Rööperin Lehti 22.5.2019

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

Viikot 21-22 – Nro 9/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi Kesän uutuus: Daily Protector spf 50 hajusteeton supersuojavoide kasvoille 49 € Suojaa herkkää ihoa auringon haitoilta sekä sävyttää heleäksi. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Huutokauppa huomenna
2 Viikot 21-22/2019 • Nro 9
15. vuosikerta – nro 9 Viikot 21-22/2019 Ajankohtaista Ilmasto muuttuu – mitä tekee Helsinki? H elsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tavoitteena on, että Helsinki on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus edellyttää kaupungilta nyt ja lähitulevaisuudessa tekoja, jotka vaikuttavat helsinkiläisten elämään. Toimenpiteet ovat koottu 147 kohdan ohjelmaksi. Kaupungin ilmastotavoitteisiin voi tutustua näyttelyssä keskuskirjasto Oodin Bryggassa 16. toukokuuta alkaen. Yliopiston metroaseman myymälätaso uudistetaan H elsingin yliopiston metroaseman myymälätason uudistustyöt alkavat toukokuussa. Metroasema on töiden ajan käytössä normaalisti. Metroaseman myymälätason käytävä korjataan ja uudistetaan. Käytävän alakatot, valaistus ja myymälöiden opasteiden otsalistat uusitaan. Tavoitteena on luoda yhtenäinen kauppakeskusmainen yleisökäytävä. Käytävän keskipisteen, ns. torialueen, lattiapinta, valaistus ja alakatto uusitaan. Rakennustyöt aloitetaan valmistelevilla töillä tällä viikolla, ja varsinaiset rakennustyöt alkavat ensi viikolla. Työt valmistuvat syyskuussa 2019. Metroasema, myymälät, yhdyskäytävät ja poistumistiet ovat käytössä töiden ajan, mutta yleisökäytävästä rajataan alueita työmaa-alueeksi urakan etenemisen mukaisesti. Rakennustyöt toteutetaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa matkustajille ja metroaseman vuokralaisille. Myymälätasolla on kuitenkin ajoittain töistä johtuvaa melua, tärinää ja pölyä. Helsinki parantaa liikenneturvallisuutta H elsinki tekee monipuolista työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja yhtenä osana tätä työtä nopeusrajoituksia alennetaan. Muutostyö toteutetaan kaupunginhallituksen huhtikuussa 2018 tekemän päätöksen perusteella. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Muutosta aletaan toteuttaa toukokuun aikana, jolloin Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara alkaa vaihtaa liikennemerkkejä ja muuttaa tiemerkintöjä. Työ etenee vaiheittain ensi syksyyn saakka, ja sitä tehdään useassa kaupunginosassa yhtä aikaa. Sivu 6 Sivu 9 Iso Roballe inspiroivien ihmisten kohtaamispaikka Sivu 8 Suodatusarkkukokeilun sijoittuminen Taivallahden rantaan. Kuva: Olli Hakala. Töölössä kokeillaan uutta tapaa suodattaa mikromuoveja hulevesistä H elsingin Töölöön, lähelle Taivallahden rantaa on rakennettu täysin uudenlainen hulevesien suodatusjärjestelmä. Hulevesiviemäriin asennettu hulevesien suodatusarkku puhdistaa kaduilta valuvia likaisia sadeja sulamisvesiä, jotka muuten purkautuisivat hulevesiviemäristä sellaisenaan mereen. Hulevesien suodatusarkun toimintaa ja suodatustehoa muun muassa mikromuovien puhdistuksessa testataan Taivallahdessa kevään ja kesän 2019 aikana. – Kyse on kokeilusta, jolla etsitään ratkaisua autonrenkaista irtoavien hiukkasten ja muiden saasteiden poistamiseen hulevedestä. Järjestelmän käyttö ja testaus on aloitettu vuodenvaihteessa. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vesiensuojeluun, kertoo ratkaisun kehittäjä ja pilotin pääsuunnittelija Olli Hakala WSP Finland Oy:sta – Puistossa kaivutyöt ja järjestelmän asennukset aloitettiin jo viime syksynä. Huleveden suodatusarkku rakennetaan osana Eteläisen Hesperiankadun ja kunnallistekniikan saneerausta, kertoo projektipäällikkö Touko Leppänen Helsingin kaupungilta. Sivut 8-9 Katunäkymä Mechelininkadulta parin vuoden katuremontin jälkeen. Taka-Töölö. Kuva: Roy Koto Mechelininkadulla yhtä juhlaa pitkän remontin jälkeen K aksi vuotta kestänyt Mechelininkadun peruskorjaus on loppusilausta vaille valmis. Katu on uusittu Leppäsuonkadun ja Nordenskiöldin aukion väliseltä osuudelta, jonka kokonaispituus on 1,85 kilometriä. Alueen kunnallistekniikka oli yli 100 vuotta vanhaa, minkä vuoksi kaikki vesija viemäriputket, kaukolämpöputket ja kaapelivedot on korvattu uusilla. Kestävän kehityksen kannalta on iso muutos, että hulevedet eivät jatkossa enää mene jätevesien joukkoon. Myös raitiokiskot on uusittu ja kaksi pysäkkiä on yhdistetty. Toimenpiteellä parannetaan 8-ratikan nopeutta ja luotettavuutta. Katu on remontin jälkeen 2+2-kaistainen, ja kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat ovat saaneet omat erilliset reittinsä. Pyöräliikenne kulkee ajoradan tasossa olevilla pyöräkaistoilla ja yksisuuntaisilla pyöräteillä. Sivu 8
4 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 Junaliikenteen kilpailutus pian käytäntöön Helsingissä H SL-alueen junaliikenne siirtyy uuteen aikaan kesäkuussa 2021, kun HSL:n lähijunia alkaa liikennöidä tarjouskilpailun voittanut operaattori. Lopullinen tarjouspyyntö ja sopimus julkaistaan kommenttikierroksen jälkeen. HSL tavoittelee junaliikennettä, joka on laadukasta, luotettavaa, kustannustehokasta ja turvallista. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on edesauttaa joukkoliikenteen matkustajamäärän ja kulkutapaosuuden kasvua. HSL painottaa kilpailussa merkittävästi liikennöinnin laatua ja luotettavuutta. Hinnan painoarvo muodostaa kilpailutuksessa vähintään 60 ja enintään 70 prosenttia, kun taas laadun painoarvo on vähintään 30 ja enintään 40 prosenttia. Vaikka tavoittelemme myös kustannussäästöjä, tässä kilpailutuksessa on alusta asti painotettu merkittävästi liikennöinnin laatua. Laatuun ja luotettavuuteen panostaminen näkyy suoraan joukkoliikenteen matkustajamäärissä”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Sopimuksessa liikennöinnin laatuun panostetaan muun muassa kannustein. Kannustemallissa mitataan täsmällisyyttä, luotettavuutta, asiakastyytyväisyyttä, kaluston siisteyttä, junahenkilökunnan toimintaa, kaluston kaupallista kuntoa ja junien energiankulutusta. Lisäksi operaattorille voidaan maksaa kysyntäkannustetta, jos matkustajamäärät ovat kasvaneet odotettua enemmän. Tarjouspyyntöä ja sopimuskokonaisuutta on valmisteltu tarjouskilpailuun hyväksyttyjen seitsemän ehdokkaan kanssa. Ehdokkaiden kanssa käytiin kaksi neuvottelukierrosta, syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana, ja neuvottelujen ja kirjallisen palautteen perusteella tarjouspyyntöä ja sopimuskokonaisuutta muokattiin. Tarjouskilpailu on tarkoitus ratkaista huhtikuussa 2020, ja kilpailun voittaneen operaattorin on määrä aloittaa HSL:n lähijunien liikennöitsijänä 27.6.2021. Liikenne koskee HSL:n tilaamaa liikennettä kehäradalla, pääradalla Helsingistä Keravalle ja rantaradalla Helsingistä Siuntioon. Muut lähijunat ovat osa liikenneja viestintäministeriön hankkimaa Etelä-Suomen taajamajunaliikennettä, jossa kilpailutettu liikenne alkaa myöhemmin. Tarjouskilpailun osallistujiksi on hyväksytty Arriva Sverige AB, First Rail Holdings, The Go-Ahead Group plc, MTR Nordic AB, SJ AB, Transdev Sverige AB ja VR-yhtymä Oy. Merja Briñón Helsingin Taiteilijaseuran johtoon Merja Briñón. Kuva: Martu Väisänen H elsingin taiteilijaseuran uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu taiteen manageri ja kuvataiteilija Merja Briñón (MuM). Työssään Helsingin taiteilijaseuran toiminnanjohtajana Briñón tulee johtamaan ja kehittämään taiteilijaseuran toimintaa yhteistyössä hallituksen ja henkilöstön kanssa jäsenistöä kuunnellen tuoden vankan osaamisensa ja verkostonsa seuran käyttöön. Toukokuun puolessa välissä toiminnanjohtajan työn aloittava Merja Briñón on taiteen manageroinnin, kuvataidealan ja viestinnän ammattilainen. Aiemmin Briñón on toiminut Taidekeskus KulttuuriKauppilan ja Art Ii Biennaalin toiminnanjohtajana ja taiteellisena johtajana, läänintaiteilijana sekä Lapin taiteilijaseuran visuaalisen taiteen managerina. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri (MuM) taidehallinnon koulutusohjelmasta Sibelius-Akatemiasta ja graafisen suunnittelun medianomi (AMK). Lisäksi hänellä on taustalla kuvataiteen, yhteisöviestinnän ja talouden opintoja. – Olen iloinen, että Helsingin taiteilijaseurassa aloittaa uusi toiminnanjohtaja, joka vahvistaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa, toteaa Helsingin taiteilijaseuran puheenjohtaja Anitta Ruotsalainen. Merja Briñón näkee taiteen ja kulttuurin roolin merkityksellisenä yhteiskunnassamme. Taiteen avulla nostetaan asioita keskusteluun, kyseenalaistetaan, kritisoidaan, herätetään tunteita ja unelmoidaan. Taiteella ja kulttuurilla on myös tärkeä merkitys yhteisöjen luojina, eheyttäjinä ja voimaannuttajina. Briñón kertoo ajatuksistaan toiminnanjohtajan työn alkaessa: – Odotan innolla uusia haasteita yhdessä maamme suurimmista taitelijaseuroista. Seura on edistänyt kuvataitelijoiden toimintaedellytyksiä ja kuvataiteen tunnettuutta vuosikymmeniä. Seuran vakiintuneita toimintoja tullaan viemään eteenpäin maltillisesti. Näen tulevaisuudessa mahdollisuuksia hanketoiminnan, digitaalisten palvelujen, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen sekä kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Pidän tärkeänä myös vaikuttamistyötä on merkityksellistä, että Helsingin taiteilijaseura on tukemassa ja mukana vaikuttamassa Suomen taiteilijaseuran määrittelemien hallitusohjelma-tavoitteiden toteutumiseen. 110-vuotiaan raitiovaunun kyytiin Helsingissä 110-vuotias vaunuvanhus nro 50 ja 100-vuotias avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. J o 110-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab ovat vuodesta 2009 lähtien tarjonneet mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 18.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa. (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla.) Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla. Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu vuodelta 1919, jossa ei ole seiniä lainkaan. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa. Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja. TUL:n 100-vuotisjuhla kokoaa tuhansia ihmisiä S uomen Työväen Urheiluliitto TUL ry järjestää 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi pääkaupunkiseudulla 13.–16.6. liittojuhlaviikonlopun, johon kokoontuu tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Viikonlopun pääjuhlanäytös on Joukkojen juhla Helsingin jäähallissa lauantaina 15.6. klo 18.30. Joukkojen juhla on kunnianosoitus TUL:n rakentajille, voimistelijoille ja urheilijoille. Joukkojen juhla on ammattilaisten suunnittelema kokonaistaideteos, jonka keskeisiä elementtejä liikunnallisten kohtausten lisäksi ovat musiikki, valo, projisoinnit ja visuaalisuus. Juhlan kokonaisuus etenee 1 700 esiintyjän voimin historiaan liittyvien kohtausten kautta kohti tulevaisuutta. Perjantaina 14.6. TUL100 Teatterigaala tuo voimistelulajien monipuolisen kirjona Helsingin Kaupunginteatteriin. TUL100 Teatterigaalan esiintyjät on sekä kutsuttu mukaan että valittu hakemusten perusteella: mukana ovat muun muassa Tampereen Sisun Minetit, Jouki Tikkanen ja Elisen rytmiset voimistelijat. Koko viikonlopun ajan pääkaupunkiseudulla järjestetään lukuisia lajitapahtumia 20 eri urheilulajissa: avoimia mestaruuskilpailuja, turnauksia, näytöksiä, lajikokeiluja ja monia muita kaikenikäisille osallistujille ja katsojille sopivia tapahtumia. Suurin osa lajitapahtumista on kaikille avoimia ja maksuttomia. Tapahtumaviikonlopun päättää sunnuntaina 16.6. TUL:n liittokokous, jossa liitolle valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus. Kahvikansa pääsee maistamaan kanadalaista kahvilakulttuuria S uomen ensimmäinen premium-tason Second Cup -kahvila on avattu Helsingin Kampin Voimatalossa ja saanut kävijöiltä lämpimän vastaanoton. Kahvila on paikallisten franchising-yrittäjien vetämä. Kanadalaislähtöinen Second Cup tuo maahan brändin oman erikoiskahvi-, teeja juomavalikoiman. Eettisesti tuotetussa tarjonnassa on selkeät kanadalaiset maut, jotka ovat varmasti myös toisen pohjoisen kansan mieleen. – On hienoa päästä nyt kutsumaan Suomen kahvikansaa Second Cupiin! Kahvilamme tekemisen ytimessä ovat laadukas kahvi ja ainutlaatuinen kahvilakulttuuri. Ketjun premium-laadun Rainforest Alliance© -sertifioitu kahvitarjonta, teet sekä suomalaiseen makuun sopivat paikalliset ruoat ja makeat leivonnaiset ovat hyvä lisä Helsingin nykyiseen kahvija kahvilatarjontaan, kertoo franchise-partneri Anne Aziz. – Meistä on jännittävää päästä osaksi Suomen kukoistavia kahvimarkkinoita. Tahdomme rikastaa niitä omalla kahvilakonseptillamme ja ainutlaatuisella tuotetarjonnallamme. Tämä on loistava mahdollisuus Second Cupille, jonka brändi hakee edelleen kansainvälistä kasvua. Tällä hetkellä fokuksemme on Itämeren maissa, kertoo Wael Chehade, Second Cup Coffee Company Inc:n Brand Vice President. Second Cup aloitti toimintansa Kanadan Torontossa vuonna 1975. Yli 40 toimintavuotensa aikana se on laajentunut kansainvälisesti 40 eri alueelle. Yrityksen kahviloita on tällä hetkellä toiminnassa maailmanlaajuisesti yli 250. Kampin Voimataloon nyt avatun kahvilan lisäksi yrityksellä on tavoitteena avata Suomeen vielä lisää kahviloita. Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9/2019
5 Nro 9 • Viikot 21-22/2019 SPR:n osasto jakaa ruoka-apua toukokuussa Kaupunginkirjastoon tekoälypohjaisen kellutusja logistiikkajärjestelmän Kirja-arvostelu Pirullista tarinaa eduskunnasta ? Eduskuntavaalit on pidetty. Kaksisataa kansanedustajaa valittu, osa vanhoja, osa uusia. Mutta ne Eduskunnassa olevat, jotka eivät nyt vaihtuneet, ovat Eduskunnassa työssä olevat, Eduskunnan virkamiehet. Kaikkiaan heitä on yli 500 henkeä. Tuntematon armeija. Keitä he ovat, mitä he oikein tekevät? Näistä henkilöistä ja heidän suhteistaan vaihtuviin kansanedustajiin kirjoittaa hauskan pirullisesti Eduskunnassa lähes 30 vuotta työskennellyt ”nuuka kamreeri”, viimeiset 20 vuotta talouspäälllikkönä työskennellyt Pertti J. Rosila muistelmakirjassaan ”Arkadianmäen kirstunvartija” (Tammi 2018). Rosila piti eduskuntavuosistaan päiväkirjaa, jonka anti on teoksen pohjana vaikka kirja ei päiväkirja varsinaisesti olekaan. Väärinkäytöksiä Rosila kertaa kirjansa alussa Eduskunnan julkisuuteen tulleita taloudellisia väärinkäytöksiä. Sijansa saavat mm. ns. Feiringin kavallus juttu ja Eduskunnan urheilukerhon rahojen kavallusjuttu. Niitä lukiessa voi vain ihmetellä, miten kavallukset saattoivat jatkua vuodesta toiseen kenenkään huomaamatta. Vai eikö kukaan välittänyt? Eiväthän rahat olleet kenenkään kansanedustajan pussista pois! Minkälaisia puhemiehiä? Kirjan osa elämäni puhemiehet kuvaa Rosilan eduskuntauran aikana kovasti vaihtuneita puhemiehiä, Matti Ahteesta Marja Lohelaan. Osansa terävistä luonnehdinnoista saavat niin Sorsa, Suominen, Uosukainen, Lipponen, Heinäluoma kuin Lohelakin ja pieni osa on Mikkolalla, Kallilla ja Zyskowiczillakin. Eduskunnan arvokkaille johtajille, puhemiehillekin, on sattunut kaikenlaista, hauskaa ja vähemmän hauskaa. Miten eduskunta toimii? Eduskuntaa on vanha, yli satavuotias työpaikka. Vakiintuneet tavat ja käytännöt ovat piintyneet, muutoksia työskentelyyn on vaikea, melkein mahdoton saada aikaan. Kirja kuvaa yrityksiä nykyaikaistaa toimintatapoja. Ahde yritti, Niinistö yritti, mutta heikolla menestyksellä. Muutosten jarruttamisen hahmoksi kirjassa nousee pitkäaikainen Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen. Oman erittäin herkullisen, raadollisen kuvauksen yksittäisen kansanedustajan uskomattomasta kamppailusta oman etunsa tavoittelusta tarjoaa Rosila epätoivoisesta yrityksestään saada porvoolainen kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner noudattamaan Eduskunnan matkustusohjesääntöä. Porvoosta on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, mutta Ruohonen-Lerner vaati sitkeästi vuodesta toiseen oman auton käytön kilometrikorvauksia. Toinen Porvoon kansanedustajanainen Mikaela Nylander ei niitä vaatinut. Henkilökohtaisen rahanahneuden kuvauksena tapaus Ruohonen-Lerner on kirjan etovin. Persut valtaa saunan Suomalaiset miehet ovat tottuneet kautta aikojen sopimaan asiat saunan löylyissä ja pukuhuoneissa hyvien saunajuomien siivittämänä. Miksi Eduskunta olisi poikkeus? Rosila kuvaa inhimillisellä lämmöllä Eduskunnan saunavaliokunnan kokoontumisia, ahkerimpia osallistujia. Yhteisellä sopimuksella niistä keskusteluista ei puhuta. Uusi poliittinen voima, perussuomalaiset, valtasi nopeasti tämän Eduskunnan erittäin tärkeän valiokunnan, kuvailee Rosila. Hulvatonta tuhlausta Talouspäällikkönä Rosila joutui aika ajoin puuttumaan Eduskunnan tuhlailevaan rahankäyttöön. Varsinaisten kavallusten lisäksi rahaa meni kyseenalaisiin ulkomaanmatkoihin, varastossa homehtuviin kalliisiin juhlakirjoihin. Rosila yritti säästää, mutta aina joku korkeampi päättäjä hyväksyi kyseenalaiset tuhlaukset, hölmöilyt. Herra se on herrallakin, oppi Rosila. Rahantuhlauksen hulvattomuuden huippu saavutettiin Eduskunnan 100-vuotisjuhlien tapahtumissa. Juhlat maksoivat veronmaksajille miljoonia euroja. Juhlista ja rahoista vastanneen pääsihteeri Tiitisen toimet ”painettiin kuuluisalla villaisella ”. Nyt Eduskuntakauden alkaessa Rosilan ”Arkadianmäen kirstunvartija ” on erinomaisen ajankohtainen, osuvan hauska Eduskuntatyön kuvaus. Istuntosalin kulissien taakse. Pekka Hurme Asiakkaille uusi kellutusja logistiikkajärjestelmä näkyy ennen kaikkea siten, että varattujen aineistojen noutaminen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista selkiytyy. Jatkossa varaukset löytyvät asiakkaan valitsemasta noutokirjastosta hyllynumeron perusteella ja nykyisestä viimeisen noutopäivän mukaisesta varausten noutamisen mallista luovutaan. Kuva: Risto Rimppi H elsingin kaupunginkirjasto ottaa käyttöön tekoälypohjaisen kirjaston aineiston kellutusja logistiikkajärjestelmän keskiviikkona 15.5. Uudistuksen myötä Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy yhteen yhtenäiseen kokoelmaan. Jatkossa kirjat jäävät siihen kirjastoon, johon asiakas ne palauttaa, ellei niille ole tarvetta muissa kirjastoissa. Järjestelmä oppii vähitellen asiakkaiden lainojen ja palautusten avulla, minkä kirjaston profiiliin palautuva kirja parhaiten sopii, ja ohjaa sen oikeaan paikkaan. Aikaa kunkin kirjaston profiilin muokkautumiseen menee noin 1,5–2 vuotta. Kellutusja logistiikkajärjestelmä tuo lisää automaatiota palautuvien ja varattujen kirjojen käsittelyyn. Logistisen työn vähentyessä kirjastoissa vapautuu enemmän aikaa kirjastojen tärkeään ydintehtävään eli asiakaspalveluun. Lisäksi asiakkaat vaikuttavat oman lähikirjastonsa valikoimaan lainauskäyttäytymisellään. Kellutus mahdollistaa myös aineiston tasaisemman tarjonnan asiakkaille. Helsingin kaupunginkirjaston lainattavassa materiaalissa on RFID-tarroitus, joka mahdollistaa niteiden massalukemisen. Tämä vähentää logistista käsityötä sekä nopeuttaa ja helpottaa lainausdatan keräämistä. Helsingissä on siirrytty keskitettyyn aineistojen valintaan jo aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että koko Helsingin kaupunginkirjaston aineisto valitaan verkostomaisesti toimivissa valintaryhmissä. Asiakkaat voivat vaikuttaa valintoihin muun muassa tekemällä hankintatoiveita. Välillä hankintalistoja avataan myös kommentoitavaksi asiakkaille. – Kirjastoille uudenlaisen teknologian ja tekoälyn tuominen mukaan kirjastojen logistiseen prosessiin tekee Helsingin kaupunginkirjastosta kokoluokassaan maailman toimivimman kirjaston. Tämä projekti on myös osoittanut, että kirjastoalalla voidaan tehdä vaativaa kansainvälistä kehitystyötä usean yhteistyökumppanin kanssa, kertoo kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri. Muutoksia varausten noutoon ja varausilmoituksiin Asiakkaille uusi kellutusja logistiikkajärjestelmä näkyy ennen kaikkea siten, että varattujen aineistojen noutaminen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista selkiytyy. Jatkossa varaukset löytyvät asiakkaan valitsemasta noutokirjastosta hyllynumeron perusteella ja nykyisestä viimeisen noutopäivän mukaisesta varausten noutamisen mallista luovutaan. Hyllynumeron asiakas näkee sähköpostiinsa tulleesta varausilmoituksesta. Hyllynumeron saa selville myös kysymällä henkilökunnalta ja jatkossa myös tarkastamalla sen itse kirjaston lainausautomaatista. Kellutuksen myötä luovutaan yksittäisten varattujen kirjojen ja muiden aineistojen käsittelystä kirjastoissa. Yhteen hyllyyn luetaan kerralla kokonainen laatikollinen aineistoa ja niteet siirretään laatikosta suoraan hyllyyn. Tästä johtuen aineistoa ei enää erikseen aakkosteta hyllyyn. Niteiden määrä per hylly on kuitenkin maltillinen, joten oma varaus löytyy hyllystä helposti. Asiakkaat voivat edelleen palauttaa aineistoa mihin tahansa Helmet-alueen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoon ja noutaa varauksensa haluamastaan lähikirjastosta. – On mielenkiintoista nähdä, minkälaisiksi Helsingin kirjastojen kokoelmat muuttuvat kellutuksen myötä. Muodostuuko jonnekin esimerkiksi vankka lastenkokoelma? Arvelen että uusi varaustennouto voi alkuun hämmentää, mutta ei hätää, sillä henkilökuntamme on paikalla neuvomassa. Neuvonta ja läsnäolo tulevat jatkossakin lisääntymään kuormanpurun ja muun logistisen työn vähentyessä, sanoo aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä vaihdetaan myös sähköpostipalvelin. Ne asiakkaat, jotka ovat valinneet varaustensa noutokirjastoksi Helsingissä sijaitsevan kirjaston, saavat automaattiset varausilmoitukset uudesta sähköpostiosoitteesta. Uudet varausilmoitukset tulevat osoitteesta no_reply@lib.hel.fi. Muutosvaiheessa asiakkaat saattavat saada hetken aikaa sähköpostiviestin sekä vanhasta että uudesta järjestelmästä, mutta tuplailmoitus tulee poistumaan pian käyttöönoton jälkeen. Helmet-kirjastoissa on käytössä myös maksullinen tekstiviestipalvelu, joka on yhteydessä sähköpostipalvelimeen. Koska Helsingissä vaihdetaan sähköpostipalvelin, loppuu varausilmoitusten tekstiviestipalvelu niiltä asiakkailta, jota ovat valinneet varaustensa noutokirjastoksi Helsingissä sijaitsevan kirjaston. Myöhemmin syksyllä 2019 Helsinkiin on kuitenkin tulossa uusi täysin maksuton tekstiviestipalvelu, joka on silloin mahdollista ottaa käyttöön. Mittava investointi maksaa itsensä takaisin Kellutusja logistiikkajärjestelmä IMMS:in (Intelligent Material Management System) Helsingin kaupunginkirjastolle toimittaa Lyngsoe Systems A/S. Helmet-kirjastoissa käytössä olevaan kirjastojärjestelmä Sierraan toteutettavan rajapinnan toimittaa Innovative Interfaces Global Limited. Projektin kustannukset ovat noin 900 000 €. Summa sisältää ohjelmiston lisäksi käyttöönottoprojektin sekä ylläpidon neljälle vuodelle. – Nyt käyttöönotettava kellutusja logistiikkajärjestelmä on mittava investointi. Se tulee maksamaan itsensä takaisin muutamassa vuodessa, kun työaikaa vapautuu kaikissa kirjastoissa asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Tavoitteenamme oli alun perin saada järjestelmä käyttöön jo ennen Helsingin keskustakirjasto Oodin avautumista, koska olimme sitoutuneet avaamaan Oodin ilman lisärekrytointeja. Olen todella iloinen, että saamme järjestelmän nyt käyttöön, koska se helpottaa työpainetta kaikissa kirjastoissamme, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. S uomen Punaisen Ristin Kallio-Käpylän osasto jakaa EU:n ruoka-apua osaston toimitilalla osoitteessa Hämeentie 85-89, lauantaina 25.5.19 klo 13-16 välisenä aikana. Elintarvikekassit sisältävät muun muassa jauhoja, mysliä ja hapankorppuja sekä hernekeittoa, pastaa ja lihasäilykettä. Tuotteet on tarkoitettu vähävaraisille henkilöille Suomessa. Ruoka-avun jakamisessa noudatetaan tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita. Ruoka-avun jakamisen yhteydessä SPR:n osastot esittelevät toimintaansa ja tarjoavat mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan.
6 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 VIIKKO 21 KE 22.5. Hemmo, Hemminki TO 23.5. Lyydia, Lyyli PE 24.5. Tuukka, Touko LA 25.5. Urpo SU 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina VIIKKO 22 MA 27.5. Ritva TI 28.5. Alma KE 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi TO 30.5. Helatorstai Pasi PE 31.5. Helka, Helga LA 1.6. Teemu, Nikodemus SU 2.6. Venla VIIKKO 23 MA 3.6. Viola, Orvokki TI 4.6. n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Toivo Jos elät ramman kanssa, opit ontumaan. Plutarkhos (noin 45 – noin 125) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 22.5.–4.6. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Kehonkäyttö ja energia Keskiviikkona 22.5. klo 18.30–19.30 Kokoustila Ture, 1. krs Tule Rikhardinkadun kirjastoon kuuntelemaan miten kehonkäyttö vaikuttaa energisyyden kokemukseen ja omaan oloon! Terveysalalla työskentelevä naprapaatti Jaana Minev kertoo kehonkäytöstä ja sen vaikutuksista energiatasoihin sekä kehotietoisuuteen. Luennolla selviää myös mitä on naprapatia ja miten se kehonhuoltomuotona vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Luennolla myös konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia arkeen. Tervetuloa! ? Seniorit nettiin -luento: Älypuhelimen käyttö kesämenoissa Torstaina 23.5. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Enter ry:n luennolle Rikhardinkadun kirjastoon! Mihin kaikkeen (ja miten) älypuhelinta voi hyödyntää muualla kuin kotona? Onko nettiyhteyksiin liittyen jotain huomioitavaa, voiko nettiä käyttää esimerkiksi ulkomailla? Ja miten vaikkapa e-kirjoja voi kuunnella mökillä, kun sadesää yllättää eikä ulos viitsi mennä? Karttoja voi muuten ladata valmiiksi laitteelle jo ennakkoon, siihenkin kannattaa tutustua. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Kahvija teetarjoilu. ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Tiistaina 28.5. klo 18–19.30 Rikhardinkadun kirjaston lukupiirissä tutustutaan havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustellaan esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel. fi / 09 310 85913 ? Hiitola 1555 Hiljaisia äänimaisemia jouhikolla ja elektroniikalla soitettuna Maanantaina 3.6. klo 17–19 Kirjatorni, 2. krs Elektroakustisen ambientmusiikin tekijä Heikki Lindgren tutkii erilaisia tapoja tehdä tiloihin pitkiä ja meditatiivisia äänikanvaksia. ”Hiitola 1555” -teoksessa hän tulkitsee äänellisesti jouhikon, samplerin ja syntetisaattorin avulla muistikuvia isoisänsä kertomuksista Hiitolasta, josta hänen sukunsa varhaisimmat merkinnät ovat vuodelta 1555. Teos kestää kaksi tuntia. Tilaan voi tulla viivähtämään hetkeksi tai pidemmäksi ajaksi ja antaa ajatusten harhailla menneisiin aikoihin, tai vaikka haaveilla tulevasta. Tervetuloa! Sydämen puhetta Jumalan kanssa ? Kommunikaatio on olennainen osa ihmissuhdetta. Joka päivä puhumme toisen ihmisen kanssa. Puheessa tuomme esiin sekä ilon että surun. Jokapäiväisessä kanssakäymisessä tulevat esiin ihmisen elämän tärkeimmät arvot kuten rakkaus, kunnioitus, huolenpito. On hyvä, kun tuomme puheessa esiin positiiviset tunteet. Myös ongelmista puhumista tarvitaan, jotta ongelmien käsittelyn kautta voimme löytää ratkaisun. Pahin mitä voimme tehdä, on olla puhumatta. Elämässä tapahtuu sellaistakin. Parasta on silloinkin yrittää puhua ja saada asiat selväksi. Ihminen voi puhua myös Jumalan kanssa. Puhetta Jumalan kanssa kutsuttaan rukoukseksi. Ehkä Jumala tuleekin meille mieleen juuri silloin kun elämässä on ongelmia ja kun tarvitsemme apua. Jumala auttaa vaikka egoistisesti kääntyisimme hänen puoleensa ainoastaan silloin, kun tarvitsemme apua. Hän auttaa, koska hän on luonut meidät ja rakastaa meitä. Avun saamisen jälkeen nousee kysymys siitä, miten menemme eteenpäin. Osaammeko silloin myös kiittää? Kun arkielämässä pidämme luonnollisena sitä, että sanomme avunantajalle kiitoksen, voisi näin olla myös Jumalan kanssa. Jumalaa voi kiittää kaikesta, mikä on elämässä: läheisistä, terveydestä, työstä. Kaikki on lahjansa meille. Sunnuntain aihe kertoo Jumalan kanssa puhumisesta. Ihmisten keskuudessa pidetään epäkohteliaana ihmistä joka puhuu koko ajan eikä kuuntelee ikinä keskustelukumppania. Myös Jumalan kanssa puhumisessa, rukouksessa, olisi hyvä oppia kuuntelemaan. Jumala puhuttelee meitä elämäntapahtumien, Raamatun ja toisten ihmisten kautta. Avoimuus hänen puhuttelulleen luo mahdollisuuden dialogiin, joka avartaa elämänkatsomustamme ja lopulta antaa elämälle hyvän tarkoituksen. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev-lut kirkon pappi Ilmasto muuttuu – mitä tekee Helsinki? Sähköpotkulautojen hyvät ja huonot puolet ? Viime kuukausina Helsingin katukuvaan on ilmestynyt uusia liikkumisvälineitä. Oranssin ja turkoosin väriset sähköpotkulaudat ovat tulleet täydentämään kaupungin nykyisiä liikkumismuotoja. Aiemmin Helsinkiin ovat rantautuneet myös kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot. Sähköpotkulaudat ovat herättäneet ilmestymisensä jälkeen voimakkaita tunteita niin puolesta kuin vastaan. Keskusteluun on noussut erityisesti potkulautojen pysäköinti. Paikoitellen potkulautoja on löytynyt keskeltä jalkakäytäviä. Toisin kuin kaupunkipyörät, sähköpotkulaudoilla ei ole erillisiä asemia, jonne laudat tulee jättää. Vapaa pysäköinti on lisännyt potkulautojen suosiota, sillä ne on mahdollista jättää aivan määränpään viereen. Samaan aikaan tämä on johtanut potkulautojen päätymiseen ihmisten kulkureiteille. Toissa viikolla kaupunginvaltuuston kyselytunnilla sähköpotkulautojen tilanne nousi esille. Monissa puheenvuoroissa lautoja kehuttiin ja niiden todettiin helpottaneen ja nopeuttaneen liikkumista kantakaupungissa. Muutamissa puheenvuoroissa lautojen pysäköintiin liittyvät ongelmat nostettiin esille. Itse koen, että laudat ovat omalla tavallaan täydentäneet julkisten liikennevälineiden tarjontaa. Laudat on tarkoitettu lyhyisiin alle kilometrin mittaisiin matkoihin. Noin 20 kilometrin maksimituntivauhtia kulkevat laudat ovat huomattavasti nopeampi kulkumuoto kuin kävely. Uuden kulkumuodon rantautuessa kaupunkiin on toimivien käytäntöjen luominen tärkeää. Ensinnäkin potkulaudoilla kuuluu ajaa pyöräteillä. Milloin erillistä pyörätietä ei ole käytössä, on laudoilla ajettava ajoradan reunalla. Ruuhkaisilla jalkakäytävillä ei ole turvallista ajaa potkulaudoilla. Pysäköinnin osalta on jo arkijärjenkin valossa selvää, ettei potkulautoja kuulu jättää keskelle jalkakäytävää. Potkulaudat on asianmukaista pysäköidä jalkakäytävän reunalle tai muuten sivummalle. Nämä säännöt mielessä pitäen potkulautailijoiden ja muiden tienkäyttäjien yhteiselo helpottuu huomattavasti. Kasvava kaupunki tarvitsee monipuolisesti erilaisia liikkumismuotoja. Uudet liikkumisvälineet tuovat kuitenkin uudenlaisia haasteita. Aikoinaan autojen tuleminen kaupunkiin loi aiemmin hevosvaltaiselle liikenteelle haasteita. Ajan kuluessa ja käytäntöjen kehittyessä yhteiselo helpottui ja lopulta autot korvasivat hevoset. Toimivilla säännöillä ja toisten liikkujien kunnioittamisella uskon, että myös sähköpotkulaudat voivat vakiintua osaksi helsinkiläisten arkiliikkumista. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Jatkoa sivulta 3 H iilineutraalisuutta ei saavuteta yksin kaupungin toimilla. Hiilineutraali Helsinki syntyy kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten ja organisaatioiden yhteistyöllä. Helsinki <3 ilmasto -näyttely on esillä 16. toukokuuta alkaen keskustakirjasto Oodin Bryggassa. Avajaisia vietetään keskiviikkona 22. toukokuuta. Toiminnallinen kokonaisuus on auki lokakuun puoliväliin, ja siihen voi tutustua itsenäisesti Oodin aukioloaikoina. Bryggassa on päivystäjä paikalla arkisin klo 14 18. Näyttelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja avata Helsingin ilmastotavoitteita. Ilmastoaihetta lähestytään neljän teeman kautta: liikenne, asuminen, ruoka ja kuluttaminen. Näyttelyssä voi muun muassa ladata puhelimen pyörää polkemalla, tutustua tulevaisuuden Helsingin pikaratikkaja baanaverkostoihin, antaa oman ilmastolupauksensa sekä tutkia omia ruokavalintoja ruokakuutioiden avulla. Kaupunki kutsuu kaikki helsinkiläiset mukaan ilmastotyöhön. Nyt on vaikuttavien ilmastotekojen aika ja jokaisen teoilla on merkitystä! Toiminnallinen Helsinki <3 ilmasto -näyttely kertoo arjen ilmastoteoista. Aleksanterin teatterin syksy A leksanterin teatterissa nähdään syksyn aikana kolme oopperaensi-iltaa ja kahden valovoimaisen naisen, Ritva Oksasen ja Minna Koskelan, ensi-illat. Teatterineuvos Oksanen ja pianisti Pedro Hietanen tuovat Aleksanterin lavalle Aino Suholan tekstit ja rakkaimmat laulunsa Rakasta minut vahvaksi -illoissa 6. syyskuuta alkaen. Minna Koskela eläytyy paleoliittiseen parisuhteeseen Emma Peirsonin käsikirjoittamassa ja Hanna Kailan suomentamassa teoksessa Luolanainen, joka saa ensi-iltansa 13. syyskuuta. Opera Boxin tuottama, Francis Poulencin dadaistinen poliittinen satiiri Tiresiaan rinnat saa ensi-iltansa syyskuussa. Lokakuussa Opera Box tuo lavalle kaksikielisen kokoperheen oopperan Vickan & Väinö. Tiresiaan rinnat -oopperaa tähdittävät sopraano Anu Komsi ja baritoni Jaakko Kortekangas. Lokakuussa ensi-iltansa saava, Ooppera Skaalan Baby Jane perustuu kirjailija Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin. Päärooleissa ovat sopraano Tuuli Lindeberg ja mezzosopraano Essi Luttinen. Teatterin syyskauden käynnistävät elokuussa nähtävät Martti Suosalon Luolamies, kahden esityksen verran jatkoa saava Virpi Hämeen-Anttilan dekkareihin perustuva murhamusikaali Iloisten sielujen hotelli sekä Ville Salosen ja Johanna Rusasen pienoisoperetti Pienet enkelit. Syksyn aikana lavalle nousevat myös muun muassa Heikki Nousiainen ja miniänsä Linda Wiklund Tuomas Kyrön käsikirjoittamassa ja Jukka Heinäsen sovittamassa Mielensäpahoittajan miniässä, Jaana Saarinen ja Jukka Rasila Antto Terraksen käsikirjoittamassa Piru naiseksi -komediassa sekä Ilkka Heiskanen, Antti Peltola, Juha-Pekka Mikkola ja Maija Siljander Lars von Trierin ja Jack Namaran toimistokomediassa Pomo. Miitta Sorvali jatkaa teoksissa Miitta elää! sekä Kaikki mieheni.
7 Nro 9 • Viikot 21-22/2019 Seurakunnassa tapahtuu Menovinkkejä Helsingin tuomiokirkko • 22.5. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa • 22.5. klo 12-12:30 Urkuvartti • 22.5. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa • 23.5. klo 12-12:30 Viikkomessu • 23.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa • 25.5. klo 18-19 Iltakirkko • 26.5. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna • 27.5. klo 12-12:30 Päivärukous / Prayer During the Day • 27.5. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki • 28.5. klo 12-12:30 Päivärukous / Prayer During the Day • 28.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa • 28.5. klo 20-21 The Plains Singers • 29.5. klo 12-12:30 Ei urkuvarttia • 29.5. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa • 30.5. klo 12-12:30 Ei viikkomessua • 30.5. klo 12-13:30 Helatorstain 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla / Ascension Day Mass on Senate Square • 1.6. klo 18-19 Iltakirkko • 2.6. klo 10-11:30 Messu • 3.6. klo 11-11:15 A Short Presentation of the Cathedral / Lyhyt kirkon esittely englanniksi • 3.6. klo 12-12:30 Päivärukous / Prayer During the Day • 3.6. klo 18-19 Kesän avoimet ovet-koulutus • 4.6. klo 12-12:30 Prayer During the Day & A Short Presentation of the Cathedral • 4.6. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa Mikael Agricolan kirkko • 23.5. klo 10-12 Perhekerho • 26.5. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist • 26.5. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School • 26.5. klo 12-13:30 Messu • 26.5. klo 18-21 Tuomasmessu • 2.6. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist • 2.6. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School • 2.6. klo 12-13:30 Messu • 2.6. klo 19-21 Kesäinen Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko • 2.6. klo 14-15:30 Messu Vanhakirkko • 22.5. klo 08-05:30 Aamumessu • 23.5. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa • 26.5. klo 10-11:30 Messu • 28.5. klo 12-12:30 Päivämusiikkia • 29.5. klo 08-05:30 Aamumessu • 2.6. klo 10-11:30 Messu • 4.6. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma • 22.5. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone • 23.5. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone • 23.5. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen • 24.5. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone • 29.5. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone • 31.5. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone Hyvän toivon kappeli • 23.5. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio • 23.5. klo 18:30-20 Keväinen musiikki-ilta • 23.5. klo 19-21 Hyvän toivon kappelin musiikkiryhmän harjoitukset • 26.5. klo 12-13:30 Luottamuksen messu • 26.5. klo 13:45-15 Hengellinen harjoitusryhmä • 27.5. klo 13-15 Musamuorit • 28.5. klo 14-16 Kappelikahvila • 30.5. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio • 2.6. klo 12:00 13:30 Messu • 04.06. klo 14:00 16:00 Kappelikahvila Meritullin seurakuntatalo • 23.05. klo 15:00 17:00 Perhekerho • 27.05. klo 09:30 10:30 Seniorinaisten jumppa • 27.05. klo 10:40 11:40 Seniorinaisten jumppa Kirja-arvostelu Maailman mulkerot valettu patsaiksi ? Maailmassa on aina ollut ja on nytkin ihmisiä jotka tahtovat ja tekevät muille ihmisille hyvää. Haluavat parempaa maailmaa. Toisaalta maailmanhistoria on valitettavan täynnä ihmisiä, jotka ovat tehneet muille ihmisille valtavasti pahaa, tappaneet ihmisiä tuhansittain, ”parhaat” miljoonittain erilaisten käskyjensä, vallankäytön kautta. Kuitenkin nämä joukkosurmaajat ovat tänäkin päivänä kunnioitettuja sankareita, patsasherroja. Herroja nimenomaan, sillä patsasherrojen monipuoliseen mulkeroiden joukkoon ei mahdu yhtään naista. Ympäri maailmaa Maailman suurmiehistä, jotka on korotettu patsaiksi asti tekee erinomaisen mielenkiintoisesti selkoa Ari Turusen kirja ”Mulkerot” (Into 2019). Mulkerot esittelee kaikkiaan 26 suurmiehen elämäkertoja. Kaikille näille on yhteistä heille pystytetty patsas, sankaripatsas. Turunen tuo kuitenkin jokaisen kohdalla esille tämän ”sankarin” hirmutyöt, kuinka monia ihmisiä tämä ”sankari” itse tappoi tai kuinka paljon hän käskytti tappamaan. Määrät ovat tuhansissa, kymmenissä tuhansissa. Näitä patsassankareita Turunen on tasapuolisesti löytänyt ympäri maailmaa. Colosseum – teurastamo Turusen kirja valaisee havainnollisesti useimmille meillekin tuttujen asioiden kääntöpuolia. Roomassa vierailevat turistit jonottavat päästäkseen näkemään keisari Vespaniuksen rakennuttaman Colosseumin. Suuri arkkitehtuurin mestarinäyte, gladiaattorit ovat sankareita,joita esittäviä nukkeja myydään turisteille. Turisteille ei kerrota, että Colosseum oli 200 000 ihmisen teurastamo! Tuttuja ja tuntemattomia Mulkeroista, tappajista ovat kirjaan päässeet ”ansioistaan” tutummasta päästä Aleksanteri Suuri (356323 eaa), Attila-jumalan ruoska (n. 406-453), Tsingis-Kaanijumalan rangaistus syntisille (1162-1227), Iivana Julma (1530 -1584), Napoleon (1769 -1821), kuningas Leopold II (18351909). Mukaan ovat myös päässeet tutut patsashahmot Lenin, Mao ja Che Guevara. Tuntemattomampia, mutta ei vähäpätöisempia ovat mm. kauhukirjallisuuden klassikon Draculan esikuva, Romaniassa hallinnut Vlad Tepes. Hän oli mikäli mahdollista vielä kauheampi kuin romaanihenkilö Dracula. Vlad III on Romanian sankari, patsas Bukarestissa, mies joka rakasti seivästämistä. Löytöretkeilijänä tunnettu Vasco da Gama (1460 – 1524) saa kirjassa aivan uuden ”hohteen”, intialaisten alistajana, joukkomurhaajana. Kauppasyistä. Meidän kirkon uskonpuhdistaja Martti Luther (1483 1546) nousee myös uuteen valoon Turusen esittelyssä ”Vihainen ja leppymätön”. Pohjoismaista väriä mulkeroiden joukkoon tuo norjalainen viikinkikuningas Harald Ankara (n.1015 – 1066). Harald teki kaikkea mitä viikinkisoturit yleensä: ryösti, tappoi, hävitti, tienasi rahaa palkkasoturina, purjehti ja matkusti. Viikinkimuseo Oslossa ei kerro, että Brittein saarilla kaksisataavuotta ryöstelleet viikingit ”olivat joukko raivoavia onnenonkijoita, jotka tapettuaan ja raiskattuaan ottivat eloonjääneet mukaansa ja myivät heidät orjiksi”. Kuningas Haraldista on komea ratsastajapatsas Oslon kaupungintalon seinässä. Ketkä tänä päivänä Erilaiset hirmuhallitsijat ja hirmuteot ovat ”Mulkerot” kirjassa historiaa, menneitä aikoja. Hirmuhallitsijoita ja hirmutekoja on kuitenkin maapallollamme tänäkin päivänä. Maailmaa ja patsaita seuraamalla voi itse kukin arvioida, ketkä kelpaavat tämän päivän ”mulkeroiksi”. Ari Turusen ”Mulkerot” kirja toimii asiassa erinomaisena oppaana. Pekka Hurme Tuomiokirkkoseurakunta hakee vapaaehtoisia H elsingin tuomiokirkon ovet ovat kesällä (kesä-elokuu) auki joka päivä puoleenyöhön asti. Pidennetyn aukioloajan mahdollistavat vapaaehtoiset, joita seurakunta hakee ja kouluttaa tehtävään tänäkin kesänä. Seurakunnassa tämä vapaaehtoistyön muoto on saanut nimen ”Kesän Avoimet Ovet -toiminta”. Kesän Avoimet Ovet-toiminta alkaa jälleen kesäkuun alussa. Vapaaehtoiset pitävät Tuomiokirkkoa auki kaukaa ja läheltä tulevia kirkkovieraita varten kesäiltaisin. Vapaaehtoisten päivystysvuorot ovat arkisin klo 18-24, lauantaisin klo 19-24 ja sunnuntaisin klo 21-24. Kerralla päivystää kaksi tai kolme vapaaehtoista. Vapaaehtoiset vastaavat siitä, että kaikilla on mahdollisuus rauhalliseen kirkkovierailuun ja hiljentymiseen. Vapaaehtoisella kirkkopäivystäjällä ei tarvitse olla erityisempää kielitaitoa tai muuta kokemusta. Tehtävässä voi toimia täysi-ikäinen, joka kuuluu johonkin kristilliseen kirkkokuntaan ja on osallistunut yhteen koulutusiltaan. Kesän koulutusillat järjestetään ma 3.6., ti 2.7. ja to 1.8. Tuomiokirkossa klo 18. Koordinaattori Anni Roiha kertoo mielellään lisää tehtävästä. Häneen voi olla yhteydessä puhelimitse 050 442 0050 tai sähköpostitse anni.roiha@evl.fi. ? Teatteri Ilmi Ö, Iso Roobertinkatu 10 B 20, Helsinki. Oodi sitruunalle ti 28.5. 18:00. Runoteatteri Kiepin esitys Oodi sitruunalle on kahden kulkijan runomatka maisemien ja tunnelmien halki. He ihmettelevät ympäröivää luontoa, todellisuutta ja itseään sekä tutkivat omia rajojaan ja suhdetta kanssakulkijoihin. Esityksessä kuullaan sekä kotimaista että käännettyä runoutta. Runoteatteri Kieppi: Leena Hämeenniemi ja Annika Niemelä. Ohjaus: Inkeri Kivimäki Liput 10€, opiskelijat/ työttömät 7€ runoteatterikieppi@ gmail.com. Kesto n. 45 min Tanssitilaisuuksia Seurasaaressa Antin aukiolla Helsinkiläisten luottamus poliisin toimintaan pysynyt vahvana K aupungin tekemässä turvallisuustutkimuksessa kysyttiin helsinkiläisiltä, kuinka paljon he luottavat Helsingin poliisiin. Noin 86 prosenttia vastaajista luotti poliisiin joko erittäin paljon tai melko paljon. Tulos on linjassa aikaisempien turvallisuustutkimusten kanssa, joita kaupunki on toteuttanut kolmen vuoden välein. Poliisin nauttima luottamus on nyt korkeammalla kuin 2000-luvulla tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa. Luottamus poliisiin on vahvaa kaikissa vastaajaryhmissä. Esimerkiksi vieraskielisistä vastaajista 80 prosenttia ilmoitti luottavansa poliisiin erittäin paljon tai melko paljon. Toisaalta vieraskielisillä vastaajilla esiintyi myös muita enemmän ”en osaa sanoa” -vastauksia sekä neutraalia ”ei paljon eikä vähän” -vaihtoehtoa. Tutkimuksen aineisto kerättiin viime vuoden loka– marraskuussa. I loa ja energiaa pursuava kansantanssiryhmä Tanhu-Visa esiintyy kolmena kesäisenä sunnuntaina, 2.6., 30.6. ja 18.8. klo 16.00, Seurasaaren vehreän luonnon keskellä. Ryhmä tavoittelee esityksissään visalaisen tanssiperinteen säilyttämistä, mutta myös uuden luomista perinteitä vaalien. Seurasaarifolk –tapahtumassa nautitaan taidokkaasta kansantanssista ja rytmikkäästä pelimannisoitosta Helsinki-päivänä 12.6. klo 18.00. Mukana menossa Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, Pörriäiset Nurmijärveltä, Espoon Kansantanssijat sekä helsinkiläiset ryhmät Kierrokas ja Tanhu-Visa. Myös yleisö voi tanssahdella lavalla. Seurasaarifolk on osa Helsinki-päivän ohjelmistoa. Seurasaaressa tanssitaan myös Kaupunkitansseja heinäkuussa tiistaisin 2.-30.7. klo 19.00. Paritansseja opetellaan Tanssiteatteri Tsuumin ohjaajien opastuksella kaupunkitanssimetodilla. Paikalle voit tulla joko parin kanssa tai yksin. 2.7. opetellaan valssia, 9.7. polkkaa, 16.7. fuskua, 23.7. jenkkaa ja 30.7. foksia. Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy Tanhu-Visan tanssijoita. Kuva: Seurasaarisäätiö
8 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 Töölössä kokeillaan uutta tapaa suodattaa mikromuoveja hulevesistä Valuma-alue ja hulevesien suodatusarkkukokeilun sijainti. Kuva: Olli Hakala. Hulevesien suodatusarkun tyyppipoikkileikkaus. Kuva: Olli Hakala. Iso Roballe inspiroivien ihmisten ja asioiden kohtaamispaikka Jatkoa sivulta 3 V almennusyritys Kuudes Aisti avaa 14.5. ainutlaatuisen puhujaja keskustelutilan, inspiroivien ihmisten ja kiinnostavien asioiden kohtaamispaikan House of Inspiration HOI’n Iso Roba 30:een. House of Inspirationin tehtävä on tuoda inspiraatiota, energiaa ja hyvää mieltä ihmisten elämään. Keskusteluilloissa pääsee kurkistamaan oman alansa huippuammattilaisten johdattelemana kiinnostavien kulissien taakse, mennä yhdessä pintaa syvemmälle ja päästä lähelle inspiroivia ihmisiä ja asioita. HOIssa tapahtuu paljon joka viikko, niin arkisin kuin viikonloppuisin. Tiistai-illat: Insight&Ideas opi uutta, haasta uskomuksia ja löydä ideoita. Haluamme tehdä tiedettä ja tutkimusta tunnetuksi perinteisten areenoiden ulkopuolella. Tutkittua tietoa tarjottimella. Keskiviikko-illat: Art&Business koe jotain ennennäkemätöntä ja näe yllättäviä yhdistelmiä. Haluamme edistää emotionaalis-älyllistä ristipölytystä saattamalla yhteen erilaisia näkökulmia meille kaikille tuttuihin asioihin. Jotain yllättävästi erilaista. Torstai-illat: Passion&Pleasure elä täysillä ja sukella pintaa syvemmälle. Haluamme esitellä ihmeellisiä ihmisiä ja heidän intohimojaan. Tarinoita toisenlaisesta elämästä. Alla listaus HOI toukokuun ohjelmistosta. Koko kevään ohjelmisto katsottavissa osoitteessa www.kuudesaisti.fi/hoi Ti 14.5 Hyvät tyypit ja temperamentti | Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen To 16.5 Intohimojen seuraaminen | tennismaajoukkueen kapteeni Jarkko Nieminen Ti 21.5 Riko rajasi, älä itseäsi | tähtitanssija Minna Tervamäki Ke 22.5 Tarinat laulujen takana ja niiden tulkinta | laulaja, lauluntekijä Jussu Pöyhönen To 23.5 Hämärä on valoni | vuoden 2019 kultaseppä Eero Hintsanen Ti 28.5 Utopiat ja tulevaisuuksien avartaminen | Tulevaisuuden tutkija Mikko Dufva Ke 29.5 Seitsemän elämäntaitoa | Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman To 30.5 It takes two to tango -yhteistyön ytimessä | Tanssija-koreografit Jussi Väänänen ja Katja Koukkula. Mechelininkadulla yhtä juhlaa pitkän remontin jälkeen Jatkoa sivulta 3 P yörätiejärjestelyt ovat osa kantakaupungin runkoreitin parantamista Ruoholahden ja Pasilan välillä. Kadun puukujanne uusittu yhtenä kokonaisuutena Kaikkiaan kadun varrelle on istutettu yhdeksää eri lehmuslajiketta ja yhteensä 175 puuta. Ahtaassa katutilassa sekä kasvutila että istutuskuoppa ovat rajallisia, kun yhdellä puolella on talo ja toisella puolella kulkee liikennettä. Tämän vuoksi alueelle on istutettu nuoria, suippolatvaisia lehmuksia, jotka kasvavat ryhdikkäästi pystympään. Vaikeuksien kautta maaliin Vanhat vesihuoltolinjat on rakennettu pääosin 1920ja 1930-luvuilla. Uudet linjat rakennettiin nyt aiempaa syvemmälle, mikä suojelee niitä esimerkiksi routimiselta. Tämän vuoksi urakan aikana jouduttiin tekemään mittavia louhintatöitä Sibeliuksen puiston edessä sekä Linnankoskenkadun ympäristössä. Asuintalojen läheisyydessä ei voitu räjäyttää kalliota, vaan työ oli tehtävä hitaasti kiilaamalla. Myös yllättäen löytyneet vanhat maan alaiset rakenteet jarruttivat katu-urakkaa. – Nyt on työn tekijöillä hymy herkässä, kun katu alkaa näyttää valmiilta. Läntinen kantakaupunki on saanut arvoisensa liikenneväylän, jonka alle rakennettu uusi tekniikka palvelee käyttäjiään vuosikymmeniä. Katu on myös aiempaa huomattavasti turvallisempi kaikille käyttäjäryhmille, sanoo katuremppaa johtanut tuotantopäällikkö Eila Hägg Helsingin kaupungin Starasta. Töölöläiset järjestivät Mechelininkadulla katujuhlan lauantaina 11.5. Ohjelmassa oli tapahtumia isommille ja pienemmille juhlijoille. Virallinen avaus oli Perhon lavalla, Perhon liiketalousopiston vieressä. Raitiovaunut pääsevät uusiin koteihinsa Jatkoa sivulta 3 N oin 60 kuutiometrin kokoinen (10 x 3 x 2 metriä), betonirakenteinen arkku poistaa hulevesistä kaiken kokoisia roskiakiintoaineita sekä erilaisia haitta-aineita. Arkku toimii suodattimena ennen kuin hulevedet päästetään mereen. Arkkua kehitetään usean yhteistyötahon voimin. Suodatusprosessi on kolmiosainen: viivytys/laskeutus, karkeasuodatus ja hienosuodatus. Siinä voidaan käyttää erilaisia suodatusmateriaaleja. Parhaillaan arkussa on karkeasuodattimena kevytsoraa ja hienosuodattimissa biohiiltä ja suodatushiekkaa. Mikroroskaa ja rengaspölyä tulee laajalta alueelta Suuri osa suodatusarkkuun päätyvistä viiden hehtaarin valuma-alueen hulevesistä on peräisin Mechelininkadulta, joka on yksi kantakaupungin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Nyt kokeiltavalla suodatusarkulla saadaan suodatettua vain osa valuma-alueen vesistä. Liikenne on arvioitu merH KL:n luovuttamista vaunuista osa on jo päässyt uuteen kotiin. Toinen Mikkeliin luovutetuista vaunuista pääsi perille viime tiistaina ja viime perjantaina vietettiin Helsingissä Teurastamon pihalla taideja tiederatikan avajaisia. – Vaunujen luovutus on ollut pitkä urakka ja on ihanaa päästä seuraamaan, kuinka ne vihdoin pääsevät uusiin koteihinsa ilahduttamaan uusia ihmisiä. Näillä vaunuilla on takanaan pitkä arvokas historia osana Helsinkiä ja helsinkiläisten muistoja, mutta päästyään uudelleen käyttöön ne eivät ole vain historiaa vaan luovat uusia muistoja edelleen, iloitsee HKL:n suunnittelija Sanna Hagberg. Ensimmäisenä uuteen kotiinsa saapunut ratikka oli Allegra Lab Helsinki ry:lle & Helsinki Distilling Company Oy:lle luovutettu vaunu 91. Vaunu saapui Teurastamon Tislaamolle huhtikuussa. HKL:n lahjoittamista raitiovaunuista taideja tiederatikka on ensimmäinen toimintansa aloittava vaunu. Ratikasta tulee osa Tislaamon terassia ja Allegra Lab Helsinki ry:n koordinoimassa ratikkaohjelmassa nähdään taiteen, tieteen ja kulttuurin, sekä Helsingin historiaan liittyviä tapahtumia. Vaunu 320 pääsee Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle tällä viikolla aluksi väliaikaiselle paikalle odottelemaan varsinaisien perustusten ja ”ratikkatorin” valmistumista. Teurastamon pihalle vaunu saapui huhtikuussa. Kuva: HKL
9 Nro 9 • Viikot 21-22/2019 Liikennemerkkien muutokset alkavat Helsinki parantaa liikenneturvallisuutta nopeusrajoituksia alentamalla Hulevesien suodatusarkku rakenteilla. Kuva: Sonja-Maria Ignatius. Mäkelänkadun liikennettä kesällä 2017. Kuva Helsingin kaupunki. Jatkoa sivulta 3 S uurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on lähes kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin. Keskustassa nopeusrajoitus lasketaan 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus on 40 km/h. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskee 40:een km/h Finlandia-talon ja Kuusitien välillä. Rajoitusten laskeminen vähentää onnettomuuksia Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän. – Nopeusrajoitusten alentaminen on tärkeä keino parantaa liikenneturvallisuutta. Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, toteaa liikenneja katusuunnittelu päällikkö Reetta Putkonen. – Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän. Reetta Putkosen mukaan käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin nyt voimaan tulevat uudet nopeusrajoitukset. Raide-Jokerin rakentamista valmistellaan puunkaadoilla R aide-Jokeri-pikaraitiotien rakentaminen alkaa kesäkuun alussa. Rakentamista valmistelevaa puunkaatoa tehdään jo toukokuun aikana Patterimäen länsipuolella, Otaniemen Maarintiellä ja Vaisalantiellä. Puita kaadetaan vain sen verran kuin rakentamisen kannalta on välttämätöntä. Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamista valmistellaan jo toukokuun aikana, jotta rakentaminen voidaan aloittaa mahdollisimman tehokkaasti heti kesäkuun alussa. Valmisteleviin töihin kuuluu puunkaatoja Otaniemessä Maarintiellä ja Vaisalantiellä sekä Helsingissä Patterimäen länsipuolella. Puita kaadetaan tulevien raitiotien ja kadun linjausten sekä Patterimäessä myös uuden pelastustien alta. Puunkaatoalueet on suunniteltu tarkasti niin, että kaatoja tehdään vain sen verran kuin on välttämätöntä. Otaniemessä Maarintien nykyisen jalankulkuja pyörätien eteläpuolelta kaadetaan puita noin 250 metrin matkalta kadun uuden linjauksen kohdalta. Vaisalantien pohjoispäässä kaadetaan puita pikaraitiotien linjauksen kohdalta ja muutama yksittäinen puu työmaatukikohdan alueelta. Puiden kaato aloitetaan viikolla 21 ja valmistuu vielä toukokuun aikana. Työn toteuttaa Raide-Jokeri-allianssin aliurakoitsija. Patterimäen länsipuolella puita kaadetaan raitiotien reitiltä ja myös uuden pelastustien vuoksi. Metsässä kulkeva ulkoilureitti muutetaan viranomaisten määräyksestä pelastustieksi. Siksi nykyisen reitin linjausta muutetaan hieman, mutta lopputilanteessa se säilyy virkistyskäytössä. Patterimäen länsipuoliset puunkaadot aloitetaan maanantaina 20. toukokuuta ja ne saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Puiden kaatamisen jälkeen alueella poistetaan kantoja ja pintamaita. Työn toteuttaa Staran aliurakoitsija. Työ vaikuttaa ympäristön jalankulun ja pyöräilyn reitteihin hieman, ja turvallisuussyistä yhteys Arinatien suunnasta (Arinatie 2 kohdalta) etelään suljetaan noin 80 metrin matkalta. Patterinmäen metsäalueella liito-oravan liikkumisja elinmahdollisuudet säilyvät raitiotien rakentamisesta huolimatta. Alueelle istutetaan uusia puuntaimia, ja Raide-Jokeri-allianssi on suunnitellut myös liito-oravien pönttöjä alueelle. Pikaraitiotie itsessään ei ole este liito-oravan liikkumiselle. Myös Patterimäen itäpuolella on merkitty puita, mutta niitä ei kaadeta vielä tässä yhteydessä vaan myöhemmin syksyllä. Puusto on katselmoitu yhdessä Helsingin kaupungin ja Raide-Jokeri-allianssin ympäristöja metsäasiantuntijoiden kanssa. Varsinaiset pikaraitiotien rakentamistyöt käynnistyvät kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Uudet nopeusrajoitukset tiivistetysti: • ASUINALUEIDEN tonttikaduilla 30 km/h -rajoitus • KESKUSTASSA 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h • TEOLLISUUSALUEIDEN tonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus • PÄÄKADUILLA 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa lähellä keskustaa • ALUEELLISILLA kokoojakaduilla 40–50 km/h • PAIKALLISILLA kokoojakaduilla 30–40 km/h Toteutussuunnitelmat valmistuivat keväällä Kaupunginhallitus on päättänyt asiasta 9.4.2018. Tämän jälkeen kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Tänä vuonna nopeusrajoitusten muutos toteutetaan niillä kaduilla, joilla se on mahdollista tehdä suhteellisen helposti liikennemerkkiä vaihtamalla. Osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin, kun katua peruskorjataan. Esimerkiksi Sörnäisten rantatien nopeusrajoitus pysyy entisellään 50 km/h. Kaupunkilaisia pyydetään ottamaan yhteyttä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun, mikäli muutoksesta herää kysymyksiä. Yhteystiedot: hel.fi/palaute, puh. 09 310 22111 Raitiovaunut pääsevät uusiin koteihinsa kittäväksi mikromuovin ja -kumin lähteeksi. Päästöjä aiheuttavat muun muassa autonrenkaista ja tiemerkinnöistä irtoavat hiukkaset. Henkilöauton renkaasta kuluu sen elinkaaren aikana pois keskimäärin 10–20 prosenttia. Mechelininkadun keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee kadun eri osilla noin 13 000:n ja 30 000:n ajoneuvon välillä. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2017 tekemien laskelmien mukaan alueen liikenne tuottaa rengaspölyä neljästä seitsemään tonnia vuodessa. Kerätty tieto avoimeen käyttöön Hankkeessa kerättävä tieto julkaistaan vuoden 2019 aikana kiinnostuneiden tahoVaunu 11 sekä perävaunu 521 muuttavat Mikkelin kaupunkiin ja Mikkelipuistoon. Toinen vaunuista matkusti uuteen kotikaupunkiinsa tiistaina 14.5. Avajaisten ajankohta ei ole vielä tiedossa. Oy Stadin Ratikat Ab:lle luovutettu perävaunu 615 matkaa kesäkuussa Varsinais-Suomeen, jossa se odottaa entisöintisuunnitelman valmistumista. –Tarkoitus on, että vaunu valmistuu ensi vuosikymmenen aikana, ja sen kyydistä museolinjalla pääsevät sitten kaikki kaupunkilaiset nauttimaan kesäviikonloppuisin, kertoo Daniel Federley, Stadin Ratikoiden toimitusjohtaja. HKL ilmoitti kesäkuussa 2018, että se luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista. Luovuttamisella vältetään raitiovaunujen romuttaminen ja mahdollistetaan niiden päätyminen uuteen, innovatiiviseen käyttöön. Vaunut tarjottiin hakemusten perusteella luovutettavaksi uusiokäyttöön, joka tukee kaupunkikulttuurin kehittymistä ja on raitioliikenteen arvon mukaista ja sen historiaa kunnioittavaa. HKL:n omistukseen jää perinnevaunuja vielä nyt luovutettavien vaunujen jälkeenkin. jen vapaasti hyödynnettäväksi, mikä edesauttaa hulevesituotteiden ja -ratkaisujen kaupallistamista ja jatkokehitystä. Hulevesien suodatusarkku on suunniteltu ja toteutettu iWater-hankkeessa ja Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean-ratkaisut -hankkeessa. Jälkimmäisessä ovat olleet mukana Helsingin kaupungin lisäksi Ruskon Betoni Oy, Fortum Oy, WSP Finland Oy, Aalto-yliopisto ja monia muita kadunrakennukseen ja vesihuoltoon liittyviä tahoja. Teurastamon pihalle vaunu saapui huhtikuussa. Kuva: HKL
10 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 Kulttuuri Risto Kolanen: Toukokuun kulttuurikierros Music+-esityksen Anne-Maarit Kinnunen (vas.), Hanna Heino (selin), Tuuli Vahtola, Meeri Lempiäinen, Jenni-Elina von Bagh, Satu Rekola, Soile Voima, Kirsta-Julia Arppo, Minna Karttunen, Anni Koskinen, Soili Huhtakallio, Mirva Mäkinen, Heini Hermunen on järjestäytynyt tanssiryhmä Stoassa. Kuva: Katri Naukkarinen. Sabrina ja Saarten tyttäret esittää Kantelettaren tekstejä nuoren naisen maailmasta. Nihkee Akka -räppäri, Jonna Nummela (sormi pystyssä), Sabrina Ljungberg keskellä. Kuva: Jesse Pasanen. Säveltäjä Anna-Mari Kähärä (keskellä edessä) ja Tampereen Taiteellinen Kuoro oikein poseeraa kesken Suomi-musikaali -konserttia Savoyn lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat Ville Valkonen, Tiia Huuskonen ja taustalla Timo Korjus esiintyvät Ballet Finlandin “Seitsemässä” Aleksanterin teatterissa. Kuva: Grisha Olizeg. M aailma kylässä tulee taas 25.-26.5. Kaisaniemen puistoon ja Rautatietorille. Festivaalin näytteilleasettajia on 400. Paljon musiikkia, kirjoja, elokuvia ja keskusteluja on luvassa. Suomi-musikaalit soivat Vappupäivänä on Savoy-teatterissa saimme nauttia Suomimusikaalin vauhdikkaissa ja koskettavissa tunnelmissa. Kuulimme musikaalilaulajien parhaimmistoa; säveltäjät Eeva Kontu, Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna säestivät ja myös juonsivat hauskasti konsertin. Sama kolmikko on luonut vastaavaa Tampereen Teatterikesään. Tunnelmaa olivat luomassa myös kahdeksanhenkisen orkesteri ja ennen kaikkea 30-päinen musiikkiteatterin ammattilaisista koostuva Tampereen Taiteellinen Kuoro, joka vastasi monesta huippuhetkestä, mm. Tuurnan ja Jussi Kylätaskun ”Pelasta pois, Maaria” näytelmästä Maaria Blomma. Laulajat ja kuoro esittivät upeita lauluja tämän vuosituhannen musikaaleista ja näytelmistä, kuten Tytöt 1918, Homo!, Palava kaupunki, Slava!, Särkynyt malja, Tippukivitapaus, Viita 1949 ja Häräntappoase. Saimme nauraa, laulaa ja rytmittää mukana sekä liikuttua vapputunnelmaan. Minuun koskettivat eniten Vuokko Hovatan, aina niin kuulaalla äänellään, tulkitsema Kontun ”Kuudella kielellä” Viidasta ja Kähärän ja Marja-Leena Mikkolan ”Saima Irene maaliskuussa 1918” Kapsäkin Murhenäytelmästä. Sinikka Sokka lauloi komeasti Tuurnan ja Pirkko Saision ”Epilogin” Mustasta Saarasta. Jukka Nylund esitti vahvasti Kähärän ”Ja lopuksi” runon Mika Waltarin tekstiin ja Tuurnan-Saision ”Vaikka enkelin kieltä puhuisin” musikaalista Slava, kunnia! Petrus Kähkönen oli parhaimmillaan voimakas Kontun uudessa sävellyksessä Viidan klassiseen Alfhild-runoon. Se on hyvin tuttu myös lauluna, joten rohkea ja onnistunut teko on säveltäjän uusi versio. Täysi Savoyn katsomo jää odottamaan tästä Vappuperinnettä. Kansanrunoutta tarttuvina melodioina Korjaamon Vintillle kerääntyi vapun alla lempeänä kevätiltana lavarunouden ystäviä ja kuorolaulusta innostuneita katsojia. Tarjolla oli naiskauneutta, hyvin toisiinsa sointuvat äänet ja intensiivistä huumoria. Sabrina ja Saarten tyttäret on ainutlaatuinen laulukollektiivi, joka tuo uutta musiikkia yhdistämällä ikiaikaista kansanrunoutta tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Laulut kertovat (nuoren) naisen elämästä, kasvukivuista ja onnesta, jotka ovat ajasta aikaan samanlaisia. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. – Voisi jo lempiä, arveli otsikko. Saarten tyttäret ryhmä työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallista yhtyeen esityksissä. Tyttäret jakavat Kantelettaren nykyihmistäkin koskettavia runoja Mitä me tytöt suremma –iltojen muodossa. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valoja kuvataiteilijoiden kanssa. Nyt visuaalinen ympäristö koostui Vintin pysyvistä seinäkuvista, 1800-luvun kantakaupungin kartoista. Kuoron kanssa esiintyi Nihkee Akka, joka on saanut nimensä vieraan miehen huutelusta – tämä akka huutaa takaisin! Jonna Nummela kokosi musiikin ja nopeatempoiset tekstit yhteen. Uuden ajan iskevän mainiota räppiä, joka on myös luonnonläheistä ja fyysistä. Ballet Finlandin vaikuttavat tanssiteokset Ballet Finland, entinen Pieni Balettiseurue, sai vuoden alussa uuden taiteellisen johtajan, kun Jouka Valkama jatkaa Ville Valkosen paikalla ryhmän vetäjänä. ”Ballet Finland Nyt!” esitteli Aleksanterin teatterissa ryhmän nykyisellään ja toi näyttämölle Valkosen vanhoja teoksia ja yhden uuden sekä Valkaman teoksen. Ville Valkosen koreografia ”Seitsemän” on ylistys suomalaiselle huipputaiteilijalle Jean Sibeliukselle. Seitsemän tanssijaa tanssii välähdyksiä elämästä säveltäjämestarin viimeiseksi jääneeseen teokseen, 7. sinfoniaan. Olen nähnyt teoksen aiemmin, ja aina se on yhtä vaikuttava yhteistanssina ja soolo-osissa. Tiia Huuskosen ja Valkosen yhteiskohtaukset ovat hienoja. ”Magnet” on Valkosen luoma pas se deux, joka on osa koreografiasta: ”Red light drowning”. Sitä on esitetty ympäri Suomea eri tapahtumissa esimerkiksi Kansallisoopperan lavalla HIBC balettikilpailun finaalissa. Maria Beseghi ja Tuomas Hyvönen tanssivat ylväästi. ”Enigman” tanssi nuori Japanin löytö, 17-vuotias Kinomi Takahashi sulavasti. ”Legioona” on tanssiteos yhteisöllisyydestä ja yksinäisyydestä sekä siitä kuinka ympärillämme kulloinkin olevat ihmiset määrittelevät tunteitamme ja toimintaamme. Esitys alkoi talvivaatteissa kahdeksan tanssijan voimin. Valkaman omaperäiset teokset ovat tunnettuja suoraviivaisesta ja fyysisestä liikekielestään, joka yhdistyy saumattomasti puhuttelevaan visuaalisuuteen. Kollaasiteos vaikuttaa moneen aistiin Zodiakin kevään huippua oli Stoassa nähty ”Music+”,
11 Nro 9 • Viikot 21-22/2019 Stadin vappuiloa lauluina, mummodiskona ja tanssina Veera Railio (oik.), Sirkka-Liisa Sass ja Maija Ruuskanen esittivät paljon suosiota saaneita Sass-lauluja Juttutuvan Varaslähdössä vappuun. Kuva: Sari Kolkka. Ajantaju laulaa “Kolme pientä trollia” maailman tiedonvälityksen häiriköistä Juttutuvan Varaslähdössä Vappuun. Kuva: Sari Kolkka. Laulaja Meiju Suvas ja juontaja, näyttelijä Tuija Piepponen luovat Mummodiskoon ilosanomaa Kampin Palvelukeskuksen vappubileissä. Kuva: Raimo Granberg. Kristiina Halkola keskittyy tulkintaan Vallilan Tangon vapunaatossa Hartolan puistikossa täpötäyden yleisön edessä. Kuva: Raimo Granberg. V araslähtö Vappuun otettiin jo yhdeksännen kerran Juttutuvassa, jossa naseva trubaduuri Vesa Salmi ja Tipi Tuovinen lämmittivät yleisöä vapunodotustunnelmaan Jussi Raittinen veti omia klassikkojaan työväenlauluista. Lisäksi esiintyvät stand up -koomikko Ida Akkila, trubaduuri JP Meronen, ympäristörockia soittava Valtaisa luonnontalouskoneisto ja Ajantaju. Ajantajun sielu ja lauluntekijä on Tiina Pelkonen, jonka kaksi vuotta sitten tekemä uusi Helsinki-laulu on koskettava. Hän näki maahanmuuttajapoikien kuvaavan Stockan jouluikkunoita ja kirjoitti: – Lumi leijuu Aleksilla Stockan ikkunaan / Nuorukaiset satumaisemaa jää kuvaamaan / Arabiaa puhuvat, äidille kuvan meilaavat / yhden silmät / kyynelissä /Viimein nään Helsingin /Viimein nään Helsingin. Sanasirkka, lauluntekijä Sirkka-Liisa Sass on tehnyt viime vuosiin asti todella nasevia ja kantaaottavia biisejä täydellisellä riimillä. Nainen tulkitsi itse muutaman laulunsa lavalla, mukanaan Kapsäkki-yhteistyöstä tutut, taitava pianisti Maija Ruuskanen ja monipuolinen laulaja, viulisti Veera Railio. Satiirin huippua on ”Oi Kehitys!” -laulu: – Kakstuhatluvulla / naisten asema / eikö ole toinen kysyn, / jos vain haluttuna pysyn / duunissa ja kotosalla / mieliala korkealla. / Kuumana mä ootan häntä niin kuin ruoka uunissa, / ja ääneni on duurissa. / Rasittunut mies ei kestä mollia, / kun tarjolla on kauniimpia nollia. Sassin laulujen sanoma hiljensi ravintolan melukulissit. Hän on paljon terävämpi kuin itseään puoli vuosisataa nuoremmat räppärit. Moni on kuullut kesän ”Mummotunnelista”, mutta tiedättkö Mummodiskon?. Mummodisko ry järjesti yhteistyössä Kampin palvelukeskuksen kanssa vappubileet aattoiltapäivänä. Punaisena lankana toimivat jaettu ilo ja ennen kaikkea hauskan pito yhdessä, kuvaajamme todistaa. Yleisöä tähdittivät suosittu laulaja Meiju Suvas, joka oli jo odotellut, milloin pääsee seuraavan kerran Mummodisko -lauteille. Värikäs ilotä tosin oli monella kasseissa ja repuissa. Buffetissa myytiin simaa, munkkeja, kahvia ja muuta. Puisto täyttyi tanssilla ja iloisella vappumielellä hyvässä poutasäässä. Vallilan Tango tarjosi parhaat mahdolliset vappuisat tahdit kaikelle kansalle lapsista vaareihin. Kuuntelin yhden setin kolmesta, ja pääosassa oli pikemmin humppa, jonka Saksasta kotiutunut laulaja taitaa myös hyvin. Marianne Krause opetti kaikille halukkaille tangoa. Yllätysesiintyjä ei ollut pitkään paikalla salaisuus. Ihmiset tiesivät, että Kristiina Halkola tulee viimeiseen settiin. Näyttelijä tunnetaan pikemmin 60-luvun elokuvaballadeista ja 70-luvun poliittisesta laulusta, mutta kaikenlainen musiikki sujuu. Yleisö keskittyi tanssin sijasta kuunteluun. Yllätysvieras on usein kokeneempi taiteilija, aiemmin mm. Vieno Kekkonen. pilleri, näyttelijä Tuija Piepponen loihti juonnoillaan ja hersyvällä huumorilla tapahtumaan tunnelmaa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Burleski ryhmä ”Stinkig Kittens” talutti estradille täysin uuden show:n. Aika uutta Mummodiskossa. Vallilan Tangon järjestämät vapputanssit vetivät perinteiseen tapaan väkeä Hartolan puistikkoon Vallilan Inarintiellä. Vapunaaton juhla alkoi klo 16 ja päättyi klo 20, joten se on aina hyvin lapsiperheystävällinen ja vanhemmalle väelle sopiva. Tapahtumassa ei myydä alkoholia, eväiTyöväentutkimuksen pääpalkinnon sai Saara Lång teoksellaan Ventuskartano ry:n 50 vuodesta päihdehuollossa. Tekijä kiittää palkinnosta, vierellään puheenjohtaja Arja Alho ja eläköityvä kirjastonhoitaja Raija Kangas (oik.). Kuva: Alpo Väkevä. Jonnakaisa Risto ja Henna Sormunen on makaaberiin karnevalismiin kykenevä klovnipari ”Home Sweet Home” esityksessä Nukketeatteri Sampon lavalla. Kuva: Heikki Kynsijärvi. joka on kolmen tekijän kollaasiteos 12 tanssijalle, esineille ja tilalle. Teoksen tavoitteena on moniääninen kohtaaminen, ja motiivina uteliaisuus. Teos on yksinkertainen ja graafinen suurmuodoiltaan, mutta kompleksinen ja elävä pienmuodoissaan – kuin geometrisen arkkitehtuurin sisään kasvava metsä. Se on instrumentin soittoa, ja tuo instrumentti on tila-aika-avaruus. – Musiikki on suhteita välillä, tanssija Satu Rekola sanoo. Suomalaisella nykytanssikentällä on harvoin näin suurimuotoista esitystä. Koreografit ovat Liisa Risu ja Mirva Mäkinen. Kolmas tekijä Sonja Jokiniemi on mukana visuaalisen koreografian tekijänä. Työmenetelminä toimivat äänen, kuvan ja liikkeen aistimukselliset vastaavuudet. Kollaasissa tanssijat ovat kaikille yhteisiä, ei jaettuja. Mäkisen tulokulma prosessiin on kosketukseen ja improvisaatioon perustuva liikkeen fyysisyys ja kokemuksellisuus. Risu taas on purkanut vanhoista teoksistaan kolme systeemistä rakennetta materiaaliksi uudelleen tarkasteluun. Jokiniemen alueena ovat teoksen tila, objektit ja puvut – ei-inhimillisen suhde ihmiskehojen koreografiaan. Kysyin tekijöiltä, ovatko he ottaneet mallia Jouko Turkasta, joka toi simultaanisuuden, samanaikaisen ja ristikkäisen eri asioiden tekemisen teatteriin. Risu vastasi, että pikemmin on tavoiteltu ajallisesti perättäistä tekemistä. Koti rakas kotini… ”Home Sweet Home” Nukketeatteri Sampon aikuisyleisöesityksenä oli ajankohtainen teema valitettavan absurdilla ja todella tavalla, oli katsojan ensimmäinen reaktio, kun esitys päättyi. Sosiaalisesti rajoitteiset klovnihahmot Jyrki ja hänen apurinsa Omppu kuljettavat tarinaa kiinteistövälityksen ihmeellisestä maailmasta, joka aina on myös todellisuudessa ihan oma juttunsa. Aina ei voi luottaa ”osaaviin kiinteistövälittäjiin”, koska he puhuvat niin omaa kieltänsä. Niin tässäkin aikuisten sadussa. Yksiön myynti tai vuokraus on tärkeintä, oli siinä vikoja tai ei. Tällä kertaa on, kosteusvaurioita, hometta. Tarja, joka on ihan Tarja Halosen näköinen nukke, muuttaa yksiöön kerrostalon ylimpään kerrokseen. Tulee julkisivuremontti, Tarja asuu muovien ympäröimänä, vaarallista asbestia on ilmassa ja kukaan ei auta. Puheluita pompotellaan, niin kuin yksinäisten ja sairaiden kohdalla usein tapahtuu. Homekoira tulee auttamaan, ja on ehkä ystäväkin, mutta koira jotenkin hyötyy tilanteesta ja muuttaa rikkaana etelän rannoille. Joku aina hyötyy. Esityksen tuottaa Vaurioteatteri – ammattiteatteriryhmä, joka esittää villisti ja taidolla. Jonnakaisa Risto ja Henna Sormunen on valtavan hieno, makaaberiin kykenevä punk-henkinen klovnipari ja DJX Juuso Timonen tukee musiikissa. Teos hyödyntää esittävien taiteiden eri osa-alueita, nukketeatteria, klovneriaa, musiikkiteatteria ja varjoteatterin keinoja. Lavastus ja valaistus olivat hyvin kekseliäitä. Päihdehuolto Työväentutkimuspalkinnon kohteena Työväenperinne Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. – On erittäin merkityksellistä, että työväenliikkeessä toimineet ovat kirjoittajakurssien innoittamina merkinneet muistiin omia ja järjestötoimintansa vaiheita, raadin puheenjohtaja Arja Alho kiitti. Pääpalkinnon sai Saara Långin kirjoittama teos ”Suurella sydämellä, ammatillisella otteella. Ventuskartano ry – viisikymmentä vuotta päihdehuollon palvelujen tuottajana”. Se on pienimuotoinen, mutta tärkeä puheenvuoro suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen uloslyömistä. Teos antaa äänen niille, joita ei yleensä kuunnella. Kuvaus alkaa miehen paleltumiskuolemasta eräänä kylmänä talviyönä 1967. Teoksesta piirtyy kuva sodan traumatisoimista miehistä nykypäivän päihteiden monikäyttäjiin, jotka huonosti sopivat perinteisiin alkoholisteille tarjottavien katkaisu-, kuntoutusja tukipalvelujen piiriin Kunniamaininnan saivat Torsten Ekman, Punalippujen Helsinki – työväenliikkeen varhaisvuodet 1883-1917 ja Liisa Koskelainen, Politiikan punainen lanka. Hämeenlinnan työväenyhdistyksen historia 1888-2018. Teokset muodostavat yhdessä hienon kokonaisuuden. Alho kiitti Työväenliikkeen kirjaston eläköityvää työntekijää Raija Kangasta uupumattomasta ja innostavasta työstä työväentutkimuksen hyväksi. Alho halusi mainita kahden päätoimittajan kiinnostavat teokset. Arbetarbladetin päätoimittaja Alf-Erik Helsingin Med djärva tankar avaa kiinnostavalla tavalla Finlands Svenska Socialdemokrater, erityisesti 1970-luvun toimintaa ja sen keskeisiä toimijoita. Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn on onnistunut tiiviillä tavalla kuvaamaan Yleisen Lehtimiesliiton vaiheita niin, että lukijalle piirtyy ajankuva SKDL:n voiman vuosista, raastavista puolueriidoista, rauhantyöstä, kylmän sodan asetelmista – mutta ennen muuta vasemmiston kannalta merkityksellisten työväenlehtien pitkittyneestä kuolemasta. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 Helsinki täyttyy muodista Yli 40 suunnittelijaa mukana Fashion in Helsinki –tapahtumassa 24.-29.5. – Rakkaus on tie vapauteen Aatehistoriallisen teoksen sankareina ovat Maan hiljaiset F ilosofian tohtori, dosentti Maria Suutala kutsuu uutuuskirjassaan Vuohi saarnatuolissa lukijansa aatehistorialliselle matkalle menneeseen Suomeen, niiden luo, jotka osasivat elää luonnosta ja tyytyivät vähempään, niin rajaseudulla kuin ulkosaariston karuudessa. Kuhmon Lentiiran rajaseutupapin kerrotaan joskus tuoneen vuohen jumalanpalvelukseen siitä nimi kirjalle, mutta vuohi antaa symbolisesti myös äänen niin sorretulle luomakunnalle kuin syrjäseudun ihmisille. Rakkaus ei ole kaiken hyväksymistä ja asennetta ” sopu mihin hintaan hyvänsä ”, vaan rakkaus vaatii toisinaan kapinaa, särmää ja kykyä puuttua asioihin. Rakkaus tarttuu ikäviinkin ongelmiin, vaikka itse saisikin silloin toisten vihat päälleen. Rakkaus kääntää katseen pois omista ongelmista, ja auttaa löytämään tehtäviä. Surevanakin voi jakaa omastaan, auttaa ja kantaa yhdessä elämisen taakkoja ja kipuja. Rakastava sydän on myös valmis kohtaamisiin, joista se ei ole osannut edes uneksia. Rakkaus on tie vapauteen. Näin pohtii rakkauden olemusta filosofian tohtori, Oulun yliopiston aateja oppihistorian sekä Åbo Akademin uskontotieteen dosentti, suomeksi, saksaksi ja ruotsiksi julkaiseva vapaa kirjailija ja tutkija Maria Suutala uutuuskirjassaan VUOHI SAARNATUOLISSA. Esseitä ja tarinoita katoavasta ja tulevasta, (Karprint Oy, 2019). Pyhiinvaellusmatkalle aitouteen Suutala vie tässä aatehistoriallisessa teoksessaan – 10. kirjassaan – lukijansa pyhiinvaellusmatkalle suomalaisuuteen ja karjalaisuuteen, mutta myös kauas itään, ugrilaiseen sielunmaisemaan, pyhien puitten ja parantajien pariin. Idässä ikävä hellittää: kuin olisi tullut kotiin, löytänyt kauan kaipaamansa. Myös pohjoinen Saamenmaa kutsuu kotimatkalle sinne, mikä on hautautunut eurooppalaisen sivilisaation ja kulutusyhteiskunnan alle. Ovi saa – pitää – kuitenkin olla auki tulevaisuuteen: Suutala etsii tietä tulevaan, kylvää siemeniä ja kutoo unelmia, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi, mistä korjata satoa. Suutala kirjoittaa kohtaamisistaan ulkosaariston sitkeiden asukkaiden kanssa, Aunuksen Karjalan Kuujärven monitaitoisista, kalevalaiset luonnon parantajataidot omaavista, vahvoista naisista sekä tapaa iranilaisen toisinajattelijan Lapissa. Maria Dorffin ja Lasse Nordlundin elämäntapa osoittaa, että luontaistaloudessa, kädentaitojen varassa voi elää nykyäänkin. – Aatehistorian eräs tehtävä on esitellä erilaisia ajatuksia, maistella niitä ja leikitellä niillä; näinkin voi ajatella, korostaa Suutala. Aatehistoria on ihmiskunnan ajattelun historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että on tutkittava ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä, jotta voitaisiin ymmärtää heidän ajatteluaan. – Aatehistoria ei tee rajaa julkiseen ja yksityiseen, siinä on mielestäsi yksi sen hienous, Suutala toteaa ja jatkaa: – Aatehistoriallisin metodein tutkimuskohdetta lähestyessä arkinen materiaali kasvaa olennaiseksi osaksi suurempaa kokonaisuutta, merkityksettömiltä tuntuvat asiat saavat tärkeän merkityksen. Kuukkelin metsäluostarissa Suutala myös avaa, millaista on hänen ja miehensä elämä Kuukkelin metsäluostarissa, joksi he ovat ristineet Pohjois-Ruotsin Lapin erämaan syleilyssä ja luonnoneläinten ystävyydessä olevan piilopirttinsä, joka paitsi ylistää luontoa ilmentää myös ekumeniaa. Suutalan aviomiehen, vuonna 1944 syntyneen Ernst Heller-Suutalan tie Kuukkelin metsäluostariin on kulkenut lapsuuden sudettisaksalaisesta evakkoudesta halki vuosien työsaran sveitsiläisen pankin valuuttadiilerinä kohti eksistentialismia – niin luonnon, ekologian, rakkauden kuin miehuuden ja naiseudenkin suhteen. Mitä, jos uskaltaisimme heittää irti: riittää, että on ja rakastaa. Toteaa Maria Suutala kirjassaan. Vuodenajat viestejä Jumalan huolenpidosta Eksistentialismi heijastuu vahvana myös Suutalan tavassa pohtia vuodenaikoja. Hän korostaa, että jokainen vuodenaika kertoo myös Jumalan huolenpidosta ja toiminnasta elämässämme. Silloin kun aurinko lepää pesässään – talvipäivän seisauksen aikaan – on aika hiljentyä, löytää kaamoksen lempeämpi puoli. Olemassaolon onni, luonnon mystillinen aistillisuus puhkeavat kesäyössä, kuten Maria Suutalan runo Kesäyössä kaikki on mahdollista tätä kuvastaa: Metsän seinä katoaa usvaan salaisuutta täynnä Kuin joku olisi tulossa, tässä hetkessä, ja puhuisi kieltä, jota hirvet ovat aina puhuneet Tänään ymmärtäisin Sinua, katsoisin kaipausta täynnä silmiisi, alkuvoimaisiin Mesiangervoa ja virmajuurta Sinulle antaisin Yhdessä lepäisimme onnellisina. Sielun hiljaisuudessa Suutala nostaa kirjassaan Serafim Sarovilaisen elämäntarinan myötä hänet esille ekoteologisen ajattelun esikuvana. Erakkomunkki ja pyhittäjä Serafim Sarovilaista (1759-1833) kutsutaan idän kirkon, ortodoksisuuden, Franciskus Assisilaiseksi. Serafim Sarovilaisen ajattelun mukaan hengellisen elämän päämääränä on sielun hiljaisuus, jossa maailmassa vallitseva paha ja sen myrskyt eivät enää saa sielua pois tolaltaan. Kun sielu vapautuu maailmasta, se alkaa vaeltaa hengellisessä näkemisessä, jossa katsellaan Jumalan kirkkautta. Suutala vetää yhtymäkohtia Serafim Sarovilaisen ja antiikin perusarvojen: totuus, kauneus ja hyvyys välille ja lisää näihin rakkauden arvoista korkeimmaksi, ennen kaikkea rakkauden tulevaisuuteen, joka avautuu Suutalan kirjassa menneisyydestä. Kuujärvellä, Aunuksen Karjalassa, ollaan niin arjen kuin juhlan kohtaamisissa kuin ortodoksisessa jumalanpalveluksessa: kauneus ja irtautuminen arjesta, syvä pyhyyden kokemus ovat läsnä. Tämä kaikki äärimmäisen niukasta materiaalisuudesta huolimatta. Länsimaisen ihmisen silmin kuujärveläisillä on puutetta kaikesta, pelkkää ankaruutta ja ankeutta, rujoutta ja rumuutta. Arki on toki ankaraa, mutta kuujärveläisillä itsellään on kaikki, yhteys Jumalaan, yhteys suomalais-ugrilaiseen parantamistaitoon, yhteys luontoon sekä yhteys toisiinsa ja itseensä. Pöytä on vieraille aina koreana, sauna lämpenee. Välillä pistetään tanssiksi. Usko on todeksi elettyä ja vaikeuksissa koeteltua: Minulla on sydämessä Jumala, iloitsee kuujärveläinen, vuonna 1935 syntynyt Ida Ivanova. Anteeksianto avartaa Idan mukaan sydämen. Kuujärvi, Venäjän Itä-Karjalassa, Laatokan ja Äänisen välisellä kannaksella, noin 300 kilometriä Suomen rajalta itään on osa lyydiläisten asuinaluetta, joka ulottuu Äänisjärven rantaa myötäillen kapeana vyöhykkeenä Syvärille. Lyydiläisiä on tänä päivänä noin 10 000. Lyydinkieltä puhuvia arvoidaan olevan kolmisen tuhatta. Kuujärven väestö on kuitenkin etnisesti hyvinkin sekoittunutta. Kuujärvi, kuten muitakin osia Itä-Karjalasta kuului jatkosodan aikana Suomeen. Runoilija Yrjö Jylhä ylisti Kuujärven kauneutta ja olisi halunnut perustaa sinne taiteilijasiirtolan. Ylösnousemuksen ilo kuuluu koko luomakunnalle Maria Suutalan ajatteluun on vaikuttanut suuresti hänen enonsa, Niilo Kytömäki (19121939), joka aloitti vastavalmistuneena pappina työn Sallan erämaassa. Työn keskeytti talvisota, jossa Kytömäki kaatui jo sodan alkuvaiheessa Sallan puolustustaisteluissa. Suutalan mukaan Kytömäen kotiinsa kirjoittamat kirjeet antavat valoisan ja onnellisen kuvan erämaan elämästä, jossa ihmisten huolenpito toisista oli käsinkosketeltavaa. Maria Suutalan isä, rovasti Vilho Suutala toimi Ylivieskassa Raudaskylän kristillisen keskikoulun ja lukion johtajana peruskoulun tuloon saakka. Hän jäi eläkkeelle Sotkamon seurakunnan kirkkoherran virasta ja palasi viettämään eläkepäiviä Raudaskylälle. 93-vuotiaana poisnukkunut Vilho Suutala asui Raudaskylän opiston läheisyydessä kuolemaansa eli vuoteen 2013 saakka. Se oli myös Marian ja Ernstin koti ennen Kuukkelin metsäluostaria. Maria Suutalan isoisä äidin puolelta, Juho Kytömäki, kutsuttiin 1920 Karvian kirkkoherran virasta yhdessä opettajapuolisonsa Iidan kanssa vastaperustetun Kalajokilaakson kristillisen kansanopiston johtoon Ylivieskan Raudaskylälle. Opiston rinnalle Kytömäet yhdessä ystäviensä kanssa perustivat 1924 Raudaskylän kristillisen oppikoulun, joka myöhemmin laajeni myös lukioksi. Kytömäet toimivat oppilaitostensa parissa eläkkeelle jäämiseensä saakka 1954. Raudaskylän kristillinen oppikoulu ja lukio olivat yksityiskouluja, toiminta niissä loppui peruskoulun tulon jälkeen. Raudaskylän kristillinen opisto toimii edelleen Ylivieskassa Keski-Pohjanmaalla. Kytömäkien aikana opistoon ja kouluun tuli oppilaita kaikkialta Suomesta, aina Petsamosta saakka. Jatkosodan aikana Suomeen kuuluneesta Itä-Karjalastakin lähetettiin oppilaita Raudaskylään. Isovanhempiensa, Iida ja Juho Kytömäen kautta Maria Suutala oppi luottamaan luonnon parantaviin voimiin. Kytömäet käyttivät muun muassa koivuntuhkaa, pihlajanmarjoja sekä erilaisia kylpylä, kuten muurahaisja männynneulakylpyjä. Herännäiden Kytömäkien armorikasta ja laaja-alaista uskonkäsitystä Maria Suutala on laajentanut omassa ajattelussaan ekumeniaan sekä luonnon yhteyteen ja kaikkeuteen. Ylösnousemuksen ilo kuuluu koko luomakunnalle. Suutalan runon mukaan Jeesus on niin luonnon kuin ihmisten Vapahtaja: Metsäinen rinne kylpee Tulemuksen valoa Kyyhkyset saapuvat, yksi kerrallaan Mäntyjen oksat notkuvat Rauhan lähettiläät ovat tulleet jokaöiseen tapaamiseen Viimeistäkin odotetaan Sitten: pihamaa täyttyy Vieri vieressä vatsat kylläisiksi Juhlahetki Ilo, Ylösnousemuksen ilo läikkyy ylitse Kustantaja: Karprint Oy Tilaa kirja: tilaukset@karprint.fi tai 09-413 97 300. Maria Suutalan kirjassa VUOHI SAARNATUOLISSA. Esseitä ja tarinoita katoavasta ja tulevasta on runsaasti kuvitusta kirjan päähenkilöistä ja heidän elämäntavoistaan: lähellä luontoa elävistä saaristolaisista, saamelaisista, pohjoiskarjalaisista, kuujärveläisistä – Maan hiljaisista. Kovakantisessa kirjassa on 287 sivua. F ashion in Helsinki tapahtuman ohjelma on nyt julkaistu. Suomen merkittävin kansainvälinen muotitapahtuma Fashion in Helsinki laajenee tänä vuonna tarjoten ohjelmaa entistä enemmän myös kuluttajille. Yhdessä lähes 40 suomalaista brändiä tai suunnittelijaa osallistuu tapahtumaan näyttelyiden, presentaatioiden, keskustelutilaisuuksien ja työpajojen muodossa. Viikon keskeinen teema on luovuuden lisäksi vastuullisuus ja eettinen kuluttaminen. Helsingistä on hyvää vauhtia tulossa muotikaupunki. Suomalaiset muotibrändit ovat avanneet liikkeitä ahkerasti muutaman viime vuoden aikana erityisesti Aleksanterinkadun ja Fredrikinkadun ympäristöön. Samalla brändit vähitellen kasvattavat myyntiään kansainvälisille markkinoille. Lisäki suomalainen suunnittelija löytyy melkeinen jokaisesta keskeisestä isosta kansainvälisestä muotitalosta. Lopputyönäytös kansainvälisesti arvostetuimpia Fashion in Helsinki –viikon kohokohdiksi muodostuneet Fashion Seminar ja Aalto-yliopiston Näytös19 houkuttelevat kaupunkiin kansainvälisiä muodin ammattilaisia sekä median edustajia. Amos Rexissä 28.5. järjestettävän seminaarin puhujiksi saapuu liuta kansainvälisiä huippunimiä, kuten Marnin taiteellinen johtaja Francesco Risso, Voguen muotitoimittajat, Azza Yousif ja Laird Borrelli-Persson, Palais Gallieran johtaja ja kuraattori Miren Arzalluz. Näytös19 Kaapelitehtaalla 29.5. on puolestaan kasvanut yhdeksi kansainvälisesti arvostetuimmaksi opiskelijamuotinäytökseksi, ja se esittelee Aalto-yliopiston valikoitujen opiskelijoiden mallistot. Seminaari sekä Aallon muotinäytös ovat avoimia kaikille (Fashion Seminar 19 liput myynnissä täällä, Näytös19 loppuunmyyty). Viikon tavoitteena on tarjota suomalaisille suunnittelijoille mahdollisuus näyttää osaamistaan sekä laajentaa verkostojaan. Fashion in Helsinki on merkittävä tapahtuma erityisesti uusille, nuorille suunnittelijoille ja viikon aikana on nähtävillä useita nousevia nimiä. Amos Rexissä on seminaarin 28.5. jälkeen esillä Aallon alumnien brändit Juslin Maunula, Maria Korkeila, Ensæmble, SSSU by Sasu Kauppi, Self-Assembly ja Talking Through Our Bodies. Pop up Hotel Lilla Robertsissa on koko viikon ajan näytillä Aalto-yliopiston kansainvälisesti palkittujen opiskelijoiden Henna Lampisen, Juha Vehmaanperän sekä Tuuli-Tytti Koivulan uniikkeja kappaleita ja Limited edition –mallistoja. Lisäksi Kiasma esittelee kuratoidun valikoiman Aalto-yliopiston opiskelijoiden kokoelmia keskiviikkona 29.5. Vastuullisuus ja eettinen kuluttaminen keskiössä Suomalaisen muodin keskus Garden esittelee yleisölle 29.5. muotipäivänä Samujin, Nomen Nescion, Terhi Pölkin, èN Hatsin, Arelan, hálon, R-Collectionin ja Klaus Haapaniemen mallistot. Lauantaina 25.5. Garden of Friends –tapahtumassa kuluttajat pääsevät huoltamaan vaatteitaan erilaisissa työpajoissa sekä kuulemaan asiantuntijoiden vinkkejä ja ajatuksia kestävästä kulutuksesta sekä kiertotaloudesta. Puhumassa ovat ELLEn päätoimittaja Taina Risto, mediavaikuttaja Kasper Strömman, toimittaja Jani Niipola, sekä kestävän muodin asiantuntija ja konsultti Anniina Nurmi. Keskustelutapahtumaa vetää Jani Toivola. Lisäksi Gardenista löytää toukokuun ajan vaatemerkki Manniston ja työvaatteita valmistavan Lindstöm Oy:n kiertotaloustyöhuoneen, jossa pääsee seuraamaan vanhojen työvaatteiden muuntumista moderneiksi käyttövaatteiksi. Fashion in Helsinki –tapahtumassa mukana myös FRENN, Ivana Helsinki, Karhu, Kasperi and Kämmen, Lovia, Makia, Minna Parikka, Osma Harvilahti, Saint Vacant, SHUWSU ja Vimma. Tapahtuman tuottavat Aalto-yliopisto ja Juni Communication & Production. Tapahtumaa tukee Opetusja kulttuuriministeriö ja yhteistyössä ovat mukana Lilla Roberts ja Kämp Hotel. Suomen merkittävin kansainvälinen muotitapahtuma Fashion in Helsinki laajenee tänä vuonna tarjoten ohjelmaa entistä enemmän myös kuluttajille.
13 Nro 9 • Viikot 21-22/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Suomen historian merkittävä käänne Kolumni ? Uutta hallitusta kaavaillaan. Neuvottelut nostattivat minussa halun ryhtyä punnitsemaan Suomen kaikkien aikojen hallitusten erilaisia toimintatapoja. Hallituksen muodostajan, pääministerin lähtökohdalla näyttää olevan enemmän merkitystä kuin tulee ajatelleeksi. Keskustajohtoisen hallituksen bisnesmalli yllätti viimeksi monet. Voiko liike-elämälle ominaisen mallin noin vain siirtää politiikkaan? Ennen oli toisin. Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksiinsa oman jälkensä. Hän nousi politiikkaan kirjojen ja kirjallisuuden maailmasta. Hänet muistetaan humanistina, ajattelijana, filosofina, esseistinä. Hän ehti olla neljän hallituksen pääministerinä lähes 10 vuotta, yhteesä 3653 päivää. Hän toi hallitustyöskentelyyn kulttuuria ja ihmisyyttä kunnioittavan kultivoituneen mallin. Juha Sipilä vetosi haastatteluissa usein talouteen. Sorsa tarkasteli elämää enemmän tavallisen ihmisen näkökulmasta. Hän halusi ilmaista asiansa usein elegantisti ja kekseliäästi uusin sanoin. Loviisan rauhanfoorumin puheessaan 1990 hän kuvaili herkästi oman äitinsä halua luoda rauhaa ja sovinnollisuutta. Ainakin minuun hänen puheensa jättivät usein aiheen miettiä sanojen painoa. Poliitikkokin voi puhua runollisesti, lämpöisesti. Kalevi Sorsa oli ollut kymmenen vuotta Pariisissa ja se kyllä näkyi. Suomesta ja Euroopasta, myös ympäristökysymyksistä voi puhua yhtäaikaa eleettömästi ja vetoavasti. Hyvä puhuja luottaa sanan voimaan ja pyrkii välttämään turhaa paatoksellisuutta. Tunnustan ihailevani hyvän puhujan tapaa painottaa ja rytmittää puhettaan aistikkaasti. No, tärkeintä ei pääministerinkään puheessa tarvitse olla muoto vaan sisältö. Hallituksen tapa työskennellä, tehdä päätöksiä, rakentaa yhteyksiä voi olla muotopuhtautta ratkaisevampaa. Pääministerin siihen aikaan johtamissa Korpilampi-seminaareissa etsittiin tuoreella tavalla poliittista yksimielisyyttä. Korpilammella pyrittiin kosensuspolitiikkaan, hallituksen tehtävä on ajaa koko valtakunnan yhteistä etua. Eri osapuolet voivat neuvottelemalla sopia mikä maan yhteisen edun kannalta olisi parasta. Viime vaalikaudella hallitus hylkäsi yhdessä EK:n eli Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa yksimielisyyden ytimen. Kolmikantaperiaatteen hyllyttäminen tiesi paluuta menneisyyteen, jossa asioista ei yhdessä sovita. Tämä taas johti umpikujaan, joka puolestaan on yksi syy oikeistopopulismin nousuun. Sanelevan päätöstavan suunta on ylhäältä alas, siinä pientä ihmistä vähättellään. Lainsäädäntöneuvos Pentti Väänänen toimi pääministeri Sorsan ulkopoliittisena erityisavustajana valtioneuvoston kansliassa ja tarkasteli päämiehensä toimintatapaa läheltä. Tätä mallia hän kertoi pitävänsä Suomen historian merkittävänä käänteenä. Tästä hallitustavasta voisi nyt olla apua laajemminkin Suomen kansainvälisille suhteille sekä alkavalle Suomen puheenjohtajakaudelle Euroopan unionissa. Suomen suhde naapureihin vahvistaa idän ja lännen yhteyttä. Suomen ulkopoliittinen rooli on aloitteellinen ja maailmanrauhaa edistävä. Kirjoittamassaan kirjassa, Paikallisjunalla Eurooppaan, pitkäaikaisin pääministerimme punnitsee suomalaisten mielenlaatua, ahkeruutta ja työtä. Hän palauttaa mieliin Mahatma Gandhin määrittelemät seitsemän yhteiskunnallista syntiä: ”Periaatteeton politiikka, Joutelias äveriäisyys, Holtiton nautiskelu, Vastuuton tieto, Moraaliton kaupankäynti, Tiede ilman ihmisyyttä ja Hartaudenharjoitus vailla uhrimieltä.” Veli-Matti Hynninen Poliisilaitos ja kaupunki järjestävät Helsingin yläkouluikäisille jättikonsertteja Finlandia-talossa H elsingin poliisilaitos järjestää yhdessä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ja Klaari Helsingin kanssa Finlandia-talossa Pidä huolta! -konserttisarjan 22.–23. toukokuuta 2019. Konserttitapahtuma on poikkeuksellisen iso, sillä sinne on kutsuttu ensimmäistä kertaa kaikki Helsingin koulujen 7.-luokkalaiset ja lisäksi muita helsinkiläisiä yläkouluikäisiä. Konsertteja pidetään yhteensä kolme, ja niihin on tulossa tuhansia nuoria nauttimaan Helsingin poliisisoittokunnan musiikista ja kuuntelemaan tietoa ajankohtaisista, nuoria koskettavista aiheista. Aiheina ovat itsemääräämisoikeus, päihteet, nettikiusaaminen, kavereista huolehtiminen ja muut turvallisen kesäloman ainekset. – Rikosten estäminen ennalta on yksi poliisin päätehtävistä. Aiemmat vastaavanlaiset konsertit ovat osoittautuneet menestyksiksi niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa, sanoo Helsingin poliisilaitoksen päällikkö, poliisikomentaja Tomi Vuori. Helsingin poliisisoittokunnalla on yli 70 vuoden kokemus työstä lasten ja nuorten parissa. Poliisisoittokunta on yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen rikostutkijoiden kanssa toteuttanut vuodesta 2013 lähtien valistuskonsertteja, joissa poliisit pureutuvat muusikin lomassa ajankohtaisiin, niin sosiaalisessa mediassa kuin kaduillakin vastaan tuleviin ilmiöihin. Valistuskonsertit laittoi alulle jo 1950-luvulla silloinen Poliisisoittokunnan kapellimestari, Georg Malmsten. Niitä peruja ovat muun muassa Lasten liikennelaulu sekä Mikki Hiiri merihädässä. – Pidä huolta! -konsertissa ei kuitenkaan soiteta lastenlauluja vaan esimerkiksi John Williamsin, Anssi Kelan ja Queenin tuotantoa. Kappaleet tukevat valistuksen aiheita ja kuulostavat upeilta isolla orkesterilla esitettyinä, hehkuttaa Helsingin poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori. Konserttisarja jatkuu Vantaalla, Lahdessa ja Espoossa Ehkäisevä päihdetyö on ajankohtainen aihe kesäloman kynnyksellä. – Myös vanhempien on hyvä jututtaa nuoria esimerkiksi turvallisen lomailun pelisäännöistä ja kavereista huolehtimisesta, muistuttaa aluepäällikkö Tiina Hörkkö Helsingin nuorisopalveluista. Klaari Helsinki järjestää ohjelmaa ja osallistavaa toimintaa Finlandia-talon aulassa ennen konserttien alkua yhdessä Nuorten turvatalon, Exit ry:n, Väestöliiton, Break the Fight! -projektin, Kännikapinan, SPR:n päihdetyö Huppelin, Sovitteluohjaajan, Happi Priden ja Ehyt ry:n kanssa. Helsingin poliisisoittokunnan Pidä huolta! -konsertteja järjestetään Helsingin jälkeen Vantaalla 27.–28. toukokuuta, Lahdessa 29. elokuuta ja Espoossa 5.–6. syyskuuta. Voit seurata konsertteihin liittyvää sisältöä aihetunnisteella #Pidähuolta Helsingin poliisilaitos järjestää yhdessä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ja Klaari Helsingin kanssa Finlandia-talossa Pidä huolta! -konserttisarjan.
14 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 Risto Kolanen Toukokuun kuvataide Kulttuuri Laterna Magica juhlii 30-vuotista taivaltaan Caj Bremerin näyttelyllä Gubbröra. Kirjalöytöjä, Pallopoikia 1959 ja Tyttöjä keväällä 1960. Mitä me lisää tarvitsemme. Onnea! Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Sirpa Häkli Ja State of Nature VI Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Susanna Iivanainen teostensa Fading III (vas.) ja Space välissä kaunistunnelmaisessa näyttelyssään Galleria Katariinassa. Kuva: Heidi Hänninen. Kuvataiteilija Jemena Höijer ja teoksensa Tulisiko nostaa kissa pöydälle Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Topi Ruotsalaisen Planet of Apes -näyttelyssä apinat ovat eläviä ja ilmeikkäitä. Ei niitä juuri meistä ihmisistä erota. Taiteilija ja Family Tree Galleria Heinossa. Kuva: Hannele Salminen. Vapaan Taidekoulun neljän vuoden opinjakson läpikäyneiden 12 taiteilijan töissä näkyy maalaamisen iloa. Liisa Kuusela ja maalaus Puutarha Kaapelin Puristamolla. Kuva: Hannele Salminen. T aideyliopiston Kuvataideakatemian ”Kuvan Kevät” -maisterinäyttely esittelee 51:n nuoren teoksia 2.6. asti Exhibition Laboratoryssa ja Project Roomissa sekä edellisen naapurissa. Screening-ohjelma on Cinema Orionissa ja kolmen teoksen kokonaisuus Kansallismuseon tornissa. Stadin lapsia ja julkkiksia juhlanäyttelyssä Caj Bremer on suomalaisen valokuvataiteen keskeinen tekijä, joka aloitti uutiskuvaajana jo 1950-luvulla. Keväällä 90 vuotta täyttäneen kuvaajan ura ulottuu kuudelle vuosikymmenelle. Laterna Magican, Rauhankatu 7, ensimmäinen näyttely 1989 oli Bremeriltä. 30 vuotta täyttävän gallerian juhlanäyttelyssä luodaan nyt katsaus kuvaajan uran varrelle. Esillä on Bremerin tyylille tunnusomaisia kuvia, joissa ihmiset ovat pääosassa. Kirjagalleriatilan täyttävät kuvat kaupungin ”tyypeistä” vuosien varrelta. Alakerran tiiligalleriassa on kokonaisuus cibachrome -kuvia ja kellarissa laskeudutaan unikuvien maailmaan. Taiteilija sanoo: – Olen ylpeä valokuvan puolesta ja iloinen, että kuvani olivat esillä takahuoneen näyttelytilassa. Täällä kirjojen seassa tunsin, että kuvat ja minä viihdyimme. Maalauksellinen ajattelu luonnosta Kuvataiteilija ja taidemaalari Sirpa Häklin Luonnon tilassa – State of Nature -sarjan maalausten lähtökohta on näkemys luonnosta ennustamattomuuden, järjestyksen ja epäjärjestyksen, liikkeen ja jatkuvuuden tilana. – Maalaukseni eivät ole luonnon kuvauksia vaan maalauksellista ajattelua luonnosta. Osa maalauksista on toteutettu ”liitutaulunharmaalle” pohjalle – sillä onhan maalauspohja kuin tyhjä (liitu)taulu, jonka tekijä maalaa kokemuksilla ja havainnoilla. Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, esittelee teoksia, jotka syntyvät prosessina. Maalaukset kankaalle on toteutettu pääasiassa öljyvärein, pienet maalaukset paperille sekatekniikoin. – Levitän väriä erilaisin työvälinein, lattialla ja seinää vasten, poistan, korjaan ja lisään. Työssäni kulkevat rinnakkain tavoitteellisuus ja hallitsemattomuus, ristiriidat ja yllätykset. Lapsihahmo yhdistyy koralliiriuttaan Englanninkielen sanalla ”tide” on monia veteen ja sen liikkeisiin liittyviä merkityksiä. Veteen liittyviä ilmauksia käytetään usein kuvaamaan tunne-elämää. Puhutaan hukkumisesta, ajelehtimisesta, kellumisesta, virtaamisesta, haihtumisesta ja niin edelleen. Merkitykset liittyvät taidemaalari Susanna Iivanaisen kuvamaailmaan. Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee Tides-näyttelyssä taiteilijan vahvatunnelmaisia vesiaiheisia maalauksia. Tekniikkana on musteen ja tussin lisäksi akryyli. Töissä yhdistyvät maalauksellinen, abstraktimpi ilmaisu figuratiivisiin, hallitummin kuvattuihin elementteihin. Tumma ja öinen tunnelma kuljettaa ajatukset merten syvyyksiin ja avaruuteen. Lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan Mustemaalaussarjassa. Taiteilijatapaaminen on 26.5. klo 14–16. Taide tulvii monipuolisuutta, Kahdeksan taiteilijan Taidetta tulvillaan -näyttely esittäytyy monipuolisuudellaan. Mukana on grafiikkaa, maalauksia, valokuvia ja veistoksia. Taiteilijoilla on ollut useita näyttelyjä niiden 19 vuoden aikana, kun Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, on toiminut keskeisellä paikalla. Kyse on pohjalaisen taiteilija Tapani Piirton nimikkogalleriasta kahdessa kerroksessa. Kuvataiteilija, graafikko Jemena Höijerille taide on itsetutkiskelua; hän on tutkinut leikkiä aikuiselämässä. Teoksissa on usein elämästä ammennettuja ideoita ja vaikutteita, nyt grafiikkaa. Pidin erityisen paljon kuivaneula-fotopolymeeritöistä. Helsinkiläisen Sofie Jokisen valokuvista tulee kiva maalauksellinen tunnelma, jonka hän saa aikaan omaperäisellä tyylillään asettaa digitaalisia negatiiveja päällekkäin. Virtaavan veden liike pysähtyy hienosti teoksiin. Hajonnut muoto eheytyy Galleria 68, Hämeentie 68, keskittyy suomalaiseen konstruktivistiseen taiteeseen. Nyt on vuorossa 82-vuotias Mikko Jalavisto, joka opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Lakonisesti ”19651975” on otsikoitu varhaisten teosten sarja, jotka ovat syntyneet öljyllä ja ennen kaikkea sekatekniikalla. – Kun katselen tauluja 50 vuotta niiden maalaamisen jälkeen, näen selvän jatkumon, joka alkaa ”Maalauskoneesta”(1966). Siinä hajonnut muoto eheytyy muuntuneena ja merkattuna. Maiseman käyttö sommittelun osana johti kaksoiskuvateemaan, myöhemmin se muuttui figuratiiviseen suuntaan. 1970-luvun alussa syntyivät laatikkomaiset maisemat. Uutta ovat kanavien ja altaiden diagonaaliset reunat ja paksut puiset taulunpohjat sekä tekstin käyttö maalauksen sisällä. Keramiikka taipuu kertomuksiksi ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, avasi kaksi näyttelyä. Sami Havia tunnetaan maalauksista ja piirroksista, joissa eri tekniikat kerrostuvat mielenkiintoiseksi yksityiskohtia pursuavaksi kokonaisuudeksi. Uudessa Phantasia -näyttelyssä on esillä sarja paperipohjaisia maalauksia, joissa banaali kohtaa ylevän. Maisa Majakka on Kuvataideakatemiassa opiskeleva, uransa alussa oleva kuvataiteilija, jonka pääasiallinen materiaali on keramiikka. Hänen teoksensa ihastuttivat viime syksyn kandinäyttelyssä ja uusi kokonaisuus jatkaa samoilla linjoilla. Taiteilijan maailma on päiväunimainen ja tarinanomainen. Näyttely ”Little Spoon” esittelee keramiikkaa, joka taipuu värikkäiksi kertomuksiksi, jotka ovat tiukasti kiinni nykyhetkessä. Paluu apinoiden planeetalle Kuvataiteilija Topi Ruotsalainen vieraili Firenzen luonnontieteellisessä museossa, jossa täytetyt apinat nuhjuisine turkkeineen kiipeilevät vitriineissään ja irvistelevät surumielisesti museovieraille. – Minulle tuli tunne kuin olisin katsellut jotakin suurta taideteosta, missä jokaisella eläimellä on oma roolinsa ja tunnetilansa. Aloin nähdä kuolleiden apinoiden taivaita kohti kurkottelevassa elekielessä myös vahvaa uskonnollista latausta. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee taiteilijan tästä näkymästä inspiroituneita Planet of the Apes –öljy kankaalle teoksia,. Apinoiden planeetta tarjoaa vaihtoehtoisen maailman, jonka näkymissä heijastuu oman planeettamme liikehdintä omine epäkohtineen ja uhkakuvineen. – Sen varjoista pakotan itseni katsomaan ihmisyyttä ja toiseutta. Taiteen tärkeäksi tehtäväksi lankeaa ihmiskunnan omantunnon äänenä toimiminen. Vapaa 19 tutki aistien yhteistyötä Vapaa ’19 oli Vapaan Taidekoulun perinteinen lopputyönäyttely, jonka näki Kaapelitehtaan Puristamolla, Tallberginkatu 1C. Maalaus on käden, silmän ja aivojen yhteistyötä ? monien yritysten, erehdysten ja onnistumisten tuottamaa pintaa, joka voi heijastaa kaikkea inhimillistä. Edessä on vielä pitkä matka. Rehtori Paavo Paunu toteaa, että täytyy olla rohkea, jaksaa etsiä, pystyä löytämään, ja tehdä työtä. On kestettävä epävarmuutta, uskottava taiteen voimaan sekä oman työn merkitykseen. Liisa Kuusela on Helsingissä asuva kuvataiteilija, joka teki näyttelyyn viidakkoaiheisia öljymaalauksia. Häntä kiinnostavat kasvitieteelliset puutarhat ja ”eläinten planeetan” katsominen. Hän on valmistunut myös teologian maisteriksi ja opiskellut Italian Torinossa. Teksti: Risto Kolanen
15 Nro 9 • Viikot 21-22/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pitkä Perjantai Elokuva – toimintakomedia joka tuotettiin nollabudjetilla Elokuvan tehokolmikko Karim Saheb (oik.), Janne Pikka (vas) ja Miika Tuohimaa (ylh). K evään mielenkiintoisin ja yllättävin kotimainen elokuva on kolmella mantereella kuvattu toimintakomedia Pitkä Perjantai. Nollabudjetilla toteutettu elokuva kertoo tarinan kolmesta kaveruksesta, jotka väärinkäsitysten johdosta joutuvat itse ottamaan maailman kohtalon vastuulleen tajutessaan, että maailmaa pahoilta voimilta suojelevia superkommandoninjajoukkoja ei oikeasti ole olemassa. Elokuvan käsikirjoittanut, tuottanut, ohjannut ja sen yhtä pääosaa näyttelevä porilainen Karim Saheb suunnitteli Pitkä Perjantai -elokuvan alun perin ystävilleen ja verkossa näytettäväksi, mutta lopputuloksena syntyi näyttävä kokoillan seikkailu, joka saa ensi-iltansa Finnkinon teattereissa Pohjoismaiden johtavan elokuvayhtiön SF Studios:in levittämänä. Nollabudjetilla toteutetun elokuvan tuotanto kesti 287 viikkoa ja nyt valmistunut Pitkä Perjantai saa ensi-iltansa perjantaina 17.5. Viisivuotinen projekti sai alkunsa videokilpailusta, jossa parhaan elokuvatrailerin tuottaneelle ryhmälle oli palkintona maailmanympärimatka. Karim Saheb, Janne Pikka ja Miika Tuohimaa ideoivat Hollywood-vaikutteisen actiontrailerin. Muista kilpailijoista poiketen kolmikko lupasi myös toteuttaa traileriinsa perustuvan kokoillan elokuvan, mikäli voittaisivat kisan. Traileri valmistui vain kaksi päivää ennen voittajan julkistamista, mutta kaverusten tuotanto voitti yleisöäänestyksen murskalukemin. Näin ollen kolmikon oli ryhdyttävä hommiin. – Elokuvan tekemiseen voi olla monia motiiveja. Meidän motiivi oli, että lupasimme sellaisen tehdä. Voittamamme maailmanympärimatka alkoi vain parin viikon kuluttua kilpailusta, joten meille tuli kiire käsikirjoituksen kanssa. Aloitimme päättymättömän aivoriihen rakentaaksemme paitsi hahmot, heille myös toimivan tarinan. Matkan jokainen sekunti tulisi hyödyntää, jotta kansainväliseen ympäristöön sijoittuvan elokuvan ulkokohtaukset saisivat osuvimmat miljööt. Lähtöaamuna kasassa olikin rujo kehikko, johon hahmot ja matkalla kuvattavat kohtaukset voitiin ripustaa. Hioimme repliikkejä lennoilla ja kuvasimme elokuvan kohtauksia myös lentokoneiden käymälöissä, kertoo 28-vuotias elokuvantekijä Karim Saheb. Nälkä kasvoi tuottaessa Kolmikon tarkoituksena oli aluksi tehdä elokuva, joka leviäisi ilmaiseksi verkossa ja näytettäisiin ystäville kotikaupungin auditoriossa. Nälkä kasvoi tuottaessa ja kolmikko päätti seuraavien vuosien aikana yrittää viedä elokuvansa niin pitkälle, kun vain on mahdollista. – Ei meille jäänyt lopulta muuta vaihtoehtoa kuin elokuvateatterilevitys, sillä ei kenenkään kodissa mahtuisi esittämään elokuvaa 200:lle avustajallemme. Kysymys oli enää siitä, kuka suostuisi sijoittamaan amatöörien nollalla eurolla könyämän elokuvan teatterilevitykseen. Lähestyimme SF-studioita yli kolmetuntia kestävän, puuttuvia kohtauksia storyboard-kuvilla paikkaavan raakaversion kanssa. Kuten elokuvanteon varrella opimme, kysyminen kannatti ja levityssopimus solmittiin, Saheb iloitsee. Elokuvan tärkeimmät resurssit ovat olleet rajaton porilainen itseluottamus ja uskallus pyytää apua. Kaikki kuvauskalustosta ja suihkukoneesta lähtien on saatu lainaksi ilmaiseksi. Elokuvan näyttelijät, joihin myös Saheb, Tuohimaa ja Pikka itse kuuluvat, esiintyvät ilman korvauksia. 113-minuuttia pitkässä, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Suomessa kuvatussa Pitkä Perjantai -elokuvassa esiintyy noin 200 avustajaa ja näyttävän tuotannon on mahdollistanut lukematon määrä kalustoa, laitteistoa, osaamista ja palveluksia niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. – Vaikka me kolme olemmekin elokuvamme kasvot ja lähettiläät, emme olisi päässeet mihinkään ilman saamamme tukea ja apua. On käsittämätöntä huomata, kuinka ihmiset ovat uskoneet ja luottaneet meihin ja antaneet tilojaan sekä ammattitaitoaan käyttöömme, Saheb kiittelee. Karim Saheb Porilainen Karim Saheb on Turun Taideakatemista valmistunut elokuvantekijä, jonka tunnetuimmat työt ovat Sannin Dracula ja Pornoo -musiikkivideot sekä Benjaminin useat tuotannot. Lisäksi Saheb on tuottanut useita lyhytelokuvia, joista kaksi on palkittu Yhdysvalloissa. 17.5 vuorossa on debyyttielokuva Pitkä Perjantai, Hollywood-elokuva nollabudjetilla. Elokuva toteutettiin suurelta osalta kavereiden voittamalla maailmanympärimatkalla. Karim Saheb (oik), Janne Pikka (vas) ja Miika Tuohimaa (kesk).
16 Viikot 21-22/2019 • Nro 9 Kutsu Rööperin asuntokauppiaat palasivat juurilleen! Olemme avanneet asuntomyymälän Iso Roballe. Tule juhlimaan avajaisia kanssamme, nauttimaan pientä purtavaa ja tutustumaan tehotiimiimme TORSTAINA 23.5. klo 17-19. ILMAINEN PIKA-ARVIO JA LÄHES ILMAINEN VÄLITYSPALVELU – VAIN TÄNÄÄN! Ystävällisin terveisin, Jouni Mikkonen, yrittäjä Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat