• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 21-22 – Nro 10/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. MEISTÄ PARAS HETKI HOITAA HAMPAITA ON ENNEN KUIN MIKÄÄN VAIVAA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! Varaa aika: (09) 696 2990 tai fossa.fi Ihonpuhdistus kirkastaa kasvot kesään! Voimassa 30.6.2018 asti. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Perinteinen ihastuttava klassikko Ultraääni miellyttävä ja moderni Hydrafacial huipputeknologia ilman nipistelyä 95 € Kulmien värjäys ihonpuhdistuksessa veloituksetta arvo 24 € Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista
• 2 Viikot 21-22 • Nro 10 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 14. vuosikerta – nro 10 Viikot 21-22 Ajankohtaista Helsingin kaupunki tutkii kävelykeskustan laajentamista Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun selvitystyö on yksi Helsingin Maailman toimivin kaupunki -kaupunkistrategian hankkeita. Kuva: Lauri Rotko, 2017 ? Helsingin kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Tavoitteena on myös selvittää, miten tienkäyttömaksuilla voitaisiin rahoittaa maanalaisen kokoojakadun investointia. Työtä tehdään yhdessä keskustan yrittäjien ja muun elinkeinoelämän toimijoiden kanssa esimerkiksi työpajoissa. Lisäksi kävelykeskustaan liittyviä ideoita kerätään kaupunkilaisilta avoimella verkkokyselyllä, jossa voi merkitä ja arvioida käyttämiään reittejä Helsingin keskustassa. Kävelyreittikysely on auki 15. kesäkuuta saakka Maptionnaire-alustalla. Myös suunnittelutoimistoilta kerätään ideoita kesän aikana. Ideointija yhteiskehittelyvaiheessa laaditaan erilaisia ratkaisumalleja sekä vaihtoehtoja edelleen selvitettäväksi. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ja arvioidaan eri ratkaisumallien vaikutuksia mallintamalla ja kokeiluilla. Tänä ja ensi kesänä Senaatintorin kävely-ympäristöä parannetaan kokeilulla, jossa Helsingin tuomiokirkon portaiden edessä oleva katu muutetaan kävelykaduksi ja torille kuulumattomat turistibussit ohjataan uusille pysäköintipaikoille. Työn yhteydessä selvitetään myös kansainvälisten esimerkkien avulla kävely-ympäristöjen kehittämisen ja liikennetunnelien vaikutukset kauppaan, viihtyvyyteen, houkuttelevuuteen sekä liikenteeseen ja maankäyttöön yleensä. Selvitystyö on yksi Helsingin Maailman toimivin kaupunki -kaupunkistrategian hankkeita. Edellytysten selvittämisen jälkeen johtopäätökset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi tuodaan poliittiseen päätöksentekoon kevään 2020 aikana. Mahdollinen hankkeen toteutusvaihe organisoidaan myöhemmin erikseen. NuoriEspa avaa lavan uusille lahjakkuuksille ? Kesäkuussa nuoret yhdistävät voimansa ja luovat keskittymän Helsingin ytimeen. Nuorten tapahtuma NuoriEspa järjestetään 27.–30.6. Espan lavalla ja Esplanadin puiston ympäristössä. Sivu 7 Helsinki-päivänä kaupunki on täynnä kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, joiden järjestämiseen osallistuvat yhdistykset, yritykset, seurat, organisaatiot ja aktiiviset kaupunkilaiset. Valokuvaaja: Jussi Hellsten Stadin syntymäpäivää juhlitaan jälleen 12.6. Helsinki-päivän ohjelma on nyt julkistettu ? Helsinki-päivänä juhlitaan ympäri kaupunkia maksuttomilla ja kaikille avoimilla tapahtumilla. Päivä alkaa leppoisasti pormestarin isännöimillä aamukahveilla Esplanadin puistossa, Espan lavan läheisyydessä klo 9. Pormestarin juhlapuhe tulkataan viittomakielelle. Helsinki-päivässä päästään tänä vuonna ensimmäistä kertaa karaoketunnelmiin. Singa Open Air Karaoke on koko perheen laulutapahtuma Musiikkitalon edustalla klo 16–18. Karaokemenot jatkuvat Korjaamon tunnelmallisella sisäpihalla klo 18–22. Korjaamon tapahtuman juontaa Ina Mikkola. Sivu 7 Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina ? 109-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo kymmenentenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 19.5. ja päättyy elokuun lopussa. Sivu 10 Ääniympäristöä parannetaan liikennemelua torjumalla ? Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa valmisteltiin vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa. Teemaa esiteltiin tapahtumissa, uutiskirjeessä ja työpajoissa. Toukokuussa 2017 toteutettiin asukaskysely kaupungin ääniympäristöstä ja melun kokemisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 850 asukasta, ja vastausten pohjalta painotettiin merkittävimpiä toimenpiteitä sekä otettiin mukaan uusia meluntorjuntakokonaisuuksia, kuten rakentamisen ja jakeluliikenteen meluhaittojen vähentäminen. Sivu 10 Kaksi kolmasosaa lapsista ei liiku tarpeeksi ? Suomen Olympiakomitean koordinoima #MITÄTEHTÄIS-kampanja haastaa suomalaiset tekemään lapsille hyvän päivän, jossa liike ei pysähdy! – Haastamme yritykset ja muut toimijat huolehtimaan lasten hyvinvoinnista. Tällä hetkellä 2/3 lapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Me haluamme korjata tämän ja luoda hyvän päivän kaikille lapsille, toteaa toimitusjohtaja Mikko Salonen Suomen Olympiakomiteasta. Sivu 5
• 4 Viikot 21-22 • Nro 10 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Muuttoliike kasvattaa väen määrää H elsingin väkiluku on kasvanut viisivuotisjaksolla 2012–2016 lähes 39 800 asukkaalla. Väkiluvun kasvu johtuu muuttovoitosta, joka perustuu niin ulkomailta tuleviin muuttoihin (muuttovoitto 1 817 henkeä vuonna 2016) kuin kotimaiseen nettomuuttoon Uudenmaan maakunnan ulkopuolelta (5 419 henkeä). Vaikka Helsingistä muutetaan edelleen paljon muihin pääkaupunkiseudun kuntiin, muutetaan kauempaa Suomesta Helsinkiin enemmän kuin 2000-luvulla aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta. Ulkomainen muuttovilkkaus näkyy niin, että vuodenvaihteessa 2016/2017 Helsingin väestöstä äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui noin 93 200 kaupunkilaista eli 14,7 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä hieman enemmän eli 14,9 prosenttia asukkaista, ja heidän määränsä on kasvanut nopeasti vuoden 2005 jälkeen. Helsinkiin muuttajista selvästi suurin osa on nuoria aikuisia ja siviilisäädyltään naimattomia. Lähtömuuttajat ovat puolestaan tulijoita vanhempia. Helsingistä pois muuttajat ovat aiemmin olleet selvästi korkeammin koulutettuja kuin tulijat, mikä on johtunut etenkin siitä, että tulijat ovat lähtijöitä nuorempia ja tulevat usein opiskelemaan Helsinkiin. Aivan viime vuosina muuttaneiden koulutusero on kuitenkin vähentynyt. Vuonna 2016 Helsingissä syntyi 6 803 lasta, mikä on hyvin lähellä viisivuotiskauden 2012–2016 vuosikeskiarvoa. Helsinkiläisnaiset saavat lapsia huomattavasti vähemmän (kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25 lasta vuonna 2016) kuin naiset muualla pääkaupunkiseudulla (1,65 lasta) tai koko maassa keskimäärin (1,57 lasta). Vaikka syntyneiden määrä on pysynyt melko ennallaan, väkiluvun kasvun myötä hedelmällisyys on pienentynyt 2010-luvun aikana. Helsingissä hedelmällisyys on kuitenkin pienentynyt vähemmän kuin naapurikunnissa tai koko Suomessa. Yhä useampi – yli viidennes – Helsingissä synnyttäneistä äideistä oli vieraskielinen. Kuka on sinun stadiluotsisi? Belinda Barbato (vas.), Ella Tanskanen, Jarkko Laaksonen, Silja Lindblad, Outi Rissanen, Pauli Saloranta ja Antti Sarpo. Kuva Patrik Lindström Kaupunginosille omat stadiluotsit ? Kaupunkilaisten osallisuutta edistämään on palkattu seitsemän stadiluotsia. Stadiluotsien alueet on julkaistu tänään. Jokaiselle stadiluotsille on nimetty ne kaupunginosat, joissa hän vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. – Olemme sillanrakentajina kaupunkilaisten ja kaupungin välillä, luomme yhteyksiä kaupunkiorganisaation muiden osallistamistyötä tekevien kanssa, sanoo Outi Rissanen, koillisen Helsingin stadiluotsi. Stadiluotsit vahvistavat yhteen ääneen olevansa innostuneina ja odottavina uuden työn alussa. – Olen valmis murtamaan ennakkoluuloja, mikäli sellaisiakin kohtaamme, kertoo Jarkko Laaksonen eteläisen Helsingin luotsi. Ensi töikseen luotsit suunnittelevat miten parhaiten tavoittaa asukkaat, yrittäjät ja yhteisöt sekä tulla tunnetuksi omilla alueillaan. Heihin voi tulevaisuudessa olla yhteydessä sähköisillä kanavilla tai tavata esimerkiksi kirjastoissa, leikkipuistoissa ja tapahtumissa. Alkuvaiheessa luotsit kartoittavat oman alueensa yhteistyöverkostoja, tarpeita ja resursseja. – Odotan, että pääsen edistämään yhteisöllisyyttä alueellani, sanoo Silja Lindblad Länsi-Helsingin stadiluotsi. Samoilla linjoilla on keskisten kaupunginosien Antti Sarpo, joka toivoo voivansa luotsata kaupunkilaisia läpi monimutkaisen kaupunkiorganisaation. Stadiluotsien alueet on jaettu pääosin kaupungin seitsemän suurpiirin mukaan. Suurpiirien asukasluku vaihtelee noin 40 000 asukkaasta yli 100 000 asukkaaseen, joten piirijakoa on hieman muokattu. Liitteenä on lista kullekin stadiluotsille kuuluvista kaupunginosista. ”Kaupunkitasoinen osallistuva budjetointi on uutta” Ella Tanskanen Pohjoisesta suurpiiristä haluaa päästä rakentamaan uudenlaista toimintaa, nimenomaan kaupunkilaisten tarpeista lähtevää. Kollega, Itäisen suurpiirin ja Östersundomin Belinda Barbato haluaa ensi töikseen tutustua alueensa asukkaisiin ja toimijoihin, sekä selvittää millaisia ideoita kaupunkilaisilla on jo oman alueensa kehittämiseksi. Stadiluotsit huomauttavat, että kaupunki tarjoaa jo paljon vuorovaikutusja osallistumismahdollisuuksia, mutta uutta kaupungin toimintaa on syksyllä alkava osallistuva budjetointi. Siinä kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 miljoonan euron suuruinen summa käytetään. Stadiluotsit varmistavat yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa, että aluekohtaisten hankkeiden valmistelu toteutuu moniäänisesti ja yhdenvertaisesti. – Tavoite on saada mukaan kaikki kaupunkilaiset. Niitäkin, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet, sanoo Pauli Saloranta, Kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi. Osallistuvaa budjetointia esittelevä aloitusseminaari 31.5. kutsuu yhteen kaupunkilaisia, kaupunkien työntekijöitä ja osallisuuden asiantuntijoita. Seminaarissa keskustellaan osallisuuden uusista muodoista. Kaupungintalolla järjestettävä Potkua osallisuuteen – tilaisuus on avoin kaikille. Realia Isännöinti vahvistaa toimintaansa Helsingissä ? Realia Isännöinti Oy on 6.4.2018 solminut liiketoimintakaupan Isännöitsijätoimisto Pekka Lindberg Oy:n liiketoiminnan siirtymisestä Realia Isännöinnille. Isännöitsijätoimisto Pekka Lindberg Oy:n isännöimät asiakkuudet siirtyvät Realia Isännöinti Oy:lle 1.6.2018 alkaen. Isännöitsijätoimisto Pekka Lindberg Oy on Lauttasaaressa Helsingissä toimiva isännöintiyritys. Liiketoimintakaupan myötä yrityksen 16 asiakkuutta siirtyvät Realia Isännöinnille. Isännöitsijätoimisto Pekka Lindberg Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Pekka Lindberg siirtyy liiketoimintakaupan myötä eläkkeelle. – Olen päättänyt jäädä eläkkeelle tänä vuonna ja olen aktiivisesti pyrkinyt löytämään liiketoiminnalleni jatkajan. Punnittuani eri vaihtoehtoja Realia Isännöinti tuntui asiakkaiden kannalta parhaalta vaihtoehdolta. Poikani Kari Lindberg jatkaa isännöinnin tehtävissä Realia Isännöinnin palveluksessa, joten perheyrityksemme tarina jatkuu myös liiketoimintakaupan jälkeen, Pekka Lindberg sanoo. – Realia Isännöinnillä on kunnia jatkaa Pekka Lindbergin elämäntyötä isännöinnin parissa. Varmistamme, että Isännöitsijätoimisto Pekka Lindberg Oy:n asiakkaat saavat myös jatkossa ensiluokkaisen palvelun ja että yhdistyminen sujuu asiakkaille mahdollisimman vaivattomasti, sanoo Realia Isännöinnin vt. liiketoimintajohtaja ja Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl. Huippuvierailut juhlistavat Viron ja Suomen teatteriyhteistyötä ? Viron itsenäisyyden juhlavuonna Kansallisteatterin näyttämöillä vierailee kaksi suomalais-virolaista yhteistuotantoa. Kevätkauden ohjelmiston huipentavat toukokuussa Klockriketeaternin ja Von Krahl Teaterin Sorokin-tulkinta Ice sekä Jalostamo-kollektiivin ja Eesti Draamateaterin Kädettömät. Suomalaisen Klockriketeaternin ja virolaisen Von Krahl Teaterin yhteistyö Ice on niin Suomessa kuin Virossakin ensimmäinen näyttämöversio venäläiskirjailija Vladimir Sorokinin samannimisestä kulttiromaanista. Esityksessä näyttämölle astuu Sorokinin romaanille omistautunut lukupiiri. Heidän intohimoinen suunnitelmansa on etsiä kaikki universumin Valitut käsiinsä hinnalla millä hyvänsä, tuhota nykyinen maailma ja palata alkuperäiseen olomuotoonsa, ikuisen valon säteiksi. Kuulutko sinä Valittujen harvinaiseen, mutta etuoikeutettuun joukkoon? Fantasiasta ammentava satiiri Ice sukeltaa lempeästi, mutta purevasti fasistiseen mielenmaisemaan. Esityksen keskiöön nousevat kysymykset ääriliikkeiden noususta ja ihmisen ominaisuudesta hurahtaa ajatteluun, jonka myötä tämä sulkee pois suuren osan ihmiskuntaa ja kokee oikeuttavansa jopa väkivallan. Von Krahl Teaterissa Tallinnassa tammikuussa 2018 ensi-iltansa saaneen Ice:n työryhmä koostuu suomalaisen ja virolaisen teatterikentän kärkinimistä. Esityksen ovat dramatisoineet ohjaaja Essi Rossi ja dramaturgi Iida Hämeen-Anttila. Pukusuunnittelu on virolaisen muotisuunnittelija Reet Ausin käsialaa. Klockriken oman ensemblen lisäksi näyttämöllä nähdään joukko suosittuja virolaisnäyttelijöitä, jotka ovat tuttuja monelle suomalaiskatsojallekin niin teatterilavoilta kuin valkokankaalta. Esitys vierailee Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 18.–19.5.2018. Kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa saanut, näyttelijä Anna Lipposen kirjoittama Kädettömät pohtii vapautta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Esitys kertoo isän ja tyttären kohtaamisesta, kahdesta supikoirasta Manusta ja Panusta lopetetussa teatterissa vuonna 2017, sekä ihmiseläimen maailman monimutkaisuudesta. Näytelmä on musta komedia kahden kulttuurin kohtaamisesta, kuolemasta ja elämän suurista intohimoista. Mitä jää jäljelle, kun enää sydän ja aivot toimivat? Kädettömät on toteutettu ainutlaatuisessa yhteistyössä, jossa helsinkiläinen vapaa teatteriryhmä Jalostamo-kollektiivi ja Viron yksi suurimmista teattereista, tallinnalainen Eesti Draamateater ovat yhdistäneet voimansa. Esityksen on ohjannut näyttelijä-ohjaaja Tanjalotta Räikkä. Näyttämöllä ovat Jalostamo-kollektiivin näyttelijä Anna Lipponen sekä Eesti Draamateaterin näyttelijäkonkari Tõnu Oja. Skenografiasta vastaa lavastaja ja valosuunnittelija Petri Tuhkanen. Musiikin esitykseen on säveltänyt muusikko-säveltäjä Samuli Laiho. Kaksi vierailunäytäntöä nähdään Kansallisteatterin Willensaunassa 25.–26.5.2018. Vladimir Sorokin: Ice
• 5 Viikot 21-22 • Nro 10 Kaksi kolmasosaa lapsista ei liiku tarpeeksi ? Helsingin katuja rakennetaan ja parannetaan nyt historiallista vauhtia. Kantakaupungissa toteutetaan laajoja liikennejärjestelmän kehittämishankkeita, kunnostetaan vanhaa katuverkkoa ja korjataan maanalaista kunnallistekniikkaa. Isojen hankkeiden määrä on kasvanut, ja myös tulevina vuosina kantakaupungissa on useita merkittäviä katutyömaita. Syyt liittyvät Helsingin kehittämiseen. – Katutöiden avulla Helsingistä tulee toimivampi paikka, sillä kaupunki kumppaneineen panostaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantamiseen sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen. Lisäksi kadut ja niiden alla oleva kunnallistekniikka ovat tulleet monessa paikassa peruskorjausikään, kertoo hallintojohtaja Silja Hyvärinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Liikennetietoja Whatsappista Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla arvioidaan, että kantakaupungissa on tänä kesänä tusinan verran liikenteeseen näkyvästi vaikuttavia työmaita. Töölön suunnalla moni vanhempi hanke on jo voiton puolella: Mechelininkadun, Paciuksenkadun– Tukholmankadun sekä Reijolankadun–Nordenskiöldinkadun urakat ovat valmistumassa tänä vuonna. Uusia katutöitä on puolestaan aloitettu esimerkiksi Länsisatamassa ja Pasilassa. Helsingin kaupunki kokeilee tänä kesänä liikennetiedotteiden jakamista Whatsapp-mobiilisovelluksen kautta. Ohjeet Whatsapp-ryhmään liittymiseksi löytyvät osoitteesta www. hel.fi/katurakentaminen. Whatsappin kautta saa tiedon merkittävistä uusista liikenteen poikkeusjärjestelyistä. Suuri osa töistä tehdään kadun alla – työmaahaittoja ehkäistään monin keinoin . Katutöistä vain pieni osa kohdistuu maanpinnan yläpuolelle. Katujen alla työtä aiheuttavat vesi, viemäröinti-, kaasu-, kaukolämpöja kylmäyhteydet sekä sähköja telekaapelit kaikkine rakennuksiin kytkeytyvine liitoksineen. Kantakaupungissa rakenteita ja johtoja löytyy usein paikoista, joita ei ole merkitty vanhoihin piirustuksiin. Yllätykset voivat hidastuttaa töitä, mutta töiden ripeää suorittamista edistetään monin keinoin. YKT-malli eli yhteinen kunnallistekninen työmaa on jo tehostanut toimintaa. Vuonna 2008 käyttöön otetussa mallissa ovat nykyisin mukana kaupungin lisäksi kahdeksan muuta infrarakennuttajaa, kuten HSY, Helen ja teleoperaattorit. YKT-kumppanit suunnittelevat, aikatauluttavat ja toteuttavat työmaansa yhdessä. – Mechelininkatu on tästä hyvä esimerkki. Sen sijaan, että katu avattaisiin monta kertaa peräkkäisinä vuosina, hoidetaan kahdeksan erityyppistä rakentamistarvetta yhdellä kertaa, kertoo projektinjohtaja Eva-Lisa Karlsson kaupunkiympäristön toimialalta. Hän luotsaa tänä vuonna alkavaa kehityshanketta, jossa parannetaan katutöistä ympäristölle aiheutuvien haittojen hallintaa. Liikennevirtojen käyttäytymistä katutöiden aikana pyritään ennakoimaan yhä paremmin, jotta suurimpien hankkeiden rakentaminen voidaan suunnitella ja ajoittaa viisaasti. Kaupunki tutkii myös erilaisia mahdollisuuksia liikenteen sujuvoittamiseen katutöiden aikana. Jo rakennustöiden kilpailutusvaiheessa on mahdollista lisätä kannustimia töiden ripeään suorittamiseen. Helsinkiläislasten ensihoitotehtävät heikompiosaisille alueille ? Tuore tutkimus osoittaa, että lasten ensihoitoa vaativia hätätilanteita sattuu jopa kuusi kertaa enemmän matalan tulotason alueilla kuin muualla. HUSissa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten ensihoitotehtävien määrään vaikuttavat vanhempien tulotaso, koulutustaso sekä työttömyysaste. Tutkimusta varten analysoitiin 3612 hätäkeskuksen välittämää kiireellistä lasten ensihoitotehtävää. 10 000 euron vähennys alueen keskimääräisessä vuosiansiossa lisäsi viidenneksellä alle 16-vuotiaiden ensihoidon tarvetta. Tulotason lisäksi samansuuntaisesti vaikuttivat asuinalueen matala keskimääräinen koulutustaso sekä työttömyysaste. – Erot olivat merkittäviä. Hätätilanteiden esiintyvyys vaihteli hyvätuloisempien alueiden vuosittaisesta 0,8 kerrasta/100 lasta pienituloisempien alueiden 4,8 kertaan/100 lasta, sanoo lastentautien, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Heli Salmi. Kaupunginosien välinen ero ei selittynyt turhilla yhteydenotoilla hätäkeskukseen, sillä lääketieteellisesti tarpeettomiksi arvioitujen ensihoitotehtävien jakauma ei vaihdellut alueen sosioekonomisten tekijöiden mukaan. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sosioekonomisesti huonommin menestyvillä alueilla ja niillä asuvilla lapsilla on enemmän vakavia sairauksia ja tapaturmia, jotka edellyttävät ensihoidon kiireellistä arviota paikan päällä. Tutkimustuloksista ei voi päätellä, johtuuko tämä suuremmasta sairastavuudesta, huonommasta terveyspalveluiden saatavuudesta vai heikommasta terveyspalveluiden laadusta näillä alueilla. Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia useiden Suomessa ja muissa länsimaissa raportoitujen lasten sosioekonomisia terveyseroja kuvaavien havaintojen kanssa. – Tulokset haastavat terveydenhuollon ja päätöksenteon ammattilaisia pohtimaan keinoja, joilla sosioekonomiseen asemaan liittyviä terveyseroja voitaisiin vähentää Suomen terveyspalvelujärjestelmässä, Salmi jatkaa. Lasten ensihoidon tehtävien syyt eri kuin aikuisilla Lasten ensihoitotehtäviä on aikaisempien tutkimusten perusteella Helsingissä noin 5 % kaikista ensihoitotehtävistä, vaikka lapsia on väestöstä 15 %. Syyt poikkeavat aikuisten ensihoidon tarpeesta. Lapsilla ensihoitoa tarvitaan useimmiten putoamisten ja kaatumisten, hengitysvaikeuden, kouristuskohtausten ja myrkytysten takia. Mitä mahtuu uudelle kadulle ja sen alle? Suuntaa antava esimerkki Jätkäsaaresta. Jatkoa sivulta 3 ? Suomen Olympiakomitean koordinoima #MITÄTEHTÄIS-kampanja haastaa suomalaiset tekemään lapsille hyvän päivän, jossa liike ei pysähdy! Noin 70 prosenttia lapsista jää iltapäivien liikuntakerhojen ulkopuolelle. Tänään alkavan #MITÄTEHTÄIS-kampanjan tavoitteena on tuoda iltapäivän liikuntakerhot kaikkien lasten ulottuville. Jo kahdella eurolla voidaan tarjota liikuntakerhokerta lapselle. #MITÄTEHTÄIS-kampanjassa lapset haastavat aikuiset huolehtimaan siitä, että jokaisella lapsella Suomessa olisi oikeus ja mahdollisuus liikunnalliseen iltapäiväkerhoon. Kampanja ohjaa lahjoitukset suoraan liikuntakerhojen järjestämiseen ja lahjoituksen osoittaminen esimerkiksi omalle, paikalliselle alueelle on lahjoittajalle myös mahdollista. – Me haluamme varmistaa, etteivät lapset jää iltapäivällä yksin ja samalla autammenäin perheiden arkea. Kerhot pyritään pitämään mahdollisimman edullisina tai ilmaisina. Näin osallistumisen kynnys pysyy matalana, kertoo Carita Riutta Suomen Olympiakomiteasta. #MITÄTEHTÄIS –kampanja on osa Olympiakomitean alakouluikäisten liikuntakerhotoimintaa edistävää Lasten Liikettä. Lasten Liike -toiminta käynnistyi ensimmäisen kerran 50 paikkakunnalla 2017 ja se palkittiin vuoden vastuullisuuskampanjana. Tänä vuonna tavoitteena on järjestää vähintään 250 kerhoa, jolloin 4000 lasta pääsee mukaan. Kerhojen rahoitus tulee yrityksiltä ja lahjoittajilta ja toiminnasta vastaavat paikallisten urheiluseurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden koulutetut liikuntakerho-ohjaajat. Kerhoihin tavoitellaan erityisesti lapsia, joilla ei ole muuta liikuntaharrastusta. – Haastamme yritykset ja muut toimijat huolehtimaan lasten hyvinvoinnista. Tällä hetkellä 2/3 lapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Me haluamme korjata tämän ja luoda hyvän päivän kaikille lapsille, toteaa toimitusjohtaja Mikko Salonen Suomen Olympiakomiteasta. #MITÄTEHTÄIS-kampanjan tukeminen on helppoa: Lahjoitukset tehdään osoitteesta www.lastenliikeiltapaiva.fi 2 eurolla saadaan lapselle kerhokerta ja 500 eurolla kerhoryhmä koko lukuvuodeksi. Rahalla katetaan kerhon ohjaajakorvaukset. Kerhoja tuetaan lisäksi myös muilla palveluilla. Keräyksen tuotto kohdistetaan suoraan paikallisten liikuntakerhojen järjestämiseen. Rakentamisen buumi näkyy kantakaupungin kaduilla Taloyhtiöt korjaavat tänä vuonna viimevuotista vähemmän Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin tulokset eivät ennakoi korjausrakentamiseen kasvua kuluvalle vuodelle. ? Sen sijaan vuodelle 2019 taloyhtiöiden korjauksiin on odotettavissa hienoista kasvua pääkaupunkiseudulle ja Itä-Suomeen. Korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 27 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna. 35 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan edelliseen vuoteen verrattuna. – Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden odotukset korjausrakentamisen suhteen vuodelle 2018 tuntuvat nyt varovaisemmilta kuin syksyllä 2017. Kuitenkin vuodelta 2019 taloyhtiöiden edustajat odottavat jonkin verran enemmän kasvua kuin kuluvalle vuodelle, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi runsaat 1700 taloyhtiöiden edustajaa, joista lähes joka kuudennella oli alkuvuonna 2018 käynnissä korjaushanke taloyhtiössään. Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen. Miltei 90 prosenttia vastaajista arvioi, ettei taloustilanteella ole vaikutusta heidän yhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Kerrostaloyhtiöissä korjataan tällä hetkellä yleisimmin putkistoja, piharakenteita ja julkisivuja. Rivitaloyhtiöillä puolestaan piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat nyt yleisimpiä. Rivitaloyhtiöiden putkistokorjausten isompi buumi on tulossa vasta 2020-luvulla. Tulevan viisivuotisjakson aikana kaikki ulkovaipan korjaukset ja sähköautojen latausjärjestelmien toteuttaminen ovat isossa osassa taloyhtiöiden korjaustoimintaa. Urakkatarjouksia saadaan miltei aiempaan tapaan Urakkatarjousten saatavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Kevääseen 2017 ja 2016 verrattuna taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aavistuksen aiempaa vähemmän. Kerrostaloyhtiöt saavat edelleen jonkin verran enemmän tarjouksia kuin rivitaloyhtiöt. Tarjousten pyytämisaktiivisuus on pysynyt viime vuodet ennallaan barometrin tulosten perusteella. Lainarahan saatavuus ennallaan Lainaehtojen odotukset jälleen heikentyneet Vastaajista 86 prosenttia arvioi, että pankkirahoituksen saatavuus korjaushankkeelle on pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana. Lainaehtojen kehitysodotukset ovat syksyistä voimakkaammin kääntyneet aiempaa huonompaan suuntaan. Nyt jo runsas kolmannes vastaajista odottaa lainaehtojen heikentymistä, kun vuosi sitten keväällä lukema oli 20 prosenttia. Korjauslainojen keskimarginaali pysyi viime syksyn lukemissa: 0,9 prosenttiyksikössä, eli pitkään jatkunut marginaalien kutistuminen näyttää taittuneen.
• 6 Viikot 21-22 • Nro 10 VIIKKO 21 MA 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin TI 22.5. Hemmo, Hemminki KE 23.5. Lyydia, Lyyli TO 24.5. Tuukka, Touko PE 25.5. Uspo LA 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina SU 27.5. Ritva VIIKKO 22 MA 28.5. Alma TI 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi KE 30.5. Pasi TO 31.5. Helka, Helga PE 1.6. Teemu, Nikodemus LA 2.6. Venla SU 3.6. Viola, Orvokki Vesi on, vesi on ihmeellinen, paina ei se, n osta ei se, ytimistä vimman vei se – kuultava kirkkaus vihreän ja sinen. Aaro Hellaakoski (1893–1952) Päivyri Sunnuntaiksi ? Cafè Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs Maanantaina 28.5. klo 13 Tervetuloa kevätkauden viimeiseen lounaskonserttiin! Esiintymässä ovat Tatu Ahola (sello), Eléonore Luciani (fortepiano) ja Vera Plosila (klassinen huilu). Vapaa pääsy. Huom.! päivämäärä on muuttunut alkuperäisestä (16.5.). ? Mielenmaisemat / Sinneslandskap Lukusali 3. krs Maanantaina 28.5. klo 18 Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Mirkka Rekolan ja Gunnar Björlingin runoudesta! Kaksikielisen tilaisuuden juontaa kirjailija Helena Sinervo. Kello 19 lähdetään noin tunnin mittaiselle runokävelylle Rekolan ja Björlingin runouden maisemiin Kaivopuistoon. Mirkka Rekola –seuran kanssa yhteistyössä järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta. 1. krs Keskiviikkona 30.5. klo 18 Lukupiirin kevätkauden päätöskerralla käsitellään kirjaa Aalto on meri: mystinen henkisyys / Willigis Jäger. Lukupiiri jatkuu syyskaudella 2018 – seuraa ilmoittelua kirjaston sivuilla. Tervetuloa mukaan! ? ArtmoneyNORD Helsinki 2. krs 1.-14.6. Tervetuloa näyttelyyn! Artmoney on taidekonsepti ja projekti, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiomme sosiaaliseen ja taloudelliseen arvoon sekä oikeudenmukaisuuteen. 27 pohjoismaalaista taiteilijaa ovat toteuttaneet näyttelyyn 12x18 cm:n kokoisia seteleitä. Vapaa pääsy. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Monien kulttuurien Mental Health Art Week Musiikkitalon urkujen rakentajaksi itävaltalainen Rieger Orgelbau ? Urkuhankkeen kilpailutusprosessi on toteutettu kevään 2018 aikana ja 8.5.2018 Musiikkitalon säätiön hallitus valitsi urkujen rakentajaksi itävaltalaisen Rieger Orgelbaun. Maineikkaan urkutehtaan tilauskannasta johtuen urkujen valmistuminen tulee ajoittumaan vuoteen 2022. – Aikataulu ei ollut lopulta ratkaiseva tekijä urkujenrakentajan valinnassa, vaan tärkeintä oli löytää rakentaja, jonka suunnitelmien mukaan rakennetuilla uruilla voidaan saavuttaa niin soinnillisesti kuin teknisesti parhaat mahdolliset konserttisaliurut juuri Musiikkitaloon, toteaa urkujen valintaan asetetun arviointilautakunnan puheenjohtaja Olli Porthan. – Tarjouskilpailun laatutaso oli erittäin korkea ja suunnittelukilpailuna toteutettua kilpailutusprosessia voidaan pitää erittäin onnistuneena, Porthan jatkaa. Urkujen hankintaprosessi on toteutettu laajassa yhteistyössä Helsingin Musiikkitalon säätiön, Musiikkitalon päätoimijoiden ja urkujen rakennuttamisesta vastaavan Kiinteistöosakeyhtiö Mannerheiminintie 13a:n kanssa. Tavoitteena rakentaa yhdet maailman suurimmista konserttisaliuruista Alun perin konserttisaliin tavoiteltiin Suomen suurimpia, 90 äänikertaisia urkuja. Kilpailuun saatujen suunnitelmien myötä kuitenkin havaittiin, että konserttisaliin parhaiten soveltuvissa uruissa saattaisi olla jopa 100 äänikertaa, jolloin Helsingin Musiikkitalon urut nousisivat yhdeksi maailman suurimmista konserttisaliuruista. – Tavoitteena ovat soinnillisesti sellaiset urut, jotka parhaalla mahdollisella tavalla täyttävät koko tilan ja tulevat kuulijan iholle asti, toteaa urkujen asiantuntijaryhmään kuulunut urkutaiteilija Jan Lehtola. Urut soivat vuonna 2022 Urkujen rakennusprosessi on pitkä ja ensimmäinen vaihe ajoittuu kesään 2020, jolloin konserttisalissa tullaan tekemään rakennusteknisiä valmistelutöitä. Varsinaiset urkujen asennusja kokoamistyöt tehdään kesinä 2021 ja 2022. Tätä ennen urkujen tuhannet pillit ja muut osat valmistetaan Rieger Orgelbaun tehtaalla Itävallassa. Urkujen hankintahinta tulee olemaan n. 3 miljoonaa euroa. Lahjoituksina saadut 4,2 miljoonaa euroa tulevat riittämään urkuhankinnan kokonaiskustannuksiin. – Säätiölle hanke on erittäin merkittävä ja siihen saatu rahoitus kattaa hankkeen kustannukset. Hankkeen rinnalle käynnistetyn Urut soimaan-lahjoituskampanjan avulla voidaan siten keskittyä turvaamaan soivat sisällöt, kunhan urut valmistuvat, iloitsee säätiön hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar. – Lahjoituskampanja on käynnistynyt yli odotusten ja olemme erittäin kiitollisia kaikista säätiölle osoitetuista lahjoituksista. Niiden avulla voimme aidosti tukea ja turvata monipuolisen urkumusiikin esittämisen konserttisalissa, Razmyar lisää. Harjoitus tekee mestarin ? Tuomas on Raamatun tunnetuin epäilijä, mutta on heitä muitakin. Matteuksen evankeliumi päättyy kohtaukseen, jossa opetuslapset kiipeävät vuorelle tapaamaan Jeesusta viimeisen kerran. Kun opetuslapset kumartavat edessään seisovalle Jeesukselle, Matteus huomauttaa: ”joskin muutamat epäilivät”. Näille epäilijöille Jeesus antaa käskyn mennä ja tehdä. Kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Hihojen kääriminen liian pohdiskelun sijaan näyttää olleen hyvä ohje, mistä meillä on todistuksena tänään kaksi miljardia kristittyä. Meitä kaikkia on varmasti joskus kannustettu sanonnalla “Harjoitus tekee mestarin.” Kannustuksesta huolimatta, liekö ketään harjoittelijaa, jonka mielessä ei olisi jossain kohtaa käväissyt epätoivo ja epäluottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Uuden edessä olemme aina vähän epäilijöitä. Silti uskonasioissa kynnys tuntuu monesti olevan korkeammalla kuin viulunsoitossa tai kahvin tilaamisessa italiaksi. Koska en ole täysin varma, mitä sanoa, olen mieluummin hiljaa. Koska en tiedä, mistä aloittaa, en tartu mihinkään. Koska uskon vähän sinnepäin, jätän Jumalan niille, jotka vaikuttavat varmoilta. Kaste on tarkoitettu nimenomaan epäilijöille ja harjoittelijoille. Jos ja kun ei voi ymmärtää kaikkea, mitä Jeesus on käskenyt meidän noudattaa ja tehdä, voi aina lohduttaa itseään sillä, että on kastettu. Kaste on Jumalan lupaus rakastaa meitä ja hänen rakastavan katseensa alle me saamme joka päivä harjoitella kristittynä elämistä. Aloittelijanmokia ei tarvitse pelätä, koska Mestari on luvannut antaa ne anteeksi. Ainoa virhe on, jos ei koskaan aloita harjoittelua. Iida Glumoff Kirjoittaja on ensimmäistä papin paikkaansa etsivä teologian maisteri Teatteri ILMI Ö tarjoilee alkukesän stand upia Punavuoressa Mikko Kauppinen Janne Oravisto ? Mikko Kauppinen ja Janne Oravisto naurattavat alkukesän klubilla muiden koomikoiden kera. Nyt Punavuoressakin saa nauraa! Kuukausittaiset Perjantaiklubit täyttävät seudun kulttuuritarjonnassa olevan stand up -komiikan mentävän aukon. Iltojen puuhamiehet Tommi Kosonen ja Miska Kajanus ovat kuulleet paikallisia, ja komiikkaa kaivattiin. Perjantaina 15.6. lavan valtaa mm. vuoden stand up -tulokkaaksikin valittu Mikko Kauppinen. Mikko Kauppinen on koomikko, jonka energiatasolle yltää jokainen, jolla on pulssi. Hän on tuttu koirapuistosta ja hautausmaan pusikosta. Pitkän olemuksensa ansiosta Mikon hissi ei aina kulje ylös asti, mutta anna hänelle mahdollisuus kertoa, mitä hänellä on asiaa. Hän voitti Vuoden stand up -tulokas-kilpailun vuonna 2016. ? Mental Health Art Week kutsuu yleisöä kautta Suomen nauttimaan kulttuurija taidetapahtumista 21.— 27. toukokuuta. Suomen Mielenterveysseuran organisoiman teemaviikon tapahtumat tutustuttavat eri kulttuureiden taiteeseen ja yhteisöllisyyteen. Samalla ne vahvistavat mielen hyvinvointia. MHAW-tapahtumakalenterista löytyy muun muassa monikulttuurisia ruokaklubeja, voimatanssia, valokuvanäyttely huivin merkitysestä, luontopolkua ja leikkitapahtumia lapsille. Näyttelijä Manoel Pinto, teemaviikon ohjelmistoon kuuluvan Maahanmuuttajan poika -näytelmän toteuttaja, haluaa painottaa taiteen voimaannuttavia vaikutuksia. – Professorini Hannu-Pekka Björkman sanoi, että taiteen tehtävä on auttaa muistamaan. Uskon, että muistamisen kautta pystymme samaistumaan. Ihminen saa näyttämöllä tai katsomossa astua toisen nahkoihin, elää hetken toisen kautta. Tämä hetki voi parhaimmillaan olla ikimuistoinen ja elämää mullistava. Se voi tuoda lohtua, surua tai ymmärrystä. Brasilialais-suomalainen Pinto on tottunut elämään kahden kulttuurin välissä. – Taiteella voi olla suuri merkitys myös ulkomaalaistaustaisten kotoutumisen kannalta. Sen kautta voi saada mahdollisuuden olla hetken jotain muuta, ja olla osa jatkumoa, osa yhteisöä. Mental Health Art Weekin tapahtumat toteuttavat Suomen Mielenterveysseura ja 23 paikallista mielenterveysseuraa useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Helsingissä MHAW Basaari valtaa Lapinlahden Lähteen sunnuntaina 20.5. klo 12.00–17.00. Ohjelmassa on esimerkiksi Uusia suomalaisia -valokuvanäyttely, Maahanmuuttajan poika -monologinäytelmä, Salainen metsäni -elokuva, Story Sharing Cafe -workshop, sekä taidetyöpajoja ja näyttelyitä.
• 7 Viikot 21-22 • Nro 10 NuoriEspa avaa lavan uusille lahjakkuuksille Stadin syntymäpäivää juhlitaan jälleen 12.6. Jatkoa sivulta 3 ? Helsinki-päivän ohjelmasta löytyy klassikoiden lisäksi kiinnostavia uutuuksia korttelijuhlista ulkoilmakaraokeen. Tänä vuonna ohjelmassa on panostettu erityisesti lapsiin. Helsinki-päivänä juhlitaan ympäri kaupunkia maksuttomilla ja kaikille avoimilla tapahtumilla. Päivä alkaa leppoisasti pormestarin isännöimillä aamukahveilla Esplanadin puistossa, Espan lavan läheisyydessä klo 9. Pormestarin juhlapuhe tulkataan viittomakielelle. Espan lavalla nähdään aamupäivällä myös Stadin Slangin ohjelmaa, joka huipentuu Stadin Kundin ja Friidun palkitsemiseen. Espan lavan ohjelma on suunnattu lapsille Helsinki-päivänä lapsille löytyy monenlaista tekemistä eri puolilta kaupunkia. Espan lava tarjoaa lastenohjelmaa klo 13–20. Menossa ovat mukana Närpiäiset, Robin Rekku ja jekkuorkesteri, Klovni Rosalii, Sisidisko sekä vanhemmallekin kansalle tutut Gommi ja Pommi. Lavaa isännöivät Lasten Oman Radion DJ:t. Kaupungintalolla Helsinki Design Weekin lasten työpajassa pääsee loihtimaan taikametsän eläimiä. Helsingin pelastuslaitoksilla tutustutaan pelastustoimintaan koko perheen voimin. Myös Erottajan pelastusaseman palomuseo on auki ja aseman tornista pääsee ihailemaan Helsinkiä 42 metrin korkeudesta. Herttoniemen kartanon Maalla kaupungissa-tapahtumassa pääsee rapsuttelemaan eläimiä ja kokeilemaan poniratsastusta. Ulkoilmakaraokesta puutarhajuhliin Helsinki-päivässä päästään tänä vuonna ensimmäistä kertaa karaoketunnelmiin. Singa Open Air Karaoke on koko perheen laulutapahtuma Musiikkitalon edustalla klo 16–18. Karaokemenot jatkuvat Korjaamon tunnelmallisella sisäpihalla klo 18–22. Korjaamon tapahtuman juontaa Ina Mikkola. Jätkäsaaressa päästään karnevaalitunnelmiin ensimmäistä kertaa järjestettävillä Jätkäsaari Block Partyilla. Monitaidetapahtuma kokoaa yhteen Jätkäsaaressa toimivia kulttuurialan harrastajaja ammattiryhmiä. Helsingin kulttuuritalo täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja Helsinki-päivänä Aalto-salin parketilla juhlitaan tanssien klo 15–19. Tanssit tahdittaa Heidi Pakarinen Karavaani-orkesterinsa kanssa. Juhlahumussa on mukana ensimmäistä kertaa myös Helsingin vanhin kartano, Annalan huvila. Helsinki-päivänä Annalassa vietetään Salaisen puutarhan syreenijuhlaa, jossa pääsee nauttimaan seljankukkamehua huvilan aurinkoisella kuistilla ja illan kruunaavat tanssit elävän musiikin säestyksellä. Vanhat klassikot kutsuvat Illallista syödään jälleen isolla porukalla, kun Pohjoisesplanadille katetaan valkoisin liinoin koristeltu piknik-pöytä. Illalliselle Helsingin taivaan alla mahtuu yhteensä tuhat ihmistä. Tilaisuus alkaa klo 19. Pöytävaraukset tehdään ennakkoon tapahtuman verkkosivuilla tai kaupungintalon Virka-infossa. Jo perinteeksi muodostuneet Kontulan ostarifestarit tarjoavat ohjelmaa koko perheelle. Luvassa esimerkiksi sirkuskokeilua Hurjaruuthin johdolla ja live-musiikkia aina klo 20 asti. Jurttasaunassa Töölönlahden rannalla on tuttuun tapaan tarjolla ilmaiset löylyt 10.–12.6. klo 15–21. Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti Yhteistyössä Radio Suomipopin ja Nelonen Median kanssa toteutetaan tänäkin vuonna Helsinki-päivän ilmaiskonsertti. Konsertti järjestetään Kaisaniemen puistossa ja portit avataan yleisölle klo 15.00. Lavalla nähdään huippukattaus kotimaisia artisteja: Elastinen, Jenni Vartiainen, Ismo Alanko, JVG, Sunrise Avenue ja Apulanta. Festivaalitunnelmaan pääsee myös palvelukeskus Kustaankartanon festareilla. Luvassa on yhteislaulua, tanssit ja illan kruunaa Danny. Nuorempien iloksi paikalla on myös lasten orkesteri Päistikka, jättisaippuakuplia ja kotieläinpiha. Bryggan puistobileissä Vanhassa kirkkopuistossa pääsee nauttimaan monenlaisista esityksistä, lainaamaan eläviä kirjoja ja taiteilemaan. Bileet ovat käynnissä klo 13–18. Vastuullisuus tärkeänä teemana Helsinki-päivänä kaupunki on täynnä kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, joiden järjestämiseen osallistuvat yhdistykset, yritykset, seurat, organisaatiot ja aktiiviset kaupunkilaiset. Juhlat viedään myös niiden luo, jotka eivät itse pääse paikan päälle. Muun muassa osa Helsingin palvelukeskuksista täyttyy juhlatunnelmasta; Kustaankartanossa on festarit, Roihuvuoressa tanssitaan kantritansseja ja Laajasalossa rapsutellaan kotieläimiä. Kevään ohjelmahaun aikana tapahtumajärjestäjät saivat hakea kaupungilta tuotantorahaa omia Helsinki-päivän tapahtumiaan varten. Tuotantorahan saajista päätti kaupunkilaisista koottu ohjelmaraati. Raati päätyi jakamaan ohjelmarahaa tänä vuonna jopa 21 eri tapahtumalle. Helsinki-päivän järjestää Helsingin kaupunki ja ohjelmaa koordinoi Helsinki Marketing. Vuoden 2018 kumppanit ovat Helsingin Sanomat, OP Helsinki, Sanoma Media Finland Oy / Nelonen Media ja Local Crew. Kaupunginmuseolle kunniamaininta Vuoden eurooppalainen museo -kilpailussa Maalaustapahtuma heinäkuussa ? Suuressa Maalaustapahtumassa 10.7. voi jokainen maalata, piirtää tai tehdä yhteistaideteoksen! Tekniikka on vapaa! Tapahtumaan voi ottaa osaa yksin, yhdessä, ryhmässä, seurassa tai osallistumalla isompaan tapahtumaan. Päivä on Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä ja nimetty Kuvataiteen päiväksi. Suomen Kuvataiteen päivää on vietetty vuodesta 2004 lähtien heinäkuun 10. päivänä. Aloitteen tekijänä on ollut Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry ja Schjerfbeck-sällskapet i Ekenäs rf. Yhdistykset toivovat, että Kuvataiteen päivän kunniaksi nostettaisiinkin liput salkoon. Eri paikkakunnilla ympäri Suomea järjestetään yhteisiä ilmaisia tapahtumia, joihin on helppo osallistua (yksittäisissä tapauksissa voi tulla kurssitai galleriakuluja). Suurta Maalaustapahtumaa organisoi Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry ja tämän vuoden tapahtuman suojelijana toimii Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Päätapahtumaa vietetään Helsingissä Lapinlahden Lähteellä. Päivä on myös Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Samana päivänä vietämme Suurta Maalaustapahtumaa, johon mukaan voi tulla yksin, yhdessä, ryhmässä, seurassa tai osallistumalla isompaan tapahtumaan! Tekniikka on vapaa! Jatkoa sivulta 3 ? NuoriEspa järjestetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Tapahtuman ohjelmaa ovat tekemässä kymmenet nuoret ympäri Helsinkiä. Osallistuminen NuoriEspa-tapahtumaan antaa nuorille hyvän mahdollisuuden kehittää ja tuoda omia taitojaan esille. Nuorisopalveluiden tapahtumayksikön ja Arabian nuorisotalon nuoret kesätyöntekijät ovat mukana tapahtuman tuotannossa. Itähelsinkiläisnuorten yhteinen ekokahvila luo tapahtumaa varten oman hittituotteensa, ja nuoret esiintyjät ottavat lavan haltuun kaupungin keskustassa. Tapahtuman osallistujia musiikillaan viihdyttää Loistefestarin ja Arabia Music Housen bändit, ja paikan päällä on mahdollisuus oppia tärkeitä taitoja Martoilta. Tapahtumaviikolla juhlitaan samaan aikaan Pride-viikkoa, joten myös Espan lava pukeutuu sateenkaaren väreihin. Tapahtuman toteuttaa Helsingin nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö yhdessä Savoyn, Glorian, Arabian nuorisotalon, Nuorten Ekokahvilan, Marttojen ja Loistefestarin esiintyjien kanssa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Alustavat tapahtuma-ajat: keskiviikko-torstai klo 15–19, perjantai klo 16– 20, lauantai klo 12–18 NuoriEspa nuorten tapahtuma järjestetään 27.-30.6. ? Helsingin kaupunginmuseo sai kunniamaininnan (Special Commendation) kansainvälisessä European Museum of the Year -kilpailussa. Tuomariston perusteluissa mainitaan, että kaupunginmuseo on lämmin, helposti lähestyttävä museo, jossa yhteistoiminta kaupunkilaisten kanssa on otettu tärkeäksi periaatteeksi. Tuomariston mukaan kaupunginmuseo on innovatiivinen oppimisympäristö, joka käy jatkuvaa vuoropuhelua nostalgian ja vaikeiden aiheiden välillä sekä osoittaa että museokävijällä voi olla monta roolia, ja että yhteiset kokemukset – kuten rakkaus kaupunkiin – voivat yhdistää erilaisia ihmisiä. Vuoden eurooppalaisen museon tittelistä kilpaili kova neljänkymmenen museon joukko kahdestakymmenestäkahdesta maasta. Suomesta mukana finaalissa olivat myös museokeskus Vapriikki sekä Tampereen Lenin-museo. Vapriikille myönnettiin kunniamaininta (Special Commendation for Sustainability). Pääpalkinto meni Lontoon Designmuseolle ja Kenneth Hudson -palkinto Viron kansallismuseolle Tarttoon. Palkinnot jaettiin 12.5.2018 Varsovassa. Kaksi vuotta sitten avautuneelle kaupunginmuseolle on satanut palkintoja. Vuonna 2017 museo sai Suomen Vuoden museon arvonimen, Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisen sarjan pääpalkinnon, Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan voiton sekä liudan muita tunnustuksia. – Olen erittäin iloinen tästä tunnustuksesta kovatasoisessa kisassa. Se kertoo siitä, että museon innovatiivinen, perinteisiä rooleja ja tekemisen tapaa ravisteleva ote nähdään erityisenä myös eurooppalaisella museokentällä. On hienoa, että kaupunkilaisia yhdistävät kokemukset ja rakkaus kaupunkiin nousi yhdeksi kriteeriksi perusteluissa. Suuresti ilahduttaa myös se, että Helsinki ja suomalaiset museot kaiken kaikkiaan saivat kilpailussa ansaittua huomiota. Menestyksemme kannustaa varmasti myös muita museoita kyseenalaistamaan, kokeilemaan ja uusiutumaan, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta. Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016. Nyt kahden aukiolovuoden tultua täyteen jo yli 770 000 kaupunkilaista ja turistia on vieraillut museossa. Museoon on löytänyt myös monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten kokemusten etsijöitä. Kaupunginmuseo on suunniteltu kokonaiselämykseksi, jossa helsinkiläinen kaupunkilaisarki näkyy paitsi näyttelyissä, myös aulassa, kokoustiloissa, kaupassa ja vessoissa. Tällä hetkellä museossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa ja virtuaalielämys Aikakoneessa, sekä Helsingin klubikulttuuria 30 vuoden ajalta esittelevässä Helsinki Clubbing -näyttelyssä. Tuomariston mukaan yhteiset kokemukset – kuten rakkaus kaupunkiin – voivat yhdistää erilaisia ihmisiä. Kuva: Maija Astikainen Helsingin kaupunginmuseo sai kunniamaininnan (Special Commendation) kansainvälisessä European Museum of the Year -kilpailussa. Kuva: Maija Astikainen
• 8 Viikot 21-22 • Nro 10 Kulttuuri Risto Kolanen: Toukokuun kulttuurikierros ? Esittävän taiteen viikko tarjosi Työväenopistolla toukokuun alussa monipuolisen kattauksen teatteria, improa, tanssia, pop up -tunteja, sanataidetta, musiikkia, näyttelyitä, videoita ja paljon muuta. Teatteriryhmät toivat Leipäjonoballadin ja Peter Panin juhlasaliin, lausujaryhmiä, videonon-stopia sekä kirjoittajien puhetta ja sanaa. Kaikkeen oli vapaa pääsy. Uusia runolauluja Stoassa Kaj Chydenius, nuoria laulajia ja Stoan Teatterisali. Se on vuosikaudet ollut vahva tae täydelle, loppuunmyydylle, yleisömenestykselle. Niin nytkin, vapun alla. Sen kunniaksi kuulimme vanhaa ja uudempaa työväenrunoutta, isänmaallista hehkutusta ja nuorta ja aikuista rakkautta Chydeniuksen sävellyksinä. Matinea juoksee aina samaa latua, vaikka laulut uusiutuvat paljon ja laulajat osin vaihtuvat. Säveltäjämestari kertoo nasevan iskeviä laulujen syntytarinoita, usein aika lyhyiden runolaulujen välissä. Tätä tuotteliaisuutta ja teksteihin paneutumista voi vain ihailla. ”Kunnes kerran kaikkialla” alkoi Pentti Saaritsan Spactacuksesta ja päättyi Emil Elon Veljiksi kaikki –lauluun vapun kunnaiksi, mutta pääosassa olivat myös herkät rakkausrunot isänmaat kahdelta vuosisadalta käsittelevien laulujen kanssa. Aleksi Kiven Suomenmaa tuli encorena, mutta häntä edeltänyt Samuli Kustaa Berg pääsi mukaan Oma maa –runollaan. Säveltäjän omia suosikkeja ovat Saaritsan rinnalla Aulikki Oksanen, Jukka Itkonen ja Marja-Leena Mikkola nykyrunoilijoista sekä Aale Tynni, Elvi Sinervo ja Arvo Turtiainen vanhoista. Kalle Chydeniuksen reippaasti esittämä ”Eino Leino” ihmetteli sitä, että runoilija on jätetty Espalla Runebergin selän taakse. Eniten lauluvuoroja saivat säveltäjän uusi suosikki, näyttelijä Oona Arola, esimerkiksi kiivaan nuoren tytön Tynni-runossa Linnut ja jo myös laulajana kunnostautunut Mikael Saari, joka ylsi myös korkeisiin ääniin. Mutta edellisen sisko Laura Airola yllätti myönteisesti valmiudellaan. Tuplajuulaisten laulut vetivät Vappuun valmistautuva työkansa sai kuulla Juttutuvassa IWW-Klubilla amerikansuomalaisia työväenlauluja, joitain kantaesityksenä. Yli 350 000 suomalaista muutti 1860-luvun nälkävuosien ja 1920-luvun välisenä aikana siirtolaisina Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten keskuudessa syndikalistinen Industrial Workers of the World (IWW) -järjestö nousi suosituksi 1910-luvulla. Musiikista tuli IWW:lle tärkeä työkalu, ja liike tunnettiin myös nimellä Laulava Unioni (The Singing Union). Suomalaiset ”tuplajuulaiset” painattivat omia laulukirjojaan. Helsingissä perustettiin juuri uusi Laulava Unioni, kuusijäseninen lauluja soitinyhtye. Ryhmän perustaja Timo ”Tipi” Tuovinen kertoo Tiina Pelkoselle idean alkaneen siitä, että tutkijatohtori Saijaleena Rantanen Taideyliopisto Sibelius-Akatemiasta kertoi löytäneensä kaikki kolme suomalaisten IWW:läisten painettua laulukirjaa. Tuovinen otti yhteyttä Karri Miettiseen eli Palefaceen, joka on harrastanut samoja lauluja pitkään ja hanuristi Niko Kumpuvaaraan. Lisäksi pianistiksi ja laulajaksi saatiin Ossi Peura sekä rumpaliksi Anssi Nykänen. Palkkaorjain lauluja -kirjasta vuodelta 1925 löytyi harvinaisuus, ”Langenneen laulu”, joka on ensimmäinen seksityöstä kertova lauluteksti, joka on painettu oikeaan kirjaan ja yhä ainoa lajiaan. Toki illassa kuultiin myös perinteisiä lauluja Joe Hillistä ”Kalle Kustaan muorin” muunnelmaan sekä Oskari Merkikannon säveleen ”Hoopon laulussa”. Ihan lopuksi täysi sali sai kuulla Hiski Salomaan suosituksi tekemät ”Lännen lokari” ja ”Vapauden kaiho”. Acktén kesäsarjalle komea alku Aino Acktén kesäsarja 8.5.-27.9. sai komean alun Kallion kirkon hyvin täydessä salissa. Yleensä kesäsarja tapahtuu Café Sonck 1912 -tilassa, mutta akustiikka vaati kirkonsalia. Saimme kokea Chopinin Pianokonsertot nro 1 ja 2, sovitus pianolle ja jousikvartetille. Eihän siitä ole kuin runsas kuukausi, kun talvisarja päättyi. Erityisesti Chopin-pianistina kiitetty ja palkittu Janne Mertanen ja Savonlinna-kvartetti esittivät puolalaisen säveltäjämestarin kaksi hienoa romanttista pianokonserttoa. Virtuoosisuus ja runollisuus yhtyvät näissä säveltäjän nuoruuden teoksissa. Chopin esitti pianokonserttojaan Pariisissa myös kvartettisovituksinaan. Savonlinna-kvartettiin kuuluvat Andrei Nikulin I viulu, Maria Sidorkina II viulu, Katja Inkala, alttoviulu ja Ilkka Vesioja, sello. Kesäsarja rikastuttaa Helsingin kulttuuritarjontaa jo yhdeksännen kerran. Se yhdistää eri taiteenlajeja runolausunnasta kaikenlaiseen musiikkiin, flamencosta klassiseen. Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen hehkui taas intoa uuden kesäohjelman kynnyksellä. Kulkijamustalaisen tie taitelijana 50 vuotta Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin esikoisromaani ”Polttava tie” julkaistiin v. 1968, menin kouluteininä syksyllä Helsingin Kirjamessuille ja haastattelin häntä parin muun kirjailijan ohella isolla, raskaalla magnetofoninauhurilla. Entisellä pääministerillä Paavo Lipposella on vielä vanhempi muistikuva: – Olin asunut vasta vajaan vuoden Helsingissä, kun jouduin kesällä 1962 suorittamaan kesken jääneen asepalvelukseni loppuosan Kaartin pataljoonassa Merikasarmilla. Siellä palveli myös kaartilainen Veijo Baltzar. Meistä tuli ystävät. (…) En tunne ketään muuta suomalaista kulttuurihenkilöä, joka olisi yhtä dynaaminen ja yhtä monipuolisesti aikaansaava, kestävästi luova kuin Veijo. Todellinen powerhouse. Hän on synnyttänyt Dromissa ja sen ympärillä valtaisan aktiviteetin, joka on viime vuosina laajentunut muualle Eurooppaan. ”Linnuntietä taivaaseen” -konserttituotannon Suomen ensi-ilta valloitti yleisönsä Savoy-teatterissa, uuden ja perinteisen mustalaismusiikin ja rakkauslaulun neljä vuodenaikaa rock-hengessä. Siitä vastasivat Integraatioteatteri Baltzar ja kansainvälinen orkesteri Ludvig XIV, joka sai katsojilta eritoten kiitosta. Joukosta erottui taidokas Kiureli Sammallahti haitarissa. Esitys oli tribuutti kirjailijan 50-vuotiselle vaellukselle taiteilijana ja kulttuurivaikuttajana. Alfa-TV taltioi juhlakonsertin, joka tulee ulos alkukesällä. Baltzarin mukana, usein Georgian valtionbaletin Tulilinnun prinssinä on David Ananeli, prinsessana Ekaterine Surmava, mutta esityksen melkein varastaa Nutsa Chekurashvili (vas.) itse Tulilintuna. Kuva: State Ballet Georgia. Veijo Baltzar vietti välittömän 50-vuotistaiteilijajuhlan Savoyn lavalla nuorten laulajien ja tanssijoiden keskellä. Kuva: Esa Toppila. Minttu Pietilä ja Guillermo Sarduy esittivät kahden ihmisen vuorovaikutuksella leikittelevän Kiteytyvän aluksi Kuopiossa. Kuva: Antti Ahokoivu. Saksalainen Andriana Seecker and ruotsalainen Andreas Catjar tanssivat ja musisoivat noidutussa diskossa Universumin lattialla. Kuva: Karoliina Pasoonen. Pianistimestari Janne Mertanen (oik.) ja Savonlinna-kvartetti saivat suuren suosion Chopinin pianokonsertollaan Kallion kirkossa Acktén kesäsarjan avauksessa. Kuva: Raimo Granberg. Säveltäjä Kaj Chydenius ja runolaulajansa Laura Arola (vas.yllä), Oona Arola ja Mikael Saari sekä oma poika Kalle Chydenius (alla oik.) loivat tunteikkaan konsertin Stoassa. Kuva: Era Kahyaoglu. Tikkurilalainen sambaryhmä oli jokavappuisella soittokierroksella Mantan ja Esplanadin puiston maisemissa, jossa joutui myös selfie-yhteiskuvan kohteeksi. Kuva: Raimo Granberg.
• 9 Viikot 21-22 • Nro 10 Uudenmaankatu 27 www.behnfords.fi ma la klo 11:00 18:00 Kulttuuri Vallilassa tangoa, Mantalla lakitusta ? Vallilan vapputanssit luonnon keskellä ovat vetäneet väkeä paljon koko 2010-luvun. Kulttuuriyhdistys Vallilan Tango kutsuivat ystävänsä, toverinsa ja kaikki tangon ystävät vappuaattona puistotansseihin Inarintie 13:n kohdalla olevaan Hartolan puistikkoon. Monipuolisesta musiikkitarjonnasta vastaa jälleen tanssiorkesteri Vallilan Tango, jonka väsymättömän solistina on suomalaistunut saksalainen Hans Wessels. Hänen persoonallisen murteellinen tapansa laulaa suomalaisia tangoja on tunteisiin vetoavan aseet riisuvaa. Paljon kuullaan 1940-50 –lukujen sävelmiä, Usko Kempistä Pentti Viherluotoon. Kempin ”Yön pitkät tunnit” on yhtyeen tavaramerkki. Järjestäjät suosittelivat ottamaan omat eväät ja muki mukaan. Hartolan puistikkoon on aina vapaa pääsy. Käymälöiden määrää on lisätty entisestään, ja tapahtumassa on lapsialue. Mutta moni äiti ja lapsi tanssivat lapsen kanssa. Vaikka sää uhkasi sadetta, Vallilan tangotapahtuma on tavattoman hieno ja miellyttävä uusi tapahtuma, joka toimii lähtöriittinä vapunjuhlintaan. Sekä lapsiperheet että vanhempi väki viihtyy. Lavatanssiperinne elää puistikossa! Jos tuntee vieroitusoireita Vallilan tangon sulosäveliin vappujen välillä, yhtyettä ja solistia voi kuulla joka kuukauden yhtenä sunnuntai-iltana ravintola Juttutuvassa. Olutravintolan tuolien väliin syntyy selväpäisten tangontanssijoiden iloinen lavakulttuuri. Vappuna oli 150-vuotiaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY:n vuoro lakittaa Kauppatorin kaunein nainen ja tällä kertaa homman hoitaa vapaaehtoistiimi Manta Crew, joukko juhlamielisiä Helsingin yliopiston opiskelijoita. Lakitus alkaa perinteisin menoin Mantan pesulla klo 17 ja lakin Havis Amanda sai klo 18. Mantan lakittajaisia oli seuraamassa poliisin arvion mukaan noin 60 000 ihmistä. Ylioppilaat ottivat ilon irti Mantan patsaan altaalla, eikä kylmä vesi haitannut edes paljasjalkaisia juhlijoita. Tikkurilalainen sambaryhmä oli taas jokavappuisella soittokierroksella Mantan ja Esplanadin puiston maisemissa. Havis Amanda eli ”Manta” on juuri saanut valkolakin kutreilleen vappuaattona klo 18.00. Innokkaimmat juhlijatkin ovat jo saaneet vesikasteensa vaahtokuorrutuksessa olevassa Mantan altaassa. Kuva: Raimo Granberg. Vallilan tango on soittanut valtavalla osallistujasuosiolla kauniita vanhoja tangoja ja muita iskelmiä Vallilassa, vain 50 metriä Mäkelänkadun kivitalojen takana. Kuva: Marit Henriksson. duettona, lavalla esiintyi solisteina nuoria nousevia tähtiä: Susanna Ahonen, Nina Castén, Aino Sederholm ja Elina Öster. Casténin laulutaito paranee ja kypsyy koko ajan. Sen kuuli tutun ”Dimitrin” ja uuden kappaleen ”Se, mikä katkeaa” tulkinnoissa. Sederholmin tanssi vetää katseen puoleensa. Ahonen oli aluksi aika jännittynyt duettolaulun osapuoli, mutta hän vapautui 2. jakson ”Ajomiehestä” lähtien myös taitaviin tanssiliikkeisiin. Hyvin nuori Öster oli säveltänyt Baltzarin tekstin ”Kova kallio”, kuten Mikko Karjula konsertin nimikkokappaleen. Uudet Baltzar-laulut toimivat paremmin kuin ikivihreät, joskus kuluneet, iskelmät. Ehkäpä kokonaisuus olisi kaivannut dramaturgista ohjausta; nyt laulut valuivat peräkkäin ilman ihmeempiä juontoja. Kun orkesteri aloitti väärää kappaletta, nuoreksi jo kokenut Castén puuskahti kappaleen oikean nimen pojille! Kuoron naisten hameenheiluttelu taustarytmissä ei ole ihan tätä päivää. Mutta soolotanssit ovat aivan loistavia. Tanssia ilman häpeää Universumissa, Perämiehenkadun kokeilevassa teatteritilassa, oli erikoinen tanssija musiikkiesitys, performanssi, jossa kaksi taiteilijaa vaihtaa ja jakaa roolejaan näyttämöllä. ”It is never too late” eli: Ei koskaan ole liian myöhäistä kuului tanssija Andriana Seeckerin and muusikko Andreas Catjarin esityksen nimi. Esittäjien tausta on Berliinistä, mutta he työskentelevät nykyään paljon Ruotsissa ja kansainvälisesti. Se oli tanssia ilman häpeää noidutussa, hylätyssä diskossa. Hämärässä tilassa oli sekaisin diskopalloja, muutama huonekalu ja musiikinteon välineitä. Esiintymisen lomassa kaksikko kertoo tarinoita lapsuudestaan, unelmistaan ja haamuistaan; halustaan tehdä, ilman kykyä. Trauma voi syntyä siitä, että naisella on liian pitkät kädet ja lyhyet jalat tanssijaksi. Mitä tapahtuu, kun et enää sovi mihinkään kategoriaan? Lopussa koimme jonkinlaisen Bonnie & Clyde -muunnelman. Venäläisen baletin helmiä Georgian valtionbaletti vieraili Aleksanterin teatterissa. Koreografi Mihail Fokinin balettikirjallisuuden mestariteoksiin kuuluvien kolmen baletin illassa nähtiin hänen Djagilevin legendaariselle Ballets Russes -ryhmälle luotu ja itsensä Vaslav Nizinskin Monte Carlon ensi-illassa 1911 tanssima yksinäytöksinen baletti Ruusu-unelma Carl Maria von Weberin musiikkiin. Nyt sen tanssivat Mariam Eloshvili ja Angelos Antoniu. Chopinin pianosävellyksiin perustuva Sylfidit -teoksessa taustanauha kerran pysähtyi pariin kertaan peräkkäin. Tanssijanaiset saivat seistä aika pitkään jännittyneessä asennossa, kunnes musiikki suostui jatkamaan sunnuntain matineaesityksessä. Sylfideissä hurmasivat Ekaterine Surmava, Ruika Yokoyama ja Boris Zhurilov. Baletti-illan huipensi Igor Stravinskyn venäläiseen satuun perustuva Fokinin Tulilintu-baletti. Lavastus linnasta metsäpuiden keskellä oli komea. Musiikki kauniin täyteläistä, ja tanssi lumoavaa. Prinssinä oli David Ananeli, prinsessana uudestaan Ekaterine Surmava, jotka ovat hurmaavia. Mutta esityksen varastaa Nutsa Chekurashvili itse Tulilintuna. Pelottavan Katsei Kuolemattoman joukoissa osa miehistä muistutti enemmän Tähtien sodan armeijasotureita avaruudesta. Vierailuilta korosti Georgian valtionbaletin tasoa ja monipuolisuutta. Tällainen kulttuurivaihto on tervetullutta. Nuoren tanssin fyysisyyttä ”Kiteytyvä” on todella kaunis, leikittelevä, fyysinen tanssiteos Korjaamon kulmasalissa. Tukholman balettioppilaitoksessa valmistunut Minttu Pietilä ja kuubalaisen folkloretanssiryhmän ykköshahmo, suomalaistunut Guillermo Sarduy tanssivat yhteen ja erikseen kahden ihmisen vuorovaikutusta, kohtaamisia ja katseita täynnä olevan esityksen. Välillä on aika ronskeja liikkeitä, välillä pehmeämpää, mutta koko ajan rytmi, nostot ja liikkeet tarkasti aksentoituna. Sarduyn olen nähnyt Sonya Lindforsin ja Zodiakin tuotannoissa sekä Espoossa Tuomo Railon koreografioissa. Pietilä on minulle hyvin uusi ja mielenkiintoinen, taitava tanssijakyky. Täysi sali antoi raivoisat aplodit. Yön kabaree Tapanilassa Teatteri Tuikkeella Tapanilassa on Ilmaisukoulu, jossa pääsee opiskelemaan Johanna Fallström (vas.), pääosan esittäjä Henna Karekari ja Noora Kääriäinen hoitavat valitusosastoa Cabaret Noirin esityksessä Tapanilan Tuikkeessa. Kuva: Nina Rinkinen. Laulava Unioni esitti IWW:n amerikkalaisia ja amerikansuomalaisia työväenlauluja Ossi Peuran (vas.), Anssi Nykäsen, Palefacen, Niko Kumpuvaaran (päätä) ja Tipi Tuovisen toimesta ravintola Juttutuvassa. Kuva: Tomi Westerholm. kautuu ryhmiin ikäluokittain, 5-vuotiaista aikuisiin saakka. Vapun aikaan saimme kokea ”Cabaret Noir” – esityksen pientehdasrakennuksessa Viertolantiellä. Cabaret Noir on showmaailmaan sijoittuva kertomus nuoren naisen unelmasta päästä parrasvaloihin. Mutta minkä hinnan hän on valmis maksamaan saavuttaakseen unelmansa? Esitys yhdistää ihmeellisellä ja sanattomalla tavalla sirkusta, teatteria ja tanssia. Mutta mitä tapahtuu, kun esirippu laskeutuu. Emme unohda tätä showmaailmaa, jonka pääosassa loistaa ilmaisuherkkä Henna Karekari, joka pyrkii kovasti rinkiin mukaan. Nuorallakävelijä Johanna Fallström, akrobaatti Susanna Melander sekä Cabaretin Madamen poika Miika Elmgren erottuvat hyvin liikkuvasta ja esiintyvästä joukosta. Kati Repo on vaativa, pelottava Madame. Nina Rinkinen ohteatterin tekemistä ammattilaisten opetuksessa. Se jajasi ja Sanna Warsell teki koreografian aikuisten jatkotason Tuli –ryhmän kevätesitykseen. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 21-22 • Nro 10 Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina Ääniympäristöä parannetaan liikennemelua torjumalla Helsingin menot kasvavat ensi vuonna ? Helsingin kaupungin 2019 talousarvioraamin lähtökohtana ovat kaupunkistrategian taloustavoitteet suotuisa talouskehitys näkyy toimintamenojen kasvuna. Helsingin kaupungin taloudellinen tilanne vuoden 2018 keväällä on tasapainoinen. Myös kaupungin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan vahvana tulevina vuosina. – Suotuisan talouskehityksen ja vahvan väestökasvun ansiosta vuoden 2019 talousraamiin tulee merkittävästi lisää väljyyttä aikaisempiin vuosiin nähden. Valoisampi taloustilanne yhdessä kaupunkistrategian taloustavoitteiden kanssa mahdollistaa tulevan vuoden talousarvioraamiin 127 miljoonan euron korotuksen käyttötalousmenoihin, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Korotus tarkoittaa, että toimintamenojen kasvu on 3,28 % vuoden 2018 talousarvion vastaavia menoja suurempi. Menolisäykset kohdistuvat kaupunkistrategian linjausten mukaisesti erityisesti sinne, missä väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Talousarvioraami mahdollistaa strategiassa linjattujen kehittämiskohteiden edistämisen. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat valtiovarainministeriön (VM) huhtikuisen ennusteen mukaan vuonna 2018 työllisten määrän 1,8 % edellisvuotta korkeammaksi. Tämä heijastuu palkkasumman kasvuun vuosille 2018–2019 ja luo siten edellytykset kuntienkin hyvälle verotulokehitykselle. Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys maakuntaja sote-uudistuksesta aiheuttaa kuitenkin kaupungin tulevien vuosien talouteen poikkeuksellista epävarmuutta. – Mikäli maakuntauudistus toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentavat merkittävästi verorahoitusta suhteessa kasvavan kaupungin investointitarpeeseen. Mahdollisen uudistuksen vaikutuksiin kaupungin talouteen liittyy niin suuria riskejä, että kaupungin lainakannan kasvattamista on perusteltua tässä tilanteessa välttää”, Vapaavuori korostaa. Helsingin investointitasossa näkyy kaupungin vahva kasvu Helsingin kaupungin tämänhetkinen investointitaso on aikaisempaan nähden korkea, mikä kertoo kaupungin vahvasta kasvusta. Kaupungin toteutunut investointitaso HKL-liikelaitoksen joukkoliikenneinvestoinnit huomioiden on vuosina 2016 ja 2017 ollut yli 650 miljoonan euron tasolla, joka on ollut noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edeltävinä vuosina. Raamivuoden 2019 mukainen investointitaso on edelleen selvästi vuosien 2016 ja 2017 toteutunutta tasoa suurempi, yli 730 miljoonaa euroa. Investointien ohjelmoinnissa keskeisenä periaatteena on vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus. Investointiohjelman painotuksissa on huomioitu asuntotuotantotavoitteen kasvattaminen strategian mukaisesti ensi vuonna (2019) 6 000 asunnosta 7 000 asuntoon. Lisäksi investointiohjelmassa on varmistettu riittävät määrärahavaraukset edellytysinvestoinneille esirakentamiseen, katuja puistoinvestointeihin sekä palvelurakennusinvestointeihin. Myönteinen verotulokasvu parantaa raamin kokonaistalouden tasapainoa, mutta investointiohjelma vetää rahoituslaskelman alijäämäiseksi Vuodelle 2019 ennakoidaan verotuloihin selkeää kasvua, vaikka Helsinki päätti alentaa kunnallisveroprosenttiaan vuoden 2018 alusta 0,5 %-yksiköllä. Kokonaisverorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) ennakoidaan kasvavan vuodelle 2019 noin 3,5 % vuoden 2017 toteutuneesta tasosta, eli viimeisen kahden vuoden aikana. Valtionosuudet heikkenevät valtion toimenpiteiden sekä verotulotasauksen kasvun seurauksena. Helsingin maksaman veropohjaan perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan vuonna 2019 olevan 337 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2017 tasoon 48 miljoonaa euroa. Muutos vähentää Helsingin saamia valtionosuustilityksiä. Myönteinen verotulokasvu nostaa vuosikatetta talousarvion 2018 tasosta vuodelle 2019 hieman alle 90 miljoonaa euroa ja raamissa vuosikatearvio on 634 miljoonaa euroa. Investointitason ollessa 732 miljoonaa euroa, jää toiminnan ja investointien rahavirta noin 80 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä ehdotetaan katettavaksi kassavaroilla. Pormestari ehdottaa kaupungille pidemmän aikavälin palkkaohjelmaa Voimassa olevien virkaja työehtosopimusten mukaisiin palkkakustannuksiin on varauduttu raamin määrärahoissa. Vuoden 2019 peruspalveluhintaindeksissä, joka osaltaan määrittää toimintamenojen kasvuprosenttia, on otettu huomioon palkkojen kustannusvaikutukset. KVTES:n järjestelyerää varten raamiin on tehty keskitetty määrärahavaraus, joka kohdennetaan toimialoille paikallisneuvottelujen jälkeen syksyn talousarviovaiheessa. Pormestarin talousarvioraamiehdotus pitää sisällään myös ehdotuksen kaupungin pidemmän aikavälin palkkaohjelman käynnistämisestä talousarviovaiheessa. Kaupunki tekisi kartoituksen henkilöstön ja eri henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvistä keskeisistä kehittämistarpeista, joiden pohjalta pidemmän aikavälin palkkaohjelma valmisteltaisiin. Pormestarin ehdotus budjettiraamista vuodelle 2019 etenee käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kokoukseen 14.5. Uusi toimialamalli sekä sen mukaiset laajemmat talousarvion määrärahakohdat tarkoittavat aiempaa selkeämpää raamibudjetointia. Käytännössä kaupunginhallitus päättää taloudellisista kokonaisraameista laajemmille toimialoille. Jatkoa sivulta 3 ? Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla). Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla. Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu, jossa ei ole seiniä lainkaan. Vaunu on vuodelta 1919. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa. Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuosille 2018–2022 on valmistunut. Kaupunkiympäristön ympäristöja lupajaosto päättää suunnitelman hyväksymisestä perjantaina 18.5. Toimintasuunnitelmassa on toimenpiteitä erityisesti liikennemelun vähentämiseksi ja pitkän aikavälin tavoitteet meluntorjunnalle. Suunnitelman taustalla on vuonna 2017 valmistunut EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen Helsingin meluselvitys. Melun aiheuttamien ongelmien torjunnassa ennaltaehkäisy on ensisijainen keino. Siinä maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat avainasemassa. Lisäksi tarvitaan melutasojen alentamiseen liittyviä toimia, kuten melua vaimentavia katupäällysteitä, nopeusrajoitusten alentamista ja nastarenkaiden käytön vähentämistä. Kiinteistökohtaiset ratkaisut ovat tärkeitä etenkin vilkasliikenteisten väylien varsilla. Meluesteitä tarvitaan meluisimmissa kohteissa, joissa muut toimet eivät tehoa riittävästi. – Monilla melua pienentävillä toimenpiteillä on myönteisiä vaikutuksia myös ilmanlaatuun, ilmastoon ja liikenneturvallisuuteen, korostaa ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Päivi Kippo-Edlund. Helsingissä on tavoitteena suojata ensisijaisesti voimakkaan melun alueilla asuvia, kohdistaa torjuntatoimet alueille, joilla altistujia on paljon sekä suojata asukkaita varmistamalla, että asuntojen sisämelutasot pysyvät alle ohjearvojen. Lisäksi tavoitteena on säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita virkistyskäyttöön ja alentaa melutasoja asuntojen lisäksi muissa herkissä kohteissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Näiden toteuttamiseen tarvitaan monenlaisia keinoja ja meluntorjunnan huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa. Toimintasuunnitelma keskittyy pääja kokoojakatujen liikenteeseen sekä raitioja metroliikenteeseen. Lisäksi osa toimenpiteistä liittyy maanteiden meluntorjuntaan, josta vastaa pääosin Liikennevirasto. Uutena teemana on otettu mukaan kalustoon ja työtapoihin liittyvät meluntorjuntatoimet. Meluntorjunnan toimenpiteet (yhteensä 53 kpl) jakautuvat kolmeen teemakokonaisuuteen: suunnitteluun ja ohjaukseen, melulähteeseen vaikuttamiseen sekä rakenteelliseen meluntorjuntaan. Asukkaat mukana Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa valmisteltiin vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa. Teemaa esiteltiin tapahtumissa, uutiskirjeessä ja työpajoissa. Toukokuussa 2017 toteutettiin asukaskysely kaupungin ääniympäristöstä ja melun kokemisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 850 asukasta, ja vastausten pohjalta painotettiin merkittävimpiä toimenpiteitä sekä otettiin mukaan uusia meluntorjuntakokonaisuuksia, kuten rakentamisen ja jakeluliikenteen meluhaittojen vähentäminen. Asukkailta pyydettiin kommentteja toimenpide-ehdotuksiin syksyllä 2017. Vastaajien mukaan tehokkaimmin meluhaittoja vähennetään maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoin. Seuraavaksi tärkeimmiksi toimiksi nähtiin hiljaisten alueiden virkistyskäytön edistäminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Näitä teemoja korostettiin meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisällössä ja toimenpiteissä. Valmisteluun osallistuneita kaupunkilaisia huolestutti kaupungin tiivistyminen ja kasvu ja niistä mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat. Tiivistymisen pelätään hävittävän kaupungin rauhallisia viheralueita. Suuri osa valmisteluun osallistuneista kaupunkilaisista painotti liikkumisen päästöjen vähentämistä. Helsingissä on tavoitteena suojata ensisijaisesti voimakkaan melun alueilla asuvia. Kuva: Jussi Hellsten. Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Kuva: Oy Stadin Ratikat Ab.
• 11 Viikot 21-22 • Nro 10 Kaivopihalle uusi veistos – Björn Weckströmin ”Yhdessä” HYY Yhtymän lahja omistajalleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle Kävelijöille lisää tilaa Senaatintorille Turistibusseille uusia pysäköintipaikkoja lähikaduille Mielikuvitus ja myötätunto aiheina Tervasaaressa kesällä – Tomppelissa yhdistyvät sirkus ja teatteri Tomppeli (Vilma Putro) ja Hönö (Eikka Alatalo) seikkailevat kesällä Tervasaaressa. Kuva Annu Esko. Karttakuva Senaatintorin matkailuliikenteen järjestelyistä kesällä 2018. ? Senaatintorin ympäristössä kokeillaan tänä vuonna uusia pysäköintijärjestelyjä matkailuliikenteelle. Turistibusseille merkitään uusia pysäköintipaikkoja Unioninkadulle ja Rauhankadulle. – Kokeilun tavoitteena on vähentää turistibussien väärinpysäköintiä Senaatintorin torialueella ja tällä tavoin parantaa torin viihtyisyyttä ja turvallisuutta kävelijöille, sanoo projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta. Jalankulun olosuhteita parannetaan myös muuttamalla Hallituskatu kävelykaduksi Senaatintorin kohdalla. Turistibussien uudet pysäköintipaikat tulevat Unioninkadulla Kirkkokadun ja Rauhankadun välille. Rauhankadun uudet pysäköintipaikat merkitään Unioninkadun ja Snellmaninkadun välille. Samassa yhteydessä Rauhankatu muutetaan tällä osuudella yksisuuntaiseksi niin, että sallittu ajosuunta on Unioninkadulta Snellmaninkadun suuntaan. Uudet pysäköintija liikennejärjestelyt ovat voimassa kesäkuun 5. päivästä lokakuun loppuun. Suunnitelmissa on laajentaa kokeilua vuoden 2019 kesäkaudella niin, että turistibussien pysäköintipaikat poistuisivat Senaatintorin itäja etelälaidalta. Busseille jäisi torin laidalle kuitenkin pysäkkejä matkustajien jättämistä ja kyytiin ottamista varten. Pysäköintijärjestelyiden muuttamista jokakesäisiksi pohditaan kokeilujaksojen jälkeen, kun niistä saadut kokemukset on saatu analysoitua. ? HYY Yhtymä paljasti Flooran päivänä 13.5. lahjansa 150-vuotiaalle omistajalleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle(HYY). HYYn toimintaan on aina kuulunut vahvasti vaikuttaminen opiskelijoiden oikeuksia laajemmin. Vähemmistöjen oikeudet ja universaali yhdenvertaisuus sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen taustaan, terveydentilaan tai muuhun suuhun katsomatta, on ollut HYYn ponnistelujen kohteena pitkään. – Viime vuosien taloudellinen tilanne sekä pakolaiskriisi ovat haastaneet yhteiskuntamme perusteita, mikä on johtanut leikkauksiin niin sivistyksestä kuin ihmisoikeuksista. Tosiasiassa vaikeina aikoina tarvitaan juuri eniten solidaarisuutta, yhteistyötä ja yhdenvertaisuutta. Meille patsas merkitsee juuri sitä, tulevien yhteiskunnallisten ja kansainvälisten haasteiden ratkaisemista yhdessä, kuvailee HYY Yhtymän toimitusjohtaja Antti Kerppola. Patsaaseen on kaiverrettu HYY Yhtymän toimesta: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta • Tulevaisuuden puolesta • 150-vuotiaan ylioppilaskunnan kunniaksi • 13.5.2018 – Toki patsaan sanoma tuo esiin yhteisömme eri toimintoja. HYY Yhtymä on erottamaton osa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa. Koko historiamme ajan olemme yhdessä luoneet Helsinkiä, yliopistoa ja yhteisöä, jossa ihmiset tuodaan yhteen etsimään ratkaisuja. Halusimme juhlavuoden kunniaksi pystyttää pysyvän merkin kaupunkitilaan, kertoo Antti Kerppola. Patsaan on toteuttanut kuvanveistäjä Björn Weckström. HYY Yhtymän johto tapasi Weckströmin 2016 ja vakuuttui siitä, että juuri Yhdessä-teoksen olevan loistava lahja ylioppilaskunnalle. Björn Weckström on merkittävä, kansainvälisesti tunnettu taiteilija ja teos sopi erinomaisesti juhlavuoden teemaan, joka on yhteisöllisyys. – Kiitän Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa sekä HYY Yhtymää luottamuksesta saada tehdä tämä veistos Helsingin Kaivopihaan. Veistoksen nimi on Yhdessä, ja se kuvaa niin opiskelijoiden yhdessä rakentamaa yliopistoja opiskelukulttuuria kuin sitä, että myös tulevaisuus tehdään yhteistyöllä yhdessä, sanoo kuvanveistäjä Björn Weckström. Teos on toteutettu pronssivaluna ja se on patinoitu siniseksi. Patinan Weckström on kehittänyt yhdessä veistoksen valaneen Fonderia Mariani – valimon kanssa. Valimo sijaitsee Italiassa, Toscanan Pietrasantassa. Veistoksessa voi nähdä puoliabstraktina muotona syleilevän parin tanssilattialla – lattia on tukeva ja sitä on rakennettu 150 vuotta. Myös veistoksen graniittialusta on osa veistosta ja sen on toteuttanut Loimaan Kivi Oy. Pienoismalli viestoksesta, kaupunkitilaan veistos tulee olemaan pinnaltaan patinoitu. ? Kesällä Helsingin Tervasaaressa nähdään jälleen koko perheen teatteria ammattilaisvoimin. Teatteri HIT Minin esitys Tomppeli – maailman paras mielikuvitusystävä on iloinen sekoitus teatteria ja sirkusakrobatiaa musiikin siivittämänä. HIT Helsinki ja sen lastenteatteriyksikkö HIT Mini tuottaa lapsille suunnatun kesäesityksen nyt jo seitsemättä kertaa. Monille perheille Tervasaaren teatteriretkestä on tullut jo perinne. Tämän kesän näytelmä kertoo Tomppelista, joka on vakaasti päättänyt olla maailman paras mielikuvitusystävä. Kun pieni Eveliina lavastaa Tomppelin syylliseksi vahinkoon, syntyy melkoinen sotku. Tomppeli osoittautuu varsin toheloksi, ja lopulta jäädään pohtimaan, mitä se parhaus edes on. Esitys tutkii varsinkin myötätuntoa ja kaveruutta. – Olen tehnyt paljon töitä eri ikäisten lasten parissa ja kokenut, että ystävystymisen ja kaverina olemisen taito on yksi tärkeimmistä asioista, joita lapsuudessa voi ja kannattaa harjoitella, kertoo esityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja Ilja Mäkelä. – Hyväksyminen, mukautuminen ja mielikuvitus ovat tässä kallisarvoisia työkaluja – ja näiden ympärille halusin rakentaa näytelmän. Tavoitteena on, että lapsikatsojat pääsevät esityksessä suoraan ratkaisijoiksi niin tunnistettavan arkisissa konfliktitilanteissa kuin iloisissa mielikuvitusleikeissäkin. Samalla kohtausten lomassa herää monenlaisia keskusteluja teemojen ympäriltä. Mielikuvitusystävä Tomppeli toimii näkökulmahenkilönä ja katsojien peilinä. Tervasaaressa hienot puitteet akrobatialle Koska näytelmässä eläydytään myös tunnelmallisiin ja vakaviin hetkiin, joita ystävyyssuhteisiin kuuluu, toimii vauhdikas fyysinen taituruus ja klovnimainen kohellus vastapainona. Ohjaajan mielestä perinteinen puheteatteri ja sirkusakrobatia sopivat oivasti toistensa tueksi ja luovat yhdessä lavalle leikin ja mielikuvituksen moninaiset mahdollisuudet. Esityksen rooleissa ovat tasapainoakrobaatti Eikka Alatalo, ilma-akrobaatti ja näyttelijä Outi Ikonen ja näyttelijä Vilma Putro. Pieniä muutoksia lukuun ottamatta samana pysynyt työryhmä on tehnyt aiemmin Tervasaaren suositut esitykset Känkkäränkkä kerrankin kunnon itkupotkuraivarit ja Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli. Esityspaikkana Tervasaari on tekijöiden mieleen. – Tervasaari on aurinkoisella säällä aivan ihana, suorastaan täydellinen paikka tehdä kesäteatteria, sanoo Mäkelä. – Amfiteatteri luo vauhdikkaan fyysiselle esitykselle suurikokoisen näyttämön ja pelikentän. Toisaalta sään armoilla oleminen luo kesään arvaamattomuutta, mutta onneksi sateisina ja tuulisina päivinä kosteus ja koleus yhteisenä vihollisena luo positiivista yhteishenkeä. Niin sään kuin lapsiperhearjen tuomiin haasteisiin on vastattu myös lipunmyynnissä: jo ostetun lipun voi tarvittaessa vaihtaa toiselle päivälle teatterin verkkosivuilla. Lapsille suunnattuja, ammattilaisvoimin tehtyjä esityksiä on kesäisin tarjolla vähän, joten HIT Minin esitys on mitä tärkein lisä kaupunkikulttuuriin. Esitys on suunnattu kaikenikäisille, mutta erityiskohderyhmänä ovat 1–10 -vuotiaat. Tomppeli – maailman paras mielikuvitusystävä saa ensiesityksensä 26.5.2018 klo 15 Tervasaaren amfiteatterissa ja esitykset jatkuvat 9.9. saakka. Lippuja saa Tiketistä ja tuntia ennen esitystä ovelta. Lisätietoa esityksen sivuilla: www. hithelsinki.com/tomppeli. Keskustaan maailman ensimmäinen kurkkukauppa ? Kaupassa järjestettävillä surrealistisilla illallisilla seistään ja kaikki mitä tapahtuu tulee yllätyksenä Helsinkiin avataan tänään 9.5.2018 pelkästään kurkkuihin keskittynyt kauppa The Cucumber Concept Store. Kauppa sijaitsee Torikortteleissa, vanhassa teurastamotilassa osoitteessa Unioninkatu 27 B. – Missiona meillä on tuoda esiin etenkin käyrien kurkkujen asiaa. Ne ovat vähemmistössä EU:ssa tiukkojen säädösten takia. Me tuomme käyrät kurkut takaisin kansan tietoisuuteen, hankkeen takana olevan Hendrick´s Ginin Suomen brändimanageri Michael Grönfors sanoo. Maailman ensimmäisen pelkästään kurkkuihin keskittyneen kaupan tavoitteena on vaikuttaa ihmisten päivän kulkuun. ”Ehkä se on enemmän kokemus kuin kauppa. Haluamme, että ihminen yllättyy positiivisesti ja on hyvällä tuulella sieltä poistuessaan”, Grönfors sanoo. Kaupassa on myös mahdollista saada erityislaatuinen illalliskokemus. The Surrealist Supper -illalliset järjestetään 5. ja 6.6. klo 18-21. Istumapaikkoja ei ole, vaan koko illallisen ajan seistään. Kaikki mitä illallisella tapahtuu, on yllätystä. Ruokapuolen kurkkuisista yllätyksistä vastaavat Demon ja Ultiman keittiömestarit. Kumpaankin kattaukseen mahtuu 12 ihmistä. Illalliskortit ovat myynnissä kurkkukaupassa sen aukioloaikoina. Kurkkukauppa on auki keskiviikosta perjantaihin klo 14-17 ja 18-20 sekä lauantaisin klo 1218. Kauppa sulkeutuu kansainvälisenä kurkkupäivänä 14.6.2018.
• 12 Viikot 21-22 • Nro 10 Kehu nainen päivässä Kolumni ? Yllätyksen luonteeseen kuuluu se että kesän kyllä tietää tulevan, ja sitä odottaa, mutta vasta sitten kun se tulee, se yllättää valloittavuudellaan ja palollaan. Lehdet puhkeavat, ruoho nousee, valo lisääntyy, lämpö leviää. Ihmiset muuttuvat hyväntuulisemmiksi. ”Urpanisoituu, sano lehmä, kun kevytmaitoa lypsi”, tietää savolainen sanonta. Kesän yllättävyyteen kuuluu se, että moni kokee sen parhaiten toisin kuin luullaan sittenkin kaupungissa. Mitä suurempi kaupunki, sitä suloisempi kesä. Helsingissä on ihmisten ja tungosten lisäksi niin paljon puita, puistoja, vettä, lintuja ja avaruutta, kesäkahvilaa ja terassia,että kesästä ei voi olla hullaantumatta. Kesäpöydät notkuvat, ihmiset rallattelevat. Uimastadion ja kylpylät nostavat mieleen ikiaikaiset roomalaiset leikit ja rakkaudet. Koulujen ja yliopistojen päätösjuhlat. Helatorstait ja helluntait. Äitienpäivä läheisyyden juhlapäivä. Naiseuden ja nuoruuden tuottama ilo vahvistaa elämän. Äitien juhlapäivä on miehelle rakkauden pörssipäivä. Mielifilosofini Decartes sanoo, että rakkaus on elonhenkien levotonta liikehdintää. Kun antiikin viisaat miehet ja naiset kerääntyivät avaamaan kesäjuhliaan, jokainen vuorollaan nousi pitämään puheen rakkauden mahtivoimalle. Tämä kello heläjää kesäjuhlapuheissa yhä. Helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen juhla. Hellunntai kirkon syntymän ja Pyhän hengen vuodattamisen juhla. Äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina on rakkauden juhlapäivä. Väliin halusin toimittaa itsenäisyyspäivänä ja äitienpäivänä juhlamessun Roomassa, birgittalaisluostarin Pyhän Katariinan kappelissa tai Rooman Saksalaisessa kirkossa. Roomansuomalaisille näistä juhlista muodostui perinne ja minulle unohtumaton muisto. Oma maa masikka, muu maa mustikka. Italiansuomalainen kulttuuripersoona Ritva Viertola-Cavallari on toimittanut Roomassa Mansikka-lehteä. Vastaavasti Milanossa Anna Kotinurmi on johtanut upeaa Mustikka-kuoroa. Suomen kieli ja suomalaiset sanonnat nostavat siirtosuomalaisille pintaan vanhoja kaikuja kotimaasta. Verdin Rigoletto-oopperassa naisen joustavuus ja oikullisuus (La donna e mobile) tunnustetaan Vergiliuksen Aeneis-eeppoksen hengessä. Siinä Merkurius ilmestyy Aeneaalle unessa kehottaen tätä lähtemään mahdollisimman pian Karthagosta ja jättämään rakastettunsa Dido. Perustelu on lyhyt: Oikullinen ja muuttuvainen on nainen (Varium et mutabile semper femina). Naiset, äidit ja ennen kaikkea isoäidit pitävät maailmaa pystyssä. Eurooppalainen elämäntapa poikkeaa monista muista sillä, minkälaista roolia miehenä ja naisena haluamme korostaa. Maailman rakastetuin domina tulee aina olemaan Jeesuksen äiti, Maria, Jumalansynnyttäjä. Eivät naiset odota mieheltä hymistelyä. Turha hymistely voi saada naisen tömistelemään. Oscar Wilde kutsui naista ”sfinksiksi ilman salaisuutta:” En tiedä miten hyvin Wilde tunsi naisensa, mutta rohkenen olla päinvastaista mieltä. Äiti kätkee sieluunsa syvän salaisuuden. Se taitaa jäädä arvaamattomaksi ikinä. Ihmisenä olemiseen kuuluvat molemmat puolet; saa olla valtiatar ja samalla on lupa olla heikko. Äiti ei vaadi mitään, mutta saa kaiken. Tyynen rauhallisena hän astuu areenalle vaikka ympärillä valtamerilaivan lailla kuohuu ja keinuu. Äitienpäivä kutsuu meidät osoittamaan hellyyttä toisillemme. Aidon hellyyden puute raastaa sieluja ja repii maailmamme. Rakkauden jano ja kaipauksen polte pitävät maailman pystyssä. Veli-Matti Hynninen Ainutlaatuinen Klubi-konsepti ”Katto auki” palaa Nosturiin Lipunmyynti on lähtenyt vauhdilla käyntiin ? Helsinkiin syntyi uusi ennennäkemätön klubi-konsepti, kun Katto Auki –klubi aukaisi kirjaimellisesti kattonsa Nosturissa 7. kesäkuuta 2017 keräten Nosturiin yli 3000 uutta asiakasta. Nyt tämä ainutlaatuinen konsepti tekee paluun kesällä 2018, eikä vastaavaa ole muualla Suomessa nähty. Katto Auki koostuu kotimaan puhutuimmista uusista huippulupauksista ja kansan suosikeista Don Johnson Big Bandista Litku Klemettiin. Klubi-illat tarjoavat keikkaympäristöltään ainutlaatuisia ja tasokkaita keikkoja musiikillisesti kesäisellä linjalla. Katto Auki on helposti lähestyttävä konsepti, jossa yhdistyvät keikkojen maanläheisyys, edulliset keikkaliput, mannerhenkinen sijainti ja urbaanit terassit. Nosturi on paikkana ainoa laatuaan, puhumattakaan musiikki-klubin aukeavasta katosta. Liput keskiviikkoiltoihin maksavat ennakkoon alk. 11 euroa ja ne ovat lähteneet hyvää vauhtia liikkeelle heti esiintyjien julkistuksen jälkeen. Katto Auki -klubille kannattaa lähteä kauempaakin; tänä vuonna keikkalipun ostaja saa huomattavan edun Helsingin Clarion hotellin huoneista sekä tyylikkäimmät keikkavaatteet huokeampaan hintaan lippua näyttämällä kaikista pääkaupunkiseudun Carlings -myymälöistä. Nosturi on pitkän linjan konsertti-klubi jo vuodesta 1999 Helsingin Punavuoressa, jota ylläpitävä Elävän musiikin yhdistys tunnetaan värikkäästä historiastaan live-musiikin eteenpäin viemisessä. Nosturi tarjoaa vuodessa yli 100 keikkaa ja tuo nyt takaisin suursuosion saavuttaneen klubi-konseptin, joka menee ennen kaikkea musiikki ja elämys edellä. Destia uudistaa Kansalaistorin ympäristöä Fazer Café Kluuvikatu 3 uudistuu rakennuksen historiaa kunnioittaen Havainnekuva Tavoitteena on kehittää Kansalaistorin aluetta monipuoliseksi kaupunkitilaksi, jossa voi järjestää yleisötapahtumia ja joka yhdistyy Helsingin keskuspuistoon. ? Destia urakoi Helsingin ydinkeskustassa Kansalaistorin ympäristöä. Kansalaistorin ympäristön uudistaminen liittyy tämän vuoden lopulla valmistuvan Helsingin keskustakirjasto Oodin käyttöönottoon. Töitä tehdään aivan pääkaupungin ytimessä Musiikkitalon ja keskustakirjaston välisellä alueella. Helsingin kaupungille toteutettavassa urakassa uudistetaan Töölönlahden eteläosa, Kansalaistori, Töölönlahdenkatu, Eero Erkon katu ja Makasiinipuisto. Kansalaistorin ympäristön pintarakenteet uudistetaan, rakennetaan graniittikiveyksiä ja uusitaan kunnallistekniikkaa. Alueelle tehdään massanvaihtoa, pilaantunut maa poistetaan ja tehdään uudet rakennekerrokset. Lisäksi Kansalaistorin alueen valaistusta uusitaan ja Makasiinipuistoon tulee uusi puistoalue. Tavoitteena on kehittää Kansalaistorin aluetta monipuoliseksi kaupunkitilaksi, jossa voi järjestää yleisötapahtumia ja joka yhdistyy Helsingin keskuspuistoon. – On hienoa päästä uudistamaan ja parantamaan yhtä Helsingin näkyvintä aluetta. Pääsemme kattavasti hyödyntämään monipuolista osaamistamme projektin toteutuksessa vaativassa kaupunkiympäristössä, kertoo työpäällikkö Kimmo Perttu. Töölönlahden eteläosan urakka alkaa toukokuussa ja jatkuu ensi vuoden kesäkuuhun asti. ? Fazer Café Kluuvikatu 3:ssa kohtaavat nykypäivän trendit ja Fazerin 120-vuotiset perinteet sulassa sovussa. Päivitämme nyt kahvilan palvelulinjaston nykyaikaan ja uudistamme samalla valikoimaamme. Kahvilan uudistamistyöt valmistuvat 26.5.2018. Fazer Café Kluuvikatu 3 on kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka Helsingin sydämessä – ollut sitä perustamisestaan lähtien, jo vuodesta 1891. Pystyäksemme vastaamaan kunkin ajan asiakkaiden tarpeisiin kahvilaa on aikojen saatossa uudistettu useampaan otteeseen. Nyt tehtävässä uudistuksessa päivitämme kahvilan 2000-luvun alusta peräisin olevan palvelulinjaston alkuperäisiä elementtejä kunnioittaen ja korostaen. Uudistuksen tavoitteena on entistä parempi ja sujuvampi asiakaskokemus. – Fazer Café Kluuvikatu 3 on kahviloidemme lippulaiva, ja haluamme olla Helsingin paras kahvila. Meille on tärkeää, että palveluprosessi toimii. Nykyiset vitriinit ja laitteet ovat tulleet käyttöikänsä päähän, joten nyt oli oikea hetki paitsi nykyaikaistaa linjasto, samalla myös uudistaa valikoimaa, kertoo Fazer Retail Finlandin toimitusjohtaja Miika Kostilainen. Fazer Café Kluuvikatu 3:n huippusuositut brunssi ja aamiainen uudistuvat. Suolaista valikoimaa täydennetään lämpimillä leivillä, uuniperunoilla ja vain Kluuvikatu 3:ssa valmistettavilla Kluuvin smörreillä. Oman konditorian Fazer-klassikot, kuten Bebeja perunaleivokset, saavat rinnalleen mielenkiintoisia uutuuksia. Vai miltä kuulostaa vegaaninen aprikoosi-metsämarjakakku? Valikoima täydentyy myös paikan päällä tuorepuristetuilla mehuilla sekä uudistetuilla jäätelöannoksilla. Jäätelöt ovat olleet valikoimissa kahvilan avaamisesta saakka ja yksi klassikkoresepteistä on tryffelijäätelö. Museoviraston lausunnot huomioitu suunnittelussa Nykyinen rakennus on vuodelta 1930, ja sen on suunnitellut Gösta Juslen. Uudistuksen suunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto AIVAN. Jotta paikan historiallinen arvo säilyy, kaikki suunnitellut muutokset on esitelty Museovirastolle. – Uudistus tehdään kunnioittaen kahvilan 126-vuotista historiaa. Myös materiaalit on valittu siten, että arvokkaat suojelulliset kohteet tulevat entistä paremmin esille, Kostilainen sanoo. Remontti alkoi 14.5. ja kestää kaksi viikkoa. Kahvila on avoinna myös remontin ajan, mutta hieman supistetulla valikoimalla. Aamiainen ja lounas sekä viikonloppubrunssi tarjoillaan myös uudistustöiden aikana. Fazer Café Kluuvikatu 3:n uudistus on valmis 26.5.2018. Fazer Café Kluuvikatu 3 on kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka Helsingin sydämessä.
• 13 Viikot 21-22 • Nro 10 Fantastico!-näyttely Merihaan Kesäkarnevaalit Katuja ratatyöt pätkivät liikennettä kesän mittaan Katutyöt pätkivät ratikkareittejä linjoilla 8, 4, 2 ja 7 kevään ja kesän mittaan. Kuva: Lauri Eriksson/HSL ? Alkujaan pihakeskusteluissa heitetyistä ideoista syntyi koko vuorokauden kestävät juhlat Merihaan Kesäkarnevaalit. Merihaka-Seura ry järjestää yhteistyössä alueen asukkaiden, Betoni-Klubin ja Helsingin Merihaka Oy:n kanssa Merihaan Kesäkarnevaalit lauantaina 26.5., jossa ohjelmaa aamusta aamuun. Merihaka täyttää 45 vuotta ja on pieni 2000 asukkaan ”kylä”, jossa viihdytään ja tehdään asioita yhdessä. Talkoovoimin koottu tapahtuma on hyvä osoitus siitä, mitä yhteisöllisyydellä voidaan saavuttaa. Merihaan 6,2 hehtaarin alueella on 1.325 asuinhuoneistoa, 14 kiinteistössä. Alueella toimii Stadin ammattiopisto Meritalo, Palloiluhalli, Tornitalo liikehuoneistoineen ja hostellineen, ravintoloita, apteekki ja K-market. Kokonaisuutta täydentää leikkipuisto, liikuntapaikka ja urheilukenttä sekä asukkaiden kaupunkiviljelyyn keskittynyt laarialue. Kesäkarnevaaleissa ohjelmassa mm. urheilukentän viralliset avajaiset, aamukalastusta, parkour-lajinäytös, luentoja, parvekekasvien istuttamista yhdessä asukkaiden kanssa, poniajelua, näytteilleasettajia ja paljon muuta. Nimekkäät muusikot Jusba Humaljoki ja Värttinästäkin tuttu Susan Aho kiertävät alueella päivällä luomassa tunnelmaa ja illalla Sir Oliverissa esiintyvät M.A.Numminen sekä Pedro Hietanen. Lisää ohjelmasta Merihaka-Seuran facebook-sivulla. ? Katutyöt aiheuttavat poikkeusreittejä mm. raitiolinjojen 8, 4, 2 ja 7 reiteillä kevään ja kesän mittaan Helsingissä. Puuttuvia reitin osia korvaavat x-tunnuksella merkityt bussit. Osa kaupunkiradan junista ei aja Helsingin ja Pasilan välillä juhannuksen jälkeen ratapihan uudistushankkeen vuoksi. Itäväylällä tulevan runkolinjan 500 varrelle tehdään pysäkkiparannuksia. • 3.4.–31.8.: Katutyöt Mechelininkadulla Raitiolinja 8 on poikkeusreitillä (Ooppera–Arabia) ja puuttuvaa osuutta korvaa bussi 8X (Ooppera–Jätkäsaari). Tarkempi liikennetiedote • 12.–14.5.: Kaivutyöt Ruoholahdenkadulla Raitiolinjat 7 ja 9 ovat poikkeusreitillä ja kulkevat Bulevardin ja Hietalahden kautta – Kamppi jää siis ajamatta. Linjan 6 kaikki lähdöt ajetaan linjana 6T. • 14.5.–3.6.: Katutyöt Tukholmankadulla Raitiolinja 4 on poikkeusreitillä (Katajanokka – Pikku Huopalahti) ja puuttuvaa osuutta korvaa bussi 4X (Ooppera–Munkkiniemi) • 25.6.–22.7.: Katutyöt Nordenskiöldinkadulla Raitiolinjat 2 ja 7 ovat poikkeusreitillä, minkä seurauksena raitiovaunut eivät kulje Länsi-Pasilassa: Linja 2 ajaa reitillä Olympiaterminaali – Lasipalatsi – Töölö – Ooppera – Vallila (Paavalinkirkko). Linja 7 ajaa omalla reitillään, mutta sen päätepysäkki on Pasilan asemalla. Raitiovaunuilta ajamatta jäävää osuutta korvaa bussi 2X (Postitalo – Länsi-Pasila – Pasilan asema). • 24.6.–5.8.: Ratatyöt Helsingin ratapihalla (Helsinki–Pasila-välillä) Ratatöitä tehdään kahdessa eri vaiheessa, ja niiden vuoksi osa matkustajista joutuu vaihtamaan junaa Pasilassa. Osa kaupunkiradan junista ei aja Helsinkiin asti. • 3.-24.9. Katutyöt Mannerheimintiellä välillä Nordenskiöldinkatu–Reijolankatu Raitiolinjat 4 ja 10 ajavat poikkeusreiteillä (4: Katajanokka – Töölön halli, 10: Kirurgi – Töölön halli), ja puuttuvaa osuutta korvaavat bussit 4X (Ooppera– Munkkiniemi) ja 10X (Ooppera – Pikku Huopalahti). Pitkin kevättä ja kesää: Itäväylä Tulevan runkolinjan 500 varrelle tehdään pysäkkiparannuksia, jotka voivat vaikuttaa joukkoliikennematkoihin. Esimerkiksi Tynnyrintekijänkadun pysäkit ovat kokonaan poissa käytöstä arviolta kolme viikkoa juhannuksen jälkeen. Miten poikkeuksista saa tietoa? Kaikki katuremontteja, pysäkkiensiirtoja ja poikkeusliikennejärjestelyitä koskevat liikennetiedotteet tulevat hsl.fi-sivulle noin kaksi viikkoa ennen kuin muutokset otetaan käyttöön. Seuraamalla nettisivujen liikennetiedotteita pysyt ajan tasalla. Lisäksi muutoksista tiedotetaan pysäkeillä, asemilla ja liikennevälineissä. ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 10.5.–19.8.2018 näyttely Fantastico! Italialaista taidetta 1920ja 1930 -luvuilta. Näyttely kertoo Italiassa ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikaan syntyneestä, maagisena realismina tunnetusta suuntauksesta. Mestariteoksia nähdään taiteilijoilta kuten Giorgio de Chirico, Carlo Carrà, Felice Casorati, Antonio Donghi ja Cagnaccio di San Pietro. Teokset ovat peräisin arvostetuista julkisista ja yksityisistä kokoelmista Italiasta ja muualta Euroopasta. Näyttelyn teokset paljastavat arkipäivän taianomaisuuden Maagisten realistien taide on yhtä aikaa realistista ja kaukana todellisuudesta. Teokset esittävät maailmamme sellaisena kuin se näyttäytyy, mutta luovat siihen samalla uusia, unenomaisia kerrostumia. Monet teoksista ovat kuin elokuvan pysäytettyjä kuvia. Voimme kuvitella, mitä on tapahtunut hetkeä aikaisemmin ja mitä tulee tapahtumaan, kun kohtaus etenee. Suuntaus on osa laajempaa maailmansotien väliin ajoittuvaa realistisen ja klassistisen modernismin aaltoa niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. Näyttelyn keskeisimpiä taiteilijoita ovat Felice Casorati, Antonio Donghi, Cagnaccio di San Pietro, Gino Severini, Ubaldo Oppi, Achille Funi ja Carlo Levi. Näyttelyssä nähtävät Giorgio de Chiricon ja Carlo Carràn teokset kuvaavat maagisen realismin lähtökohtia. Italian ulkopuolella vähemmän tunnettujen taiteilijoiden kuten Mario ja Edita Broglion, Gian Emilio Malerban, Carlo Sbisàn, Gregorio Sciltianin sekä Cesare Sofianopulon työt kertovat suuntauksen moni-ilmeisyydestä. Näyttelyn ovat kuratoineet Venetsian kaupungin museoiden johtaja Gabriella Belli ja professori Valerio Terraroli Veronan yliopistosta sekä intendentti Teijamari Jyrkkiö yhteistyössä 24ORE Culturan kanssa. Fantastico!-näyttelyssä nähdään kaikkiaan 119 teosta 33 taiteilijalta. Vaaleansävyiset näyttelysalien levollisessa tunnelmassa suurikokoiset ja voimakkaat teokset saavat ansaitsemansa huomion. Näyttelyn yhteyteen on somistettu italialaista tunnelmaa henkivä Piazza-tila yhteistyössä sisustusarkkitehti Eliisa Korpijärven kanssa. Mukana modernistisen realismin ja klassismin edustajien teoksia myös Ateneumin kokoelmista Näyttelyssä on esillä teoksia myös Ateneumin kokoelmiin kuuluvilta, 1920ja 1930-lukujen realistisen ja klassistisen modernismin edustajilta kuten Ragnar Ekelund, Greta Hällfors-Sipilä, Olli Miettinen, Yrjö Ollila Martti Ranttila, Juho Salminen ja Ilmari Vuori. Näyttelyssä nähdään myös italialaista grafiikkaa Ateneumin Rolando ja Siv Pieraccinin lahjoituskokoelmasta. – Fantastico!-näyttely osoittaa hienolla tavalla, kuinka monipuolisesti Ateneumin kokoelma taipuu eri tarkoituksiin. Suomalaiset taiteilijat lähestyivät maagiselle realismille ominaisia tunnelmia etenkin maisemissa ja autioissa kaupunkikuvissa, mikä näkyy esimerkiksi esillä olevissa Greta Hällfors-Sipilän ja Henry Ericssonin teoksissa, kertoo museonjohtaja Susanna Pettersson. Julkaisu kertoo maagisesta realismista osana sotienvälisen ajan eurooppalaisen kuvataiteen ilmiöitä Näyttelyn yhteydessä ilmestyy julkaisu Fantastico! Italialaista taidetta 1920ja 1930 -luvuilta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Teos johdattaa lukijan maagisen realismin maisemaan ja tutkii suuntausta myös osana sotienvälisen ajan eurooppalaisen kuvataiteen realistisia ilmiöitä. Kirja esittelee kaikki näyttelyn italialaiset taiteilijat. Kirjan on toimittanut Hanna-Leena Paloposki ja artikkelit ovat kirjoittaneet Erkki Anttonen, Gabriella Belli ja Valerio Terraroli. Italian kulttuuri-instituutti Suomessa on tukenut julkaisun toteutumista. HUOM! Näyttely on avoinna yleisölle ensimmäistä päivää helatorstaina 10. toukokuuta, poikkeuksellisesti aukioloajoin klo 10–17. Antonio Donghi: Nainen kahvilassa (1931). Fondazione Musei Civici di Venezia, Galleria Internazionale d’Arte Moderna di Ca’ Pesaro. © Archivio Fotografico Fondazione Musei Civici di Venezia, Foto Franzini C.
• 14 Viikot 21-22 • Nro 10 ? Kuvan Kevät on Taideyliopiston Kuvataideakatemian järjestämä vuotuinen lopputyönäyttely, johon osallistuu kuvataiteen maisteriksi valmistuneet taiteilijat neljästä koulutusohjelmasta. Paikkoina ovat näyttelytilat Exhibition Laboratory ja Project Room sekä Amos Andersonin taidemuseon entiset tilat Yrjönkadulla. Köyhän naisen Versailles – Tervetuloa minimalistiseen, mutta ah niin runsaseleiseen köyhän naisen Versailles-palatsiini. 1700-luvun alkupuolella rokokoo-tyylisuunnan yksi tunnusomainen piirre oli pyrkiä järjestelmälliseen epäsymmetriaan. Pyrkimys kuulostaa omalta, sattumanvaraiselta työskentelyltäni. Muun muassa näistä elementeistä syntyy Maria Stereon Rokokoo. Napakka kutsu Galleria Huudon, Tyynenmerenkatu 6, viimeiseen näyttelyyn irtisanotuista Jätkäsaaren tiloista tuli kuvataiteilijalta, joka rakentaa veistoksia rikotuista posliinija keramiikkaesineistä, mosaiikkimaisella työskentelyllä. – Löydän posliinija keramiikkaesineissä vahvasti myös omaa lapsuuttani, ajankuvaa ja 80-luvun tyttöyttä. On olemassa pieni minä, joka vaatii hajottamista rakentuakseen rohkeampana muotona uudelleen. Inspiraatiota katukulttuurista Henna Aho on utelias ja kokeileva taidemaalari, jota ohjaa tutkimuksellinen ote niin taiteen tekemiseen kuin olemiseen yleensäkin. Inspiraatio nousee kirkkaista väreistä, huumorista, katukulttuurista, hiphop-musiikista sekä materiaalin himosta. Hän pohtii maalaamisen kautta yksilön syrjäytymistä itsestään, tietoisuuden tason muuntumista, mentaalisen gettoalueen syntymistä ja siinä elämistä. Hankalasta aiheestaan huolimatta Myymälä2 – kellarigallerian, Uudenmaankatu 23 F, kuvissa esiintyvät iloiset potilaat, köllöttelevät maailman tarkkailijat ja pulleat X-merkit. Mitä jää, kun luulee, että on antanut pois kaiken? Elää kuin ikuisessa sunnuntaissa? Lempivälineitä ovat suuret kangaspohjat, mutta muitakin materiaaleja, kuten öljyä, kollaasia, muovikalvoja sekä toisen taiteilijan kädenjälkeä. Kukkatauluja Rachelin tähden Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, esittelee poikkeavan näyttelyn ”Born on the 3rd of June” (Syntynyt 3. kesäkuuta). Nuoren polven Janne Mikael Rehmonen esittelee kukkamaalauksiaan, joita ovat inspiroineet Rachel Ruysch ja nykymuusikko Kanye West. Nimi tulee siitä, että Rehmonen ja Ruysch ovat syntyneet juuri tuona päivänä, hollantilainen still-life-maaalari 320 vuotta aiemmin. Ensimmäinen teos on nimettynä Rachelin syntymävuoden mukaan 1664. Jokainen uusi kukkataulu on aina seuraava vuosiluku. – Tarkoituksenani on maalata 320 kukkataulua kunnes päädytään s y n t y m ä v u o t e e n i 1984…ja sitten lopetan maalaamisen. Onneksi hän ei ole maalauksen armoilla, vaan on tehnyt paljon videotuotantoja, televisiolle, teatterille ja elokuvina. Rakkautta mielikuvituksen kukkaniityllä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee Annuli Viherjuuren näyttelyn ”Kukkivan maan laulu”. Hän oli siellä viimeksi 10 vuotta sitten, jolloin valmistui kuvataiteilijaksi. Taiteilijan uraa takana hän tuo galleriaan uuden lyyrisen teossarjansa, joka on näyttävä paluu paljon toivottuun ja rakastettuun aiheeseen eli parisuhdeteemaan. – Puhu rakkauden kielellä, / laula laulusi, maa, / kuki keveällä mielellä, / värisi hurmata saa, taiteilija sanoo avajaisrunossaan. Viherjuuri sai työssään nyt paeta arkitodellisuutta omaan romanttiseen kuplaan. – Pikkulapsiajan väsymys ja univelka tekivät sen, että aloin janota romantiikkaa ja värikarkkia silmille. Syntyi mielikuvituksen kukkaniittyjä, joiden keskellä halailevat pariskunnat viestivät illuusiota onnesta. Lopputuloksesta tuli lähes yhtä sokerisen makeaa kuin rakkaus itse. Kuvan tekeminen meditaationa Lapinlahden Loop, Lapinlahdenpolku 8 D, saman nimisen hävikkiruokalan yhteydessä esittelee helsinkiläisen Mari Kopteffin sekatekniikkatöitä yhteisellä ”Tunne pinnassa” -otsikolla. Monipuolisessa maalausjäljessä on ekspressiivistä voimaa, jonka intensiteettiä lisäävät tummat ja vahvat värit. Teokset ovat kuin suoraan kankaalle siirrettyjä, syviä ja monivivahteisia tunnetiloja. – Kuvan tekeminen on minulle meditaatio. Tuntemukseni ja ajatukseni vaikuttavat päätöksiini, miten rakennan kuvaa. Akryyli, vesiväri ja muste ovat tekniikoita, joihin Kopteff mieltyi opintojen aikana. Piirustus ja maalaus ovat yhdistyneet teoksissa. –Teokset koostuvat monista tasoista, joihin kätkeytyy arvoituksia, joissa tunnistettavien asioiden rajat ovat hälvenneet. VAPAA’18 on värikäs lopputyönäyttely Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyssä Kaapelitehtaan Puristamolla, Tallberginkatu 1 C, ollaan rohkeasti ikuisuusaiheiden äärellä. Teema sai valmistuvat kuvataiteilijat pohtimaan taiteilijan vapautta, vapauden pakollisuutta luomiseen ja toisaalta vapauden erilaisia olomuotoja – joutilaisuutta, mielen ja kehon vapauden ristiriitaa, huumorin ja jopa kuolemankin vapauttavaa voimaa. Rehtori Paavo Paunu sanoo, että mukana on kuvia, jotka kertovat ihmisyyden hauraudesta ja että maalauksella ei ole rajaa. – Vapaus on kyky murtaa omat sisäiset kahleensa teosten syntymisen tieltä, vaikuttavan neliosaisen omakuvasarjan tehnyt Noora Nouku kertoo. Catharina Gröndahl valitsi teemakseen joutilaisuuden ja sitä ympäröivät mielentilat. Hänen mukaansa siitä seuraa luovuutta ja uusia ideoita. Jelina Rahikaisen omakuvissa on poikkeuksellista läsnäoloa ja haavaa, ”johon vain vanha sielu kykenee”, opettaja-taiteilija Jyrki Riekki arvioi. Hyvin vaikuttava on kookas ”Sain salat sanasta ilmi” -maalaus. ITE-taiteilijan Olevaisia esillä Keskellä Suomen hienointa järviseutua eli yli 100-vuotiaaksi Kaarina Staudinger-Loppukaarre maalaten joka yö ”Olevaisia”. Tämä hämmästyttävä energialähetti oli sisäsyntyinen outsider-maalari. Taiteilijan Olevaiset kasvavat suoraan hänen silmistään maalausalustalle. Juuri tästä silmäsyntyisyydestä johtuen ovat nämä väreissä ilvehtivät olennot ainutlaatuisen eläviä. Niissä tuntuu olevan luotuna kokonainen uusi eliökunta ja myös ihminen, edesmennyt Erkki Pirtola luonnehti. Staudinger-Loppukaarre (1911–2013) tuli tunnetuksi ITE-taiteilijana, mystisten Olevaisten maalarina. Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on myös Sebastian Lindbergin ”Erakko”-maalauksia, joissa hän havainnoi maisemaa ja hylättyjä rakennelmia, joita luonto muokkaa. Sunnuntaina 27.5. klo 14–16 paikalla on Staudinger-Loppukaarteen sukulaisia kertomassa Olevaisista sekä Lindbergin taiteilijatapaaminen. Käsityöperinne loistaa korutaiteessa Mafka&Alakoski, Iso Robertinkatu 19, on pari vuotta toiminut lasistudio ja galleria, joka pitää esillä Marja Hepo-ahon ja Kari Alakosken lasiteoksia. Siellä on esillä koruteoksiin keskittyvä taidenäyttely ”Värin lumoissa”. Näyttelyn kantavat teemat ovat väri, leikki ja ilo, jotka sopivat kevääseen. Melitina Balabin ihastui korujen tekoprosesseihin jo varhaislapsuudessaan Leningradissa seuratessaan isänsä Nikolai Balabinin työskentelyä kotona. He ovat asuneet Suomessa vuodesta 1989 lähtien. Näyttelyä varten Melitina Balabin tutki kasvien luomia varjoja valokuvaamalla. Niiden muodot piirtyvät koruissa metalliin, jota hän käsittelee erilaisin tekniikoin saadakseen aikaan mielenkiintoisia struktuureja ja sävyjä. Metalliosat puolestaan yhdistyvät smaltiin eli perinteiseen mosaiikkilasiin. Nikolai Balabinin uudet näyttelyteokset ovat smalti-mosaiikkilasista koottuja, abstrakteja väri-ilotteluja. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Toukokuun kuvataide Maria Stereon vaikuttavan Rokokoo –näyttelynsä upea Tuoli, joka meni kaupaksi heti Huuto Jätkäsaaressa avajaisissa. Kuva: Raimo Granberg. Kokeileva taidemaalari Henna-Riikka Aho on kuvassa takanaan teoksensa Mustuneet korvat kuulevat hiljaisimmat laulut Myymälä 2 -galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. ”Kukkamaalari” Janne Mikael Rehmosella ja teoksensa Flower Painting Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Annuli Viherjuuri ja teoksensa Maa kukkii onnea (vas.) ja Maa kukkii haaveita Galleria 4-kuuden kukkameressä. Kuva: Raimo Granberg. Kaarina Staudinger-Loppukaarre eli yli 100-vuotiaaksi ja maalasi joka yö. Tytär Leena Staudinger esittelee äitinsä valokuvaa tämän maalauksen Levolliset edessä. Kuva: Hannele Salminen. Melitina Balabin ja Nikolai Balabin esittelevät mielenkiintoista lasinäyttelyään Värin lumoissa Mafka&Alakoskella. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 21-22 • Nro 10 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Yritysesittely Mikä Skiffer? Harakan saarella uusi luontopolku ? Kaivopuiston edustalla sijaitseva Harakan saari aukeaa jälleen yleisölle. Uutuutena saarta kiertää noin kilometrin pituinen moliililuontopolku, jonka rasteilla kerrotaan saaren upeasta luonnosta ja historiasta. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satutalo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. – Saaren eteläosassa sijaitseva bunkkeri otetaan näyttelykäyttöön ja syksyllä sen päälle rakennetaan maisemaja lintujenkatselulava. Polkuja parannetaan ja jatkossa lintupiilolle pääsee myös lastenrattailla, kertoo Harakan toiminnasta vastaava Kaisa Pajanen. Puolustusvoimien kemian laboratorion (vuosina 1929–1988) työyhteisön arjesta kertova valokuvanäyttely avautuu 15.5. Kesän vierailevat näyttelyt ovat Sari Vahersalmen valokuvanäyttely Roskaton retkeily, vain jalanjälkeni jää luontoon 8.5.–21.6. ja Tapio Heikkilän valokuvanäyttely Suomi Finland: Kansallismaisemat – Nationallandskap – National Landscapes 28.6.–15.8. Kesäkauden 2018 ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Joka sunnuntai klo 14–15 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan saaren luontoon ja historiaan. Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin klo 10–17, lauantaisin luontokeskus on suljettu. Yhteysvene saarelle kulkee puolen tunnin välein Kaivopuiston rannasta Ullanlinnan laiturista. Meriharakoita. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. ? Skiffer on rento, helposti lähestyttävä ruokaravintola, missä tarjoillaan huippukokin kehittelemiä Liuskoja sekä salaatteja, joissa käytetään tarkkaan harkittuja laadukkaita raaka-aineita. Lisäksi tarjolla on pieniä alkupaloja sekä jälkiruokia. Menun idea pohjautuu Liuska-tuotteeseen ja sen erinomaisuuteen. HUOM! Vaikka Liuskat muistuttavatkin ehkä pizzoja, tarjoamme Liuskoja ja puhumme Liuskoista, emme pizzoista. Skifferin viinilistassa suosimme rohkean erilaisia tuottajia. Kuten ruoan r a a k a a i n e i s s a myös viineissä panostamme laatuun. Liuskan italialaisia serkkuja pizzoja tehdään moneen makuun. Liuskat ovat erilaisia, monen ja meidän mielestämme parempia. Ken raaka-aineita säästää, hän makuja pelkää me emme. Käytämme Liuskoissa tuoreita raaka-aineita ja monet käyttämistämme raaka-aineista valmistamme itse. Esimerkiksi tomaattikastike on valmistettu oman salaisen reseptimme mukaan. Liuskojen pohjat ovat tarkoituksellisen ohuita. Kiviarniuunissa Liuska viivähtää vain hetken ja pohjan reunat rapeutuvat lyhyelläkin paistoajalla. Me haluamme, että täytteet säilyttävät mehevyytensä. Jos rapea reuna ei maistu, sen voi jättää reilusti syömättä! Skifferin historia Idea Skifferille syntyi Kaivopuiston edustalla sijaitsevan luodon – Liuskaluodon merihuoltoaseman terassista. Merihuoltoaseman yrittäjä Oskari Juva alkoi ystävänsä Tuomo Suorannan kanssa hioa ideaa huoltoasemalle pystytettävästä pizzeriasta vuonna 2009. Alussa idea tuntui suorastaan hullulta, mutta molemmat ystävyksistä ymmärsivät hyvien tuotteiden ja raaka-aineiden päälle ja halusivat luoda asiakkaille jotain aivan uudenlaista, kuitenkin tutusta tuotteesta pizzasta. Tuotteemme ei kuitenkaan ole pizza, vaan Liuska, jonka valmistukseen käytetään laadukkaita, raaka-aineita, tuoreita yrttejä, vihreän listan kaloja, suositaan kotimaisuutta, luomua, huomioidaan Itämeri ja kaikki se näkyy lopputuloksessa. Liuska on viitoittanut lähes kymmenen vuotta tietä uuden laatutason fast casual ruokagenrelle omintakeisella tyylillään mikä ilmenee niin brändin luonteessa kuin tuotteiden gastronomisissa kokonaisuuksissa sekä palvelussa. Skifferissä ruokailun jälkeen nälkä on lähtenyt ja olo on kylläinen, muttei ähky. Liuskaa voisi verrata Liuskaluodon kesään, joka on aurinkoinen, kepeä ja jättää hyvän fiiliksen. Konseptin ideologia Skiffer-konseptin ideologia on tarjota uusia ja yllätyksellisiä makuelämyksiä ja erinomaista palvelua viihtyisässä ympäristössä toiminnan vastuullisuus huomioiden. Skifferissä tuttu tuote on nostettu uudelle tasolle, niin makuyhdistelmien kuin laadunkin osalta. Skiffer on suunnattu urbaaneille kaupunkilaisille ja merenkävijöille – heille, jotka arvostavat laadukkaita ja tuoreita raaka-aineita sekä omintakeisia, herkullisia gastronimisia makuyhdistelmiä laadukkaiden juomien höystämänä. Skiffer toimii laatu ja oma rento tyyli edellä. Rentous näkyy asiakkaalle palvelussa, ruoan tyylissä ja ravintolan sijainnissa sekä sisustuksessa. Skifferissä työstä ja tuotteesta ollaan ylpeitä, mikä näkyy rennon iloisena palveluna sekä ilahduttavina ja yllätyksellisinä makuyhdistelminä. Edellä kuvattu ideologia näkyy käytännön toiminnassa konseptina, joka ohjaa koko henkilökunnan ja ravintolan toimintaa. Skiffer Viiskulma Skiffer Viiskulma on viides Skiffer-ravintola. Skiffer Viiskulma on ketjun ” ippulaivaravintola” ja siinä yhdistyykin Skiffer -konseptin kolme osa-aluetta: ruokaravintola Skiffer, sen yhteydessä Skiffer Navigation Lounge mikä on rento hengähdyspaikka sohvaryhmineen ja nojatuoleineen. Kuten nimestä voi päätellä navigointi lounge on hyvin varusteltu purjehdusten suunnittelua silmällä pitäen. Tilasta löytyy ajankohtaiset merikartat ja muu matkan suunnitteluun tarvittava välineistö. Suunnittelun lomassa on mukava nauttia lasi viiniä ja vaikka pieniä huikopaloja tai isompaan nälkään Skifferin herkulliset Liuskat. Näiden lisäksi Laivurinkadun kulmassa toimii merihenkinen baari The Old Skiffer mikä koki remontin yhteydessä kasvojenkohotuksen. Viiskulman Skiffer on rento kortteliravintola ja Rööperiläisten kohtaamispaikka. Viiskulman Skifferiin suunniteltua nimikkoliuskaa ja -salaattia tarjotaan ainoastaan Skiffer Viiskulmassa. Nimikkoliuska: RÖÖPERI King Sjöberg sisältää: Savukylkeä, tuoretta parsaa, paahdettua valkosipulia ja uppomunan.
• 16 Viikot 21-22 • Nro 10 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Asunnon hankinta on yksi elämäsi tärkeimmistä kaupoista. Luottamus, asiantuntemus ja aito välittäminen ovat ne tekijät jotka tarjoan käyttöösi. Perheellisenä ja pitkäaikaisena alueen asukkaana ovat paikat ja palvelut tuttuja. Otathan yhteyttä asuntoasioissasi. Jukka Kyttälä Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV p. 0400 506 594, jukka.kyttala@kiinteistomaailma.fi