• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 17-18 – Nro 8/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 VARAA AIKA: FOSSA.FI Suun ja hampaiden kokonaishoito Keraamiset paikat ja kruunut Hampaiden valkaisu Suuhygienistipalvelut Oikomishoito Iensairauksien erikoishammashoito Implanttija proteettinenhoito PerioSafe-sylkitesti HELLÄÄ HAMMASHOITOA LÄHELLÄ SINUA Onko suulla kaikki hyvin? IHONHOITO www.ihonhoito.com (Voimassa 30.5.2018 asti) Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.fi/ihonhoito Huipputehokas erikoiskasvohoito Aktivoi aineenvaihduntaa • Laajentaa verisuonia Poistaa kuona-aineita • Vähentää epäpuhtauksia Tekee ihosta kiinteän ja kirkkaan Carboksiterapiakasvohoito 105 € (norm. 115 €) MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. #
• 2 Viikot 17-18 • Nro 8 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Uudenmaankatu 27 www.behnfords.fi ma la klo 11:00 18:00 KO ULU TA KOIRASTA SIEN ES TÄ JÄ ! Meidän 5/2017 6,70 Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut KO ULU TA KOIRASTA SIEN ES TÄ JÄ ! Meidän 5/2017 6,70 Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut 5/17 6,50 hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka 5/17 6,50 hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka 5/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Villikissoja etsimässä, haaviin jäikin loukkaantunut ilves Homeopatia paransi Tiikerikissan jalan Kokeile kurssia: Unelmakissaksi 21 päivässä Veikeä burma sopii lapsiperheeseen Maailman ainoa avustajakissa Roope osaa soittaa hätäkeskukseen! 5/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Villikissoja etsimässä, haaviin jäikin loukkaantunut ilves Homeopatia paransi Tiikerikissan jalan Kokeile kurssia: Unelmakissaksi 21 päivässä Veikeä burma sopii lapsiperheeseen Maailman ainoa avustajakissa Roope osaa soittaa hätäkeskukseen! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi
• 14. vuosikerta – nro 8 Viikot 17-18 Ajankohtaista Ideoita merellisen tarjonnan kehittämiseksi Helsingissä Stockmannin uudet ravintolat Ooh La Laa, Comptoir Farouge ja Hanko Sushi Bar Jesper Björkell ? Helsingin Stockmannin katutason ravintolauudistus luo tavaratalolle merkittävän uuden ruokailuelämyksen. Toisiaan täydentävä ravintolakolmikko koostuu libanonilaiset maut Suomeen maahantuoneen Viviane Kallion Comptoir Farouge -mezebaarista, vegeruokamestari Alex Niemisen ideoimasta salaatteihin ja voileipiin erikoistuneesta Ooh La Laa -delistä, sekä sushiguru Jesper Björkellin luomasta Hanko Sushin erikoispisteestä Hanko Sushi Bar:sta. Ravintoloita yhdistää korkealaatuiset, paikan päällä nautittavat ja myös helposti mukaan otettavat annokset sekä ydinkeskustan nopeaan tahtiin rytmitetty palvelu. Huhtikuun aikana Helsingin tavaratalon katutasoon avautuva ravintolakeskittymä on luotu palvelemaan sekä ostostensa tai työpäivänsä lomassa paikan päällä ruokailevaa asiakasta, että annokset mukaan ottavaa kiireistä ruokailijaa. Uusien ravintoloiden tarjonnasta, ilmeestä ja konseptista vastaavat Royal Ravintoloiden ravintoloitsijat Viviane Kallio, Alex Nieminen ja Jesper Björkell. Royal Ravintolat operoi Helsingin tavaratalon kahdeksannessa kerroksessa myös toista Hanko Sushia ja viime keväänä avattua kattoterassi Stockmann Roofia. Sivu 10 Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula aloitti tehtävässään 16. huhtikuuta 2018. Kuva: Pertti Nisonen ? Maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana järjestetyssä ideakeruussa asukkailla, yrittäjillä, vierailijoilla ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus antaa kehittämisehdotuksensa kaupungille. Helsinki sai merellisen ideasivuston ja Kerrokantasi-sivuston kautta yhteensä noin 500 ehdotusta. Päällimmäisiksi teemoiksi nousivat saarien reittiliikenteen toimivuus, merellisten kohteiden markkinointiviestintä, veneilijöiden vierasvenesatamaja muut palvelut, merelliset tapahtumat, kohteiden puhtaanapito sekä merellisten yrittäjien näkökulmat ja erilaiset kehitystoiveet. Merellisistä urheilulajeista pelkästään suppaukseen liittyen kertyi noin sata kommenttia, sillä Töölönlahden suppausyrityksen jatkoon liittynyttä keskustelua käytiin julkisuudessa juuri ideakeruun aikana. Helsinki haluaa hyödyntää merellisyyttä vahvemmin kaupungin vetovoimatekijänä. Tähän pyritään esimerkiksi jatkamalla lähisaariston avaamista yleiseen käyttöön sekä edistämällä merellisten matkailupalvelujen ja virkistysmahdollisuuksien kehittämistä. Lisäksi Helsinkiin toteutetaan uusi saaristoa hyödyntävä, kansainvälinen nykytaiteen biennaali, joka koetaan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Yrittäjäyhteistyötä tiivistetään muun muassa perustamalla säännöllisesti kokoontuva merellisten yrittäjien verkosto. Merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula aloitti tehtävässään Helsingin kaupungilla 16. huhtikuuta. Aiemmin Perttula toimi Metsähallituksen luontopalveluissa pääkaupunkiseudun erikoissuunnittelijana ja Vallisaaren kehittämishankkeen päällikkönä. – Tunnen Helsingin merellisen kentän nykyistä tarjontaa ja kehittämisen haasteita hyvin, ja on ollut innostavaa perehtyä ideakeruun kautta saatuihin satoihin kommentteihin. Niiden joukossa oli monia ehdotuksia, joita lähdemme toteuttamaan välittömästi. Merellisten yrittäjien sitoutuneisuuden lisäksi heidän ja asukkaiden vastauksista näkyy, kuinka vahvasti merellisyys nähdään yhdeksi kaupungin tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, jonka arvoa halutaan entisestään nostaa, Perttula toteaa. Merellisen Helsingin ideakeruun toteutti kaupungin tilauksesta Owal Group Oy. Kaupunkipyöräpalveluun voi nyt rekisteröityä Sivu 5 Helsingin kaupunki valmistelee merellistä strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa rannikkokohteiden saavutettavuutta ja saariston palveluja sekä lisätä merellisiä tapahtumia. Petri Sakari Helsinki Concordian kapellimestariksi ? Kapellimestari Petri Sakari aloittaa 1. elokuuta Helsingin Konservatorion Helsinki Concordia -orkesterin kapellimestarina. Helsinki Concordiassa soittaa konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja perusopetuksen opinnoissaan pidemmälle edistyneitä oppilaita. Petri Sakari (s. 1958) on työskennellyt lukuisten ammattiorkestereiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut Islannin sinfoniaorkesterin, Gävlen sinfoniaorkesterin ja Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja. Hän on myös levyttänyt mm. Sibeliuksen kaikki sinfoniat Islannin sinfoniaorkesterin kanssa. Helsinki Concordian tavoite on antaa nuorille muusikoille monipuolisia valmiuksia orkesterissa soittamiseen. Orkesteri valmistaa vuosittain kolme eri konserttiohjelmistoa. Se on edustanut Helsingin Konservatoriota Suomessa ja ulkomailla.
• 4 Viikot 17-18 • Nro 8 Kolumni p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8 Helsinki edelleen kasvu-uralla H elsingin väkiluku oli 643 272 asukasta viime vuodenvaihteessa. Väkiluku kasvoi 8 091 asukkaalla eli 1,3 prosentilla viime vuoden aikana. Väestönkasvu on nopeutunut ja oli 1 118 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kymmenen viime vuoden aikana kehyskuntiin suuntautunut muuttoliike on korvautunut tasaisen nopealla kasvulla. Koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 16 465 henkeä. Varhaiskasvatusikäisten eli 1-6-vuotiaiden määrä kasvoi 428:lla. Peruskouluikäisten, 7-15-vuotiaiden kasvu oli poikkeuksellisen suuri eli peräti 1 884 henkeä. Työikäisten, 18-64-vuotiaiden määrä kasvoi Helsingissä 3 600 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden pääkaupunkilaisten määrä lisääntyi viime vuonna 2 376:lla ja 75 vuotta täyttäneiden 417:llä. Suomenkielisten helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna 2 863 hengellä ja ruotsinkielisten 164:llä. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kasvu oli 5 055. Helsingin seudulla toimivien yritysten tuotanto kasvoi vajaat viisi prosenttia viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Seudun kasvuvauhti ylitti loppuvuodesta koko maan tuotannon kasvun noin kahdella prosentilla, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsaus 1/2018 -julkaisusta. Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna seitsemän prosenttia. Vahva kasvu heijastui myös työllisten ja työpaikkojen määriin. Molemmat olivat vuoden lopussa kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Helsingin seutu on Suomen metropoli, tämän osoittaa niin maan sisäinen kuin ulkomailta tuleva muuttoliike. Unkari ei lannistu ? Heti Unkarin vaalituloksen selvittyä sain suoraan Unkarista suruviestin; Viktor Orbánin laskelmoiva egoismi säilyy, pelonpolitiikka ei pääty. Vastasin tuohon viestiin, että myös täällä Suomessa suremme syvästi Unkarin kohtaloa. Sitä että unkarilaisten on nautittava samaa ylivallan määräämää myrkkyä, jota kylmänsodan aikana piti niellä. Niin syvä on menneen ajan trauma. Sokea puoluehenki näyttää tehneen Orbánista parantumattoman petkuttajan. Miten ihmeessä unkarilaiset katselevat johtajansa valtikka, eivätkä huomaa että sauva on muuttunut käärmeeksi. Demokratia on lahja, jonka Orbán on riistänyt kansalta ja käyttää häikäilemättömästi omaksi edukseen. Tehdäkseen oudon uskottavaksi, hän tehnyt uskottavan oudoksi. Ovelaa politiikkaa. Tätä surressani sain käsiini Olga Huotarin kirjoituksen, jossa Unkarin tilannetta tarkastellaan valoisammin. Valo on syttynyt nuorisossa, joka on ottanut jalat alleen ja muuttanut Unkarista muuhun maailmaan. He eivät ole suostuneet Orbánin iskulauseisiin, että Euroopan unioni, YK ja George Soros veisivät Unkarilta oikeudet ja toisivat tilalle miljoonat pakolaiset Afrikasta ja Lähi-idästä. Unkarin nuori älymystö ja sivistyneistö näkee keskinäisriippuvaisen maailman suurena mahdollisuutena ja elämän uudistajana. Olga Huotari kuvaa unkarilaisten nuorten pitkiä äänestysjonoja Euroopan metropoleissa. He luottavat opposition voimaan avata Unkari uudestaan yhteyteen muun maailman kanssa. He eivät anna arvoa Orbánin kansallispäivän (15.3.) julistukselle, jossa hän uhosi poliittisella, moraalisella ja laillisella vastaiskulla kansallisjärjestöjä ja muita Unkarin uudistajia. Nuorten luottamus nojaa eurooppaoikeuteen, joka on kasallisista oikeuksista kehittynein. Nuoret luottavat Euroopan unioniin, joka on syvällisesti oikeudellinen yhteisö. Unkari ja jokainen demokraattinen valtakunta nojaa oikeusvaltioperiaatteeseen jonka ytimessä ovat perusja ihmisoikeudet. Vaikka kovaotteinen Orbán on loitontanut maataan demokratiasta, unkarilaisten oikeudentunnetta hän ei voi tuhota. Toivo heräsi. Tulevat polvet ymmärtävät miten vaarallinen on kansallisen itsekkyyden kasvu, nationalismin ja populismin harha kun ne pyrkivät oikeusvaltioiden perustaa. Orbánin häikäilemättömyys, Unkarin ja Puolan esimerkki kertovat miten vaarallinen on suunta, jos se alkaa viedä kehitystä täysin väärään suuntaan. Orbánin myötäily on Juudaksen suudelma nationalismin ja populismin poskelle, häpeä demokratialle. Unkarin nykytila muistuttaa todellisuuden syvimmästä luonteesta. Todellisuus on monisyisempi kuin vain se mikä näkyy, kuuluu ja tuntuu. Näkyvän todellisuuden takana on kansan luottamus rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja ja solidaarisuuteen. Unkarilaiset ovat kantapään kautta oppineet nämä luovuttamattomat arvot, jotka ovat nyt palaamassa kunniaan. Olga Huotari kertoi Kapkaupungissa elävästä unkarilaisnaisesta, joka matkusti maailmojen halki Pretoriaan äänestämään. Hän uskoi, että valtapuoluetta suosivasta vaalijärjestelmästä huolimatta hänen äänellään voi olla suuri merkitys muutokselle, jota kohti Unkarissa nyt käännytään. Helpotuin kuun ymmärsin unkarilaisten nuorten syvän luottamuksen oikeusvaltioon, jossa lakeja ei muutella orbánilaisittain oman edun ja itsekkyyden varmistamiseksi. Jättämällä hyvästit demokratialle ja oikeusvaltiolle Viktor Orbán on kulkemassa oman kohtalonsa tien päähän. Sadattuhannet mielenilmaisijat vaativat johtajan vaihtamista. Veli-Matti Hynninen Iltapäivätoimintaan ehtii vielä hakea Kahden sillan peruskorjaus alkaa Helsingissä ? Lahdenväylän ylittävään Koskelantien risteyssiltaan tehdään korjaustoimia sekä sillan yläpuoliseen osaan että alapuolen tukirakenteisiin. Aivan aluksi puhkaistaan sillan keskisaareke, jotta liikennejärjestelyille saadaan tilaa. Koskelantien sillan kuluneet pintarakenteet eristyskerroksineen poistetaan ja vaihdetaan uusiin. Sama työ tehdään reunapalkeille ja päätyjen tukirakenteille. Sillan alapuoliset tukipilarit saavat myös uutta betonipintaa. Remontin aikaiset liikennejärjestelyt alkavat Koskelantien sillan päällä 16.4.2018 alkavalla viikolla. Kaistoja vähennetään ja nopeusrajoitus lasketaan 30 kilometriin tunnissa. Pyöräliikenne sallitaan sillalla koko remontin ajan. Sillan alapuolisten tukirakenteiden työt Lahden moottoritien alueella alkavat huhti-toukokuun vaihteessa. Lahdenväylän nopeusrajoitukset ovat työn aikana urakka-alueella 50 ja 60 kilometriä tunnissa. Kaistoja vähennetään mutta käytössä on kuitenkin kaksi kaistaa suuntaansa. Koskelantien risteyssillan peruskorjaus valmistuu joulukuussa 2018. Viikin Latokartanon ja Pihlajiston Maaherrantien yhdistävä joukkoliikennesilta saa myös osakseen tarpeellisen peruskorjauksen. Työt sillan parissa on tarkoitus aloittaa toukokuun alussa. Siltaa käyttävät jalankulun ja pyöräilyn lisäksi joukkoliikenteen bussit. Reittiin tulee reilun kahden kilometrin pidennys kun bussit joutuvat kiertämään lännempänä olevan Lahdenväylän alikulun kautta. Viikin joukkoliikennesilta suljetaan pintarakenteiden vaihdon ajaksi kokonaan 5.6.–12.8.2018. Siltojen urakoitsijana toimii Oteran Oy. Tehtaanpuistoon tekojäärata Uunisaarensalmen kävelyponttonisilta poistuu ? Tehtaanpuistoon halutaan tekojäärata, joukko Helsingin kaupunginvaltuutettuja on esittänyt, että Punavuoren Tehtaanpuiston kentälle rakennettaisiin tekojääkenttä. Aloitteen tekijä on kokoomuksen valtuutettu Otto Meri. Tekojääkentän tarvetta perustellaan leudontuneilla talvilla ja kaupunkilaisten tasavertaisella kohtelulla, leudot talvet ovat johtaneet siihen, että mahdollisuudet hiihtämiseen ja luisteluun ovat vähentyneet. Luonnonjäille luistelemaan pääsee vasta usein vuodenvaihteen jälkeen. Rautatientorilla toimii tekojääkenttä, mutta muuten eteläisin on Brahenkenttä, joka on punavuorelaisille kaukana. ? Veneliikenne Uunisaareen alkaa 24.4., kun Uunisaarensalmen sulkenut kävelyponttonisilta poistetaan. Monipuolisten palveluiden Uunisaari on ulkoilijoiden suosima virkistyspaikka ja piknikkohde. Yhteysvene saareen kulkee Kompassitorilta Merisatamanrannasta 24.4. 15.11. välisen ajan. Helsingin kaupungin järjestämän iltapäivätoiminnan haku toimintakaudelle 2018-2019 on käynnissä 27.4.2018 saakka. ? Iltapäivätoiminta on pienille koululaisille ohjattua vapaa-ajan toimintaa, jossa korostuu lasten omat leikit, ulkoilu, rentoutuminen ja kavereiden tapaaminen. Leikkipuistojen iltapäivätoiminta on maksutonta. Leikkipuistoissa voi osallistua maksulliseen välipalaan. Koulujen järjestämästä iltapäivätoiminnasta peritään 100-120 euron kuukausimaksu, johon voi hakea maksuhuojennusta. Hakulomakkeita saa kaikista iltapäivätoiminnan toimipaikoista: kouluilta, leikkipuistoista sekä verkosta. Haku-/ilmoittautumislomake palautetaan määräaikaan mennessä sen leikkipuiston tai koulun iltapäivätoimintaan, johon ensisijaisesti haetaan. Päätös leikkipuistojen iltapäivätoiminnan paikasta postitetaan huoltajalle 1.6.2018 mennessä ja koulujen iltapäivätoimintaan 29.6.2018 mennessä. Toimintakausi alkaa torstaina 9.8.2018. Nopeusrajoitukset laskevat Helsingissä ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperiaatteet sekä nopeusrajoitukset, joiden toteuttaminen on mahdollista välittömästi. Päätös yhdenmukaistaa nykyistä käytäntöä siten, että jatkossa kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h. Helsingin niemen alueen nopeusrajoitus on 30 km/h, paitsi pääkaduilla ja niiden jatkeena olevilla reiteillä Länsija Eteläsatamaan, joilla rajoitus on 40 km/h. Muutos ei laske nopeusrajoituksia koko kaupungissa. Teollisuusalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 40 km/h ja moottoriväylien nopeusrajoitus on 6080 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h. Onnettomuudet vähenevät Nopeusrajoitusten alentamisen perusteina on muun muassa liikenneturvallisuuden parantuminen. Pienemmillä nopeuksilla onnettomuuksia sattuu vähemmän ja niissä kuolee ja vammautuu vähemmän ihmisiä. Muita tavoitteita ovat muun muassa melun, liikenteen häiriöherkkyyden ja onnettomuuskustannusten vähentäminen sekä liikenteen välityskyvyn, ilmanlaadun, viihtyisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Matka-aikoihin muutosten arvioidaan vaikuttavan vähäisesti ja pääasiassa vain iltaja yöaikoina. Julkiseen liikenteeseen aiheutuu Helsingin Seudun liikennelaitoksen arvion mukaan 1– 1,5 miljoonan euron kustannusten kasvu siinä vaiheessa, kun periaatteiden mukaiset nopeusrajoitukset tulevat täysimääräisesti voimaan. Kokonaisliikennöintikustannuksiin (noin 500 miljoonaa euroa) verrattuna kustannusten kasvu on suhteellisen pieni ja arvioitu säästö vähentyvien onnettomuuskustannusten muodossa olisi tätä suurempi. Onnettomuuskustannuksissa on arvioitu saavutettavan vuosittain noin 6 miljoonan euron säästö, jos keskinopeudet laskevat muuttuvien nopeusrajoitusten kaduilla 5 km/h. Osa periaatteiden mukaisista nopeusrajoituksista edellyttää rakenteellisia muutoksia katuympäristöön ennen rajoitusmuutosten toteuttamista. Muutokset toteutetaan muiden hankkeiden, kuten täydennysrakentamisen, kadun peruskorjauksen, joukkoliikenteen kehittämishankkeiden tai pyöräliikennehankkeiden rakentamisen yhteydessä. Osaa nopeusrajoitusmuutoksista ryhdytään toteuttamaan välittömästi liikennemerkkisuunnitelmien laatimisen jälkeen. Ratikkalinja etenee Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaisi raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue. Lisäksi on tavoitteena, että Hernesaareen muodostuu monipuolinen matkailuja vapaa-ajan palveluiden keskittymä, joka tukeutuu rantapuistoon, venesatamaan ja risteilymatkailuun. Hankkeen kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Hernesaari, Pyhän Birgitan puisto. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / Marja Kallakorpi
• 5 Viikot 17-18 • Nro 8 Kaupunkipyöräpalveluun voi nyt rekisteröityä Kaupunkipyöräpalvelu laajenemassa itään Kaupunkipyöräpalvelu aukesi tänä vuonna aiempaa aikaisemmin. Kuva: HKL/Marie von Bell Kaupunkipyörien rekisteröiminen koko kaudelle on avattu. Yksisuuntaiset pyörätiet lisäävät turvallisuutta Pyöräilijöitä on suuri määrä tätä nykyä Pyöräilijöitä Helsingissä vuonna 2015. Kuva Jussi Hellsten. Kausi alkoi Helsingissä 3. huhtikuuta ? Kaupunkipyörät palasivat Helsingin kaduille 3.4. Vapun jälkeen kaupunkipyörillä pääsee polkemaan myös Espoossa ja kahden kaupungin välillä. Rekisteröityminen on nyt avattu koko kauden käyttäjille. Päivän tai viikon käyttöoikeuden voi ostaa 3.4. alkaen. Palvelu löytyy uudistetuilta internetsivuilta hsl.fi/kaupunkipyörät. Kaupunkipyöräasemia on Helsingissä tänä kautena 150 ja pyöriä 1 500. Sääolosuhteiden vuoksi asemien asentaminen on ollut haastavaa, minkä vuoksi aivan kaikki asemat eivät ole vielä käytössä 3.4. Asiasta tiedotetaan tarkemmin kauden alkaessa, ja tilanteen voi tarkastaa myös Reittioppaasta. Espoo saa toukokuussa 70 pyöräasemaa ja 700 pyörää. Myöhemmin kesällä Espooseen asennetaan vielä 35 pyöräasemaa ja pyöriä tulee 350 lisää. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Asiakas rekisteröityy yhteen järjestelmään ja maksaa yhden kausimaksun. Pyörillä voi toukokuusta alkaen halutessaan ajaa kaupunkien välillä, Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin. Kaupunkipyöräpalvelu toimii käyttäjille samoin kuin aiemminkin, mutta entistä laajemmalla alueella. Vanhat kaupunkipyöräasiakkaat saavat rekisteröinnin avautumisesta uutiskirjeen. Jos maksukortti on vaihtunut viime kaupunkipyöräkauden jälkeen, tulee asiakkaan antaa palveluun uuden kortin tiedot. Näin käytät kaupunkipyöriä Mitä maksaa? Maksu koko kaudesta, 3.4.–31.10.2018, on 30 euroa. Viikkomaksu on 10 euroa ja päivämaksu 5 euroa. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy rajaton määrä puolen tunnin mittaisia käyttöaikoja. Jos käytät pyörää yhtäjaksoisesti pidempään, käyttömaksua peritään euro kultakin seuraavalta puolelta tunnilta. Kaupunkipyörien maksimikäyttöaika on viisi tuntia. Miten rekisteröidyt? Rekisteröidy palveluun etukäteen osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Jos rekisteröidyt koko kaudeksi, tarvitset myös HSL-tunnuksen, jolla pääset hallinnoimaan omaa kaupunkipyöräsivuasi. Sieltä näet pyöräilijätunnuksesi ja tilaat tarvittaessa uuden, voit tarkastella ajamiasi matkoja ja suorittamiasi maksuja sekä vaihtaa maksukortin tiedot. Viisi uutta maksupäätettä ? Helsingin kaupunkipyöräpalvelua suunnitellaan laajennettavaksi noin 80 asemalla ja 800 pyörällä. HKL:n johtokunta hyväksyi osaltaan tänään torstaina kaupunkipyöräpalvelun laajennuksen hankesuunnitelman. Toteutuakseen hanke vaatii vielä kaupunginhallituksen päätöksen sekä HKL:n johtokunnan hankintapäätöksen Suositun kaupunkipyöräpalvelun maantieteellistä laajentamista on toivottu niin asiakaspalautteissa kuin valtuustoaloitteissakin. Kaupunginhallitus myönsi talousarvioneuvotteluissa 2017 palvelun laajentamisen määrärahan. Käytännössä hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaa sitä, että laajennuksen tarkempaa suunnittelua, kuten tulevien asemien sijoittelua, voidaan jatkaa. Johtokunta kehotti etenemään ehdotuksen mukaan, jossa alueen suunnitellaan ulottuvan pohjoisessa Pitäjänmäkeen ja idässä noin Itäkeskuksen etäisyydelle. Laajennuksen vuosittainen kustannus on enintään miljoona euroa nykyisen vuosittaisen 1,295 miljoonan euron lisäksi. – Laajennus on mahdollista toteuttaa jo tulevalle kaudelle 2019. Tälle kaudelle uusia asemia todennäköisesti ei ehditä saada muun muassa kaluston toimitusaikojen ja hankinnan aikataulun vuoksi. Kevät 2019 tulee sekin ihan pian, kertoo HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen. Kesän jälkeen teetetään karttakysely, jossa kaupunkilaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä asemien sijoittelusta. Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupungin tavoitteena on kasvattaa kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta edelleen. Tässä pyöräilyn suosion kasvattamisella on keskeinen rooli. Kaupunkipyöräpalvelu tukee Helsingin visiota olla maailman paras kestävän liikkumisen metropoli yhdistämällä pyöräilyn osaksi joukkoliikennettä. päivätai viikkokäyttäjille Kaivopuiston, Unioninkadun, Rautatientorin itäpuolen, Kiasman ja Hakaniemen metroaseman pyöräasemilta löytyy nyt maksupääte, jolla voi rekisteröityä päivätai viikkokäyttäjäksi. Päiväkäyttäjä voi halutessaan ostaa pyörien käyttöoikeuden itsensä lisäksi myös seurueelleen, enintään neljälle käyttäjälle. Kaupunkipyörien pyöräilysäännöt Sinun on noudatettava liikennesääntöjä myös kaupunkipyörällä liikkuessasi, esimerkiksi et saa polkea jalkakäytävällä. Palauta kaupunkipyörä aina pyöräasemalle. Voit palauttaa pyörän myös täydelle asemalle. Valitse tällöin pyörän valikosta ”palautus” ja kiepauta ohjaustangosta tuleva vaijeri asemassa olevan pyörän tai muun kiinteän kohteen ympäri ja lukitse takaisin palautettavaan pyörään. Kaupunkipyörien asiakaspalvelu avautui 3.4. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 4257 8810 ja sähköpostiosoite contact@citybikefinland.fi. Puhelinpalvelun aukioloajat ovat ma–pe klo 7–19 ja la–su klo 9–17. Ennen pääsiäistä kaupunkipyöräpalveluun liittyvistä asioista saa neuvoja HSL:n asiakaspalvelusta, puh. 09 4766 4000 (ma-pe klo 7–19 ja la-su klo 9–17). Ketkä vastaavat palvelusta? Kaupunkipyöräpalvelusta vastaavat Helsingissä HKL ja Espoossa Espoon kaupunki. Palvelua ylläpitää CityBike Finland ja markkinoinnista, digipalveluista ja asiakassuhteista vastaa HSL. Clear Channel Suomi Oy vastaa hankkeeseen liittyvästä mainosmediasta sekä kumppanuuksista. ? Pyöräily on Helsingissä yhä turvallisempaa, vaikka pyöräilijöiden määrä kasvaa. Pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla yksisuuntaisia pyöräteitä. Lisäksi risteyksissä väistämisvelvollisuus pitäisi selvitä risteyksen rakenteesta. Helsingin kaupunki selvitti pyöräliikenneonnettomuuksien syitä ja kuinka niiden määriä voitaisiin vähentää suunnittelun avulla. Tarkastelujaksona olivat vuodet 2007–2016, jolloin poliisin tietoon tulleita pyöräonnettomuuksia sattui yhteensä noin 1700. Vaikka pyöräilijöiden määrä kasvoi, pyöräilyonnettomuuksien määrä laski. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi samalla tasolla. Valtaosa pyöräonnettomuuksista tapahtui risteyksissä. Tavallisin tapaus oli, että oikealle kääntyvä autoilija ei havainnut oikealta lähestyvää pyöräilijää. – Onnettomuuksia voidaan välttää rakentamalla yksisuuntaisia pyöräteitä, jolloin autoilijan on helpompi huomioida kaikki kulkijat, pyöräilijät mukaan lukien. Myös risteyksien näkemäesteet olisi tärkeää poistaa, jolloin lähestyvän liikkujan havaitsee ajoissa, toteaa pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kaupunkiympäristön toimialalta. Yksi ilmeinen syy onnettomuuksille olivat myös osapuolten suuret nopeudet. Tutkimuksessa havaittiin, että autoliikenteen suosiminen risteyksissä saattoi koitua ongelmalliseksi pyöräilijöiden turvallisuudelle. Tutkimuksen toteutti Matias Härme lopputyönä Hämeen ammattikorkeakouluun tammikuussa 2018 Helsingin kaupungin tilauksesta.
• 6 Viikot 17-18 • Nro 8 VIIKKO 17 MA 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä TI 24.4. Pertti, Albet, Altti KE 25.4. Marko, Markus, Markku TO 26.4. Teresa, Tessa, Terttu PE 27.4. n Kansallinen veteraanipäivä Merja LA 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo SU 29.4. Teijo VIIKKO 18 MA 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami TI 1.5. n Vappu, suomalaisen työn päivä Vappu, Valpuri KE 2.5. Viivi, Vuokko TO 3.5. Outi PE 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu LA 5.5. Melina, Melissa, Maini SU 6.5. Ylermi Parasta menestyksessä on tieto, ettei se ole tavoittelemisen arvoista. Liv Ullman (s. 1938) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 25.4. klo 18 1. krs Tervetuloa Rikun havahtumista käsittelevään lukupiiriin! Lukupiirissä käsitellään kirjaa Varjominä, löydä kätketty voimasi, kirjoittajat Deepak Chopra, Marianne Ford ja Debbie Williamson. Lukupiiri kokoontuu kevään mittaan vielä keskiviikkona 30.5. klo 18. ? Enter ry:n Seniorit nettiin –tietoisku: Ostokset verkossa ja mobiilisti Torstaina 26.4. klo 13 Lukusali 3. krs Luennolla kerrotaan muun muassa, miten ja mitä netistä voi ostaa, ja millä eri tavoilla maksaminen on mahdollista. Puhumassa on Enter ry:n vapaaehtoisia. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Kahvija teetarjoilu, tervetuloa! ? Pronssikauden röykkiöhaudat ja niiden selitykset Torstaina 26.4. klo 17.30 Kokoustila 1. krs FT Marianne Ridderstad ja tutkija Hannu Piekkola kertovat pronssikauden aikaisista röykkiöhaudoista ja niiden selityksistä. Suomen Arkeoastronomisen seuran tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa! ? Kinopiiri Maanantaina 7.5. klo 18 1. krs Toukokuun kinopiirissä käsitellään elokuvaa Naked (Mike Leigh, 1993). Kinopiirissä jäsenet jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Elokuvien tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen kokoontumista lainattaviksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. ? Digineuvontaa Tiistaina 8.5. klo 11-17 1. krs Nordean asiantuntijat ovat paikalla opastamassa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tervetuloa oppimaan sähköistä tunnistautumista! Jos mahdollista, ota mukaan omat pankkitunnuksesi ja oma mobiililaitteesi, jotta neuvojat voivat auttaa sinua parhaiten. ? Mikael Enckell kertoo Daniel Derondasta Tiistaina 8.5. klo 18 Lukusali 3. krs Kirjailija ja psykoanalyytikko Mikael Enckell kertoo George Eliotin kirjasta Daniel Deronda. Tilaisuus on ruotsinkielinen. Tervetuloa kuuntelemaan! Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? ”Älköön sydämenne olko levoton”, sanoo Jeesus. Levoton sydän kuvaa hyvin sitä tunnetta, kun on ensimmäistä kertaa menossa uuteen paikkaan. Silmä kovana vahtaa vuoroin karttaa ja vuoroin tiekylttejä. Täsmääkö kadunnimi? Montako metriä vielä risteykseen? Mistä kohtaa löytyy huone 304? Paluumatka sujuukin jo kuin itsestään – tämähän on ihan tuttu reitti. Elämässä joutuu aina välillä opettelemaan reitin uuteen paikkaan. Ekaluokkalaisena koulumatkan, tien uudelle työpaikalle, nopeimman reitin sairaalaan. Ei mene montaa päivää, kun jalat jo vievät päämäärään itsestään ilman, että tarvitsee miettiä tai tarkkailla, mistä kulmasta kääntyä. Uudesta tuli hetkessä arkea. Sitten on se yksi reitti, jota ei voi opetella etukäteen. Askeleet tästä ajasta ikuisuuteen täytyy ottaa uutena sitten, kun se polku kutsuu. Tie on uusi muttei tuntematon, sillä Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Sama Jeesus, joka elämämme päivät kulkee vierellämme, näyttää oikeaa suuntaa ja hakee tarvittaessa umpikujasta takaisin, ottaa kanssamme myös nämä askeleet. Mitä paremmin tunnemme hänet, sitä paremmin osaamme aavistaa, mikä meitä tiellä odottaa. Arkiset reittimme ja elämänpolut voivat olla mutkaisia, mutta tämä tie ei ole. Enää ei voi ajaa tärkeästä risteyksestä ohi tai eksyä, sillä tämä tie on suora ja totta. Tien päässä on Jeesuksen meille valmistama ikuinen elämä. Ehkä sielläkin pitää opetella reitti omaan huoneeseen, mutta eksymisvaara on ikuisiksi ajoiksi ohi. Sydämen ei enää tarvitse olla levoton. Iida Glumoff Kirjoittaja on ensimmäistä papin paikkaansa etsivä teologian maisteri Tekojääkenttä Tehtaanpuistoon ? Entistä lyhyemmät ja lämpimämmät talvet ovat johtaneet talviurheiluolosuhteiden heikentymiseen Helsingissä. Erityisesti tämä on näkynyt hiihtoja luisteluolosuhteiden huonontumisena. Talviurheilulajien edellyttämät pitkät ja kylmät talviset ajanjaksot ovat olleet harvassa. Luonnonjäille on päässyt luistelemaan monin paikoin vasta uudenvuoden jälkeen, minkä takia kausi on jäänyt pahimmillaan vain muutamien viikkojen mittaiseksi. Brahenkentän tekojääkenttä on tällä hetkellä kaupungin eteläisin tekojääkenttä. En ota laskuihin mukaan pääosin turisteja palvelevaa Rautatieaseman pientä jääkenttää, sillä maksullisena ja usein ääriään myöten täynnä olevana se ei palvele kaupunkilaisten liikkumista. Rautatieaseman luistelukenttä onkin ennemmin turistikohde kuin kaupungin tarjoama liikuntapaikka. Nykyisellään Brahenkenttä on ilta-aikaisin jopa ruuhkaksi asti suosittu. Turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden kannalta tilanne ei ole optimaalinen. Etelä-Helsingin ainoana tekojääratana kentälle kohdistuu kohtuuttoman paljon käyttäjiä. Eikä tilanne ole lähivuosina ainakaan helpottumassa. Jätkäsaaren liikuntapuistoon 2020-luvulla valmistuva tekojääkenttä tulee palvelemaan lähinnä läntisen kantakaupungin asukkaita. Eteläisimmän Helsingin asukkailta, etenkään pieniltä lapsilta, ei voida edellyttää matkustamista kauas kotoaan lähiliikunnaksi luokiteltavan luistelun perässä. Nuorten lasten liikkumisen tulee olla mahdollista kodin lähellä ilman turvautumista joukkoliikennevälineisiin. Selvitysten mukaan helsinkiläisistä vain joka neljäs liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Helsingin kaupunkistrategiassa onkin linjattu, että liikuntatarjontaa kehitetään tasapuolisesti eri kaupunginosissa. Laadukkailla ja hyvien etäisyyksien päässä olevilla liikuntapaikoilla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tehtaanpuiston tekojääkenttä olisi yksi sellainen. Suunnitelmat Tehtaanpuiston tekojääkentän osalta olivat viime valtuustokaudella pitkällä, mutta käytännön toteutus jäi kesken. Suunnitelmat ovat edelleen tallella, mikä helpottaa selvitystyön jatkamista. Tarve tekojääkentälle on todellinen. Nyt tarvitaan vain poliittista tahtoa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Edessä reitti tuntematon Kiti Kokkosen Komediateatterin päänäyttämöksi Peacock ? Suomen Komediateatteri alkaa h a l l i n n o i m a a n ympärivuotisesti Linnanmäen Peacockin ohjelmasisältöä 1.7.2018 alkaen. Teatterin taiteellinen johtaja Kiti Kokkonen ja viihteen monialainen ammattilainen Jarkko Tamminen sekä teatterin varatoimitusjohtaja Jan Streng suunnittelevat yhdessä monipuolista kulttuurija viihdesisältöä Peacockiin. Luvassa on revyytä, lastenteatteria, komediaa, musiikkia ja huumoria. Kokkonen ja Tamminen vastaavat yhdessä ohjelmasisällöistä. Kaksikko tekee ensimmäistä kertaa yhteistyötä tässä mittakaavassa. – Luvassa on laadukasta ja monipuolista sisältöä. Tarkoitus on saada myös nuorta sukupolvea ja uutta yleisöä teatterin ja kulttuurin pariin. On ollut inspiroivaa tehdä yhteistyötä Jarkko Tammisen kanssa, Kokkonen kommentoi. – On mahtavaa päästä rakentamaan ympärivuotista ohjelmistoa legendaariselle näyttämölle Kitin kanssa. Luvassa on hulvatonta viihdettä ja upeita musiikkielämyksiä, Jarkko Tamminen sanoo. Linnanmäen Huvipuistossa iloitaan, että on löytynyt hyvä kumppani tuomaan monipuolista ohjelmaa Peacock-teatteriin. ”Peacockissa on tarjoiltu yleisölle viihdettä jo vuodesta 1950 alkaen. On hienoa saada Suomen Komediateatterin kaltainen toimija taloon, jonka arvot kohtaavat kanssamme, kommentoi Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Syksyn huipennus Maailmanlopun revyy – Viimeinen show jonka tarvitset Suomen Komediateatteri tekee paluun revyy-teatterin huipulle päivittämällä taiteenlajin uudelle sukupolvelle. Komediateatteri on kutsunut ikäryhmänsä kirkkaimmat kirjoittajaja näyttelijätähdet tehtävää suorittamaan, ja he ottivat haasteen vastaan. Lavalle nousevat muun muassa Putous-voittajat Riku Nieminen ja Kiti Kokkonen. Revyyn ohjaajana nähdään Anna Dahlman (Siskonpeti, Heinähattuja Vilttitossu), jolle revyy on ensimmäinen teatteriohjaus. Maailmanlopun revyy saa ensi-iltansa 25.10.2018 Kiti Kokkonen, Pia Adlivankin, Jan Streng ja Jarkko Tamminen. Kuva: Irene Kangasniemi
• 7 Viikot 17-18 • Nro 8 Neljäs Viva Erotica -festivaali ? Viisipäiväisen festivaalin avaa Mika Taanilankuratoima Porn Without Porn -sarja. Siinä kotimaiset suuruudet kuten Elina Katainen kohtaavat Stephen Dwoskinen kaltaisia kansainvälisiä uskalikkoja. Tapahtuman ajan Teatteri Unionissa on myös nähtävillä tuoreita teoksia Taanilan cutout -kirjasarjasta L’amore nel cinema tedesco (”Rakkaus saksalaisessa elokuvassa”, 2018). Viva Erotican keskiössä on seksi – kaikessa aistillisuudessaan, komeudessaan, herkkyydessään ja yksityisyydessään. Tyylikkäät pornon kulta-ajan klassikot löytävät paikkansa Taanilan avantgarde-aarteiden rinnalla. Faust-variaatio The Fireworks Woman (Wes Craven, 1975), ihanan harhainen Sex in the Comics (Anthony Spinelli, 1972) sekä Lizzie Bordenin feministinen kulttiteos Working Girls (1986) kohtaavat Mark L. Lesterin tuliaseilla räiskivät portot elokuvassa Truck Stop Women (1974). Perjantai-ilta on omistettu italialaisen elokuvan nerokkaille naiskuvauksille. Viime vuonna Helsingissä vieraillut Monica Stambrini ilahduttaa meitä tuoreella teoksellaan I Am Valentina Nappi (2017), jossa kuvataan yhtä nykypornon kuningattarista. Perjantaina La Nappisaa seuraa muista italialaisista ihmenaisista. Piero Schivazappan elokuvassa The Frightened Woman(1969) naiset nousevat miehiä vastaan väkivalloin, Marco Ferrerin elokuvassa The Ape Woman (1964) vastarintaan käydään vaivihkaa. Luise Donschenin Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa säväyttänyt aistillinen tutkielma Casanova Gene (2018) ohjaa pohtimaan uskottomuuden luonnetta, mukana menossa on muun muassa John Malkovich ja parvi perverssejä peipposia. Jens Jørgen Thorseninklassikko Hiljaiseloa Clichyssä (1970) kuljettaa katsojat Henry Millerin paheelliseen Pariisin. Hong Kongin kapinallinen Guì Zhìhóng valistaa matkailun vaaroista elokuvassa Bamboo House of Dolls (1973) ja Romanian lokakeisari Andrei Feherin Crazy Swedish Holidays in Paris (1980) todistaa, että kaikki huhut ruotsalaisista turisteista ovat totta. IV Viva Erotica WHS Teatteri Union 25.–29.4. Aira Samulin Tanssi Vieköön -festivaalin suojelijaksi Puhelin opastaa Helsingin ja Tallinnan lähiluontoon ? Taiteilija, yrittäjä ja ikinuori elämän moniottelija Aira Samulin on ensi kesänä järjestettävän Tanssi Vieköön -festivaalin suojelija. Tanssi Vieköön -festivaali täyttää Messukeskuksen tanssilla ja tanssimusiikilla 24.–25. elokuuta 2018. Aira Samulin on kestojulkkis, joka on tanssittanut Suomen kansaa jo kahdeksalla vuosikymmenellä. Menestyksekäs ura muodin ja viihteen parissa on vienyt Aira Samulinia ympäri maailmaa etsimään sitä, mikä on uutta ja kiinnostavaa. 91-vuotiaan ikiliikkujan vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Elokuussa hänet löytää Messukeskuksen Tanssi Vieköön -festivaaleilta, niin tanssiareenoilta kuin tapahtuman suojelijan roolista. Aira Samulin haluaa rohkaista tanssimisesta kiinnostuneita aloittelijoitakin mukaan festivaalihulinaan. – Tanssi sopii kaikille ikään, kokoon ja ulkonäköön katsomatta. Tanssiminen on loistavaa liikuntaa ja parasta aivojumppaa. Kukaan ei voi tanssia väärin, ja jokainen on tanssiessaan kaunis. Tanssi Vieköön -festivaalissa on erityisen hienoa se, että sinne voi tulla kokeilemaan, vaikka ei olisi eläessään tanssinut askeltakaan. Kaikki mukaan vain! innostaa Samulin. Tanssi Vieköön -festivaalin ohjelmaa ovat rakentamassa kymmenet suomalaiset tanssiseurat, parhaat tanssin ammattilaiset ja pidetyimmät tanssinopettajat. Festivaali avautuu poikkeuksellisella tavalla vasta-alkajallekin, sillä se tarjoaa mahdollisuuden tanssiharrastuksen aloittamiseen huipputason tanssinopettajien opastuksella. Toista kertaa järjestettävä Tanssi Vieköön -festivaali tuo estradille tanssin kansainväliset ja kotimaiset nimet. Ohjelmassa on näyttäviä gaalaja showkokonaisuuksia, opetustunteja, runsaasti kilpailuja ja lavatanssit suosituimpien tanssibändien tahdittamana. Perjantain huipentaa Tanssi Vieköön Talent Night, näyttävä ja jännittävä uusi tanssikilpailu. Lauantaina nähdään Finnish Dance Organization FDO:n gaala upeine showesityksineen. Tapahtumaan saapuu myös 150 maailman parasta akrobatic rock’n’rollin ja boogie woogien tanssijaa WRRC World Cup -kilpailuun. Tanssi Vieköön -festivaali lukeutuu esiintyjämäärältään Euroopan suurimpiin tanssifestivaaleihin. Toista kertaa järjestettävä Tanssi Vieköön -festivaali on tanssin ystävien ja ammattilaisten uudenlainen kohtaamispaikka Messukeskuksessa Helsingissä. Avoinna perjantaina 24.8.2018 klo 16–02 ja lauantaina 25.8.2018 klo 10–02. ? Helsingin ja Tallinnan luonnossa voi nyt retkeillä puhelimen opastamana. Verkkosivusto citynature.eu on mobiililaitteilla toimiva luonto-opas, joka esittelee kummankin kaupungin Top 10 -luontokohteet sekä ohjaa kulkemaan niissä. Helsingissä ja Tallinnassa on useita hienoja kaupunkiluontokohteita. Mobiilioppaaseen on valittu kummastakin kaupungista kymmenen aluetta, joihin pääsee nopeasti ja helposti julkista liikennettä käyttäen. – Halusimme luoda palvelun, jonka avulla kokemattomampikin kävijä uskaltaa lähteä lähiluontoon. Yllättävän moni helsinkiläinen ei tunne kotinsa lähellä olevia luontoalueita. Toivomme, että palvelun avulla ”luontopiipahduksesta” voisi tulla osa ihmisten arkea, sillä lyhyelläkin oleskelulla luonnossa on myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle, kertoo projektikoordinaattori Annika Harlio Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Kulkemisen helpottamiseksi jokaiseen luontokohteeseen on tehty valmis reittiehdotus, joka näkyy kartalla. Puhelimen GPS-toiminnon avulla käyttäjä pystyy myös seuraamaan, missä kohtaa reittiä hän kulloinkin kulkee. Valmiit reittiehdotukset sisältävät myös tietopisteitä, joissa kerrotaan alueen luonnosta, eläinja kasvilajeista, nähtävyyksistä, historiasta ja palveluista. Reittipisteiden tiedot voi lukemisen sijaan myös kuunnella, jolloin luonnossa liikkuessa ei tarvitse keskittyä puhelimen näyttöön. Tiedonjanoinen kävijä saa puhelimensa kautta hyvän opastuksen alueeseen. Tutustakin kohteesta voi löytää reittiopastuksen kautta uutta tietoa. Kohteissa vastaan tulevista lajeista saa lisätietoa mobiilioppaasta. Harakan saaren kallioilla geopolun avulla taas selviää jääkauden jättämät merkit vuosituhansien takaa ja Keskuspuistossa sekä Mustavuoressa voi löytää ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitukset. Mobiiliopas on kaupunkilaisten lisäksi suunniteltu turistien käytettäväksi. Helsingin luontokohteisiin opastetaan suomen lisäksi englanniksi, ruotsiksi ja viroksi. Tallinnan oppaan kielet ovat viro, suomi, englanti ja venäjä. – Ahkeralle Tallinnan kävijälle opas tarjoaa uudenlaisen tavan tutustua kaupunkiin, kun Vanhankaupungin sijaan voi vierailla esimerkiksi Rocca al Maren lintutornissa seuraamassa lintujen kevätmuuttoa, iloitsee Harlio. Myös opettajien toivotaan löytävän mobiilioppaan, sillä se tarjoaa valmiin työkalun ulkona tapahtuvaan oppimiseen. Opettajia voi kiinnostaa esimerkiksi Vanhankaupunginlahdelle sijoittuvat uuden opetussuunnitelman mukaiset ilmiöoppimisrastit. Citynature.eu-mobiilioppaan kymmenen luontokohdetta Helsingissä ovat Harakka, Kallahti, Keskuspuisto, Lauttasaari, Mustavuori, Pihlajasaari, Seurasaari, Uutela, Vallisaari sekä Vanhankaupunginlahti. Tallinnan kymmenen kohdetta ovat Aegnan saari, Astangu, Kadriorgin puisto, Maarjamäe, Nõmme-Mustamäen luonnonsuojelualue, Pääskülan räme, Paljassaare, Piritan jokilaakso, Rocca al Mare ja Tallinnan vanhankaupungin puistoalueet. Citynature.eu-mobiiliopas on luotu EU:n Central Baltic Interreg -aluerahaston rahoittamassa NATTOURS-hankkeessa 2016–2018. Helsingin kaupungin lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Tallinnan kaupunki ja Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan yksikkö. Mustavuoren luolat ovat osa ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoituksia. Kuva: Jussi Helimäki. Uutelan Skatanniemessä voi kuvitella olevansa kauempanakin kuin Helsingissä. Meren äärelle saaristotunnelmaan pääsee helposti ilman laivamatkaa. Kuva: Jussi Helimäki. Mustavuoressa kannattaa vierailla kevätkukintojen aikaan toukokuussa, jolloin lehdet eivät ole vielä puhjenneet puihin. Kuva: Jussi Helimäki. Kallahdenniemi on hyvä pakopaikka kaupungin sykkeestä. Se on helposti saavutettavissa metrolla. Kuva: Jussi Helimäki. Puhelin opastaa Helsingin mielenkiintoisiin luontokohteisiin valmiiden reittien avulla. GPS-toiminnon avulla oma sijainti kartalla on koko ajan tiedossa. Kuva: Leena Junnila.
• 8 Viikot 17-18 • Nro 8 Kulttuuri ? Improvisaatioteatteri Pore tutkii tilaa dramaturgiana tai toisin päin. Saimme kollaasimaisia näytteitä Höyhentämössä siitä, ”miten horisontti taivutetaan?”. Todellinen näyttämö sijaitsee katsojan mielessä, vaihtuvissa kokoonpanoissa esiintyvät porelaiset sanovat. Laulua syvälle sieluun Pääsiäinen alkaa meillä Uuden musiikin orkesteri UMO:n Silent Music –konsertilla, joka useimmiten on ollut Agricolan kirkossa Eirassa, Helsingin eteläisessä kaupunginosassa. Tänäkin vuonna kirkko on valoisa ja tunnelma kaunis. Ei vähiten sen takia, että Johanna Iivanainen on paitsi taitava jazzlaulaja aivan hurmaava virsien ja muiden hengellisten laulujen konsertin solisti. Hänen äänensä on tavattoman luonnollinen tuottamaan hartaan kuulemiskokemuksen. Ääni koskettaa sielua. Orkesterin pojat ovat arvokkaasti pukeutuneet, kravatit löysällä. Saksofonisti ovat konsertissa hyvin työllistettyjä; trumpetistit ja pasunistit saavat paljon rentoa luppoaikaa. Ohjelmisto tukee hiljaisen viikon harrasta tunnelmaa. Pääpaino on tutuissa ja rauhoittavissa virsissä, kuten Ystävä sä lapsienMä silmät luon ylös taivaaseenPyhäaamun rauhaja Mun kanteleeni kauniimmin, joista kapellimestari Mikko Hassinen on tehnyt sovitukset big band -kokoonpanolle. Kahdessa ensin mainitussa Iivanainen on herkimmillään, hän luo silmänsä taivaaseen vain pianon säestämänä. Kosketa minua henki –kappaleen alussa laulaja keinuu kauniisti eikä se häiritse pyhää kokemusta. Via Cruciksella paljon musiikkia Via Crucis -pääsiäisvaellus kuljettiin ensimmäistä kertaa lankalauantaina pitkäperjantain sijasta. Siihen osallistui Kaisaniemessä, Säätytalolla ja Tuomiokirkon luona yli 15 000 ihmistä, enemmän kuin viime vuonna. Mukana oli useita tunnettuja laulajia näyttelijöiden sijaan ja sen myötä kuultiinkin enemmän musiikkia. Kuulimme oopperaa, liediä, musikaalia, gospelia ja virsiä Ville Saukkosen ohjauksessa. Hän arveli etukäteen, että kappalevalinnat saattavat yllättää. Jeesuksen roolissa oli oopperalaulaja Waltteri Torikka. Hän lauloi Jaakko Löytyn ”Tuuli työntää kulkijaa” ja suomeksi ”Kuin taivaisiin” eli Secret Gardenin You Raise Me Upin. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman ”ajankohtaistetun” teoksen muissakin keskeisissä rooleissa oli useita oopperalaulajia kuten Hannu Niemelä Juudaksena, Päivi Nisula Herodeksena ja Sauli Tiilikainen Pilatuksena. Juudaksen ja Pietarin, Jouni Bäckström, vuorosanoja oli paikoin vaikea kuulla Kaisaniemen kalliolta koulun suuntaan. Johanna Tuomi oli Maria-äiti. Via Crucis esitettiin Helsingin ydinkeskustassa jo 23. kerran. Kuulimme nyt ainakin kolmatta kertaa Juudaksen kiinteistökauppaspekulointia järvenrantamökeillä ennen kuin hän hirttää itsensä hopearahat taskussa. Hohhoijaa… Järjestäjä voisi jo miettiä koetun konseptin uudistamista ensi vuodeksi. Mutta tunnelma öisessä puistossa ja kaduilla on aina hieno. Sävykäs laululintu ja unelmatrio Monipuolisena näyttelijänä ja laulajana tunnettu upeaääninen Maria Ylipää tarjosi jälleen yhdessä unelmatrionsa kanssa kuulijoilleen suuria tunteita ja lennosta vaihtuvia tunnelmia sisältävän konsertin. Paikkana oli musiikkiteatteri Kapsäkin täpötäysi teatterisali, jossa taiteilija on paljon esiintynyt. Triossa soittivat Niko Kumpuvaara (haitari), Marzi Nyman (piano ja kitara) sekä Niko Herrala (basso). Se on ollut yhdessä vajaan vuoden, mutta juttu kulki Marialta ja orkan pojilta. Ensimmäinen jakso koostui sävelletystä suomalaisesta runoudesta. Kaikki olivat puku päällä. Erityisen hienoja ovat Ylipään tulkinnat Anna-Mari Kähärän säveltämiin L. Onerva -runoihin Credo ja Yössä kuljen. Mutta hauska esitys oli Jari Tervon proosaruno Murhaballadi tai Marja-Leena Mikkolan Kauniin naisen laulu. Toisella jaksolla kuulimme estradija teatterimusiikin klassikkoja, mm. chansonia á la Édith Piaf, saksalaista kabareemusiikkia Friedrich Hollaenderin kynästä tai Chess-musikaalista. Kauneimmin soi Astor Piazzolan tango ”María de Buenos Aires”. Luvattuja seitsemää esityskieltä laskettiin ääneen. Jotta laulaja pääsee määrään, Nyman aloitti spontaanisti pianolla venäläisen Kalinkan, johon Ylipää yhtyi! Runoelma Tigrisin varrelta – ja Suomesta – Minä en (ole) enää niin kuin ennen. Minä olen kuivunut. Jylhyyteni on mennyttä. Sivujokeni ja suistoni ovat vuotaneet tyhjiin, siltani romahtaneet. Te tuhositte minut. Sanat lausutaan näytelmässä ”Kirjeitä Mosulista”, joka ja menee huhtikuun lopulle Teatteri Avoimissa Ovissa. Kyse on OSIRIS-teatterin tuotannosta. Näyttelijä Omar Albajaren ja teatteriohjaaja Liisa Isotalon yhdessä kirjoittama Kirjeitä Mosulistaon tositapahtumiin perustuva näyttämöllinen runoelma irakilaisen Ahmedin ja suomalaisen Annan kohtaamisesta. Avoimet Ovet on aina nostanut esiin naiskirjailijoiden tekstejä ja näkökulmaa. Tässäkin se on mukana, suomalaisen Annan näkökulmana. Nuori Ahmed tulee yllättäen ”lattian läpi” rauhallisesta elämästä haaveilevan naisen kotiin. Naisen ennakkoluulot vaihtuvat kiinnostukseksi. Irakin pakolainen kantaa mukanaan Mosuliin jättämänsä perheen, salaisen rakkautensa, autopommien silpomat muistot ja unelmat aikuisuudesta. Anna ja Ahmed katsovat toisiaan silmästä silmään. Mira Kivilä esittää Annaa tavattoman uskottavasti ja rauhallisesti. Hän osaa esittää vastakysymyksiä muslimimiehen ennakkoluuloille pohjoismaalaisesta naisesta. Albajare on hyvin uskottava. Molemmille paljastuu uusia näkökulmia ihmisyydestä, kunniantunnosta ja rakkaudesta. Kirjeitä Mosulista saa lisäesityksiä syksyllä Kansallisteatterissa. Elottomien luontokappaleiden asetelma Orismalan kylässä on lähde, josta nousee ihmisen luita ja on aina noussut, kertoi pappi Erik Alftanius kirjeessään Tukholman antikviteettikollegiolle 1674. Esille nousi punaista vettä, rautaoksidi luupölyä, kevätvalo, esihistoriallinen hanhi, lumpeensiemenet, suonsilmä, kellot, koruja, puita, pronssikattila ja hänen kasvonsa. Mad Housen esitystilaan rakennettiin hienovarainen kokonaisuus, johon kuului musiikkia, tanssia, veistoksia, valokuvia, ääniä. Tilan keskellä ja reunoilla Emilia Kokko ja Elina Pirinen esittivät tavattoman intensiivisesti ja toistensa läheisyyteen kiinnittyneinä tanssia, liikettä, toisen kehonkantamista Akuliina Niemen ja Ilkka Saastamoisen luomaan musiikkiin ja äänimaailmaan. Kuulemme lasisten torvien ääntelyä, konemusiikkia, näemme savuavia lähteitä, lähteen punaiseksi värjääntynyttä vettä. Nature Morte on toinen osa kolmiosaista teoskokonaisuutta, jonka aihe ja lähtökohta on tuo Isossakyrössä sijaitseva rauta-aikainen vesikalmisto, Levänluhdan lähde. Teoksissa lähestyRisto Kolanen Huhtikuun kulttuurikierros Johanna Iivanainen hurmasi pitkäperjantain pääsiäiskonsertissa UMO:n solistina Agricolan kirkossa. Kuva: Maarit Kytöharju. Valtteri Torikka ja muut tekijät toivat laulun pääsiäisen Via Crucikseen, tässä Tuomiokirkon portailla. Kuva: Sakari Röyskö. Maria Ylipää antoi kaikkensa monella laulukielellä Kapsäkin lavalla Ystävät-bändin kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Albajare ja Mira Kivilä ovat uskottavia kahden kulttuurin kohtaajia Kirjeitä Mosulista -runoelmassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Stefan Bremer. Elina Pirinen (vas.) ja Emilia Kokko esiintyvät intensiivisesti Mad Housen Nature Mortessa Suvilahden kulttuurikeskuksessa. Kuva: Ernest Protasiewicz. Sinna Virtanen (vas.), Akuliina Niemi ja Felicia Honkasalo saivat Kritiikin Kannukset 2018 Mad Housen Nature Morte ja Galleria Sinnen Chimera -teemaesityksistä. Kuva: Hannele Salminen.
• 9 Viikot 17-18 • Nro 8 Kulttuuri tään haudattua muinaisihmistä ihon ja kosketuksen kautta. Millaisia he olivat? Muut osat ovat Chimera-näyttelyinstallaatio Galleria Sinnessä. Paikkasidonnainen ääniteos toteutetaan Levänluhdan lähteelle ensi syksynä. Tekijät kuvataiteilija Felicia Honkasalo, kuvataiteilija ja trumpetisti Akuliina Niemi sekä dramaturgi Sinna Virtanen muodostavat kollektiivin, joka työskentelee horisontaalisesti, pitkissä prosesseissa taiteen ja tieteen rajapinnoilla. He saivat juuri Suomen Arvostelijain liiton Kritiikin kannukset palkinnon. Mad Housen 5. kauden ohjelma oli moninainen. Hymy kertoo siitä, että Mad Housessa asiat ovat mahdollisia ja tapahtuvat. Ja että viides kausi oli oikeasti mad, talon nimen veroinen, esitystaiteilija Juha Valkeapääarvioi. Seuraava kausi alkaa talvella 2019. Lauran eläintarha särkyy Pieni Krepsko-festivaali oli todella mielenkiintoinen Nukketeatteri Sampossa. Se toi nähtäväksi Krepskon esityksiä. Prahassa perustetun kansainvälisen teatteriryhmän sanattomat teokset hyödyntävät fyysisen teatterin sekä nukkeja esineteatterin esitysmuotoja. Esitykset perustuvat lumoaviin tunnelmiin, tummaa puhuviin satuihin sekä absurdeihin tragikoomisiin hetkiin. ”Fragile” (Särkyvää) on teatteriesitys, joka tutkii kuin suurennuslasin läpi Lauran roolihahmoa Tennessee Williamsin näytelmästä ”Lasinen eläintarha”. Laura on melkein tavallinen nainen, joka on silti sulkeutunut todellisuudelta omaan salaiseen maailmaansa, sellaiseen joka on yhtä herkkä ja kaunis kuin lasi … mutta kauanko lasi säilyy särkymättä? Esityksen ohjaa ja esittää Linnea Happonen, joka on aivan hurmaavan haavoittuvainen iltalampun valossa. Puolivälissä esitystä mies törmää sisään ovesta ja särkee lattialamppuja. Pienen hetken luulemme, että hän on joku häirikkö. Ei, Jiri Zeman on Krepskon esiintyjä, joka sotkee hetkeksi Lauran rauhallisen sulkeutuneen elämän. ”puolalainen tango kolmelle” on mustavalkoista teatteria vaarallisen pöytäpelin salaisuuksista, jossa leikitään sähkölaitteilla. Happosen, Zemanin ja Jan Jakubalin esityksessä sekoitetaan yhteen venäläinen ruletti, puolalainen tango, tsekkiläis-suomalainen eriskummallinen huumori ja pullollinen vodkaa! Leikin paradokseja silmän nopeudella Cirkossa Suvilahdessa on ollut talven aikana paljon tanssia, musiikkia ja esitystaidetta. Saimme kokea ihkaoikeata sirkusta Suomen ensi-illassa. ”The Great Paradox of Play” esitteli kolme yhteispohjoismaista taikuria, 40 tyynyä ja yleisön eturivistä lainatun sormuksen, jonka esiintyjä pujotti kehonsa läpi takaa eteen, ennen kuin palautti yleisöön. Esitys oli muuten sanaton, mutta yksi esiintyjistä kertoi taustaideaksi homo ludensin eli leikkivän ihmisen. Sirkuslaji on ’magie nouvelle’ taikuus, joka on ”kuin tanssia huimassa maailmassa”. Ankara estetiikka syntyy barokkiasuista, minimalistisesta lavastuksesta ja elektroakustisesta live-musiikista, josta vastasi mainio Sture Ericson. Tanskalainen David Tholander, ruotsalainen Axel Adlercreutz ja suomalainen Robert Jägerhorn oliSignen mestat Musiikkitalon näyttelyssä ? Signe Brander oli vanhan Helsingin tallentaja monilla valokuvillaan; kaupunki palkkasi hänet työhön muuttuvan kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten arjen taltioimiseksi 1900-luvun alussa. 908 valokuvaa löytyy kaupunginmuseosta. Loppu on kunniaton. Brander kuoli Nikkilän mielisairaalassa nälkään jatkosodan aikana. Paikka oli sotaakäyvässä maassa ruokahuollon alimmalla tasolla. Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry. halusi kunnioittaa valokuvaajan työtä ja merkitystä ja järjesti itsenäisyyden juhlavuonna valokuvakilpailun, jonka voitti Marit Henriksson. Hänen ja viiden muun nykykuvaajan fotoja on mukana näyttelyssä Musiikkitalon lämpiön lasiseinillä. Ideana on ollut laittaa aina Branderin vanhan kuvan yhteyteen nykykuvia samoista maisemista. Niistä Senaatintori ei ole juuri muuttunut, Kauppatori enemmän. Kruunuhaassa ei näy enää kelkkoja ja suksia. Yrjönkadulla on yksi sama rakennus jäljellä Pikku Roban kulmalla. Kampin Baanalla kulkivat ennen junat satamaan, nyt fillarit. Brander ikuisti Siltasaaren puutalot 1908 Byggan tornista. Rannoilta hiekkajaalat ovat hävinneet. – Vielä muistan ne Rööperin kulmat, sen Koffin puiston ja muut / ja kapeat korttelikujat, puutalot ja rääkyvät suut / Ja pahaa hautovan äijän, sen talkkarin käskyineen / joka m a a l ta oli ä s k e n t u l lut tänne kaupunkiin p e r h e i neen, Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksala lauloi ”Vanha Rööperi” -biisisanoissa 50-luvun lapsuusmaisemastaan, joka oli lähempänä Branderin ikuistamaa maailmaa. Pormestari Jan Vapaavuori avasi näyttelyn, suomeksi ja slangiksi, mistä pisteet. Hän sanoi: – Mä nään, että tää stadin slangi on pääkaupungin kolmas virallinen kieli, ja jos nyt tääl joku ei snaijaa tätä slangii, ni mä kelasin, että ehkä mä pidän loput puheesta suomeks. Signe kiersi painavan kameransa kanssa stadin katuja kuusi vuotta. Tuloksena oli vaikuttava sarja kuvia, joista erityisesti nykyhelsinkiläiset voivat tutkia ja ihailla sellaisia kaupunkinäkymiä, joita ei enää saada takaisin. Suuriruhtinaskunnan pääkaupungin elämänmeno, ihmiset, torit, puistot ja rakennukset ovat jääneet Branderin kuviin. Näistä otoksista on rakentunut meille stadilaisille yhteinen kokemus vanhasta Helsingistä. Toimittaja, laulaja Pirjo Tuohimaa esitti ”Stadin tangon”, joka on hänen oma slanginnoksensa Esko Rahkosen tutuksi tekemästä ”Lapin tangosta”. Se alkaa: – Stadin bärtsit ja rantsut on nastoi, / cityluontoa parhaimmillaan. / Hietsun rantsuun jos klabbinsa kastoi, / muille biitseille ei kaipaakaan. Näyttely on esillä 3.5. asti. Opastuksia on aina torstaisin klo 12-16 ja perjantaisin klo 12-17, jolloin on myös musiikkia klo 1717.45. Näyttelyyn valitut valokuvaajat Merryt Santanen (vas.), Kristiina Tuominen, Esko Byman ja Marit Henriksson peittävät lehtikuvassa omia otoksiaan, mutta Signe Branderin kuvat näkyvät yllä. Kuva: Raimo Granberg. Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksala juonsi ja lauloi avajaisissa, takana lasiseinällä vanhoja ja uusia kuvia. Kuva: Raimo Granberg. Signe Brander valokuvasi suuriruhtinaskunnan ajan Helsinkiä. Kaupunginmuseossa on 908 kuvaa. Kuva: Wikipedia. Linnea Happonen on upea aikuisten esineteatterin esiintyjä tsekkiläissuomalaisen Krepskon Fragilessa. Kuva: Jiri Jirasek. Suomalainen Robert Jägerhorn (vas.), ruotsalainen Axel Adlercreutz ja tanskalainen David Tholander.ovat monipuolisia taikureita silmän nopeutta haastavassa esityksessä Cirkossa. Kuva: Malin Arnesson. Circus Ultima Thule on sanaton ja visuaalisesti upea varjoteatteriesitys ystävyydestä ja ihmeiden kaipuusta Höyhentämössä. Kuva: GLiMT. Pormestari Jan Vapaavuori avasi Signen mestat näyttelyn Musiikkitalolla, taustalla kuvia Pitkänsillan ympäriltä. Kuva: Raimo Granberg. vat hyvin yritteliäitä ja taitavia, mutta selvästi kaipasivat yleisöä paremmin mukaan. Aplodit olivat hyvin niukkoja. Ehkä näimme liikaa isojen taikalaatikoiden punnerrusta lavalla. Cirko-festivaaalihan tulee taas toukokuulla, jolloin herkkua riittää. Kaunis balladi varjoteatterina Circus Ultima Thule toi Höyhentämöön sanattoman ja visuaalisesti upean varjoteatteriesityksen ennakkoluuloista, ystävyydestä ja ihmeiden kaipuusta. Kuvastossa yhdistyvät sirkusmaailma eksoottiset eläimet, revontulet ja Lapin hyytävät lakeudet. Sodan jaloissa pieni poika joutuu eroon äidistään ja päätyy sirkustirehtöörin hoteisiin. Siellä hän tutustuu Suomen ensimmäiseen sirkusnorsuun, joka Lapissa matkustaessaan herättää pohjoisen asukkaissa ihailua, pelkoa, uteliaisuutta ja jopa tuomitsevuutta. Värikylläisellä matkalla 1900-luvun alkupuolen syrjäseuduilla elävät ennakkoluulot kohtaavat sirkuksen suvaitsevaisuuden ja unelmat muuttuvat sitä tärkeämmiksi, mitä karumpana todellisuus ympärillä näyttäytyy. Näemme lakanaverhon läpi valon ja varjon kontrastin sekä varjojen taianomaisen liikkeen. Erityisen komeita ovat kuvat pojasta ja norsusta kulkemassa vuorien yli. Julia Gauffinin ohjaamana kuva kuvalta etenevä esitys maalaa tunnelmia pohjoisessa matkattavan reitin varrelta ja jättää tilan katsojan tulkinnalle ja täydelle visuaaliselle elämykselle. Annamari Ahonen on toinen dramaturgi. Varjoteatteriesiintyjät ovat Petri Lappalainen, Tessa Lepistö ja Tytti Marttila. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 17-18 • Nro 8 Stockmannin uudet ravintolat Ooh La Laa, Comptoir Farouge ja Hanko Sushi Bar Behnford’s Jatkoa sivulta 3 ? Libanonilaiseen keittiöön erikoistuneen ravintoloitsija Viviane Kallion kehittämä Comptoir Farouge keskittyy välimerellisiin makuihin, kuten laadukkaisiin mezeihin, lähi-idän leipärulliin ja välimerellisiin ruokaisiin salaatteihin. – Comptoir tarkoittaa kauppa-asemaa tai baaritiskiä ja meillä siihen yhdistyvät molemmat. Stockan katutason kuhina tulee luomaan ravintolallemme oman lisänsä, sillä pieni hektisyys täydentää kansainvälisen värikästä ja lämmintä tunnelmaamme entisestään. Stockmannin katutasosta tulee aivan ihana paikka pysähtyä syömään tai sitten ottaa ruoat toimistolle, kotiin tai vaikkapa puistoon, Viviane Kallio iloitsee ja lisää, että Comptoir Farouge toimittaa lounastarjoilut tilauksesta myös toimistopalavereihin tai erilaisiin tilaisuuksiin. Ooh La Laa, kuinka tuoreet salaatit ja leivät! Alex Nieminen vastaa Suomessa täysin uudenlaisen Ooh La Laa -ravintolan konseptista. Huolella valmistettuja leipiä ja salaatteja tarjoileva deli käyttää mahdollisimman tuoreita ja lähellä tuotettuja, itse jalostettuja raaka-aineita satokauden valikoimaa aina hyödyntäen. – En ollut ennen Yes Yes Yes -ravintolaamme saanut Suomessa hyvää ravintolasalaattia ja tähän halusin tuoda parannuksen myös lounasaikaan. Uskon, että kasviksilla täytetyt leipämme tulevat myös olemaan parhaita, mitä maasta saa, ja molempien kyytipojaksi löytyy niihin sopivia viinejä ja sampanjoita laseittain, vegekirjailijanakin tunnettu Alex Nieminen kertoo ylpeänä ja jatkaa: – Lähdin suunnittelemaan Ooh La Laa:ta eräänlaiseksi salads & sandwiches champagne & cocktails -keitaaksi maailmanluokan huipputavaratalossa, joiden joukkoon Stockmann on useine uudistuksineen liittymässä. Tällaiseen ravintolakolmikkoon ja lokaatioon mukaan pääseminen on toki kunnia-asia ja uskon, että meidän yhteinen tarjontamme tuleekin muuttamaan käsitystä lounaasta ydinkeskustassa. Suomen suosituimpien sushien hittilista Stockmann-tavaratalon katutason kolmas uusi ravintola tarjoaa kiireisille laatusushin ystäville mahdollisuuden toteuttaa toiveensa. Uusi Hanko Sushi Bar on ketjun muihin pisteisiin verrattuna erikoisravintola, jonka konseptissa on haettu nopean palvelun ja ensiluokkaisen laadun yhdistämistä. – Keskitymme ruokalistassamme vain hitteihin ja rakensimme niistä helposti valittavia sushiateriakokonaisuuksia. Haluamme samalla muuttaa suomalaisten käsitystä take away -sushista. Sen sijaan, että seisottaisimme yöllä keitetystä riisistä ja edellispäivän kalasta valmiiksi paketoituja settejä vitriineissä, valmistamme ja pakkaamme ateriat paikan päällä tilauksesta. Ne voi ottaa helposti mukaan, tai sitten asiakkamme voivat istahtaa alas ja aterioida japanilaistyyppisessä sushiravintolassamme. Ruokalistan supistaminen mahdollistaa suuriinkin asiakasvirtoihin varautumisen ja uskon, että pääsemme yllättämään asiakkaamme paitsi laadulla, myös nopeudella, sushiguru Jesper Björkell kertoo. Nimekkäiden ja arvostettujen ravintoloitsijoiden saaminen Stockmannille tukee myös tavaratalon positiota laadukkaiden brändien kotina. – Kansainväliset huipputavaratalot ovat kuuluisia siitä, että niihin mennään muiden ostosten ohella myös jonkin tietyn ja taatun ruokaelämyksen vuoksi. Voimmekin olla ylpeitä siitä, että Helsingin Stockmann liittyy tähän kunniakkaaseen joukkoon uuden ravintolaryppäänsä kanssa. Meillä on ravintoloidemmekin puolesta nyt Suomen paras ja inspiroivin tavaratalotarjonta, Helsingin Stockmannin vastanimitetty tavaratalojohtaja Jenni Pöllänen iloitsee ja lisää: – Uudet ravintolat tarjoavat asiakkaillemme uusien makuelämysten lisäksi virkistäviä paikkoja istahtaa alas ostostenteon lomassa tai mahdollisuuden tulla viettämään esimerkiksi lounashetkeä työkavereiden kesken. Voi olla, että niistä tulee Stockan kellolle varteenotettava kilpailija kaupungin suosituimman treffipaikan tittelistä. Alex Nieminen Ooh La Laa deli Hanko Sushi Bar Viviane Kallio Comptoir Farouge Yritysesittely ? Behnford’s perustettu Helsingin keskustaan 2004, omistajina minä; Johanna Riikonen ja isäni Pekka Riikonen, joka pitkäaikaisena yrittäjänä pyörittää toista, omaa yritystään Kaarinassa nyt 30:ttä vuotta. Behnford’sin operatiivinen johto kuuluu kokonaan minulle. Yrittäjyys kulkee suvussa, myös Karjalasta tullut isäni äiti Elsa Riikonen teki pitkän uran yrittäjänä Turun seudulla. Pitkäaikaisin ja tunnetuin liiketilamme sijaitsi WTC Plazalla, Keskuskadulla vuosina 2005-2014. Tästä valitettavasti jouduimme muuttamaan pois WTC:n remontin alettua tammikuussa 2014. Uusi tila löytyi vastapäisestä makkaratalosta, joka tuolloin oli myös remontissa. Vuosien varrella makkaratalossa jatkuneiden remonttien rasittamina päädyimme lopulta muuttamaan pois keskustasta uuteen, ihanaan tilaan Uudenmaankatu 27:aan, jonka kiinteistö itseasiassa oli myös tuolloin valmistumassa putkiremontista. Tämän viivästyessä viivästyi myös muuttomme muutamia viikkoja. Toimintamme saimme kuitenkin takaisin käyntiin ja avajaisia vietettiin syyskuussa 2017 hyvän ystäväni Neumannin säestyksellä. Behnford’s maahantuo ja myy herkkuja ruokatuotteita, sekä makeisia, limuja, sipsejä ja leivontatuotteita USA:sta ja Iso-Britanniasta. Ylläpidämme tiettyä perusvalikoimaa tuotteita, mutta muuten valikoima määräytyy hyvinkin pitkälti asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Pyrimme toteuttamaan yksittäisiäkin toiveita aina sen ollessa mahdollista. Uusia trendi-tuotteita asikkaamme bongaavat mm. elokuvista, sarjoista, blogeista, youtubesta ja tietenkin matkoilta. Jonkin tuotteen yhtäkkinen kysyntä voi joskus yllättää meidätkin. Viimeisin hauska esimerkki on etenkin nuorison suosimasta sarjasta Stranger Things, jonka sankarit suosivat 3 Musketeers nimistä suklaapatukkaa. Tämä myi meillä loppuun parissa päivässä sekä myymälästämme, että nettikaupastamme ihan yllättäen. Ko suklaa oli kuitenkin kuulunut valikoimiimme jo vuosia. Hauskoja tarinoita mahtuu vuosien varrelle, olemme toteuttaneet useita maailmantähtien ’raidereita’, eli backstagetoiveita, toimittaneet Baby Ruthsuklaapatukoita Mick Jaggerille hotelli Kämpiin, Lady Gagan henkilökunta kävi ostamassa myymälästämme kaikki tuotteet jotka sisälsivät kookosta (varastoamme myöden), Rolling Stonesille on mennyt lavoja kofeiinitonta cokista... Nykyäänhän joitakin Amerikkalaisiakin tuotteita jo näkyy siellä täällä marketeissa ja kaupoissa, mutta pyrimme jatkuvasti pitämään valikoimaamme monipuolisempana ja valikoida enemmän tuotteita, joita ei muualta saa. Trendejä pitää seurata tarkkaan ja olla tietoinen siitä, mikä milloinkin on ’in’. Asiakkailtamme tulevat toiveet näyttelevät tässä kyllä pääosaa, etenkin nuorison puolelta, joiden some-trendeissä on lähes mahdoton muuten pysyä perässä :D Netti-maailma näkyy muutenkin enemmän ja enemmän myös myynnin siirtymisestä nettikaupan puolelle. Itselläni on kaksi pientä tyttöä, 2 ja 3 vuotiaat, jotka ehkä vähän kasvettuaan osaavat äitiä auttaa näissä hommissa :D :D Toukokuussa Behnford’s juhlii 14-vuotis synttäreitään. ’Rööperissä’olemme viihtyneet mainiosti ja paluu kivijalkaan on ollut mahtavaa ja vapauttavaa! Meille saa tulla hengailemaan ja jutustelemaan ja tutustumaan tuotteisiin. Kesähän tekee tuloaan, joten BBQ-kastikkeet kannattaa hake jo! Vappuun löytyy kivoja herkkuja ja etenkin Jell-o-shotit näyttävät olevan monen picnic korin tämän vuotinen spesialiteetti! Kuormia meille tulee noin 4 viikon sykleissä, joten aina löytyy jotain uutta ja maistuvaa! Sydämellisesti tervetuloa! Yrittäjä, Toimitusjohtaja Johanna Riikonen Avajaisia vietettiin syyskuussa 2017 hyvän ystäväni Neumannin säestyksellä
• 11 Viikot 17-18 • Nro 8 Muotiputiikki Helmi käy kurkkaamassa ja tykkäämässä – näet koko malliston. Joensuuntie 28, 31400 Somero • Puh. 02 748 9209/040-541 6316 AVOINNA ti ja ke klo 11-17 to ja pe klo 10-17 la klo 10-13 tai sopimuksen mukaan www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com MUOTIPUTIIKKI Helmi Sydämellisesti tervetuloa palveltavaksi! KOOT XS-6XL Myös miehille Laitetaan kurvit kohdalleen – ihanat 50’s henkiset vaatteet ja asusteet ikään tai kokoon katsomatta HELMEN KEVÄÄN TVVIERAILUT YLE AREENA 29.3. Puoli Seitsemän 17.4 . Egenland, jakso 4 Myös pikkutytöille 112 € 129 € 134 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 79 € 69 € 77 € 74 € 69 € 88 € 83 € 69 € 69 € 69 € 69 € 69 € 69 € 69 € 41 € 39 € 60 € 39 € 39 € 39 € 69 € 69 € 51 € 69 € 69 € 83 € 51 € 77 € 77 € 44 € 51 € 49 € 49 € 47 € 48 € Caprit 39 € Toppi
• 12 Viikot 17-18 • Nro 8 Helsingin matkailuneuvonta muuttaa rautatieasemalle Nykyisin matkailijat etsivät ahkerasti tietoa internetistä ja tarpeet perinteiselle matkailuneuvonnalle ovat muuttuneet. Kuva: Harri Tarvainen Taloyhtiöiden hallituksissa korkeasti ja monipuolisesti koulutettuja ? Taloyhtiöiden hallituksissa toimii korkeasti koulutettua väkeä, ilmenee Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Kyselyn mukaan noin joka kolmannella taloyhtiön hallituksen jäsenellä on ylempi korkeakoulututkinto. Opistoasteen tutkinnon on suorittanut lähes yhtä suuri osa vastanneista. Alempi korkeakoulututkinto on joka viidennellä vastaajalla. Ammattikoulupohjalta taloyhtiön hallituksissa toimii noin joka kymmenes. Hallitusten jäsenten koulutustaustat ovat erittäin moninaiset. Kyselyn perusteella eniten löytyy tekniikan alan koulutuksen saaneita, joita oli kolmasosa kaikista vastaajista. Lähes yhtä moni vastaajista oli saanut koulutuksensa kaupallishallinnolliselta tai oikeustieteelliseltä alalta. Uudenmaan alue poikkeaa muusta Suomesta hallitusten jäsenten edustamien koulutusalojen ja toimialojen suhteen. Uudellamaalla asuu muuta maata enemmän keskushallinnon ja organisaatioiden pääkonttoreissa työskenteleviä asiantuntijoita, joiden osuus näkyy myös taloyhtiöiden hallituskokoonpanoissa. Muualla Suomessa painottuvat Uuttamaata enemmän esimerkiksi tekniikan alan, kasvatusalan sekä terveysja hyvinvointialojen koulutustaustat sekä eläkeläiset. – Koulutusja kokemustaustan moninaisuus tuo loistavan mahdollisuuden ymmärtää taloyhtiöiden johtamistarpeita ja päätöksenteon haasteita sekä mahdollisuuksia, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kaksi kolmesta taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on miehiä. Puheenjohtajina oli hieman tätä suurempi osuus miehiä. Aluekohtaiset erot sukupuolten osuuksissa olivat varsin isoja, sillä vastauksissa miesten osuus vaihteli 58 ja 75 prosentin välillä. Noin 40 prosenttia hallitusten jäsenistä eläkkeellä Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat keväällä 2018 keskimäärin noin 58-vuotiaita ikäluokkakeskiarvoista arvioituna. Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneista joka kolmas on iältään 65-74-vuotias. Seuraavaksi suurin ikäryhmä hallituksissa ovat 55-64-vuotiaat. Noin joka kymmenes taloyhtiöiden hallituksissa on 35-44-vuotias. Uudellamaalla keski-ikä oli noin 56 ja muualla Suomessa 60 vuotta. Kerrostalovastaajien keski-ikä on noin 60 ja rivitalovastaajien 56 vuotta. Vastaajista noin neljä kymmenestä on eläkkeellä. Oma arvio hallitustyön onnistumisesta kohtalainen Taloyhtiöiden hallitukset ovat oman arvionsa mukaan onnistuneet tehtävässään kohtalaisen hyvin vuonna 2017. Hallitustyöskentelyn tuloksekkuutta asteikolla yhdestä seitsemään arvioidessa keskiarvoksi tuli 5,3. Arvosana seitsemän tarkoitti sitä, että hallitus oli saanut aikaan erittäin paljon, ja tämän arvosanan antoi työlleen lähes 20 prosenttia vastaajista. Arvosanan kuusi antoi työlleen useampi kuin joka kolmas vastanneista. – Pienten taloyhtiöiden ja rivitaloyhtiöiden onnistumisarviot olivat muita pienemmät. Hallitusten puheenjohtajien arviot olivat vain hivenen korkeampia kuin muiden hallituksen jäsenten. Myös aluekohtaiset erot näissä arvioissa olivat pienet, Jukka Kero toteaa. Tärkeä kirja Taipaleelta Kirja-arvostelu ? Pääkaupungin matkailijoita palvellaan toukokuusta lähtien kahdessa uudessa toimipisteessä. Matkailuneuvonnassa tullaan panostamaan entistä enemmän digitaalisuuteen ja asiakaskohtaamisiin. Myös muut matkailijoiden sesonkipalvelut starttaavat toukokuun alussa. Toukokuusta lähtien matkailuneuvonnan palveluita on saatavilla lentoaseman lisäksi Helsingin päärautatieasemalla sekä Stockmannin tavaratalossa. Viimeiset viisikymmentä vuotta Pohjoisesplanadilla palvellut matkailuneuvonta muuttaa Helsingin historiallisen päärautatieaseman lippuhalliin. Nykyinen Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmassa sijaitseva toimipiste on avoinna normaalisti 22. huhtikuuta saakka. Rautatieaseman lisäksi Helsingin Stockmannille avataan interaktiivinen MyHelsinki-palvelupiste. Pisteeltä löytyvät digitaaliset palvelut tiedonhakuun sekä karttoja ja esitteitä. Sesonkiaikaan Stockmannilla on paikalla myös matkailuneuvonnan henkilökuntaa. Uudet toimipisteet avataan toukokuun aikana. Muuton ajan matkailuneuvontaa saa kaupungintalon Virka-infosta. – Nykyisin matkailijat etsivät ahkerasti tietoa internetistä ja tarpeet perinteiselle matkailuneuvonnalle ovat muuttuneet. Henkilökohtaiset suositukset ja kasvotusten tapahtuva neuvontapalvelu ovat yhä tärkeä osa matkailijoiden Helsinki-kokemusta. Uusien toimipisteidemme myötä pyrimme palvelemaan vierailijoita entistä paremmin ja siellä missä heillä herää kysymyksiä, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Henkilökohtaisia suosituksia myös digitaalisesti ja Helsinki Helpeiltä Helsinki Marketing on ottanut merkittäviä askeleita matkailijoiden digitaalisten palveluiden kehityksessä. Parhaana verkkopalveluna palkittu MyHelsinki.fi-sivusto palvelee kaikkiaan kuudella kielellä ja sisällöt perustuvat täysin paikallisten suositteluun. Lisäksi kiinalaisten matkailijoiden palveluita kehitetään yhteistyössä maailman suurimpiin kuuluvan digitaalisen palveluntarjoaja Tencentin kanssa. Helsingin kesäisessä kaupunkikuvassa vinkkejä matkailijoille antavat myös vihreisiin asuihin pukeutuneet Helsinki Helpit, jotka starttaavat toimintansa tänä vuonna jo toukokuussa. Matkailuneuvontaa on tarjolla sesonkiaikaan edelleen myös Helsingin historiallisissa kortteleissa, kun Kauppatorin vilkkaaseen ympäristöön pystytetään neuvonnan infokontti. Kontti palvelee Havis Amandaa ympäröivällä Kukkatorilla 3. toukokuuta alkaen. Torikorttelit etsii Helsingin paraatipaikalle uutta toimijaa Helsingin matkailutoimiston muuton myötä Pohjoisesplanadille vapautuu upea toimitila Helsingin ydinkeskustasta. Torikorttelit etsii tällä hetkellä tiloihin uutta toimijaa. – Matkailuneuvonnan tila paraatipaikalla Espan ja Unioninkadun kulmassa on ehdottomasti kiinnostavimpia tiloja alueella. Se toivottaa tervetulleeksi Torikortteleihin Espan puiston ja Kauppatorin suunnalta. Etsimme kulmaan vetovoimaista yritystä täydentämään Torikortteleiden monipuolista tarjontaa niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille, kertoo Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer. ? Lääkäri Ilkka Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa. ”Siinä ei ole paljonkaan eroa, hän on tokaissut potilailleen ”. Lääkäri Ilkka Taipale on merkillinen mies, aivan poikkeusyksilö. Hän on koko elämänsä halunnut tehdä hyvää toisille ihmisille! Ja millaisille : vangeille, juopoille, asunnottomille, hulluille, vammaisille, työkyvyttömille, köyhille ,päähänpotkituille. Ilkka ja vaimonsa Vappu ovat yrittäneet ja tehneet parempaa maailmaa. Monet siitä ovat puhuneet ja puhuvat vieläkin, mutta harvat tekevät. Taipaleet ovat aina sekä puhuneet, kirjoittaneet että tehneet, uupumatta jo yli 50 vuoden ajan. Tulostakin on tullut, turpaankin on tullut. Vaikeinta on ollut taistelu ihmisten asenteita vastaan. ”Ei asuntolaa meidän naapuriin ”,sanoivat töölöläisrouvat juodessaan hyväntekeväisyystilaisuuden kakkukahvia. Eniten lääkäri Ilkka Taipale on työskennellyt mielisairaaloissa. Maailmassa, jota hyvin harva meistä tuntee. Siksikin Ilkka Taipaleen elämäkertateos ”Mielisairaalassa – Lääkärin muistelmat” (Into 2018 ) on aivan erinomainen kurkistus maailmaan, josta meillä ”terveillä” ei ole aavistustakaan. Hesperia, Kellokoski, Nikkilä ovat sairaalanimiä, mutta siihen tietomme loppuvatkin. Näiden ja monien muiden sairaaloiden maailmaan Taipale johdattelee lukijansa, hauskasti!, traagisesti, ilkeästikin aina inhimillinen katsontakanta edellä : potilaat ennen kunnan tai valtion byrokraatteja. Marraskuun Liike Vuoden 1967 syyspakkasissa kuoli Helsingissä 40 asunnotonta alkoholistia. Suomen Tasavalta alkoi juuri viettää itsenäisyytensa 50-vuotisjuhlaa. Lars D. Eriksson ja Hesperian sairaalan ympärille keräytyneet nuoret lääkärit perustivat asunnottomuutta vastaan 7. marraskuuta 1967 Marraskuun Liikkeen. Arvid von Martens ja Claes Andersson vaativat nopeasti edes parakkimajoitusta miehille. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Värija Vernissatehtaan tyhjän varaston. Siitä tuli asunnottomien alkoholistien ensisuoja, ”Lepakkoluola, Liekkihotelli ”. Ilkka Taipale kuvailee kirjassaan tätä ”asuntolaa” osuvasti : ” Lepakkoluolaan astuessa ensi tuli vastaan haju. Se oli unohtumaton : kuvottava, vanhan viinan, vanhan ripulin, oksennuksen, pettymysten ja katkeruuden hien ja pesämättömien vaatteiden lemu. Se tarttui mukaan, vaatteisiin ja hiuksiin. Harvoin tuollainen löyhkä on sen jälkeen tullut vastaan. Hajumuisti on ihmisellä tarkka ja hajujen mielleyhtymät menevät syvälle aivojen limbiseen järjestelmään. Tuo haju on äärimmäisen kurjuuden symboli!”. Uupumaton uurastaja Ilkka Taipaleen elämäkertakirja on toisenlainen elämäkerta. Hän kertoo hyvin vähän omasta elämästään,ei kotitaustastaan, koulumenestyksistä, ei ylpeile urheilusaavutuksillaan, jos niitä on ollut. Elämäkertateos keskittyy vahvasti työhön, erityisesti työhön eri sairaaloissa ja erityisesti mielen sairauksien hoitoon, parantamiseen. Eduskuntatyöhön Taipale vain viittaa asioiden niin vaatiessa. Kunnallispolitiikka saa ansaitsemansa haukkumiset, Lapinlahden ja Kellokosken sairaaloiden lopettamispäätökset , kaksoismurha , olivat terveydenhoidon kannalta aivan idioottimaisia. Nyt mielenterveyspotilaat tassuttelevat liikaa lääkitettyinä suljetuissa tiloissa HUS:n ja Peijaksen käytävillä! Hyvinkään gynekologi!,mielen asiantuntija!, sai aikaan Taipaleen yhden elämäntyön, Kellokosken sairaalan alasajon. Taipaleen kirja kuvaa erinomaisen monipuolisesti sitä poliittista verkostoa, joka kätkeytyy jokaisen terveydenhoitopäätöksen taustalle. Miksi joku sairaala lakkautetaan ja miksi joku toinen, huonompi jää toimimaan. Tästä kirjassa on valitettavan surullisia esimerkkejä. Sairaanhoitopiirien luominen 1990-luvun alussa tuhosi erittäin monta hyvin toimivaa, potilaita ajattelevaa sairaalaa. Montakohan sote tulee tuhoamaan? Miten muualla? Työssään uupumaton Ilkka Taipale on jaksanut myös matkustaa maailmalla. Kirjassa on pieniä kertomuksia ympäri maailmaa. Taipale, useinmiten vaimo Vappu mukana, ei kuitenkaan ulkomailla ole tutustunut turistinähtävyyksiin vaan on aina halunnut nähdä kaksi paikkaa : vankilan ja mielisairaalan. Lista on ansiokas : Sambia, Brasilia,El Salvador, Pohjois-Korea,Kuuba,Kiina, Tunisia,Mongolia,Saksa, Nicaragua, Nepal, Gabon, Mosambik, Costa Rica. Pääasiassa köyhiä maita,alkeellisia olosuhteita, mutta monissa huokui sellaista inhimillistä lämpöä sairaita kohtaan, jota Suomen liukuhihnalääkehoidossa ei löydy. Nämä pikku juttupätkät ulkomailta ovat erinomainen lisävalistus meille Suomessa kun luulemme että meillä asiat ovat erityisen hyvin! Kokonaisuudessaan Ilkka Taipaleen ” Mielisairaalassa -Lääkärin muistelmat ” on erittäin tärkeä kirja. Erityisen suositeltava eduskunnan ja kunnanvaltuustojen jäsenille. Miten terveyspolitiikkaa tulee Suomessa hoitaa ja miten sitä ei tule hoitaa! Köyhät ja sairaathan ovat aina meillä keskuudessamme. Pekka Hurme
• 13 Viikot 17-18 • Nro 8 Tanssin talon suunnitelma jalostuu kohti lopullista muotoaan Havainneilmakuva Tanssin talosta. ? Kaapelitehtaan yhteyteen rakennettavan Tanssin talon suunnitelmat ovat saamassa lopullisen muotonsa rakentamisajankohdan lähestyessä. Tilankäyttöä on tehostettu siirtämällä Tanssin talon harjoitussali vanhaan tehdasrakennukseen. Uudisrakennuksen korkeutta on samalla madallettu. Kaapelitehtaan sisäpihan pohjukka jätetään alkuperäiseen asuunsa, sisäänkäyntiä uuteen aulaan on avarrettu, ja Kaapelitehdas saa oman basaarin. Tanssin talon hankesuunnitelma julkistettiin vuosi sitten maaliskuussa 2017. Vuoden aikana suunnitelma täydentyi arkkitehtuurin osalta, ja kaavaprosessin myötä suunnitelmaa on kommentoitu useassa vaiheessa niin viranomaisten, naapurien, tanssin toimijoiden kuin kaapelitehtaan vuokralaistenkin toimesta. Päivitetyssä suunnitelmassa on huomioitu saadut palautteet Tiistaina 10. huhtikuuta 2018 Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Tanssin talo ry:n julkistamassa päivitetyssä suunnitelmassa on otettu huomioon kaavaprosessin aikana esitetyt palautteet. Tehdyt muutokset vaalivat myös vanhan tehdasrakennuksen arkkitehtonista perinnettä aiempaa selkeämmin. Tilankäytön muutokset on toteutettu niin, ettei Tanssin talon tilaohjelmasta ole jouduttu olennaisilta osiltaan tinkimään. – Tällaisissa projekteissa tulee eteen aina haasteita ja kompromisseja on tehtävä, mutta meillä on ollut hyvä ja vuorovaikutteinen tapa edetä suunnittelussa. Tilaohjelman muutokset on tehty Tanssin talon toiminnan ehdoilla, joten emme ole joutuneet tinkimään tavoitellusta toimintamallistamme, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo. Keskeisimmät muutokset Keskeisin muutos päivitetyssä suunnitelmassa on Tanssin talon harjoitussalin siirtäminen uudisrakennuksesta vanhan tehdasrakennuksen sisään. Ratkaisulla on saatu lisää viheraluetta Tanssin talon pohjoispuolelle ja voitu madaltaa uudisrakennuksen korkeutta. Harjoitussalin siirto mahdollistaa myös aputilojen toimivamman tilankäytön. Toinen merkittävä muutos on luopuminen Kaapelitehtaan sisäpihan länsipäädyn kattamisesta. Tanssin talon puoleinen osa katetaan edelleen Kaapelitehtaan uudeksi aulaksi. Tästä lämmitetystä aulasta aukaistaan uuden suunnitelman mukaan kellaritunneli, josta pääsee sisäkautta kulkemaan esteettömästi kaikkiin Kaapelitehtaan rappuihin. Samalla levennetään aulan Ruoholahden pään sisääntuloväylää. Näin näkymä itään päin säilyy valoisana ja avarana myös jatkossa. Lisäksi Tanssin talon rakentamisen myötä vanhaan tehdasrakennukseen remontoidaan Kaapelitehtaan oma ”basaari” nykyisen Keramiikkakeskus Septarian, ja sen yläpuolisiin tiloihin. Koy Kaapelitalo kutsuu Kaapelitehtaan vuokralaiset ja lähinaapuruston asukkaat mukaan ideoimaan, miten basaari toteutetaan. Kaapelitalo toivoo, että tiloihin saataisiin esille ja myyntiin nykyisten vuokralaisten töitä kuvataiteesta designiin ja keramiikkaan. – Muutosten johdosta kulttuurikeskuksesta tulee entistä parempi paikka tehdä, harrastaa ja kokea kulttuuria kaikissa eri muodoissaan, korostaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari. Yhteistyö on kantanut hedelmää Hankesuunnitelman kahden vuoden takaisesta aloittamisajankohdasta rakennuskustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla merkittävästi, mikä on asettanut haasteita suunnittelutyölle. Hyvällä yhteistyöllä päivitetyt suunnitelmat on saatu kuitenkin pysymään alkuperäisessä 34,8 miljoonan euron kustannuskehyksessä. – Pitkä ja saumaton yhteistyö Tanssin talon johdon ja arkkitehtien kanssa on kantanut hedelmää, kun olemme pystyneet löytämään vaikeisiinkin haasteisiin luovia ja kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, Huotari kertoo. Tanssin talon asemakaava on menossa toiseen lautakuntakäsittelyyn huhtikuussa ja kaupunginvaltuustoon toukokuussa. Jos kaava saa lainvoiman, rakennustyöt alkavat kesällä 2018. Tanssin talon on määrä valmistua syyskesällä 2020. Matkustajamäärä kasvaa nopeammin kuin muilla Pohjoismaiden pääkentillä ? Matkustajaliikenteen kasvu oli maaliskuussa Pohjoismaiden päälentoasemilla jo yhdennettätoista kuukautta peräkkäin nopeinta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Myös muilla Suomen lentoasemilla matkustajamäärien kasvu jatkuu. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Finavian lentoasemilla oli reilut 5,9 miljoonaan matkustajaa. – Vertailemme kuukausittain Helsinki-Vantaan kansainvälisen matkustajaliikenteen kasvuvauhtia muiden Pohjois-Euroopan pääkenttien ilmoittamiin matkustajamäärien kasvuun. Ohitimme pitkän aikavälin vertailussa Oslon ja Kööpenhaminan lokakuussa 2017. Nyt maaliskuussa 2018 vuorossa oli myös Arlanda, kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Joni Sundelin. Finavian reittikehityksestäkin vastaava Sundelin ymmärtää kansainvälisen lentokenttäbisneksen kilpailuasetelman. Uusien lentoyhtiöiden saaminen, reittien avaaminen ja suurempien lentokoneiden käyttöönotto vaativat töitä. Kilpailun voittajille palkintona on luvassa matkustajamäärien kasvu ja kilpailijoita nopeampi kasvutahti. 20 miljoonaa matkustajaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä lähes 4,7 miljoonaa matkustajaa. Muutosta edellisvuoteen kertyi 12,3 prosenttia. Kentän kansainvälisessä lentoliikenteessä liikkui lähes 3,8 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 13,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää kasvua oli lukuisista Euroopan maista ja kaukokohteista. Lukumäärällisesti eniten matkustajamäärät kasvoivat Qatarista, Espanjasta ja Alankomaista. Eniten matkustajia saapui kuitenkin edelleen Espanjasta, Saksasta ja Ruotsista. Kotimaan lennoilla matkustavien määrä kasvoi puolestaan 9,5 prosenttia. – Jos matkustajamäärien kehitys jatkuu samanlaisena kuin alkuvuodesta, saavutamme 20 miljoonan vuosimatkustajan rajapyykin jo tänä vuonna. Asiakastyytyväisyyden säilyttäminen ja asiakaskokemuksen kehittäminen ovat avainasemassa, kun samalla valmistaudumme palvelemaan yli 30 miljoonaa vuosimatkustajaa, Sundelin toteaa ja viittaa Finavian meneillään olevaan monivuotiseen 900 miljoonan euron kehityshankkeeseen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli vuonna 2017 yhteensä 18,9 miljoonaa matkustajaa. Lapin lumo jatkuu Finavia hallinnoi Suomessa 21 lentoasemaa. Lähes kaikilla kentillä nähtiin matkustajamäärien kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erityisen tyytyväinen Finavia on Helsinki-Vantaan lisäksi Pohjois-Suomen ja Lapin kenttien kasvuun. – Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpia lentoasemia Oulussa ja Rovaniemellä erotti ensimmäisellä kvartaalilla vain reilut 50 000 matkustajaa. Molemmat kasvoivat, mutta joulupukin virallisella lentoasemalla Rovaniemellä vuoden alkupuolen kasvu oli merkittävästi rivakampaa kuin Oulussa, kertoo Sundelin. Finavia luokittelee Lapin kentikseen suuruusjärjestyksessä Rovaniemen, Kittilän, Ivalon, Kuusamon, Kemi-Tornion ja Enontekiön. Laajalti ympäri maailmaa uutisoitu Lapin lumo heijastuu hyvin myös lentomatkustajien määrissä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna esimerkiksi Kittilässä yli kymmenyksen, Ivalossa yli neljänneksen ja Kuusamossa peräti lähes kolmanneksen. Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Joni Sundelin Havainnekuva Tanssin talosta.
• 14 Viikot 17-18 • Nro 8 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 15 Viikot 17-18 • Nro 8 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autolasipalvelut ? Autokorjaamot ? Hammaslääkärit ? Painopalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Tv-tähdet kesäteatterin lavalla ensi kesänä Helsingin kävelyfestivaali nyt toista kertaa ? Toista kertaa järjestettävällä Helsingin kävelyfestivaalilla on luvassa kaikkiaan yli 40 kävelyretkeä. Kävelyfestivaali on paisunut kymmenen päivän mittaiseksi tapahtumaksi, joka järjestetään 20.-29. huhtikuuta. Festivaalin kävelyt on lajiteltu eri teemojen alle. Helsinki toisin silmin -kierroksilla tutustutaan Vallilan katutaiteeseen Rosa Kivisen johdattamana ja Aava Gröhn vie kävelijät Helsingin omituisiin baareihin ja liikkeisiin. Historian lehdiltä -teeman kävelyillä tutustutaan vakoilijoiden Helsinkiin, Bobrikovin murhaan, prostituution historiaan, vuoden 1918 sisällissotaan ja Diakonissalaitoksen tarinaan. Pitkänsillan tuolla puolen -kävelyillä tehdään tuttavuutta Kallion alueen kohteiden kanssa. Katja Tikka vie kävelijät Paasitorniin ja Maddalena Benedetti tutustuttaa Kallion modernimpaan puoleen. Juhani Styrmanin johdolla tutustutaan pommitusten jälkiin, toteutumattomiin rakennussuunnitelmiin ja naisten Kallioon. Puhetta patsaista -teeman alla on neljä kävelyretkeä. Pauli Jokinen järjestää Patsasraadin, jossa yleisö pääsee arvostelemaan veistoksia. Tanja Eranto vetää Butts of Helsinki -kävelyretken, jossa tutustutaan patsaiden takapuoliin. Soili Poikonen johdattaa kävelijät Senaatintorin ympäristön veistoksiin ja Anu Kivelä presidenttien patsaisiin. Kaupungin laitamilla -kävelyillä reippaillaan kantakaupungin ulkopuolella. Kävelyretkillä tutustutaan Viaporin maalinnoituksen luoliin Kivikossa ja Suomenlinnan historiaan. Kävelyt vievät myös Arabiaan, Kumpulaan ja Pihlajamäkeen. Henkäyksiä hautausmailla -teeman kävelyillä kierretään Hietaniemen hautausmaata. Kierroksilla tulevat tutuiksi muun muassa taiteilijakukkula, veistostaide ja jääkärit. ? Televisiosarjasta tutuiksi tulleet näyttelijät Johanna Puhakka ja Tero Tiittanen esiintyvät ensi kesänä Taivallahden kesäteatterin lavalla Marc Camolettin kansainvälisessä menestyskomediassa Lentävät morsiamet. – Muutaman vuoden tauon jälkeen kiva taas tehdä kesäteatteria. Toivottavasti säät suosivat, kun ollaan luonnonkauniilla paikalla Hietsun uimarannan vieressä, Tiittanen sanoo. Puhakka puolestaan nähdään kesäteatterin lavalla ensimmäistä kertaa, Janoan uusia kokemuksia näyttelemisen saralla ja ulkoilmateatteri on sitä minulle. Toivottavasti on loistavat ja lämpimät kelit ja katsomot täynnä, uskon että tulee todella hauska prokkis. Nostakaa selkänojat ja kiinnittäkää turvavyöt, sillä luvassa on naurua ja turbulenssia. Mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun poikamies Bernard (Tero Tiittanen) pyörittää kolmen lentoemännän lemmenkarusellia? Suunnitelma toimii täydellisesti, kunnes yllättävät aikataulumuutokset sekoittavat pakan täydellisesti. Siitä alkaa tapahtumien ketju, jota tuntuu olevan mahdotonta pysäyttää. Onko edessä katastrofi vai onnistunut pakkolasku? 25 –vuotis juhlavuosi Teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Kari Kinnaslampi toteaa näytelmän valinnan olleen helppoa. – Teatteri Tuli viettää nyt 25-vuotis synttäreitään ja Lentävät morsiamet oli selvä valinta teatterin ohjelmistoon juhlakesäksi. Kahden ison musiikkinäytelmän jälkeen muutaman näyttelijän farssi sopii hyvin kuvioihin. Juuri tällä näytelmällä aloitimme aikoinaan Alppipuistossa. Silloisessa esityksessä olivat morsiamina Tarja Siimes, Kirsti Kuosmanen ja Katja Kiuru, miesrooleissa olivat Simo Ervasti ja minä. Näytelmän ohjasi Susanna Luoto. Kinnaslampi nähdään ensi kesänä myös näyttelijänä, sen lisäksi että hän myös ohjaa näytelmän. – Nyt hyppään samaan rooliin kuin 25 vuotta ja kiloa sitten, Kinnaslampi kertoo. Teatteri Tuli on ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka siirtyi vuonna 2016 uudelle esiintymispaikalle Hietaniemen uimarannan viereen ja sen myötä aloitti toiminnan nimellä Taivallahden kesäteatteri. 300-paikkainen katettu katsomo ja täysien oikeuksien kahvio-baari takaavat katsojille mukavat oltavat. Esteettömyys on huomioitu kaikissa esityksissä. Näyttelijöiden kesään kuuluu toki muutakin kuin kesäteatteria. – Matkustelua, kesämiehenä oloa, jäätelöä, kahviloita, kuntoilua ja toivottavasti aurinkoa, Tiittanen kiteyttää. – Jos kerkeän niin olisi kiva mökkeillä ja käydä festareilla, toteaa Puhakka. Lentävät morsiamet ensi-ilta nähdään la 7.7. klo 19.00 Eteläisen Hesperiankadun päässä, uimarannan vieressä. Rooleissa Tero Tiittanen, Kari Kinnaslampi, Johanna Puhakka, Kirsi Mäkelä, Birgitta Taussi ja Eija Lamberg, ohjaus Kari Kinnaslampi. Mykkäklassikon Berliini – Suurkaupungin sinfonia ? Elokuvasäestyksiin erikoistunut brysseliläinen yhtye We Stood Like Kings saapuu Suomeen esiintymään kahdessa kinokonsertissa. Helsingissä yhtye soittaa musiikin Walter Ruttmannin maailmankuuluun kaupunkisinfoniaan Berliini – Suurkaupungin sinfonia WHS Teatteri Unionissa 24.4. Dialogiton mykkäelokuva on inspiroinut lukuisia myöhempiä kollaasimaisia ja juonettomia dokumenttielokuvia, kuten Godfrey Reggion kulttiklassikon Koyaanisqatsi. We Stood Like Kings säestää Koyaanisqatsin Tampereen Loud Silents festivaalilla 27.4. Elokuvan alkuperäismusiikki on Philip Glassin käsialaa, mutta yhtye on säveltänyt siihen oman musiikkinsa. WE STOOD LIKE KINGS säestää Walther Ruttmann: BERLIN – Die Sinfonie der Großstadt tiistaina 24.4.2018 klo 19 WHS Teatteri Union We Stood Like Kings (Belgia) Judith Hoorens (piano), Colin Delloye (basso), Mathieu Waterkeyn (rummut), Philip Bolten (kitara).
• 16 Viikot 17-18 • Nro 8 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi TEHOKASTA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ JUURI SINULLE! Hyvä kiinteistönvälittäjä on ammattitaitoinen, vakuuttava, palvelualtis ja luotettava. Vahva ammattitaitoni takaa, että hoidan välitystehtävän pätevästi ja tehokkaasti. Vuosien kokemus yrittäjänä on opettanut, että ahkeruus ja rehellisyys palkitaan. Kiinteistömaailman yrittäjänä ja kiinteistönvälittäjänä olen juuri sinua varten, vien toimeksiannot loppuun ja teen sen mitä lupaan. Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää! Jouni Mikkonen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED, IK p. 045 275 5610, jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi