• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 47-48 – Nro 20/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Monal Indian Cuisine Annankatu 4 , 00120 Helsinki Lounas buffet klo 10:30-15:00 (10 €) A la carte klo 15:00-22:00 Viikonloppulounas mix thali klo 12:00-16:00 (14.50 €) Joulupukki paikalla klo 15-17! Tervetuloa glögille ja valokuvaan joulupukin kanssa! Keskiviikkona paikan päällä osallistuneiden kesken arvotaan jouluinen herkkukori Sekä finnkinon elokuvasarjalippuja. Glögiä & joulumakeaa KE 29.11. klo 13-17 Yrjönkatu 8-10 Helsinki LKV Arvonta! (09) 668 710 www.crape.fi Tue järjestöjen toimintaa ilman omaa rahaa, yritysten sponsoroimana. Lataa sovellus ja saat rahaa heti lahjoitettavaksi! TEE HYVÄÄ KOTIKULMILLASI Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 Mephisto shop HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Nyt paljon Mephisto uutuuksia talveen! Erinomaisia ominaisuuksia, ergonomiaa ja käsityötä BLACK WEEK ETU Paljon tarjouksia jopa – 50€ 25.11. asti
• 2 Nro 20 • Viikot 47-48 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 13. vuosikerta – nro 20 Viikot 47-48 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Citycenterin 2. kerrokseen aukeaa joulukuussa viihtyisä ravintola-alue Töölönlahdella ja Kaisaniemenlahdella varaudutaan tulviin Pohjatutkimukset alkoivat viime viikolla Helsinki luopuu koiraverosta ? Helsingin kaupunginvaltuusto aloitti viime keskiviikkona vuoden talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-2020 käsittelyn. Kokouksessa käytettiin noin 70 puheenvuoroa ja esitettiin viisi toivomuspontta, joista äänestetään seuraavassa kokouksessa 29.11. Piispa Teemu Laajasalo virkaansa ? Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa sunnuntaina 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Saarnassaan hän käsitteli päivän evankeliumin mukaan anteeksipyytämistä ja anteeksiantoa. Makkaratalon toiseen kerrokseen rakentuu yhtenäinen ravintolamiljöö, Citycenterin sydän. Uusi ravintolakeskittymä tuo kivijaloista tutut suosikit ydinkeskustaan ? Makkara on aina ollut stadilaisten lempparibygga. Viiskyt vuotta jengi on treffannut makkaran höörnan alla. Makkara on tullut kypsään ikään, ja tänä vuonna fiirataan sen 50-vuotisfestii. Kauppakeskus Citycenterin 2. kerrokseen aukeaa joulukuussa kuusi uutta ravintolaa keskustan lounasja illallisruokailijoiden iloksi: Döner Harju City, Sushibar & Wine City, Bangkok9, Na’am Kitchen, Ristorante Lo Stretto ja Pupu City. Mukana on uusia tuttavuuksia ja suosikkeja, jotka avaavat ensimmäiset odotetut pisteensä ydinkeskustassa. Makkaratalon toiseen kerrokseen rakentuu yhtenäinen ravintolamiljöö, Citycenterin sydän. Sisustukseen on haettu elementtejä talon alkuperäisestä arkkitehtuurista 60-luvulta. Joulukuussa avautuva ravintola-alue tuo Citycenteriin helposti saataville ravintoloita, joita on nähty aikaisemmin ydinkeskustan laitamilla tai kivijaloissa. Töölönlahdella ja Kaisaniemenlahdella suoritetaan mittausja pohjatutkimustöitä. Kuva: Helsingin kaupunki / Helena Roschier ? Töölönlahdella ja Kaisaniemenlahdella suoritetaan mittausja pohjatutkimustöitä. Tutkimuksilla kerätään tietoa Töölönlahden tulvapumppaamon ja Kaisaniemen puiston rantarakenteiden suunnittelua varten. Meritaito Oy ja GeoUnion Oy tekevät mittausja pohjatutkimustöitä Kaisaniemenlahden ja Eläintarhanlahden vesialueella. Työt alkoivat torstaina 16.11 ja niiden on arvioitu kestävän kolme viikkoa. Pohjatutkimukset suoritetaan lautalle sijoitetulla tela-alustaisella kairauskoneella, mistä voi seurata jonkin verran meluhaittoja alueella. Pohjatutkimuksissa kerättyjä tietoja käytetään Töölönlahden tulvapumppaamon sekä Kaisaniemen rantarakenteiden suunnittelussa. Uusilla rakenteilla voitaisiin varautua paremmin alueen vesistöjen vedenpinnan nousuun. Esimerkiksi Kaisaniemen rantamuuri on nykyisellään liian matala, eikä se riitä suojaamaan muurin päällä olevaa kevyen liikenteen väylää tulvatilanteessa. Tutkimuksen toimeksiantajana on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Sivu 7 Sivu 6 Sivu 7
• 4 Nro 20 • Viikot 47-48 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20 Yleisönosasto Puheenvuoro Ota kantaa – kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kristiina@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ennätysristeilykausi toi Helsinkiin 32 miljoonaa V uoden 2017 risteilykauden aikana Helsingissä kävi yhteensä 266 risteilyalusta, jotka toivat kaupunkiin 478 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa. Kansainväliset risteilyt Itämerellä kasvattavat suosiotaan. Myös Helsingin kulunut risteilykesä oli vilkas, kun kansainväliset risteilyalukset toivat Helsinkiin yhteensä 478 000 risteilymatkustajaa. Kasvua viime vuodesta on lähes 17 prosenttia, jolloin Helsingissä kävi 409 000 risteilymatkustajaa. Määrä päihittää myös kaikkien aikojen ennätyksen, 436 500 risteilymatkustajaa, joka tehtiin vuonna 2015. Helsingin keskusta on kaunis, vetovoimainen ja elävä. Se tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa niillekin, jotka pysähtyvät tänne vain muutaman tunnin ajaksi. Nähtävyyksiemme lisäksi risteilymatkustajat haluavat yhä enenevässä määrin kokeilla myös Helsingin palveluja ja tehdä ostoksia. Risteilymatkustajat myös saapuvat Helsinkiin mitä ihanteellisinta reittiä ja pääsevät kokemaan merellisen kaupunkimme jo tänne saapuessaan, toteaa Helsinki Marketingin kansainvälisestä risteilymatkailusta vastaava projektipäällikkö Jenny Taipale. Vuonna 2017 Helsinkiin rantautui yhteensä 266 risteilyalusta, mikä ei kuitenkaan ylitä vuoden 2013 ennätystä. Ennätyslukemiin kasvanut matkustajamäärä kertoo alusten kasvaneesta kapasiteetista. Myös vuodelle 2018 odotetaan vilkasta risteilykautta. Vuoden 2017 risteilykausi alkoi keskiviikkona 3.5. ja kauden viimeinen alus AIDAvita vieraili Helsingissä 18.10. Kauden aikana Helsingissä vieraili kahdeksan uutta alusta. Kesän kiireisimpänä risteilypäivänä 31.5. Helsingissä oli samanaikaisesti jopa kuusi risteilyalusta ja yli 11 000 risteilymatkustajaa. Risteilymatkailijoiden suurimmat kansallisuusryhmät olivat yhdysvaltalaiset 26%, saksalaiset 25% ja britit noin 10%. Helsingin kaupunki teetti tänä vuonna tutkimuksen (European 2017 Cruise Passenger and Crew Survey), joka tarkastelee risteilymatkailijoiden rahankäyttöä Helsingissä. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2014. Tuoreen tutkimuksen mukaan kesän 2017 risteilymatkustajat toivat Helsinkiin yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Risteilymatkailija kuluttaa vierailunsa aikana keskimäärin 63,70 euroa ja retkille osallistuva keskimäärin 92,70 euroa. Helsingissä vierailevista matkustajista 53 prosenttia osallistuu vierailun aikana ennakkoon varatulle retkelle. Risteilymatkailijat viettävät Helsingissä yleensä noin viisi tuntia. Isänpäivä Milloin oikea aika liittyä Natoon ? Siniristiliput lepäsivät sunnuntaina 12.11. saloissa alakuloisen oloisena; syksy on siirtynyt lohduttomaan vaiheeseen. Isänpäivä, marraskuun toinen sununtai, ei kuulu nk. virallisiin liputuspäiviin, kuten Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai, vaan vakiintuneisiin liputuspäiviin, joina sisäministeriö ainoastaan suosittelee liputusta. Isänpäivä otettiin almanakkaankin vasta 1987. Viime päivien puheenaiheeksi mediassa on noussut kysymys, pitäisikö isänpäivä korvata läheisen päivällä. Muutamassa helsinkiläisessä päiväkodissa oli vietetty isänpäivän sijasta läheisenpäivää. Perusteluna esitettiin, että isänpäivän juhlinta olisi hankalaa osassa nykyperheitä ja traumaattinen niille, joilta puuttuu isä. Keneltäkään lapselta ei puutu isää, puolet lapsen geeneistäkin on peräisin isältä ja päiväkodeissakin voidaan päivää viettää perinteisellä nimellä. Lapset juttelevat päiväkodeissa yleensäkin paljon vanhemmistaan, isovanhemmistaan ja muista läheisisään. Sanana ”läheinen” on heille vieras. Yhtä traumaattinen voi lapselle olla tilanne, jolta puuttuu äiti – tai jolla on kaksi äitiä! Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, joka on puhunut ja kirjoittanut lähes 30 vuotta isän merkityksestä lapsen kehityksessä, ei voi hyväksyä sitä, että isyyttä laimennetaan ja häivytetään muuttamalla isänpäivä läheisen päiväksi. Lapsi on aina biologisesti kolmiossa, jonka hän muodostaa äidin ja isän kanssa. Myös Suomen lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila nimeää läheisenpäivän ”Helsingin hullutukseksi”, ja kertoo epävarmoista aikuisista epävarmassa yhteiskunnassa: ”Suomen miehiä on arvostettava ja tuettava kasvattajina ja päiväkodeisa osataan kyllä huomioida tilanteet, joissa kaikilla lapsilla ei ole lähellään isää. Lapsen pettymyksiä ja suruja on käsiteltävä, ei peiteltävä ja piilotettava.” Edesmenneen sotaveteraani-isäni raamattuun hän oli alleviivannut Toisen Mooseksen kirjan Kymmenen käskyn 12. käskyn kohdan: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.” Vaikka isäintai äitienpäivillä ei olisikaan yhteyttä kristillisen perinteen kanssa, niitä ei pitäisi mennä muuttamaan tai poistamaan. Silloin jouduttaisiin muuttamaan kaikki kalenterin vuosisataiset kiinteät juhlapäivät (pääsiäinen, vappu, juhannus, joulu jne) nimikkeeksi ”arkipyhä”. Nelinkertaisen isän ja kaksinkertaisen isoisän Ralf Sundin mukaan ”enemistön diktatuuri on vastenmielistä ja vielä vastenmielisempää on vähemmistön diktatuuri”. Isänpäivää vietetään myös eri puolilla maailmaa, eli kyseessä ei ole vain kaunis suomalainen perinne. Sitä voidaan, jos halutaan, käsitellä tasa-arvokysymyksenäkin. Tuntematon isä ? Tulikekäleet sinkoilivat ja venäläinen ruletti pyörähti villisti kun kaksi entistä Moskovan suurlähettilästä vaihtoi kokemuksiaan Venäjästä. René Nyberg ja Hannu Himanen ovat valppaita ja vaativia sanankäyttäjiä. Nybergin analyysi reformaation vaikutuksista suomalaisuuteen ilmestyi äsken Frankfurter Allgemeine Zeitungissa ja Kanavassa. Hannu Himasen tuore kirja Länttä vai itää, Suomi ja geopolitiikan paluu on vahvasti ollut esillä viime viikkoina kirjamessuilla, mediassa ja kahvipöydissä. Hannu Himanen ja René Nyberg ovat peilanneet Moskovan suurlähetystössä Paasikiven muotokuvan alla Suomen turvallisuutta Venäjän näkökulmasta. Tulos on vastakkainen. Putinin Venäjän demokratian ja oikeusvaltion irvikuvana, jossa talouden ongelmat kasaantuvat tunkkaisessa ilmapiirissä. Venäjän henki haisee ja purkaa kansallisen itsekkyyden höyryä ilmoille. Venäjä ei ole oikeusvaltio, oikeudellista varmuutta ei ole, eikä kansalaisilla ole yksityisyyden suojaa. Suuruuden palauttamista haikaileva Putin vertailee itseään Yhdysvaltoihin, vahvistaa voimapolitiikkaansa ja pullistelee Krimin ja Ukrainan valloituksillaan. Venäjän suunnanmuutos on lännessä kyllä huomattu mutta hatarasti noteerattu. Nöyryytetty Venäjä hakee nyt ilmiselvästi revanssia. Vaikea kumppani naapureille, ongelma Euroopalle ja Suomelle. Britannian EU-eron (Brexitin), Trumpin valinnan, ja oman heikkouden säikähdyttämä Venäjä uhkaa kyberhyökkäyksillään Ukrainaa ja länsimaita. Putin puree, Eurooppa suree. Himasen mainitsemat trendit punnitsevat Venäjän sisäistä kehitystä, kasanvälisen roolin muutosta. Putinin Venäjä tahtoo horjuttaa länttä eikä Suomella ole enää kylmän sodan aikaista erityisasemaa, muistuttaa Himanen. Sodan ja rauhan raja on hämärä. Infosotaa. Ukrainasotaa. Sotakalustoa Itämerelle. EU:lle omaa puolustuspolitiikkaa. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Tähän maailmantilanteeseen Himanen iskee Suomen Nato-kortin pöytään: ”Nato on Suomen turvallisuusankkuri.” Nyberg taas heristää tälle sormea ja näkee Suomen Nato-jäsenyyden johtava välirikkoon Venäjän kanssa. Suomi ja Ruotsi ovat vieneet Nato-yhteistyönsä jo niin pitkälle kuin se ilman jäsenyyttä on mahdollista. On hyvä että Suomi arvostaa EU:n yhteistä puolustusta, Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä. Mutta Himasen mielestä se ei riitä, Suomen on nostettava Nato nopeasti Suomen turvallisuuden takaajaksi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen omaa aluepuolustusta, loisi alueellista vakautta ja lisäisi Suomen politiikan johdonmukaista ennustettavuutta. Naton kollektiivinen puolustus ja Suomen kansallinen puolustus tukisivat toisiaan. Uskottavan puolustuksen päätehtävä on toimia pelotteena (detrenssinä), perustelee Himanen. Suomen Venäjä-suhde on murroksessa. Suomella ei enää ole Kekkosen aikaista etuoikeutta istua muina miehinä Venäjän karhun polvelle siliteltäväksi. Hannu Himanen on tuttu mies. Kun hän astelee seuraavaksi radiovieraakseni aion kysyä, mitä hän tuumii amerikkalaisen runoilijan Robert Frostin Mending Wall-runosta: ”Hyvä aita tekee hyvät naapurit”. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen Alvar Euro Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi Helsingin Kamppiin Alkon uusi myymälä ? Suomen Lukiolaisten Liiton XXXIII liittokokous valitsi sunnuntaina Espoossa 19-vuotiaan Alvar Euron uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2018. Euro on valmistunut ylioppilaaksi Turun Puolalanmäen lukiosta viime keväänä. Aktiivisesti liiton toiminnassa mukana ollut Euro on toiminut aiemmin muun muassa SLL:n liittohallituksen jäsenenä, koulutuspoliittisen jaoksen puheenjohtajana sekä Lounais-Suomen piirin varapuheenjohtajana. Euro pitää tärkeänä, että Suomen Lukiolaisten Liiton tekemästä edunvalvontatyöstä viestitään entistä selvemmin lukiolaisille. Tärkeänä hän pitää myös yhdenvertaisuuden edistämistä niin liiton sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Euro haluaisi myös vahvistaa lukiolaisten äänen kuulumista lukiouudistuksessa. – Lukiolaisten mielipiteiden on näyttävä lukiouudistuksessa. Ei lukiota ole tehty ketään muuta kuin meitä opiskelijoita varten, ja juuri siksi meidän on saatava äänemme kuuluviin sen kehityksessä. Yhdessä muiden koulutusta kehittävien toimijoiden kanssa päivitämme lukion nykyaikaan! Euro toteaa. Liiton varapuheenjohtajiksi ensi vuodelle valittiin 19-vuotias Jesse Saapunki, Kuopion lyseon lukion viime kevään ylioppilas, ja Mikael Lehtonen, 19-vuotias abiturientti Kalevan lukiosta Tampereelta. Saapunki on toiminut kuluvana vuonna Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa ja liiton kansainvälisen jaoksen puheenjohtajana. Lehtonen on puolestaan toiminut Pirkanmaan piirin puheenjohtajana. – Suurin tavoitteeni seuraavalle vuodelle on, että lukiolaiset suosittelevat jäsenyyttä toisilleen. Tärkeää siitä tekee sen, että lukiolaiset kokevat jäsenyyden hyödyllisenä ja suositeltavana asiana ja järjestönä pystymme tarjoamaan yhä parempia palveluja lukiolaisille, kaavailee liiton viestinnästä, markkinoinnista ja kumppanuuksista ensi vuonna vastaava Saapunki. – Haluan saada opiskelijakunnat entistä paremmin osaksi liiton työskentelyä. Jotta opiskelijakunnat pitävät toimintaan osallistumista itsestäänselvyytenä, toiminnan pitää olla opiskelijakuntia palvelevaa. Siksi on tärkeää, että erilaisten koulutustapahtumien, kuten Watereiden, järjestämisessä opiskelijakunnilla on suurempi rooli, liiton aktiivija opiskelijakuntatoimintaa ensi vuonna luotsaava Lehtonen kertoo. Lisäksi Lukiolaisten Liiton liittohallitukseen valittiin liittokokouksessa Aleksi Aalto (Puolalanmäen lukio, Turku), Kia Katjos (Tammerkosken lukio, Tampere), Antti Kivi (Tikkurilan lukio, Vantaa), Roosa Pajunen (Seinäjoen lukio, Seinäjoki), Matilda Stirkkinen (Vaskivuoren lukio, Vantaa), Petteri Strömberg (Oulun normaalikoulun lukio, Oulu), Mikaela Wirenius (Mikkelin lukio, Mikkeli), Ding Zhong (Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki). ? Uudistuneen konseptin mukainen lähimyymälä avattiin Kampin kauppakeskuksessa 9.marraskuuta. Niin sanotusti toritasossa, lähellä Espoon suunnan bussiterminaalia avattavan myymälän pinta-ala on noin 250 neliömetriä. – Pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa jatkuvasti, ja Kampin kauppakeskuksen myymälä täydentää Helsingin keskustan alueen palvelutarjontaa, kertoo myymäläverkoston liiketoimintajohtaja Kari Pennanen. Alkon konseptin mukainen lähimyymälä kuuluu palvelupäällikkö Mira Karhun myymäläryhmään yhdessä keskustan Sokoksen ja Forumin myymälöiden kanssa. Henkilöstöä näissä kolmessa myymälässä on kaikkiaan keskimäärin 27. Uuden myymälän tuotelukumäärä on noin 1100 nimikettä, joista viinejä on 700, panimotuotteita 150 ja väkeviä 250. Myymälä toimii myös verkkokaupan noutopisteenä, joten tilattavissa on näin lähes 7000 tuotteen valikoima. Kampin avaamisen jälkeen läheisen Arkadian Alkon valikoima eriytyy nykyistäkin enemmän erikoismyymäläksi. Myymälöiden ympäristövaikutusten vähentäminen on yksi Alkon vastuullisuusohjelman 2020 kolmesta kärkitavoitteesta. Ympäristönäkökulma on huomioitu toimitilojen suunnittelussa, ja keskeisen sijainnin tavoitteena on kannustaa julkisen liikenteen käyttöön.
• 5 Viikot 47-48 • Nro 20 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Oulunkylän tekojää aukeaa Jouluinen Taidekuja Gloriassa Metropolia-kiinteistöjen kauppa loppusuoralla Metropolian päärakennus kesällä 2015. Kuva Helsingin kaupunki / Sami Heikinheimo ? Helsingin kaupunki ja Kojamo-konserni ovat viimeistelleet kiinteistökaupan, joka koskee kaupungin omistamia, Metropolia Ammattikorkeakoulun käytössä olevia kiinteistöjä. Metropolia keskittää toimintansa neljälle kampukselle, minkä vuoksi kaupan kohteena olevat kiinteistöt ovat jäämässä tyhjilleen. Myyntitulot on tarkoitus käyttää Myllypuron kampukseen, jota kaupunki rakentaa parhaillaan ammattikorkeakoulun käyttöön. Kiinteistöjen kauppahinta on 80,9 miljoonaa euroa. Kaupungin saama kauppahinta voi kasvaa suuremmaksikin, sillä lopullinen hinta riippuu rakennusten tulevasta käytöstä ja mahdollisesta lisärakentamisesta. Kiinteistöt pysyvät Metropolian käytössä, ja Metropolian ja rakennusten muiden vuokralaisten nykyiset vuokrasopimukset siirretään sellaisinaan ostajalle. Myllypuron uusi kampus valmistuu vaiheittain vuosina 2018–2019. Myydyistä kiinteistöistä tunnetuin lienee Hietalahdentorin laidalla sijaitseva Metropolian päärakennus, jonka ensimmäinen osa on valmistunut 1877 Polyteknillisen koulun käyttöön. Kauppaan kuuluu myös Albertin-, Kalevanja Eerikinkadun varrella sijaitseva, vuosina 1860–1932 valmistunut rakennuskokonaisuus. Muut kiinteistöt ovat Metropolian Agricolankadun, Onnentien, Tukholmankadun ja Sofianlehdonkadun toimipisteet, jotka ovat valmistuneet 1930–1960. Ammattikorkeakoulun rakennusten myyntimahdollisuuksia on selvitetty siitä lähtien, kun Metropolian tilastrategiassa vuonna 2012 päätettiin, että se siirtää toimintansa kahdestakymmenestä toimipisteestä neljälle kampukselle vuoteen 2019 mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti nyt toteutuneesta kiinteistökaupasta kokouksessaan 11.5.2016. Liikuntaja hyvinvointikeskus Jätkäsaaren Ahdinaltaalle? ? Royal Areena Oy hakee varausta, että sille varattaisiin Jätkäsaaren Ahdinaltaan reunalla oleva alue liikuntaja hyvinvointikeskusta varten. Royal Center on yksityisrahoitteinen kiinteistökokonaisuushanke, johon kuuluvat urheiluareena, kylpylähotelli sekä pysäköintitalo. Hankkeen suunniteltu kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 51 000 m? ja se tullaan toteuttamaan tämän hetkisten tietojen perusteella kahdessa osassa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan noin 22 000 m? kokoinen urheilukeskus sekä pysäköintitalo noin 300 400 autolle. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa urheilukeskuksen osalta vuoden 2019 lopussa. Kylpylähotellin rakentamisen aloitus on riippuvainen alueen maapohjan valmistumisen aikataulusta. Urheilukeskukseen sijoittuisi tiloja muun muassa luistelun, tenniksen ja padelin harrastajille sekä hyvinvointikeskus. Urheilukeskuksen kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Urheilukeskuksen käyttäjiksi odotetaan 500 000 asiakasta vuodessa. Työntekijöitä olisi noin 100. Kylpylähotelliin on suunniteltu huoneita 350 400 kappaletta ja sen kohderyhmänä on liikunnalliset perheet ja turistit. Asiakkaita olisi noin 200 000 vuodessa. Hotellin kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Royal Areena Oy kehittää Royal Centerin liiketoimintakonseptia, hankkii rahoituksen ja rakennuttaa hankkeen. Myöhemmin perustettava kiinteistöyhtiö omistaa ja ylläpitää rakennuksia niiden valmistuttua. Hankkeen investointirahoitus hankitaan yksityisiltä sijoittajilta ja rahoituslaitoksilta, kun kaavoitus vahvistuu ja Royal Centerin lopullinen suunnitelma on vahvistunut. Suunnitteluvaihetta rahoitetaan osakeanneilla, pelioikeuksien ennakkomaksuilla ja muilla rahoitusjärjestelyillä. Alue on voimassa olevan vuoden 1979 asemakaavan mukaan satama-aluetta. Asemakaavaluonnoksessa, 2014 alue on osoitettu toimitilarakentamisen korttelialueeksi. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksiin saa sijoittaa tiloja myymälöitä, toimistoja, hotelleja, sairaaloita, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja julkisia palveluja varten sekä lisäksi kokoontumis-, koulutus-, näyttely-, liikuntaja vapaa-ajan sekä vastaavan toiminnan tiloja. Kaavaluonnoksessa on suunniteltu rakennusoikeutta varattavaksi esitettävälle alueelle yhteensä noin 50 000 k-m?. Kaavaluonnoksen mukaisia varausalueen tontteja on markkinoitu toimistokäyttöön jo muutaman vuoden ajan. Kiinnostusta ei ole vielä ilmaantunut, koska alueen saavutettavuus ei ole riittävän houkutteleva toimistotyöntekijöiden kannalta. Esittelijä puoltaa alueen varaamista Jätkäsaaresta Royal Areena Oy:lle 31.12.2019 saakka liikuntaja kylpylähotellihankkeen suunnittelua varten. Hankkeen keskeinen sijainti vahvistaa Helsingin matkailun ja turismin vetovoimaa. Hanke vahvistaa Jätkäsaaren alueen elinkeinoelämää ja palvelutarjontaa. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti panna asian pöydälle viime kokouksessaan. ? Oulunkylän liikuntapuiston tekojäärata on luistelukunnossa, ja tekojää avattiin maanantaina 13. marraskuuta. Tekojään yleisöluisteluajat ma 8.00-15.00 ja 17.3019.00 ti 8.00-15.00 ke 8.00-15.00 to 8.00-15.00 ja 16.0017.30 pe 8.00-15.00 la 10.00-13.30 ja 19.0022.00 su 10.00-11.30 ja 18.3022.00 Uunisaaren kävelyponttonisilta käyttöön ? Uunisaarensalmeen Merisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välillä oleva kävelyponttonisilta laitettiin paikoilleen marraskuun 15. päivä. Samaan aikaan loppuu liikennöinti Kompassitorilta. Silta palaa paikalleen huhtikuun 13. päivä ensi keväänä. Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari muodostuu toisiinsa yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Suositussa virkistyssaaressa toimii läpi vuoden ravintola, kahvila sekä varaussaunat. Vieressä olevaan Liuskasaareen on myös yhteys siltaa pitkin. Kaikkiaan Helsingissä on merenrantaa yli 130 kilometrin verran. Kaupungin edustalla on yli 300 saarta, joissa useat ovat virkistyskäytössä ja niihin on säännöllinen vesireittiliikenneyhteys kesäkaupdella. ? Nuorten taideja käsityömyyjäiset la 9.12. kello 10-16, Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12-14, vapaa pääsy. Jouluinen Taidekuja on tapahtuma jossa nuoret tekijät pääsevät esittelemään ja myymään omia tuotoksiaan. Taidekuja järjestetään jo neljättä kertaa vapaaehtoisten järjestäjien toimesta. Tapahtuman tarkoituksena on yrittää tukea aloittelevia taiteilijoita ja käsityöläisiä heidän urallaan tarjoamalla edullisen ja turvallisen paikan esitellä teoksiaan suurellekin yleisölle. Samalla heillä on mahdollisuus verkostoitua muiden tekijöiden kanssa ja löytää omaa asiakaskantaa. Myynnissä on itse tehtyjä tuotteita sarjakuvalehdistä ja upeista printeistä uniikkeihin koruihin ja muihin käsitöihin. Myyjien esittelyt ovat jo julkaistu kokonaisuudessaan tapahtumamme nettisivuille www. taidekuja.com. Tapahtumassa on myös luvassa aiheeseen sopivia työpajoja sekä puheohjelmaa. Ohjelmaan osallistuminen on täysin maksutonta ja sitäkin on pitämässä vapaaehtoisia tekijöitä. Lisäksi järjestämme Glorian tiloissa myös taidenäyttelyn.
• 6 Nro 20 • Viikot 47-48 Sunnuntaiksi VIIKKO 47 MA 20.11. Lapsen oikeuksien päivä Jari, Jalmari TI 21.11. Hilma KE 22.11. Silja, Seela, Selja TO 23.11. Ismo PE 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki LA 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina SU 26.11. Sisko VIIKKO 48 MA 27.11. Hilkka TI 28.11. Heini, Kaisla KE 29.11. Aimo TO 30.11. Antti, Atte, Antero PE 1.12. Oskari LA 2.12. Unelma, Anelma SU 3.12. 1. adventtisunnuntai Meri, Vellamo Ei hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi Suomalainen sananlasku Päivyri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki ? D’Annunzion keittiön salaisuudet Lukusali 3. krs Keskiviikkona 22.11. klo 17.00 Tervetuloa kirjaesittelyyn! Maddalena Santeroni esittelee kirjan La cuoca di D’Annunzio / presentazione a cura di Maddalena Santeroni. Vapaa pääsy / entrata libera! Elina Suolahti tulkkaa suomeksi / traduce in finnico. Näyttelijä Davide Giovanzana lukee otteita d’Annunzion tuotannosta / l’attore Davide Giovanzana legge poesie e brani di d’Annunzio. Esittelyn jälkeen maistellaan d’Annunzion lempiherkkuja / assaggi di piatti preferiti di d’Annunzio. Tilaisuuden järjestää Istituto Italiana di Cultura in Finlandia / Italian kulttuuri-instituutti. ? Seniorit nettiin –luento: Helsingin kaupunginarkiston digitoidut aineistot Lukusali 3. krs Torstaina 23.11. klo 13.00 Enter ry:n Seniorit nettiin -luennon aiheena on Kaupunginarkiston digitoidut aineistot. Luennolla tutustutaan Helsingin kaupunginarkiston Sinettitietokantaan. Luennon yhteydessä on kahvija teetarjoilu, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tervetuloa! Enter ry:n Seniorit nettiin –luento järjestetään Rikhardinkadun kirjastossa myös 14.12. klo 13.00. Tuolloin aiheena ovat Youtube ja Facebook. ? Venäläisen modernismin saapuminen Suomeen 1920-luvulla Lukusali 3. krs Torstaina 23.11. klo 18.00 Filosofian tohtori Tintti Klapuri esitelmöi aiheesta ”Venäläisen modernismin saapuminen Suomeen 1920-luvulla: varhaiset suomennokset ja ruotsinnokset”. Tarkastelun kohteina ovat mm. Edith Södergran, Rafal Lindqvist ja Olavi Paavolainen. Tilaisuuden järjestää Suomen Pietarin instituutin Ystävät ry. Vapaa pääsy, tervetuloa kuuntelemaan! ? Sakari Kukko – kaiken maailman pelimanni Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 29.11. klo 18 Vieraiksi saapuvat monipuolinen multi-instrumentalisti Sakari Kukko ja kulttuurija media-alan moniosaaja Elina Saksala. Tapahtumassa kuullaan myös musiikkinäytteitä Kukon itsensä soittamana. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta. VIP-huone 1. krs Keskiviikkona 29.11. klo 18 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Illan aiheena on vapaus ja käsittelyssä erityisesti Eckhart Tollen teos Uusi maa – elämän tarkoituksen oivaltaminen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel.fi / Rikhardinkadun kirjasto. ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Lea Kalenius Kirjatorni 2. krs Torstaina 30.11. klo 18 Illan mittaan keskustellaan runosta ja draamasta ja käsittelyssä on erityisesti Kaleniuksen teos Rouva on kadonnut (Aviador 2016). Runopiiri järjestetään yhteistyössä Nihil Interit ry:n kanssa. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Kinopiiri VIP-huone 1. krs Maanantaina 4.12. klo 18 Syyskauden viimeisessä kinopiirikokoontumissa keskustellaan Robert Altmanin elokuvasta Oikopolkuja (Short Cuts, 1993). Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kokoontumiset sujuvat epämuodollisissa merkeissä, kahvitellen lyhyen taustoituksen jälkeen sana on vapaa: kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Katselulistalle pyritään valitsemaan lähtökohtaisesti kiinnostavia ja kirjastossa saatavilla olevia teoksia eri vuosikymmeniltä. Elokuvien DVDja BD-tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokoontumista lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. Ennakkoilmottautuminen suotavaa, vaan ei välttämätöntä tai sitovaa. Mikäli toivot dvd:n toimitettavaksi lähikirjastoosi tai kaipaat lisätietoja, niin ota yhteyttä: jyrki.heinonen@hel.fi. Tervetuloa mukaan! ? Minuiksi : löytöretkiä henkiseen kasvuun Lukusali 3. krs Maanantaina 4.12. klo 18 Minuiksi : löytöretkiä henkiseen kasvuun -kirjan kirjoittajia tulee kertomaan tutkimusmatkasta omaan itseen. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan esille kumpuavista aiheista, vapaa pääsy! ? Suomi 100-etkot Rikhardinkadun kirjastossa Tiistaina 5.12. alkaen klo 16 klo 16: Kirjaston tarina-dokumentin esitys. Lukusali, 3. krs. klo 16-20: Avoin kuvataidetyöpaja ”Suomi 100 000 vuotta”, vetäjänä kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Heli Kuparinen Helsingin Taiteilijaseurasta. Työpajassa tehdään kuvitusmatka ja yhteistaideteos Suomen historiaan, mm. Pohjanmaalla sijaitsevaan 75000125000 vuotta vanhaan Susiluolaan, kansallisen heräämisen aikaan 1800-luvulla ja nykyaikaan. Työpajaan on vapaa pääsy ja osallistua voi lyhyesti tai pidempään milloin tahansa työpajan aikana. Aula, 1. krs. klo 17: Nukketeatteriesitys: Circus Strada Suomi 100 tunnelmissa. Aula, 1. krs. klo 18: Juhlapuhe ja Eiran Musiikkikoulun kantele-esitys. Suomi 100 –kakku julkistetaan. Kirjatornin pohja, 2. krs. Klo 18: Taidekahvila avautuu. Kahvia ja kakkua tarjolla sadalle ensimmäiselle! Kokoushuone, 1. krs. klo 19: Tanssia kirjatornin pohjalla, 2. krs. Unta vai valvetta? ? Useissa lehtiartikkeleissa kerrotaan vinkkejä hyvään yöuneen. Suomalaisilla on nykyään paljon uniongelmia. Ihminen voi selvitä ilman unta muutamia päiviä, mutta riski tehdä virheitä, sairastua tai kuolla kasvaa huomattavasti. Sitten pitäisi vielä kehottaa ihmisiä valvomaan! Entä jos sinulle on annettu tehtäväksi valvoa jotain tärkeää – vaikka suojella haavoittuvaista lasta, nukahtaisit ja lapselle tapahtuisi pahaa. Varmasti kaduttaisi, ettei silloin valvonut. Jotain oikein jännittävää odottaessa valvominen tapahtuu kuin itsestään. Syvässä unessa puolestaan voi saada mielen järjestykseen ja unesta sisäistä ohjausta ratkaisuihin. Tärkein vinkki käytännön uniohjeissa on kiireen poistaminen, läsnäolo, itsensä kuunteleminen ja tunteminen. Hengellisesti valvominen on sellaista olemista, missä säilyy ”kuulolla” Jumalan suhteen. Hengellinen valvominen on viisautta olla ja toimia eri tilanteissa niin, ettei sydän tukehdu, kovetu, – ”nukahda”. Valvoessa saa olla väsynyt, heikko, sairas, masentunut, koska valvominen merkitsee Jumalan huolenpitoon turvaamista sellaisena kuin rehellisesti on. Marraskuun kirkolliset aiheet liittyvät elämän rajallisuuteen ja kuolemaan. Kuolema on osa luomakunnan kiertokulkua. Me kaikki kuolemme jonain päivänä. Jos tietäisin, että tämä olisi viimeinen päiväni, kuukauteni, vuoteni, miten sen käyttäisin? Kuoleman äärellä elämä tiivistyy. Elämän lahjaa ei ole tarkoitettu hukattavaksi. Valvominen ei tarkoita pelon vallassa elämistä, vaan se on elämänrohkeutta. Rohkeutta voi myös olla asioiden tekemisen sijaan vain oleminen tässä hetkessä. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori Helsinki luopuu koiraverosta Jatkoa sivulta 3 ? Valtuusto päätti, että Helsingin kunnallisvero on 18,0 prosenttia vuoden 2018 alusta alkaen. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan Helsingissä 2 530 miljoonaa euroa. Helsingin kunnallisveroprosentti on vielä vuonna 2017 18,5 prosenttia. Veroprosentin lasku merkitsee noin 70 miljoonaa euron vähennystä kaupungin kunnallisverotulokertymään. Helsingin kaupunginvaltuusto määritti yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,93 % vuodelle 2018. Lisäksi vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi päätettiin 0,41 % ja muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 0,93 %. Nämä ovat valtion kiinteistölaissa kuntien oman harkintaan jättämän vaihteluvälin alarajalla. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on Helsingissä ensi vuonna 3,93 % ja voimalaitosten veroprosentti 3,10 %. Helsinki luopuu koiraverosta Koiraveron suorittamisesta luovutaan Helsingissä 1.1.2018 alkaen. Tämä tarkoittaa, että Helsingin kaupunki ei julkaise k o i r a v e rokuulutusta tamm i k u u s sa 2018 eikä siten vuonna 2018 lähetetä koiraverolaskuja koskien verovuoden 2017 koiraveroa. Laki koiraverosta on alun perin peräisin 1800-luvulta. Tuolloin lain avulla pyrittiin estämään rabieksen eli vesikauhun leviäminen. Koiraveron periminen tuli kunnille vapaaehtoiseksi vuonna 1979. Kaupunginvaltuuston kaikki päätökset julkaistaan täällä. Valtuuston äänestyskartat ja muuta tietoa valtuuston kokouksesta julkaistaan Helsinki-kanavalla videotallenteen yhteydessä, www. helsinkikanava.fi Kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran kahden viikon kuluttua keskiviikkona 29.11.2017 klo 18. Juhlitaan yhdessä satavuotiasta Suomea ? Satavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlinta alkaa iloisissa tunnelmissa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5. joulukuuta. Jokainen voi luoda juhlatunnelmaa liittymällä mukaan kolmeen yhteiseen tekoon: kahvita, liputa, valaise. Juhlinta alkaa virallisella avaushetkellä, joka pidetään Helsingin Kauppatorilla tiistaina 5. joulukuuta kello 18. Aatosta käynnistyvät myös yhteiset kahvihetket, juhlaliputus ja valaisut, joihin kaikki voivat liittyä mukaan. Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Juhlaliputus alkaa poikkeuksellisesti jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5. joulukuuta kello 18. Silloin Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa saloissa ja juhlaliputus jatkuu tauotta yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Pimeän ajaksi lippu valaistaan. Valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.joulukuuta kello 9 mennessä. Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18. Kahvit nautitaan satavuotiaan kunniaksi tiistaina 5. joulukuuta kello 14. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät kutsutaan viettämään työpaikoilla, kotona, yrityksissä ja arjen yhteisöissä yhteinen hetki satavuotiaan kunniaksi. Sinivalkoisen hetken kahvikupin tai muun pienen tarjottavan äärellä voi järjestää omalle väelle, asiakkaille, ystäville tai vaikka naapurin kanssa. Tehdään satavuotiaasta hetkeksi sinivalkoinen. Juhlan ajaksi rakennuksia, patsaita, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä valaistaan kaikkialla Suomessa. Oman sinivalkoisen valaisun voi toteuttaa myös työpaikalla tai kotona. Satavuotiaan syntymäpäivän valmistelu on vauhdissa monella taholla. Suomen suurena syntymäpäivänä moni tuttu traditio tai juhla on erityisen elämyksellinen, koskettava, näyttävä – se koetaan vain kerran sadassa vuodessa.
• 7 Viikot 47-48 • Nro 20 paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Eerikinkatu 1 Piispa Teemu Laajasalo virkaansa Citycenterin 2. kerrokseen aukeaa joulukuussa viihtyisä ravintola-alue Jatkoa sivulta 3 ? – Uudet ravintolat täydentävät hienosti tarjontaamme. Meiltä löytää jatkossa ravintoloita ja kahviloita moneen makuun, lähes kellon ympäri. Citycenterissä voi nauttia kätevästi matkan varrella aamiaista tai lounasta, joko paikan päällä tai mukaan napattuna. Uusi 2. kerroksen viihtyisä ravintola-alue on yksi syy pysähtyä pidemmäksikin aikaa, esimerkiksi after workin, illallisen tai lauantailounaan merkeissä. Miljöö, tunnelma ja ravintolakonseptit on sovitettu yhteen viihtyisäksi ja ihmisen kokoiseksi kokonaisuudeksi, kertoo kauppakeskuspäällikkö Tiina Fågel. Suomen parasta döneriä ja käsityösushia Döner Harju City on kuuluisaa kalliolaista isoveljeään suurempi, kebab-vartaitakin on tuplasti. Niissä pyörii kanaa, lammasta, vasikkaa, possua ja kasvisvaihtoehtona seitania. Runsaasti maustettuja ruokia tukee monipuolinen juomavalikoima: viinejä, oluita, raikkaita cocktaileja ja virvoitusjuomia. – Meiltä on monesti kysytty, milloin avaamme Döner Harjun keskustaan ja nyt siihen tarjoutui hyvä tilaisuus aivan kaupungin ytimessä. Döner Harju City on kaikille avoin ravintola, jonne voi tulla lounaalle tai illalliselle tai hakea ohikulkumatkalla annoksen mukaan, sanoo ravintoloitsija Jari Lönnberg. Kahdeksanvuotias Sushibar + Wine saa niin ikään ensimmäisen ydinkeskustalokaationsa Citycenteristä. Sushibar + Wine yhdistää skandinaavisen muotoilun, käsityösushin ja orgaaniset viinit. Annokset valmistetaan tilauksesta ja luvataan tarjoilla aina hymyn kera. ”Etsimme pitkään oikeaa sijaintia Aleksanterinkadun tuntumasta ja kun löysimme tämän Saarisen pihalle näyttävästi avautuvan liiketilan, olimme heti myytyjä. Tilassa on tarpeeksi persoonallisuutta. Aaltoyliopiston valokuvataiteen opiskelijat tuottavat ravintolatilaan kuusi vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Kokonaisuus tekee taatusti rakkaiden asiakkaidemme päivästä nautittavamman, kertoo Anders Westerholm. Toisenlaisia aasialaisia makuja tarjoaa Thai Orchid -ravintolan pitäjien uusi katuruokaravintola Bangkok9. – Bangkok9 tarjoilee tuoreita ja aitoja thaimaalaisia makuja street food -tyyliin. Tuoreista aineksista, vihanneksista ja thaimaalaisista yrteistä valmistetut annokset ovat yksinkertaisia ja täynnä makua, aivan kuin bangkokilaisessa katukeittiössä. Ruoan kanssa voi nauttia thaimaalaisia oluita ja cocktaileja, kuvailee Alongkod Iamruang. Ristorante Lo Stretto on aito italialainen ruokaravintola, jossa voi herkutella paikan päällä alusta asti valmistetuilla tuorepastaannoksilla. Italiaisten alku-, pääja jälkiruokien lisäksi listalta löytyy pizzoja ja valmiita menu-kokonaisuuksia. Lo Strettossa luvataan toteuttaa italiaisia makumuistoja ja toiveita myös listan ulkopuolelta. – Reilut annokset, kohtuulliset hinnat, monipuolinen valikoima ja hyvä palvelu ovat meidän kulmakivemme. Tarjoilemme lounasta sekä illallista ja annoksia voi hakea myös mukaan, kertoo Lo Stretton ravintoloitsijan vaimo ja yhtiökumppani Tuija Misitano. Ydinkeskustaan laajentava salaattiravintola Pupu luottaa luomuun, lähituottajiin ja puhtaisiin raaka-aineisiin. Ruokalistalla on satokauden aineksiin perustuvia annoksia ja versioita salaattiklassikoista. – Tarjoamme premiumsalaatteja tositarkoituksella. Haluamme helpottaa kasvisten käyttöä ruokavaliossa ja tarjota maukkaita vaihtoehtoja sekä itsestä että ympäristöstä välittävälle herkuttelijalle. Uutta keskeistä paikkaa legendaarisessa Makkaratalossa ja Citycenterissä ei kauaa tarvinnut miettiä, kertoo toimitusjohtaja Simo Hurme. Niin ikään ydinkeskustaan laajentava Na’am Kitchen on ravintolakonsepti kaikille aisteille. Tarjolla on autenttisia makuja modernilla otteella Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maukkaasta, värikkäästä ja terveellisestä ruokakulttuurista. Monipuolista ruokalistaa täydentää laaja juomaja jälkiruokatarjonta sekä laajennettu viinivalikoima. – Kaikkien tuntema Makkaratalo Helsingin sydämessä on erinomainen sijainti, jossa olemme osa nykyaikaista ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta suunniteltua ruokamaailmaa, sanoo Pasi Kaurala, yksi Na’am Kitchenin perustajista. ? Jatkoa sivulta 3 ? Piispa Teemu Laajasalon sanoin anteeksiantaminen on luopumista, ja anteeksipyytäminen on nöyrtymistä. – Se, joka antaa anteeksi päästää sananmukaisesti irti ja luopuu vaatimuksestaan. Se, joka pyytää anteeksi joutuu myöntämään virheensä, pienuutensa, osaamattomuutensa, harkitsemattomuutensa ja pahuutensa. – Lasten leikeissä anteeksipyynnön ja anteeksiannon jälkeen halataan tai kätellään, pyyhitään kyyneleet ja jatketaan leikkiä. Aikuisen kohdalla usein jää jäljelle itsesyytökset, masentunut mieli ja huonouden tunne. Aavistelen, että jokainen meistä on joskus toivonut saavansa uuden mahdollisuuden aloittaa uudestaan, puhtaalta sivulta. – Kristinuskon ihmeellisimpiä ajatuksia on mahdollisuus aloittaa alusta, Laajasalo muistutti. ”Anteeksianto on tämänkin hiippakunnan ainoa tuki ja turva. Kansa erehtyy, johtajat erehtyvät, Jumala antaa anteeksi. Anteeksianto on annettu seurakunnalle pitämään joukko yhtenä.” Laajasalo muistutti kuulijoitaan, että jokaisen armahdetun tehtävä on armahtaa lähimmäistään, kysyä, ketkä ovat kovasydämisyyden kohteina, kysyä, ketkä ovat erityisen hädän alla sekä kysyä yhä uudestaan, ketkä ovat toivonsa ja elämänsä menettäneitä lähimmäisiämme. Laajasalo pohti saarnassaan myös satavuotiasta Suomea, reformaation 500-vuotismerkkivuotta sekä ensi vuonna alkavaa sisällissodan muistovuotta. ”Iloisen itsenäisyyden ohella olemme jo pian pakotettuja muistamaan erityisen synkkää vaihetta ja kansakunnan traumaa. Reformaation kulttuurimerkityksestä puhutaan usein ja sitä edes ei voi oikeastaan liioitella. Voisiko kuitenkin kysyä, että olisiko lukutaidon ohella reformaation lahja satavuotiaalle Suomelle anteeksianto?” Piispa Laajasalo päätti saarnansa kolmeen kysymykseen: Kenelle sinä voisit tänään antaa anteeksi? Keneltä sinä voisit tämän messun jälkeen pyytää anteeksi? Mitä sinä voisit tänään uskoa vihdoin saaneesi anteeksi? Kuvat: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Helsingin piispa Teemu Laajasalon virkaan vihkiminen. Vihkivät piispat siunaavat. Arkkipiispa Kari Mäkinen, piispa Tapio Luoma (Espoon hiippakunta), piispa Matti Repo (Tampereen hiippakunta), piispa Björn Vikström (Porvoon hiippakunta), piispa Eva Brunne (Ruotsin kirkko), piispa Guy R. Erwin (ELCA, Yhdysvallat), piispa Veikko Munyika (Namibian kirkko), piispa Tiit Salumäe (Viron kirkko), piispa Atle Sommerfeldt (Norjan kirkko), piispa David Walker (Englannin kirkko), piispa Elof Westergaard (Tanskan kirkko). Arkkipiispa Kari Mäkinen pukee Helsingin piispaksi vihittävälle Teemu Laajasalolle piispan hiipan. Hiipan ja viitan on suunnitellut tekstiilitaiteilja Helena Vaari. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja juuri Helsingin piispaksi vihitty Teemu Laajasalo. Piispan kaavun ja hiipan on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Presidentti Tarja Halonen ottaa kuvaa Helsingin vasta vihitystä piispasta Teemu Laajasalosta ja hänen edeltäjästään Irja Askolasta. Takana tohtori Pentti Arajärvi.
• 8 Nro 20 • Viikot 47-48 Kulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros ? Koska ihana lauluyhtye MeriTuuli esiintyi Tenho Restobarissa. Erityisen kauniisti soi yhteislaulu, jonka sanoihin he ovat yhdistäneet kaksi Saima Harmajan 30-luvun runoa. Bändissä soitti lisäksi kolme poikaa. Talvella kuulin heitä Sampo Soikoon -klubilla, josta esiintyminen on parantunut ja spiikit tulleet varmemmiksi. Indiefolk-sisarukset Meri ja Tuuli Wallenius ovat Imatran suunnalta ja he vastaavat biiseistään itse kitaraa soittaen. Tänä vuonna ilmestyi uusi albumi, ”Nyt kun olet siinä”. Laulunarvoista rengastrapetsiaa WHS Teatteriunion on toiminut uudenlaisena, epäsovinnaisen vapaana kulttuurilaitoksena Pitkänsillan kupeessa, Unioninkatu 45. Helsingin kulttuurija kirjastolautakunta antoi sille tuoreeltaan vuoden kulttuuritekopalkinnon tammikuulla 2014. Ville Walon luotsaama WHS syntyi sirkusesitysten tuottajaksi, mutta Teatteriunion näyttää hyvin paljon myös elokuvia, harvinaisia sellaisia. Kolmivuotisjuhlaesityksenä näimme mainion varhaisen Suomi-elokuvan teekkareiden rahankeräyksestä Pariisin olympialaisiin 1924 matkaavalle joukkueelle. Siinä jopa kreikkalaiset jumalat matkaavat Olympo-vuorelta lumiseen Helsinkiin. Taitavan uuden polven rengastrapetsitaiteilija Milla Järvisen toimesta WHS palasi marraskuulla juurilleen. ”Laulunarvoinen” saa sisältönsä ilma-akrobatiasta. Se peräänkuuluttaa tasa-arvoa ja samoja ihmisoikeuksia kaikille: – Entä he, jotka eivät voita, eivät ole mestareita. Tällä kertaa Järvinen saattaa myös epäonnistua rengastrapetsille nousussa tai liikkeissään siellä. Se korostaa luonnollisuutta kaikilla aisteilla. Tunnelma on kevyt, pinnistelemätön. Helsinkiläinen sirkustaiteilija lahjoittaa ”Laulunarvoisen” esiintymistulot Kehitysvammaliitolle. Hänen edellinen teoksensa samassa paikassa oli ”Tyttö joka söi lintuja”, jossa oli varsin absurdi tunnelma. Unioninkatu 45:n Pikku Naantali – talossa Siltavuorenpenger 18 oli elokuvateatteri eri nimillä 76 vuotta, vuosina 1924-2000. Vanhemmat stadilaiset muistavat leffapaikasta joko lasten nonstopit tai tanskalaiset pehmopornofilmit, ”Pukki paratiisissa” jne. Kun tanssin voi tuntea Tanssiteatteri Auraco, Annantalo ja Tanssin talo toteuttavat tällä viikolla erilaisen tanssiesityksen ”Tuntu” Annantalon juhlasalissa. Päivi Auran ohjaamassa esityksessä tanssivat Maria Autio ja Oskari Turpeinen, jonka muistaa monesta Hurjaruuthin esityksestä. Heli Hartikainen soittaa saksofonia esitystilanteessa, ja on tasaveroisesti mukana lattialla. Esitys kysyy, miten tanssi kuuluu, miltä tanssi tuntuu? Se vetoaa kaikkiin aisteihin ja on tehty yhteistyössä mm. Kuurosokeat ry:n kanssa. Askeleet ja niiden rytmit, ilmavirrat, hengitys, kosketus, vaatteiden kahina ja lattian suhina erottuu vahvemmin, kun katsojan suositellaan pitävän joko liinaa tai ainakin kevyttä naamiomaskia silmillään, joko estämässä tai rajaamassa näköaistia. Jalat tunnistivat herkemmin, kun kengät oli eteisessä. Katsojina ensi-illassa oli lapsia vanhempansa kanssa tai näkövammaisia. Yksi kysyi esityksen jälkeen uuden suhinaäänen synnyttäjää. Kun näköaisti ei hallitse mieltä, tilan kehollinen kokeminen on ihan erilainen. Tanssijat ja muusikko esiintyivät yleisön keskellä tai sivuilla paikkojaan koko ajan vaihdellen. Lopuksi meidät ohjattiin matoille tunnustelemaan ja tanssimaan. Annantalon 4-12 –vuotiaat kuvataideoppilaat ovat toteuttaneet Tuntu-esityksen rinnalle aistittavat tilataideteokset ”Metsä” ja ”Käärme”. Teokset ovat koettavissa 2. kerroksessa. Käärmettä voi lähteä kokemaan joko päästä tai hännästä tunnistamalla sitä käsillä tai keholla. Metsää voi aistia humisevan puun ”liaanien” kautta. Eri materiaalit erottuvat. Voi kuulla äänitarinoita. Tilateokset, etenkin Metsä, ovat todella kauniita. Monien aistien tanssia Liikkeellä marraskuussa –festivaali päättyi Stoan esityksiin. Yli viikon tanssifestivaalin kansainvälisten vieraiden rinnalla ihan hyvin pärjää Sonja Jokiniemen ”Blab” Zodiakin studiossa. Se määritellään esittelyssä ”hybriditeokseksi, jossa maalaus, kuvanveisto ja koreografia sulautuvat yhteen”. Näin on. Salin seiniä peittävät Janina Silvennoisen kanssa toteutetut kolme isoa tekstiiliteosta, joiden kuvamaisema on esityksen nimen tapaan kuin pop-taiteellista sarjakuvastrippiä. Niitä oli mukava katsella tanssin taukovaiheissa. Lavalla kolmen tanssijan, Sara Gurevitsch, Mira Kautto ja Ivo Serra esitys toteuttaa ihmisen ja esineen yhdistelmiä lattialla ja katosta riippuvien vaateja muovimöykkyjen avulla. Niiden hahmot ja muodot laajentuvat tai muuttuvat ihmisen halujen tekona. – Blab tutkii möykkyisiä, takkuisia ajatusprosesseja, joilla ei ole alkua tai loppua. Blab on Zodiakin kokeilevan tanssiprofiilin syksyn linjassa silti yleisöystävällinen ja valoisa esitys, joka tarjoaa paljon silmälle ja ajatuksille. Kun kohtaa toisen ”The Other” kulttuurikeskus Caisassa oli Mirva Mäkisen marraskuuksi koreografioima tanssiteos, jossa on mukana viisi tekijää. Kaikki esiintyjät käyttävät improvisaatiota osana harjoitusja esitysprosessia. Liikkeellisiä lähtökohtia ovat kontaktija liikeimprovisaatio, jossa tutkitaan erillisyyden, satunnaisuuden ja hetkittäisen ulkopuolisuuden tilaa ihmisten välillä. Antonio Alemannon musiikki sekä Sebastian Lopez-Lehdon, Karoliina Kauhasen ja Eevi Tolvasen tanssi toimii samalla tavalla. Tanssijat ovat välillä tilan keskellä, välillä reunoilla, ulkopuolella. Lattia on täynnä irrotettuja sanomalehtipapereita, joita hajotetaan ja kootaan yhteen, kunnes taas hajotetaan. Tanssijan liike koskettaa toista tanssijaa, josta syntyy kokemus ja valmius kohdata katsoja kysyvänä ja kokeilevana esiintyjänä. Mirva Mäkinen on toiminut Kallion ilmaisutaidon lukion tanssin lehtorina vuodesta 1999, ja hän valmistelee väitöskirjaa Taideyliopistoon kontakti-improvisaatiosta. Ihminen muuttuu robotiksi ”Robotit eivät uneksi” – tanssiteos pohtii ihmisen ja tekniikan suhdetta mielenkiintoisella tavalla. Hieno tanssija Tanja Illukka nostaa vesialtaasta päänsä ylös kuin Samantha Morton Spielbergin kulttielokuvassa ”Minority Report”. Siinä kolme erityistä ihmistä näki enneunia murhista. Illukka pysyy esityksen ajan Suvi Härkösen luomassa 3 x 6 metrin installaatiolavasteessa, vesialtaassa, joka aiheuttaa tanssijan liikkumiselle omat haasteensa. Tanssijalla on märkäpuku päällään koko ajan. Jaloilla ei pääse liukumaan, mutta koreografia on silti vahvan dynaaminen. Hänet voi kuvitella ihmiseksi, joka on muuttunut tekniseksi instrumentiksi ihmisen kehossa. Ismo-Pekka Heikinheimon ohjaama taitava esitys kutsuu katsomaan mustassa nesteessä elävää ja siitä ravintonsa saavaa kuvitteellista ihmisrobottia: – Se saa käskynsä liikkua ja tanssia tulevaisuuden informaationsiirtomuodolla, joka toimii Eeppi Ursin laulaa herkästi Jukka Linkolan säveltämiä Stadin Arskan runoja.Kuva: Raimo Granberg. Risto Aaltosen tulkinta Arvo Turtiaisen runoista lähes 40 vuoden ajalta on vahva. Kuva: Raimo Granberg. Eva Polttila ja haastattelija Risto Kolanen kädessään edellisen hauska lapsuuskuva Arvo Turtiaisen selässä. Kuva: Raimo Granberg. Ruka Toivonen teki runon mummostaan ja luki sen ajan mukaan kännykästä. Kuva: Toivo Koivisto. Janne Marja-aho etualalla, barokkiyhtye Cornucopia Hannu Vasara (vas.), Marianna Henriksson, Louna Hosia ja Pekka Silén luovat monen aistin tunnelman Cirkon maneesille. Kuva: Kimmo Karjunen. Tanja Illukka esittää Tekniikan museon vesialtaassa upeasti robottia. Kuva: Ismo-Pekka Heikinheimo. Zodiakin Blab vetoaa moneen aistiin. Kuvan kangasja palstiikkimöykky on neljäs tanssija. Kuva: Simo Karisalo.
• 9 Viikot 47-48 • Nro 20 Kulttuuri Runot vetivät Stadin työväenkirjallisuuspäivillä ? ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” eli Stadin työväenkirjallisuuspäivien 3.5.11. vahvatunnelmainen hetki oli jälleen suosittu Kapinarunoilta perjantaina. Se oli jo kolmas, ja johtaa taas kirjaan. Runoja oli esillä pitkälle yli 20 Jussi Särkelän kokeneella juonnolla ja Riikka Ylitalon ja Miia Toivion runoraadin ruodinnalla. Tapahtuma veti myös nuoria paikalle. Välillä Heikki Salon vetämän yhteiskunnallisen laulun projektin osallistujat esiintyivät musiikin voimin. Liisa Mansikkaviita hätkähdytti yleisöä ”Ikänaisen kapinalla”. Hän on 85-vuotias ja sanoo: – Vaikka hyvin tiedän, / että ihmisen elämään kuuluu rapistuminen / elinvuosien määrän aina vain lisääntyessä, / en voi olla kapinoimatta.(…) Ainoa, joka vielä jotenkin toimii on pää. / Sen varassa käppäilen ja ajattelen / että voisi olla huonomminkin. Ruka Toivonen on toisesta ikäpäästä. Hän luki runonsa ”Mennään mummon kanssa saunassa ajassa taaksepäin” nykytyyliin kännykän ruudulta, ei enää paperista: – Ei ole marjapensaita ei mökkisaunaa / herttoniemeläisen kerrostalon kellarissa vuonna 2009 / mummolle luksusta kuitenkin, / rollaattorin kanssa pääsee vaikka suihkuun jos haluaa. / Pesen mummon selkää, mietin olenko todella kasvanut / näin paljon suuremmaksi? Tuskin sentään, / luultavasti mummo on vain pienentynyt. Avichai Gontjarov on maahantulija, jonka ”Turvapaikka” herätti yleisön puhuttelevuudellaan. Hän pohtii vierauden kokemisen vaikeutta ja lopettaa runonsa: – Turvapaikka on sanana kulunut, / monen mielessä loppuun haalistunut. / Sitä käytetään taistossa vaalien, / kuin lisäjoukkoja kokoon haalien. Kirsi Komulaisen ”Omaishoitaja” on ajan ongelman, elämänkokemuksellaan tunnistava runo: – Mummo soittaa / tulkaa nostamaan, on taas lattialla / siellä se istuu / entinen naisvoimistelija pyllyllään / hilannut itsensä puhelimen luo / eihän sitä päivällä / turvaranneketta paineta. Ensi kertaa tapahtuma jatkui sunnuntaille, johon oli pyhitetty lähes kolmetuntiseksi venytetty, kiitosta saanut Arvo Turtiainen matinea. Se kokosi salin täyteen väkeä, joka seurasi hiirenhiljaisen innostuksen vallassa Stadin Arskan runojen tulkintaa, lauluja ja tytärpuolen, tv-suosikki Eva Polttilan lämminhenkistä muistelua kalastuksesta nauttivasta isäpuolestaan äitinsä Britta Polttilan uutena miehenä vuodesta 1953. Hän kertoi sattuvia tarinoita lapsuusja nuoruuskodeista Meilahden Pihlajatieltä Herttoniemeen ja vanhuuden Käpylään. Hammasteknikoksi alun perin kouliintunut toimittajarunoilija sanoi presidentti Paasikiven radiopuhetta kuunnellessaan, että hän kyllä laittaisi Juho Kustille uudet tekohampaat! Hän kertoi, että Siilitie 1 oli niin iso talo, että rappujen nimissä aakkoset loppuivat kesken. Viimeinen rappu oli Siilitie 1 ÖÖ, mikä oli helppo lausua taksissa vähän ottaneena. Näyttelijä Risto Aaltonen tulkitsi Turtiaisen runoja karhean väkevästi, niiden sanoman hyvin välittäen. Aaltonen aloitti runoprojektinsa jo yli 40 vuotta sitten Kaupunginteatterissa, koska eihän siitä mitään tule että manselainen Veikko Sinisalo niitä yksin lausuu. Pianisti ja säveltäjä Jukka Linkola aloitti jo nuorena Turtiaisen runojen sävellyksen ja teki varsin kokeellisia pianovirityksiä, jotka tukivat hyvin puhetta. Todella kuulasääninen Eeppi Ursin lauloi herkästi neljä runoa, joista vaikutti etenkin ”Tyttö puhdistuspuolelta”. mystisen nesteen välityksellä. Neste johtaa algoritmit suoraan robotin mieleen. Se osaa liikkua huomattavasti monipuolisemmin ja sulavammin kuin nykyaikaiset moniniveliset robotit, mutta pystyy silti toteuttamaan tehtävänsä millintarkasti, hän kuvailee. Esitys sopii kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita scifielokuvista, animesta, kyberpunkista, sarjakuvien sankareista ja roboteista. Hallitseeko ihminen teknologiaa vai teknologia ihmistä?, on ollut pinnalla teollistumisesta saakka ja liittyy kiinteästi moderniin aikakauteen. 2010-luvulla robotiikan kehittyminen ja uudet sovellukset tekevät aiheesta jälleen ajankohtaisen. Robotit eivät uneksi täydentää Tekniikan museossa Vanhankaupunginlahdella olevaa Tekniikan maa –näyttelyä, jossa esim. Strömbergin tehtaiden vanhat laitteet ovat mielenkiintoisissa kuvissa esillä. Tanssiteos on nähtävillä 10.12. asti. Hyvä päivä elää Perinteinen kuoro, Koiton laulu veti lähes loppuunmyydyn salin Roballa sijaitsevaan Gloriaan. Konsertin alkuosa oli yhteiskunnallinen, mukana nykyisen ja entisten johtajien sekä kahden kuorolaisen sävellyksiä ja mm. Toni Edelmannin sovitus ”Kurjet”-kappaleeseen. Kun tuli tieto hänen kuolemasta, mukaan otettiin ”Aamu”, jonka hän sävelsi kuorolle vuonna 1975, jolloin hän myös sovitti Kurjet. Uusi johtaja Tomas Takolander lausui kauniin sanan edeltäjänsä muistoksi. Konsertti alkoi kolmen virren yhtaikaisella hyräilyllä, jonka aikana kuoro tuli lavalle vähitellen eri puolilta, jolloin vältyttiin alkutaputuksilta. Ensimmäisestä puolesta tuli eräänlainen Edelmannin tiivistunnelmainen ja harras muistotilaisuus. Väliajan jälkeen seurasi vanhojen kuorokappaleiden riemuisaa yhteislaulua yleisön kanssa. Sitä varten oli kaikki sanat katsottavista monitoreista, joissa näytettiin myös kuvia ensi osan aikana. Koko konsertin päätti ylimääräisenä vielä kerran ”Tänään on hyvä päivä elää”, joka oli todella hieno lopetus. Se tuli tutuksi Diakonissalaitoksen 150vjuhlasta elokuulta. Pohjoiset tuulet myllertävät ”Superborea” on poikkitaiteellinen, moniaistinen esitys, jossa kolme perinnettä kohtaa: uusi sävellys barokkisoittimille, barokkioopperan sävelet sekä nykytanssin kieli. Kimmo Karjunen täyttää Cirkon Maneesin huikeilla valoilla ja hienoilla projisoinneilla. Jaakko Kulomaan elektronisen äänimaailman materiaalina on soitettua, puhuttua ja tanssittua ääntä teoksesta. Ne nivovat esityksen kokonaisuudeksi. Superborea on koostettu Juha T. Koskisen uudesta sävellyksestä, Jean-Philippe Rameaun oopperan ”Les Boréades” musiikista sekä Janne Marja-ahon tanssista hänen ja Kaisa Torkkelin koreografiaan. Koskinen on työstänyt kaikki sävellyksensä osat dialogina Rameaun musiikin kanssa. Osa on vielä osittain barokiksi tunnistettavaa, osa on kokenut muodonmuutoksen 2000-luvun sävelkieleksi. Säveltäjä ja nokkahuilisti Pekka Silén ovat koostaneet musiikkikokonaisuuden ja sovittaneet soitinyhtyeelle osat Rameaun oopperasta. Myös vaikutteet japanilaisesta N?teatterista ovat kuultavissa. Superboreassa raivoavat pohjoiset tuulet ja myrskyt. Ne myös laantuvat ja antavat tietä tanssijan ja neljän soittajan eleganteille, riehakkaille, elegisille ja kiihkeille tansseille sekä pakahduttaville oopperafragmenteille. Marja-aho on tavattoman intensiivinen tanssissaan yleisön ja soittajien edessä tai Maneesin ulkoseinän vierustan isoilla pöydillä. Tanssin vimma ja intohimo väistyvät, lopuksi kaikuu vain yksinäinen bassonokkahuilu. Loppuratkaisu on jokaisen oma – Tällä näytelmällä ei ole loppuratkaisua. Loppuratkaisu on jokaisen omissa käsissä, Suomen yhden ”esityskäytetyimmän” käsikirjoittajan Juha Hurmeen sanat lohduttavat ”Pahuudesta”–esityksen katsojia Vapaan taiteen tilassa. Roolihahmot olivat Minä ja Sinä, tai tuttavallisemmin Mä ja Sä. Heitä esittivät mainiosti intensiivinen, hyvin tanssiva Marjo Isotalus ja miehekäs, ilmeikäs Karo Lauronen. Näyttelijät keräävät toiston avulla erilaisia Pahuuden kehitelmiä, joiden taustoja on kerätty myös haastatteluilla: vangeilta, rikollisuuden tutkijoilta ja lapsilta, jotka ”tunnetusti hallitsevat kaikki pahuuden lajit”. Esitys on silti kielletty alle 12-vuotiailta. Näytelmän ohjasi Annukka Valo. Näytelmän tekijät eivät moralisoi ollenkaan. Esitys on leikkisä tutkielma monenlaisista asetelmista, joissa rinnakkaiselo ja lähimmäisen kunnioitus luiskahtavat vastakohdikseen, piittaamattomuudeksi ja vahingoittamishaluksi. Juha Hurmeessa on se hyvää, että hän ei tee eroa Kansallisteatterin suuren näyttämön tai itsenäisyyspäivän Nälkäteatterin tai Sörkan väestönsuojan välillä. Kaikki käy. Teatteri Särmän esitys kiertää teattereissa, lastenkodeissa ja vankiloissa. – Ihminen on ainoa eläin, joka kykenee erottamaan hyvän pahasta. Siten ihminen on ainoa eläin, joka kykenee tekemään pahaa. Teksti: Risto Kolanen Liisa Mansikkaviita esittää Ikänaisen kapinarunon, jtakanaan uontaja Jussi Särkelä. Kuva: Toivo Koivisto. Marjo Isotalus ja Karo Lauronen ovat ilmeikkään vakuuttavia Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Antti-Veikko Salo. Karoliina Kauhanen (edessä), Eevi Tolvanen ja Sebastian López-Lehto tanssivat improvioiden lehtien keskellä Caisassa. Kuva: Mirva Mäkinen. Oskari Turpeinen tanssii ja Heli Hartikainen soittaa saksofonia. Kuva: Mauri Tahvonen. Milla Järvinen on ilmaisurikas trapetsitaitelija WHS Teatterinunionissa. Kuva: Raimo Granberg.
• 10 Nro 20 • Viikot 47-48 Suomalaissovellus muuntaa markkinointieurot hyväntekeväisyysvaluutaksi taa doogit AR-teknologian sekä sijaintitietojen avulla. Kuluttaja saa itse valita kohteensa mukana olevista järjestöistä. Uuden hyväntekeväisyyssovelluksen avulla yritykset kasvattavat markkinoinnin tehokkuutta ja pääsevät luomaan uudenlaisen suhteen kuluttajiin. Järjestöt puolestaan pääsevät kiinni täysin uuteen rahavirtaan, kun avustukset tulevat yritysten markkinointibudjeteista. Doog on järjestöille täysin ilmainen varainkeruukanava. Kuluttajat saavat sovelluksen avulla mahdollisuuden tehdä hyväntekeväisyyttä ja osallistua järjestötoiminnan tukemiseen ilman omaa rahallista panostusta. – Hienointa Doog-sovelluksessa on se, että kaikki osapuolet hyötyvät sen käytöstä, kuten hyvin menneet pilottikokeilut K-Citymarketeissa ja kauppakeskus Itiksessä osoittivat. Sen sijaan, että yrityksen markkinointieuron matka loppuisi mainokseen, jatkaa se kuluttajien avulla järjestöille tehden hyvää, kertoo Impaktian toimitusjohtaja Ying Zhu. Sovellus on käytössä muun muassa Punavuoressa lähes kaikissa Keskon kauppaliikkeissä. Toteutettuihin pilottihankkeisiin kuului muun muassa Arttu Lindemanin, Stockmannin, Gigantin ja Starbucksin kanssa yhteistyössä järjestetty ”Artun etsintä” Kauppakeskus Itiksessä. Pilottien tulokset ovat olleet niin yritysten kuin järjestöjen kannalta erittäin lupaavia, ja kerätyn palautteen perusteella kuluttajat ovat ottaneet sovelluksen hyvin vastaan. – On ollut hienoa nähdä, kuinka hyvin Doog-sovellus on otettu vastaan yritysten ja järjestöjen parissa. Mukana on jo kymmeniä yrityksiä ja järjestöjä kaikista eri kokoluokista, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulle on tulossa runsaasti uusia doogien keräyspaikkoja ennen joulua. Samalla yhteistyö Keskon kanssa laajenee useisiin K-Marketeihin ja K-Citymarketeihin, Ying Zhu jatkaa. Sovelluksen toimintaperiaate Yritysasiakas ostaa Doogsovelluksella hyväntekeväisyysvaluuttaa eli ”doogeja”. Kuluttajat puolestaan voivat kerätä näitä doogeja yritysten mainosmateriaaleista samaisen sovelluksen välityksellä. Avatessaan sovelluksen kuluttaja näkee häntä lähimpänä sijaitsevat kampanjat. Doogeja kuluttaja voi kerätä kohdistamalla älypuhelimen kameran doog-pisteeseen. Sovellus tunnistaa doogit AR-teknologian sekä sijaintitietojen avulla. Kuluttaja saa itse valita kohteen mukana olevista järjestöistä. Doog-sovellus on suomalaisen Impaktia Oyn kehittämä sovellus, jonka avulla yritysten markkinointipanostukset voidaan muuttaa ihmisten kautta hyviksi teoiksi. Sovelluksen avulla yritykset muuntavat osan markkinointibudjetistaan hyväntekeväisyysvaluutaksi kuluttajien käyttöön. Kuluttajat voivat ladata tätä valuuttaa yrityksen mainoksista ja valita itse, mihin hyväntekeväisyyskohteeseen he haluavat rahat siirrettävän. – Olemme saaneet sovelluksesta runsaasti positiivista palautetta, kertoo markkinointipäällikkö Heidi Törmikoski. Lisää tietoa sovelluksesta löytyy doogapp.com Kuluttajat voivat kerätä doogeja sovelluksen avulla yritysten mainosmateriaaleista ja ohjata doogit sen jälkeen valitsemalleen järjestölle. Heidi Törmäkoski (vas.) toimii sovelluksen marketing managerina ja Eeva Koski business development managerina. Mechelininkatu sai ensimmäiset uudet lehmuksensa Muutoksia Rikhardinkadun kirjaston kokoelmajärjestykseen ? Kun liikenne keskiviikkoiltana 8.11. alkoi hiljentyä, Stara ryhtyi istuttamaan uusia puita Mechelininkadulle Nordenskiöldin aukion ja Rajasaarentien välille. Seuraavana aamuna ensimmäiset 14 uutta lehmusta kaunistivat katua. Projekti-insinööri Tommi Kivinen Starasta kertoo Mechelininkadun olevan haastava työkohde, sillä alueella on kallioinen maaperä, paljon asutusta ja liiketiloja, vilkasta liikennettä sekä tietysti kaapeleita ja putkistoa. – Jotta puilla on hyvät edellytykset kasvaa ja selvitä liikennöidyllä alueilla, teimme niille etukäteen kantavat kasvualustat niin kutsutusta luurankomullasta, jossa mullan seassa on kiviä. Kaikkien puiden uusiminen samaan aikaan mahdollistaa yhtenäisen puukujanteen rakentamisen laadukkaalle kasvualustalle, joka on ratkaisevan tärkeää vaativalla paikalla kasvavien puiden elinvoimaisuudelle. Mechelininkadulle leimallinen lehmuskujanne jouduttiin alkuvuodesta 2017 poistamaan kadun peruskorjauksen alta, koska käytännössä kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uusitaan. Jo entuudestaan huonokuntoiset puut eivät olisi selvinneet mylläkästä. Nyt asukkaille tärkeä lehmuskujanne nousee uuteen kukoistukseen. Uudet kookkaat taimet, kolmea eri lajiketta, soveltuvat erityisen hyvin kaupunkiolosuhteisiin hillitysti suippenevien latvustensa ansiosta. Kapeaan tilaan luontaisesti soveltuva puu vähentää myös puun leikkaustarvetta. Loput lehmukset Mechelininkadulle istutetaan syksyllä 2018. Kokonaisuudessaan kadun peruskorjaus on valmis 2018 loppuun mennessä. ? Tulevat muutokset koskevat lähinnä kirjatornissa sijaitsevia aikuisten tietokirjoja sekä aikuisten vieraskielistä kaunokirjallisuutta. Myös aikuisten suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja aikuisten sarjakuvien osalta tapahtuu pieniä siirtoja. Muutokset toteutetaan marraskuussa. Kokoelmien siirto alkoi maanantaina 13.11. Rikhardinkadun kirjaston palvelupäällikkö Sari Joveron mukaan erityisesti taidekirjakokoelman saavutettavuuteen panostetaan. – Taidekirjakokoelmaa nostetaan entistä paremmin esille ja helpommin saavutettavaksi: uudessa järjestyksessä taidekirjat tulevat sijoittumaan kirjatornin pohjalle toisen kerroksen tasolle. Lopputuloksena on entistä ehompi ja viihtyisämpi Rikhardinkadun kirjasto, Jovero kertoo. Toisena tavoitteena on selkeyttää erityisesti toisen kerroksen tasolta alkavassa kirjatornissa sijaitsevan aineiston järjestystä – vuosien varrella on kirjatornin aineiston sijoittelussa luokkajärjestykseen tullut poikkeamia, joita pyritään oikomaan kokoelmien uudelleen järjestelyllä. Kokoelmasiirtojen yhteydessä uusitaan myös koko talon opasteet. Kokoelmien uudelleen järjestelyn myötä aineisto ovat paitsi selkeämmin sijoiteltuja myös paremmin esillä. Samalla halutaan lisätä viihtyvyyttä ja luoda aineiston esittelylle parempia puitteita. – Toivomme asiakkailta kärsivällisyyttä aineiston paikantamisessa siirtojen aikana. Mitään aineistoja ei siirretä käytöstä pois, mutta ne saattavat hetkellisesti löytyä kärryistä tai väliaikaisesta sijoituspaikasta. Parasta on kysyä heti neuvoa henkilökunnalta, Jovero lisää. Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ? Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry on valittu Turvallinen stadilainen -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti koulun ja sen alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maaliskuussa yhdistys järjesti Yhdessä. Turvallisesti. -liikenneturvallisuusviikon, jossa oli vapaaehtoisena yli 100 vanhempaa. – Meillä on selkeä tavoite: nolla suojatieonnettomuutta, kertoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi. – Liikenneturvallisuusviikolla maaliskuussa totesimme, että työ lasten ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vasta alussa. Useat autoilijat ajoivat vähintään lievää ylinopeutta ja käyttivät kännykkää. Moni lapsi jäi pelästyneenä ihmettelemään liikennettä. Olemme ehdottaneet kaupungille toimenpiteitä ja toimimme liikenneturvallisuuden äänitorvina, kunnes Helsinki tekee alueesta turvallisuusselvityksen ja muutoksia tapahtuu. Trafin avustusta Vanhempainyhdistys on ollut osallisena siinä, että pitkät perinteet omaava liikennepartiolaistoiminta on palannut Tehtaankadun alaasteelle. Liikennepartiolaisina toimivat kuudesluokkalaiset, jotka alkusyksystä päivystävät opettajiensa johdolla tien ylityspaikoissa turvaten pienempien oppilaiden koulutietä. Liikennepartiolaistoiminta on todettu Trafissa kehittämisen arvoiseksi, ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistykselle myönnettiin 5250 euroa vuoden kestävään hankkeeseen. Tehtaankadun ala-asteen koulu toimii pilottina, ja tavoitteena on luoda toimintamalli, jota voi käyttää kaikissa kouluissa. Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry valitsee vuosittain Turvallinen stadilainen -palkinnon saajan. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1991 ja sen ovat aiemmin saaneet muun muassa Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin poliisisoittokunnan Nallekopla. ? Doog on Impaktia Oy:n kehittämä uusi mobiilisovellus, joka yhdistää kuluttajat, yritykset sekä järjestöt. Doogin avulla kuluttajat voivat tehdä hyvää yritysten sponsoroimana ja yrityksille se on uusi markkinointikanava, jolla tavoitetaan kuluttaja suoraan ostohetkellä. Doog on suomalaisen Impaktian kehittämä sovellus, jonka avulla yritysten markkinointipanostukset voidaan muuttaa ihmisten kautta hyviksi teoiksi. Sovelluksen avulla yritykset muuntavat osan markkinointibudjetistaan hyväntekeväisyysvaluutaksi kuluttajien käyttöön. Kuluttajat voivat ladata tätä valuuttaa yrityksen mainoksista ja lahjoittaa sitä valitsemilleen järjestöille. Palvelu toimii siten, että yritysasiakas ostaa hyväntekeväisyysvaluuttaa eli ”doogeja” sovelluksella. Kuluttajat puolestaan voivat kerätä näitä doogeja sovelluksen avulla yritysten mainosmateriaaleista ja ohjata doogit sen jälkeen valitsemalleen järjestölle. Avatessaan sovelluksen kuluttaja näkee häntä lähimpänä sijaitsevat kampanjat, joista doogeja eli hyväntekeväisyysvaluuttaa voi kerätä. Doogeja kuluttaja voi kerätä itselleen kohdistamalla älypuhelimen kameran kampanjan mukaiseen Doog-pisteeseen, joka voi olla esimerkiksi mainos tai tuote. Sovellus tunnis
• 11 Viikot 47-48 • Nro 20 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Pikkujoulutanssit 30.11. – Sielukasta Soulia, Afrofunkia ja Spacejazzia Afrojazz Club palaa pienen tauon jälkeen Storyvilleen tiukalla afrofunk-ohjelmistolla. Klubin housebandin Afrojazz Quintetin vieraina spacejazz-afrobeat-avantgardisti Jimi Tenor ja soul-blueslaulaja Charlotta Kerbs. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista ja yhteistyöstään legendaarisen nigerialaisen rumpalin Tony Allenin kanssa. Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro-, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Luvassa kolme tanssittavaa ja hurmioitunutta settiä tervetuloa! AFROJAZZ CLUB STORYVILLE Museokatu 8, Helsinki 20-02. Showtime 20.30 Liput 10€ (+narikka 3 €) ovelta tai Tiketti (+1,5€). Esteetön kulku sivuovesta. Helsingin suurin ja vanhin joulutori avautuu 2.12. Tuomaan markkinoilla pääsee nyt jopa saunaan Kaupunginteatterin kestosuosikki Kiviä taskussa 700. kerran Martti Suosalon ja Mika Nuojuan tähdittämä Kiviä taskussa sai suomenkielisen kantaesityksensä 24. lokakuuta 2002 studio Pasilassa. ? Helsingin Kaupunginteatterin supersuosittu Kiviä taskussa esitetään 700. kertaa keskiviikkona 15. marraskuuta studio Pasilassa. Yli 15 vuotta täysiä katsomoita kerännyt esitys on rikkonut Suomen ennätykset sekä esityskerroissa mitattuna että pisimpään ohjelmistossa jatkaneena koko illan näytelmänä, eikä suosiolle näy loppua. Martti Suosalon ja Mika Nuojuan tähdittämä Kiviä taskussa sai suomenkielisen kantaesityksensä 24. lokakuuta 2002 studio Pasilassa. Katsojia irlantilaisen Marie Jonesin kirjoittama ja Pentti Kotkaniemen ohjaama esitys on kerännyt yli 233 000. – Näytelmän menestys on tietysti itsetuntoa parantava, unenomaisen kannustava kokemus, mutta viime kädessä se on kuitenkin näytelmä, jota esitetään ja jonka kanssa kierretään Suomea, lapsi lapsien joukossa. Ei voida henkseleitä paukutella tämän varjolla, mutta hyvä näytteljäntyönharjoitus se on, ja tuntuu toimivan myös katsojille. Parasta ja palkitsevinta tässä on yleisö, yleisön reaktiot ja se vastavuoroisuus, he saavat ja me saamme, Martti Suosalo summaa. – Niin, ja vaikka on tietysti hienoa, että ihan teatterihistoriaa tehdään tällä esityksellä, niin tavallaan sitä ei ajattele niin. Aina tehdään esitys kerrallaan, ja juuri sille yleisölle, Mika Nuojua jatkaa. Näytelmä kertoo Irlannin maaseudulla tehtävän elokuvan kuvauksista, joissa avustajina toimivat paikalliset Charlie Conlon (Suosalo) ja Jake Quinn (Nuojua). Kaksikko vaihtaa lennossa roolista toiseen näytellen päähenkilöiden lisäksi myös kaikki muut näytelmän noin viisitoista roolia ikään tai sukupuoleen katsomatta. Yleisön rakastama esitys on vuosien varrella vieraillut lukuisissa maamme teattereissa. Kaikkiaan vierailuesityksiä on ollut 145, ja kevääksi 2018 niitä on sovittu yhteensä 17. Studio Pasilan Kiviä taskussa -esityksiin löytyy nopeimmille vielä lippuja maalis-toukokuun näytäntöihin. Kiviä taskussa Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) KO IRA M eid än 1/ 20 17 6,7 5,9 ER IKO ISH INT A Tii a au tta a ulk om ais ia ko ira tar ho ja Su os ittu we sti e fik su n ma ine es sa Sii ri-m op si rak ast aa uim ist a ja ma nd ari ine ja La ula jat äh ti Ha nn a Pa ka rin en : 15 -vu oti as Ell i tut tu nä ky nä ytt ely ke his sä La bra do rin no uta ja ed ell ee n su os itu in Ne lli syn tyi pe ntu teh taa ss a Ny t juh lita an ko tim ais ia ko ira rot uja RO TU ESIT TELYSSÄ BULL TER RI ER I HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT 5,9 ER IKO ISH INT A 1/2 01 7 6,7 5 Ki ss a its en äis es sä Su om es sa : HI IR IK IS SA ST A SO HV AN VA LT AA JA KS I Ou lun mu rte ella ke hrä äv ä Sä mp y Fa ce bo ok -ju lkk is Su om i sa a en sim mä ise n kis sa mu se on Pie ni, ko dit on Vil ijo nk a löy si ikio ma n ihm ise n RO TU ES ITT EL YS SÄ EU RO OP PA LA IN EN Jä ttim äin en ka ra ka li va ike a lem mi kk i Ra kka ud est a kis saa n: Tau luja ja sa rja ku via Ka lifo rni ala isna ise lla yli tuh at kis sa a 1/ 17 6, 50 Yli pa ino sa ira stu tta a Un elm ien hev osk esä läh est yy Ra vie n KE NK ÄP AK KO jak aa mi eli pit eit ä He vo sm ies He ikk i Pa rvi ain en us ko o uk kin sa he vo so pp eih in Ky lm iin olo ihi n on tot utt ava Ilm as toi nn in pit ää tal liss a oll a riit täv ä Wo rki ng eq uit ati on in ed ist ää hy viä he vo sm ies tai toj a Co wb oy bu uts it jok ais en jal kin ee t Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! ? Tuomaan Markkinat tuo viereisissä Torikortteleissa vuosia kävijät hurmanneen joulusaunan Senaatintorille. Markkinat avaa lauantaina 2. joulukuuta pormestari Jan Vapaavuori. Viime vuonna 350 000 kävijää houkutellut kaupunkilaisten ja matkailijoiden rakastama Tuomaan Markkinat on avoinna 2.–22.12.2017, arkisin klo 11–20 ja viikonloppuisin klo 10–19. Helsingin suurin ja vanhin ulkoilmassa järjestettävä joulutori Tuomaan Markkinat tuo jälleen joulumielen ihmisten sydämiin. Avajaisia vietetään lauantaina 2.12., kun Helsingin pormestari Jan Vapaavuori avaa markkinat klo 10. Tuomaan Markkinoiden joulusaunan puukiuas sihahtaa ensimmäistä kertaa klo 12, ja Kauneimmat Joululaulut kajahtavat ilmoille iltapäivällä. Viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen 350 000 kävijällä tehnyt Tuomaan Markkinat kutsuu viihtymään ilman ostopakkoa. Joulusauna ja saunapiha Suomalaiset saunat ja helsinkiläiset julkiset saunat ovat maailmalla nosteessa. Torikortteleissa kaupungintalon sisäpihalla neljässä vuodessa ilahtuneita kaupunkilaisia ja matkaajia lauteilleen houkutelleen joulusaunan ilosanoma levisi vuosi sitten Aasiaa ja Yhdysvaltoja myöten. Lempeissä löylyissä koettava rauha ja hyvä tahto ihmisten kesken on nyt mahdollista kokea Tuomaan Markkinoilla, kun uusi vanha perinne saadaan joulutorille. Vilvoitellessa voi ihastella upeaa Tuomiokirkkoa. Puulämmitteisen saunamökin löylyjä ja saunarauhaa vahtii tänäkin vuonna saunamajuri Kari Virtanen. Koska saunan päälle kuuluu nauttia virvoke, saunapihalle avautuu maineikkaiden Kyrö Distilleryn ja Ruosniemen Panimon Joulusaunabaari. Syö, juo ja vietä aikaa Tuskin millään toisella eurooppalaisella joulutorilla syödään kaupungin kovimpien ravintoloiden ruokaa jouluun sovitettuna. Anniskelualuetta kokonaisuudessaan olevien Ruokapihojen pääravintolat eivät esittelyä kaipaa: toisessa makunautintoja tarjoilee Vuoden Ravintola 2017 Grön ja toisessa Kallion ylpeys, Tuomaan Markkinoilta tuttu Kolmon3n. Tämän vuoden uutuus markkinoilla on lava, jonka ohjelma aina nukketeatterista joululaulukonsertteihin virittää joulun tunnelmaan. Vanhanajan karuselli pyörii jälleen joulutorin sydämessä ja joulupukki on markkinoilla tavattavissa päivittäin. Lahjaostoksia Tuomaan Markkinoiden 133 mökkiin asettuu kuhunkin pientuottaja tai artesaani – joihinkin kaksi. Tällaista kattausta perinteisistä käsitöistä, kuten himmeleistä ja tervakynttilöistä, modernimpiin koruihin ja design-esineisiin ei löydy muualta! Markkinoiden eturivistä löytyvät joulumyymälöineen suositut Makia, Costo ja Stockmann Herkku – aineettomia lahjoja etsivät suuntaavat Nukketeatteri Sampon kojulle ja Korkeasaaren joulupuotiin, josta löytyy muun muassa suosittuja vuosikortteja. Joulukorttelit Yhdessä historiallisten Torikortteleiden kanssa Tuomaan Markkinat luo Helsingin joulun tunnelmallisimman näyttämön valoineen, tuoksuineen ja kohtaamisineen. Helsingin uusi joulukaupunki on inspiroivia pop upeja, joululounaita, kaupunginmuseon joulu ja paljon muuta. Torikortteleissa neljä joulua ihastuttanut joulusauna saadaan nyt Tuomaan Markkinoille. Kuva: Jussi Hellsten Tuomaan Markkinat jälleen Senaatintorilla 2. joulukuuta alkaen. Kuva: Jussi Hellsten
• 12 Nro 20 • Viikot 47-48 Josa Jäntti Kirja-arvostelu Huikea teos: Niemeläisten kulttuurihistoria ? Miten saa yhteen kirjaan hauskasti, mielenkiintoisesti ja suomenniemeläisiä kutkuttavan terävästi kuvaavan esityksen 14 miljardin vuoden aikajanalla? Mahdoton tehtävä, paitsi kulttuurin moniottelija Juha Hurmeelle. Hurmeen uusin kirja Niemi (Teos 2017) on käsittämätön kirja ainutlaatuisen positiivisella tavalla. Hurme kertoo Suomen niemen asukkaiden vuosituhansien kehityksen 450:llä kirjan sivulla. Niemi-teos ei kerro yksinomaan suomalaisten omista,hyvin rajatuista ponnisteluista oman kulttuurin,kielen kehittämiseksi vaan kytkee mestarillisesti ”niemeläisten” varsin vaatimattomat kulttuuripyrinnöt omaan aikaansa, aikakauden hallitsijoihin, kuninkaisiin ja erityisesti kirkkolaitokseen, joka lähes koko ajan, satoja vuosia pystyi jarruttamaan niemeläisten omia vahvoja kulttuuripyrintöjä. Kirjan kirkkohistoriallisesti mielenkiintoinen kysymys oli se, olisiko niemestä voinut tulla katolinen maa! Läheltä piti! Mistä tuli kielemme ? Suomen niemellä puhutaan nyt suomea.Näin ei ollut aina,ruotsin kieli hallitsi meitä pitkään, myös venäjän vallan aikana. Juha Hurme luettelee kirjassa satoja meidän kielemme sanoja, jotka ovat lainoja muista kielistä. Kielellämme Hurme muutenkin kirjassaan leikkii, kirjassa on huomattava osuus kansanrunouttamme eri vuosisadoilta, härskiäkin runoja, ajalta ennen Kalevalan keruuta. Suomen kansan runoaarre olisi vielä paljon rikkaampi ellei ruotsinkielinen kirkkolaitos eri aikoina olisi tuhonnut suomalaisen kansan omaa runoaarteistoa. Jo olemassa olleen kirjallisen aarteiston suuren tuhon aiheutti Turun palo 1820-luvulla. Hurmeen teos tuo vahvasti esiin Turun kaupungin suuren merkityksen koko niemen kulttuurikehityksessä, Helsinki oli pitkään mitätön tuppukylä suomalaisessa kulttuurissa. Onko edelleen? Mahtavia hahmoja Hurme marssittaa sivuillaan mahtavan henkilögallerian Iivana Julmasta Tuomari Nurmioon, Sokrateksesta Väinö Myllyrinteeseen. Paitsi hallitsijoita, mahtimiehiä, Hurme on kaivannut esiin aikakautensa ”toisinajattelijoita”, usein poikkeuksellisillä eri alojen älykkyyksillä varustettuja hahmoja,joita ympäröivä yhteiskunta ei hyväksynyt,mestasi, pisti vankilaan tai kirkonkiroukseen. Hurme osoittaa,että juuri nämä poikkeusyksilöt veivät kulttuurin ja kehityksen sanomaa eri puolilla maailmaa, Suomeessakin eteenpäin, usein henkensä kaupalla. Voi kuulostaa tylsältäkin historialta, mutta ei Juha Hurmeen kirjoittamana! Olisipa tälläinen historiakirja ollut kouluissa 1960-luvulla Mantere-Sarvan sijasta! Suurteos,todellinen niemeläisten kulttuurihistorian mahtieepos, ”Niemi”. Pekka Hurme ”Sammakoita” Arkadianmäellä ja eläkejärjestelmien vertailua Eläkejärjestelmien kansainvälisessä vertailussa Suomi Viides ? ETK (Mikko Kautto) kertoi eläkejärjestelmien vertailusta. Paremmuusjärjestys eläkejärjestelmissä oli 1. Tanska 2. Hollanti 3. Autralia 4. Norja 5. Suomi ja 7. Ruotsi. Eräs pääsyy, jota ETK kiertelee, on kuitenkin Suomessakin ollut alkuperäinen palkkaindeksi, jota meilläkin yritettiin palauttaa kansalaisaloitteella ( yli 84 000 allekirjoitusta ). Palkkaindeksi on käytössä mm. Hollanissa, Tanskassa, Luxenburgissa, Sloveniassa, Irlanissa ja Norjassa eli kaikissa näissä meitä paremmin sijoittuneissa maissa. Samalla ETK kyllä reilusti tunnusti, että meidän järjestelmämme kestää edelleen vastoin monien nuorisojoukkojen epäilyjä. Eri maiden eläkejärjestelmien vertailussa muuttujien joukossa oli myös eläkkeiden riittävyys. Siinä olimme (=eläkeläisköyhyys?) vasta kahdeksas (8.)! Tästä ei ETK uskaltanut mainita mitään? Erään aktiivisen eläkeläisen ansiosta ryhdyin lukemaan uudelleen eläkeindeksin muuttamisesta tarkoitetun kansalaisaloitteen yhteydessä käytyä lähetekeskustelua. Edustajien lausumia törkeimpiä ”sammakoita” Kovin moni edustaja keskittyi kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa vain takuu ja kansaneläkkeisiin ja niiden pienuuteen. Harva heistä oli ymmärtänyt, että silloin käsiteltiin kansalaisaloitetta, jonka tarkoituksena oli yksinomaan parantaa kaikkien työeläkeläisten eläkkeitä esim. palkkaindeksillä tai parilla muulla tavalla (80/20/ palkat/kulutusindeksi tai 50/50 puoliväli indeksillä). Näitä jälkimmäisiä toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja esittivät valiokunnassa mm. vakuuutusmatemaatikko + STM:n ex ylijohtaja. Eivät kelvanneet? Lähes kaikki edustajat lähetekeskustelussa ”itkivät” köyhien eläkeläisten määrää. Samalla he korostivat takuuja kansaneläkkeiden välttämätöntä korottamista. Niitä he voisivat korotttaa milloin tahansa korotukset ovat heidän omissa käsissään hehän niistä päättävät! Valtiohan ne maksaa eivät työeläkeyhtiöt. Sitten niitä ”puhesammakoita” Nykyinen ministeri Saarikko (kepu): ”tietojeni mukaan rahastot olisi syöty, kun nykyiset parikymppiset astuisivat eläkkeelle...”. Hän ei ollut perehtynyt aloitteeseen siinä ehdotettiin korotuksiin pientä osaa sijoitustuotoista ei olisi syöty rahastoista. Satu Hassi (vihreät): ”aloite on mielestäni vastuuton, epäsosiaalinen, itsekäs, koska se hyödyttäisi hyvätuloisten eläkkeitä”. Hän on täysin tietämätön, että taitettu indeksi toimii samoin jos näin ”brutaalisti” ajatellaan. Se on rankaissut 20 vuoden aikana erityisesti pientä eläkettä saavia epäsosiaalisesti, itsekkäästi hyödyttäen hyvätuloisia eläkeläisiä. Tästä syystä yhä useampi pientä eläkettä saavista joutuu taitetun indeksin takia turvautumaan sosiaalitukiin valtion maksamana sen ottamalla lisälainalla. Näin Hassi osoitti täydellisen tietämättömyytensä aloitteen sisällöstä. Sari Sarkomaa (kok): ”tämä romuttaisi eläkejärjestelmämme ja lasku tuleville sukupolville”. Osoittaa, että hän ei ole perehtynyt aloitteen sisältöön. Korotus olisi ollut 300 miljoonaa nyt maksettavien eläkkeiden n. 26 miljardin lisäksi, mutta vain eka vuonna (=jos palkat nousevat 1.6%) sen jälkeen aina ja vain palkkojen nousun verran. Palkat tuskin koskaan nousevat kuin 1-2%, ei edes 3% vuodessa. Kaikki tietenkin kumuloutuvat myös palkat ja työeläkemaksujen määrä. Eläkerahastot ovat nyt 200 miljardia ja tuotot ovat olleet pitkällä aikavälillä monta kymmnentä miljardia 2015 2016 n. 9 miljardia ja tämän vuoden ennuste jopa vielä parempi. ETK:n ennusteiden mukaan v. 2085 rahastot ovat 1.500 miljardia! (v. 2065 1.000 miljardia). Hänen mukaansa nykyeläkeläisiä on edelleen (vuodesta 1996 lähtien) rankaistava taitetulla indeksillä. Hänelle ei riitä, että vuodesta 1996 lähtien eläkeläiset ovat eläkkeistään ”nipistäneet” 100 miljardia tulevia eläkeläisiä varten (tuottoineen) 20 v. aikana! Hän haluaa rankaista myös tulevia eläkeläisiä samalla tavalla mitä kauemmin eläkkeellä, sen köyhemmäksi tulet! Pakko toistaa Sarkomaalle: Nyt on keskipalkka 3.368 €/ kk ja keskieläke (ei mediaani) 1.632 €/kk eli 48.4 % piti olla 60 % vastaavan työn palkasta. Naisilla vielä pahempi keskieläke 1.453 €/ kk 43.1 % piti olla 60 %!? Hanna Sarkkinen (vas): Hänkään ei ollut perehtynyt aloitteeseen. Hänkin sanoi kuten kymmenet muut puolueista riippumatta, että aloite suosisi hyvätuloisia (ei tiennnyt että taitettu indeksi toimii samoin). Sama virheellinen päätelmä myös valiokunnassa! Vielä häneltä: ”on korotettava takuu ja kansaneläkkeitä” (nyt käsiteltiin työeläkeindeksiä). Miksi hänkään ei tee eduskuntaaloitetta takuu ja kansaneläkkleiden reilusta korottamisesta. Samaa tietämättömyyttä edustivat monet kymmenet puheenvuoron pitäneet. Jos he olisivat perehtyneet aloitteeseen, he olisivat tienneet, että 60 % työeläkeläisen eläke on alle 1.500 €/kk verot (30 %:lla työeläke on alle 2.500 €/kk verot ). Vain 10 %:lla on yli 2.500 €/kk. Nyt ei mikään näistä ryhmistä eli 90 % saanut korotusta 10 %:n takia! Ben Zyskowicz (kok): ”Aloite veisi rahat muualta pois eli tulevista eläkkeistä”. Sama virhe valiokunnassa! Miksi, kun korotus otetaan pienestä osasta sijoitustuotoista ei rahastoista. ”Tai työelälemaksuja pitäisi korottaa”. Ei tarvitsisi. Tämäkin oli pätevästi perusteltu aloitteessa. Rahastot ovat jo nyt 200 miljardia ja pitkäaikaiset tuotot ovat olleet mahtavia, koska vuodesta 1962 alkaen on kerätty isot rahastot. Tähänkin mennessä työeläkemaksuja joista isomman osan maksavat työnantajat ovat olleet liian suuria, siksi rahastot ovat tuottojenkin ansiosta ”ylisuuret”. Näin olemme jatkuvasti heikentäneet yritysten kilpailukykyä (kokoomuskin?! liian suurilla eläkemaksuilla. Nyt hallitus yritti parantaa kilpailukykyä pienentämällä työnantajien osuutta ja korottamalla palkansaajien osuutta vähentäen samalla kotimaista kulutusta, jota eläkkeiden korotus olisi päinvastoin lisännyt ilman valtion varoja. Nyt rahastot ovat jo näin suuret ja siitä johtuen myös tuotot, niin työeläkemaksujen muuttaminen palkansaajienkin osalta oli aivan turhaa. Joona Räsänen (sd): ”söisimme tulevien sukupolvien pöydistä”. Katsopa ETK:n ennusteita rahastoista ylempänä vuodelta 2085 ja 2065! Kansanedustajan (Räsänen) kannattaisi ja monen muun edustajan lukea: ”Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti: ”Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän” (laatijat: Kotamäki/VM + Vanne/TELA + Vaittinen/ ETK). Räsänen ei ilmeisesti tiedä, että vain kahtena viime vuotena vuodesta 1962 alkaen eivät työeläkemaksut riittäneet eläkkeiden maksuun (riittäneet 55 vuotta). 2015 2016 rahastojen tuoto olivat 10.6 miljardia työeläkemaksut 21.0 miljardia ja maksetut eläkkeet 26.0 miljardia. Kun meillä on liikaa työeläkeyhtiöitä niiden kulut n. 600 miljoonaa / vuosi niin tuotoiksi jäi kuitenkin n. 5 miljardia. Myös pitkällä aikavälillä ovat tuotot olleet hyviä: 1998 2015 4 % ja 2010 2015 (lamavuodet) 4.6 %. Vuodesta 2009 tuotot ovat keskimäärin 10 miljardia parhaimmillaan. Tänä vuonna uusien tietojen mukaan 6.2 % (Varma), 5.5 % (Ilmarinen), 5.3 % (KEVA), 6.1 % (ELO) ja 5.7 % (Veritas). ETK :n ennusteet on arvioitu 3 % ja taitetulla indeksillä. Rahastot ovat ETK:n mukaan kuten jo kerroin 1.500 miljardia (2085)! Sari Sarkomaa (kok): ”Tämä aloite ei koske kaikkein köyhimpiä”. Tämä todetaan jo aloitteessa, jos on sen lukenut. Se ei koske takuu ja kansaneläkkeitä. ”Mistä tämä raha otettaisin? Ei ylimääräistä rahaa ole ei edes rahastoissa. Lasku tulee tuleville sukupolville ”sanoo ao. valiokunnan jäsen! Ei ollut perehtynyt aloitteeseen monen muun tavoin = ks.edellä! ”Työnantajat maksavat jo nyt suuria työeläkemaksuja.” Aloite ei edellyttännyt työelälemaksujen korotusta kummallekaan maksajaosapuolelle. Hän jatkaa: ”rahastoilla takaamme lupausta, että saamme maksettua tulevat eläkkeet.” Nykyisille eläkeläisille ei lupauksista tarvitse pitää kiinni! V. 2006 hänen oma puolueensa (kok/oppositiossa) teki eduskunta aloitteen indeksin muuttamisesta, koska se alentaa eläkeläisten elintasoa (1996 2006) . Saman totesi silloin myös silloinen sos. terv. valiokunta lausunnossaan = taitettu indeksi alentaa elintasoa. Tämä lausunto todella edelsi taitetun indeksin käyttöön liittyvää lakia (laki 1482/1995). Nyt hänen puolueensa ei hyväksy indeksin palauttamista alkuperäiseksi palkkaindeksiksi 20 vuotta myöhemmin. Toistan Sarkomaalle: v. 1996 eläkkeelle ja sen jälkeen jääneet ovat tinkineet 100 miljardia eläkkeistään taitetulla indeksillä tulevia eläkeläisiä varten varten rahastoihin tuottoineen. Siksi rahastot ovat n. 200 mljardia ja takaavat tuottoineen eläkkeet tuleville eläkeläisille! Toimi Kankaanniemi (ps): Palkkaindeksillä eläkkeet nousisivat nopeammin kuin palkat. Tämän naurettavampaa ”sammakkoa” en ole ennen kuullut! Miten se on mahdollista, jos palkkaindeksi noudattaa palkkojen korotuksia? Samalla ”naurettavalla” tavalla perusteli valiokunta aloitteen hylkäämistä. V. 1972 luovuttiin todella palkkaindeksistä ”, koska se nosti eläkkeitä palkkoja nopeammin” = valiokunnan lausunto. Tuo mainittu tilanne ei johtunut palkkaindeksistä, vaan siitä että silloin maksettiin työeläkkeen saajille myös kansaneläkettä. Niiden yhteissumma saattoi olla palkkaa suurempi! Summa summarum: lähes kaikki edustajat paljastivat ”sammakkopuheillaan”, että eivät olleet perehtyneet perusteellisesti aloitteeseen. Kaikki tuntuivat luottavan vain työeläkeyhtiöiden, ETK:n ja TELA:n ”lobbarien” antamiin tietoihin (vrt. SOTE/ terveysyritykset). Niitä sitten mediat laidasta laitaan toistivat antamatta julkisuutta tasapuolisesti aloitteen tekijöille. Tämäkö on sitä hyvää journalismia? Tästä syystä ei missään tuotu puolueettomasti esiin työeläkeindeksin muutoksen aiheuttamia dynaamisia ja elvyttäviä vaikutuksia? Ensiksi liian monet puhuivat vain takuu ja kansaeläkkeistä ja niiden pienuudesta, johon he itse voisivat puuttua milloin tahansa liian harvat työeläkkeistä ja kansalaisaloitteesta. Toiseksi monet paljastivat. että eivät tiedä, että sekä palkkanindeksissä että taitetussa indeksissä käytetään prosenttikorotuksia. Kolmanneksi edustajat eivät olleet ymmärtäneet, miksi on isompia ja pienempiä eläkkeitä eli eivät sitä, että eläkkeet lasketaan työoloaikojen palkkojen ja työvuosien mukaan. Siksi toisilla on isommat eläkkeet kuin toisilla samoin korotukset! Neljänneksi edustajat eivät tiedä, että isompia eläkkeitä saavat ovat työaikoinaan maksaneet suurempia työeläkemaksuja. Viidenneksi ao. valiokunta Haataisen johdolla väitti, että (kuten suurin osa edustajista) vain tuo 10 % eläkeläisistä (eläke yli 2.500 €/kk) hyötyy enemmän kuin 90 % (alle 2.500 €/kk) saavat. Tottakai asia on näin edellä johtuen eri suurista eläkkeistä! Juuri kukaan ei kertonut, että korotusten dynaamiset ja elvyttävät vaikutukset jäivät saamatta! Mitä siihen olisi tarvittu? Vain pieni osa eläkerahastojen tuotoista vain eka vuonna! Onneksi muutamat tosin harvat olivat perehtyneet aloitteeseen ja kertoivat sen Ykkösenä täytyy mainita Sari Tanus (kd). Hän toi ainoana mm. indeksin muutoksen mukanaan mainitut dynaamiset vaikutukset: lisää verotuloja, lisää kotimaista kulutusta (+alv) ja siten lisää työpaikkoja ja niistä lisäää verotuloja + työeläkemaksuaja jne. Korotukset osasta rahastojen tuotoista ei valtiolta . Mitä olisi tapahtunut, jos tämä olisi laajasti kerrottu ja ymmärretty valiokunnassa ja ”Suuressa salissa”? Jukka Gustafsson (sd): ilmoitti reilusti allekirjoittaneensa aloitteen (kuten 11 ex ministeriä + 31 ex kansanedustajaa (sd). Hän sanoi mm. että ”taitetun indeksin ansiosta eläkkeensaajat ovat ainoa ryhmä, joka on lakisääteisesti köyhtynyt . V. 1995 -2015 palkat nousivat melkein kaksinkertaisella nopeudella ja eläkkeet alle puolet siitä. Aloite kumpuaa todellisuudesta ja aidosta elämästä” totesi Gustafsson. Josa Jäntti
• 13 Viikot 47-48 • Nro 20 Helsinki hakee suuria puita torikuusiksi Vanha reittiopas suljetaan – uutta parannetaan Kolme neljästä käyttää uutta Reittiopasta mobiililaitteella. Kuva: HSL/ Lauri Eriksson ? Vanha Reittiopas suljetaan marraskuun lopussa, mutta pyöräilyn ja kävelyn reittiopas jää vielä toimintaan. HSL:n vanha Reittiopas lopettaa toimintansa marraskuun lopussa. Myös vanhan Reittioppaan rajapintoja ja avointa dataa hyödyntävät käyttäjät ja sovelluskehittäjät ohjataan käyttämään uuden Reittioppaan rajapintoja ja dataa. Vanhalla Reittioppaalla on ollut noin 20 000 päivittäistä käyttäjää sen jälkeen, kun HSL lanseerasi uuden Reittioppaan tämän vuoden helmikuussa. Vanhan Reittioppaan käyttäjiltä on syksyn aikana pyydetty palautetta siitä, miten uutta Reittiopasta voitaisiin kehittää heidän toiveidensa mukaiseksi. Vanha ja uusi Reittiopas-palvelu olivat käytössä yhtä aikaa runsaat puoli vuotta. Vanhan Reittioppaan toiminnoista jää jäljelle vielä pyöräilyn ja kävelyn reittiopas, joka toimii osoitteessa pk.reittiopas.fi. Pyöräilyn ja kävelyn reittiopas siirretään uuteen Reittioppaaseen, kun sen kehitystyö saadaan valmiiksi ensi vuoden aikana. 150 000 käyttäjää Uudella Reittioppaalla on noin 150 000 päivittäistä käyttäjää, huippupäivinä jopa 200 000. Uudistuksen jälkeen Reittioppaasta on annettu valtavasti palautetta. Palautteiden avulla on saatu korjattua paljon esimerkiksi Reittioppaan avoimeen dataan perustuvaa OpenStreetMap – kartta-aineistoa. Uutta Reittiopasta kehitetään koko ajan ja uusia ominaisuuksia julkaistaan kahden viikon välein. Käyttäjien ja kehitystiimin huomaamia virheitä korjataan jatkuvasti. – Käyttäjät ovat esimerkiksi lähettäneet palautetta siitä, että tietyt osoitteet eivät ole löytyneet palvelusta. Olemme lisänneet näitä osoitteita karttaan. Samoin palautteiden perusteella on korjattu rakennusten sijaintipisteitä niin, että niihin pystyy reitittämään kulkunsa järkevästi oikeille oville, sanoo Reittioppaan kehitystiimin työtä ohjaava Antero Karppinen HSL:stä. Hakua on parannettu Viime aikoina uudesta Reittioppaasta on parannettu esimerkiksi hakutoimintoa niin, että pysäkit ja niiden aikataulut löytyvät helpommin. Haku löytää nyt paremmin myös kaupunginosien keskukset. – Reititykseen on lisätty mahdollisuus lisätä välipiste ja matkan suunnittelua tietylle päivälle on helpotettu. Reittiohjeisiin on lisätty laituritietoa ja reittiohjeiden ja vaihtokarttojen tulostusta on helpotettu. Tätä ominaisuutta kehitetään edelleen, kertoo Reittioppaan konseptin omistaja Jari Honkonen HSL:stä. Seuraavaksi palvelussa uudistuu etusivu. Nykyisen paikannuksen sijaan asiakas voi suoraan kirjoittaa hakuun toivotun lähtöpaikan. Myös linjojen aikataulujen tulostusta tehdään näppärämmäksi ja tarkennetun haun valinnat muutetaan vastaamaan paremmin asiakkaiden toiveita. Myös Reittioppaan esteettömyyttä on parannettu syksyn kuluessa. Annanpura oy teki Reittioppaalle saavutettavuustestauksen, jonka perusteella on muun muassa parannettu tekstien luettavuutta. Palvelun käyttämistä näkövammaisten ruudunlukuohjelmalla helpotetaan syksyn aikana. – Testaamme Reittioppaan ominaisuuksia käyttäjillä yhteistyössä palvelumuotoilijoiden kanssa. Asiakkaiden kehitystoiveita tulee paljon. Kiitos palautteista! Käytämme niitä jatkuvasti hyväksi palvelun kehittämisessä, Honkonen sanoo. ? Helsingin kaupunki etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään toreille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja k u l j e t u k s e n vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. A1-kielen opiskeleminen käynnistyy Helsingissä 1. luokalta syksystä 2018 alkaen Muutoksia opintotukeen 1.1.2018 alkaen – 18–19-vuotias opiskelija, muista hakea opintorahaa ? Vuoden 2018 alusta 18–19-vuotiaiden mahdollisuus saada opintorahaa paranee, tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan ja opintotuen maksupäivä muuttuu. Vuoden 2018 alusta vanhempien tulot eivät vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Tällöin nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan, 250,28 e/kk. Vanhempien tulot vaikuttavat opintorahan määrän vielä vuoden 2017 loppuun: opintoraha pienenee tai sitä ei makseta ollenkaan, kun vanhempien yhteenlasketut vuositulot ovat vähintään 61 010 euroa. Jos itsenäisesti asuva 18–19-vuotias toisen asteen opiskelija ei vielä saa opintorahaa vanhempien tulojen vuoksi, hän voi hakea sitä 1.1.2018 jälkeiselle opiskeluajalle jo nyt. Opiskelijan tulorajoja korotetaan Opiskelijalla saa olla opintotuen lisäksi vuositulorajan verran muita tuloja. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta tukikuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea vuoden aikana. Vuoden 2018 alusta opintotuen tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla. Korotuksen määrä perustuu palkkakehitykseen. Esimerkiksi jos opiskelija nostaa vuonna 2018 opintotukea 9 kuukauden ajan, hänellä saa olla koko vuoden aikana muita tuloja enintään 11 973 euroa. 10 tukikuukauden vuosituloraja on 10 650 euroa. Tänä vuonna 9 tukikuukauden vuosituloraja on 11 850 euroa ja 10 tukikuukauden 10 540 euroa. Opintotuen maksupäivä aikaistuu Opintotuen maksupäivä muuttuu. Vuoden 2018 alusta alkaen opintoraha, asumislisä ja koulumatkatuki maksetaan kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Vuoden 2017 loppuun asti maksupäivä on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. ? Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa näkyy vahvasti panostus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Vuoden 2018 talousarvioehdotus sisältää määrärahalisäyksen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, joten budjetti mahdollistaa strategian toteutuksen aloittamisen ensi vuonna muun muassa ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen eli A1-kielen opettamisen peruskouluissa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kielen oppimista leikinomaisesti ja suullisesti ekaluokalla Kielitaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Vieraan kielen oppimisen alkuvaiheessa ilo, leikkisyys ja luovuus ovat merkittävässä roolissa. Aikaisemmin A1-kielen opiskelu on helsinkiläisissä peruskouluissa käynnistynyt kolmannella vuosiluokalla. Syksystä 2018 lähtien uudistus mahdollistaa kielen opiskelun peruskoulussa yhdeksän vuoden ajan, aiemman seitsemän sijaan: – Oppiminen lähtee leikinomaisesti kieleen ja kulttuuriin tutustumisesta ja painottuu alussa lasten suullisen kielitaidon kehittämiseen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo. Opettajille järjestetään keväällä koulutusta ja yhteiskehittämistä parhaiden oppimisen mallien toteuttamiseksi. Tervetuloa vaikuttamaan: marraskuussa keskustelutilaisuuksia ja kysely kuntalaisille. Alueellista ja koulukohtaista kielitarjontaa suunnitellaan parhaillaan ja tähän työhön kutsutaan kuntalaisia mukaan. Kouluissa järjestetään 20.-28.11.2017 alueellisia keskustelutilaisuuksia, joissa esimerkiksi tulevien ekaluokkalaisten vanhemmilla on mahdollista saada lisätietoa uudistuksesta sekä osallistua ja vaikuttaa alueen koulujen kielivalintoihin. Kutsua on toimitettu kouluilta ja päiväkodeilta huoltajille. Tilaisuuksien pitopaikat ja ajankohdat on julkaistu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan verkkosivujen hel. fi/kasvatusjakoulutus uutisissa sekä koulujen omilla verkkosivuilla. Kerrokantasi-palvelussa toteutetaan myös sähköinen kysely, jossa kerätään avointen vastausten kautta mielipiteitä kielen opiskelun uudistuksesta. Kysely julkaistaan torstaina 16.11. klo 15.00 osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/ Kahdeksan kielivaihtoehtoa Helsingissä nykyisiä A1kieliä ovat englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä ja viro. Tänä syksynä 3. luokkalaisista 79,5 prosenttia valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin; seuraavaksi suosituimmat olivat ranska (7,6 %), saksa (4,2 %) ja ruotsi (4,1 %). Kaikkia kahdeksaa kieltä ei ole mahdollista opettaa jokaisessa koulussa, mutta tarjontaa suunnitellaan alueellisesti ja kaupunkitasolla mahdollisimman monipuoliseksi. Esitys kieliohjelman muutoksesta valmistellaan käsiteltäväksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielisen jaoston kokoukseen 19.12.2017. Ilmari Krohn – elämäntyönä musiikki -juhlanäyttely ? Professori Ilmari Krohn (1867–1960) oli kansainvälisesti tunnustettu, monipuolinen musiikkitieteilijä ja alan ensimmäinen opettaja Helsingin yliopistossa. Krohn oli Suomen musiikkielämän suuri rakentaja ja loi elämänsä aikana myös ainutlaatuisen sävellystuotannon sekä toimi viisi vuosikymmentä kirkkomuusikkona. 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjastossa avautuu näyttely, joka on auki aina 12.1.2018 saakka. Suuri osa näyttelyn aineistosta tulee Kansalliskirjaston omista kokoelmista, mutta mukana on myös aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Näyttelyyn sisältyy runsas kuvitus sekä paljon Ilmari Krohnin sävellysten käsikirjoituksia, äänitteitä ja tieteellisiä julkaisuja. Se esittelee monipuolisesti Ilmari Krohnin elämäntyötä musiikkitieteellisen tutkimuksen aloittajana Suomessa, säveltäjänä ja kirkkomuusikkona. Ilmari Krohn – elämäntyönä musiikki Kansalliskirjasto, Café Rotunda 10.11.17– 12.1.18 Näyttely on auki Kansalliskirjaston aukioloaikoina ja siihen on vapaa pääsy. Kansalliskirjaston käyntiosoite: Unioninkatu 36, Helsinki.
• 14 Nro 20 • Viikot 47-48 Kuvataide Risto Kolanen Kaamosajan kuvataide ? Punavuoren, Kampin ja Vallilan galleriat vapauttavat kävijöitä kaamoksen pimeydestä. Mukana on kokeneita mestareita ja uusia tekijöitä. Valokuvalla todistajan matkassa Stefan Bremer on keskeinen suomalaisen valokuvakentän toimija, joka taiteen ohella on ansioitunut myös dokumentti-, lehtija teatterikuvaajana. Hän löi läpi kuvaamalla ”Helsinki by Night” –sarjallaan nuorisoa, rock-maailmaa ja muita alakulttuureja. Hän suhtautuu kuvauskohteisiinsa pieteetillä ja lämpimästi. Valokuvalla on erityinen, omintakeinen suhde ympäröivään todellisuuteen; se pikemminkin rakentaa kuin kuvaa todellisuutta. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyssä ”Matkaltani” näemme poimintoja mittavan uran varrelta sekä ensimmäistä kertaa esitettäviä teoksia. – Suurin osa kuvattavista oli alussa tuntemattomia, mutta kuukausien ja näiden muutamien vuosien sisällä opin tuntemaan monia, joita vieläkin pidän tuttuina ja jopa ystävinä. Metsästin jonkinlaista tunnetiivistymää: tylsyyttä, kiihkoa ja surumielisyyttä. Joskus törmäsi jopa iloisiin ihmisiin tämän niin coolin jengin keskellä ja se tuntui melkein inhimilliseltä. Eivät esitä, vaan ilmaisevat Sam Vannin (1908-1992) iso retrospektiivinen näyttely oli v. 2008 Helsingin taidemuseon Meilahden tilassa. Taiteilijan vanhin poika, tapahtumajärjestäjä Mikko Vanni avasi Galleria 68:n, Hämeentie 68, Vannin grafiikkaa esittelevässä näyttelyssä. Lähinnä on esillä serigrafioita, painopisteenä 70ja 80-lukujen työt. Vanni on kenties tärkein taiteilija modernismin läpimurrossa sotien jälkeisessä Suomessa. Hän löi läpi konstruktivistisella kaudellaan tavalla, joka jätti pysyvän jälkensä. 1950-luvun alussa taiteilija siirtyi täysin abstraktiin muotoon, josta hän löysi omimman ja vahvimman ilmaisunsa. Poika kertoi isältään usein kysyttävän, ”mitä työt esittävät?”. – Eivät ne esitä mitään, ne ilmaisevat, akateemikko tapasi vastata. Esimerkiksi ”Contrapunctus” –työstä löytyy aihe, ihminen kaaoksesta järjestykseen. Se on kolmiosainen seinämaalaus 1959–1960, ja sijaitsee Työväenopiston toisessa kerroksessa, Viipuri-salin sisäänkäynnin vieressä. Elämänalusta suuria lähikuvia Riikka Ahlforsin “RE – Birth” -maalaukset leikittelevät väreillä ja pyöreillä muodoilla. Hän kuvaa mikroskooppisia näkymiä monumentaalisina maalauksina, joissa värit ja muodot pääsevät oikeuksiinsa. Uusi sarja Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa jatkaa aiempien töiden ajatusta abstrahoituneiden näkymien rakentamisesta realististen tapahtumien ja kuvatallenteiden pohjalta. Tällä kertaa tarkastelussa on elämän alkupiste, solutasolla tapahtuva liike ja paljaalle silmälle näkymättömissä oleva ihmiskehon maisema, josta syntyy suuria lähikuvia. Lähteenä maalauksille Ahlfors käyttää edesmenneen Lennart Nilssonin pyyhkäisyelektronimikroskoopin avulla otettuja kuvia, joissa organismit ovat suurennettu satatuhatkertaisiksi. Temperalla ja öljyväreillä toteutettavat maalaukset tekevät mikroskooppisen pienestä ja paljaalle silmälle näkymättömästä tapahtumasta suuren, näkyvän ja läsnä olevan. Riikka Ahlforsin ja Frida Moukulaisen taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 3.12. klo 14–16. Maalaus löytyy elämänmuutoksessa ”Ihmeellinen ilta talvipuutarhassa” on nimeltään Nina Tervalan yksityisnäyttely, Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4. Päätös opetella maalaamaan liittyy suurempaan elämänmuutokseen. Sen keskeisiä asioita on ollut maalaaminen, maallemuutto ja elämän hidastaminen. – Menneisiin kolmeen vuoteen mahtuu todella paljon iloa uskalluksesta lähteä tekemään itselle mieluisia asioita. Olen saanut pitää jo useita näyttelyitä ja palaute on ollut hyvää. Tervala maalaa pääasiassa akryylija akvarelliväreillä, mutta tekee myös grafiikkaa ja pastellitöitä. Hän kirjoittaa myös tekstejä ja runoja. – Vaikka olen erityisen viehättynyt Suomen luonnosta ja suomalaisuudesta, tällä kertaa näyttelyn aihe on talvipuutarha. Siellä voi aistia palan kesää keskellä harmaata syksyä tai kylmintä talvea. Ihminen läsnä Galleria G12, Annankatu 16, päättää marraskuun Leena Sepän maalauksilla, joissa rakennetun ympäristön kerrostumat ovat olleet maalausten lähtökohtina jo jonkin aikaa. Rakennusten muodot, pintojen rosoisuus ja elämän jäljet inspiroivat. Vanhat asuinympäristöt tarinoivat menneistä ajoista ja kuiskailevat uusista mahdollisuuksista. Taiteilija maalaa enimmäkseen öljyvärillä, mutta käyttää yhä enenevässä määrin myös kiinalaista tussimaalaustekniikkaa. – Uusimmat työni ovat herkempiä ja pelkistetympiä kuin aiemmin. Värimaailma on vaalentunut ja kädenjälki kevyempää. Harmoninen ja välillä aika niukka värimaailma sekä sävyliukumien pehmeys ovat töilleni ominaista. Työni ovat hiljaisia, niissä on ihminen läsnä, vaikka ei ole näkyvissä. Rakennuksilla ja paikoilla on tarinansa kerrottavana. Toivon myös katsojan löytävän ne. Kuvia valloittamattomasta maanosasta Galleria Contempon, Lönnrothinkatu 23, syksy on ollut vahva nuoren polven taiteilijoiden näyttelyillä. ”Dreamscapes – Löytöretkiä” nimellä jatkaa samaa linjaa. Satu Laurel sukeltaa maalauksissaan tarinoiden syntysijoille intuitio ja leikki edellä. Sieltä on tullut pintaan kuvia valloittamattomasta maanosasta. Näyttely koostuu maisemallisia elementtejä ja asetelmia yhdistävistä maalauksista, joiden oma sisäinen todellisuutensa on mielikuvituksen temmellyskenttää. Maalauksen lähtökohta ovat usein värit ja esteettinen elämys. Jokaiseen kuvaan on uinut sisään oma tarinansa. Mukana on kohtaamisia, katoavaisuutta, hämmästelyä, saavuttamattomia epärealistisia unelmia ja kiitollisuutta elämästä, joka itsessään on ihme, hän sanoo. Hurmaava marraskuu – Maalaan rakkautta elämään. Aiheeni kumpuavat ympäröivästä maailmastani, tunteista ja rakkaudesta väreihin. Keino esittää ja kuvata omaa maailmankaikkeuttani on kubistis-expressiivinen värien sinfonia. Aiheet tulvivat kaikkeudesta, joka ympäröi minua, myrskystä, joka pauhaa aivoissani ja sydämessäni, Tuulevi Siivonen kertoo AVA Galleria, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B, yhteisnäyttelyssä. ”Charming November”nimisessä yhteisnäyttelyssä toinen taiteilija on Signhild Kempe-Järvensivu, jolta on esillä sekä akryyliettä öljyväritöitä. Molemmat ovat pitkää linjaa kulkeneita tekijöitä, Alfa-Art taidekoulun kasvatteja. Studiolasin uranuurtaja Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21, esittelee lasitaiteilija Mikko Merikallion retrospektiivisen näyttelyn yhdessä sisarensa Elina Jounelan herkkiin munatempera-maalauksiin. Merikallio on suomalaisen studiolasin uranuurtaja, joka intoutui ennen kulkemattomassa maastossa lasista ja etsi menetelmiä, jolla kansainvälinen ura urkeni. Studiolasi löysi suuntansa ja uusia tekijöitä. Hänen lasinsa on läpikuultava, täynnä sävyjä ja herkkyyttä. Elina Jounela on pitkän linjan taiteilija, joka teki uraa myös muulla akateemisella alalla. Taiteen harrastaminen, opinnot ja käytännön harjaantuminen luovat töitä, joka antaa katsojalle hengittävää tulkinnanvapautta. Teksti: Risto Kolanen Kuvassa Satu Laurell ja Putous –teos (öljy ja akryyli kankaalle, 2017) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. Leena Seppä maalaa usein rakennettuja ympäristöjä ilman ihmisiä, kuvassa Mee´mento –teoksen (öljyväri kankaalle, 2016) vieressä G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Niina Tervala yhdessä töidensä Auringonlaskun aikaan (vas.) ja Talvipuutarhan yö (molemmat akvarelleja paperille v. 2017) Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Riikka Ahlfors ja teoksensa Brainworks (öljy ja tempera kankaalle, 2017) Katariinan Studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Mikko Vanni Sam Vannin serigrafian edessä vuodelta 1969, taiteilijan kineettiseltä kaudelta. Kuva: Hannele Salminen. Valokuvaaja Stefan Bremerin Matkalla –valokuvanäyttely on esillä Anhavalla. Kuvassa taiteilija ja onnittelemaan tullut isänsä, valokuvaaja Caj Bremer. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 47-48 • Nro 20 I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € • Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Koulutus Seuraava lehti ilmestyy 7.12. Aineistot 30.11. mennessä. Pikkujoulutanssit – sielukasta soulia, afrofunkia ja spacejazzia ? Afrojazz Club palaa pienen tauon jälkeen Storyvilleen tiukalla afrofunk-ohjelmistolla. Klubin housebandin Afrojazz Quintetin vieraina spacejazz-afrobeat-avantgardisti Jimi Tenor ja soulblueslaulaja Charlotta Kerbs. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista ja yhteistyöstään legendaarisen nigerialaisen rumpalin Tony Allenin kanssa. Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro-, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Luvassa kolme tanssittavaa ja hurmioitunutta settiä torstai-illan ratoksi! Jimi Tenor, laulu, tenorisaksofoni, huilu, koskettimet, Charlotta Kerbs, laulu, Antero Priha, trumpetti, taustalaulu, Akim Color, lyömäsoittimet, laulu, Julius Heikkilä, kitara, Daniel Iiskola, basso, Anssi Tirkkonen, rummut, Alvar Gullichsen, lyömäsoittimet, taustalaulu Settien välissä lauluntekijä-runoilija Matthew John lausuu runojaan. Sen lisäksi, että Afrojazz Clubilla tutustuu laadukkaaseen ja tuoreeseen live-musiikkiin kansainvälisten kokoonpanojen esittämänä, klubi kokoaa moninaisen ja turvallisen kohtaamispaikan kaikentausCharlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro-, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista. taisille tulijoille. Tapahtuman järjestää Afrojazz Club / Afrowerk AG yhteistyössä Kulttuurikameleontit ry:n ja Storyvillen kanssa. Afrojazz Club Storyville to 30.11. Museokatu 8 Liput: 10€ (+narikka 3 €) ovelta tai Tiketti (+1,5 €) 20-02. Showtime 20.30. Esteetön kulku sivuovesta.
• 16 Nro 20 • Viikot 47-48 ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 WWW.TOKYOKAN.FI | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! JAPANILAINEN RUOKAJA KEITTIÖTARVIKELIIKE OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI SUSHIKIT 30€ SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambumaton, syömäpuikot ja ohjeen UUSIA TUOTTEITA SUORAAN JAPANISTA – TULE TUTUSTUMAAN! Talvi tulee! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI A u to k o u lu H a k a n ie m i – a it o st a d il a in e n p ie n yr it ys jo yl i 2 5 vu o tt a ! ? ? ? ? ? ? ? ? Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Vuoden 2017 viimeinen lehti ilmestyy viikolla 51 – aineistot viimeistään tiistaina 12.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332, kristiina@karprint.fi