• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 13-14 – Nro 6/2018 – 13. vuosikerta Tehtaankatu 27 & 36 | 00150 Helsinki | 09-6877610, 09-6877990 www.hagelstam.fi ETSIMME KEVÄÄN ERIKOISHUUTOKAUPPAAMME NUMISMATIIKKAA Kultaja hopearahat Vanhat suomalaiset kolikot ja setelit, Olympiaesineistö ym. MILITARIAA Kunniamerkit, Aseet, Miekat, Univormut Dokumentit ym. Militaria: Joel Sjögren joel.sjogren@hagelstam.fi 09-68779923 Numismatiikka: Jaakko Nieminen jaakko.nieminen@hagelstam.fi 040-6798612 ILMAINEN ARVIOINTI BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI MEISTÄ PARAS HETKI HOITAA HAMPAITA ON ENNEN KUIN MIKÄÄN VAIVAA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! Varaa aika: (09) 696 2990 tai fossa.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 2 Nro 6 • Viikot 13-14 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 14. vuosikerta – nro 6 Viikot 13-14 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Sivu 11 Tilinpäätös 2017: Helsingin kaupungin talous vakaalla pohjalla HUS:n seuraava toimitusjohtaja hakuun ? HUS:n hallitus päätti julistaa hakuun HUS:n seuraavan toimitusjohtajan viran. Asiaa ryhtyy valmistelemaan jo aiemmin perustettu luottamushenkilöistä koostuva toimikunta, joka pohtii haun aikataulua ja muita yksityiskohtia ja tuo ne päätettäväksi hallitukseen. Virka vapautuu, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Lindénin toimikautta päätettiin jo kertaalleen jatkaa vuodella. Toimitusjohtaja Aki Lindén kertoi hallitukselle ajankohtaisista asioista, joita HUS:ssa on tällä hetkellä meneillään. Ensimmäiseksi hän puhui yhteistyöhankkeista HUS:n alueen kuntien kanssa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin sekä pienten että suurien kuntien kanssa. – Mehän olemme olemassa potilaiden hoitoa varten ja sillä puolella on mennyt hyvin alkuvuonna 2018. Pari haastavaa tilannetta on kuitenkin koettu. Liukkaat kelit aiheuttivat ruuhkia Töölön sairaalaan. Myös Meilahden päivystyksen leikkausosastolla oli pari viikkoa sitten ruuhkaa, mutta tämäkin akuutti ongelma on nyt ohi, Lindén sanoi. Apotti-hanke on loppusuoran alussa. Lindén kertoi, että hanke on aikataulussa ja Apotti otetaan käyttöön Peijaksen sairaalassa loppuvuodesta ja koko HUS:ssa vuoden 2020 alussa. Lindén kertoi myös Tekesin rahoituksella tehdystä yritysyhteistyöstä, johon on panostanut HUS:n lisäksi toistakymmentä yritystä. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja ensimmäinen tutkimushanke on saanut rahoittajilta vihreää valoa. Uuden designja arkkitehtuurimuseon toteuttamista selvitetään ? Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki selvittävät yhteistyössä Designmuseon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseoja tiedotuskeskussäätiön kanssa kansainvälistä huipputasoa edustavan designja arkkitehtuurimuseokokonaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja. Tavoitteena on luoda suuntaviivat Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon toiminnan uudistamiselle. Lähtökohtana on museoiden roolin vahvistaminen ja tavoitteena paikallisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Sivu 7 Bussi korvaa raitiolinjaa 8 välillä Ooppera– Jätkäsaari Sivu 10 Katujen kevätpuhdistus alkaa lumien sulettua ja kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Ari Rask / Helsingin aineistopankki Kevätpuhdistus lähestyy Sovellus muistuttaa, kun auto pitää siirtää ? Helsingin kaupunki kokeilee uutta SiirtoSoitto-mobiilisovellusta, joka auttaa kaupunkilaisia varautumaan kadunvarsipysäköintiä rajoittaviin kunnossapitotöihin. SiirtoSoitto kertoo tulevista puhdistuksista ja muistuttaa rajoitusten voimaantulosta. SiirtoSoitto-mobiilisovellus toimii iPhoneja Android-puhelimilla, ja sen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sovelluksen ladannut käyttäjä valitsee kartalta alueet, joiden pysäköintiä rajoittavista töistä haluaa saada ilmoituksia. Ennakkoilmoitukset siirtokehotus-liikennemerkkejä käyttävistä puhdistustöistä ovat saatavilla koko kaupungin alueelta. Sivu 10 Helsingin kaupungin suurimmat investointihankkeet 2017. Graafi: Tuomas Kärkkäinen Helsingin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti, ja kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Vuosi 2017 oli Helsingin kaupungin taloudessa talousarviossa odotettua myönteisempi. ? Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana, ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot toteutuivat talousarviota pienempinä. Siten vuosikate toteutui 359 miljoonaa euroa talousarviota parempana ja hieman edellisvuoden tasoa paremmin. – Helsingin investointitaso verrattuna poistoihin on jopa suurten kaupunkien vertailussa merkittävästi muita korkeampi, mikä lisää painetta hyvälle vuosikatteelle myös tulevina vuosina, pormestari Jan Vapaavuori tiivistää. Vaikka Helsingin talouden tila on vahvalla pohjalla, vireillä oleva soteja maakuntauudistus tuovat toteutuessaan epävarmuutta kaupungin talouden kehitykseen sekä investointikykyyn keskipitkällä aikavälillä.
• 4 Nro 6 • Viikot 13-14 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6 Soluasuntojen aika on ohi: Yksinasujien määrä kasvaa jatkossakin Kolme kymmenestä ei kuulu kirkkooon E vankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa ennakkotietojen mukaan 3 904 284. Kirkkoon kuuluu 71 prosenttia suomalaisista. Kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski vuoden takaisesta yhden prosenttiyksikön. Kaikkiaan 52 296 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä, samalla 16 492 liittyi kirkkoon. Vuoden 2017 aikana kastettiin 33 748 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 325. Vuonna 2017 kirkosta eronneiden määrä nousi jonkin verran ja kastettujen määrä laski vuoteen 2016 verrattuna. Tuolloin kirkkoon liittyi 16 979 henkilöä ja eronneita oli 50 119. Vuoden 2016 aikana kuoli 44 774 kirkon jäsentä ja kastettiin 36 586 alle 1-vuotiasta. Vuoden 2016 lopussa jäsenmäärä oli 3 951 785. Kirkon jäsenkehitys viime vuosien aikana kertoo edelleen uskontoa koskevien valintojen yksilöllistymisestä. Syntyneiden lasten kastaminen kirkon jäseniksi vähenee nuorissa perheissä. Kirkosta eronneista lähes kolmasosa on alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia. Toisaalta kirkkoon liittyneissä noin kolmekymppisten miesten osuus on huomattava, ja viime vuonna kirkkoon liittyneistä oli miehiä jopa lievä enemmistö, kertoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta. Helsingissä perinteisesti on ollut muuta maata alhaisempi jäsenyysaste. Yhtenä suurena syynä on alueen voimakas muuttoliike, nuoret, opiskelijat ja muutkin muuttavat alueelle ja sieltä pois runsaasti, jolloin paikallisseurakuntaan liittyminen jää vähemmälle huomiolle. Jäsenyys myös maksaa ja opiskelijoiden vähäiset käytettävissä olevat varat, houkuttelevat jättämään kirkon jäsenyys. Jyväskylän seurakunta on edelleen väkimäärältään Suomen suurin seurakunta. Sen jäsenmäärä vuoden 2017 lopussa oli 95 446. (Vuotta aiemmin vastaava luku oli 95 598.) Seurakunnista pienin on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen saaristoseurakunta Bergö församling, jossa jäseniä oli vuoden lopussa 400. Muuttoliike lisää väestöä kaupungeissa. Tämä näkyy myös suurten seurakuntien jäsenmäärien kasvuna, vaikka niiden alueilla kirkosta eroaminen onkin yleisempää ja lasten kastaminen seurakunnan jäseniksi harvinaisempaa kuin maaseudulla. ? Diginatiivit eivät hamstraa koteihinsa tavaraa. He kieltäytyvät soluasunnoista ja suhtautuvat kriittisesti älykoteihin. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas vastaa nuorten toiveisiin: tuhat soluasuntoa korvataan 3 000 yksiöllä, ja koteihin tuodaan opiskelijan arkea oikeasti helpottavaa tekniikkaa. Suomessa on nykyään lähes miljoona yksinasujaa enemmän kuin 1960-luvulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut iso muutos etenkin alle 30-vuotiaiden yksinasumisessa. – Vielä vuonna 1990 Suomessa oli noin 100 000 alle 30-vuotiasta yksinasujaa. Nyt luku on lähes 200 000, eli määrä on kaksinkertaistunut. Kehitys näyttää siltä, että yksinasujien määrä kasvaa jatkossakin, Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo. Hän kertoo, että viime elokuussa voimaan tullut asumistukimuutos kärjisti tilanteen. – Vuonna 2017 Hoasin hakemuksista 70 prosenttia oli yhden hengen talouksiin. Tälläkin hetkellä meillä on useita satoja soluhuoneita vapaana, Tarhio sanoo. Hoas aikoo muuttaa seuraavien 5–10 vuoden aikana asuntokantaansa merkittävästi. Tuhat soluhuoneistoa korvataan 3 000 yksiöllä vuoteen 2024 mennessä. Etäällä kampusalueista olevia vanhoja kohteita puretaan, ja uusia rakennetaan liikenteen solmukohtiin ja kampusten läheisyyteen. Tällä hetkellä uusia kohteita on rakenteilla 616 asunnon verran. – Koskaan aikaisemmin Hoas ei ole rakentanut näin paljon. Lähes 80 prosenttia uudisasunnoista on yksiöitä, Tarhio kertoo. Konservatiiviset vierastavat Teknologia muuttaa merkittävästi tulevaisuuden asumista. Vuoteen 2020 mennessä nettiin kytkettyjen laitteiden määrän odotetaan kasvavan yli 20 miljardiin, joista suuri osa on älykoteja. Samalla kodeissa yleistyvät älylaitteet ja virtuaaliavustajat. Yleisistä trendeistä huolimatta nuoret vierastavat teknologiaa kotona, ja he suhtautuvat siihen välinpitämättömästi. Teknologiaa tärkeämpiä asioita ovat kodin henki ja tunnelma. – Nuorten asenteet voivat olla yllättävän konservatiivisia. Nuorille teknologia on osa melkein kaikkea elämää. Asumisen kohdalla tästä voi seurata vastareaktio: nuoret eivät halua kotiinsa enää yhtään enempää teknologiaa, kertoo 15/30 Research -tutkimusyrityksen perustaja Markus Keränen. Aikaisemmin hyvinvoinnista kertoi omistetun tavaran määrä. Nyt olemme Keräsen mukaan siirtymässä kohti aineettomuuden arvostusta. Tulevaisuuden kodeissa on yhä vähemmän tavaraa, mutta se on laadukkaampaa. Osa saattaa olla yhteisomistuksessa. Ja jos asunnossa on tekniikkaa, sen täytyy olla aidosti elämää helpottavaa. – Esimerkiksi verkkoon kytketty jääkaappi ei välttämättä kiinnosta nuoria, mutta energiansäästöön liittyvät asiat kiinnostavat. Teknologian seuraava kerros tulee vääjäämättä koteihin, mutta järjestystä on vaikeaa ennakoida, Keränen sanoo. Helmichatbot Hoas hyödyntää sekä yrityksessä että Hoasin asunnoissa opiskelijoiden arkea sujuvoittavaa teknologiaa. Nykyään esimerkiksi saunan ja pesulan varaukset onnistuvat mobiilisti. Kaveriasuntoihin on voinut hakea sopivaa kämppäkaveria jo reilun vuoden ajan Kämppishaku-sovelluksen avulla. Hoas on tiettävästi ensimmäinen kiinteistöalan toimija, joka on ottanut käyttöönsä myös robotiikkaa. Viime vuonna asuntohakemuksia käsittelevä robotti teki noin 20 tuntia viikossa töitä ja selvitti 12 000 hakemusta. Seuraavaksi Hoas aloittaa chatbotin käytön asiakaspalvelussa. – Helmi-niminen asiakaspalvelubotti vastaa yleisimpiin kysymyksiin ja ohjaa joko verkkosivuilla oikeaan paikkaan tai sitten oikean ihmisen luo, jolta voi kysyä lisätietoja. Helmeä koulutetaan oppimaan koko ajan lisää, Hoasin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka kertoo. Helmi otetaan käyttöön Hoasin verkkosivuilla kesään mennessä, aluksi suomen kielellä. Loppuvuonna Helmi toimii myös englanniksi. Faktabaari tukkii väärän tiedon väylät Kolumni ? Laittomuudet ja valehtelu ovat ovat lupaa kysymättä riuhtaisseet maat ja maailmat syleilyynsä. Media on ihmeissään. Mitä uskoa ja mitä kertoa? Venäjä ja Yhdysvallat ovat haaskanneet uskottavuutensa. Kansalaiset Suomessa, Euroopassa, maailmassa ovat hämillään seuloessaan tietokoneensa some-tulvaa. Keneen totuuteen rohkenisi luottaa? Euroopan unionissa laadittiin tähän hätään raportti ”Moniulotteinen lähestymistapa disinformaatioon.” Raportti jätettiin digitaalitaloudesta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille. Perustettiin faktabaari valheiden ja vääryyksien poistamiseksi. Suomalainen Mikko Salo on mukana tässä asiantuntijajoukossa, jossa tutkijat, journalistit, verkkoalustojen (Facebook. Google, Twitter) sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat pyrkivät tukkimaan väärän tiedon väylät vaatimalla verkkouutisiin ja dataan läpinäkyvyyttä. Raportissa valeuutinensana korvataan disinformaatio-käsitteellä. Dis-informaatio on virheellistä, harhaanjohtavaa tietoa vahingon tai oman voiton tavoittamiseksi. Tilalle on luotava vastuullista journalismia. Vahvistamalla medialukutaitoa ja kriittistä vastakarvaa torjutaan tuhoisa valhetulvaa. Sananja lehdistönvapaus vahvistaa oikein käytettynä avoimuutta ja luottamusta. Raportti pyrkii vahvistamaan julkisen keskustelun moraalista ja eettistä vastuullisuutta. Kun luin tämän raportin vaatimuksia, hätkähdin miten oman kirkkomme, sen viran ja teologian pohjaa on haluttu kevyillä ja olemattomilla harhalaukauksilla häiritä. Lähestyvä kevät ja pääsiäinen tuovat päivänvaloon uutta tilaa faktapohjaiselle julkiselle keskustelulle. Jokaisella on oikeus tietää, mitä maailmassa tapahtuu ja muodostaa sen perusteella omia mielipiteitä. Jokaisella on oikeus riippumattomaan ja totuudenmukaiseen journalismiin. Riippumattoman luotettavan journalismin tuottamaa tieto kuuluu sananvapauteen. Erityinen vastuu tästä lankeaa jokaiselle joka julkaisee ajatuksiaan lehdessä, radiossa, televisiossa, sosiaalisessa mediassa, missä tahansa. Journalisti on vastuussa totuuden kertomisesta sinulle, ei mainostajalle, ministerille, eikä edes lehden omistajalle. Ihmisten on kyettävä perustelemaan, miksi heidän ei tarvitse ottaa vastaan totuutta, joka sotii heidän arvojaan vastaan. Vaikka Trump näyttäisi pääsevän valehtelusta kuin koira veräjästä, se ei tee valhetta yhtään hyväksyttävämmäksi. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä tehokkaammin hän osaa väittää vastaan. Jokaiselle on oikeus yltää erottamaan tosiasiat mielipiteistä. Kyllä journalistikin saa kertoa mielipiteensä, mutta sen täytyy erottua hänen kirjoittamansa jutun faktoista. Journalistiliiton käynnistämässä kampanjassa tuetaan vastuullista journalismia faktojen tarkistamiseksi ja virheiden korjaamisseksi. Luotiin suomalaisten tuotteiden joutsenmerkkiä vastaava oikean tiedon tunnus ilmaisemaan sitoutumisesta vastuulliseen journalismiin. Toimittaja voi saada perättömien huhujen levittämisestä ja valheellisen tai virheellisen sisällön tuottamisesta Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen. Olen ollut helpottuneena huomaavinani, että nyt ollaan heräämässä ihmisarvoa kunnioittavaan aikaan. Kenelläkään ei ole lupa käsitellä halventavasti kenenkään kansalaisuutta, vakaumusta, väriä tai seksuaalista suuntautumista. Alkaa vuoden valoisin aika, kuljemme kohti pääsiäistä. Hyvä kirjoitus valistaa, tuo ilon ja luottamuksen, pimeys väistyy ja harha haihtuu. Veli-Matti Hynninen Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen rahaa Raitioliikenteen kehittämiselle vihreätä valoa ? Kaupunginhallitus myönsi 5 miljoonan euron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi myös kehittämisohjelman, jossa raitoliikenteestä tehdään sujuvampaa ja luotettavampaa. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan tänään kehittämisohjelman, jossa raitoliikenteestä tehdään sujuvampaa ja luotettavampaa. Kehittämisohjelmassa on runsaasti toimenpiteitä, joilla voidaan nostaa raitiovaunujen keskinopeutta, saada liikenne sujumaan häiriöttä, aikataulussa ja ilman turhia pysähdyksiä. Ensimmäinen tavoite on, että raitiovaunut kulkevat nykyvauhtia nopeammin. Nopeuksia on tarkoitus nostaa keskimäärin 16 prosenttia. Toinen tavoite on, että raitiovaunut pysyvät aikataulussa. Luotettavuuden parantuessa ajoaikojen vaihtelu pienentyy ja matkustaminen on ennustettavampaa. Kolmas tavoite on, että raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä. Nykytilanteessa raitiovaunut joutuvat pysähtymään pysäkkien välillä liikennevalojen, ruuhkien ja liian kapeiden raitiovaunukaistojen aiheuttamien satunnaisten häiriöiden vuoksi. Raitioliikenteen sujuvuus vaikuttaa suoraan sekä liikennöinnin nopeuteen, että luotettavuuteen. Neljäs tavoite on vähentää liikennöinnin häiriöitä, jotta esimerkiksi väärin pysäköidyt autot eivät enää haittaisi ratikkaliikennöintiä. Häiriöiden määrää pienentämällä raitioliikenteen luotettavuus ja turvallisuus paranevat. Kun raitioliikenne on nopeampaa, voidaan sama vuorotarjonta tuottaa pienemmällä kalustoja henkilöstömäärällä. Se mahdollistaa liikenteen laajentamisen ja palvelutason nostamisen samalla budjetilla. Nopeampi raitioliikenne lisäisi kantakaupungin alueen joukkoliikennematkoja noin kahdella prosentilla. Raitioliikenteen kehittämistavoitteiden täysimääräisen toteuttamisen arvioidaan tuottavan noin 4,5 miljoonan euron vuosittaisen säästön liikennöintikustannuksissa. Kaupunginhallitus päätti myöntää 5 miljoonan euron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Määrärahasta myönnettiin 2 miljoonaa euroa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, miljoona euroa kulttuurin ja vapaaajan toimialalle ja 2 miljoonaa euroa sosiaalija terveystoimelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahaa käytetään muun muassa kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen erityisesti vieraskielisten lasten ja nuorten perheiden kanssa. Kulttuurija vapaa-ajan toimialalla osa määrärahasta kohdennetaan ikäihmisille tuotettaviin kulttuuripalveluihin ja myös digitaalista syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Sosiaalija terveystoimi käyttää määrärahaansa muun muassa Liikkuva tiimi -toimintaan palkkaamalla tiimiin määräaikaisen psykologin ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Liikkuvan tiimin on helppo kohdata ja auttaa vaikeissa kriiseissä olevia nuoria eri alueilla kaupungissa.
• 5 Viikot 13-14 • Nro 6 Helsingissä Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustus monikulttuurisen päiväkeskuksen vapaaehtoisille Yliopiston Apteekki aloittaa lääkkeiden pikatoimituksen Helsingissä edelleen runsas linnusto ? Helsingin tärkeistä lintualueista ja merkittävästä linnustosta on julkaistu raportti, jossa esitellään suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta. Linnuille on Helsingissä eniten tilaa saaristossa, ja kaupungin saaristolinnusto onkin hyvin edustava. Myös merenlahtien kosteikot ovat valtakunnallisestikin merkittäviä lintupaikkoja. Kaupungin kasvaessa metsälinnusto on menettänyt pesimäalueitaan, mutta laajoja yhtenäisiä metsiä ja niiden lajeja on jäljellä Vuosaaren-Östersundomin alueella sekä Haltialassa. Myös isot metsäiset saaret, jotka ovat aiemmin olleet suljettuja sotilasalueita, ovat linnustolle arvokkaita. Suhteellisesti heikoimmassa asemassa on avomaiden linnusto, koska peltoja niittyalueet ovat supistuneet. Kaikilla viheralueilla on merkitystä linnuille, mutta moni tutkituista luontokohteista ei ollut linnustoltaan erityisen edustava. Yleisimpien 50 lintulajin esiintymistä ei raportissa tarkasteltu, vaikka ne ovatkin ihmisten luontoelämysten kannalta tärkeitä. Yleisten lajien kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaava vaikutus on vähäisempi kuin harvinaisten lajien. Toisaalta maailmanlaajuisesti on todettu, että monien yleistenkin lintulajien yksilömäärät vähenevät, vaikka niiden kannat ovat edelleen runsaita. Tässä raportissa on tämänkin vuoksi lajistoa tarkasteltu laajemmin kuin uhanalaisuusluetteloissa. – Merialueilla erityispiirteenä on maailmanlaajuisesti uhanalaisen allin merkitKalatiira. Kuva: Margus Ellermaa. tävä talvehtimiskeskittymä: suuri osa Helsingin merialueen matalikoista on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi. Helsingissä elää lisäksi maailmanlaajuisesti uhanalaisia pilkkasiipiä, punasotkia ja mustakurkku-uikkuja, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristöpalveluista. Raportti perustuu suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin sekä harrastusluonteisesti ympäri vuoden kerättyihin havaintoihin. ? Lääkkeiden saatavuutta parantava uusi pikatoimitus kattaa pääkaupunkiseudulla neljä kaupunkia, joissa on yhteensä yli 1,1 miljoonaa asukasta. Lääkkeet kuljetetaan asiakkaalle arkipäivisin muutamassa tunnissa verkkotilauksen tekemisestä. Yliopiston Apteekki aloittaa tänään verkosta ostettujen reseptilääkkeiden pikatoimitukset kotiin pääkaupunkiseudulla. Pilottivaiheessa pikatoimitukset kattavat yleisimmät reseptilääkkeet sekä itsehoitolääkkeet ja muut apteekkituotteet. – Reseptilääkkeiden ostaminen verkosta kasvaa nyt todella voimakkaasti, koska se säästää aikaa ja helpottaa arkea. Haluamme palvella asiakkaita entistä joustavammin ja monikanavaisemmin siellä, missä asiakkaat meitä tarvitsevat, sanoo Yliopiston Apteekki -konsernin toimitusjohtaja ja apteekkari Jukka Niemi. Pikakuljetukset hoidetaan samana päivänä Helsinkiin, Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle, kun tilaus on tehty klo 14 mennessä. Palvelualueella asuu yli 1,1 miljoonaa henkilöä. Pikakuljetuksen hinta on 5,90 euroa. – Pikatoimitus helpottaa asiakasta erityisesti akuuteissa tilanteissa, joissa lääkitys on aloitettava samana päivänä tai apteekkiin pääseminen on vaikeaa, toteaa Suomen apteekkiliiketoiminnasta ja verkkoliiketoiminnasta vastaava johtaja Mirka Korhonen. Yliopiston Apteekin yhteistyökumppanina pikakuljetuksissa toimii lämpösäädeltyihin kuljetuksiin ja verkkokaupan logistiikkaan erikoistunut eNexus Oy. Modernin logistiikan suunnitteluohjelmiston ansiosta asiakkaalle voidaan tarjota lähetyksen reaaliaikainen seuranta ja tarkka toimitusaikaväli. – Pikakuljetusten yhteydessä asiakas tietää toimitusajan jopa +/30 minuutin tarkkuudella ja voi seurata toimituksen etenemistä kartalla. Hänen ei tarvitse päivystää koko iltaa kotona odottamassa paketin saapumista, kehitysjohtaja Jani Mäntylä kertoo. Reseptilääkkeitä on voinut tilata Yliopiston Apteekin verkkopalvelusta valtakunnallisesti vuodesta 2012 alkaen. Yli 16 000 tuotteen valikoimaan kuuluu reseptija itsehoitolääkkeiden lisäksi laajasti muita apteekkituotteita, kuten kosmetiikkaa ja vitamiinivalmisteita. ? Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri on myöntänyt Ennakkoluuloton edelläkävijä – tunnustuksen monikulttuurisen päiväkeskuksen Mosaiikin vapaaehtoisille. Helsingissä toimiva päiväkeskus Mosaiikki on turvallinen kohtaamispaikka, missä ihmisen laillisella statuksella tai taustalla ei ole merkitystä. Päiväkeskuksessa on tarjolla lämmintä syötävää, oikeudellista neuvontaa, palveluohjausta ja tukea. Toiminnan sydämessä ovat päiväkeskuksen vapaaehtoiset. He tarjoavat ruokaa ja keskusteluapua, auttavat tiedonhaussa, opettavat asiakkaille suomea ja englantia, pelaavat seurapelejä ja järjestävät talkootoimintaa. – Vapaaehtoiset ovat läsnä kanssakulkijoina ja pyrkivät toiminnallaan sisällyttämään jokaisen autettavan yhteiskuntaan, jotta varjokansaa ei syntyisi, sanoo Helsingin ja Uudenmaan piirin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Eva Kuhlefelt. Punaisen Ristin rasisminvastaisella viikolla jaetaan Ennakkoluuloton edelläkävijä –tunnustuksia ja nostetaan esille toimijoita, jotka edistävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua Suomessa. Helsingin ja Uudenmaan piirin myöntämä tunnustus luovutettiin Mosaiikin vapaaehtoisille kansainvälisenä rasisminvastaisena päivänä 21.3. Eläinsuojelutarkastuksilla puututaan eläinten liialliseen keräilyyn ? Helsingin valvontaeläinlääkärit kohtaavat usein koteja, joissa on liiankin paljon lemmikkejä. Suuresta eläinmäärästä huolehtiminen vaati paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Tämä voi joskus osoittautua omistajalle ylivoimaiseksi. Eläinten hamstraaja löytyy yleensä eläinsuojeluilmoituksen perusteella. Ilmoitus on tehty esimerkiksi, kun rappukäytävään on alkanut kulkeutua pahaa hajua. Yhteydenotto voi koskea myös epäilyä koirien riittävästä ulkoilutuksesta. – Pienessä kerrostaloasunnossa voi joskus olla yli kymmenen koiraa tai kissaa, kertoo Helsingin ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen. – Kun omistajan jaksaminen ei riitä eläinten ulkoilutukseen ja hoitoon, eläimet tekevät tarpeitaan asuntoon. Kissojen ja koirien ohella tarkastuksilla tavataan hiiriä, rottia, kaneja ja muita pieniä lemmikkieläimiä. Tarkastetuista kohteista noin 40 prosentissa oli vähintään kaksi eläintä. Suuri eläinmäärä vaatii paljon työtä. Kovin monta koiraa ei voi ulkoiluttaa kerralla, jolloin niiden ulkoiluttaminen useassa erässä voi viedä monta tuntia päivässä. Jos kissojen hiekkalaatikko jää siivoamatta, alkavat kissat etsiä puhtaampia paikkoja tarpeiden tekemiseen. Kollikissat merkkaavat ympäristöään virtsaamalla, jos niitä ei kastroida riittävän aikaisin. Lemmikkieläimen hankintahinta on vain osa eläimen kuluista. Eläintä ottaessa tulee varautua myös tarvikkeiden hankintaan, ruokakustannuksiin ja eläinlääkärikuluihin. Eläinsuojelutarkastuksilla paljon toimenpiteitä Vuonna 2017 ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit tekivät 349 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkaupoissa, hevostalleissa ja muissa vastaavissa valvontakohteissa vierailtiin. Suurin osa tarkastuksista, lähes 90 prosenttia, kohdistui koiriin ja kissoihin. Tarkastuksista noin 40 prosentissa annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin eläinten perushoitoa, kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään tutkintapyyntö poliisille. Viime vuonna helsinkiläisille eläinten omistajille määrättiin kymmenen eläintenpitokieltoa. Löytöeläinten määrä ennallaan Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Siellä annetaan tilapäistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun otetuille eläimille. Vuonna 2017 talossa hoidettiin 675 helsinkiläistä eläintä, kun määrä vuonna 2016 oli 683. Koirista 90 prosenttia ja kissoista 60 prosenttia palautui takaisin omistajilleen. Kissa löytöeläintalossa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen OP-prime laskee 0,25 prosenttiin ? OP Ryhmä laskee OP-prime-korkoa 0,35 prosentista 0,25 prosenttiin. Muutos astuu voimaan 3. huhtikuuta. Koronlasku perustuu markkinakorkojen laskuun. OP-prime-korko on viitekorko, jolla OP Ryhmän ottoja antolainauksen korkokantaa säännellään. Edellisen kerran OP-prime muuttui joulukuussa 2016. Töölönlahdella saa suppailla myös ensi kesänä ? Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on tänään 12.maaliskuuta keskustellut Hakuna Matata Sup Rentalin kanssa. Toiminnan jatkamiselle ensi kesänä Töölönlahdella, tapahtumapuiston pohjoiskärjessä, Karamzinin rannassa, ei ole Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puolelta estettä. Alueen vuokrauksen ehdoksi tulee kuitenkin yrityksen väistämisvelvollisuus silloin kun alueella järjestetään tapahtumia, joiden toteuttamisessa suppauksesta arvioidaan aiheutuvan logistisia ongelmia. Hakuna Matatan puolelta on todettu, että he vetävät oikaisuvaatimuksensa takaisin, kun myönteinen päätös on tehty.
• 6 Nro 6 • Viikot 13-14 Sunnuntaiksi VIIKKO 13 MA 26.3. Manu, Manne, Immo, Immanuel TI 27.3. Sauli, Saul KE 28.3. Armas TO 29.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni PE 30.3. Pitkäperjantai Usko LA 31.3. Irma, Irmeli SU 1.4. Pääsiäispäivä Peppi, Raita, Pulmu VIIKKO 14 MA 2.4. 2. pääsiäispäivä Pellervo TI 3.4. Vetti, Sampo KE 4.4. Ukko TO 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro PE 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm LA 7.4. Allan, Ahvo SU 8.4. Romanien kansallispäivä Suoma, Suometar Kaikki, kaikki uni on nähtävä valveilla silmin. Paavo Haavikko (1931-2008) Päivyri Otto Meri ? Tapio&Tuomi duo Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 28.3. klo 18 Tervetuloa Tapio&Tuomi duon jazzkonserttiin kuuntelemaan intuitiivista ja väkevää freejazzia, jossa on vaikutteita myös kansanmusiikista ja klassisesta musiikista. ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta. 1. krs Keskiviikkona 28.3. klo 18 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esille nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. 28.3. käsittelemme Sam Harrisin kirjaa Herääminen, opas uskonnottomaan henkisyyteen. Lukupiiri kokoontuu kevään mittaan myös 25.4. ja 30.5. ? Digineuvontaa 1. krs Tiistaina 3.4. klo 11-17 Nordean asiantuntijat ovat paikalla Rikhardinkadun kirjastossa opastamassa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tervetuloa oppimaan sähköistä tunnistautumista! Jos mahdollista, ota mukaan omat pankkitunnuksesi ja oma mobiililaitteesi, jotta neuvojat voivat auttaa sinua parhaiten. Pankkitunnukset ovat avain moniin digitaalisiin palveluihin, kuten Omakanta, Vero, Kela ja Poliisi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa ja helpottaa arkea. Samansisältöistä digineuvontaa on tarjolla kirjastossamme myös 8.5. ? KauhuCon 2018 Lauantaina ja Sunnuntaina 7.-8.4. Rikhardinkadun kirjasto Tervetuloa kauhukulttuuritapahtumaan KauhuConiin! Uudet harrastajat, vanhat friikit ja keski-ikäiset häiriintyneet sekä kaikki siltä väliltä ovat erittäin tervetulleita. Aikataulu tarkennetaan myöhemmin ohjelman valmistuessa, seuraa tiedotusta Helmet.fi –sivustollamme sekä Facebook-sivullamme. ? Kinopiiri 1. krs Maanantaina 9.4. klo 18 Tervetuloa Kinopiiriin, jossa jäsenet jakavat vaikutelmiaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. 9.4. keskustelussa on Paul Thomas Andersonin Mestari (2012). Elokuvan DVDtallennetta on saatavilla lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistossa. Kinopiiri kokoontuu kevään mittaan myös 7.5. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Ruumiillisuuden korotus ? Jumala tuli ihmiseksi. Sen tähden ihmisen ei tarvitse ryhtyä jumalaksi – huh, mikä helpotus! Ihminen otettiin jumalaiseen seuraan, ja nyt meillä on veljenä Jumala. Hän tietää tarkasti ja oman kokemuksensa kautta, mitä hänen porukoilleen kuuluu, mikä meitä painaa ja rasittaa. Hän koki meidän ilomme ja surumme, jopa meidän kökköytemme seuraukset omassa ruumiissaan, loppuun asti. Arkikielessä tällaiselle lopulle on oma naseva sanontansa, mutta sitä ei kirkollisissa julkaisuissa ole tapana toistaa. Se, että Jumala tuli alas, tarkoittaa sitä, että meidän ei tarvitse kurkottaa ylös löytääksemme jumalallisuuden. Ihmiskunta on kyllä historiansa aikana keksinyt yhä uudestaan ja uudestaan mitä hienoimpia Baabelin torneja, joiden kierrerappusia kipuamalla päästä next levelille, aina ylemmäksi ja sitäkin ylemmälle henkisyyden ja hengellisyyden tasolle, kunnes saavuttaisi lopullisen näkemisen, alkaisi nähdä asiat niin kuin ne ovat, niin kuin Jumala ne näkee. Hassu yritys! Nyt voimme kutakuinkin rauhassa elellä ruumiissamme ja käyttää kaikkia sen suomia mahdollisuuksia niin kauan kuin voimia riittää, vieläpä Jumala kaverinamme. Jokin tolkku tulee toki säilyttää. Mutta ei tässä vielä kaikki. Pääsiäisaamuna jumalveljemme nousi kuolleista. Korotuksemme next levelille tapahtuu hänen seurassaan, ja aikanaan, täysin ilman omaa ponnistustamme: ”Minä uskon --ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän”. Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa Helsingin taloudella pyyhkii hyvin ? Helsingin viime vuoden tilinpäätös julkaistiin toissa viikolla. Kokonaisuutena ottaen kaupungin talous kehittyi odotettua paremmin. Kaupungin toimintakate toteutui ennakoitua parempana. Toimintakate tarkoittaa menojen määrää, joka jää katettavaksi valtionosuuksilla ja verotuloilla. Mitä pienempi toimintakate, sen vähemmän kaupunki tarvitsee valtion ja veronmaksajien tukea. Verotuloja Helsinki sai lähes 250 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän. Erityisesti yritysten maksaman yhteisöveron määrä ylitti odotukset. Kohentunut taloustilanne näkyi selvästi Helsingin taloudessa. Tämä mahdollisti kunnallisveron pienentäminen ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Kunnallisveron laskusta huolimatta kaupungin talous säilyy toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa. Suotuisa talouskehitys näkyi myös työllisyystilanteessa. Helsingillä on merkittävä rooli koko Suomen työllisyyden kannalta. Sijaitseehan lähes 20 prosenttia Suomen kaikista työpaikoista pääkaupungissamme. Viime vuoden lopulla kaupungin työttömyysaste oli 10,5 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli vielä 12,4 prosenttia. Monen vuoden tauon jälkeen myös pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi laskuun. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut erityisesti suurten kaupunkien ongelma. Pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttaminen onkin yksi Helsingin suurimmista haasteista. Mitä pidempään henkilö on työttömänä, sen hankalampaa hänen on työllistyä. Pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen lisäksi iloisia uutisia saatiin myös nuorisotyöttömyyden puolelta. Alle 25-vuotiaiden työttömyys väheni lähes viidenneksellä viime vuodesta. Vahva taloustilanne mahdollisti tärkeiden investointien tekemisen. Vuonna 2017 suurimmat investoinnit kohdistuivat Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Pasilaan, jossa rakennustyöt on aloitettu jo aikaisemmin. Lisäksi rakennusvaiheessa ovat vielä keskustakirjasto Oodi, Staran ja liikuntoimen yhteinen tukikohta Vuosaaressa sekä Yliskylän päiväkoti Laajasalossa. Iso-Roobertin kävelykadun avajaisia vietettiin juuri vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa. Liikenteen osalta suurimmat investoinnit kohdistuivat Länsimetron avautumiseen marraskuussa 2017, uusien raitiovaunujen hankintaan sekä Hakaniemen metroaseman perusparannukseen. Lisäksi uusia metrovaunuja hankittiin 5 miljoonalla eurolla. Kaikkinensa vuosi 2017 oli Helsingin talouden kannalta vahva. Taustalla on vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden suunnittelu. Hyvänolontunteeseen ei saa kuitenkaan liiaksi tuudittautua, vaan vastuullista taloudenpitoa on syytä jatkaa myös tulevaisuudesta. Ainoastaan taloudesta huolehtimalla kaupunki pystyy kehittymään ja tarjoamaan sen asukkaille parhaan mahdollisen elinympäristön. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Kirkkovuosi: Pääsiäinen ? Palmusunnuntain ja pääsiäisen välillä on hiljainen viikko. Hiljaisen viikon torstaina, kiirastorstaina, muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Tänä vuonna kiirastorstaita vietetään 29.3. Kiirastorstai on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä (Kirkon tutkimuskeskus 2015). Seurakunnissa vietetään messua kiirastorstain iltana. Silloin alttari riisutaan kynttilöistä ja kankaista, ja se verhotaan tulevan pitkäperjantain vuoksi mustaan. Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla, sillä silloin on Kristuksen ristiinnaulitsemisja kuolinpäivä. Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin ja avasi tien ikuiseen elämään. Kirkoissa vietetään pitkäperjantaina sanajumalanpalvelus ilman ehtoollista. Kellot ja urut ovat hiljaa. Alttarilla on vain ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Päivän liturginen väri on musta. Tänä vuonna pitkäperjantai on 30.3. Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäinen on kristikunnan tärkein ja vanhin juhla. Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin seurakunnissa vietetään pääsiäisyön messua. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta liturginen väri vaihtuu valkoiseen. Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin. Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä aivan kristinuskon alkuajoista lähtien. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Tänä vuonna pääsiäispäivää vietetään 1.4.2018. Kuvat: kirkon kuvapankki
• 7 Viikot 13-14 • Nro 6 Uuden designja arkkitehtuurimuseon toteuttamista selvitetään Pääsiäispuuhaa lapsiperheille Teatterimuseossa Funkkisklassikko Original Sokos Hotel Vaakuna uudistuu Via Cruciksessa kuullaan lauluja oopperasta gospeliin ? Tänä vuonna Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittamaan Via Crucikseen on lisätty laulettua musiikkia. Jeesuksen roolissa nähdään oopperalaulaja Waltteri Torikka. Ristin tie kuljetaan Helsingin ydinkeskustassa lauantaina 31.3. kello 21. – Tänä vuonna esityksen suurin muutos on se, että musiikkia kuullaan edellisvuosia enemmän. Mukana on useita tunnettuja laulajia, joten olemme voineet lisätä kaikkiin kohtauksiin laulumusiikkia. Kappalevalinnat saattavat yllättää, mukana on oopperaa, liediä, musikaalia, gospelia ja virsiä, kertoo Via Cruciksen neljättä kertaa ohjaava Ville Saukkonen. Via Cruciksen muissa rooleissa nähdään muun muassa Hannu Niemelä (Juudas), Johanna Tuomi (Neitsyt Maria), Sauli Tiilikainen (Pilatus), Päivi Nisula (Herodes) sekä Jouni Bäckström (Pietari). Via Crucis esitetään tänä vuonna lauantaina 31.3. alkaen kello 21 Kaisaniemen puistosta, eikä pitkäperjantaina kuten aiempina vuosina. Vaelluksen reitti kulkee Suomen pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyy ristiinnaulitsemiseen. Vaelluksen jälkeen yleisö voi osallistua kello 23 alkavaa pääsiäisyön messuun Helsingin tuomiokirkossa, jossa saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Kello 23.30 alkaa puolestaan pääsiäisyönpalvelus Uspenskin katedraalissa. Rooleissa: Waltteri Torikka, Hannu Niemelä, Johanna Tuomi, Päivi Nisula, Sauli Tiilikainen, Jouni Bäckström, Petri Bäckström, Meri-Kukka Muurinen. Käsikirjoitus: Veli-Pekka Hänninen Ohjaus: Ville Saukkonen Lavastus: Aili Ojalo, Paula Koivunen Pukusuunnittelu: Tyra Therman Valosuunnittelu: Matti Jykylä, Otso Vartiainen Maskeeraus: Miika Heikkinen Ohjaajan assistentti: Helena Kasper Jeesuksen roolissa nähdään oopperalaulaja Waltteri Torikka. Kuva: Sakari Röyskö ? Noita Kippuranenän lemmikkilohikäärmeellä on flunssa. Ja kaikkihan tietävät mitä tapahtuu, kun lohikäärme aivastaa. Lentää tulenlieskoja! Ja tällä kertaa ne osuivat noita Kippuranenän juhlavaatteisiin. Myös hänen hiuksensa kärventyivät pilalle. Ja tulossa on pääsiäisjuhlat. Nyt tarvitaan lasten apua, jotta noidan juhl a e l e g a n s s i Jatkoa sivulta 3 ? Selvityshankkeessa tunnistetaan museoiden tarpeet, vahvuudet ja synergiamahdollisuudet. Tavoitteena on sellaisen museotoiminnan ja matkailukohteen toteuttaminen, joka palvelee monipuolisesti erilaisia yleisöjä ja yhteistyöverkostoja. Hankkeen voimavarana ovat museoiden ainutlaatuiset suomalaisen designin ja arkkitehtuurin kokoelmat ja tietovarannot, pitkä kokemus museotoiminnasta sekä museoiden asiantuntijuus ja yhteistyöverkostot. Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä museoiden kanssa tunnistavat myös, että yhteinen museorakennus on mahdollisesti olennainen osa ratkaisua. Uusi rakennus ei kuitenkaan yksin ratkaise museoiden toimintaan liittyviä kehittämistarpeita eikä kansainvälisesti ja sisällöllisesti korkeatasoisen kohteen syntymistä kävijöille. Selvityksestä vastaa hankeryhmä, jota johtaa toimitusjohtaja Tuomas Auvinen. Hankeryhmän muut jäsenet ovat strategiaja luova johtaja Mirkku Kullberg ja kehittäjä Ulla Teräs. Selvitystyötä seuraa valtion, kaupungin ja museoiden osoittama tukiryhmä. Selvitystyö aloitetaan 20.3.2018 ja hankeryhmä luovuttaa lopullisen raportin selvitykseksi 15.6.2018 mennessä. saadaan pelastettua. Teatterikissan pääsiäisseikkailu: Noidan kärähtänyt viitta La 31.3. ja su 1.4. klo 12–16. Mukaan pääsiäisseikkailuun voi tulla oman aikataulun mukaan, kuitenkin viimeistään puoli tuntia ennen päättymisaikaa. Pääsylipun hinnalla (10/5 €) tai Museokortilla. Ohjelmaa ovat tällä kertaa Teatterimuseon kanssa järjestämässä Helsingin Yliopiston käsityönopettajaopiskelijat. Tapahtumassa on paikalla viittomakielen tulkkeja Sivupersoonasta, joten ohjelma sopii erityisen hyvin kuulovammaisille. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. ? Helsingin keskeisimmällä paikalla sijaitseva, vuoden 1952 olympialaisiin avautunut hotelliklassikko uudistuu. Original Sokos Hotel Vaakunan kaikki huoneet, huonekerrokset sekä hotelliaula uudistetaan talon alkuperäinen henki säilyttäen. Työt aloitetaan huhtikuussa 2018, ja ne valmistuvat alkuvuodesta 2019. Vaakuna–Sokoksen rakennus on arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funkkistyylin taidonnäyte, joka kätkee sisäänsä runsaasti oman aikansa alkuperäisiä kalusteita ja designesineitä. Hotellin 1950-luvun tunnelma säilytetään uudistuksessa lisäämällä sen uniikkiin tyyliin ripaus modernia luksusta. – Vaakunan sisustussuunnittelu on yhdistelmä nykyaikaa ja historian kunnioittamista. Emme ole tekemässä 50-luvun näköisjäljennöstä, vaan tuomme tilan tähän päivään alkuperäistä kunnioittaen, kertoo Tiina Närkki Sisustusarkkitehdit Fyra Oy:stä. – Hyvä esimerkki ovat osaan huoneista tulevat sänkyjen ylle kaareutuvat lipat, jotka ovat kunnianosoitus upean funkkisrakennuksen pääsisäänkäynnille. Yhtä lailla hotelliaulan reliefissä kiertävät rauhankyyhkyt lennähtävät nyt myös huoneiden seinille. Hotellihuoneissa vieraita odottavat Huttusen suunnittelemat alkuperäiset nojatuolit, jotka on entisöity 1950-luvun henkeen. Yhdeksännen kerroksen huoneita valaisevat jatkossakin Paavo Tynellin hotellille suunnittelemat valaisimet, joita löytyy myös hotellin aulaja ravintolatiloista. Uudistustyötä tehdään yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa, sillä osa hotellista – kuten kaksi ylintä majoituskerrosta – on rakennushistoriallisesti suojeltuja. Kaupunginmuseo on tehnyt muun muassa hissiauloissa väritutkimuksia, joiden avulla on saatu tarkka selvyys siitä, miltä hotellin alkuperäinen värimaailma on näyttänyt. – Klassikkohotellin päivittäminen tähän päivään on kulttuuriteko, jossa on huomioitava rakennuksen alkuperäinen muotokieli. Odotan innokkaana lopputulosta, joka syntyy pitkän historian sekä nykypäivän muotoilun ja osaamisen yhdistämisestä, iloitsee Original Sokos Hotel Vaakunan hotellinjohtaja Mika Mustasilta. Original Sokos Hotel Vaakunan huonekerrokset uudistetaan yksi kerrallaan 2. huhtikuuta 2018 alkaen. Ensimmäinen uudistettu kerros saadaan käyttöön jo kesän 2018 aikana. Hotelli toimii muutostöiden aikana normaalisti. Uudistuksen jälkeen huonevalikoima tulee vaihtelemaan kompakteista kaupunkikakkosista upeisiin, parvekkeellisiin näköalasviitteihin. Original Sokos Hotel Vaakunan liiketoiminnoista vastaa SOK:n matkailuja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Sokotel Oy, jolla on meneillään useita muitakin uudistusja uudishankkeita. Break Sokos Hotel Flamingo laajenee, Original Sokos Hotel Presidentin uudistus on loppusuoralla ja Helsingin Pasilaan rakentuu kokonaan uusi Tripla-hotelli. Sokos Hotel Vaakuna 1950-luvulla. Sokos Hotel Vaakunan ulkokuva. Sokos Hotel Vaakunan uuden huoneen havainnekuva. 50-luvun muotokieli elää Helsingin Vaakunassa edelleen vahvana Original Sokos Hotel Vaakuna Hotelliklassikko kaupungin sydämessä. Funkkishotelli Original Sokos Hotel Vaakuna avautui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Talon suunnitelleen arkkitehti Erkki Huttusen kädenjälki ja 50-luvun kaunis muotokieli luovat Vaakunan sen uniikin hengen ja tunnelman. Original Sokos Hotel Vaakuna sijaitsee kaupungin keskeisimmällä paikalla Helsingin rautatieaseman vierellä. Suurimmasta osaa hotellihuoneista sekä ylimmän kerroksen ravintoloista ja näköalakabineteista avautuvat upeat panoraamanäkymät yli Helsingin. Vaakunassa on 270 huonetta, brasserietyylinen näköalaravintola Loiste, tilausravintola Kaarre, näköalasauna sekä iso terassi 10. kerroksessa Helsingin kattojen yllä. Hotellista on suora sisäänkäynti Sokoksen tavarataloon. Original Sokos Hotel Vaakuna uudistuu vuosien 2018–2019 aikana.
• 8 Nro 6 • Viikot 13-14 ? Sävy-klubi lisää suosiotaan Oivassa. Maaliskuun puolivälin illassa oli superesiintyjät. Tuija Rantalainen lauloi hienoja aikuisten satujaan. ”Luupuisto” kertoo slangiksi hautausmaasta. Onkohan hän saanut vaikutteita Stadin Slangin tapahtumista. Sitten sisarduo MeriTuuli tulkitsi kauniin herkkiä balladejaan, ”Aamu Nousee” ym. Uusin ”Saimaa” on kaunis. Koiran vuosi tuli värikkäästi H e l s i n k i l ä i s e t pääsivät 12. kerran vastaanottamaan Kiinalaisen uudenvuoden keskellä kovimpia pakkasia Keskuskadulla ja Rautatientorin Jääpuistossa. Se syntyy Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ja Suomi-Kiina-seuran yhteistyönä. Koko Keskuskadun pituudelle levittyvässä tapahtumassa juhlittiin kukon vuoden päättymistä ja koiran vuoden alkua. Ohjelmassa oli Pekingistä saapuvien taiteilijaryhmien esityksiä sekä värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja. Kiinalaiset markkinat ja ruokatori olivat olennainen osa juhlintaa. Juhlinta alkoi Stockmannin tavaratalon sisällä, jossa kiinalainen lohikäärme kiemurteli ensimmäisen kerroksen käytävillä. Tapahtuma laajeni tällä kertaa myös Jääpuistoon. Punaiset lyhdyt ja herkulliset tuoksut löytyivät ensimmäistä kertaa myös Rautatientorilta. Jäällä nähtiin taitoluisteluesityksiä ja tarjolla oli maksutonta luisteluopetusta. Alueelle syntyi kaksitoista jääveistosta, jotka edustivat kiinalaisen eläinradan kahtatoista eläinhahmoa. Juhla huipentui ilotulitukseen Töölönlahdella. Uhanalaiset kotiäidit – Tuoksuu lapsuuteni hiihtoretkeltä / Miinusilma kasvattaa poskilleni omenat, sopii kylmän talven tunnelmaan. Jael Rantanen luki Stockmannin tavaratalon kahdeksannen kerroksen perinteisessä kahvilassa runojaan naistenpäivänä. ”Nainen” ilmestyi Suomi 100 runokirjaa – runosarjassa. Vuodenajoista talvi jää mieleen: – Korvat huutavat vielä pipoa, / nilkat korkeampia varsia. Tai: – Puiden asukit pakenivat / parvina kaukaisiin maihin, / hyvän sään aikana. Esikoisrunoilija tekee satiiriin helposti taipuvia havaintoja naisen ja hänen perheensä arjesta, luontokuvia ja kokemuksia kaupungilta. Rantanen ottaa kantaa myös yhteiskuntaamme. Hieno on ”Resepti” –runo, joka alkaa Suomi-maljan esiin ottamisella, sitten vatuloidaan puolelle ja toiselle: – rikotaan rakenne ja poistetaan vakaus. / Lisätään varovaisesti reunoille mamuja. Hän käsittelee loputtoman koulutuksen maata, ala-asteelta lukioon ja lopulta elämänkorkeakoulusta valmistuu ”elämäntieteen maisteriksi”. Suomessa tänään ”uhanalaiset kotiäidit” kantavat mallasmäyräkoiria. Lapset huutavat pizzataksinkuljettajaa isäksi, koska se ”tulee varmasti kotiin ja tuo ruokaa”. Jael Rantanen luki runojaan hitaan rauhallisessa tahdissa, kuulijan ajatuksille tilaa antaen. Kiire risoo häntä muutenkin: – Virus nimeltään Kiire / leviää pandemiana maailmalla / lännestä itään. / Lääkettä ei ole. / Vain vanhukset vastustuskykyisiä. Kirjoittaja halusi äidiksi varhain, runoilijaksi vasta myöhemmin. Nainen syntyi iltatähdeksi, seitsemänneksi lapseksi. Aforismikokoelma on pantu jo alulle. Runoteos on jo hyvin aforisminomainen. Omakustannetta saa Adlibriksestä. Nuoret osaksi yhteiskuntaa Nuoret on sisällytettävä osaksi yhteiskuntaa, Vuosaari-murhasta tuomittu ja tuomionsa istunut Janne Raninen sanoi Syrjäytymisen mekanismeja Ruotsissa ja Suomessa pohtivan seminaarissa Hanasaaressa, ruotsalaissuomalaisessa kulttuurikeskuksessa. Se on vaikeaa, jos yhteiskunta ja ympäristö viestittävät päinvastaista Kahden ruotsinsuomalaisen kirjailijan keskustelu on todella mielenkiintoinen. Arlanda-rinkiin kuuluneen Ranisen rinnalla keskusteluun osallistui Eija Hetekivi Olsson Göteborgin suunnalta. Hän teki ensin ”Tämä ei ole lasten maa” -nimellä suomennetun kirjan. Sitten ”Fuck skolan”. NEET-verkoston (Nuoret ilman koulutusta, työllistymistä tai harjoittelua) laskelmien mukaan keskiarvo nuorten syrjäytymiselle EU-maissa on 11,5 %, Ruotsissa 6,5 % ja Suomessa 9.9%. Mitä asialle voi tehdä, viranomaisten ja kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyöllä? Ovatko kovat tuomiot nuorille rikollisille oikea tie edetä. Raninen puhuu toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten ongelmista ja perheistä, joissa on kolme tai neljä sukupolvea rikollisia. Pojat perivät tavat isiltä ja ukeilta. Juurimusiikin uusi kyky SaraLee yhtyeineen soittaa svengaavaa ja sielukasta rhythm’n’ bluesia, jossa tuodaan perinteiseen rytmiin uutta näkökulmaa. Laulaja-saksofonisti SaraLeen kynästä syntyneet kappaleet tuovat yleisölle polveilevia laulumelodioita sekä tarttuvia sanoituksia, joita kitaristi Markus Tiiron harmoniat täydentävät. Rumpali Jani Ahtiainen ja kontrabasisti Jari Lehtomäki luovat vankan pohjan välillä päätä huimaavalle svengille. Lavan edessä diggaili paljon rockabilly-henkisesti pukeutuneita nuoria naisia Naistenpäivän iltana ravintola Juttutuvan levynjulkaisubileissä ilmestynyt ”Heart of Stone” -albumi yhdistää nautinnollisesti eri juurimusiikin alalajeja tehden levystä jälleen erittäin monipuolisen kokonaisuuden. Yhtyeen, ainoastaan omaa materiaalia sisältävä, ”Queen of Your Heart” -debyyttialbumi tuli 2016; toinen pitkäsoitto jatkaa linjaa. Irina hurmaa Vuotalolla Poprock-laulajatar Irinan keikka Vuotalossa oli maaliskuun hienoimpia. Tunnelma oli sisään tullessa täpötäyteen saliin kuin rockkonsertissa. 15-20-vuotiaat tytöt fanittivat katsomon oikeassa reunassa ja tekivät suoria välihuutoja Irinan hauskoihin spiikkeihin, kun hän esitteli vuorollaan bändinsä pojat. – Onks se sun mies?, joku huusi. Irina vastasi: – Kaikki nämä ovat mun miehiä. Olin itse katsomon vasemmassa reunassa, oven lähellä, jossa oli paljon arRisto Kolanen Maaliskuun kulttuurikierros Jääpuiston jäällä käväisi myös lohikäärme luistelemassa yleisön viihdykkeeksi. Kuva: Raimo Granberg. Jael Rantanen lausuu keskittyneesti ensirunojaan naisen elämästä Stockan kahvilassa naistenpäivänä. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsinsuomalaiset kirjailijat Eija Hetekivi Olsson ja Janne Raninen keskustelevat nuorista osana yhteiskuntaa Hanasaaressa. Kuva: Håkan Forsgård/Hanasaari. Irina on ahkera keikkailija ja suosittu fanien keskuudessa. Kuva: Lars Johnson. Kulttuuri Freia Stenbäck (vas.) ja Nora Sandholm-Azémar ovat uskomattoman notkeita Kätkettyjen kasvojen esiintyjiä WHS Teatteri Unionissa. Kuva: Eero Alava. SaraLee on yleisönsä valloittava esiintyjä levynjulkaisukeikalla Juttutuvassa. Kuva: Jari Flinck.
• 9 Viikot 13-14 • Nro 6 Mestarit Tavalla Hasse Walli on suomalaisen rockin klassinen kitaristi Tavastialla. Kuva: Aki Schadewiz. Harri Saksala laulaa ja soittaa munnaria, huuliharppua Tavastian lavalla. Kuva: Aki Schadewiz. ? Paluu Tavastialle tuntui nostalgiselta. Tavalla vietin monia ”T-iltoja” opiskelijailloissa tiistaisin. Halvalla sisäänpääsylipulla sai aina teen ja sämpylän. Nyt Tava oli täynnä harmaapäitä rockin ja popin vuosikymmeniltä. Saimme maistaa maukasta mansikkakakkua kahden pitkän linjan muusikon 70 plus 70 = 140 illassa. Harri Saksala (Topmost, Soulset, Apollo, Kalevala) ja Hasse Walli (Jormas, Blues Section, Piirpauke, Asamaan) viettivät yhdessä mainion musiikillisen ”Powernight” –juhlaillan, jossa oli paljon vierailijaesiintyjiä – 60-luvulta nykypäivään. Saksala kertoo lehdelle, että kaksikon muusikkokaveruus on pitkä jo 60-luvun puolivälissä. Yhteisiä keikkoja, yhteistä klubeilla istumista. – Loppuvuodesta 1973 perustimme akustisen bändin, Punainen Lanka chileläisen Quilapayun -yhtyeen innoittamina. Mukana olivat mm Eija Ahvo, Sakari Kukko, Jukka Hauru ja Antero Jakoila. Bändi toimii edelleen, tosin ilman Hassea. Muutamaa vuotta myöhemmin yhteinen bändi oli Manifest. Se oli ensimmäinen ryhmä, joka levytti Jimi Hendrixiä suomeksi, ”Puita kaminaan” (=Fire). Pianistina toimi nuori Jukka Linkola. – Tiemme ovat kulkeneet Hassen kanssa monesti eri suuntiin musiikillisesti, mutta hyvinä ystävinä olemme pysyneet. Hassehan asuu kaikki talvet Dakarissa, Senegalissa, hän summaa. Toppareiden alkuperäiskokoonpanosta lauteilla olivat Saksala, Holle Holopainen, Eero Lupari ja Gugi Kokljuskin sekä uuden ajan Toppari Tommy Lindell. Kisu Järnströmiä tuurasi nuorempi Markus Rautio. Animalsja Kinks-hiteistä lähtien soundi soljui hyvin. ”You really got me” ja ”Black is black”, englanniksi ja suomeksi. Nuori Eduardo Martinez täydensi hyvin setin lopussa solistina. Saksala veti ”Näen mustaa vain” ja muut tutut soolonsa; aina yhtä komealta kuulostaa Gugin tulkinta ”Merisairaat kasvot”. Seppo Bruun juonsi mallikkaasti. Jormas-kaverit Pepe Willberg ja Ralle Wickström toivat kukkia ja ”Johnny be goode Walker” –pullon. Pepe kertoi, että hän pyysi Hasse Wallin rautalankabändinsä rumpaliksi 1962. Tämä sanoi suuntautuvansa ”enemmän jazziin”. Seuraavan vuoden lopulla Walli vaihtoi kitaraan. Pepe sanoi Hasselle neuvoksi, ”ettet sä ikinä opi kitaraa soittamaan”… Puolitoista vuotta myöhemmin Pepe pyysi Hassen Jormaksen, ”Pohjoismaiden parhaan bändin”, kitaristiksi. Walli osasi kaikki kappaleet, kun oli katsonut Jormasta koulubileissä. Mies valittiin kuulemma paitsi soittotaidon myös ulkonäön takia, koska muistutti Jeff Beckiä… Hän esiintyi illan alussa Nameless – bändin kanssa. vokkaita keski-ikäisiä ja vanhempia naisia. Hekin tuntuivat tykkäävän Irinan pop-biiseistä ja suomirockista Tavattoman luontevasti ja lämpimästi yleisönsä kohtaava Irina julkaisi viime keväänä ”Seitsemän”kokoelmansa, jonka nimi kertoo julkaisujen lukumäärästä. Hänellä oli myös saman niminen kiertue, jonka jatkoa Vuotalon konsertti on. Oli mukava kokea, miten moneksi uusin monitoimitalo taipuu. Viimeksi kuulin siellä Saarikosken ”Hämärän tanssit” –lausunta/tanssiesityksen, monia herkkiä Chydeniuksen tai muita laulukonsertteja. Nyt osa katsomosta pogosi ihan täpöillä. Me muutkin lauloimme kertosäkeitä mukana Lainasiivet –lauluun ja moniin muihin.. Siskokset värisevät pakomatkalla Wusheng Companyn ”Kätketyt kasvot” on japanilaisista kummitustarinoista inspiraatiota ammentava teos, jota WHS Teatteri Union esitti vanhassa elokuvateatterissaan. Se on visuaalisesti ja liikkeellisesti kaunis ja sisällöllisesti herkkä tarina kahden siskon matkasta kohti parempaa elämää. He ovat joutuneet hylkäämään kotinsa, mutta mennyt ei jätä heitä rauhaan. Nuorempi sisko joutuu pahan demonin uhriksi eikä ehdi näkemään määränpäätä isosiskonsa kanssa Kätketyt kasvot on peking-oopperan suomalaisen ryhmän aikaisempaan jylhän miehiseen ”taistelu”tuotantoon verrattuna intiimimpi teos. Ohjaaja Antti Silvennoinen kiinnostui elämän ja kuoleman välitilassa elävistä demoneista. Liikekieli on ryhmälle ominaista, energistä, vahvaa fyysistä läsnäoloa sisältävää, aasialaisista teatteriperinteistä kumpuavaa. Hienojen esittäjien Freia Stenbäckin ja Nora Sandholm-Azémarin asennot ovat matalia ja voimakkaita, mutta ilmaisu on vastapainoksi pehmeämpää ja runollista. Markus Rantasen live-musiikki on suuressa roolissa Naisen ja miehen ei odotettu suhde Ilmeisen ei-odotettua puhetta ja tanssia koimme Höyhentämön matalassa huoneessa maan alla Korkeavuorenkadulla. Venäläinen Vera Lapitskaya ja italialainen Giorgio Convertito ovat kansainvälisiä tanssitaitelijoita, jotka ovat kohdanneet toisensa v. 2009. Tanssiteos kertoo verbaalisesti ja ei-verbaalisin liikkein naisen ja miehen suhteen kehityksestä. He toistavat, oman, käsikirjoituksen lukujen numeroita, mutta hyppelehtivät monen numeron yli Usein toistuu se, että nainen haluaa ottaa seitsemän askelta eteenpäin elämässä, kun mies haluaa ottaa viisi taaksepäin. Lapitskaya on ihastuttava tanssija, joka puhuu mainion kirjakielistä brittienglantia. Convertitolle askeleet eteentai taaksepäin ottavat enemmän koville, mutta hän saa lopuksi kosittua – ennen kuin esityksen valot sammuvat. Yhteistuotantoesitys on oikein hyvä Höyhentämön tarjonnassa vaihtoehtojen paikkana. Käsisuudelma Aurora Karamzinille Aikamatkailu on mahdollista. Kansallismuseon uusi virtuaalitodellisuus heittää vuoteen 1863 Voit laittaa lasit silmille ja siirtyä ajassa taaksepäin, kun uusi virtuaalitoteutus avattiin 13.2. yleisölle. VRtoteutuksessa ihminen voi astua sisälle R. W. Ekmanin tauluun “Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi” ja keskustella keisarin ja eri säätyjen edustajien kanssa. Hän myös kokee entisen keisarillisen palatsin, nykyisen Presidentinlinnan, peilisalin Toteutus on esillä uudistetussa näyttelyosiossa, jonka teemana on 1860-luvun Suomi Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana. Tarkoitus on rakentaa vuoropuhelu autenttisten museoesineiden ja digitaalisesti tuotetun maailman välille niin, että kävijälle syntyy todentuntuinen tunne historiaan siirtymisestä. Esineiden yhteyteen rakentuu kävijäkokemusta laajentava historiallinen hetki. Valokuvaajamme kertoo, että hän melkein pääsi suutelemaan Aurora Karamzinia kädelle Esineiden taakse ulottuva kokemus kiinnostaa kaikenikäisiä, erityisesti nuoria. Ellette usko, ette kestä Jussi Kylätaskun ”Maaria Blomma” on vuodelta 1980 ja perustuu löyhästi 1930-luvulla vaikuttaneen maallikkosaarnaaja Maria Åkerlundin elämään. Seuraajia herätysliikkeessä kutsuttiin blommalaisiksi. Teatteri Tuikkeen Ilmaisukoulun Aikuisten Roihu -ryhmä esitti uuden Blomman. He kysyvät: – Onko elämäsi tyhjää ja merkityksetöntä? Täyttyykö maailmasi ennemmin kysymyksistä kuin vastauksista? (…) Ei hätää ja huolta, saavu Tapanilaan vanhalle tapettitehtaalle kohtaamaan IHME. Seremoniamestarina maan mainio uskonsa menettänyt pappi ja ihmeidentekijänä tietenkin itse maaginen, taivaallinen ja ylivertainen MAARIA BLOMMA! Ann-Mari Ohtamaan ohjaus toimii hyvin isossa ”peräsalissa”. Erityisen hyvin toimi herätyskokouksen blommalaisten kääntyminen yleisöön päin todistamaan, kukin vuorollaan. Lavasteina on vain sänky, jossa Sallamaari Rapon vaikuttava Blomma tekee ”unisaarnaaja”-ihmeitään ja papinrouvan, mainio Anna Norros, pitäisi synnyttää neitseestä. Tea Selin Kylmä-Kaisan haahuilijaroolista nousee vara-Blommaksi tekemään ihmeitä. Lääkäri paljastaa neitseestä syntymisen epäuskon, mukana on myös apua hakeva alkoholisoitunut ex-poliitikko. Atte Frestadius esittää häntä herkästi. Sisällissota Helsingin arjessa ”Vihan kevät – Helsinki 1918” on Sirpa Kähkösen käsikirjoittama episodinäytelmä, joka tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Olennainen osa on vanhasta ja uudesta valokuvasta ja liikkuvasta kuvasta koostuva, Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Ansiokas on teoksen näkökulma tavallisen ihmisen, punaisen tai valkoisen, arjesta käsin 100 vuoden takaisesta kaupungista. Käsikirjoitus perustuu aikalaisten muistoihin, ja myös kaikki henkilöhahmot ovat syntyneet kirjallisten ja arkistolähteiden pohjalta. Nuoren Gösta Schybergsonin murha Töölönlahden jäälle on sellainen. Ympäristö oli sodan keskeisiä tapahtumapaikkoja. Saksalaiset tulivat kaupunkiin pohjoisesta, nykyistä Mannerheimintietä pitkin, ja Kansallismuseon kulmalla taisteltiin rajusti. Taru Mäkelä ohjaa, Reetta Ristimäki tuottaa. Teksti: Risto Kolanen Papin vaimo Anna Norros (vas.), herättäjä-Blomma Sallamaari Rapo ja pappi Tero Jyrhämä puivat uskonihmeitä sängyllä. Kuva: Anna-Mari Ohtamaa. Kulttuuri Kansallismuseossa voi tehdä aikamatkan vuoden 1863 säätyvaltiopäivien avajaisiin. Kuva: Raimo Granberg. Reetta Ristimäki (vas.), Tatu Siivonen ja Pinja Koski sairaalakohtauksessa, Pyry Nikkilä juoksee taustalla lääkäriasussa. Kuva: Maija Astikainen.
• 10 Nro 6 • Viikot 13-14 Bussi korvaa raitiolinjaa 8 välillä Ooppera–Jätkäsaari Kevätpuhdistus lähestyy Sovellus muistuttaa, kun auto pitää siirtää Aino ja Leo vuoden 2017 suosikkinimet ? Aino ja Leo ovat vuonna 2017 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 319 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 414 pojalle. Aino ja Leo ovat vuonna 2017 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 319 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 414 pojalle. Ainon jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat viime vuonna Eevi, Emma, Sofia ja Aada. Pojille useimmin annetut etunimet Leon jälkeen olivat Elias, Eino, Väinö ja Onni. Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Emilia ja Olivia. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Ilmari. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen. Poikien nimistä suosituin oli William. Ellenin sai nimekseen 29 tyttöä ja Williamin 39 poikaa. Ellenin jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Saga, Emma, Linnéa ja Wilma. Pojille annettiin Williamin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Emil, Liam, Edvin tai Elliot. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Elisabeth, Sofia, Linnea ja Alice. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Erik, Johannes, Emil ja William. Tiedot viime vuoden suosituimmista nimistä perustuvat 52 020 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, jotka olivat saaneet nimen 15.3.2018 mennessä. Nimen sai 25 485 tyttöä ja 26 535 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 43 189 ja ruotsinkielisiä 3 295. Kaikkiaan lapsia syntyi 52 428. Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitävät maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Viime vuoden 50 suosituinta nimeä löytyy internetistä osoitteesta http:// vrk.fi/nimet. Jatkoa sivulta 3 ? Katujen kevätpuhdistus alkaa lumien sulettua ja kevätsään vakiinnuttua. Puhdistustöistä tiedottavat siirtokehotus-liikennemerkit tuodaan katujen varsille pari päivää ennen työn alkamista ja niistä näkee milloin pysäköinti on kielletty. Kun kadulle ei pysäköidä kiellon aikaan, ei autoja jouduta siirtämään, puhdistustyöt etenevät tehokkaasti ja katu saadaan nopeasti takaisin pysäköintiin. SiirtoSoitto-palvelun toivotaan vähentävän siirrettävien autojen määrää. SiirtoSoittopalvelua testataan Taka-Töölössä ja Meilahdessa SiirtoSoitto-sovelluksen soittopalvelua kokeillaan huhti–toukokuussa asukaspysäköintialueella H eli Taka-Töölössä ja Meilahdessa. Tällä alueella pysäköivät SiirtoSoiton käyttäjät saavat automaattisen puhelun, jos oma auto on siirtokehotusalueella vielä kun kunnossapitotyöt alkavat. Nopeasti toimimalla voi ehtiä itse siirtämään autonsa ja välttää kaupungin perimän siirtomaksun. Jos ajoneuvo joudutaan siirtämään, SiirtoSoitto kertoo sen uuden sijainnin. – Toivon, että mahdollisimman moni töölöläinen ja meilahtelainen innostuu ottamaan SiirtoSoiton käyttöön, jotta kokeilu onnistuu. Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, sanoo sovelluksesta vastaavan Twenty Hexagons Oy:n perustaja Marco Sandrini. Miksi kokeilu tehdään? SiirtoSoitto-sovelluksen ensimmäinen versio syntyi syksyllä 2017 Staran toteuttamassa hackathonissa, jossa etsittiin uusia tehokkaita tapoja katujen ja puistojen hoitoon avointa dataa hyödyntämällä. Twenty Hexagons kehitti SiirtoSoittosovelluksen, jota kaupunki nyt kokeilee. Helsingin kaupungilla odotetaan mielenkiinnolla SiirtoSoitto-kokeilusta saatavia tuloksia. Katujen kevätpuhdistus saataisiin tehtyä huomattavasti nopeammin, jos kaikki helsinkiläiset siirtäisivät ajoneuvonsa itse eivätkä pysäköisi siirtokehotusalueille. Palvelun jatkamisesta päätetään tämän kevään kokemusten perusteella. – Katujen puhdistus yllättää helsinkiläiset joka kevät. Vaikka siirtokehotuskyltit laitetaan kadunvarsille hyvissä ajoin, kaupunki joutuu siirtämään hiekanpoistotyön takia vuosittain noin 15 000 ajoneuvoa tai enemmänkin, kertoo projektipäällikkö Lauri Uski. – Autojen ja muiden kulkupelien siirtäminen aiheuttaa kaupungille vuosittain lähes miljoonan euron kustannukset. Kustannuksia aiheutuu myös ajoneuvojen omistajille, sillä heiltä peritään siirtomaksu, jos pysäköinti on tapahtunut siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen. Henkilöauton perussiirtomaksu on 85 euroa ja siirrettäessä apulaitteilla 118 euroa. Muutoin ajoneuvotyypistä riippuen siirtokustannukset ovat noin 60– 195 euroa per siirto, Lauri Uski sanoo. Tarjolla on myös tekstiviestipalvelu SiirtoSoiton lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa tekstiviestipalvelun, jonka kautta saa edeltävänä päivänä ilmoituksen kaduista, joilta ajoneuvot tulee siirtää. Tiedot on mahdollista tilata katukohtaisesti tai postinumeroalueittain. Jos oma auto on jo siirretty, voi tekstiviestillä selvittää myös auton uuden sijainnin. SiirtoSoitto ja tekstiviestipalvelu ovat hyviä apuvälineitä, mutta kaupunki ei voi varmuudella taata niiden teknistä toimimista kaikissa tilanteissa. Kadulla oleva siirtokehotus-liikennemerkki on aina lainvoimainen ja siihen merkittynä aikana on pysäköinti kielletty. Raitiovaunu 8 ei liikennöi Oopperan ja Jätkäsaaren välillä tiistaista 3.4. alkaen 31.8. asti. Jatkoa sivulta 3 ? Raitiovaunu 8 ei liikennöi Oopperan ja Jätkäsaaren välillä tiistaista 3.4. alkaen 31.8. asti. Syynä on Mechelininkadun perusparannus, joka estää raitioliikenteen kadulla. Linja 8 kulkee ainoastaan Oopperan ja Arabian välillä. Bussi 8X korvaa raitiovaunulta ajamatta jäävää osuutta välillä Ooppera– Jätkäsaari. Raitiovaunun pääteja lähtöpysäkki on Oopperan pysäkki Helsinginkadulla. Linja 8 jättää ajamatta seuraavat pysäkit: Töölöntori, Apollonkatu, Caloniuksenkatu, Perhonkatu, Maria, Itämerenkatu, Ruoholahti(M), Länsisatamankatu, Crusellinsilta, Saukonpaasi. Korvaava linja 8X kulkee raitiovaunun 8 reittiä Jätkäsaaren ja Oopperan välillä, mutta pysäkkien sijainneissa on raitiovaunun pysäkkeihin verrattuna pieniä muutoksia. Linjan 8X pysäkit • Ooppera Linjan lähtöpysäkki sijaitsee Helsinginkadulla (H2185), mutta bussi pysähtyy myös Oopperan pysäkillä Runeberginkadulla (H1332). • Töölöntori Linja pysähtyy Runeberginkadun varressa sijaitsevilla bussipysäkeillä (H1330, H1331). • Apollonkatu Linja pysähtyy Runeberginkadun varressa sijaitsevilla bussipysäkeillä (H1307, H1338) Caloniuksenkadun risteyksen pohjoispuolella. HUOM! Runeberginkatua etelään jatkavat linjat (14, 18, 18N, 37, 39, 39B, 39N, 41, 42, 69, 70, 551N) pysähtyvät edelleen Apollonkadun pysäkillä Caloniuksenkadun eteläpuolella. • Caloniuksenkatu Linja pysähtyy väliaikaisilla bussipysäkeillä Caloniuksenkadulla (H1228, H1229) Mechelininkadun risteyksen tuntumassa. • Maria Linja pysähtyy Jätkäsaaren suuntaan Marian raitiovaunupysäkillä. Oopperan suuntaan linja pysähtyy väliaikaisella bussipysäkillä Mechelininkadulla (H1219) Leppäsuonkadun risteyksen eteläpuolella. • Itämerenkatu Linja pysähtyy väliaikaisilla bussipysäkeillä Itämerenkadulla (H1335, H1336) raitiovaunupysäkkien läheisyydessä. • Ruoholahti(M) Linja pysähtyy molempiin suuntiin raitiovaunupysäkillä. • Länsisatamankatu Linja pysähtyy Itämerenkadun varressa olevilla väliaikaisilla Länsisatamankadun bussipysäkeillä (H1339, H1440). • Crusellinsilta Linja pysähtyy molempiin suuntiin raitiovaunupysäkillä. • Saukonpaasi Linja käyttää samaa lähtöpysäkkiä kuin raitiovaunu 8. K-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan eniten 2017 ? K-ryhmän markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta vuonna 2017 oli 35,8 prosenttia. Osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna prosenttiyksikön, mikä on kaupan ryhmistä eniten. Lisäksi yli 1 200 K-ruokakauppaa käsittävä kauppaverkosto on Suomen laajin. Tiedot selviävät tutkimusyritys Nielsenin tänään julkistamista Päivittäistavaramyymälärekisteristä. Nielsenin Päivittäistavaramyymälärekisterin mukaan K-ruokakauppojen markkinaosuus kasvoi vuonna 2017 prosenttiyksikön ja oli 35,8 prosenttia. Osuuksien laskentatapaa on muutettu viime vuoteen verrattuna ja vertailun mahdollistamiseksi vuoden 2016 luvut on laskettu taannehtivasti uudelleen. Uudesta laskentatavasta johtuen nyt julkaistut luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia edellisinä vuosina julkaistujen lukujen kanssa. K-ryhmän markkinaosuuden kasvuun vaikuttaa osaltaan Suomen Lähikaupan hankinnan myötä lisääntynyt myymälälukumäärä. Vuoden 2017 lopussa Kruokakauppoja oli Nielsenin rekisterin mukaan yhteensä 1 284. – Suomen päivittäistavarakaupan markkinatilanne näyttää K-ryhmän kannalta varsin hyvältä. Meillä on vahva asema ja markkinaosuutemme oli vuoden 2017 osalta odotustemme mukainen. Valitsemamme painotus laatuun, valikoimiin ja palveluihin on selvästi ollut oikea, sillä markkinaosuutemme on korkeimmillaan sitten 2000-luvun alun. Lisäksi vahvuutenamme on maan kattavin ruokakauppaverkosto, jossa jokainen myymälä on erilainen, eli asiakaskuntansa mukaan räätälöity, toteaa Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli. Uudistaminen jatkuu Nielsenin mukaan päivittäistavaramyynnin arvo kasvoi vuonna 2017 prosentin edellisvuoteen verrattuna. – Erityisen ilahtuneita olemme K-Citymarketin vahvasti kehittyneestä myynnistä, sillä kasvua oli 4,5 prosenttia. Ketjun myymälöissä tehty uudistustyö on hyvässä vauhdissa: tuoreosastoja ja käyttötavaravalikoimaa on uudistettu merkittävästi ja palveluja lisätty. Lähes koko K-Citymarket-verkoston kattava uudistus valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä, Akseli kertoo. Myös K-Supermarket-ketjussa on parhaillaan käynnissä kauppojen uudistaminen. Ketjua tullaan myös laajentamaan vuoden 2018 aikana. – Lähikauppaverkoston osalta kaikki Suomen Lähikaupalta hankituista kaupoista ovat jo saaneet uuden, K-Market-ketjun mukaisen tuoreen ilmeen. Ensi kesään mennessä saamme viimeisiinkin kauppoihin myös omat kauppiaansa, Akseli kertoo. K-ruokakauppojen lukumäärät 1.1.2018 Nielsenin mukaan (suluissa vastaava luku 1.1.2017) • K-ruokakaupat yhteensä: 1248 (1448) • K-Citymarket: 81 (80) • K-Supermarket: 235 (228) • K-Market 814 (655) • Neste K: 71 (54) • Valintatalo, Siwa, Euromarket (Suomen Lähikaupan kaupat 12.4.2016 alkaen): (340) • Muut: 83 (91)
• 11 Viikot 13-14 • Nro 6 Tilinpäätös 2017: Helsingin kaupungin talous vakaalla pohjalla Jatkoa sivulta 3 ? – Helsinki on vahvasti kasvava kaupunki. Vuonna 2017 Helsinki sai yli 9 000 uutta asukasta, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun jälkeen. Kestävä kasvu edellyttää kaupungilta investointeja niin palveluihin, asuntorakentamiseen kuin kaupunki-infraan. Kasvavan kaupungin investointikyvystä on huolehdittava kaikissa oloissa ja tämä on kaupungille myös keskeinen edunvalvontakysymys, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Vilkasta asuntorakentamista Rakenteilla olevien asuntojen määrä Helsingissä on pysynyt jo kolmatta vuotta 7 000 asunnon tasolla, mikä tarkoittaa noin 5 000 valmistuvaa asuntoa vuosittain. Vuonna 2017 lupia myönnettiin 8 200 asunnon rakentamiseksi. Kaupungin investoinnit ilman liikelaitosten investointeja olivat 546 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan laskettuina investointimenot olivat 621 miljoonaa euroa vuonna 2017. Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa (30,4 miljoonaa euroa) ja Länsisatamassa (18,5 miljoonaa euroa). Kaupungin tilikauden tulos hyvä Kaupungin tilikauden tulos oli 483 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tulos oli 470 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 838 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate oli 359 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin, johtuen erityisesti ennakoitua paremmasta verotulokertymästä. Taseen loppusumma oli 14 497 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 248 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 79,6 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Verotuloissa kasvua Verotuloja kertyi 3 380 miljoonaa euroa eli kokonaisverotulot toteutuivat 247 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 5,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suurinta kasvu oli yhteisöverotuotoissa (+ 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2016), mikä selittyy Helsingin kuntakohtaisen jako-osuuden nousulla edellisen vuoden 26,7 prosentista vuoden 2017 noin 29,1 prosenttiin. Myös yhteisöveron valtakunnallinen kertymä kehittyi myönteisesti mm. verovuodelle 2016 ajoittuneiden yrityskauppojen ansiosta. Kunnallisveroa kertyi 2 595 miljoonaa euroa (kasvua 0,4 prosenttia), kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto oli 528 miljoonaa euroa (kasvua 33 prosenttia). Kiinteistöveroa kertyi 257 miljoonaa euroa (kasvua 15,7 prosenttia). Helsingin saamat valtionosuudet olivat 220 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien pienenemä (-30,3 prosenttia vuodesta 2016) oli seurausta erityisesti toimeentulotuen maksun siirrosta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen vaikutuksista johtuvista valtionosuusleikkauksista. Lainaa kaupungilla oli 1 871 euroa asukasta kohden, kun vuonna 2016 määrä oli 2 157 euroa. Lainakanta oli vuoden 2017 lopussa 1 206 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 99 päivää. Kaupungin maksuvalmiudessa on mukana myös kaupungin konsernitilillä olevat konserniyhteisöjen tilivarat. Kaupungin lainakanta (rahaja vakuutuslaitoslainat) aleni 165 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2017 vuosikate parani vuodesta 2016 noin 88 miljoonalla eurolla ja oli 1 393 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin maksuvalmius oli vuoden lopussa 76 päivää. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 19. maaliskuuta, allekirjoittaa ja lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen kokouksessaan 20. kesäkuuta 2018. Helsingin lainakannan kehitys, euroa asukasta kohden. Graafi: Tuomas Kärkkäinen Helsingin kaupungin suurimmat talonrakennushankkeet 2017. Graafi: Tuomas Kärkkäinen Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteen edellyttämät suuret päästövähennykset ovat toteuttavissa ? Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungin virkamiestyöryhmä esittää 143 toimenpidettä, joiden avulla tavoite voidaan saavuttaa. Toimenpiteet vähentävät merkittävästi helsinkiläisten liikkumisen ja asumisen sekä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä Helsingissä. Puhtaan ja älykkään teknologian lisääntyessä syntyy myös uusia työpaikkoja Rakennusten lämmitys on Helsingin suurin päästöjen aiheuttaja. Energiatehokkuustavoitteiltaan nykyistä kunnianhimoisemmalla uudisja korjausrakentamisella, rakennusten lämmön talteenotolla ja maalämmön avulla voidaan rakennusten lämmönkulutusta pudottaa taloudellisesti kannattavasti jopa viidenneksellä vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä kaupungin omassa rakentamisessa, yksityistä rakennuskantaa koskevassa kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Kaupungin on myös aloitettava laaja korjausrakentamisen energiatehokkuusohjelma. R a k e n n u s m a t e r i a a l i en valmistuksesta aiheutuu myös paljon päästöjä, jotka eivät suoraan näy kaupungin päästötaseessa. Kiertotalouden ja hankintojen avulla kaupunki pystyy vaikuttamaan näihin päästöihin. Kulutus ei laske, sähkö puhdistuu Sähkönkulutus voi toimenpideohjelman ansiosta pysyä ennallaan, kun se muutoin kasvaisi merkittävästi. Sähkönkulutusta kasvattavat liikenteen sähköistyminen ja lämpöpumppujen lisääntyvä sähkönkulutus. Toisaalta laitteiden ja valaisinten sähkönkulutus pienenee. Toimenpideohjelmassa esitetään, että rakennusten omaa uusiutuvaa sähköntuotantoa, käytännössä aurinkosähköä, lisätään dramaattisesti niin, että se kattaa jopa kuudesosan kaupunkialueen sähkön tarpeesta 2035. Liikenteen päästövähennykset saadaan autolla ajettujen kilometrien vähentämisestä, biopolttoaineiden ja sähkön käytöstä sekä kehittyvästä autotekniikasta. Näitä voidaan työryhmän esityksen mukaan edistää esimerkiksi hinnoittelemalla ajoneuvoliikennettä. Myös raskaan liikenteen päästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Helsingissä kulkevista autoista joka kolmas olisi sähköauto vuonna 2035. – Haluamme Helsingissä vähentää liikenteen päästöjä kansallista tasoa ripeämmin: 69 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, kun valtion tavoite on 50 prosenttia. Helsinki pystyy tähän tiivistyvän kaupunkirakenteen ansiosta. Meillä on loistavat edellytykset kehittää liikkumista yhä enemmän joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn varaan, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Tuotannosta päästötöntä Helen Oy:llä on oma ilmastoneutraali kehitysohjelma vuoteen 2024, jossa esitetään muun muassa Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen lämmön korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla. Helen valmistelee kehitysohjelman jatkolinjauksia ja tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen 2030 -luvun aikana. Hiilineutraali Helsinki toimenpide-ohjelmassa Helen toimii energiatehokkuusratkaisujen tarjoajana tuotannon ja kulutuksen rajapinnassa sähköja kaukolämpöverkossa. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on laadittu avoimesti asiakirjojen ollessa saatavilla ja kommentoitavissa www.stadinilmasto.fi-nettisivustolla. Ohjelmaan kerättiin yhdeksästä työpajasta ehdotukset toimenpiteiksi, jotka työryhmä muokkasi lopulliseen muotoonsa. Työpajoihin osallistui laaja joukko yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita. Toimenpideohjelmasta tehdään myöhemmin tarkempi taloudellisten vaikutusten arviointi. Seuraavaksi toimenpideohjelma menee vuorovaikutusprosessiin, jossa toivotaan palautetta niin asukkailta kuin yrityksiltä ja muilta olennaisilta toimijoilta. Vuorovaikutuksen jälkeen ohjelma tulee päätöksentekoon. Kalasatama. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Riku Pihlanto
• 12 Nro 6 • Viikot 13-14 Huhtikuun Helsingin konservatoriossa Haluatko onnistua painonhallinnassa pitkällä aikavälillä? Tero Saarinen Company Helsingin juhlaviikoilla Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. • to 5.4. klo 18.00 Puhaltajien konsertti. Helsingin Konservatorion puhallinsoittajat. Konserttisali • pe 6.4. klo 18.00 Rohkeasti vanha. mm. Bach – Händel – F. Couperin – Purcell – Telemann – Susato. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esittävät vanhaa musiikkia. Kamarimusiikkisali • la 7.4. klo 15.00 Hukkapoluilla. Duo Power eli Eilakaija Sippo, lausunta ja Laura Clewer, soitanta (fagotti). Konsertti on osa konservatorion opettajakonserttien sarjaa. Kamarimusiikkisali. Liput 10/5 € • ma 9.4. klo 17.30 Urkukonsertti. Sami Alanko, Sointu Inkeroinen, Leevi Lipponen ja Elias Suppola. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden näyttökonsertti. Espoonlahden kirkko (Kipparinkatu 8, 02320 Espoo) • ma 9.4. klo 19.00 Lauluilta. Hanna-Leena Haapamäen oppilaat. Kamarimusiikisali • ke 11.4. klo 18.30 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali • ke 11.4. klo 18.00 Pianistien konsertti. Konserttisali • to 12.4. klo 18.30 Orkestereiden konsertti. Visollo, Elohopea ja Valonsäde. Konserttisali • pe 13.4. klo 19.00 Helsinki Concordia ja Lahden Nuori Sinfonia: Merellisiä tarinoita. Nisula – Weber – Rimski-Korsakov, johtaa Tuomas Rousi. Konserttisali. Liput 10/5 € • pe 13.4. klo 19.00 Laulajien ilta. Ritva Laamasen oppilaat. Kamarimusiikkisali • la 14.4. klo 10.30– 13.30 Visseli-soitinesittelypäivä. Koko perheen tapahtuma, jossa koko konservatoriotalo soi! Avointen ovien päivässä lapset ja aikuiset saavat kokeilla talon opettajien opastuksella kaikkia soittimia, joiden soittamista konservatoriossa opiskellaan. Soitinesittelyiden lisäksi tarjolla musiikkiesityksiä, tietoa musiikin harrastamisesta ja oppilaaksi hakemisesta. Kahvila on avoinna koko tapahtuman ajan. Konservatorion aula, luokat, konserttisali • la 14.4. klo 15.00 Vaelluksia koskettimilla. Mart Ernesaks, piano. Schubert – Wagner – Liszt. Konsertti on osa konservatorion opettajakonserttien sarjaa.. Kamarimusiikkisali. Liput 10/5 € • ma 16.4. klo 18.00 Viulistien ilta. Tapio Tuovilan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 18.4. klo 19.00 Pianistien ilta. Antti Hotin oppilaat. Kamarimusiikkisali • to 19.4. klo 17.00 Aulamusiikkia. Opiskelijat ja oppilaat soittavat kahvilavieraiden iloksi. Konservatorion aula • pe 20.4. klo 18.00 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Kamarimusiikkisali • ma 23.4. klo 18.00 Viuluvelhot vauhdissa. Päivi Valjakka-Salmisen oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 25.4. klo 19.00 Sana villitsee. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat esittävät runoja ja tekstejä musiikilla maustettuna. ohjaus Eilakaija Sippo. Kamarimusiikkisali • pe 27.4. klo 19.00 Pianistien ilta. Riitta Sipilän oppilaat. Kamarimusiikkisali • la 28.4. klo 15.00 Avoin oopperaluokka esittää. musiikinjohto Ilona Lamberg. Konserttisali • la 28.4. klo 15.30 Avoimen konservatorion pianistien konsertti. Matti Oksalan oppilaat luokka 130 Kirja-arvostelu Helsinki 1918: Punaisia, valkoisia, saksalaisia – ja nälkää! ? ”Nälkä meill on aina vieraanamme ” lauletaan työväenlaulussa, yhä edelleen. Todellinen nälkä yhdisti helsinkiläisiä sekasorron aikana 1917-1918, sata vuotta sitten. Tätä erittäin traagista ajanjaksoa kuvaa eri helsinkiläisten näkökulmista kirja ” Merkillinen on nyt maailman meno” (Otava 2017 ). Kirja on Samu Nyströmin ja Jörn Donnerin yhteinen teos, monen vuoden ansiokas kokoelma yksityisten ihmisten kirjeitä, kortteja.päiväkirjoja täydennettynä tuon ajanjakson lehtiartikkeleilla. Kirja alkaa vuoden 1917 marraskuun 1.päivästä ja päättyy joulukuun viimeiseen päivään 1918, jokaiselta päivältä on ainakin yksi merkintä. Omia kokemuksia Kirjan suuri ansio on sen ajankohtaisuus, se kuvaa ihmisten tuntoja juuri tuolloin, sellaisina kuin ne silloin olivat kuin ne koettiin. Kirjasta puuttuu jälkiviisaus, myöhemmät tulkinnat ja näkemykset. Kirjassa on pyritty historialliseen tasapuolisuuteen. Kirjeitä on niin punaisilta kuin valkoisiltakin, mutta ”herrasväen” kirjeet ja tunnot nousevat tahattomasti enemmän esille. Olihan kirjeitten kirjoittaminen sata vuotta sitten paljon yleisempää ”herrasväen” keskuudessa kuin Helsingin duunarien harrastuksena. Historian kulkua Kirjeet ja lehdistöotteet kuvaavat erittäin osuvasti tilanteiden kulkua Helsingissä vuoden 1917 lopulla ja vuoden 1918 aikana. Ensin hallitsevat punaiset Helsinkiä, valkoiset ovat piiilossa kunnes osat vaihtuvat, saksalaisjoukot valtaavat Helsingin kevättalvella 1918. Valkoiset riemuitsevat, kirjassa on herrasväen rouvien ylistyskirjeitä saksalaisille. Samaan aikaan punaisia rahdataan tuhatmäärin Helsingin satamasta Suomenlinnaan, vankileirille. Punavankien kirjeet kotiin ovat ruokapyyntöineen kirjan traagisinta antia kuten myös epävarmuus mahdollisesta teloittamisesta. Mielenkiintoinen kuva syntyy kirjeiden ja lehtien välityksellä myös vuoden 1918 kuningashankkeesta. Valtaosa ”herrasväestä” kannatti voimakkaasti Suomeen kuningasta Saksasta, väläytettiinpä kirjeissä yhteistä kuningasta Suomelle ja Virolle ! Yhteinen kuningas olisi varmaan hienoa tänä päivänä näille 100-vuotiaille valtioille, yhteistä tunnelia odotellessa ! Kurjuutta ja nälkää Suuri valtaosa kirjan kirjeistä koskee ravinnon saamista, ruokapulaa. Punaisten hallitsemassa Helsingissä ruokapula aiheutti levottomuutta, pitkiä jonoja, säännöstelyä, mustan pörssin kauppaa. Tilanne ei kuitenkaan olennaisesti muuttunut valkoisten Helsingissä. Nälkä oli myös ”herrasväen” pöydissä vieraana, vaikka tietysti paljon lievempänä kuin työläisillä. Erityisen kurja kohtalo oli punavangeilla Suomenlinnassa. Vankien nälkäkuolemat olivat jokapäiväisiä. Tautiepidemiat, influenssat ja erityisesti vuonna 1918 Helsingissä raivonnut espanjantauti verottivat erityisesti heikolla ravinnolla ollutta väestönosaa, niin Suomenlinnassa kuin itse kaupungissakin. Toivoa tulevaisuuteen Vankileirikirjeet ovat kaiken kurjuuden keskellä hämmästyttävän toiveikkaita. Tuomioksi tuli kuusi vuotta, mutta kyllä me vielä tapaamme, kirjoittaa punavanki vaimolleen. Toisenlaista toiveikkuutta uhoaa valkojohtaja Donner, joka saksalaisten avustamana elättelee toiveita itärajan ylitse menemisestä ja alueiden valloittamisesta, bolsevismin kukistamisesta. Eikä ole ajatuksineen yksin. Muutamat kirjeet korostavat malttia, armeliaisuutta myös punaisia kohtaan, mutta voimakasta kostomenttaliteettia on vahvasti esillä. Vaikka monien porvarillisten piirien tavoitteena oli työväenliikkeen täydellinen tuhoaminen vuoden 1918 jälkinäytöksissä, kunnallisvaaleissa 1918 sos. dem.puolue menestyi hämmästyttävän hyvin kun huomattava osa punaisista oli vailla kansalaisluottamusta eikä saanut äänestää. Helsingin suurin poliittinen ryhmä vuoden 1918 kunnallisvaaleissa olivat sosialidemokraatit ! Nyström-Donner Helsingin päiväkirja 1917-18 on erinomaisen mielenkiintoinen, monipuolinen kuvaus ihmisten tunnoista, tunnelmista Helsingissä poikkeusajankohtana sata vuotta sitten. Pekka Hurme Älä laihduta ja syö säännöllisesti. ? Nuori aikuisikä on erityisen kriittistä aikaa lihomiselle. Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä painonhallinnassa onnistuneita nuoria naisia ja miehiä yhdisti se, että he eivät laihduttaneet ja että he söivät säännöllisesti. – Ihmiset yrittävät usein ehkäistä ja hoitaa ylipainoa ja lihavuutta laihduttamalla ja jättämällä aterioita väliin. Nämä lähestymistavat näyttävät kuitenkin pitkällä aikavälillä enneminkin lisäävän lihomista kuin ehkäisevän sitä, sanoo tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Ulla Kärkkäinen Helsingin yliopistosta. Helsingin yliopistossa tehty painonhallintaa koskeva tutkimus oli osa laajaa FinnTwin 16 -tutkimusta, ja siihen osallistui yli 4 900 nuorta suomalaista miestä ja naista. Tutkittavat vastasivat painoa ja painonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä kartoittaviin kyselyihin 24-vuotiaana sekä kymmenen vuotta myöhemmin 34-vuotiaana. Suurin osa tutkittavista lihoi kymmenessä vuodessa. Vain 7,5 % naisista ja 3,8 % miehistä laihtui kymmenessä vuodessa. Ikävuosien 24 34 välillä naiset lihoivat vuodessa keskimäärin 0,9 kg ja miehet 1,0 kg. Naisilla lihomisen riskiä lisäsi laihduttamisen ja epäsäännöllisen syömisen lisäksi kahden tai sitä useamman lapsen saaminen, säännöllinen makeiden juomien käyttäminen ja vähäinen elämäntyytyväisyys. Miehillä laihduttamisen ja epäsäännöllisen syömisen lisäksi lihomisen riskiä kasvatti tupakointi. Lihomiselta suojaavia tekijöitä oli naisilla fyysinen aktiivisuus ja miehillä korkeampi koulutustaso sekä suurempi lähtöpaino. Nykyisessä elinympäristössämme pitkäaikaisessa painonhallinnassa onnistuminen on erityisen haastavaa. Tähän mennessä tutkimustieto onnistuneesta painonhallinnasta perustuu pääasiassa tutkimuksiin, joissa tutkittavat ovat ensin laihduttaneet ja sitten hallinneet painoaan. – Jotta voisimme onnistuneesti ennaltaehkäistä lihomista, on ennen lihomista tapahtuvaa painonhallintaa eli niin sanottua primaaria painonhallintaa selittävien tekijöiden ymmärtäminen erittäin oleellista, Kärkkäinen toteaa. Painonhallinnan kulmakivinä pidetään liikuntaa ja terveellistä syömistä. Tämän pitkäaikaisen väestötutkimuksen mukaan onnistuneen painonhallinnan kannalta oleellisempaa oli kuitenkin laihduttamattomuus ja säännöllinen syöminen sekä naisilla että miehillä. Pitkällä aikavälillä painonhallinnassa onnistumista näyttävät selittävän eri tekijät kuin lyhyellä aikavälillä, ja nämä tekijät ovat osittain myös sukupuolisidonnaisia. – Pelkistetysti painonhallinnan ohjaus on usein sitä, että ihmisiä neuvotaan syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän. Käytännössä ihmisiä kannustetaan laihduttamaan. Tämän laajan väestötutkimuksen tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei laihduttaminen kuitenkaan ole toimiva painonhallintakeino pitkällä aikavälillä, Kärkkäinen sanoo. Laihduttaa jatkuvasti – Aikaisempien tutkimusten mukaan aikuisista noin puolet laihduttaa jatkuvasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan melkein miljoona suomalaista laihduttaa joka vuosi. Vaikka laihduttaminen voi tuntua loogiselta ratkaisulta painonhallinnan haasteisiin, voi se ennemminkin lisätä lihomista ja syömisen ongelmia pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että laihduttamisen sijaan olisi tärkeämpää keskittyä syömään säännöllisesti ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja elämän mielekkyydestä kokonaisvaltaisesti. Kun syö säännöllisesti ja riittävästi, tukee se kehon luontaista biologista toimintaa ja auttaa syömisen hallinnassa ja painonhallinnassa pitkällä aikavälillä. – Tutkimuksemme tulokset puhuvat sen puolesta, että painonhallinnan ohjauksessa olisi tärkeää huomioida paremmin ihmisten yksilölliset erot sekä huomioida ihmisen hyvinvointiin ja elämän mielekkyyteen vaikuttavia tekijöitä laajempana kokonaisuutena, Kärkkäinen summaa. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Eating Behaviors -lehdessä. Tutkimusta johti apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen. ? Tero Saarinen Companyn & HKO:n Zimmermann Trio saa Suomen ensiesityksensä Helsingin juhlaviikoilla. 17.8.–2.9. juhlittavan festivaalin kantaesityksiä edustaa Leena Krohnin ja Essi Rossin Tainaron. Tero Saarinen Companyn helmikuussa Los Angelesissa kantaesitetty Zimmermann Trio saa Suomen ensiesityksenä Helsingin juhlaviikoilla. Teos nähdään Musiikkitalon Konserttisalissa 30.–31. elokuuta. Musiikkia, nykytanssia ja visuaalisuutta yhteen kietovassa illassa Helsingin kaupunginorkesteria johtaa Susanna Mälkki. Sellosolistina kuullaan brittiläistä Oren Shevliniä, ja tanssijoina nähdään Auri Ahola, Misa Lommi ja David Scarantino. Saksalaissäveltäjä Bernd Alois Zimmermann tarkoitti vuonna 1966 valmistuneen sellokonserttonsa ”En forme de pas de trois” alun perin myös tanssijoille. Saarisen sävellyksen yhteyteen luoma, Los Angelesin filharmonikoiden tilaustyönä toteutettu koreografia käsittelee Zimmermannin henkilökohtaisesta elämästä juontuvia poislähtemisen ja menettämisen teemoja. Teoksen visuaalisen maailman luovat Mikki Kuntun valaistus ja lavastus sekä Erika Turusen pukusuunnittelu. Konsertissa kuullaan lisäksi J.S. Bachin Ricercar (sov. Anton Webern) sekä Richard Straussin Alppisinfonia. Helsingin juhlaviikoilla nähtävien ensi-iltojen joukkoon kuuluu 29. elokuuta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä kantaesityksensä saava Tainaron. Leena Krohnin samannimiseen läpimurtoromaaniin pohjautuva, Essi Rossin ohjaama näyttämöteos on monitaiteellinen tulevaisuusvisio hyönteisten valtakunnasta. Kati Outisen ja Aino Vennan tähdittämän esityksen läpäisee Vennan teosta varten säveltämä musiikki. Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 17.8.–2.9.2018. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 25.4.2018. HKO, Tero Saarinen Company, Susanna Mälkki & Oren Shevlin Musiikkitalon Konserttisalissa 30.–31.8. klo 19. Liput käsittelykuluineen alk. 28–69 € Ticketmaster Suomen kanavista. Tainaron Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 29.8. klo 19 ja 31.8.–1.9. klo 19. Liput käsittelykuluineen alk. 16–35 € Ticketmaster Suomen ja Lippupisteen kanavista.
• 13 Viikot 13-14 • Nro 6 Ensimmäinen No Pizza -ravintola avataan Helsinkiin Ensimmäinen No Pizza -ravintola avataan Helsingin keskustassa sijaitsevan City Center -kauppakeskuksen toisen kerroksen ravintola-alueelle. ? Kansainvälisille markkinoille suunnatun No Pizza -ravintolakonseptin pilottiravintola avautuu Helsingissä alkukesästä 2018. Kotipizza Groupin kehittämän No Pizza -konseptin ytimessä ovat sourdoughpohjaiset pizzat ja uudenlainen ravintolaympäristö. Ensimmäinen No Pizza -ravintola avataan Helsingin keskustassa sijaitsevan City Center -kauppakeskuksen toisen kerroksen ravintola-alueelle. No Pizza -konseptin pohjana ovat sourdough-taikinasta tehty pizzapohja, vastuullisesti tuotetut, korkealaatuiset raaka-aineet, selkeä visuaalinen ilme sekä perinteisistä ketjuravintoloista poikkeava ravintolaympäristö ja asiakaskokemus. Pizza paistetaan korkealämpöuunissa ja moni täytteistä lisätään paiston jälkeen asiakkaan edessä tiskillä. Ravintolassa on anniskeluoikeudet ja iltaisin se toimii myös baarina. – No Pizza on uusi tulkinta pizzasta ja pizzaravintolasta. Helsinkiläiset ja täällä vierailevat matkailijat ovat vaativia ravintolaasiakkaita, joten tämä on erinomainen paikka testata uutta konseptia ja täysin uudenlaista pizzaa, Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoo. – Pilottiravintola on ainoa No Pizza -liikepaikka, jonka perustamme Suomeen. No Pizza ei tule kilpailemaan Kotipizza-ketjun kanssa, Tervanen kertoo. Kotipizza Group suunnittelee laajentavansa No Pizzan pohjoismaiseksi ravintolaketjuksi master franchising -yhteistyön pohjalta. No Pizzan konsepti ja liiketoimintamalli on suunniteltu siten, että sen toimintaa voidaan laajentaa Pohjoismaiden jälkeen myös muille markkinoille. Yli puolet valtuutetuista haluaa edistää lähipäiväkotia Helsingissä ? Valtuustoaloite lähipäiväkodista etenee valmisteluun Helsingissä. Aloitetta on valmisteltu usean puolueen edustajan kanssa yhdessä, ja sen on allekirjoittanut 43 valtuutettua. – Tavoitteena on tutkia, miten voisimme vahvistaa kaikkien lasten mahdollisuutta päästä lähipäiväkotiin. Sieltä siirryttäisiin lähikouluun. Lähipäiväkoti vahvistaisi lasten tasa-arvoa ja sujuvoittaisi perheiden arkea, aloitetta valmistellut valtuutettu ja kansanedustaja Pilvi Torsti toteaa. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää vuoden 2018 aikana, mitä tarkoittaisi ja vaatisi, jos kaupunki olisi jatkossa velvoitettu tarjoamaan päivähoitopaikat lähikouluperiaatteella. Tämä tarkoittaisi samoja oppilaaksiottoalueita, kuin mitä perusopetuksessa noudatetaan. Lähes kaikilla peruskoulujen oppilaaksiottoalueilla on useita päiväkoteja, joten oppilasaluepohjaisen lähipäiväkotipaikan osoittaminen olisi mahdollista toteuttaa joustavasti näiden päiväkotien välillä. Pilvi Torsti haluaa korostaa myös yhteisöllisyyttä kaupungin sisällä. – Päiväkoti ja koulu ovat paikkoja, joissa kaikki lapset ja vanhemmat käyvät. Lähipäiväkodit ja -koulut voivat muodostua yhteisöjen keskuksiksi kaupungeissa. Tässä Helsinki voi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Pidemmän aikavälin tavoitteena monet tutkijat ovat korostaneet varhaiskasvatuksen hahmottumista yhä enemmän osaksi lasten koulupolkua, Torsti toteaa. Hän on seurannut yhtenäisen ryhmän päiväkotija koulutietä myös omien lastensa kautta. – Vanhin poikani on seiskaluokkalainen. Hän on ollut pääosin saman ryhmän kanssa nelivuotiaasta asti. Olen nähnyt hyvin konkreettisesti, miten lapset kasvavat yhdessä ja perheet pystyvät olemaan yhteydessä, kun tarpeita on. Nykyisellään Helsinki pyrkii tarjoamaan päivähoitopaikan perheen toiveiden mukaan ja huomioimaan sisarukset ja liikenteelliset seikat. Mitään velvoittavia kriteerejä kaupungilla ei ole. Kaupunki tarjoaa ala-asteen aloittaville koulupaikan niin sanotusta lähikoulusta, joka määrittyy oppilaaksiottoalueen pohjalta. Tietyin perustein on mahdollista mennä myös muuhun kuin lähikouluun. Lähipäiväkotiperiaatteeseen siirtyminen poistaisi myös turhat ja lapsia kuormittavat päiväkotien vaihtotarpeet esikouluun siirryttäessä. Nykyisellään useat lapset joutuvat vaihtamaan päiväkotia esikoulun alkaessa, koska esikoulua käydään jo nyt koulupolkua silmällä pitäen oman oppilasalueen päiväkodissa. Jos lapsi on ollut aiemmin muun alueen päiväkodissa, tästä nivelvaiheesta tulee lapselle turha ja kuormittava siirtymä. Aloitteessa esitetään, että asia selvitetään niin, että lähipäiväkoti-käytäntöön olisi mahdollista siirtyä alkaen vuonna 2019. Selvityksessä pohditaan toteuttamisen erilaisia vaihtoehtoja. Asiaa tarkastellaan niin, että huomioidaan myös todennäköisesti perheen erityistilanteesta kuten esimerkiksi vuorotyö, vuoroasuminen jne. tarvittavia poikkeamisperusteita. Ihmisen parhaaksi -palkinto Terhokodille Ihmisen parhaaksi -palkinto luovutettiin Terhokodin Miia Saloselle (vas.) ja Sisko Liisa Anttoselle. Kuva: Risto Wuolle. Vuoden 2018 Ihmisen parhaaksi -palkinto luovutettiin viime torstaina Terhokodille Sairaanhoitajapäivillä Messukeskuksessa Helsingissä. ? Terhokoti on kehittänyt merkittävällä tavalla saattohoitoa 30-vuotisen olemassaolonsa aikana sekä osallistunut aktiivisesti saattohoidosta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. 5000 euron arvoisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton koulutusja kustannusyhtiö Fioca Oy. Saattohoidon tärkein tehtävä on varmistaa kuolevalle potilaalle mahdollisimman arvokas, oireeton ja aktiivinen loppuelämä. Terhokodissa hoitoa suunnitellaan yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Maallikon korvaan mahdollisesti pelottavaltakin kuulostavaan saattohoitoon kuuluu kivunlievitystä, mutta myös esimerkiksi keskustelua ja yhdessä olemista potilaan viimeisillä hetkillä. – Saattohoitovaiheessa parantavaa hoitoa ei enää ole. Täällä voimme vaikuttaa potilaan loppuelämään ja tehdä siitä mahdollisimman hyvän ja arvokkaan. Saattohoito, kuten muukin hoitotyö, on kokonaisuus, jossa yhdistyvät fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli, toteaa Terhokodin johtaja Mirja Sisko Anttonen. Saattohoitopotilaan tarpeet ovat yksilöllisiä. Terhokodissa moniammatillinen tiimi käy potilaan kanssa näitä tarpeita ja toiveita läpi, ja potilaan toivomuksesta keskusteluun voivat osallistua myös omaiset ja läheiset. Lisäksitärkeä osa saattohoitoa on läheisen tukeminen. – Kuoleman hetki on aina yksilöllinen. Kaikista tärkeintä on potilaan hellä ja hyvä hoito lempeällä hoito-otteella, Anttonen sanoo. Terho-säätiön ylläpitämä Terhokoti täyttää 30 vuotta tämän vuoden syyskuussa. Terhokodissa työskentelee 38 henkilöä ja hoitoa annetaan potilaan kotona, päiväsairaalassa ja osastolla. Terhokoti on ollut mukana nykyisten saattohoitosuositusten laatimisessa sekä saattohoitokoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Suomessa. Anttonen näkee saattohoidon valtakunnallisen kehittämisen tärkeänä jatkossakin. – Lääkeja hoitotieteiden tutkimuksellinen kiinnostus palliatiivista ja saattohoitoa kohtaan on lisääntynyt viime vuosina Suomessa alan kehittymisen myötä. Yksi tärkeä osaamisalue on esimerkiksi kivunhoidon kehittäminen, jonka tulisi olla kunnossa jokaisen kipua kokevan potilaan kohdalla, Anttonen pohtii. Saattohoitoa kuolevan potilaan ja läheisten parhaaksi Ihmisen parhaaksi -raadin mukaan Terhokoti kantaa valtakunnallisesti huomattavaa vastuuta saattohoidon kehittämisestä ja laadusta sekä osallistuu aktiivisesti saattohoidosta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Terhokodin koko henkilökunta on ollut mukana kehittämässä kokonaisvaltaista ja potilaslähtöistä, moniammatillista saattohoitotyötä. Saattohoito on kehittynyt Suomessa merkittävästi Terhokodin olemassaolon aikana. Terhokodissa potilas huomioidaan kokonaisuutena elämän loppuun saakka. Hoidossa otetaan vahvasti huomioon myös potilaan omaiset ja läheiset, mikä tutkitusti ehkäisee psyykkistä ja fyysistä oireilua läheisen kuoleman jälkeen. Toiminnan tavoitteena on vastata kokonaisvaltaisesti kuolevan potilaan ja hänen läheistensä hoidon ja hyvinvoinnin tarpeisiin. Työssä tuodaan sinnikkäästi esiin myös eettistä vastuuta kuolemaa lähellä olevien hoitotyön kehittämisessä. Ihmisen parhaaksi 2018 -palkintoraadissa olivat johtaja Taru Koivisto (STM), kansanedustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet, päätoimittaja Eva Agge (Sairaanhoitajalehti), puheenjohtaja Nina Hahtela ja markkinointipäällikkö Johanna Parmanen (Sairaanhoitajaliitto) sekä tiedottaja Antti Karjunen (Messukeskus Helsinki). Vuosittain Sairaanhoitajapäivillä jaettavan 5000 euron arvoisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon rahoittavat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton omistama koulutusja kustannusyhtiö Fioca Oy. Ihmisen parhaaksi -palkinto voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Iloista pääsiäistä!
• 14 Nro 6 • Viikot 13-14 ? Katsauksessa on mukana valokuvia, öljymaalauksia, sekatekniikka ja autismisäätiön taidetoimintaa. Jätkäsaaren gallerioiden säilymisen puolesta kerään nimiadressia, mikä on hyvä asia. Koskettava kuvadokumentti silpomisesta Solidaarisuuden ja palkitun kuvajournalisti Meeri Koutaniemen Muutoksentekijät-näyttely kertoo ihmisistä, jotka haluavat lopettaa silpomisperinteen. Valokuvissa on rohkeita muutoksentekijöitä Keniasta, Somalimaasta ja Suomesta. Koskettavia tarinoita ja valokuvia näkee Sanomatalon käytävägalleriassa. – Lähdin Keniaan ja Somalimaahan katsomaan läheltä sitä, kuinka paikalliset ovat aktivoituneet ympärileikkauksen lakkauttamiseksi. Näyttely tuo lähemmäksi ne yksilöt, jotka ovat nousseet kehittämään sisältä päin omaa kulttuuriaan ja vaatimaan pysyvää muutosta koko yhteisölleen. He osoittavat, kuinka hiljaisuuden tabu rikotaan vain ääntä pitämällä, taiteilija painottaa. Koutaniemi on tarttunut arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin ja tehnyt laajemmalle yleisölle tunnetuksi tyttöjen sukuelinten silpomisperinnettä. Hän haastatteli sekä miehiä että naisia, silvottuja ja silpomiselta säästyneitä, nuoria ja vanhoja, uskonnollisia johtajia ja opiskelijoita. Pyrkimys loputtomuuteen Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee Pekka Kokkosen ”Häiritsevät asiat” näyttelyn. Hän valmistui v. 1995 kuvataiteilijaksi muun työn ohessa, kun opiskeli Barcelonassa taiteen laitoksella vaihto-oppilaana.– Hyvästä alkumenestyksestä huolimatta poistuin taidemaailmasta melko pian, maalausjälkien hävitessä ensilumeen, hän kertoo pilke silmäkulmassa.. Pitkän tauon jälkeen Kokkonen raotti taidemaailman ovea 2009 ja suoritti ylemmän AMKtutkinnon. Pohdiskelu johti aikaisemmasta ilmaisusta luopumiseen ja uuden etsimiseen. – Onko minulla mitään sanottavaa? Joo, joo, vastasin. Tänään hän pohtii, ovatko teokset kolmiulotteisia, voivatko ne viitata veistoksen tai installaation suuntaan, katsojan läsnäoloa unohtamatta.– Pyrin läpinäkyvyyteen, ilman reunoja, jatkumoon joka suuntaan. Naisvoima palaa – Työni ovat kuin villejä kukkia, jotka eivät mahdu maljakkoon. Manuela Boscon abstraktit sekatekniikalla toteutetut teokset edustavat ajan voimakasta, kaiken muuttavaa liikettä: feminiiniä tulta – ja tuulta. ”The Queen Is Back” on näyttely feminiinisen luomisenergian paluusta. Työt ovat oodi naiseudelle. Teoksissa roihuavat kukkamaiset hahmot, joista voi aistia sielun herkkiä liikkeitä ja luomisen vimmaa. Kun näki teini-ikäisen aitaja pikaviestijuoksijan Sydneyn olympialaisissa 2000, ei hevin uskonut, että hänestä kehkeytyy hyvin monipuolinen taiteilija, näyttelijäkoulutuksen saanut kuvataiteilija. Suomalaisitalialaisia geenejä omaava nainen puhuu siitä, miten ajan henki on matkalla kohti harmonisempaa tapaa elää, sydämestä käsin. – Kukat palavat kuolemaa vasten, kukoistavat ja hehkuvat estottomasti elämää. Maailmassa vallitseva arvojärjestelmä muuttuu. Kolmen vuoden nuoreen ikään päässeen Galleria Ruplan, Helsinginkatu 16, näyttelyssä osa töiden tuotoista lahjoitetaan Hurstin leipäjonon toiminnan tukemiseen. Keväinen katse valoa kohti Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, luo kevätkatseen ”Valoa kohti”. Sitä kohti kulkee neljä taiteilijaa, joita yhdistää Helsingin taideyhdistyksen jäsenyys. Hanna Heloterä sanoo, että maalaus on tapa irrottautua arjesta ja viedä ajatukset muihin maailmoihin.– Maalaan vain silloin, kun olen energisimmilläni. Luonto ja erityisesti eläimet inspiroivat minua, ja ne ovatkin usein aiheina tauluissani. Peurat ovat esiintyneet usein, koska niiden herkkä maalauksellisuus kiehtoo häntä. Pirjo Källi odottaa miten kuvat ”astuvat esiin”. Värien merkitys on suuri niiden vahvan psykologisen ja esteettisen vaikutuksen vuoksi. Marianne Matikan teoksista löytyy taiteellisia oivalluksia, käsitteellistä yllättävyyttä ja tunteisiin vetoavaa herkkyyttä. Tellervo Rouhiaisen taiteen ideapankkina toimii useimmiten meri, jonka sukeltajana hyvin tuntee kuohuja myöten. Elämä tarjoaa vaihtoehtoja AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, esittelee Maria Ruotsalaisen maalauksia, joilla kaikilla on sama, koko näyttelyn, nimi: ”Kohti parempaa huomista”. Hänen taiteellinen julistuksensa on hyvin filosofinen. – Elämä tarjoaa vaihtoehtoja, – vai tarjoaako? Vaihtoehtoja ei tunnu löytyvän. Ei saa herpaantua, on yritettävä. Sitten vaikeudet tuntuvat väistyvän. Taiteilija löytää aivan uusia teitä: – Uudet suunnat saattavat antaa uuden mahdollisuuden. Uuden paremman elämän. Alfa-Art -taidekoulun kasvatti toimii Kolmas Kerros ry:ssä, joka on taiteilijoiden ylläpitämä, voittoa tuottamaton yhdistys. Siitä on kasvanut virkeä ja monitaitoinen taidekeskittymä, jonka työhuoneissa Arabianrannassa työskentelee noin 40 eri alojen taiteilijaa ja kädentaitajaa. Ruotsalainen on pitänyt näyttelyjä siellä ja myös Artikan monissa yhteisnäyttelyissä. Sädehoidosta syntyy kuvataidetta Hanna Keynäs on tehnyt kuvataidetta koko elämänsä ajan, joista viimeiset 20 vuotta Autismisäätiön taidetoiminnassa. Työskentelytekniikka ja teosten aihepiiri on vaihdellut kausittain. Värikylläiset maalaukset ovat aina pysyneet hänen tuotannossaan. ”Auringonpaiste” on nimeltään Papu Gallerian, Mariankatu 24, näyttely. Hänet valittiin kehitysvammaisten taiteilijoiden tuen vuoden 2018 taiteilijaksi. Tulevana kesänä Keynäs on mukana koko nykytaiteen kentän terävintä kärkeä esittelevillä 23. Mäntän Kuvataideviikoilla. Aihepiirit ovat käsin kosketeltavan kehollisia, aiheina ovat olleet synnyttäminen, vauvat, aivot ja muut kehon osat. Henkilökohtainen kokemus sädehoidosta äärimmäisen miellyttävänä kokemuksena jätti hoidon ja laitteistot kuvastoon pysyvästi. Hoidon valo on lämmin. Luonto luo kuvionsa Matti-Tapio Paatelainen esittelee teemalla ”Vapaa kuin taivaanlintu” öljyvärimaalauksiaan kankaalle Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4. Hän kiinnittää huomiota luonnon kuvioihin, joita seuraa. Hän huomaa, että luonnosta löytyy mitä erilaisimpia kuvia kaikkialta, vaikka ne kestäisivät vain muutaman minuutin tai sekunnin. Aihe tarkoittaa myös vapautta tehdä taidetta tai muuta työtä tarvitsematta pelätä toisten ihmisten arvostelua tai valtioinstituution painostusta. Taiteilijaa kiehtovat metsäiset alueet, komeat männyt meren rannalla Vuosaaren Aurinkolahdessa, Tattarisuon koivikoissa tai Haltialan peltomaisemissa, joissa ateljeerakennukset ovat sijainneet. Koulutus taiteilijaksi tapahtui pääosin Kulttuuritalon Kuvataidepiirissä neljän vuosikymmenen ajan, sen taideyhdistyksen toiminnassa. Avajaisissa kuultiin musiikkia sopraano Liisa Sunilalta ja säestäjä Olli Yli-Harjalta KiviJuhlat ry:stä. Taiteilijatapaaminen on 29.3. klo 16.45, ennen purkua. Maalauksia elämän varrelta Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittelee Marja Tannisen ”Maalauksia matkan varrelta”. Hän piti ensimmäisen näyttelynsä 50 vuotiaana. Elämäntyönsä Tanninen teki puolustusvoimissa , noin 10 vuotta myös piirtäjänä, joko sijaisena tai oman toimen ohella. Kun kysyn, mitä hän piirsi, se jää salaisuudeksi. Näyttely on samalla 70-vuotisjuhlanäyttely, joka koostuu viimeisen parin vuoden teosten lisäksi myös varhaisempien vuosien teoksia, elämän matkan varrelta, aina kynä tai sivellin kädessä. Matkan voi käsittää myös konkreettisesti. – Teokset esittävät näkemääni kulkiessani kotoSuomessa ja vähän maailmallakin. Taiteilija sanoo olevansa mieleltään pikkutarkka esteetikko: – Rakastan kauneutta, sopusointua, järjestelmällisyyttä. PS. Korjaan yhden pikkuvirheen edellisestä lehdestä. G12:n taiteilija Boehmin kuvan alla oli etunimi virheellisesti Joakim. Oikea on Juhani, kuten leipätekstissä luki. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide Kuvataiteilija Pekka Kokkonen ja polykarbonaattilevylle tekemänsä teos Aa bb / XX xX Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Manuela Bosco on kuvassa värikkään teoksensa Mad about youn kanssa Galleria Ruplassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataide K u v a j o u r n a l i s t i Meeri Koutaniemen valokuvia on esillä Sanomatalon käytävägalleriassa olevassa Solidaarisuuden Muutoksentekijät –nimisessä näyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Heloterä taustallaan työnsä Löytöretkiä (yllä) ja Kolme kultaista palloa II Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Matti Paatelainen ja teoksensa Vanha tammi Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Marja Tanninen pitää näyttelyä Taidesalonki Piirtossa. Kuvassa taiteilija sekä hänen työnsä Rippikoulutyttö. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 13-14 • Nro 6 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hammaslääkärit Painopalvelut Saneerauspalvelut ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. Helsingin Kaupunginteatteriin uutuusmusikaali Kinky Boots juhlistaa erilaisuutta ja ystävyyttä Helsingin Kaupunginteatteri – Kinky Boots – Kuvassa Jero Mäkeläinen, Tomi Lappi, Lauri Mikkola, Christoffer Strandberg – Kuva: Mirka Kleemola ? Helsingin Kaupunginteatterin syksyn uusi musikaali on pop-ikoni Cyndi Lauperin säveltämä ja musikaaliguru Harvey Fiersteinin käsikirjoittama Kinky Boots (2013). Samannimiseen elokuvaan (2005) perustuva, moneen kertaan palkittu musikaali juhlistaa erilaisuutta, ystävyyttä ja ennakkoluulojen voittamista. Musikaalin ohjaa kansainvälistä uraa tekevä, nouseva ohjaajatähti Samuel Harjanne. Nuori Charlie Price ei tunne samaa intohimoa kenkiin kuin isänsä ja suunnittelee uraa muualla kuin suvun kenkätehtaassa Northamptonissa. Isä kuitenkin kuolee yllättäen, ja konkurssikypsä kenkätehdas työntekijöineen jää Charlien kontolle. Uusi liikeidea tehtaan pelastamiseksi syntyy Charlien tutustuessa Lola-nimisenä drag queenina esiintyvään Simoniin. Mistään ei nimittäin tahdo löytyä Lolalle ja hänen kollegoilleen riittävän kestäviä, korkeita ja kinkyjä kenkiä! Kaksikko yhdistää voimansa ja yltää vaikeuksien kautta keski-englantilaisen tehdashallin hämärästä aina muotimaailman huipulle Milanoon. – Kinky Boots on hyväntuulinen, niin maailmaa kuin ihmisyyttä syleilevä. Se on myös ajankohtainen teos siinä, kuinka se käsittelee asenteita ja erilaisuutta ja sitä, mitä tarkoittaa olla mies tai nainen. Yhtä lailla se käsittelee työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta, perheen odotuksia ja oman elämänsuunnan etsimistä, sanoo ohjaaja Samuel Harjanne. Charlien roolissa nähdään monista Kaupunginteatterin musikaaleista tuttu rautainen moniosaaja Petrus Kähkönen ja Lolan/Simonin karismaattisiin saappaisiin hyppää monivaiheisissa koe-esiintymissä löytynyt uusi lupaus, Lauri Mikkola. Muissa rooleissa nähdään mm. Raili Raitala (Nicola), Anna Victoria Eriksson (Lauren), Tero Koponen (Don), Joachim Wigelius (George) ja Lolan drag-enkeleinä Tomi Lappi, Henri Sarajärvi, Christoffer Sandberg, Anton Engström, Paavo Kääriäinen ja Jero Mäkeläinen. 10-henkisen orkesterin kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja koreografiat 34-henkiselle ensemblelle suunnittelee Gunilla Olsson-Karlsson. Lavastuksen on suunnitellut Peter Ahlqvist ja puvut Tuomas Lampinen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset suunnittelee Henri Karjalainen. Geoff Deanen ja Tim Firthin tositapahtumiin pohjautuvaan elokuvakäsikirjoitukseen (Kinky Boots, USA/ Iso-Britannia 2005) perustuva musikaali kantaesitettiin Broadwaylla 2013, ja se on sittemmin kerännyt lukuisia palkintoja, mm. kuusi Tony-palkintoa, kolme Laurence Olivier -palkintoa ja Grammyn parhaana musiikkiteatterialbumina. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 16 Nro 6 • Viikot 13-14 Kodikasta pääsiäistä! Jouni Mikkonen 045 275 5610 Tuula Hynninen 046 945 1972 Leena Pikkusaari 050 410 0084 Jukka Kyttälä 0400 506 594 Tea Skog 040 538 1857 Mervi Sinkko 040 578 7997 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki p. 045 275 5610 p. 045 275 5610 roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba