• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 21-22 – Nro 10/2017 – 13. vuosikerta Eija Leino, LKV, 040 7242 501 yksiöt = 2.480 € kaksiot = 3.720 € ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Koti Töölönlahdella! Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 67 m2 Kluuvi Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi 2 h, avokeittiö, kylpyhuone, sauna Alvar aallon katu 5 B Mh. 948.000 € TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT | JAPANILAINEN YUKATA OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI SUSHIKIT 30€ SUSHIKIT SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa 69€ Lahjavinkk i kesän juhliin!
• 2 Nro 10 • Viikot 21-22 www.puuhapark.fi • 010 084 845 • Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Koko perheen puuhapaikka! • LASTEN SYNTYMÄPÄIVÄT • Seurojen kauden päättäjäiset • Polttarit • TYKY-päivät • Tapahtumat ja teemapäivät • Kaveriporukat • Luokkaretket • Koulujen liikuntapäivät TULE JA TESTAA Suomen uusin aktiviteettipuisto VIHTI RESORT PUUHAPARK AVOINNA Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt! KESÄLEHTI RÖÖPERIN LEHDEN Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saatko aidosti teistä ja talostanne välittävää ammattimaista palvelua? Me tarjoamme palvelua. Me pidämme huolen talostanne, sen asukkaista ja sinusta. Hieman erilaista isännöintiä Liisankatu 25, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi
• 13. vuosikerta – nro 10 Viikot 21-22 Ajankohtaista Kaupunginmuseolle voitto brittiläisessä museokilpailussa Välimerenkadun raitiotiekiskojen rakentaminen alkaa ? Länsisatamassa sijaitsevalle Välimerenkadulle rakennetaan raitiotiekiskot raitiovaunulinja 9:n liikennöintiä varten. Rakentaminen alkaa toukokuussa, ja työ valmistuu elokuun aikana. Alueelle on aiemmin tehty vaihteiden asennustöitä, ja nyt rakennetaan kiskoalue kiskoineen ja pysäkkeineen. Alueen asukkaiden joukkoliikenneyhteydet paranevat raitiovaunulinjan 9:n liikennöinnin alkaessa syysliikenteessä 14.8.2017. Kadun jalkakäytävät ja ajoradat eivät kuulu hankkeeseen, vaan ne toteutetaan talorakentamisen tahdittamassa aikataulussa talojen valmistuttua. Rakentaminen voi aiheuttaa haittaa Välimerenkadun ajoneuvoliikenteelle. Helsinkiläisten tekemää taidetta metroasemille Kaupunki antaa yli 400 entistä mainostaulua metroasemilta helsinkiläisten kuvitettaviksi. Kuva: Helsingin kaupunki. ? Viime vuonna viidellä metroasemalla aloitettu kaupunkilaisten taideprojekti Ole hyvä Helsinki saa jatkoa ja valtaa entistä laajemmin metroasemien entiset mainospinnat. Helsinkiläiset tutkivat työpajoissa taiteilijoiden ohjauksessa empatian teemaa. Erilaisin tekniikoin tehdyt taideteokset ja valokuvat tulevat alkusyksystä esille kymmenelle helsinkiläiselle metroasemalle. Sivu 7 Jätkäsaaren Bunkkerin uimahallille ja liikuntatiloille rakennuslupa ? Rakennuslautakunta myönsi tänään rakennusluvan muun muassa Jätkäsaaren Bunkkerin käyttötarkoituksen muutokselle ja osittaiselle purkamiselle. Bunkkerin ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan uimahalli, johon on suunniteltu mm. 25 metrin pituinen uima-allas, opetusallas, altaita lapsille ja terapia-allas. Toiseen ja kolmanteen kerrokseen rakennetaan liikuntatiloja ja toimintaa palvelevaa toimistotilaa. Bunkkerin kaksi ylintä kerrosta puretaan ja betonijulkisivuja uusitaan siten, että rakennuksen kaupunkikuvallinen hahmo kuitenkin säilyy. Pääsisäänkäynti avautuu aukiolle, joka on rakennuksen eteläpuolella. Liikuntatilojen asiakkaille rakennetaan 150 polkupyöräpaikkaa, jotka sijoitetaan rakennusta kiertävän katoksen alle katutasoon. Kellaritasoon sijoittuvaa pysäköintitilaa laajennetaan. Rakennushanke on erityismenettelyn piirissä. Laaja-alaisen riskianalyysiprosessin tulee jatkua koko hankkeen ajan. Hankkeeseen pitää myös hyväksyttää rakennustyön aikaisesta kosteudenhallinnasta vastaava erityisalan työnjohtaja. Valmisteilla olevalla asemakaavalla on tarkoitus sallia Bunkkerin korottaminen asuinkerroksilla. Mahdollinen asuntorakentaminen otetaan huomioon tämän hankkeen suunnitelmissa. Käyttötarkoituksen muutoksen pääsuunnittelija on arkkitehti Jari-Pekka Lehtinen Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:stä. Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla 13.5.2016. Kuva: Maija Astikainen Helsingin kaupunginmuseo sai ykköspalkinnon Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisessä kategoriassa. Sarjassa kilpaili kuusi kiinnostavaa eurooppalaista museota. Kaupunginmuseo sai tunnustusta myös toissa viikolla, kun se valittiin Suomen Vuoden museoksi 2017. ? Keväällä 2016 Senaatintorin kulmalla avautunut Helsingin kaupunginmuseo on saanut jälleen tunnustusta. Museo valittiin kuuden kovan kilpailijan joukosta Museums + Heritage Awards -museokisan kansainvälisen sarjan voittajaksi. Perusteluissa mainittiin kaupunginmuseon olevan yhteisöllinen museo, johon kaupunkilaiset ovat löytäneet tiensä sankoin joukoin. Sivu 7 Minervaskolan korjataan vanhaa kunnioittaen ? Ruotsinkielisen peruskoulu Minervaskolanin peruskorjaustyöt Apollonkatu 12:ssa ovat alkaneet. Pitkään odotettu perusparannusurakka tuo hyvät työskentelyolosuhteet runsaalle 180 ruotsinkieliselle helsinkiläislapselle. Sivu 5
• 4 Nro 10 • Viikot 21-22 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Yleisönosasto Ota kantaa – kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingin työllisyysrahoista 5 miljoonaa jätetty käyttämättä ? Helsingissä viisi vuotta jatkunut työttömyyden kasvu näyttää taittuneen tai ainakin pysähtyneen. Mutta pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa yhä kasvua, toisin kuin naapurikunnissa ja yleensä Suomessa. Pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä vuodenvaihteessa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli viime vuonna keskimäärin 42 000 ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 18 000. Pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa puolet kaikista työttömistä ja yli 55-vuotiaista työttömistä peräti kaksi kolmannesta. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut, on osa kaupungin budjetissa työllisyyden hoitoon varatuista rahoista jätetty käyttämättä. Tämä koskee erityisesti kaupunginkansliaa, joka on käyttänyt työllisyyden hoitoon 4,8 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin viime vuodelle oli budjetoitu. Samaan aikaan kaupungin maksettavaksi on kertynyt työmarkkinatuen kuntaosuutta ns. sakkomaksuna jo yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Työttömyyden torjumiseksi ei riitä vain kaupungin johdon korostama elinkeinotoiminnan edistäminen. Tarvitaan myös kaupungin omia aktiivisia työllistämistoimia. Sama koskee valtiovaltaa. Helsingin kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on 465 miljoonaa ylijäämäinen. Kaupungilla on siis mahdollisuus panostaa työllistämiseen olennaisesti nykyistä enemmän. Se voisi tapahtua esimerkiksi perustamalla vakansseja kaupungin palveluihin, lisäämällä palkkatukityöllistämistä, pidentämällä ns. Helsinkilisän tukijaksoja, laajentamalla oppisopimuskoulutusta sekä lisäämällä maahanmuuttajien kieliopintojen ja muun kotouttamisen resursseja. Kaupunki voisi myös kehittää työtä ja tuloja tuovaa yleishyödyllistä liiketoimintaa, esimerkiksi perustaa oman rakennusliikkeen tekemään edullisia vuokraasuntoja, kehittää Helenenergiayhtiölle omaa uusiutuvan energian tuotantoa ja käynnistää palveluihin liittyvää tietotekniikan ohjelmistosovellusten tuotantoa. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Uusi maanalainen yleiskaava H elsinki päivittää maanalaisen yleiskaavansa. Maanalaisella yleiskaavalla ohjataan tilojen ja tunneleiden suunnittelua Helsingin kallioperään. Nykyisen, vuonna 2011 voimaan tulleen kaavan uusinen on tarpeen, sillä osa siinä esitetyistä tilavarauksista on jo vanhentunut ja uusia tilantarpeita on noussut esiin. Kaupungin tiivistyessä paine rakentaa erilaisia tiloja maan alle kasvaa. Maanalaisen yleiskaavan avulla kallioresursseja voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti. Kaavan tavoitteena on lisätä tilojen monipuolista käyttöä. Maanalainen yleiskaava sisältää vain merkittävimmät maanalaiset tilavaraukset. Helsingissä on nykyisin yli 400 kallioon rakennettua maanalaista tilaa liikuntakeskuksista kunnallistekniikan tunneleihin. Maanalainen yleiskaava on ajankohtainen myös sellaisille taloyhtiöille ja omakotitaloasukkaille, jotka harkitsevat maalämmön hyödyntämistä. Kaavassa linjataan niitä periaatteita, joiden perusteella maalämpökaivoja voidaan toteuttaa Helsingin alueella. Tarkoituksena on tuoda kaavaluonnos päätöksentekoon vuoden 2018 lopulla ja kaavaehdotus vuoden 2019 aikana. Lopullisen päätöksen kaavasta tekee kaupunginvaltuusto. Kolumni Saarna muuttaa maailmaa ? Saarnasta elämänvoimaa Tunnettu teatterimies Eino Kalima pani kirjansa nimeksi. ”Aioin papiksi, jouduin teatteriin.” Käviköhän minulle päin vastoin? Ainakin olen innostunut etsimään saarnoihin innoitusta näyttelijöiltä. Ei tämä aivan uusi harrastus ole. Jo vuosia sitten tälläydyin lauantai-iltaisin kuuntelemaan stand upkoomikkojen puheita teatterilavoille. En tiedä paranivatko saarnani niistä hitusen vertaa, mutta spontaanin puhe-ilmaisun seuraamisen koin jo sinänsä virkistävänä. Tätä lavaviihteen iloa jaksoin seurata aikani, en enää. Sen sijaan venäläisestä näyttelijöiden kouluttajasta, teatteripedagogista Konstantin Stanislavskista en ole päässyt eroon. Hänen kirjaansa Näyttelijä työ tartun aina kun ryhdyn valmistelemaan saarnaa. Kirkko ja teatteri, papin ja näyttelijän työ sisältävät yllättävän paljon yhteistä ajatusta. Ei ole kaukaa haettua, että saarnaaja inspiroituu näyttelijän työstä. Jos papin elämä on elämää Jumalan ja kirkon lumoavassa työssä, Stanislavskin elämä on puhtaasti elämää taiteen palveluksessa. Stanislavskin yksi perusajatus on, ettei näyttelijästä voi tulla Hamletia, Othelloa tai muuta jota hän roolissaan näyttelee, vaan liikkeelle on aina lähdettävä ”omasta itsestään”, eli omasta elämästään. On ponnistettava omasta henkisestä ja psyykkisestä kokemuksestaan. Jokaisella on oma tunnemuisti, emotionaalinen muisti, jonka voi sitten rinnastaa sen henkilön kokemukseen jota näyttelee tai jolle saarnaa. Tämä toimii myös saarnassa. Siinä on poissaolevaa käsiteltävä läsnä olevana. Ei pidä puhua Aabrahamista tuhansien vuosien takaisena vaan patriarkkana joka tässä ja nyt vaikuttaa keskellämme ja puhuu meille. Jos saarna harhaillee muissa maailmoissa eivätkä sen henkilöt asetu puhuvina ja elävinä keskellemme, saarnaaja ei ole ymmärtänyt saarnan perusluonnetta olla Jumalan äänenä tässä ja nyt. Saarnassa ilmestyy aina todellisesti läsnä oleva Jumala itse. Saarna ei siis ole puhetta Jumalasta vaan Jumala itse puhuu. Harhaileva saarnaa esittää erilaisia mielipiteitä, ajatuksia, analyyseja elämästä. Elävä saarna välittää Jumalan äänen. Saarna ei siis ole diagnoosi, resepti vaan lääke. joka parantaa ja tuottaa jumalallista voimaa ja iloa kuulijalle. Koska saarna on jumalansanan tapahtuma, se on enemmän kuin opettamista tai informaation jakamista. Se ei ole puhetta lääkkeestä vaan lääke. Saarnassa on kysymys siitä mitä Jumala yksin tekee, miten minun nyt käy ja mitä minun pitäisi tehdä, jotta Jumala sisäistyisi minussa. Saarna on tapahtuma, jossa odotus ja kokemus ottavat oman paikkansa. Saarnaaminen on puhetta jumalansanassa, Jumalan toiminnan sisällä (Preaching from Within). Saarnat ja teatteriesitykset voivat olla mykkiä tai paljon puhuvia tai molempia. Mutta joskus ne jättävät kylmiksi, mikään ei kosketa. Useimmiten syy ei liene esityksessä vaan itsessä, en ole vastaanottavaisella mielellä. Näinä viran jälkeisinä vuosina toimitan kyllä viikkomessun rippisaarnoineen joka perjantai, mutta sunnuntaisin pääsen saarnaamaan harvemmin. Tunnustan kyllä, että tunnen joskus huolta kuunnellessani kollegojen saarnoja. Ne ovat herättäneet minussa uutta halua retoriikan opiskeluun. Vaikka takana on pitkät vuosikymmenet saarnaajana, joka kertaa kun nousen saarnatuoliin, siinä on jotakin uutta. Saarna on jumalanpalveluksen dramaturgiaa, sanomisen taitoa, raamatuntekstin tulkintaa. Koskaan ei kai pitäisi ajatella, että jokin on saatettu loppuun. Loppua ei ole. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Veli-Matti Hynninen Länsimetron liikenne käynnistymässä syyskuussa ? Länsimetrossa siirrytään kesäkuun alussa testausvaiheesta viranomaistarkastusvaiheeseen ja valmistellaan asemien ja radan luovuttamista HKL:lle. Viranomaistarkastusten ja niiden mahdollisesti aiheuttamien korjaustoimenpiteiden jälkeen metro voidaan avata matkustajille. Tämänhetkisen arvion mukaan metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan. Länsimetron käyttöönotossa ollaan siirtymässä viranomaistarkastusvaiheeseen. Tarkastuksissa mahdollisesti ilmenevien puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa. – Länsimetro on valmis liikenteelle heti kun viimeinenkin hyväksyntä on saatu. Arvioni mukaan metroliikenne voi alkaa syyskuussa 2017., kertoo rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. Metron liikennöinnistä vastaava HKL on talven ja kevään aikana ajanut koeajoja länsimetron osuudella. Koeajot ovat sujuneet hyvin ja ne saatiin päätökseen 14.5.2017. – Länsimetron koeajot ovat onnistuneet ja niiden avulla on voitu varmistaa metron toimintakyky myös hyvin monenlaisissa poikkeustilanteissa. Metro on matkustajille avautuessaan luotettava ja turvallinen., kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro, HKL ja HSL päättävät metroja liityntäliikenteen lopullisen käynnistymispäivän. Liityntäbussiliikenteeseen ei kuitenkaan siirrytä vielä syysliikenteen alkaessa 14.8.2017, vaan Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkevat nykyisen linjaston mukaan. – Tässä lähtökohtanamme on, että matkustajien liikkuminen Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa turvataan kaikissa tilanteissa, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. – Lisäksi bussiliikennöitsijät tarvitsevat vähintään kaksi kuukautta aikaa liikenteen tuotannon ja työvuorojen suunnitteluun. Metro ja nykyiset bussilinjat kulkevat jonkin aikaa samanaikaisesti ennen bussien liityntäliikenteeseen siirtymistä. Näin myös metroliikenteestä länsimetron osuudella saadaan arvokasta kokemusta. Koivusaaren metroaseman Lauttasaaren puoleinen osa otetaan käyttöön länsimetron valmistuessa vuonna 2017, itse asuinja työpaikka-alue rakennetaan 2020-luvulla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Laura Oja
• 5 Viikot 21-22 • Nro 10 Makkaratalo sai juhlavuoden kunniaksi juhlapuvun Minervaskolan korjataan vanhaa kunnioittaen Lonnan saarelle aukeaa uusi yleinen sauna ? Saunakulttuuri on Helsingissä kovassa noususuhdanteessa. Kävijämäärät yleisissä saunoissa ovat kasvaneet reilusti lisääntyneen tarjonnan myötä. Suomalainen sauna on noteerattu vahvasti myös maailmalla ja saunalla ollaan myös hakemassa omaa liputuspäivää. Lonnan saarelle Suomenlinnan Hoitokunnan rakennuttama sauna on kunnianosoitus saunakulttuurille. Hirsirakenteisen parvisaunan on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila / OOPEAAOFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE. Saunat lämpenevät suurilla puulämmitteisillä kiukailla ja ne tarjoavat mahdollisuuden jopa 150 kylpijälle päivittäin. Uusi sauna täydentää Lonnan saaren palvelutarjontaa, ja luo saaresta entistä mielenkiintoisemman paikan kaupunkilaisten kesäpäivien viettoa varten. Lonnan saaren tarina ja uusi muoto Sopimussaaresta ruudinkäsittelyyn, miinanraivaamisesta demagnetisointiin Lonna oli Helsingin kaupungin omistuksessa Ruotsin vallan aikana. Suomen sodan loppuvaiheessa saarella käytiin neuvotteluja Viaporin linnoituksen antautumisesta, minkä vuoksi siitä käytettiin venäläisajalla nimitystä Peregovornyin saari eli neuvottelusaari. Myöhemmissä piirustuksissa saaren nimenä on joko Lonno tai Dogovornyin saari eli sopimussaari. Lonna lunastettiin armeijan käyttöön keisarillisella päätöksellä vuonna 1817. Saarelle perustettiin 1830-luvulla ruudin käsittelyja varastopaikka. Vuonna 1880 Lonnasta päätettiin tehdä merimiinojen kokoamisja säilytyspaikka. Suomalaisen varuskunnan aikana 1920-luvulta vuoteen 1933 saari toimi miinavarastona, kunnes miinat siirrettiin Melkin saarelle. Lonnassa alettiin keskittyä miinojen raivaamisen. Vuonna 1944 saarella aloitti magneettisuuden poistoasema, jolla poistettiin aluksista runkojen ja koneiden magneettisuus. Menetelmällä pyrittiin tekemään alukset immuuneiksi magneettimiinoille. Demagnetisointia tarvittiin aina 1960-luvun loppuun, jolloin merimiinojen raivaustyö oli pääosin päättynyt. Viimeisiä saaren asiakkaita olivat jäänmurtajat. Saaren omistus ja hallinnointi siirtyi vuonna 1999 Puolustusvoimilta Suomenlinnan hoitokunnalle. Lonna sijaitsee lyhyen merimatkan päässä mantereelta, Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä. 150 metriä leveällä saarella on 7 rakennusta, joita Suomenlinnan hoitokunta on kunnostanut asteittain käyttöön. Saarella on tehty suuri työ, jotta tilat pystytään avaamaan yleisölle. Lonnan uusi sauna Lonnan sauna asettuu suomalaisen saunarakentamisen jatkumoon, ammentaen perinteestä mutta samalla uudistaen sitä. Helsingin uusien yleisten saunojen ryhmässä Lonna erottuu paikkana jonne lyhyt merimatka antaa etäisyyden kaupungin vilinästä, paikkana jonne mennään nauttimaan elämästä ja luonnon rauhasta meren äärellä. Massiivipuurakenteinen parvisauna luon tunnelmallisen tilan saunomiselle. Saunan parvelta avautuva näkymä saaristoon on kaunis ja rauhoittava. Saunan hirret on veistetty suomalaisesta männystä pieteetillä ja materiaalit ovat aitoina läsnä rakennuksen eri tiloissa. Saunan arkkitehtuuri sopeutuu historialliseen kokoisuuteen mutta edustaa ylpeästi omaa aikaansa, kestäen aikaa. Saunojen massiivisten puukiukaiden lämmittäminen tapahtuu ulkoa terassilta, jossa on myös mahdollisuus olleilla meren äärellä. Edessä avautuu saaristo ja oikealla Suomenlinnan silhuetti. Kaupungin vilske jää taakse. Lonnan saaren tavoitteena on olla mahdollisimman helposti lähestyttävä kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Saarella sijaitsee ravintola, joka tarjoaa hyvää suomalaista kesäruokaa ja kahvila, josta voi ostaa kevyempää purtavaa vaikkapa saaren rantakallioilla nautittavaksi. Kesällä 2016 saarelle avautuivat suuret juhlatilat joissa järjestetään paljon erityylisiä tapahtumia. Saaren kokonaisuuden kruunaa tänä kesänä avautuva yleinen sauna. Lopullisesti saaren kunnostustyöt saadaan päätökseen vuonna 2018. Saari kuuluu Suomenlinnan kaupunginosaan ja se sijaitsee Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä. Sen koordinaatit ovat 60°9.251N, 24°59.453E. Etäisyys mantereelta on vain 1,5 kilometriä. Liikennöinti tapahtuu Kauppatorilta JT-Linen vesibussilla. Matka vesibussilla saareen kestää noin 10 minuuttia. ? Makkara on aina ollut stadilaisten lempparibygga. Viiskyt vuotta jengi on treffannut makkaran höörnan alla. Makkara on tullut kypsään ikään, ja tänä vuonna fiirataan sen 50-vuotisfestii. Kauppakeskus Citycenter ja Sponda Oyj järjestivät Makkaratalon 50-vuotisjuhlien kunniaksi suunnittelukilpailun taidealan opiskelijoille helsinkiläisille rakkaan makkaran pukemisesta juhla-asuun. Tuomaristo valitsi maamerkkirakennuksen uloketta kaunistamaan KITE+DART-nimisen teoksen, joka on nyt ripustettu paikoilleen. KITE+DART-teoksen on suunnitellut muotoilun opiskelija Eveliina Juuri Aalto-yliopistosta. Sen geometrinen kuvio on saanut muotonsa Keskuskadun kivilaatoituksesta, jonka kahdesta laatasta muodostuvaa kuviota kutsutaan Penrosen laatoitukseksi. Teos on toteutettu kierrätetyistä mainoslakanoista, 170 m2 kokoisia lakanoita upposi 200 metriä pitkään teokseen kuusi kappaletta. Mainoslakanat tarjosi ja ripustuksen toteuttaa Wahlström Image Oy. – Teos on koottu 132 palasta, joihin on tehty kuvio vesileikkaamalla. Yhden palan koko on 1,6 x 3 metriä, onneksi sain kavereilta apua palojen leikkaamiseen irti mainoslakanoista. Vesileikkauksen jälkeen paloihin ompelutettiin kovikenauhat turvallista kiinnitystä varten. Toteutus oli vaativa, makkarassa on paljon pinta-alaa, kertoo Eveliina Juuri. KITE+DART-tilataideteos julkistettiin virallisesti 18.5. Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin yhteydessä ja se on esillä keskustan paraatipaikalla elokuun loppuun saakka. – Minulle on opiskelijana tosi iso juttu, että pääsin tekemään näin keskeiselle ja näkyvälle paikalle teoksen. Odotan mielenkiinnolla palautetta. Olen itse tyytyväinen lopputulokseen, vaikka toteutusvaiheessa suunnitelmaan piti tehdä pieniä muutoksia, niin lopputulos vastaa näkemystäni ja edustaa omaa tyyliäni, Juuri sanoo. Vuonna 1967 valmistuneessa ja 2013 uudistetussa Makkaratalossa toimii kauppakeskus Citycenter, jonka omistaa Sponda Oyj. Sponda Oyj on Suomen suurimpien kaupunkien toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Spondan toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja kehittää toimistotiloja, liiketiloja ja kauppakeskuksia toimintaympäristöiksi, jotka luovat edellytykset asiakkaiden menestykselle. Spondan sijoituskiinteistöjen käypä arvo on noin 3,8 miljardia euroa ja vuokrattava pinta-ala noin 1,2 miljoonaa neliömetriä. Minervaskolan on mainittu yhtenä 1920-luvun arkkitehtuurin avaintöinä maassamme. Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia ja on luokiteltu merkittäväksi rakennukseksi osana Etu-Töölön kaupunginosaa. Kuva: Arkkitehdit von Boehm Renell Oy Jatkoa sivulta 3 ? Alakoulun rinnalle avataan remontin jälkeen myös ruotsinkielinen päiväkoti. Oppilaat ja henkilökunta ovat muuttamassa väistötiloihin Hiekkarannantielle rakennettuihin väliaikaispaviljonkeihin. Näillä näkymin koulu pääsee muuttamaan uusittuihin tiloihin vuoden 2018 syysloman jälkeen. Remontissa koulun opetustilat säilytetään toiminnallisesti pääosin ennallaan, mutta aputilat paranevat korjaustöiden jälkeen oleellisesti: mm. oppilashuollolle varataan keskitetty rauhallinen tila ja wc-tiloja lisätään kaikkiin kerroksiin. Väistötilat meren äärellä Minervaskolanin johtava rehtori Ronnie Rehnin mukaan kouluyhteisöllä on edessään mielenkiintoinen ajanjakso. – Olemme iloisia siitä, että remontti lopulta alkaa. Minervaskolan on fantastinen kiinteistö, joka ansaitsee arvoisensa peruskorjauksen, Rehn toteaa. Väliaikaisiin tiloihin muutossa Ronnie Rehn näkee paljon positiivista: – Hiekkarannantien väistötiloissa pääsemme esimerkiksi nauttimaan puistomaisen kauniista ympäristöstä merinäköaloineen. Tiedossa saattaa olla pientä väliaikaista tilanahtautta, mutta vastapainoksi ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia luoviinkin ratkaisuihin esimerkiksi opetuksen järjestämisessä. Minervaskolan on suunniteltu arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin voittaman arkkitehtuurikilpailun ehdotuksen pohjalta, ja sitä pidetään yhtenä arkkitehdin päätöistä. Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia ja helsinkiläisistä koulurakennuksista se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennukseksi osana Etu-Töölön kaupunginosaa. Peruskorjauksessa tätä perintöä vaalitaan huolella. Rautatientorin kesätapahtumat siirtävät mielenosoitukset pois torilta ? Helsingin Rautatientori sekä muut torit ja puistot täyttyvät kesätapahtumista toukokuusta lähtien. Kaupunki on vuokrannut Rautatientorin kokonaisuudessaan useille eri tapahtumajärjestäjille. Tämän vuoksi alueella jo helmikuusta lähtien olleet Oikeus elää ja Suomi ensin -mielenosoitusten on siirryttävä 22. toukokuuta mennessä muualle. – Torialueen vuokrasopimukset on tehty jo ennen mielenosoittajien leirien pystyttämistä, joten kaupungin tulee pitää kiinni tehdyistä sopimuksista, Helsingin rakennusviraston alueidenkäytöstä vastaava toimistopäällikkö Timo Korhonen sanoo. Mielenosoitusten pitäminen Rautatientorin laidassa ei ole mahdollista, kun alue on kokonaisuudessaan tapahtumakäytössä mukaan lukien tapahtuman rakentamisaika. Järjestettävä tapahtuma osaltaan aiheuttaa haittaa alueen tavanomaiselle käytölle. Jotta voidaan sovittaa yhteen alueen tavanomainen käyttö ja tapahtuman vaatima tila, tulee tapahtuma-alueen ulkopuolinen lähialue olla vapaana kaikenlaisista rakenteista ja muusta aluetta varaavasta toiminnasta. Samalla periaatteella arvioidaan myös muita Helsingin tapahtuma-alueita. Helsingin kaupungin alueella on lukuisia muita yleisille kokouksille soveltuvia alueita. Helsingin kaupunki toimittaa tiedot muiden torija puistoalueiden varaustilanteesta mielenosoittajille, jotta mielenosoittajat voivat halutessaan jatkaa mielenosoitustaan sellaisessa paikassa, joka ei ole tapahtumakäytössä. Kaupunki on saattanut asian molempien mielenosoitusten tietoon. Alkukesän koko torialueen tapahtumia Rautatientorilla ovat muun muassa: • 24.-30.5. Maailma kylässä • 3.-4.6 Puolustusvoimien paraati • 5.-6.6 Metsähallituksen Bioaikahankkeen tapahtuma • 7.-9.6 Suomi 100: työhevoset ja traktorit • 1.7 Autonäyttely Tuned Cars Meeting
• 6 Nro 10 • Viikot 21-22 VIIKKO 21 MA 22.5. Hemmo, Hemminki TI 23.5. Lydia, Lyyli KE 24.5. Tuukka, Touko TO 25.5. Helatorstai Urpo PE 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina LA 27.5. Ritva SU 28.5. Alma VIIKKO 22 MA 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi TI 30.5. Pasi KE 31.5. Helka, Helga TO 1.6. Teemu, Nikodemus PE 2.6. Venla LA 3.6. Viola, Orvokki SU 4.6. Helluntaipäivä n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Toivo Kiltit tytöt ne päiväkirjaa pitävät, tuhmilla ei ole koskaan aikaa. Talulah Bankhead (1903-68) Päivyri Satavuotiaan raitiovaunun kyytiin Helsingissä ? Jo 108-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo yhdeksäntenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 20.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10– 17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 5 euroa. (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla.) Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla. Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu vuodelta 1919, jossa ei ole seiniä lainkaan. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa. Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan PuuPasilan ikioma raitiolinja. Huhtikuussa 135 samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon ? Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tietojen mukaan maistraateissa muutettiin maaliskuun 2017 aikana 98 aiemmin rekisteröityä parisuhdetta avioliitoksi ja solmittiin 37 uutta samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Huhtikuussa samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi eniten Uudenmaan ja Hämeen alueella (yht. 53 % kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista). Vähiten samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, PohjoisSuomen ja Lapin alueilla (yht. 14 % kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista). Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan 1.3.2017 ja mahdollisti samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen avioliittoon. Väestörekisterikeskus tiedottaa asiasta seuraavan kerran syyskuussa 2017. Harakassa maksuton saarikierros sunnuntaisin toukokuusta syyskuuhun Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. ? Joka sunnuntai kello 14– 15 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan Harakan saaren luontoon ja historiaan. Harakan saari tarjoaa kävijöilleen upean saaristoluonnon lisäksi tietoa ja elämyksiä. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satutalo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. Energiapolulla voi tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja lämmittää eväänsä aurinkogrillillä. – Harakka on varsinainen elämän tihentymä. Kallioketojen kukkaloisto yllättää kävijät, eikä missään muualla Helsingissä lintujen pesintää pääse seuraamaan niin läheltä, toteaa Harakan toiminnasta vastaava Kaisa Pajanen. Kesäkauden ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Yhteysvene saarelle kulkee päivittäin puolen tunnin välein Kaivopuiston rannasta. Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin kello 10–17. Lauantaisin keskus on suljettu.
• 7 Viikot 21-22 • Nro 10 Helsinkiläisten tekemää taidetta kymmenelle metroasemalle Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunki antaa yli 400 metroraiteiden takana olevaa suurta, aiemmin mainoskäytössä ollutta taulua kaupunkilaisten käyttöön Ruoholahden, Kampin, Rautatientorin, Helsingin yliopiston, Hakaniemen, Sörnäisten, Herttoniemen, Itäkeskuksen, Kontulan ja Mellunmäen asemilla. Touko-kesäkuun aikana empatian teemaa käsitellään työpajoissa. Taiteen tekijöinä on 40 kaupungin kesätyöhön palkkaamaa nuorta, 10 ohjaavaa taitelijaa ja lukuisa joukko muita helsinkiläisiä. Avoimiin työpajoihin voi osallistua toukokuussa Herttoniemessä ja Mellunmäessä. – Ole hyvä Helsinki on enemmän kuin taideprojekti. Se on uusi toimintamuoto, jolla Helsinki antaa katukuvassa lisää tilaa helsinkiläisten kokemuksille kaupungistaan kodista, kadusta, kaupunginosasta, erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo kaupunginkansliasta kertoo. Hankkeella tuetaan myös maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten taiteilijoiden verkottumista. Ohjaavina taiteilijoina projektissa työskentelevät Meeri Koutaniemi, Payam Abdolsamadi, Patrik Rastenberger, Heidi Lunabba, Sepideh Rahaa, Mimosa Puumalainen, Warda Ahmed, Tuomo Manninen, Harith Raad, Timo Tähkänen ja Arlene Tucker. Kaupunginkanslian sekä kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä HKL:n ja HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Mukana projektissa ovat myös Suomen Kansallisteatteri, Suomen valokuvataiteen museo, Kinaporin palvelukeskus sekä useampia kaupunginosayhdistyksiä ja asukasyhteisöjä. Teokset tulevat metroasemille syyskuun alussa. Helsinkiläiset kuvittavat kaupunginosien tunnelmia Ole hyvä Helsinki -työpajoissa. Kuva: Helsingin kaupunki 2016. Kaupunginmuseolle voitto brittiläisessä museokilpailussa Herttoniemen metroasemalle tehdään tänä vuonna valokuvasarjakuvia avoimissa työpajoissa. Sarjakuva: Timo Tähkänen. Kuva: Heidi Lunabba. Jatkoa sivulta 3 ? Museums + Heritage Awards on arvostettu brittiläinen museoalan palkinto. Vuosittain jaettavilla palkinnoilla halutaan huomioida innovatiivisia ja uraauurtavia museoja kulttuuriperintöalan projekteja paitsi Isossa-Britanniassa, myös muualla Euroopassa. Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016. Vuoden 2016 loppuun mennessä siellä oli käynyt yli 315 000 museovierasta ja museo oli noussut Suomen museotilastojen kolmoseksi. Tämän vuoden aikana museossa on käynyt jo yli 115 000 kaupunkilaista ja turistia. Museonjohtaja Tiina Merisalo. Kuva: Marja Väänänen Apulaiskaupunginjohtaja iloitsee palkitusta kaupunginmuseosta ? Helsingin kaupunginmuseo kisaa nyt maailman parhaiden museoiden sarjassa. Museo on avointa Helsinkiä parhaimmillaan: se osallistaa kuntalaisia näyttelyissä ja tarjoaa valokuvakokoelmansa ilmaiseen käyttöön. Helsingin kaupunginmuseo valittiin toissa viikolla vuoden museoksi. Muun muassa museoista vastaava sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen iloitsee palkinnosta. – Tällainen palkinto kannustaa jatkamaan koko kaupungin vahvaa kulttuurityötä, Viljanen sanoo. Kaupunginmuseo toteuttaa avoimen Helsingin periaatteita: museo suunnittelee näyttelyitä kaupunkilaisia osallistaen ja museo avasi juuri valokuvakokoelmansa kaikkien vapaaseen käyttöön. Kaupunginmuseossa kävi viime vuonna 315 000 vierasta. Se ylitti kävijäodotukset moninkertaisesti. Kaupunginmuseo on koko Suomen kolmanneksi suosituin museo. Avajaisten yhteydessä amerikkalaiskanava CNN kysyi uutisessaan, onko Helsingin kaupunginmuseo maailman innovatiivisin museo. – Minusta se on. Olen erityisen ylpeä, että Helsingin kaupunki voi tarjota tämän maailmanluokan museoelämyksen kävijöilleen ilmaiseksi. Kaupunginmuseoon on vapaa sisäänpääsy, Viljanen sanoo. Kaupunginmuseo kisaa kovimmassa kansainvälisessä museosarjassa. Museo sai ykköspalkinnon Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisessä kategoriassa. Viime vuonna kaupunginmuseo oli ehdolla Euroopan parhaaksi uudeksi museoksi Leading Culture Destinations Award -kisassa, jossa voiton vei Lontoon Tate Modern. Apulaiskaupunginjohtaja Viljasen oma muisto kaupunginmuseosta liittyy omaan elämänhistoriaan. – Löysin museosta oman nuoruuteni. Kasari-huoneessa esiteltiin 1980-lukua, jolloin itse vielä opiskelin. Helsinkiläisten omakohtaisiin kokemuksiin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja seksistä perustuva Helsexinki -näyttely avattiin kaupunginmuseossa 12. toukokuuta. Vuoden museon valitsevat vuosittain Museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvoston Icomin Suomen komitea. – Löysin museosta oman nuoruuteni. Kasari-huoneessa esiteltiin 1980-lukua, jolloin itse vielä opiskelin, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Kaupunginmuseo sai tunnustusta toissa viikolla, kun se valittiin neljän ehdokkaan joukosta Vuoden museoksi 2017. Suomen museoliiton ja ICOMin Suomen komitean Vuoden museo -palkinto myönnetään vuosittain museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. ”Museo on tunteisiin vetoava kokonaiselämys pihalta näyttelyyn ja vahva osoitus siitä, että isokin onnistuu syvällisen muutosprosessin läpiviemisessä. Helsingin kaupunginmuseosta on tullut lyhyessä ajassa koko kaupungin yhteinen tila”, tuomariston perusteluissa todettiin. Museums + Heritage International Award -sarjan ehdokkaat: • Helsinki City Museum, The New Helsinki City Museum • An Post – The Irish Postal Service, GPO Witness History Visitor Centre • Museum Plantin-Moretus, Antwerp, Have You Met Plantin Yet? • Casson Mann on behalf of La Cite du Vin – City of Bordeaux, La Cite du Vin Permanent Exhibition, Bordeaux, France • Maritime Museum Rotterdam and Kossmann.dejong, Offshore Experience – the search for energy • Tinker imagineers on behalf of the Fort Pannerden Foundation, Experience Fortress Pannerden Museon aula tarjoaa oleskeluja tekemistilaa kaupunkilaisille. Jasmin Anoschkinin citypupu viihtyy joukossa. Kuva: Maija Astikainen
• 8 Nro 10 • Viikot 21-22 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi 10 + 10 mallilla kesähintaan alk. 950€ + kulut! Katso lisää www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyörä ja kuorma-autokurssimme! Palvelemme KOKO KESÄN! Risto Kolanen Vapunajan kuvataide ? Punavuoren, Kaartinkaupungin, Kampin, Ruoholahdenrannan ja lähialueen galleriat avautuvat kevääseen uusilla tekijöillä ja näyttelyillä. Sonaatti maapallosta Taiteilija Katherina Shmidt asuu Moskovassa ja on kotoisin Etelä-Uralissa Chelyabinskissä. Hän on tullut tutuksi Taidesalonki Piirron, Uudenmaankatu 7, galleristeille, ja runsaslukuiset öljyvärityöt ovat esillä Piirron yläkerrassa toukokuulla. ”Sonaatti Maapallosta Sonata about Earth” on teemana. Maalaukseksi puetussa sonaatissa värit ja kuvat muodostavat käsitteellisen tilan. Samalla ne pysyvät myös itsenäisinä teoksina. – Ihmisolento ja maapallo muodostavat ikuisen orgaanisen kokonaisuuden, ne ovat lähes sulautuneet toisiinsa. Silti, ne ovat erillisiä ja yhtenäisyys on olemassa vain mielikuvituksessamme. Toisaalta värien modulaatiot tarkoittavat syvän avaruuden liikkeitä, toisaalta ne kuvaavat maapallon elämän vaiheita: aamu, yö, täysikuu ja niin edelleen, taiteilija sanoo. Maalaukset peilautuvat toisissaan, jotkut elementit toistuvat yhä uudestaan. On kuin katsoisi ottelua: Ihminen ja Avaruus, Maapallo ja Ihminen, Valkoinen ja Musta, Musta ja Värikäs, Ikuinen ja Ohikiitävä, Aamu ja Yö… se voi jatkua ikuisuuksiin. Isoisän nahkapamppu elää Galleria Sinne, Iso Roobertinkatu 16, esittelee 28.5. asti Arttu Merimaan näyttelyä ”Isoisän nahkapamppu”, joka rakentuu erään suvussa kulkeneen esineen ympärille. Osa Ulvilassa sijaitsevasta Harjunpään kylästä tuhoutui tulipalossa 1920-luvulla. Palon kerrottiin saaneen alkunsa pikkupojan tulitikkuleikistä. Itse tulipalo oli tietenkin traumaattinen koko kylälle, mutta se myös aiheutti hankausta pojan perheen ja kyläläisten välillä. Konflikti johti riitoihin ja jopa tappeluihin, ja pikkuveljeään suojellakseen perheen isoveli teki nahkapampun. Nyt pamppu ja siihen liittyvä kertomus muodostavat osan näyttelykokonaisuutta. Lähtökohtana on ollut taiteilijan oma voimattomuuden tunne vallitsevien yhteiskunnallisten virtausten edessä. Näyttely koostuu vapaasti seisovista teoksista, jotka on toteutettu eri tekniikoilla; galleriassa nähdään savitauluja, puuveistoksia, readymadeteoksia sekä valokuvia. Savitauluihin kaiverretut mielikuvitushahmot ja lain omiin käsiinsä ottaneet ”vartijat” muodostavat hermeettisen kokonaisuuden yhdessä nahkapampun kanssa. Varjoista ne keskustelevat olemassa olevien virallisten instituutioiden kanssa, joita edustavat suuKuvataide Kuvataiteilija Katariina Souri (vas.) takanaan teoksensa Lady & Bunny ja kuvanveistäjä Elya Zweygberg ja teoksensa Horse. Kuva: Raimo Granberg. Kaivopuiston lentonäytös ? Suomen llmailumuseo järjestää perjantaina 9.6. ilmaisen lentonäytöksen Helsingin Kaivopuistossa. Kaivopuiston lentonäytös on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Lentonäytös esittelee suomalaisen ilmailun historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Näytösesiintyjiä tulee sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaivopuiston lentonäytös on kaikille avoin, pääsymaksuton ja voittoa tavoittelematon tapahtuma. Tavoit teena on järjestää Suomi100 -juhlavuoden suurin yksittäinen yleisötapahtuma. Kävijätavoite on yli 100 000 kävijää. Näytöksen kustannukset katetaan kokonaisuudessaan yhteistyökumppaneiden ja sponso rien tuella sekä avustuksilla. Lentonäytöksen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä näytöksen järjestäjälle, yhteistyökumppaneille ja Suomi100 -juhlavuodelle, sekä tehdä suomalaista ilmailuhistoriaa tunnetuksi suurelle yleisölle. Kaivopuiston lentonäytöksen järjestelyt Lentonäytös järjestetään Kaivopuiston edustalla. Näytöslinja kulkee rannan tuntumassa, Kruunuvuorenselältä Pihlajasaaren edustalle. Kaivopuistoon pystytetään yhteistyökumppaneiden näyttelyosastoista koostuva tapahtumakeskus, joka on avoinna naytospaivana klo 1022. Näytöstä voi seurata laajalta alueelta, Kaivopuiston, Merisataman ja Hernesaaren väliseltä alueeltaseka erikseen osoitetuilta merialueilta. Näy töksen kuulutukset lähetetään f=tvl-radiotaajuuksilla sekä verkossa. Näytöskoneet operoivat Helsinki-Vantaa ja Helsinki-Malmi lentokentiltä. Näytösaika on klo 17-21. lentonäytös aiheuttaa turvallisuussyistä johtuen rajoituksia maaja vesialueille sekä ilmatilaan. Ehrenströmintie ja Merisatamanranta on suljettu liikenteeltä lentonäytöspäivänä. Suomen llmailumuseo Suomen llmailumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka ylläpitää Suomen laajinta ilmailuaiheista kokoelmaa. Museon kokoelmien painopisteena on Suomen ilmailu ja suomalaisten suunnittelemat tai käyttämät lentokoneet. llmailumuseo on aktiivinen ja elämyksellinen kansainvalisen tason museokohde. Ilmailumuseota ylläpitää Suomen llmailumuseosäätiö. Kaivopuiston lentonäytöksellä edistetään osaltaan Suomen llmailumuseon uudisrakennushanketta Vantaan Aviapoliksessa.
• 9 Viikot 21-22 • Nro 10 Kuvataide Kuvataiteilija Katariina Souri (vas.) takanaan teoksensa Lady & Bunny ja kuvanveistäjä Elya Zweygberg ja teoksensa Horse. Kuva: Raimo Granberg. rikokoiset valokuvat Walter Runebergin Laki-veistoksesta ja Wäinö Aaltosen Aleksis Kiven patsaasta. Eläinten voima kiehtoo Taiteilijapariskunta Katariina Souri ja Eliya Zweygberg pitävät 26.5. asti yhteisnäyttelyn Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Vapun aaton aattona juhlittiin yhteisiä avajaisia runsain juhlavierain. Avajaispuheissaan taiteilijat nimesivät toisiltaan suosikkiteoksensa ja puhuivat yhteisestä rakkaudesta eläimiin. Intohimona eläinaiheet ovat olleet Katariina Sourin maalauksissa aina gallerian debyyttinäyttelystä 2003 alkaen tähän päivään. Sourin ”Lady and Bunny”– maalauksen kiehtova nainen on kuin suoraan jostain orientaalisesta muinaisuudesta. Taitelija tunnetaan myös kirjailijana ja käsikirjoittajana. – Kirjailijana ja kuvataiteilijana ei koskaan tule valmiiksi. Silti, kirjoittaminen ja maalaaminen myös tukevat toisiaan. Tekstit synnyttävät kuvia ja kuvat tekstejä. Maalatessani saan olla impulsiivinen, kirjoittaessani analyyttinen. Tekemisen reunaehdot muuttuvat, mutta sisäistä todellisuutta peilaaaat teemat säilyvät ja kehittyvät vuorotahtiin, Souri perustelee. Eliya Zweygberg tekee hyvin persoonallisia, yksinkertaisilta näyttäviä, mutta vaativia metalliverkkoveistoksia. Teoksensa ”Raven”, Korpin silmässä kiiltelee Swarovski kristalli. Syntymähelsinkiläisen naisen kaikkiin töihin liittyy jonkinlainen tarina, mutta tähän erityisesti. –Raven on ollut itselleni merkittävin työ, hän tunnustaa. Maailma ilman aikuisia? Erno Enkenbergin toinen näyttely Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 1620, koostuu öljy kankaalle– maalauksista ja installaatiosta, jotka käsittelevät kuvitteellista maailmaa, josta aikuiset ovat kadonneet. Teossarjassa ”Meistä luvattiin pitää huolta lapset” ovat jääneet keskenään, ilman auktoriteetteja ja ohjausta. – Sarjan sadunomaisissa maalauksissa lapset viljelevät puutarhaa, jäljittävät mennyttä maailmaa kirjastoissa ja tutkivat tähtitaivasta yrittäen rakentaa yhteyttä historian ja heidän nykyisen todellisuutensa välille. Poissa ovat aikuisten luomat ja ylläpitämät, sopimuksiin perustuvat käsitteet kuten valtiot, brändit ja raha. Maalausten lasten on kerrottava uusia tarinoita ja kehitettävä uusia käsitteitä luodakseen uudet yhdessä selviytymisen edellytykset, Timo Riitamaa kirjoittaa esittelyssä. Takahuoneessa on esillä installaatio, jossa katsojat voivat astua maalauksissa olevien lasten maailmaan. Installaatiossa lapset asuvat kuvitteellisessa taidemuseossa, jonka he ovat ottaneet uudeksi kodikseen. Teoksillaan Enkenberg kysyy, millaisen maailman jätämme lapsillemme. Rakennetun miljöön valtaa luonto Satu Rautiainen esittelee ”Seinän muisti” – maalauksiaan Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3 a. Hän sanoo tutkivansa näyttelyssä maalauksen tilallisuutta. – Kantavana ajatuksena on tilateos maalauksessa ja näyttelytilat näyttelytilan sisällä. Maalauksissa käy vuoropuhelua kaksija kolmiulotteisuus, pienen ja suuren rinnastukset sekä ohuilla ja paksuilla maalikerroksilla luodut syvyysja pintavaikutelmat. Rakennetun miljöön valtaa luonto. – Pohdin usein tilateoksia, mutta olen halunnut pysyä maalauksen rajatulla kuva-alalla. Itseäni kiehtoo materiaalien ja välineiden selkeys sekä syvyysvaikutelmien luominen kaksiulotteiselle pinnalle. Maalaukset on tehty levylle liimatulle paperille. Hän aloittaa maalaamisen vesiväreillä, jonka jälkeen eristää kerroksen liimalla. – Jatkan maalaamista öljyväreillä, joita siveltimen lisäksi painan paperilla ja pyyhin kankaalla. Näyttelykokonaisuus avautuu ihmisyyden näyttämöiksi: luonnon alaisuudessa ihmiskunta on yhtä. Maalauksia liikkeestä Tanja Ahola maalaa ennennäkemättömiä kuvia tanssista – hän vangitsee liikkeen ja tanssijan autenttisen olemuksen teoksiinsa. Ne ovat syntyneet läheisessä vuorovaikutuksessa suomalaisen tanssikentän merkittävimpien vaikuttajien kanssa. Monivuotisena tanssin ammattikuvaajana, tanssijana, tanssitaiteen seuraajana ja taidemaalarina, Ahola yhdistää töissään monisäikeisen suhteensa tanssiin. – Maalauksissa tanssijan liikkeen olemus ja tarina siivilöityvät kankaalle väreiksi ja muodoiksi, jotka tanssin lailla koskettavat mieltemme sisäistä liikettä ja yhtyvät alitajuntamme herkkiin virtoihin. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, näyttelyn lähtökohtana on jaettu läsnäolo. Maalaukset syntyvät prosessissa, jossa tanssija liikkuu ja Ahola maalaa samanaikaisesti. – Kaksi sooloa kietoutuu näkymättömästi toisiinsa ja syntyy vuoropuhelu, jossa tanssi ja maalaaminen syvenevät ja saavat uusia ulottuvuuksia. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 28.5. klo 14–16. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Satu Rautiainen ja osa teostaan Seinät muistavat (vesiväri, öljyväri ja paperi levylle) Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Tanja Ahola uppoaa Ona Kamun tanssia kuvaavaan teokseensa 8 tanssijaa maalauksia liikkeestä -näyttelyssään Galleria Katariinassa. Kuva: Hannele Salminen Taiteilija Arttu Merimaa ja osa Galleria Sinnessä olevaa installaatiotaan nimeltä Isoisän nahkapamppu. Kuva: Raimo Granberg. 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! 2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään KOIRA Meidän 2/2017 6,70 RO TUE SITTELY SSÄ ISOV ILL AK OI RA Meteorologin koira tv-tähtenä Bordercollie älykkäin koirarotu? Nyt näyttelyyn! * harjoittelu * vaatetus * varusteet Näinkin pärjää: * sokea Miska * kolmijalkainen Lilli Valjakolla itäraja päästä päähän Karhu hyökkäsi, terrierit pelastivat Nuorten ikioma koirakahvila Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro 6 nroa/vuosi 40€ Hevosmaailma Hevonen on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Kaikki hevosesta, 92 sivua/nro 6 nroa/vuosi 49€ Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Lämpöä ja läheisyyttä! 6 nroa/vuosi 45€ Voit tilata lehdet: www.karprint.fi • tilaukset@karprint.fi
• 10 Nro 10 • Viikot 21-22 Kulttuuri ? – Hei, sinä. / Mitä sinulle kuuluu?, sanotaan kutsuvasti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen Näyttelijätyönyksikön valmistuvien teatterintekijöiden tavattoman puhuttelevassa ”Sinun Näytelmäsi” -esityksessä Haapaniemenkadun studiossa. Annoimme raikuvat aplodit. Anni Pesonen selostaa iskevästi elämäänsä nuutuneen päähenkilön, nuoren aviovaimon elämää, jossa arki muuttuu absurdiksi seikkailuksi. Häntä esittää loistava Elina Saarela, jonka olemus huutaa apua näyttämölle. Olli Riipinen ja Oliver Kollberg tekevät monia hauskoja rooleja. Kaikki ovat kolmannen vuosikurssi opiskelijoita. Lapsille Ruutia Tanssin päivänä Aivan hurmaava esiintyjä on Natàlia Méndez katalonialaisryhmä Pontie Pien ”Loo”–tanssiesityksessä lapsille ja aikuisille, jonka näin Kansainvälisen tanssin päivänä Ruutia!-festivaalilla. Tarina on hyvin runollinen ja esitys hiekan päällä visuaalisesti ihastuttava. Loo on Intiassa puhaltava kuuma ja kuiva tuuli. Päähenkilö puhaltaa hiekan eloon, ensin purjehtii sen läpi, piehtaroi kukkulan päällä ja sukeltaa hiekan sisään. Iso hiekkalaatikko oli rakennettu Hurjaruuthin lavalle. Aavikko tuli ihan keskellemme. Lapset sijoitettiin laatikon reunaan ihmettelemään. Moni olisi halunnut mukaan hiekkaleikkiin; muutama pelotti alun hiekanpuhallus. Sanaton esitys oli tarkoitettu etenkin 2-5 -vuotiaille. Toinen kansainvälinen esitys oli ranskalaisen Tomas Lebrunin ”Tel quel !”, joka käsittelee erilaisuuden, suvaitsevaisuuden ja unelmien teemaa. Se oli hyvin tunnelmallinen, yhtenäinen draamatarina enemmän aikuisemmalle yleisölle sekä aiheensa että melkein tunnin pituuden puolesta. Hänen laulunsa käännetyt sanat ovat hauskoja. Välillä saattoi nähdä Loikka-tanssielokuvia sekä Hurjaruuthin aulassa että Teatterimuseossa. Kallion lukio Lentoon – En osaa antaa lohtua, / ei tahdo sanat tulla. / Kahvikuppi tärisee, / ja suolaista on pulla, laulettiin Savoy-teatterin lavalla nuorin koululaisvoimin Mitä käy, kun menettää isoveljen, lapsen, poikaystävän? Miten pärjää, kun jokainen suree tavallaan ja suru alkaa erottaa? Saako luurangolle nauraa? Milloin rakkaus voittaa? Oletko siellä, jos opin lentämään? ”Lento” on Kallion lukion ja Helsingin opetusviraston Suomi 100 -suurproduktio. Musikaalin kantaesitys oli yli sadan kalliolaisen taidonnäyte. Lento kertoo 6-vuotiaasta Ellistä, joka menettää yllättäen isoveljensä. Kun Veeti on poissa, vanhemmat, muut aikuiset ja Veetin tyttöystävä Ilona surevat kaikki omilla tavoillaan. Koska kukaan ei kunnolla kerro Ellille, missä Veeti on, Elli käärii hihat ja lähtee etsimään. Etsintäretki vie seikkailulle, jossa rakkaus ja riemu kumpuavat samasta lähteestä kuin suurin kaipaus. – Relaa, kelaa, kaikki delaa / Ei mitään välii miten sä sun kortit pelaat. / Sitten kun löytyy se viimeinen rasti, samaa jamaa / Hamaan tulevaisuuteen asti” Lento ei kerro, miten surra tai selvitä oikein. Esitys on välähdys siitä, että vaikka jotain menettää pysyvästi, rakkaus jää. Menetys ja suru yhdistettynä musikaalin tyylilajiin ja kahdeksan oppiaineen yhteistyöhön on poikkeuksellinen kokonaisuus. Kirjailija Emilia Lehtisen käsikirjoittama, lukiolaisten säveltämä ja seitsemän taidepedagogin ohjaama musikaali käsittelee surua armollisella ja lempeän anarkistisella otteella. Nelma Peuhu Ellinä ja Linda Manelius Ilonana erottuivat joukosta. Katsoin päivänäytöksen, jossa oli erityisesti yläkoululuokkia sekä ammattikouluja lukiolaisryhmiä pääkaupunkiseudulta. Lentäjäsankaruutta nukketeatterissa Uskomattoman intensiivinen ja maaginen teatterikokemus syntyy Kuuman Ankanpoikasen esityksessä ”Missing Amelie Earhart”, jonka saattoi nähdä kuukausi sitten Cirkossa turkulaisen nukketeatteriverkoston Aura of Puppetsin minifestivaalilla ja vapun alla Nukketeatteri Sampon lavalla. Merja Pöyhönen on tavattoman ilmeikäs kasvojen ja äänen sekä kolmen ihmisenkokoisen nuken käsittelijänä. Harvoin nukketeatteri kestää näin pitkään. Mutta aika ei käy pitkäksi. Seuraamme suurella huomiolla, kun Pöyhönen käy läpi amerikkalaisen lentäjän ja seikkailijan Amelie Earhartin elämää ja taustaa ennen kohtalokkaaksi koituvaa Tyynenmeren ylityslentoa heinäkuun alussa 1937, eli kohta 80 vuotta sitten. Hän olisi itse täyttänyt 40 vuotta. Kaksi muuta nukkea ovat Amelien kartturi-Fred, joka on esityksen koominen hahmo aina välillä viinaan sortuvana sidekickina. Runsasmuotoinen on sekä fyysisesti että henkisesti Amelien tukija, puoliso George Putnam, joka järjestää lentoja. Pöyhönen käyttää mittakaavaa hienosti. Välillä seuraamme pienoiskoneen lentoa aavikolla ja meren yllä. Välillä Pöyhönen näyttää käsieleillään lentäjän ja kartturin sanailua. Vaikka nukketeatterin osaajan suu on melkein koko ajan nähtävillä, katsoja samastuu täysin eri persooniin ja heidän tapaansa puhua. Tässä nukketeatteriesityksessä ei ole keskenään samankaltaista massaa, isoa joukkoa, vaan jokainen nukke on oma persoona kuten elävässä elämässäkin olemme eri ihmisiä. Nukeista vastaa Heidi Maaranen. Häät itsensä kanssa Kaapelin Turbiinisalissa näimme Leena Harjunpää humoristisen leikkivä tanssisoolo ”Häät all by myself”. Hän kyllästyi vastailemaan sukulaisten kysymyksiin perheenäidin ja vaimon uraputkesta, joten toteutti haaveen omalla tavallaan: Menee edessämme naimisiin itsensä kanssa. Yleisö pääsee osaksi hääseremoniaa, saimme drinkkilasin heti ovella. Edessämme on hääilmapalloja ja kaikkea muuta. Tanssija heittää juomaa ja hääruusut selkänsä yli. Sitten hän saa toisen ajatuksen: Entä jos on olemassa oikea sielunkumppani, jonka kanssa mennä yhteen itsensä sijasta. Harjunpää on persoonallinen tanssitaiteilija, joka tekee mielellään yhteistyöRisto Kolanen Vapunajan kulttuurikierros Merja Pöyhönen lausuu sekä Amelie Earhartin että kartturi-Fredin roolit nukketeatterivierailulla. Kuva: Jussi Virkkumaa. Ponten Pie: Loo Kaapelilla Tanssin päivänä. Kuva: Raimo Granberg. Nelma Peuhun Elliä kannattavat muut ystävät Kallion lukion Lento-musikaalissa Savoysssa. Kuva: Siiri Sainio/Kallion lukio Leena Harjunpään soolotanssi on kaunisliikkeistä ja Hää-tarinana hauska. Kuva: Miso Macura. ”Love & Information” on hauska kavalkadi.Valo Sauri (vas.), Emilia Gustafsson, Marie Rosenberg, Susanna Nygård, Rebecca Niska ja Anna Norros. Kuva: Oskar Silén.
• 11 Viikot 21-22 • Nro 10 Kulttuuri Työviksellä teatteriviikko ? Helsingin työväenopistolla oli 4.-10.5. vireä teatteriviikko, jossa opiskelijat ja harrastajat esittivät talven ja kevään tuloksiaan. Riemukas oli tunnelma opiston kauniissa juhlasalissa, kun Tunneteatteri esitti ”Ihme Maan! Se oli sovellus Liisa Ihmemaassa tarinasta tavallisessa maassa, jossa Liisa tuntee välillä itsensä yksinäiseksi. Puhuva pupu auttaa hänet seikkailuun, jossa törmätään Hassuun Hatuntekijään, Irvikissaan ja Herttakuningattareen. Musiikkia, huumoria ja tanssia oli paljon tarjolla. Esitys toteutettiin Helsingin Kehitysvammattuki 57 ry:n vekkaritoiminnan kanssa. Vekkarilaisten tukena oli muutama vapaaehtoinen taustatukihenkilö. Vuorosanat kun tuppasivat välillä unohtumaan. Esiintyjillä oli hauskaa, ja he selvästi voimaantuivat yleisön läsnäolosta ja taputuksista. Yksi heistä penäsi vielä loppuaplodien aikana sitä, onko meillä ollut kivaa. Lapsivaltainen yleisö vastasi: on. Erityisen koominen henkilö oli Irvikissan esittäjä, joka matki Turhapuroa, Jukka Virtasta ja Erkki Toivasta. Rakkauden kesä 1967 ja uusimmat taidesuunnat saivat oman huomionsa. Stoan lausujat antoivat hienot makupalat Viipuri-salissa pidettyyn isompaa esitykseen. Iiro Kajaksen ohjaama kymmenikkö esitti juhlavuoden kunniaksi suomalaisia kirjailijoita, runoilijoita Salamasta Hellaakoskeen, Heikki Salosta Kiveen. Hannu Salaman nimiruno vuonna 2016 ilmestyneestä kokoelmasta ”Hyvästi, kirvesvarsi” kaikui vahvana Ismo Luimulan esittämänä: – Tämä matka sodanjälkeiseksi ristitty, päättyisi saastealtaaseen / jos nahkapäitten piloillaan entiseen kääntämä viitta ei jälleen / opastaisi kiertotien oikovan mutkat suoraan oksalle ylimmälle. Kiven Suomenmaan hyvin kaunorunollinen lausuja oli Lasse Männynsalo. Studionäyttämön ”Onnellisuuskone” on jatkoa Martti Mäkelän keväisille kabaree-tyylisille ohjaukssille. Niissä on sketsikohtausrakenne musiikin ja videoiden rytmittäjänä. Ohjaaja luki Tommi Melenderin oivaltavan esseen Onnellisuudesta ja haki aineksia Daniel Harmsin 1930-luvun absurdismista Helismaahan, Leinoon, Hellaakoskeen. Yhdeksän näyttelijä esittää Sammon saloja, brittiläistä seikkailuhuijausta, sulttaanin murheita. Varsin hauskan karikatyristinen on Tsehovin Kolme sisarta, jonka vanhustalon naiset esittävät iltalääkityksen alla. Joukosta erottuu monitaitaja Gia Virkkunen ja uusi löytö, energinen Lilja Larbi. Vanhat studionäyttelijät ovat täydentyneet monilla uusilla kyvyillä, naisia enimmäkseen. Väliajalla saimme seurata kahvilan perän nonstop-runotuokioita, joita Ulla Tarvainen ohjasi. tä muiden eri taidelajien edustajien kanssa. Kaapeli on ollut jollain lailla kotisali. Näin siellä Divan pari vuotta sitten. Musiikista vastaa Jouni Tauriainen. Katkelmia vuorovaikutukseen Varsin raikas, humoristinen ja ajattelua liikuttava on Studentteaternin keväinen esitys ”Love & Information”, joka oli nähtävillä Kaapelilla. Se on kaleidoskooppinen näytelmä, jossa on 49 pientä katkelmaa kuuden näyttelijä vaihtuvin ryhmin seitsemään osaan jaettuna. osien sisällä improvisoitiin. Yhteinen teema on käsitellä tiedon, teknologian ja vuorovaikutustamme muihin ihmisiin. Kuinka toimimme kohdataksemme toisemme? Käsikirjoitus on brittiläisen kirjailijan Caryl Churchillin 75-vuotiaana v. 2012 ensi-illan saanut esitys, joka oli nyt toisen kerran Suomen teattereissa. Ohjauksesta vastaa Oskar Silén. Nopeasti seuraavat siirtymät kevyissä lavastuksissa toimivat. Lupaavista näyttelijöistä erottuivat Marie Rosenberg ja Valo Sauri. Hullun elämää – Kannattaa mennä aika nopeasti pitkäkseen. / Zero pudottaa sinut tehokkaasti ja pian. Vahva näyttelemistä, avoimen raadollinen hieno teksti on Juha Hurmeen ”Hullu”, joka menee vielä kaksi viikkoa Jurkassa. Linkki on vierailumatka aika täyteen myytyihin esityksiin. Muutama jäännöspaikka olisi eilen ollut. Olin Sibeliuslukion oppilaiden joukossa katsomassa. Kovasti tykkäsivät. Teatteri Telakka Tampereelta toi kuukauden ajaksi vierailulle esityksen, joka perustuu Hurmeen omaan kirjaan vuodelta 2012. Se kertoo ihmisen matkasta hullujenhuoneella keltaisesta talosta valkoiseen ja lopulta harmaaseen taloon, joka on päätepiste. Ihmisen todellisuus hajoaa katkonaiseksi ja absurdit kokemukset seuraavat toisiaan. Huoneteatterin tyyliin kolme erinomaista näyttelijää tekee kaiken. Antti Laukkarinen on loistavan fyysinen ja uskottava hullu. Kaisa Sarkkinen esittää hoitohenkilökuntaa ja naispotilaiden roolit hellän kauniisti. Kuten Uuno Kailaan runoon ”Laulu Partaalla” sävellyksen. Antti Mankosella on kaikkein kummallisimmat potilaiden roolit, ja toisaalla kliinisen tohtorin. Näin kaikki kolme näyttelijää ensi kertaa, vaikka Telakan maine on kiirinyt Helsinkiin. Ihmisääni soi Club For Five on ainutlaatuinen ilmiö musiikkimaailmassa rikkoessaan mielikuvia siitä, mitä kaikkea ihmisäänellä voikaan tehdä. Monipuolinen a cappella lauluyhtye on valloittanut yleisönsä suvereenilla osaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhtyeen musiikkia ei voi rajata yksittäiseen tyylilajiin, sillä viisikko yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti jazz-, pop, rockja klassista musiikkia tyylikkääksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Viiden laulajan Maija Sariola, sopraano, Susanna Lukkarinen, altto, Jouni Kannisto tenori, Juha Viitala, baritoni ja Tuukka Haapaniemi, basso lavashow oli Savoyssa täynnä vastustamatonta iloa ja virtuositeettia. Erikoisuutena on instrumentaalinen lähestyminen laulamiseen, ihmisäänellä ”soittaminen”. Lyömäsoitinten jäljittely, ”beatboxing” on esim. perustajajäsenten Haapaniemen ja Kanniston vahva bravuuri. Yhtye ei kuitenkaan tyydy pelkkään soittimien imitointiin, vaan kaikki yhdistyy saumattomasti taitavaan yhtyelauluun ja musiikilla leikittelyyn. ”Kissanainen”, ”I will stay”, ”Mörri-Möykky” -potpuri ja mon muu tuttu laulu valloitti täyden vappusalin. Suomalaisia lauluhelmiä Aurora Marthensin ja Elias Miettisen konsertissa palattiin Vuotalossa Suomen kultakauteen, jolloin suuret nimet kuten Jean Sibelius, Oskar Merikanto ja Toivo Kuula saivat taideja musiikkielämän kukoistamaan. Marthens loisti alussa erityisesti Sibeliuksen vähemmän tunnettujen rakkauslaulujen, mm. ”Den Första kyssen” tai Merikannon parissa. Sibelius kuultiin nyt ruotsiksi, Merikanto molemmilla kielillä. ”Finländska pärlor” (Suomalaiset helmet) konsertissa saamme nauttia myös rakastetuimmista kevyen musiikin helmistä kuten Lasse Mårtensonin ”Myrskyluodon Maijasta” ruotsiksi ja Erna Tauron ”Syyslaulusta”. Marthensin tulkinta nousi pakahtuvaa huippuunsa ”Stormskärs Majan” soinnuissa. Tälläkin konsertilla juhlittiin 100-vuotiasta Suomea. Vappunaamari Aseman Lyhdynkantajilla Vappuna oli marssia, Mantan lakitusta ja Ullanlinnan piknikiä. Kulttuurikiertäjät bongasivat kuviin sen, miten Alvar Aallon suunnittelema Rautatieasema oli saanut koristetta päälleen. VR oli pukenut kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelemat, vuonna 1914 valmistuneet, Lyhdynkantajat Kissyhtyeen kasvonaamiolla! Kansalaistorilla lauloin iloisemman ilmeen saaneessa Vappujuhlassa Kitkerät Neitsyet, joilla on hyvin teräviä laulunsanoja. ”Setä teen minusta tähti” lauluun on Vappu Rossi tehnyt sanat: – Jos yrittää yksin, eikä apuna ketään / juoksukilvassa tässä on vaikeaa. / onneks jo alkumetreillä törmäsin setään / nyt ilolla laukkaan, setä ohjastaa! / Sedän avulla tyttö tutustuu haaveisiin suuriin. Äkkiä Tuhkimo enemmän prinsessaa muistuttaa! / Kääntyy tyttösen laulut jo mollista duuriin / kun setä tähtisadetikkua yllänsä heilauttaa. Teksti: Risto Kolanen Antti Mankonen (vas.), Antti Laukkarinen, Kaisa Sarkkinen esittävät hulluja ja hoitajia hienosti. Kuva: Kai G. Baer Viisi taitavaa laulajaa tuottavat myös instrumentaalisoitinten ääniä. Kuva: Maarit Kytöharju. Vapunaikana myös VR oli pukenut kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelemat vuonna 1914 valmistuneet Lyhdynkantajat Kiss-yhtyeen kasvonaamiolla. Kuva: Raimo Granberg. Kitkerät neitsyet valloittivat Kansalaistorilla. Kuva: Raimo Granberg.
• 12 Nro 10 • Viikot 21-22
• 13 Viikot 21-22 • Nro 10 Vallisaari houkuttelee kävijöitä uusilla palveluilla ? Viime kesänä Helsinki sai upean merellisen lisän retkeilykohteeksi aivan ydinkeskustan tuntumassa, kun Vallisaari aukesi yleisölle oltuaan Puolustusvoimien hallinnassa kymmeniä vuosia. Tulevana kesänä tämä kohde todella puhkeaa kukkaan ja houkuttelee käymään monine eri mahdollisuuksineen ja palveluineen. Saaren nykyinen omistaja Metsähallitus on solminut Juva Shipping Oy:n kanssa vuokrasopimuksen Vallisaaren ravintolaja satamapalveluista. Juva Shipping operoi saarella myös ravintola-, yhteysliikenneja ohjelmapalveluita sekä retkisatamaa. Ravintolaja kahvilapalvelut Torpedolahden satamaaukiolle aukeaa toukokuun alusta ravintolatori. Satamakahvilassa voi hulppean merimaiseman lisäksi nauttia 200-paikkaisella osittain katetulla anniskeluterassilla esimerkiksi Hot Sea Dogin huurteisen juoman kyydittämänä tai vaikka tuoreet pullakahvit. Epic Foodsin upouudesta ravintolasta tarjoillaan kätevissä take away -rasioissa keitot, raikkaat salaatit ja bowlit tarvittaessa isommallekin porukalle. Tai voit myös napata valmiit picnic-eväät mukaan saarikierrokselle. Jädedudet avaa erityisesti lapsiperheet huomioivan kioskikahvilan n. 100 metrin päähän Torpedolahdelta. Terassi houkuttelee auringonpaisteella ja kymmenkunta sisäasiakaspaikkaa mahdollistavat luomuvirvokkeiden, vohveleiden, runsaan jäätelövalikoiman ja kahvilatuotteiden nauttimisen sisätiloissa sympaattisessa vanhassa tiilirakennuksessa vähän huonommallakin säällä. Luotsipihan rannan tuntumasta löytyy monipuolinen kahvila-kioski, josta perinteisten kahvilatuotteiden lisäksi löytyy ruokaisia salaatteja, makeisia ja virvokkeita. Lounasruokailuihin ja muihin rentoihin tilaisuuksiin ryhmille on etukäteen varattavissa persoonallisia tiloja Torpedolahden tai Luotsipihan tuntumasta. Kuljetus ja retkisatama Saareen pääsee usealla eri vesibussilla. Aava-Lines ajaa Kauppatorilta heti Suomenlinnan lautan vierestä suoraan Torpedolahden laituriin tunnin, ruuhkaisimpaan aikaan jopa puolen tunnin välein. JT-Lines operoi edelleen liikennettä Kauppatorin, Vallisaaren Luotsipihan laiturin, Lonnan ja Suomenlinnan välillä. Torpedolahden retkisatama palvelee omalla veneellä kulkijoita. 7€ päivähintaan voit jättää veneen 48 paikkaiseen satamaan ja nauttia saaren palveluista. Odotettuna uutuutena retkisatamassa voi tänä kesänä myös yöpyä 15€ maksua vastaan. Nähtävyydet Tämä luonnonkaunis saari on täynnä houkuttelevia nähtävyyksiä aina 1500-luvulta lähtien, kun Kustaanmiekkaan rakennettiin ensimmäiset suojavallit. Vuosisatojen ja eri sotien yhteydessä saareen on muodostunut ainutlaatuinen infrastruktuuri, joka käsittää upeita historiallisia rakennuksia eri aikakausilta, puhumattakaan muista luonnon muovaavista nähtävyyksistä, joita ovat mm. kallioluolastot, lehmuskujat ja suojeltu tervaleppäkorpi. Vallisaaresta ja sen lähialueilta on tavattu kymmeniä uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai luontodirektiivin lajia. Saari kuuluu myös Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen. Pientä jännitystä saarelle saadaan erään historiallisen ja ikävän tapahtuman vuoksi, kun 1937 saarella sattui tuhoisa asevaraston räjähdys, jossa räjähteet levisivät ja hautautuivat ympäri saarta. Tänä päivänä saarella saa kulkea vain merkittyjä reittejä pitkin ja kaivuutyöt ja tulenteko ovat kiellettyjä. Muut palvelut Vallisaaren mahtaviin nähtävyyksiin voi tutustua parhaiten osallistumalla opastetulle kierrokselle, joita tehdään sekä Vallisaaren että Kuninkaansaaren puolella. Kierrokset ovat pääsääntöisesti n. 1,53 tunnin mittaisia. Kierroksen voi varata yksityisesti omalle ryhmälle ja kesäsesonkina järjestetään myös valmiita kierroksia ennalta sovittuina kellonaikoina, joihin voi ottaa osaa. Suurimmat opastoimijat saarella ovat Aarresaaret ja Ehrensvärd-seura. Lisäksi Vallisaaressa tullaan kesän mittaan tarjoamaan erilaisia aktiviteetteja, kuten esimerkiksi SUPlauta-vuokrausta ja ohjattuja FatBike-retkiä. Vallisaari.fi -sivuille tarkennetaan kaikki palvelut niiden vahvistuttua. Aleksanterin patteri Vallisaari Punnitse ja Säästä -ketju It’s Pure -myymäläkonseptiksi Pöyryn taloushallinnon palvelukeskus takaisin Suomeen ? Suurin suomalaisessa omistuksessa oleva suunnitteluja konsultointiyhtiö Pöyry siirtää taloushallinnon palvelukeskuksensa Puolasta takaisin Suomeen. Yli 30 asiantuntijan rekrytointi alkaa välittömästi yhteistyössä Academic Workin kanssa. Suomi 100 -juhlavuoden hengessä Pöyry on päättänyt siirtää taloushallinnon palvelukeskuksensa Puolasta Suomeen. Yhtiössä koetaan, että maahamme on järkevää, houkuttelevaa ja kannattavaa sijoittaa. Konsernin talousjohtaja Juuso Pajusen mukaan paras tapa juhlia Suomen merkkivuotta on tuoda Suomeen lisää työpaikkoja. Hyvä ajankohta keskittämiselle – Lähes 60 toimintavuotemme aikana olemme nähneet Suomen yli pyyhkäisseen rakennemuutoksen ja sen vaikutukset. Pyrimme nyt osaltamme tuomaan esiin suomalaisen toimivan yhteiskunnan ja oikeudenmukaisen sosiaalisen järjestelmän etuja. Haluamme erityisesti näyttää, että Suomi on hyvä maa elää ja yrittää, Pajunen kommentoi. Päätös taloushallinnon palvelukeskuksen siirtämisestä Puolaan tehtiin vuosien 2011 ja 2012 aikana tilanteessa, jossa hajautetun organisaation ja moninaisten tietojärjestelmien hallinta ja johtaminen oli haastavaa. Toimintoja haluttiin keskittää ulkoiselle kumppanille, koska yhtiössä uskottiin ulkoistamisen luovan edellytykset toimintatapojen yhtenäistämiselle ja joustavalle kasvulle. – Ulkoistaminen ja keskittäminen ovat toimivia keinoja harmonisoida toimintamalleja. Julkaisimme vuonna 2012 myös vision ja voimakkaaseen kasvuun tähtäävän strategian. Harmonisointi ja prosessien kehittäminen onnistui loistavasti, mikä mahdollisti uuden tietojärjestelmän käyttöönoton. Nyt on tullut aika keskittyä tuottamaan taloushallinnon palveluita itse, Pajunen linjaa. Suomella on monipuolisia vahvuuksia Pöyry valitsi taloushallinnon palvelukeskuksen sijoituspaikaksi Suomen useastakin eri syystä. Palvelun ulkoistusta ei haluttu enää jatkaa, koska palveluiden tuottaminen itse lisää tarvittavaa joustavuutta. Lisäksi olemassa olevat rakenteet, tunnettuus Suomessa ja tuttu toimintaympäristö katsottiin isoiksi vahvuuksiksi päätöstä tehtäessä. Talousjohtaja Pajusen mukaan Suomi on myös kohtuullisen hintainen. – Sijoitus Suomeen on kannattava millä mittarilla tahansa. Kun tarkastellaan suomalaisen asiantuntijaosaamisen hintatasoa, se saattaa vaikuttaa näennäisesti korkealta, vaikka todellisuudessa se ei sitä olisikaan. Lisäksi on hyvä muistaa saman katon alla työskentelyn edut ja sen tuoma tehokkuus. Työ on joustavampaa, Suomessa on valmiiksi hyvät yhtiön rakenteet ja mikä tärkeintä, erittäin osaavaa työvoimaa tarpeisiimme, Pajunen kiteyttää. Rekrytointi vaiheittain Rekrytointi tapahtuu kahdessa vaiheessa, jossa ensin rekrytoidaan tiimien esimiehet ja sen jälkeen tiimin muu henkilöstö. Tavoitteena on ottaa kaikki taloushallinnon toiminnot talon sisälle viimeistään joulukuussa. Pöyryllä uskotaan, että Academic Workin tuella ja panoksella onnistutaan löytämään sopivia osaajia vastuullisiin tehtäviin. – Meillä on pitkä yhteinen historia ja erittäin hyvät kokemukset yhteistyöstä Academic Workin kanssa. Uuden palvelukeskuksen rakentaminen ja henkilöstön palkkaaminen ei ole Pöyryn jokapäiväistä bisnestä. Academic Work tarjosi meille arvostamaamme proaktiivista näkemystä siihen, miten prosessia kannattaa lähteä viemään eteenpäin, Pajunen kertoo rekrytointiprosessista. Pöyry on ollut pitkään mukana suomalaisen osaamisen ja yhteiskunnan rakentamisessa. Seuraavan sadan vuoden suunnitelma on selkeä: Pöyry haluaa olla edelleen mukana tukemassa innovaatioita, koulutusta ja kehitystä. – Haluamme jatkossakin huolehtia suomalaisen osaamisen kehittymisestä. Seuraavan sadan vuoden aikana täytyy pitää huoli siitä, mitä olemme hienon historiamme aikana onnistuneet tänne luomaan, Pajunen päättää. Pöyryn taloushallinnon palvelukeskus siirretään takaisin Suomeen. Jotkut asiat on hyvä pitää lähellä. ? Punnitse ja Säästä -ketju uudistaa kauppansa It’s Pure® -myymälöiksi. Uusi nimi tuo mukanaan uutta tuotevalikoimaa ja ostamismallia sekä uusia tuotteita. Ensimmäinen uudistunut myymälä aukesi Tampereen keskustaan 18.5.2017. Seuraavat neljä It’s Pure® -myymälää avautuvat Helsinkiin, Turkuun, Vaasaan ja Ouluun. Punnitse ja Säästä -myymälät jatkavat toimintaansa normaalisti. Elintarvikeala kehittyy nopeasti, erityisesti luomumarkkinat kasvavat yli 15 prosenttia vuodessa. Lisäaineettomat ja eettisesti tuotetut elintarvikkeet ovat yhä tärkeämpiä kuluttajille. – Punnitse ja Säästä -ketjun toiminta on perustunut irtotuotteisiin, joita asiakas saa ostaa juuri sen verran kuin itse tarvitsee. Uusissa It’s Pure® -myymälöissä keskitytään erityisesti tuotteisiin, joissa ei ole haitallisia teollisia lisäaineita. Uusi toimintamalli mahdollistaa myös täysin pakkauksettoman ostamisen, sanoo toimitusjohtaja Juuso Siro. Uusi nimi It’s Pure® ilmentää puhdasta ja reilua toimintaa. Tuotteissa vältetään teollisia lisäaineita, ja tuotteista yli 50 prosenttia on luomutuotettuja. Luomutuotteiden määrän kasvu parantaa yhtiön asemaa hintakilpailussa. Kaksi kolmannesta Punnitse ja Säästä -myymälöistä toimii franchising -periaatteella, ja kolmannes on ketjun itsensä omistamia. Ketjuun kuuluu 30 Punnitse ja Säästä -myymälää ja huomisesta lähtien yksi It’s Pure® -myymälä. Myymälöitä uudistetaan kevään aikana noin yksi kuukaudessa.
• 14 Nro 10 • Viikot 21-22 ? Kitaran massiivinen ääni ja teräksinen kiipeilyteline kuuluvat ja näkyvät jo kauas, kun HIT Helsingin työryhmä harjoittelee koko perheen näytelmää Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli Tervasaaressa. Humoristinen sirkusta ja teatteria yhdistävä esitys käsittelee tunteita lapsen näkökulmasta. Bassokitara kuuluu akrobaatti Eikka Alatalolle, joka oli mukana myös viime kesän suositussa Känkkäränkkä – kerrankin kunnon itkupotkuraivarit. – Pikkuveli Basse, jota esitän, soittaa bassoa matalalta ja korkealta ja kovaa! Karjuvan pikkuveljen vaipoista hyppään isän saappaisiin ja minulla on myös pari uutta kiukkuhahmoa: Juksukorva ja Sisupussi. – Viime kesältä jäi mieleen ennen esitystä trampoliinin jousien virittäminen ja se että joka päivä oli erilainen, vaikka esitimme samaa näytelmää. Parasta oli kuulla ja nähdä katsojien reaktioita: hämmästystä, jännitystä, iloa ja naurua. Kuten eräs katsoja totesi: ”Se oli hienoin temppu, kun teit takaperin voltin ilman mitään!” – Tämän kesän esityksessä noustaan vielä korkeammalle kuin mitä viime kesänä trampoliinilla, lupaa Alatalo. Fantasiahahmojen liikkumisen tapoja on sirkusammattilaisen mielestä mielenkiintoista kokeilla ja tutkia. – Tämän vuoden sirkusosuudet tulevat olemaan yllätyksellisiä monella tapaa. Ne sulautuvat muihin tapahtumiin näyttämöllä ja leikittelevät hahmojen fyysisillä ominaisuuksilla, kuvailee Alatalo. Tänä kesänä oman akrobaattishow Motör Circuksen ja siihen olennaisesti kuuluvan vuoden -79 pallokeulavolkkarin kanssa ympäri maan kiertävän Alatalon erityislajeja ovat tasapainoilutikkaat ja fyysinen komiikka. Jotta ei olisi liian helppoa, soittaa Alatalo volttien ja käsilläseisonnan lomassa vielä sitä sähköbassoakin. Lapset täysillä mukana Ilja Mäkelän kirjoittama ja ohjaama näytelmä saa kantaesityksensä Tervasaaressa 27.5. Humoristinen näytelmä kertoo 7-vuotiaasta Vilmasta, josta on tullut samanaikaisesti sekä koululainen että pienen pötkylän isosisko. Uusi tilanne ajaa tytön keskelle tunnemyrskyjä, joissa tulilinjalle jäävät niin perheenjäsenet, opettaja kuin kaveritkin. Lopulta Vilmaa tuijottaa peilistä itse Kiukkulan kuningatar Tuittupää, joka ajaa Vilman varsinaiseen seikkailuun. Viime kesänä tempperamenttisena keskushenkilönä ihastuttanut näyttelijä Vilma Putro nähdään jälleen Vilman roolissa. – Tänä kesänä hullutus jatkuu kahta kovemmilla kierroksilla, näyttelijä lupaa. Musiikkiteatteri Kapsäkistäkin tuttu ja parhaillaan myös Lappeenrannan kaupunginteatterissa näyttelevä Putro soitti viime kesän produktiossa trumpettia. Tänä kesänä kuullaan sahansoittoa, onhan kyseessä sahansoiton suomenmestari vuodelta 2015. – Viime kesältä jäi mieleen mahtavan hauska työryhmä ja erityisesti esitystä kommentoivat lapset. Hetket, kun lapset ovat kaikki kuorossa mukana osallistumassa esitykseen, on parasta lastenteatterin antia näyttelijälle. On ihanaa, kun lapset lähtevät niin täysillä mukaan, sanoo Putro. Teatteriretki on kokonaiselämys Kolmantena lavalla nähdään Lahden kaupunginteatterin, Tampereen teatterin ja KOKO teatterin lavoilta tuttu Anna Andersson, joka pääsee näyttämään kyntensä niin Vilman äitinä, kaameana KököttäKänkkäränkkä ja karjuva pikkuveli Koko perheen teatteria tehdään rock-asenteella Tervasaaressa Näyttelijä Anna Andersson esittää mm. hurjaa Kököttäjää. Huikeat asut ovat Aino Simolan käsialaa. Kuva Annu Esko. Ekaluokkalainen Vilma (Vilma Putro) päätyy jälleen huimiin seikkailuihin. Kuva Annu Esko. Joukkuevoimistelun MM-kilpailut jäähallissa Suomi ja Venäjä tavoittelevat maailmanmestaruutta ? Joukkuevoimistelun MMkilpailut järjestetään nyt 26.–28. toukokuuta 18. kerran. Areenana on Helsingin jäähalli. Lajin kotimaalla Suomella on kunnia toimia kisojen järjestäjänä. Kun Suomi voittaa kotikisoissa 10. maailman mestaruuden, tulevaisuus näyttää, mitä lajin kehityksessä tapahtuu, koska sekajoukkueita on tulossa. Joukkuevoimistelu (JV) on Suomessa erittäin suosittu harrastus ja toistaiseksi se on ollut puhtaasti naisten ja tyttöjen kilpalaji, joka on kasvattanut suosiotaan maailmalla nimellä Aesthetic Group Gymnastics (AGG). Kotikisoissa tiukin vastus suomalaisille tulee naapuristamme Venäjältä, joka on vuosien varrella noussut jo MM-mitalitaulukon kärkeen mitalien lukumäärän perusteella. Venäjällä on 20 MM-mitalilla, Suomella 16, Bulgarialla 9 ja Virolla 8. Suomella on kuitenkin eniten mestaruuksia (9) ja Venäjällä vasta (6). Tämän vuoden World cupeissa ero Suomen ja Venäjän parhaitten joukkueitten välillä on ollut hyvin pieni, siksi täyttä kisakatsomoa ja runsaslukuisten kannustajien henkistä tukea tarvitaan. MMkilpailuista tulee upeat ja edustavat. Joukkueemme ovat huippuvireessä. Helsingin jäähalliin saapuu voimistelemaan 57 joukkuetta 17 eri maasta. Suomi tavoittelee maailmanmestaruutta myös nuorten sarjasta. Sekä naisissa että nuorissa mitalijahtiin lähdetään neljän joukkueen voimin. Keskinäinen kilpailukin on kovaa, sillä loppukilpailuihin pääsee kustakin maasta vain 2 parhaiten sijoittunutta joukkuetta. MM-kilpailujen suomalaisjoukkueet valittiin Jyväskylässä su 14.5. joukkuevoimistelun SM-kilpailujen jälkeen. Joukkueet ovat Minetit (Tampere), OVO Team (Espoo), Team Vantaa ja Sirius (Jyväskylä). Nuorissa Suomea edustavaan pääsevät Minetit Elite (Tre, Vantaa, Hki), OVO Junior Team (Espoo), Minetit Elite United ( Tre, Vantaa, Hki) ja Gloria Junior (Helsinki). Joukkuevoimistelun MMkilpailuja on järjestetty vuodesta 2000 alkaen ja toukokuun Helsingin MM-kilpailut ovat18. järjestyksessään. Suomessa ne on järjestetty aiemmin vuosina 2000, 2006 ja 2013. Nyt kilpailuviikonloppuna nähdään myös Kansainvälisen joukkuevoimisteluliiton IFAGG:n Trophy-kilpailu, johon osallistuu 3 sekajoukkuetta Espanjasta ja Turkista. Kisakatsomo on täyttymässä joukkuevoimistelun ystävistä. Lippuja on vielä (lippu.fi). MM-kisoista ajankohtaista tietoa löydät nykytyyliin myös Voimisteluliiton sivuilta, Facebookista ja Instagramista #agghelsinki2017. Jarmo Niemenkari jänä kuin viekkaana Tuittupäänäkin. Aivan perheen pienimmillekin tarkoitetun esityksen mielikuvituksekkaan puvustuksen on suunnitellut Aino Simola ja lavastuksen Helena Okkonen. Äänimaailmasta ja musiikin sävellyksestä vastaa Paul Damade. Niin tekijät kuin yleisökin nauttivat merellisestä ympäristöstä. Teatteriretki Tervasaareen tarjoaakin varsinaisen kokonaiselämyksen: kauniit veneet laitureissa ja vehreä saari leikkipuistoineen tekevät Tervasaaressa nähdään kesällä teatteria ja sirkusta yhdistävä esitys Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli. Viime kesältä tutut näyttelijä Vilma Putro (Vilma) ja akrobaatti Eikka Alatalo (Sisupussi) treenaavat parhaillaan uutta esitystä. Kuva Annu Esko
• 15 Viikot 21-22 • Nro 10 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Kultaja kellosepät Palvelut Autolasipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ILMOITA palveluhakemistossa! SOITA 09-41397332 LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Linnanmäen sinivalkoinen Suomi 100 -kesä ? Suomen vanhin huvipuisto, 67-vuotias Linnanmäki kunnioittaa 100-vuotiasta Suomea kesän aikana erilaisin sinivalkoisin teematapahtumin. Huvipuistossa lauletaan sataa laulua, katsellaan suomalaisia elokuvia sekä nautitaan maittavista lähiherkuista. Huvipuiston suositut yhteislaulutilaisuudet saavat tänä kesänä täydennystä 100 laulua-yhteislauluilloista. Suomalaisia lauluja lauletaan Veli-Pekka Väisäsen johdolla sunnuntaisin 4.6., 2.7. ja 6.8. Lauluiltojen ohjelmisto on valittu 100 suomalaisimman kappaleen joukosta, joukossa mm. Kalliolle kukkulalle, Satumaa ja Lentäjän poika. Tauno Palosta Tatuun ja Patuun Elokuun hämärtyvissä illoissa Linnanmäen ohjelmalava Estradilla esitetään suomalaisia elokuvia. Suomi 100 -elokuvailtojen sarjan aloittaa romanttinen komedia Neiti talonmies vuodelta 1955. Mustavalkoista klassikkoa tähdittävät Nelly Lovén ja Tauno Palo. Linnanmäellä nähdään myös Pikku Pietarin piha vuodelta 1961. Elokuva kertoo 1920-luvun puutalokorttelin pihapiirin arjesta lasten silmin. Mustavalkoisista elokuvista siirrytään muutama vuosikymmen eteenpäin, kun vuoronsa saa vuonna 1981 valmistunut Kiljusen herrasväki, jossa äänekäsKiljusten perhe lähtee katsomaan Helsingin nähtävyyksiä. Viimeisenä elokuvana nähdään vuonna 2016 valmistunut Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! Huippusuositussa lastenelokuvassa seikkaillaan myös talvisessa Linnanmäen Huvipuistossa. – Elokuvailtoja on järjestetty Linnanmäellä aiemminkin ja niitä on toivottu paljon ohjelmistoomme. Suomessa harvinaisissa ulkoilmaelokuvissa on oma ihana tunnelmansa. Itselläni on suunnitelmissa mennä katsomaan ainakin Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu!, jota en ehtinyt elokuvateatterissa käydä katsomassa, Linnanmäen ohjelmatuottaja Ella Piesala kertoo innostuneena. Pororieskoja ja pumpernikkeleitä Juhlavuoden kunniaksi huvipuiston kahviloissa on myös panostettu paikallistuotteisiin. Tarjolla on Kanniston leipomon pullia, Kaffa Roasteryn kahvia, eri Helsingin kaupungin osista inspiraationsa saaneita leipiä, lakkahillovohveleita sekä sinivalkoisia pumpernikkeleitä. – Savuporo on yksi herkullisista juhlavuoden tuotteistamme. Sitä on tarjolla mm. savupororieskan ja uuniperunatäytteen muodossa. On hienoa tarjota tällaisia lähiruokatuotteita kotimaisten kävijöiden lisäksi myös ulkomaalaisille huvittelijoille, Pia Adlivankin toteaa. 100 laulua -yhteislaulut su 4.6., 2.7. ja 6.8. klo 18 Suomi 100 -elokuvaillat pe 18.8., la 19.8., pe 25.8. ja la 26.8. klo 18 Linnanmäen 100 laulua -yhteislaulutilaisuudet ovat osa Sata laulua Suomesta ja suomalaisuudesta -hanketta. Suomi 100 -elokuvaillat ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
• 16 Nro 10 • Viikot 21-22 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI