• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 43-44 – Nro 18/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? ONHAN SUULLA KAIKKI HYVIN? * Hinta 147 € sis. mahdollisen Kela-korvauksen ja palvelumaksun. Ilman Kela-korvausta 174,50 € (norm. 213-248 €). Tarjous on voimassa 1.-31.10.2018 aikana tehdyissä ajanvarauksissa. ** Terve Suu -hoitopakettiin kuuluvalla hammastarkastuskäynnillä tarvittaessa otetut röntgenkuvat -50% normaalihinnasta. TERVE SUU -HOITOPAKETTI 147 € * Terve Suu -hoitopakettiin* sisältyy monta hyvää asiaa: + Hammastarkastus + Hampaiden puhdistus + PerioSafe-ientulehdustesti + Kirjallinen hoitosuunnitelma + Röntgenkuvat -50 %** HAMMASLÄÄKÄRIT Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki puh. 09 696 2990 | fossa.fi Tutustu ja varaa aika: fossa.fi Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 144,5 m2 LAUTTASAARI KT 73,5 m2 KAMPPI Tomi Kahila, 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi 4 h, k, RT, kph, wc, s, parveke & 1 h+K+kph+s Koivusaarentie 10 A Mh./Vmh. 795.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 C (Kivipalatsi) Mh./VMH. 689.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki RT 96 m2 ITÄ-PAKILA Susanna Siitonen, 041 538 7604 susanna.siitonen@crape.fi 4 h, k, wc, kph, sauna, oma piha Oraspolku 1 Mh./Vmh. 398.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi KT 72 m2 Tapiola Petri Vilkko, 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi 4 h, k, kph, lasitettu parveke Sateenkaari 3 K Mh. 363.386,00 € Vmh. 398.000 €
• 2 Viikot 43-44 • Nro 18 truescape Punavuori 1: Pursimiehenkatu 26 G truescape Punavuori 2: Pursimiehenkatu 22 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Bulevardi 22 | ma la klo 11 18 W W W. B E H N F O R D S . F I O L E M M E M U U T T A N E E T ! Uusi osoitteemme on BULEVARDI 22 Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi
• 14. vuosikerta – nro 18 Viikot 43-44 Ajankohtaista Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com 95 € Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito 95 Exuviance syysuutta: Detox-kasvohoito Detox-kasvonaamiohoito uudistaa kasvot syksyyn. Puhdistaa parantaa ihon kuntoa tekee ihosta samettisen pehmeän. (norm. 115 €) Tuomaan Markkinat tuo joulun jälleen Helsinkiin Tuomaan Markkinoilla viihdytään ja tunnelmoidaan joulua Helsingin historiallisessa keskustassa. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit ? Puulämmitteinen sauna, nuotiotulet, Helsingin kiinnostavimmat ravintolat, perinnekäsityöt ja modernimmat lahjatavarat. Tuomaan Markkinat on urbaani, Helsingin näköinen joulutori, joka kutsuu tunnelmoimaan joulua Senaatintorille 1.–22. joulukuuta. Helsingin joulun sydän, suurin ja kaunein joulutori Tuomaan Markkinat ihastuttaa taas Senaatintorilla 1.–22.12. Lämmin joulutunnelma löytyy historiallisen keskustan ikonisesta joulumaisemasta. Suomen vanhinta ulkoilmassa järjestettävää joulutoria on kehitetty kunnianhimoisesti vuodesta 2014 alkaen. Ennen rivi mökkejä ja glögikoju Esplanadin puistossa on nyt 130 mökin upea joulutori puusaunoineen, Ruokapihoineen, Lahjakujineen ja ohjelmalavoineen. Kävijämääränsä moninkertaistanut joulutori on Helsingin joulun must-kohde. Tuomaan Markkinat tavoittelee Euroopan vastuullisimman ja kiinnostavimman joulutorin paikkaa. Helsingin ykkösravintoloitsijoiden herkkuja maistellaan nuotiotulien äärellä Joulu on yhteisöllinen juhla ja joulutori on paras paikka tavata ystäviä, tutustua uusiin, joulutervehtää sukulaiset ja nauttia ajasta perheen kera. Tuomaan Markkinat tarjoaa paikan pysähtyä ja viihtyä – etenkin kauniilla Ruokapihoilla kiire hellittää. Kahdelta Ruokapihalta löytyvät kaupungin ykkösravintoloitsijat, sesongin herkut ja kiinnostava ohjelma. Makuelämyksistä nautitaan urbaaneilla nuotiotulilla. Maksuton vanhanajan karuselli pyörii, puusauna lämpiää, hehkuviinimukillinen höyryää ja joulupukin korvaan voi supattaa hartaimmatkin toiveensa. Torikortteleista aiemmilta jouluilta tuttu Joulusauna koettiin Senaatintorilla ensimmäistä kertaa viime vuonna. Pehmeät löylyt puulämmitteisessä saunamökissä ovat ikimuistoinen ja intiimi elämys, jonka voi kokea vain Helsingin kaltaisen kaupungin keskustassa, meren ääressä. Vilvoittelu tuomiokirkkoa tuijotellen on liki harras kokemus. Vastuullisia jouluostoksia käsityön taitajilta Lahjakujilta löytyy ihasteltavaa niin perinteiden rakastajalle kuin minimalistille. Lahjakujien käsityöläiset, pienja alkutuottajat sekä yrittäjät on tarkoin valittu, ja jokaisessa mökissä on eri toimija. Tuotteet ovat ekologisista materiaaleista valmistettuja ja pääosin suomalaista käsityötä. Lahjakujilla on tänä vuonna entistä monipuolisempi valikoima tuotteita. Yli sadasta mökistä löytyvät sekä himmelit, tuoksuvat tervakynttilät ja joulusinapit että korut, luonnonkosmetiikkaja designtuotteet. Myyjät, ravintoloitsijat ja ohjelma julkistetaan pian Tuomaan Markkinat kuuluu yhä useamman jouluperinteisiin. Joulumarkkinoiden ja vieressä sijaitsevien Torikortteleiden, Helsingin historiallisen keskustan, postikorttimaisemasta lähtee maailmalle sellaista kuvamateriaalia, että oksat pois! Helsingin joulun ilosanoma leviää ja kasvaa. Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotus 2019 ? Seuraavan kolmen vuoden aikana Helsingin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ripeänä, 7 500–8 000 uuden kaupunkilaisen vuosittaisella kasvuvauhdilla. Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa vuodelle 2019 keskiössä on varautuminen kasvavan kaupungin tarpeisiin. Toimintamenojen määrärahojen kasvu on koko kaupungin tasolla 2,79 prosenttia perustuen väestön kasvuvauhtiin sekä kustannustason muutokseen. Määrärahojen kasvu kohdistetaan etenkin peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää suorimmin kustannuksia. ? Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Sivut 10-11 Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat innostavat ilmastotekoihin ? Helsingin pormestari ja Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ovat mukana Ilmastotreeni-kampanjassa, joka innostaa pääkaupunkiseudun asukkaita tekemään ilmastoystävällisiä valintoja omassa arjessaan. Ilmastotreenin videoissa pormestari Jan Vapaavuori ja kaupunginjohtajat Jukka Mäkelä, Ritva Viljanen ja Christoffer Masar kannustavat ihmisiä mukaan ja kertovat miten itse aikovat osallistua Ilmastotreeniin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Ilmastoinfo on kehittänyt Ilmastotreeni. fi -palvelun, johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Sivu 7 Ruoholahti ja Puotila saivat taideteoksensa Helsinki etsii joulukuusia toreilleen ? Helsingin kaupunki etsii pääkaupungista ja ympäristöstä terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Sivu 7 Sivu 7
• 4 Viikot 43-44 • Nro 18 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18 Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jo yli 380 000 M aksuhäiriöisten henkilöiden määrä on ylittänyt jälleen uuden rajapyykin ja kasvu näyttää jatkuvan. Tilastoissa näkyy nousua myös pankkilainoista aiheutuneissa maksuhäiriömerkinnöissä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut kasvamistaan ja on nyt 381 700. Vuodessa määrä on kasvanut 7 500 ihmisellä, kertoo Asiakastieto Groupin tilasto. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut nopeammin kuin moneen vuoteen. Syy kasvuun on ihmisten velkaantuminen moneen eri suuntaan. Nyt myös luottolaitoslainoista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on lähtenyt kasvuun. Luottolaitoslainoilla tarkoitetaan vakuudellisia luottoja, joita ovat esimerkiksi asuntolainat. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, koska asuntolainojen korot ovat tällä hetkellä vielä hyvin matalalla. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on noussut vuoden aikana erityisesti 35–39-vuotiaiden sekä 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä. Oikeusministeriön selvityksen mukaan positiivisen luottotiedon laajempi käyttö ehkäisisi ylivelkaantumisongelmia, sillä sen avulla luottopäätöksiä tehtäessä voidaan paremmin huomioida hakijan maksukyky. Tarve on ymmärretty ja parhaillaan keskustellaan, mikä olisi paras tapa kerätä ja hyödyntää tietoa kuluttajien olemassa olevista veloista. Positiivisella tiedolla velkakierre pystytään viheltämään poikki ajoissa. Iso osa haetuista luotoista jää myöntämättä lainanhakijan tilanteen takia, vaikka maksuhäiriöitä ei vielä ole. Teknisesti olisi mahdollista kehittää järjestelmää myös niin, että riskirajoilla elävä kuluttaja saisi esimerkiksi viestin, jossa häntä kehotetaan kiinnittämään huomiota omaan tilanteeseensa tai hakemaan apua esimerkiksi velkaneuvonnasta. Ilma ei odota Kolumni ? Heräsikö vihdoin aito huoli, vai laskivatko poliitikot, että nyt on korkea hetki ratsastaa ilmastolla kohti vaaleja? Ilmastotoimiin on tartuttava, kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportista on puhuttava, ensi kevään vaaleissa ilmasto on väistämätön puheenaihe. Puhuminen siitä ei saa olla vain vaalitaktikointia sillä maailma on yhä enemmän muuttumassa itsensä parodiaksi. Ihmiskunnan on pakko katsoa kohtaloaan silmiin. Hätätila. Puhumattomuus vahvistaa kuvaa piittaamattomuudesta. Tarvitaan uusi ilmastoliike. Ilmastovelka on maksettava. Kriisin poliittinen kenttä on uskomattoman mutkikas, sillä ilmastonmuutoksessa on kysymys taloudesta, valtasuhteista, vallasta, asemasta ja kunniasta. Yhtiövalta aiheuttaa ympäristätuhoja ja uusia terveysriskejä vähemmistöjen ja paikallisten ihmisten mielipiteistä välittämättä. Uusi liike tarkoittaa lujempaa moraalia, määrätietoista ihmisarvosta kiinni pitämistä. Jo kauan sitten aloin toistaa nimekkäimmän filosofimme Georg Henrik von Wrightin yhtä lausetta: ”Ihminen ei ole valmis muutokseen ennen kuin pakon edessä.” Vaikka jo kauan olemme tienneet, että suunta on kohti katastrofia, olemme ummistaneet silmämme ja ajatelleet, että ei tämä voi koskea juuri minua. Ilmastonmuutos voi hyvin uhata muita, mutta tuskin meitä. Salakavala itsepetos on helppo naamioida muita koskevaksi. Äärisäistä voivat kyllä muut joutua kärsimään, mutta me olemme turvassa. Ihmisen aivot on rakennettu reagoimaan välittömään uhkaan: pakene! Mutta globaali uhka koetaan kaukaiseksi ja vaarattomaksi. Kun suomalaisilta kysyttiin mitkä ovat yhteiskunnan viisi vakavinta ongelmaa, vain 18 prosenttia mainitsi ympäristöongelmat ja luonnon tuhoutumisen. Miljoonat afrikkalaiset voivat kärsiä kuivuudesta länsimaisen elämäntapamme takia, mutta se ei tunnu koskettavan meitä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähestyy kriittistä pistettä, napa-alueiden jäätiköt romahtavat. Etelämantereesta on juuri irronnut Espoon kokoinen jäälautta. Uusia lämpöennätyksiä mitataan, hirmumyskyt yltyvät yhä hirmuisemmiksi, mutta ajatellaan, että ilmastonmuutos ei koske meitä. Kuumaa keskustelua käydään metsien merkityksestä hiilinieluna, mutta vasta hakkuiden vähentäminen voi tehdä Suomesta hiilineutraalin. Pariisin ilmastokokouksessa sovittu tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen sadassa vuodessa ei riitä. Tavoitteen pitää olla 1,5 asteessa, jotta välttyisimme katastrofilta. Tämän on laskettu tarkoittavan, että vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjä on leikattava 45 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä päästöt pitää nollata. Filosofi Georg Henrik von Wright oli uuden logiikan luoja, ihmisen teot ja mieli ovat tärkeitä. Hänen tutki tekojen ja mielen filosofiaa. Hänen virolainen ystävänsä, kirjailija Jaan Kaplinski kertoi mityen pitkiä keskusteluja he kävivät maailman tilasta. Hän kertoi myös von Wrightin elämäntavoista, joista heijastui läsnäolon ihme. Avainasioita ovat hetkien ja pienten asioiden tavoittaminen, kyky tuntea lämpöä ja kylmyyttä, tajuta paikan ja tilanteen henki. Elämä ei muutu jos läsnäoleva herkkyys, valpas valveilla olo, paneutuva tietoisuus kadotetaan. Kaplinski näki Georg Henrik Wrightissä entisaikaista charmikkuutta; kotosallakin piti olla solmio ja puvuntakki, jalassa mustat kiiltävät kengät. Hän oli kuin omaa polkuaan kulkeva muurahainen tai väliin joka suuntaan pyrähtelevä perhonen. Aatelissuvun kulttuuripohjalta hän ponnisti Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin. Rauhaa on ajettava, luontoa on suojeltava. Maailmantila voidaan muuttaa, pessimismille ei pidä antaa periksi. On toimittava ennen kuin on viimeinen pakko. Wrightiltä sain idean pukeutua myös kotioloissa kravattiin tai papinpaitaan ja ottaa ryhdikkäästi vastaan luonnon ja sen ilmanalan haasteet. Vapaus ja luottamus ovat joka säällä luovuttamaton voimavara. Veli-Matti Hynninen Metro näyttäisi kasvattaneen joukkoliikenteen käyttöä Metron matkustajamäärä oli tammikuussa Espoon ja Helsingin rajalla noin 60–70 prosenttia joulukuuta korkeampi. ? Metron jatkuminen Matinkylään kasvatti joukkoliikenteen osuutta Espoon ja Helsingin välisillä matkoilla ja vastaavasti vähensi autoilua Länsiväylällä ja Turunväylällä, HSL:n tutkimus arvioi. Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi noin 11 prosenttia joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018. Kasvu painottui etenkin metroon, joka alkoi kulkea Ruoholahdesta Matinkylään marraskuussa 2017. Metron kuljettamien matkustajien osuus kasvoi sekä uusien asemien lähistöllä että niistä kauempana. Joulukuussa 2017, jolloin metron ohella liikennöitiin vielä suoria bussilinjoja Helsinkiin, Espoon ja Helsingin välisten metromatkojen lähtöja määräpaikat sijaitsivat Espoossa lähinnä metroasemien tuntumassa. Vuoden 2018 tammikuussa, jolloin suoria bussilinjoja ei enää juuri ollut, metromatkojen lähtöja määräpaikat kattoivat käytännössä koko Etelä-Espoon alueen. Metron matkustajamäärä oli tammikuussa Espoon ja Helsingin rajalla noin 60– 70 prosenttia joulukuuta korkeampi. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen määrä väheni sekä Länsiväylällä että Turunväylällä. Länsiväylällä Espoon ja Helsingin rajalla kulki arkivuorokauden aikana tammikuussa 2018 noin 5 700 eli kahdeksan prosenttia vähemmän autoja kuin marraskuussa 2017. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että metron tulo Espooseen nosti joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja kulkutapaosuutta Espoon ja Helsingin välisillä matkoilla. Myös HSL:n lipunmyynnin kehittyminen tukee johtopäätöstä. Tulosten arvioinnissa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon myös muut matkustajamääriin vaikuttavat tekijät kuin metro, esimerkiksi liikenteen normaali kausivaihtelu. Henkilöautoilun kasvu Länsiväylällä on taittunut HSL:n päätelmää tukee kuitenkin myös se, että Länsiväylän pitkään jatkunut henkilöautoliikenteen loiva kasvutrendi taittui juuri metron käyttöönoton yhteydessä. Samaan aikaan henkilöautoilu on jatkanut kasvuaan Espoon länsirajalla. Tutkimus tarkasteli ihmisten liikkumista ennen ja jälkeen metron käyttöönoton Telian kehittämällä Crowd Insights -menetelmällä, jossa matkapuhelinten tukiasemista saatavan datan perusteella voidaan analysoida ja mallintaa ihmisvirtojen liikkeitä. Liikkumistiedot kerättiin vuoden 2017 marraskuun viikolta 45 sekä vuoden 2018 tammikuun viikolta 4, jolloin metro ja sen liityntäliikenne oli otettu käyttöön. Tietoja kerättiin myös joulukuun 2017 viikolta 50, jolloin sekä metro että entinen bussiliikennejärjestelmä olivat käytössä. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyväksi tieliikenteen automaattisista mittauspisteistä kerättyjä tietoja. Tällaisiin asuntoihin sijoitetaan juuri nyt ? Kysyimme SKV Kiinteistönvälityksen välittäjiltä eri puolilta Suomea, miten asuntosijoittaminen on kehittynyt eri paikkakunnilla tänä vuonna ja millaiset sijoitusasunnot ovat tällä hetkellä kysytyimpiä. Välittäjien mukaan asuntosijoittajien kiinnostus kaupantekoon on laskenut hiukan viime vuodesta. SKV:n asuntosijoitusbarometriin vastanneiden välittäjien mukaan kiinnostus asuntosijoittamiseen on hiukan laantunut viime vuodesta. Lähes 40 prosenttia vastaajista toteaa, että asuntosijoittajien kiinnostus on samalla tasolla kuin viime vuonna, ja 34 prosentin mielestä kiinnostus on vähentynyt. Noin 20 prosentin mielestä kiinnostus on kasvanut viime vuodesta. – Eri alueiden kiinnostavuudessa on kuitenkin selkeitä eroja asuntosijoittajien näkökulmasta. Parhaiten kauppa käy kasvukeskuksissa, kertoo SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa. Perinteisesti asuntosijoittajia kiinnostavat pienet kerrostaloasunnot. Myös SKV:n barometriin vastanneiden välittäjien mukaan suosituimpia sijoitusasuntoja ovat kuluvana vuonna olleet kerrostaloyksiöt, erityisesti uudiskohteet. Myös kaksiot, sekä uudet että vanhat, ovat kiinnostaneet sijoittajia. Joillakin paikkakunnilla pienten uudisasuntojen hinnat alkavat olla jo liian korkeita asuntosijoittajille, mikä lisää vanhojen hyväkuntoisten yksiöiden ja kaksioiden kysyntää. Välittäjien mukaan asuntosijoittajat ovat tyypillisimmin paikkakuntalaisia piensijoittajia. – Sijoitusasunto halutaan useimmiten ostaa läheltä. Tällöin oma paikallinen asuntomarkkina tunnetaan hyvin, mikä tekee vuokrahinnoittelusta sekä vuokraukseen liittyvistä käytännön asioista helpompia, Hintsa sanoo. Tyypillinen asuntosijoittaja on barometriin vastanneiden mukaan keski-ikäinen piensijoittaja tai pariskunta, joka etsii sijoitukselleen varmaa tuottoa. Myös nuorempia (30-40 vuotiaita) sijoittajia on liikkeellä. – Moni välittäjä kertoi pääkaupunkiseudulla asuvien piensijoittajien etsivän sijoitusasuntoja kauempaa pienemmiltä paikkakunnilta. Pääkaupunkiseudulla voi olla asuntojen hintojen nousun myötä vaikeaa saada kannattavaa vuokratuottoa, Hintsa sanoo. Yleensä asuntosijoittajat ostavat yhden asunnon kerrallaan. Asuntosijoittamisessa sijoittajia houkuttaa välittäjien mukaan tärkeimpänä vuokratuotto ja vasta toisena arvonnousu. Vuokratuotto-odotukset ovat välittäjien mukaan useimmiten 4– 6 % (75 % vastaajista) tai yli 6 % (30 % vastaajista). Barometri toteutettiin elokuussa 2018 ja siihen vastasi yhteensä 41 SKV Kiinteistönvälityksen välittäjää eri puolilta Suomea.
• 5 Nro 18 • Viikot 43-44 Kaupungin vuokra-asuntoja aletaan vuokrata myös lyhytaikaiseen asunnontarpeeseen Stadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2018 ? Silakkamarkkinoiden avajaispäivän silakkaraati valitsi vuoden 2018 voittajakalastajat. Maustekala-sarjan palkinnon voitti Tage Gustafsson Hangosta pisteillä 54. Toiseksi tuli Ky Mallemucken Kb (Sjögren/Tamminen) Kotkasta pisteillä 52 ja kolmanneksi Leif Bergman Ahvenanmaan Getalta pisteillä 48. Silakkayllätys-sarjassa voiton vei Toni Rantamaa Merikarviasta pisteillä 47 Ämmäkarin silakalla, jossa mausteena oli niin sinappia, kermaviiliä, sitruunamehua kuin tilliäkin. Toiseksi tuli Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta pisteillä 46 Tillisilakalla ja kolmannen sijan sai Jörres Fisk Pellingistä pisteillä 45 Chilisilakalla, jossa mausteena oli muun muassa kermaviiliä, chiliä, sitruunapippuria ja rosepippuria. – Voitto tuntuu erittäin hyvältä, iloitsee Silakkayllätys-sarjan voittaja Toni Rantamaa. Tämä on nyt 21. kerta Stadin Silakkamarkkinoilla ja ensimmäinen kerta, kun voitto tulee meille. Ämmäkarin silakka -reseptiä on hiottu viime vuodesta asti. Olen iloinen, jos silakka maistuu markkinaväelle. Tänä vuonna maustekalasarjassa kilpaili 13 ja silakkayllätyksessä 16 osallistujaa. Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivän avasi Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori. – Helsingin kaupungin tavoitteena on merellisen strategiatyön avulla kehittää saarija rantakohteita. Merellisillä tapahtumilla, kuten Stadin Silakkamarkkinoilla, on tässä merkittävä rooli. On tärkeää vahvistaa helsinkiläisten mahdollisuuksia nauttia merellisyydestä osana jokapäiväistä elämää, kestävällä tavalla. Silakkamarkkinat on myös oiva esimerkki kaupunkien ja maaseudun yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta. Suurin osa syödystä kalasta on nykyään ulkomaalaista, näin ei tarvitse olla. Tuore, hyvälaatuinen lähiruoka on sekä trendikästä että turvallista. Helsingistä tulee maailman paras ja toimivin merikaupunki, kun asukkaat, yrittäjät ja kaupunki tekevät tiiviisti yhteistyötä. Vuoden 2018 Silakkaraati Raadissa kilpailusilakoita maistelivat tänä vuonna Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto, kalastukseen hurahtanut Ravintola Nollan yksi omistajista Luka Balac, Radio Helsingin toimittaja, silakka-aloittelija ja hyvän ruuan rakastaja Anna Cadia, ruokakirjailija ja -bloggaaja Hanna Hurtta, juontaja ja toimittaja sekä ahkera kalastaja ja kala-aktivisti Mikko ”Peltsi” Peltola sekä tämän vuoden maallikkojäsen, kalataloustarkastaja Kai Samanen. Silakkaraadin vuoden 2018 voittajat palkittiin markkinoiden lasipaviljongin lavalla kello 15.45. – Suomi on maailman silakkarikkain maa, hehkuttaa Silakkaraadin puheenjohtaja ja tämän vuoden maallikkojäsen kalatalousStadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2018: Maustekala-sarja: 1. Tage Gustafsson Hangosta, 2. Ky Mallemucken Kb (Sjögren/Tamminen) Kotkasta, 3. Leif Bergman Ahvenanmaan Getalta. Silakkayllätys-sarja: 1. Toni Rantamaa Merikarviasta Ämmäkarin silakalla, 2. Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta Tillisilakalla, 3. Jörres Fisk Pellingistä Chilisilakalla tarkastaja Kai Samanen. Kokonaissaaliimme on reilusti yli sata miljoonaa kiloa. Miksi emme syö enempää silakkaa? Se on tuhannen miljoonan euron arvoinen kysymys. Toisin sanoen, työ mitä Stadin Silakkamarkkinat tekee silakan käytön edistämiseksi, on äärimmäisen arvokasta. Silakka on gourmet-herkku, kuten tässä raadissa tänään kävi jälleen ilmi. Silakka on suuri mahdollisuus Suomelle ja suomalaisille. Kuvat: Dorit Salutskij Valtakunnalliseen Helsinki Lied -kilpailuun osallistuu 41 lied-duoa ? Suomen nuorten lied-duojen parhaimmisto kilpailee Helsingissä 26.–28. lokakuuta valtakunnallisessa Helsinki Lied -kilpailussa. Kilpailu on Suomen ainoa lied-pareille tarkoitettu kilpailu. Helsinki Liediin ilmoittautui 69 lied-duoa, joista 41 on esikarsinnan perusteella valittu esittämään valmistamansa kilpailuohjelman yleisölle ja tuomaristolle. Helsingin Konservatorion Säätiö järjestää Helsinki Liedin joka kolmas vuosi. Helsinki Lied nostaa esille liediä elinvoimaisena klassisen musiikin taidemuotona ja tarjoaa katselmuksen liedin opiskelijoiden osaamisesta. Kilpailu järjestetään Helsingin Konservatorion konserttisalissa Ruoholahdessa (Ruoholahdentori 6). Ensimmäisen kerran Helsinki Lied järjestettiin vuonna 2015. – Kilpailuun ilmoittautuneiden taso oli erittäin korkea, joten liedin ystäville on luvassa hieno viikonloppu. Tämä on kilpailu, joka tarjoaa lied-duoille mahdollisuuden esitellä musiikillisia mieltymyksiään ja vahvuuksiaan konserttikokonaisuuksina, toteaa kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Rea Warme-Korpinen. Kilpailun palkintoina jaetaan yhteensä 19 000 euroa ja konsertointimahdollisuuksia eri puolella Suomea. Tuomariston puheenjohtajana toimii pianotaiteilija Tuija Hakkila. Muut jäsenet ovat pianotaiteilija Ralf Gothóni ja laulutaiteilijat Andreas Schmidt ja Mitsuko Shirai. Yli 25-vuotiaiden A-sarjassa kilpailee 27 lied-duoa ja alle 25-vuotiaiden B-sarjassa 14 duoa. Kilpailijoiden esittelyt löytyvät helsinkilied.fi-verkkosivuilta. Helsinki Liediin voivat osallistua suomalaisissa musiikkiopistossa, konservatoriossa, ammattikorkeakoulussa tai Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskelevat suomalaiset ja Suomessa asuvat tutkintoon tähtäävästi opiskelevat ulkomaalaiset. Osallistua voivat myös suomalaiset, jotka opiskelevat ulkomaisessa korkeakoulussa laulua tai pianonsoittoa. Helsinki Education Week valtaa pääkaupungin marraskuussa Mukana yli 100 tapahtumaa ? Kaikkien aikojen ensimmäinen Helsinki Education Week järjestetään 5.–9.11. Tapahtumakokonaisuus tekee näkyväksi helsinkiläisissä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä. Viikon aikana eri puolilla Helsinkiä järjestetään yli 100 oppimiseen liittyvää tapahtumaa. Suuri osa ohjelmasta järjestetään yhdessä kansainvälisten oppimisen asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa. – Olemme iloisesti yllättyneitä tapahtumaehdotusten määrästä ja laadusta. Innostus on todella suurta sekä Helsingissä että maailmalla, kertoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. Helsinki Education Week tarjoaa ohjelmaa eri ikäisille oppijoille ja kaikille oppimisesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Viikon ohjelmassa on muun muassa opiskelua ratikassa, oppimisympäristökokemuksia niin metsässä kuin virtuaalisesti, skeittausta Skateistanin johdolla, pakohuonepeli, Pop Up College kauppakeskus Redissä, digitaalista ja portfoliopedagogiikkaa, työpajoja, dokumenttielokuvien ensi-iltoja, avoimia ovia ja paneelikeskusteluja. Tapahtuman kohderyhmänä ovat paitsi kansainväliset oppimisen asiantuntijat, myös suomalaiset ja ennen kaikkea helsinkiläiset opettajat, oppilaat ja vanhemmat. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen. Helsinki Education Weekin pääjärjestäjä on Helsingin kaupunki ja Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Tapahtuman viralliset yhteistyökumppanit ovat HundrED ja Helsingin Sanomat. Tarkempi ohjelma ja lisätietoa Helsinki Education Weekin verkkosivulla osoitteessa www.helsinkieducationweek.com ? Lokakuusta lähtien kaupungilta voi hakea asuntoa myös lyhytaikaiseen tilapäiseen asunnontarpeeseen, joka kestää 2–5 kuukautta. Vuokrattavat asunnot ovat Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) taloista ja ne vuokrataan kalustamattomina. Väistöasunnoksi putkiremontin takia tai työharjoittelua tekeville Asuntoja vuokrataan heille, jotka todistettavasti tarvitsevat asuntoa vain lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen vuokraus sopii ratkaisuksi tilapäiseen asunnontarpeeseen, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi putkiremontti, työkomennus tai työharjoittelu. Lyhytaikainen tarve on hakuvaiheessa oltava todennettavissa. Asuntoihin määräajaksi tehtyä vuokrasopimusta ei voi jatkaa alun perin sovittua jaksoa myöhemmälle ajalle, vaikka vuokralaisen tilapäinen asuntotarve jatkuisikin tätä pidempään. Erikokoisia asuntoja ympäri kaupunkia Asuntoja tulee tarjolle tänä vuonna 100–150 ja ne sijaitsevat ympäri kaupunkia Hekan taloissa. Asunnot ovat kaikenkokoisia ja kohtuuhintaisia: esimerkiksi kaksioiden vuokrat ovat tavallisesti noin 500 – 800 euroa. Lyhytaikaisen asukkaan on mahdollista varata oma autopaikka tai saunavuoro, jos sellaisia on vapaana. Ensi vuonna tarkoituksena on tarjota jopa 500 asuntoa lyhytaikaisesti vuokralle. Lyhytaikaiseen tarpeeseen vuokrattavat asunnot ovat Hekan väistöasuntokäyttöön varaamia asuntoja, jotka ovat väliaikaisesti tyhjillään. Asuntoihin muuttaa Hekan asukkaita sellaisista Hekan taloista, joihin tehdään niin iso remontti, että asunnoissa ei voi remontin aikana asua. Hae asuntoa Vuokraovi.comista Lyhytaikaisia asuntoja haetaan Vuokraovi-sivustolta, jonka kautta asuntoja haetaan asuntokohtaisesti. Asunnot pyritään välittämään hakijoille, jonka tarve asunnolle vastaa mahdollisimman hyvin asunnon tyhjänäoloaikaa. Uudet asukkaat lyhytaikaisiin vuokrasuhteisiin valitaan tilapäisen asunnontarpeen perusteella hakemusjärjestyksessä. Valinnat tekee Kaupunkiympäristön toimialan asuntopalvelut.
• 6 Viikot 43-44 • Nro 18 VIIKKO 43 MA 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta TI 23.10. Severi KE 24.10. n YK:n päivä Rukouspäivä Rasmus, Asmo TO 25.10. Sointu PE 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta LA 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä SU 28.10. Kesäaika päättyy Simo VIIKKO 44 MA 29.10. Alfred, Urmas TI 30.10. Eila KE 31.10. Arttu, Arto, Artturi TO 1.11. Pyry, Lyly PE 2.11. Topi, Topias LA 3.11. Pyhäinpäivä Terho SU 4.11. Hertta Ihmisiä on vain kahta lajia: oikeamielisiä jotka pitävät itseään syntisinä, ja syntisiä jotka pitävät itseään oikeamielisinä. Blaise Pascal (1623 – 62) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Enter ry opastaa Tiistaisin ja torstaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 syyskaudella 13.12. saakka, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11–14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Kirjailijavieraana Jelena Tshizhova Keskiviikkona 24.10. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Opiskelijajärjestöjen Sashan ja Ruplan kirjailijatapaamisessa Jelena Tshizhovaa haastattelee Miila Leisiö. Esiintyminen englannin kielellä. Tervetuloa! ? Infoilta: Kuinka järjestän vaatteidenvaihtotapahtuman Torstaina 25.10. klo 17–20 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa kuuntelemaan vastuullisesta vaatekaapista sekä miten voit itse järjestää vaatteidenvaihtotapahtuman ja mitä asioita järjestäessä on hyvä osata ottaa huomioon. Samalla on mahdollisuus verkostoitua jo aiemmin tapahtumia järjestäneiden kanssa sekä kohdata muita tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneita. ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 31.10. klo 18–19.30 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Keskiviikkona 31.10. käsittelyssä on K. Reijosen teos Lyhyt matka perille; meditaatiosta, elämästä ja rakkaudesta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel.fi / 09 310 85913. ? Sirpa Kähkönen: Vuosi 1918 yksilöiden kokemana ja sen seuraukset Sunnuntaina 4.11. klo 14–16 Lukusali, 3. krs Maria Jotuni -seuran avoimessa yleisötilaisuudessa vieraana kirjailija Sirpa Kähkönen. Tervetuloa! ? Kinopiiri Maanantaina 5.11. klo 18–19.30 Tervetuloa mukaan Rikhardinkadun kirjaston Kinopiiriin! Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Maanantaina 5.11. käsittelyssä on Ken Loachin ohjaama elokuva I, Daniel Blake (2016). Elokuvan tallennetta voi kysyä lainaan Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistosta. Lisätietoja antaa: jyrki.heinonen@hel.fi. ? Venäläisen kirjallisuuden seura esittää: Zinaida Lindén Maanantaina 5.11. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Syksyllä 2018 Venäläisen kirjallisuuden seura luo läpileikkauksen venäläiseen nykykirjallisuuteen Rikhardinkadun kirjastossa. Maanantaina 5.11. Jaana Nikula haastattelee Zinaida Lindéniä, jonka novellikokoelma Rakkaus kolmeen appelsiiniin on luettavissa nyt myös suomeksi. Tervetuloa! ? Saima Harmajan suvun Genetzien ja Jännesten Ahtiala. Sukuseurustelua ja serkkuläheisyyttä Tiistaina 6.11. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Saima Harmaja -seuran avoimessa jäsenillassa Saiman sukulainen Leena Salonen kertoo kuva-aineistoin puutarhatila Ahtialan omistajista ja vaiheista. Tervetuloa! Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 24.10.–6.11. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www. facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Isä antaa anteeksi ? Pienten lasten isänä ”anteeksi” on minulle päivittäinen sana. Lasten kanssa on luontevaa harjoitella anteeksi pyytämistä ja -antamista. Anteeksi pyytäminen ei ole vain lasten keskinäinen asia, vaan arjen keskellä on tilanteita, jolloin aikuisella on syytä pyytää lapselta tai puolisolta anteeksi. Isänä opetan lapsiani pyytämään anteeksi, mutta pyydän heiltä myös itse anteeksi, kun en ole osannut tai halunnut toimia oikein. Kun pyydän anteeksi, ajattelen olevani rakastava isä. Jumalan rakkaus on erilaista kuin maallisen isän rakkaus. Jumalan rakkaus toteutuu niin, ettei hänen tarvitse pyytää meiltä anteeksi. Hän rakastaa meitä niin, ettei hän koskaan loukkaa, syrji, halveksi tai suutu. Jeesuksen sanat vuorisaarnassa ovat meitä kohtaan kovia: ”Jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Kristillisen uskon tärkein sanoma on Jumalan armo meitä kohtaan. Tuo armo toteutuu Jeesuksessa. Koska Isämme on armollinen, on meidän osamme vastata tuohon armoon armolla. Viha saa aikaan vihaa, katkeruus katkeruutta, kateus kateutta. Armo synnyttää puolestaan armoa. Jos ymmärtäisin, mitä Jumala on antanut minulle anteeksi, oppisin minäkin antamaan anteeksi toisille. Ymmärrykseni Jumalan armosta onkin hyvin vajavainen, koska on niin vaikea armahtaa toisia väärintekijöitä. Isänä minulla on kuitenkin se armo, että saan armahtaa omia lapsiani ehdoitta. Ehkä sen kautta voin oppia jotain Jumalan armosta. Edes hieman. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Kirjailija Arto Paasilinna 20.4.1942–15.10.2018 ? Arto Paasilinna nukkui rauhallisesti pois hoitokodissa Espoossa maanantaiaamuna 15.10. Kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia julkaissut Paasilinna oli Suomen yksi merkittävimmistä kirjailijoista. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä. Useat Paasilinnan kirjat ovat myös kääntyneet valkokankaalle niin Suomessa kuin maailmallakin. Arto Paasilinna on Suomen kirjallisuuden todellinen ulkomaanmyyntien kuningas. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle. Maailmanlaajuisesti hänen teoksiaan on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa, missä häntä on verrattu muun muassa Nobel-voittaja Gabriel García Márqueziin. Paasilinnan teoksista käännetyin on Jäniksen vuosi. Sen oikeudet on myyty yli 30 kielialueelle. Teos nousi myös WSOY:n klassikkokirjaäänestyksessä suomalaisten kahdentoista rakastetuimman kirjan joukkoon vuonna 2017. Teoksesta otettiin numeroitu 2 000 kappaleen painos osana 12 klassikkoa -sarjaa. Arto Paasilinnan perheen toiveesta suruvalittelut osoitetaan WSOY:lle, PL 314, 00101 Helsinki. Kirjakauppa Werner & Jarlissa on 22.10.–15.11. muistokirja, johon voi käydä kirjoittamassa surunvalitteluja ja muistoja rakastetusta kirjailijasta. Arto Paasilinna 20.4.1942–15.10.2018. Johanneksen kentän tekojäähanke myötätuulessa ? Eteläiseen kantakaupunkiin pitkään kaivattu tekojääkenttä on jälleen askeleen lähempänä toteutumista. Kulttuurija vapaa-aikalautakunta totesi viime kuussa kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa, että tekojääkentän rakentaminen Johanneksen kentälle olisi mahdollista. Tekojääkentän saamista Etelä-Helsinkiin suunniteltiin aktiivisesti jo 1990-luvulla, jolloin Johanneksen puistoon teetettiin ensimmäinen tekojääratasuunnitelma asukasyhdistyksen ja koulujen toiveiden mukaisesti. Sittemmin asia oli uudelleen esillä vuonna 2011, jolloin Johanneksen kentän tekojääradan suunnittelulle ja rakentamiselle varattiin 1,2 miljoonaa euroa. Kummatkin hankkeet kaatuivat. Syksyllä 2018 Johanneksen kenttä on ehkä sen historian surullisimmassa kunnossa. Rakennuskontit, rikkinäiset jalkapallomaalit ja lukuisat laittomasti parkkeeratut autot ovat vallanneet kentän. Kaiken kruunaa rakennuskonttien kyljessä oleva Suomen itsenäisyyden juhlavuodelta paikalleen jäänyt suuri lakana. Kauniin ja historiallisen kulttuuriympäristön säilyttäminen oli keskeisiä syitä sille, miksi Johanneksen kentän tekojäähanke viime kerralla kaatui. Nyt Johanneksen kirkon maisemaa katsoessa ei voi olla miettimättä, olisiko lasten ja nuorten täyttämä tekojääkenttä ollut tämän hetkistä näkymää vähemmän arvokas. Tohdin epäillä asiaa. Eteläisen suurpiirin alueella asuu yli 120 000 helsinkiläistä. Jätkäsaaren ja Hernesaaren kaupunginosien rakentamisen jälkeen väkimäärää lisääntyy vielä merkittävästi. Helsingin kantakaupunki on monella mittarilla Suomen suurin päiväkotien, koulujen ja ylimpien oppilaitosten keskittymä. Tarve tekojäälle on todellinen. Johanneksen kentän tekojäähankkeen suurin haaste on raha. Liikuntatoimella ei ole tällä hetkellä varattuna resursseja tekojääkentän tarkempaan suunnitteluun, saati sen rakentamiseen. Helsingin kaupungin liikuntainvestoinnit ovat vähentyneet merkittävästi kuluvan kymmenen vuoden aikana, samaan aikaan liikkumattomuus on kasvanut merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä liikuntapaikkoihin investoiminen on välttämätöntä kaiken ikäisten liikkumisen edistämiseksi. Johanneksen kentän tekojäärata olisi osaltaan merkittävä parannus eteläisen kantakaupungin liikuntapaikkatarjontaan. Lähes kolmenkymmenen vuoden odotus olisi syytä palkita. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna
• 7 Nro 18 • Viikot 43-44 Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat innostavat ilmastotekoihin Ruoholahti ja Puotila saivat taideteoksensa Helsinki etsii joulukuusia toreilleen ALEKSANTERI NAURAA! Stand up -komiikkaa To 25.10. Niko Kivelä Ilari Johansson Pe 2.11. Anders Helenius André Wickström Esitykset klo 19 | Liput 29 / 27 € Jatkoa sivulta 3 ? Lähes 70 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta ja siksi myös asukkaat ovat tärkeässä roolissa jotta kaupungit saavuttavat ilmastotavoitteensa. – Ilmastonmuutos on nyt kaikkien huulilla, ja entistä useampi haluaa tehdä ilmastoystävällisiä valintoja. Usein ei kuitenkaan tiedetä mitä kannattaisi tehdä ja millaisilla arjen valinnoilla on oikeasti merkitystä. Siksi olemme koonneet Ilmastotreeniin ne teot, joilla vaikutusta ja joista monet ovat myös suhteellisen helppo tehdä. Ne sopivat niin aloittelijalle kuin pidemmälle ehtineellekin, HSY:n Ilmastoinfon projektipäällikkö Mira Soini-Nordström kertoo. Ilmastotreenissä osallistujia ohjataan parempiin arjen valintoihin asumisen, liikkumisen, ruuan ja kulutustottumusten tiimoilta personal trainereiden innostamina. Se mikä on hyvä ilmastolle, on usein myös hyvä meille: hyötyliikunnan lisääminen autoilun sijaan, lihansyönnin vähentäminen, viileässä nukkuminen ja ekolaiskottelu lisäävät myös terveyttä ja hyvinvointia. Jos et ole valmis muuttamaan pienempään asuntoon, käymään pikaisessa viileässä suihkussa ja ryhtymään vegaaniksi, löytyy treeneistä myös kevyempiä keinoja. Ilmastotreeni-palvelu on tarkoitettu kaikille jotka ovat kiinnostuneita ilmastoystävällisemmästä elämästä. Treeniohjelmat kestävät neljä viikkoa, ja valmennukseen kuuluu viikkokirje, valmennusvideoita, viikkotehtäviä, suljettu FB-ryhmä sekä livechatteja. Palveluun voi rekisteröityä osoitteessa www.ilmastotreeni.fi. Huom! videot joilla kaupunginjohtajat innostavat asukkaita mukaan Ilmastoreeniin, löytyvät Ilmastoinfon Youtube-kanavalta: https://bit.ly/2ClwgZs Mikä Ilmastotreeni? • HSY:n Ilmastoinfon kehittämä palvelu, joka ohjaa ihmisiä tekemään ilmaston kannalta parempia valintoja omassa arjessaan. • Palvelu on maksuton ja siihen voi osallistua kuka tahansa. Palvelun käyttämisen voi myös aloittaa milloin tahansa. • Ilmastotreenissä osallistuja valitsee yhden treeniohjelman seuraavista teemoista: ruoka, kulutustottumukset, asuminen ja liikkuminen. Osallistua voi myös useamman teeman ohjelmaan samanaikaisesti. • Yksi valmennusohjelma kestää neljä viikkoa. Valmennukseen kuuluu viikkokirje, videoita, viikkotehtäviä, suljettu Facebook-ryhmä ja livechat-mahdollisuus. • Ilmastotreeni julkaistiin viime keväänä, ja tähän mennessä palvelua on käyttänyt vajaa tuhat ihmistä. • Palvelussa ”valmentajina” toimivat päätoimittaja Riikka Suominen, ruokakirjailija Linda Kovanen, toiminnanjohtaja Leo Stranius sekä liikunta-alan ammattilainen, lisensioitu pt Joosua Visuri. Teos Pikselit ilahduttaa Ruoholahden metroasemalla. Puotilan asemaa koristavat linnut. Jatkoa sivulta 3 ? Yksitoista Helsingin metroasemaa saa tänä syksynä uuden ilmeen, kun HKL:n asemailmekilpailun voittajien työt ripustetaan paikalleen. Ensimmäiset kaksi asemaa, Ruoholahti ja Puotila saivat teoksensa toissa viikonloppuna. Lopuille yhdeksälle asemalle teokset ilmestyvät lähiviikkojen aikana. HKL haki kilpailulla kullekin asemalle omaa, asemakohtaista ja helposti tunnistettavaa ilmettä. Tavoitteena toteutuksille on raikas ja omaleimainen, aikaa kestävä ulkoasu. – Minusta on kiehtova ajatus, että teoksen näkee niin moni ihminen keskellä arkeaan. Toivon, että Puotilan metroasemalla odottelevat matkustajat jäävät tutkimaan kuvia ja huomaavat esimerkiksi, miten värit käyttäytyvät keskenään, sanoo Puotilan metroaseman taiteilija Marjo ”Mollu” Heino. Taiteilijat ovat hakeneet inspiraatiota muun muassa ympäröivästä kaupunkimiljööstä ja luonnosta. Taiteilijat toivovat myös, että heidän teoksensa tarjoaisivat hetken pakotien pois arjesta. HKL:n nettivisuilla päivitetään tietoja asemista ja niiden taiteilijoista. Seuraa myös HKL:n somekanavia, joissa taiteilijoihin voi tutustua. Ruoholahti: • Pikselit, tekijä Heli Mannisenmäki ”Teos koostuu pikseleiksi muokatuista maisemista, jotka ilmentävät urbaania tunnelmaa. Kiireessä kuvat näyttäytyvät vain pikseleinä ja erivärisinä väripalkkeina, mutta jos on aikaa pysähtyä, katsoa tarkemmin, voi pikseleistä alkaa muodostua maisemia.” Puotila: • Linnut, tekijä Marjo Heino. ”Teoksessa kuvataan liikettä niin, että tunnelma on lennokas ja positiivinen. Lintujen muotokieli on uudenlainen ja hahmot ovat virtaviivaisia, mutta silti selvästi tulkittavissa. Lintujen muodoissa on myös leikillisyyttä ja kekseliäisyyttä.” Jatkoa sivulta 3 ? Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia ja matkailijoita. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Senaatintorille pystytetään joulukuusi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Kuva: Lauri Hänninen
• 8 Viikot 43-44 • Nro 18 Kulttuuri Risto Kolanen Alkusyksyn kulttuurikierros Tuuli Saksala (yllä) ja Helmi Saksala ovat kuusihenkisen Lailai-yhtyeen laulajasiskoksia. Neljä vuotta tehty albumi julkaistiin Kallion Mascotissa. Kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois. Teppo Lampela yltää todella hienoon fyysiseen ja lauluilmaisuun Daniel Filippossa Suomenlinnan Fersen-linnasalissa. Kuva: Kari Sarkkinen. Reetta Ristimäki ja Juha Kotilainen ovat väkevän aistillinen pari Välilasku -pienoisoopperassa. Kuva: Lauri Lundahl. Erika Vilander, Natasha Lommi, Elisa Tuovila ja Elina Häyrynen tanssivat upean keskittyneesti “Hankalaa naista” Stoan teatterisalissa. Kuva: Mirka Kleemola. Leila Kourkia ja Minna Karhunen tanssivat ihmisten kohtaamisen vaikeudesta Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Kuva: Leila Kourkian verkkosivut. ? Aino Acktén syyssarja tulee taas 30.10. kuukaudeksi Café Sonckiin, täysipainoisen kesäsarjan jatkeeksi, vaikka se saa liian vähän julkista tukea tarpeeseen ja yleisömenestykseen nähden. Lailai juo samasta vedestä Ravintola Mascot koki uuden yhtyeen Lailain debyyttialbumin ”Samasta vedestä” levynjulkaisukeikan. Juhlaan oli aihetta, sillä albumia on tehty neljä vuotta. ”Rytmikudelmat keinuttavat takamusta, runous ravistaa ja rock ulvoo kulman takana”, kutsu lupasi ja täytti sanansa. Uudella levyllä on kymmenen kappaletta; kuulimme ne kaikki Mascotissa. Pidin erityisen paljon kappaleista ”Tulenarkaa”, ”Tähtään pimeään”, ”Toinen aikavyöhyke” ja ”Väritä maailmaa”. Kuusihenkinen Lailai on suomenkielistä rytmimusiikkia tarjoava ryhmä. Vuosien saatossa Helmi ja Tuuli Saksalan laulu on hioutunut yhteen unisonossa ja stemmoissa. Tekstit kertovat elämän ristiriitaisuudesta, ihmisyydestä, nuoruudesta ja muutoksista, ystävyydestä, yksityisyydestä ja juhlasta. Niissä ”jorataan pois maailmantuskaa”, vaikka kuullaan ikäviä uutisia maailmalta. Yhtyeen riveissä vaikuttavat rummuissa Aarne Riikonen, koskettimissa Juha Kuoppala, bassossa Kari Hulkkonen ja kitarassa Aki Trygg, kaikki kokeneita. Siskoksilla on selvä työnjako. Tanssiryhmän tuottajana toiminut Helmi vastaa yhtyeen kapellimestaroinnista, Ylen musiikkitoimittajana työskennellyt Tuuli juohevista spiikeistä. Kamarioopperan taitoa Suomenlinnassa Greta Productionsin tuotteliaassa ohjelmistossa oli hyvin miellyttävä kahden pienoiskamarioopperan iltapäivä Suomenlinnan Tenalji von Fersen –linnasalissa. Ensin kerrottiin ”Daniel Filippon” tarina, joka aukeaa kuin sipuli kuorimalla. Kuka hän on ja mitä hänelle on tapahtunut? Näyttämönä on sairaala, jossa kylpyamme ja tuoli kuuluvat tarinaan, kuten valkoiset takit soittajilla ja pääosan esittäjällä, kontratenori/baritoni Teppo Lampelalla. Ohjauksesta vastaa kokenut Vilppu Kiljunen. Roolihahmon muisti on katkonainen ja traumaattinen. Libretto kuljettaa tarinaa lapsuudesta, isän ja äidin muistoista perhetragediaan, joka on murtanut Filippon mielen ja ymmärryksen. Teppo Lampela yltää todella hienoon ilmaisuun, jossa hän hyppii, huutaa, kuiskaa ja tietysti laulaa. Rooleja oli useampi, isän tunnistaa ainakin. Kysymys on ihmisen sisimmästä, miten se muodostuu suhteessa muistoihin ja tapahtuneisiin asioihin, tässä kuviteltuun rikokseen. Hurjaa, hienoa kamarioopperaa ja oikeassa miljöössä, joka tuo aiheen lähelle katsojaa. Uusintaesitys ”Välilasku” täydentää iltapäivää koomisella oopperalla. Mies ja nainen tapaavat lentokentällä tuhkapilven aikaan, koneet eivät lennä ja he ovat johdateltuja viettämään yhdessä aikaa, mikä houkuttaa avaamaan omaa elämäänsä. Plastiikkakirurgi Viktor, Juha Kotilainen, ja suomalainen näyttelijä Barbara, Reetta Ristimäki, tutustuvat ja kiintyvätkin toisiinsa, tai pikemmin hetkeen ja tunnelmaan. Molemmilla on tilaisuus irtautua omasta arkipäivästä. Eroottinen ooppera on seikkailu voimakastahtoisen ihmisten välillä. Viktor on viettelijä, elähtäneen hurmaajan perikuva ja Barbara vahvasti tunteva taiteilija, jolla on huoli lapsesta ja sairaasta miehestä. Pahvilaatikot saavat kyytiä rakastelun merkkinä – nostalgista voimaa on nuoruuteen, joka molemmilla on jo takana. Ooppera ja viihdemusiikki lähestyvät toisiaan Maritza Núñezin libretossa ja Kimmo Kahran ohjauksessa. Muusikot ovat Pipoka-triosta. Hankala nainen pitää puolensa Susanna Leinonen Companyn teokset tunnetaan äärimmäisen taidokkaasta, vaativasta liikkeestä. Erityisesti käsien ja raajojen pitkä liikkeet korostuvat. Aiemmin koreografi käytti enemmän myös liikkuvaa, visuaalisesti kaunista videokuvaa esimerkiksi suihkuavan veden äärellä. Viimeisissä esityksissään ”Dreams of Replay”, joka uusittiin juuri Kanneltalolla ja Stoan kantaesityksenä nyt nähty ”Nasty” ovat puhtaita naisten tanssiesityksiä. Sekin lienee kannanotto #Metoo -aikana? Nimi tarkoittaa ikävää, hankalaa. Nasty pysäyttää katsojan silmän ja ajatuksen ajankohtaisena teoksena naisen kehoon kohdistuvista odotuksista, hyökkäyksistä ja rajoituksista. Esitys paljastaa tanssijan ruumiin kovan ja kylmän maailman ristivedossa. Leinonen on tanssijoineen tutkinut paitsi ihmisruumiin rajallisuutta, myös katseen kohteena olemista ja naiskehoon kohdistettuja usein koviakin odotuksia. Siksi on aika luontevaa, että tanssijat liikkuvat paljon valkoinen maski päässä. Huippuunsa harjoitettu keho näyttäytyy ulkoisista ja sisäisistä odotuksista oireilevana koneena, jonka suunnat muuttuvat ja iho venyy saavuttaakseen täyden potentiaalinsa. Tiia Huuskonen, Elina Häyrynen, Natasha Lommi, Elisa Tuovila ja Erika Vilander ovat upeasti yksin ja paljon yhteen liikkuva tanssijajoukko. Useimmat ovat SLC – ryhmän kokeneita, taitavia tanssijoita. Vilander on uusi tulokas, joka sopeutuu hyvin ryhmän liikekieleen. Joukosta erottuu, jälleen, ilmeikäs Lommi, kolmannen sukupolven tanssija. Kovat sanat ottavat paikkansa piirtyen tilan pintoihin ja tanssijoiden iholle pysäyttämättömänä informaation ja mielipiteiden virtana. Niin nopeasti, että silmä ehtii aistia vain otsikonpätkiä, lehdistä, netistä ja somesta. Olemme kaikki ihmisen heimoa Leila Kourkia ja Minna Karttunen esittivät, edellisen koreografiaan, hienovaraisen tanssiteoksen ”Silmästä silmään” Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Läsnä oli ”vain” kaksi naista ja pelkistetty betoniympäristö. Tanssi kertoo siitä, mikä ”toisen kohtaamisessa voi olla niin satuttavan vaikeaa. Miksi emme ihmisinä ikinä opi?” Esiintyjät haluavat sanoa, että toinen on ääretön ja saavuttamaton totuus, jota on tarkoitus lähestyä eikä määrittää. Teos käsitteli ihmisten välistä hyväksymistä. Se on omistettu runoilija Katri Valan mietelauseelle: – Pedot eivät raatele omaa heimoansa, me kaikki olemme ihmisen heimoa. Sitaatti sopii paikkaan. Tila on Katri Valan puiston alla. Rakkaudentunnustus jäi melkein sanomatta Tämä sopii ylioppilaille ja muille tulevaan valmistuneille: – jäin jälkeen / ja ennen sitä / muistin elää / unohduin aikaan / sinuun minä jäin. – Se on rakkaudentunnustus, joka melkein jäi sanomatta, kuuluu tunnuslause Q-teatterin Nuorten Teatterin esityksessä Pikku-Q:ssa Tunturinkadulla. Ryhmä vastaa itse tekstistä Katja Luukasen johdolla Milla Kuikan ja Joel Härkösen ohjauksessa. Pikku-Q on tilana haastava, koska tilaa hallitsevat salin isot kannatinpylväät näyttelijöiden ja yleisön välissä. He ratkaisevat ongelman tulemalla ihan liki katsojia. Yksi herkännäköinen tyttö katsoo minua niin hievahtamatta pylvään takaa, että vähän hämmennyn.
• 9 Nro 18 • Viikot 43-44 Kulttuuri Kansainvälinen Sampo-festivaali vakiintuu kalenteriin Hanna Bergholmin Nukkemestari on loistava uusi suomalainen nukketeatterielokuva, pääosissa Merja Pöyhönen ja Jari Virman. Kuva: Arttu Peltomaa. Nukketeatteri on tarkkaa puuhaa. Brittiläinen Hijinx-ryhmä loistavassa Meet Fred -esityksessä Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Holger Rudolph. ? Sampo2018 esitteli toisen kerran hyvin monipuolisesti kansainvälistä ja kotimaista ohjelmistoa. Päivälehden museossa sai verestää lapsuuden muistoja ja katsoa koosteen Suomen television mustavalkoisen kauden nukketeatterista, Niksulan Tv:stä, jota arvostettu näyttelijä Matti Ranin ja hänen Irja-vaimonsa ohjaajana tekivät. Näytteet olivat vuosilta 1966-69. ”Prinsessa ja sikopaimen” -tarinaa Raninin esittämä Kasper johdattelee lapsikatsojille, jotka ovat pyhäpuvuissa vakavina ja keskittyneinä katsomossa. Nukketeatteri ei 50 vuotta sitten ollut naurun paikka. Kasper oppii museossa morsetuksen ja lausuu, että nyt ”Afrikan neekereiden ei enää tarvitse rummuttaa viestejä”. Sekin on ajankuva. Viehättävin on Kasperin retki Tallinnaan virolaisen kollegan Muratinon vieraaksi. Lastenteatteritekijän oli helpompi päästä vielä suljettuun naapurimaahamme. On ihailtavaa, että teatterija elokuvanäyttelijä teki tosissaan lapsille nukketeatteria. ”Nukkemestari” -elokuvassa yksinäinen nainen antaa miehen muuttaa itsensä nukeksi, jotta edes joku hyväilisi häntä. Mutta kun mies kyllästyy nukkeen, tämä ei päästäkään irti. Näyttelijöitä ja nukkeja yhdistävä fantasiadraama on kauhuelementtejä sisältävä runoelma rakkaudenkaipuusta, esineellistävästä parisuhteesta ja toiseen ihmiseen takertumisesta. Ei voi kuin ihailla Merja Pöyhösen taitoa ja monipuolisuutta nukketeatterissa. Milloin hän on sankarilentäjä Amelia Earhart, milloin Tuule viemän pikarooliesittäjä ja ny naisena ja nukettajan tässä esityksessä. Jari Virman on hyvä miehen osassa. Hanna Bergholm on helsinkiläinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka valmistelee ensimmäistä pitkää elokuvaansa, kauhudraamaa nimeltä ”Pahanhautoja”. Hijinx & Blind Summit esittivät koko festivaalin parhaan, sydämellisen esityksen ”Meet Fred”. Fred haluaa olla ihan tavallinen tyyppi tavallisessa maailmassa, mennä töihin, tavata tytön. Mutta hän on kankaasta tehty nukke – miten se onnistuu? Kun Frediä uhkaa tukien ja avustajiensa menetys, hänen elämänsä joutuu hallitsemattomaan syöksykierteeseen. Hulvaton huumori syntyy nuken kohtaamista tilanteista ja ennakkoluuloista ihmisten maailmassa. Esitys on allegoria järjettömän byrokratian kourista. Esiintyjäkaartissa on sekä ammattinukketeatteritaiteilijoita että kehitysvammaisia näyttelijöitä. Atik Ismail tekee Ällibällissä koskettavan monologin elämästään Valtimonteatterissa. Mukana Kari Turunen. Kuva: Anne Laakso. Q-Nuoret lausuvat ”Jälkeen, ja ennen sitä”-esityksessä yksin tai isossa joukossa vuorosanoja. Kuva: Veli-Ville Sivén. Jesse Gyllenbögel ja Julia von Lerber (oik.) ovat Orwell-tulkinnan rohkeita kapinalisia, Milana Novokment valvoo Ryhmäteatterin Nuorten esityksessä. Kuva: Mitro Härkönen. Q-Nuoret esittävät ”Jälkeen, ja ennen sitä”-esityksessä kukin kerrallaan yksin tai isossa joukossa vuorosanoja. Välillä syödään appelsiineja, jotka toinen kuorii. Sylikkäin ollaan paljon. Sanoma hakee tietä elämän ja kuoleman välissä: – en halua kuolla / hengitän, minä hengitän / rimpuilen läpi elämän / keväällä tulevat lokit/ olen ihminen / syksyllä valo muuttuu / pimeydeksi / olen ihminen / miten uskaltaa olla olemassa? / yritän rakastaa, rakastan. Maailmasta tuli yhden ihmisen show – Suuryritykset, raha ja kansakunnat ovat olemassa vain mielikuvituksessamme. Ne ovat tarinoita, jotka olemme keksineet palvelemaan meitä. Tarinat ja kuvitelmat eivät ole pahasta. Ne ovat elintärkeitä. Tarinat ovat kuitenkin vain työkaluja. Niistä ei saisi tulla tavoitteitamme eikä mittapuitamme emmekä saisi uhrata elämämme niiden palvelemiseen? Yuval Noah Harari sanoo ”Homo Deus” -teoksessaan. ”2081 – Isoveli valvoo” on RyhmisNuorille sovitettu esitys, joka pohjautuu Janne Saarakkalan näytelmäsovitukseen George Orwellin teoksesta ”1984”. Esitys on hyytävä dystopia, jossa päähenkilö on töissä totuusministeriössä, jossa hän muokkaa totuutta keksimällä valheita. Se on jäinen ja ajankohtainen tarina totalitarismin, nationalismin, yksityisyyden tuhoavan valvonnan ja sensuurin vaaroista sekä välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan. Sovituksessa kuullaan myös nuorten ajatuksia tulevaisuudesta. – Vähitellen ihminen on vain mykistänyt eläinja kasvikunnan. Maailmasta tuli yhden ihmisen show. Ihmiskunta seisoi yksinään tyhjällä näyttämöllä, puhui itsekseen, ei neuvotellut kenenkään kanssa, Harari jatkaa. Esitys kertoo välinpitämättömyydestä ihmisiä ja luontoa kohtaan. Nuoret rakastuneet yritetään erottaa toisistaan, mutta palaset saadaan koottua parempaan tulevaisuuteen. Tulevaisuususko tulee nuorten omista ajatuksista. Jokainen esiintyjä puhuu videotallenteessa oman tarinansa joko suomeksi tai omalla kielellään. He tulevat lähelle. Ohjauksesta vastaa Jonna Wikströmin, koreografioista itse Kaari Martin. Stadin kundi runoilee elämäänsä Valtimonteatterin mustanpuhuvassa katsomossa on tavallista enemmän miehiä, tatuointeja, meikattuja naisia ja katujen elämänkokemusta läsnä. Ei ihan tavallinen keski-ikäisten ja vanhempien naisten tyyppiyleisö. Mistä on kyse? Atik Ismail, Suomen tataari ja Stadin kundi esittää tarinaa omasta elämästään, ”Ällibälli”. Syntymäkoti Munkassa, sitten pitkään Etelä-Haagassa, myöhemmin Maunulassa. Poika haaveilee alun perin nyrkkeilystä. Esikuvana Cassius Clay, josta tuli Muhammad Ali. ”I am Black and Proud”, kuuluu pihalla. Tataarikulttuuri korostuu tansseina ja kurssikeskuksen leirillä. Äidin leipomat maukkaat pärämätsit kasvattavat lihaksia. Pihapeleissä matkitaan Peleä ja Pahlmanin Kaitsua. Aivan erityisesti Aulis ”Aalis” Rytköstä ensimmäistä ammattilaismenestyjää ja tuolloin jo valmentajaa. Aalikselta ja Kaitsulta on futistaidot, Alilta riimittelykyky. Musiikki tempaisee teinin pauloihinsa. Isokynä Lindholmia ja Hurriganesta Atik diggaa lähes yhtä paljon kuin palloa. Syntymämaiseman saunassa nautittu Siff limonadi vaihtuu Corditaksi. Cisse Häkkinen on kentänhoitajana kotikulmilla. Isokynä tulee kentälle, laittaa lapsuuden pienlentokoneet roihuamaan ja lausuu: ”Poikuus suli, Bob Dylan tuli”. Seurana oli pitkään HJK, vuosi 1977 meni Kiffenissä, Mustissa hurmureissa. 21-vuotiaana Suomen mestarina mies pääsee Besiktasin huippujoukkueeseen ammattilaiseksi. Pelit sujuvat, mutta muu elämä tökkii, kun alkoholipitoinen juhliminen voittaa. Klubin tilalle tulee 1986 KPT, Koparit, välissä pelejä alasarjoissa, vaikka mies on alle 30. Alkoholi vie miehen neljäksi kuukaudeksi Harjamäen psykiatriseen sairaalaan, josta raitistuminen löytyy. Hän pääsee ensikotiin töihin ja Iisalmeen lähihoitajan ammattioppiin. Raittius on vapaus, mutta toipuva alkoholisti kohtaa muita riippuvuuksia. Toisin kuin raitistuneet juopot yleensä, Atik säilyttää rennon huumorinsa. Vuosien jälkeen hän löytää valon. Elinan, joka on ensi-illassa paikalla. Niin se Ällibälli? Kyse on äidin lapsuuden laulusta, joka soi nauhalta lopuksi. Valtavien ensi-iltakiitoskukkien ja aplodien jälkeen mies sanoo: – Nyt mä lähden nukkuman ja herään kello kolme aamulla. Valtimonteatteri teki rohkean kulttuuriteon ottamalla Atik Ismailin tarinan näyttämölle. Teatteriryhmä Lataamon esitys kiertää. Käsikirjoitus perustuu ”Pelimies” -elämäkertaan ja sovituksen työsti Kari Turunen, joka on lavalla mukana. Ohjauksessa on mukana Anne Salmi. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 43-44 • Nro 18 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko Jatkoa sivulta 3 ? Tämä näkyy talousarvioehdotuksessa määrärahalisäyksinä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jonka määrärahat kasvavat pormestarin ehdotuksessa 42 miljoonaa euroa (3,6 %) vuoden 2018 talousarviosta. ? Peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin 2 400 lapsella ja nuorella kuluvaan vuoteen nähden. Tämä on osoitus kaupungin kasvusta ja dynaamisuudesta, mutta reipas kasvu tuo myös haasteita varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Toimialalla käynnistetään lisäksi useita kaupunkistrategiasta kumpuavia toimia kielten opetuksen varhaistamisesta englanninkielisen koulutuspaikkamäärän kaksinkertaistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä panostuksia kansainvälistyvässä kaupungissa, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Vuonna 2018 Helsingin verotulojen kehitys on ollut kuluvan vuoden talousarviossa odotettua parempaa. Vuoden 2018 alussa kaupungin kunnallisveroprosentti laski puolella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta kunnallisveVerotulot kehittyvät myönteisesti Keskushallinto / kaupunginkanslia 1,5 % Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 3,6 % Kaupunkiympäristön toimiala / kaupunkirakenne 2,3 % Pelastuslaitos 3,0 % Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (pl. Oodin vuokrakustannukset) 2,4 % Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (sis. Oodin vuokrakust.) 4,3 % Sosiaalija terveystoimiala (ilman HUS ja Apotti) 1,9 % Toimialojen vertailukelpoiset menokasvut talousarviosta 2018 pormestarin talousarvioehdotukseen 2019 ovat rotuloja kertyy silti saman verran kuin vuonna 2017. Tämä on seurausta koko maata keskimääräisesti paremmasta palkkasumman kasvusta Helsingissä. Vuoden 2019 talousarvio perustuu nykyiseen 18,0 %:n kunnallisveroprosenttiin. Kunnallisverotuoton arvioidaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019 noin 2 670 miljoonaan euroon. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2019 arvioidaan 630 miljoonaa. Tämä on 8,6 prosenttia vuoden 2018 ennustetta enemmän. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 196 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuonna 2019 valtionosuuskertymän arvioidaan pysyvän samana kuin vuonna 2018. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen ennakoidaan nousevan vuodesta 2018 vuodelle 2019 noin 20 miljoonaa euroa eli 340 miljoonan euron tasoon. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi. ? Helsingillä on pääkaupunkina tärkeä rooli koko maan kasvun veturina. Näkymät ovat nyt kohtalaiset, mutta sisältävät myös merkittäviä riskejä. Mikäli hallituksen maakuntamalli toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentaisivat merkittävästi kaupungin verotulokertymää ja vaarantaisivat kestävän kasvun edellyttämän investointitarpeen. Erityisesti voimakkaasti kasvaville kaupungeille tämä olisi tuhoisa uudistus, Vapaavuori kiteyttää. Laina pidetään maltillisena Tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet edellyttävät lainakannan pitämistä maltillisena. Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva. Asukasmäärän kasvu huomioiden, lainakanta voi kasvaa noin 45 miljoonalla eurolla kolmen vuoden taloussuunnitelmakauden aikana. Arvio vuoden 2018 lopun lainakannasta on 1 100 miljoonaa euroa eli 1 690 euroa asukasta kohti.
• 11 Nro 18 • Viikot 43-44 Plakista muodostunut hammaskivi ja hoitamaton ientulehdus vaikuttavat lemmikin yleiskuntoon ja aiheuttavat kipua. Hammaskiven poiston jälkeen elämä hymyilee taas leveästi, ja kotihoitokin on helpompaa. Hinnat voimassa marraskuun loppuun – varaa aika pian! HOIDETUT HAMPAAT, HYVÄ OLO www.omaelainklinikka.fi OMAELÄINKLINIKKA EIRA Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Puh. 09 8567 6643 Ma-pe 8-20 Hammaskiven poisto Kissa 159 € + lääkkeet Koira 169 € + lääkkeet Investoinneissa vahva kasvu ? Kaupungin investointimenot vuonna 2019 ovat yhteensä 774,2 miljoonaa euroa. Tästä liikelaitosten investoinnit ovat 171,5 miljoonaa euroa. Emokaupungin investointimenot kasvavat vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 22,0 miljoonaa euroa (2,9 %) ollen 602,7 miljoonaa euroa. HKL-liikelaitoksen investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseksi vuonna 2019 ovat talousarviossa 156,1 miljoonaa euroa. ? Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita. Viime vuonna uusia helsinkiläisiä tuli yli 8 000 ja sama vauhti jatkuu lähivuosina. 60 prosenttia suomalaisista kunnista on Helsingin vuotuista väestökasvua pienempiä. Urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa. Kaupungistumisen kiihtyminen edellyttää uusia asuntoja sekä uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja ja liikuntapaikkoja, mutta myös liikenneinfraa. Tämän kaiken rahoittaminen edellyttää verotulojen suotuisaa kehitystä jatkossakin, pormestari Vapaavuori sanoo. Investointiohjelmassa painotukset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Nämä näkyvät erityisesti esirakentamisinvestointien aiempaa korkeampana tasona sekä korjausrakentamisen ja korvaavan uudisrakentamisen osalta lähivuosina suunnitellussa volyymin kasvussa. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä sekä jo käyttöön otettujen yhteyksien toimivuutta. Asuntotuotantotavoite nousee 7 000 asuntoon. Asuntorakentamisen painopiste on vuoden aikana erityisesti Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Hernesaaren rakentaminen alkaa. Toimitilaa rakennetaan eniten Kalasatamaan ja Pasilaan. Täydennysrakentaminen on vilkkainta Herttoniemessä ja Raide-Jokerin kehittämisvyöhykkeellä. Suunnitelmakaudella keskeisten projektialueiden ja täydennysrakentamisen edellyttämän esirakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen osuus investointiosan menoista on noin kolmasosa. Katuja liikenneväyläinvestointeihin on talousarviossa varattu 135,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella investointien arvioidaan olevan 139,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 148,5 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tärkeimpiä ovat asuntotuotantoa palvelevat katuinvestoinnit. Rakennusten uudisja lisärakennushankkeisiin sekä korjaushankkeisiin on varattu yhteensä 260,1 miljoonaa euroa vuonna 2019. Luku on lähes 20 prosenttia edellisvuotta suurempi. Taloussuunnitelmavuonna 2020 rakennusinvestointeihin on arvioitu tarvittavan 238,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 tarpeen arvioidaan olevan 230,8 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisen pääpaino ohjelmakaudella 2019–2028 on uusien alueiden palvelurakennusten ja olemassa olevia rakennuksia korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Merkittävimpiä hankkeita vuosina 2019–2021 ovat Jakomäen sydän eli alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuorisoja päiväkotitilat, Jätkäsaaren peruskoulu, Vuosaaren lukion korvaava uudisrakennus, Puotilan ala-asteen korvaava uudisrakennus sekä Kalasataman korttelitalo (peruskoulun toinen vaihe). Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman 5-vuotiskaudella 2019– 2023 on varauduttu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan korjausrakennushankkeisiin ja korvaaviin uudisrakennushankkeisiin yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla. ? Määrärahalla on mahdollista toteuttaa noin 70 kouluja päiväkotirakennuksen perusparannukset tai korvaavat uudisrakennukset. Tarkempi suunnittelu kytkeytyy kaupungille ensimmäistä kertaa laadittavaan kokonaisvaltaiseen kiinteistöstrategiaan, jonka tarkoituksena on taata terveet ja turvalliset tilat sekä tehostaa kaupungin tilankäyttöä. Kiinteistöstrategian osalta on tarkoitus edetä kohti päätöksentekoa vuodenvaihteen tienoilla, Vapaavuori sanoo. Suurten kokonaisuuksien ohella pormestarin talousarvioesitykseen sisältyy myös pieniä, mutta tärkeitä investointikohteita maailman toimivamman kaupungin rakentamiseksi. ? Jo vuosia on käyty runsasta julkista keskustelua kaupungin julkisista WC-tiloista ja niiden riittämättömyydestä muun muassa kasvavan matkailun tarpeisiin vastaamisessa. Keskustelu ei ole ollut kunniaksi Helsingille. Tästä syystä esitykseeni sisältyy kymmenen uuden WC-tilan rakentaminen aiemman yhden sijasta vuoden 2019 aikana, Vapaavuori sanoo. Joukkoliikenteeseen HKL-liikelaitokseen vuoden 2019 suurin yksittäinen investointihanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu, 26,0 miljoonaa euroa. Muita suuria liikenteen investointikohteita ovat uusien kantakaupunkiraitiovaunujen hankinta, Raide-Jokerin varikko ja vanhojen metrovaunujen peruskorjaukset. Kruunusillat-hankkeen suunnittelua jatketaan. Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaan mahdollistamaan runkolinjan 510 liikennöinnin käynnistäminen Herttoniemen ja Otaniemen välillä vuonna 2019 ja runkolinjan 570 liikennöinti Mellunmäen ja Tikkurilan välillä vuonna 2020. Vuonna 2020 joukkoliikenteen kehittämisen määräraha on pääosin osoitettu Kruunusiltojen ja Raide-Jokerin rakentamiseen. Pormestarin toukokuussa julkaistu talousarvioraamiehdotus sisälsi ehdotuksen kaupungin pidemmän aikavälin palkkaohjelmaksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan pidemmän aikavälin palkkaohjelma, palkkakehityssuunnitelma, käynnistetään nyt talousarviovaiheessa. Palkkakehityssuunnitelma perustuu henkilöstön ja henkilöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2019 talousarviossa 4 miljoonaa euroa. KVTES:n järjestelyvaraerää varten talousarvioon on tehty keskitetty määrärahavaraus, joka kohdennetaan toimialoille paikallisneuvotteluissa päätetyn mukaisesti. Käyttötaloudessa toiminnan painopisteet kaupunkistrategian mukaisia Kaupunkistrategiassa asetettu talousraami mahdollistaa toimintamenojen määrärahojen (ilman liikelaitoksia ja rahastoja) kasvuksi 2,79 prosenttia. Pormestarin talousarvioehdotukseen on sisällytetty suurelta osin toimialalautakuntien omissa talousarvioehdotuksissaan esittämät lisäystarpeet. Kaupunginhallituksen raamipäätöksen (28.5.) mukaisesti kaupunginhallituksen käyttövaroihin on varattu 13 miljoonaa euroa kohdennettavaksi kaupunginhallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä tärkeimmiksi nähtyihin, muun muassa kaupunkistrategiasta johtuviin kohdennustarpeisiin. 13 miljoonan euron kaupunginhallituksen kohdennusvarauksen sekä vielä jakamatta olevan työehtosopimuksen mukaisen järjestelyvaraerän kohdennuksen sekä palkkakehityssuunnitelman varauksen kohdennuksen jälkeen toimialojen määrärahojen kasvu tulee olemaan edellä mainittuja korkeampi. Mauri Kunnaksen klassikko kaupunginteatterissa ? Mauri Kunnaksen Kaksitoista lahjaa Joulupukille tarjoaa jouluisen teatterielämyksen koko perheelle Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä 1. marraskuuta alkaen. Mauri Kunnaksen kirjoittaman ja Merja Turusen dramatisoiman klassikon ohjaa Kimmo Virtanen, joka muistetaan mm. Kaupunginteatterin rakastetuista lastennäytelmistä Pako päiväkodista (2014), Siiri ja sotkuinen Kerttu (2015), AtomiAatos (2016) ja yli sukupolvien kantavasta, ihastuttavasta Mörköoopperasta (2018), joka jatkaa edelleen ohjelmistossa pienellä näyttämöllä. – Toivon, että tämän esityksen nähtyään katsojasta tuntuisi kuin olisi juuri saanut olla lämpimässä sylissä, nauranut makeasti, katsonut tähtiä ja tajunnut, että on yhtä aikaa sekä iso että pieni, että joulun taika olisi koskettanut kaiken ikäisiä ja saanut pienen näyttämön lämpiön tuntumaan sekä lämpimältä nojatuolilta, että mittaamattomalta avaruudelta, että olisi ollut enemmän kokija kuin katsoja. Tähän me pyrimme rikkaalla visuaalisuudella, monipuolisella äänimaailmalla, tutulla tarinalla ja vilpittömän riemullisella näyttelijän työllä, sanoo ohjaaja Kimmo Virtanen. Pienen näyttämön lämpiö muuttuu lavastaja-pukusuunnittelija Katariina Kirjavaisen, valosuunnittelija Jukka Huttusen ja äänisuunnittelija Jaakko Aution taitavissa käsissä sadunhohtoiseksi Joulupukin kyläksi. Ville-tonttuna nähdään Sofia Hilli, Joulupukkina Risto Kaskilahti ja muissa rooleissa Sari Haapamäki. Tapahtumat sijoittuvat kaikkien tuntemalle Korvatunturille. Käynnissä on kova vilske ja hyörinä, kun tonttujen suureen joulujuhlaan on enää kaksitoista päivää. Ville-tonttu rakastaa joulua, ja lahjojen antaminen on parasta mitä hän tietää. Mutta Villellä on pulma. Miten Joulupukkia voisi ilahduttaa? Hän keksii antaa Joulupukille lahjan jokaisena päivänä ennen joulua. Ja hauskaahan siitä tulee, kun kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Tonttupojan tempaukset onnellistuttavat kiireen keskellä ja tuovat hyvän joulumielen. Joulukylässä nähdään Ville-tontun ja Joulupukin lisäksi Joulumuori, oikeita ja sulavia poroja, Rekku-koira, kissa ja tonttuväkeä! Arkija lauantaiaamupäivisin esitettävä Kaksitoista lahjaa Joulupukille sopii 3-vuotiaasta alkaen koko perheelle. Näytelmä palaa ohjelmistoon aina joulun alla. Kaksitoista lahjaa Joulupukille -ensiesitys 1.11.2018 Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä (Eläintarhantie 5) Liput 10 € (sis. pm)
• 12 Viikot 43-44 • Nro 18 Uuden arkkitehtuurija designmuseokokonaisuuden selvittäminen etenee ? Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat 8. lokakuuta päättäneet asettaa valmisteluhankkeen edistämään uuden kansainvälistä huipputasoa edustavan arkkitehtuurija designmuseon toteuttamista Helsinkiin. Hankkeen määräaika päättyy 28.2.2019. Tavoitteena on, että hankkeessa laadittavan konseptisuunnitelman pohjalta valtio, Helsingin kaupunki sekä Suomen arkkitehtuurimuseota ja Designmuseota ylläpitävät säätiöt voisivat päättää hankkeen jatkovalmistelusta toimenpiteineen. – Suomi tunnetaan arkkitehtuurista ja designista, ja mielellämme vahvistamme tätä mielikuvaa uuden, laadukkaan arkkitehtuurija designmuseon avulla. On tärkeää saada museoiden vahva osaaminen ja ainutlaatuiset kokoelmat paremmin käyttöön. Tämä vahvistaa sekä matkailua että Suomen korkeaa kulttuuriprofiilia, sanoo eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho. Hankkeelle ohjausryhmä Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseo ja -tiedotuskeskussäätiön ja Designmuseon säätiön kanssa. Hankkeen toteuttamisesta vastaa opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusja kulttuuriministeriöstä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii toimitusjohtaja Tuomas Auvinen Creader Oy:stä. V a l m i s t e l u h a n k k e e s sa laaditaan konseptisuunnitelma uudesta arkkitehtuurija designmuseosta. Suunnitelmassa kuvataan valtion, kaupungin ja museoiden yhteinen näkemys uuden toimintakokonaisuuden keskeisistä tavoitteista, toimintatavoista ja kohderyhmistä sekä kansainvälistä huipputasoa edustavasta toteutuksesta. – Helsinki on vahvasti sitoutunut kansainvälisesti kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseen kaupungissa. Uusi arkkitehtuurija designmuseo olisi kiinnostava lisä kaupungin jo ennestään korkeatasoiseen tarjontaan, sekä kiinnostava vierailukohde myös matkailijoille. Helsinki haluaa profiloitua kansainvälisesti arkkitehtuurin ja designin edelläkävijäkaupunkina, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Taisto Reimaluoto taiteilijatapaamisessa ? Teatterimuseon taiteilijatapaamisten sarja jatkuu lauantaina 27.10. klo 13, jolloin museon näyttämölle nousee näyttelijä Taisto Reimaluoto. Reimaluoto on tuttu erityisesti elokuvaja televisiorooleistaan, mutta hän on esiintynyt myös muun muassa Kristian Smedsin ja Esa Kirkkopellon ohjaamissa teatteriproduktioissa. Taiteilijatapaamisessa käydään läpi Reimaluodon uraa ja rooleja. Kivi kääntyy -näyttelyn teemoja sivuten käsitellään varmasti myös Jouko Turkan ohjaamaa Seitsemän veljestä -televisiosarjaa, jossa Reimaluoto esitti Timoa. Taisto Reimaluotoa haastattelee toimittaja Kirsikka Moring. Tilaisuus videoidaan ja tallennetaan Teatterimuseon arkistoon. Teatterimuseo, Kaapelitehdas. HAM Helsingin taidemuseo selvittää tulevaisuuden strategisia linjauksia Luonto-Liitto täytti 75 vuotta ? Lasten ja nuorten oma ympäristöjärjestö juhli 75-vuotispäiviään 16.10. Luontosuhteen vahvistamisen ohella Luonto-Liitto haluaa vaikuttaa siihen, millainen perintö tuleville sukupolville jää. Järjestön tulevaisuuden suuntaviivoja linjataan vuonna 2019 käynnistyvässä strategiauudistuksessa. Viime tiistaina 75-vuotta täyttänyt Luonto-Liitto sai alkunsa kemian harrastuskerhojen yhdistyessä vuonna 1943. Vaikka toiminnan puitteet ja painopisteet ovat vuosien varrella vaihdelleet, tavoite on pysynyt: tarjota lapsille ja nuorille tietoa ja oppimismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia omakohtaisiin luontokokemuksiin ja vaikuttamiseen. Luonto-Liitto on ollut alusta lähtien lasten ja nuorten oma järjestö, jonka toiminnasta päättävät nuoret itse. – Luonto-Liitto on ainutlaatuinen niin organisaatiorakenteeltaan kuin toiminnaltaan. Muut järjestöt tai toimijat eivät tarjoa mitään vastaavaa toimintaa. Me olemme ylpeästi lasten ja nuorten järjestö, mikä näkyy kaikessa tekemisessämme sekä tietynlaisessa särmässä, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Nina Kaipio sanoo. Luonto-Liiton toiminnan ytimessä on lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistaminen. Läpi elämän kestävä rakkaus luontoon syntyy positiivisten luontokokemusten kautta. Niitä Luonto-Liitto tarjoaa esimerkiksi ympäri Suomea järjestettävien luontoleirien kautta. – Tehtävämme on myös tukea perheitä lähtemään yhdessä luontoon. Järjestämme piiriemme kautta perheleirejä, perheretkiä ja luontokerhoja, sekä esimerkiksi luonnon havainnointiin kannustavia Kevätseurantaa ja Talviseurantaa, Luonto-Liiton hallituksen puheenjohtaja Ina Rosberg sanoo. Hän itse tuli mukaan toimintaan luontoleirien kautta ja on sittemmin vetänyt Uudenmaan piirin leirejä leirijohtajana. Ympäristötietoisuuden lisääminen on yhä tärkeämpää muuttuvassa maailmassa. Luonto-Liiton kouluvierailuilla kerrotaan muun muassa metsistä, kiertotaloudesta, suurpedoista ja Itämerestä. Vierailut tavoittavat vuodessa lähes 15 000 nuorta. – Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on huomattavaa, ja sen tärkeys nousee esille varsinkin nyt, kun ilmastonmuutoskysymykset ovat esillä. Minkä perinnön jätämme tuleville sukupolville, se on meidän käsissämme nyt, Nina Kaipio sanoo. Katse tulevaisuudessa Ikä ei paina ikinuorta 75-vuotiasta, vaan Luonto-Liitto katsoo tiukasti tulevaisuuteen, kun sen strategian uudistaminen käynnistyy tulevana vuonna. – Luonto-Liiton vankka arvopohja antaa hyvän lähtökohdan strategiauudistukselle. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Luonto-Liiton kaltaisen energisen järjestön on tärkeää olla jatkossakin edelläkävijä, Nina Kaipio sanoo. – Toimintamme on vuosien varrella laajentunut valtavasti. Osana strategiatyötä tullaan tekemään valintoja siitä, mihin keskitymme. Tärkeänä punaisena lankanamme on ollut lasten ja nuorten luontosuhteen lisäksi vapaaehtoistoiminnan merkittävyys. Sen tukeminen on meille äärimmäisen tärkeää. Ina Rosbergin mielestä tärkeää on, että osallistumisen kynnys säilyy matalana. – Parasta Luonto-Liiton toiminnassa on, että osallistua voi kuka tahansa, mistä tahansa lähtökohdista, pieneen tai suureen tehtävään. Myös strategiatyöhön osallistamme nuoria aktiivejamme alusta lähtien. Muutos lähtee pienestä. Luonto-Liitto juhlii merkkipäiväänsä retkeilemällä koko perheen voimin Helsingin Keskuspuistossa lauantaina 27.10. klo 10–14 ja Tampereella Kaitajärven Kodan ympäristössä sunnuntaina 28.10. klo 13–17. Tervetuloa mukaan juhlimaan! Luonto-Liittoa voi tukea ja muistaa merkkipäivälahjoituksin osoitteessa www. luontoliitto.fi/lahjoita (keräyslupa: RA/2017/703). Sivuilta löytyy lisätietoa eri tukija lahjoitusmahdollisuuksista. Tennispalatsin pohjoispäädyn lipalla on taiteilija Villu Jaanisoon teos Lokki. Kuva: Maija Toivanen, HAM. ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän selvittämään HAM Helsingin taidemuseon tulevaisuuden strategisia linjauksia. Selvityksen tavoitteena on kirkastaa kaupungin taidemuseon näyttelytoiminnan, Helsinki Biennaalin ja julkisen taiteen roolia helsinkiläisessä taiteen ja kulttuurin kentässä sekä suhteessa kansainväliseen kenttään. Selvityksen toteuttaa FM Riitta Heinämaa. Selvitystyötä ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluvat HAM Helsingin taidemuseon museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio, Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto ja Helsingin yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti. Taidemuseoilla on merkittävä kaupunkikehitystä vauhdittava tehtävä. Helsingin museokenttä on kasvanut ja kehittynyt myös uusien museohankkeiden kuten Amos Rexin myötä. HAMin tulevaisuutta on syytä tarkastella suhteessa tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Tennispalatsissa sijaitseva HAM on uudistanut toimintaansa rohkeasti viime vuosina. Museoon kohdistuu myös useita odotuksia, joiden kaikkien toteuttaminen samassa organisaatiossa ei onnistu nykyisellä toimintamallilla ja nykyisillä toimintaresursseilla. – Tervehdin ilolla esitettyä selvitystä. HAM on helsinkiläisten oma taidemuseo, joka kerää, esittelee ja hoitaa helsinkiläisten yli 9000 teoksen taidekokoelmaa. Se on viimeisten 50 vuoden aikana toiminut menestyksekkäästi eri puolilla kaupunkia: näyttelytiloissa Kluuvissa, Meilahdessa ja nyt Tennispalatsissa Kampissa. Julkisen taiteen kautta HAM on mukana helsinkiläisten arjessa eri puolilla kaupunkia. Uusi julkisen taiteen biennaali vahvistaa entisestään HAMin kansainvälistä profiilia. Kansainvälisen näyttelytoiminnan ansiosta HAMin yleisösuhde on vahva, ja kynnys tutustua kuvataiteeseen on pidetty matalana. Toimintaympäristön muutokset tarjoavat HAMille mahdollisuuden kehittää toimintaa vielä paremmin yleisöjä huomioonottavaksi. Kaupungin oman taidemuseon tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, sanoo museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila. Korkeatasoinen taidemuseotoiminta on osa Helsingin strategiaa Kaupunkistrategian mukaan Helsinki on monipuolinen ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, urheiluja tapahtumakaupunki. Helsinki vauhdittaa toteuttamiskelpoisten suurhankkeiden etenemistä ja panostaa kulttuurin ja urheilun suurtapahtumien sekä kongressien houkutteluun ja luomiseen. Helsinki nopeuttaa omaa päätöksenteko-, ennakointija reagointikykyään ja pyrkii hallittuun rytminmuutokseen omassa tekemisessään. Päätöksentekomalleja ja palveluprosesseja tehostetaan ja byrokratiaa kevennetään. Huippulaatuinen ja helposti saavutettava kulttuuri sekä urheilutapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja lisäävät keskinäistä ymmärrystä. Helsingin merkitys taidekaupunkina kasvaa koko ajan. Uudet museot ja taidehankkeet muokkaavat kaupunkia helsinkiläisten kotina ja luovat mielikuvaa myös kansainvälisten yleisöjen suuntaan. – On tärkeää, että tässä kokonaisuudessa Helsingin taidemuseon rooli kehittyy ja päivittyy. Tämä on erityisen merkityksellistä suhteessa julkiseen taiteeseen ja tulevaan Helsinki Biennaleen. Vuonna 2015 tehty päivitys museon toimintaan toimii hyvänä pohjana HAMin kunnianhimoiselle kehittämiselle edelleen, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Helsinki ilmasta. Kuva: Eliel Kilkki ja Ben Daley, My Helsinki Material Bank.
• 13 Nro 18 • Viikot 43-44 Modernismista elektropoppiin – Ahjo Ensemblen juhlakonsertti ? Nopeasti suomalaisten kuorojen kärkijoukkoon noussut Ahjo Ensemble tarjoilee ALKU-juhlakonsertissaan 26.10. vahvoja elämyksiä modernismista jazzin ja improvisaation kautta elektropoppiin. Perinteisemmän ohjelmiston ohella Konepajan Brunossa järjestettävä ennakkoluuloton konsertti mm. esittelee kuoroinstallaation ja tuo sekakuoron kumppaneiksi lavalle trackerin ja teslakäämin. Alkuja ja loppuja, sähköä ja alkuaineita, miekkoja ja ydinohjuksia, modernismia ja elektropoppia, tilallisia teoksia ja kuoroklassikoita. Ohjelmistollisesta rajoittumattomuudestaan nauttivan kamarikuoro Ahjo Ensemblen juhlakonsertissa kuoron viiden vuoden taival puretaan elementteihinsä ja yhdistellään uusiin, odottamattomiin ainesosiin. – Korkeatasoinen klassinen kuoromusiikki vaeltaa jazzin ja improvisaation kautta aina elektropoppiin saakka. Lopputuloksena syntyy kokonaisuus, jollaista ei tavallisesta pääse kuorokonsertissa kuulemaan. Ahjo Ensemblen johtaja Paavo Hyökki innostuu. Salla Hakkolan teos, An die Kunst on yksi konsertin kantaesityksistä. Se on tilallinen, installaationomainen kuoroteos, jossa yleisö astuu osaksi teosta. – Toimeksianto sävellystyöhön oli “jotain aivan muuta”, mikä kertoo Paavon ja kuoron asenteesta, Hakkola naurahtaa. – Ahjo on teknisesti korkeatasoinen ja ennakkoluuloton kuoro, joka on valmis kokeilemaan uutta ja rikkomaan rajoja omallakin toiminnallaan. Anton Vallen teoksessa Elektronit on luvassa sähköä ja kipinöitä, kun sekakuoroon yhdistetään trackerin lisäksi kuorolavoilla harvemmin nähty teslakäämi. Vallen kantaesitys pohtii koneen sielunelämää ja koneen ja ihmisen suhdetta. – Elektronit-teos maalailee kuvaa sähkövirran liikkeestä. Se on keskeinen osatekijä ihmisen ja koneen välisen musiikin synnyssä, ja sen reitti kulkee ihmisen silmistä lauluääneen jatkuen trackerin lukuajosta aina teslakäämin kipinöihin! Valle kuvailee. Myös Jussi Chydeniuksen uusi kuoroteos Leaves Sara Teasdalen tekstiin kuullaan juhlakonsertissa ensi kertaa. Messukeskuksen Holiday Inn -hotelliin uusi toimintamalli ? Messukeskuksen hotellisaneeraus etenee vauhdikkaasti kohti Suomessa täysin uudenlaista konseptia: tapahtumahotellia. Hotelli avautuu maaliskuussa 2019 nimellä Holiday Inn Helsinki Expo, osana Pohjoismaiden johtavaa Scandic-hotelliketjua ja maailman suurimpiin kuuluvaa IHG-hotelliyhtiötä. Messukeskus uudistaa hotellinsa lattiasta kattoon vuoden mittaisessa urakassa. Saneeraus käsittää koko kiinteistön hotellihuoneista palvelupisteisiin ja tekniikasta sisustukseen. Kenties vielä suuremman mullistuksen kokee hotellin palvelukonsepti. Messukeskus tuo kiinnostavat kohtaamiset ja Messukeskuksen tapahtumat nautinnolliseksi osaksi hotellivieraidensa kokemusta ja tekee sen Suomessa ennenäkemättömällä tavalla. Hotelli räätälöidään palvelemaan Messukeskuksen liiketoimintaa ja poikkeuksellista asiakaskuntaa: messuille, kokouksiin ja kongresseihin osallistuvia asiakkaita. Hotellihuoneiden ohella ravintolamaailma, aulatilat ja kattokerroksen kuntosali Pasilan ylle kohoavine terasseineen räätälöidään vastaamaan tapahtumissa vierailevien asiakkaiden tarpeita. Tapahtumamatkailun keskipiste – Uudistuva Holiday Inn Helsinki Expo ja sen yhteydessä toteutettava Messukeskuksen ravintolamaailman uudistus muuttavat koko Pasilaa. Alueesta on kuoriutumassa yksi tapahtumamatkailun keskipisteistä. Hotellimme on paikka, josta käsin voi kokea Pohjois-Euroopan upeimmat messut ja tapahtumat, maailmanluokan musikaalit, urheilutapahtumat, Linnanmäen huvittelukauden ja pääkaupungin kulttuuritapahtumat. Tulevat liikenneratkaisutkin voimistavat Pasilan merkitystä koko maan toimivana keskuksena ja asuinpaikkana. Omalta osaltaan tapahtumahotellimme muuttaa siten koko Helsinkiä, summaa Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. – Peruskorjaus on edennyt suunnitellusti ja yhteistyö niin Messukeskuksen kuin ympäröivän yhteisön kanssa on sujunut jouhevasti. Olemme pyrkineet välttämään haitan naapurustolle muun muassa meluavien työvaiheiden ja materiaalikuljetusten tarkoilla ajoituksilla, mikä on toiminut hyvin, sanoo pääkaupunkiseudun korjausrakentamisen johtaja Kalevi Stenman YIT:ltä. – Tällä hetkellä hotellissa tehdään sisätöitä, kuten maalausja tasoitetöitä sekä parkettiasennusta, ja kalusteasennus alkaa muutaman viikon kuluttua. Myös talotekniikkauudistus etenee. Koko tapahtumakokemus yksissä tiloissa Messukeskuksen jatkuvasti vaihtuva ohjelma näkyy niin hotellin tiloissa kuin ravintoloissakin. Esiin tuodaan vaihtuvia teemoja ja tunnelmia esimerkiksi iltaohjelman, vaihtuvien somistusten, mediaseinien ja ravintolatarjooman avulla. Hotellivierasta saattavat odottaa sesongista riippuen Matkamessujen eksoottiset värit ja maut, veneja moottoripyörämessujen lupaus kesästä, Habitaren upea design ja kirjamessujen kiinnostavat kirjailijavieraat. Tilojen ja palvelukonseptin kehityksessä hyödynnetään globaalin Holiday Inn -brändin ja Scandicin kehitystiimiä. Holiday Inn® Open Lobby on täysin uudenlainentapa esittää hotellin yleiset tilat. Se on avoin tila, jossa yhdistyvät vastaanotto, lounge, työpiste, baari ja ravintola. Rento, olohuonemainen tila antaa asiakkaille mahdollisuuden tehdä olonsa kotoisaksi halusivatpa he sitten syödä, juoda, työskennellä, levätä, lueskella, pelata lautapelejä, katsella suosikkiohjelmiaan tai seurustella. Hotellin aulatilat avataan myös ulkopuolisille vieraille ja kaupunkilaisten käyttöön. Hotellin katukerroksen valloittaa kiinnostava ravintolauutuus Platta, jonka ruokamaailman loihtii Fazer Food Servicesin tiimissä elokuussa aloittanut keittiömestari Markus Fogelholm. Tulossa on skandinaavisia makuja ja messutapahtumille omistettuja nimikkoherkkuja. Ravintola on auki aamusta yöhön muuntuen aamiaispaikasta bisnestreffien näyttämöksi ja illan kohtaamispaikaksi. Plattassa on 271 asiakaspaikkaa. Muuntuvien tilajärjestelyjen ansiosta Platta on myös yhdistettävissä laajempaan, noin 1000 paikan ravintolakokonaisuuteen Messukeskuksen pohjakerroksessa. Sitä ennen syksyllä 2018 tiloissa toimii väliaikainen tilausravintola Pop up Messari. Messukeskuksen hotelli tarjoaa asiakkailleen 245 kahden hengen huonetta. Hotellista on suora yhteys hallimaailmaan ja kokoustiloihin. Sijainti Keski-Pasilan kainalossa on loistava: joustavat yhteydet vievät nopeasti niin Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja rautatieasemalle kuin Helsingin keskustaankin. Holiday Inn Helsinki Expo avataan uusittuna maaliskuussa 2019, samaan aikaan jolloin käynnistyy Messukeskuksen omistajayrityksen Suomen Messut Osuuskunnan satavuotisjuhlavuosi. Messukeskuksessa vierailee vuosittain 1,2 miljoonaa erilaista kävijää. Hallimaailmassa ja Siiven 40 erilaisessa kokoustilassa järjestetään vuosittain liki sata messutapahtumaa ja viihdetuotantoa sekä noin 2000 kokousta ja kongressia. Messukeskuksen projektinjohtokumppani saneerauksessa on YIT Oyj. ”Bissen” hienot muistelmat Kirja-arvostelu ? Bisse, näyttelijä Birgitta Ulfsson tuli pitkän, hienon näyttelijäuransa aikana hyvin tutuksi niin suomalaisille kuin ruotsalaisillekin teatterin ja elokuvan ystäville. Pitkä, vaalea, hoikka laihaksikin luonnehdittu suomenruotsalainen monipuolisen upea hahmo, Muumimammakin, ehti ennen kuolemaansa vuonna 2018 kertoa elämästään, näyttelemisestään kirjassa ”Birgitta Ulfsson – Mikä ettei ?” (Teos – Förlaget 2017). Erittäin mielenkiintoinen kirja, tekijänä ruotsalainen kirjailija Stig Hanse´n. Vaikka Birgitta Ulfsson oli koko elämänsä julkisuuden henkilö näyttämöllä, televisiossa ,radiossa hän ei halunnut koskaan olla julkkis. Hän ei myöskään halunnut,että hänestä kirjoitettaisiin elämäkertakirja. Siksi Stig Hanse´nin kirja on laadittu Birgitta Ulfssonin haastattelujen pohjalta. Haastattelut on tehty eri aikoina eri paikoissa. Teksti hyppelehtii ajallisesti ja paikallisesti kuin ”Bisse” aikoinaan revyylavalla, mutta kirja on sanomisen painavuudesta huolimatta erittäin syvääluotaava kuvaus tämän upseerin tyttären tiestä Thalian temppeleillä. Teatterin oppikirja Kirjan suurin anti on kuvaus erilaisista teatterin tekemisen riemuista, kärsimyksistä, suurista näyttämövoitoista kamaliin epäonnistumisiin. Nuori Birgitta on teatterialalle mentyään heti tavattoman rohkea, kaikki tietävä, uutta etsivä. Kirja kuvaa upeasti kuinka 1950-luvun alussa samankaltaiset suomenruotsalaiset persoonat Tove Jansson, Vivica Bandler, Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson löysivät toisensa ja oman tiensä tehdä teatteria: syntyi Lilla Teatern. Suomen teatterihistorian huipputeattereita kautta aikojen. Birgitta Ulfsson löysi sieltä myös ensimmäisen miehensä Lasse Pöystin. Syntyi ”Bisse” ja Lasse. Pitkää avioliittoa Bisse ei käy sen enempää ruotimaan, viittaukset Lasse Pöystiin ovat hyvin positiivisia, hauskojakin. Toinen aviomies, ruotsalainen näyttelijä Iwar Wiklander saa myös kohteliaan käsittelyn. Kahden maan näyttelijä Suomalaiselle lukijalle kirjaa kuvaa mielenkiintoisesti Birgitta Ulfssonin elämää rinnakkain,samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Viimeiset kymmenet vuodet Birgitta asui Göteborgissa, näytteli siellä, mutta asui myös Helsingissä ja erityisesti kesäpaikalla Tammisaaren saaristossa. Vaatimattomana luonteena Birgitta kuitenkin tunnustaa, että häntä kyllä hiveli kun hänet positiivisesti tunnettiin vuosikymmenten jälkeen Helsingin raitiovaunuissa. Kirjan mielenkiintoista teatteriantia on suomalaisen ja ruotsalaisen teatteriyleisön vertailu. Mille samassa näytelmässä nauravat suomalaiset, ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset? Tai itkevät ? Birgitta Ulfsson eli 89-vuotiaaksi. Syöpä oli tiedossa, mutta hän kertoo siitäkin kirjassaan omalla persoonallisella tavallaan: ”Minä olen terveesti onneton”. Pekka Hurme Annantalon ohjelmaa 26.10.–1.11.2018 ANNANTALO, Annankatu 30 ? pe 26.10. klo 10–12 Naperokino: Ystävät ja perhe Vapaa pääsy ? la 27.10. klo 14 Lasten DanceAbility -tanssitunti. Kaikenlaisille lapsille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta! Vapaa pääsy ? su 28.10. klo 13 ENSI-ILTA | Sunnuntaitreffit: LEK SAK/LEIKKIASIA Miltä näyttää, kuulostaa, tuoksuu ja tuntuu interaktiivinen, kaikkia aisteja stimuloiva ja haastava tanssiteos? Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen tapahtuman nettisivuilla. ? su 28.10. klo 13– 15.30 Sunnuntaitreffit: Usko tai älä –työpajapäivä Taidetyöpaja kaikenikäisille. Vapaa pääsy ? ma 29.10. klo 10 Taideneuvola: Kaikki irti liiduista! Ikäsuositus: 3-6 v lapsi aikuisen seurassa. Vapaa pääsy. ? to 1.11. klo 17–20 The Movement -työpajat nuorille Osallistavaa toimintaa kulttuurista ja mediasta inspiroituville nuorille! Vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen tapahtuman nettisivuilla. Menovinkit Anni Vepsäläinen, Messukeskuksen toimitusjohtaja. Kuva: Messukeskus/Pekka Hannila. Helsingin Messukeskus, ilmakuva, Pasila
• 14 Viikot 43-44 • Nro 18 Kuvataide Risto Kolanen Lokakuun kuvataide ? Kiasman ja Kuvataideakatemian keskustelusarja tarkastelee nykytaiteen yhteiskunnallisen aseman vakiintumista ja teemojen peilautumista opetukseen ja toimintaan. ARS-näyttelyjen merkityksestä Suomessa keskustellaan 24.10. klo 17–19 Kiasmassa. Maalauksia remonttiin Päivi Takala on nimennyt näyttelynsä remontiksi (”Renovation”). Hän on ensin maalannut teoksia ja sitten rikkonut ja korjannut ne. Korjaamisen jäljet ovat näkyvissä tasoitteella paikattuina aukkoina ja katkeamina maalauksissa. Korjaaminen toimii keinona tutkia maalauksen materiaalisuutta ja avaa mahdollisuuksia pohtia laajemminkin korjaamisen ja paikkailun merkityksiä, Saara Karhunen esittelee. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyyn teosten korjaamisen prosessi on ollut suunniteltu ja hallittu. Takala on sahannut MDF-levylle öljyvärillä maalaamansa teoksen kahtia ja liittänyt palat yhteen tasoitteella huolellisesti, mutta häivyttämättä korjaamisen jälkeä. Työstämällä maalauksiaan sahalla ja tasoitteella Takala ravistelee käsityksiämme taideteoksen hauraudesta ja koskemattomuudesta. Nimeni on… Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, taitelija on nuoren polven Einari Hyvönen, joka valmistuu kuvataitelijaksi Kankaanpään Taidekoulusta (AMK) ensi keväänä. Yhden lukukauden hän opiskeli Englannissa, Hertfordshiren yliopistossa. ”My Name Is” –näyttely koostuu teoksista, jotka käsittelevät ihmisyyttä, sen perimmäisiä viettejä sulautuneena digitalisaation muokkaamaan ajanhenkeen. Näyttelyn ja teosten nimissä toistuu James Bond –elokuvista tutuksi tullut itsensä esittely humoristisella muutoksella. Teosten kuvamaailmaa on luotu 1990ja 2000-luvun populaarikulttuurin nostalgisista elementeistä ja internetin meemi–estetiikasta. Teokset ovat maalauksia kankaalle, joissa on käytetty öljyväriä, spraymaalia ja kuvansiirto tekniikkaa. Kaikki teokset ovat valmistuneet vuoden 2018 aikana. Taikuutta tavallaan – Kuva on paperilla piilossa. Minun työni on tuoda se esiin. Taikuutta tavallaan, kuuluu taiteilijan motto. Viivi Varesvuo on helsinkiläinen kuvataiteilija, jolla on tiivis yhteys myös Fiskarsin Ruukkiin ja Osuuskunta Onomaan. Hän maalaa, tekee taidegrafiikkaa ja kuivapastelliteoksia sekä kuvittaa posliinia. Aiheista eläimet kiehtovat eniten ja erityisesti niiden persoonan tutkiminen ja eläinten välisen läheisyyden kuvaaminen. Värit ovat tärkeitä. Inspiraatio syntyy luonnosta ja kanssakäymisestä ihmisten välillä. Café Sonckissa, Kallion kirkossa, on esillä ”Lempeyttä” – näyttelyn värikylläisiä akryyli ja hiili -töitä. Niissä emot suojelevat ”bebejaan”. Aiheista eläimet kiehtovat häntä eniten, mutta abstraktiin suuntaava maisemankuvaus innostaa myös. – Inspiraationi löytyy luonnosta ja kanss a k ä y m i s e s t ä ihmisten välillä. Pinnat, värit, syvyydet grafiikassa ja rentous ilmaisussa ovat ominta minua. Horisontti on näkyvyyden viimeinen raja – Minä maalaan kuvia. Pienet arkiset havainnot sekoittuvat pohdintoihin katsomisesta, maalaamisesta ja kuvan rakentamisesta: töitteni aihe on yhtä lailla itse maalaustaide, sen historia, maalin fyysiset ominaisuudet, taulu esineenä. Kuva ja maali usein imitoivat toisiaan, kuvataiteilija Henni Alftan sanoo. Kuvat luovat ja laukaisevat mielikuvia, jotka johdattelevat suhtautumistamme hetkellisiin tapahtumiin. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee ”Horizon” – teoksia. – Horisontti on illuusio vaakasuorasta viivasta, joka erottaa maan ja taivaan. Näyttelyni teoksia yhdistää vaakasuora viiva, joka liittää ne kuin helminauhan, hän kertoo ja tarkastelen ihmisiä, maailmaa ja sitä esittäviä kuvia, sekä maalattuja että muita. – Minä mieluummin havainnoin, päättelen ja muistan. Näin maalaukseni rakentuvat linjoista, väreistä ja mittasuhteista. Öljymaalaus ja kasvillisuus yhdistyvät Laura Heinosen FROZEN REEDS on sarja kokeiluja rakentaa silta maalauksen ja todellisen maiseman välille hyödyntämällä orgaanista materiaalia. Ajatuksena on luoda kuva luonnon alkuperäisistä osista. Tällöin yhteys maiseman ja maalauksen välillä ei pohjaudu pelkästään kuvalliseen esitykseen, vaan myös käsin kosketeltaviin kasvien jäännöksiin. Ajatus lähti eläinten täytöstä, harrastuksesta, jolla Heinonen on aiemmin luonut malleja maalauksilleen. Nyt hän tuo saman aistillisen kolmiulotteisuuden maalauksen pintaan. Vapaan Taidekoulun uusi näyttelytila Galleria Fria, Mariankatu 23, esittelee teoksia, joissa Nuuksion luonto ja ikoniset järvimaisemat pursuavat esiin maalausten pinnasta. Kuivatut pullosarat ja lumpeenlehdet rakentavat tarinan tietynlaisesta paikasta ja ajasta. Näyttely pyrkii rikkomaan perinteisen maisemamaalauksen esittävyyden rajoja ja tuomaan luontoa lähemmäs. Maalaamalla oma tila syntyy – Ennen kastumistaan pellava kuiskii hopeaa. Levähtää lattialle kerrokseksi ylevää ja pelmauttaa ilmoille muiston maasta. Ilakoi hetken valossa ja antautuu sitten, on jo nähnyt puiset pitimensä, niihin mustelmansinisellä painetut numerot ja niitit rivissä lattialla. Kasaan hiukset, tartun saksiin hiljaa kiittäen ja alan leikata. Lopuksi kolmeen kertaan sivelty valkeus ja kaiken mahdollistuminen ennen roolien vaihtumista, kuvataiteilija Marianne Nieminen kuvaa työskentelyään. Hänelle maalaaminen on tarve luoda omaa tilaa ja maailmassa kiinni olemista. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee töitä, jotka on maalattu viime ja tänä vuonna öljyllä pellavalle tai kovalevylle. Niillä ei ole nimeä, koska katsojan antama on parempi. Bostonissa paikallinen taiteilija sanoi Niemiselle, että tämä voisi tehdä tulevaisuudessa töitä kuvan kanssa. Hän jatkoi, ettei voi taata materiaalisesti rikasta elämää, mutta muilla tavoin rikasta kyllä. Jos helmiä kyyneleet ois Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, esittelee kuvataiteilija, taidegraafikko Jaana Kirjosen ”Käsin ommeltuja muistokuvia”. Näyttelyn teokset ovat syntyneet ´taiteilijan isän kuoleman jälkeen. Esineet ja valokuvat ovat hänen jäämistöstään. – Läheisen poismenon jälkeen jäljelle jää muistoja, jotka antavat lohdutusta ja syvyyttä ymmärtää elettyä elämää ja kuoleman lopullisuuden merkitystä. Käytetyt tekniikat ovat öljyväripuupiirros, metalligrafiikka, käsin ompelu, valokuvaus, nämä kaikki yhdessä ja erikseen. Elämän kiertokulku, luonto ja ihminen ovat lähtökohtia hänen tekemisessään. – Minua kiinnostaa elämän kerroksellisuus. Se, miten eletty elämä, tämä hetki ja tulevaisuus muodostaa jatkumon. Unelmien painajainen saa jatkoa Galleria G12, Annankatu 16, esittelee helsinkiläisen taidemaalarin Mari Kopteffin, joka valmistui Vapaasta Taidekoulusta. Teosten symbolinen sisältö on ekspressiivinen ja unenomainen. Hän työskentelee intuitiivisesti antaen työn viedä ja esittävyyden sekä erilaisten teemojen nousta, jos ovat noustakseen. Teokset ovat kuin suoraan kankaalle siirrettyjä, syviä ja monivivahteisia tunnetiloja. Näyttelyssä on maalaus ”Unelmien Painajainen”, joka on vuodelta 2016. Kopteff jatkaa teoksen pohjalta uusimpia maalauksiaan, jotka ovat nyt esillä. Taiteilija kokee, että maalauksien merkitys hänelle on sama kuin unien. Tarkoitus on ratkaista ristiriitoja ja löytää uusia näkökulmia. Uusimmissa töissä on pyrkimystä keveyteen. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Jaana Kirjonen, jonka takana oleva teos on käsin ommeltu flanellipaita Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Mari Kopteffin on yhdessä Valuvat solmut –teoksensa kanssa Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Keraamikko Päivi Takala pm kuvassa Remontti-teemansa mukaisen Renovation (blue abd yellow)-teoksen molemmin puolin Galerie Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Viivi Varesvuo on syysnäyttelynsä teoksen Lempeyttä (2018, akryyli, hiili) vieressä Café Sonckissa Kallion kirkossa. Kuva: Fanny Holmström. Kuvataiteilija Einari Hyvönen ja teoksensa Ny Name Is Call, Bootu Call Galleria Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Henni Alftan loistaa kilvan työnsä Shine rinnalla näyttelyssä Horizon Tm•galleriassa. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 18 • Viikot 43-44 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Kohtaamisia kaupungissa esittelee kaupunkielämää 1900-luvun Suomessa ? Ateneumin taidemuseon näyttely Kohtaamisia kaupungissa – suomalaista taidetta 1900-luvulta avautui 19. lokakuuta 2018 ja on esillä 20. tammikuuta 2019 asti. Kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui, kun vapaa-ajan määrä lisääntyi ja sukupuoliroolit vapautuivat? Kohtaamisia kaupungissa kertoo kiehtovan tarinan 1900-luvun Suomesta. Noin 300 teoksen kokonaisuudessa on runsaasti harvoin esillä olleita teoksia Kansallisgallerian kokoelmista. Särmikkäitä rinnastuksia eri aikakausilta Ateneumin taidemuseo täyttää 130 vuotta lokakuussa 2018. Kohtaamisia kaupungissa on Ateneumin kokoelmien juhlaa: näyttelyssä nähdään noin 300 teosta Kansallisgallerian kokoelmista yli 80 taiteilijalta. Lisäksi mukana on seitsemän Elga Sesemannin teosta Tuomo Sepon yksityiskokoelmasta. Helene Schjerfbeckiltä näyttelyssä nähdään 14 maalausta. Esillä on myös Ateneumin saamia uusia teoslahjoituksia: esimerkiksi Simo Hannulan kaupunkiaiheista grafiikkaa ja piirustuksia. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Marcus Collin, Antti Favén, Aarre Heinonen, Tove Jansson, Olli Lyytikäinen, Åke Mattas, Ulla Rantanen, Sigrid Schauman ja Esko Tirronen. Teoksista noin puolet on grafiikkaa taiteilijoilta kuten Marjatta Hanhijoki, Reino Harsti, Juho Karjalainen, Viktor Kuusela, Helmi Kuusi, Aune Mikkonen ja Tuulikki Pietilä. Veistoksia on esillä muun muassa Wäinö Aaltoselta, Marjo Lahtiselta, Essi Renvallilta ja Helena Pylkkäseltä. Näyttelysaleissa nähdään yllättäviä kohtaamisia ja särmikkäitä rinnastuksia eri aikakausilta 1910-luvulta 1980-luvulle. Kaupungistuminen mahdollisti uudenlaisten elämäntapojen muodostumisen Kohtaamisia kaupungissa sai alkunsa Moderni nainen -näyttelystä, joka esitteli Helene Schjerfbeckin, Elga Sesemannin, Sigrid Schaumanin ja Ellen Thesleffin teoksia. Ateneumin tuottama näyttely nähtiin New Yorkissa, Tukholmassa ja Oulussa. Kohtaamisia kaupungissa laajentaa näkökulmaa elämäntapojen muuttumiseen kaupungissa ja sen näkymiseen suomalaisessa kuvataiteessa. Teosten aiheet vaihtelevat kaupungista kotiin, sodasta sirkukseen ja kehosta identiteettiin. Mukana on erityisen paljon tunnistettavia kaupunkinäkymiä Helsingistä. – Kaupungistuminen mahdollisti uudenlaisten elämäntapojen muodostumisen. Myös naiset pystyivät toimimaan itsenäisesti ammateissa ja luomaan uraa taiteilijoina. Tavallisten ihmisen vapaa-ajan määrä ja harrastukset lisääntyivät. Elämä kaupungissa oli vapaampaa: rooleilla pystyi leikittelemään eivätkä ne perustuneet niin vahvasti sukupuoleen ja asemaan kuin maaseudulla, kertoo näyttelyhankkeesta vastaava erikoistutkija Anu Utriainen. Anu Utriaisen lisäksi näyttelyn kuraattoreita ovat intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja pääjohtaja, dosentti Susanna Pettersson (Nationalmuseum, Ruotsi). Näyttelyarkkitehtuurista vastaavat Iines Karkulahti ja Meri Wiikinkoski. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy runsas julkaisu, jonka kirjoittajia ovat erikoistutkija Erkki Anttonen, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä, kirjailija Agneta Rahikainen, erikoistutkija Anu Utriainen, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff sekä dosentti Susanna Pettersson. Julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttelyyn liittyviä tapahtumia ja opastuksia • Queer-kierros: Vinoja kohtaamisia kaupungissa Queer-kierroksella tutkitaan identiteetin, sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuutta ja esitystapoja sekä katsetta, valtaa ja halua Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyn esimerkkiteosten kautta. • Torstaisin 25.10., 8.11., 22.11. ja 13.12. klo 17 Kohtaamisia kaupungissa -luentosarja Ateneum-sali. Luennoitsijoina Anna-Maria von Bonsdorff, Riitta Ojanperä ja Anu Utriainen (suomeksi) sekä Agneta Rahikainen (ruotsiksi). Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla. • La 27.10., ke 7.11. ja pe 30.11. Luksushetki: Kohtaaminen modernin naisen kanssa Miten kaupunki ja kaupunkikulttuuri vaikuttivat itsellisen naisen elämään? Millaista vapautta naiset kaupungissa kokivat? Jokaiseen luksushetkeen myydään vain kymmenen lippua. Hinta 48 / 38 € (sis. pääsylipun, asiantuntijaluennon sekä kahvin ja leivoksen). • To 10.1. klo 17 Tieteiden yö Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyn teemoista keskustelemassa erikoistutkija Anu Utriainen, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä. Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla. Aukioloajat: Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu Helene Schjerfbeck: Saariston tyttö (1929). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. Harry Henriksson: Keskuskatu, 1945. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Axel Haartman: Intialainen verho, 1911. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Henry Ericsson: Fazerin baari, 1931. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Syksyn lehtikeli haittaa jälleen liikennettä ? Raiteille pudonneet lehdet hidastavat nyt raitiovaunuliikennettä. Putoavat lehdet liukastavat raiteet ja moninkertaistavat jarrutusmatkan. Kadulla liikkujia kehotetaankin kulkemaan normaalia varovaisemmin ratikkakiskojen läheisyydessä. Meno lähijunaja raitiovaunuliikenteessä voi olla nykivää lehtikelin vuoksi, ja junien asemilta lähtö hidastuu. Erityisen hankala tilanne raitiovaunuliikenteessä on osuuksilla, joilla lehtipuut kasvavat aivan kiskojen vieressä. Junaliikenteessä haittaa on eniten raiteiden pinnalle tiivistyvästä kosteudesta. Lehtikelin vaikutus raskaampaan tavarajunaliikenteeseen saattaa aiheuttaa heijastusvaikutuksia myös matkustajaliikenteelle.
• 16 Viikot 43-44 • Nro 18 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija p. 040 159 7740 ossian.johansson@kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED, IK p. 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, varatuomari p. 040 538 1857 tea.skog@kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT p. 040 578 7997 mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi MARRASKUUN KAMPANJA KUTSU MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE! Saat 100€ LAHJAKORTIN ZARROON kun teet myyntitoimeksiannon kanssamme. ENSIESITTELYJÄ Myymälässä AVOIMET OVET ja KAHVITARJOILU molempina päivinä klo 11-14 Viikonloppuna myymälässä kävijöiden kesken arvomme 100€ LAHJAKORTIN Punavuoren omaan sisustusmyymälään ZARROON Perheen pienimmille ILMAPALLOJA 27.-28.10. Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan!