• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 35-36 – Nro 14/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com After Summer Glow -kasvohoito Ihoa kirkastava ja puhdistava Exuviancekasvohoito, joka vahvistaa ihoa ja tekee siitä samettisen pehmeän. 95 € Back to work! Sopii myös herkälle ja rasittuneelle iholle! www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Hankoniementie 50, LOHJA Le ik k aa ta lt ee n ? ANNIN KARAOKE Lauantai 15.9. Teemu Roivainen & Energia, Komiat Klo 19-23, liput 16€ –––––– TULOSSA SYYSKUUSSA –––––– Lauantai 1.9. Nina Åkerman & June Band Klo 19-23, liput 14€ Lauantai 8.9. Leif Lindeman Klo 19-23, liput 15€ Lauantai 22.9. Kaiho, Fernanda Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 29.9. Teuvo Oinas & Kiintotähti, Helmi Klo 19-01, liput 16€ Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 19 m2 KAMPPI KT 73,5 m2 KAMPPI Natasha Valtonen, 045 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi 1 H, avok, kph KALEVANKATU 38 B Mh. 197.640,36 € Vmh. 198.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 C Mh. 698.000 € Vmh. 728.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 102 m2 Jätkäsaari KT 61 m2 KAMPPI Jari Ahtiainen, 0400 606 025 jari.ahtiainen@crape.fi Peppi Martas 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi 4 h, k, rt, kph, wc, sauna, parveke JAALARANTA 9 Mh./Vmh. 748.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 B Mh. 511.443,63 € Vmh. 589.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi
• 2 Viikot 35-36 • Nro 14 Vahvaa asuntokaupan osaamista Ainutlaatuinen myyntikonsepti tyytyväisemmät asiakkaat Soita ja varaa ilmainen arviokäynti Virpi Romu LKV, Partner 040 061 0018 virpi@bo.fi Aarno Saine LKV, Partner 050 369 2400 aarno@bo.fi BO LKV HELSINKI, NEITSYTPOLKU 12, HELSINKI | BO.FI Ainoa design-palkittu kiinteistönvälitystoimisto Suomessa Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi KOIRA Meidän 3/2018 6,90 RO TU ES ITT ELYSSÄ SKOTLA NN INH IR VI KO IR A Kirjaston lukukoira kuuntelee ja auttaa Parsonrussel Kerttu on somejulkkis Labradori Sepe huumekoirien suomenmestari Pieni apinapinseri Weikko rakastaa purjehtimista Ihanat pennut paraatissa! Monia ongelmia Lyhytkuonoiset tiukassa syynissä 3/18 6,90 monipuolinen hevosnainen Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson Minna Moilanen kerää vanhoja hevosajoneuvoja Liisa Tamminen-Haapala 30 kertaa Kunkkareissa – Rovaniemelle mennään taas Jorma Uotila on kengittänyt yli 40 vuotta Viksun hankosidevamma paranee hyvää vauhtia SUOMENHEVONEN sai oman geenipankin KESÄ TÄYNNÄ HEVOSTAPAHTUMIA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA www.truescape.fi info@truescape.fi 020 372 273 truescape Punavuori: Pursimiehenkatu 26 G Mitäpä jos seuraavissa lastenjuhlissanne tehtäisiin jotain ihan jotain tavallisesta poikkeavaa? Punavuoressa tarjoamme lastenjuhlia varten neljä erilaista pakopelielämystä: Tutustu peleihin ja synttäripakettiimme osoitteessa: www. truescape.fi Pakopelissä pelaajilla on rajallinen aika selviytyä ulos suljetusta huoneesta. Tavoitteena on ratkaista joukko erilaisia pulmatehtäviä huoneeseen kätkettyjen esineiden ja vinkkien avulla, jolloin pako onnistuu ja peli on voitettu! Yhteistä hauskaa juhliville lapsille ja seurassa oleville aikuisille. * Prison Break * Ghost Photolab * Diamond Robbery * KGB Escape ”The Quest Starts Here” ”The Quest Starts Here” Suunnitteletko synttäreitä lapsille? Can you escape?
• 14. vuosikerta – nro 14 Viikot 35-36 Ajankohtaista Kansalaistorin työmaan liikennejärjestelyt muuttuivat Reitit 24.8. alkaen ? Kansalaistorin ja Makasiinipuiston työmaa muutti kävelijöiden ja polkupyöräilijöiden reittejä perjantaista 24.8. alkaen. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden reitit siirtyvät ensisijaisesti Mannerheimintielle ja Töölönlahdenkadulle. Sanomatalon ja keskustakirjasto Oodin välissä sijaitseva Eero Erkon katu avautuu ensisijaisesti huoltoliikenteelle. Eero Erkon katua voivat kulkea myös kävelijät ja pyöräilijät, mutta työmaa suosittelee edelleen ensisijaisesti kulkua Mannerheimintien ja Töölönlahdenkadun kautta. Liikenteen ohjaajat varmistavat liikenteen sujuvuutta Eero Erkon kadulla arkisin ma–pe klo 7–16. Musiikkitalon sekä Kansalaistorin ja Makasiinipuiston työmaan välinen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitti suljettiin liikenteeltä perjantaina 24.8. Syynä työmaa-aitojen siirtoon on, että vesihuoltolinjojen saneeraus etenee Baanan suuntaan. Makasiinipuiston ja Kansalaistorin työmaa liittyy keskustakirjasto Oodin käyttöönottoon. Kansalaistori ja keskustakirjasto Oodi avautuvat talvella 2018. Makasiinipuisto valmistuu heinäkuun alkuun 2019 mennessä. Rakennustöiden urakoitsijana on Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Luovan työn kaupunkikeskus keskustaan Sofia Future Farm avautui viime torstaina ? Sofia Future Farm on uuden työn ja hyvän elämän kaupunkikeskus. Sofian tiloissa tehdään työtä, käydään neuvotteluita, vieraillaan konserteissa, osallistutaan keskustelutapahtumiin, nautitaan hyvästä ruuasta ja juomasta, joogataan tai mennään päiväunille. Tilat ja palvelut on suunnattu kaupunkilaisille, luovan työn tekijöille ja matkailijoille toiminta tukee Helsingin merellisen ydinkeskustan kehittämistä. Sivu 7 Rantojen uimavesi viilentynyt, sinilevätilanne rauhoittunut Sivu 7 Ihmisiä Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Jussi Hellsten Kauppatorin digiopasteille haetaan kehittäjiä ? Hyvät opasteet parantavat kaupunkiympäristöä ja ohjaavat ihmisvirtoja oikeaan suuntaan. Kauppatorin alueella on tavoitteena kokeilla tänä syksynä uusia opastamisen digitaalisia palveluita. – Etsimme digitaalisten opasteiden kehittäjiä parhaillaan kilpailutuksen kautta. Digitaalisia opasteita voivat olla esimerkiksi mobiilipalvelut tai kaduille sijoitettavat kosketusnäytöt, kertoo projektinjohtaja Anu Kiiskinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Sivu 5 Raiderunot pohtivat tänä vuonna juuria ? Runot nousivat jälleen raiteille. Kymmenen tekstiä ovat esillä raitiovaunujen ja metron sähköisillä näyttötauluilla maanantaista 20.8. alkaen kahden viikon verran. Näytöiltä voi lukea muun muassa Tomi Kontion, Helena Sinervon ja Aura Nurmen kynänjälkeä. Mukana on niin lastenrunoutta kuin underground-kirjailijana tunnetun, jo edesmenneen Markku Innon runo. Runoja raiteilla -kampanja on osa Runokuuta, joka on Nuoren Voiman Liiton vuosittain järjestämä kirjallisuusfestivaali ja osa Helsingin juhlaviikkoja. Festivaalin teemana on tänä vuonna Juuret, joten myös raiderunot käsittelevät juuria eri näkökulmista. Nuoren Voiman Liitto, HSL ja HKL:n toteuttavat raiderunokampanjan yhteistyönä. Rööperifest Fredan torilla ja Punavuorenkadulla Sivu 7
• 4 Viikot 35-36 • Nro 14 Yleisönosasto p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14 Digitalisaatiojohtaja aloittaa matkalla Helsingin uumeniin Kaavoitustilanne tavoitteeseen nähden on erinomainen A lkuvuonna on hyväksytty asuntorakentamisen asemakaavoja jo yli 500 000 kerrosneliötä Helsingissä. Asuntorakentamisen vuosittainen kaavoitustavoite on hyvää vauhtia täyttymässä. Kuluvan vuoden alusta lähtien Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asuntorakentamisen asemakaavoja jo noin 530 000 kerrosneliön verran. Helsingin tavoite asuntorakentamisessa on kuluvana vuonna 600 000 kerrosneliömetriä eli kaavoituksen ja asemakaavojen hyväksymisen tilanne on vuoden puolivälissä vuositavoitteeseen nähden erinomainen. Helsinki on kasvanut reippaasti jo kymmenen vuoden ajan, joten uutta asuntorakentamista tarvitaan kipeästi. On hienoa, että olemme Helsingissä onnistuneet nostamaan kaavoitusmääriä niin korkeiksi, että tulevina vuosina asuntoja on mahdollista myös rakentaa enemmän kuin aiemmin. Tämä on nykyisten ja tulevien helsinkiläisten etu, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Hyväksyttyjen asemakaavojen suurimmat kerrosneliömäärät ovat Pasilan Postipuistossa (236 200 k-m2), Laajasalon Stansvikinkalliossa (87 600 k-m2) ja Kruunuvuoressa (68 500 k-m2) sekä Vuosaaren Aromikujan alueella (75 000 k-m2). Yhteenlaskettuna nämä suurimmat asemakaavat mahdollistavat asunnon noin 11 000 uudelle asukkaalle. Toimitilaja muun rakentamisen kaavoja on kuluvan vuoden aikana hyväksytty kaupunginvaltuustossa reilut 100 000 kerrosneliötä. Nuorten jengiytymistä pitää ehkäistä ? Helsingin keskustanuoret toivovat, että Helsingin kaupunki ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ryhtyvät selvittämään nykypäivän jengiytymistä aiheuttavia sosiaalisia tekijöitä ja etsimään ratkaisuja niiden ennaltaehkäisyyn. Ruotsissa tapahtuneet viime päivien autopalot ovat herättäneet pelkoa Suomessakin ja monet ovat hätäilleet vaarallisen jengikulttuurin leviämisestä myös tänne. Helsingin keskustanuoret eivät tahdo nostaa turhaan pelkotiloja, mutta korostaa sosiaalisiin ongelmiin tarttumisen tärkeyttä ja ennaltaehkäisyä. Helsingin keskustanuoret tahtovat, että Helsingin jokainen lähiö on yhtä turvallinen ja että niissä asuvilla nuorilla on saatavilla samat palvelut. Helsingin kaupungin on seurattava nuorten palveluiden saatavuutta ja käyttöä kaupunginosakohtaisesti ja kohdistettava lisäresursseja niin, että niitä kipeimmin tarvitsevat alueet ja koulut niitä saavat. Sisäministeri Mykkänen (kok.) on ehdottanut poliisien lisäämistä ratkaisuna ongelmalähiöiden ja jengiytyvien nuorten ongelmien ratkaisuun. Helsingin keskustanuoret näkee ensisijaisena ratkaisuna jengiytymisen sosiaalisten taustojen selvittämisen ja ratkaisemisen. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Antti Hyyryläisen mukaan katujengien syntyä selittävät ennen kaikkea sosiaaliset olosuhteet. Siksi kehotamme ministeri Saarikkoa tarttumaan ongelmaan. Helsingin keskustanuoret ovat ehdottaneet vuosittaisten mielenterveyden tukikeskustelujen tarjoamista nuorille. Ne tarjoaisivat vaikeuksissa olevalle nuorelle turvallisen paikan keskustella tuntemuksistaan ja toimisivat varmasti myös eriytymistä ja jengiytymistä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä. Sakari Tuomisto Varapuheenjohtaja, Helsingin Keskustanuoret Kolumni Elämällä on kaupungin kasvot ? Kaikella uudella on merkillinen taipumus olla aluksi tuoretta, mutta ajanmyötä sitten haalistua tavanomaiseksi. Niinkö? Tai sitten on kokonaan päinvastoin, että iän myötä innostus uuteen kasvaa ja hengen palo roihuaa entistä iloisemmin. Unkarilainen kirjailija Frigyes Karinthy tarkastelee elämän olemusta miehen ja naisen välisenä suhteena. Miten voi mies ja nainen ymmärtää toisiaan, hän kysyy ja heti vastaa, että se on mahdotonta, koska kumpikin heistä haluaa totaalisesti eri asioita: ”He haluavat toinen toisensa.” Olen pannut merkille miten lähtökohta ratkaisee usein. Huomasin vasta jälkeenpäin että ehkä huomaamattani olen ikäni ollut aika avantgardistinen. Avantgardehan tarkoittaa kokeilevaa, uraauurtavaa eturintamaa, tavallisuudesta poikkeavaa toisenlaisuutta. Etenkin taidemaailmassa avantgarden pyrkimyksenä on kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä ja valtasuhteita. Etsiä uudenlaista ilmaisua ja toimintatapaa. Ei vain taide tai kulttuuri kaipaa avantgardea. Ehkä eniten sitä tarvitsee kirkko, joka vuosisatojen jälkeen on nyt ajautumassa harmilliseen eriytymiseen (funktionaalisuuteen). Jos eri elämänalueet kuten talous, politiikka, tiede, koulutus, taide, moraali ja uskonnollinen julistus kasvavat eroon toisistaan, se merkitsee eristävää toisilta sulkeutumista. Kirkko on menettämässä otteensa enemmän elämän muille osa-alueille, joka jatkaa alkanutta omiin oloihinsa keskittymistä. Surullista ja surkeaa kehitystä, eikö? Samalla tämä jos mikä on maallistumista, toisista eroon joutumista, itseriittoisuuteen tyytymistä. Kriittisyydestä ei pidä luopua, päinvastoin. Myös kirkon on otettava etäisyyttä pysähtyneeseen arvomaailmaan ja luotava rohkeasti uutta todellisuutta. Kirkon tehtävänä on olla aina kun on aihetta oppositiossa valtakulttuuria kohtaan uudistamalla omaa muotokieltään ja ilmaisukeinojaan. Usko on palautettava takaisin kulttuuris-yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Kirkon on etunenässä otettava kriittistä etäisyyttä pysähtyneeseen arvomaailmaan. Loviisan rauhanfoorumin tapaiset yhteistoiminnot edistävät kirkon ja muun yhteiskunnan välistä vuoropuhelua ja yhteenkuuluvuutta. Teologian tohtori Pauliina Kainulaisen metsän teologia ja hänen edustamansa ekologinen huoli luonnon kantokyvystä ottaa silmäteräkseen ihmisten, eläinten ja koko luomakunnan hyvinvoinnin. Ilman metsää eksymme, hän sanoo. Maailma koostuu pienistä asioista ja isoista. Kummatkin ovat tärkeitä. Kasvoja, kirjavuutta, rikkautta ja rakkautta on levällään. ”Meidän on näyteltävä sää, ilma, tuuli, myrsky, sade, valaistus ja vuodenaika. Niinkuin sen joka täynnä vapaata tahtoa on täysin riippuvainen kaikesta.” (Paavo Haavikko) Nopeasti urbanisoituva ja globalisoituva maailmamme ei kuitenkaan selviä metsään pakennemalla. Rohkeapuheiset ekoaktivistit tutkivat ilmastonmuutosta, ympäristöongelmia, biotieteitä, eläinja ihmisoikeuksia. Kaikki tulevaisuutta tutkivat tahot tarvitsevat nopeasti seuraansa urbaanin maailman tulkitsijat ja tutkijat. Troijan porteille leiriytyneistä kreikkalaisista sankareista sai alkunsa poli, kaupunki. Kaupunki on henkinen horisontti ja materiaalinen maaperä, johon suurin osa ihmiskunnasta on valinnut asuinpaikakseen. Olla jossakin kuin kotonaan ja olla silti kaikkialla kotonaan. Joustava henki etsii maailman ääriviivoja voidakseen kasvaa täyteyteensä. Polis on kaupunki, valtio, sivilisaatio, politiikka, kohteliaisuus, hyvät tavat; sodan, lakien, tieteiden, taiteiden, teknologain, etiikan ja filosofian alkuperä. Olemme kotoisin poliksesta. Maailma voi selviytyä vain jos opimme kiittämään ja nauttimaan toistemme läheisyydestä, selviytymisestä toisten seurassa. Joka ikävystyy ihmispaljoudessa on typerys, toisista iloitseminen on taitolaji. Elämällä on yhä enemmän kaupungin kasvot. Levoton ja alati pakeneva elämä. Kuin yksi puraisu mansikasta ja siinä kaikki. Näemme vain sen mikä katsoo meitä. Voimme tehdä vain sen, mitä emme voi olla tekemättä. Veli-Matti Hynninen ? Helsingin ensimmäinen digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama on aloittanut työnsä elokuun puolessa välissä. Digitalisaatiojohtaja johtaa kaupungin digitalisaatioon liittyvää uudistumista. Hänen tehtävänään on edistää digitalisaation hyödyntämistä kaupungin organisaatiossa, tuottaa kaupunkistrategian toteutumisen kannalta keskeisiä digitaalisia uudistuksia ja johtaa niihin liittyviä muutosprosesseja. – Olen antanut Mikolle vapaat kädet ensimmäisen 90 päivän ajaksi. Tehtävänantona on lähteä kierrokselle tutustumaan kaupungin eri toimijoihin ja selvittää, missä pisteessä digitalisaation kanssa ollaan. Odotan, että 90 päivän jälkeen meillä on selkeä näkemys nykytilasta ja siitä suunnasta, mihin Helsingin tulee kulkea ollakseen maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. – Helsingin innostava visio on olla maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Digitalisaatiossa on kyse ihmisistä, ei teknologiasta. Helsinki on palveluorganisaatio, jossa ihmisten tulisi saada palveluita ja tietoa omaan tarpeeseensa juuri silloin – tai mahdollisesti jo ennen kuin he sitä tarvitsevat tai osaavat kaivata. Palvelut pitää kehittää käyttäjälähtöisesti ja ne pitää integroida luontevaksi osaksi ihmisten elämää. Teknologia ei ole itseisarvo. Helsingillä on 37 000 omaa työntekijää. Hyvät sisäiset prosessit ja työkalut osaltaan parantavat työviihtyvyyttä ja mahdollistavat paremman palvelun kaupunkilaisille, Rusama toteaa. Digitalisaatiojohtaja on perustanut blogin, jossa voi seurata Helsingin askelia kohti maailman toimivinta kaupunkia. Matkaa voi seurata blogissa cdofromhel.fi. Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hän on myös suorittanut MBA-tutkinnon. Hän siirtyy tehtäväänsä Yleisradiosta, jossa hän johti Ylen verkkopalveluiden kehittämistä. Rusamalla on 20 vuoden monipuolinen kokemus digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja johtamisesta. Hän on työskennellyt Yleisradion lisäksi muun muassa Sanomalla ja Sulakkeella. Digitalisaatiojohtajan tehtävä on uusi ja se täytettiin viiden vuoden määräajaksi. Digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama. Kuva: Rusaman kotialbumi Jos siitepölykevät oli tukala, nyt on aika toimia ? Nyt on oikea hetki muistella viime kevään vuotavaa nenää ja kutisevia silmiä. Siitepölyallergian siedätyshoito aloitetaan syksyllä ja parhaimmillaan se helpottaa jo seuraavan kevään oireita. Siedätyshoidot jatkuvat yleensä kolme vuotta. – Siedätyshoito vaikuttaa elimistön immuunipuolustukseen eli se opettaa elimistöä sietämään allergian aiheuttajaa. Yleisimmin siedätetään koivun siitepölylle ja heinille, sanoo asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, ihoja astmaliitosta. Ennen siedätyshoidon aloittamista erikoislääkärin tulee tehdä siedätyshoitoarvio. Lähetteen erikoislääkärin arvioon saa perusterveydentai työterveyshuollon lääkäriltä. Siedätyshoitoarviossa päätetään yhdessä lääkärin kanssa sopivin hoitomuoto. – Jos siitepölykautena on pidetty oirepäiväkirjaa, se auttaa siedätyshoitoarvion tekemistä, sillä silloin tiedetään millaisia oireet ovat olleet ja miten lääkkeet ovat niihin tehonneet. Oirepäiväkirjan pito ei kuitenkaan ole edellytys siedätyshoitoarvion toteuttamiseksi, Kaisa Toikko sanoo. Pistoksina annettava siedätyshoito tehdään erikoissairaanhoidossa tai yksityisillä lääkäriasemilla lääkärin lähetteen mukaan. Pistokset annetaan olkavarteen ihon alle aluksi parin viikon välein. Jatkossa hoitokertoja harvennetaan noin kertaan kuukaudessa. Vaikka siedätyshoitoa annetaan eniten koivuja heinäallergiaan, myös esimerkiksi vakavaa pistiäisallergiaa voidaan hoitaa siedättämällä. Koivutabletti tulossa Siedätyshoitoa annetaan yleisimmin pistoksina, mutta pistoshoidon rinnalla on jo käytössä heinäallergian siedätyksessä kielen alle laitettavaa tablettihoito. Koivuallergiaa siedätetään pistoshoidolla ja kielen alle annosteltavalla liuoksella. Koivutabletin tuloa markkinoille odotellaan lähiaikoina. – Tablettisiedätyksen etu on sen helppous verrattuna pistoshoitoon. Kielen alle annosteltavan tabletin ensimmäinen annos otetaan terveydenhuollon yksikössä, minkä jälkeen tabletti otetaan kotona päivittäin kolmen vuoden ajan, Kaisa Toikko sanoo.
• 5 Nro 14 • Viikot 35-36 Kauppatorin digiopasteille haetaan kehittäjiä Jatkoa sivulta 3 ? Digiopasteita kehitetään tekemällä ensin nopeita kokeiluja. Kilpailutus nopeiden kokeilujen toteuttamisesta on käynnissä 29.8.2018 asti. Kilpailutuksen sisältöön voi tutustua HILMA:ssa. Nopeat kokeilut on tarkoitus toteuttaa jo tänä syksynä, ja kehitettyjä palveluita voidaan pilotoida vuonna 2019. Tänä syksynä tarkoituksena on tehdä 1–4 kokeilua, joista kunkin hinta on korkeintaan 10 000 euroa. Digipalveluiden kautta voi olla mahdollista tarjota kaupunkilaisille jatkossa räätälöityä tietoa Kauppatorin alueen tapahtumista, palveluista ja aukioloajoista. Palvelujen kehittäjät puolestaan saavat tilaisuuden käyttää Kauppatoria palvelunsa kokeilualustana. Opasteiden kehittäminen on osa Helsingin, Tampereen ja Turun yhteistä Opastamisen ekosysteemi -hanketta. Sen rahoittaja on kuuden kaupungin yhteinen 6Aika-startegia, jossa kehitetään avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Skanskan ensimmäinen asuntokohde Telakkarannassa rakenteilla ja myynnissä Tuomaan Markkinat kutsuu jouluntekijöitä Kahdeksankerroksisessa Helsingin Annexissa on monia mielenkiintoisia ratkaisuja kuten korkeat huoneet ja suuret lattiaan asti ulottuvat ikkunat. ? Skanska on aloittanut Helsingin Telakkarannan ensimmäisen asuntokohteen As. Oy Helsingin Annexin rakennustyöt sekä asuntojen myynnin. Alueella on lisäksi käynnissä toimitilojen rakentaminen Euroopan kemikaalivirastolle sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen rakennustyöt. – Helsingin kantakaupunkiin tulee nyt korkeatasoisia uusia koteja ainutlaatuiseen paikkaan. Aiemmin pääosin suljettu ranta-alue saadaan tulevaisuudessa kaupunkilaisten käyttöön. Rannan laiturialueelle tulee rantapromenadi ja lähikadut avautuvat rantalaiturille. Telakkarannassa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla vanha telakkamiljöö, meri, moderni asuminen ja kantakaupungin palvelut, kertoo Skanska Kotien myyntija markkinointijohtaja Marja Kuosma. Helsingin Annex nousee keskeiselle sijainnille osoitteeseen Telakkakatu 12. Annexiin valmistuu kesällä 2021 yhteensä 29 uniikkia kotia kaksioista hulppeisiin 136 neliön avariin huoneistoihin. – Kahdeksankerroksisessa Helsingin Annexissa on monia mielenkiintoisia ratkaisuja kuten korkeat huoneet ja suuret lattiaan asti ulottuvat ikkunat. Asumisen mukavuutta lisäävät mm. viilennys ja lattialämmitys. Vaihtelevat kattomuodot ja tiilijulkisivut luovat uuden korttelin ilmeen, sanoo Marja Kuosma. Yhteensä Telakkarantaan rakentuu neljän asuinrakennuksen kokonaisuus. Seuraavaksi liikkeelle on lähdössä Helsingin Court, jota seuraavat Yard ja Knot. Asuinrakennuksiin tulee myös liiketiloja. Telakkarannan identiteetti kumpuaa teollisuushistoriasta ja vanhoista rakennuksista, joihin uudet rakennukset saumattomasti liittyvät. Tiilijulkisivuinen Annex istuu tähän ympäristöön luontevasti. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy. Sadat asunnottomat jonottavat Helsingissä tuettua asumista – kaupungin toimittava heti ? Yli 400 asunnotonta jonottaa tuettuun asumiseen Helsingissä – jopa yli vuoden. Kaupungin on ryhdyttävä purkamaan jonoja välittömästi. Suomi on kunnostautunut Euroopan ainoana maana, jossa asunnottomuus vähenee. Erityisesti pitkäaikaisasunnottomuutta on onnistuttu vähentämään ohjelmallisella työllä: vuosina 2008–2015 pitkäaikaisasunnottomuus väheni 35 prosentilla ja tämänkin jälkeen asunnottomuus on vähentynyt vuosi vuodelta. Nyt pitkät jonot uhkaavat vesittää aikaisemmat saavutukset. Helsingissä, jossa yli puolet Suomen asunnottomista oleskelee, noin 400 ihmistä jonottaa asunnottomien tuettuun asumiseen. Tyypillisesti jonotusaika on vuoden tai jopa yli. Jonot ja jonotusajat ovat pysyneet samankaltaisina jo pidemmän aikaa. – Tuettuun asumiseen jonottavat ne asunnottomat, jotka eivät pitkän asunnottomuuden tai muiden elämän haasteiden vuoksi kykene sen hetkisessä tilanteessaan asumaan ilman tukea. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että heille järjestyisi asunto nopeasti sen jälkeen, kun tuetun asumisen tarve on todettu. Tässä vaiheessa asunnottomuus on usein kestänyt jo kuukausia tai vuosia. Tässä tilanteessa asunnottomuuden pitkittyminen vuodella lisää vaikuttaa vakavasti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen, kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Asunnon puute heikentää ihmisen toimintakykyä sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Elämän hallitseminen ja suunnitteleminen on vaikeaa ilman vakituista asuinpaikkaa. Tarkkaa tietoa siitä, missä tuetun asunnon jonottajat yöpyvät, ei ole. Suurin osa kiertää tuttavien sohvia, osa on hätä-, kriisitai tilapäismajoituksessa, jotkut jopa ulkona. – Helsingin kaupungin on otettava ongelma vakavasti ja ryhdyttävä välittömästi purkamaan jonoja. Ensikädessä on otettava käyttöön lisää tiloja nykyisistä asunto ensin -yksiköistä tai avattava uusia pieniä yksiköitä. Lisäksi on alettava kehittää mallia, jossa tuettua asumista rakennetaan jatkossa hajasijoitetusti tavallisiin naapurustoihin ja tuki räätälöidään asukkaan tarpeen mukaan, jatkaa Tiivola. Lisäksi huolestuttavaa on, miten toimeentulotuen siirto Kelaan vaikuttaa asunnottomien tilanteeseen. Vuonna 2017 asiakasohjaukset alueellisesta sosiaalityöstä asunnottomien asioita hoitavaan asumisen tukeen vähenivät sadalla henkilöllä. – Asunnottomat saattavat nykyisin asioida vain Kelan kanssa eikä Kelassa ole välttämättä osaamista tunnistaa tuen tarvetta. On ilmeistä, että monet tukea tarvitsevat asunnottomat eivät ohjaudu asumisen tukeen, jonka kautta tuetun asumisen paikat jaetaan, toteaa Tiivola. Pitkittynyt asunnottomuus on ennen kaikkea inhimillinen kysymys, mutta sillä on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia: yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnan varoja noin 15 000 euroa vuodessa. Suomessa on viimeisimpien tilastojen mukaan 7112 asunnotonta, joista Helsingissä oleilee 3760 (Asunnottomat 2017, ARA 2018). Tuomaan Markkinat on erityinen: Helsingin suurin ja vanhin ulkoilmassa järjestettävä joulutori. Kuva: Maija Astikainen ? Paikallisten ja matkailijoiden rakastama joulutori ihastuttaa jälleen Senaatintorilla 1.–22. joulukuuta. Tuomaan Markkinat on helsinkiläisen joulun sydän, josta haetaan etenkin joulun herkkuja ja laadukkaita artesaanituotteita. Myyntipaikkaa tämän vuoden joulutorilta voi hakea 2.9. asti. Urbaani ja tunnelmallinen helsinkiläinen joulutori Tuomaan Markkinat rakentuu tuttuun tapaan joulukuuksi Helsingin historiallisen keskustan ytimeen Senaatintorille. Tuomaan Markkinat on erityisen tunnettu paitsi tunnelmastaan myös runsaasta juomaja ruokatarjonnasta, käsitöistä ja kädentaitojen ylläpitäjistä sekä vanhanajan karusellista ja joulupukista. Joulutorilla vieraili viime vuonna kaikkiaan 350 000 kävijää. Tuomaan Markkinat kuuluu monen jouluperinteisiin, ja yhä useampi vierailee tapahtumassa useita kertoja. Erityisesti lapsiperheet ovat löytäneet tapahtuman. Joulutorilla tekee kauppansa etenkin kotimainen käsityö ja laadukas artesaaniosaaminen. Tuomaan Markkinoilla on perinnekoristeiden, käsitöiden ja käyttöesineiden kädentaitajia, jotka valmistavat tuotteensa alusta asti itse: työskentelevät niiden parissa koko vuoden ja myyvät varastonsa loppuun Tuomaan Markkinoilla. Markkinoiden tärkeimpiä tehtäviä onkin kotimaisen osaamisen ja työn tukeminen. Tuomaan Markkinat haluaa kuuluttaa paikalle kädentaitajia, oman alansa ammattilaisia, jotka markkinoiden toisinaan ankarissakin sääoloissa pitävät mielialan korkealla ja levittävät joulumieltä edelleen. Myös toimijoilta, jota haluavat esitellä tuotteidensa valmistusta esimerkiksi työpajoin tai -näytöksin, toivotaan yhteydenottoja. Tänäkin vuonna markkinoiden myyjävalinnoissa suositaan kotimaisia mikroyrityksiä, jotka myyvät itse valmistamiaan kotimaista alkuperää olevia tuotteita – pääsääntöisesti suoraan asiakkaalle. Lisäksi Ruokapihoille etsitään kunnianhimoisesti jouluja sesonkiruokaan ja niiden kehittämiseen suhtautuvia ruokatoimijoita. Myyjähaku on avoinna 2.9. asti. Hakuohjeet ja sähköinen hakulomake löytyvät Tuomaan Markkinoiden nettisivulta. Hakemuksen voi jättää sähköisesti tai toimittaa postitse. Tuomaan Markkinat on osaltaan luomassa Helsingistä Euroopan kiinnostavinta joulukaupunkia. Tuomaan Markkinoita kehittää viereisten Torikortteleiden kehittämisestä vastaava kaupungin tytäryhtiö Helsingin Leijona Oy. Tuomaan Markkinat Senaatintorilla 1.–22.12.2018 Avoinna arkisin klo 11–20, ja la–su 10–19
• 6 Viikot 35-36 • Nro 14 VIIKKO 35 MA 27.8. Rauli TI 28.8. Tauno KE 29.8. Iina, Iines, Inari TO 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi PE 31.8. Arvi LA 1.9. Pirkka SU 2.9. Sini, Justus, Sinikka VIIKKO 36 MA 3.9. Soile, Soili, Soila TI 4.9. Ansa KE 5.9. Yrittäjän päivä Roni, Mainio TO 6.9. Asko PE 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa LA 8.9. Taimi SU 9.9. Vertti, Isto, Eevert Jokaisen elämään täytyy langeta vähän sadetta, (engl.) Into each life some rain must fall. H.W. Longfellow (1807-82) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 29.8 klo 18, 1. krs Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. 29.8. lukupiirikerralla käsitellään kirjaa Ihmeiden Oppikurssi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel.fi. Lukupiiri kokoontuu syksyn mittaan myös 26.9., 31.10. ja 28.11. ? Kinopiiri Maanantaina 3.9. klo 18, 1. krs Rikhardinkadun kirjaston Kinopiiri kokoontuu syyskaudella 2018 joka kuukauden ensimmäisenä aukiolomaanantaina klo 18. Kinopiirissä osallistujat jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta epämuodollisissa merkeissä. Elokuvien DVDja BD-tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen kokoontumisia lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! 3.9. Kinopiirin elokuvana on Paterson (Jim Jarmusch, 2016). Ilmoittautumiset ja tiedustelut: jyrki.heinonen@hel. fi. Kinopiiri kokoontuu syksyn mittaan 1.10., 5.11. ja 3.12. ? Enter ry opastaa 4.9.-13.12. tiistaisin ja torstaisin klo 11-14, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 4.9.-13.12. välisenä aikana, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11-14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Kaksi pientä lanttia Autot ja pyörät sulassa sovussa ? Tänä kesänä on käyty jälleen vilkasta keskustelua autoilun ja pyöräilyn asemasta Helsingistä. Taustalla on lukuisat kantakaupungin tietyömaat, joiden johdosta liikennejärjestelyjä on jouduttu väliaikaisesti muuttamaan. Lisäksi keskustelua on käyty yleisemmin pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikennekäyttäytymisestä. Liikenteessä on aina kyse yhteiselosta eri liikkumismuotojen välillä. Kyse on lopulta kommunikaatiosta. Meidän on voitava luottaa, että muut tienkäyttäjät tuntevat liikennesäännöt ja myös noudattavat niitä. Autoilun osalta on ollut harmillista huomata, miten aiemmin niin pyhästä suojatiesäännöstä on alettu lipsua. Jalankulkijan tulee voida luottaa siihen, että auton pysähtyessä antamaan tilaa suojatietä ylittävälle, hän ei joudu toisen auton yliajamaksi. Pyöräilijöiden osalta taas yksinkertaisten väistämissääntöjen tuntemuksessa on ollut havaittavissa puutteita. Autotiellä ajaessaan pyöräilijöiden on noudatettava samoja sääntöjä kuin autojen. Huonoon pyörätieinfraan vetoaminen ei oikeuta poikkeamaan kaikkien tienkäyttäjien suojaksi säädetyistä liikennesäännöistä. Pyöräteihin panostaminen on järkevää. Mitä enemmän helsinkiläiset käyttävät polkupyörää auton sijaan, sitä vähemmän syntyy ilmansaasteita ja kaistatilaa säästyy autoille. Autoilijoiden ei tulisikaan nähdä pyöräilijöitä lähtökohtaisena ongelmana, vaan heidän elämäänsä viime kädessä helpottavina muina tienkäyttäjinä. Autoilijoiden hermot ovat olleet tänäkin kesänä koetuksella laajojen tietöiden johdosta. Tuntuu aivan siltä, ettei tietyömaiden kokonaisuus olisi kenenkään hallussa. Erityisen vaikea tilanne on ollut Mechelininkadulla, jonka läpiajo ilman havereita tuntuu joka kerta palkitsemisen arvoiselta suoritukselta. Tilanteen on muututtava. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja riittäviä panostuksia projektien nopeampaan läpivientiin. Liikenteen merkitys korostuu kaupungin kasvaessa. Helsinki on kaupunkistrategiassaan todennut pyrkivänsä maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Tavoitteen toteutuminen vaatii muutakin kuin vain kauniita sanoja ja korulauseita. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna ? Eräs tuttavani kertoi äskettäin Facebookissa, kuinka hänen ja hänen poikansa luokse oli linja-autoasemalla tullut tuntematon mies. Tuo kulkija oli pyytänyt rahaa, pienen summan bussikyytiä varten. Ystäväni vastasi automaattisesti, ettei hänellä käteistä ole. Voi miten tutulta se kuulostikaan – tämä on minunkin automaattinen vakiovastaukseni rahanpyytäjille. Yleensä se onkin totta, mutta toisinaan kolikoita saattaisi löytyä kassinpohjalta, jos vaan etsisi. Ystäväni poika sen sijaan kaivoi lompakkonsa esiin ja alkoi laskea kolikoitaan. Mies sai rahansa ja pääsi bussiin. Raamatussa on kertomus, jossa on jotain samaa. Siinä köyhä leskivaimo laittaa temppelin uhriarkkuun kaksi pientä lanttia. Summa on pieni, mutta leskivaimon mittakaavassa se on paljon. Uhriarkun rahat oli tarkoitus jakaa köyhille. Leskivaimon mielessä siis olivat varmaankin ne, joilla on vielä vähemmän aineellista hyvää kuin hänellä itsellään. Miten pystyisin samaan kuin tuo tuttavani poika tai Raamatun kertomuksen leskirouva? Miten näkisin ne, jotka tarvitsevat? Miten jaksaisin ponnistella omasta kuplastani ulos ja katsella hieman ympärilleni: moni tarvitsee enemmän kuin minä. Mitä voisin tehdä? Aina ei ole kyse kahdesta pienestä lantistakaan. Joskus riittäisi se, että huomaisi ohitse kulkevan tai vierellä istuvan. Että katsoisi silmiin, sanoisi sanan, olisi ihminen ihmiselle. Jeesus, sinä näytit meille esimerkkiä lähimmäisenrakkaudesta. Anna meille voimaa ja taitoa katsoa lähimmäistä enemmän kuin itseämme. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Laiturin viimeinen näyttely kutsuu kaupunkilaiset olohuoneeseen ? Mikä tekee julkisesta tilasta olohuoneen? Onko Helsinki hygge? Olohuone on paikka, jossa viihdytään. Se on tila, jossa on mukava oleskella, puuhata ja rentoutua -yksin ja yhdessä. Laiturin viimeinen näyttely pohtii julkisen tilan roolia ja esittelee Helsingin ja Tanskan tulkinnat urbaanista olotilasta. Taiteiden yönä 23.8. avautui tanskalaisen arkkitehtitoimisto Coben Our Urban Living Room -niminen näyttelykokonaisuus, joka perustuu arkkitehtitoimiston projekteihin ja samannimiseen kirjaan. Laiturilla esitellään myös Helsingissä käynnissä olevia hankkeita, joissa on erityisesti huomioitu kaupunki asukkaidensa olohuoneena ja olotilana. Olkkarinäyttely on näyttelyja infotila Laiturin viimeinen näyttelykokonaisuus, joka järjestetään Kampin vanhassa linja-autoaseman rakennuksessa. Helsingin kaupunkiympäristön uusi asukasja osallisuustila avataan joulukuussa keskustakirjasto Oodiin. Cobe: koemme, että kaupunki on asukkaidensa kotien jatke Coben Our Urban Living Room -näyttely kertoo Kööpenhaminan rakenteellisesta kehityksestä sekä siitä, miten kaupungin kehittyminen ja siellä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten elämään. Näyttelytilasta löytyy puinen kirjahylly, jonka sisällä pääsee kurkistamaan Coben Kööpenhaminaan sijoittuviin projekteihin sekä pohtimaan, millainen on asuinkaupunkisi urbaani olohuone. – Helsinki on hieno kaupunki ja olemme kiitollisia mahdollisuudesta tuoda näyttelymme tänne kaupunkiemme samankaltaisuuksien takia. Nykyään käytämme kaupunkejamme täysin eri tavalla kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Satamasta on tullut kaupungin suurin puisto ja pyöräilykulttuuri kukoistaa. Kaupungin kirjastot ovat muuttuneet paikoista joista lainataan vain kirjoja paikoiksi, joissa opiskelijat tekevät päivän työnsä, perheet viettävät lauantaiaamuja ja kodittomat voivat lukea päivän lehdet. Kaupungista on tullut meidän olohuoneemme. Monella meistä Kööpenhaminassa asuvista ei ole suuria asuntoja, joten kaupungin käyttämisestä ajanviettopaikkana ja kotiemme jatkeena on tullut luonnollinen osa elämäämme. Kööpenhaminalla ei ole suurta turistinähtävyyttä kuten Eiffel-tornia tai Vapauden patsasta. Päänähtävyytemme on Pieni merenneito -patsas, joka on puolitoistametriä korkea. Jokapäiväisestä elämästä Kööpenhaminassa on tullut päänähtävyytemme. Työmme Cobella on etsiä ja kehittää sitä rakentamalla upeaa arkipäivän arkkitehtuuria, joka antaa kaupungille enemmän kuin ottaa. Tämä luo pohjan paremmalle, terveellisemmälle, sosiaalisemmalle ja jopa kauniimmalle joka päiväiselle elämälle, sanoo Dan Stubbergaard, Coben arkkitehti ja perustaja. Helsinki on olotila Laiturin pienempään tilaan on rakennettu näyttelyvieraille olohuone, jossa pääsee tutustumaan neljään toisistaan poikkeavaan projektiin. Uudistuva Hakaniemenranta, uusi keskustakirjasto Oodi, tuhansien ihmisten tuleva asuinalue Kalasataman Nihti sekä Pasilan katutaidekaupunginosa vaikuttavat kaikki siihen millaista Helsinkiä tällä hetkellä rakennetaan. Millainen on viihtyisä ja turvallinen julkinen tila, millaiselta se näyttää ja kuinka toimiva kaupunki suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä. Kuva:Rasmus Hjortshøj
• 7 Nro 14 • Viikot 35-36 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. Luovan työn kaupunkikeskus Helsingin keskustaan Sofia Future Farm avautui viime torstaina Rööperifest Fredan torilla ja Punavuorenkadulla Torstaina 30.8. 2018 klo 16.00–22.00 Rantojen uimavesi viilentynyt, sinilevätilanne rauhoittunut ? RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla, joka järjestetään jo yhdeksännen kerran Fredrikintorilla ja Punavuorenkadulla torstaina 30. elokuuta klo 16.00–22.00 Punavuorenkatu on suljettu liikenteeltä ja siihen levittäytyvät lähialueen pienyrittäjät esittelemään toimintaansa ja myymään tuotteitaan. Ohjelma Fredrikintorin lavalla 16.00 Toimela Brass 16.50 Snellun koulu 17.05 Saksalainen koulu 17.40 Metodistikirkko 18.30 Harri Saksala ja Yrjänä Sauros 19.10 Rap-Mummo Eila 19.50 Raija Koso 20.40 Maiju Lindell 21.30 Fisherman & The Sea Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Ohjelmaa lapsille klo 16–19 Punavuorenkadulla Snellmanin koululla on ohjelmaa , kahvila, kirpputori ja arpoja. Jättisaippuakuplaryhmä Ruffle Army taikoo monimetrisiä, kauniita jättisaippuakuplia lasten ja aikuisten iloksi. Sateenkaaren väreissä kimmeltävät jättikuplat tarjoavat ihanan hetken satumaailmassa klo 17.30. Lisäksi yksisarvisneitokaiset tekevät tapahtumassa ihania glittertatuointeja ja säihkyviä glittermeikkejä pientä maksua vastaan. Punavuorenkadulla on myyntipöytiä ja esittelytelttoja. Tapahtuman järjestelyissä on mukana joukko vapaaehtoisia punavuorelaisia asukkaita, yrittäjiä ja Punavuoriseura ry. Artistit tukevat juhlaa esiintymällä ilmaiseksi. Tapahtuma on maksuton. Veijarivuoren uimaranta. Kuva: Lotta Kivikoski. Jatkoa sivulta 3 ? Uimavesinäytteet otettiin viime viikolla joen rannoilta (Pakila, Pikkukoski, Tapaninvainio), Veijarivuoren rannalta sekä saarten (Pihlajasaari, Mustasaari, Suomenlinna, Uunisaari) uimarannoilta. Veijarivuoren ja Tapaninvainion näytteiden hygieeninen laatu oli heikentynyt vedessä havaittujen bakteerien vuoksi, muiden rantojen tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Veijarivuoren ja Tapaninvainion rannoilta otettiin myös uusintanäytteet. Veijarivuoren rannan uusintanäyte oli hygieeniseltä laadultaan hyvä. Tapaninvainion rannan tulokset valmistuvat ensi viikon alussa. Uimaveden lämpötila on viilentynyt viime viikosta ja mitatut lämpötilat vaihtelivat tällä viikolla välillä 16 21 astetta. Veden viiletessä myös uimarantojen sinilevätilanne on rauhoittumaan päin. Näytteenoton yhteydessä tutkituilta uimarannoilta havaittiin lähinnä pieniä määriä sinilevää saarten rannoilla. Muilla tutkituilla rannoilla sinilevää ei havaittu. Sinilevien määrä ja esiintyvyys voi vaihdella nopeasti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta sekä rannan suojaisuudesta. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä näkyy runsaasti sinilevää, on suositeltavaa välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Sinileväpitoista vettä ei tule niellä, käyttää talous-, kastelueikä löylyvetenä. Lisäksi on hyvä varmistaa, etteivät lemmikkieläimet pääse juomaan sinileväpitoista vettä. Meren sinilevätilanne ennallaan, vesi viilentynyt Merivesinäytteet haettiin viime viikolla Vartiokylänlahdelta, Laajalahdelta, Seurasaarenselältä, Katajaluodolta sekä Länsi-Tontun edustalta. Saarten edustalla esiintyy yhä jonkin verran sinilevää, paikoin esiintymät voivat olla runsaitakin. Avomerellä sinilevää on hieman vähemmän, mutta tyynellä säällä myös siellä voi esiintyä pintakukintoja. Merivesi on myös viilennyt etenkin avomerellä, jossa pintalämpötila on nyt noin 16 astetta. Lähempänä rannikkoa vesi on muutaman asteen lämpimämpää. Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla. Jatkoa sivulta 3 ? Sofia Future Farmin 3.000 neliön kokonaisuudesta löytyy coworking-tiloja, ravintola, viinibaari, teehuone, viikoittaisia konsertteja, puheohjelmaa ja wellness-studio. Tavoitteena on luoda 300-400 jäsenen aktiivinen luovan työn tekijöiden yhteisö. Sofia on osa kaupunkikeskuksia kehittävää Töölö Urban konsernia ja toiminta tukee Torikortteleiden tavoitetetta elävöittää Kauppatorin ja Senaatintorin ympäristöä avaamalla sitä kaupunkilaisten käyttöön. Sofian avajaisten kutsuvierastilaisuuden 23.8. klo 17.00 avaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Töölö Urbanin toimitusjohtaja Raoul Grünstein. Sofian toimitusjohtajana on aloittanut Jari Niemelä, joka toimi aiemmin muotoilutoimisto Workspacen toimitusjohtajana suunnitellen tulevaisuuden työympäristöjä. Kehitystyössä on apuna Sofian Advisory Board. Siihen on kutsuttu eri alojen asiantuntijoita, kuten tulevaisuuden työn, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja kaupunkikulttuurin erityisosaajia. Mukana ovat Jaakko Blomberg, Frank Martela, Ronja Salmi, Veera Ojola, Hussein Al-Taee, Arto Sivonen, Maria Ritola ja Ami Hasan. Sofian näkökulma työn tulevaisuuteen on kokonaisvaltainen. Työ on osa elämää, oppiminen, elämykset ja hyvinvointi kuuluvat siihen yhtäläisesti. Sofiassa voi nauttia 15.9. alkaen viikoittaisista konserteista ja puheohjelmasta. Wellness-studio Offline:ssa läppärityöläiset voivat ottaa taukoa ajatuksistaan mm. Feetup-joogassa tai ohjatuilla päiväunilla. Sofian palveluja ja tapahtumia suunnitellaan myös yhteistyökumppaneiden, kuten Taideyliopiston, Futuricen ja Ping Helsingin kanssa. Sofiaan avautuu kolme ravintolaa: Sofia Bistro, Sofia Wine ja Teesalonki. Ravintolatoimintaa luotsaa ravintolapäällikkö Simon Scheffer sekä keittiöpäällikkö Pauli Novitsky. Sofia Bistron pääpaino on lokaalisti ja biodynaamisesti tuotetuilla kasviksilla, Kaupunkilaisten Oma Pelto -osuuskunnasta. Sofia Wine tarjoilee tarkkaan valittuja viinejä ympäri maailmaa. Yhteistyökumppanina on Hartwall. Loppusyksystä avataan à la carte ravintola Sofia Gastro. Sofia syntyy kulttuurihistoriallisesti merkittävään, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan rakennukseen vuodelta 1913, sekä viereiseen Kiseleffin taloon, jonka nykyinen ulkoasu on Carl Ludwig Engelin käsialaa vuodelta 1818.Vastapainoa juuri entisöityyn empiremiljööseen tuo arkkitehtitoimisto Futudesignin suunnittelema moderni ja olohuonemainen sisustus. Sofia on uusin tulokas Töölö Urbanin laajentuvassa kaupunkikeskusten verkostossa. Konserniin kuuluvat Kauppatorin Allas Sea Pool, Töölössa sijaitseva Kulttuuritehdas Korjaamo, Rautatientorin Jääpuisto sekä elokuussa avautunut Bio Rex elokuvakeskus. Sofia laajentaa verkoston tarjontaa kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lisäksi uuteen työhön liittyvillä palveluilla. Sofia Future Farmin 3.000 neliön kokonaisuudesta löytyy coworking-tiloja, ravintola, viinibaari, teehuone, viikoittaisia konsertteja, puheohjelmaa ja wellness-studio.
• 8 Viikot 35-36 • Nro 14 Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros Julia del Gado laulaa Taivallahdessa juhlayleisön iloiseksi. Keskellä näkyvät mm. Milana Misic, Tarja Siimes ja Kirsi Mäkelä. Kuva: Taivallahden kesäteatteri. ? Kulttuuri huipentuu Juhlaviikkojen 50-vuotisohjelman, Sampo2018-nukketeatterifestivaalin ja monen muun ruuhkaan elokuun lopulla. ”Turkka kuolee” Korjaamon monena esityksenä Tampereen ensi-illan jälkeen. Södergranin lyriikka sointuu lauluun Acktén kesäsarjassa elokuu alkoi Café Sonckissa selvästi nuoremmalla yleisöllä kuin tavallisesti. Anni Elif Egecioglu on ruotsalaisturkkilainen laulaja, sellisti ja säveltäjä, joka on jo useamman vuoden vaikuttanut Suomen puolella. Moneen taipuva ja useita musiikin sävyjä hallitseva nainen on ehtinyt vaikuttaa jo useissa suomalaisissa sekä kansainvälisissä klassisen musiikin, popmusiikin sekä jazzin rajapinnalla liikkuvissa yhtyeissä, kuten Elifantreessä. Taiteilija puhu urheasti suomenkilisiä spiikkejä, vaikka se ei ole hänelle helppoa. Illan konsertti vei meidät intiimille matkalle, jossa hienot sävellykset kohtaavat futuristisen äänimaiseman ja improvisaation. Lyriikat pohjautuvat Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ja suomenruotsalaisen modernismin tärkeimmän edustajan Edith Södergranin runoihin. Runojen näynomaisuus ja sadan vuoden takaisen aikakauden futuristiset ja symboliset virtaukset kietoutuvat saumattomasti Anni Elifin sävellyskieleen. Se on hänen tunnustettu taiteilijanimensä. Paikoin nousi mieleen Kate Bush ja Björk laulajan tavassa käyttää ääntään ikään kuin instrumenttina. Lavalla Elifillä oli kolme upeaa muusikkoa Suomesta ja Islannista. Pauli Lyytinen, tenorisaksofoni, ewi, rumpukone, Sigurdur Rögnvaldsson, fender bass VI ja Tuomas Turunen, flyygeli, syntetisaattori. Itse Elif soittaa myös syntetisaattoria. Kuulimme “Edith” -albumin lyyrisiä lauluja jazzja pop-musiikin rajamaastossa. Kauneimpina runolauluina jäivät mieleen ”Kärlek” ja ”Landet som icke är”, jossa runoilija tietää kuolevansa ja hyväksyy sen. Metsää saa koskea – Silva on latinaa ja tarkoittaa metsää. Sanana se on kaunis ja eleetön, uniikki. Metsä puolestaan on sanana hieman raju, karaktääri vahva. Kenties hieman rujokin? Missään metsä ei ole samanlainen kuin Suomessa. Se on suomalaisuuden ydin. Se on sammalta, rauhaa ja raikkautta. Metsässä mieli lepää ja aistit avautuvat uudella tavalla, Hilla-Maaria Karppinen kertoo. Hän on maisemasuunnittelija ja tuleva arboristi, joka näkee metsän osana meitä, ja haluaa tuoda kokemuksen metsästä helpommin saataville. Silva – Metsässä täyttää kahvilana, galleriana ja tapahtumapaikkana Kalliossa toimivan Ruplan metsämäisenä installaationa, joka tuntuu ympärillä, täyttää tilan kokonaisvaltaisesti ja jota saa koskettaa kahvittelun aikana. Silloin, kun tarvitsemme tilaa ajatuksillemme ja paikan rauhoittua, moni menee metsään. Silva elää ja hengittää yhdessä kanssamme. Nykytanssi pokkaa seuratanssille Osallistuin Alpo Aaltokoski Companyn ikisuosittuun ”Aina joku vie” – tanssitapahtumaan. Syksyllä 2014 se sai ensi-iltansa Kaapelitehtaan Puristamolla, kaksi vuotta myöhemmin Stoassa ja on paljon kiertänyt. Nyt ryhmä toi sen Tenalji von Fersenin juhlatilaan Suomenlinnassa (Susisaari) kauniissa ja historiallisessa ympäristössä. Konsepti on yksinkertainen ja toimiva. Aluksi on seuratanssiopetusta; keskiviikkoiltapäivänä näytti vetävän hyvin. Sitten katsomme itse nimikkoesityksen, joka alkaa ja loppuu viekoittelevasti vähitellen, kun tanssijat kerääntyvät salin lattialle. Välillä on patetiaa, välillä vauhtia ja taitoa. Kolme miestä ja neljä naista, joten yksi nainen jää ilman vuorollaan, mutta osallistuu soolona tai vaihtoparina. Tenalji von Ferseniin rakentuu tanssiravintolahenkinen miljöö, missä katsojillakin on mahdollisuus päästä mukaan suomalaisen seuratanssin pyörteisiin. Ilta huipentuu sekahakuun. Seinäruusun rooli on myös sallittu!, esitteessä luvataan. Tanssijat Johanna Ikola, Ahto Koskitalo, Katja Koukkula, Jouni Majaniemi, Tuovi Rantanen, Heidi Suur-Hamari, Jussi Väänänen täyttävät odotuksen ja liikkuvat tanssin ilosta ja vapaudesta mollikansan melankoliaan. Toimittajallakin kävi flaksi. Ihanan urheilullinen Heidi Suur-Hamari pokkasi tanssiin. Lattiaa oli selvästi käsitelty, perunajauhoilla tms. Pääsin myös kehumaan hänen juuri edeltänyttä loistavaa tangosooloa. Teatteria kantakaupungissa 25 vuotta Teatteriyhdistys Tuli Ry perustettiin jo kesällä 1993 ensimmäisen näytelmän ollessa ”Lentävät morsiamet”. Se palasi 25 vuoden takaa uuteen hienoon paikkaan Taivallahden kesäteatterina. Itse Teatteri Tuli ry perustettiin ohjaaja, näyttelijä Kari Kinnaslammen aloitteesta keväällä 2009. Tuli tekee perinteistä kesäteatteria, jolle se etsi aluksi näyttämön tarpeen mukaan. Juhlassa mainittiin Alppipuiston amfiteatteritila ja Meilahden huvilaa-lue Ammattinäyttelijöitä on ollut esitysten tähtinä ja ohjaajina; innokkaita harrastajanäyttelijöitä on tulkinnut suomalalaisia klassikoita. Eila Lamberg tekee aina hienot sivuroolit komediantaitajana. Uuden nousun aikana esitettiin kesäisin usein Maria Jotunia, jonka ”Miehen kylkiluu” (2009) aloitti. Aapelin ”Pikku Pietarin piha” (2010) koettiin sopivassa ympäristössä Työväenasuntomuseon pihalla. Tohvelisankarin rouva (2011) tehtiin jo Eläintarhan ala-asteen hiekkaisella pihalla, jossa olosuhteet olivat kovia. Virve Laasonen oli tuon vaiheen päänäyttelijöitä, Kirsi Mäkelä usein myöhemin. Suomalaiset vanhat ja uudemmat klassikot saivat rakastavan kohtelun. Jotunin lisäksi Mika Waltari on ollut tilannekomedian pohjana. Kesällä 2016 Tuli löysi ”lopullisen” paikkansa Taivallahdessa, meren äärellä. Kovasti Tuli toivoo pidempää jatkoa vuokrasopimukselle kaupungin kanssa. Juhlaesityksen päätteeksi joukko Tulin ystäviä kokoontui juhla-aterialle Marika Parkkomäki (vas.), Max Bremer, Sam Huber, Åsa Nybo, Robert Enckell, Åsa Wallenius viettävät keski-ikäisten ihmisten syntymäpäiviä Universumin lavalla. Kuva: Stefan Bremer. Anni Elif laulaa näynomaisen herkästi Edith Södergranin runomaisemaa Ackté-kesäsarjan illassa Kallion kirkon Café Sonck-päädyssä. Kuva: Raimo Granberg. Metsässä mieli lepää ja aistit avautuvat uudella tavalla, Hilla-Maaria Karppinen kertoo Silva-installaationsa keskellä Ruplassa. Kuva: Pauliina Ainasoja. Aina joku vie on suosittu tanssisalikuvaelma, jonka saattoi kokea Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Etualalla Jouni Majaniemi ja Johanna Ikola. Kuva: Marko Mäkinen.
• 9 Nro 14 • Viikot 35-36 Kulttuurinurkka Vahvojen naisten Flow ? – Olen puhunut, kohta laskeudun maan pinnalle, Anna Puu sanoi avaruusasussaan ”galaktien välisen rakkausodysseiansa” lopussa Hän esitteli uuden lookinsa ja tyylinsä visuaalisesti kauniilla Red Arena -teltalla. Monien radiohittien tekijänä tunnettu laulaja-lauluntekijä on hurmannut suomalaisen yleisön sydämiä jo lähes vuosikymmenen ajan. Kesän 2018 ainoan keikkansa ja Flow-debyyttinsä tehnyt Anna Puu toi lavalle uuden elektronisen popsoundin spesiaalikeikalla. Sitä koristivat erityiset valo-, visuaalija lavatuotannot. Viimeisimmät singlet saivat seuraa artistin tulevalla, viidennellä studioalbumilla, jonka kappaleita pääsimme kuulemaan ensi kertaa livenä. Elektropoppariksi yleisölle esitelty ranskalaistulkitsija Charlotte Gainsbourg on lunastanut paikkansa huipulla elegantin melankolisella otteella. Näyttelijänä hyvin arvostettu Gainsbourg julkaisi viime syksynä vuosien levytystauon jälkeen ”Rest”-albuminsa, joka välittää niin intiimejä ja herkkiä kuin valtavia ja mahtipontisiakin tunnelmia. Tämä oli monilahjakkuuden ensimmäinen Suomen-keikka ja olimme Red Arenalla keskiyöllä aika myytyjä. Yleisö oli päälavaan ja moneen muuhun paikkaan verrattuna aikuisempaa, kansainvälisempää ja selvempää. Ympärilläni oli paljon ranskaa puhuvia. Jorja Smith on upean äänen omaava rhytm & blues-laulaja. Häntä ennustetaan kansainväliseksi supertähdeksi. Laulaja sekoittaa kappaleissaan intiimiä tarinankerrontaa yhteiskunnallisten aiheiden kommentointiin. Red Arena nautti laulajan melodisesta soundista loppuun asti. Laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Lykke Lin on ruotsalainen indierockia ja elektropoppia sekä muita tyylilajeja sekoittava muusikko, joka on jo julkaissut neljä albumia nuoreen ikäänsä. Balladilaulajan iso ääni tuo ripauksen traagista kaikkeen, mitä se koskettaa. Hän tuli päälavalle uuden musiikin voimin ja teki teeskentelemättömän sympaattisen vaikutelman. Nuoret osaisivat ulkoa tämänkin laulajan biisien sanoja, mitä en voi kuin ihailla. Anna Puu on uusiutunut avaruusmatkahenkisellä musiikilla, jota scifi-asu tukee. Kuva: Raimo Granberg. Lykke Li tuli päälavalle uuden musiikin voimin ja teki kaunistelemattoman sympaattisen vaikutelman. Kuva: Raimo Granberg. Aura Aalto (vas.) ja Jasmin Vattulainen esittivät kahden totuudenetsijän matkaa autuudesta itsetietoisuuteen Teatteri Ilmi Ön vierailuesityksessä. Kuva: Topias Aalto. Mari Hirvi on Pengerkadun Kolossa tavattoman energinen, erotunteiden äärilaitoja hyvin tavoittava näyttelijä. Kuva: Ilmo Korhonen. ulkoilmassa. Jälleen näkemisen riemu oli iso. Julia del Gado lauloi rentoja kappaleita kitaran säestyksellä. Tulin kaikki esitykset vuodesta 2012 nähneenä pidin spontaanin kiitospuheen teatterille ja sen aitoa teatterisydäntä ja hehkua kantavalle Kari Kinnaslammelle sitkeästä kulttuurityöstä läntisen ja keskisen Helsingin vaihtuvilla alueilla. Teatteri työllistää monia freenäyttelijöitä ja tekijöitä. Silmiesi peilissä etsintäni kirkastuu Iso-Roban Teatteri Ilmi Ö oli areenana vierailuesitykselle ”Tähdistä pudonneet”. Se on surrealistinen tarina kahden totuudenetsijän matkasta autuudesta itsetietoisuuteen. Esitys käsittelee ihmisenä olemisen kriisiä ja kokemuksia olemassaolon merkityksettömyydestä, kohtaamisen vaikeudesta, maailmankatsomuksien törmäämisestä ja rakkaudesta. Tarinaa kantavat eri taiteenmuodot, kuten runous, dialogi, musiikki ja eurytmia. Esitys syntyi pyrkimyksestä tuoda maan päälle taidetta, joka kylväisi viisautta ja kauneutta katsojan sisäisyydessä. Kaksi eri taiteenalaa opiskellutta nuorta aikuista Aura Aalto ja Jasmin Vattulainen ovat lavalla ja vastaavat teksteistä ja musiikista. Tähtitaivas – äärettömyys sukeltaa esityksen alussa katsojan tajuntaan; visuaalinen taustakuva on tavattoman kaunis, muuten vaatimattoman lavastuksen yllä Nuoret taiteilijat esittävät kauniisti laulua ja soittoa, mutta musiikki siivittää ennen kaikkea kerrontaan. Koemme katsomossa hyvien ystävien kasvutarinan, jossa toinen on itsevarmempi yksinkulkija, toinen sosiaalisempi, toista tarvitseva. Lopuksi oma äänetön itse löytyy, sen paljas merkitys olla olemassa. He löytävät ystävyyden ja palan elämää syvemmältä. Aallon ”Melankolisessa laulussa” sanotaan: – Käsi kädessä kuljemme yhdessä kaikkeuden tiellä / selvemmin näemme toistemme merkityksen. Puhuttelevaa eroterapiaa Pengerkadulla Montako kertaa päivässä käyt katsomassa entisen kumppanisi sometilejä?, on nuoria ihmisiä askarruttava kysymys, kun me vanhemmat kuulemme eksä-uutiset sukulaisilta ja ystäviltä. OON VOIMISSAIN on nuorten tekijöiden esitys eron jälkeisen vaiheilun järjettömyydestä. Se tarkastelee lempeydellä yhden ihmisen matkaa kohti uudelleen suuntautumista – irti päästämistä. Se esitettiin kahvila Kolossa, Pengerkadulla Kalliossa. Esitys alkaa nuoren naisen heräämisestä patjalta eroahdistukseen. Hän puristaa ja haistelee eksänsä paitaa. Tekee epätoivoisia soittoyrityksiä ja lähettää viestejä. Alussa näemme videolta tositv:n suosittuja sinkkuja parihakuohjelmia ”Temptation Island” -hengessä. Mari Hirvi on yksinään lavalla tavattoman energinen, tunteiden äärilaitoja hyvin tavoittava näyttelijä. Välillä hän luennoi meille eroteorioita. Hän vastaa myös tekstistä ohjaaja Inka Maijalan kanssa. Yleisöstä ja kiitoksesta päätellen Hirven ja Maijala-Heralan teatterisuku on ollut tukena. Erityisen kauniisti Mari Hirvi laulaa äänenkäsittelykoneen tukena itse tekemänsä laulun ”Vaihe nro 5”. Uudelleen syntymisen kappaleen hän lopettaa: – Kun päästän irti se sattuu, mutta on luvattu et aika helpottaa. / Kun tästä nousen mä soitan elämälle, et voitan ja joskus uskon taas rakkauteen. Ja itseeni. Uskon itseeni. Keski-ikäisten ihmisten elämänvalintoja ”Fylla sex 2.0.” on 20 vuotta vanhan Joakim Grothin näytelmän uuden version kantaesitys paljolti samoilla näyttelijöillä Teatteri Marsissa, suomenruotsalaisten uudistajateattereiden Universum-tilassa Punavuoren eteläreunalla. Keskeinen teema on ajan kuluminen. Kaikki tapahtuu keittiössä. Mies täyttää vuosia. Vaimo on kutsunut vanhoja kavereita yllätysjuhlaan. Seurueen jäsenillä on takanaan 20 vuotta keskenään sekavia rakkaussuhteita. Tulee juhlailta, jossa odotettu ja odottamaton tapahtuu kyökkirealismin, ihmissuhdedraaman ja tilannefarssin yhdistelmänä. Esitys on komedia siitä, että ihmiset vanhenevat, vaikka he eivät sitä haluaisi, elämän muutoksista ja siitä, mitä on jäänyt jäljelle keski-iässä. Rakkauselämä on kaaoksessa, osalle tämä selviää vasta illan mittaan. Grothilla on käsissään iso joukko samoja näyttelijöitä uudessa esityksessä: Max Bremer, Robert Enckell, Sam Huber, Niklas Häggblom ja Åsa Nybo. Uusina mukana ovat Dick Idman, Marika Parkkomäki, Sara Soulié ja Åsa Wallenius. He ovat luontevia osissaan, paikoin tosin groteskeja. Groth on uusinut tekstiä enemmän nykyaikaan, henkilöiden vanhenemiseen liittyväksi ja siihen, mikä tuntuu merkitykselliseltä. Miehet ovat suuria lapsia eikä naisrooleissakaan ole juuri kehumista. Näytelmän nimen monimerkityksellisyys jo vihjaa siihen. Nykytanssi murtaa muureja WareHouse Collective esitti Teatteri Avoimissa Ovissa pirteän tanssikoosteen kolmella pienesityksellä. ”Risa” on Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän duetto, joka esittelee tanssijan ja akrobaatin yhdessä kehittelemää omaperäistäliikekieltä. Tanssi ja akrobatia yhdistyvät saumattomasti. (Tanssin aiheet ovat oikeiden ihmisten oikeasta arjesta ja edelleen olemassa ”tässä tuhansien murheellisten laulujen maassa”.) Sanoma on välähdyksiä, kuin takaumat muistinsa rikkoneen mielessa?. Kivimäellä on voimistelutausta, mikä näkyy kehon notekudessa. Mäkelä on perinteinen akrobaatti, jonka rooli on nostella ja kannatella naista. Hellyttävää oli nähdä parin oman lapsen tuli lavalle tuomaan kukkia. ”Kiitos.” on Sonja Simojoen soolotutkielma, joka syntyi yhdessä Iiris Laakson kanssa. He ovat Teatterikorkeakoulun 2. vuosikurssin tanssitaiteen opiskelijoita. Demossa käsitellään ”kumartamisen jaloa taitoa”. Ensi kerralla ele nauratti, toistona ei enää. En päässyt jyvälle. ”In The Middle” (Keskellä) on Kiira Kilpiön ensimmäinen kokoillan tanssiteos, joka oli todella vaikuttavan hieno. Tekijöistä tuntui, että nk. viihteenja taiteenkentät rakentavat muuria toistensa välille, eikä voi kuulua molempiin, vaan jää jonnekin niiden välimaastoon. Teos pyrkii luomaan uutta tälle välille ja muistuttaa jazztanssin olemassaolosta taidetanssin muotona. Tanssijoina ovat Kilpiön lisäksi upeat Haza Hajipoori, Kalle Lähde ja Akim Bakhtaoui. Teksti: Risto Kolanen Charlotte Gainsbourg esitti maagisia elektropop-kappaleitaan Flow`n Red Arenan teltassa yöllä. Kuva: Raimo Granberg. Risa-demo esittelee tanssija Riia Kivimäen (kuvassa) ja akrobaatti Saku Mäkelän yhdessä kehittämää omaperäistä liikekieltä. Kuva: Raimo Granberg. In The Middle painottaa jazztanssia taidetanssina. Avoimien Ovien lavalla Kalle Lähde (vas.), Haza Hajipoori, koreografi Kiira Kilpiö ja Akim Bakhtaoui. Kuva: Raimo Granberg.
• 10 Viikot 35-36 • Nro 14 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kaupunginteatteriin syyskauden huipentaa Komisario Palmu ? Muita loppusyksyn ensi-iltoja ovat Nukkekoti-klassikon tuore jatko-osa, Helsinki Dance Companyn tanssiuutuus, Fassbinderin elokuvaklassikon ensimmäinen näyttämösovitus ja Mauri Kunnaksen joulunäytelmä perheen pienimmille. Mika Waltarin rakastettu romaanihahmo, elokuvista tuttu komisario Palmu erehtyi pari vuotta sitten Arena-näyttämöllä ja palaa 29. marraskuuta alkaen selvittämään rouva Skrofin murhaa suurelle näyttämölle. Joel Elstelän dramatisoiman komediallisen rikosjännärin Kaasua, komisario Palmu! ohjaa Heikki Kujanpää. Lukuisista elokuvasävellyksistään tunnettu Timo Hietala säveltää teoksen musiikin, jota esittää viisihenkinen live-orkesteri. Palmun roolissa nähdään Kari Väänänen ja hänen assistenteikseen, Kokiksi ja Virraksi, ryhtyvät Petrus Kähkönen ja Heikki Ranta. Muissa rooleissa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Tuukka Leppänen, Sara Paasikoski, Miiko Toiviainen, Jouko Klemettilä ja Eero Saarinen. Lucas Hnathin Nukkekoti, osa 2 (2017) kertoo, mitä tapahtuu, kun Ibsenin Nukkekoti-näytelmän päähenkilö, perheensä jättänyt Nora Helmer, 15 vuotta myöhemmin palaa vanhaan kotiinsa ja joutuu kohtaamaan vastuun lähdöstään ja vapaudestaan. Liisa Mustosen ohjaaman näytelmän pääteemoiksi nousevat vastuun ja vapauden lisäksi tasa-arvo ja rakastamisen vaikeus. Noraa näyttelee teatterinäyttämölle palaava Susanna Mikkonen ja muissa rooleissa nähdään Santeri Kinnunen, Elina Hietala ja Ursula Salo. Ensi-iltansa näytelmä saa 15. marraskuuta pienellä näyttämöllä. Klassisen baletin perinteiselle muodolle flirttaileva Helsinki Dance Companyn uutuus Huonosti vartioitu tyttö saa ensi-iltansa 10. lokakuuta pienellä näyttämöllä. Lämpimän humoristisesta tyylistään tunnettu koreografi Jyrki Karttunen saa inspiraation teokseensa ranskalaisbaletista La fille mal gardée (1789), mutta ottaa versiossaan huomattavia vapauksia suhteessa tarinaan, tyyliin ja toteutukseen. Teoksessa tanssivat Karttusen lisäksi Heidi Naakka, Jyrki Kasper, Mikko Paloniemi ja Johannes Purovaara. Lillanin syksyä jatkaa Maria Brauns äktenskap, uniikki versio Rainer Werner Fassbinderin elokuvaklassikosta Maria Braunin avioliitto (1978). Valovoimainen ohjaaja Cilla Back on ainoana maailmassa onnistunut saamaan oikeudet elokuvakäsikirjoituksen dramatisointiin. Tämä on sensaatiomaista ja odotettavissa on vahva sekä näyttämöllisesti hyvin visuaalinen tulkinta elokuvasta. Ensi-ilta on 31. lokakuuta, ja pääosassa nähdään Linda Zilliacus. Mauri Kunnaksen rakastettu klassikko Kaksitoista lahjaa joulupukille saa ensiesityksensä Merja Turusen dramatisoimana ja Kimmo Virtasen ohjaamana 1. marraskuuta pienen näyttämön lämpiössä. Korvatunturilla käy kova vilske ja Ville-tonttu, joka rakastaa lahjojen antamista, keksii antaa myös Joulupukille lahjan jokaisena päivänä ennen joulua. Tonttupojan tempaukset tuovat hyvän joulumielen kiireen keskellä. Rooleissa nähdään Sofia Hilli, Risto Kaskilahti ja Sari Haapamäki. Jouluinen esitys sopii yli 3-vuotiaille. Studio Pasilassa vierailee marraskuun ajan improvisaatioryhmä Stella Polaris improklubilla Stella P. by night ja Itä-Pasilaan sijoittuvalla koko illan näytelmällä Stella goes Hollyböle. Viime vuonna alkanut ShedHelsinki-yhteistyö saa jatkoa, kun Marco Bjurströmin ohjaama koko perheen musikaali Seikkailu jouluyönä saa ensi-iltansa 8. joulukuuta studio Pasilassa. Esityksen kantavana voimana ovat ShedHelsingin musiikkiteatterikerhoissa harrastavat lapset ja nuoret. Lilla Teaternissa avautuu vierailuesityksiä tarjoava Klubb Lillan, jossa on mm. luvassa marraskuiset musiikki-illat Musique pour les cafés med Arttu Takalo ja Tauro & Ahlfors – visor för full hals sekä Teater Josefinan vierailu Bekännelsernas natt joulukuussa. HKT:n syyskauden ohjelmistossa jatkavat sudio Pasilassa ikisuosikki Kiviä taskussa, perinteikäs stand up -klubi Club act!one ja lääkärihupailu Lisää saikkua, kiitos!. Pienellä näyttämöllä jatkaa tähtinäyttelijöiden tulkitsema Arthur Millerin Hinta ja koko perheen klassikko Mörköooppera. Lillanin ohjelmistoon palaa joulun alla Christmas på Lillan, ja kiertueohjelmistossa jatkaa koululaisesitys Jänis ja Vanki koulunpenkillä. Helsingin Kaupunginteatterin syyskausi jatkuu jo julkistettujen elo-syyskuun ensi-iltojen, Kinky Boots, Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu, Pullo cavaa ja aurinkoa, Fly Me To The Moon, Syntipukki ja Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, jälkeen kuuluisan komisario Palmun paluulla näyttämölle marraskuussa.
• 11 Nro 14 • Viikot 35-36 PIENTILATORI RAVINTOLA NOKALLA LA 1.9. KLO 11-17 Vapaa pääsy, tervetuloa! Kanavaranta 7, Katajanokka Puh: +358 9 61285600 www.ravintolanokka.fi Friskis&Svettiksen puistojumpat Stadin hauskin liikunta leviää eri puolille Helsinkiä 1.9. alkaen ? Helsinkiläisen liikuntaseura Friskis&Svettiksen puistojumppa Kaivopuistossa on käsite: Kaivarissa on jumpattu jo 26 kesää. Tänä kesänä Kaivarin puistojumpat ovat houkutelleet ennätysmäärän kävijöitä: jumppaajia on ollut keskimäärin 200 per ilta. Jumpat jatkuvat elokuun loppuun asti tiistaisin ja torstaisin. Kaivarin päätösjumppa torstaina 30.8. toteutetaan yhteistyössä matalan kynnyksen j u o k s u t a p a h t u m a n RunFestin kanssa. Friskis&Svettis ohjaa RunFestin juoksijoille lämmittelyjumpan ennen juoksua. Juoksun jälkeen, noin klo 20.15, RunFest-kylässä Meripuistossa nähdään vielä F&S-tanssiesitys. Friskis&Svettiksen syyskausi alkaa 1.9. Avajaisviikonloppuna 1.-2.9. seuran tarjontaan voi tutustua maksutta, sillä kaikille tunneille on vapaa pääsy. Tuntikuvaukset löytyvät seuran verkkosivuilta. Friskis&Svettis tarjoaa Helsingissä syyskaudella noin 40 tuntia liikuntaa viikossa. Arabian oman salin lisäksi tunteja on Haagassa, Katajanokalla, Ruoholahdessa ja Yrjönkadulla. Tarjontaan kuuluu perinteisten jumppien lisäksi kehonhallintaa ja liikkuvuutta lisääviä tunteja sekä tunteja, joissa tehoa ja haastetta lisätään painoilla ja muilla välineillä. Tanssitunneilla liikutaan mm. afron ja latinorytmien tahdissa. Syksyn uutuuksia ovat dynaaminen Jooga energy sekä erilaisia tanssityylejä yhdistelevä Tanssi crescendo. Ulkoliikuntapaikkoja ovat Arabia, Eläintarhan kenttä ja Haagan pelastusasema. Tarjonta sisältää eri tasoisia ohjattuja juoksutreenejä sekä sauvakävelylenkkejä. Sauvakävelyt ovat ohjelmassa syys-marraskuun. Friskis järjestää syyskaudella myös patikkaretkiä kerran kuussa sunnuntaisin. Patikat ovat jäsenetu, muille kuin jäsenille osallistumismaksu on 12,00 euroa. Elokuussa patikoidaan kuitenkin perjantaina: ikimuistoinen kuutamopatikka Espoon rantaraitilla Niittykummusta Koivusaareen järjestetään 24.8. klo 18.00. Matkaan lähdetään Niittykummun metroaseman liukuportaiden luota, R-kioskin edestä. Stadin hauskinta liikuntaa Friskis&Svettis on vapaaehtoisvoimin toimiva ja voittoa tavoittelematon kuntoliikuntaseura, joka tarjoaa mutkatonta ja korkeatasoista liikuntaa kaikille ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Tavoitteena on liikunnan ilon välittäminen ja liikuntaan kannustaminen. Treenaaminen Friskiksessä on edullista: syyskauden (1.9.-31.12.2018) sisäja ulkoliikunnan kattava liikuntakortti maksaa 136,00 euroa. Liikuntakortti edellyttää voimassaolevaa seuran jäsenyyttä, joka maksaa 12,00 euroa vuodelta 2018. Jäsenetuihin kuuluvat mm. patikkaretket ja erilaiset popup-jumpat. Liikuntakortteja voi hankkia kätevästi verkkokaupasta. Asuntomessujen Kaupunkielämää tapahtuma Jätkäsaaressa ? Osuuskunta Suomen Asuntomessujen uudessa kaupunkitapahtumassa nostetaan esille näkökulmia elämiseen tulevaisuuden kaupungeissa ja kurkistetaan jätkäsaarelaisten arkeen. Ensimmäistä kertaa 1.–9.9.2018 järjestettävä Kaupunkielämää–tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Tapahtumakonsepti voidaan toteuttaa kaikenlaisissa kehittyvissä kaupunkiympäristöissä Suomessa ja kansainvälisesti.Tapahtumaan on vapaa pääsy. – Uuden Kaupunkielämää-konseptimme myötä haluamme kutsua kaupunkilaiset tutustumaan uuteen, urbaaniin kaupunginosaan Jätkäsaareen. Yhdeksän päivän ajan pääsee näkemään ja kokemaan kaupunkiasumista täysin uuden, parhaillaan rakentuvan asuinalueen kautta. Haluamme samalla keskustella asumisen tulevaisuudesta: miten kaupungistuminen ja esimerkiksi globaalit uudet palvelut muuttavat elämäämme ja arkeamme. Erityisen monipuolisen yhteistyöverkostomme kautta asumisen tulevaisuutta katsotaan tapahtuman aikana monesta eri kulmasta, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo. – Helsinki kasvaa samaa tahtia kaupunkimaisen elämäntavan suosion kanssa. Kestävän kaupunkikehityksen haasteisiin vastaaminen on tärkeimpiä tehtäviämme Helsinkiä rakentaessa. Tavoitteemme on tulevaisuuden Helsinki, jossa arki on sujuvaa ja jossa ilmastoviisaus yhdistyy eri kaupunginosien toimivien yhteisöjen rakentamiseen, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunkielämää Jätkäsaaressa –tapahtuma antaa mahdollisuuden tutustua kattavasti urbaania elämää värittäviin tekijöihin kuten jätkäsaarelaisten taloyhteisöjen yhteistiloihin, pihoihin ja asuinalueen erilaisiin palveluihin. – Näiden lisäksi keskustelutilaisuudet ja seminaarit tuovat monet eri toimijat yhteen. Tilaisuuksissamme kaupunkitutkijat, arkkitehdit, rakentajat, palveluntuottajat ja valtava joukko eri alojen asiantuntijoita pohtivat yhdessä tulevaisuuden asumista digitaalisten palveluiden kehittämisen, ikääntymisen, yhteisöllisyyden ja kestävän kaupunkikehityksen ja arkkitehtuurin näkökulmasta, ohjelmasisällöstä vastannut Suomen Asuntomessujen tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä kertoo. Yhdeksän päivää erilaista ohjelmaaKaupunkielämää Jätkäsaaressa –tapahtumassa on tarjolla monipuolista ohjelmaa niin asiasisällöistä kuin viihteellisemmistä aktiviteeteista kiinnostuneille kävijöille. Tapahtuman eri pisteissä on helppo suunnistaa mobiilisovelluksen avulla. – Tutustuttavana on erittäin kiinnostavia jätkäsaarelaisia kohteita koko tapahtuman ajan. Näitä on mahdollista kiertää vapaasti seikkaillen ja omaan tahtiin tutustuen. Lisäksi on järjestettyjä kierroksia, kuten talon asukkaan pitämä esittelykierros taloyhtiössä, opastettu Instagram-kävely arkkitehdin ja valokuvataiteen museon edustaja opastuksella alueella tai vaikkapa Parkour-Helsingin polku läpi Jätkäsaaren, tuottaja Mikko Leisti kuvailee. Kahden tapahtumaviikonlopun aikana eri puolilla Jätkäsaarta järjestetään ohjelmaa perheille. Arkipäivisin 3.–7.9. kaupunkielämisen monipuolisia aspekteja lähestytään tutkijoiden ja asiantuntijoiden opastuksella teemoitettujen seminaarien, kaupunkitutkimus jalkautuu kortteliin -kokonaisuuden sekä vapaamuotoisempien Jätkä Talks! -tilaisuuksien puitteissa. Joka arkipäivä klo 12–16 Clarionissa järjestyissä seminaareissa ja työpajoissa käsitellään yhtä ajankohtaista teemaa. Maanantaina tutkitaan kaupunkia ja asumista digitaalisaation vauhdittamana palveluna, paikalla myös pormestari Jan Vapaavuori. Tiistaina Asumisen Think Tank – tulevaisuuden kaupunkiasuminen –seminaarissa esitellään valtion tukemaa asuntorakentamista ja kuullaan tutkimustuloksia asumisen trendeistä ja uusista konsepteista. Keskiviikon puheenaiheet käsittelevät yhteisöllistä asumista ja rakentamista. Torstai on ympäristöministeriön kestävän kaupunkikehityksen päivä, seminaarin avaajana toimii asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Viikon päättää arkkitehtuuri– ja ideakilpailu Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -avajaisseminaari, jossa kuullaan ajankohtaisista eurooppalaisista asumisen teemoista sekä uudesta puurakentamisesta. Kaupunkitutkimusta kansankielellä Iltapäivisin klo 14–16 Kaupunkitutkimus jalkautuu kortteliin -kokonaisuudessa Jätkäsaari-paviljongissa kuullaan, millaista tutkimusta kaupungeista, asuinalueista, kortteleista ja meistä ihmisistä tehdään tällä hetkellä. Tutkijat esittelevät viimeisimpiä tutkimustuloksiaan lyhyissä, yleistajuisissa esityksissään. Teemoina ovat mm. ikääntymisen arki ja unelmat, naapurit vuoropuhelussa sekä kertomukset, paikat ja historiat. Teemapäivät loppuvat klo 1718 pidettäviin Jätkä Talks! -keskusteluihin, joissa vapaamuotoisempien moderoitujen puheenvuorojen kautta lähestytään asumisen eri teemoja. Kaupunkielämää-tapahtuma sopii kaikille kaupunkiasumisesta ja -elämästä kiinnostuneille sekä asumisen asiantuntijoille. Tapahtuman pääpaikkana palvelee Jätkäsaaren keskelle rakentuva Hyväntoivonpuisto ja siellä sijaitseva Jätkäsaari-paviljonki. Ajankohtaisten teemojen ympärille rakentuvat asiantuntijapaneelit pidetään arkisin Clarion-hotellissa. Kaupunkielämää Jätkäsaaressa –tapahtuma antaa mahdollisuuden tutustua kattavasti urbaania elämää värittäviin tekijöihin kuten jätkäsaarelaisten taloyhteisöjen yhteistiloihin, pihoihin ja asuinalueen erilaisiin palveluihin.
• 12 Viikot 35-36 • Nro 14 ? Syksyn 2018 kävelyfestivaali kestää 10 päivää ja ilahduttaa monipuolisuudellaan. Festivaali järjestetään 7.-16.9.2018 ja ohjelmistossa on lähes 40 opastettua kävelyretkeä. Helsingin synkempi puoli -teeman alla kierretään Murhakävelyllä Töölössä. Kierros on jatkoa suositulle Murhakävelylle, jossa tutustuttiin viime syksynä Etelä-Helsingin henkirikospaikkoihin. Kalliossa jäljet johtavat sylttytehtaalle eli tutustutaan tarinaan, johon liittyy Tattarisuon ruumislöydöt. Helsingin oudompi puoli -kävelyllä viime keväänä suosiota niittänyt Aava Gröhn johdattaa tällä kertaa Kauhujen Helsinkiin. Festivaalilla on jälleen historiallisia kävelyitä melkoinen nippu. Helsingin historiaan tutustutaan eri teemojen kautta: Tutkitaan Kallion vanhoja elokuvateattereita, naisten historiaa Kallion alueella, Walter Runebergin upeita patsaita, kieltolain aikaista Helsinkiä, prostituution historiaa, arkkitehtuurin kehitystä jugendista city-Helsinkiin, Diakonissalaitoksen vaiheita ja vakoilijoiden edesottamuksia Suomessa. Täysin uutena aluevaltauksena kävellään ja kilpaillaan ulkoilmapakopelissä (kuvassa ylhäällä). Pakopeli Helsingin taivaan alla vie kävelijät vanhan Helsingin alueelle Kruununhakaan, josta pääsee pois suorittamalla erilaisia tehtäviä. Kilpailuun osallistutaan joukkueittain joko kilpailumielessä tai muuten vaan nauttien ulkoilmasta. Hyvinvointija taidekierroksilla tutustutaan Seurasaareen ja Lapinlahteen. ”Seurasaaren arkkitehti” Frithiof Mieritz alias Iiris Autio tekee jännittävän draamaopastuksen Seurasaaren kansanpuistoon. Katja Liuksialan ja Tiina Taipaleen kierroksella puolestaan tutustutaan Lapinlahden sairaalan puutarhan historiaan ja nykypäivään sekä tehdään pieniä aistiharjoituksia. Kaupunginosakävelyillä kierretään keskustan ulkopuolisia alueita. Kävelyillä pääsee tutustumaan juuri rakentuvaan Kalasatamaan, taidetta ja luontoa yhdistävään Arabianrantaan ja urbaaniin Alppilaan. Pitäjänmäen historiaan tutustutaan Helsingin Diakonissalaitoksen kautta. Suositut Hietaniemen hautausmaakierrokset saavat jatkoa. Mukana on uusia kierroksia, kuten urheilusankareiden kierros ja Enkelien seurassa -kävely. Lisäksi ohjelmassa on vanhoja suosikkeja, kuten Taiteilijakukkulan kierros ja jääkärien ja muiden kulttuurien hautausmaita käsittelevä kierros. Ensimmäistä kertaa kävelyfestivaalin ohjelmassa on myös ulkomaisia kierroksia. Tanja Eranto tutustuttaa patsaiden takapuoliin englanniksi ja Paco Torres tekee saman espanjaksi. Kävellessä tulee helposti hiki, jonka voi käydä huuhtelemassa virallisessa festarisaunassa Sauna Arlassa, Kalliossa (Kaarlenkatu 15). Festarilippua näyttämällä pääset löylyihin 7 eurolla (norm. 12-14 e). Alennus voimassa festivaalin ajan 7.-16.9.2018. Helsingin kävelyfestivaali Syksyllä 7.-16.9. tarjolla lähes 40 kävelyretkeä Kävelijöitä Kivinokassa. Opas Pauli Jokinen. Kuva: Minna Santakari. Kaivopuisto. Työväenopistossa yli 2 500 mahdollisuutta harrastaa Työväenopiston kursseille ilmoittaudutaan 13.8. alkaen. Kuva: Mika Ruusunen ? Työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja moneen eri makuun. Miten olisi japanin alkeet, korsetin ompelu tai vaikkapa fanifiktion kirjoittaminen? Ilmoittautuminen kursseille alkaa maanantaina 13. elokuuta. Helsingin työväenopiston syyslukukausi käynnistyy maanantaina syyskuun 3. päivä. Lukukauden alussa verrytellään ja vetreytetään luovaa kirjoittamista Töölönlahdella, Kalliossa ja Vallilassa. Kirjailijoiden jalanjäljissä -kävelyillä puolestaan tutustutaan eri kaupunginosissa vaikuttaviin kirjailijoihin, kuten Anja Snellmaniin, Mikko Rimmiseen ja Ilpo Tiihoseen sekä keskustellaan heidän tuotannosta ja kirjoitetaan. Kieltenopiskelijat pääsevät syyskuun alussa tutustumaan Vietnamin matkailualkeet -kurssilla kielen lisäksi Vietnamin kulttuuriin ja maan tärkeimpiin matkailukohteisiin. Espanjan alkeita voi opiskella rauhalliseen tahtiin alle 3-vuotias taapero tai vaikkapa vauva matkassa. Mobiiliorkestereita ja metafyysiikkaa Tänä syksynä musiikinopetuksessa laitetaan perinteisten soitinten lisäksi myös mobiiliorkesterit soimaan ja opitaan tekemään musiikkia iPadia hyödyntäen. Suosittu Rytmejä ja riimejä -kurssi saa jatkoa ja räppäämme Mika ”Haamu” Kurvisen seurassa. Kuvataiteen kursseilla tutustutaan muun muassa graffititaiteeseen, taideterapiaan ja action painting -toimintamaalaukseen. Kotitalouskursseilla puolestaan tutuiksi tulevat niin kalankäsittely, hyönteisruoka, FODMAP-ruoka kuin tonton-herkut. Yli 2 500 kurssin lisäksi työväenopistossa järjestetään toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Luennoilla kuullaan muun muassa sähköpyöristä, oppimisvaikeuksista, suomalaisen designin huippunimistä, kestävästä ruokakulttuurista ja metafysiikan ydinkysymyksistä. Kangistava kauhu laskeutuu Linnanmäen ylle ? Linnanmäen suosittu teematapahtuma iik!week valtaa huvipuiston syyskuun alussa tuoden puistoon riivattuja miimikoita, kauhuhahmoja rajan takaa ja erilaisia elämyksellisiä teemoituksia. Kauhistuttavan karmaiseva tapahtuma järjestetään 5.-16.9 keskiviikosta sunnuntaihin. Puisto pukeutuu kauhuun päivittäin klo 16 alkaen. Kahtena lauantaina kauhu jatkuu aina keskiyöhön asti! Kolmatta kertaa järjestettävä iik!week tuo huvipuistoon kauhistuttavan karmaisevaa ohjelmaa, joka hyytää sisuskaluja. Hahmot rajan takaa saapuvat vaeltamaan huvipuiston kauhualueelle ja kauhistuttajat valtaavat kammokohteet pienimpien lasten kannattaakin valita jokin toinen päivä huvipuistovierailulle. Kauhuteema tulee olemaan esillä monilla puiston alueilla. Uutuutena nähdään ohjelmalava Estradin edustalle rakentuva livekauhukohde Romuttamo, jossa rohkeimpia odottaa karmiva yllätys. Vesitorni taas kätkee sisäänsä ”Unohdetut” -kauhukokemuksen, joka saa toden tuntua näyttelijöiden läsnäolosta. Kauhun nälkään voi virittäytyä myös taikajuomien ja rapsahtelevan tummanpuhuvien ruoka-annosten äärellä. Tuoreita tuulahduksia nähdään myös terassiravintola Keitaalla, jossa bailataan synkkien bileiden muodossa aina keskiyöhön saakka lauantaina 8.9. Tällöin puistossa virittäydytään goottihenkeen, kun illalla järjestetään ensin kauhuteemainen asukilpailu, jonka jälkeen eräs tuomariston jäsenistä, Jussi69, avaa levyarkkunsa asiakkaiden riemuksi. – Olemme saaneet asiakkailtamme loistavaa palautetta iik!weekistä. Kolmannen vuoden kunniaksi olemme lisänneet kierroksia panostamalla livekauhuun ja todentuntuiseen teemoitukseen. Haluamme aina tarjota ainutlaatuisia elämyksiä ja tänä vuonna Linnanmäen Kinossa nähdään myös maailman ensi-illassa Nunna -kauhuelokuva iik!weekin aikana, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Kauhualueiden lisäksi myös laitteita teemoitetaan tapahtuman tyyliin. Selkäpiitä karmivia oikeita näyttelijöitä voi tavata mm. Kammokujalla, Kyöpelinvuoren hotellissa sekä Taikasirkuksessa. Lujahermoisille elämyksenetsijöille on luvassa mm. huikea kauhuteatteriesitys ”Kadonnut tytär” ja veret seisauttava virtuaalikokemus Linnunrata eXtrassa. Myös näköalatorni Panoraaman leppoisa kyyditys muuttuu äänimaailmaltaan jännittäväksi teematapahtuman tyyliin. Pimeyden viitta lehahtaa yli huvipuiston päivittäin klo 16. Tällöin värikkään kupliva huvipuistotunnelma muuttuu kalmankalpeaksi. iik!Week järjestetään 5.-16.9.2018 keskiviikosta sunnuntaihin. Kauhutapahtuman maanantait ja tiistait jännityksentäyteinen huvipuisto kerää voimiaan ja tällöin Linnanmäki on suljettu. Alaikäsuositus on 12-16 vuotta nuoren kauhunsietokyvyn mukaan, mutta yläikärajaa ei kauhusta nauttimiselle ole. iik!week järjestetään Linnanmäellä 5.-16.9.2018
• 13 Nro 14 • Viikot 35-36 Eero Aho on Kekkonen Kaupungin teatterissa ? Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama, tositapahtumiin pohjaava Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 6. syyskuuta. Jännitysnäytelmän tavoin uutuus vie keskelle vuoden 1961 salaperäistä, monin eri tavoin tulkittua noottikriisiä ja avaa kiinnostavan näkökulman Kekkosen ajan absurdiin poliittiseen kulttuuriin. Urho Kekkosen roolissa nähdään Eero Aho. – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu peilaa presidentin kurimusta Moskovan vallanpitäjien ja oman maan vastustajien ristitulessa ja tulkitsee hänen yksityistä kamppailuaan kolmen vahvan naisen voimaa valavassa syleilyssä, sanoo ohjaaja Kari Heiskanen, jonka edellinen HKT:lle ohjaama näytelmä, Mannerheim ja saksalainen suudelma (2017), käsitteli itsenäistyneen Suomen suhteita Saksaan. Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu kertoo voimansa tunnossa olevasta presidentistä, joka vuonna 1961 valmistautuu toiselle kaudelleen. Sitä ennen hänen on raivattava tieltään vastustajansa Honka-liiton ehdokas, oikeuskansleri Olavi Honka. Tilasiko Kekkonen nootin ja käytti häikäilemättömästi hyväkseen Venäjä-suhteitaan varmistaakseen voittonsa? Vai tuliko nootti hänelle yllätyksenä Havaijille, jossa hän lomaili Yhdysvaltojen vierailunsa jälkeen? Sodasta vastikään selvinnyt Suomi oli liukunut tilanteeseen, jossa sen itsemääräämisoikeus oli taas vaarassa. – Näytelmän nimi viittaa tietysti siihen, kuinka Stalinilla oli juovuspäissään tapana nöyryyttää lähimpiä miehiään pakottamalla nämä tanssimaan. Ja siihen, kuinka Kekkosen oli opittava askeleet tanssissa, jossa Hrustsev vei. Mutta Kekkonen oli niin taitava politiikan pelissä, että on syytä kysyä, kuka oikein veikään ja ketä, Heiskanen sanoo. Rooleissa nähdään lisäksi Rauno Ahonen, Risto Kaskilahti, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen, Matti-Olavi Ranin, Tiina Peltonen, Leena Rapola, Matti Rasila, Pertti Sveholm, Marjut Toivanen, Timo Torikka ja Mikko Virtanen. Voimakkaasti 60-luvun epookissa elävään näytelmään on lavastuksen suunnitellut Antti Mattila ja puvut Elina Kolehmainen. Valosuunnittelusta vastaa Mika Ijäs ja äänisuunnittelusta Eradj Nazimov. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen ja esityksen videoinnit Toni Haaranen. Lude ja puremia kolmessa ajassa KOKO -teatterissa ? HIT Helsingin 10-vuotisjuhlanäytelmä LUDE ja puremia kolmessa ajassa syventyy venäläisen runoilija Vladimir Majakovskin elämään sekä tämän vuonna 1928 kirjoittamaan Lutikka-näytelmään. Musiikkia, tanssia ja laulua sisältävässä esityksessä tehdään aikahyppy kolmen eri päähenkilön kautta kolmeen eri aikakauteen. Anna Jaanisoon kirjoittama ja ohjaama näytelmä antaa kuvan 20-luvun Neuvostoliitosta ja tulisieluisen vallankumousrunoilija Vladimir Majakovskin elämästä. Näytelmässä tutustumme myös Majakovskin Lutikka-näytelmän syntyprosessiin ja itse näytelmään. LUDE paljastaa, millaiseksi Majakovski kuvitteli tulevaisuuden: Lutikka-näytelmässä 20-luvulla jäädytetty ja 1978 sulatettu Ivan yrittää sopeutua elämäänsä uudella aikakaudella. Jaanisoo kuljettaa tarinaa eteenpäin aina vuoteen 2028. Kokonaisuudessaan teos tarjoaa mahdollisuuden tutkia tulevaisuutta dystopioiden kautta. Teoksessa päästään vertailemaan ja pohtimaan eri aikakausien yhteiskuntamalleja koskevia tulevaisuudenvisioita ja niiden vaikutusta yksilöön. HIT Helsinki (ent. Helsinki International Theatre) on vuonna 2008 perustettu ammattiteatterikollektiivi. Teatterilla on oma harjoitustila Helsingin Alppilassa, ja toiminta palvelee vaihtuvien esitystilojen ansiosta monipuolisesti pääkaupunkiseudun alueen asukkaita. LUDE ja puremia kolmessa ajassa Ensi-ilta KOKOTeatterissa 1.9.2018 klo 19:00 Näyttelijät: Aki Haikonen, Emmi Hatjasalo, Toni Jyvälä, Annimaria Koivunen ja Jonna Lehto Kuoro: Ilari Ahtiainen, Heli Hakala, Topi Hurtig, Kristiina Laire, Lumi Lehtonen, Erkki Leinonen, Timo Nousiainen, Katariina Saarela, Jaana Salomäki ja Merja Suutala Esityksen kesto n. 2 h 15 min, esityksessä on väliaika. Punch Up! tuo yhteen stand upin, burleskin ja dragin kirkkaimmat tähdet OHO Galleryn syksyn 2018 näyttely Suomenlinnan vilkas kulttuuritarjonta jatkuu syksyllä ? OHO Galleryn syksyn 2018 näyttelyn teokset ovat saaneet alkunsa yhtäällä historiallisista tarinoista, luonnonilmiöistä ja kirjallisuudesta. Toisaalla abstraktin kuvan rajattomuus ja itselle asetetut rajat ovat tuottaneet harmonisia kuvia ripauksella vaaleanpunaista. Vastakohdat täydentävät toisiaan, galleriatilassa veistosten rosoinen ja terävä pinta kohtaa maalausten pehmeän pastellin. Esillä Anna Ellménin veistosinstallaatio Pako Willingdonista ja Saija Starrin maalauksia sarjasta Näytä minulle valo. OHO Gallery, N2toimiston aulatilassa, vitriini katutasossa. Pursimiehenkatu 29-31 A, 4. krs. 7.8.–28.12.2018 Galleria avoinna ti-pe klo 10-16 tai sopimuksen mukaan. ? Suomenlinnan syksy tarjoaa mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä niin musiikista, kuvataiteesta kuin valokuvista ja historiasta kiinnostuneille. Viime viikolla Suomenlinnan Levyhallissa aukesi maailmanluokan näyttely, kun Venetsian biennaalin vuoden 2017 kiertonäyttely ŠamaŠ avautui. Kyseessä on libanonilaisen säveltäjän ja taiteilijan Zad Moultakan uusin teos. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna Suomenlinnassa 7.10. saakka. Tällä viikolla 21.-25.8. linnoituksen salit valtaa musiikki, kun Viapori Jazzin konsertteja järjestetään ympäri Suomenlinnaa. Klassisen musiikin ystäviä hellii puolestaan kahden pienoisoopperan, Daniel Filippo ja Välilasku, yhteisesitykset Suomenlinnan komeimpiin kuuluvassa Tenalji von Fersenin salissa 1.-2.9. Syksyn tapahtumien ohella pääsee nauttimaan linnoituksen pimenevistä ja tunnelmallisista illoista. Syyskuussa jatkuu Suomenlinnan sataa suomalaista vuotta ja vuoden 1918 sisällissodan vankileirejä muistava teemavuosi, kun Suomenlinna-museossa aukeaa Suomenlinnan hoitokunnan järjestämä valokuvanäyttely Sata Suomenlinnan vuotta 1918 2018. Se sisältää valokuvia sadan vuoden takaa linnoituksen vankileireiltä. Näiden rinnalla on kuvat samoista paikoista vuodelta 2018. Näyttely aukeaa 14.9. ja kestää kevääseen 2019. Näiden lisäksi ovat auki Suomenlinnan kuusi museota, joihin kaikkiin pääsee Museokortilla. Suomenlinnassa järjestetään yleisötapahtumia ja näyttelyitä ympärivuotisesti, ajankohtaiset tiedot löytyvät Suomenlinnan verkkosivuilta www. suomenlinna.fi/tapahtumat. Kävijöitä syksyisessä Suomenlinnassa. Kuva: Suomenlinnan hoitokunta. Kuvassa Mikko Virtanen, Timo Torikka, Eero Aho, Pertti Sveholm. Kuva: Tapio Vanhatalo. Jamie MacDonald ja Juuso Kekkonen. Kuva Hanna Juutilainen. ? Punch Up! Resistance & Glitter on Korjaamon tänä syksynä valloittava klubi, jossa lavalle nousevat Suomen stand up -, burleskija drag-kenttien kuumimmat nimet ja terävimmät mielet. Ensimmäinen ilta järjestetään perjantaina 31.8. klo 19 Korjaamon Kulmasalissa. Klubin takana ovat koomikot Jamie MacDonald ja Juuso Kekkonen sekä drag-taiteilija Mira Eskelinen. Kolmikko järjesti Punch Up! klubin ensimmäistä kertaa Mad House Helsingissä alkuvuodesta 2018, ja molemmat illat myytiin loppuun. Nyt Punch Up! siirtyy Korjaamolle, jossa nähdään kolme klubi-iltaa syksyn 2018 aikana. Jokaiseen iltaan on kuratoitu eri esiintyjät, ja juontajina toimivat MacDonald ja Kekkonen. Lavalla nähdään muiden muassa Suomi-burleskin grande dame Bettie Blackheart, All Female Panel komediaklubilta tunnettu Kaisa Pylkkänen, Drag Me To HEL kollektiivin toinen äiti Lola Vanilla sekä kansainvälisiä festivaalilavoja jatkuvasti kiertävä draglesque-tähti Theodora Rex. Iltojen ohjelma on englanniksi. – Stand upin, burleskin ja dragin puolella tapahtuu koko ajan todella paljon uutta ja kiehtovaa, kertoo Eskelinen. – Halusimme luoda klubin, jossa yleisö pääsee kokemaan kaikkien kolmen taidemuodon päräyttävimmät tekijät saman illan aikana. Alkuvuoden klubi-illoista saamamme palautteen perusteella väittäisin, että onnistuimme tavoitteessamme varsin mainiosti. Vuoden koomikoksi vuonna 2016 valittu Jamie MacDonald on voimahahmo supersuositun Feminist Comedy Night komediaklubin takana. Juuso Kekkonen tunnetaan parhaiten pitkistä stand up monologeistaan (mm. Outo homo ja Miehen lailla). Kekkosen Yle Kioskille tekemiä videoita polyamoriasta ja ihmissuhteista on katsottu jo yli puoli miljoonaa kertaa. Mira Eskelinen on kulttuurituottaja ja drag-taiteilija, joka on räjäyttänyt drag-yleisöjen tajuntoja Miss Vinyl Envy hahmollansa vuodesta 2015. Punch Up! Resistance and Glitter 31.8. / 26.10. / 14.12.2018 Korjaamo, Töölönkatu Töölönkatu 51, Helsinki Showtime 19:00 (ovet 18:30) Ikäraja: 18 Liput: 25 / 15€ 31.8. esiintymässä: James Lorien MacDonald, Javiera Marchant Aedo, Juuso Kekkonen, Lady Clapback, Lola Vanilla, Miss Vinyl Envy, Sinikka Puolukka Nagrigorijeva, Theodora Rex, Zuzanna Buchowska Mira Eskelinen alias Miss Vinyl Envy. Kuva Hanna Juutilainen.
• 14 Viikot 35-36 • Nro 14 ? Helsingin Taideyhdistyksen 2018 vuosinäyttelyssä 75 jäsentaiteilijaa tuo taideteoksensa Kaapelin Puristamoon. Viereisessä Kaapelin Valssaamossa on ”Järki ja tunteet” -näyttely. Ensivaikutelman jäljillä Maria Liitola tyo?skentelee pa?a?asiallisesti piirustuksen ja maalauksen tekniikoilla, joita yhdista?ä valokuvalliseen muotokieleen. Ihmiskuvat ovat osittain fotorealistisella tarkkuudella toteutettuja kasvokuvia. Yhdessa? muiden maalauksellisten ilmaisukeinojen kanssa fotorealistinen tarkkuus luo va?litilaisuutta, jossa ensivaikutelma valmiista ja ta?ydellisesta? saattaakin murtua. Galleria G12, Annankatu 16, na?yttelyn nimi ”9 sekuntia” viittaa tapaamme reagoida ja muodostaa ensivaikutelmia toisista ihmisistä. Ensivaikutelma kohtaamastamme henkilo?sta? syntyy varsin nopeasti: jopa yhdeksa?ssa? sekunnissa. – Katsojan on mahdollista tarkastella sitä, miten syntyy oma kokemus toisesta ihmisestä, ja mitka? ovat tulkintaan vaikuttavia esioletuksia. Taide on hyva? va?line ta?ma?n tutkimiselle, silla? kuvien kautta emme kohtaa ela?va?a? henkilöä, vaan kohtaamme ensin itsemme. Pop-taiteilijan henkilökohtaista päiväkirjaa Jo toistakymmentä vuotta Jani Strand on paininut pohjoiskarjalaisen kuvataiteen alalla omassa sarjassaan ja juossut yksin pitkät matkansa. Tatuointiartistina toimivaa pop-taiteilijaa on voitu pitää ylimielisenä kukonpoikana ja paikallisen kulttuuripiirin ulkopuolisena häirikkönä. Viime vuodet ovat koulineet. Jade Gallerian, Punavuorenkatu 4, ”Baby, I ´m Still Here” –näyttelyn neljä suurikokoista työtä ovat taiteilijan päiväkirja, kuvia varjoista ja valonpilkahduksista. Henkilökohtaisimpia teoksia koskaan. Maalaukset käyvät terapiasta. Ne vilisevät symbolisia elementtejä ja tapahtumia. Kuvan iso teos syntyi rakkaussuhteesta (ylhäällä taivasonnea) ja sen pettymyksestä (alhaalla luurankomaisemaa). Ennen Strand maalasi ja kettuili systeemille, nyt on ollut pelastettava oma henkilökohtainen järjestelmä. Se päänsisäinen. Työt ovat merkityksellisillä kuvilla roiskimista, tunteiden ulostyöntämisen prosessia. Tarina on kesken, tulevaisuus odottaa. Hän on vielä täällä. Taiteilijatapaaminen on 31.8. klo 16.45. Urbaanin ihmisen suojaväri Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittää Hannaleena Heiskan näyttelyn ”Camouflage”, joka koostuu paperille tehdyistä piirustuksista ja koivuvanerista leikatuista veistoksellisista elementeistä. Välineenä on samettinen hiili, ja uutena elementtinä pastelliliidun voimakkaat pigmenttiset värit.– Uusimpien teosteni yhtenä innoittajana ovat toimineet kasvojentunnistusohjelmien toimintaa vaikeuttavat meikit ja hiustyylit. Kasvojentunnistus ilman käyttäjän suostumusta on uhka yksityisyydelle. Oikeus yksityisyyteen puolestaan on yksi perusoikeuksista, joka on säädetty ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Heiska on työskennellyt yhdessä tanssija, koreografi Minna Tervamäen kanssa monitaiteellisen performanssin parissa. Yhteisteos ”Jälki” sai ensiesityksensä marraskuussa 2016 EMMAssa. Ja esitetään Kaapelitehtaan Turbiinihallissa 24.25.8 klo 18. Karjalaisen tunteen läikähdystä Leena Ristolainen on keskipolven kuvataiteilija, joka aktivoitui näyttelytoimintaan oikeastaan vasta tällä vuosikymmenellä. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa galleristi Militza Joki sanoi hänen tekevän abstraktia taidetta, mutta ei ollenkaan pakonomaisesti. Ristolainen maalaa sekatekniikalla, jossa yhdistää temperaa, mustetta, öljyväriä ja öljypastellia. Taiteilija haluaa leikkiä värien ja viivan kanssa. Töissä tanssitaan niityillä ja pelloilla, mutta kuka siellä oikein tanssii: – Aloitettuani työskentelyn huomasin, että tällä kertaa näkökulma onkin kuusivuotiaan Leenan. Hän eli lapsuutensa maaseudulla luonnon keskellä ja oppi ennen ensimmäisen kouluvuoden alkamista niityillä tanssiessaan luonnon keskellä. Siellä valo ja varjo tanssivat. Taiteilijan viiva kuvaa liikettä ja karjalaisen tunteen läikähdystä. Taidekeräilijän puutarhassa Berit Talpsepp-Jaanisoo on virolainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Suomessa. Hän työskentelee kuvanveiston ja valokuvan keinoin. Viimeisimmissä, kahta ilmaisumuotoa yhdistelevissä, töissään hän on tutkinut esittävän veistoksen perinteisiä ja uusia merkityksiä ja sitä kuinka ne suhteutuvat valokuvan ominaispiirteisiin. – Työssäni figuratiivisten objektien kanssa olen ollut kiinnostunut pitkästä ihmisen kuvaamisen perinteestä sekä objektin suhteesta katsojiinsa eri tasoilla. Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, näyttely tuo yhteen historiallisesti merkittäviä veistoksia, joita taiteilija ihailee ja joita on käyttänyt lähtökohtina teoksilleni. – Luulen, että yksi syy asioiden keräämiselle on pystyä hallitsemaan haluamaansa esinettä omistamisen kautta, tuomalla se omaan tilaansa, jotta sen luoksepääsemättömyys rikkoutuu. Missä määrin taideteos, kun se aloittaa itsenäisen elämänsä, enää kuuluu taiteilijalle? Kukat ovat ikuisia Marianne Blomqvist maalaa intuitiivisesti mielenliikkeidensä maisemassa. Kukat ovat hänelle selkeitä inhimillisen elämän symboleita: – Koen kasvin elinkaaren kuvaamisessa yhtäläisyyden ihmisen kasvuprosessiin ja henkiseen kehitykseen. Värikylläistä ”Kukkameri” –loistoa on ollut nähtävillä Café Sonckin tilassa, Itäinen Papinkatu 2, melkein neljä kuukautta. Käynti on Kallion kirkon eteläpäädyn ovesta. Näyttely on avoinna kahvilan aukioloaikoina ja Acktén kesäsarjan konserttien yhteydessä. Blomqvist on helsinkiläinen taidemaalari, joka työskentelee Vallilan taiteilijatalossa monilla tekniikoilla esimerkiksi öljyvärillä, akryylillä ja tussilla. Hän käyttää myös graniitti ja marmorimineraaleja. Kukat ovat universaaleja ja ikuisia, niissä maalaus, musiikki ja lyriikka yhdistyvät. Maalauksen mahdollisuus kuvata aikaamme ja sen kautta muutosta ihmisen mielessä kiinnostaa. Taide luo hetkellisen vaihtotalouden Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, näyttää monissa huoneissaan Marja Kanervon ”Materiaaleista” –teoksia, jotka on tehty kipsillä, sekatekniikalla, pigmentillä ja metallilla, lehdillä ja pronssivalulla tai valokuvan pohjustuksella ja mehiläisvahalla. – Jatkuva on teos, joka koostuu vuosien aikana työhuoneelleni kertyneistä materiaaleista ja näitä dokumentoivista valokuvista. Nämä materiaalit ovat ylijäämä, jota en enää tarvitse. Jussi Koitela kirjoittaa, että Kanervo pyrkii luomaan väliaikaisen vaihdannan tilan, joka havainnollistaa suhdettamme materiaaleihin, niiden käyttämiseen ja arvoon. Syntyy hetkellinen vaihtotalous, jossa teos laajenee sekä jatkaa omaa elämäänsä muodostaen ketjun materiaaleja ja niiden dokumentaatioita. Suikaleita eletystä elämästä Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, esittelee Milla Kuisman maalauksia, joiden taustalla tutkimusretkiä metsäpoluilla ja joutomailla, hylätyissä rakennuksissa ja niiden villiintyneissä puutarhoissa. Autiotaloissa seinien revityt tapettikerrokset paljastavat suikaleita eletystä elämästä ja kuluneesta ajasta: – Maalauksissa päällekkäiset maalikerrokset peittävät ja paljastavat maalaustapahtuman vaiheita, tehden juonipaljastuksia kuljetusta polusta ja valinnoista matkan varrella. Kuvataitelija syntyi Tukholmassa, mutta asuu ja työskentelee Helsingissä. Kuisma harjoittaa kuvataidekasvatuksen maisteriopistoja Aalto-yliopistossa ja oli juuri residenssissä Budapestissä. Galleriahan sijaitsee Rikhardinkadun kirjaston 1. kerroksen aulassa, joten se on auki pidempään. Alakerran Taidelainaamossa on esillä Kirsi Marja Puhakan teoksia. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide Kuvataiteilija Marja Kanervo ja pigmentistä ja metallista tekemänsä teos Oksidipunainen Galleria Amassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Milla Kuismalla on hyvin sävy sävyyn sopivasti teoksensa edessä Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Ihmisten hetkiä kuvaava taiteilija Maria Liitola ja teos Lviv Galleria G12:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Jani Strand ja teoksensa A Disappointment Jade Gallerysssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska yhdessä Camouflage XIII (vas.) ja Camouflage IX– teostensa kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Leena Ristolainen ja Harmony –teoksensa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 14 • Viikot 35-36 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Kirja-arvostelu Minkälaisen Suomen me haluamme? Värikästä lehtielämää ”ankkalammikossa” ? Satavuotias itsenäinen Suomi on selvinnyt kautta historian tässä maapallollamme varsin hyvin. Erilaiset mittarit, kyselyt osoittavat Suomen sijoittuvan maailman maiden joukossa kärkipäähän melkein kaikilla elämänalueilla. Urheilussa vähän takkuaa ! Suomalaista valtiota pidetään hyvinvointiyhteiskuntana, meitä verrataan muihin Pohjoismaihin ja olemme monessa asiassa hyvänä esimerkkinä monille valtioille. Mutta miten käy Suomen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ? Millaisen Suomen ja millaisen maailman jätämme lapsille ja lastenlapsille ? Näitä perustavaa laatua olevia kysymyksiä käsittelee erinomaisesti, monipuolisesti ja asiallisesti Kati Peltola kirjassaan ”Kohtuus kaikessa – kestävän talouden Suomi” ( Into 2018 ). Kati Peltola, 77 v, on pitkän linjan sosialipoliitikko, joka kirjassaan ammentaa erinomaisesti omaa kokemusmaailmaansa verraten sitä koko ajan tapahtuvaan jatkuvan kasvun talouspolitiikkaan. Kati Peltola kyseenalaistaa Suomen ja koko maailman ”talousviisaiden” omaksuman jatkuvan kasvun talouspolitiikan. Eikö kohtuullisuus talouspoliitikassa olisi useimmille ihmisille parempi vaihtoehto kuin jatkuva harvojen yletön vaurauden kasvattaminen ? ”Onko meillä malttia vaurastua” , kyseli kirjassaan jo 1950-luvulla silloinen ministeri Urho Kekkonen. Kysymys on edelleen mitä ajankohtaisin ja tätä kysyy nyt 2018 Kati Peltola. Minkälainen on perintömme ? ”Nykyisillä sukupolvilla on runsaasti tietoa siitä,että ihmisten elämäntavat ja lukumäärä ovat kestämättömiä. Aikuisten vastuulla on käyttää tätä tietoa sellaisten yhteiskuntien rakentamiseen, joissa yhteiset lapsemme oppivat huolehtimaan eläväisestä planeetastamme. Siihen tarvitaan kaikenikäisiä. Paras perintö, jonka voimme jättää lapsillemme, on kyky tulla toimeen muiden ihmisten kanssa ja tehdä työtä, joka vahvistaa maapallon elämän kestävyyttä ja monimuotoisuutta ”. Kati Peltolan kirja ” Kohtuus kaikessa ” panee lukijansa miettimään elämämme suuria ja vähän pieniäkin kysymyksiä, elämän valintoja. Se on hyvän kirjan merkki. Pekka Hurme ? Toimittajan ammatti on eri tutkimusten mukaan nuorison toiveammattien kärkipäässä. Lehtitoimittaja, radiotoimittaja, tv-toimittaja, urheilu, viihde, julkkis,politiikka,ympäristöasiat, koko maailma : siinä toimittajan työn unelmaa … Toisenlaisen, raadollisen, värikkään kuvan toimittajan työstä ja työympäristöstä antaa 36 vuotta Hufvustadsbladet – lehdessä eri toimittajatehtävissä työskennellyt Staffan Bruun. Kirja ”Mies joka rakasti uutisia” (Siltala 2018 )on tekijän määritelmän mukaan tietokirja, kaikki kerrottu on tapahtunut, näkökulma on hyvin vahvasti henkilökohtainen, Bruunin oma tilitys vuosien kokemuksista toimitustyöstä pääasiassa Hufvudstadsbladet – lehdessä. Bruun teki töitä myös radioon, kirjoitti Ruotsin lehteen ja oli töissäkin Ruotsissa lehtihommissa. Kirjan pääpaino on 36 vuoden taipaleesta ”Huusiksen” toimituksessa. ”Ankkalammikossa” Suomen ruotsalainen maailma on aivan omansa, jota normaali suomalaisen on aika vaikea tajuta,ymmärtää. Tämän maailman, jota ”ankkalammikoksikin” kutsutaan ehdoton tiedotusmaailman valtias on reilut 150 vuotta ollut Helsingissä kustannettava sanomalehti, Hufvustadsbladet. Merkittävä, ruotsinkielinen lehti on aina ollut levikkiään suurempi yhteiskunnallinen, kulttuurielämän, urheilun vaikuttaja. Arvostettu, arvosteltukin varsinkin omassa kielimaailmassaan. Taloudellisesti raskas riippa suomenruotsalaiselle pääomalle, lehden tukijoille, miljoonatappioita joka vuosi. Mutta tärkeä lehti … valtalehti … Tarinoita maailmalta Staffan Bruun kertoo kirjassaan erinomaisen vauhdikkaasti monista matkoistaan ulkomaille, kriisialueille. Vähän kokonaisuudesta irrallisista tarinoista jää lukijalle mieleen Bruunin erittäin terävät havainnot USA:n vaaleista, minkälaiset ihmiset valitsivat Trumpin presidentiksi ? Eurooppalaisille käsittämätön valinta. Bruunia harmittaa vieläkin Puolassa 1991 tapahtuma, jossa hän antoi väsyneen lakkojohtajan nukkua eikä herättänyt mies haastateltavaksi. Nukkuja oli lakkojohtaja Lech Walesa, jota pari päivää myöhemmin koko maailma haastatteli... Arvaa harmittiko ! Rahaa ja valtaa Kirjan mielenkiintoisin osa on kirjoitus HBL-lehden alasajosta, surkastuttamisesta. Bruun kuvaa erittäin seikkaperäisesti henkilö henkilöltä vuosien prosessia, jossa HBL-lehteä väärillä taloudellisilla ja toimitukselllisilla ratkaisuilla ajettiin alas, levikki pieneni vauhdilla kun lehdessä ei enää ollut mitään lukemista. Uutiset lopetettiin, urheilu näivetettiin. Paperilehti yritettiin lopettaa, piti siirtyä digilehteen, jota ei kukaan lukenut, varsinkaan maksullisena. Paperilehti eli yllättävän sitkeästi rahoittajajohdon odotuksista huolimatta. Kirjassa on kaameita esimerkkejä erilaisten konsulttien vierailuista ”kohentamaan” HBL:ää. Ainoa mikä projekteissa koheni oli konsultttien kukkaron paksuus. Erilaisista munauksista HBL:n ympärillä Bruun nostaa erityisen vastuullisiksi päätoimittaja Barbro Teirin, omistajatahon Konstsamfundetin Kaj-Gustaf Berghin ja koko ajan taustalla vaikuttaneen, poliitikko Christoffer Taxellin. Taxellin roolia Bruun ihmettelee :” On oikeastaan mysteeri miksi Taxellilla on näin kauan ollut niin suuri vaikutusvalta Konstsamfundetin lisäksi koko suomenruotsalaisen säätiömaailman ankkalammessa. Hänen ansionsa talouselämässä eivät puhu hänen puolestaan, päinvastoin ”. Bruunin kirja ”Mies joka rakasti uutisia” on viihdyttävää lukemista, reilut 300 sivua. Sopivan ilkeä kuvaus suomenruotsalaisesta lehtimaailmasta, herättänee keskustelua . Pekka Hurme Sähköpyöräilijöille latausasema Katajannokalle ? Helen tuo sähköpyöräilijöille ilmaisen latausaseman Katajanokan rantaan Helsingissä. Sähköpyörien latausasema on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja toimii aurinkopaneelien ja sähkövaraston voimalla. Latausasema on nyt kaupunkilaisten käytettävissä ja se löytyy Allas Sea Poolin kupeesta, Flying Cineman vierestä. Latausasema saa sähkön sen katolla olevista neljästä aurinkopaneelista. Ylijäävä osa sähköstä varastoituu akkuun, josta se on käytettävissä pyörien lataukseen sellaisina päivinä, kun aurinko ei paista. Aurinkoisena kesäpäivänä paneelit tuottavat 4,24 kWh energiaa. Hyvän sähköpyörän akun kapasiteetti on noin 0,3 0,4 kWh, mikä tarkoittaa jopa 14 latauksen päivätuottoa. Sähkövaraston akkujen kapasiteetti on 3,12 kWh, eli yhdestä akusta saa noin 7 10 latausta. Pyörien latureiden teho on tyypillisesti noin 80 wattia, joten varaston akustosta riittää yhtämittaista latausta noin 40 tuntia. Käytännössä lataustunteja on enemmän, jos oletetaan, että pyörää ei tuoda lataukseen akku aivan tyhjänä. – Mahtavaa saada lisää puhdasta sähköä liikuttamaan helsinkiläisiä! On myös hienoa, että latausasema on täysin omavarainen ja ensimmäinen laatuaan Suomessa. Latausasemaa ei kytketä verkkoon, mikä antaa hyvän kuvan uusiutuvan sähköntuotannon ominaisuuksista, tuotepäällikkö Krista Jaatinen Helenistä toteaa. Sähköpyörien latausasema on suunniteltu yhteistyössä ReSolar Oy:n kanssa, joka myös asentaa latausaseman. Latausasema toteutetaan Helenin Ympäristöpennirahalla Aurinkoenergialla toimiva latausasema on osa EU:n mySMARTLife-hanketta, jonka tavoitteena on auttaa kaupunkilaisia hyödyntämään kestäviä energiaratkaisuja, vähentää päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian määrää.
• 16 Viikot 35-36 • Nro 14 PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Asuntokauppa on yksi elämän suurimmista päätöksistä ja sijoituksista. Suuria päätöksiä tehtäessä on tärkeää tietää, että kauppa hoidetaan ammattitaitoisesti. Juristina ja laillistettuna kiinteistönvälittäjänä huolehdin tästä asiakkaani edun mukaisesti. Kiinteistönvälittäjänä teen työtä täysipainoisesti asiakastani kuunnellen ja hänen tarpeensa ja toiveensa ymmärtäen. Persoonana olen tehokas, täsmällinen ja ahkera. Yhteistyömme tuloksena lupaan vaivattoman ja turvallisen asuntokaupan, joka myös tuntuu oikealta! Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, varatuomari p. 040 538 1857, tea.skog@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi