• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 9-10 – Nro 4/2018 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MEISTÄ PARAS HETKI HOITAA HAMPAITA ON ENNEN KUIN MIKÄÄN VAIVAA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! Varaa aika: (09) 696 2990 tai fossa.fi LOUNAS Elmun Baarissa maanantaista perjantaihin kello 11.00 -14.00 Käsintehtyä rouheaa husmanskostia ja kasvisruokaa seisovasta pöydästä, oman leipurin leipää, runsas salaattipöytä ja hyvää kahvia. Myös leikkeitä, burgereita ym. Tervetuloa! Telakkakatu 8, 00150 Hki GASTRO CAFE NOSTURIN Voimassa 1.5. asti. Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Bulevardi Puuttuuko hammas tai vaivaako suussakin jokin? Tervetuloa avoimiin oviin ONNI hammas Bulevardille keskiviikkona 7.3. klo 15-18! Avoimissa ovissa asiantuntijamme tekevät maksuttomia arvioita suusi terveyden tilasta. Arviot voivat koskea esimerkiksi puuttuvien hampaiden korvaamista, viisaudenhampaita, juurihoitoja tai esteettistä hammashoitoa. Myös erikoishammasteknikko palvelee sinua hammasproteesitarpeissa. Varmista paikkasi varaamalla aika puhelimitse 09 7597 7356 tai onnihammas.fi/avoimetovet . Voit tulla paikalle myös ilman ajanvarausta. ONNI on osa Med Group -konsernia. ONNI hammas Bulevardilta saat juuri sinun hampaillesi räätälöidyt hammaslääkäripalvelut saman katon alta. ONNI HAMMAS BULEVARDI, BULEVARDI 22, HELSINKI. TERVETULOA! KATSO MUUT AVOIMET OVET OSOITTEESTA ONNIHAMMAS.FI/ AVOIMETOVET
• 2 Nro 4 • Viikot 9-10 tehtaanmyymälä Tukkutori, Sörnäinen, Vanha talvitie 8, 00580 HKI ? 09-774 33 477, Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 www.wotkins.fi 1.-2.3. (to-pe) klo 13-18 3.-4.3. (la-su) klo 11-17 Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2018 7,70 Kymmenis en vuotta sitten Eini oli rapakunn ossa Liikunta, vesi, vitamiinit, proteiini ja kasvikset nostivat ylös Ota talteen! Fengshuikodissa viihdytään HUIPPUKYLMÄ Selluliittia sulattava ohjelma 96-vuotias joogaohjaaja täynnä energiaa Vyöhyketerapiasta tehokasta apua synnytyskipuihin UBIKINOLI hidastaa ikääntymistä Ylimääräinen verensokeri varastoituu rasvaksi Luonnollisia materiaaleja ja muotoja huoltaa tukielimistöä www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-41397300 TILAA OMASI Uudenlainen nuorisotyön osaamiskeskus aloittaa ? Uusi valtakunnallinen nuorisotyön osaamiskeskus keskittyy nuorten mielenterveyden edistämiseen sekä päihdeja pelihaittojen ehkäisemiseen. Tätä työtä lähtevät yhdessä luotsaamaan Suomen Mielenterveysseura ry, EHYT ry ja Nuorten mielenterveysseura -Yeesi ry. Nuorisoalan osaamiskeskukset ovat opetusja kulttuuriministeriön valitsemia toimijoita, jotka kehittävät nuorisotoimialaa ministeriön ohjauksessa vuosina 2018-2019. Kaikki 11 osaamiskeskusta edistävät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. – Olemme todella innoissamme uudesta osaamiskeskuksesta ja sen tuomasta mahdollisuudesta tehdä laajaa yhteistyötä. Mielenterveyden edistäminen sekä päihdeja pelihaittojen ehkäiseminen linkittyvät nuorten elämässä monin tavoin yhteen. Esimerkiksi mielen hyvinvointia tukevilla arjen valinnoilla, hyvällä itsetuntemuksella sekä tunneja ihmissuhdetaidoilla voidaan parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä ja päihdehaittoja. Yhteenliittymä EHYT:in kanssa tuokin synergiaetuja. Yeesi taas tuo mukanaan runsaasti osaamista nuorten osallistamisesta sekä toimijuutta vahvistavasta työstä, Suomen Mielenterveysseuran lasten ja nuorten mielenterveystyön päällikkö, osaamiskeskuksen esimies Anniina Pesonen kertoo. Uuden ”osken” toimintaan kuuluu muun muassa koulutusten ja työvälineiden kehittäminen yhdessä nuorten ja nuorisoalan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on rakentaa valtakunnallisesti kattava yhteistyöverkosto sekä lisätä myös nuorten osallisuutta hyvinvointinsa edistäjinä. Huhtikuussa käynnistyvä osaamiskeskus tukeekin laajasti kuntien, nuorisojärjestöjen, työpajojen, urheiluseurojen, etsivän nuorisotyön sekä nuorisotyöhön kouluttavien oppilaitosten nuorisotyötoimintaa. – Nuorisotyöntekijät tekevät merkittävää työtä nuorten voimavarojen, toimijuuden, toivon ja elämänilon edistämisessä kohdatessaan nuoria. Tehtävämme on vahvistaa tätä perustyötä mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdeja pelihaittatyön kautta. Uusi valtakunnallinen nuorisotyön osaamiskeskus keskittyy nuorten mielenterveyden edistämiseen sekä päihdeja pelihaittojen ehkäisemiseen.
• 14. vuosikerta – nro 4 Viikot 9-10 Ajankohtaista Helsingin ensimmäinen biolämpölaitos käyttöön Työmaa muuttaa liikennejärjestelyitä keskustassa ? Rakennustyömaa aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyihin Helsingin keskustassa. Fabianinkadusta tulee osittain yksisuuntainen, poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat 21.2.–9.3. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Fabianinkatu muuttuu noin kahden viikon ajaksi yksisuuntaiseksi Fabianinkatu 16 kiinteistön kohdalta, jotta liikenne ei tukkeutuisi liiaksi vastapäätä olevan työmaan vuoksi. Ajo Esplanadin suuntaan tapahtuu Unioninkadun kautta. Vaikutus joukkoliikenteeseen on arvion mukaan melko olematon, koska Fabianinkadulla ei kulje säännöllistä joukkoliikennettä. Polkupyöräilijät ja jalankulkijat kulkevat suoja-aidoin varustettua väylää pitkin työmaan ohitse. Vanhan kauppahallin tarjonta parempi kuin koskaan Postipalvelut Kruunuhaasta Hakaniemen postiin ? Postin palvelupisteisiin Helsingissä tehdään maaliskuun aikana muutoksia sekä Kruununhaassa että Kallion ja Sörnäisten alueilla. Palvelupisteverkoston kehittämisellä vastataan asiakkaiden muuttuneisiin asiointitottumuksiin ja verkkokaupan kasvuun helpottamalla pakettien noutoa postien laajoilla aukioloajoilla ja erilaisilla palveluvaihtoehdoilla, kuten pakettiautomaateilla ja noutopisteillä. Sivu 11 Sivu 5 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Pormestari Jan Vapaavuori vihki Salmisaaren pellettilämpölaitoksen käyttöön yhdessä Helenin toimitusjohtaja Pekka Mannisen kanssa. Kuva: Katri Tamminen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vihki käyttöön Helenin Salmisaaren uuden biolämpölaitoksen 14. helmikuuta. Laitoksella tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä Suomen suurimmassa pellettikattilassa. ? – Helsinki on voimakkaasti sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hiilineutraalius edellyttää meiltä rohkeaa edelläkävijyyttä ja päästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Käyttöön vihitty Salmisaaren pellettilämpölaitos on loistava esimerkki uusiutuvan energian käytöstä kaupungin lämmöntuotannossa, totesi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vihkiäispuheessaan. – Salmisaaren pellettilämpölaitos on merkittävä hanke uusiutuvan energian lisäämiseksi Helenin energiantuotannossa. Biopolttoaineilla korvataan kivihiiltä, mutta ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen tarvitaan kuitenkin myös muita ratkaisuja, sanoi Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen. Sivu 10 ? Suomen liittyessä EU:hun 1995 tapahtui ratkaiseva muutos monelle kauppahallin kauppiaalle, joiden valikoima koostui ulkomaisista herkuista. Esimerkiksi Vanhan kauppahallin juustokauppoihin alkoi saapua ranskalaisia ja muiden Keski-Euroopan maiden pastöroimattomia juustoja. Wotkin’s tunnetaan lihoista, makkaroista, ja valmisruoista. Lihatukku Veijo Votkin Oy – 40 vuotta lihatukkukauppaa Wotkin’sin tuotemerkillä on Lihatukku Veijo Votkin tehnyt kauppaa jo 40 vuotta ? – Vuonna 1978 aloitimme lihan leikkaamolla ja lihatukkukaupalla. HoReCa-sektori oli kohderyhmä, jonka palvelemiseen keskityimme. – Vuonna 1995 avasimme makkaratehtaan. Samalla alkoi myös leikkeleiden ja lihajalosteiden valmistus. Vuonna 2000 oli tehtaanmyymälämme avajaiset. Silloin Kuluttaja-asiakkaista tuli tärkeä osa asiakasryhmää. Sivu 10 Finlandia-talo valaistaan jatkossa juhlien kunniaksi Sivu 7
• 4 Nro 4 • Viikot 9-10 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4 Yleisönosasto Helsingin väkiluku lähes 650 000 H elsingin väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 644 788 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana sen mukaan 9 600 asukkaalla, mikä on 2 600 enemmän kuin edellisvuonna. Edellisen vuodenvaihteen ennakkotietoon verrattuna väestönkasvuksi saadaan 9 150 henkeä. Koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 18 300, mikä on 1 900 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudulla on nyt 1 156 800 asukasta ja koko Helsingin seudulla 1 477 000 asukasta. Helsingin seutu kasvoi 20 000 asukkaalla vuoden 2017 aikana, eli 1 700 enemmän kuin vuonna 2016. Varhaiskasvatusikäisten eli 1–6-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvaneen vuoden 2016 aikana noin 440 lapsella, ja heidän määränsä on vuoden lopussa noin 39 500. Peruskouluikäisten eli 6–14-vuotiaiden määrä kasvoi 1 800 hengellä, ja peruskouluikäisiä oli vuoden lopussa 52 000. Yli 75-vuotiaiden kasvu oli noin 450 asukasta. Väestönkasvusta noin kaksi kolmasosaa ennakoidaan tulleen vieraskielisestä väestöstä edellisvuosien tapaan. Tehdään yhdessä aidosti maksuton toinen aste ? Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä lukiouudistuksessa voidaan turvata kaikille yhtäläiset oikeudet itsensä sivistämiseen ja kehittämiseen. SLL vaatii, että aidosti maksuton toinen aste turvataan kirjaamalla lakiin, ja että opetuksen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat opiskelijalle maksuttomia perusopetuksen tavoin. Nykytilassa kustannukset voivat Opetushallituksen teettämän selvityksen mukaan nousta jopa 2 500 euroon. Pelkän peruskoulun varaan jäävät nuoret ovat heikommassa asemassa yhteiskunnassa. Siksi yhteiskunnan on huolehdittava, ettei rahanpuute estä keneltäkään toisen asteen koulutusta. Jokaisella on taustasta ja perheen varallisuudesta riippumatta oltava yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa unelmansa ja elää onnellista elämää. SLL on huolissaan taloudellisen tilanteen vaikutuksista lukiolaisten hyvinvointiin. Kouluterveyskyselyn mukaan 35% lukiolaisista arvioi perheen taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai huonommaksi. Saman kyselyn mukaan joka viides lukiolainen käy töissä opintojen ohessa ja joka neljäs kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. SLL huomauttaa, että Nuorisobarometrin 2017 ennakkotietojen mukaan rahanpuute voi vaikuttaa nuorten harrastuksiin ja ystävien kanssa vietettyyn aikaan sekä aiheuttaa häpeän ja ulkopuolisuuden tunnetta. Opiskelu ei ole lukiolaisten ainoa tehtävä, vaan opintojen ulkopuolisellekin elämälle pitää jäädä aikaa ja rahaa. Harrastukset ja ystävien kanssa vietetty aika auttavat jaksamaan koulutiellä ja tukevat lukiolaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. SLL on mukana aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta vaativassa kansalaisaloitteessa, jonka kannattajaksi voi ilmoittautua vielä 18.3. saakka. Aloitteen vireillepanijajärjestöt ovat aloittaneet loppukiritapahtuman Facebookissa. SLL haastaa kaikki mukaan kampanjaan ja allekirjoittamaan kansalaisaloitteen aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta! Alvar Euro puheenjohtaja Unkari tärvelee EU:n idean Kolumni ? Malevin lentokoneen laskeuduttua Budapestin Ferihegyn lentokentälle (1981) alkoi pitkä seikkailu. Levitin käteni ja totesin hämilläni miten ihmeessä Unkari heti vei sydämeni? Lopulta Unkari muutti kokonaan sydämeeni asumaan. Tätä on kestänyt kohta neljä vuosikymmentä. Unkarin kamppailut, vaarat ja vaikeudet, yhteiskunnan ja kirkon muutokset ovat sulaneet osaksi minua. Suomalaisugrilainen veljeyden henki kasvoi rakkaudeksi ja katkeamattomaksi yhteydenpidon virraksi. Budapestin kupeessa sijaitsevan Csömörin ihmiset ja perheet, pappeja ja pormestareita myöten ovat tapahtumineen ja juhlineen kasvaneet osaksi minua. Csömörin pappi Péter Solymár adoptoi minut ”kaksoisveljekseen”, Csömörin kirkosta tuli vakituinen saarnakirkkoni ja Unkarista vuotuinen matkakohteeni. Nopeasti Csmörin ja Loviisan seurakunnat solmiutuivat ystävyysseurakunniksi. En osannut muuta kuin ihmetellä csömöriläisten loputonta vieraanvaraisuutta ja kekseliästä rakkautta. Kun Csömörin pormestari sitten ojensi kunniakirjan käteeni ja vapautumisen suurjuhlassa kuulutti , että tästä lähtien olet oleva Csömörin kunniakansalainen, en osannut panna vastaan enkä muuta kuin ihmetellä. Unkarilainen vieraanvaraisuus valloittaa kekseliäästi ja sytyttää hengen palavasti. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut niin läheltä seurata tämän veljeskansan kehitystä. Monta asiaa on jäänyt myös tekemättä. Kollegani Péter Solymár piti luonnollisena ja tärkeänä, että menen heti haastattelemaan hänen maansa johtajaa János Kádaria, jonka suosio noina vuosina nousi kilvan unkarilaisten elintason kanssa. ETYKin (1975) liennytys, mielipiteenja sananvapaus olivat avanneet lehdistölle ja kirjallisuudelle uudet väylät vahvistaa kansojen keskinäistä luottamusta ja yhteyttä. Kádária en ehtinyt tavata mutta kymmenet ja sadat kohtaamani unkarilaiset ovat todistaneet sukulaisuuden voiman ja yhteisyyden ilon. Euroopan murroksessa ItäEuroopan vapautuessa kahleistaan Unkari kasvoi sillanrakentajaksi idän ja lännen välille. Puoli vuosisataa oli kuuluttu Neuvostoliiton hallitsemaan itäiseen Eurooppaan. Vuoden 1956 kansannousu ja 1960-luvun talousuudistus olivat antaneet liikkumatilaa itsenäiselle politiikalle. Kylmä sota oli lientynyt suojasääksi. Unkari näytti tietä muille liennytyksen ja kylmän sodan purkamisen etujoukkona. Ulkomaankauppa kasvoi, maa kelpasi vapauden ja liberaalien aatteiden malliksi. Kun vierailimme Unkarin parlamentissa, ei kenellekään jäänyt epäselväksi, että aidon demokratian ihanne ja voima on avaamassa tietä uudenlaiselle Unkarille. Kylmän sodan muurit murtuivat, vanhat järjestelmät kaatuivat. Vapautumisen huumassa Unkari hakeutui Naton jäseneksi, liittyi Euroopan unioniin (2004) ja muutenkin palasi länsieurooppalaisille juurilleen. Talous, politiikka ja kulttuuri löysivät kotiinsa. Mutta miten sitten kävi? Miksi unkarisydämeni nyt itkee? Pääministeri Viktor Orbán pilasi suotuisan kehityksen. Kansalaisten ilmaisun ja toiminnan vapautta rajoitetaan häikäilemättömästi. Demokratialle ja vapaudelle ei löydy enää kotia. Lain voimin rajoitetaan kansalaisjärjestöjen vapautta. Orbànin Fideszpuolue polkee ihmisoikeuksia rajoittamalla yliopistojen vapaata tutkimusta, opettamisen riippumattomuutta ja mediaa sensuroidaan. Akateemista tiedonsaantia vahditaan ja vaiennetaan. Rasismia ja muukalaisvastaisuutta suojellaan. Avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ei ole puhettakaan. Viktor Orbánin Fideszpuolueen politiikka nojaa EU:n arvostelemiseen vaikka samaan aikaan Unkari nauttii korkeasta 25 miljardin euron EU-tuesta. Se vain näyttää valuvan Viktor Orbánin lähipiirin ja kannattajien taskuihin. Unkaria epäillään EU-varojen väärinkäytöstä. Ei ihme, että sydän suree, mutta rakkaus ja kaipaus Unkariin elää. Aion sittenkin karaista mieleni ja matkustaa taas kerran Unkariin. Veli-Matti Hynninen Kaivopuiston konsertit takaisin juhlavuosien kunniaksi ? Elävän musiikin yhdistys Elmu ry ja Helsingin juhlaviikot juhlivat merkkivuosiaan täyttämällä Helsingin Kaivopuiston musiikilla sunnuntaina 19. elokuuta. Luvassa on runsas artistikattaus ja kesäistä pikniktunnelmaa 1970-luvulta alkaen järjestettyjen Kaivopuiston Kansanjuhlien ja Juhlaviikkojen perinteikkäiden Kaivarin konserttien hengessä. Ilmaiskonsertin esiintyjät julkistetaan huhtikuussa. 40-vuotias Elmu ry sekä tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Helsingin juhlaviikot ovat kuluneiden vuosikymmenien aikana antaneet vahvan panoksensa elävän kaupunkikulttuurin kehittämiseen ja monipuolisten musiikkielämysten mahdollistamiseen kaikille helsinkiläisille. Elokuinen Kaivopuiston konsertti juhlistaa tätä matkaa kutsumalla jälleen koko kaupungin yhteen musiikin äärelle. Vuonna 1978 perustettu Elmu ry on laajentanut pääkaupungin musiikkielämää muun muassa Lepakon, Radio Cityn ja Nosturin toiminnan kautta. Kesällä 1968 ensimmäistä kertaa järjestetty Helsingin juhlaviikot on vuosien varrella esitellyt lukuisia uusia artisteja eri puolilta maailmaa ja tarjoillut ainutkertaisia konserttikokemuksia jo useammalle sukupolvelle. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry on helsinkiläinen yhdistys, jonka tehtävä on musiikkikulttuurin ja nuorison hyvinvoinnin edistäminen. ELMU ry 40 v. -ohjelmaa järjestetään pitkin vuotta. Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin monitaidefestivaali, jota vietetään seuraavan kerran 17.8.-2.9. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 25.4. Uusi Haavakeskus nopeuttaa potilaiden hoitoonpääsyä ? HUS:ssa aloitti helmikuun alussa toimintansa uusi Haavakeskus. Sen tavoitteena on sujuvoittaa kroonisista haavoista kärsivien potilaiden hoitoa, tiivistää hoitoketjuja, yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä lisätä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä ja konsultaatiotoimintaa. Taustalla on laaja kroonisten haavapotilaiden joukko, jonka hoito on pitkään ollut pirstaloitunutta ja hajanaista. Eurooppalaisten vertailulukujen perusteella on arvioitu, että järjestäytymätön haavanhoito aiheuttaa yksistään HYKSsairaanhoitoalueella 20–40 miljoonan euron vuosittaiset kulut. Lisäksi krooniset haavat kuten painehaavat, diabetesperäiset haavat ja laskimovajaatoiminnan aiheuttamat haavat tuottavat lukemattomille potilaille pitkäaikaista kärsimystä ja toistuvaa hoitokierrettä. Kroonisten haavojen menestyksekkään hoidon kulmakivenä on nopea ja tarkka haavan syntymekanismin selvittely. Hankalien haavojen diagnostiikka ja hoito vaativat usein monen eri erikoisalan ja usean eri ammattiryhmän erityisosaamista ja saumatonta yhteistyötä. Haavakeskuksen toimintamallin suunnitteluun onkin osallistunut yli 100 terveydenhuollon ammattilaista eri erikoisaloilta ja ammattiryhmistä erityisesti plastiikkakirurgian, verisuonikirurgian ja dermatologian erikoisaloilta. Toimintaan on saatu myös muutamia lisävakansseja. Haavakeskus on tällä hetkellä yhteistyöverkosto, jolla ei ole omaa toimipistettä. Potilaat hoidetaan ja tutkitaan fyysisesti samoissa paikoissa kuin aiemminkin, mutta potilaan arviointiin ja hoitoon osallistuu tarvittaessa moniammatillinen työryhmä jo nyt. Helsingin kaupungin alueella ongelmallisimpien haavojen hoito on keskitetty Viiskulman haavavastaanotolle. Vaativimmat haavat hoidetaan erikoissairaanhoidon yksiköissä. Nähtävyyskohteet työllistävät kesällä ? Kesätyötekijät ovat jälleen haussa. Kansallismuseon museoja nähtävyyskohteet ovat merkittävä kesätyönantaja eri puolella Suomea sijaitsevien paikkakuntien keskeisissä matkailukohteissa. Eri puolilla Suomea sijaitsevat kohteet ovat tärkeitä ja vaikuttavia alueidensa elinvoimaisuudelle. Alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdäänkin aktiivisesti yhteistyötä toiminnan kehittämisessä. Kesätyöpaikkoja on nyt haussa Suomen merimuseossa, Hämeen linnassa, Olavinlinnassa, Louhisaaren kartanolinnassa, Seurasaaren ulkomuseossa ja Hvitträskissä. Kesäkaudella 2018 Kansallismuseon museoissa ja linnoissa on monipuolinen näyttelyja tapahtumaohjelmisto. Huhtikuussa Kansallismuseo täyttyy pinkin leikin riemusta kun Barbie – The Icon -näyttelyssä kuljetaan maailmankuulun ikonin jalanjäljissä vuodesta 1959 aina tähän päivään asti. Hämeen linnan näyttelyitä on uudistettu ja toukokuussa avautuvassa Hohto – suomalainen hopea 1600– 1830 -näyttelyssä ylellisyysesineiden taitavasti kaiverretut koristukset, nimikirjaimet ja vaakunat kertovat huikeasta suomalaisesta käsityötaidosta. Oliko Suomi sittenkään Ruotsin valtakunnan köyhä itäinen maakunta? Kesäkuussa Suomen merimuseossa avautuva Sex and the Sea on kansainvälisten huipputaiteilijoiden Saskia Boddeken ja Peter Greenawayn kokoama näyttely, joka käsittelee merimiesten yksinäisyyttä, himoa ja erotiikkaa.
• 5 Viikot 9-10 • Nro 4 Postipalvelut Kruunuhaasta Hakaniemen postiin Lastenklinikalla uusia leikkaustekniikoita hengitystieavannepotilaille Helsinkiläisillä yrityksillä hyvät suhdannenäkymät ? Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentyneet hieman viime syksystä, kertoo tänään julkaistu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työja elinkeinoministeriön tilaama Pk-yritysbarometri 2018. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa mm. kansantalouden kasvun painottuminen yhä enemmän vientiin sekä yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletettu väheneminen. Koko maan pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku (+35) nousi kolmella yksiköllä viime syksystä. – Helsinkiläisten yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen selvästi positiiviset. Saldoluku on kuitenkin pääkaupungissakin laskenut viisi prosenttiyksikköä, ollen nyt +43, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Suhdanteiden paranemista ennakoi 50 prosenttia (syksyllä 55 %) ja heikkenemistä kahdeksan prosenttia helsinkiläisistä pkyrityksistä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 42 prosenttia (syksyllä 38 %) yrityksistä. Suhdannenäkymät ovat Helsingissä positiiviset myös henkilökunnan määrän kehityksen suhteen. Helsingin pk-yritysten edustajista 30 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja viisi prosenttia arvioi määrän olevan pienempi. Näin saldoluvuksi muodostuu +25, kun se syksyllä oli +26. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. Myös koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella lähes vastaavat (+17) kuin viime syksynä (+16). – Helsingissä työllistämisen suurimmiksi esteiksi koetaan työn sivukulut ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus sekä osaavan työvoiman saatavuus, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. ? Lastenklinikalla on käytössä uusia leikkaustekniikoita, joilla voidaan auttaa lapsipotilaita, joiden hengitystieavanteen taustalla on kurkunpään synnynnäinen tai hankinnainen ahtaus. Lastenklinikoiden Kummeilta saatu tuki mahdollisti kesällä 2017 kahden erikoislääkärin kuukauden kouluttautumisen ja vierailun Yhdysvaltain suurimmassa pediatrisen ilmatiekirurgian keskuksessa, Cincinnatin lastensairaalassa. – Hyödynnämme vierailulta saatuja oppeja ilmatieongelmaisten lasten diagnostiikan ja valtakunnallisen hoidon kehittämisessä. Tuen saaminen on merkittävää, kun harvinaisiin sairauksiin kehitetään hoitoja, sanoo korva-, nenäja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Nokso-Koivisto. – Koulutusvierailulla opitut asiat jalostetaan omiin tarpeisiin. Kirurgisen osaamisen lisäksi voimme tarjota Suomen sairaaloille diagnostiikka-apua lasten ilmatieongelmien hoidossa sekä tehdä jälkikontrolleja ainakin osin myös videointien avulla, jatkaa lastenkirurgi Janne Suominen. – Tämä on erinomainen osoitus siitä, että eri sektorien välisellä yhteistyöllä voidaan mahdollistaa merkittäviä edistysaskeleita lapsipotilaiden hoidossa. Lahjoitusten konkreettisen vaikutuksen osoittaminen on tärkeä viesti tukijoillemme heidän antamansa avun arvosta, sanoo Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster. Uudet opit heti käyttöön Osoitus uudesta osaamisesta on Lastenklinikalla tehty leikkaus, jossa potilaan omasta kylkirustosta käytettiin kahta erillistä rustosiirrettä, jotta henkitorven ja ruokatorven välille syntynyt aukko saatiin suljettua ja ilmatietä pystyttiin laajentamaan maksimaalisesti. – Vuoden ikäiselle lapselle ei ole Suomessa tehty aiemmin vastaavia toimenpiteitä. Leikkauksen tavoitteena on vieroittaa kasvava lapsi hengitystieavanteesta, jolloin hän voi jatkossa elää normaalia elämää, kertoo lastenkirurgi Janne Suominen. Trakeostomia eli hengitystieavanne on lapsella hengitystieongelmien hoidon äärimuoto. Lastenklinikalla tehdään vuodessa noin kymmenen uutta trakeostomiaa, joista valtaosa alle 1-vuotiaille lapsille. Hengitystieavanteeseen päädytään tyypillisesti erilaisiin syndroomiin liittyvien rakennepoikkeavuuksien tai pitkittyneen hengityskonehoidon seurauksena. Pikkulasten hengitystieavanne edellyttää ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa, ja herättää erityistä huolta vanhemmissa. Usein sairaalahoitojaksot ovat potilaille myös pitkiä. Potilaan hoito kotona edellyttää vuositasolla viiden hoitajan työpanoksen ja sen kokonaiskustannukset ovat noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Postipalvelut siirtyvät 28.3. Kruunuhaasta Hakaniemen postiin. Hämeentielle avataan 7.3. Postin uusi noutopiste. Jatkoa sivulta 3 ? Postin palvelupisteisiin Helsingissä tehdään maaliskuun aikana muutoksia sekä Kruununhaassa että Kallion ja Sörnäisten alueilla. Katajanokan ja Kruununhaan asiakkaat (postinumeroalueet 00160 ja 00170 Helsinki) saavat kaikki postipalvelut keskiviikosta 28.3. kello 8 lähtien Hakaniemen postista 00530 Helsinki osoitteessa Säästöpankinranta 2. Nykyinen Kruununhaan posti 00170 Helsinki (os. Rauhankatu 10) palvelee asiakkaita ennen muutosta normaalisti tiistaihin 27.3. kello 16 saakka. Postin oma myymälä 00530 Helsinki palvelee Hakaniemessä maanantaista perjantaihin kello 8–20 ja lauantaisin kello 10–15. Hakaniemen postista asiakkaat voivat noutaa saapuneet paketit ja muut kuitattavat lähetykset. Sieltä voi myös lähettää postia ja ostaa postimerkkejä sekä pakkaustarvikkeita. Posti uudistaa palvelupisteverkostoaan ja siirtää postipalvelut osasta Postin omia myymälöitä kumppaniyritysten palvelupisteisiin. Palvelupisteistä jo yli 90 % toimii nykyisin kumppaniyritysten yhteydessä. Postin tavoitteena on löytää postipalveluille sopiva kumppaniyritys myös Kruununhaasta, mutta toistaiseksi alueelta ei ole löytynyt kumppaniyritystä. Uusi noutopiste palvelee Hämeentiellä Postinumeroalueen 00500 Helsinki asiakkaat voivat noutaa pakettinsa torstaista 7.3. lähtien uudesta noutopisteessä, joka toimii KMarketissa osoitteessa Hämeentie 16, 00530 Helsinki. Uusi noutopiste palvelee K-Market Hämeentie 16:n laajoina aukioloaikoina maanantaista lauantaihin kello 7–23 ja sunnuntaisin kello 9–23. Pakettien ja muiden kuitattavien lähetysten noutamisen lisäksi noutopisteestä voi ostaa postimerkkejä ja pakkaustarvikkeita sekä jättää valmiiksi maksettuja lähetyksiä Postin kuljetettavaksi. Postinumeroalueiden 00170 ja 00500 asiakkaita tiedotetaan ennen palvelupistemuutoksia jokaiseen kotiin jaettavalla kirjeellä. Joustavaa asiointia asiakkaiden tarpeisiin Postin verkostoon kuuluu kaiken kaikkiaan yli 1 400 palvelupistettä. Vastaanottaja voi ohjata verkkokauppaostoksiaan itselleen sopivimpaan noutopaikkaan Postin verkkopalvelussa tai mobiilisovelluksella. Postin lähettämisen verkkopalvelussa voi puolestaan maksaa paketin postimaksun valmiiksi. Palvelu antaa Helposti-koodin, jolla paketin voi viedä jonottamatta mihin tahansa Postin palvelupisteeseen: www.posti.fi/lahettaminen Palvelupisteverkoston kehittämisellä vastataan asiakkaiden muuttuneisiin asiointitottumuksiin ja verkkokaupan kasvuun helpottamalla pakettien noutoa postien laajoilla aukioloajoilla ja erilaisilla palveluvaihtoehdoilla, kuten pakettiautomaateilla ja noutopisteillä. Postin pakettiautomaattiverkosto kasvaa lähivuosina tuhannella automaatilla. Kaikkien Postin palvelupisteiden sijainnit ja aukioloajat löytyvät osoitteesta www.posti.fi/postit. Rakennustyömailta pilaantunutta maa-ainesta 300 tuhatta tonnia ? Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB). Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittelytai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin. Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittoraPilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio. kenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa. Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle. Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilive Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.
• 6 Nro 4 • Viikot 9-10 Sunnuntaiksi VIIKKO 9 MA 26.2. Nestori TI 27.2. Torsti KE 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Onni, Sisu TO 1.3. Alpo, Alpi, Alvi PE 2.3. Virve, Fanni, Virva LA 3.3. Kauko SU 4.3. Ari, Arsi, Atro VIIKKO 10 MA 5.3. Leila, Laila TI 6.3. Tarmo KE 7.3. Tarja, Taru, Taika TO 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Vilppu PE 9.3. Auvo LA 10.3. Aurora, Aura, Auri SU 11.3. Kalervo Jos sinä pelkäät yksinäisyyttä, niin pelkäät vain ajatuksiasi, ajatustesi vaatimuksia, sitä jumaluutta, joka sinua etsii. Maria Jotuni (1880-1943) Päivyri ? Zäpämmät: Kalevalan päivän konsertti Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 28.2. klo 18 Tervetuloa Zäpämmät-duon konserttiin Kalevalan päivän iltana! Marjo Smolander soittaa kannelta ja Pauliina Kauppila lyömäsoittimia. ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta. 1. krs Keskiviikkona 28.2. klo 18 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esille nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. 28.2. käsittelemme John Selbyn kirjaa Seitsemän mestarin tie. Lukupiiri kokoontuu kevään mittaan myös 28.3., 25.4. ja 30.5. ? Sukututkimus ja yritysarkistot Kokoustila 1. krs Torstaina 1.3. klo 16 Tule kuulemaan, miten yritysarkistoja voi hyödyntää sukututkimuksessa. ? Kinopiiri 1. krs Maanantaina 5.3. klo 18 Tervetuloa Kinopiiriin, jossa jäsenet jakavat vaikutelmiaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. 5.3. keskustelussa on Ingmar Bergmanin Mansikkapaikka (1957). Elokuvan DVD-tallennetta on saatavilla lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistossa. Kinopiiri kokoontuu kevään mittaan myös 9.4. sekä 7.5. ? Digineuvontaa 1. krs Tiistaina 6.3. klo 11-17 Nordean asiantuntijat ovat paikalla Rikhardinkadun kirjastossa opastamassa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tervetuloa oppimaan sähköistä tunnistautumista! Jos mahdollista, ota mukaan omat pankkitunnuksesi ja oma mobiililaitteesi, jotta neuvojat voivat auttaa sinua parhaiten. Pankkitunnukset ovat avain moniin digitaalisiin palveluihin, kuten Omakanta, Vero, Kela ja Poliisi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa ja helpottaa arkea. Samansisältöistä digineuvontaa on tarjolla kirjastossamme myös 3.4. ja 8.5. ? Släktforskning och företagsarkiven Mötesutrymmet 1. vån. Torsdag 8.3. kl. 16 Var hittar man företagsarkiven? Kan släktforskaren nyttja företagens arkiv? Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Tosi hankala tyyppi ? Mitä tehdä, kun toinen on täysin eri mieltä kuin itse? Olisiko parasta keksiä jokin omassa viiteryhmässä vastenmieliseksi todettu ihmisluokkatyypitys, johon sijoittaa toisinajattelija: ”Sinä olet samarialainen ---. Eikö asia olekin niin?” Vai kannattaisiko psykologisoida vieraasti solkkaava, ajatteleva ja toimiva hankalikko ja pudottaa tämän johonkin ilmeiseen paarialuokkaan: ”--sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?” Tai ehkä kannattaisi tukeutua oman viiteryhmän totuttuun ajattelutapaan, jonka valossa torjua äkkiväärän tyypin puheet: ”Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? --Mikä sinä luulet olevasi?” Johanneksen evankeliumin kertomuksessa, pääsiäisen jälkeen, Maria kohtaa yllättäen ylösnousseen Jeesuksen. Maria luuli ylösnoussutta mestariaan ensin puutarhuriksi. Asian ihmeellinen laita kuitenkin alkoi vähitellen selvitä. Tyyppi vaikuttikin kosketeltavan tutulta. Jeesus kuitenkin sanoi Marialle tylyn tuntuisesti – äänensävyä emme tosin tiedä: ”Älä minuun koske!” ”Noli me tangere!” Älä tee minusta oman systeemisi osaa! Toisinajattelijat ovat tosi hankalia tyyppejä. Eivät sovi totuttuun tyyliin, omaan systeemiin. Ainoa keino kohdata toinen – jos joskus onnistuisi – on ottaa kuuntelijan asento, vaieta ja tehdä totista työtä koettaakseen ymmärtää, mitä toinen tolkuttaa. Oman ajattelun raja-aidat saattaisivat jopa kaatua. Jeesuksen seurassa näin näyttää tapahtuvan useimmin kuin harvoin. Omat keinot ja ymmärrys loppuu. Vastassa on Jumalan poika, joka puhuu omiaan, ei meidän juttujamme. (Evankeliumi Johanneksen mukaan 8:46-59) Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa Jussi Parviaisesta elämäkerta Piranesi – Rauniot puhuvat Sinebrychoffin taidemuseo ? Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisee Maria Roihan kirjoittaman Jussi Parviaisen elämäkerran Jumalan rakastaja maaliskuussa 2018. Marian Roihan kirjoittama Jussi Parviaisen elämäkerta Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja julkaistaan 13. maaliskuuta 2018. Kiitetyn ja kiistellyn teatterimiehen tarinan piti alun perin ilmestyä syksyllä 2017, mutta kirjan julkaisua jouduttiin tuolloin lykkäämään. Kotimaista draamaa uudistanut ja julkisuuden valokeilassa neljällä vuosikymmenellä paistatellut Jussi Parviainen on suomalaisista kulttuuripersoonista suurin ja ristiriitaisin. Miten kuhmolaisesta seurakuntanuoresta tuli suomalaisen teatterin supertähti? Mitä Jumalan teatteri -skandaali merkitsi Parviaiselle? Entä suomalaiselle teatterille? Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja esittelee Parviaisen laajan taiteellisen tuotannon ja dramaturgiakäsityksen sekä käy läpi suomalaisen teatterin lähihistoriaa ja kulissien takaisia käänteitä. Yksityiselämänsä käänteitä salaamatta Parviainen kertoo tarinansa juuri niin raakana ja koreana kuin on sen kokenut. Parviaisen lisäksi ääneen pääsevät myös lukuisat Parviaisen kollegat ja entiset oppilaat Teatterikorkeakoulusta. ? Piranesi – Rauniot puhuvat 16.2. 27.5. esittelee italialaisen Giovanni Battista Piranesin (17201778) grafiikkaa. Piranesi uudisti tapaa kuvata Rooman kaupunkikuvaa ja maisemaa. Hänen tunnetuimmat grafiikansarjansa ovat Vedute di Roma ja Carceri d’Invenzione. Molemmat sarjat ovat edustettuina näyttelyssä. ”Yleisöllä on nyt harvinainen tilaisuus tutustua grafiikan suuren mestarin teoksiin, jotka vain harvoin voivat olla esillä valonherkkyytensä vuoksi”, sanoo museonjohtaja Kirsi Eskelinen. Esillä on yhteensä 16 grafiikanlehteä Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmasta. Vedute di Roma -sarjaan kuuluu 137 grafiikanvedosta. Piranesi aloitti sarjan työstämisen ennen vuotta 1748 ja täydensi sitä vähitellen, aina kuolinvuoteensa saakka. Piranesi julkaisi 16 vedosta sisältävän Carceri d’Invenzione -sarjan ensimmäisen kerran 1740-luvun lopulla 14-osaisena. Hän jatkoi sarjan työstämistä ja julkaisi sen uudelleen täydennettynä vuonna 1761. Piranesin grafiikantuotanto käsittää yli tuhat teosta. Näyttelytilassa on myös Carceri d’Invenzione -sarjasta tehty 3D-videoprojisointi. Sen myötä katsoja voi sukeltaa sisälle Piranesin mielikuvituksellisiin tiloihin. Samaan aikaan museossa on esillä italialaisen taiteilijan Ippolito Caffin taidetta esittelevä näyttely Italian ja Orientin lumo. Sekä Caffille ettäPiranesille Rooma oli unelmien kaupunki ja se näkyy heidän teoksissaan. Näyttelyt tarjoavat kiehtovan aikamatkan Roomaan ja veduta-kuvien historiaan. Giovanni Battista Piranesin (1720-78): Octavian pylväshallin porttirakennus Roomassa Kuva/ bild/photo: Kansallisgalleria / Finlands Nationalgalleri / Finnish National Gallery / Kirsi Halkola. Kielikylpyyn voi hakea maaliskuun loppuun asti ? Kielikylpyyn haetaan tänä keväänä 31.3.2018 mennessä. Helsingin kielikylpypäiväkoteja ovat tällä hetkellä Arla, Elias, Lokki, Myllytonttu, Nuotti, Pihlaja, Roihuvuori ja Ruskeasuo. Elokuusta alusta kielikylpyä järjestetään myös päiväkoti Vihtorissa. Vihtorin eskarin kielikylpypaikkoja on vielä vapaana, lisätietoja voi kysyä päiväkodin johtajalta. Kielikylpyä tarjoavat myös Språkbadet Sälen ja Bamse språkbad. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielitaito kielikylpykielessä. Kielikylpy jatkuu varhaiskasvatuksesta 9-luokalle. Kielikylpyyn haetaan normaalisti varhaiskasvatushakemuksella. Jos lapsi on jo mukana varhaiskasvatuksessa, huoltaja voi sopia siirtohakemuksesta lapsen hoitopaikan kanssa. Perheet saavat päätöksen huhtikuun loppuun mennessä.
• 7 Viikot 9-10 • Nro 4 Otto Meri Finlandia-talo valaistaan jatkossa juhlien kunniaksi Finlandia-talo juhlavalaistuksessa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Kuva: Johanna Saario Jatkoa sivulta 3 ? Pormestari Jan Vapaavuoren päätöksellä Finlandia-talon torniosa valaistaan tulevaisuudessa merkittävissä tilanteissa. Tunnettujen kiinteistöjen värivalaisua käytetään maailmalla laajasti. Monien kaupunkien ikoniset rakennukset, kuten Sydneyn oopperatalo, Empire State Building, Eiffel-torni ja Varsovan kulttuuripalatsi sekä moni muu tunnettu rakennus ottaa värein kantaa maailman tapahtumiin. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna lukuisat maailman kaupungit valaisivat kuuluisia rakennuksiaan Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Helsinki liittyy nyt näiden kaupunkien joukkoon, ja valaisee Finlandia-talon jatkossa erityisen merkittävissä tilanteissa. Valaisulla voidaan huomioida Helsingille merkittävimpiä kaupunkitapahtumia, valtiollisia juhlavuosia tai valaisu voi toimia esimerkiksi solidaarisuuden osoituksena maailman tapahtumiin. – Lukuisat maat valaisevat tunnettuja rakennuksia ja huomioivat näin värein maailman tapahtumia. Helsingissä Finlandia-talo on kansallinen symboli ja keskeinen valaisukohde. Tämä on hieno tapa kunnioittaa ystäviämme tai markkinoida kaupungin tapahtumia. Valaisu korostaa kaupunkikuvaa, ja somessa leviävät valaisukuvat vievät sanomaa myös Helsingin ulkopuolelle, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Ensimmäinen juhlavalaistus nähtiin Finlandia-talolla torstaina 15. helmikuuta kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi ja 16. helmikuuta Liettuan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Finlandia-talo valaistaan myös 24. helmikuuta Viron 100-vuotisjuhlan kunniaksi. – Finlandia-talolla on Suomen taitavimmat valosuunnittelijat, jotka toteuttivat muun muassa paljon huomiota herättäneen Suomi 100 -juhlavalaistuksen. Tulemme jatkossa näkemään mielenkiintoisia toteutuksia, jotka keräävät kansainvälistä huomiota ikonisesti valaistujen rakennusten joukossa, toteaa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Kauanko sinä etsit parkkipaikkaa? ? Talven tultua Etelä-Helsingin entuudestaan huono parkkipaikkatilanne on heikentynyt entisestään. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun kantakaupungissa vapaan pysäköintiruudun etsimiseksi pitää kiertää kortteli useampaan kertaan. Eikä tästä huolimatta ole varmaa, että vapaata pysäköintiruutua löytyy. Talvi ja lumentulo auttavat myös havaitsemaan autot, jotka ovat samalla paikalla kuukaudesta toiseen. Lukumääräisesti näitä ei ole monia, mutta jo yksikin on liikaa. Pitkäaikaissäilytyksessä oleva ajoneuvo vie koko ajan yhden pysäköintiruudun verran arvokasta katutilaa ja on pois sitä todella tarvitsevilta. Pysäköinnin kannalta keskeisiä tekijöitä on kolme: saatavuus, etäisyys ja hinta. Säännöllisesti autoa käyttävien kannalta merkitystä on myös ajalla. Joka ilta parkkipaikan etsimiseen käytetty 15 minuuttia tarkoittaa viikkotasolla jo lähes kahta tuntia ylimääräistä autossa istumista. Pysäköinnin hinnalla ja saatavuudella on kytkös. Mitä edullisempaa pysäköinti on, sitä enemmän sille on kysyntää. Asukaspysäköinnin hinnalla on tässä suhteessa merkitystä. Hieman yli 20 euroa kuukaudessa maksava tunnus on sen edullisuuden takia paljon kysytty. Sen lunastavat myös monet sellaiset, jotka eivät sitä välttämättä tarvitsisi. Asukaspysäköintitunnuksen tämän hetkinen hinta mahdollistaa ajoneuvojen pitkäaikaissäilytyksen kantakaupungissa. Tilanne ei ole ideaali. Ne jotka todella tarvitsevat autoa, joutuvat etsimään pysäköintipaikkaa sen johdosta pidempään. Vähällä käytöllä olevien ajoneuvojen säilys tulisi järjestää keskustan ulkopuolella. Kaupungin voisi olla järkevää etsiä ja kaavoittaa ajoneuvojen pitkäaikaissäilytykseen soveltuva alue, jonne kuntalaiset voisivat maksua vastaan viedä ajoneuvonsa säilytykseen. Tämä alue sijaitsisi hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä, mutta selvästi etäämmällä kantakaupungista. Samalla vapautuisi arvokasta kantakaupungin pysäköintitilaa sitä todella tarvitseville. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen ? Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Kasvu on nopeampaa kuin naapuripääkaupungeissa ja Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama. Vuosi 2017 oli Helsingissä ennätyksellinen matkailuvuosi. Kasvua tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä. Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinki on Suomen matkailun veturi, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen. Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia. – Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin. Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava. – Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto jatkaa. Helsinki pyrkii erottumaan edukseen kehittämällä digitaalisia matkailijoiden palveluita. Kesällä 2017 lanseerattiin paikallisten suosituksiin perustuva MyHelsinki. fi-sivusto, joka palvelee nyt kuudella kielellä. Helsingin kiinalaisen uudenvuoden juhlassa torstaina 15.2. julkistettiin Helsinki-minisovellus. Se vie Helsinkitiedon lähes miljardin WeChat-käyttäjän puhelimiin. Sovelluksen kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä kiinalaisen digipalvelujätti Tencentin kanssa. Helsingin matkailun kasvu terveellä pohjalla Helsingin matkailun vahvuus on monipuolinen maajakauma, sillä matkailijoita saapuu monilta eri markkina-alueilta. Lisäksi jakauma vapaa-ajan matkailun ja työmatkailun välillä on tasainen. Työmatkalaisten osuus kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä oli 47 prosenttia, eli lähes puolet. Muun muassa kansainväliset kongressit houkuttelevat työmatkalaisia. Helsinki on tällä hetkellä Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki ja UIA:n globaalin kongressikaupunkitilaston sijalla 15. Hyvä saavutettavuus edistää Helsingin asemaa kansainvälisesti. Finnairin loistavien lentoyhteyksien vuoksi Helsingillä on etulyöntiasema Aasiaan muihin Euroopan kaupunkeihin verrattuna. Helsinki nousi viime vuonna Euroopan ja mahdollisesti koko maailman vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi 12,3 miljoonalla matkustajalla. Viime kesän aikana Helsingissä kävi yhteensä 266 kansainvälistä risteilyalusta, jotka toivat kaupunkiin ennätykselliset noin puoli miljoonaa risteilymatkustajaa. Näkymä Tuomiokirkon kupolista. Kuva: Eliel Kilkki & Ben Daley
• 8 Nro 4 • Viikot 9-10 Kulttuuri Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros ? Kallion Oivan Sävy-klubilla illan ystävänpäivänä aloittivat leikkisä, hyvin nuori Punavuoressa asuva laulaja-lauluntekijä Maiju Lindell ja ukulelen soittaja Uki Viljakka. Pirjo Sipi esiintyi viulisti Arto Nybomin kanssa. Lauluissa on elämänkaarelta tapahtumia, jotka ovat koskettaneet. Ackté-festivaali ympärivuotiseksi Aino Acktén jokakesäinen kamarifestivaali muuttui vuodeksi 2018 ympärivuotiseksi konserttisarjaksi. Laulajatar Aino Acktén huvilaan vuonna 2010 perustettu ja sittemmin Kallion kirkkoon kotiutunut konserttisarja pidetään yhdeksättä kertaa. Acktén Talvisarja järjestetään 10.1.–22.3. ja Kesäsarja 8.5.–27.9. Ohjelmisto sisältää klassista ja kevyttä musiikkia, runoutta, tanssia ja kuvataidetta. Esitykset ovat tutusti Café Sonck 1912:ssa, joka sijaitsee Kallion kirkon kivijalassa. Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen on koko sarjan sielu. Baritoni Jorma Hynninen avasi ”Laulun legendat” tiistaisarjan. Häntä seurasi sopraano Taru Valjakka. Laulun legendat on haastatteluja konserttisarja, jossa tavataan legendaarisia oopperalaulajia ja kuullaan tarinoita laulumaailman menneisyydestä. Arvostettuja taiteilijoita jututtavat ja laulattavat laulaja Reetta Ristimäki ja pianisti Ilmo Ranta. Tammikuun päätti kauniin tunnelmallinen ”Sydämen Sävelet” –konsertti, jossa Angelika Klas ja Maria Lund lauloivat heidän omia ja yleisön toivomia kappaleita laulun kultaisten vuosikymmenten varrelta. Pääsimme matkaan Suomesta Sevillaan, Broadwaylle, Pariisiin ja Moskovaan ooppera-, musikaali ja iskelmäsävelten siivittämänä. Kalinka, Diamond are girl`s best friend, Ruusuinen tie, Padam ja moni muu. Erityisen hyvin soi Marian ja Anitan duetto West Side Storyssa. Klasilla on hyvin pehmeä ääni; Lund laulaa ilmaisevasti ja hän toi esiin myös huumorinsa. – Lupaan etten enää pyörry, hän sanoi ennen Viulunsoittaja katolla –lauluaan. Lehtiotsikot olivat juuri kertoneet Tampereen esityksen pyörtymisestä. Glazunovin Kekkonen palaa kotiin Paasikivi-Seura lahjoitti venäläisen Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen. Glazunov maalasi lukuisia eri maiden valtionpäämiehiä, elokuvatähtiä sekä tunnettuja suomalaisia. Taiteilija maalasi presidentin muotokuvaa taiteilija Laila Pullisen ateljeessa. ”Tamminiemen” hyväksymän ehdotuksen muodollisena tilaajana toimi Paasikivi-Seura. Alun perin muotokuvan sijoituspaikaksi tuli Finlandia-talo, missä oli jo pidetty ETYK-kokouksen ensimmäinen vaihe. Teos on ollut esillä mm. hotelli Presidentissä, Tamminiemessä sekä ulkoministeriössä, mistä se nyt siirtyy takaisin Tamminiemeen. Virallinen luovutus tapahtui 5.2.2018 Tamminiemessä PaasikiviSeuran puheenjohtaja Matti Vanhasen ja seuran valtuuskunnan toimesta. Paasikivi-Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987 osaksi Kansallismuseon museoperhettä. Kallion biblu uudeksi Uudistuneen Kallion kirjaston avausta juhlittiin 1.2. monipuolisella ohjelmalla. Juhlapuheita pitivät kirjastonjohtaja Laura Norris sekä taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen. Vintillä (3. krs) oli piirustuskilpailu lapsille sekä Onni-poika -talon avajaiset. Ensimmäisen kerroksen Kupolisalissa on esillä valokuvanäyttely Signe Branderin kuvista sekä kuvia 105-vuotiaan kirjaston historiasta. Viiden kuukauden remontissa ensimmäinen kerros sai kokonaan uuden ilmeen. Palautusautomaatti on vaihdettu. Tila on paremmin käytössä varausten noutoon ja aineiston esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt ja osa muista kalusteista on uusittu ja tekniikka päivitetty vastaamaan paremmin uudistunutta palvelutarjontaa, kuten aamun kahden tunnin omatoimiaikaa. Ensimmäisen kerroksen tasalle nousevia rappusia ei enää jaa kahtia kaide. Näkymä Kupolisalia kohti johtavalle kirjaston keskikäytävälle avautuu sellaisena kuin Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad sen suunnitteli 1910-luvun alussa. Tanssivat taiteilijakummit esiintyvät Kallion kirjastossa 20.2.-16.3. Tanssitaiteilijat Pauliina Aladin ja Elli Isokoski työskentelevät kirjastossa taiteilijaresidenssissä, ja heitä voi nähdä useissa yhteyksissä tekemässä liikkeellisiä löytöjä kirjaston sopukoista, yhdistämässä tekstiä, lyhytelokuvia ja tanssia sekä esiintymässä lapsille ja lapsiperheille Tanssiva satuhetki -esityksissä. Taide tulee helposti saavutettavaksi, kun kirjastokävijät voivat nykäistä tanssijaa hihasta. Kallio Stage syntyi Pengerkadulle Kallio Stageksi on nimetty uusvanha esitystila Pengerkadulla. Kysehän on Ryhmäteatterin 1980-luvun alkupuoliskolla käyttöön ottamasta vanhasta varastotilasta, josta se luopui muutama vuosi sitten taloussyistä. Tila oli Kaupunginteatterin väistötilana sen remontin aikana. Nyt Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu pitää siellä isompia esityksiään; Stage toimii myös harjoitustilana uusille opetusproduktioille. ”Dry Storm” on nimeltään Sara Gurevitschin taiteellinen opinnäyte, jossa kuusi tanssijaa esittää kehollisia muutoksia suhteessa toisiinsa ja ympäristöön. Muuten autiossa salilavasteessa on paperia siellä täällä, se kahisee ja sitä rypistetään. Katosta roikkuu ohuita lankoja, joissa puiset laudat roikkuvat ja synnyttävät ääntä. Katsoja kokee tanssijoiden liikkeet pysähtyvinä ajatuksina. Nimensä mukaisesti olemme ”Kuivassa myrskyssä”. Rauhallinen esitys rahisee kuivuuden materian läpi kohti ”hybridikehoa”, ilmoitetaan tavoitteeksi. Ja totta kyllä, tanssijat tekevät irrallisia sooloja ja satunnaisia kohtaamisia matkallaan. – Emme ole pelänneet inspiroitua ja tuntea, he sanovat. Stadin nuoret valloittivat Ihmemaan – On tämäkin Stadia, vaikkei siltä heti näytä, lauletaan nuorten Talvimusikaalissa ”Ihmemaa”, joka on mukaelma Lewis Carrollin klassikkotarinasta ”Liisa Ihmemaassa” (1865). Liisa on vaihtunut Leeviin; kaninkolon sijasta Leevi on menossa Mellunmäkeen metrolla, mutta joutuukin viekottelevien kanien vedättämänä Ihmemaahan, jota hallitsee kovin ottein Kuningatar. Leevi sanoo, ettei ole ”koskaan liikkunut 00100 Hki-alueen ulkopuolelle...” Leevi on elämäänsä suorittava, sitoutumiskammosta kärsivä nuori mies, joka kohtaa Ihmemaassa monia tuttuja hahmoja kuten arvoituksellisen Kissan ja höpsön Hatuntekijän. Perinteisellä nuorten kulttuuriareenalla, Gloriassa, entisessä elokuvateatterissa musikaali oli nähtävillä. Valtavasti intoa, ammattitaitoa ja hauskoja sattumuksia saimme kokea. Alvari Stenbäck on valloittavan liikunnallinen Leevinä Ihmemaassa. Aino Rättyä laulaa ”Herttakuningattaren” upeasti. Sara Pollari on ilmeikäs, viekas Kissa, Tinjami Varamäki hullutteleva Hatuntekijä. Ensembleohjaaja Eeva Rajakangas kertoi, että nuoret harjoittelivat tuotantoa varten paljon Hietaniemen nuorisotalolla. Gloriassa se vedettiin vain kerran ennen kahden tunnin esityksiä. Ohjauksesta vastaa Michael Panula-Ontto. Nuorten sanoma on ennakkoluulottomuutta korostava tässä ajassa. Hienossa ”Aikamoinen Ihmemaa” -laulussa (sanat Emmi Hakala), sanoma kuuluu: – Nyt sen nään, parempi on merkkinsä pelaa / kuin jäädä niitä säästämään / Ei elämää kannata vain jäädä venaamaan / kun se jatkuvasti tarjoo ihmeitään. Evan kylkiluut näkyvät Vapaan taiteen tilassa, Sörkan väestösuojassa oli joulun alla ja uudelleen helmikuulla mielenkiintoinen ja tärkeä installaatio ”Vaiettu jälki”. Sen järjesti Petra Haapion johtama ”Eva`s Ribs” –ryhmä. Iso maanalainen tila oli järjestetty erilaisin keinoin kertomaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta, henkisestä tai fyysisestä väkivallasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai sukuelinten silpomisesta. Alkupäässä on ”turhautuneen kätilön” nauhaseloste naisten ja tyttöjen silpomisen vaikutuksesta. Tarina on koskettava. Katsomme videokuvaa NarinkkatoMaria Lund (oik.) ja Angelika Klas ovat valloittava hyvä laulajapari Acktén Talvisarjassa Cafe Sonck:ssa. Marko Hilpo säesti. Kuva: Raimo Granberg. Paasikivi-Seuran edustajina puheenjohtaja Matti Vanhanen ja Martti Enäjärvi luovuttavat Ilja Glazunovin UKK-muotokuvan Tamminiemeen. Sen ottavat vastaan Kansallismuseon puolesta Tiina Mertanen ja Eija-Maija Kotilainen. Kuva: Raimo Granberg. Kirjastonjohtaja Laura Norris loistaa tyytyväisyyttä remontin jälkeiseen ilmeeseen Kallion kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg.
• 9 Viikot 9-10 • Nro 4 Kulttuuri Punanenät valloittavat maan ? Tanssiteatteri Hurjaruuth emännöi jälleen kansainvälistä naisklovnifestivaalia, PUNAINEN HELMI. Kuudetta kertaa järjestettävällä festivaalilla nähtiin kotimaisia klovnittaria ja maailmanluokan naisklovneja muun muassa Ranskasta, Meksikosta ja Ruotsista. Meksikolainen Gabriela Munoz on hellyttävän hurmaava oikeaa rakkautta ja miestä odottava ikuinen morsianvaihtoehto ”Perhaps, perhaps…Quizas” –esityksessä. Huumori on vahvaa, mutta pohjavire on tavattoman surumielinen, sydäntä särkevä. Tyttöjen morsianunelmalta näyttävä, lajityypin mukaisesti aika räikeällä meikillä koristeltu Munoz toivoo Mr Rightin löytymistä tänä iltana. Hän valitseekin yleisöstä komean uroksen, joka ei ihan ymmärrä leikkiin heittäytymistä ja ujostelee hääyön odotuksia. Pääsen vihkimään parin. Gabriela vastasi ”kyllä” sekä omasta että sulhasen puolesta. Ranskalaisklovni Colette Gomette (=Hélène Gustin) on presidenttiehdokkaan henkivartija, joka onnettomien sattumusten kautta luiskahtaakin itse ehdokkaan rooliin ja on siinä ihan elementissään. Absurdi esitys tekee pilaa vaalikamppailusta ja vallan huumaavasta vaikutuksesta ihmiseen. Pippurinen nainen on paitsi huippunäyttelijä, myös koulutettu jazztanssija, burleskitaiteilija ja sairaalaklovni. Ruotsalaisen Dotterbolagetin Rose-Marie ja Sally esittivät improklovneriaa naisen elämän vaiheista syntymästä vanhuuteen. ”I am protected by law” –tarinassa. Yleisö lähti tähänkin hyvin mukaan. Neljännen kerran festivaalilla sai suuren suosion Naisklovni-iltama, jossa kotimaiset klovnittaret valtasivat miniesityksillään lavan. Heitä täydensi skottilainen isonenä Ruxy Cantir yhteiskunnallisella otteellaan olivat mukana. Lapsenomainen hahmo, käsilaukkutäti-juontaja Hanna Terävä ja naisten työelämäsketsi oli hyvä piristys. Tiskin takana Jenni Kallo ja Laura Rämä kohtasivat asiakkaan ja kilpailivat nerokkaasti tämän palvelemisesta. Kumpi on parempi asiakaspalvelija, ja mitä ilmeet kertovat teennäisyydestä. Läheistä vuorovaikutusta syntyy yleisön kanssa – mikä on oleellista. Naisklovnifestivaalilla Colette Gomette parodioi henkivartijaa, joka pitää vahingon takia presidentin puheen. Kuva: Patrice Bouvier. Gabriela Munoz on haavoittuvaisen herkkä ja humoristinen oikean aviomiehen etsijä “Perhaps, perhaps…” -esityksessä Hurjaruuthin näyttämöllä. Kuva: Pepe Castillo. rilta ja kuulemme samalla naisen selostusta isäpuolen harjoittamasta hyväksikäytöstä ja äidin harjoittamasta lyömisestä. Verhon takana nuori nainen tanssii lattialla – ja pyytää myös liittymään mukaan. Yhdessä kohtauksessa nainen liikkuu hitain askelin ja ojentaa ruusuja, laskee niitä yksi kerrallaan maahan. Hyvin vaikuttava on pikkumustaan pukeutunut nuori nainen, joka makaa aluksi esitystilassa ja sitten leikkaa pala kerrallaan hameensa, sukkahousunsa. rintaliivinsä sekä kirjoittaa tussilla sääriinsä. Installaatiokierroksen lopuksi yhdeksän naista tanssii jonossa tilan päästä päähän, esiintyvät edessämme ja menevät vuorotellen mikin luo kertomaan henkilökohtaisen tunteensa aiheesta, omista kokemuksistaan. Vaiettu jälki on voimakas, eri ilmaisukeinoja monipuolisesti käyttävä ja taitava esitys. Luultavasti aihepiiri on valittu jo aiemmin, mutta viimeisten kuukausien ”Metoo” -kampanja ja keskustelu tekee siitä todella ajankohtaisen. Äidit ja tyttäret kaipaavat Aleksanterin teatterin sunnuntai-iltapäivät ovat usein varatut ikiomille klassikkoesityksille. ”Kaikki äitini, kaikki tyttäreni” on esitys äideistä ja tyttäristä, kuten he itse näkevät ja kokevat maailman. Sen tausta on tarinallinen. Kodin Kuvalehden lukijoilta pyydettiin vuodenvaihteessa 2013 tarinoita omista äideistä ja tyttäristä. Tarinoiden pohjalta dramatisoitaisiin esitys. Tarinat on luettu, on itketty ja naurettu ja nyt tämä esitys sai ensiiltansa jo samana vuonna. Se on mennyt viisi vuotta, mutta melko niukalla esitysrytmillä. Sunnuntaina Aleksanterin teatterin suuri Sali oli tupaten täynnä, enimmäkseen naisia. Miitta Sorvali, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilä ovat uskomattoman hyviä hervottomassa esityksessä, jossa äitien ja tyttärien suhteita käsitellään paikoin kovasti, mutta myös ymmärtävällä huumorilla. ”Viiltävä ja pirullinen, lämmin ja hauska esitys antaa äänen hyvin erilaisille äideille”, Petteri Summasen ohjaama Suomen Komediateatterin tekijäjoukko kuvaa tavoitettaan. Lavan primadonna on upea Miitta Sorvali, jolla on valtavan hieno komiikan ja ajoituksen taju, jonka viimeistelee tarkka puheartikulaatio ja lauluääni. Ronskit puheet vävyehdokkaalle saavat tyttären punastelemaan. Pirjo Heikkilä tekee monta hienoa nuoremman naisen, tyttären osaa hellyttävällä läsnäolollaan. Sanna Stellan on puheliaiden naisten roolien taitaja, jonka äidinhumala on esityksen bravuureita. Saarikoski puhuttelee ajassa – On vapauduttava maailmankatsomuksista, jotta voisi nähdä maailman, nuorena uskonnon kommunismiin vaihtanut runoilija Pentti Saarikoski kirjoittaa hienon Tiarnia-trilogiansa päätöskokoelmassa ”Hämärän tanssit”, joka ilmestyi samana vuonna, 1983, kun hän kuoli. Varhainen kulttuuriradikaali kulki edellä, seikkaili kommunismissa, toimitti Aikalaista, puolueen aikakauslehteä, mutta alkoi irtaantua uudesta uskostaan jo ennen kuin suomalainen kouluja yliopistonuoriso hurahti siihen ja pukeutui siniseen uniformuun. Antiikin klassikkojen tuntija ja kääntäjä tutustui Herakleitoksen opastuksella luonnontieteelliseen maailmankatsomukseen, joka korvasi vanhaa. –Minä olen tie, delegaatio, teoria… On hieno kulttuuriteko, että monitaiteellinen esiintyjäryhmä on valinnut juuri Hämärän tanssit esityskohteekseen. Ensi-ilta oli Kokoteatterissa syyskuulla 2017, kun runoilijan syntymästä oli kulunut 80 vuotta. Puolitäydessä Vuotalon salissa ei ilmeisesti odotettu näinkään paljon yleisöä, koska tuolia ja pöytiä nostettiin ravintolamaiseen katsomotilaan ihan esityksen alla. Ryhmä, joka esittää ei ole suuren suuri, mutta selvästi Saarikoskelle antautunut. Esitys on happening-teatteria, jossa Kaari Martinin tanssi, Hepa Halmeen musiikki pitkäaikaisen runoilijakiinnostuksen kohteena, Dj Puhiksen eli Juha Koskenrannan äänet, Pekka Käpin jouhikko ja muut soittimet, Jukka Hytin valot ja esitysdramaturgia sekä Heikki HuttuHiltusen dokumentaatio ja ohjaus ovat yhtenäinen osa kokonaisuutta. Kaikki miksataan livenä, tässä ja nyt. Kruununa on näyttelijä Pekka Heikkisen tarkasti ajateltu, kuuluvalla äänellä esitetty ja hyvin aksentoitu runon tulkinta. En ole koskaan kuullut Heikkistä niin hyvänä ja vaikuttavana kuin nyt. Heikkisen lausunta ja Martinin samanaikainen tanssi loivat hienovaraisen kokemuksen. Risto Kolanen Kirjailija Sanna Pelliccioni suunnittelemassaan Onni Pojan huoneessa yhdessä avajaispäivän nuorimpiin kävijöihin kuuluvan Fanni Kevätniemen (1 v 10 kk) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa tanssivat Salla Rytövuori (edessä), Ella Koikkalainen ja Tuuli Heinonen Kallio Stagen lattialla. Kuva: Sanni Siira. Alvari Stenbäckin Leevi ja Aino Rättyän Kuningatar ovat upea laulava pari Ihmemaassa Glorian lavalla sankan joukon keskellä. Kuva: Alina Ainola. Annina Vana (vas.), Hanna Toiviainen-Conteh, Pihla Auvinen, Aliisa Drozd ja Johanna Metsänheimo esittävät mustissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Vaietussa jäljessä. Kuva: Laura Rämö. Sanna Stellan, Miitta Sorvali ja Pirjo Heikkilä tekevät oivaltavan hauskaa teatteria äiti-tytär -aiheesta Aleksanterin teatterissa. Kuva: Matti Rajala. Kaari Martin tanssii, Pekka Heikkinen (oik.) lausuu ja Hepa Halme soittaa Pentti Saarikosken “Hämärän tanssit” -runoteoksen tulkintaa Vuotalossa. Kuva: Reijo Haukia.
• 10 Nro 4 • Viikot 9-10 Wotkin’s viettää 40-vuotisjuhliaan asiakkaiden parissa 1.-4.3.2018. Lihatukku Veijo Votkin Oy • Perheyritys, perustettu 1.3.1978 • Toimitusjohtaja Asmo Votkin • Sukupolven vaihdos suoritettu • Liikevaihto n. 21 miljoonaa euroa (2017) • Henkilökuntaa 90. • Toimitiloja laajennettu 10 kertaa • Tuotantotiloja n. 4000 m 2 • Käsittelee lihaa n. 15 000 kg päivässä • Valmistaa lihajalosteita ja valmisruokaa n. 7000 kg päivässä • Tehdas ja tehtaanmyymälä Tukkutorilla Helsingin Sörnäisissä • Myyntipisteitä Helsingissä • Riistanhankinta piste ja -teurastamo Virossa • Tuotemerkki Chef Wotkin’s Wotkin’sin tuotemerkillä on Lihatukku Veijo Votkin tehnyt kauppaa jo 40 vuotta Jatkoa sivulta 3 ? – Vuonna 2010 oli vuorossa Wotkin’s keittiön avaaminen. Valmisruoan myynti on vahvassa kasvussa. Eineskeittiöstä ja tehtaanmyymälästä onkin kehittynyt yritykselle vahvat tukijalat, kertoo yrityksen perustaja Veijo Votkin. Hänen poikansa Asmo Votkin toimii nykyisin yrityksen toimitusjohtajana. Ihmiset matkustavat entistä enemmän ja tutustuvat maailmalla erilaisiin ruokiin. Silti valmisruoissa ykkönen on kotiruoka. Mausteisuus korostuu etenkin makkaroissa. Nykyisin kiinnitetään enemmän huomiota ravintoarvoihin ja rasvapitoisuuteen. Luomulihalla on omat asiakkaansa. Erilaiset ruokaja kokkiohjelmat nostavat ruoanlaiton suosiota. Monelle erikoisruokien kokkailu on muuttunut harrastuksesta taiteeksi. Makkaroissa kulutuksen suurin kasvu kohdistuu raakamakkaroihin. Myynnin kasvun lisäksi on merkillepantavaa niiden kotona valmistamisen lisääntyminen. Vain taivas on rajana raakamakkaroita valmistaessa ja maustaessa. Wotkin’silla kuunnellaan palautteet huolellisesti. Niiden ansiosta on tuotantoa viety toivottuun suuntaan. Myös asiakkailta on tullut erinomaisia ehdotuksia uutuustuotteiksi. Wotkin’s viettää 40-vuotisjuhliaan asiakkaiden parissa 1.-4. maaliskuuta. Tehtaanmyymälän edustalla tarjotaan 1.-2.3. (tope) klo 13-18 ja 3.-4.3. (lasu) klo 11-17 kokonaisena savustettua sikaa, uutuus grillimakkaroita ja keittiön perunasalaattia. Lihatukku Veijo Votkin Oy – 40 vuotta lihatukkukauppaa Salmisaaren pellettilämpölaitos. Kuva: Marina Galkin-Aalto Faktat: • Salmisaaren pellettilämpölaitoksen kaukolämpöteho on 92 MW. • Se voi tuottaa lämpöä 25 000 kerrostalokaksiolle eli Savonlinnan kokoisen kaupungille. • Täydellä teholla laitos käyttää pellettiä 21 tonnia tunnissa. Tämä tarkoittaa yhtä rekkalastillista pellettiä kahden tunnin välein. • Pellettilämpölaitos on yksi osa Helenin mittavaa investointiohjelmaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. • Seuraavia biolämpölaitoksia suunnitellaan Vuosaareen, Tattarisuolle ja Patolaan. Uusien laitosten suunnittelu ja mahdollinen rakentaminen etenevät vaiheittain. • Lisää uusiutuvaa kaukolämpötuotantoa saadaan myöhemmin keväällä Esplanadin alle parhaillaan rakennettavista lämpöpumpuista. • Ilmastoneutraaliin energiantuotantoon tarvitaan lisää myös energiavarastoja. Helen suunnittelee uusia maailmanluokan lämpövarastoja Kruunuvuorenrantaan ja Mustikkamaalle. Helsingin ensimmäinen biolämpölaitos käyttöön Jatkoa sivulta 3 ? Uusi lämpölaitos on vahvaa suomalaista osaamista; lämpölaitosprojektin kotimaisuusaste on yli 80 %. Uusiutuvaa kaukolämpöä Salmisaaren pellettilämpölaitoksen pääpolttoaine on puupelletti, joka jauhetaan pölyksi ennen kattilaan syöttämistä. Täydellä polttoaineteholla lämpölaitoksen pelletin kulutus on noin 21 tonnia tunnissa eli yksi pellettirekka kahdessa tunnissa. Lämpölaitoksen tuotannossa käytetään kestävistä lähteistä hankittua kotija ulkomaista biopolttoainetta. Helenin lämpölaitos kasvattaa jatkossakin suomalaista työllisyyttä pellettien valmistuksessa ja logistiikassa. Laitos voi tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Helen suunnittelee myös uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin. Suunnitelmissa ovat nyt alueet Vuosaaressa, Patolassa ja Tattarisuolla. Biolämpölaitoksia on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että suunnitelmien mukaan vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto pystytään korvaamaan. Siihen mennessä tarvitaan valmiina yhdestä kahteen uutta lämpölaitosta. Biolämpölaitoksilla korvataan kivihiilen käyttöä ja vastataan yhdessä lämpöpumppujen sekä energian varastoinnin kanssa kaukolämmön kysyntään. Aleksi Nurmi ja Salmisaaressa valmistumassa oleva pellettilämpölaitos. Kuva: Sonja Meskanen Pellettikuorman purkua. Kuva: Sonja Meskanen
• 11 Viikot 9-10 • Nro 4 Vanhassa Kauppahallissa sijaitseva Puolan Herkku on kahden sukupolven suomenpuolalainen perheyritys Puolan Herkusta löytyy suomalaiseen ruokapöytään erinomaisesti sopivia herkullisia puolalaisia elintarvikkeita – aina täyslihamakkaroista, pierogeista, hapankaalista ja suolakurkuista suussa sulaviin suklaakuorrutettuihin luumuihin ja kermakaramelleihin. Puolalaisten herkkujen lisäksi myymälästä löytyy kuuluisaa puolalaista käsin valmistettua keramiikkaa. Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista HYVILLE IHMISILLE HYVÄÄ KAHVIA. Eromangan kotileipomotuotteet, aamupuuro, A oikeudet. Vanha Kauppahalli | Eteläranta 1, 00130 Helsinki | p. 09 660 046 1995 Suomi voittaa MM-kullan jääkiekossa. Kansanjuhla Kauppatorilla. 1970 The Rolling Stones esiintyy ensimmäistä kertaa Helsingissä, Olympiastadionilla. 1961 Giovanni Tedeschi perustaa Haminaan Suomen ensimmäisen pizzaravintolan. 1956 Urho Kekkosesta tulee Suomen presidentti. 1939 Talvisota syttyy. 1952 Helsingissä pidetään kesäolympialaiset. 1954 Sodanjälkeinen elintarvikkeiden säännöstely loppuu Suomessa. 1917 Suomen itsenäisyys. 1914 Hakaniemen kauppahalli avataan. 1903 Hietalahden kauppahalli avataan. 1889 Helsingin Vanha kauppahalli avataan. 1944 Rauhanneuvottelujen jälkeen syntyy rauha. Sota jatkuu Lapissa saksalaisia vastaan vuoteen 1945. 1918 Kieltolaki joka kieltää alkoholijuomien myynnin kaupoissa ja ravintoloissa on voimassa. 1904 Eugen Schauman ampuu Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin Helsingin senaatissa. 1899-1905 Ensimmäinen sortokausi, jonka aikana toimet Suomen venäläistymiseen lisääntyivät. 1991 Maailman ensimmäinen GSM-verkko otetaan käyttöön Suomessa. 1995 Suomi liittyy EU:hun. ? 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa Helsingissä elintarvikekauppa tapahtui pääasiassa toreilla. Vasta vuosisadan lopulla ruvettiin puuhaamaan kaupan siirtämistä katettuun halliin. Suurin syy hankkeeseen oli lisääntynyt tietoisuus ruoan käsittelyn hygieniasta. Toinen syy oli torikaupan ajoittain huono järjestys, jota toivottiin paranevan kaupan siirtämisellä sisätiloihin. Helsingin ensimmäisen hallin – Vanhan kauppahallin – rakentaminen aloitettiin Etelärannassa lähellä Kauppatoria vuonna 1888. Tämä vuosiluku on merkitty rakennuksen eteläiseen päätyyn, mutta koska sementin toimituksessa oli ongelmia, halli päästiin avaamaan vasta 1889. Rakennuksen suunnitteli Gustaf Nyström, joka oli perehtynyt hallirakentamiseen Euroopan suurkaupungeissa. Avauduttuaan hallissa oli 120 myyntipaikkaa ja keskihallissa 6 myymälää. Ohjesäännön mukaan hallissa sai myydä lihatuotteita, munia, voita, juustoa ja puutarhatuotteita. Vuosisadan vaihteessa siirrettiin osa kalakaupasta myös halliin. 1900 – Neljä vuosikymmentä pula-aikaa Helsingin Kauppahallien ensimmäinen kukoistusaika ja vilkas rakennuskausi päättyi ensimmäiseen maailmansotaan vuosina 1914-18, Suomen itsenäisyyteen ja sisällissotaan vuonna 1918. Muutaman ankaran pulavuoden jälkeen kauppa alkoi taas kukoistaa 1920-luvun alussa, jolloin myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin rakennettiin vilkkaasti uusia kauppahalleja. 1930-luvun alussa maailmanlaajuinen lama iski myös Vanhan kauppahallin kaupankäyntiin. Kauppa elpyi samalla vuosikymmenellä, mutta syksyllä 1939 syttyneen Talvisodan jälkeen seurasi kuusi sotavuotta, jotka koettelivat Kauppahallin toimintaa monella tavalla. Raaka-aineista oli pulaa, niitä säännösteltiin tarkasti ja kaupankäynnin uhkana oli myös mustan pörssin kauppa raaka-aineista. Vähä-osaiset helsinkiläiset, kuten yksinhuoltajaperheet ja eläkeläiset, olivat sotavuosien talvina ajoittain nälänhädän partaalla. Sodan jälkeen säännöstely jatkui Suomessa vielä 10 vuotta, mutta raaka-aineiden saatavuus ja myynti lisääntyi pian vuoden 1945 jälkeen. 2000 – EU:n kautta uudet maut saapuvat halliin Sodanjälkeisessä Suomessa luovuttiin säännöstelystä vasta vuonna 1954. Sen jälkeisten vuosikymmenten aikana elintarvikekauppa elpyi ja monipuolistui taas vuosi vuodelta. Suomen liittyessä EU:hun 1995 tapahtui ratkaiseva muutos monelle kauppahallin kauppiaalle, joiden valikoima koostui ulkomaisista herkuista. Esimerkiksi Vanhan kauppahallin juustokauppoihin alkoi saapua ranskalaisia ja muiden KeskiEuroopan maiden pastöroimattomia juustoja. Näiden juustojen maahantuonti ja myynti oli ennen EU:hun liittymistä kiellettyä Suomessa. Tapahtumaa muistaa Paalasen Juustokaupan omistaja Tuula Paalanen. – Näiden uusien juustotyyppien saapuminen juustotiskeihin sai alkuun aivan uuden juustokulttuurin Suomessa, joka taas johti kotimaisten meijereiden uudenlaiseen juusto-osaamiseen. Myös lihapuolella tapahtui suuria muutoksia hallissa, kun muun muassa italialaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset leikkeleet, makkarat ja ilmakuivatut kinkut saapuivat kauppahallin kauppiaiden tiskeihin. 20 vuotta EU:hun liittymisen jälkeen Vanhan kauppahallin valikoima ja tarjonta on parempi ja monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. 1800-luvulla kauppahallit saapuvat Helsinkiin Kalastajaveneitä Kauppatorin Kolera-altaalla, taustalla Kauppahalli. Kuva: Hausen Reinhold, 1914 / Helsingin kaupunginmuseo Kauppatori ja kauppahalli. Kuva: Saxelin Carl Otto, 1890 -luku / Helsingin kaupunginmuseo
• 12 Nro 4 • Viikot 9-10 Destia kunnostaa siltoja Uudellamaalla Destia on Suomen suurin infra-alaan keskittynyt yhtiö, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväylien ja ratojen sekä liikenneja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. ? Destia on voittanut siltaurakan, jossa peruskorjataan seitsemän siltaa Uudellamaalla. Peruskorjattavat sillat sijaitsevat Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueella. Urakka on kaksivuotinen, ja sen tilaajana on Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Urakan on määrä valmistua loppuvuodesta 2019. Peruskorjattavat sillat ovat Vantaanjoen ylittävät Klaukkalanpuiston pohjoinen ja eteläinen silta, Keravan joen ylittävät Jokirannan läntinen ja itäinen silta, tien 152 ylittävät Korson läntinen ja itäinen risteyssilta sekä Vesterängin risteyssilta, joka ylittää valtatie seitsemän. – Olemme iloisia, että pääsemme kunnostamaan urakkaan kuuluvia siltoja. Sillat sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja pääsemme myös hyödyntämään osaamistamme työnaikaisten liikennejärjestelyjen osalta, kertoo työpäällikkö Jarmo Silvander. Destia korjaa tulevana kesänä myös Keravan kaupungille Asemansillan ratasillan sekä Asemansillan kadun. Urakan on määrä valmistua loppuvuodesta 2018. Ekberg avasi uudenlaisen lähimyymälän Bulevardille Ilmarinen myy toimistokiinteistön Töölönlahdella ? Helsingin Bulevardilla sijaitseva Ekbergin myymälä on jälleen avannut ovensa uudistuneena. Uniikki lähimyymäläkonsepti laajentaa Ekbergin tarjontaa leipomoja konditoriatuotteista aamun ja lounaan laadukkaisiin grab & go -tuotteisiin sekä tuoreisiin elintarvikkeisiin kuten vihanneksiin ja hedelmiin, kananmuniin, leikkeleisiin ja juustoihin. Kuukauden kestänyt remontti on tehty hienovaraisesti kanta-asiakkaiden mielipiteitä kuunnellen ja myymälän arvokkuus säilyttäen. Ekbergin myymälä on ollut suljettuna tammikuun aikana remontin takia ja avaa ovensa jälleen uudenlaisella konseptilla. Uudistukseen on vaikuttanut vahvasti kanta-asiakkaiden toiveet sekä tarve päivittää myymäläkonseptia vastaamaan tämän päivän trendejä Suomessa ja maailmalla. Uusi konsepti tarjoaa asiakkaille korkealaatuisia ruokatuotteita aamusta iltaan. – Uusi konsepti on tuonut myymälään huomattavasti laajemman tarjooman laadukkaita ruokatuotteita, kuten grab & go -tuotteet aamuun ja lounaaseen, valmiit ruoka-annokset sekä tuoreet elintarvikkeet. Uudistus on tehty kanta-asiakkaidemme mielipiteitä tarkasti kuunnellen ja myymälän arvokkuuden ja tunnelman säilyttäen. Uskon, että uudistunut myymälä ylittää niin uusien kuin vanhojenkin asiakkaidemme korkeimmat odotukset, Ekbergin operatiivinen johtaja Martin Tkaczick sanoo. Grab & go -tuotteet Ekbergin myyntipäällikkö Inari Kettusen mukaan grab & go -tuotteet ovat olleet asiakkaiden toivelistalla jo pidemmän aikaa. – Myymälämme uuteen grab & go -tuotevalikoimaan kuuluu esimerkiksi erikoiskahvit, smoothiet, myslit ja voileivät sekä salaattibaari, josta asiakkaat voivat itse valita mieluisat täytteet runsaista vaihtoehdoista. Illaksi kotiin voi viedä myös valmiita sekä kylmiä että lämmitettäviä ruoka-annoksia. Tuoretuotteisiin kuuluu muun muassa hedelmät, vihannekset, yrtit, kananmunat, maidot, voi, leikkeleet sekä juustot. Lisäksi olemme lanseeranneet omalla tuotemerkillä brändätyn balsamicon, oliiviöljyn ja hillon sekä valikoiman mausteseoksia, Kettunen luettelee. Myymäläpäällikkö Saila Vuori kertoo, että myymälässä on muutama asiakaspaikka, jossa ostokset voi halutessaan nauttia myös paikan päällä. – Tervetuloa Bulevardin parhaille ikkunpaikoille nauttimaan kahvi tai nopea lounas!, Vuori toivottaa. Perinteikäs ja arvokas Remontin suunnittelusta ja sisustuksesta vastasivat suunnittelutoimisto Hägerström Husell ja sisustustoimisto Bang Interiors Helsinki. Tilassa elävät sulassa sovussa esimerkiksi alkuperäinen laattalattia ja kattoreliefi valaisimineen ja vuodelta 1915 olevat puiset leipähyllyt sekä uudet, tyyliin sopivat marmoritasot ja vitriiniratkaisut. – Myymälän historia ja maine tekivät työstä kiinnostavan ja haastavan, koska monella on tilasta mielipide. Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä luottamuksesta, jonka Ekberg on meille antanut. Meidän toimistojen yhteistyö on ollut hauskaa ja antoisaa aikaa. Lähtökohtamme oli säilyttää niin paljon vanhaa tunnelmaa kuin mahdollista, mutta samalla nykyaikaistaa myymälän toimivuutta. Me olemme yhdessä vastanneet sisustussuunnittelusta, mutta lisäksi on ollut ulkomaalaiset suunnittelijat tekemässä valaistusja vitriinija laitesuunnittelua, kertoo Maria Husell Hägerström Husellista sekä Anna Bargum ja Nina Möller Bang Interiors Helsingistä. Ekbergin uudistuneen myymälän kokonaisvaltaisesta markkinointimateriaalista kylteistä ja opasteista etiketteihin ja pakkauksiin on vastannut saksalainen, premium-ruokabrändeihin erikoistunut mainostoimisto Oscar Bóbolo Patrik Kusakin johdolla. – Olemme hyvin ylpeitä uudistetusta lippulaivamyymälästä. Saamamme asiakaspalaute on ollut positiivista ne kaksi ensimmäistä päivää, minkä myymälä on ehtinyt olla auki. Mielestämme olemme onnistuneet tehtävässämme päivittää myymälä konsepti tähän päivään säilyttäen myymälän arvokkuuden, mikä on tärkeää niin kanta-asiakkaillemme kuin Ekbergille, sanoo toimitus Maj-Len Ekberg. Vuonna 1852 perustettuun Ekbergin perheyritykseen kuuluu leipomo, konditoria, uudistunut Ekberg myymälä, kahvila (Ekberg Café), juhlaja kokoustila (Ekberg Extra) ja cateringpalvelu (Ekberg Catering). Ekbergiä johtavat viidennen sukupolven omistajat. Millainen on Helsinki festivaalikaupunkina? ? Festivaalit ja Helsingin kaupunki toteuttivat laajan festivaalitutkimuksen. Mikä on helsinkiläisten festivaalien suosion salaisuus? Houkutteleeko kiinnostava ohjelma, hyvä tunnelma vai erityiset tapahtumapaikat? Estääkö osallistumisen kiinnostuksen vai rahan puute? Entä mitä hyvää festivaalit tuovat kaupungille ja miten Helsinki voisi olla paras mahdollinen festivaalikaupunki? Suuret helsinkiläisfestivaalit – Sideways, Tuska, Flow Festival, Helsingin juhlaviikot ja Maailma kylässä – toteuttivat vuonna 2017 ensimmäistä kertaa yhdessä laajan festivaalikyselyn kumppaninaan Helsingin kaupunki. Festivaalitutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja vastauksia kertyi yli 2300 kappaletta. Tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa festivaalikaupunki Helsingin ja kaupunkifestivaalien kehittämiseen. Tutkimuksessa kartoitettiin esimerkiksi vastaajien suhdetta festivaaleihin ja vapaa-aikaan sekä festivaalien sosiokulttuurisia vaikutuksia esimerkiksi hyvinvoinnin, matkailun ja asuinpaikan vetovoimaisuuden näkökulmista. Vastauksissa korostuvat yhteisöllisyyden, arjesta irrottautumisen ja merkityksellisten sisältöjen tärkeys: festivaaleille houkuttelevat sekä hauskanpito että kiinnostavat vetonaulat. Toisaalta myös turvallisuudentarve on lisääntynyt. Suurten tapahtumien ohella nähtävissä on lisäksi kasvava kiinnostus pienempiin ja eri kaupunginosissa tapahtuviin festivaaleihin. Itäisen Suomenlahden tila kohentunut ? Suomenlahtea ulkoisista lähteistä kuormittava ja rehevöittävä fosforin määrä on pienentynyt 75 prosentilla. John Nurmisen Säätiöllä on ollut merkittävä rooli suurten päästölähteiden vähentämisessä. Vaikka suurimmat päästölähteet Suomenlahden omalla valuma-alueella on nyt laitettu kuntoon, on täälläkin vielä mahdollista vähentää fosforikuormitusta. Parhaillaan Helsingin yliopistossa tutkitaan peltojen kipsikäsittelyä keinona vähentää maatalouden fosforihuuhtoumien vähentämistä. Toinen toimenpide koskee kalastusta. Suomen aluevesillä selvitetään vajaasti hyödynnetyn särkikalan kalastamisen merkitystä. Koko Itämeren valuma-alueella toimenpiteet kohdistetaan edelleen Puolan ja Valko-Venäjän pistekuormitukseen sekä teollisten päästölähteiden kuriin saattamiseen, kerrotaan Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeista. Töölönlahdenkatu 3 sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 2014 ja sen vuokrattava pinta-ala on noin 15 800 neliömetriä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy ? Ilmarinen on myynyt Helsingin keskustassa päärautatieaseman vieressä sijaitsevan toimistorakennuksen Deka Immobilien -yhtiön kiinteistörahastolle. Kyseessä on Suomen suurin yksittäinen toimistokiinteistön kauppa. Osoitteessa Töölönlahdenkatu 3 sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 2014 ja sen vuokrattava pinta-ala on noin 15 800 neliömetriä. Toimistorakennukselle on myönnetty LEED kultatason sertifikaatti, ja se tarjoaa ensiluokkaiset tilat keskeisellä paikalla julkisen liikenteen solmukohdassa. Kiinteistö on täyteen vuokrattu. Päävuokralaisena toimii KPMG:n Suomen pääkonttori, joka kattaa noin 60 prosenttia vuokrattavasta pinta-alasta. Kohteessa on KPMG:n lisäksi 13 muuta vuokralaista, joiden joukossa muun muassa Barona Group, Electronic Arts sekä Nokian Renkaat. Kauppahinta on noin 190 miljoonaa euroa. Volyymiltaan tehty kauppa on suurin Suomen markkinoilla koskaan tehty yksittäisen toimistokohteen transaktio. – Töölönlahden alueesta on kehittynyt moderni ja haluttu toimistoalue, joka on laajentanut Helsingin kaupallista keskusta pohjoiseen. Ilmariseen vuodenvaihteessa sulautunut Etera on ollut kehittämässä aluetta vuodesta 2009 alkaen. Olemme tyytyväisiä, että kiinteistön uudeksi omistajaksi tulee arvostettu kansainvälinen kiinteistösijoittaja Deka Immobilien, joka varmasti jatkaa kiinteistön kehittämistä edelleen. Ilmarinen on jatkossakin merkittävä kiinteistönomistaja Helsingin ydinkeskustan kiinteistömarkkinassa, sanoo salkunhoitaja Kenneth Nyman Ilmarisen kiinteistösijoituksista.
• 13 Viikot 9-10 • Nro 4 Ravintola Farouge avautuu uuteen loistoonsa Senaatin vuosi 2017: Valtiolle merkittävät toimitilasäästöt ? Valtionhallinto uudistaa työnteon tapoja ja työympäristöjään, minkä ansiosta Senaatti-kiinteistöjen tavoite pienentää valtion toimitilakustannuksia eteni vuonna 2017 selvästi suunniteltua nopeammin. Tämän kehityksen seurauksena myös valtiolle tarpeettomien kiinteistöjen myynti jatkui vahvana. – Toteutamme toimitilasäästöt työteon tapoja ja työympäristöjä uudistamalla ja tämän seurauksena vapautuvien kiinteistöjen myynneillä. Vuonna 2017 sovimme yhdessä asiakkaidemme eli valtionhallinnon kanssa 21 milj. euron uusista vuotuisista toimitilasäästöistä, kun koko vuoden tavoite oli 14 milj. euroa. Strategisena tavoitteena on saavuttaa kahdeksassa vuodessa 100 milj. euron säästöt valtion toimitilakustannuksissa. Reilussa kolmessa vuodessa on sovittu jo noin 77 milj. euron vuosittaisista säästöistä, kertoo toimitusjohtaja Jari Sarjo. Vuoden 2017 aikana Senaatti-kiinteistöt teki 123 kiinteistötai kiinteistöyhtiökauppaa, joiden yhteenlaskettu kauppahinta oli 172 milj. euroa. Vuoden merkittävimmät kiinteistökaupat tehtiin Helsingissä: Topeliuksenkatu 41 b:n kiinteistö myytiin 39 milj. eurolla ja Keski-Pasilan ratapihakorttelin alueita asuntorakentamiseen 36 milj. eurolla. Kiinteistöjen myyntitavoite oli 140 milj. euroa. Erittäin hyvin sujunut kiinteistöjen myynti mahdollistaa 135 milj. euron tuloutuksen valtiolle, mikä ylittää valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen 50 milj. eurolla. Mittavammat panostukset Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos 157 milj. euroa ylitti tavoitteen 42 milj. eurolla. Tulos muodostui vuokraustoiminnan tuloksesta 78 milj. euroa ja myyntitoiminnan tuloksesta 79 milj. euroa milj. euroa. Hyvän tuloksen ja myös budjetoitua alhaisempien korkokulujen ansiosta Senaatti-kiinteistöt on päättänyt panostaa entistä vahvemmin kiinteistöjensä ylläpitoon ja erityisesti sisäolosuhteisiin. – Olemme jo pitkään tehneet työtä sisäolosuhteiden parantamiseksi. Pystymme osoittamaan vuonna 2018 tähän työhön noin 15 milj. euroa suunniteltua enemmän hyvä taloudellisen tuloksen ansiosta, toteaa Sarjo. Hyvät sisäolosuhteet lisäävät työn tehokkuutta ja edistävät työntekijöiden viihtymistä ja hyvinvointia. Niillä on myös kiinteistötaloudellisesti merkittävä rooli. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta sisäilmaongelmilta vältytään. Senaatti-kiinteistöllä on vuokrattavia tiloja 6,1 milj. neliömetriä ja rakennuksia reilut 9000 kappaletta. Senaatti-kiinteistöjen taseen loppusumma on 4,5 mrd. euroa. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2017 vuokraustoiminnan liikevaihto oli 603 milj. euroa. Investoinneissa painopiste peruskorjauksissa Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Senaatti-kiinteistöt käytti vuonna 2017 investointeihin kaikkiaan 237,6 milj. euroa. Peruskorjaustenja parannusten osuus investoinneista oli 70 %. Vuoden aikana valmistui 34 yli miljoonan euron suuruista investointia, joista suurimmat olivat Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus (35 milj. euroa), Joensuun oikeusja poliisitalon uudisrakennus (31 milj. euroa), sisäasiainministeriön toimitilojen peruskorjausja parannus Kirkkokatu 12 Helsinki (20 milj. euroa) sekä Turun akatemiatalon peruskorjaus (15 milj. euroa). Investointimenot olivat suurimmat Itä-Suomen alueella, 82,0 milj. euroa. Toimialoista eniten investoi toimistot-toimiala, 89,2 milj. eurolla. Toimialan asiakaskunnassa on runsaasti valtion eri hallinnonaloja ja virastoja, kuten oikeushallinto, poliisihallinto, verohallinto, aluehallinto, maanmittauslaitos ja muita valtakunnallisia asiakkuuksia sekä keskusvirastoja. Senaatti-kiinteistöjen toimintakertomus ja tilinpäätös 2017 Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös on valmistunut. Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen myöhemmin keväällä. Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti, joka samalla on vuosikertomus, ilmestyy viikolla 13 verkkosivustona. Organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle tarvitaan uusia alustoja ja ympäristöjä. Tämän ajattelun tuloksena syntyi Senaatin Sesam – yhteisöllinen työympäristö kaikille valtionhallinnon työntekijöille. Senaatti-kiinteistöt avasi vuoden 2018 alussa omat työtilansa kaikille valtionhallinnon työntekijöille Lintulahdenkadulla Helsingin Sörnäisissä. ? Royal Ravintolat jatkaa panostustaan arvostettuihin klassikkoravintoloihin, kun värikkään ja maistuvan libanonilaiskeittiön Suomeen vuonna 1995 tuonut ravintola Farouge palautetaan parin vuoden tauon jälkeen Helsingin ravintolakentälle. Täysin uusi ravintolatila on löytynyt Kasarmitorin laidan Valon talosta, jonka katutasoon kesän jälkeen avattavasta uudesta Farougesta tulee ravintoloitsija Viviane Kallion mukaan viihtyisämpi kuin koskaan. Helsingin suosituimpiin ravintoloihin lähes kaksi vuosikymmentä kuulunut, aiemmin Yrjönkadulla sijainnut Farouge suljettiin kiinteistöremontin vuoksi 2015. Farougen perustaneet Viviane ja Aki Kallio ovat jatkaneet libanonilaisen keittiöelämyksen tarjontaa osana Royal Ravintoloiden catering-palvelua, mutta löysivät hartaasti etsimänsä uudet ravintolatilat Kasarmitorin laidalla remontoitavasta Metso-yhtiön entisestä pääkonttorista. Kiinteistörahastoyhtiö Genestan omistama Fabianinkatu 9:n kiinteistö tulee toimimaan eteläisen Helsingin kuparinhohtoisena loistavana maamerkkinä, jota värikäs ja rento libanonilainen ravintolaelämys täydentää. – Tästä tulee todellinen wow! Talosta itsestään tulee kuin timantti, jonka ilta-aurinko herättää henkiin. Me pidämme huolen muusta värikkyydestä, sillä 150-paikkaisen ravintolan lisäksi Farougeen tulee aito talvipuutarha, joka muuntautuu iltaisin tunnelmalliseksi loungeksi. Sisustussuunnittelijamme on Beirutista ja hankkii meille sellaisia aitoja materiaaleja ja koriste-esineitä, joita näiltä leveysasteilta ei löydy. Sadat yksityiskohdat niin talon julkisivussa kuin sisälläkin tulevat tekemään uudesta Farougesta helmen ja lupaan, että sellaista ei Suomessa ole aiemmin nähty tai koettu, innostuu Viviane Kallio ja jatkaa: – Pidän täysistä ravintoloista ja täysistä pöydistä ja haluan luoda sellaisen ravintolan, jossa molemmat toteutuvat. Haluaisinkin nähdä, että asiakkaamme tilaavat pöydät notkolleen erilaisia meze-annoksia, joita on helppo jakaa ystävien kesken. Farouge tulee totutusti jatkamaan libanonilaisen keittiön suurlähettiläänä, mutta monipuolisiin mezeihin lisätään sen uudessa tulemisessa myös välimerellistä keveyttä ja raikkautta. Farougen klassikkoannos, eli lampaankyljykset, löytyvät listalta jatkossakin ja ne valmistetaan asiakkaiden edessä avotulella. – Avokeittiöömme tulee esimerkiksi hiiliuuni, avogrilli ja libanonilainen leipäuuni. Asiakkaamme tulevat näkemään paljon liekkejä ja elävää ruoanlaittoa raaka-aineista, jotka todennäköisesti myös yllättävät. Tulemme käyttämään paljon erilaisia kaloja niin Suomesta kuin kauempaakin, mutta aina pelkästään tuoreena. Näitä kannetaan pöytään sitten kokonaisena grillattuina tai välimerellisessä suolakuoressa. Libanonilaisesta leivästä tullee myös yksi puheenaiheistamme, intoilee Kallio. Farouge-elämykseen kuuluu värikkään ja raikkaan ruoan lisäksi tunnelma, joka varmistetaan oikeanlaisella sisustuksella, tuoksuilla ja musiikilla. Suosittuna bilekaupunkina nykyisin tunnetusta Beirutista Viviane Kallio tuo uuteen Farougeen myös ruoan ja juhlan yhdistämisen. Farougen talvipuutarha muuntautuu pikkutunneilla tyylikkääksi loungeksi, jota ravintoloitsija kutsuu aikuisten ihmisten jatkopaikaksi. Sunnuntaisin Farougeen tullaan kattamaan yltäkylläinen brunssi. – Kasarmitori on perinteisesti vetänyt puoleensa bilettäjiä, sillä vastakkaisessa kulmassamme sijaitsee legendaarinen Kaarle XII. Nyt uudet ravintolat, kuten The Cock ja Latva, ovat yhdessä torin remontin kanssa herättäneet alueen ruokailijoiden tietoisuuteen. Me tuomme tähän kokonaisuuteen lisämaustetta eksotiikalla ja rennon kansainvälisellä biletyylillä. Olemme tuomassa Farougeen esimerkiksi DJ-vieraita Beirutista, jotka saavat näille kulmille varmasti aikaan uudenlaista liikehdintää, visioi Kallio. Ennen varsinaista Farougea Viviane ja Aki Kallio avaavat Royal Ravintoloiden kanssa myös Stockmann-tavaratalon katutasoon uuden ravintolan. Sen nimi ja konsepti julkistetaan maaliskuussa. Farougen ravintoloitsijat Aki ja Viviane Kallio. Suuntaa antava havainnekuva Fabianinkatu 9:n Valon talon julkisivusta.
• 14 Nro 4 • Viikot 9-10 Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide ? Monipuolinen on keskitalven kattaus kuvataiteeseen. Laterna Magica palaa esittelyihin. Kuvataiteen kenttää huolettaa suuresti kolmen galleria irtisanominen Jätkäsaaren L3-Makasiinirakennuksessa. Nuoria, välinpitämättömiä aikuisia Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee juuri ARS Fennica –palkinnon saaneen Kari Vehosalon taideteoksia. Ennen kuin sivellin edes koskettaa kangasta on jo tarvittu paljon ajattelua, siis aikaa. Hän ajattelee toki nopeasti, mutta niin monipuolisesti, tarkasti ja kriittisesti, että se ei tapahdu hetkessä eikä kahdessakaan, galleristi Ilona Anhava kuvaa hänen taidettaan. Maalaukset perustuvat useimmiten valokuviin, joista hän yhdistelee lopullisen sommitelman harkitusti ja tarkasti. Öljymaalaustekniikka on hänelle aikaa vievää; maalaukset rakentuvat monista ohuista värikerroksista eikä niissä ole mitään sattumanvaraista. Ensi silmäyksellä Vehosalon maalauksia voisi erehtyä luulemaan realistisiksi. Sitä ne eivät Anhavan mukaan todella ole. Anhavalla hän esittää sarjan ”Nuoria aikuisia”, viileitä, välinpitämättömiä ihmisiä, jotka on koristeltu vallan symbolein. Toinen sarja sisältää ”Mustia maalauksia”, joissa erilaiset aihelmat uppoavat ohuiden maalikerrosten pimeyteen. Dorian Gray on aihe, johon Vehosalo aina palaa. Yhden taiteilijan maaseutuliike Taiteilija Päivi Latvalan juhlanäyttelyssä on Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, esillä muotokuvia eläimistä. Teokset keskittyvät puhtaan valkoisiin kepeisiin lähikuviin sekä tummanpuhuviin varjoisiin tuokiokuviin. Samalla juhlitaan myös taiteilijan kymmentä ”eläintaiteiluvuotta”. Latvala haluaa edistää kuvataiteen kautta maaseudun hyvinvointia ja tulevaisuutta. Näyttelynimi on ”Kirjeitä maanviljelijöille”. Eläinkuvauksillaan hän haluaa tuoda nykyaikaisen maaseudun taiteen ystävien lähelle. Suomalaisen maaseudun tulevaisuus on Latvalalle eräs tärkeimmistä syistä maalata ja saada siten äänensä kuuluviin. Suomalaista maaseutua, puhdasta ruokaa ja eläintuotantoa ei saa jättää EU:n jalkoihin. – Kuvailen itseäni yhden naisen maaseutuliikkeeksi. Taiteilijan motto ”Maaseutu takaisin vaikka taulu kerrallaan” on kantanut taiteellista hedelmää jo kymmenen vuoden ajan. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström avasi näyttelyn. Tuolle puolen Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittää Miikka Vaskolan yksityisnäyttelyn ”Beyond”. Uusissa teoksissaan hän jatkaa maisemaja muotokuvamaalauksen perinteiden parissa ja niitä uudistaen. Samassa yhteydessä ilmestyy taiteilijan viime vuosien tuotantoa esittelevä julkaisu. Vaskola kyseenalaistaa tapaa, jolla kuvia katsotaan ja pohtii keinoja ihmisen esittämiseksi monimuotoisempana maalauksen keinoin. Hänet tunnetaan monumentaalisista maalauksistaan, joissa yhdistyvät abstraktit maisemat ja figuratiiviset hahmot. Sarjan ”Oneself as Another” muotokuvat näyttävät esitettävästä henkilöstä useamman puolen yhdessä kuvassa. Musteella, hiilellä ja liidulla piirtäen toteutetuissa muotokuvissa valo ja varjo ovat vaihtaneet paikkaa. Yötaivaita esittävät maisemamaalaukset sarjassa ”Night Sky” esittävät samanaikaisesti kaiken ja ei mitään, johdattelevat lähelle ja kauas. – Yritän ehkä maalata itselleni vastausta, hän pohtii. Neljän naisen näkökulmia Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee helmikuun neljän Helsingin Taideyhdistykseen kuuluvan taiteilijan maalauksia. Anna Kuusisto on käynyt eri taidekursseja, mutta sanoo oppineensa eniten tekemällä ja kuuntelemalla intuitiotaan. – Käsillä tekemisessä kiteytyy koko elämäni. Visualistin ammatissani hyödynnän samaa luovuutta kuin taiteen tekemisessä. Kuusisto on maalannut parinkymmentä vuotta; siitä lähtien, kun havaitsi sen olevan ainoa ilmaisukeino sanoilla kuvaamattoman värikkääseen mielikuvitukseen sekä unimaailmaan, jotka ovat olleet osa häntä koko elämän. Hän halusi koota pienen joukon muita taiteilijoita näyttelyyn. He ovat: Hanna Heloterä, Marju Karlsson ja Marjaterttu Einiö, jotka maalaavat joko akryylilla, öljyllä tai sekatekniikalla. Yön kuvia Hong Kongista Laterna Magica, Rauhankatu 7, esittelee kolmen naisen teoksia. Paikka on vanhojen kirjojen antikvariaatti, joka toimii myös galleriana. Alakerrassa on isohko maalattiapintainen tila, jossa amerikkalaissyntyinen, suomalaistunut Martiina Woodson esittelee todella kauniin tunnelmallisia yöllisiä valokuviaan kiinalaisesta suurkaupungista, ”Quietly Hong Kong”. Muut taiteilijat ovat Petra Giacomelli ja Iiris Hälli. Edellisen kollaasinäyttelyn nimi on ”Enteitä ja jäänteitä”, jälkimmäisellä ”Auringon kyynel. Pastellimaalauksia ja objekteja”. Hong Kongin väestö on täysin kaupungistunutta. Ihmiset tekevät siitä yhden maailman tiheimmin asutuista. Päivällä julkinen tila täyttyy loputtomasti ohi liikkuvasta ihmisten virrasta, mutta illalla vain muutaman askelen päässä pääväylistä olevat kadut hiljenevät. Kaduille laskeutuu ajattomuuden verho, jossa nykyisyys ja eilinen, viisi ja viisikymmentä vuotta sitten sulautuvat yhteen, Woodson kuvailee kohdettaan. Suomalainen hämy ja sarastus Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää Eeva Takala-Lähteenmaan ”Uskalluksia” – maalauksia. Hän asui vuosikymmenien Pohjanmaalla ja koki huikean korkeaa taivaan lakeuden peltojen yllä. – Luojan suuruus ja pienen ihmisen ahkeruuden jälki koskettivat. Ne painuivat sieluuni kuvana, jota en ole lakannut maalaamasta. Kotini pihaa rajasi joki. Se välkehti ikkunani alla, ja ihailin sen voimaa. Se oli elämä. Vedestä tuli maalausteni peruselementti. Ulkomailla luonto ei kutsunut taiteilijaa maalaamaan. Hän tarvitsee suomalaisen hämyn ja sarastuksen. Hän iloitsee väreistä, läheisistään, elämästä ja toivosta. Kiireisimpinä vuosina maalausten piti syntyä nopeasti ja tekniikkana oli akvarelli. Siitä hän siirtyi öljyväreihin ja on myös piirtänyt paljon. – Akryyli tuntuu nyt omalta, mutta muitakaan ilmaisukeinoja en jätä. Maalaus lähtee viivasta Galleria AMA, Rikhardinkatu 1, näyttää melkein kuukauden Arto Väisäsen ”Hysteriaa ja mielenrauhaa” -teoksia. Hänen työskentelyni lähtee viivasta, joka alkaa kulkemaan suuntaansa ilman konkreettista lähtökohtaa tai ajateltua lopputulosta. Hän ei voi työskennellä ennalta suunnitelluin lähtökohdin, koska se vangitsee viivaa. Hän korostaa, ettei ikoni lähtökohtaisesti esitä ongelmia, vaan se vastaa niihin lohdun omaisella viestillä. – Piirtämiseni luonnosmaisuuden olen siirtänyt osin maalaamiseen, johon olen palannut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Käyttämäni ekspressiivinen työskentelytapa johtaa piirtämisen kanssa samankaltaisiin lopputuloksiin, ja niitä leimaa levottomuus, nopea tempo ja äänekkyys. Tämä onkin usein tavoittelemani asia, mutta välillä haluan tehdä ilmaisua, joka perustuu hiljaisuuteen ja mielenrauhaan. Muuttumispuu antaa toivoa Johanna Suonpään ”Muuttumispuu”-näyttelyn luonne on pohdiskeleva; se leikittelee todellisuuksilla ja on ihmisenä olemisen teeman ympärille hahmottuva kokonaisuus Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Taiteilija sai virikkeen japanilaisen taiteilijan Utagawa Hiroshigen värigrafiikkaa käsittelevä kirjasta. Kuva kertoo uudenvuodenyönä tapahtuvasta kettujen kokoontumisesta toivoa antavan maailmanpuun – tai muuttumispuun, kuten Hiroshige sen nimeää – alla ja oudoista tulista sen ympärillä. – Teokseni ovat yksittäisiä ajatelmia ja palasia havaintojen merkityksellisyyksistä. Ne käsittelevät teemoja ikuisesta hetkellisyydestä, kuten perimästä ja sen kantamasta muistista, elämän loputtomasta kiertokulusta, sekä kauneuteen, kehoon ja sukupuoleen kohdistuvista arvoista ja mieltymyksistä, hän sanoo. Sekatekniikkateoksissa on käytetty eri materiaaleja kuten paperia, puun oksistoja, lankoja, kankaita ja metallia. Suonpään ja Suvi Suikin taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 4.3. klo 14–16. Teksti: Risto Kolanen Kari Vehosalo sekä teoksensa Young Adults I (vas.) ja Young Adults II Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. Päivi Latvala yhdessä Gold Dust–teoksensa kanssa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Miikka Vaskolalla on muutama todella iso työ (kuvassa Untitled, 2017) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Tekstiilitaiteilija Johanna Suonpää ja muotoon ommeltu teos Hiljaisuus Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Arto Väisänen ja Yhdessä –teos Galleria AMA:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Eeva Takala-Lähteenmaa ja teoksensa Kalastaja Taidesalonki Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 9-10 • Nro 4 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hammaslääkärit Painopalvelut Saneerauspalvelut ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Risto Rautavan muotokuva julkistettiin HSL:n tiloissa Risto Rautavan muotokuva ? Valokuvaaja Lauri Erikssonin kuvaama muotokuva HSL:n hallituksen edellisestä puheenjohtajasta Risto Rautavasta paljastettiin HSL:n toimitiloissa Pasilassa tiistaina 13.2. Rautava toimi HSL:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2013–2017. HSL:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki totesi, että HSL:n hallituksen puheenjohtajan tehtävä on haastava. – Siinä on osattava sovittaa yhteen kuntien ja eri sidosryhmien intressejä siten, että saavutetaan Helsingin seutua parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kokonaisuus. Rautava onnistui tässä työssä omalla puheenjohtajakaudellaan hienosti, Rauhamäki kiitteli puheessaan. Rautava itse muistelee kauttaan HSL:n hallituksen puheenjohtajana hyvillä mielin: – HSL:n hallituksessa eri kuntien edustajat tekevät hyvää yhteistyötä ja päätöksiä alueen asukkaiden parhaaksi. Haasteena on resurssien ja palveluiden yhteensovittaminen, ja tämä keskustelu jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Uskon, että uudet digitaaliset palvelut tulevat käyttöön nopeammin kuin osaamme nyt kuvitellakaan. Pidän erityisen hienona, että HSL on lähtenyt mukaan näihin uusiin hankkeisiin. Kuvan ottanut Lauri Eriksson kertoo, että halusi yhdistää muotokuvassa Rautavan pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja HSL:n nykyaikaisen liikkumisen strategian. – Muotokuvassa vuorottelevat Helsingin historia ja nykyaika. Kuvauspaikka on osa historiallista Helsinkiä, ja taustalla näkyy öinen ja elävä kaupunki, jossa liikkuu sekä jalankulkijoita että joukkoliikennettä. Risto Rautavan muotokuva jatkaa hallituksen puheenjohtajien valokuvasarjaa HSL:n hallituksen kokoushuoneen seinällä. Entuudestaan esillä ovat Timo Jaatisen ja Tatu Rauhamäen muotokuvat, jotka nekin on ottanut Lauri Eriksson. Kaupunginteatterin Jakomäen yleisötyöhanke huipentuu teatteriesitykseen ? Kaupunginteatterin kolmivuotinen yleisötyöhanke Pääroolissa Jakomäki huipentuu teatteriesitykseen. Kaupunginteatterin, Pohjois-Helsingin Bändikoulun ja Malmitalon yhteistuotantona syntyvä Suuri hiljaisuus -esitys mahdollisesta tulevaisuudesta esitetään yhteensä viisi kertaa 17.-23. toukokuuta Malmitalolla ja studio Pasilassa. Suuri hiljaisuus -esitys mahdollisesta tulevaisuudesta on seikkailukertomus nuoresta naisesta tulevaisuuden maailmassa, jossa sekä ihmiskunta että ympäristö ovat muuttuneet luonnonkatastrofin jälkeen. Tuntemaamme maailmaa ei enää ole. Nuori Aava elää ilotonta arkeaan muinaisessa tulvalta säästyneessä betonikaupungissa, kun eräänä yönä taivaanrantaan ilmestyy salaperäinen valopiste. Tuo pilkahdus pimeässä johdattaa Aavan seikkailuun, jossa pelon, sorron ja ennakkoluulojen keskellä kyteekin toivon kipinä. Näyttämöllä nähdään projektin myötä alueelle syntynyt aikuisten teatteriryhmä Hilkat ja Hukat sekä jakomäkeläistä lapsista ja nuorista koostuva Studio Jakis. – Olemme tarjonneet jakomäkeläisille erilaisia tapoja osallistua ja tutustua teatterityöskentelyyn. Jo alusta alkaen toimintamme on otettu Jakomäessä riemuiten vastaan. Olemme valmistaneet erityyppisiä esityksiä, mutta nyt on aika huipentaa toimintamme kokopitkään teatteriesitykseen ja antaa näille lahjakkaille, suurella sydämellä varustetuille Jakomäen teatteriryhmäläisille mahdollisuus esiintyä isolla teatterinäyttämöllä, sanoo Pääroolissa Jakomäen koordinaattori, kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen. Janne Puustisen kirjoittaman näytelmän ohjaa Laura Ikonen, ja musiikin on säveltänyt Timo Oiva. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Jonna Kuittinen. Graafisesta suunnittelusta vastaa Ikko Alaska. Hankkeen tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taideja kulttuuritarjontaa sekä kannustaa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa.
• 16 Nro 4 • Viikot 9-10 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Pitkä kokemukseni alalta on kasvattanut laaja-alaisesti ammattitaitoani ja sydämellisyyttä nähdä asiakkaideni erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Ydinosaamistani on kuunnella ihmistä ja löytää juuri hänen tarpeisiinsa oikeat ratkaisut. Jokainen asiakaskohtaaminen on erilainen ja sehän tekee työstä vaihtelevaa – kahta samanlaista päivää ei ole. Tärkeintä työssäni on, että asiakkaani saavat mahdollisimman suuren edun ja hyödyn kohtaamisestamme. Kun tarvitset ammattitaitoisen ja myyntinälkäisen kiinteistönvälittäjän hoitamaan asuntosi myyntiä – soita minulle – tehdään se yhdessä! Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT p. 040 578 7997, mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi