Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Viikot 5-6 – Nro 2/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Vartaloa muokkaava imurullaushieronta • lisää nestekiertoa ja poistaa kuonaa • vähentää turvotusta • vilkastuttaa aineenvaihduntaa • parantaa ihon kuntoa ja vähentää selluliittia 35 min 69 € 50 min 95 € Sarjahoitoetu: osta 10 hoitoa saat yhden ILMAISEKSI! OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi TESTAA SUUN KUNTO Uusi digitaalinen PerioSafe-sylkitesti kertoo, onko suussasi näkymätön ja oireeton ientulehdus Lue lisää: www.plusterveys.fi/omahoito koko kehon yleisterveyteen suorituskykyyn hedelmällisyyteen diabeteksen, reuman sekä sydänja verisuonitautien hoitotulokseen hampaiden kiinnityskudoksiin Miksi testaus kannattaa? Koska matala-asteinenkin suun tulehdus vaikuttaa heikentävästi: PerioSafe-testi on helppo tehdä joko hammastarkastuksen tai suuhygienistin hoidon yhteydessä. Varaa aika: Hammaslääkäriasema Fossa, puh. (09) 696 2990 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | fossa.fi 31 € * * Pe rio Sa fe -t es tin hin ta . H int aa n lis ät ää n pa lve lum ak su 5 €.
2 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen, 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI Eteläisen kantakaupungin vaikuttaja Lehti ilmestyy 24 000 kappaleen painoksella alueella Punavuori, Eira, Ullanlinna, Kaartinkaupunki, Munkkisaari sekä osa Kamppia. ALUEMAKSULLA 10€: TUUBIMÄKI PULKKAMÄKI POMPPULINNAT TUUBILIUKU GRILLIKOTA WINTERPARK-RINNE KAIKKI RINTEET AVOINNA SUOSITUT HIIHTOLOMA-KURSSIT 18-24.2. välisenä aikana Lauantaisin Helsinki-Vihti Ski-Helsinki 39€ sis. kuljetus + rinnelippu (klo 10.20-16) aikataulu/pysäkit: VIHTISKI.FI/SKIBUS 7-14 vuotiaille Joka päivä opetusta 100min. Myös jatkokursseja suksiopetuksella Suksija lautakursseja alkeisopetuksella Yhden päivän kurssi 65€ 2 päivän kurssi 90€ 4 päivän kurssi 129€ TERVETULOA! AUKIOLOAJAT: Ma-pe klo 16-21 La-su klo 09-18 WWW.VIHTISKI.FI SKIBUS LIIKENNÖI TAAS MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELYSSÄ RAGDOLL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKRIISI! • Kissoja ei leikkauteta • Arvostus yhä huonompi • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelyssä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureita jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähdet Suomessa 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja Tykkää meistä Facebookissa Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
15. vuosikerta – nro 2 Viikot 5-6/2019 Ajankohtaista Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan Telakkaranta uudistuu Raide-Jokerin toteutus etenee kaupunkien päätöksentekoon R aide-Jokeri-pikaraitiotien kustannusarvio on valmistunut. Päivitetty hankesuunnitelma kustannusarvioineen etenee Helsingin ja Espoon kaupunkien hyväksyttäväksi kevään 2019 aikana. Jos kaupungit hyväksyvät uuden kustannusarvion, voidaan rakentaminen aloittaa kesäkuussa 2019. Mikäli rakentaminen päästään aloittamaan kesäkuussa 2019, alkaa pikaraitiotien liikennöinti kesäkuussa 2024. Helsingin yliopiston päärakennus. Kuva: Ari Aalto. H elsingin yliopiston hallitus on päättänyt yliopiston päärakennuksen korjaamisesta. Ensimmäinen korjausvaihe alkaa kesällä 2019 ja kestää noin kaksi vuotta. Peruskorjauksen tarkoituksena on korjata päärakennus vastaamaan nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Ensimmäinen korjausvaihe sisältää Senaatintorin puoleisen Engelin suunnitteleman vanhan puolen sekä Yliopistonkadun ja Aleksanterinkadun puoleiset siipirakennukset. – Peruskorjauksen tarkoituksena on muuttaa päärakennuksen tiloja moderneiksi opetustiloiksi eli vastaamaan yhä enemmän nykyisiä opiskeluja opetustapoja, sanoo Helsingin yliopiston tila-asioista vastaava vararehtori Tom Böhling. Puistoja katupuiden hoitotöitä keskustassa H uonokuntoisia puistoja katupuita poistetaan Helsingin keskustasta lukuisista paikoista, muun muassa Kaivopuistosta, Töölöstä ja Pasilasta kuluvan talven aikana. Puiden huono kunto ja vauriot on havaittu kuntoarvioinneissa ja normaalin hoitotyön yhteydessä tehtävässä puiden kunnon seurannassa. Hoidon tai poiston syynä voi olla mm. lahottajasienten aiheuttamat vauriot, myrskyvauriot, kuivuusoireet sekä rakentamisen ja kaivamisen aiheuttamat vauriot. Pyöräilyn ja jalankulun alikulkuyhteys Helsingin keskustaan J alankulkijoille ja pyöräilijöille suunniteltu alikulkuyhteys voisi toteutuessaan lyhentää pyöräilijöiden matkaa baanalta radan toiselle puolelle 600 metriä verrattuna nykyiseen reittiin Kaivokadun kautta. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin keskustaan rakennettavan alikulkuyhteyden yleissuunnitelman, josta lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Noin 22 miljoonan euron tunneli tulisi olemaan kaupungin länsija itäpuolen pyöräliikenteen yhdistävä alikulkuyhteys. Sivu 9 Sivu 8 Sivu 12 Asunnoista aukeavat näkymät vanhoille nostureille ja telakalle tai sisäpihalle ja puistoon päin. Kuva: Skanska H elsingin Telakkarannassa on käynnissä muutos, joka liittää alueen luontevasti osaksi kantakaupunkia. Tällä hetkellä Telakkarantaan rakennetaan toimitiloja Euroopan kemikaalivirastolle, uusia asuntoja sekä pysäköintihallia. Kahden ensimmäisen asuntohankkeen myynti on käynnissä. Alueelle tulee kaiken kaikkiaan noin 200 asuntoa. – Toteutamme erittäin korkeatasoisen, ainutlaatuisen asuinalueen Helsingin ytimeen. Osa asunnoista on kaksikerroksisia, ja osa on läpi talon ulottuvia huoneistoja, joissa on muun muassa lasitetut parvekkeet molemmilla puolilla asuntoa. Asuntopohjat ovat yksilöllisiä. Asunnoista aukeavat näkymät vanhoille nostureille ja telakalle tai sisäpihalle ja puistoon päin, kertoo Skanska Kotien myyntija markkinointijohtaja Marja Kuosma. Asuinrakennusten korkeudet vaihtelevat paljon: kerroksia tulee olemaan kolmesta kahteentoista. Ensimmäisten asuntokohteiden nimet ovat Helsingin Annex ja Court. Kahdeksankerroksinen Annex valmistuu arviolta kesällä 2021. Siinä on 29 asuntoa, joista yli puolet on tällä hetkellä myyty tai varattu. Seitsenkerroksinen Court valmistuu arviolta keväällä 2022, ja sen 49 asunnosta parikymmentä on myyty tai varattu. Punatiiliset harjakattoiset rakennukset liittyvät luontevasti telakan vanhoihin rakennuksiin sekä Punavuoreen. Sivu 9 Sivu 9 Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle H elsingin kaupunki aloittaa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamisen. Kaavojen ajantasaistaminen koskee ennen 2000-lukua voimaan tulleita asemakaavoja alueella, joka ulottuu Kaivopuistosta Taka-Töölöön ja Vallilaan. Sivut 8-9 Tuoreita näkökulmia 1920-luvun Helsinkiin Sivu 13
4 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2019 Remontoiko seuraava hallitus pääradan? P äärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen. Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille –tilaisuudessa 11.1. Päärata plus –hankkeen tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Kannanotossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle. Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustajaja tavaraliikenteen määrä on niin valtava. Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain 4,5 miljoonaa. Tampere-Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain. Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina. Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kaikkein olennaisinta on, että saadaan rakennettua lisää raidekapasiteettia. Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi. Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin. Puheenvuoro Vuoden 2019 kierroksia ? Ikä on opettanut minulle yhden asian: Ihminen, nuori tai vanha, on aina enemmän kuin hän on kykenevä itselleen paljastamaan. Unkarilainen László F. Földényi pohtii Melankólia teoksessaan (2016) miten ihmissuvun tahtotila saataisiin vitaalisemmaksi, elinvoimaisemmaksi. Mikään ei ole loppumattomiin lohduntonta, sillä alavireisyydelläkin on myönteinen sanottavansa. Földényi löysi melankoliasta inspiraation, jolla voitetaan surumielisyys. Thomas Mann toteaa: ”Myös taide on melankolista ja säädyllistä, niin kauan kuin se on ironista”. Melankolian depressiivinen puoli voidaan kääntää moniulotteisen tekemisen kautta optimismiksi ja ilon lähteeksi. Tämä on tuttu vastakkainasettelu, paradoksi. Filosofiassa, teologiassa ja taiteessa luotetaan vastakohtien voimaan. Földényin oivallus sai minut muuttamaan alkaneen vuoden 2019 toimintatapaa. Panin uuden vuoden motoksi yksinkertaisen lauseen: ”Lisää kierroksia!” En tarkoita vain sitä että aamuinnilla uin useamman kierroksen altaassa. En tarkoita myöskään kävelytai hiihtolenkkien kierrosmäärää. Vaan tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että elämässä pitää nähdä vastakohtien arvo eikä niitä pidä aliarvioida. Otetaan esimerkiksi ilmastonmuutos. Se on yhteinen ja kipeä puheenaihe, mutta silläkin on valoisa puolensa. Vaikeistakaan puheenaiheista ei pidä vaieta, vaikka ”sosiaalisesti rakennettu vaikeneminen” (socially constructed silence) on houkuttava, helpompi tie. Tulevaisuus pelottaa ja tuntuu menetetyltä, koska niin monet joutuvat elämään vaikeissa ekologisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa. Ympäristömelankolian tai ympäristöahdistuksen voi voittaa käsittelemällä vaiettuja asioita avoimesti. Omat henkilökohtaiset huolet ja maapalloa laajemmin uhkaavat pelot helposti vahvistavat toisiaan. Kun tunnekuorma kasvaa tarpeeksi suureksi, usein siitä seuraa hyökkäävää, aggressiivista käytöstä. Kun katselemme populismin lippuja heiluttavia mielensoituskulkueita, meissä herää kysymys mistä kaikesta hyvästä nämä ihmiset ovat jääneet osattomiksi. On helpompi yrittää kieltää vaikeat asiat aina jos saa tukea kieltäjien joukkovoimasta. Osallistuin seminaariin, jossa pohdittiin minkälaista toimintakultuurin muutosta uudistuva kirkko nyt voisi toteuttaa. Löytyi kolme painopistettä : Ensinnä pitää suunnata voimavarat niiden hyväksi jotka kärsivät köyhyydestä. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen. Toiseksi kirkon tulee antaa apunsa perheneuvontaan entistä tehokkaammin. Ja kolmanneksi Sairaat ja kuolevat on saatettava lämpöisen ja huolehtivan rakkauden voimapiiriin. Aloitteleville Agricolan seurakunnille voisi ehdottaa sitä mitä seminaarissa kuulimme. Tehdään tilaa seurakuntalaisten omalle toiminnalle. Työntekijöiden voimavarat suunnataan uuden toimintakulttuurin mukaisesti köyhyyden, perheiden ja sairaiden hyväksi. Tehdään enemmän yhdessä. Pannaan vähenevät toimitilat tehokkaampaan käyttöön. Kohdataan toinen toisemme iloisin silmin ja lähdetään liikkeelle rohkeasti ja ripeästi. Veli-Matti Hynninen Kirja-arvostelu Hieno kirja Ohranan talosta ? ”Sua kuunnellaan, seinilläkin korvat on,” lauloi Eino Grön. ”Jos nämä seinät vaan voisivat kertoa”, sanotaan menneitä haikaillen. Nämä ajatukset tulevat lukijalle mieleen, kun hän lukee kirjaa ”Historian paraatipaikalla – kivitalo Helsingin sydämessä ” ( Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018 ). Tämän kirjan päähenkilö on Talo Helsingissä Korkeavuorenkadun ja Punanotkonkadun kulmassa. Tästä komeasta talosta on toimittaja Unto Hämäläinen tehnyt talon arvon mukaisen komean kirjan. Viittaus seiniin, jotka voisivat kertoa on tämän talon osalta enemmän kuin paikallaan. Tämä Ohranan talo on vuodesta 1889 lähtien ollut täynnä salaisuuksia,juonitteluja joita Unto Hämäläinen on ansiokkaasti yrittänyt meille kirjassaan avata. Ruotsalaisten tekemä Talon rakennuttaja Pär Erik Färlander oli maahanmuuttaja 1880 -luvun lopulla. Toinen Ruotsista muuttanut Axel Högberg laati arkkitehtipiirustukset eli talon aivan poikkeuksellisen komean,taiteellisen ulkonäön. Tätä ruotsalaiskaksikkoa saamme kiittää siitä, että meillä on tämä talo Korkeavuorenkatu 21:ssä. Hämäläinen kertoo kirjassaan alkuperäisten piirustusten kautta Talon asuntojen sijainnin,asuintaloksi Talo oli tarkoitettu, Färlanderkin asui siinä. Alkuaikojen kuuluisin asukas oli kirjailija Juhani Aho puolisonsa Venny Soldan-Brofeltin kanssa, he asuivat Talossa 1891. Ahon kotona Talossa Korkeavuorenkadulla Albert Edelfelt maalasi ystävästään Ahosta muotokuvan, joka on osa kirjan hienoa kuvitusta. Ohranan taloksi Vuonna 1903 Talon tulevaisuudessa tapahtui ratkaiseva muutos. Talossa asunut talon omistaja helsinkiläinen Aleksander Jefremov myi Talon Venäjän valtiolle. Talo siirtyi Venäjän santarmilaitoksen käyttöön, siitä tuli asuintalon sijasta virastotalo yli sadaksi vuodeksi. Venäjän salainen poliisi asettui Taloon. Silloin syntyi talon nimi ”Ohrana”, joka oli suomenkielinen vapaa tulkinta salaisen poliisin kyrilisten aakkosten nimilyhenteestä. Vaikka tsaarin armeijan santarmit ja salainen poliisi olivat Talossa vain vähän aikaa, nimi elää vieläkin ainakin vanhojen stadilaisten tietoisuudessa. Toinen Ohrana on lähellä eli Ratakadulla Suojelupoliisin nimityksenä erityisesti 1930-luvun Helsingin salaisen poliisin perintönä. Mannerheimin ”duunimesta” Talon monien kuuluisien kävijöiden joukossa ykköseksi kohoaa marsalkka Mannerheim. Talo oli Mannerheimin työpaikka 1930-luvun alusta Talvisodan syttymiseen. Puolustusneuvoston puheenjohtajana Mannerheim sai omat työtilat. Hän käveli usein Kaivopuistosta Talolle. Hän oli aristokraattinen näky, mutta polvivamman takia käveli hieman keinahdellen.Tällöin syntyi pilkkalaulu ” Mannerheimi vankka, kävelee kuin ankka ”. Kirjan kertomus Mannerheimista työskentelyssiä Talossa on erittäin mielenkiintoinen ja paljolti tuntematon osa Marsalkan elämänvaiheita. Talo säästyi kuin onnella sotien pommituksista, Stalin ei osunut. Staliniakin ehkä suurempi uhka tuli Helsingissä 1960-luvulla riehuneesta kaupungin ja valtion vimmasta purkaa ja hävittää vanhoja kivitaloja. Mitä komeampi ja koristeellisempi, sitä varmemmin se hävitettiin. Jostain syystä Ohranan talo säästyi, taas onnella! Armeijalta Rajavartiostolle Armeija, Suojeluskunnat hallitsivat virastotaloa 1920ja 1930 -luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen Taloon asettui Rajavartioston johto, joka oli Talossa pitkälle 2010-luvulle saakka. Hissun kissun voi todeta. Talon riehakkaimmat tapahtumat lienevät olleet Talon yläkerrassa sijainneessa saunassa vietetyt ”poikien saunaillat ”, joiden tarjoilumenusta on kirjassa paljon kertova näyte. Hissun kissun Talossa oli töissä 1960-luvulla myös Kalevi Sorsa, joka nousi sittemmin valtakunnan poliittisen elämän huipulle 1970ja 1980-luvuilla. Nyt 2018 talo palaa yli sadan vuoden jälkeen asuintaloksi. Valtava uudistus-,saneeraustyö on tehty, ei helppo. Tätä uutta vaihetta Unto Hämäläinen valottaa monipuolisen ansiokkaasti. Unto Hämäläisen kirja Ohranan talosta, ” Historian paraatipaikalla” on aivan erinomainen lahjakirja kaikille historian, kulttuurin ja Helsingin ystäville. Hienoa että Talo on saanut arvoisensa teoksen. Ainoa häiriö näyttävän kirjan kustantamisessa on se että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ansiokas isänmaallinen yhteisö jo vuodesta 1831, on painattanut Kirjan ulkomailla, Tallinnassa! Pekka Hurme Jouluradio taas ennätyslukuihin M arraskuun alusta loppiaiseen soinut Jouluradio tavoitti jälleen ennätysmäärän kuulijoita. Kanava keräsi radiovastaanottimien äärelle joulukuun aikana 787 000 viikkokuuntelijaa ja oli Suomen 5. kuunnelluin radiokanava. Jouluradio kuuluu todistetusti tuhansien suomalaisten jouluperinteisiin. Maanantaina 21.1. julkaistun Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan Jouluradio tavoitti joulukuun aikana 787 000 viikkokuuntelijaa ja oli koko Suomen 5. kuunnelluin kanava kanavaosuuksissa mitattuna. Erityisen suosittu Jouluradio oli naisten keskuudessa: pääkaupunkiseudulla Jouluradio oli kaikista tavoittavin radiokanava 9–55-vuotiaiden naisten keskuudessa. – Jouluradio teki sen taas: kasvatimme kuuntelijämäärän uuteen huippulukuun, kertoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. – Upeat luvut kertovat jälleen siitä, että Jouluradio kuuluu suomalaisten jouluun ja että Jouluradio on löytänyt uuden sukupolven. Se on joulun odotusperinne, joka on siirtynyt äidiltä lapsille. Myös panostuksemme eri tyylistä joulumusiikkia soittaviin kanaviin ja aktiivisuutemme somessa ovat vaikuttaneet uusien kohdeyleisöjen löytymiseen. Erityisen suosittu Jouluradio oli pääkaupunkiseudulla, jossa 9–24-vuotiaden keskuudessa kaikkein tavoittavin radiokanava ja kokonaisuudessaankin kolmanneksi tavoittavin Yle Radio Suomen ja SuomiPopin jälkeen. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Jouluradion kuuntelijaluvut nousivat ennätyksellisesti: 564 000 viikkokuuntelijaa joulukuussa oli 78 000 suurempi kuin vuotta aiempi tulos. – Suomalaiset rakastavat joulumusiikkia, ja me haluamme sitä tarjota mahdollisimman monille niin netissä kuin perinteisillä radioaalloillakin, Kalliorinne kertoo ja muistuttaa, että vuonna 2019 Jouluradio soi toista vuotta peräkkäin verkossa myös ympäri vuoden. Joulutunnelmaan voi nyt siis sukeltaa vaikka keskellä kesää. – Kalenterista ei voi katsoa, että nyt on sopiva aika kuunnella joulumusiikkia. Meidän tehtävämme on tukea ihmisten joulumusiikin kuuntelua silloin kun he sitä haluavat, ja Jouluradio siihen ainoa oikea paikka; aito ja alkuperäinen, Riitta Kalliorinne pohtii ja hymyilee. Muutosten vuosi Vuosi 2018 oli isojen muutosten vuosi Jouluradiolle niin fyysisesti kuin digitaalisesti. Jouluradio muutti Helsingissä kauppakeskus REDIin Silta-tilaan, jossa sen tekijät olivat tavattavissa ensimmäistä kertaa kasvokkain. – Haluamme olla siellä missä ihmisetkin ovat – etenkin ensimmäisenä adventtina ja kansallisena joululaulupäivänä 15.12. väkeä kävi mukavasti tervehtimässä. Helmikuun 2. päivästä lähtien olemme tavattavissa REDIn Sillalla, Kalliorinne avaa. Jouluradio julkaisi syksyllä myös uudistuneet verkkosivut, jossa koko Jouluradion kymmenen kanavan kanavaperhe oli kuunneltavissa. Sivuille luotu uusi ominaisuus, viestiseinä Kuumalinja, keräsi joulufaneilta yli 2 500 viestiä terveisiä, toiveita ja palautetta. Verkkosivuille tehtiin joulun aikaan parhaimmillaan lähes 50 000 käyntiä päivässä. Jouluradion eri genreihin erikoistuneista verkkokanavista suosituimpia oli kuuntelijoiden valossa perinteisesti helkkyvä Kauneimmat joululaulut, koko perheen kanava Lasten jouluradio sekä klassineen joulumusiikiin erikoistunut Klassinen joulu. Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Kuva: Heli Blåfield
5 Nro 2 • Viikot 5-6/2019 Jätkäsaaren Melkinlaiturista asuinalue 2 300 asukkaalle Haussa Suomen paras kaupunginosa – ehdota! Vinkkaa vuoden helsinkiläisurheilija N yt saa kertoa ja kehua! Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä tuntee urbaanin kaupunginsykkeen? Missä yhteisöllisyys on vahvaa ja toiminta kaikille avointa? Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään viihtyisää ja yhteisöllistä kaupunginosaa, jossa on monipuolista ja myös uudentyyppistä toimintaa, aktiivisia paikallistoimijoita ja hyvä asua. Viime vuonna Vuoden kaupunginosaksi tuli huikeat 368 ehdotusta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Hyviä ja rakkaita kaupunginosia siis riittää – mikä palkitaan tänä vuonna? Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kilpailun pääkriteeri vuonna 2019 on kaupunginosien uudet toimintamuodot. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. Tarvitaan vain perusteltu vapaamuotoinen ehdotus, jonka voi lähettää verkkolomakkeella huhtikuun loppuun mennessä. Lomake löytyy Suomen Kotiseutuliiton nettisivuilta www.kotiseutuliitto.fi. Vuoden kaupunginosa julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tuusulassa. Aktiivisia kaupunginosia löytyy eri puolilta Suomea Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea, muun muassa Helsingistä, Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Lahdesta, Kajaanista ja Oulusta. Viime vuonna Vuoden kaupunginosana palkittiin yhteisöllinen espoolainen Kauklahden kaupunginosa, jossa etenkin paikalliset yrittäjät ovat luoneet uutta yhteisöllisyyttä. Vuonna 2017 voiton vei aktiivinen ja alati kehittyvä Helsingin Vuosaari, jossa asukkaiden, eri toimijoiden ja kaupungin monipuolinen yhteistyö on kantanut hedelmää jo vuosia. Vuonna 2016 palkitun merihenkisen Porin Reposaaren nostivat kaupunginosien kärkeen yhteishenki ja rakkaus kotiseutuun. Vuoden kaupunginosa 2015 Vantaan Hakunila on yhteisöllinen ja kulttuuritoiminnaltaan rikas kaupunginosa, jossa eri ryhmien välisiä ristiriitoja on soviteltu onnistuneesti yhteisin voimin. Vuoden kaupunginosa -palkitut: • 2018 Kauklahti, Espoo • 2017 Vuosaari, Helsinki • 2016 Reposaari, Pori • 2015 Hakunila, Vantaa • 2014 Pispala, Tampere • 2013 Kakskerta, Turku • 2012 Asevelikylä, Vaasa • 2011 Häntälä, Somero • 2010 Roihuvuori, Helsinki • 2009 Tapanila, Helsinki • 2008 Anttilanmäki, Lahti • 2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani • 2006 Kontula, Helsinki • 2005 Hupisaaret, Oulu • 2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä • 2003 Kommila, Varkaus • 2002 Käpylä, Helsinki • 2001 Port Arthur, Turku Viime vuonna Helsinki-päivänä kymppitonnin stipendin pokkasi muodostelmaluistelujoukkue Marigold IceUnity. Kuva: Helsingin kaupunki H elsinki-päivänä 12. kesäkuuta palkitaan vuoden 2019 helsinkiläisurheilija 10 000 euron stipendillä, vuoden nuori urheilija 2 500 euron stipendillä, vuoden seura 5 000 euron stipendillä sekä vuoden valmentaja 2 500 euron stipendillä. Nyt Sinä voit vaikuttaa ketkä ovat vuoden 2019 palkittavia. Saavutukset huomioidaan aikavälillä 15.4.201815.4.2019. Valinnoissa huomioidaan kaikki urheilumuodot. Helsinkiläisen liikuntaseuran tai helsinkiläisvalmentajan palkinnon myöntämisessä huomioidaan myös seuran ja valmentaja erityiset ansiot lasten ja nuorten kasvattajana tai uusien toimintakäytäntöjen luojana. Ehdotuksen yhteydessä tarvitaan selvitys ehdotetun henkilön tai seuran saavutuksista tai muusta ansioituneesta toiminnasta. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen 15.4.2019 mennessä https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/ -sivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Näkymä Melkinlaiturista Tulimaanpuiston kohdalta Saukonlaiturin suuntaan. Kuva: Tietoa Finland H elsingin Jätkäsaaren lounaisosassa sijaitsevalle Melkinlaiturin alueelle hyväksyttiin kaavaratkaisu, joka mahdollistaa meren äärelle sijoittuvien asuinkortteleiden, puistojen sekä koulun ja päiväkodin rakentamisen satamatoiminnoilta vapautuneelle alueelle. Tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen asuinalue, joka liittyy luontevasti Jätkäsaaren jo suunniteltuihin osa-alueisiin ja täydentää urbaania kaupunkirakennetta. Alue tukeutuu julkiseen raideliikenteeseen. Melkinlaiturin alue on suunniteltu mittakaavaltaan muuta Jätkäsaarta pienemmäksi ja tiiviiksi asuinalueeksi noin 2 300 asukkaalle. Rakennuksissa on 3–7 kerrosta ja ne madaltuvat kohti rantaa. Rakennusten korkeudet perustuvat tuulisuusselvityksiin. Alueen keskeiset julkiset ulkotilat koostuvat kortteleiden suojaan jäävästä jalankulun ja pyöräilyn reitistä Samoankujasta taskupuistoineen sekä aluetta kehystävistä rantapuistoista. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaratkaisun kokouksessaan 16.1.2019. Malmin lentoaseman rakennukset suojellaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös asemakaavamuutoksen, joka koskee Malmin lentoaseman rakennuksia. Kaavamuutoksen myötä lentoasemarakennus, lentokonehalli ja autohalli suojellaan kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaina rakennuksina. Rakennukset osoitetaan toimitilakäyttöön ja tavoitteena on mahdollistaa niiden monipuolinen käyttö. Rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto-, opetus-, varastoja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvilaja ravintolatiloja sekä liikuntaja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Malmin lentoaseman keskeisimmät rakennukset toimivat nykyisin enää osittain alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Lentokonehallin määräaikaiset vuokrasopimukset ovat päättyneet ja tilat ovat osittain tyhjillään. Halli ja sitä ympäröivä alue on suunnattu monipuoliseen kaupunkilaisten virkistysja tapahtumakäyttöön. Suojeltavien rakennusten yhteenlaskettu rakennusala on 7 500 kerrosneliömetriä. Kaava-alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Valtuutetut Björn Månsson ja Nuutti Hyttinen esittivät kaavamuutoksen palauttamista uudelleen valmisteluun, mutta molemmat palautusehdotukset hävisivät äänestyksissä. Valtuutettu Mirita Saxberg esitti vastaehdotuksen, jota ei hyväksytty äänestyksessä. Valtuusto hyväksyi Mia Nygårdin toivomusponnen, jossa edellytetään, että kaupunki selvittää mahdollisuudet sisällyttää käyttötarkoituksiin ilmailutoimintoihin liittyvän käytön. Kaupunginvaltuusto valitsi myös puheenjohtajiston. Tuuli Kousan seuraajaksi valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Otso Kivekäs, Vihr. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Harry Bogomoloff, Kok. ja toisena varapuheenjohtajana Pentti Arajärvi, SDP. Supersuositut kaupunkipyörät laajenevat itään ja pohjoiseen K esällä 2019 Helsingissä on käytössä nykyisen 150 aseman ja 1500 kaupunkipyörän lisäksi 88 uutta asemaa ja 880 uutta pyörää yhä laajemmalla alueella. Laajennuksen lisäksi joitain uusia asemia sijoitetaan myös nykyiselle alueelle. Asemia on sijoitettu erityisesti työpaikkapalveluja asuinkeskittymien ja raideliikenteen pysäkkien läheisyyteen – sinne missä ihmisiä eniten on. Järjestelmää koskevien päätösten mukaisesti suunnittelussa painotettiin erityisesti Itä-Helsinkiä. HKL kysyi myös kaupunkilaisten mielipidettä uusien asemien sijoittelusta Kerrokantasi-palvelussa, ja vastauksia saatiin huimat 8336 kappaletta. – Kyselyyn saatiin mukavasti vastauksia ja niissä esille nousseille alueille, kuten Laajasaloon ja Viikkiin pystyttiin myös lisäämään asemia. Odotetun laajennuksen myötä verkosto tuleekin palvelemaan varsin tasaisesti kaikkiin suuntiin ulottuen suunnilleen Kehä 1:lle asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Kaupunkipyörät vuosi vuodelta suositumpia Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä poljettiin vuonna 2018 yli kolme miljoonaa matkaa. Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityneitä oli noin 48 500, viikkokäyttäjiä noin 6 300 ja päiväkäyttäjiä arviolta noin 15 000. Myös kaupunkipyöräkausi on pidentynyt – viime vuonna keltaisilla pyörillä poljettiin Helsingissä huhtikuusta lokakuun loppuun asti. Kaupunkipyörien suosio on ylittänyt myös taloudelliset tavoitteet, sillä viime kauden Helsingin kaupungin rahoitusosuus on saatu katettua lähes täysin kaupunkipyörien käyttäjien maksuilla. Helsingissä pyörien käyttöaste on kansainvälisesti verrattuna korkea, noin 9 matkaa jokaisella pyörällä päivittäin. Monessa muussa kaupungissa vastaavissa järjestelmissä pyörillä tehdään noin 4 matkaa päivässä. Laajennuksen yhteydessä hankittavilla uusilla pyörillä voidaan helpottaa korkean käyttöasteen tuomia haasteita pyörien saatavuudessa. Seuraava kaupunkipyöräkausi käynnistyy Helsingissä ja Espoossa 1.4.2019 ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön arviolta toukokuun alussa. Rekisteröityminen avataan aiempien kausien tapaan noin pari viikkoa aiemmin. Kaupunkipyörät saadaan myös Viikkiin ja Laajasaloon. Kuva: Tom Toikka
6 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 VIIKKO 5 KE 30.1. Irja TO 31.1. Alli PE 1.2. Riitta LA 2.2. Jemina, Lumi, Aamu SU 3.2. Kynttilänpäivä Hugo, Valo VIIKKO 6 MA 4.2. Ronja, Armi TI 5.2. n J.L. Runebergin päivä Asser KE 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki TO 7.2. Riku, Rikhard PE 8.2. Laina LA 9.2. Raija, Raisa SU 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna VIIKKO 7 MA 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki TI 12.2. Elma, Elmi Massa on taiteen suhteen vaativaista: se vaatii sellaista mikä ei siltä mitään vaadi. Kaarlo Marjanen (1899 – 1984) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 30.1.–12.2. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fisivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Kynttilänpäivä Luuk. 2: 22-33 ? Joulusta on mennyt 40 päivää ja silloin Jeesus vietiin lain mukaan temppeliin. Kynttilänpäivän – küünlapäev – nimi tulee siitä tästä, että juuri tänä pyhänä oli tapana vihkiä kirkossa käyttöön koko vuoden aikana käytettävät kynttilät. Voisi sanoa, että kynttilänpäivän merkitys on valon voitto maailmassa. Valo on mahtavaa. Talvi on meillä aika pitkä ja aika pimeä. Se lisää masennusta, siksi pimeyttä vastaan on taisteltava. Varmasti juuri tämän takia on pohjoismainen asuntojen valaisutyyli hyvin laadukasta. Kynttilänvalo eroaa kuitenkin sähkövalosta siinä, että kynttilänvalo on luonnollista ja antaa lämpöä. Siispä sytytämme kynttilän juuri silloin, kun elämässä tarvitaan tukea. Kastekynttilä antaa elämälle valoisan alun ja toivon siitä, että Jumala johtaa kastettua elämää. Haudalla sytytetty kynttilä kertoo surusta ja toivosta, että poisnukkunut ihminen löytää tien valoisaan paikkaan. Jouluna, vuoden pimeämpänä aikana sytytetään kuuseen kynttilöitä tuomaan valoa pimeyteen. Jeesus vietiin jo pikkuvauvana mukaan temppeliin, kuten oli tapana ja kuten laki määräsi. Meidän elämässämme voi kirkko olla tukea antavana voimana juuri silloin, kun muualta ei apua löydy. Aina, kun elämässä on kysymyksiä ja ongelmia, voi mennä kirkkoon, etsiä sieltä tukea. Voi sytyttää kynttilän siellä tai kotona ja ajatella sen valossa elämän tärkeitä kysymyksiä ja arvoja, jotka kantavat. Pienikin valo voittaa pimeyden. Se antaa voimaa mennä eteenpäin. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev-lut kirkon pappi ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. Opetus järjestetään yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 30.1. klo 18–19.30 Rikhardinkadun kirjaston lukupiirissä tutustutaan havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustellaan esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel. fi / 09 310 85913 Tervetuloa! ? Helsingin XXI Flamencofestivaali Avajaispäivä: Yllättäviä kohtaamisia Lauantaina 2.2. klo 12.30 ja 15 Kirjatorni, 2. krs Helsingin XXI Flamencofestivaalin avajaispäivänä nähdään Rikhardinkadun kirjastossa kaksi esitystä: klo 12.30 Kaksi tuolia (Anna Murtola, Anna Dantchev) ja klo 15 Kanteletar por flamenco (Pauliina Kauppila, Marjo Smolander ja Sari Pikkarainen). Kotimaiset flamencotaiteilijat on haastettu luomaan uusia paikkasidonnaisia pienoisteoksia ennakkoluulottomissa kokoonpanoissa, dialogissa kaupungin eri paikkojen ja ihmisten kanssa. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Kinopiiri Maanantaina 4.2. klo 18–20 Tervetuloa mukaan Rikhardinkadun kirjaston Kinopiiriin! Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Maanantaina 4.2. keskustellaan Joel & Ethan Coenin elokuvasta Blood Simple (1984). Elokuvan tallennetta voi kysyä lainaan Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistosta. Lisätietoja antaa: jyrki.heinonen@hel.fi. ? Helsingin XXI Flamencofestivaali: Musiikkidokumentti Keskiviikkona 6.2. klo 16, 17 ja 18 Kokoustila Ture, 1. krs Rikhardinkadun kirjastossa näytetään Saamelaisten kansallispäivänä Ellen Pontaran musiikkidokumenttia Origins a window towards voices, joka syventyy flamencolaulun ja saamelaisen joikun musiikilliseen ja kulttuuriseen kohtaamiseen. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Kirjanjulkistustilaisuus: Anu Patrakan ”Syyllisyyden ranta” Lauantaina 9.2. klo 13.30–15.30 Lukusali, 3. krs Vuonna 2017 ensimmäisen rikosromaaninsa julkaissut Anu Patrakka kertoo kolmannen rikosetsivä Rui Santosin tähdittämän kirjan syntyvaiheista ja kirjoittamisprosessista. Syyllisyyden ranta (Into Kustannus) on psykologinen rikosromaani, jossa idylliset portugalilaiset pikkukylät, maalaustaide ja rikos yhdistyvät toisiinsa arvaamattomasti. Tervetuloa! ? Helsingin XXI Flamencofestivaali Päättäjäiset: Flamenco ja dialogi Sunnuntaina 10.2. klo 15–16.30 Kirjatorni, 2. krs Helsingin Flamencofestivaalin päättäjäistapahtumassa Rikhardinkadun kirjastossa käsitellään festivaalin dialogiteemaa fyysisesti ja verbaalisesti. Luentoperformanssi innostaa ja yllättää, paneelikeskustelussa sidotaan yhteen viikon tunnelmat. Mukana festivaalin taiteellinen tuotantoryhmä sekä viikon aikana esiintyneitä taiteilijoita. Vapaa pääsy, tervetuloa! Johanneksenpuiston yleisilme uudistetaan ? Kaupunki on aloittanut Johanneksenpuiston ympäristön uudistamistyön. Suunnittelualue pitää sisällään Johanneksenpuiston lisäksi myös Laivurinrinteen pienen nimettömän kolmionmuotoisen puistikon. Suunnitelmaluonnokset tulevat kokonaisuudessaan nähtäville sekä kaupunkiympäristötoimialan verkkosivuille että asiakaspalvelupisteeseen 6.2.-20.1.2019 väliseksi ajaksi. Uudistus on kauan kaivattu. Johanneksenpuiston yleisilme on jo useamman vuoden ajan ollut suoraan sanottuna kelvoton. Erityisesti urheilukentän pääty rakennusparakkeineen on ollut varsinainen häpeätahra. Johanneksen kirkko lähiympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kirkkoympäristöön. Vuonna 1914 valmistunutta puistokokonaisuutta on edellisen kerran ehostettu 1980-luvulla. Yleisilmeen päivittämiselle on siis ilmeinen tarve. Uudistuksen tavoitteena on arvokas kaupunkikuva säilyttäen rakentaa toimiva ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Uudistuksen yhteydessä on tärkeää huolehtia merkittävän kulttuuriympäristön säilymisestä. Kirkkoa ja sen lähiympäristöä ei saa kuitenkaan ylisuojella, jolloin vaarana on toiminnallisuuden ja käytettävyyden merkittävä heikentyminen. Johanneksen kenttä uudistetaan peruskorjauksen yhteydessä. Kentän päädyt palautetaan kaareviksi ja kentän pintamateriaaliksi on kaavailtu harmaata hiekkatekonurmea. Tekonurmi mahdollistaa kentän monipuolisemman käytön. Uudistuksen yhteydessä ei kuitenkaan ole tarkoitus rakentaa tekojäätä, mitä voidaan pitää suunnitelman keskeisenä puutteena. Tältä osin suunnitelma kaipaa päivitystä. On korkea aika saada tekojääkenttä Joharille! Johanneksen kentän lisäksi puiston leikkija oleskelupaikkoja uudistetaan. Myös lippakioskin ympäristön aluetta on tarkoitus kohentaa erilaisin istutuksin ja muin toimenpitein. Lisäksi koko Johanneksenpuiston alueen valaistusta on tarkoitus lisätä. Tämä on omiaan parantamaan tällä hetkellä suhteellisen pimeän puistoalueen turvallisuutta. Kokonaisuutena ottaen Johanneksenpuiston suunnitelmaluonnosta voi pitää hyvänä. Muutamia parannusehdotuksia on kuitenkin syytä tehdä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia Johanneksen kentän pintamateriaalin uusimisen yhteydessä tekojääkoneiston rakentamisesta kentän alle. Jälkikäteen laitteiston rakentaminen on nimittäin erittäin vaikeaa ja kallista. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Kolmatta kertaa järjestettävä Helmi-monologifestivaali tulee taas M onimuotoinen monologitapahtuma tuo helmikuiseen Helsinkiin neljä esittävän taiteen sooloteosta. Teatteri ILMI Ön tiloissa tapahtuvan festivaalin avausesityksenä on Eero Ojalan monologiesitys ”Laiha mies”, jossa Ojala tulkitsee Fernando Pessoan runoutta. Lausuntapiireissä tunnettu Ojala on valittu Vuoden nuoreksi lausujaksi Kajaanin Runoviikolla. Laulaja-lauluntekijä Liila Jokelin ilahduttaa festivaalikansaa omilla musiikillisilla ulostuloillaan, jonka jälkeen lauteille nousee televisiostakin tuttu stand up-koomikko Fathi Ahmed. Illan päättää pitkän linjan indienäyttelijä Heikki Herva teoksellaan ”Herra von Trapp ja Musiikin sointi”. Herva on valmistanut esityksensä yhdessä ohjaaja Pauliina Hulkon kanssa. Herra von Trapp ja Musiikin sointi, kuvassa näyttelijä Heikki Herva. Kuva: Onni Pirkola. Helmi-monologifestivaalin ovet avataan lauantaina 2. helmikuuta klo 17.00, ja esityksiä on tasatunnein klo 18.00 alkaen. Tapahtuman järjestää näyttelijä Jussi Lankoski, joka on toiminut festivaalin alullepanijana sekä taiteellisena johtajana viimeiset kolme vuotta. Lisätietoja ja lippuja saa sähköpostitse osoitteessa helmimonologifestivaali@ gmail.com.
7 Nro 2 • Viikot 5-6/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko 02.02. klo 18-19 Iltakirkko 03.02. klo 10-11:30 Kynttilänpäivän perhemessu 09.02. klo 18-19 Iltakirkko 10.02. klo 10-11:30 Messu Helsingin tuomiokirkon krypta 30.01. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa 30.01. klo 12-12:20 Päivärukous 31.01. klo 12-12:30 Viikkomessu 31.01. klo 15-17 Pappi tavattavissa 01.02. klo 12-12:20 Päivärukous 04.02. klo 12-12:20 Päivärukous 04.02. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 05.02. klo 12-12:20 Päivärukous 05.02. klo 15-17 Pappi tavattavissa 06.02. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa 06.02. klo 12-12:20 Päivärukous 06.02. klo 18 Kirjallisuusilta: Amos Oz-Juudas 07.02. klo 12-12:30 Viikkomessu 07.02. klo 15-17 Pappi tavattavissa 08.02. klo 12-12:20 Päivärukous 08.02. klo 18 Luottamuksen messu 10.02. klo 10-11 Pyhäkoulu 11.02. klo 12-12:20 Päivärukous 11.02. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 12.02. klo 12-12:20 Päivärukous 12.02. klo 15-17 Pappi tavattavissa Helsingin tuomiokirkon kappeli 30.01. klo 18 Kristillinen meditaatio 01.02. klo 17-18 Sunnuntain perhemessujen ukulelepaja 06.02. klo 18 Kristillinen meditaatio 12.02. klo 18 Lähetysompeluseurat-kutoen, kuunnellen ja keskustellen Mikael Agricolan kirkko 30.01. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Ilmastonmuutos ja pieni ihminen 30.01. klo 19:30-21 Agricolamessu 31.01. klo 10-12 Perhekerho 03.02. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 03.02. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 03.02. klo 12-13:30 Messu 03.02. klo 18-21 Tuomasmessu 06.02. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Voiko persoonallisuus muuttua aivosairauksien myötä? 06.02. klo 19:30-21 Agricolamessu 07.02. klo 10-12 Perhekerho 10.02. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 10.02. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 10.02. klo 12-13:30 Messu 10.02. klo 18-21 Tuomasmessu Meilahden kirkko 03.02. klo 15-17 Gospelia kaikille Mass Choir III Suomenlinnan kirkko 30.01. klo 14-16 Keskiviikkokahvit 31.01. klo 16-18 Isojen olkkari 03.02. klo 14-15:30 Perhemessu 05.02. klo 14-17 Koululaisten olkkari 06.02. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kirkon kryptassa 07.02. klo 16-18 Isojen olkkari 12.02. klo 14-17 Koululaisten olkkari Vanhakirkko 30.01. klo 08-08:30 Aamumessu 30.01. klo 19-20 Eviva-kuoron konsertti 31.01. klo 18-19:30 Wannabe Singers -laulukoulukuoro 02.02. klo 10-11:30 Wannabe Singers -laulukoulukuoro 03.02. klo 10-11:30 Messu 05.02. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 06.02. klo 08-08:30 Aamumessu 10.02. klo 10-11:30 Messu 12.02. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 30.01. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 31.01. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 31.01. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 01.02. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 06.02. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 07.02. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 07.02. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 08.02. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone Bulevardin sisäpihan kerhohuone 04.02. klo 18 Raamattupiiri 11.02. klo 18 Raamattupiiri Hyvän toivon kappeli 03.02. klo 11-14 Hyvän toivon kappelin 1-vuotissyntymäpäivät 03.02. klo 12-13:30 Messu 04.02. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 04.02. klo 13-15 Musamuorit 04.02. klo 14-19 Hyvän toivon kappelin 1-vuotissyntymäpäivät 05.02. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 05.02. klo 13-14:30 Vauvakerho 05.02. klo 14-16 Kappelikahvila 05.02. klo 14-19 Hyvän toivon kappelin 1-vuotissyntymäpäivät 05.02. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 06.02. klo 14-19 Hyvän toivon kappelin 1-vuotissyntymäpäivät 07.02. klo 14-19 Hyvän toivon kappelin 1-vuotissyntymäpäivät 07.02. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 09.02. klo 09:30-16 Hyvän toivon kappelin 1-vuotissyntymäpäivät 09.02. klo 09:30-12 Sateenkaariperhekerho Jätkäsaaressa 09.02. klo 13-16 Perhekerho Jätkäsaaressa 10.02. klo 12-13:30 Messu 11.02. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 11.02. klo 13-15 Musamuorit 12.02. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 12.02. klo 13-14:30 Vauvakerho 12.02. klo 14-16 Kappelikahvila 12.02. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 31.01. klo 15-17 Perhekerho 07.02. klo 15-17 Perhekerho Muut tapahtumat 08.02. klo 17-10.02. klo 14 Perheleiri (Kallio, Töölö, Tuomiokirkko) Siuntion Korpirauhassa. Vaatii ilmoittautumisen Teatteri Kultassa näytelmä Palapeli Marzi Nyman, Mirja Mäkelä ja Espoo Big Band Savoy-teatterissa Annantalossa ja Caisassa tapahtuu M usiikin monivaikuttaja Marzi Nymanin ja Espoo Big Bandin uuden Espoo Suite -albumin julkaisua juhlistetaan Savoy-teatterissa 16.2. Konsertissa kuullaan myös jazzlaulaja Mirja Mäkelän sävellyksiä. Marzi Nymanin seitsenvuotinen työ Espoo Big Bandin (EBB) kapellimestarina saa uuden virstanpylvään, kun Nymanin Espoo Suite -albumin sävellykset heräävät henkiin Savoy-teatterin konsertissa. Lähes neljälläkymmenellä levyllä esiintynyt Nyman on saanut mainetta monipuolisena kitaristina muun muassa Lenni-Kalle Taipale Trion, Anna-Mari Kähärän Orkesterin sekä kotimaisten pop/ rock-kokoonpanojen riveissä. Nyman suhtautuu myös säveltämiseen intohimoisesti. Espoo Suite -albumin sävellyksissä voi kuulla sävyjä niin klassisen musiikin säveltäjä Igor Stravinskystä kuin Duke Ellingtonistakin, Nyman kuvailee. Keskeinen teema on Espoo, jota Nyman kutsuu ”Suomen Sveitsiksi”. – Big bandin historiaa kumartavaa materiaalia, avoimempaa eurooppalaista sointia ja vähän vanhempaa elokuvallista big band -musaa, Nyman avaa uuden levyn tyyliä. Uutta nousukauttaan elävä Espoo Big Band (EBB) tunnetaan erityisesti uuden kotimaisen musiikin esittäjänä. Kolmen vuosikymmenen taipaleensa aikana se on esiintynyt useilla maailman kuuluisilla jazzfestivaaleilla, North Sea Jazz, Detroit, Montreaux ja Pariisi mukaan lukien. Yhtye on toiminut vuodesta 1980. Savoy-teatterin konsertissa kuullaan myös jazzkonkari Mirja Mäkelän musiikkia levyiltä Runoisa (2006) ja My Hidden Joys (2016). Konsertissa kuultavat sovitukset big bandille ovat Marzi Nymanin, Mikko Hassisen ja Ville Vannemaan käsialaa. Laulaja ja säveltäjä Mirja Mäkelä on johtanut omia yhtyeitään yli 20 vuotta sekä toiminut useiden pienyhtyeiden ja big bandien solistina. Mäkelän ja EBB:n yhteinen historia ulottuu kauas: ensimmäinen yhteinen esiintyminen oli jo 1990-luvulla orkesterin perustaneen Martti ”Mape” Lappalaisen (k. 2011) johdolla. Espoo Big Band: 2 sets, 2 stories feat. Marzi Nyman & Mirja Mäkelä la 16.2.2019 klo 19.00 Marzi Nyman ja Mirja Mäkelä. Kuva: Maarit Kytöharju Ohjaaja Jorma Hellström. Kuva: Jorma Hellström Mikko Ravantti, Katy Suutari, Vesa Salmi. Kuva: Mikael Rekola T eatteri Kultsassa saa lauantaina 2.2.2019 ensi-iltansa Jorma Hellströmin näytelmä Palapeli. Palapeli on nostalginen draamakomedia syntymäpäivästä. Entisten koulukavereiden jälleennäkeminen sekoittaa muistojen palaset uuteen järjestykseen. Juhlan alla muistellaan värikästä ja huoletonta nuoruusaikaa, jolloin murheet olivat tuntemattomia. Silloin vielä elämän täytti musiikki, kauniit tytöt ja elämisen halu. Vai näinkö se oli? 90-luvun lopulle Seurasaareen sijoittuva musiikillinen näytelmä kertoo unelmista, petoksesta ja anteeksiannosta. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Jorma Hellström. Ensi-ilta la 2.2.2019, klo 19.00 Muut esitykset: ti 5.2./ pe 8.2./ la 9.2. huom klo 17.00/ ti 12.2./ pe 15.2/ la 16.2. huom 17.00/ ti 19.2./ pe 22.2./ la 23.2. huom klo 17.00. Esitykset klo 19.00, ellei toisin mainita. Esityksen kesto noin 1 h 45 min (sisältää väliajan). Esitykset Teatteri Kultsassa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki. Liput ennakkoon 15 €/12 €, ovelta 17 €/14 €, www. teatterikultsa.fi ANNANTALO, Annankatu 30 • pe 1.2.2019 klo 10.00–12.00 Naperokino: Luovuus ja taiteet. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Vapaa pääsy • pe 1.2.2019 klo 18.00 Duo Bold Absurdium. Duo Bold Absurdium on alati muuttuva, esityshetkeen ja katsojien läsnäoloon reagoiva teos. Liput 10/7 € (+ mahd. toim.kulut) • la 2.2.2019 klo 13.00 Duo Bold Absurdium. Duo Bold Absurdium on alati muuttuva, esityshetkeen ja katsojien läsnäoloon reagoiva teos. Liput 10/7 € (+ mahd. toim.kulut) • la 2.2.2019 klo 14.00 DanceAbility. Lasten tanssitunti. Vapaa pääsy • su 3.2.2019 klo 13.00–15.30 Sunnuntaitreffit: Tulevaisuustreffit. Koko perheen työpaja, jossa lähdetään tutkimusmatkalle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Vapaa pääsy • ma 4.2.2019 klo 10.00–11.30 ja klo 12.30–14.00 Taideneuvola: Postin tuo Pate jokaisen luo. Taideneuvola innostaa ja opastaa helsinkiläisiä vanhempia ja 3–6-v. lapsia tekemään ja kokemaan taidetta yhdessä. Vapaa pääsy • ti 5.2.2019 klo 18.00 Duo Bold Absurdium. Duo Bold Absurdium on alati muuttuva, esityshetkeen ja katsojien läsnäoloon reagoiva teos. Liput 10/7 € (+ mahd. toim.kulut) • to 7.2.2019 klo 17.00–20.00 Työpajat nuorille: The Movement. Osallistavaa toimintaa kulttuurista ja mediasta inspiroituville nuorille. Vapaa pääsy CAISA, Kaikukatu 4 • pe 1.2.2019 klo 18.00 ja la 2.2.2019 klo 18.00 Äidin kirje. Äidin kirje on suomalais-venäläinen tositapahtumiin perustuva esitys, joka kuvaa ihmisten kohtaamisia ja yhtäläisiä kohtaloita viime vuosisadan historiallisissa myllerryksissä. Liput 10/5 € (+ mahd. toim.kulut) • ma 4.2.2019 klo 16.00–20.00 Kiinalainen uusivuosi. Lohikäärmeet ja leijonat tanssivat nyt Kansalaistorilla ja Oodissa. Vapaa pääsy • ke 6.2.2019 klo 18.30 World In Motion Now! Global music ja World Music School. Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelman kaikille avoin iltatyöpajasarja. Vapaa pääsy
8 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 Puistoja katupuiden hoitotöitä keskustassa Helsingin kantakaupunkia. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle H elsingin kaupunki aloittaa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamisen. Tavoitteena on päivittää asemakaavat vastaamaan nykyistä rakennettua tilannetta, mahdollistaa kantakaupungin kehittäminen uuden yleiskaavan mukaisesti sekä saada nykyistä selkeämmät ja tasapuolisemmat lähtökohdat yksittäisten rakennushankkeiden ohjaamiseen. Kaavojen ajantasaistaminen koskee ennen 2000-lukua voimaan tulleita asemakaavoja alueella, joka ulottuu Kaivopuistosta Taka-Töölöön ja Vallilaan. Kaavatyön ulkopuolelle on rajattu muun muassa ydinkeskusta, Katajanokka, Hakaniemi ja Teollisuuskadun ympäristö. Kantakaupungissa on paljon asemakaavoja, jotka eivät vastaa nykyistä tilannetta tai jotka ovat vanhentuneet tavoitteiltaan. Kaavoja on aina 1800-luvulta nykypäivään. – Muutama vuosikymmen sitten kantakaupungin asemakaavoihin merkittiin tarkoituksellisesti vähemmän rakennusoikeutta kuin olemassa olevassa rakennuksessa. Tämä oli keino, jolla vanhoja rakennuksia suojeltiin purkamiselta. Nyt suojeluun on parempiakin tapoja, johtava arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen Helsingin kaupungilta sanoo. – Kaavojen paikkansapitämättömät tiedot ovat mutkistaneet prosessia esimerkiksi silloin, kun kiinteistössä on haluttu tehdä pieniä muutostöitä. Kun suojelutavoitteet, rakentamisen määrä, rakennusten kaavaan merkityt käyttötarkoitukset ja muut kaavan määräykset saadaan vastaamaan todellisuutta ja nykypäivän tavoitteita, niin lähtökohdat kiinteistönomistajien tasapuoliselle kohtelulle esimerkiksi rakennushankkeiden yhteydessä paranevat huomattavasti. Se myös sujuvoittaa ja selkeyttää tulevien kaavamuutosten laatimista ja rakennuslupien myöntämistä. Kaavojen ajantasaistaminen ei yksinään mahdollista uudisrakennushankkeita, vaan niihin vaaditaan erillinen kaavamuutos. Ajantasaistaminen ei myöskään koske vireillä olevia hankkeita. Kantakaupungin monipuolisuutta turvataan kaavoilla Yleiskaavan tavoitteena on vahvistaa kantakaupungin asemaa vetovoimaisena, monipuolisten toimintojen keskittymänä. Ajantasaistettavilla asemakaavoilla varmistetaan, että kantakaupungissa säilyy monipuolisesti erilaisia toimintoja – asumista, työpaikkoja ja palveluita. Esimerkiksi rakennusten maantasokerrokset osoitetaan ensisijaisesti liikeja toimitilakäyttöön. Kantakaupungissa on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia, rakennuksia, puistoja ja aukioita, joita ei ole vielä suojeltu asemakaavalla. Kaavatyössä kartoitetaan suojeluarvoja ja suojelumerkintöjä päivitetään. Kaavoituksen yhteydesHelsingin kaupungin arboristi tekee hoitoleikkauksia Esplanadinpuiston lehmuksille. Kuva: Roy Koto Jatkoa sivulta 3 K aatoja ja hoitotöitä tehdään pitkin kantakaupunkia, mm. Eläintarhan, Eiran, Kaivopuiston, Pasilan, Punavuoren, Topeliuksenkadun, Tähtitorninvuoren, Töölönlahden ja Ullanlinnan alueilla. Hoidon tai poistojen kohteina on monia eri puulajeja, mm. hevoskastanjat, jalavat, koivut, lehmukset, lepät, männyt, pajut, sekä vaahterat. Työt tehdään osittain kiipeilytekniikalla ja nostokorin avulla. Jäätyneen maan aikana tehdyt poistot helpottavat jälkitöitä, kun kaadot eivät riko nurmipintoja. Lisäksi raskailla koneilla voidaan liikkua muutoin pehmeilläkin alustoilla maan ollessa jäässä. Kaatotyöt päättyvät hyvissä ajoin ennen lintujen pesintäaikaa. Lisäksi kevään aikana tehdään paljon leikkauksia ja kuntoarvioita yhteensä sadoille puille. Leikkauksia tehdään niin nuorille kuin vanhoillekin puille, nuorille rakenneleikkauksia ja vanhoista poistetaan pääosin kuolleita oksia. Lisäksi jalavista poistetaan tai pienennetään jalavanpakurin lahottamia latvahaaroja. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
9 Nro 2 • Viikot 5-6/2019 Raide-Jokerin toteutus etenee kaupunkien päätöksentekoon Jatkoa sivulta 3 R aide-Jokeri-pikaraitiotien lopullinen kustannusarvio on 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa. Helsingin osuus kustannusarviosta on 268 ja Espoon 118 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on 368 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, jossa aiempi hankepäätös on tehty. Korotus aikaisempaan hankepäätöksen kustannusarvioon on siis 93 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. – Kustannusarvio perustuu allianssin kehitysvaiheessa laadittuihin tarkentuneisiin suunnitelmiin ja laskelmiin. Toteutusmallina allianssi ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos kustannusarvio pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli kustannusarvio ylitetään, vastaavat palveluntuottajat omalta osaltaan ylityksestä. Allianssimallissa kustannukset ovat aina läpinäkyviä ja laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, kertoo Raide-Jokeri-projektin tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski. Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot ovat kesäkuussa 2016 tehneet päätöksen Raide-Jokerin hanke-suunnitelman mukaisesta kustannusarviosta, joka oli 275 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. Koska nyt valmistunut kustannusarvio on tätä korkeampi, etenevät kustannukset uudelleen kaupunkien päätettäväksi. Päätöksenteko alkaa Helsingissä HKL:n johtokunnasta, jossa asiaa käsitellään 25.1.2019. Espoossa käsittely alkaa kaupunginhallituksesta 28.1.2019. Tämän jälkeen päätöksenteko etenee molemmissa kaupungeissa kaupunginvaltuustoihin. Tavoitteena on, että Raide-Jokerin rakentaminen voitaisiin aloittaa kesäkuussa 2019. Mikäli rakentaminen päästään aloittamaan kesäkuussa 2019, voi pikaraitiotien liikennöinti alkaa kesäkuussa 2024. Raide-Jokeri-pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää raitiotieinfran lisäksi varikon toteuttamista ja pikaraitiovaunukaluston hankintaa. Lisäksi kaupungit tilaavat Raide-Jokeri-allianssilta liittyviä hankkeita, jotka on järkevää toteuttaa samanaikaisesti pikaraitiotien rakentamisen kanssa. Allianssi toteuttaa raitiotieinfran lisäksi Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon, josta kaupungit tekevät erillisen hankepäätöksen kevään aikana. Allianssin laatima kustannusarvio varikon toteuttamiselle on 69,5 miljoonaa euroa marraskuun 2018 hintatasossa. Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Palveluntuottajia ovat urakoitsijat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy (entinen VR Track Oy) sekä suunnitteluorganisaatiot Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja NRC Group Finland Oy. Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan Jatkoa sivulta 3 L isäksi peruskorjauksessa korjataan rakennuksen esteettömyyttä, tilaja paloturvallisuutta sekä rakennuksen sisäilmaolosuhteita. – Päärakennuksen vanha osa on valmistunut vuonna 1832 eikä se vastaa nykyaikaisia esteettömyyssäädöksiä. Myös rakennuksen julkisivut kunnostetaan ja vanhentuneet talotekniset järjestelmät uusitaan. Peruskorjauksen jälkeen tilat ovat nykyistä toimivampia ja saavutettavampia, kertoo yliopiston toimitilajohtaja Teppo Salmikivi. Päärakennuksen ison juhlasalin on tarkoitus olla käytössä toukokuussa 2021 promootiossa ja opetustilojen on tarkoitus valmistua syyslukukauden 2021 alussa. Toisen korjausvaiheen osalta eli Fabianinkadun puoleisen uuden osan korjauksesta tehdään tarkempi suunnitelma myöhemmin ja siitä myös päätetään erikseen. Kokonaisuudessaan päärakennuksen peruskorjauksen arvioitu kesto on viisi vuotta. Peruskorjaus toteutetaan allianssiurakkana, jossa allianssiosapuolina ovat Helsingin yliopisto, YIT Suomi Oy ja Jeskanen–Repo–Teränne Arkkitehdit Oy. Peruskorjausta on suunniteltu yhdessä yliopiston työntekijöiden, rakennuksen toimijoiden sekä lukuisten asiantuntijoiden kanssa. Muun muassa esteettömyysasioiden osalta on kuultu Kynnys ry:tä. Helsingin Telakkaranta uudistuu Kahdeksankerroksinen Annex valmistuu arviolta kesällä 2021. Siinä on 29 asuntoa, joista yli puolet on tällä hetkellä myyty tai varattu. Kuva: Skanska Osa asunnoista on kaksikerroksisia. Kuva: Skanska Helsingin kantakaupunkia. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen sä tutkitaan myös kestävyyttä parantavien toimenpiteiden mahdollisuuksia. Lähtökohtia Keskustavision keskusteluista Asemakaavojen ajantasaistamista on pohjustettu viime vuonna aloitetulla Keskustavisio-työllä. Siinä hahmoteltiin yhdessä kaupunkilaisten, eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa kantakaupungin vahvuuksia ja kehittämistavoitteita eri näkökulmista. Keskustavisio valmistuu keväällä, ja sen tuloksia hyödynnetään sekä kaavojen ajantasaistamisessa että alueen muissa kaavahankkeissa. Osallistumisja arviointisuunnitelmaan voi tutustua 14. tammikuuta–4. helmikuuta kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Asemakaavojen päivittäminen aloitetaan laatimalla kaavoituksen periaatteet, jotka viedään kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Sen jälkeen laaditaan alueittaisia kaavaluonnoksia, joista työstetään palautteen pohjalta kaavaehdotukset päätöksentekoon vuosina 2021–2024. Lopullisesti kaavoista päättää kaupunginvaltuusto. Jatkoa sivulta 3 A suinrakennusten yhteyteen on suunniteltu myös liiketiloja, jotka soveltuvat esimerkiksi hyvinvointi-, kahvilatai ravintolatoimintaan ja tarjoavat siten lähipalveluita alueen asukkaille. Alueelle on rakenteilla myös Euroopan kemikaaliviraston ECHAn käyttöön tuleva toimistokokonaisuus sekä maanalainen kolmikerroksinen pysäköintihalli asukaspysäköintiä ja muuta pysäköintiä varten. Pysäköintihallin sisäänajo tulee Punavuorenkadulle. Alueen liikenneyhteydetkin ovat uudistumassa. Esimerkiksi Telakkakatu kokee suuren muutoksen, kun raitiovaunulinja alkaa kulkea sen kautta. Telakkakadun poikkikadut Pursimiehenkatu, Merimiehenkatu ja Punavuorenkatu tulevat jatkumaan Telakkarannan rantapromenadille saakka. Telakkakadun ratakuilu poistuu, ja liikennejärjestelyt uudistuvat kokonaan. Nyt Hietalahteen päättyvä raitiolinja 6 tulee jatkumaan Telakkakadun, Eiranrannan ja Laivakadun kautta Hernesaareen. Uuden raitiolinjan ensimmäinen vaihe valmistuu näillä näkymin kesällä 2021, jolloin liikennöinti uudella reitillä alkaa. Helsingin Telakkarannan tarina alkoi vuonna 1865, jolloin alueelle perustettiin ensimmäinen telakka. Rantapromenadin valmistuttua entinen teollisuusalue avautuu uudella tavalla kaupunkilaisille.
10 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Rosanna Kemppi (vas.) ja Kreeta Salminen antavat kaikkensa Jurkan modernissa Ibsenin Nukkekoti -sovituksessa Nora. Kuva: Marko Mäkinen. Niko Saarela (vas.) ja Juho Milonoff ovat KOM:n Ateriassa hampulaisbaarin työntekijöitä, joille työelämän valtasuhteet tulevat selviksi. Kuva: Patrik Pesonius. Mirjami Heikkinen (edessä) on kapinoiva tytär, Jukka Pitkänen jyrkkä pappi ja Ella Pyhältö sovitteleva vaimo Papin perheessä Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen. Pyry Nikkilä ja Minna Haapkylä tulkitsevat Q-teatterissa avioparia, joiden yhteys katoaa. Kuva: Patrik Pesonius. Laura Rämä (edessä) ja Jonnakaisa Risto ovat upseita esiintyjiä Asu-näyttämölorussa, joka tutkii riisumista ja pukemista elämän perustoimintoina Kirjalla. Kuva: Tani Simberg. Nuori Ella Mettänen esittää kolmekymppistä naista, jolle tavalliset asiat ovat vieraita ja Juha Kukkonen tekee mainion Urho-Kaleva-koiran osan Ryhmäteatterissa. Kuva: Mitro Härkönen. ? Syyskausi antoi mahdollisuuden nauttia monipuolisen hyvää aikuisteatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Nora kävelee kadulle Nukkekodista Mikä sopisikaan paremmin Kruununhaan pieneen, intiimiin huoneteatterin kuin vapaa uudelleen tulkinta Henrik Ibsenin ”Nukkekoti”-näytelmästä. Jurkassa on kaksi Noraa, ja esitys irtautuu niistä kulisseista, rooleista ja rajoista, joiden sisään nainen ei mahdu. Teatteri Jurkan Nora palaa Alma Lehmuskallion ohjauksessa ja Marie Kajavan käsikirjoitustuella alkuperäiseen vapauden kaipuuseen ja haluumme suojella ja hajottaa samaan aikaan ihan kaikki. Esitys selvittää, mitä tapahtui sen jälkeen tapahtuu Noralle, joka kävelee Nukkekodista ulos Vironkadulle. Rosanna Kemppi ja Kreeta Salminen ovat kaksi Noraa. Heillä on yhteisiä, vuorovaikutteisia kohtauksia, mutta myös paljon monologeja. Niiden tunneskaala vaihtelee laidasta laitaan elämänpohdinnoissa. Kemppi ryömii usein Jurkan lattiamaton alle etsimään itseään ja rajojaan; Salminen tekee hysteerisen mainion kohtauksen, jossa hän kiukuttelee satunnaiselle kanssaihmiselle, millaista on olla Esko Salmisen tytär. Jo suunympäristö, hymy ja silmät paljastavat isän! Norat aloittavat esityksen 1800-luvun siveissä kauluspaidoissa ja päättävät sen rennoissa asuissa fyysisesti vaativan tulkinnan jälkeen. Myötätuntoa saa vain viemärirotta KOM-teatterin ”Ateria” oli yksi syksyn odotettuja esityksiä. Harvoin on kritiikin ja katsojakäyttäytymisen välillä näin suurta ristiriitaa. Kriitikot ja teatteri-blogistit ylistivät. Istuin joulun alla yhdessä viimeisessä esityksessä, josta neljä katsojaa käveli ulos kesken kaiken. Näyttämöllä esiintyvä teatterijohtaja sanoo heidän perään: ”Terve”. Okko Leon teksti on työläiskuvaus vailla mitään sankaruutta tai uhrimieltä. Se kuvaa hampurilaisravintolaa, joka on ”evoluution päätepiste”. Niko Saarelan tulokas Meke tulee töihin vielä idealistisena maailmanparantajana, jota kokenut Juho Milonoff Koistisena opastaa talon rujoille tavoille, joihin kuuluvat selkeät alistussuhteet. Pian tulokas nousee vuoropäälliköksi ja alkaa puolestaan sortaa Koistista. Sääli on viimeinen asia, jota nämä kielipuolet kielimiehet keneltäkään kaipaavat. Myötätuntoa saa vain viemärirotta. Milonoff määritti tv-haastattelussa esityksen kuvaukseksi ”toksisesta maskuliinisuudesta” eli patriarkaatin, miehisen vallan haitallisuudesta. Mika Leskisen ohjaama Ateria on purevan tarkka esitys siitä, miten eriarvoiset rakenteet vaikuttavat ihmisiin, jotka ovat tuomittuja pyörimään kaiken nielevän hampurilaiskoneen rattaistossa. Tekijät puhuvat räjähdyspanoksesta, mutta esityksessä se vain tussahtaa. Molemmat näyttelijät ovat taitavia fyysisesti vaativassa esityksessä, jos kestää Milonoffin puhefraseerauksen maneerin. Olen siihen kyllä tottunut kymmenen vuoden katsomisella. Ateriassa ilkeät sanat, vihapuhetapa luo ilkeää todellisuutta. Paskatyön tekijöistä tulee aika paskoja ihmisiä. Vanha perhemalli väistyy kitisten ”Papin perhe” jatkoi Teatteri Avoimien Ovien uudistettujen klassikkotulkintojen sarjaa, johon pitkäaikainen johtaja Heini Tola on ohjaajana keskittynyt. Se on kunnianosoitus Minna Canthille, jonka jalanjäljissä teatteri on kulkenut vuosien ajan. Näytelmä on osa kirjailijan 175-juhlavuotta, joka alkoi 2018 ja huipentuu 2019. Juoni on isän vanhoillisuuden ja lasten uusien aatteiden törmäyskurssi. Pastori Henrik Valtarilla ja hänen vaimollaan Elisabethilla on kolme lasta, Jussi, Hanna ja Maiju. Lapset ovat kiinnostuneita niin naiskysymyksestä kuin työväen asioistakin. Pappi-isän mukaan naiset eivät ymmärrä asioita, eivätkä ne naisille kuulukaan. Isä toivoo poikaansa mukaan vanhoilliseen lehtityöhön, mutta Jussi valitsee liberaalin lehtityön. Lopulta isä näkee nuorimman taiteellisen tyttären Maijun teatterin ensi-illan jälkeen ja joutuu taipumaan. Lavastus on pelkistetyn yksinkertainen; tunnelma on tiivis nuorien, äidin, ja isän asenteille. Ankara puritanismi kuuluu aina kirkon kellojen soidessa. Yleisö seuraa näytelmää herkeämättä. Maijun roolissa Mirjami Heikkinen suorastaan värisee sisäistä ja ulkoista herkkyyttä. Seppo Merviä on uhmakas kapinapoika. Ella Pyhältö nöyränä ja perheen ristiriitoja sovittelevana, mutta myös tahtoaan osoittavana äitinä ja Outi Vuoriranta vanhempana sopeutuvana tyttärenä tekevät hienoa työtä. Olen nähnyt teatterin vakiohahmon Jukka Pitkäsen monen osan luotettavana taiturina, mutta en koskaan näin hyvänä kuin vanhoillisena pastorina. On ahdasta elää omassa ankarassa maailmassaan, jota oma vaimokaan ei ymmärrä. Vanhojen totuuksien täytyy väistyä uuden tieltä. Ihminen pyrkii vuoren yli toisen luo Helsingin keskisuurista ammattiteattereista Q-teatterin syysesitys oli mielenkiintoisin. ”Mount Everest” jatkaa jo monen vuoden ajan kehittynyttä, paikaltaan nyrjähtäneen maailman, tulkitsemista. Dramaturgia kodin, naapuritalon huoneen ja suurvuoren rinteiden välillä on onnistunut nopeine siirtymineen. Muutos maisemassa tapahtuu hetkessä, pienen valokatkoksen aikana, koska lavastus on täysin pelkistetty. Monisyinen psykologinen näytelmä, trilleri onnistuu Antti Hietalan käsikirjoituksessa ja ohjauksessa, johon Jani Volanen teki dramaturgian, jonka rakenne on todella tyylikäs. Yhtenä päivänä masentunut nainen ei vain jaksa enää liikkua kotisohvaltaan. ”Hän haluaa vain olla”. Hän näkee levottomia unia, joiden jälkeen kokee ulkopuolisen maailman uusin silmin. Kun näytelmä kuoritaan loppuun, ilmenee että häntä on petetty. Omalla miehellä on toinen koti naapuritalossa. Nainen päättää lähteä Mount Everestille huonosti varustautuneena. Näytelmä kertoo siitä, miten ihminen aina pyrkii toisen luo, vaikka vastassa olisi maailman korkein vuori. Elokuvissa ja tv-näytelmissä loistanut Minna Haapkylä ei minusta ole aina onnistunut Tunturikadun näyttämöllä. Osat ja tulkinnat ovat olleet jotenkin keinotekoisia, pinnistettyjä. Mutta nyt Haapkylä on vähäeleisen erinomainen masentuneen aviovaimon esittäjänä. Lotta Kaihua on toinen onnistuja monotoniseen puheeseen juuttuneena naapuritalon tyttärenä, joka on Barbie-asussa. Pyry Nikkilä on kireä aviomies, Pirjo Lonka naapuritalon outo äiti ja Paavo Kinnunen aika sekopäinen muuttomies. Tuuhean parran alta on vaikea nähdä näyttelijän ilmeitä. Ihmiseltä puuttuu turkki Baltic Circle –festivaalin mielenkiintoisimpia ja vaikuttavimpia esityksiä oli Katariina Nummisen ohjaama ”Asu” (Näyttämöloruja) Kirjan juhlasalissa. Teos tutki riisumista ja pukemista elämän ja esityksen perustoimintoina. Laura Rämä ja Jonnakaisa Risto esiintyivät ylipukeissa, pukeissa, puolipukeissa ja välillä ilman pukuja. He käyttävät perinteisen juhlaja esityspaikan suorakulmaista tilaa reunoja myöten taitavasti. Lopun yliäyräiden pukeutumisessa Risto tarvitsi yleisön kekseliästä apua vaatteiden riisumisessa päältään. Asun filosofia kuuluu: – Esityskin on puku joka puetaan. / Puhe vaatteena ja viittana. / Puhe joka riisuu ja viettelee. / Sanoiksi puettu. / Siis / kieliasun saanut. Esitykselle äiti on ”ihmisen ensimmäinen asunto” ja ”ensimmäinen vaate”. Ihminen on eläin, jolta puuttuu turkki ja jonka on ”tehtävä yl
11 Nro 2 • Viikot 5-6/2019 Heini Reynolds (vas.), Heidi Ripatti ja Tuija Pihkanen esittävät Kultsalla roolihahmoja, joilla on menossa kaaos elämässään, mutta nurkkaan ei mennä itkemään. Kuva: Mikael Rekola. Karoliina Franck (vas.), Eeva Litmanen ja Anna-Sofia Tuominen ovat vaikuttavia karjalaisnaisia Litmasen sukukokemuksiin perustuvassa näytelmässä KokoTeatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Outi Ikonen (vas.) ja Sirja Sauros ovat mainioita Valtimonteatterin Sykleissä naisina, joilla ei ole mitään puhuttavaa, ellei satu olemaan valkoiset housut jalassa. Kuva: Ilkka Saastamoinen. Joonas Heikkinen (vas.), Joanna Haartti, Olli Riikonen ja Niina Hosialuoma kohtaavat vieraan olion Takomon esityksessä. Kuva: Mitro Härkönen. Vallankumous syö lapsensa. Alma Pöystin esittämä Charlotte Gorday surmaa Carl Almin esittämä Marat`n kylpyammeeseen Universumissa. Kuva: Raisa Kilpeläinen. lään kannettava suoja”. Ei mennä nurkkaan itkemään Teatteri Kultsan syksyn viimeinen näytelmä ”Kaaos” on Kansallisteatterin nykyisen johtajan Mikä Myllyahon kirjoittama näytelmä kolmelle naiselle. Rooleissa ovat Tuija Pihkanen, Heini Reynolds ja Heidi Ripatti. Kaikilla naisilla, opettaja Sofialla, psykologi Julialla ja toimittaja Emmillä on menossa ankaraa kaaosta elämässään. He ovat ystäviä ja yrittävät tukea toisiaan. Kaaos on Elina Hagelinin ohjauksessa hulvaton musta tragikomedia kolmen naisen elämänhallinnan menettämisestä ja kaiken kestävästä ystävyydestä, jossa pidetään huolta toisesta.. Ystävyys piikittelee, naurattaa ja nostaa itsetuntoa ahdistavissa tilanteissa. Mikä parasta, naisilla on kadehdittavaa temperamenttia ja elämänasennetta vaikeuksista huolimatta. Räiskettä, pauketta ja miesten maailman keinojakin. Ei itketä vain nurkassa. Esitys puhuttelee ja pitää katsojan otteessaan koko näytelmän ajan. Kolme naisroolia muuntuu useiksi eri hahmoksi. Välillä tarvitaan koulun rehtoria, terapeutin miespotilasta, johon rakastutaan vastoin ammattietiikkaa, tai pikkutytöksi, joka soittaa Finlandiaa koulun 100v-juhlassa, tai tuomariksi. Sofia on opettaja, jonka koulua ollaan lakkauttamassa. Terapeutti Julialla on suhde potilaansa kanssa. Emmi on toimittaja, joka käy läpi huoltajuustaistelua ja saa yllättäviä raivonpuuskia. Yhden talven ja kevään aikana kaikki he kokevat rajuja mullistuksia, jotka saavat heidät tuntemaan, että elämä on luisumassa pois hallinnasta. Vaiettu sukutarina tulee julki Vielä ennen muistovuoden loppua ehti valmistua näytelmäksi ”Valmiina muistamaan” KokoTeatteriin. Se on sukutarina ja perustuu näyttelijä Eeva Litmasen Rajakarjalaisen isoäidin Anna Litmasen elämään sodan heitellessä perhettä rajan molemmin puolin. Anna ja Taneli Litmasella oli kolme lasta, jotka sota jälkiseurauksineen teki isättömiksi. Mies valitsi Venäjän, jossa annettiin tiedustelutehtäviä punapakolaisille. Annan elämässä alkoi vuosia kestänyt sekasortoinen, turvaton ja entistä suuremman köyhyyden sävyttämä jakso, johon liittyi usein pelko siitä, että tulee ammutuksi rajaa laittomasti ylittäessä. Olemmeko valmiita muistamaan? Tutustumalla isoäitiinsä Litmanen on tehnyt tutustumismatkan myös itseensä ja sukunsa historiaan ja vaikenemiseen. Näytelmässä nykyajan ja sisällissodan välillä ei ole aukkoa, vaan asiat tapahtuvat rinnakkain ja päällekkäin. Hienovireisen kaunista esitystä ryydittävät Litmasen sukulaisen Larin Parasken keräämät karjalaiset kansanlaulut. Kahdessa eri aikatasossa kulkevan esityksen rakenne on hyvin onnistunut. Litmanen kulkee näyttämöllä tuon tuosta tapahtumien kertojana ja runojen lausujana. Tiina Pirhonen ohjaa. Musiikista vastaavat Jussi Tuurna ja Vilma Timonen, joka välillä hyppää kanteleen ääreltä ja muista soitinpuikoista nopeasti kohtauksiin esittämään hersyvää karjalaisnaista taidolla. Anna-Sofia Tuominen on tavattoman herkkä ja uskottavan isoäidin osassa; hän myös laulaa kauniisti. Pyry Kähkönen on kiihkeä nuoren punakapinallisen uhossa; hän ei kaadu sodassa, mutta kuolee Venäjällä toverin selkään puukotukseen. Tatu Siivonen esittää monta sivuosaa, joista koomisimmat onnistuvat parhaiten. Litmasen teatteriperheen tytär Karoliina Franck on sekä hauska että traaginen eri osissaan. Esityksiä on vielä 26.-30.1. nähtävilllä. Klara ei jaksa suorittaa ”9 hyvää syytä elää” on tarina nuoresta naisesta, joka on pudonnut yhteiskunnan kelkasta, mitä tulee opintoihin, työelämään ja ihmissuhteisiin. – Sitä kutsutaan syrjäytymiseksi. Mutta ei kukaan oikeasti ole syrjässä. Jokainen on oman elämänsä keskipisteessä. Yhteiskunnan vaatimusten viidakossa, menestystä, superuria ja julkisuutta ihannoivassa ajassa, arvokkuutensa voi helposti hukata, Ryhmäteatteri perustelee Anna Krogeruksen näytelmää, joka kertoo kadotetun luottamuksen uudelleen löytämisestä. Näytelmä on pienten tilanteiden draama, jonka henkilöt ovat ”ulospäin vähäpätöistä väkeä, mutta sisältä suuria ihmisiä, kukin omalla tavallaan”. Sitten teatterin todellisuuteen. Ensimmäinen puoliaika oli melkoista haahuilua, näyttämöllä kulki kuusi ihmistä perättäisissä, liian lyhyissä, kohtauksissa, osin eri rooleissa ja mihinkään ei päässyt kiinni. Avecini karkasi väliajalla. Kriitikko jäi katsomaan, mikä kannatti. Toisella puoliajalla roolit saivat lihaa luiden ympärille Kaisa-Liisa Logrenin ohjauksessa. Nuori Ella Mettänen on Klara Harmaana hyvä; hän näyttää neuvottomalta, koska monet tavalliset asiat ovat ylivoimaisia. Suuri herkkyys ympäristölle on taakka, mutta myös mahdollisuus. Sulkeutunut epäonnistuja kasvaa valoon, toisista ihmisistä välittämiseen ja rakkauteen koiraa kohtaan. Urho-Kaleva –koiraa esittää teatterinjohtaja Juha Kukkonen, joka tekee erittäin onnistuneen paluun Helsinginkadun estradille. Koira kasvattaa Klaran hyvääoloa. Omaan ensimmäiseen kotiin muuttanut Klara antautuu uudelle lähiöympäristölleen. – Rosoisesta maisemasta löytyykin kauneutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rauniolta armoa, tekijät perustelevat romanttisesti kuin Aki Kaurismäki. Roskisten ja kauppojen kulmilla Minna Suuronen tekee yhden loistavan virolaishahmon, töykeän kaupankassan, Santtu Karvonen postimies-runoilijan nopeat mielialahäiriöt ja Robin Svartström ilkeän rappioalkoholistin. Kuukautisten kulttuurihistoriaa Valtimonteatterin ”Syklit” oli eri tekstija tyylilajeihin nojaava esitys siitä, mistä ei ole mitään puhuttavaa, ellei satu olemaan valkoiset housut jalassa, Asta Honkamaan kirjoittama ja ohjaama esitys lupaa kiinnostavasti. Ja todellakin tennisasuissa Outi Ikonen ja Sirja Sauros nauttivat ja vihaavat naisena olemisesta. Lavastus on hyvin pelkistetty, teepöytä ja mikrofoni, ja niiden välissä on juhlat. Naiset tietävät missä vaiheessa ovat, mistä ovat tulossa, ja sen mitä heille seuraavaksi tapahtuu. Puhutaan, pelataan, pestään toisen jalat jonkinlaisena raamatullisena rituaalina. Intiimiys ja etäisyys vaihtuvat, kun näyttelijät hakevat tilaansa. Alien palaa Fredantorille – Äiti aina sanoi, ettei hirviöitä ole olemassa. Mutta hän oli väärässä. Repliikki kuultiin Fredantorilla, Teatteri Takomon kokosyksyn näytelmässä ”Alien”, joka on saanut inspiraationsa v. 1979 scifikauhuleffasta. Pelko ja sankaruus saavat monta muotoa tässä esityksessä, joka on ollut ohjaaja Jukka Ruotsalaisen pitkäaikainen haave ja jonka hän nyt toteuttaa. Neljä näyttelijää matkaa läpi avaruuden syvässä unessa Takomo-aluksen uumenissa. Uni keskeytyy ja aluksen tietokone, äiti, antaa heille tehtävän. Heidän on tutkittava viesti, joka tulee pukuhuoneen uumenista. Yksi heistä lähetetään asialle. Hän palaa näyttämölle jotain kasvoihin tarttuneena… Tuttua kauhusaagaa populaarikulttuurin filmiklassikosta. Uutta ja kokeilevaa on se, että kullekin roolihenkilölle tai pikemmin näyttelijälle kehitetään rinnakkaistarinoita maanpäältä. Keski-ikäinen nainen muuttuu yksiössä hirviöksi, miesnäyttelijä paljastaa kehonsa ja koko näyttelijäseurue joutuu menemään uudelle tasolle. Vuorotellen he tarttuvat Alienin houkutukseen lavan takana ja häviävät. Näyttelijöinä on Takomon perusjoukkoa Joanna Haartti, Joonas Heikkinen ja Niina Hosiasluoma täydennettyä nuorella Olli Riipisellä. Haartti artikuloi tapansa mukaan tarkasti painottaen, mikä korostuu yhdessä pitkässä monologissa. Heikkinen ja Hosiasluoma laittavat koko kehonsa peliin. Riipinen istuu myös hyvin Takomon viistoon maailmankuvaan, mutta hän jää sivuun, kun yrittää lavalle uutena roolihenkilönä. Se ei sovi muille: –Teos edellä, on Takomon perusajatus, Heikkinen todistaa. Upeimman roolisuorituksen tekee Ruotsalainen itse Alienin puhumattoman uskottavassa hirviöasussa. Muuttaako yksilö vai joukko maailmaa? Syksyn lumoavin teatteriesitys esitys nähtiin Teatteritalo Universumin Betania-kirkkosalissa Punavuoressa kolmen suomenruotsalaisen pienteatterin Klockriketeatern, Sirius Teatern ja Teater Mestola yhteistyönä. Esitys oli ruotsiksi, ja arkaaisen kielen takia paikoin vaikeasti ymmärrettävää, mutta onneksi se saa suomenkielisen ensi-illan Espoon kaupunginteatterissa 22.3.2019. Juha Hurmeen mahtava taito kiteyttää ulkomaisia ja kotimaisia klassikoita näyttämölle ansaitsee sen. Teksti on kuulun saksalaissyntyisen kirjailijan Peter Weissin. Aika on Ranskan vallankumouksen jälkeiset kuohuvat vuodet. Näyttämöllä on kaksi historian suurmiestä, jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille nimensä antanut ranskalainen aristokraatti, kiistelty filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Hän ohjaa näytelmää näytelmässä, jonka esittävät Charentonin mielisairaalan potilaat sairaalan johtajalle; de Sade on itsekin siellä potilaana. Aiheena on marttyyrimyyttisen kuuluisa Marat’n kuolema ja siihen johtaneet historialliset tapahtumat. Hänet murhaa girondisteihin kuuluva Charlotte Corday, jonka sekopäisenä tulkkina on Alma Pöysti. Carl Alm esittää Marat`n ja Paul Olin de Sade osat. Martin Åkesson ja Mirva Tarvainen loihtivat esiin livenä trubaduurihenkistä musiikkia. – Ammattinäyttelijälle ei voi antaa parempaa haastetta kuin sekopäisen, mahdollisesti psykopaattisen harrastelijanäyttelijän esittäminen. Marat/Sade on sen tason taideteos, että se on aina ajankohtainen, Juha Hurme arvioi. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 Pyöräilyn ja jalankulun alikulkuyhteys keskustaan Jäteastioiden tyhjentäminen alkaa ennen aamuruuhkaa Ravinnepäästöjen kompensaatiolla lisää vauhtia Itämeren suojeluun Kotimaanmatkailu kiinnosti entistä enemmän Jatkoa sivulta 3 S uunnitelmassa se sijoittuu nykyisen Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan jalankulkijoille tarkoitetun alikulkuyhteyden pohjoispuolelle. Kaupunginvaltuusto käsittelee alikulkuyhteyden yleissuunnitelmaa seuraavassa kokouksessaan 30.1.2019. Tueksi 1,5 miljoonaa Kaupunginhallitus myönsi maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi vuodelle 2019 yhteensä 1 500 000 euroa. Määräraha kohdennetaan Helsingin kotouttamisohjelman 2017–2021 sekä kaupunkistrategian mukaisiin kotouttaviin toimintoihin, joiden kohderyhmänä ovat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset. Rahoituksella turvataan samalla kotouttamisen kehittämisresurssit vuoden 2019 ajaksi. Määrärahaa ohjataan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle yhteensä 750 000 euroa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle myönnetään yhteensä 173 000 euroa, josta 130 000 euroa ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. Sosiaalija terveystoimiala voi käyttää yhteensä 345 000 euroa, josta 148 000 euroa ohjataan terveydenhoidon yhteistyöpilottiin ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden terveydenhuollon erityistarpeiden selvittämiseksi. Toimialan aluetyötä vahvistetaan 197 000 euron summalla. Kaupunginkanslian käyttöön elinkeino-osastolle myönnettiin 232 000 euroa International House -toiminnan vakiinnuttamiseen. Aikaisemmin maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi on myönnetty määrärahaa vuosittain. Kartoituksen perusteella on havaittu, että kotouttamisohjelmaa on tarpeen toteuttaa laajemminkin kuin vain työmarkkina-asemaan liittyvissä toimissa. Maahanmuutto on pysyvä ilmiö Helsingissä, joten vuoden 2019 aikana selvitetään mahdollisuutta esittää kotoutumisen tuen määrärahan liittämistä talousarviossa osaksi maahanmuuttoja työllisyysasioiden kokonaismenoja. Pysyvällä rahoituksella voidaan taata kotouttamistyön kehittämisresurssit ja osaaminen pitkällä aikavälillä. Tapahtumakokonaisuudessa oli mukana 988 näytteilleasettajaa 86 eri maasta. Kuva: Alexsandra Alexis P ohjois-Euroopan suurin matkailutapahtuma Matka 2019 ja Caravan 2019 houkuttelivat yli 61 000 matkailijaa Messukeskukseen Helsinkiin. Messujen kävijöillä mielessä oli erityisesti kotimaan kohteisiin tutustuminen, matkakohteista unelmoiminen ja hyvien tarjousten löytäminen. Kantar TNS:n kävijätutkimuksen mukaan kävijöistä 84% tuli Matkamessuille tutustumaan ulkomaiden matkakohteisiin ja palveluihin. Kotimaan kohteiden perässä paikalle puolestaan olivat tulleet entistä useammat (74%), mikä on 16 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti kävijät olivat kiinnostuneita kotimaan kaupunkilomista ja luontokohteista. Lähes puolet kävijöistä haki messuilta ideoita kesän matkoihin ja kävijöistä kolmannes aikoo tehdä matkavarauksen Matkamessuilta saamiensa tietojen perusteella. Lähes neljännes kävijöistä tutustui matkailuajoneuvoihin. Tapahtumakokonaisuudessa oli mukana 988 näytteilleasettajaa 86 eri maasta. Ensimmäistä kertaa tapahtumassa mukana olivat Angola, Iran, Arabiemiraattien Sharjah sekä Turksja Caicossaaret. Messuilla nähtiin runsaasti myös kohteiden ja alueiden yhteisiä osastoja, joille eri toimijoita oli koottu. – Saariston yhteisosastolla kävijöitä on riittänyt ja kotimaan kohteet kiinnostavat nyt selvästi enemmän, sillä esimerkiksi saariston rengasreitistä on kyselty paljon. Alueen toimijat puhaltavat osastolla yhteen hiileen, sillä yhdessä on kaikkiaan 14 kuntaa ja lähes 100 toimijaa. Osastolla on kävijöiden houkuttelemiseksi paljon ohjelmaa ja mahdollisuus ostaa paikallista ruokaa. Pelkkä osasto messuilta itsessään ei kuitenkaan riitä, vaan messuosallistuminen vaatii paljon työtä myös itse tapahtumassa, kertoo Visit Turun myyntija markkinointijohtaja Satu Hirvenoja. TAP Portugalin Suomen tuotepäällikkö Anna Handroos kertoo TAP Portugalin yhteisosastolla erityisesti lauantaina vierailleen paljon kävijöitä. – Yhteisellä osastolla on mukana lentoyhtiön lisäksi eri Portugalin alueita ja toimijoita, sekä muun muassa portugalilaisia herkkuja myyvä kahvila. Erityisesti Madeira on kiinnostanut kävijöitä, ja yhteinen osasto palveleekin kaikkia osastolla olevia toimijoita, kun kävijät voi saman osaston sisällä ohjata aina parhaalle asiantuntijalle, Handroos jatkaa. Ammattilaisten Matka Workshop Day kasvoi jälleen Matkamessujen yhteydessä järjestetty ammattilaisten Matka Workshop Day kasvoi jälleen aikaisemmista vuosista. Matka Workshop Day on Pohjoismaiden merkittävin matkailupalveluiden ostoja myyntitapahtuma. Yksipäiväisessä tapahtumassa vieraili yhteensä 635 myyjää ja ostajaa ympäri maailman ennalta sovituissa tapaamisissa. Tapaamispyyntöjä lähetettiin yli 8500, mikä on yli 500 pyyntöä enemmän kuin edellisenä vuonna. H SY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasija kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin. Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen. Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21. Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021. – Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo. Muovipakkausten keräys Uusilla jätehuoltomääräyksillä parannetaan ja helpotetaan kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätysmahdollisuuksia. Vuodesta 2021 alkaen biojäte, muovi-, lasija kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Täysin uutena määräyksissä on muovipakkaukset, joiden keräys kiinteistöillä on tällä hetkellä vapaaehtoista. – Uudet jätehuoltomääräykset tukevat EU:n ja Suomen kierrätystavoitteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelma asettaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Meidän tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii kierrätykseen ohjattavien jätelajien laajaa erilliskeräystä suoraan kiinteistöiltä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kierrätysasteen nostamisessa asukkaiden osallistumisella on suuri merkitys. Muutos jätehuoltomääräyksissä tuo jäteastiat eri jätteille yhä useammalle kiinteistölle, jolloin jätteiden lajittelu on entistä helpompaa. Erityisesti 5–9 huoneiston kiinteistöille keräysastiat saadaan paremmin asukkaiden ulottuville. Taloyhtiöt mahdollistavat jätteiden tehokkaan kierrättämisen esimerkiksi jakamalla lajitteluohjeita asukkaille ja varmistamalla, että jätetilassa on riittävästi tilaa jäteastioille. HSY kehittää palveluvalikoimaa Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa. Lisäksi HSY selvittää ennen kuin lajittelumuutokset astuvat voimaan, miten hinnoittelulla voi kannustaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin. – Hinnoittelulla tuemme ja kannustamme asukkaita tekemään hyvän ympäristöteon lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä. Tehokkaalla lajittelulla asukas voi vaikuttaa myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä jätemaksut ovat halvemmat, jos taloyhtiössä syntyy vähemmän sekajätettä, kertoo Kouvo. Määräyksissä ohjataan myös, että lietekaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian tyhjennyksen voi tilata tehtäväksi joko yhden tai kahden viikon välein. Uudet jätehuoltomääräykset ovat luettavissa verkkosivulla www.hsy.fi/jatehuoltomaaraykset.fi Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. P aikallistason Itämeri-paneeli esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön ravinnepäästökompensaatio keinoksi, jolla vähennetään Itämeren rehevöitymistä. Paneeli pitää merkittävänä Suomen hallituksen päätöstä esittää Itämeren suojeluun lisärahoitusta ja käynnistää uusi ohjelma Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi. Näin toteaa Itämeri-paneeli ensimmäisissä kahdessa kannanotoissaan, joista paneeli päätti kokouksessaan 28.11.2018. Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta perustettu paikallistason Itämeri-paneeli kokoaa toimijoita edistämään Itämeren suojelua paikallisella tasolla. Yhdyskuntajätevesien ravinnepäästöjen vapaaehtoinen kompensoiminen on uusi keino saada nopeasti ja kustannustehokkaasti hyviä tuloksia aikaan vesiensuojelussa. Ravinnekompensaatio tarkoittaa sitä, että jätevedenpuhdistamo ohjaa resursseja esimerkiksi toisen puhdistamon käyttöön, jotta sinne voidaan hankkia tekniikkaa ja kemikaaleja vähentämään ravinnepäästöjä. – Jätevedenpuhdistamo voi kompensoida puhdistuksesta jälkeen jäävää kuormitusta osittain tai kokonaan vähentämällä kuormitusta muualla. Tämä on taloudellisesti järkevää, koska monien Itämereen jätevesiä laskevien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusaste on jo nyt niin korkea, että puhdistustehon nostaminen ei ole kustannustehokasta, kertoo paneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen. Toisaalta on paljon toimijoita, joilla olisi mahdollisuus vähentää kuormitusta, jos toimenpiteiden ja tarvittavan puhdistusteknologian rahoittamiseksi saataisiin yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoinen ravinnepäästöjen kompensaatio on yksi keino saattaa nämä kaksi toimijaryhmää yhteen. Helsinki kokeili ensimmäisenä Euroopassa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuolto on ensimmäinen Suomessa, joka on kompensoinnin avulla päässyt fosforineutraaliksi Helsingin kaupungin jätevesikuormituksen osalta. Kompensoinnin avulla on onnistuttu vähentämään ravinnepäästöjä muualla Itämeren ympäristössä sijaitsevissa kuormituslähteissä. Nyt monet muutkin toimijat ovat tekemässä samaa. Itämeri-paneeli toivoo, että ravinnepäästöjen kompensaatio laajenisi Itämeren alueella. Suomi on toistaiseksi ollut passiivinen vapaaehtoisten suojelutoimien edistämisessä. Kysyntää uusille vesiensuojelun mekanismeille, kuten ravinnepäästökompensaatioille, kuitenkin on. Paikallinen Itämeri-paneeli suosittaa, että luodaan laskentaperiaatteet kompensaatioiden määrittelyyn rakennetaan toimiva konsepti, jotta kompensaatioiden kysyntä ja tarjonta kohtaisivat luodaan sertifikaatti, jossa riippumaton taho todentaa kuormitusvähennyksen Samalla kun paikallinen Itämeri-paneeli korostaa tarvetta normiohjauksen jatkuvaan kehittämiseen, paneeli kiirehtii ympäristöministeriötä ryhtymään pikaisiin toimiin vapaaehtoisten ravinnepäästökompensaatioiden edistämiseksi. Itämeren suojelun lisäpanostukset Suomen hallitus päätti syyskuussa 2018 Itämeren suojelun kehyksestä, josta varoja vuosittain kohdennetaan eri kohteisiin. Budjettikehyksen määräraha vuosille 2019-2021 on yhteensä 45 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 hallitus esitti Itämeren ja sisävesien suojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta, joka kanavoidaan muun muassa maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen, tutkimusalus Arandan käytön vahvistamiseen ja kaupunkivesien kestävän käsittelyn edistämiseen. Itämeri-paneeli pitää hallituksen päätöstä merkittävänä ja tärkeänä. Ohjelma on linjassa esimerkiksi Ruotsissa viime vuosina tehtyihin vesiensuojelun lisäpanostuksiin. Itämeri-paneeli pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan suojelutoimiin mahdollisimman tehokkaasti siten, että samalla tuetaan paikallistoimijoita niiden vesiensuojelutyössä. Samalla on tärkeää voimistaa laaja-alaisesti ja kattavasti edellytyksiä meren tutkimukselle, korkeimmalle opetukselle ja meriekosysteemin tilan seurannoille sekä turvata Arandan laaja-alainen käyttö. Itämeri-paneeli korostaa, että tutkimusinfrastruktuuri tulee nähdä laajasti tutkimuslaitokset, kuntasektorin, yritykset ja muut yksityiset toimijat kattavana. Mahdollisuuksia uusien teknologioitten käyttöönottoon ja hyödyntämiseen tutkimuksessa ja vesien tilan seurannassa tulee edistää. Peltojen kipsikäsittely aloitettava heti Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa Itämeren vesiekosysteemien tila on heikoimpien joukossa eteläisimmän Itämeren lisäksi. Itämeren tilaa parhaiten edistävät paikalliset toimenpiteet valuma-alueilla, joilla on suora ja merkittävä vaikutus näihin alueisiin. Peltojen kipsikäsittely vesiensuojelun keinona tulisi toteuttaa Saaristomeren valuma-alueella kipsille soveltuvilla pelloilla heti. Tämä vähentäisi Saaristomereen päätyvää fosforikuormaa 100 tonnilla. Kustannustehokkaita toimenpiteitä ja kohteita haettaessa tulee arvioida keinoja, joilla vähennetään kerralla useampaa kuormittavaa ainesvirtaa (ravinteet, haitalliset aineet, muovi, orgaaninen aines). Lopullinen tavoite on kustannustehokas vesiekosysteemin tilan ja terveyden parantaminen, joka todennetaan monipuolisella seurannalla. Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta perustettu paikallistason Itämeri-paneeli kokoaa toimijoita edistämään Itämeren suojelua paikallisella tasolla. Itämeri-paneeli edistää yhteiskunnallista keskustelua, tekee aloitteita ja aktivoi suomalaisia Itämeren ja lähivesien suojeluun.
13 Nro 2 • Viikot 5-6/2019 Helmikuun konsertteja Tuoreita näkökulmia 1920-luvun Helsinkiin Sisällissodan jännitteet tuntuivat vuosia muun muassa kansakoulussa, jossa punaisten lapset joutuivat joskus opettajien kaunojen uhreiksi. Kuvassa ollaan Vallilan kansakoulussa vuonna 1921. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Haartmanin ja Malmin päivystysten tilanne seurannassa S himmy ja slangi, punikit ja pilvenpiirtäjät kuuluvat aiheiden kirjoon, kun tutkijoiden tietoiskut ja musiikkiesitykset johdattavat syvemmälle 1920-luvun Helsinkiin Suruton kaupunki -näyttelyn tiedepäivänä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, lauantaina 2.2.2019 klo 13–16.30. Tapahtumaan pääsee museon pääsymaksulla 12/10 e. Museokortilla ja alle 18-vuotiaille on vapaa pääsy. Klo 13.00 FT Oona Ilmolahden aiheena on Työväestön ja kansakoulunopettajien välinen jännite. 1920-luvun Helsinki oli myös vaietun surun kaupunki, ja hiljattain käydyn väkivaltaisen sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen jättämiä jälkiä kantoi jokainen kaupunkilainen. Eräs arkinen kohtaamispaikka, jossa tämän tunnemuiston synnyttämät jännitteet aika ajoin näkyivät, oli kaupungin kansakoululaitos. Eheytymisen ihanteen tiellä oli monia enpoikaporukoissa ja nuorten miesten ja naisten keskuudessa. 1920-luvun slangi kertoo aikansa ilmiöistä: jatsipiikeistä ja jorokundeista, plääköjen jynssäreistä ja sähkäreiden ja sanomalehtien dilkkaajista. Kieltolakikin elää siinä vahvasti. Klo 14.00 FT Silja Laine pohtii otsikolla Pilvenpiirtäjähaaveita 1920-luvun Helsingissä, minkälainen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri sopivat parhaiten uudelle itsenäiselle valtiolle. Helsinkiä suunniteltiin ja rakennettiin innolla 1920-luvulla. Pilvenpiirtäjähaaveet sytyttivät intohimoisia keskusteluja rakennuskorkeudesta, Helsingin identiteetistä ja valtasuhteista. Klo 14.30 FT Tiina Männistö-Funk kertoo, miten Gramofoni valloittaa Helsingin Säveltulva vyöryi Helsinkiin, kun gramofonit nousivat ennennäkemättömään suosioon 1929. Levymyynnissä saavutettiin ennätys, joka säilyi rikkomattomana lähes puoli vuosisataa. Kannettavat gramofonit soivat sekä sisällä että ulkona, ja vuokra-asunnoissa niiden ääni kantautui läpi seinien. Gramofonimusiikista tuli radion, kovaäänisten, äänielokuvien ja erilaisten koneäänien ohella osa teknistyvää äänimaisemaa ja modernina sykkivää urbaania elämää. Niillä kuunneltu musiikki oli kuitenkin enimmäkseen kotimaista tanssimusiikkia tai humoristisia kappaleita, mikä herätti keskustelua hyvästä ja huonosta mausta. Klo 15.10 MuT Jaso Sasaki johdattaa syvemmälle aiheeseen Gramofoni suomalaiskodeissa 1920-luvulla. Tallennetun musiikin saralla tapahtui 1920-luvulla suuria mullistuksia. Sähköiset äänitteet tulivat markkinoille, suomalaisten artistien levyjä alkoi ilmestyä pitkän tauon jälkeen, ja tuontitullit puolittuivat vuosikymmenen lopulla. Yleisö voi tutustua tuon ajan Suomessa tyypillisiin gramofonimalleihin torvigramofonista pieniin kameragramofoneihin asti. Samalla on harvinainen tilaisuus kuulla alkuperäisiä 1920-luvun gramofonilevyjä soitettuna sen ajan äänentoistolaitteilla. Klo 16.00 Veikko Hakkarainen yhtyeineen esittää Hotelli Kämpin musiikkia 1920-luvulta. Salonkiorkesteri Valentinon ohjelma alkaa Kieltolakimarssilla ja päättyy Sibeliuksen Finlandiaan. Mukana on muun muassa 1920-luvun suosikkivalssi Asfalttikukka, Tosellin Serenata, tango Mustasukkaisuutta ja katkelma ensimmäisestä suomenkielisestä oopperasta, Oskar Merikannon Pohjan neidistä. Viikon 3 potilasmäärät pääkaupunkiseudun yhteispäivystyksissä. Peijaksen päivystyspoliklinikan tarkkoja potilasmääriä ei saada tällä hetkellä uuden potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton vuoksi. 14.1. 15.1. 16.1. 17.1. 18.1. 19.1. 20.1. YHT. Haartmanin päivystyspoliklinikka 185 169 151 166 165 197 194 1227 Jorvin päivystyspoliklinikka 154 170 148 161 171 166 171 1141 Malmin päivystyspoliklinikka 165 167 179 173 146 227 182 1239 H aartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystysten tilannetta seurataan tarkasti. Viikolla 3 Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikalla hoidettiin 1227 potilasta ja Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla 1239 potilasta. – Päivystykset siirtyivät meille sellaisenaan. Nyt ryhdymme kehittämään niiden toimintaa pitkäjänteisesti. Seuraamme päivystysten tilannetta potilasja henkilökuntamäärien osalta hyvin tiiviisti ja kerromme kokonaistilanteesta avoimesti, sanoo toimialajohtaja Maaret Castrén HUSista. Mistä on kyse? Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystystoiminnot siirtyivät Helsingin kaupungilta HUSin vastuulle 7. tammikuuta 2019. Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirto HUSille pohjautuu vuonna 2017 voimaan tulleeseen päivystysasetukseen, joka edellyttää, että ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Helsingin kaupungin päivystystoiminnot siirtyivät HUSille sellaisenaan. Haartmanin ja Malmin sairaalan päivystyksissä hoidetaan vuosittain yhteensä lähes 200 000 potilasta. Päivystystoimintojen integraation yhteydessä HUSin palvelukseen siirtyi Helsingin kaupungilta yli 500 työntekijää. Bo LKV ui markkinaa vastavirtaan – myi asuntoja yli 137 % edellisvuotta enemmän V uosi 2018 oli odotetusti Bo LKV:n historian paras vuosi koskaan. Vuonna 2018 myytiin Bo LKV:n kiinteistönvälittäjien kautta yhteensä 2297 asuntoa, joka on yli 137 % prosenttia enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Kerrostaloasuntojen kauppaa tehtiin 133 % ja rivitalojen kauppa 100 % enemmän kuin vuonna 2017. Omakotitalojen kaupankäynti kehittyi kaikista vilkkaimmin. Bo LKV myi omakotitaloja yli 180 % enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Uusien asuntojen kauppoja käteltiin niin ikään ennätysmäärä. Verrattuna vuoden 2017 uusien asuntojen kokonaismyyntiin, päästiin vuonna 2018 yli 97 % prosentin kasvuun uudiskohdekauppojen osalta. Suotuisaa kehitystä vauhditti Bo LKV:n rakennuttajille tarjoama ainutlaatuinen palvelukonsepti, jossa rakennettavan uudiskohteen ilme, hinnoittelu, asuntopohjien suunnittelu sekä markkinointimateriaalit kuuluvat rakennuttajille tarjottavaan välityspakettiin. Bo LKV:n luvut ovat koko Suomen markkinatilanteeseen verrattuna poikkeukselliset, sillä Kiinteistönvälityksen Keskusliitto tiedotti juuri, että välitysliikkeiden kautta myytyjen asuntojen määrä laski keskimäärin 2,9 % edellisvuoteen verrattuna. Neljä vuotta yli 100% kasvua Bo LKV on kasvanut liikevaihdossa mitattuna yli 100 % jo neljän vuoden ajan. Bo LKV:n edellisvuoden liikevaihto oli 6,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 liikevaihto kasvoi jo yli 15,2 miljoonaan euroon. Bo LKV myi vuoden 2018 aikana noin 2300 asuntoa yli 600 miljoonan euron arvosta. Bo LKV:n toimistoja on Helsingin Ullanlinnassa, Espoossa, Porvoossa, Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Oulussa. Tulevana perjantaina avautuu Helsinkiin toinen toimisto, kun Bo Kallio avaa ovensa Franzeninaukiolla. Helmikuussa avautuu Bo LKV Vantaa sekä Bo LKV Jyväskylän toimisto. Bo LKV:n välityskonsepti eroaa perinteisestä välityksestä siinä, että asuntojen esillepanoon ja markkinointiin panostetaan huomattavasti enemmän ja sitä kautta asunnoille saadaan enemmän kiinnostusta. Bo LKV on ainoa isompi välitysketju, jonka jokainen välittämä asunto stailataan konseptin mukaisesti myyntiä varten. Bo LKV:lle on myönnetty sekä Avainlippu että Design from Finland -merkki ensimmäisenä ja ainoana välitysliikkeenä Suomessa. Toimitusjohtajan nimitys Bo LKV tarjoaa työpaikan jo yli 150 henkilölle. Vahvan kasvun myötä Bo Family Group Oy on palkannut toimitusjohtajan johtamaan koko konsernia. Tehtävässä aloittaa 1.3. alkaen OTK, Tuomo Räsänen. Bo LKV:n perustajapariskunnat Sirena ja Anssi Kiviranta sekä Anna Ritakallio-Mäkelä ja Tuomas Mäkelä tulevat toimimaan tiiviissä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. ? Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6. Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. pe 1.2. klo 18.00 Pianistien ilta. Antti Hotin oppilaat. Kamarimusiikkisali ma 4.2. klo 18.30 Viulistien ilta. Tapio Tuovilan oppilaat. Kamarimusiikkisali ke 6.2. klo 19.00 Laulajien ilta. Ritva Laamasen oppilaat. Kamarimusiikkisali pe 8.2. klo 18.30 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Luokka 130 ma 11.2. klo 18.30 Matkalla Jyväskylän viulukilpailuun. Konservatorion viulistit esiintyvät. Kamarimusiikkisali ke 13.2. klo 18.00 Viulistien ilta. Päivi Valjakka-Salmisen oppilaat. Luokka 130 ke 13.2. klo 18.30 Pianistien ja viulistien ilta. Liisa ja Janne Malmivaaran oppilaat. Kamarimusiikkisali Jacques Offenbach: Orfeus manalassa. Helsingin Konservatorion ammatillisen koulutuksen laulunopiskelijat ja Helsinki Concordia esittävät Jacques Offenbachin (1819– 1880) ensimmäisen täysimittaisen operetin. Klassinen Orfeuksen ja Eurydiken tarina 1950-luvun tunnelmissa, rokokoomaailmassa ja nykyajan neonvaloissa! Mukana myös Metropolia Ammattikorkeakoulun, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijoita ja Sibelius-lukion tanssilinjan opiskelijoita. Musiikinjohto Petri Sakari, ohjaus Juulia Tapola, tuotanto Helsingin Konservatorio pe 15.2. klo 19.00 Ensi-ilta 1 la 16.2. klo 15.00 Ensi-ilta 2 Konserttisali. Ennakkoliput 32,50 € / 16,50 € (sis. palvelumaksun). www.konservatorio. fi/event/orfeus. Liput ovelta 30 € / 15 € Muut esitykset ke 27.2. klo 19.00, to 28.2. klo 19.00, la 2.3. klo 15.00, su 3.3. klo 15.00 ma 25.2. klo 18.30 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali ke 27.2. klo 18.30 Kamarimusiikkia In corpore. Konservatorion kamarimusiikkiyhtyeet esiintyvät. Kamarimusiikkisali to 28.2. klo 17.00 Aulamusiikkia. Konservatorion puhaltajat ystävineen. Konservatorion aula nakkoluuloja. Klo 13.30 emeritusprofessori Heikki Paunonen kertoo Slangista 1920-luvun Helsingin yhteiskunnan ja kulttuurin kuvastajana. Helsinki jakaantui 1920-luvulla edelleen keskiluokkaiseen virkamieskaupunkiin ja työläiskaupunkiin. Niissä suhtauduttiin slangiin eri tavoin. Virkamieskaupungissa ei slanginkäyttöä yleisesti hyväksytty, kun taas työläiskaupungissa se eli ja kukoisti
14 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 Kuvataide Risto Kolanen: Tammikuun kuvataide Taiteilija Pilvi Ojala on täysin mukana Mykkien enkelten kuorossa näyttelyssään Galleria Livessä. Kuva: Hannele Salminen. Valokuvaaja Toni Härkönen ja Jähmetys -teoksensa Galleria Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Paula Pitkänen ja Lily of power -teoksensa Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Noora Geagealla on ARTag Galleryssä esillä videoita. Videolla Niko Saarela kamppailee metsässä matkalaukun kera. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Merituuli Laatu taustallaan seinällä hänen maalauksiaan Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Riikka Puranen ja Pyhä neljä -kokonaisuuteen kuuluva nimetön teos, joka koostuu 3D-tulosteesta, pronssivalusta sekä grafiikan vedoksesta, Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. ? Sorbus-galleria Sörkan Vaasankadulla on taiteilijavetoinen taidetila. Se lopettaa kuuden vuoden jälkeen; vetäjät keskittyvät oman taiteen tekemiseen. Tilassa esitettiin yhdeksänkymmentä näyttelyä ja pitkälle toistasataa muuta tapahtumaa. Muistan monet taskulämpimät performanssit kadulta. Pienen ihmisen kamppailua maailmassa ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, avasi vuoden kahdella näyttelyllä. Noora Geagea on kuvataiteilija ja ohjaaja, joka valmistui taiteen maisteriksi Lontoossa. Hän työskentelee sekä valokuvan että liikkuvan kuvan parissa. Struggle –näyttelyssä häneltä on esillä sekä videoita että valokuvia saman nimisestä teossarjasta. Niiden kohteena ja yhteistyökumppanina on näyttelijä Niko Saarela, joka kamppailee videoilla valtameren aalloissa, vetää talvimetsässä raskaanoloista matkalaukkua tai odottaa nimikyltti kädessään lentoasemalla vierasta. Hauskassa video-otoksessa Saarela nuokkuu taidenäyttelyssä. Struggle –sarja tutkii sinnikkyyttä ja tarvetta selviytyä jokapäiväisessä elämässä: – Se peilaa tämän päivän ihmisen mielenmaisemaa ja valintoja. Teokset kuvaavat lämpimästi ja humoristisesti pienen ihmisen kamppailua muuttuvassa maailmassa. Toinen näyttely koostuu Laura Kärjen tekstiiliveistoksista ja -reliefeistä. Niissä kolmiulotteinen muoto yhdistyy kaksiulotteiseen siirtokuvaan. Violetin sävyistä ripaus mielenrauhaa Paula Pitkänen on uusmaalainen kuvataiteilija, tekstiilisuunnittelija ja piirtäjä artesaani, joka on laajentanut koulutustaan graafisen suunnittelun ja viestinnän suuntaan. Hän kävi Hyvinkään taidekoulun ja oli näyttelyissä 30 vuotta sitten. Sitten tuli se tavallinen tarina: perhe ja kolme lasta veivät ajan. Nyt Pitkänen on tehnyt paluuta kuvataiteeseen neljän vuoden ajan. Teoksia on ollut esillä edesmenneissä Artikassa ja Rööperin taidesalongissa sekä Kaapelilla. Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, esittelee nyt akryylimaalauksia kankaalle. Pitkänen kertoo, että hänellä on vaihtuvien värien kausia, sinisestä vaaleanpunaiseen ja nyt violettiin. Sen sanotaan olevan hyvin henkinen väri, rauhoittava ja pysähdyttävä. – Minulle maalaaminen merkitsee pysähtymistä, hiljentymistä ja oman sisäisen maailman järjestymistä – mielenrauhaa. Tämä näyttely on kuin päiväkirja, kertomus pätkästä elämääni violetin sävyissä. Enkelikuoro ei laula Galleria Live, Tenholantie 10 Ruskeasuolla, avaa vuoden kuvataiteilija, taidegraafikko Pilvi Ojalan näyttelyllä, jonka työt on tehty paperin, vesivärin, värikynien ja kevytlevyn yhdistelmillä. Hän hahmottaa maailmaa kuvina ja pyrkii töissään usein todenmukaisen illuusion luomiseen. – Haluan siirtää katsojalle kokemuksen siitä, mitä olen itse tuntenut tai nähnyt; kuvani ovat näkymiä todellisesta maailmasta sekä muistija mielikuvista. Osa teoksistani on kolmiulotteisia, eräänlaisia pienoismalleja tai pienoisnäyttämöitä. Ojala valmistui Kuvataideakatemian taidegrafiikan osastolta. Hänellä on ikäänsä nähden ollut hyvin paljon näyttelyjä kotimaassa ja ulkomailla. Erityisen kaunis on hänen iso ”Mykkien enkelten kuoro” –teoksensa. Kysyin, miksi enkelit ovat mykkiä? Ahdistusta, taiteilija epäili. Teoksia on esillä myös ravintola Salvessa, Hietalahdenrannassa. Liven Ministudion taiteilija on hyvin nuori kuvataiteilija Emmi Kataja nukkekotiluomuksellaan. Tuhkan välissä Valokuvaaja Toni Härkösen ”Between Ashes / Maan välissä” teoskokonaisuuden kuvat ovat valokuvia, jotka ovat leikattu keskeltä kahtia ja sama kuva on toistettu leikkauskohdasta peilikuvana, aivan kuin Rorschachin musteläiskätestissä. Teokset on kuvattu syksyllä 2018 Nikkilän mielisairaalan hautausmaalla ja kuvat ovat nimetty Nikkilän mielisairaalan ehkä kuuluisimman potilaan, L. Onervan runojen pohjalta. Härkönen tunnetaan pääasiassa hänen pitkästä urastaan lehtija henkilökuvaajana. Hänellä on takanaan myös pitkä ura mainoskuvauksen sekä kuvankäsittelyn saralla. Hänet valittiin 2003 vuoden muotokuvaajaksi. Between Ashes on ensimmäinen yksityisnäyttely ja esillä Laterna Magican, Rauhankatu 7, galleriassa. Ystävänsä näyttelyn avajaisissa puhui kirjailija Sofi Oksanen. Kuva piiloutuu silmien eteen Henni Kitti on kuvataiteilija ja kirjailija. Hän piirtää, maalaa, kuvaa ja kirjoittaa. Erilaiset katsomistekniikat kiinnostavat häntä; se, että kuva ei ole katsottavissa ensi silmäyksellä, vaan on asetuttava tiettyyn kohtaan tai muutettava silmien asento sellaiseksi, että kuvan voi nähdä. Kuva piiloutuu silmien eteen, on näkyvillä, muttei silti nähtävissä. – Aihe kulkee usein läpi jonkinlaisen evoluution työstäessäni sitä eri tekniikoin, ja kuvien elementit syntyvät yhä uudenlaisina muunnoksina teokseen toisensa jälkeen. Galleria Huudossa, Kalevankatu 43, esiintyvää Kittiä kiinnostaa valot ja värit. Hän saattaa jakaa erilaisia valoja spektreiksi ja ottaa valokuvan tai piirtää lyijykynällä säteitä ja estää valoa heijastumasta valkoisesta paperista muuttamalla sen harmaaksi. – Valo ja näkeminen lävistävät kaikkia viimeaikaisia teoksiani. Asiat jakautuvat ja yhdistyvät, yhdistyvät ja jakautuvat, sykli jatkuu, muoto muuttuu. Ensimmäinen romaani ”Elävän näköiset” ilmestyi 2014. Kaipuu aikaan, jota ei ollut Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4, esittelee ”New Beginning” –yhteisnäyttelyssään peräti 74 työtä kymmenkunnalta taiteilijalta. Enempää ei olisi mahtunut. Monia on lehdessä esitelty. Uusi löytö on sisustuslasi artesaani Minna Raijas, jonka Lasikukka-sarjan paperipainoissa ja ainutkertaisissa lasikoruissa väriskaala on herkkien pastellien ja murrettujen, maanläheisten sävyjen väliltä. Hän työskenteli Malagassa paikallisessa taidelasiyrityksessä, josta mosaiikkiteokset saivat virikkeitä ja jatkaa nyt Ikaalisissa lasinpuhalluksen parissa. Erityisen hieno on ”Impineito” mustissaan. Merituuli Laadun öljyvärimaalaukset kuvaavat usein lapsenomaisia, kepeitä asioita, mutta niiden taustalla on ajatus elämän hetkellisyydestä ja ajan kiitämisestä. Hänelle nostalgia on kaipuuta aikaan, jota ei koskaan ollut. Maalaukset ovat ajan kuvia eri vuosikymmeniltä, osa todellisia, osa elokuvista ja osa suvun vanhoista valokuvista. Taiteilija kulkee luodun muiston ja todellisen muiston rajapinnalla. Materiaalien ja työtapojen runsautta Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, näyttelyssä Metamorfoosi Riikka Puranen käsittelee veistoksen erilaisia olomuotoja ja ilmentymiä. Pyhä neljä (2019) teossarjassa neljä kappaletta muuttuvat veistoksen, animaation ja grafiikan keinoin. 3d-tulostetut teokset on toteutettu kahdessa mittakaavassa: pronssiin valettuina miniatyyreinä ja veistoksina jotka yhdistävät eri materiaaleja rekonstruoiden kappaletta. Grafiikan vedokset tallentavat veistoksen pintaa, joka muuttuu kuvaksi tai käärinliinaksi. Animaation piirustukset ovat nopeita luonnoksia, hetkiä veistoksen äärellä. Purasen taiteelliselle työskentelylle on ominaista materiaalien ja työtapojen runsaus. Lukuisten yksityisja yhteisnäyttelyiden lisäksi hän on toteuttanut julkisia teoksia Helsingissä. Harppi ja tähdet valmistui viime kevääksi Toukolan rantapuistoon ja Sirenan kielet Myllypuron metroaseman edustalle 2004. Teksti: Risto Kolanen
15 Nro 2 • Viikot 5-6/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Raja Jooga I -meditaatiokurssi Haluatko ymmärtää itseäsi syvällisemmin? Haluatko löytää uuden perspektiivin itseesi tai maailmaan? Maksuton. Kurssipäivät tiistaisin 29.1.-19.2. klo 18-19.30 (yht. 4 krt). Bulevardi 9 A (2.krs). Ilmoittaudu osoitteessa opimeditoimaan.fi/tapahtumat Löydä sisäinen rauha Meditaatiokeskuksen maksuton meditaatiohetki torstaisin klo 18.00-18.30 osoitteessa Bulevardi 9 A, 2.krs. Lämpimästi tervetuloa löytämään uusia kokemuksia hiljaisuuden valosta. ? Terveys ja hyvinvointi Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu Suomenlapinkoira on jo Suomen toiseksi suosituin rotu. Kuva: Hannu Huttu Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018 Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125) (5) suomenlapinkoira 1464 (1181) (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649) (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305) (6) kultainennoutaja 1174 (1149) (3) suomenajokoira 1151 (1364) (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098) (12) karjalankarhukoira 900 (693) (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771) (8) jackrussellinterrieri 826 (929) L abradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa. Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja. Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.) Toiseksi suurin roturyhmä olivat seuraja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa. Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 reLabradorinnoutaja jatkaa Suomen selvästi suosituimpana rotuna. Kuva: Ida Lehtonen kisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa. Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36. – On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena. Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana. – Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen. Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maaja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistusja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä. Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintäja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa. – Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä. Ulkomaalaistaustaisia pääkaupunkiseudulla jo 185 000 henkeä V uoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteenlaskettuna 185 131 henkeä. Heistä 34 366 on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lähes saman kokoinen. Heitä on Helsingissä 15,5, Espoossa 16,1 ja Vantaalla 18,0 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Määrällisesti tarkasteltuna Helsingissä (99 996) oli kuitenkin vuoden 2018 alussa enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Espoossa (44 935) ja Vantaalla (40 200) yhteensä. Erikoistutkija Pasi Saukkonen tarkastelee uusimmassa Kvartti-lehdessä ulkomaalaistaustaisen väestön tilannetta pääkaupunkiseudulla muun muassa väestörakenteen, alueellisen sijoittumisen, työllisyyden, asumisen sekä kaupunkien toteuttamien kotouttamisohjelmien näkökulmasta. Enimmäkseen Helsinki, Espoo ja Vantaa muistuttavat näiden asioiden suhteen läheisesti toisiaan, mutta myös eroja on. Vantaalla maahanmuuttajat ovat esimerkiksi useammin työntekijätason ammateissa, ja Espoossa he sijoittuvat muita kaupunkeja useammin ylimpään tulokvartiiliin. Helsingissä maahanmuuttajat asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin muulla pääkaupunkiseudulla. Saukkosen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa erot kasvavat sekä kaupunkien sisällä että kaupunkien välillä. Kvartti esittelee tuoretta kaupunkitutkimusta Kvartti on kaupunginkanslian julkaisema lehti, jossa esitellään neljä kertaa vuodessa uusinta Helsinkiä koskevaa kaupunkitutkimusta. Nyt ilmestyneessä lehdessä käsitellään muun muassa väestönkasvua Helsingissä ja koko Suomessa sekä päiväkotien lähialueiden eriytymiskehitystä. Lisäksi aiheina ovat turvapaikanhakijoiden oppimiskokemukset Suomesta, nuorten tupakoinnin väheneminen, alakoululaisten osallistuminen ja kuuluminen yhteisöihin sekä Helsingin matkailun viimeaikaiset näkymät.
16 Viikot 5-6/2019 • Nro 2 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija 040 159 7740 ossian.johansson@ kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä 040 578 7997 mervi.sinkko@ kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! EIRA KT 4H,K 96 m² Persoonallinen koti on osittain kahdessa tasossa! Tämä pohjakerroksen koti on rakennettu vuonna 2013 ja siellä on vesikiertoinen lattialämmitys, koneellinen ilmanvaihto sekä lämmöntalteenottojärjestelmä. Toiminnallinen keittiö, iso ruokailutila, olohuone ja reilun kokoinen makuuhuone. Tilavassa kylpyhuoneessa on tilaa mm. pyykkihuollolle ja ammeessa rentoutumiselle. Oma 36 m² aidattu piha! E-lk F 2015. Mh. 887 845 €, vh. 898 000 €. Armfeltintie 12 A. Tiedustelut Mervi Sinkko 040 578 7997. Kohdenumero: 1243170 Arttu Lazarev Myyntineuvottelija 050 414 7957 arttu.lazarev@ kiinteistomaailma.fi