat kuivunut huonekasvi jouluvaloineen ja muutamine joulupalloineen, kulunut nahkanojatuoli, matto ja tuhkis tumppeineen. Maalaus on niin taitava, että jo useampi kävijä on kysynyt, miksi video ei ole päällä. Innoitusta Berliinin yöklubeilta Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee 7.1. asti Ville Kylätaskun uusia maalauksia, joissa voimakas energisyys ja haavoittuva herkkyys kohtaavat. Näyttely sai innoitusta Berliinin klubeilta ja rave-kulttuurista: muovisena kiiltävää, painavaa mustaa ja keveää, mattaa valkoista tehostavat neonvärit hehkuvat kuin tanssilattioiden valot tai teosten läpi pilkahtavat sisäiset aurat. Taiteilija kokee ihmisten keskittyvän pääsääntöisesti ulkoiseen todellisuuteen, minkä takia taiteilija pyrkii kääntämään huomion sisäiseen maailmaan. Teokset käsittelevät elämän ikuisia kysymyksiä, itsensä kohtaamista ja hyväksymistä. Sisimmän ilmaisua pakottomasti Kaliforniassa asuva ja työskentelevä Asta Sutton esittelee ”Maalauksia” Galleria G12:ssa, Annnankatu 16. Hän maalaa isokokoisia abstrakteja töitä, mutta myös pienten esittävien kuvien sadunomainen elämä kiehtoo: – Pyrin zeniläisen filosofian hetkellisyyden tavoitteluun. Meditaation avulla egoni hiljenee, siten mieleni tyhjenee ja tässä vapaudessa voin saavuttaa vaatimatta mitään. Maalatessaan Sutton luottaa tiedostamattomaan, vaistoihin ja valintoihin irtaantua tutuista tavoista sekä luoda rohkeasti uutta. – Sattumanvaraisuus ja välittömyys takaavat, että ilmaisen sisintäni pakottomasti. En luonnostele, maalaamistani voisi verratta spontaaniin performanssiin tai jazz-muusikon improvisointiin. Kaiken opitun tekniikan jälkeen on kuin ei olisi mitään tekniikkaa. Ranskalaisten klassikoiden jäljillä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, näyttää taiteilija Petteri Husun töitä, jotka ovat syntyneet työhuoneella Suomen saaristossa, joka paikkana inspiroi häntä. Kallioiden ja kivien juonteet ja tuuli tuovat uusiin teoksiin liikkeen tunnun. Hänen ilmaisu on abstraktista ekspressionismia, jossa on myös symboliikkaa. Tekniikka on roiskemaalausta, jossa akryyliväriä valutetaan, kaadetaan ja roiskitaan. St.Paulin maineikas taiteilijakaupunki lähellä Nizzaa oli Husun työskentelyja kotipaikka 2008-2015. Uudet teokset ovat syntyneet työhuoneella Suomen saaristossa, joka paikkana inspiroi: – Siellä työskennellessäni esimerkiksi kallioiden ja kivien juonteet ja tuuli on tuonut uusiin teoksiini liikkeen tunnun. ”Bomärke” –näyttelyn teokset ovat maalattu xps-levyille, jotka on leikattu muotoon ääriviivoja pitkin. Syntyy maalauksen, reliefin ja veistoksen vuoropuhelua. Suomalainen joulujuhla Sirpa Veronika Aalto esittää Tm-galleriassa, Erottajankatu 9, ”Joulujuhlat” – teoksiaan loppiaiseen asti. Terosten lähtökohtana on suomalainen joulu, jonka yksi keskeisiä symboleja on kuusi, joka tuodaan sisälle kotiin ja koristellaan. – Joulukuusi on elämänpuu, kukoistavan elämän kuva, kuin ihminen värikkäässä juhla-asussaan, hän sanoo. Piparkakku on kuusen ohella toinen jouluinen kuva-aihe. Kuusten kolmiomainen geometrinen muoto saa parikseen piparkakkujen ympyrän. – Teoksissani liikutaan perustavien geometristen muotojen ja niiden synnyttämien mielikuvien ja merkitysten maailmassa. Valokuvateos ”Matka valoon” on spiraalimainen matka kohti keskustaa ja kirja ”Autuaitten maa” kuvaa erilaisia tapahtumia: – ollaan alisissa, sitten ylisissä, tehdään lentoharjoituksia ja taivasmatkoja ja lopulta päädytään palmurannalle. Vitivalkoista joulua Papu Galleria, Mariankatu 24, pitää vuoden loppuun yhteisnäyttelyä ”VITI”, joka koostuu 13 kuvaja valokuvataiteilijan töistä. Esim. Martti Matilainen jatkaa komeaa kaupunginosasarjaansa, nyt Krunikan töillä. Paljon näkyy ”vitivalkoista”, kukissa, vaatteissa, morsiamen hääpuvussa. Seppo K. Niiranen on arkkitehti, valokuvaaja, graafinen suunnittelija ja taiteilija, joka on erikoistunut digitaaliseen mediaan. Hän on tutkinut uutta viestintäteknologiaa, keskittyy ajoittain myös taideprojekteihin ja on yksi Papu Gallerian vetäjistä. Papu Pirtola in memoriam. Hän oli edellinen näyttelytaitelija, joka esiteltiin marraskuun jälkimmäisessä lehdessä. Sanat lehdessä jäivät hänen testamentikseen maailmalle. Taiteilija kuoli näyttelyn päätösviikonloppuna. Avajaisissa kunnioitimme hänen muistoaan hiljaisuudella. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Kuvataiteilija Ville Kylätasku ja teoksensa Inhale, Exhale (Mixed Media on PVC, 2017) Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Annu Kapulainen istuu omassa Miracle Tree –installaatioonsa liittyvässä tuolissa Katariinan Wunderbaum –näyttelyssä. TV-ruudussa on öljyvärimaalaus. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Timo Jakola vieressään vuositeemaan sopivasti teoksensa 60 vuotta kadulla Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Anna-Kaisa Ant-Wuorisen esittelee kotinsa palon runtelemia kirjahyllyjä ja seinäpahvia Huuto Jätkäsaaressa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Petteri Husu ja sekatekniikalla xps-levylle tekemänsä Nopeat ajatukset –teos Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Suomalaissyntyinen mutta Kaliforniassa asuva kuvataiteilija Asta Sutton on kuvassa vieressään osa teostaan Untitled Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Jouluna 2017 • Nro 22 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Neitsytpolku 10, 00140 Helsinki Jungfrustigen 10, 00140 Helsingfors Puh./Tel. (09) 655 069 ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI 09-622 5553 WWW.TOKYOKAN.FI INFO@TOKYOKAN.FI Dock Helsinki Lahjoja arkeen ja juhlaan! ma – la klo 10 18 Hietalahden kauppahalli Hietalahden kauppahalli, Lönnrotinkatu 34, 00180 Helsinki AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Upeita kaksioita! Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 74,04 m2 Punavuori KT 36 m2 Kaartinkaupunki Anni Westerback 050 537 3321 anni.westerback@crape.fi 2 H, k, kph, wc, halli Sepänkatu 15 C Mh. 492 697,09 € Vmh. 495.000 € 1 h, k, kph, Fabianinkatu 5 B Mh./Vmh. 329.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 52 m2 KAMPPI KT 24 m2 Punavuori Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi Peppi Martas 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi 2 h, k, kph, vh Kalevankatu 21 B Mh. 535.570.88 € Vmh. 539.000 € 1 h, avok, kph Iso Roobertinkatu 1 A Mh. 144.094 € Vmh. 297.000 € Tomi Kahila 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Upeita kaksioita! Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 74,04 m2 Punavuori KT 36 m2 Kaartinkaupunki Anni Westerback 050 537 3321 anni.westerback@crape.fi 2 H, k, kph, wc, halli Sepänkatu 15 C Mh. 492 697,09 € Vmh. 495.000 € 1 h, k, kph, Fabianinkatu 5 B Mh./Vmh. 329.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 52 m2 KAMPPI KT 24 m2 Punavuori Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi Peppi Martas 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi 2 h, k, kph, vh Kalevankatu 21 B Mh. 535.570.88 € Vmh. 539.000 € 1 h, avok, kph Iso Roobertinkatu 1 A Mh. 144.094 € Vmh. 297.000 € Tomi Kahila 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi
• 12 Nro 22 • Jouluna 2017 Museokortteja jo 140 000 Aineeton lahjaidea houkuttaa ? Museokortti on aineeton lahja, joka tuo sisältöä elämään koko vuodeksi. Joulun avajaisviikonlopun aikana pelkästään Ateneum myi yli 1 000 Museokorttia. Korttikohteita on 250 – Ahvenanmaalta Inariin. Sopivan joululahjan keksiminen tuottaa päänvaivaa maailmassa, jossa kaikilla on jo kaikkea. Hyvä lahja ilahduttaa pitkään, mutta ei kerrytä ylenpalttisen tavaran määrää. Mitä lahjaksi ystävälle tai perheenjäsenelle, jolta ei puutu mitään? – Tavaralahjojen sijaan tänä jouluna kannattaa antaa aineettomia lahjoja. Ehdotuksemme lahjalistalle ovat vuoden mittaiset kulttuurimatkat vaikkapa koko perheelle, Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen vinkkaa. Museokortti tarjoaa nähtävää kenelle tahansa ja toimii kaikkialla Suomessa. Museokortti-museoita on yli 250, Ahvenanmaalta Inariin. Kyseessä on kulttuurimyönteinen lahja, joka sopii kaikille. Kortilla voi vierailla museoissa virkistäytymässä ja saamassa uusia kokemuksia vaikka vuoden jokaisena päivänä. – Ihmiset ovat todella innostuneet Museokortista lahjaideana. Joulun avajaisviikonlopun aikana pelkästään Ateneumissa myytiin yli 1 000 Museokorttia, Honkanen kertoo. Museokortit voi tänä jouluna myös yhdistää, joten kyseessä on hyvä lahjaidea riippumatta siitä, onko lahjansaajalla aiemmin hankittu Museokortti. Kun käyttämättömän kortin voimassaolon yhdistää aiempaan Museokorttiin, sen viimeinen voimassaolopäivä siirtyy vuodella eteenpäin. Käyttökulttuuri muuttui 2,5 vuotias Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria. Museoihin poiketaan nyt pienemmällä kynnyksellä ja entistä useammin. Kortin asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa, koska suomalaisten museoiden sisällöt ovat ensiluokkaisen upeita myös maailman mittakaavassa. Museot tekivät viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Kävijämäärä kasvoi vuonna 2016 viidenneksellä, eli noin miljoonalla 6,6 miljoonaan kävijään. – On äärettömän hienoa huomata, että Museokortti on otettu näin innokkaasti vastaan. Museokäynneistä on tullut aivan uusi harrastus kaveriporukoillekin, Honkanen iloitsee. Kansallisgallerian teettämästä tutkimuksesta (2017) käy ilmi, että peräti 71 prosenttia kaikista suomalaisista ja pääkaupunkiseudun asukkaista jopa 85 prosenttia on kuullut Museokortista. Pääkaupunkiseudun asukkaista 39 prosenttia ja kaikista suomalaisista 28 prosenttia kertoo harkitsevansa Museokortin hankkimista (KG 2017). Nippelitietoa ja myytin purkamista osiksi Gösta Sundqvistin elämäkerta raottaa faktaa ja fiktiota hämmentäneen taiteilijan elämää ? – Mitä kuuluu, MarjaLeena? Vieläkö sun ihanteena on Beatles ja George Harrison, kysyi Leevi and the Leavings -yhtye ensimmäisellä singlellään vuonna 1978. Marja-Leenasta tuli hitti ja myyttisiin mittasuhteisiin kasvaneen yhtyeen ja sen sielun Gösta Sundqvistin (1957-2003) huikean uran julkinen alkupiste. Suomenruotsalaisen maalausliikkeen omistaneen yrittäjäisän ja Heinjoelta kotoisin olevan evakkoäidin poika ehti 46 vuotta kestäneen elämänsä aikana tehdä lähtemättömän jäljen suomalaiseen musiikkiin ja radioviihteeseen. Sundqvist asui pitkään Espoossa ja Helsingin Punavuoressa, jossa hän Ratakadulla toimi myös talonmiehenä. Julkinen työ tunnetaan Suomessa tunnetaan laajasti Gösta Sundqvistin julkinen työ, Leevi and the Leavingsin lukemattomat hitit yhteensä 16 levyllä sekä noin 700 Yleisradiolle tekemää radiohupailuohjelmaa. Mutta itse maestro jäi eläessään suurelle yleisölle myytiksi. Ja myytiksi parrakas jalkapallon, musiikin ja elokuvien ystävä osittain jääkin, vaikka aiemmin syksyllä ilmestynyt Timo Kalevi Forssin elämäkerta Gösta Sundqvist Leevi and the Leavingsin dynamo lähes 400 sivun verran kertoo tarinoita sekä anekdootteja riipaisevasti lauluissaan suomalaisuutta ja suomalaisia kuvanneen miehen elämästä. Kirjan suurinta antia ovat Sundqvistin bändikaverien, Risto ”Rife” Paanasen, Juha ”Juppe” Karastien ja Niklas ”Nikke” Nylundin tarinat Göstasta ja bändin toiminnasta. Vaikka Leevi and the Leaving oli vahvasti Gösta Sundqvistin kipparoima yhtye, se oli kuitenkin yhtye eikä johtajansa sooloprojekti. Leavings-kolmikko kertoo kirjassa varsin avoimesti, miten Leevi and the Leavings teki hittikappaleitana studiossa iltaisin ja öisin. Kolmikko kertoo myös omia näkemyksiään, millainen ihminen oli Gösta Sundqvist. Perhe vaiti Kirjalla on myös puutteensa, nimittäin Sundqvistin perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, pysyy vaiti. Kirjassa Timo Kalevi Forss käy läpi Sundqvistin elämän ja teokset, Leavingsin 16 studioalbumia ja Aarne Tenkaselle kirjoitetut kolme albumia, radio-ohjelmaja lehtikolumnituotannon. Nippelitietoa kirja tarjoaa paljon. Mutta lisää syvyyttä kirja olisi saanut, jos perhe olisi suostunut puhumaan. Forss lainaa kirjassa myös paljon Sundqvistin antamia lehtihaastatteluita. Göstan viimeiset vuodet jäävät tältä osin arvioimatta, sillä taiteilija ei antanut lainkaan lehtihaastatteluita 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sundqvist erakoitui elämänsä viimeisinä vuosina. Hän viihtyi kotonaan perheensä ja tuhansien videokaseteille tallennettujen elokuvien parissa. Hän vaikeni medialle ja varjeli yksityisyyttään. Samalla hän teki kuitenkin musiikkia ja yli radio-ohjelmia. Göstasta liikkuu paljon tarinoita. Osa niistä on totta, osa myyttisiä kertomuksia salaperäisestä taiteilijapersoonasta. Keikkailemattomuus lisäsi myyttiä Myyttisyyttä lisää Leevi and the Leavingsin keikkailemattomuus. Edes Suomen mittakaavassa uskomattoman rahakkaat tarjoukset esiintymisistä eivät saaneet Sundqvistia suostumaan keikoille. Leevi and the Leavings eli Göstan päässä ja studiossa, jossa syntyi iso nippu nykyajan kansanlauluiksi nousseita ikivihreitä. Selitykset keikkailemattomuudesta vaihtelivat. – Mä en tunne tarvetta keikkailla. Jos mä olisin 15-vuotias, niin kyllä musta olisi kivaa lähteä tuonne sauhuilemaan tyttöjen kanssa ja dokailemaan, mutta kun sitä on sen verran vanha äijä, niin ei sitä tuossa mielessä enää viitsi, tuolloin vasta 23-vuotias Gösta kertoi Soundi-lehdelle – Kiertely edellyttäisi 500 000 markan investointeja, millä saisi hyvät soundit toistavat laitteet, koska emme keikoilla halua kuulostaa bulgarialaiselta tanssiorkesterilta. Eikä tästä aiheutuva velkakierre kiinnosta, hän sanoi puolestaan Futari-lehdelle 1990. Ura radiossa Erityisen kiitoksen Timo Kalevi Forssa ansaitsee Gösta Sundqvistin radioohjelmien taustojen kertomisesta. Nimittäin radiohupailuiden teko oli iso osa Gösta Sundqvistin elämää. Usean yleläisen voimin raotellaan esirippua, kuinka Tietokoneenkorjauskurssit, Belgialaiset kirjauutuudet, Koe-eläinpuistot ja Teinitalot syntyivät. Ohjelmien nimet vaihtuivat, mutta sisältö pysyi samanlaisina. Tyypillisessä jaksossa Gösta kiertää yksin tai vakiojäsentensä kanssa haastattelemassa ihmisiä elämän kaikilta aloilta, usein hyvin maanläheisissä tunnelmissa. Tyypillistä on se, että kaikki jaksoissa esiintyvät tilanteet viedään äärimmäisyyksiin, jollaisia ovat myös ohjelman ”vieraat”. Koe-eläinpuistossa ajankohtaiset teemat limittyvät musiikkiin, kappaleiden liittyessä usein enemmän tai vähemmän roolihahmojen tokaisuihin. Radio-ohjelmissa eli oma maailmansa, kaikki radioohjelmia kuunnelleet muistavat laulavan raitiovaunukuljettaja Aarne Tenkasen, matkaemäntä Tarja Loposen ja isännöitsijä Olavi Granströmin. Vaikka päällepäin ohjelmat kuulostivat härskeiltä känniördäilyiltä, niissä oli paljon sisältöä. Timo Kalevi Forss on tehnyt suurtyön kirjaansa, mutta kenties Gösta Sundqvistin hahmo oli niin moniulotteinen ja hankala, että kokonaiskuvaa hänestä on yhä hankala tehdä. Sundqvist oli henkilö, joka tykkäsi hämmentää ihmisiä kertomalla tarinoita, jotka liikkuivat faktan ja fiktion rajoilla. Koskaan ei varmuudella voinut tietää, mikä Göstan tarinoista oli totta, mikä taas vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Eero Wihuri Kirjoittajan mielestä Leevi and the Leavingsin vuonna 1988 ilmestynyt ”Häntä koipien välissä” on paras koskaan tehty suomenkielinen rocklevy. Kirjoittajan ei myöskään unohda koskaan sitä, kuinka kuuli auton takapenkillä ensimmäisen kerran Tietokoneenkorjauskurssi-ohjelmassa diplomiekonomi Erkki Kaislan ja seiskaneljätaunuksen seikkailuista vuonna 1990. Timo Kalevi Forssin kirja raottaa myyttisyyttä, millainen mies oli Gösta Sundqvist. Museokortti ratkaisee joulun lahjaongelmat helposti ja tukee ekologisesti kestävämpää joulua. Ilkka Taipale julkaisi ei tavanomaisen muistelmakirjan Kirja-arvio ? Mielisairaalassa Lääkärin muistelmat, on uusi kirja, jonka on kirjoittanut Ilkka Taipale. Kirjan esittelytekstissä kerrotaan, että Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalaassa ja 11 vuotta eduskunnassa. – Siinä ei ole paljon eroa, hän on tokaissut potilailleen. Maailman terveysjärjestön Mare Danzon on luonnehtinut Ilkkaa sanoen, että hänessä yhdistyvät aina ilo ja vakavuus. Niinpä tässä kirjassa on hulvattomia sattumuksia ja vauhdikasta menoa pitkäjänteisen ja sinikkään poliittisen toiminnan rinnalla. Kirjan on kustantanut Into Kustannus Oy. Ilkka Taipale on psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Hän on työskennellyt Hesperian ja Nikkilän mielisairaaloissa ja ollut Sosiaalisairaalan ja Kellokosken sairaalan ylilääri. Taipale on ollut myös mielisairaiden oman järjestön Mielenterveyden keskusliiton ja Pohjoismaisen potilasjärjestön puheenjohtaja. – Erehdytte, jos pidätte tätä teosta tavanomaisena muistelmakirjana. Tämä on sosiaalipoliittinen ja -lääketieteellinen ohjelmajulistus ja toimintaohje, Taipale kirjoittaa. Ilkka Taipaleen Mielisairaalassa Lääkärin muistelmat. Kotimainen kuusi on suosituin joulupuu ? Suomalaisen joulukuusen ostaminen on ympäristöystävällinen valinta. Kotimaisen kuusen hiilijalanjälki on pieni verrattuna ulkomailta tuotuun joulupuuhun. Suomalaiset luottavat kotimaiseen joulukuuseen. Koteihin hankitaan tänä vuonna arviolta 1,5 miljoonaa joulupuuta, joista valtaosa on perinteisiä kuusia. Kotien joulukuusista noin miljoona on tuotettu suomalaisilla viljelmillä, mutta reilut 300 000 kuusta haetaan omasta tai tuttavien metsästä. Noin 150 000 kuusta tulee ulkomaisilta viljelmiltä. – Suomalaisen joulukuusen suosiminen kannattaa, sillä kotimaiset viljelijät välttävät yleensä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Lähellä tuotetulla kuusella on myös pieni hiilijalanjälki ulkomailta tuotuun kuuseen verrattuna, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Joulupuukaupassa liikkuu kymmeniä miljoonia euroja tänä vuonna. Puiden hintaan vaikuttaa myyntipaikka, puun koko ja sen laatu. Viime vuosina koteihin on hankittu entistä pienempiä, noin kahden metrin pituisia tai sitä lyhyempiä kuusia. Joulukuusen hinta Etelä-Suomessa on noin 30–60 euroa. Sienitaudit riesana Kotimaisissa metsäkuusissa oli sateisena kesänä ja syksynä tavallista enemmän sienitauteja. Kuusia vaivasivat taudeista erityisesti suopursuruoste, kuusenkariste sekä kuusenjuovakariste. Sienitaudin voi huomata joulukuusen neulasista. Osa sairastuneen puun neulasista voi olla keltaisia tai ruskeita, ja neulaset myös irtoavat helposti. – Metsästä otettua kuusta kannattaa kopauttaa napakasti maahan, jotta neulaset putoavat jo ennen kuin ne päätyvät kotiin. Vialliset neulaset eivät ole ihmisille haitallisia, mutta ne tuovat lisätyötä kodin siivoukseen, Remes sanoo. Joulukuusi säilyy sisätiloissa yleensä varisematta kaksi viikkoa, kun puu ei pääse missään vaiheessa kuivumaan. Jos puuta kuljetetaan pitkiä matkoja auton katolla tai peräkärryssä, tulee puu suojata ajoviimalta esimerkiksi pressulla. Jäätynyttä kuusta on hyvä sulattaa viileässä paikassa pari päivää ennen kun se tuodaan lämpimään sisätilaan ja asetetaan kuusenjalkaan. Joulukuusen tyvestä kannattaa sahata pieni kiekko pois, jotta puun solukot kykenevät imemään vettä. Kuusta voi myös suihkuttaa, jotta se säilyisi pitkään tuoreena.
• 13 Jouluna 2017 • Nro 22 Kinkun paistorasva voi tukkia viemärin ? J o u l u k i n k u n paistamisesta jää yli rasvaa. Jos rasvan kaataa viemäriin, voi siitä seurata ikävä viemäritukos. Kun viemäri tukkeutuu, jätevesi nousee nopeasti lattiakaivosta, pesualtaasta ja pytystä lattialle. Putkiston seinämiin kertyvä rasva on yleisin syy kotien viemäritukoksiin. Kinkunpaistolientä ja -rasvaa voi hyödyntää joulukinkun kastikkeessa. Estä viemärin rasvatukos ja lopeta viemärirottien ruokkiminen laittamalla ylimääräinen nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa astiassa sekajäteastiaan tai viemällä sen Kinkkutemppu-tempauksen keräyspisteeseen, lisätietoa: kinkkutemppu. fi. Hyytyneen rasvan voit laittaa biojätteeseen. Myös ruokajätteen oikea osoite on biojäteastia, ei viemäri. Kaada ylimääräinen nestemäinen rasva kannelliseen purkkkiin. Kaupunki varautuu talven tuiskuihin ? Vaikka talven tuloa Helsinkiin on aina vaikea ennustaa, on aurausja hiekoituskalusto valmiina putsaamaan kadut ja muut kulkuväylät sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Talvikunnossapitoa tehdään Helsingissä sekä kaupungin oman liikelaitoksen Staran että yksityisten urakoitsijoiden voimin. Lumiauraa joutuu erityisesti asuntokaduilla välillä odottamaan, koska lumet aurataan ns. hoitoluokituksen mukaan. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. Asuntokadut pitäisi olla aurattu viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy. Hoitoluokat kaupungin karttapalvelussa https://kartta.hel.fi/ link/3GGMFy. Vastuu katujen talvikunnossapidosta jakautuu kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Valtaosassa kaupunkia suurin osa talvihoitovastuusta on siirretty kaupungille niin sanottuun kokonaisvastuuhoitoon, mutta osassa kaupunkia noudatetaan vielä perinteistä vastuunjakoa. https://www.hel.fi/static/ hkr/katu/kokonaisvastuuhoitokartta.pdf. Kokonaisvastuuhoidossa olevilla alueilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kokonaan kaupungin vastuulle. Kaupunki siis huolehtii sekä ajoratojen että jalkakäytävien talvihoidosta. Kiinteistön tehtävänä on kuitenkin tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen. Kiinteistöille kuuluneista tehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan kiinteistöiltä perittävillä kunnossapitomaksuilla. Kantakaupungin alueella on kiinteistöillä merkittäviä vastuita talvihoidosta. Siellä kiinteistöt vastaavat jalkakäytävien aurauksesta ja liukkauden torjunnasta sekä viereen kertyneiden lumivallien poistosta. https://www.hel.fi/static/ hkr/katu/katualueen_yllapitovastuut.pdf Mihin lumi viedään Kaupunki ottaa talvisin vastaan kaduilta ja kiinteistöjen alueilta kerättyä lunta vastaanottopaikoillaan. Lumen tuominen vastaanottopaikoille on maksullista ja vaatii rekisteröitymistä. Lumen vieminen muille kaupungin omistamille alueille kuin virallisille vastaanottopaikoille on kielletty. Kadunhoitotietoa tekstiviestillä Talviaikaisia liikennejärjestelyjä, joilla rajoitetaan pysäköintiä tehdään ahtaimmilla katualueille ympäri Helsinkiä, mm. Porthaninkatu, Hiihtomäentie, Svinhufvudintie, Kumpulan kampusalue, Sofianlehdonkatu. Kaikki talviaikaiset liikennejärjestelyt on merkitty liikennemerkein tai siirtokehotuskyltein. Siirtokehotus asetetaan, jotta urakoitsija saisi puhdistettua kadun lumesta. Siirtokehotuskylttien käytöstä saa etukäteen tietoa verkkosivujen kautta ja maksuttomilla tekstiviesteillä www.puhdistussuunnitelmat.fi. Sivuilla on myös ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseksi. Miten pyöräteitä hoidetaan talvisin? Liukkautta torjutaan kaikilla pyöräilyväylillä pääasiassa hiekoitussepelillä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös suolausta, mutta sen käyttö tulee hiekoitusta huomattavasti kalliimmaksi. Ajoradalla olevia pyöräkaistoja hoidetaan samoin kuin ajorataa. Talvella 2017–2018 priorisoituja talvipyöräilyreittejä ovat harjasuolatut reitit Kansalaistori–Oulunkylä, Ruoholahti–Sörnäinen sekä Lauttasaari–Kuusisaari. https://www.hel.fi/helsinki/ fi/kartat-ja-liikenne/kadutja-liikennesuunnittelu/katujen-kunnossapito/talvikunnossapito/talvipyoraily Pyöräreittien talvihoidosta voi antaa palautetta Kerro kantasi -palvelussa. https://kerrokantasi.hel.fi/ talvipyoraily2017?fullscree n=false Mihin palautetta? Katujen ja muiden väylien talvikunnossapidosta voit jättää palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmään, sieltä palaute ohjataan suoraan alueen vastaavalle työnjohtajalle. www.hel.fi/palaute. Pääkaupungin parhaat urheilijat valittu ? Tennispelaaja Henri Kontinen valittiin toisen kerran Pääkaupunkiseudun parhaaksi urheilijaksi. Valinnan teki Helsingin Urheilutoimittajat. Juhlallinen palkitsemistilaisuus pidettiin 11.12. HUT:n yhteistyökumppanin Grano OY:n pääkonttorin tiloissa Helsingin Vallilassa. Pääkaupunkiseudun vuoden urheilutekopalkinto meni Amanda Kotajalle, joka parayleisurheilun MMkisoissa Lontoossa luokassa T54 kelasi upeasti ykköseksi 100 metrillä. Helsingissä 19.6.1990 syntynyt HVS:n tyylikäs tennis-ässä on voittanut tänä vuonna nelinpeliparinsa John Peersin kanssa Australian avoimet. Kontinen on ensimmäinen suomalainen Grand Slamvoittaja. Hienot voitot tulivat myös Washingtonin ja Pekingin ATP-turnauksista sekä Shanghain Mastersturnauksesta. Kauden päätteeksi Kontinen ja Peers uusivat ATP-voittonsa. Mainittakoon vielä, että he olivat Wimbledonissa ja Yhdysvaltain avoimissa nelinpelin välierissä ja puoli vuotta ranking-lista kärkiparina. Wimbledonissa Kontinen pelasi parinsa Heather Watsonin kanssa sekanelinpelissä finaalissa. Laura Ruoholan haastattelussa kohtelias ja huumorintajuinen Henri Kontinen kertoi olevan parhaillaan parin viikon totaalisella tauolla tenniksestä. Sitten harjoittelu käynnistyy. Aamuisin ja iltaisin hän vapautuu normaalisti tenniksestä, sillä päivän aikana keskitytään siihen ihan riittävästi. ”Oletko käynyt jo katsomassa elokuvaa Björn Borgista ja John McEnroysta. Se on mielestäni hyvä”, kyseli haastattelussa Laura Ruohola. ”Minun päiväni ovat olleet niin tenniksen täyteisiä, etten ole ajatellut ensiksi mennä elokuviin katsomaan tennistä. Varmasti nyt menen, kun noin paljon kehut elokuvaa. Björn Borgin ainutlaatuisia saavutuksia en ollut niin ajatellutkaan, vaikka minulla on ollut useatkin hänen nimellään varustetut alusasut”, vastaili hymyilevä Henri Kontinen, joka selvästi arvosti toistamiseen saamaansa tunnustusta. Lukemista Henri Kontinen harrastaisi mielellään enemmän ja sen korvikkeeksi hän kertoi löytäneensä äänikirjat, jotka ovat mukavia pitkillä lennoilla ja hotelleissa aikaa kuluttaessa. Pääkaupungin paras on valittu 38 kertaa ja sen ovat useamman kerran voittaneet myös Marjo Matikainen (198689), Antti Kasvio (1993-94), Mika Häkkinen (1998-99) ja Laura Lepistö (2009-10). HUT on jakanut vuoden urheilutekopalkinnon vuodesta 1989 lähtien. Valloittava Amanda Kotaja haluaa olla esimerkkinä nuorille, ei pelkästään kilpaurheilijoille. Hän uskoo, että parhaat saavutukset ovat vielä edessä. Voitonnälkää on ja intoa harjoitteluun. Amandasta tuli helsinkiläinen vuonna 2011. Hänen seuransa on kyllä Vampulan Urheilijat. Ennestään saavutuksina on 10 pyörätuolikelauksen arvokisamitalia, viisi MMja viisi EMkisoista. Pari vuotta sitten Amanda Kotaja on saavuttanut jo 200 metrillä MMkultaa, mutta 100 metriä on hänen päämatkansa. Palkintojen julkistustapahtumassa oli koolla runsas joukko urheilutoimittajia HUT:n hallituksen ja puheenjohtajan Matti Hannulan kutsumana. Jarmo Niemenkari Henry Kontinen ja Amanda Kotaja olivat iloisia saamistaan palkintopokaaleista. ? Helsingin Urheilutalossa käsipallonaiset pelasivat 120-vuotisjuhlaottelunsa paikalliskilpailija Dickeniä vastaan. Otteluun lähdettiin kutkuttavista asetelmista, sillä Dicken on hallinnut SM-sarjaa jo muutaman vuoden, mutta HIFK vei Cup-pokaalin lauttasaarelaisnaisten nenän edestä edellisenä sunnuntaina samassa kotihallissaan. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä Ottelu alkoikin tasaisena, ja tilanne oli 5-5 kun 10 minuuttia oli pelattu. Ottelun kulku enteili Cup-finaalin käsikirjoitusta, jossa joukkueet etenivät kohti huipentumaa tasatahtiin. Tämän jälkeen juhlaottelunpelisuunnitelma kotijoukkueen osalta sakkasi: HIFK sortui omiin virheisiin ja Dicken rokotti niistä. Puoliajallaeroa oli kahdeksan maalia, kun tilanteeksi kirjattiin 15-7. Toisen puoliajan jälkeen IFK sai hyvän startin. Kolme maalia heti alkuun, ja ero kaventui viiteen maaliin. Tämän lähemmäksi punapaidat eivät päässeet ja Dicken venytti lisää eroa kohti loppua. Lopputulokseksi kirjattiin 18-31. Cup-finaalin jälkeen kotijoukkueen avainpelaajilla oli ehkä vaikeuksia syttyä uuteen taistoon. HIFK on myös kärsinyt jonkun verran loukkaantumisista, mutta tilanne alkaa näyttää paremmalta kohti kevätkautta. Maaliennätyksestä stipendirahasto Juhlallisuuksissa HIFK päätti palkita naisten SMsarjan nykypelaajien maaliennätyksen 1709 maalia edellisviikolla rikkoneen Linda Cainbergin. Tämän hienon rajapyykin kunniaksi seura päätti perustaa Linda Cainbergin stipendirahaston. Rahaston alkupääoma on 1000 euroa. Seura lahjoittaa sinne 10€ jokaisesta tulevasta Linda Cainbergin maalista. Jokainen halukas voi lahjoittaa rahastoon haluamansa summan /Lindan maali. HIFK:n keskushallitus on myös päättänyt palkita Cainbergin kultaisella mitalilla. Palkinnon luovuttaa Henry Johansson. HIFK:n käsipallonaiset ja -miehet pelaavat kaikki kotiottelunsa Helsingin Urheilutalossa. Tervetuloa katsomoon vauhdikkaan ja fyysisen lajin pariin! Lue lisää: hifk-handball. com/damhandboll sekä Facebookista HIFK Käsipallonaiset. Käsipallonaiset juhlistivat HIFK:n 120-vuotista taivalta
• 14 Nro 22 • Jouluna 2017 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 15 Jouluna 2017 • Nro 22 I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € • Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Koulutus Vuoden 2018 ensimmäinen lehti ilmestyy 17.1.2018 Aineistot 11.1.2018 mennessä. Annalan huvilan mesenaattikampanjan ensimmäinen rajapyykki saavutettu ? Annalan huvilan ostoon perustetun joukkorahoituskampanjan minimitavoite 30 000 euroa on nyt kasassa. Minimitavoitteen täyttyminen mahdollistaa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevan Annalan huvilan oston kaupungilta. Jos kokonaistavoite 100 000 euroa ei tule täyteen, jo kerätyt varat mahdollistavat pankkilainan Annalan huvilan ostoon. Rahaa kuitenkin tarvitaan kipeästi ja kampanjointi ei taukoa. Työ jatkuu raivokkaana, sillä ostohinta tulee kerätä kokoon mahdollisimman nopeasti. Joukkorahoituskampanja on avoinna 21.12. saakka. – Kampanjointi jatkuu uusien vastikkeiden merkeissä. Mitä lähemmäksi pääsemme 100 000 euron tavoitesummaa, sitä nopeammin saamme huvilan avoimeksi yleisölle, painottaa hyvän rakentaja Jaana Merenmies. Kahvila, näyttelyitä, musiikkia, luentoja ja työpajoja kiireettömässä huvilamiljöössä. Annala on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1826 rakennettu Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Huvilasta rakennetaan kaupunkilaisille tapahtumapaikka, jossa ideat, ilo ja kohtaamiset versovat runsaina. Pitkään tyhjillään ollut tila valjastetaan puutarhakulttuurin keskukseksi. – Annalan alueella toiminta laajenee ja vierailijat pääsevät osallistumaan ja tekemään yhdessä. Kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus tulla itse kehittämään Annalan huvilasta meidän kaikkien omaa hyvinvoinnin ja puutarhakulttuurin olohuonetta, visioi Annalan huvilan ystävät ry:n puheenjohtaja Riitta Korhonen. Helsingin kaupunki on päättänyt myydä Annalan huvilan 100 000 eurolla Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille, jolle kannatusyhdistys Annalan huvilan ystävät ry kerää varoja joukkorahoituksella. Kiinteistö Oy Pro Anneberg huolehtii jatkossa kiinteistön korjauksesta ja ylläpidosta. Helsingin kaupunki on päättänyt myydä Annalan huvilan 100 000 eurolla Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille Kaupunginmuseo mukana European of the Year kisan finaalissa ? Kaupunginmuseo on yksi European Museum of the Year -kisan finalisteista, jotka julkistettiin 5. joulukuuta. Vuoden eurooppalaisen museon tittelistä kilpailee kova kaarti museoita eri puolilta Eurooppaa, ja palkinnot jaetaan toukokuussa 2018 Varsovassa. Tähän mennessä yksikään suomalainen museo ei ole voittanut kisan pääpalkintoa. Suomesta mukana finaalissa ovat myös museokeskus Vapriikki sekä Tampereen Lenin-museo. Kaupunginmuseolle on satanut tänä vuonna palkintoja. Viimeisin kunniamaininta on Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan voitto, joka julkistettiin torstaina 30. marraskuuta. Museo on kuluvana vuonna saanut myös Suomen Vuoden museon arvonimen, Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisen sarjan pääpalkinnon sekä liudan muita tunnustuksia.
• 16 Nro 22 • Jouluna 2017 HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI A u to k o u lu H a k a n ie m i – a it o st a d il a in e n p ie n yr it ys jo yl i 2 5 vu o tt a ! ? ? ? ? Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry