• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 17-18 – Nro 8/2017 – 13. vuosikerta Eija Leino, LKV, 040 7242 501 yksiöt = 2.480 € kaksiot = 3.720 € ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Ravintola Bröd Punavuori, Bulevardi 26 bröd.fi, facebook.com /ravintolabrod Vappulounas 55 * ,1.5. klo 12.00 ja 15.00 Katso buffetin sisältö sivuiltamme ja tee varaus osoitteessa bröd.? *sis. lasin kuohuvaa Vappulounas 39,Kattausajat klo 12-14.30 ja 15-17.30 Alle 4v. veloituksetta ja 4-11v. 20,Varaukset: puh. 09 5425 5212 ? nland.holidayinn.com Holiday Inn Helsinki City Centre, Elielinaukio 5, 00100 Helsinki Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla Simaa & munkkeja! PE 28.4. klo 11-14 Nappaa mukaan vappupallo ! Yrjönkatu 8-10 Helsinki Arvonta!
• 2 Nro 8 • Viikot 17-18 Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Jo vuodesta 1966 PUB SIRDIE Kallion legendaarinen ja lämmin sydän on nyt avoinna pe ja la jo klo 15.00 AVOINNA SU, MA ja TI: 18-24 KE ja TO: 18-02 PE ja LA: 15-02 Yksityistilaisuuksissa avoinna sopimuksen mukaan pubsirdie@gmail.com www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 2/2017 • 8,60 € NYT 7,90 Mysteeriset maalaukset LENIN-MUSEOSSA ESILLÄ Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen historia Lumikuvien mestari PEKKA HALONEN LEO TYKKYLÄINEN JARMO MÄKILÄ Alkuperäiset muumifigurit Kauklahden lasitehtaan nostalgiset esineet Antiikki ja Taide -lehden ensimmäinen numero ilmestyi kesällä 2013. Lehti on saanut loistavan vastaanoton niin tilauskuin irtonumeromyynnissäkin. Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden keskeisintä sisältöä ja runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet, taidekeräilijät ja mesenaatit. Antiikki ja taide avautuu myös jokaiselle Suomen historiasta kiinnostuneelle. Voit tilata sähköpostilla tilaukset@karprint.fi, internetissä www.antiikkijataide.fi tai oheisella tilauskupongilla. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Allekirjoitus (huoltaja, mikäli tilaaja alle 18-vuotias) TILAUSKUPONKI Karprint Oy info AT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Antiikki ja Taide hintaan määräaikainen tilaus 41€ kestotilaus 36€ Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa 2017 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi Tulevaisuus Lapselle! Helsingin perhehoito etsii uusia perheitä ? Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito ja tukiperhetoiminta sekä vastaanottoperhetoimintahakevat uusia perheitä mukaan toimintaansa. Kaikille avoin infotilaisuus järjestetään Itäkeskuksessa, Stoan kirjaston luokkatilassa keskiviikkona 26.4. klo 17.30–19.30, Turunlinnantie 1, Helsinki. Lastensuojelun perhehoito Helsingissä on panostettu vahvasti perhehoidon kehittämiseen, kaikki sijaisperheet valmennetaan tehtävään. Lapsella ja perheellä on myös oma sosiaalityöntekijä, joka tukee ja auttaa heitä. Suomen suurimpana toimijana Helsingin perhehoidolla on pitkät perinteet. Sijaisperheeksi voivat hakea tavalliset perheet, tärkeintä on pystyä sitoutumaan lapseen. Sijaisvanhemmat tekevät yhteistyötä lapsen vanhempien ja läheisten kanssa. Helsingillä on noin 480 sijaisperhettä, joihin on sijoitettu noin 730 lasta. Suurin osa perheistä asuu Etelä-Suomessa. Vuonna 2016 Helsingissä sijoitettiin 84 lasta. Tällä hetkellä on tarve löytää perheitä kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Tukiperhetoiminta Tukiperheissä lapset viettävät keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudessa. Perheiksi sopivat vakaissa elämäntilanteissa elävät aikuiset ja perheet. Tukiperheiden tarve on jatkuvaa ja useat vanhemmat kokevat sen yhtenä parhaista tukimuodoista. Helsingissä on tällä hetkellä noin 100 tukiperhettä ja niissä käy noin 150 lasta. Vastaanottoperhetoiminta Vastaanottoperheetottavat lapsen vastaan lyhyelläkin varoitusajalla, koska lapsi tulee perheeseen usein suoraan kriisitilanteesta. Sijoitukset ovat pituudeltaan muutamasta päivästä useisiin kuukausiin. Toimiminen vastaanottoperheenä edellyttää toisen vanhemman kotona olemista. Näitä perheitähaetaan pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta. Infotilaisuus 26.4. Stoassa Kaikille avoin infotilaisuus perhehoidosta järjestetään keskiviikkona 26.4. klo 17.30–19.30 Stoassa, Turunlinnantie 1, Helsinki. Tilaisuudessa lastensuojelun ja tukiperhetyön hoitajat sekä tukiperhe kertovat kokemuksistaan.
• 13. vuosikerta – nro 8 Viikot 17-18 Ajankohtaista Helsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä SOHJOA-automaattibussikokeilu Helsingissä 2016. Kuva: Jussi Salonen ? Maailmanlaajuisesti kaupungit tuottavat 70 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsinki on ottamassa yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa suuria askeleita tehdäkseen kaupungista hiilineutraalin. Tätä tavoitetta tukee mySMARTLife-hanke, jossa muun muassa kokeillaan päästötöntä sähkörobottibussia sekä kannustetaan Merihaan taloyhtiöitä energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa. mySMARTLife-hanke on osa EU:n Horisontti 2020-ohjelmaa, jossa testataan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Hankkeen kokeiluilla saavutetaan 10–20 prosentin energiansäästö ja nopeutetaan parhaiden ratkaisujen pääsyä markkinoille. Helsingissä testattuja ratkaisuja on mahdollista hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa sekä maailmalla. Sähkörobottibussi Metropolia ammattikorkeakoulu testaa robottibussia kesästä 2017 alkaen. Sivu 8 Kumpulanpuron hulevesisuunnitelman laatiminen alkaa ? Helsingin kaupungin rakennusvirasto käynnistää hulevesiselvityksen ja -suunnitelman laatimisen Kumpulanpuron valuma-alueelle. Suunnittelualue kattaa Pohjoisja Itä-Pasilan, Käpylän, Kumpulan ja Vallilan alueita. Hulevesisuunnitelman tavoitteena on kartoittaa valuma-alueen nykytilan mukainen maankäyttö ja vesitalous, tiedossa olevat maankäytön muutostarpeet sekä selvittää maankäytön muutosten vaikutukset puron virtaamaan ja vedenlaatuun. Maankäytön muutosten sekä ennustetun ilmastonmuutoksen takia hulevesien viivyttämisen tarve alueella tulee kasvamaan. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on löytää yhdessä asukkaiden kanssa tehokkaat ja soveltuvat menetelmät hulevesien hallintaan osana viihtyisää ja toimivaa asuinympäristöä. Hulevesisuunnitelman laatiminen perustuu Vanhankaupungin aluesuunnitelmassa määriteltyyn kehitystarpeeseen hulevesien laadullisen ja määrällisen hallinnan keinojen selvittämisestä Kumpulanpuron koko valuma-alueella. Vanhankaupungin aluesuunnitelma löytyy sähköisenä rakennusviraston verkkosivuilta, kohdasta Suunnitelmat: Aluesuunnitelmat. Suunnittelutyön alkuvaiheessa järjestetään vuorovaikutustilaisuus, jossa kartoitetaan suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Kaikille avoin tilaisuus pidetään torstaina 4.5.2017 kello 18.00–20.00 Käpylän peruskoulun tiloissa Hykkylän ruokalassa osoitteessa Mäkelänkatu 93. Graniittitalosta tehdään energiatehokas kiinteistö ? Korjausvelkaa pienennetään yhteisin askelin. Ilmarinen ja Assemblin solmivat vastikään kumppanuussopimuksen Ilmarisen kiinteistöjen energiamanageroinnista. Ilmarinen on Suomen yksi suurimmista kiinteistönomistajista noin 4,1 miljardin euron kiinteistösijoitusomaisuudellaan. Omistus tuo myös vastuuta, sillä juuri ilmestyneen ROTI-raportin (Rakennetun omaisuuden tila) mukaan Suomen kiinteistöihin kohdentuu peräti 30-50 miljardin euron korjausvelka. Kumppanuus Assemblin Energiapalveluiden kanssa on osa Ilmarisen yritysvastuutoimenpiteitä vastuullisen kiinteistösijoittamisen muodossa. Assemblinin palveluiden avulla Ilmarinen pystyy saavuttamaan tavoitteensa mm. rakennusten hiilijalanjälkien mittauksissa. Energiamanageerauksen lisäksi Assemblin toimii kumppanina myös energiatehokkuushankkeissa. Helsingin Kampin yhtenä maamerkkinä toimivaa Graniittitaloa saneerataan parasta aikaa kiinteistön omistajana toimivan Ilmarisen toimesta. Arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelemaan kiinteistöön on tuloillaan mm. Suomen suurin Lidl. Liikeja asiakastiloja on kaiken kaikkiaan kahdeksassa eri tasossa, yhteensä yli 35 000 m2. Valtuutetut kokevat onnistuneensa Kaupunginvaltuusto. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen ? Helsingin väistyvän kaupunginvaltuuston kokonaiskäsitys kuluneesta valtuustokaudesta 2013-2016 on pääosin positiivinen. Tämä käy ilmi valtuustotyöskentelyn onnistumiseen liittyneestä itsearviointikyselystä. Erityisesti valtuustokauden strategiaohjelman tavoitteiden toteutuminen sai valtuutetuilta erityisen hyviä arvioita. Valtuutetut kokevat valtuuston vaikutusmahdollisuudet aiempaa paremmiksi ja myös oman valtuustoryhmän vaikutusmahdollisuuksia piti hyvinä puolet vastanneista. Kolmasosa valtuutetuista kokee tosin omat vaikutusmahdollisuutensa valtuustossa huonoiksi ja vain joka kolmas pitää niitä hyvinä. Loput ovat siltä väliltä. Sivu 8 Sivu 7
• 4 Nro 8 • Viikot 17-18 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8 Yleisönosasto Kelan menot olivat lähes 15 miljardia viime vuonna K elan kokonaiskulut olivat viime vuonna yhteensä noin 14,8 miljardia euroa eli lähes 15 000 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 0,2 prosenttia, eli suhteellinen kasvu ei ollut kovin suuri. Silti kasvu oli summana suuri, noin 30 miljoonaa euroa. Etuuksia Kela maksoi viime vuonna yhteensä noin 14,3 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset jatkoivat kasvuaan vuonna 2016. Yleistä asumistukea maksetaan yhä useammin myös työssä käyville. Työmarkkinatuen menot kasvoivat edelleen, mutta työttömyysturvan menot kääntyivät laskuun. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä oli toista vuotta peräkkäin ennätyksellisen suuri. Saajien määrä kasvoi eniten palkkaja yritystuloja saavien ruokakuntien joukossa. Myös työttömyysetuuksia saavien ruokakuntien määrä kasvoi lähes kymmenellä tuhannella ruokakunnalla. Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua ja heidän valitsemansa 8 tilintarkastajaa. Laitoksen toimintaa johtaa ja kehittää 10-jäseninen hallitus. Laitoksen toiminta-ajatus on se, että Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee selviytymistä. Ota kantaa – kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kolumni Iltavuorossako sitä ? Avaan aamuni kello neljältä Hesarilla. Lehden jälkeen, heti kuudelta jonotan Kallion uimahallin ovella. Joka aamu sama rituaali. Joku nykii ovea, toinen sanoo, ei se vielä. Ja sitten. Kun ovi aukeaa, alkaa ammun ensimmäinen kilpajuoksu; ehdinkö ennen muita omalle kaapilleni 28. Suihkuun, kylmävesialtaaseen. Puolikilometriä isossa altaassa. Vesihierontaan. Saunaan. Pesun jälkeen puntariin. Tunnin paketti ja kaupan kautta j´kotiin aamukahville. Tämä toistuu joka arkiaamu (ma-pe). Viikonloppuisin (la-su) ajan Kalliosta Malmille, joka avataan seitsemäksi. Siellä samat rituaalit höyrysaunalla vahvistettuna. Kesällä uintipaikkani on stadika ja lomalla kesämökkini Rovastilan ”Kultaranta”. Savusaunassani ei löylyä heitetä eikä lyödä vaan löyly luodaan. Entisenä kello viiden talviuimarina opin jo aikanaan nauttimaan uinnista ja saunasta joka aamu. Jonossa, suihkussa, lauteella ja pukukaapin äärellä lentävät kommentit. Jos olen minuutin verran myöhässä, aina kuulen: ”Iltavuorossako sitä?”. Uimahalli tietää parasta terapiaa ja maailmanparannusta. Trumpit, HIFKit, pormestarivalinnat, kevätlinnut ja kesäsäät ennustetaan parhaiten uimahallissa. Mehevimmät juorut, piispanvaalit tai vaikka lottopotit punnitaan aina uimahallissa. Väliin vastailen oman ammattialani kysymyksiin. Uimahalli toistaa itseään. Jokaisen uintityylin, allaskäytöksen ja halun tervehtiä tai olla tervehtimättä, oppii tarkasti tuntemaan. Ne jotka uivat ahkerasti, oppivat vedenvaraan heittäytymisellä myös antautumaan täysillä elämälle. Uimahalli opettaa myös muita elämän perusasioita. Urheilu ja pakolaiset ovat loukkaamattomia, Vapaavuori vahva, Sipilän sotehallitus heikko, sillä parhaat asiantuntijat istuvat aina lauteilla tai pukuhuoneen penkillä. Veli-Matti Hynninen Veli-Matti Hynninen Maahanmuutto, aurinkoenergia ja turvallisuus Maailma kylässä -festivaalilla ? Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan tapahtuma tuo päättäjät, asiantuntijat ja mielipidevaikuttajat keskustelemaan polttavista yhteiskunnallisista kysymyksistä Helsingin keskustaan 27.–28. toukokuuta. Suurtapahtumassa aiheina ovat muun muassa Suomen turvallisuus, pakolaiskriisin ratkaisut, Meksikon muuri, yritysvastuu ja kehitysmaiden menestystarinat. Maailma kylässä -festivaalin ohjelmassa kuullaan monia tunnettuja päättäjiä, asiantuntijoita sekä kulttuurija mielipidevaikuttajia. Tapahtumaan osallistuvat muun muassa ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.), kansanedustajat Juho Eerola (ps.) ja Eva Biaudet (r.), toimittaja Marja Hintikka, valokuvaaja Meeri Koutaniemi, kirjailija Katja Kettu sekä kansalaisaktivisteja ympäri maailmaa. – Upeaa, että festivaalille saapuu jälleen niin laaja joukko erilaisia toimijoita keskustelemaan ratkaisuista paremman maailman rakentamiseksi, sanoo festivaalin ohjelmapäällikkö Niko Wilkinson. Festivaali pureutuu maahanmuuton ongelmiin ja ratkaisuihin näkökulmista, jotka ovat aiemmin jääneet julkisessa keskustelussa sivuun. Luvassa on keskustelua esimerkiksi kulttuurin vaikutuksista kotoutumiseen sekä pakolaisiin kohdistuvista odotuksista. Maahanmuuttajatoimittajien paneeli kysyy, miksi heidän asiantuntemustaan ei hyödynnetä julkisessa keskustelussa. – Suomessa media kertoo hyvin vähän siitä, mitä esimerkiksi Somaliassa ja Itä-Afrikassa on oikeasti meneillään. Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet toimittajat voisivat auttaa muokkaamaan sitä kuvaa, mikä heidän maistaan piirretään. Niin suomalaisetkin ymmärtäisivät Somaliaa nykyistä paremmin, sanoo paneeliin osallistuva, The New York Timesin entinen Mogadishun-kirjeenvaihtaja Mohamed Ibrahim. Presidentti Donald Trumpin kaavaileman Meksikon muurin vaikutukset Yhdysvalloille itselleen ja esimerkiksi Meksikon huumeja ihmiskauppatilanteelle ovat puolestaan keskiössä Kepan järjestämässä asiantuntijapaneelissa festivaalilauantaina. Europarlamentaarikot punnitsevat yritysten vastuuta niin ihmisoikeuksien kuin ympäristön kannalta. Suoraa puhetta syntyy myös, kun sekä Reilun kaupan toimijoilta että suomalaiselta selluteollisuudelta kysytään, mitä yritysten pitäisi tehdä paremman maailman eteen. Kotimaan turvallisuus nostetaan pöydälle, kun kansanedustajat ja sisäministeriön johto arvioivat, miten Suomi säilyy turvallisena jatkossakin. – Lisäksi osana festivaalin ohjelmaa nähtävien dokumenttien ja niiden ympärille rakennettujen keskusteluiden kautta pääsee perehtymään entistä syvemmin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, Wilkinson toteaa. Maailma kylässä -festivaali on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Festarilla on nähtävillä suomalaisten kansalaisjärjestöjen keksintöjä ja saavutuksia esittelevä Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely, joka nostaa esille järjestöjen työn tuloksia Suomen itsenäisyyden ajalta. Festivaalilla tutustutaan myös aurinkoenergiaan, jolla tuotetaan yhden festivaaliteltan sähköt. Festivaalikävijät saavat vinkkejä, miten aurinkosähkön voi asentaa omalle mökille tai kotiin. Lisäksi festivaalilla kuullaan Reilun matkailun majoitusvinkkejä, talviurheilijoiden ajatuksia talvien pelastamiseksi sekä runsaasti asiaa Latinalaisesta Amerikasta. Esillä on myös menestystarinoita kehitysmaista. Kirjallisuusohjelmassa pureudutaan esimerkiksi Botswanaan, joka on siitä harvinainen Saharan eteläpuolisen Afrikan maa, ettei siellä ei ole slummeja tai tarvita kehitysapua. Keskusteluohjelmien lisäksi festivaalilla on runsaasti konsertteja, elokuvia ja lastenohjelmaa. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa www.maailmakylassa.fi/ ohjelma. Teemana kansalaisyhteiskunta Maailma kylässä -festivaali järjestetään 27.–28. toukokuuta Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina kello 11–21 ja sunnuntaina kello 11–19. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Festivaali tuo Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi esiin kansalaisyhteiskunnan roolia oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa. Festivaalin toteuttaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry, joka on yli 300 suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntija. Festivaalin pääyhteistyökumppaneita ovat ulkoasiainministeriö, Euroopan unioni, Ben & Jerry’s ja Maailman Kuvalehti. Kuva: Veikko Somerpuro Kansanedustaja Emma Kari hakee Vihreiden johtoon ? Vihreiden Emma Kari hakee Vihreiden puheenjohtajaksi. Kari on kansanedustaja ja kokenut kuntapoliitikko. Hän on johtanut Helsingin vihreää valtuustoryhmää, ollut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja. – Tämä maa tarvitsee toivoa ja vision paremmasta huomisesta. Suomi on rakennettu lupaukselle siitä, että seuraavilla sukupolvilla asiat ovat paremmin. Suomalaisten laajasti jakamat arvot koulutuksen tasa-arvosta ja ihmisten yhdenvertaisuudesta eivät ole vanhentuneita. Haluan olla tekemässä vihreistä seuraaviin eduskuntavaaleihin sitä tulevaisuuspuoluetta, joka uudistaa Suomea tavalla, joka pitää kiinni tästä tasa-arvon lupauksesta, Kari toteaa. Eduskunnassa Kari tunnetaan koulutuksen, luonnon ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien puolustajana. – Suomi ansaitsee eteenpäinkatsovaa ja ratkaisukeskeistä oppositiopolitiikkaa. Hallituksen lyhytnäköinen politiikka on haastettava luomalla omalla vaihtoehdolla toivoa paremmasta. Me emme halua olla vain hyvä haastaja vaan kädet savessa tekemässä sitä Suomea, jolle suomalaiset antoivat kunnallisvaaleissa tukensa, Kari sanoo. Karin mukaan sosiaaliturvaa on uudistettava auttamaan työelämän väliinputoajia ja pienyrittäjiä sekä taloutta uudistettava vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävälliseksi. Koulutukseen on panostettava Suomen osaamisen ja nuorten koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi, jotta kukaan ei putoa ulkopuolelle. – Monet Suomen historian rohkeimmista uudistuksista neuvolasta peruskouluun on tehty taloudellisesti vaikeina aikoina. Se on tämän maan vahvuus. Vihreiden tehtävä ei kuitenkaan ole säilyttää vanhoja rakenteita. Me puolustamme sitä, mikä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on arvokasta, ja samalla haluamme uudistaa taloutta, koulutusta, työelämää ja energiantuotantoa, Kari linjaa. Emma Kari johti Helsingin vihreää valtuustoryhmää edellisellä valtuustokaudella. Vihreät saivat Helsingissä läpi monia keskeisiä tavoitteitaan Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätöksestä tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden säilyttämiseen. Valtuustoryhmän puheenjohtajana Kari sai kiitosta neuvottelijana ja yhteisten ratkaisujen hakijana. – Yhteistyökykyä tässä maassa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kaikkien kanssa on kyettävä keskustelemaan. Kokemukseni on, että me suomalaiset pärjäämme kohtaamalla toisemme, etsimällä yhteisiä ratkaisuja. En usko erilaisten kuplien Suomeen, vaan yhteen yhteiseen Suomeen, Kari sanoo.
• 5 Viikot 17-18 • Nro 8 Pyöräilyn edellytykset paranevat Helsingissä ? Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa pyöräilyä. HSL ja pääkaupunkiseudun kunnat edistävät yhteistyössä pyöräilyn edellytyksiä: tulossa on lisää baanoja, pyöräpysäköintiä ja kaupunkipyöriä. Kaupunkipyörillä pääsee kesällä polkemaan entistä laajemmalla alueella Helsingin lisäksi Espoossa. Myös pyörien kuljetusta joukkoliikenteessä helpotetaan. Askelmerkit pyöräilyyn löytyvät uudistuneesta pyöräilypalvelusta pyöräilymetropoli.fi. Kaupunkipyöräverkosto laajenee toukokuussa kolminkertaiseksi: käytössä on 1 400 pyörää ja 140 pyöräasemaa Helsingissä ja lisäksi Espoossa on kokeilussa 100 pyörää ja 10 pyöräasemaa Matinkylän–Olarin alueella. Pyöräasemien asennus Helsinkiin on jo alkanut niin, että kaikki asemat ehditään saada paikalleen ennen kaupunkipyöräkauden alkua. Kausi polkaistaan käyntiin 2.5. ja se päättyy lokakuun lopussa. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa entisestään joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa ja saavutettavuutta, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. Asiakaskyselyn mukaan kaupunkipyörät ovat osa kaupunkilaisten arjen liikkumista ja ne helpottavat ja nopeuttavat matkantekoa. Kaupunkipyörien käyttö maksaa 25 euroa koko kaudelta, 5 euroa päivässä tai 10 euroa viikossa. Maksuun sisältyy 30 minuuttia käyttöaikaa, jonka jälkeen fillarointi maksaa euron jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta. Pyörää voi käyttää enintään viisi tuntia kerrallaan. Samalla kausimaksulla voi käyttää pyöriä sekä Helsingissä että Espoossa. Kauden käynnistyttyä pyöräasemien sijainnit ja pyörien saatavuustiedot löytyvät ajantasaisesti HSL:n Reittioppaasta reittiopas.fi. Tule Pyöräilymetropoli-osastolle GoExpoon Kaupunkipyöräkaudelle Helsingin Kruunuvuorenrannan uusi kortteli perustuu yhteisöllisyydelle ja laadukkaalle arkkitehtuurille ? Helsingin voimakkaasti kehittyvään Kruunuvuorenrantaan nousee uusi asuinkortteli, jonka suunnittelussa korostetaan asukaslähtöisyyttä ja arkkitehtuurin laatua. Yhteisöllisyyttä tuetaan niin korttelin suunnittelussa, rakennuttamisessa kuin asumisessakin. Kruunuvuorenrannan korttelin tonteista järjestettiin viime syksynä tontinluovutuskilpailu, jonka tuloksena A-Kruunu, Asuntosäätiö, Hartela ja Saraco D&M valittiin korttelin kehittäjäkonsortioksi. Helsingin kaupunginhallitus päätti 10.4.2017 asuntotonttien varauksesta Kruunuvuorenrannan Haakoninlahden korttelin 49273:n tontteihin 1-2, 4-6 ja 10-12. Tonteille nousee vapaarahoitteisia ja hitas-ehtoisia omistusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja, jotka sopivat eri ikäryhmille ja perhemuodoille. Mukana on myös ryhmärakennuttamishanke sekä uusi konsepti ryhmävuokraukseen. Kortteli valmistuu näillä näkymin vuonna 2021. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua korttelin suunnitteluun. Tavoitteena on löytää asukkaiden arkea tukevia ratkaisuja. Lisäksi korttelin teemana ovat monipuoliset asumisen hallintamuodot ja valaistuksen käyttö korttelin asumisviihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Hakijakonsortio järjestää arkkitehtuurikutsukilpailun, joka ohjaa korttelin suunnittelua. Hartelan vapaarahoitteisten omistusasuntojen osuus hankkeesta on 8 050 kerrosneliötä. A-Kruunu kehittää kortteliin asuntojen ryhmävuokrauskonseptia osana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Hitas-omistusasunnot toteutetaan Saraco D&M:n konsulttialoitteisena ryhmärakennuttamishankkeina. Asuntosäätiö rakennuttaa asumisoikeusasuntoja, joissa asukas maksaa 15 % asunnon hankinta-arvosta ja kuukausittaisen käyttövastikkeen. Yhteisöllisyyttä rakennuttamisessa ja asumisessa Ryhmärakennuttaminen on uudenlainen asiakaslähtöinen omakustannushintaisen asunnon hankkimistapa, jossa yhdistyvät ammattimaisen rakentamisen ja asiakaslähtöisyyden parhaat puolet. Ryhmärakennuttamisessa ei käydä asuntokauppaa, tulevat asukkaat rakennuttavat asunnot ja pääsevät vaikuttamaan asuntojen ja yhteistilojen suunnitteluratkaisuihin. Ryhmävuokrauskonsepti pohjautuu vapaaehtoiseen jakamisen ideaan ja nykyaikaiseen yhteisöasumiseen, jossa yhdistyy yhteisön sosiaalinen kanssakäyminen yksityiseen asumiseen. Konseptin taustalla on muuttuneet kaupunkiasumisen tarpeet, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisuja myös asuntorakentamisessa. Konseptin asunnoissa huomioidaan jaetun asumisen erityispiirteet, kuten asuinhuoneiden välinen tasa-arvoisuus, riittävä äänieristys, esteettömyys ja yhteisten tilojen hyvä toiminnallisuus. Koko korttelin suunnittelun tavoitteena on rakentaa asuinkortteli, jossa huomioidaan erilaisten asukkaiden monimuotoinen arki ja tarpeet. Yhteiskäyttötilat ja -alueet antavat mahdollisuuden uudenlaisille, vapaaehtoisille kohtaamisille kaupunkilaisten arjessa. Askelmerkit pyöräilyyn Helsingin seudulla löytyvät uudistuneesta pyöräilypalvelusta pyöräilymetropoli.fi. Kuva: Lauri Eriksson / HSL koko kaudeksi rekisteröityminen alkaa 17. huhtikuuta. Ennakkoon voi jo rekisteröityä 17.–19.3. GoExpon Fillari-messuilla Helsingin messukeskuksessa, jossa HSL, HKL, Espoo ja Vantaa ovat mukana Pyöräilymetropoli-osastolla 6k71. Esittelyssä osastolla on myös uudistunut pyöräilymetropoli.fi-nettisivusto, joka tarjoilee monipuolisen kattauksen pyöräilytietoa: seudun parhaat pyöräreitit, apua oikean pyörän valintaan, neuvoja pyöräilyyn ja erilaisia pyöräilijätarinoita. Osastolle kannattaa tulla kysymään myös baanojen ja pyöräpysäköinnin kehittämisestä. Osallistumalla arvontaan voi voittaa sähköavusteisen pyörän. Pyöräilyllä on yhteinen ilme koko seudulla. Se näkyy paitsi keltaisissa kaupunkipyörissä, myös liityntäpyöräpysäköintipaikkojen opasteissa ja metron ja lähijunien oville tulevissa, pyörän kanssa kulkemista opastavissa pisteviivapyörämerkinnöissä. Ajoneuvoja siirretty kaupungin varastoon ? Rakennusvirasto siirtää kunnossaja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteen otetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Kaasutintie 4, 00770 HELSINKI. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointiynnä muut kulut on maksettu. Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin. Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä lisäksi Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelupisteessä os. Elimäenkatu 5, kuudenkymmenen (60) vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Tiedustelu rakennusviraston asiakaspalvelu puh. (09) 310 39000. HSL uudisti vuosikertomuksensa verkkoon ? HSL:n suomenkielinen vuosikertomus on julkaistu verkossa osoitteessa hsl. fi/vuosikertomus. Ruotsinja englanninkieliset verkkovuosikertomukset julkaistaan toukokuussa. HSL on julkaissut vuosikertomuksensa verkossa osoitteessa hsl.fi/vuosikertomus. Nyt on julkaistu suomenkielinen kertomus, ruotsinja englanninkieliset julkaistaan toukokuussa. Vuonna 2016 HSL valmisteli laajaa lippuja informaatiojärjestelmän käyttöönottoa ja julkaisi älypuhelimille maksuttoman sovelluksen, jolla voi ostaa matkalipun kaikille matkustusalueille. Lisäksi valmistauduttiin länsimetron käyttöönottoon ja sitten kesän aikana sen viivästyksen mukanaan tuomiin muutoksiin. HSL:n asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla: matkustajista 88 prosenttia antoi asiakastyytyväisyyskyselyssä joukkoliikenteelle arvosanan 4 tai 5 asteikolla yhdestä viiteen. Länsimetron viivästyminen näkyi pienenä laskuna tuloksissa ja myös asiakaspalautteissa, mutta nopea reagointi muuttuneeseen tilanteeseen toi myös myönteistä palautetta. Vuosi 2016 oli myös taloudellisesti onnistunut. HSL teki lähes 19 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, kun talousarviossa oli varauduttu 17,5 miljoonan alijäämään. Tulokseen vaikuttivat kasvaneiden matkustajamäärien lisäksi odotettua matalammat polttoaineiden hinnat, yhä alhaisena säilyneet korot sekä maltilliset palkkaratkaisut. HSL uudisti myös organisaatiotaan. ”Tavoitteenamme on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, vauhdittaa digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja tuottaa asiakkaillemme entistä sujuvampaa joukkoliikennettä”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi linjaa. Kesällä 2016 HSL toi yhdessä HKL:n kanssa kaupunkipyörät osaksi asiakkaiden matkaketjua. Pyörät ovat olleet menestys: jokaisella pyörällä poljettiin keskimäärin viidestä kuuteen matkaa päivässä. Helsingin seudun kuntien maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus (MAL) solmittiin kesällä vuosiksi 2016–2019. HSL:llä on keskeinen rooli alueen liikennejärjestelmäsuunnittelussa sekä joukkoliikenteen kehittämisessä ja infrahankkeiden ajoittamisessa kasvavien asukasja asiakasmäärien tarpeisiin. Kuva: Lauri Eriksson/HSL
• 6 Nro 8 • Viikot 17-18 VIIKKO 17 MA 24.4. Pertti, Albert, Altti TI 25.4. Marko, Markus, Markku KE 26.4. Teresa, Tessa, Terttu TO 27.4. n Kansallinen veteraanipäivä Merja PE 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo LA 29.4. Teijo SU 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami VIIKKO 18 MA 1.5. n Vappu, suomalaisen työn päivä. Vappu, Valpuri TI 2.5. Viivi, Vuokko KE 3.5. Outi TO 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu PE 5.5. Melina, Melissa, Maini LA 6.5. Ylermi SU 7.5. Helmi, Kastehelmi Ihmisten puhetta voi kuunnella kuin sadetta. Erno Paasilinna (1935-2000) Päivyri Sunnuntaiksi Joh. 21:15-19 Suoraan asiaan ? Miehelle oli tullut avioero. Jostain syystä hän ei tavannut lapsiaan vuosiin. Isä ikävöi ja odotti, että saisi nähdä heidät jälleen. Kului vuosia, kunnes kerran kauppakeskuksessa miehen olkapäälle koputettiin ja nuori mies kysyi: "tiedätkö, kuka olen"? "en", hapuili isä sanojaan. Poika jatkoi: "olen sinun poikasi". Isä hämmentyi ja selitti: "kun siitä on niin kauan... niin, kuinka kauan siitä onkaan?" "liian kauan", sanoi poika ja otti isänsä syleilyyn. Jos inhimillinen rakkaus voi olla riisuvaa ja koskettavaa, voi vain kuvitella, millaista on Jumalan sydämen rakkaus luomiaan ihmisiä kohtaan. Jumalan, joka ei vain rakasta, vaan on itse Rakkaus, kaiken oikean, puhtaan ja terveen rakkauden lähde. Myös Pietari joutui kohtaamaan suoria kysymyksiä, kaksi kertaa hiilivalkean äärellä. Ensimmäisellä hiilivalkealla hän kiroten kielsi tuntevansa Jeesuksen, jota oltiin tuomitsemassa ristille. Toisella hiilivalkealla kuolleista noussut Jeesus kysyi lempeästi: ”Rakastatko minua, Pietari? Jos et kykene rakastamaan jumalallisella rakkaudella, niin edes ystävänrakkaudella?” – ”Tiedätkö, kuka olen?” Ensimmäisellä hiilivalkealla Pietari osoitti kurjan hurskautensa, joka ei tosipaikan tullen kestänytkään. Toisella oli jäljellä enää hurskas kurjuus. Jeesuksen luona kieltäjää silti yhä rakastettiin, heikko tuli autetuksi, menneen katkeran sai jättää taakseen. Vanhoja komposteja ei enää kaiveltu, eteen avattiin uusi elämä. Yhä vielä heikkokin saa palvella Vapahtajaa niillä eväillä, jotka on matkaansa saanut. Hänen palveluksessaan vähäinen tulee siunatuksi ja vaatimaton kantaa hyvää hedelmää. – ”Rakastaisitko sinä minua edes sillä ystävänrakkaudella?”, kysyy Jeesus. Juha Vähäsarja Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston rehtori ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja Juuso-karhun taideteos lahjaksi Kallion kirjastoon ? Kallion kirjastossa huhtikuun ensimmäisellä viikolla torstaina 6.4. lahjoitettiin ja luovutettiin Kallio kirjastolle, Juuso -karhun taideteos. Paikalla luvotustilaisuudessa olivat Kallion kirjaston palvelupäällikkö Taina Pirhonen (näyttelyvastaava), erikoiskirjastovirkailija Marika Nikula ja eläintaiteen keräilijä Heikki Lehtosaari. Eläintaiteen keräilijä Heikki Lehtosaari ojensi Pasi Jäntin lahjoittaman Juuso-Karhun teoksen Kallion kirjaston palvelupäällikölle. Taiteilija itse nukkuu vielä talviunta. Pasi Jäntti on antanut työlle nimen Tulinen kaipaus (syksy 2016). Se on yksi kymmenen vedoksen sarjasta. Lehtosaari kiitti puheessaan kirjastoa reilusta ja ennakkoluulottomasta suhtautumisesta tähän taidemaailmaa ravistelevaan ja kysymyksiä herättävään ilmiöön. Yleisö tervehti teoksen paljastusta raikuvin aplodein. Tarjolla oli hunajakakkuja ja simaa. Tilaisuuden päätyttyä Lehtosaari esitteli halukkaille näyttelyn tauluja. Juuson kaikki teokset tulivat myydyksi sekä karhun ensimmäisessä omassa näyttelyssä Galleria Ruplassa että Hagelstamin modernin taiteen huutokaupassa tänä talvena. Tuotto käytetään Suurpetokeskuksen hyväksi. Juuso on 16-vuotias ruskeakarhu-uros, joka tuli Suomen Suurpetokeskukseen orpona pentuna. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muisti Juusoa uudenvuodenpuheessaan 2017. Mielletään karhukirjastoksi Kallion kirjasto mielletään usein ”karhukirjastoksi” läheisen puiston ja siellä sijaitsevan Jussi Mäntysen patsaan (Mesikämmen muurahaispesällä) vuoksi. Näyttely ”Kolmen karhun taidetta” on esillä kirjaston kolmannessa kerroksessa pääsiäiseen asti. – Kallion kirjasto sijaitsee Karhupuiston laidalla, ryhmätyöhuoneemme ovat nimeltään Otso ja Kontio ja onpa koko taloa joskus kuvailtu karhumaiseksi. Siksi olemme erityisen iloisia siitä, että saamme lahjoituksena lajitoverimme Juuson maalauksen! – Lämpimät kiitokset ensinnäkin itse taiteilijalle, mutta myös suurpetokeskuksen Pasi Jäntille sekä eläintaiteen kerääjälle Heikki Lehtosaarelle. Teidän ansioistanne mesikämmenen jälki näkyy yhä vahvemmin Kallion kirjastossa, sanoi palvelupäällikkö Taina Pirhonen. Eläintaiteen keräilijä Heikki Lehtosaari (vas), Kallion kirjaston palvelupäällikkö Taina Pirhonen (näyttelyvastaava) ja erikoiskirjastovirkailija Marika Nikula. Kuva: Severi Hirvi Q-teatterin Nuorten Teatterin esitys koulukiusaamisesta ? Toukokuussa saa ensiiltansa Q-teatterin Nuorten Teatterin esitys vallasta ja vallankäytöstä. TYHMÄ, RUMA, VAARALLINEN – esityksen lähtökohtana on ollut Tarita Ikosen rankkaa koulukiusaamista ja sen vaikutusta yksilön identiteettiin käsittelevä runoteos Kylmyyden monologi, sekä kysymys: miksi me ihmiset käyttäydymme toisiamme kohtaan niin kuin käyttäydymme? Mitkä seikat mahdollistavat vallan väärinkäytön, kuka on syyllinen, kenellä on vastuu ja millä perusteella kohteet valitaan? Onko uhriksi joutumisen syynä erilaisuus, herkkyys, kasvatus vai pelkästään huono tuuri? Esityksessä kuuluu vahvasti nuorten oma ääni. TYHMÄ, RUMA, VAARALLINEN tarkastelee kiusaamisilmiötä useasta eri näkökulmasta ja asettaa tutkimuskohteensa moniin mittakaavoihin; tulilinjalle joutuvat niin yksilö, ryhmädynaamiset ilmiöt kuin yhteiskunnan vallanpitäjätkin. Välillä sukelletaan Suomen historiaan, nyrkkeilykehään ja tutkijankammioon. Esityksen musiikissa soi musta huumori. Käsikirjoitus: Työryhmä Runot: Tarita Ikonen Dramaturgia ja ohjaus: Jaana Taskinen ja Anni Tani Sävellys, sovitus ja äänisuunnittelu: Jani Orbinski Visuaalinen suunnittelu: Tomi Flyckt Näyttämöllä: Q-teatterin Nuorten Teatteri Ensi-ilta Q-teatterin isolla näyttämöllä 19.5.2017 Esityksiä toukokuussa 10 kpl. Myllypuro -näyttely avataan Virka-galleriassa ? Virka-gallerian valokuvanäyttely esittelee itähelsinkiläisen lähiön – muuttuvan Myllypuron – urbaania elämää. 11 600 asukkaan Myllypuro näyttäytyy modernistisena esikaupunkina valokuvaaja Sakari Röyskön töissä. Myllypuro-näyttely ei ole yhteiskuntakriittinen reportaasi, vaikka kuvien aiheina ovatkin lähiön realistinen arki, ihmiset ja ympäröivä luonto. “En koe tätä minään rappiopaikkana. Haluan tuoda esiin, mitä näen”, Röyskö sanoo. Röyskön kuvista välittyy kaunis ja herkkä, graafisten muotojen säestämä paikan todellisuus. Myllypuro-sarja on syntynyt noin vuoden aikana, satunnaisten ja sovittujen kohtaamisten tuloksena. Valokuvissa pääosassa on ihminen ja paikka. Näyttely on avoinna 21.4.–28.5.2017.
• 7 Viikot 17-18 • Nro 8 Graniittitalosta tehdään energiatehokas kiinteistö Helsingin Kampin yhtenä maamerkkinä toimivaa Graniittitaloa saneerataan parasta aikaa kiinteistön omistajana toimivan Ilmarisen toimesta. Jatkoa sivulta 3 ? – Talo ei pysähdy, vaikka energiatehokkuushankkeen lisäksi kiinteistössä on käynnissä useampikin vuokralaismuutosurakka. Omalta osaltamme aktiivinen tiedotus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä omien toimenpiteidemme suunnittelu ja aikataulutus ovat olleet avainasemassa tässä kompleksisessa hankkeessa, kertoo energiatehokkuushanketta johtava Vesa Harju Assemblinilta. Energiatehokkuushankkeen yhteydessä kunnostetaan ja modernisoidaan muun muassa Graniittitalon ilmanvaihto-, automaatio-, lämmitys-, jäähdytysja valaistusjärjestelmiä sekä parannetaan olosuhdeja energiankulutusmittarointeja. Oman haasteensa hankkeeseen tuo vuokralaisena toimivan Terveystalon tilat, jotka saneerataan osittain yöaikaan ja viikonloppuisin. Energiatehokkuushankkeen valmistuttua Graniittitalossa pystytään vuositasolla säästämään yli 25 % lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkön kulutuksissa. Lumoava Helsinki -kirja on kattavin retkiopas Helsingin lähiluontoon Tiedätkö, missä harmaahaikarat pesivät? Entä mistä löydät harvinaisen vanhat hiidenkirnut, Aarnipadan ja Rauninmaljan? ? Lumoava Helsinki -kirja esittelee 200 lumoavaa luontoretkikohdetta Helsingissä. Mikä parasta, useat kohteet löytyvät yllättävän läheltä ja ovat helposti saavutettavissa. Lumoava Helsinki -kirjassa esitellään 200 elämyksellisintä luontopaikkaa: valtaosa Helsingin luonnonsuojelualueista, luonnonsuojeluohjelman alueista ja suojelluista luontotyypeistä, lähes kaikki luonnonmuistomerkit, merkittävät geologiset ja perinneympäristökohteet sekä valikoima puistoja ja muita ihmisen tuottamia viheralueita. 250-sivuisen kirjan julkaisevat Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Edita. Kirjan on toimittanut ja valokuvannut Jussi Helimäki. Mukana ovat Helsingin merkittävimmät luontokohteet, kuten Vanhankaupunginlahden kansainvälisesti arvokas kosteikko ja Keskuspuiston laajat metsät sekä useimmille ennestään tutut alueet, esimerkiksi Seurasaari ja Suomenlinna. Lisäksi kirja johdattaa lukijansa monille vähemmän tunnetuille mutta silti yhtä kiehtoville paikoille. Kirjan päätehtävä on auttaa lukijaa löytämään kaupunkiluonnon läheisyys ja monimuotoisuus ? arvokkaat luontoalueet sekä pienet yksittäiset kohteet jopa aivan keskustan tuntumasta. Kirja on osa Suomi 100 -juhlavuotta. – Hienointa on, että sykähdyttäviin luontopaikkoihin pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla tai vaikka pyörällä. Jopa puolessa tunnissa voit piipahtaa lähimetsässäsi Keskuspuistossa tai hengittää meri-ilmaa lähes ulkosaariston tunnelmissa kaupunkimme rannoilla, sanoo Helsingin ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Arto Paasilinna täytti 75 vuotta Merialueen tila koheni Seurasaarenselän alueella ? Helsingin rannikkovesien ekologinen laatu vaihtelee viisiportaisella asteikolla tyydyttävän ja välttävän välillä. Laajalahden ja Seurasaarenselän alueen ekologinen laatuluokka nousi huonosta välttäväksi, mikä johtui pohjan eliöstön runsastumisesta. Ulkosaariston tila pysyi muuttumattomana. Sisäsaariston ja lahtialueiden ekologinen laatuluokitus on kohentunut viime vuosina eniten Suvisaariston ja Lauttasaaren sekä Villingin ympäristöissä. Suvisaariston ja Lauttasaaren ympäristössä muutos johtuu pääosin pohjan eliöstön runsastumisesta ja Villingin ympäristössä sekä pohjaeliöstön runsastumisesta että veden ravinnepitoisuuksien lievästä laskusta. Suurin muutos edelliseen luokittelukierrokseen verrattuna havaittiin Laajalahden ja Seurasaarenselän alueella. Sen ekologinen laatuluokitus on pitkään vaihdellut huonon ja välttävän välillä. Ekologinen laatuluokka nousi jaksolta 2012–2015 jaksolle 2013–2016 huonosta välttäväksi, koska liejusimpukat runsastuivat Seurasaarenselällä. Alueen tila on yhä huolestuttava, eikä merkittävää tilan paranemista odoteta lähivuosina. Helsingin ulkosaariston merialueen ekologinen laatuluokitus on pysynyt tyydyttävänä 40 vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tila on kohentunut hieman, koska veden ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi suuri nostamaan tilaa luokkaan ”hyvä”. Ulkosaariston tilaan vaikuttaa suuresti koko Suomenlahden tila. Rannikkovesien ekologinen laatuluokitus perustuu laskennalliseen ekologiseen laatusuhde (ELS) -arvoon, joka lasketaan neljän vuoden jaksoille. Laskennassa otetaan huomioon rannikkomeren eliöstö sekä veden ravinnepitoisuudet ja näkösyvyys. Helsingin kaupunki tuottaa vuosittain pääkaupunkiseudun rannikon merialueeseen kuuluvien vesimuodostumien ekologisen laatuluokituksen. Valtion ympäristöhallinto toteuttaa valtakunnallisen luokituksen neljän vuoden välein. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Itämeren tilan seurannan internetsivut, josta löytyy viimeisimmän ekologisen laatuluokituksen karttakuva, merialueen pitkän ajan muutosta ilmentävien aineistojen visualisointeja sekä viimeisimmät merialueen tilaa kuvaavat raportit. Aineistot kerätään pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailussa, johon osallistuu useita tahoja. ? Rakastetuimpiin kirjailijoihimme lukeutuva Arto Paasilinna täytti 75 vuotta 20. huhtikuuta. Suomalaisten lisäksi Paasilinna on valloittanut myös ulkomaisten lukijoiden sydämet. Hänen teoksiaan on myyty maailmanlaajuisesti yhteensä yli 8 000 000 kappaletta. Tuorein kotimainen Paasilinna-kirja on WSOY:n 12 klassikkoa -sarjassa julkaistu Jäniksen vuosi -kirjan juhlapainos. Tänä vuonna saa myös ensi-iltansa ranskalainen elokuvasovitus Ulvovasta mylläristä. Elokuvan tunnusmusiikin esittää Iggy Pop. Kittilässä 1942 syntynyt, moninkertaisesti palkittu kirjailija Arto Paasilinna täyttää 75 vuotta. Kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia julkaissut Paasilinna on yksi Suomen rakastetuimpia kirjailijoita. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä. Useat Paasilinnan kirjat ovat myös kääntyneet valkokankaalle niin Suomessa kuin maailmallakin. Tuorein elokuvasovitus on Ranskassa tänä vuonna ensi-iltansa saava Ulvova mylläri, jonka tunnusmusiikin esittää huomenna 70 vuotta täyttävä Iggy Pop. Arto Paasilinna on Suomen kirjallisuuden todellinen ulkomaanmyyntien kuningas. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle. Maailmanlaajuisesti hänen teoksiaan on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa, missä häntä on verrattu muun muassa Nobelvoittaja Gabriel García Márqueziin. Paasilinnan teoksista käännetyin on Jäniksen vuosi. Sen oikeudet on myyty 30 kielialueelle. Teos nousi myös WSOY:n klassikkokirjaäänestyksessä suomalaisten kahdentoista rakastetuimman kirjan joukkoon. Jäniksen vuosi -kirjan juhlapainos julkaistiin maaliskuun alussa. Teoksesta otettiin numeroitu 2 000 kappaleen painos osana 12 klassikkoa -sarjaa. Arto Paasilinna. Kuva: Veikko Somerpuro. Jäniksen vuosi, 12 klassikkoa -painos.
• 8 Nro 8 • Viikot 17-18 Jatkoa sivulta 3 ? Älykäs minibussi aistii sensoreilla ympäristöään ja huomioi muut tienkäyttäjät. Pitkäaikaiskokeilun aikana tutkitaan uusia teknologioita, joilla voidaan vähentää joukkoliikenteen päästöjä ja kustannuksia sekä selvitetään matkustajien suhtautumista ilman kuljettajaa tapahtuvaan liikennöintiin. – Samantyyppinen kokeilu SOHJOA-hankkeessa viime vuonna Helsingissä, Espoossa ja Tampereella oli menestys. Automaattibussien tarkoituksena on tarjota turvallinen kyyti kaikille liikuntarajoitteisia tai lastenvaunujen kanssa matkustavia unohtamatta, kertoo projektijohtaja Harri Santamala Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Robottibussin lopullinen reitti ja aikataulut selviävät kesään mennessä. Älykkäällä lämmön ohjauksella Merihaassa testataan asukkaiden kanssa älykästä lämmönkulutuksen ohjausta, joka on sovitettavissa käyttäjän omiin tarpeisiin vuorokauden eri hetkinä. Älykäs lämmön ohjaus mahdollistaa myös kysyntäjouston tutkimisen. Kysyntäjoustolla tasataan tulevaisuudessa kulutuspiikkejä, jolloin kylmällä ilmalla ei tarvitse käyttää kaikkein kalleimpia ja saastuttavimpia lämmityslaitoksia. Merihaan asukkaille tarjotaan hankkeen ajan myös energiansäästöön liittyvää neuvontaa. Helsingin kaupungin ja yliopiston käytössä olevasta Viikin ympäristötalosta tehdään entistä energiatehokkaampi asentamalla kiinteistöön lämmityksen etäsäätö. Sen avulla rakennusta lämmitetään tarpeen mukaisesti sekä koneälyllä, että VTT:llä kehitetyllä lämpöviihtyvyysmallilla. Kiinteistö osallistuu myös lämmön ja sähkön kysyntäjoustoon. Lisäksi tutkitaan keinoja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää vuosittaista kulutusta jopa nollatasolle. Älykkään sähkövaraston avulla optimoidaan niin kiinteistön kuin sähköverkon tarpeita. Suuresta aurinkovoimalasta ja kallioon poratuista kaivoista otetaan kaikki hyöty irti kiinteistön hyväksi. AurinkoenergiaaKor keasaaren tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiankulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen edistäminen ovat edellytyksenä tavoitteeseen pääsyssä. Kalasatamassa tutkitaan Fiksun Kalasataman potentiaalia sähkön kysyntäjoustossa. Kalasataman vieresHelsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä Valtuutetut kokevat onnistuneensa Jatkoa sivulta 3 ? Valtuutettujen kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan vaihtelivat politiikka-aloittain: lasten päivähoitoon, kaupungin visioon ja strategiaohjelmaan sekä kaavoitukseen vaikuttamiseen valtuutetut antoivat hyvät arvosanat. Sen sijaan työllisyyteen vaikuttaminen, palvelurakenteen ohjaus ja seutuyhteistyö koettiin vaikutusmahdollisuuksien osalta huonoina. Kyselyssä nousi silti esiin kaksi selvää valtuutettujen itsensä kokemaa haastetta. Ajan riittäminen valtuutetun työssä ja päätöksenteon valmistelun avoimuus koettiin ongelmallisiksi. Vaikka valtuutettujen näkemykset näissä asioissa vaihtelivat, arvioi moni valtuutettu tilanteen huonoksi. Myös liiallinen kiire vaikuttaa olevan valtuutetuilla yleistä. Perehtymisaika valmisteltaviin asioihin oli joka kolmannen valtuutetun mielestä huono. Vain neljäsosa kyselyyn vastanneista valtuutetuista koki, että aika riittää hyvin tai erittäin hyvin. Huonoimmat arvosanat valtuustotyön onnistumisen edellytyksistä saivat valmistelun läpinäkyvyys ja selkeys sekä mahdollisuus vaikuttaa valmisteltaviin asioihin. Valmistelun läpinäkyvyyttä piti hyvänä vain alle viidesosa valtuutetuista eikä erittäin hyväksi sitä arvioinut yksikään. Myös lähes puolet valtuutetuista piti mahdollisuuksiaan vaikuttaa valmisteltaviin asioihin huonoina tai erittäin huonoina. Tutkimus perustuu Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenille joulukuussa 2016 lähetettyyn valtuustotyöskentelyn onnistumiseen liittyneeseen itsearviointikyselyyn. Kyselyssä valtuutettuja pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan sekä valtuutettuna työskentelystä että kaupunginvaltuuston toiminnasta kunnallispoliittisessa päätöksenteossa valtuustokaudella 2013–2016. Kyselyn kautta saatiin arvokasta tietoa muun muassa valtuutettujen ja valtuuston vaikuttamiskokemuksista sekä eri toimintatapojen merkittävyydestä päätöksenteossa. Helsingin kaupunki on toteuttanut vastaavanlaisen tutkimuksen myös vuosina 2000, 2004, 2008 ja 2012. Masterchef-voittaja Miro Kurvinen avaa ensimmäisen oman ravintolan Helsingissä Kungfu Kitchen yhdistää eri mantereiden ruokakulttuureja ? Helsingin uusimmassa ravintolassa Kungfu Kitchenissä ei säästellä asenteessa eikä makunautinnoissa. Cross kitchen -ravintolan makumaailmassa eurooppalainen bistro ja pohjois-amerikkalainen diner kohtaavat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti aasialaiset katukuppilat. Kungfu Kitchen on vuoden 2014 Masterchef -voittaja Miro Kurvisen uusi ja kunnianhimoinen ravintola, joka avaa ovensa vappuna 2017 täysin saneeratussa Haikara-korttelissa Lönnrotinkatu 18:ssa. Kurvisen filosofian mukaan ravintolassa yhdistyvät luovasti ja ennakkoluulottomasti aasialaisia makuja, amerikkalaista barbecue-kulttuuria ja skandinaavisia raakaaineita modernilla ja raikkaalla tavalla. – Panostamme aitoihin, laadukkaisiin ja terveellisiin raaka-aineisiin, ja annokset ovat reiluja makua ja visuaalisuutta unohtamatta, kertoo Kurvinen. Ravintola tarjoaa upeat puitteet kulinaarisiin elämyksiin niin yksityiskuin yritysasiakkaillekin. Kesäksi Haikaran korttelin sisäpihalle aukeaa tunnelmallinen ja rento Kungfu Garden, jossa puuhiiligrilli luo täydellisen ympäristön urbaaniin herkutteluun ja hauskanpitoon. Keittiössä huipputiimi Miro Kurvinen ja Mika Reijonen Kurvisen lisäksi keittiömestarina toimii pitkän linjan keittiöammattilainen Mika Reijonen. Reijonen on työskennellyt vuosien saatossa useissa helsinkiläisissä huippuravintoloissa kuten Ravintola Torni, Havis, Savoy ja Chez Dominic. – Keittiössämme huippukokit päästetään toden teolla irti ja luvassa on paljon kulinaarista hulluttelua. Tavoitteenamme on, että asiakkaat saavat kokea, miltä huippukokkien kunnianhimoinen hauskanpito maistuu, Kurvinen sanoo. – Ravintolan nimi kuvaa asennettamme. Kungfu on taitolaji, joka vaatii vuosien pitkäjänteistä ja kärsivällistä harjoittelemista ja itsensä kehittämistä. Kungfu Kitchenissä ruoanlaittoon asennoidutaan samalla intohimolla. Neljän vuoden unelma omasta ravintolasta toteutuu Miro Kurvinen on haaveillut omasta ravintolasta siitä lähtien, kun hän voitti Masterchef-kilpailun vuonna 2014. – Kolme vuotta olen suunnitellut ja kehitellyt ravintolan konseptia, ja nyt vihdoin kaikki palaset loksahtivat paikoilleen. Avajaisviikolla järjestämämme vappubrunssi on jo täyteen buukattu. Odotan myös innolla Kungfu Garden -terassin avajaisia, kun hiiligrillit päräytetään käyntiin ensimmäistä kertaa, Kurvinen kertoo. Masterchef-kilpailun jälkeen Kurvinen on toiminut Tony’s Delin toimitusjohtajana. Kungfu Kitchen annos. Miro Kurvinen.
• 9 Viikot 17-18 • Nro 8 Suvilahdessa vahvistetaan aurinkovoiman tuotannon ja varastoinnin osaamista. Kuva: Helen Oy sä Suvilahdessa vahvistetaan teknologista osaamista yhdistämällä sähkön varastointi, aurinkoenergian tuotanto ja sähköisten liikennevälineiden lataus. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Euroopan komissio on myöntänyt vuosina 2017–2022 toteutettavalle yhteishankkeelle 18 M€:n rahoituksen. Helsingin toimenpiteiden budjettiosuus on 5,6 M€. Hankkeessa ovat mukana myös Hampurin ja Nantesin kaupungit. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimusja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No 731297 mukaisesti. Maxim-elokuvateatteri avaa uudelleen Finnkinon luotsaamana ? Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin Kluuvikadulla sijaitseva Maxim avaa loppuvuonna 2017 ovensa uudelleen Finnkinon luotsaamana. Tarkoituksena on jatkaa Maximin entisellä linjalla esittämällä elokuvateatterissa art house -painotteista ohjelmistoa. Finnkino ja kiinteistön omistava Ilmarinen remontoivat teatteria ennen elokuvatoiminnan uudelleenaloittamista. Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin Kluuvikadulla sijaitseva Maxim avaa marraskuussa 2017 ovensa uudelleen Finnkinon luotsaamana. Tarkoituksena on jatkaa Maximin entisellä linjalla esittämällä elokuvateatterissa art-house -painotteista ohjelmistoa. Finnkino ja kiinteistön omistava Ilmarinen remontoivat teatteria ennen elokuvatoiminnan uudelleenaloittamista. – Olen todella iloinen ja helpottunut, että pääsemme avaamaan Maximin uudelleen yleisölle. Maximin sulkemisen jälkeen Helsingistä on puuttunut aito art house -elokuvateatteri, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm. Maximin kiinteistössä on kaksi elokuvasalia, joista toinen on suojeltu. Ennen elokuvatoiminnan aloittamista molemmat salit kunnostetaan, ja samalla kiinteistön talotekniikkaa uusitaan nykypäivän tasolle suojelun sallimissa rajoissa. Remontti toteutetaan vanhaa teatteria kunnioittaen ja asiakkaita kuunnellen. Suunnitelmien mukaan Maxim-elokuvateatteri avataan uudelleen remontin jälkeen marras–joulukuussa 2017. – Tavoitteenamme on kehittää Maximin konseptia sen historian ja liiketoiminnalliset edellytykset huomioiden yhdessä Maximin asiakaskunnan kanssa. Palaamme Maximin suunnittelun käynnistämiseen heti, kun Espoon Iso Omenaan ensiviikon torstaina 20.4. avautuva uuden aikakauden täyslaser-monisaliteatteri on toiminnassa ja asiantuntijaresurssit vapautuvat, sanoo Lindholm. Maximin elokuvasalit suljettiin alkuvuonna 2016 remontin vuoksi. Kiinteistöä oli tarkoitus laajentaa ja rakentaa siihen hotelli, jonka yhteydessä elokuvateatteri olisi jatkanut toimintaansa. Ilmarisen ja Kämp Collection Hotelsin yhteishanke osoittautui kuitenkin jatkoselvityksissä liian kalliiksi. Hotellihankkeen kariutumisen jälkeen Ilmarinen haki tilaan elokuvatoiminnan jatkamisesta kiinnostunutta pitkäaikaista vuokralaista. – On hienoa, että Finnkino oli halukas jatkamaan e l o k u v a t o i m i n taa ja perinteikkäät salit saadaan taas remontin jälkeen avattua elokuvayleisön käyttöön, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti. Helsingin Työväen Hakaniemen tori 10.00 Kulkue järjestäytyy, Hyvinkäänkylän puhallinorkesterin tahdissa 11.00 Kulkue kaupungin halki Kansalaistorille, orkesterin johdolla Kansalaistori (musiikkitalon vieressä)10.00 Lapsille pomppulinna, Halisko-liikuntarata. Myyntija esittelypisteitä 11.00 Lapsille ja aikuisille, Gommi & Pommi 11.40 Kulkue saavuttua, Hyvinkäänkylän puhallinorkesteri klo 12.00 Kansanjuhla Avaus ja juonto, näyttelijä Ursula Salo Liikunta tuokio Puhe, Kansanedustaja SDP:n 1. varapuheenjohtaja Sanna Marin M.A. Numminen ja Pedro Hietanen Puhe, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen Sauli Malinen ja Liiton laulajat Kansainvälinen 13.15 Kitkerät Neitsyet 14.00 Räppäri View´n 14.30 Capricaseven HTY – Paasitornin juhlasali klo 15.00 Työväenlauluja yhdessä, Sauli Malinen ja Liiton laulajat Vappu 2017 Maxim, Kluuvikatu, Helsinki
• 10 Nro 8 • Viikot 17-18 ? Masi Tiitan johtaman työryhmän esitys ”Consolation” (=Lohdutus) vaikutti Mad Housen paljaalla, konstailemattomalla lattialla Suvilahdessa. Muut ryhmässä ovat Hanna Ahti, Anna Maria Häkkinen, Anna Mustonen ja Anna Torkkel. Esitys on teos ”väsymyksestä ruumiillisena kokemuksena ja maailmassa vallitsevana ilmiönä”. Väsymys on teoksen lähtökohta ja olosuhde, johon se sijoittuu. Työryhmä työskentelee voimattomuuden ja kyvyttömyyden parissa ja pohtii tapoja, joilla uupunut voi kokea lohdutusta. Vaikka esitys oli tarkoituksellisen hidas, viivyttelevä, se rauhoitti ihmeellisesti kaikessa tapahtumattomuudessaan. Esityksen jälkeen oli Elina Pirisen vetämä keskustelu näyttämötaiteen ihmiskuvasta tai siitä, onko keskustelu siitä mielekästä, jaksoi vetää väkeä vaalipäivän iltana. Kato mua Samassa tilassa Mad Housen hyvä kevät jatkui Henriikka Himman ohjaaman työryhmän esityksellä, joka tapahtuu klubin vessassa, peilin edessä ja muualla puuhaten. – Joo. Kiusallinen puhelu. Tylsä luento. Extra Long Lasting. Yksi viulukonsertto. Tunnustus. Kato mua. Ei! Täällä ei ole mitään nähtävää. Ei ole mitään, esitys huutaa mielensä perään. – Kato mua. Kato mua. Kato mua. Miten saisin sut katsomaan mua? Kuumia kissoja. Natural Ivory. Paljon siis ihan helvetisti nähtävää. Sä. Sota. Rauha. Kaikki kauneudesta. Kauneudesta on esitys nähdyksi tulemisen tarpeesta. Esitys pinnasta, normista, vallasta ja vallattomuudesta. Esitys on yritys nauttia, nähdä jotakin ja tavoittaa kauneus. Sonja Kuittinen, Julia Lappalainen ja Fanni Noroila ovat tavattoman luontevia ja vapaita lattialla. Pääsen antamaan Kuittiselle huulipunan väriohjeita, kun hän kysyy. Heillä on soolovuoroja ja yhteen näyttelemistä. Amalie hurmaa teatterissa Joissakin teattereissa tai oopperoissa piile kummitus. Mutta Bulevardin varrella on vuosia esiintynyt ihkaelävä kreivitär 1800-luvulta! Aleksanterin teatteri rakennettiin vuosina 1875–79. Alkuvuodet selviävät havainnollisesti ”Kreivitär Amalien draamakierroksella”, joka on monesti loppuunmyyty, mutta onnistuin näkemään. Aleksanterin teatterin perustajan, venäläisen kreivi Nikolai Adlerbergin saksalaista puolisoa, kreivitär Amalieta esittävä Anastasia Trizna hurmaa sooloesityksellään vuodesta toiseen. Venäläiset runoilijat Pushkin ja Tjatchev omistivat kaunottarelle säkeitään. Trizna selvittää perusteellisesti kreivin ja kreivittären värikkään yksityiselämän rakastajineen Saksassa ja Venäjällä sekä Suomessa. Välillä hän laulaa pianolla säestäen pari balladia toisen kerroksen lämpiöbaari –tilassa. Käymme läpi vanhan venäläisen teatterin aulasta yläparvelle ja tsaarin käyttämään erityishuoneeseen. Lopuksi pääsemme kurkistamaan näyttämön taakse lavasteisiin. Kysyn Triznalta, pitääkö paikkansa, että vanha teatteri tarvitsee kipeästi remonttia. Hän vastaa: – Kyllä, joka puolelta, mutta se ei ole kreivittären päätösvallassa! Sisarten levottomat jalat Lapinlahden vanhan sairaalan Pylväshuoneessa kaikui Ismo Alangon ”Peltirummun” sanat: – Lastenhuoneen seinät ovat keltaisia. / Myös aurinko on keltainen niin kerrotaan. / Oi kunpa pääsisin joskus sitä katsomaan. Anton Tsehovin ”Kolmea sisarta” etäisesti muistuttavat Masha (Pirre Toikkanen), Irina (Pia Serkoma) ja Olga (Eija Sihvola) haahuilevat huoneessa ja välillä lasioven takana tai ikkunaparvekkeelle pyrkien elämäänsä kelaten ja Moskovaan kaivaten. Neljäntenä sisarena on Alanko-painotteisesta musiikista vastaava Anu Myllyniemi. Viidentenä ilmeikäs, liikunnallinen Atso Akkanen esittää lääkityksestä vastaavaa hoitajaa. Maalaiskartano on vaihtunut psykiatriseksi hoitolaitokseksi, kuten Lapinlahden ympäristöön sopii. Sisarilla on vain toisensa. Hoito ei tehoa. Juuriltaan revitty elämäntuska on suuri. Hoitaja ei pärjää etenkään Mashan kanssa. Kimmo Kovanen on päällekirjoittanut Tsehovin tekstin uudeksi ohjaamakseen tulkinnaksi. Tulkinta on hyvin kaunis, eleginen ja tunnelmallinen, vaikka näin sen päivänvalossa tiistai-iltapäivänä. Näiden sisarten ajatus hyppelehtii, toiminta ryöstäytyy käsistä. Välillä Masha osoittaa muita isän pistoolilla. Tässä on Kolme sisarta, joilla on ”Levottomat jalat”. Hassisen koneen laulua kuulemme esityksessä, joka jatkuu 6.5. asti. Armo kuuluu kaikille – Aarnio, ole mies ja tunnusta, yhdessä monologissa sanotaan Paavalin kirkon käytävällä. Elämää nähneet, karhean jylhät ja uurteiset kasvot valloittavat meidät taas huomioonsa. Vankien ja vankilasta vapautuvien henkilöiden Porttiteatteri esittää kolmena iltana kirkossa ”Armo(a) – esitys ansaitsemattomasta rakkaudesta”. Porttiteatteri perustettiin 2015 ja jo vuotta myöhemmin sillä oli komea esitys Kiasma-teatterissa. Mukana on nytkin samoja näyttelijöitä. Mieleeni jäi silloin vanhempi, viiksekäs mies, joka kertoi, ettei hän ”voi integroitua yhteiskuntaan, koska ei ole koskaan kuulunut siihen...” Tuija Minkkisen ohjamassa esityksessä, jonka musiikkivastaava on nytkin Sanna Salmenkallio tusinan verran (nimettömiä) näyttelijöitä esiintyy vuorollaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Kuulemme kauniit teeman laulut ”Anna mulle armoo”, ”20 vuotta armoa” (ilmeisesti avioparin esittämänä), ”Pelkään että unohdun” ja ”Armoton biisi”, joka irrottelee lopuksi humoristisesti hyvää tunnelmaa luoden. Esityksen uskonpudistushenkinen sanoma kuuluu: Armoa ei tarvitse ansaita eikä kukaan ole ansainnut armottomuutta. Vaikka niin moni jää armoa vaille. Ihminen hyväksytään ja hylätään esityksessä vuoron perään. Siinä annetaan armoa eikä anota erikseen sitä. Teatteriseurue pyrkii vähentämään vankilasta vapautuneisiin henkilöihin kohdistuvaa leimautumista ja tarjoaa heille mahdollisuuden omien voimavarojen löytämiseen ja uuteen yhteisöllisyyteen teatterin keinoin. Suomalaisittain poikkeuksellinen, uudenlainen teatteri syntyy. Paikalla oli tiistai-iltana paljon sosiaali-, asunnottomuusja Risto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros Kolme sisarta ja hoitaja eläytyvät tunteisiin Lapinlahden sairaalassa. Kuva: Ansku Sinisalo Wilma-Emilia Kuosa taivuttelee itsestään otettujen geishakuvien edessä. Kuva: Raimo Granberg. Väsymys on Consolation-esityksen pysyvä olotila. Kuva: Katri Naukkarinen Anastasia Trizna eläytyy täysin 1800-luvun kreivittäreksi Aleksanterin teatterin kierroksella. – Kuva: Nils Krogell Kulttuuri Sonja Kuittinen (vas), Julia Lappalainen ja Fanni Noroila esittävät nähdyksi tulemista. Kuva: Saara Autere
• 11 Viikot 17-18 • Nro 8 päihdetyötä ammatikseen tekeviä ihmisiä. Paavalin kirkon sisäpihalla oli ensi-illan alla 10.4. myyjäiset, jossa mm. Jukka Orman bändi esiintyi. Geisha vapauttaa nuoret naiset ”GEISHA-tanssikonsertti” on Wilma-Emilia Kuosan toinen teoskonsepti, joka pitää sisällään elävän ja livesäestetyn vartalomaalausvalokuvanäyttelyn. Esitys tarkastelee nuorten naisten asemaa nykypäivänä käyttäen peilikuvanaan myyttisiä geishoja. Se on japanilaisen tradition innoittama ja ammentaa siitä visuaalisen ulkomuotonsa, inspiraation äänimaailmaansa ja liikekieleensä. Geisha päästää ääneen nuoret naiset, jotka ovat kasvaneet ohi ulkonäköpaineista ja yli altavastaajan roolista. Millaisia ovat tämän päivän geishat?, Huopalahden Asematilassa huhtikuun viikonloppuna POP UP ensi-illan saanut esitys kysyy. Se ennakoi syksyn pääesitystä, josta antaa pienen näytteen. Teoksessa herätetään henkiin Sami Jaamalan valokuvanäyttely, jolla havainnollistetaan naisen asemaa Kuosan ja Meeri Altmetsin yhdessä loihtimassa koreografisessa maailmassa. Tanssijat houkuttelevat esiin geishojen herkkyyden ja hiljaisen vakaan pidättyväisyyden liikemaailmassaan, jossa jazztanssi kohtaa nykytanssin. Esityskonseptissa on vaihtuva vieraileva tanssija, joka sukeltaa geishan rooliin yhdessä Kuosan kanssa. Nyt hän oli raskaana oleva Altmets, jonka äitiaistillinen olemus riisuu myyttejä naisvartalon ympäriltä ja muistuttaa jokaisen naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Laulaja-säveltäjä Emma Salokoski antaa teoksessa äänensä nuorten naisten aseman puolesta ja säveltää teoksen äänimaailman käyttäen instrumenttina vain omaa kehoaan. Näyttelijän elektroninen levy – Se mitä pelkäät / Se mikä saa / Jos tänään emmitkin, huomenna olet hän / Minkä koitat /vielä kätkeä / Se kaikki jää. Näyttelijä, laulaja Ona Kamun odotetun ”Se kaikki jää”albumin julkaisukonsertti oli WHS Teatteri Unionissa aivan täynnä. Tavoite oli julkaista suomenkielinen elektronisen musiikin levy. Kamu halusi yhdistää minimalistista runoutta, urbaania äänimaisemaa, sielukasta laulua. Hän törmäsi julkaisijan puutteeseen. Niinpä muusikko Ona Kamu luo nahkansa ja julkaisee tuoreella Pakara Records-levymerkillään henkilökohtaisen ja kunnianhimoisen albuminsa. Uutta julkaisua juhlittiin intiimillä audiovisuaalisella konsertilla. Kamun ja albumin tuottajaparin Kalifornia-Keke kanssa sovitetusta konsertista on tuli meille ainutlaatuinen kokemus. Kamu vastasi laulusta, sellosta, kellopelistä ja biiseistä. Kalifornia-Keke rytmeistä ja äänisuunnittelusta. Talvella oli mukana myös tanssi-musiikkiesityksessä Kaapelilla. Monipuolinen taitelija. Aventuristi lentää – Mitä sä teet? Mikä sun nimi on? Tee voltti. Anna mennä, Puotinharjun päiväkodin lapset kommentoivat spontaanisti Aventuristia, seikkailevaa turistia itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan Musiikkisalissa. Yli 4-vuotiaille suunnattu vauhdikas esitys kertoo matkasta, jossa sattumageneraattori sanelee matkakohteet. Favela Vera Ortiz ja esiintyjä Jukka Tarvainen vastaavat käsikirjoituksesta ja koreografiasta. Erityisen hauskaa lasten reaktiosta päätellen oli aventuristin vartalohypyt kumiveneen sisällä. Hän sai mainiosti käännettyä sen suuntaa tanssijan monivuotisella kokemuksella. Kulkuneuvona toimi tuunattu kumivene, joka tarvittaessa muotoutui lentolaitteeksi tai aikakoneeksi. lapset saivat päättää, mihin matka käy. Matkailija päätyy mm. kanadalaiseen kanalaan, jossa on maailman suurin rytmimunien tuotanto. Riemastuttava koko perheen esitys sisältää liikettä, teatteria ja livemusiikkia. Esitys oli osa Stoassa pidettyä V ApinaFest! -juhlaa. Kahden kulttuurin kohtaaminen ”RITUAL” on karhea, humoristinen ja ajatuksia herättävä tanssimatka, joka on jatkunut jo seitsemän vuotta. Tanskalainen koreografi Lene Boel yhdistää tässä duetossa inuiittien perinteisen taikuuden ja henkiset arvot kaupunkien hip hop ja breakdance-kulttuurien raakaan energiaan ja voimaan. – Kaikella luonnossa ja jokaisella ihmisellä on sielu. Tämä uskomus kannustaa kunnioittamaan kaikkia eläviä olentoja. Nykyajan yhteiskunnassa on tärkeää, että me ihmiset koemme välillä, että emme hallitse kaikkea, Boel sanoo. Alkulähteenä ovat toimineet koreografin oma suhde inuiittikulttuuriin, arktinen luonto ja urbaanit breakdance-battlet, kaksinkamppailut. Inuiitit eli eskimot käyttivät rumputanssia lukuisien vuosien ajan oikeuden jakamiseen: kahden osapuolen välisiä kiistoja ratkaistiin laulaen ja tanssien. Urbaanin tanssiperinteeseen kuuluvat puolestaan breakdance-battlet, joissa negatiiviset ja väkivaltaiset aikeet muuntuvat persoonalliseksi ja räjähtäväksi taiteelliseksi ilmaisuksi. Hocine Khiarin ja Mehdi Belkabirin RITUAL-duetossa Stoassa tanssi, musiikki ja valo yhdistyvät esitykseksi, joka käsittelee ihmisyyden ja luonnon perusvoimia. Lopuksi koimme teatterisalissa Ilkka Lammen lämminhenkisen 40v-taiteilijajuhlan, jossa suomalaisen miestanssin opettaja esitti uuden koreografiansa, jonka maskinaamiot olivat jännittäviä. Sitä ennen hänen oppilaansa esiintyivät Sami Saikkosen persoonallisella juonnolla dragqueen-asussa! Ballet Finland, Jarkko Mandelinin Kinetic Orchestra ja Valtteri Raekallio Corp ovat syntyneet kaikki Lammen oppilaiden perustamina. Kamariooppera mielen trillerinä ”Daniel Filippo” oli mielenkiintoinen totuuden ja muistin subjektiivisuuteen pureutuva esitys Kanneltalolla, joka koostui kolmesta pienoisoopperasta. Päähenkilö on luultavasti nähnyt murhan. Vai onko hän tehnyt sen itse? Vahvasti psykologinen, trillerimäinen libretto kertoo hajonneen mielen tarinan kolmesta eri näkökulmasta. Huikea on välikohtaus, jossa yleisö säpsähtää ”Naura, Pajatson” aariaan. Yhden kirjailijan ja kolmen säveltäjän projekti on uudenlainen tapa tehdä kamarioopperaa. Solistina on loistava Teppo Lampela, librettosta vastaa Maritza Núñez, ohjauksesta ja lavastuksesta Vilppu Kiljunen. Yleisö saa kokea jännittävää ja hämmentävää mielen teatteria. Onko Daniel Filippo olemassa vai onko hän hoitavan lääkärin mielen projektio? Kolme säveltäjää ilmaisevat kukin musiikillaan päähenkilön jakaantuneen mielen persoonaa. Teksti: Risto Kolanen Vapauden markkinat ? Mitä jokaisen meistä tulisi tietää uusliberalismista? Sana on kärsinyt inflaation aatteellisessa keskustelussa ja politiikan arkikielessä. Suomen akatemian eläkkeellä oleva arvioja kehittämisjohtaja Paavo Löppönen tekee kulttuurihistoriallisen suurteon tuoreella kirjallaan ”Vapauden markkinat” (Vastapaino 2017). Uusliberalismi on hänen mukaansa ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä kansainväliselle tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Millaisen tarinan uusliberalismi on halunnut itsestään kertoa?, hän kysyy. Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään osana laajempaa 1900-luvun aatekehystä. Itävaltalaiset aatejuuret nousevat esiin. Kirja osoittaa, että kyse on tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakennetusta ideologiasta ja politiikasta, ei pelkästään talouspoliittisesta opista. Kulttuurikiertäjä seurasi Löppösen ja EVA:n johtaja Matti Apusen värikästä julkaisudebattia Kaisa-talon kirjakahvilassa maaliskuun lopulla. Apunen haluaa tunnustautua aidoksi talousliberaaliksi; Löppönen kirjantekijänä jakaa liberalismin eri lajeihin. Hän suomensi nuorena Karl Popperin ”Avoin yhteiskunta ja sen viholliset”. Käännöstyö välittyi koropalloverkoston kautta. Otavan Jukka Kemppinen pelasi koropalloa Punasalamissa Erkki Tuomiojan kanssa ja kysyi sopivaa kääntäjää. Tuomioja antoi nimen, Löppönen kertoo lehdelle omistuskirjoitusta antaessaan. Toisilla meistä on siivet tai sädekehä, toisilla ei. Kuva: Noa Katajala Tanssijat Wilma-Emilia Kuosa (oik.) ja Meeri Altmets tavoittavat geishojen herkkyyden. Kuva: Raimo Granberg. Ona Kamu soitti myös selloa levynjulkkarissaan Teatteri Unionissa. Kuva: Raimo Granberg. Jukka Tarvainen viihdyttää Aventuristina lapsia Stoassa näin vauhdikkaasti. Kuva: Mauri Tahvonen Intuiittien rituaali ja katutanssi yhdistyvät Stoan salissa. Kuva: Stuart McIntyre. Paavo Löppönen (vas.) ja Matti Apunen debatoivat kirjanjulkistuksessa Kaisa-talossa. Kuva: Raimo Granberg.
• 12 Nro 8 • Viikot 17-18 Kolme sisarta, joista kaksi diakonissaa ja yksi koesisar, istuvat diakonissalaitoksen edustalla 1930-luvulla. Diakonissalaitos oli sisäoppilaitos, jossa asuttiin ja opiskeltiin tavoitteena diakonissan vihkimys. Myös vihkimyksen jälkeen diakonissat olivat sisarkodin yhteisöä. Koulutuksen antajaksi muodostettiin Helsingin Diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulu 1932. Se toimi pitkään nimellä Helsingin Diakoniaopisto 1969–2016. Vuoden 2017 alusta opisto muodosti yhdessä Lahden Diakonian instituutin ja Oulun Diakoniaopiston kanssa Suomen Diakoniaopiston. Kuva: HDLA Helsingin Diakonissalaitoksen historiateos julki 150 vuotta heikoimmassa asemassa olevan puolella ? Helsingin Diakonissalaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi laitos julkisti perustajansa Aurora Karamzinin nimipäivänä 10.3. historiateoksen Ihmisen arvo – Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta. Historiateoksen on kirjoittanut FT Jyrki Paaskoski ja sen on kustantanut Edita Publishing. – Teos piirtää kuvan pienen kulkutautisairaalan ja diakonissojen sisarkodin kasvusta sosiaali-, terveysja koulutuspalveluita tuottavaksi yhteiskunnalliseksi konserniksi. Samalla se kuvaa myös yhteiskunnallisten ongelmien parissa tehtävän diakoniatyön roolia yhteiskunnassa, etenkin niissä kohdissa, joissa yhteiskunta on ollut heikko ja haavoittuva, Paaskoski kuvaa. Kutsumuksena auttaminen Helsingin Diakonissalaitoksen esikuva oli Saksassa vuonna 1836 perustettu Kaiserswerthin diakonissalaitos, jossa naisia koulutettiin köyhiä ja sairaita palveleviksi laupeudensisariksi. Perustaja, pastori Theodor Fliedner kehitti erityisen naissairaanhoitajien ammattiryhmän, jota hän ryhtyi kutsumaan diakonissoiksi. Diakonissat olivat naimattomia nuoria naisia tai lapsettomia leskiä, jotka asuivat sisarkodissa. Varattomien potilaiden parissa tehtävä työ oli palkatonta, mutta vastikkeeksi sisaret saivat koulutuksen, täyden ylläpidon ja vanhuuden turvan. Järjestelmä tarjosi naisille uudenlaisen, mielekkään tavan toimia hädänalaisten hyväksi. Samalla naiset saattoivat toimia itsenäisemmin ja vapaammin vallitsevan perhemallin ulkopuolella. Suomeen diakonissalaitoksen mallin toi everstinna Aurora Karamzin. Keskeisenä ajatuksena oli usko siihen, että sosiaaliset ongelmat ja köyhyys voitiin ratkaista antamalla hädänalaiselle lähimmäiselle ensin aineellista apua ja sitten uudistamalla hänen hengellinen elämänsä. Sisarkotijärjestelmä lakkautettiin Suomessa aikansa eläneenä vasta vuonna 1959. – Olen ollut erityisen kiinnostunut diakonissojen kutsumuksesta eli niistä motiiveista ja tekijöistä, joiden perusteella naiset hakeutuivat diakonissalaitokselle. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat olleet Suomen kriisikaudet eli vuoden 1918 sisällissota sekä sotavuodet 1939-1944, jolloin sisarten kutsumus joutui ajan ankarissa olosuhteissa kovalle koetukselle, Paaskoski kertoo. Osana yhteiskunnan kehitystä Paaskoski kertoo, että tutkimuksen lähtökohtana on ollut Diakonissalaitoksen 150-vuotisen historian liittäminen osaksi laajempaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti se tarjoaa tilaisuuden pohtia diakoniatyön, kirkon ja valtion välisen vuoropuhelun murroksia ja käännekohtia. Lähihistorian kannalta kiinnostavaa on tarkastella sitä, miten laitos sopeutui 1990-luvun laman aikana aloitettuun hyvinvointivaltion alasajoon ja miten diakonissalaitoksesta tuli monipuolisten sosiaalipalvelujen tuottaja. – 1990-luvun lama ja siitä irtautuminen tarjosivat diakoniatyölle uuden työkentän, kun vaikeuksiin joutunut hyvinvointivaltio otti avosylin vastaan sille tarjotun avun. Vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa tehtävä diakoniatyö edellytti verkostomaista yhteistyötä ja henkilökunnan korkeaa osaamista, Paaskoski sanoo. 2000-luvulle tultaessa Helsingin Diakonissalaitos ei enää ollut sosiaaliturvaja palvelujärjestelmän sattumanvarainen täydentäjä, vaan siitä oli tullut osa suomalaisen hyvinvointivaltion palveluketjua. Sen asiakkainaan ovat sosiaalipuolen kaikkein haastavimmat asiakkaat, kuten asunnottomat alkoholistit tai narkomaanit. Laitoksen pitkässä historiassa eri ajanjaksot ovat sisältäneet diakoniatyön nousuja ja laskuja. Paaskoski arvelee, että nyt laitoksen täyttäessä 150 vuotta ollaan jälleen murroksen ja mahdollisesti myös uuden diakoniatyön vaiheen kynnyksellä. Vuosia valmisteltu sote-uudistus on valmistumassa ja se tulee vaikuttamaan myös Diakonissalaitoksen toimintaan. Säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström näkee, että sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden laitoksen uudistumiseen ja kristillisen lähimmäisenrakkauden arvopohjan vahvistamiseen yhteiskunnassa. – Vaikka toimintaympäristö muuttuu, missiomme ihmisarvoisesta huomisesta ei ole muuttunut. Työmme ytimessä on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen. Diakoniatyön on edelleenkin mentävä sinne, missä hätä, häpeä ja kärsimys ovat suurimmat, Holmström sanoo. Uudistunut Hemingway’s on nyt urbaanin elämän kohtaamispaikka ? Seurusteluja juomaravintolaketju Hemingway’s Bar & Cafe on uudistumassa ja ensimmäisenä uuteen konseptiin voi tutustua 19.4.2017 alkaen Helsingissä osoitteessa Hietalahdenranta 11. Rentona vapaaajanviettopaikkana tunnettu Hemingway’s muuntautuu jatkossa myös etätyön tarpeisiin erinomaisesti. Hietalahden Hemingway’sin jälkeen suunnitteilla on uudistaa myös useita muita ketjun kohteita lähitulevaisuudessa. Hemingway’s-ravintoloiden tarina juontuu tunnetun kirjailijan Ernest Hemingwayn elämästä. Kirjailijan legendaariset ajatukset ja oivallukset ovat innoittaneet ravintolaa luomaan oman postikorttisarjan ja postimerkin. Asiakkaat voivat lähettää veloituksetta ystävälleen sitaattipostikortin, joka sisältää samalla myös lahjan vastaanottajalle: Tuomalla postikortin Hemingway’sravintolaan tarjotaan vieraalle kahvit. Postikortin voi lähettää Hietalahden Hemingway’sista 19.4.-23.4 välisenä aikana. Ravintoloiden omat postimerkit tekevät vielä tuloaan, sillä useammin omakuvamerkkejä teetetään esimerkiksi lemmikeistä. – Omakuvapostimerkkejä teetetään paljon etenkin lapsista, vauvoista ja lemmikeistä. Kesäisin omakuvapostimerkkejä tilataan erityisesti ylioppilasjuhlien ja häiden kiitoskortteihin. Itselleni ei ole vielä tullut vastaan ravintolan omaa postimerkkiä oman postikortin kera. Tämä tulee varmasti olemaan hauska yllätys, kertoo Postin tuotepäällikkö Johanna Rouhe. Liikkuvaan työhön Uudistunut Hemingway’s on suunniteltu kaupunkilaisten monenlaisiin tarpeisiin; työskentelyyn, seurusteluun ja ennen kaikkea viihtymiseen. Liikkuvan työn tarpeet huomioivan alueen ansiosta on ravintoloissa jatkossa helppo ja hyvä työskennellä. Etätyöntekijät, palaverista toiseen siirtyvät ja palaveripaikkaa kahvilasta etsivät löytävät Hemingway’stä loistavat työntekoon suunnitellut tilat – pistorasioista ei tule pulaa! Alkuillasta ja viikonloppuisin ravintoloiden tuttu olohuonemaisuus korostuu ja tunnelma vaihtuu seurusteluravintolamaiseksi. Ruokaja juomavalikoimaan on haettu inspiraatiota suosituista kahvilaja seurusteluravintolatrendeistä. Esimerkiksi huolella valitusta olutja viinivalikoimasta löytyy vaihtoehtoja vaativampaankin makuun. Purtavien osalta pikkusuolaisten ja kahvilatuotteiden valikoimaa on kehitetty – Hietalahden Hemingway’stä saa muun muassa herkullisia bataattiranskalaisia ja listalle on tulossa myös hodari raakayrttimakkaralla. Kahville piipahtavat voivat napata kupposen kylkeen myös herkullisen toastin tai smoothien. Hemingway’s-ravintolat ovat jatkossa yhä useammin tapahtumapaikkana kiinnostaville tilaisuuksille. Jo avajaisviikon keskiviikkona 19.4. klo 1819 järjestetään Hietalehden Hemingway’sistä Radio Helsingin Suuren hesalaisen kirjakerhon livelähetys, jossa on vieraana runoilija ja kirjailija Miki Liukkonen. Tapahtuma on avoin kaikille. Lukupiirit ja erilaiset porukat löytävät Hemingway’s-ravintoloista hyvän tapaamispaikan, jossa voi juttelun lomassa nauttia myös ruuasta ja juomasta. Lisäksi Hietalahdenrannan Hemingway’stä voi tiedustella ryhmille järjestettäviä olut-tastingejä, joissa tutustutaan oluen maailmaan ja makuihin. Vuonna 1877 diakonissaksi vihitty sisar Cecilia Blomqvist toimi laitoksen johdossa ja monilla sen uusilla työaloilla. Pikku-Mary oli tullut kahdeksan kuukauden ikäisenä sairaan äitinsä seurassa sisar Cecilian johtamaan leprasairaalaan. Äidin kuoltua hänestä tuli lapsirakkaalle Cecilialle kuin oma lapsi. Kuva: HDLA Keinoja ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi Eloisa ikä -videoanimaatioissa ? Mielenterveydellä ei ole ikärajaa! on Eloisa ikä -ohjelman tuottama kuuden videoanimaation sarja. Yksittäiset videot esittelevät mielenterveyttä tukevia esimerkkejä hankkeiden kehittämistä ratkaisuista ja keinoista. Ne sopivat erityisesti iäkkäiden ihmisen elämäntilanteisiin, sillä niissä huomioidaan iän tuomat erityispiirteet. Mielenterveydellä ei ole ikärajaa! -sloganilla haluamme kertoa, että minkä ikäisenä tahansa voi vahvistaa omaa mielenterveyttään ja että apua kannattaa hakea vanhanakin, kertovat videoprojektin vastuuhenkilöt ja Eloisa ikä -ohjelman tutkijat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä Vanhustyön keskusliitosta. – Vuosien vastaanottokokemukseen perustuen tiedän, että hyviä tuloksia mielenterveyden vahvistamisessa saadaan aikaan yli 80-vuotiaanakin, sanoo Saarenheimo. – Mieli ja ruumis ovat kiinteästi yhteydessä keskenään. Mielen pulmat voivat oireilla ruumiillisina vaivoina, ja niihin haetaan usein apua terveyskeskuslääkäriltä. Jos vaivoihin ei löydy fyysistä syytä, voisiko lääkäri harkita lähetteen kirjoittamista vaikkapa lähellä sijaitsevan järjestön senioritoimintaan; vaihtoehtona lääketieteellisille lisätutkimuksille, ehdottaa Marja Saarenheimo. – On hienoa, että mielenterveystaidot pyritään saamaan ensiaputaitojen kaltaiseksi kansalaistaidoksi. Me eloisat haluamme pitää tässäkin asiassa ikääntyneet mukana ja peräänkuulutamme siksi ikäsensitiivisen osaamisen merkitystä, kuten Suomen Mielenterveysseuran piirrosvideo havainnollistaa. Neuvokkaiden naisten video kertoo 67-vuotiaan ”Toinin” tarinan. ”Jospa tänään uskaltaisin mennä katsomaan, minkälaista Neuvokkaiden naisten ryhmässä on, ja sopisinko minä joukkoon.” – Onneksi Toini uskaltaa, sillä sitä kautta hän löytää toisia pienituloisia eläkeläisnaisia, joiden elämään mahtuisi uusia ystäviä ja uutta tekemistä, ehkä myös vanhojen vahvuuksien uudelleenlöytämistä, kuvailee Miina Sillanpään Säätiön projektikoordinaattori Saini Suutari videolla esiteltävää toimintaideaa. Ongelmaratkaisuun tarvitaan tahtoa Ikäkuulo on hiljainen kansanterveysongelma. Kuuloliiton video havainnollistaa, miten kuulon heikentyminen voi johtaa monenlaisiin ongelmiin ja vaivoihin. Ratkaisukeskeisen esitystavan ansiosta videolla kerrottava ”Sirkan” tarina antaa katsojalle vinkit ja keinot korjata ongelma niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassakin. Työiän loppupuolella oleville kuuloseulojen järjestäminen vaatii panostamista, mutta säästää lopulta kalliita korjaavia sote-puolen liitännäiskustannuksia, arvioi Kuuloliiton projektikoordinaattori Tuija Tuormaa.
• 13 Viikot 17-18 • Nro 8 Taivallahden Kesäteatteri kunnioittaa satavuotiasta Suomea näytelmällä Tukkijoella Meren äärellä nautitaan upean Milana Micikin laulusta ? Milana Misic on kesän tähti Taivallahdessa. Milana on laulaja, muusikko ja näyttelijä. Milanan rooli musiikkinäytelmässä Tukkijoella on Anni, ujo piika Pietolan rapistuvalla tilalla. Tukkilaiset jakavat naiset keskenään silloiseen tapaan. Annin aikoo saada pauloihinsa komea Huotari. Huotari on kunnolliselta vaikuttava, oikeudenmukaisuutta puolustava nuori mies. Tuleva kesä eletään juhlatunnelmissa perinteisen suomalaisen kesäteatterin parissa. Monille jo tuttu teatterin ammattilainen Kari Kinnaslampi ohjaa Teuvo Pakkalan kirjoittaman näytelmän Tukkijoella. Pala Suomen historiaa elää näyttämöllä Tukkijoen tarinan ja osittain jo unhoon jääneiden kansanlaulujen myötä. Kysymyksessä on Oskar Merikannon musiikkia, jonka osa yleisöä saattaa kuitenkin muistaa hyvin. Tukkijoella nähdään komeita nuoria miehiä, tukkilaisia. Kun tukkilaiset palaavat kylille, heitä odottavat kauniit naiset. Romantiikkaa ja rakkautta on tulossa, mutta tarinan pääteemat ovat kuitenkin ihmisen ikuiset vitsaukset raha ja petos. Milana kertoo, että Annin rooli on kiinnostava ammatillisesti, koska Annilla on monta laulua, joita ei oikein voi kuulla missään muualla. Ei niitä kaikkia löydy Youtubestakaan. Niiden harjoittelu ja esittäminen on musiikillisesti haastavaa, mutta siksi juuri innostavaa. Anni on piika, ja se vie Milanan ajatukset kauas menneisyyden tarinoihin, satavuotisen Suomen tarinoihin. Milanan omat rakkaat, mummi ja vaari, ovat aikanaan olleet maatilalla piikana ja renkinä. Ovat rakastuneet, ja menneet naimisiin. Mummi oli syntynyt 1909 Mikkelin maalaiskunnassa. Mummi ja vaari kertoivat Milanan lapsuudessa tarinoita elämänsä varrelta. Milana muistaa jutuista myös sen, miten vaikeita aikoja mummi ja vaari olivat eläneet. Suomi onkin oikeastaan aika nuori itsenäisenä valtiona. Milana on musiikin ammattilainen. Kesäteatterissa hän on esiintynyt 20082009 Vantaalla vaativassa monologissa näytelmässä Laulumme, joka kertoi Milanan äidin, Laila Kinnusen, musiikillista tarinaa. Milana muistelee edelleen väkevää kokemusta, kun lavalla oli vain hän, bändi, ja useita asuja eri aikakausilta. Tarina sai suuren suosion, ja se teki myös pienen kierroksen joissakin kaupungeissa. Milana kiittää edelleen Susanna Haavistoa, joka käsikirjoitti, ohjasi ja oli kaikessa taiteilijan tukena. Kuopiossa kesällä 2015 Milana esiintyi näytelmässä, joka kertoi Olavi Virrasta. Musiikillisia tarinaproduktioita on muitakin menossa ja työn alla, mutta laulajalle on tärkeää myös uusi musiikki. Aikanaan kahvilan pöydän ääressä syntyi Milana Team, jonka tuotteena julkaistaan huhtikuussa uutta musiikkia. Uusi single Rakkauslukko (muistattehan sillat, joissa on rakkauslukkoja), yhdistää etnisiä sävyjä suomalaiseen iskelmään. Milana pitää itsekin tästä positiivisen sävyisestä tarinasta. Keväällä kesäteatterissa eletään aikaa, jolloin kaikki näytelmän eri osiot ovat työn alla. Kun teksti alkaa muuttua tarinaksi näyttämölle puheen, laulujen ja tanssien yhdistämisen kautta, niin se saa uuden sykkeen työryhmään. Milana odottaa innolla mitä kaikkea hyvä ohjaaja tässä prosessissa saakaan hänestä esiin. Työryhmä on toimiva, ja hyvällä yhteistyöllä toinen toisiaan auttaen ja tukien näytelmästä syntyy nautittavaa niin tekijöilleen kuin yleisölle. Esityksissä katsojat saavat nauttia myös kesäisestä haitarimusiikista, joka kuuluu itsestään selvänä elementtinä Tukkijoelle. Milana harrastaa aamukävelyjä meren rantaan, spinningiä ja käy säännöllisesti kuntosalilla. Liikunta avaa kehon laululle. Hän on aivan innoissaan, kun kotoa Taivallahden kesäteatteriin pääsee mukavasti pyöräillen. Helsinki on Milanan kotikaupunki, ja hänelle hyvin rakas. Kesällä voi kätkeytyä kaikessa rauhassa jäätelön kanssa jonnekin penkille istumaan, ja vain nauttia auringosta, ratikoiden äänistä sekä katsella ihmisiä. Taivallahden kesäteatteriin kulkuyhteydet ovat hyvät. Bussi 24 ajaa miltei teatterin viereen. Runeberginkadun ratikkapysäkiltä sekä bussipysäkiltä ravintola Eliten kohdalla pääsee teatterille kävellen Eteläistä Hesperiankatua meren suuntaan. Raitiotievaunuja ja busseja kulkee Kampin metroaseman sekä rautatieaseman vierestä, joten kesäteatteriimme on helppo tulla mistä päin maata/ kaupunkia tahansa. Taivallahden kesäteatterin musiikkinäytelmän Tukkijoella ensi-ilta on sunnuntaina 9. heinäkuuta klo 19.00. Taivallahden kesäteatteri tarjoaa mukavaa menoa merellisessä miljöössä. Teatterin kahvila avataan tuntia ennen esitystä ja siellä voi nauttia kahvia/teetä makean tai suolaisen kera. Baarista saa kuohuviiniä, olutta, lonkeroa, siideriä sekä konjakkia (A-oikeudet). Katsomo on 300-paikkainen. Viihtyisässä katetussa katsomossa voi nauttia esityksestä niin auringonpaisteessa kuin sateen sattuessa. Taivallahden kesäteatteri sijaitsee Hietaniemen uimarannan läheisyydessä, joten kerrospukeutuminen on paikallaan, jos merituuli sattuu raikkaasti puhaltelemaan. Liput talvikaudella tulevalle kesälle saa olemalla yhteydessä teatterille joko sähköpostilla taivallahdenkesateatteri@gmail.com tai puhelimitse numerosta 044 080 92 80 ma-pe kello 1618. HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer solmivat kumppanuussopimuksen uusien lääkehoitojen tutkimuksen kehittämiseksi ? HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää lääketutkimusta Suomessa. Yhteistyötä tehdään muun muassa lääkehoitojen vaikuttavuuden, täsmälääkkeiden kehittämisen ja geenitutkimuksen alueilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Helsingin yliopiston yhteisellä Academic Medical Center -kampuksella tehdään tiivistä yhteistyötä lääketieteen, potilaiden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. HUS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi kampuksella toimii yliopiston HiLIFE-erillislaitokseen kuuluva Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM). Lääkekehitystä tehdään yhä useammin akateemisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden välisenä yhteistyönä. Se avaa mielenkiintoisia näkymiä tulevaisuuteen ja tähtää muun muassa lääkehoitojen kehittämisen nopeuttamiseen. HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka myötä on käynnissä useita yhteishankkeita liittyen esimerkiksi kliinisiin tutkimuksiin, terveystiedon tietoturvalliseen hyödyntämiseen ja täsmälääkkeiden kehittämiseen. Uuden lääkkeen kehittäminen vie 10–15 vuotta ja maksaa keskimäärin jo kaksi miljardia euroa. Kliinisissä lääketutkimuksissa tutkitaan uusien lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta. Kliiniset tutkimukset ovat kalliita, ja lääkekehitys saattaa epäonnistua tutkimusten loppuvaiheessakin mm. odottamattomien haittavaikutusten vuoksi. Genomitiedon hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ennakoida lääkkeen haittavaikutuksia ja vähentää epäonnistumisen riskiä kehityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet genomitiedon hyödyntämiseen, ja kansallinen genomistrategia luo puitteet genomitiedon hyödyntämiselle myös tuotekehityksellisessä tutkimuksessa. Suomi ainutlaatuinen maa geenitutkimukselle Genomitieto on erityisen arvokasta, kun se voidaan yhdistää terveystietoihin. Biopankit ja niiden toimintaa säätelevä biopankkilaki tuovat tässä Suomelle erinomaisen kilpailuedun tavoiteltaessa kansainvälisiä tutkimusinvestointeja. – Suomalaisen väestön geeniperimä ja tutkimusmyönteisyys tarjoavat ainutlaatuiset puitteet geenitutkimukselle, kertoo professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista. Palotien mukaan on arvioitu, että genomitietoa hyödyntämällä voitaisiin jopa puolittaa lääkkeen kehitykseen liittyvä epäonnistumisen riski. Pfizer onkin jo yhdessä kolmen muun lääkeyrityksen kanssa rahoittamassa Palotien johtamaa geenitutkimushanketta. Terveystiedon tietoturvallinen hyödyntäminen edesauttaa paitsi geenitutkimusta myös sairauksien ominaispiirteiden ja potilaan kokeman tautitaakan ymmärtämistä. Tässä HUS:n kehittyvät tietovarannot luovat erinomaiset edellytykset myös lääkekehitystä tukevalle tutkimukselle. – HUS:n tavoite on olla johtava terveystiedon hyödyntäjä, mikä mahdollistaa sekä hoitojen vaikuttavuuden arvioinnin että uusien hoitomuotojen kehittämisen. Tämä voidaan toteuttaa potilaan tietosuojaa vaarantamatta kehittyneessä toimintaympäristössä, kertoo HUS:n kehitysjohtaja Visa Honkanen. – Suomessa on erinomaista osaamista erityisesti yksilöllisten lääkehoitojen kehittämisessä ja haluamme tukea ja viedä alaa eteenpäin. Tavoitteena on saada Suomeen entistä enemmän sekä kliinisiä tutkimuksia että muita tutkimusinvestointeja, toteaa Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.
• 14 Nro 8 • Viikot 17-18 ? Punavuoren, Kampin, Erottajan ja lähialueen galleriat avautuvat pääsiäisen jälkeen. Uutena tilana esitellään Lokal-galleria. Naisella on oikeus nautintoon Portugalilaislähtöisen Rita Vargasin yksityisnäyttely “The Lines of Displacement” täyttää Jaden Gallerian, Punavuorenkatu 4, värikylläisillä grafiikkateoksilla, jotka esittelevät monipuolisesti hänen taidegrafiikkaa vuosien varrelta, sekä jo aiemmin nähtyä että uutta. Vapaalla viivalla herkuttelevat kuivaneulatyöt ja silkkipainotöiden maalaukselliset värikentät todistavat sekä taiteilijan taidon monipuolisuudesta että painopinnan mahdollisuuksista tekstuurein, viivoin ja pistein. Näyttelyn rikkaat grafiikkavedokset ammentavat aiheensa taidehistoriasta ja nykyajan populaarikulttuurin kuvastoista. Teosten läpi kulkevat punaisena lankana rakkauden ja ihmissuhteiden, nautinnon ja sukupuolisuuden teemat. – Naisella on oikeus nautintoon, yhden kuvan kissanaamiota kantava nainen tuntuu sanovan. Teoksissa japanilaisten puupiirrosten hahmot kohtaavat kännykkäkameralla napatut tuokiokuvat nuorista naisista, joiden yhtä aikaa uhmakkaat ja haavoittuvaiset poseeraukset muistuttavat sosiaalisen median kuvavirran hetken taidetta. Taiteilijatapaaminen on perjantaina 28.4. klo 16.30– 17.15, ennen näyttelypurkua. Björkille suunniteltua designia Klaus Haapaniemen suunnittelema ”Black Lake” tuotesarja esillä galleria Lokalissa, Annankatu 9. Suunnittelija/taiteilijan uusi kokoelma syntyi alkuperäisenä tilaustyönä islantilaiselle artistille Björk Gudmundsdottirille moderniin hirsihuvilaan Islantiin. Tilaan räätälöidyt huonekalut ja tekstiilit ovat nyt esillä lyhyesti, ennen kuin Björkin tilaama kokoelma alkaa matkansa Islantiin. Kudotun Black Lake -kankaan innoittajana toimivat Björkin kertomus alueen vulkaanisesta maaperästä ja majesteettisen luonnon ympäröimästä syrjäisestä, järven rannalla sijaitsevasta meditatiivisesta kesäkodista. Kokoelman keskipiste on Black Lake -kuosilla verhoiltu ja suomalaisen Nikarin käsin valmistettu sohva. Kokoelman muita tuotteita ovat sohvalta lattialle kuin laavavirtana valuva Iso-Britanniassa Bristolissa perinteisin menetelmin kudottu tekstiilikudos sekä tummaa höyryävää lampea lehvästön ja salaperäisten laavakivien lomassa markkeeraava pyöreä, Hollannissa valmistettu villamatto. Lokalin näyttelyä varten Klaus Haapaniemi & Co. on myös suunnitellut pienen erän painettuja villahuiveja ja samettisia kirjekuorilaukkuja. Lisäksi näyttelyssä on myynnissä erä etsauksia, jotka ovat grafiikkapaja Himmelblaun toteuttamia ja olleet aiemmin esillä vain Royal Academyssä Lontoossa. Muuttuvan mielen maisema Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee kuvaja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan syvätarkkoja, pikkupiirteisiä töitä erilaisilla käsinkirjontaja maalaustekniikoilla. Hänen erikoisalaansa on luova kirjonta. Pohjola kirjoo muistiin elämäänsä, unikuvia ja arkeen kätkeytyneitä pyhiä hetkiä. Hän tekee hyvin erilaisia ja erikoisia teoksia. – Uusimmissa teoksissani jatkan luonnon ja ihmisen välisen vuoropuhelun tutkimista. Teosteni kirjotut linnut heijastuvat vanhojen peilien kautta äärettömyyteen. Kivipäiväkirjat – teossarja koostuu pienistä maalauksista, joihin tekijä on liittänyt kiviä Italiasta Saarenmaalta, Hiidenmaalta sekä Pielisen ja Tampereen Pyhäjärven rannoilta. Ne ovat matkamuistoja, mutta myös muistumia suomalaisen sananlaskun antamasta elämän mittasuhteista: – Ison kiven ikäinen ja pienen kiven kokoinen. – Teoksissani ja niiden aiheissa voi kokea kaiken, mitä ihminen kantaa mukanaan tiedostaen tai tiedostamatta. Käsittelen työssäni ihmisenä olemisen mysteeriä ja näkymättömän selittämätöntä läsnäoloa. Henkilökohtainen työskentelytapa tuo yksityiset tunteet ja kuvamaailman yhteiseksi kokemukseksi. Kädellä ja sydämellä on parhaimmillaan intuitiivinen yhteys ja vuorovaikutus: välitön kosketus materiaaleihin, läsnäoloon ja hiljentymiseen ovat tärkeitä. Tilaa eläimille loistaa Päivi Latvala on pitkän linjan eläintaiteilija, jolle lehmät ja muut maaseudun eläimet ovat pääaiheita. Piirtäjän ja graafikon ammatit näkyvät kuvakulmissa ja tarkoissa yksityiskohdissa. Tumma tai värikäs yksinkertainen tausta jättää tilaa eläimelle loistaa maalauskissa. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo esille nykyaikaisen maaseudun taiteen ystävien lähelle. Maaseudun tulevaisuus on Latvalalle tärkeää; hän haluaa herättää ihmisissä aitoja tunteita maaseutua kohtaan. Taiteilijan lehmämaalaukset ovat jo löytäneet tiensä viljelijöiden ja rehuyritysten halutuiksi lahjoiksi. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu piti avajaisissa satuttavan puheen lehmien määrän ja lehmätilojen vähenemisestä omana elinaikanaan. Taitelija haluaa kuvata eläinten kauneuden realistisesti, mikä vaatii tarkkaa silmää ja viimeisteltyä otetta. Romanttisuus hiipii teoksiin siitä tunteesta, jota eläimet omistajilleen edustavat. – Jokaisella lehmällä on nimi, ne eivät ole vain tuotantokoneita ja omaisuutta; ne ovat rakkaita työtovereita, kotieläimiä ja lemmikkejä. Maalaus ihmetapahtumana Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, näyttää Marika Mäkelän ”Pre-Language” (=Ennen kieltä)sekatekniikalla puulle töitä. Hän sanoo usein unohtuvan, että olennaisinta maalaamisessa on itse maalaaminen. Kun taiteilija työskentelee, on selvää, että hän hyödyntää omia kokemuksiaan, tietojaan, kun luo uutta. Maalaaminen tapahtuu omilla ehdoillaan. Myös materiaali ”ajattelee” tai sillä on oma tahto. Taitelijalle luomisprosessi on aina ihmetapahtuma, joka avaa työn ainukertaisen salaisuuden. Galleristi Ilona Anhava kirjoittaa, että Marika Mäkelän maalaukset stimuloivat kaikkia aisteja. Voimme kylpeä, levätä ja nauttia niistä. Voimme tuntea töiden tuoksun ja lähellä kuulla niitä. Mäkelä tunnetaan parhaiten ekspressiivisenä värimaalarina. Hän suosii maalauksissaan runsaita, paksuja värikerroksia ja lähes kolmiulotteisia siveltimenvetoja. Myös hänen graafisemmassa tuotannossaan on värielämyksellä tärkeä osa. Mustaa piirroksellisuutta teokseen tuovat primitiiviset merkit. Taidegrafiikkaa Marika Mäkelä on tehnyt 1990-luvun alusta lähtien. Maalausten materiaalintuntua ja fyysisyyttä hän ei pyri vedoksiin siirtämään. Päinvastoin hän sanoo grafiikan parissa tapahtuneiden kokeilujen hedelmöittäneen hänen tapaansa maalata. Paikalla on muistinsa Tm-galleria, Erottajankatu 9, esittelee Pia Salon teosta ”Näkymättömyyden asteet V ”(2014-). Se on jatkuva installaatioprojekti, joka koostuu maalauksista ja pienoistaloista. Sarjan viides osa ”Kaiku” viittaa heijastumaan ja aikaan. – Teoksissa pohdin ajan ja paikan kerroksellisuutta sekä jäljen jättämisen merkitystä. Teosten talot eivät nojaa todellisuuteen, vaan ne ovat yhdistelmä muistikuvia ja tunnetiloja. Talojen yksityiskohdat ovat täynnä tuttuutta ja outoutta ja ne tuntuvat olevan jonkinlaisessa välitilassa, kuin menneisyyden aaveet. Muistot kiinnittyvät huoneisiin, ja ne pitävät sisällään asioita, salaisuuksiakin. Paikalla on Salon mielestä oma muistinsa. Puut ja kivet, rakennukset tai niiden rauniot ovat osa paikan muuttuvaa olemusta, ajallista syvyyttä ja kerroksellisuutta. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta paikka pysyy aina samana, erityisenä ja ainutlaatuisena. – Näyttelyn maalaukset kuvaavat näitä paikkoja, haparoivia näkymiä muistojen laidoilta. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Pääsiäisen kuvataide Klaus Haapaniemen (sohvalla) uutta Black Lake kuosia Lokal Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Portugalilaissyntyinen mutta Suomessa asuva Rita Vargas on tehnyt värikylläisiä grafiikkateoksia Jade Galleryyn. Mustavalkoteos vasemmalla, keltainen teos oikealla molemmat Eternal Lovers. Kuva: Raimo Granberg Kuvaja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan Harakka-teokseen on käytetty käsinkirjontaa, sekatekniikkaa, silkkilankaa, koruja, nappeja ja helmiä. Kuva: Raimo Granberg. Eläintauluistaan tunnettu taiteilija Päivi Latvala (vas.) ja näyttelyn avaaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio edellisen teoksen Ihanat naiset rannalla edessä Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marika Mäkelä taustallaan vuosina 2016-2017 sekatekniikalla puulle tehty teoksensa Pre-Language (Emerald) Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 17-18 • Nro 8 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Kultaja kellosepät Autolasipalvelut Palvelukseen halutaan ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ILMOITA palveluhakemistossa! SOITA 09-41397332 LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Vuokralle tarjotaan Vuokralle tarjotaan katutasossa sijaitseva TOIMITILA 49M 2 hyvällä paikalla, EteläHelsinki. Tarvittaessa mahdollisuus liittää yhteen viereinen huoneisto. p. 0440 999 905 Vihtiläinen, tilauspohjainen, 2 kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti Luoteis-Uusimaa hakee kesäksi KESÄTOIMITTAJAA noin kolmeksi kuukaudeksi, työtehtävinä ovat juttujen kirjoittaminen, ideointi ja valokuvaaminen. Alalle aikovalle oiva tilaisuus! Jos olet reipas ja aikaansaapa, lähetä sähköpostia juha.ahola@karprint.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puutarhojen salainen historia – kasviarkeologialla selvitetään puutarhaviljelyä jopa keskiajalle asti ? Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa pystyttiin valaisemaan Suomen ja Ruotsin historiallisten puutarhojen viljelyä aina keskiajalle asti. Yksi löydetyistä kasvilajeista oli rohtonakin yleisesti käytetty hulluruoho, joka rantautui Helsingin Kaisaniemen puutarhaan jo 1700-luvulla todennäköisesti Uppsalasta. FM Teija Alangon väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan Naantalin luostarin ja Kumpulan kartanon puutarhoja sekä Uppsalan, Turun ja Helsingin akateemisia puutarhoja ja niissä aikojen saatossa viljeltyjä kasveja. Näiden toisiinsa osin linkittyvien kohteiden historia ulottuu Ruotsin vallanaikaan alkaen 1400-luvulta ja yltäen 2000-luvulle. Suomalaista puutarhahistoriaa on tutkittu historiallisista lähteistä, mutta ei kovin paljon arkeologian tai arkeobotaniikan avulla, vaikka kirjalliset lähteet eivät aina ole riittäviä. Arkeobotaniikka eli kasviarkeologia yhdistää kasvitiedettä, arkeologiaa ja historiaa, ja tutkii hyötykasveja sekä ihmisten ja kasvien vuorovaikutusta menneisyydessä. Puutarhojen saloihin kiinni monitieteisesti Erityisesti historiallisissa puutarhoissa arkeologisia kaivauksia rajoittavat usein käytännön syyt, mikä vaikuttaa myös arkeobotaanisen tutkimuksen kohteisiin. Alangon tutkimuksen tavoitteena oli valaista Suomen ja Ruotsin puutarhahistoriaa arkeobotaniikan avulla ja testata vaihtoehtoista näytteenottomenetelmää, joka tehdään puutarhan maaperästä niin kutsutulla lapiokairalla ilman arkeologisia kaivauksia. Alanko löysi tutkimuksessaan 8404 makrofossiilista kasvijäännettä 154:stä eri kasvilajista tai -suvusta. Siemenistä, hiiltyneistä jyvistä ja hiiltyneen puun lastuista mitattiin 30 radiohiiliajoitusta, jotka osoittavat, että vanhimmat siementen ja jyvien ajoitukset olivat keskiajalta ja nuorimmat olivat moderneja. Radiohiiliajoitus on menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen ikä. – Kasvijäänteistä löytyi sekä viljoja, marjoja, koriste-, lääkeja puutarhakasveja että kulttuuritai puutarharikkaruohoja. Nämä löydöt kertovat sekä kasvien käytöstä että puutarhaviljelystä tutkituilla kohteilla, kertoo Alanko. Yksi esimerkki löydetyistä lajeista on hulluruoho (Datura stramonium), joka löytyi Uppsalan ja Kaisaniemen puutarhoista. Se on yksi amerikkalaisista hyötykasveista uuden ajan Euroopassa, edustaen uuden maailman löytymistä ja puutarhakulttuurin kehitystä. – Hulluruohoa käytettiin lääkkeenä ja kasvatettiin kaupallisissa puutarhoissa apteekkiin myytäväksi. Kaisaniemen puutarhan makrofossillilöydöt ovat ensimmäisiä tästä lajista Suomessa, kertoo Alanko. Tiedetään, että 1800-luvun puolivälissä hulluruohoa kasvatettiin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ja sen siemeniä myytiin sanomalehdissä, mutta 1700-luvun viljelyä koskien lajista ei ole kirjallista tietoa sen enempää Kaisaniemestä kuin muualtakaan Helsingistä. Kuitenkin lajin radiohiiliajoitettu siemen osoittaa, että sitä viljeltiin jo 1700-luvulla Helsingissä. Lisäksi maanäytteiden sisältämät lannoitukseen viittaavat jäänteet, kuten kalojen suomut ja hiiltymättömän ja hiiltyneen puun lastut, ilmentävät myös oman aikansa puutarhanhoitoa. Alanko toteaa, että lapiokairamenetelmä oli kohtuullisen toimiva, kaivauksista riippumaton ja suhteellisen nopea, vaikka toisaalta tässä menetelmässä näytekoko oli rajoitettu. Kirjalliset lähteet olivat tutkimuksen taustan muodostamiseksi välttämättömiä, ja historiallisten puutarhojen tapaustutkimuksissa riittäviä. – Puutarhahistoriaa voi ja tulisi tutkia sekä kirjallisista lähteistä että arkeobotaniikan avulla, sanoo Alanko. Kasvijäänneaineistoja saadaan sekä arkeologisilta kaivauksilta että suoraan puutarhamaasta. Kirjallisuuden kasvilajilistat kertovat viljellyistä lajeista, mutta eivät tutkimuksen kohteina olleissa puutarhoissa muutoin hyödynnetyistä lajeista, eivätkä puutarharikkaruohoista. – Kasvilistojen lajeista jokseenkin harvoja löydettiin kasvijäänteinä johtuen siementen suhteellisen huonosta säilyvyydestä puutarhamaassa ja viljeltyjen lajien siementen niukasta kertymisestä puutarhamaahan, kertoo Alanko. Kun kattavaa kirjallisuutta viljellyistä lajeista ei ollut, arkeobotaniikka paljasti Alangon tutkimuksessa arvokasta tietoa, jota ei olisi muuten saatu. Lisäksi luostarin tutkimus osoitti, että on tärkeää etsiä puutarhakasvien jäänteitä myös puutarhojen ulkopuolisista rakenteista. Hulluruoho. Kuva: Teija Alanko.
• 16 Nro 8 • Viikot 17-18 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI