• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 35-36 – Nro 14/2017 – 13. vuosikerta Uusi Crape.fi avattu! Voita kylpyläpäivä långvikissa! Myyjänä voit testata asuntosi kiinnostavuuden. Liity ja kokeile montako ostajaehdokasta asunnollesi löytyy. Ostajana voit löytää omasi ennen muita. Armyssa saat uusista asunnoista tiedon ennen julkisia ilmoituksia. Sijoittajana saat ennakkoilmoitusten lisäksi myös tiedot sellaisista kohteista, joita tarjoamme ainoastaan sijoittajille. LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 Solvikinkatu 1, 00990 Helsinki (09) 4242 7490 Eija Leino, LKV, 040 7242 501 yksiöt = 2.480 € kaksiot = 3.720 € ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? KORKEATASOISTA HAMMASHOITOA TÄSSÄ IHAN LÄHELLÄ, PIKKU ROBALLA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Tervetuloa, me hoidamme! Myös iltaisin. Varaa aika: (09) 696 2990 tai fossa.fi MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki Ilmoittautuminen syksyn kursseille jatkuu, kurssit alkavat 11.9. alkavalla viikolla! Tutustu tarjontaan kalliolankansalaisopisto.fi Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, p. 010 279 5080 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
• 2 Nro 14 • Viikot 35-36 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Hupi muuttuu horroriksi, kun Castle Hillin ja Vesitornin kuolleet heräävät haudoistaan! Avaa portit kauhujen kylään linnanmäki.fi MA-TI SULJETTU KE-PE 16-22 LA-SU 13-22 Innovaatiokisa hyötyajoneuvojen käytön tehostamiseksi Staran lumityöt. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Veikko Somerpuro ? Helsingin kaupungin hyötyajoneuvot keräävät dataa tehdystä työstä ja reiteistä. Staran julistama kilpailu kutsuu koodareita jalostamaan hyötyajoneuvojen tuottamasta raakadatasta tietoa ja uusia palveluja, palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja. Kaupungit tuottavat arkisen toimintansa sivutuotteena suuren määrän digitaalista massadataa, jonka hyödyntämisen mahdollisuuksiin on herätty. StreetReboot-innovaatiokilpailu onkin osa isompaa kokonaisuutta, jolla Helsingistä rakennetaan älykästä kaupunkia. Kaupungin tavoitteena on massadatan avulla paitsi parantaa kaupungin palveluja, myös luoda yrityksille uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen paikkoja. Innovaatiokilpailu on ensimmäisiä avauksia, joilla dataosaajia kutsutaan kaupungin arvokkaiden tietovarantojen äärelle. Kyse on uudenlaisesta yhteistyöstä, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia liiketoiminnan synnyttämiseen. Kilpailussa koodareiden käyttöön tarjotaan kaupungin hyötyajoneuvojen keräämää dataa. Staralla on anturit reilussa 20 hyötyajoneuvossa, ja tietoa on kerätty myös kuljettajien mobiilisovelluksilla. Täsmällinen tieto jokaisesta ajoneuvosta, sen kunnosta ja sijainnista, edistää niiden tehokasta käyttöä. Kilpailu huipentuu hackathoniin 6.-7.10. Stara kutsuu kilpailuun 2–3 hengen joukkueita – esimerkiksi innovaattoreita, palvelumuotoilijoita, ohjelmistosuunnittelijoita ja kasvuyrityksiä. Haku StreetReboot-innovaatiokilpailuun on avoinna 8.9. asti. Valitut 8 joukkuetta pääsevät tutustumaan Staran toimintaan sekä osallistuvat kaksipäiväiseen hackathoniin 6.-7. lokakuuta. Joukkueiden parhaat ideat toteutetaan noin 20 000 euron pilottiprojekteina. StreetReboot-kilpailu on osa kaksivuotista Euroopan unionin aluerahaston tukemaa Massadata kaupunkiympäristön ja -liikenteen kehittämisessä sekä innovaatioalustana palvelulle ja liiketoiminnalle -hanketta, jossa Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopiston tutkimusja koulutuskeskus Synergos edistävät kaupunkien tuottaman massadatan hyödyntämistä yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Hanke liittyy maamme suurimpien kaupunkien 6Aika-strategiaan, jolla edistetään tiedolla johtamista sekä avoimien ja älykkäiden palveluiden kehittämistä massadatan pohjalta. Löydät meidät myös Facebookista!
• 13. vuosikerta – nro 14 Viikot 35-36 Ajankohtaista Teemu Laajasalo Helsingin piispaksi Kallion kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo tuli valituksi Helsingin piispaksi vaalien ensimmäisellä kierroksella. Hän sai yli puolet äänistä. Kuva: Jani Laukkanen ? Keskiviikkona 16.8. pidetyssä Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa alustavan ääntenlaskennan jälkeen kirkkoherra Teemu Laajasalo sai yli puolet annetuista äänistä. Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä. Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11. Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori, TM Teemu Laajasalo on syntynyt vuonna 1974. Laajasalo vihittiin papiksi vuonna 1997. Kallion seurakunnan kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2013. Virkansa ohella hän on toiminut myös Helsingin seurakuntayhtymän johtajana. Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvuaan Kaupunkipyörillä poljettu jo yli miljoona matkaa ? Helsingin kaupunkipyöräpalvelu on osoittautunut paljon ennakoitua suositummaksi ja viikoittain palvelun käyttäjämäärissä rikotaan uusia ennätyksiä. Sivu 7 ? Helsingissä asui viime vuodenvaihteessa 635 181 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 6 973 hengellä, mikä oli hieman vähemmän kuin neljänä edellisenä vuonna. Syntyneiden ja kuolleiden erotus kasvatti väkilukua 1 673 hengellä, mikä oli niin ikään hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Helsinki nettosi muuttajia etenkin Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta. Koko Helsingin seudun väestö kasvoi noin 18 700 hengellä, kun Suomen väestönkasvu jäi vajaaseen 16 000 henkeen. Koko maan väkiluvun kasvu keskittyikin Helsingin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Nuorten aikuisten osuus väestöstä on korkea Helsingissä korostuu edelleen erityisesti nuorten 15?29-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Vuoden 2016 aikana kasvoivat kuitenkin erityisesti esikouluja alakouluikäisten sekä 70 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä. Lasten määrää on kasvattanut Helsingin nuori ikärakenne sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää osin 70 vuotta täyttäneiden määrän kasvua. Sivu 10 Metron opasteet uusiutuivat Länsimetron avautuessa liikenteelle koko metrolinjan asemilla opastetaan matkustajia yhtenäisesti ja koko matkaketju huomioiden. ? Helsingin metron kiinteiden opasteiden uusimisja vaihtotyö on saatu päätökseen: kaikille nykymetron asemille on vaihdettu uudet opasteet, ja sama järjestelmä on jo rakennusvaiheessa toteutettu länsimetron asemille. Näin länsimetron avautuessa liikenteelle koko metrolinjan asemilla opastetaan matkustajia yhtenäisesti ja koko matkaketju huomioiden. HKL on julkaissut metron opastusjärjestelmän suunnitteluohjeen, joka kokoaa suunnittelun tavoitteet, graafisen ilmeen ja tekniset määrittelyt yhteen ja toimii siten suunnittelun apuna niin HKL:lle itselleen että ohjeistoa tarvitseville yhteistyökumppaneille kuten HSL:lle tai metroasemiin liittyville kauppakeskuksille. – Metron käynnistymisen alusta asti hienosti palvellut opastusjärjestelmä oli tarpeen uusia, jotta metron kasvavat matkustajamäärät ja monia liikennemuotoja entistä enemmän yhdistelevät matkustajat saataisiin opastettua tarpeensa mukaisesti, kertoo HKL:n infraja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie. Suunnitteluohjeisto löytyy HKL:n verkkosivulta osoitteesta www.hkl.fi >Tämä on HKL >Julkaisut. Opastusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on tarjota matkustajalle tarpeellista informaatiota oikein sijoitettuna matkan eri vaiheissa: päällekkäistä informaatiota on karsittu olennaisen tiedon erottumiseksi. – Uudistamistyön yksi tavoite on ollut selkeyttää ja yksinkertaistaa matkustajille tarjottavaa informaatiota, kertoo Lähdetie. Opasteissa käytettävä HSL:n kirjasin ja piktogrammit tukevat yhtenäisen matkaketjun tavoitetta koko Helsingin seudulla. Staattista opastusjärjestelmää täydentävät niin metroasemilta kuin HKL:n verkkosivuiltakin löytyvät kunkin metroaseman opaskartat sekä yleiset metromatkustusohjeet kokoava Mukavaa metromatkaa -juliste. Metroasemien opaskartoista on laadittu myös erityisesti näkövammaisten avuksi tarkoitetut, 3D-tulostettavat kohokartat. Kohokarttatiedostot löytyvät HKL:n verkkosivuilta (www.hkl. fi >Metrolla >Metroasemat), ja kartan voi joko tilata tulostuspalvelusta tai tulostaa itse vaikkapa kirjaston 3D-tulostimella. Opasteiden vaihtotyön yhteydessä myös opasteiden ilme on kohentunut, kun opastekotelot on uusittu ja valaistut opasteet vaihdettu energiaa säästäviksi ja valoteholtaan nykyistä paremmiksi led-valaistuiksi opasteiksi. Metroasemien uuden opastuskonseptin on suunnitellut Ramboll Finland Oy ja Roban Konna Oy. Uusia opasteita Myllypuron metroasemalla. Kuva: HKL/Miska Engström Stadionin remontille lisärahoitus ? Kaupunginhallitus päätti Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeen lisärahoituksesta sopimuslisäyksellä. Kaupungin lisärahoitusosuus, 26 miljoonaa euroa, rahoitetaan urheiluja ulkoilulaitosrahastosta. Kaupunginhallitus asetti myös nimistötoimikunnan tekemään esityksiä asemakaavojen nimikysymyksistä ja hyväksyi monia lausuntoja. Uudistettu Dipoli avautuu Aalto-yliopiston kampuksella Sivu 7
• 4 Nro 14 • Viikot 35-36 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14 Yleisönosasto Helsinkiläisen keskivertotulo ei juurikaan noussut V uosi 2015 ei juurikaan lisännyt helsinkiläisten tulotasoa edellisvuoteen verrattuna: mediaanitulo kasvoi vajaan prosentin ja keskimääräinen ansiotulo nousi 1,6 prosenttia. Keskimääräiset tulot olivat Helsingissä 35 100 euroa ja ansiotulot niistä 32 400 euroa. Pääomatulojen osuus tuloista oli siis keskimäärin noin 8 prosenttia. Miesten vuositulot olivat Helsingissä keskimäärin 41 000 euroa ja naisten 30 000 euroa. Naisten tulot olivat siis keskimäärin noin neljäsosan pienemmät kuin miesten tulot. Miehillä keskitulot olivat kasvaneet edellisvuodesta 3,6 prosenttia ja naisilla yhden prosentin. Paras tulokehitys oli nuorimmilla tulonsaajilla sekä 65-74-vuotiailla: alle 19-vuotiailla keskimääräiset veronalaiset tulot olivat nousseet vuodessa kolmasosan ja 65-74-vuotiaillakin 14 prosenttia. Helsinkiläisistä tulonsaajista joka toinen oli joko alle 30-vuotias tai yli 60-vuotias. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uudesta tilastojulkaisusta. Espoossa veronalaiset tulot olivat keskimäärin 40 400 euroa, Vantaalla keskimäärin lähes 31 600 euroa ja Kauniaisissa 60 300 euroa. Espoossa pääomatulojen osuus kaikista tuloista oli 9 prosenttia ja Vantaalla noin 4 prosenttia. Kauniaisissa pääomatulojen osuus kaikista ansaituista tuloista oli puolestaan lähes viidesosa. Koko maassa veronalaiset tulot olivat 28 750 euroa vuonna 2015. Helsingissä kerätyistä veroista ja maksuista 55 prosenttia oli kunnallisveroa. Valtionveron osuus oli puolestaan 36 prosenttia. Keskimääräinen kunnallisvero oli 5 600 euroa maksajaa kohti. Yhteensä kunnallisveroa maksoi 456 500 helsinkiläistä. Helsinkiläiset kunnallisveron maksajat kuuluvat aiempaa enemmän ylempiin tuloluokkiin. Joka toinen helsinkiläinen tulonsaaja maksoi kirkollisveroa ja heidän lukumääränsä on ollut laskussa viime vuosina. Kirkollisveron suuruus oli noin 300 euroa vuonna 2015. j.a. Isoja päätöksiä ? Eduskunta on lähitulevaisuudessa tärkeän päätöksen edessä, vapauttaako alkoholin myyntiä elintarvikeliikkeisiin, kioskeille ja huoltoasemille, kuten hallitus esittää, vai sittenkin ei. Kansaa kiinnostaa myös, miten alkoholin myyntiä ja käyttöä ohjataan verotuksella. On kiistatta selvää, että lisääntyvän päihteiden käytön seurauksena kasvavat myös haitat. Maamme talous ei yksinkertaisesti kestä enää suurempia päihdehaittoja. Yhtä selvää on päihdehaittojen kielteinen vaikutus yksilöiden ja perheiden elämään. Elämän viimeisillä metreillä kukaan ei kadu, ettei esimerkiksi ryypännyt tai polttanut enempää. Liiallista päihteiden käyttöä, usein sen vuoksi vielä etuajassa tulevan kuoleman edessä, monikin katuu. Silloin mieleen nousevat myös ne virheet ja laiminlyönnit, joita on humalapäissään aiheuttanut erityisesti perheelleen ja läheisilleen. Jotkut sanovat, että tulee elää kuin viimeistä päivää. Silloin onkin tärkeää tehdä jo nyt päätöksiä ja valintoja, joiden kanssa voi elää, niin tänään kuin sitten viimeisenäkin päivänä. Terveyttä ja turvallisuutta kunnioittavien päätösten myötä yleensä elinpäiviäkin on edessä enemmän ja parempia aikoja elämämme tärkeimpien ihmisten kanssa. Marko Kailasmaa Raittiuden Ystävät ry Toiminnanjohtaja Puheenvuoro Teemu-piispan aikaan ? Piispan virka ”on pysyvä, niin kauan kuin maailma seisoo.” Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo puhui Helsingin Seuratuvalla valintaa edeltävänä iltana puhdistautumisesta. Paimenen ääni lohdutti ja rohkaisi: ”Ei hätää, nyt käännetään uusi puhdas sivu.” Siellä kuultiin kolme ehdokkaiden tarkkaan mietittyä seurapuhetta. Isä-Teemu liikutti kuulijoita tyylillään, josta henki nöyrä ja kouliintunut seurakuntapapin kokemus. Hengen palossa karisma ja kaipaus yhtyvät. Armolahjat viettävät juhlaa siellä missä aidosti kohdataan ja rohjetaan heittäytyä elämän suureen salaisuuteen. Teemulle elävä sana tarkoittaa tapahtumaa Pyhässä Hengessä. Seurapuhe, saarna tai sakramentti, hädän kohtaaminen tai median ristituli, mikä tahansa viisaus tai vimma, Teemu-piispan katse tai käsi ei karta yhteyden rakentamista. Hänen lähellään saa tuntea hyväksyntää ja arvostusta. Teemun lähellä vaivattu sielu saa tuntea olevansa pappi, profeetta ja kuningas. Piispan virka on yhtä aikaa avara ja ahdas. Kaikkeen suureen liittyvät vaivat ja koettelemukset ovat meille jokaiselle tuttu juttu. Piispalle luontaista on teeskentelemättömyyden armolahja. Kirkon työssä kaivataan karismaa, luonnetta ja kauneutta, Armolahjat ovat moninaiset, mutta Kristuksessa koko luotu todellisuus on yksi ja yhteinen. Minua harmitti sosiaalisessa mediassa käydyn valtakeskustelun yksisilmäisyys. Joku kertoi minulle, että naisilla ei ole miesten maailmassa muka tarpeeksi valtaa. Että sellainen kirkko on mätä, joka ei osaa valita piispaksi naista. Niinkö? Vallastako olisi kysymys? Mikä potilaalle on tärkeää mennessään leikkaukseen? Sekö, että onko kirurgi mies vai nainen vai sekö, miten hän osaa tehtävänsä? Mikä on tärkeää astuessamme lentokoneeseen. Onko tärkeämpää tietää onko kapteenina mies vai nainen vai se, että hän on hyvä lentäjä? Suomen luterilainen kirkko vetää yhä enemmän naisia papeikseen. Naisten arvostus on vahva. Edellisessä piispanvaalissa äänestin naista. Irja-piispan aikana tunnelma vapautui, lempeys ja myötäeläminen pääsivät yhä enemmän innoittamaan seurakuntatyötä. Ilmapiiri muuttui runollisen lämpöiseksi. Teemu-piispa on toiminnallaan jo osoittanut, että rakkaus ei ole vain tunne vaan ymmärtämisen väline. Kun Teemu Laajasalo puhuu Jeesuksesta ei kuulijalle tule nolo olo. Saarna on liikettä mikä saa jalat alleen. Astuessani kirkkoon saarnatessani ja palvellessani koen usein jotakin uutta. Uusi kohtaa minut. Sytyttäessäni rukouskynttilän Loviisan tai Kallion maapallokynttelikköön tunnen olevani kotona. Piispanvirkaan kuuluvat omat huolensa ja puolensa, institutionaaliset, hallinnolliset haasteensa. Mutta tärkein puoli on kätketty aina viran karismaattisuuteen, hengen palavuuteen, joka saa meidät innostumaan ja jaksamaan. Alkuajoista lähtien piispat ovat seuranneet toisiaan yhtäjaksoisena ketjuna. Kirkko on olemukseltaan apostolinen, se rakentuu aina piispuudelle. Siksi nyt tehty valinta on ratkaiseva ja tärkeä. Nyt on alkanut Teemu-piispan aika. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.infp Åbo Akademin Nina Kivisestä Vuoden opettaja ? Suomen Ekonomien perinteisellä Opetuspalkinnolla palkittiin tänä vuonna Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Häntä ehdotti palkinnon saajaksi Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf. – Haimme tänä vuonna voittajaa teemalla Vuoden opettaja, arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta erittäin monipuolisilla kriteereillä, Opetuspalkintoraadin puheenjohtaja Jussi Nieminen kertoo. – Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan itsensä jatkuva oppiminen ja aktiivisuus oman opetuksensa kehittämisessä, Nieminen lisää. – Raati arvosti suuresti Nina Kivisen yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hänen monipuoliset opetusmetodinsa ja erityisesti motivaatio kehittyä opettajana tekivät raatiin vaikutuksen, Opetuspalkintoraadin jäsenenä mukana ollut opiskelija Niko Pankka täydentää. – Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa, Kivinen toteaa. – Lisäksi tämä on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetustaan laajemmin, sillä olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Kivinen on erittäin ilahtunut myös siitä, että Åbo Akademi sai ensimmäisen Opetuspalkintonsa. Vuoden opettajan palkitsemisella Suomen Ekonomit haluaa nostaa esiin hyvän opetuksen tärkeyden laadukkaan kauppatieteellisen osaamisen varmistamisessa. – 1990-luvulta lähtien jaettu Opetuspalkinto on tänä vuonna myös erityisen luonteva osa Suomen Ekonomien Ytimessä osaaminen –teemavuotta, tiivistää Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson. Palkinto luovutettiin Nina Kiviselle maanantaina 21.8. Valtakunnallisilla Kauppatieteiden päivillä Helsingissä. Suomenlinnan tunneli peruskorjaukseen 2017 Kuva: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto / Ikuvaari Oy Maailmanperintökohteen Suomenlinnan tunneli peruskorjataan vuodesta 2017 alkaen. ? Tunnelia käytetään muun muassa hälytysajoihin ja sitä kautta kulkee myös kunnallistekniikkaa manner-Helsingistä. Assemblin toteuttaa tunneliin rakennusautomaatiourakan. Rakennusautomaatiojärjestelmien uusimisella säästetään energiaa, helpotetaan tunnelin ylläpitoa sekä pystytään alentamaan ylläpitokustannuksia. Peruskorjaushankkeen tarkoituksena on lisätä tunnelin turvallisuutta, taata kunnallistekniikka saarelle ja pidentää tunnelin elinkaarta.
• 5 Viikot 35-36 • Nro 14 Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaiset ja karnevaali 4.9. Uuden ajan hifimyymälä Helsinkiin Helsingin seudulle rakennetaan ennätysmäärä asuntoja Puukerrostalohankkeiden rakentaminen jatkuu Honkasuolla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen. ? Asuntotuotannon aloitukset ovat nousseet ennätykselliselle tasolle, sillä vuoden pituisella jaksolla huhtikuusta 2016 maaliskuuhun 2017 aloitettiin 16 500 asunnon rakentaminen. Rakennuslupia myönnettiin suunnilleen yhtä suurelle asuntomäärälle. Kyseisellä ajanjaksolla Helsingin seudulla valmistui 13 500 asuntoa. Tänä vuonna alueelle valmistuu noin 15 000 uutta asuntoa. Kauppakamari on korostanut erityisesti kohtuuhintaisten vuokraja omistusasuntojen tarvetta, sillä asumisen kalleus estää työvoiman saantia. – Pääkaupunkiseudun kalliit asuntojen hinnat ja vuokrat verrattuna muun Suomen hintoihin vähentävät halukkuutta ottaa työpaikka vastaan tältä alueelta, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Helsinki jäänyt jälkeen ympäryskuntien aktiivisuudesta Asuntotuotannon asukaslukuun suhteutetut erot ovat kasvaneet varsin suuriksi Helsingin seudun kuntien välillä. – Viime vuonna koko seudulla valmistui keskimäärin 8,5 asuntoa 1 000 asukasta kohti. Helsingin suhdeluku, 7 asuntoa 1 000 asukasta kohden, jäi selvästi seudun keskiarvosta, Perälä kertoo. Asuntotuotanto oli suhteellisesti vilkkainta Järvenpäässä (18 asuntoa 1 000 asukasta kohden) Sipoossa (16,5 asuntoa 1 000 asukasta kohden). Niin Vantaalla kuin Mäntsälässäkin suhdeluku nousi 13,5:een. Espoossa tuotannon suhteellinen vilkkaus oli koko seudun keskitasoa. Vähiten asuntoja suhteessa asukaslukuun valmistui Kauniaisissa, Pornaisissa, Vihdissä ja Hyvinkäällä. Rakentamisen painottuminen kerrostaloihin pienentää asuntojen keskikokoa Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä on lähtenyt nousuun, valmistuneiden asuntojen pinta-alasumma on vuodesta 2011 vuoteen 2016 pysynyt samalla tasolla, noin 800 000 huoneisto-m2 / vuosi. Uusien asuntojen pinta-alasumman pysyminen samalla tasolla asuntojen määrän lisäyksestä huolimatta perustuu valmistuneiden asuntojen keskikoon tuntuvaan alenemiseen. Muutos oli jyrkin KUUMAkunnissa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti), joissa keskikoko pieneni kolmanneksella. Myös Espoossa ja Vantaalla keskikoot supistuivat tuntuvasti. Sen sijaan Helsingissä uusien asuntojen keskikoko laski vain vähän, selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Toimialakatsauksesta. – Muutoksen taustalla on asuntotuotannon painottuminen entistä enemmän kerrostaloihin pientalojen kustannuksella erityisesti pientalovaltaisella KUUMAseudulla, mutta myös Espoossa ja Vantaalla. Asuntokoot ovat pienentyneet myös kaikissa talotyypeissä. Pinta-alasumma kääntynee selvään nousuun vasta kuluvan vuoden aikana. Toimialakatsauksen tietolähde: Tilastokeskus, rakennusja asuntotuotantotilasto Jörn Donnerin elokuva Perkele 2 – kuvia Suomesta ensi-iltaan syyskuussa ? HifiStudio avaa Helsinkiin ketjun uudistetun lippulaivamyymälän loppuvuodesta 2017. Uusi myymälä avataan Eerikinkadun ja Fredrikinkadun kulmaan, vanhaan arvokkaaseen kivitaloon, jota saneerataan parhaillaan. Nykyinen myymälä tyhjennetään ennen muuttoa kokonaan. – Vanha myymälä on palvellut hienosti 26 vuotta, mutta uudessa myymälässä on enemmän tilaa ja logistiikan kannalta se on parempi, sanoo HifiStudion toimitusjohtaja Jarmo Nevari. Uudesta myymälästä asiakas löytää hifilaitteet ja avlaitteet kotikäyttöön, mutta myös rakennusliikkeet ja yritykset on huomioitu HifiStudion lanseeraaman uuden Viihdevalmis Koti-konseptin ansiosta. HifiStudio tekee yhteistyötä monien eri rakennusliikkeiden kanssa ja panostaa tällä hetkellä myös vahvasti esitystekniikkaan. Uudesta myymälästä tulee kirkkaasti tämän maan lippulaivamyymälä, joka näyttää hifimarkkinoiden uuden suunnan. HifiStudion yksi vahvuuksista on myös kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoaminen, jonka vuoksi myös myymälä on akustoitu käyttäen ammattimaista suunnittelupalvelua. – Uusi myymälä on hyvä esimerkki kivijalkakaupan merkityksestä verkkokauppoja ja ulkomaisia ketjuja vastaan. HifiStudion yksi vahvuuksista on kotimaisuus ja laaja myymäläverkosto kaupunkien keskustoissa. Asiakkaat kaipaavat henkilökohtaista palvelua ja ammattilaisia kartoittamaan oikeat tarpeet, jolloin HifiStudion ammattimainen henkilöstö nousee kaiken ytimeen. Kotikäyntejä suoritetaan, hehkuttaa toimitusjohtaja Jarmo Nevari. ? Avajaisten jälkeen Helsingin keskustan kadut valtaa Avajaiskarnevaali. Helsingin yliopiston lukuvuoden 2017–2018 avajaiset pidetään maanantaina 4.9.2017 kello 12.15. Tilaisuus on yliopiston päärakennuksen juhlasalissa (sisäänkäynti Aleksanterinkatu 5). Avajaistilaisuus on avoin yleisölle ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa https://www. helsinki.fi/fi/ajankohtaista/unitube Ohjelmassa on rehtori Jukka Kolan avajaispuhe sekä henkilökunnan ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tervehdykset, jotka pitävät Helsingin yliopiston lehtorit ry:n puheenjohtaja Inkeri Ruokonen ja HYY:n hallituksen puheenjohtaja Laura Luoto. Avajaisten jälkeen on ekumeeninen jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa ja tunnustukseton tilaisuus Kansalliskirjastossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa professori Martti Nissinen ja tunnustuksettomassa tilaisuudessa puhuu professori Kari Enqvist. Avajaiskarnevaali täyttää keskustan kadut Perinteinen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja yliopiston yhteinen Avajaiskarnevaali valloittaa jälleen Helsingin keskustan avajaispäivänä klo 14–18. Ohjelmaa on niin Päärakennuksessa, Porthaniassa ja sen edustalla, Fabianinkadulla kuin Yliopistonkadullakin. Luvassa on muun muassa katusitsit, musiikkiesityksiä, Japani-teemainen valokuvanäyttely sekä opiskelijajärjestöjen toiminnan esittelyä ja katuruokaa. Unicafe Porthanian lavalla esiintyvät iltapäivän aikana Kasper ja Gasellit. ? Harvoin on elokuvan jatko-osaa jouduttu odottamaan 46 vuotta. Jörn Donnerin kulttielokuva Perkele! Kuvia Suomesta ravisutti rohkeudellaan ilmestyessään vuonna 1971, ja nyt Suomen 100-vuotisen juhlavuoden kunniaksi elokuva saa jatkoa. Perkele 2 – Kuvia Suomesta on läpileikkaus 100-vuotiaasta Suomesta, ja sen peruskysymys Jörn Donnerin sanoin kuuluu: ”Kannattaako nykypäivän Suomessa asua, elää, naida, kuolla?” Elokuva saa ensiesityksensä syyskuussa Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla, ja jatkaa siitä useisiin festivaalija erikoisnäytöksiin ympäri Suomen. Elokuva tullaan näkemään tekijävieraiden kera mm. Tampereella Arthouse Cinema Niagaran ohjelmistossa, Kuopion Vilimit -festivaalilla ja Porin elokuvafestivaalilla, Kino Iiriksen ohjelmistossa Lahdessa sekä Helsingissä erikoisnäytöksissä elokuvateatteri Orionissa ja Viirus-teatterissa. Perkele 2 -elokuvassa jalkaudutaan nyky-Suomeen ja haastatellaan tämän päivän suomalaisia politiikasta, ajankohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Dokumentissa vieraillaan kymmenissä tapahtumissa ympäri Suomen aina Seinäjoen Tangomarkkinoilta Weekend-festivaalille ja SM-pilkkikisoista Suviseuroihin. Elokuva pyrkii myös analysoimaan Tornion kautta vuosina 2015-2016 saapuneen suuren turvapaikanhakijajoukon tilannetta. Kertomuksen keskiössä on kuitenkin subjektiivisesti ohjaaja itse. Allas-merikylpylä pitää ovensa auki ensimmäistä kertaa myös talven yli ja syksyn ohjelmaa on nyt julkaistu! ? Viiniä ja venyttelyä sekä Suloiset sunnuntait liikkujille ja hyvinvoijille, Rakkautta ja anarkiaa -ulkoelokuvanäytökset sekä Desing Weekin muotinäytökset kaupunkikulttuurinälkään -luvassa Altaan syksyssä 2017. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi Allas tarjoaa monipuolisesti kaupunkikulttuuria, liikuntaa ja rauhoittumista meren äärellä. Kesäkauden aikana Allas Sea Pool -merikylpylä on vakiinnuttanut asemaansa kaupunkilaisten kohtaamispaikkana sekä ihastuttanut tuhansia vierailevia turisteja. Altaan musiikkitarjonta on tavoittanut jo yli 15 000 kävijää ja kesän aikana Altaan konserteissa ovat esiintyneet niin Robin, Scandinavian Music Group kuin ainoan Suomen keikkansa tänä kesänä Altaalla soittanut ruotsalainen The Sounds. Altaan musiikkitarjonta jatkuu myös syyskaudella, minkä lisäksi suuren suosion saavuttanut Perhesunnuntai saa jatkoa muuttaen merikylpylän monipuoliseksi perhepuistoksi. Syksyn mittaan Altaan ohjelmakattauksessa nähdään monenlaista kulttuuria: tarjolla on esimerkiksi Helsinki International Film Festival Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin juhlanäytöksiä sekä Helsinki Design Weekin muotinäytöksiä. – Haluamme tarjota kaupunkilaisille lempeän laskun pimenevään syksyyn. Mikä olisikaan parempi tapa toivottaa syksy tervetulleeksi, kuin raikas pulahdus Itämereen kynttilän valossa, kaupungin sydämessä, sanoo Altaan ohjelmavastaava Esa Kandelberg. Kulttuuritarjonnan lisäksi Altaan säännölliset viikkotunnit jatkuvat ympäri vuoden. Mukana on niin treeniä kuin rentoutumista: sisällöt vaihtelevat Saunayogasta kehonpainoharjoitteluun ja Go Flo -treenistä vapaauinnin tekniikkaan. Lisäksi Altaalla järjestetään suosittuja uintitekniikkakursseja ainakin lokakuun loppuun saakka. Ohjattuja tunteja pidetään alkusyksystä aina sään salliessa ulkona, mutta sadesäitä ja talvea kohti siirrytään uudistettuun sisäliikuntatilaan, josta on näkymä merelle. – Meillä voi treenata talvellakin kirjaimellisesti meren äärellä, mutta lämpimässä sisätilassa, iloitsee Altaan Head of Welness Tiina Vainio. Allas Sea Pool liikuttaa kävijöitään sekä ohjatuilla tunneilla että tarjoamalla mahdollisuuksia omatoimiseen liikuntaan. Uinnin ja vesijuoksun lisäksi Altaalla voi kehittää lihaskuntoaan omatoimisesti myös maalla, sillä merikylpylän rannalta löytyy Lappset Group Oy:n suunnittelema ulkoilmakuntosali. Kaksi kertaa kuukaudessa Suloinen sunnuntai Hyvinvointipäällikkö Tiina Vainio uskoo, että hyvinvointi edellyttää muutakin, kuin säännöllistä liikuntaa. Viikkotuntien lisäksi Altaalla järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa Suloinen sunnuntai -tapahtuma. “Siihen kuuluu ihanaa aamiaista, joogaa, musaa, saunaa ja merta eli kaikkea, mikä karkottaa kiireen, kankkusen ja myöhemmin kaamoksen”, kertoo Vainio. “Arki-iltoina saman asian ajaa kerran kuussa pidettävä Viiniä & venyttelyä -sessio”, Vainio jatkaa. Allas-merikylpylä Sea Pool auki vuoden ympäri
• 6 Nro 14 • Viikot 35-36 Sunnuntaiksi VIIKKO 35 MA 28.8. Tauno TI 29.8. Iina, Iines, Inari KE 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi TO 31.8. Arvi PE 1.9. Pirkka LA 2.9. Sini, Justus, Sinikka 3.9. Soile, Soili, Soila VIIKKO 36 MA 4.9. Ansa TI 5.9. Yrittäjän päivä Roni, Mainio KE 6.9. Asko TO 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa PE 8.9. Taimi LA 9.9. Vertti, Isto, Eevert SU 10.9. Kalevi, Kaleva Loppu oli tullut, mutta se ei ollut vielä näkyvissä. John Kenneth Galbraith (1908-2006) Päivyri 13. sunnuntai helluntaista Helsingin viisi sporalinjaa muutti uusille reiteille ? Raitiolinjasto uudistui maanantaina 14. elokuuta samalla kun Helsingin seudun liikenteessä siirryttiin talvikauden aikatauluihin. Viisi sporalinjaa siirtyi uusille reiteille. Syksyn raitioliikenteen muutoksista kerrotaan uusittujen karttojen kera HSL:n sivuilla hsl.fi/raitiolinjat2017. Sporien 4, 5 ja 10 linjoilla ei tapahdu muutoksia. Linja 1 Reitti muuttuu, ja linja alkaa liikennöidä kaikkina viikonpäivinä. Linjan uusi reitti on Eira – Fredrikinkatu – Bulevardi – Lasipalatsi – Runeberginkatu – Helsinginkatu – Sörnäinen – Mäkelänkatu – Käpylä. Linja liikennöi arkisin ja lauantaisin 10 min välein ja sunnuntaisin 12 min välein. Linja 2 Reitti muuttuu Etu-Töölössä ja ydinkeskustassa. Linjan uusi reitti kulkee Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Arkadiankadun kautta. Reittiosuus rautatieasemalta Kamppiin jää pois ja korvataan linjan 7 reittimuutoksella. Linjan pohjoinen päätepysäkki siirtyy Länsi-Pasilaan. Linjan vuorovälit ja liikennöintiajat eivät muutu. Linja 3 Pohjoinen päätepysäkki siirtyy Mannerheimintien ja Kuusitien risteykseen syksyllä 2017, kun Reijolankadun uusi rataosuus valmistuu. Linja kulkee ennen sitä tilapäisesti 14.8.2017 alkaen Nordenskiöldinkadulta Töölön hallille. Linjan vuorovälit ja liikennöintiajat eivät muutu. Linjat 6 ja 6T Linjan 6 vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina 10 minuuttiin. Linjalla on näin tulevaisuudessa samat vuorovälit kuin linjalla 7, jolloin raitiovaunut kulkevat Hämeentiellä Sörnäisten ja Hakaniemen välillä säännöllisin ja tasaisin 5–6 minuutin vuorovälein. Arabiassa vuorotiheys on yhdessä linjan 8 kanssa 5–6 minuuttia. Linjalla 6T ei tapahdu muutoksia. Linja 7 Linjat 7A ja 7B lakkautetaan ja korvataan muiden linjojen reittimuutoksin. Uusi linja 7 alkaa kulkea reittiä Länsi-Pasila – Pasilan asema – Mäkelänkatu – Sörnäinen – Hakaniemi – Kruununhaka – Rautatieasema – Kamppi – Länsiterminaali. Töölön suunnasta Länsi-Pasilaan alkaa kulkea linja 2. Linja 8 Vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina 10 minuuttiin. Linjalla on näin samat vuorovälit kuin linjoilla 1 ja 6, jolloin raitiovaunut kulkevat linjojen 1 ja 8 yhteisellä osuudella Töölön ja Sörnäisten välillä nykyistä tiheämmin 5–6 minuutin välein. Sama vuoroväli muodostuu linjoilla 6 ja 8 Hämeentielle Sörnäisten ja Arabian välille. Linja 9 Linjan eteläinen päätepysäkki siirtyy Länsiterminaalilta Saukonpaateen. Linja alkaa kulkea uutta Välimerenkadun raitiotietä pitkin. Länsiterminaalin ja Rautatieaseman välistä osuutta ajaa 14. elokuuta alkaen linja 7. Selittävät monet tekijät Raitiolinjaston muutostarvetta selitetään kaupungin ja yhteiskunnan muutoksilla. Esimerkiksi entisille satama-alueille nousevien asuinja työpaikkaalueiden myötä liikkuminen kantakaupungin alueella kasvaa. Myös liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat. Myös kehärata ja länsimetro vaikuttavat siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. Ratikkalinjoja halutaan kehittää, jotta kasvusuunta säilyisi ja jopa voimistuisi, kerrotaan HSL:stä. Kaksi karttaa: maantieteellinen ja skemaattinen Raitiovaunukartoista julkaistaan seuraavat versiot syksyllä, kun linjan 3 uusi reitti siirtyy kulkemaan Meilahden Kuusitielle Reijolankadun raitiotien valmistuttua. Maantieteellinen kartta esittelee, missä ja mitä katuja pitkin raitiolinjat kulkevat. Muutoksena aiempaan maantieteellisessä kartassa ovat nyt mukana myös kaikkien raitiovaunupysäkkien nimet. Käytetty karttapohja on peräisin OpenStreetMap-yhteisöltä. Samaa karttapohjaa käytetään muun muassa HSL:n nykyisessä Reittioppaassa. Skemaattisessa kartassa uutta raitiolinjastoa esitellään ilman karttapohjaa. Skemaattisen ratikkakartan kehitystyö jatkuu syksyllä. Kumpulan ja Uimastadionin kuutamouinnit Uimastadion, kuva: liikuntapalvelut ? Kumpulan ja Uimastadionin maauimaloissa järjestetään taas tänäkin vuonna syksyiset kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta ja pimenevästä illasta nautitaan perjantaina 25.8. Uimastadikan tunnelmavalaistuksesta iloitaan perjantaina 15.9. Kuutamouinneissa uidaan lämpimän veden höyrytessä satumaisesti altaan veden pinnalla ulkoroihujen Kuva: HSL ? ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala.” Niin tärkeä on sana. ”Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Jumala on rakkaus. Kaikki siis syntyi ”rakkauden voimalla”. Täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon. Raamatussa toistetaan yhtenään: Älä pelkää! Pelko on inhimillistä, mutta joskus vaikea tunnistaa. On pelko toimia, pelko erilaisuutta kohtaan, menettämisen pelko, pelko olla onnellinen. Taivaan toivo ja helvetin pelko. Pelko voi jähmettää, tehdä aggressiiviseksi, tai se voi näyttäytyä vastakohtanaan, uhkarohkeutena. Pelkoja voi vähentää ajattelemalla järkevästi tosiasioita, mutta toisinaan käy päinvastoin, pelot lisääntyvät ajatusten kiertäessä kehää. Pelot voivat jäädä kehoon turhana hälytystilana, kipuna, jännitteinä, epätasapainona, sairauksina. Miten pelko voi muuttua rakkauden tilaksi, läsnäolon, rauhan ja ajattomuuden tilaksi? Saamme sanoista fyysisiä reaktioita, sekä pahassa että hyvässä. Luettujen ja ajateltujen sanojen lisäksi kuulluilla sanoilla on valtava voima. Monet ihmiset etsivät rauhaa ja läsnäoloa meditaatioista. Meditaation maailma on erilaisten henkien ja voimien kenttä. Kannattaa suhtautua varauksella ”henkioppaisiin”, enkeliviesteihin, yliminän uudelleenohjelmointiin ja yhteydenottoihin universumin kanssa. Entä kun rauhallinen ääni sanoo: ”Olet riittävä, sinun ei tarvitse verrata itseäsi muihin. Saat tehdä virheitä, olet silti arvokas ihmisenä. Ole armollinen itsellesi. Ajattele vaikeaksi kokemaasi ihmistä rakkaudella.” Sanat tuntuvat hyvältä koho kehossa, rentouttavat. Näillä sanoilla Jeesuskin varmasti parantaisi meitä peloista rakkauteen: ”Minä rakastan sinua, hyväksyn täydellisesti. Olen kanssasi joka hetki. Olet turvassa. Lähde rauhassa ja palvele minua iloiten.” Rukouskin on yhdenlaista meditaatiota. Uskon perinteemme on pitkälti ”aivojen” uskontoa. Kuitenkin suu puhuu sitä, mitä sydän sanoo, ei mitä aivot sanovat. Joskus ei pitäisi oppia uutta, vaan poisoppia vanhasta, liiasta ajattelusta, läsnäoloon. Usko toteutuu irtipäästämisenä, ei tekemisenä. Usko synnyttää hyviä hedelmiä ja niiden mukaista puhetta. Sielun, mielen ja ruumiin yhteys on saumaton. Jeesus parantaa meitä tässä hetkessä ei vain niin, että ajattelemme, muistamme häntä ja hänen oppejaan, vaan ehtoollisen aineellishenkisen mysteerin lisäksi kehon hyvinvoinnin, tuoksujen, äänien, kauneuden, kosketuksen ja kuultujen, yksikertaisten, toistettujen sanojen kautta. Jeesus, paranna meidät peloistamme. Toimi meissä kokonaisuudessaan, ei vain ajattelussamme. Anna kokonaisvaltaista rauhaa. Täytä meidät rakkaudellasi. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori ja kuun hohtaessa. Tunnelman kruunaa teemaan sopiva, rentouttava musiikki. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivinä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (4e/2,50e/2e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyy sunnuntaina 27.8. ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 17.9. Helsingin kaupungin uimahallit palvelevat kaupunkilaisia maauimaloiden kauden päätyttyä.
• 7 Viikot 35-36 • Nro 14 Kaupunkipyörillä poljettu jo yli miljoona matkaa Kaupunkilaiset ovat ottaneet kaupunkipyörät omakseen. Kuva: HKL, Jesse Ukkonen Jatkoa sivulta 3 ? Yli miljoonan yksittäisen matkan lisäksi palvelun keskimääräinen käyttäjämäärä löi uuden ennätyksen elokuun toisella viikolla: jokaisella pyörällä poljettiin keskimäärin 9,7 matkaa päivässä, mikä on kansainvälisesti verrattuna huimaava luku. – Palvelun suuri suosio on ilahduttavaa ja kertoo siitä, että kaupunkilaiset ovat todella ottaneet kaupunkipyöräpalvelun omakseen, sanoo HKL:n toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio. Kaupunkipyöräpalvelun suuri suosio on kaupungille myös taloudellisesti positiivinen asia: tähän mennessä tuloja palvelun käytöstä on kertynyt jo yli 860 000 euroa. Koko kaudeksi on nyt rekisteröitynyt noin 33 000 henkilöä. Suuri luku kertoo siitä, että palvelua käyttävät erityisesti helsinkiläiset itse: turistien ja kokeilijoiden määrä on huomattavasti pienempi. – Kaupunkipyöräpalvelun suuren käyttäjämäärän vuoksi käyttäjien on hyvä huomioida, että ruuhkahuiput ja massatapahtumat kuormittavat palvelua ja voivat aiheuttaa ajoittain tyhjiä ja täysiä telineitä. Teemme kuitenkin järjestelmäoperaattori CityBike Finlandin kanssa kaikkemme, jotta pyörien määrää saataisiin tasattua, kertoo Rajakallio. CityBike Finland Oy seuraa ajantasaisesti pyörien käyttöastetta ja asemien tilannetta ja siirtää pyöriä kysynnän mukaan telineiltä toiselle. Pyörien kuljetusautoja on liikkeellä useita päivittäin, ja resursseja lisätään tarpeen mukaan. Uudistettu Dipoli avautuu Aalto-yliopiston kampuksella Jatkoa sivulta 3 ? Aalto-yliopiston Dipoli-rakennus Otaniemessä on peruskorjattu yliopiston näyteikkunaksi, matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi ja yhteiseksi päärakennukseksi. Dipolissa on työskentelytiloja, auditorio ja saleja, ravintoloita, näyttelytiloja ja taidetta. Rakennuksen yleiset tilat ovat avoinna myös suurelle yleisölle. Yliopiston näyteikkuna Yliopiston toiminta näkyy rakennuksen auloissa, näyttelytiloissa ja erilaisina tapahtumina. Dipolin toiminnallisen konseptin ja vision luomiseen ovat osallistuneet niin Aallon opiskelijat, henkilöstö kuin kumppanitkin. Rakennuksen julkisiin osiin tulee syksyn aikana esille yliopiston alumnien taidetta. Uniikki rakennus on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö. Dipoli valmistui vuonna 1966. Alkuun rakennuksen omisti Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta. Se oli pitkään teekkareiden kulttuuritoiminnan keskus ja tunnettu monenlaisista tapahtumistaan. Aaltoyliopisto osti rakennuksen vuonna 2014. Ainutlaatuista arkkitehtuuria Dipoli on käynyt läpi mittavan teknisen ja tilallisen uudistuksen. Rakennuksen energiatarpeesta katetaan maalämmöllä lähes 50 prosenttia. – Peruskorjauksessa on kunnioitettu Pietilöiden alkuperäisiä suunnitelmia ja rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Kattoikkunat ja takat on kunnostettu, aikojen saatossa umpeen laitettuja portaikkoja on avattu ja alkuperäisiä betonipintoja palautettu, sanoo Antti Ahlava, Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori. Dipolissa työskentelee yliopiston johto sekä osa henkilöstöstä, yhteensä noin 140 henkeä. Rakennuksessa testataan uusia työn tekemisen tapoja, monitilatoimistoja ja digitaalisia työvälineitä. Dipoli antaa uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön aaltolaisten ja yliopiston kumppaneiden kesken. Elokuussa Dipoliin muuttaa Aalto-yliopiston kumppani Tekniikan akatemia TAF. Monipuolisia ravintoloita Dipoliin on avautumassa monipuolinen ravintolamaailma, jonka ravintoloitsijana toimii Fazer. Vaihtoehtoina ovat opiskelijaravintola Reima, bistro ja kahviloita sekä à la carte -ravintola Metso. Peruskorjauksen myötä myös tapahtumajärjestäminen Dipolissa on uudistunut. Talo palvelee pääsiassa yliopiston omia tilaisuuksia mutta tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Peruskorjauksen pääja arkkitehtuurisuunnittelu: ALA Arkkitehdit Sisustussuunnittelu: Tuuli Sotamaa Urakoitsija: NCC Rakennus Osoite: Otakaari 24, Otaniemi, Espoo Juhlasali on nyt nimeltään Kaleva. Sali on vuosien varrella toiminut monenlaisten tilaisuuksien näyttämönä. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo Alun perin Dipoliin suunniteltiin naispuolisille opiskelijoille oma tila, tyttöjen huone. Kuva: Aaltoyliopisto/Tuomas Uusheimo Graniittilohkareista tehdyt luonnonkivimuurit ovat oleellinen osa Dipolin arkkitehtuuria. Kuva: Aaltoyliopisto/Tuomas Uusheimo Kaunis portaikko johtaa Juhla-aulasta 2. kerroksen lämpiöön. Kuva: Aalto-yliopisto/Tuomas Uusheimo
• 8 Nro 14 • Viikot 35-36 Kulttuuri Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros ? Kuorojen kierroksen 17.8. iltana kuuntelin kahta kuoroa Zetorissa, olympiavuodesta 1952 Kaivopihalla toimineessa ”traktoriravintolassa”. Minulle uusi ja pirteä kuoro oli Lady Shave, joilla on hyvä svengi ja liike. Viimeinen vuoro oli aika perinteisesti Koiton laululla. Aluksi ”Buchenwaldin hävitys”, kuoron melkein nimikkokappale. ”Pyhä Prekarius” tuli myös nykyiskevillä sanoilla. Lopuksi pehmeämpää: Nuoruustango ja Kalliolle kukkulalle. Kuorojen ilta Art Goes Kapakan aluksi oli pelastettu. Suomenlinnan komendantti Elokuulla Suomenlinnan vanhalla upseerikerholla, ”Ylisellä”, pidettiin Pauliina Lindholmin esikoisromaanin ”Komendantti” (Otava) julkaisutilaisuus, jossa oli paljon ohjelmaa, puheita ja musiikkia. Komendantti on historiallinen romaani, joka vie lukijan Suomenlinnan linnoitusten rakentajan, riikinruotsalaisen Augustin Ehrensvärdin koettelemuksiin ja onnen kesään 1748. Sotamarsalkka nimetään maailmalta johtamaan puolustuslinnoituksen rakennustöitä, joka ei ota sujuakseen rahoitusvaikeuksien ja muun takia. Hän ihastuu romaanissa kalastajamökin tyttöön kesän aikana. Lindholm on helsinkiläinen graafikko, joka innostui kirjoittamiseen Kallion kirjoittajakoulussa ja Jyrki Vainosen novellikurssilla. Komendantti voitti viime syksynä ”Suomi 2017” -romaanipalkinnon. Raati kuvasi esikoiskirjailijan otetta ”varmaksi ja loistokkaaksi”, ja oli iloinen, että historiallinen romaani vetää tekijöikseen uusien kirjoittajien parhaimmistoa. Kapinarunot uudistuvat ajassa Stadin työväenkirjallisuuspäivien Kapinarunoillan kokoelma julkistettiin kesällä. Kirjan toimittaja Jussi Särkelä juonsi juoheaan tapaansa. Toimittaja määrittelee esipuheessa: – Kapinarunoa kirjoittaessaan ihminen jäsentää todellisuuttaan. Samalla hän selkeyttää omaa mieltään. Yleensä kapina kohdistuu yhteiskuntaa, vallanpitäjiin ,toiseen sukupuoleen tai yhdenmukaisuuden paineeseen, Särkelä arvioi. Mukana Sananvapauden lavalla oli peräti kolme Kaakkois-Suomen kirjoittajayhdistys Paltan runoilijaa. Puheenjohtaja, Kirjailijaliiton Suunta-palkinnon alueellisesta työstä juuri saanut Tarja Okkonen lausui kaksi kirjaan tullutta runoaan. ”Kissavessa” -runo on roisin elämänmakuinen tarina naisen arjesta: – Mullakin on oikeus! / taksissa meinata olla / melkein muistamatta, / missä mä asun / ja pihassa jotenkin soittaa sulle, / tulisit avaamaan ulko-oven. Pilvi Valtonen ja Kirsi Komulainen olivat muut lausujat. Kirjan julkaisseen Työväenkirjaston ystävät ry:n varapuheenjohtaja Leena Nikula vastasi viisaasti Särkelän kysymyksiin aiheesta. Myös ammattiraadin jäsenten arvioita esiteltiin. Vuoden 2016 toiseen kapinarunokeräykseen 68 runoilijaa lähetti 120 runoa. Raati kutsui 26 runoilijaa lausumaan, kirjassa on 38 runoa. Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää kolmannen kapinarunojen keräämisen ja tapahtuman. Kapinan kohteena voi edellisten vuosien tapaan olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Tänä vuonna yläteemana on ”Itsenäisyys – Vastuu – Velvollisuus”. Lähetä runosi 30.9. mennessä joko sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail. com tai printtinä osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Ruumiinkuva Suomenlinnassa Kesän eriskummallisimman katsomiskokemuksen sai Suomenlinnan Paarlastihuoneessa, vuonna 1776 rakennetussa kivisessä huonetilassa. Näyttelijät Irina Pulkka ja Marjaana Kuusniemi-Korhonen ovat samaa keski-ikäistä teatteripolvea, jotka ovat esiintyneet pienissä teattereissa ja täydentäneet opintojaan teatteripedagogeiksi. – Maakunnissa ja marginaaleissa, jälkimmäinen sanoi. Johannes Purovaara on nuoren polven, pian valmistuva tanssija, joka on esiintynyt jo isommissakin produktioissa ja haluaa laajentaa skaalaansa tekstin ja teatteri-ilmaisun suuntaan. ”Pyöveli” on sarja ruumiillisia luonnoksia keskiiästä. – Keskiajan ruumiinkuva, joka on ristiriidassa Antiikin ajoista saakka omaksutun muuttumattoman ruumiin ideaalin kanssa, kuuluu lähtökohta työlle. Esitys on lyhyt. – Meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi, ohjaaja Tuire Tuomisto sanoo. Yleisölle luetaan wikipediasta esittelyä flagellanteista, jotka myöhemmällä keskiajalla ruoskivat itsestään synnintaakkaa, kunnes Rooman paavi kielsi ryhmittymän omalle vallalleen vaarallisena. Pulkka haluaa Kuusniemi-Korhosen kuristavan hänet. Sitten seuraa ruumiin peittämistä valkoiseen ja riisumisella. Purovaara pääsee käyttämään liikunnallisuuttaan ja suorittamaa esiisiemme nimenluvun. Täysi Paarlasti yleisöä jäi sunnuntain kauniiseen ulkoilmaan miettimään sanomaa, sekä hämmennystä että uteliaisuutta tuntien. Neljän perhe hajoaa – Sä olet lahon puun juurella / sun on lähdettävä pois, mies sanoo. – Kun talo palaa / anna sen palaa”, nainen toteaa. Kesäilmat veivät kulttuurikiertäjän usein sisätiloihin. Keskikesällä oli mahdollista nähdä Ylioppilasteatterin studiolla kunnianhimoinen off-tuotanto ”4”. Taimi Nevaluoman käsikirjoittama ja Saban Ramadanin ohjaama esitys kertoo perheen sisäisistä valta-asetelmista ja arkaaisten sukupuoliroolien hajoamisesta neljän nuoren, taitavan näyttelijän keinoin. Ihminen syntyy alasti, kaikki on maskia. – Jos mä saisin mitä vaan, mä tekisin tämän kaiken uudestaan. Jokaisella on soolo-osuuksia, sekä yhteiskohtauksia, jossa toisen puoliskon ruoka-ateria on maskit paljastava. Aliisa Rinne on perheen turhautunut äiti, joka ei saa vastakaikua Marius Laihon esittämältä isältä. Käsikirjoittaja Ramadani esittää itse Esteriä, perheen poikatytärtä kiiltokimalluksissaan, jotka ärsyttävät perinteisen roolin isää. Fikrete Miftari on tytär. Esitteessä puhutaan susilauman alfaparista, jonka elämä vertautuu tähän nelikkoon: – Alfapari pesiytyy ainoastaan lisääntymistä varten. Suden pesät ovat usein vaatimattomia. Niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen, mutta samoja käytetään vuodesta toiseen. Kun pennut pärjäävät, pesäkin jää. Eskapistin oma todellisuus Ylioppilasteatterin studiolle oli vierailuesityksenä Misa Palanderin kirjoittama ja ohjaama puheja musiikkimonologi Otto Rokalle. Esitys sai nuorelta yleisöltä fanimaista suosiota, jopa kohdissa, joita en ihan ymmärtänyt. Mutta Rokka on energinen esiintyjä, joka taitaa äänija toistotekniikan yhden hengen tulkinnalleen. Minuuden rajat ovat kadoksissa. Hän esittää narsistista ihmistä, joka ei ymmärrä, että on ”olemassa myös muita todellisuuksia kuin hänen omansa”. Ihminen, joka manipuloi saadakseen haluamansa, ”koska ei muuta osaa”. Hän valitsi jo eturivistä pari naista manipuloitavaksi. Tekijät sanovat tutustuneensa yhdeksän kuukauden ajan haastattelumateriaaliin ja kirjallisuuteen. Esitys on tulos siitä. Eskapisti sai ensiillan toukokuulla 2017 ja lähti kiertämään Suomea. Hiiteen aurinko! Kellariloukko Liisankadulla tarjosi myös miellyttävän suojan sateelta. Kellariteatterissa, entisessä halkovarastossa sananmukaisesti maan alla. pidemmän linjan klitsulaiset tekivät kesäesityksen ”Fuck the Sun” (Hiiteen aurinko). Veera Kopsala ohjasi Kristian Smedsin tekstiin muokattua kolmiodraamaa, joka tarjosi paljon musiikkia, porkkanaa eri muodoissa ja näyttämösavua enimmäkseen pienemmässä huoneessa. Jo sisääntuloaula oli kuin pommisuojan valaistuksessa. Esitystä kantoi musikaalisen, näyttävän Tiina Ekolan ääni, pikemmin hymni tuttuihin ja omiin säveliin. Hän soittaa myös pianoa ja viulua. Jaakko Perilä ja Anna Suhonen olivat porkkanapariskunta, joka pesee, halkaisee, muotoilee porkkanat shakkipelinappuloiksi ja lopulta heittää ne maahan. Molemmat ovat tavattoman energisiä. Esityksessä ei ollut paljon vuorosanoja. Porkkanaparin vuorosanakohtauksessa kysytään: – Syötkö mieluummin loppuelämäsi sikaa vai oletko yksinäsi? Jokainen meistä sai miettiä vaihtoehtoja. Anorexian ankeat kasvot Teatterin ei kesällä tarvitse olla harmitonta. Ilvesteatteri on vireä nuorten harrastajateatteri, joka on Käpylän Sampantiellä kasvattanut uusia polvia teatteriharrastukseen ja tarjonnut yleisölle mainioita esityksiä. Flow-festarilla yleisön kädet nousevat Kalasataman nosturien tasalle. Kuva: Katja Karjalainen. Eskapistin monologin pitäjä Otto Rokka vetoaa. Kuva: Nana Turunen. Pyöveli oli hieno performanssi Suomenlinnan Paarlastihuoneella. Kuva: Jussi Nahkuri. Komendantti -kirjan julkkaisussa Pauliina Lindholm Augustin Ehrensvärdin muotokuvan virellä Suomenlinnan vanhalla upseerikerholla. Kuva: Raimo Granberg.
• 9 Viikot 35-36 • Nro 14 Kulttuuri Ville Niemen kirjoittama, ohjaama ja esittämä Anorexia-monologi on koskettava tarina 68-kiloisesta sopusuhtaisesta nuorukaisesta, joka pudottaa painonsa 43-kiloiseksi, aluksi vähän kerrallaan. Niemi on alussa ja lopussa meikattu, groteski ”Alice Cooper-maski” päässään. Siinä välissä hän esittää sohvalla ja lattialla päiväkirjamaisia havaintojaan elämästään. Anorektikon pitää huijata perheenjäseniä sillä, että on muka syönyt jo, vaikka yhden banaanin suuhun paneminen tuottaa vaikeuksia. Kohtaus on mainio. Esitys tehtiin yhteistyössä Syömishäiriöliitto, jonka lomakkeen katsojat saivat palautteena täyttää. Kadotettu paratiisi löytyy ”Garden of Eden” on kahdelle keholle omistettu teos, joka kulkee kadonneen paratiisin koreografisessa maisemassa. Kiasma-teatterin URB-kaupunkifestivaalille tuotettu tuore taideteos sai valtavat suosionosoitukset itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan teatterisalissa. Ja ihan ansaitusti. Nykytanssia, Erno Aaltosen valosuunnittelua ja musiikkia luovan taitavasti käyttävä teos jakautuu neljään luomiskertomuksen osaan Paratiisissa: Prologi, Genesis, Garden ja Post Eden. Kaunein osuus on Genesiksen kaksi melkein alastonta ihmistä, jotka sulautuvat toisiinsa – ilman tietoisuutta sukupuolesta. Gardenissa miehellä on hame, naisella housut. Heille on omenat vihreiden puiden alla tarjolla, mutta niitä ei maisteta. Nainen lukee riipputuolissa miehen rinnalla; hän ei synny miehen kylkiluusta. Laura Väinölän pukusuunnittelu ja kukkamaisema Stoan lavalla on kaunis, trooppinen. Ima Iduozee on 2010-luvun nuoria tähtiä tanssin, teatterin ja esitystaiteen rajoilla. Hän on tehnyt koreografian maailman synnystä afrofuturistisessa tulevaisuudessa. Lopussa eritaustan ja ihonvärin omaavat ihmiset kerääntyvät Paratiisiin. Hän on vakuuttanut jo omissa ja Sonya Lindforsin tanssiteoksissa. Esete Sutinen on ollut toistakymmentä vuotta monen suomalaisen huippukoreografin teoksissa silmäänpistävä, tarkoin aksentoiva tanssija, mutta usein silti joukon jatkeena. En muista koskaan nähneeni Sutista näin hyvänä. Iduozee antoi selvästi tilaa toisen soolo-osiin. Esityksen liikekieli on erittäin rauhallinen, mutta samalla päättäväinen. Kaikki on sisäistetty. Stoan katsomo oli ihan täynnä, nykytanssiyleisöä myönteisellä tavalla laajentava. Tanssia numeroilla ”Bounce” on esitys, jossa hypellään ylös ja alas, musiikin tahtiin. Se haastaa suoriutumiseen ja jaksamiseen. Työryhmä tanssii sopimansa matemaattisen numerointikuvion pohjalta. Työ kutsuu yleisöä kinestesian, rytmin ja viihtymisen äärelle. Liikkeitä aloitetaan, toistetaan koko puolituntisen ajan. Koreografia on Heli Keskikallion. Tanssijoina ovat Minna Halttunen, Satu Rinnetmäki ja Elisa Tuovila. Vapaan taiteen tila Sörkassa sopi oikein hyvin tälle esitykselle. Taustalla on tosikertomus miehestä, joka nosti kanteen Irlannin kansainvälistä tanssifestivaalia kohtaan vaatien korvausta säädyttömyyteen ja väärään mainontaan vedoten. Nähdyssä esityksessä ei ollut mitään, mitä kutsuisi tanssiksi. Lausunnossaan kantelija määritteli tanssin ”ihmisten rytmiseksi liikkeeksi, hyppelyksi ylös jalas, yleensä (joskaan ei aina) musiikin tahtiin; ja joka lisäksi välittää jonkinlaisen tunteen”. Nuorten suomalaisten tanssijoiden Bounce täyttää siis kantelijan vaateet tanssille… Musiikin ja ukkosen alla Flow-festivaalin aloitusja päätöspäivä olivat aurinkoisia. Lauantaina iski Kiira-myrsky myös Suvilahden festarialueelle illansuussa, ja esim. Alman esiintyminen myöhästyi puolisen tuntia. Osa väestä ehti lähteä, mutta myös palasi. Festivaalialue laajeni Hakaniemen suuntaan uusine esiintymispaikkoineen, jotka saivat kiitosta. Ihmisläheinen Bright Balloon 360° -alue oli siirretty edellisen vuoden ahtauden takia pois päälavan vierestä. Viikonlopun aikana yhteensä 75 000 kävijää nautti Suvilahdessa laajasta musiikkitarjonnasta, ja tunnelmasta. Päälavan esiintyjistä amerikkalainen 2010-luvun tähti Lana Del Ray esiintyi taitavasti, mutta jätti silti etäisen vaikutelman. Kliimaksi taittui, kun hän lähti keikan lopulla välillä useaksi minuutiksi jakamaan nimmareita ja otattamaan selfie-kuvia lavan eteen. Suuri osa yleisöstä jäi ulkopuolelle, mutta malttoi toki odottaa unenomaisten laulujen jatkoa. Alt-countryn supertähti ja rockin kulttisuosikki Ryan Adams Suomeen 15 vuotta kestäneen odotuksen jälkeen. Hän veti hyvin energisen keikan, joka kesti pitkään. Siirryin silti pienemmille lavoille. ”The Other Soundissa”, toisen soundin tungoksessa nautin eniten Pekka Käppi & K:H:H:L yhtyeen shamanistisesta musiikista jouhikoineen. Mustassa teltassa Angel Olsen soi hyvin melodisesti. Näyttelijä, laulaja-lauluntekijä Elias Gould hurmasi nuorinta päälavan sunnuntai-iltapäivässä; Jonna Tervomaa jo vanhempaa Balloonissa. Flow on murroksen edessä, kun Kalasatama valmistuu. Vaihtoehtomusiikkitapahtuma on nykyään valtavirtamusiikin kulutusja selfiekeskeinen ”lomanlopunvietto”, siirtymäriitti arkeen. Ackté–klubin musiikki ilahduttaa Aino Acktén kamarifestivaalin elokuun ohjelma painottui musiikkiin. Viehättävän hauska ja tasokas oli kolmen taitavan muusikon ”Hvila vid denna Källa – Lähteelle istukaamme”, jossa täysi klubi nautti Fredmanin epistoloita ja lauluja 1700-luvun tyyliin esitettyinä. Pentti Hildén lauloi koko rahan edestä kaikki vanhat tutut ja vieraammat laulut luutttua soittaen ja juontaen. Pauliina Fred vastasi traversosta ja nokkahuilusta ja Markus Pelli barokkisellosta ja lyömäsoittimista. Ensimmäinen jakso meni tuoleilla istuen siviilivaatteissa. Toiselle jaksolle oli vaihdettu kustavilaisen ajan hovipuvut; Fred ja Pelli esittivät myös pari tanssia. Carl Michael Bellmanin (1740– 1795) tuotannossa yhdistyvät ainutkertainen runous ja ihastuttavat sävelmät. Musiikki ja usein nimeltä mainitut soittajat houkuttelevat meitä antautumaan hetken nautinnoille ja astumaan Bacchuksen ja Fröjan, pohjolan Venuksen) valtakuntaan. Tuonen lautturi Karon on kuitenkin aina lähellä muistuttaen elämän olevan lainaa vain, esittely muistuttaa Antti Korhosen ohjauksessa. Italialainen DUO IBLEO eli sopraano Silvia di Falcio ja pianisti Diana Nocchiero viehättivät yleisöä aarioilla Puccinin oopperoista La Bohéme ja Madame Butterfly sekä Claude Debussyn lumoavalla teoksilla pianolle. Portugalilaisista fadoistaan tunnettu Kirsi Poutanen ja säveltäjä-pianisti Esa Helasvuo yllättivät uudella ohjelmistollaan. Poutanen tunnetaan paitsi laulajana, myös runoilijana ja näyttelijänä. Helasvuo on tehnyt merkittävän uran teatteri-, elokuvaja jazzmusiikin alueella. Teksti: Risto Kolanen Juhlaviikot laajenee uusiin paikkoihin ? Helsingin Juhlaviikkojen ensimmäisen viikonlopun komeimpia esityksiä oli lontoolaisen English National Operan ”Vixen” –esitys yhteistyössä Helsingin Koomisen Oopperan kanssa. Tshekkiläisen Leon Janacekin ”Ovela kettu” –klassinen ooppera muuttui eläinmaailmasta Lontoon kodittomien nuorten kohtaloihin. Istuimme kuulokkeet päässä Konepajan Brunossa Vallilassa ja koimme nk. Silent Opera –konseptilla tehdyn esityksen. Aluksi muusikot soittivat ja kerjäsivät rahaa soittimillaan. Sitten meitä siirrettiin kolmessa esitystilassa vanhassa veturihallissa, jonka rouhean karu ympäristö sopi mainiosti tarinalle. Rosie Lomas on lumoava punatukkaisena kotoa karanneena tyttönä, jonka vaiheita muiden karanneiden nuorten ja kodittomien asuntolan johtajan joukossa seuramme. Esityksessä yhdistyvät tuttu oopperamusiikki, immersiivinen teatteri ja silent disco. Esiintyjät kulkevat veturihallissa katsojien keskellä ja tuovat tarinan näin hyvin käsin kosketeltavaksi, populaariksi. Huvilateltalla on ollut tähtiä Calypso Rosesta William Bellin Memphis Souliin, mutta viihdyin parhaiten folk-musiikin sisarusillassa. Ensin Suomi-rootsin taitavat muusikot ja herkkien laulujen tulkit Jemina & Selina Sillanpää valloittivat meidät. He ovat vielä nuoria, mutta Pikku Kakkosesta alkanut ura on kestänyt jo 25 vuotta! Paljon on kierretty Amerikkaa, kun tuottajavelho Tim Reis kiinnostui sisaruksista, tuotti albumin ja on ollut muusikkona mukana bändiproduktiossa konserttikeikoillakin. Pääesiintyjinä oli toinen sisaruspari Rachel ja Betty Unthank eli tietysti yhtyenimeltään The Unthanks koillisimmasta Englannista, Skotlannin rajaseudun folkmusiikin alueelta. Sateisten nummien äänet soivat, välillä steppikenkien vauhdittamina. Juhlaviikkojen uusi johtaja Topi Lehtipuu liikkui kiitettävän runsaasti erilaisissa esityksissä. Näin hän saa suoran palautteen sekä esiintyjiltä että katsojilta. Fredmanin epistolat heräsivät henkiin Ackte-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Elias Gould on uusi nuorison suosikki päälavalla. Kuva: Katja Karjalainen. Kolme naista tanssi numerosarjarytmiin Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Anton Verho Esete Sutinen ja Ima Iduozee Paratiisin keinussa Stoan teatterisalissa. Kuva: Uwa Iduozee. Kellariteatterin kesäesitystä puretaan. Pienen teatterin tunnelmaa. Kuva: Saana Volanen. Runoilija Tarja Okkonen runokirjan toimittaja Jussi Särkelän haastattelussa. Kuva: Esa Toropainen.
• 10 Nro 14 • Viikot 35-36 Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2016 Jatkoa sivulta 3 ? Edellisten vuosien tapaan asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta. Eniten kasvua oli Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Kuluvan vuoden tammi?toukokuussa helsinkiläisten määrä kasvoi edelleen 4 000 hengellä, mikä oli noin 1 000 henkeä enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana aikana. Muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolelta kasvoi Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, mutta viime vuonna tappio, 2 211 henkeä, kasvoi taas edellisvuodesta. Sen sijaan muualta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen: 5 496 henkeä. Ulkomailta Helsinki sai muuttovoittoa 1 817 henkeä eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka tulijoiden määrä on kasvanut, Helsingistä myös muutetaan ulkomaille enemmän kuin ennen. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 lähtien näkyy osin jo niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tulomuuttoluvuissa, ja vuoden 2016 aikana ulkomaankansalaisista lukumääräisesti eniten kasvoi Irakin ja Syyrian kansalaisten määrä. Hedelmällisyys pieneni Helsingissä Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2016 aikana 6 803, mikä on hieman vähemmän kuin kahden edellisen vuoden aikana, vaikka kaupungin väkiluku samaan aikaan kasvoi. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pienenikin 1,30 lapsesta 1,24 lapseen. Luku on 0,33 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla. Kuolleiden määrä oli 5 130 eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2016 oli 78,2 ja naisen 83,8 vuotta. Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvuaan. Se on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot elinajanodotteessa ovat edelleen suuret. Kaksi kolmasosaa helsinkiläisistä asuu perheessä Vuodenvaihteessa Helsingissä oli 156 620 perhettä, joihin kuului kaksi kolmasosaa (65,5 %) kaupungin väestöstä. Perheiden lukumäärä on kasvanut väestön kasvun mukana viime vuodet, mutta pitkällä aikavälillä perheväestön osuus helsinkiläisistä on pienentynyt. Perheitä, joissa asui lapsia, oli Helsingissä 76 811. Näistä 21 prosentissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä. Isä ja lapsia -perheissä lähes joka toisessa kaikki lapset olivat 18 vuotta täyttäneitä, joten isän kanssa asui harvemmin pieniä lapsia kuin äidin kanssa. Asuntokunnista lähes puolet (48 %) oli yhden hengen asuntokuntia, ja 25 prosenttia helsinkiläisistä asui yksin. Yksinasuminen on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin koko Suomessa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus nousi Helsingissä 14,7 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (17 814 henkeä), vironkieliset (11 747 henkeä) ja somalinkieliset (9 460 henkeä). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 42 prosenttia vieraskielisistä. Yhä huomattavampi osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsinja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,4 % oli ulkomaan kansalaisia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Mosabacka Big Bandin säestämänä! ? Konsertin tekee erikoiseksi se, että 'kenties näitä Mohikaaneja' ei enää tulla kuulemaan livenä esiintymislavoilla! Siis taiteilijoita, jotka laulattivat ja tanssittivat juuri teitä nuoruudessaanne, kuulitte heitä lavoilla, kiertueilla, soititte heidän esiintymisiään jopa 'savikiekoilta' ja kiersitte heidän keikoillaan pitkin Suomea valokuvia ja nimmareita keräten!. Nämä 50-60 luvun 'Mohikaanit' kuuluvat yhä harvenevaan kaartiin, ainakin live esiintymisten suhteen! Seuraavien vuosikymmenten taiteilijoita on toki sen sijaan lukuisia edelleen viihdekonsertteja järjestäen, mutta 'he ovatkin sitten aivan eri maata'! Ikäpolvet ja musiikkigenret toki vaihtuvat koko ajan, mutta on myös sellaista musiikkia, joka 'nykymusiikista hieman poiketen' saa kaikkien ikäpolvien tanssijalat liikkeeseen. Tämän ajan haluavat 'Mohikaanit' tuoda konsertissaan teille muistojanne ja nuoruuttanne virkistämään. Konsertti ei suinkaan sisällä 'vain menneitä iskelmiä' vaan kaikki esiintyjät ovat toki uusineet ja nykyaikaistaneet itselleen myös laajasti uudempaa ohjelmistoa. Ja takuuvarmaa on, että tunnistatte jokaisen konsertin kappaleen. Tämän konsertin tarve on aivan ilmeinen, se on nyt jo lähes loppuunmyyty, useat henkilöt ja ryhmät ovat jo varanneet, paitsi liput, myös esim. lento-/ matkaliput/hotellit po. konserttiin perheilleen ja ystävilleen! Säestyksestä huolehtii Markku Renkon luotsaama Mosabacka Big Band. Sovitukset ovat suurelta osin Markun tekemiä. Lasse Liemola viettää 80 v juhlavuottaan ja orkesteri on kuluvana vuonna konsertoinut hänen kanssaan jo useita kertoja. Konsertin juontaa Ylestä tuttu musiikkitoimittaja Tarja Närhi. Konsertin kesto n. 2,5 h sisältäen väliajan. Savoy Teatteri 2.9.2017 klo 19 ME VIIMEISET MOHIKAANIT LAVALLA Lasse Liemola Markku Renko Hanna-Liina Võsa Kai Lind
• 11 Viikot 35-36 • Nro 14 Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ BERNH AR DI NK OI RA 4/2017 6,70 5,90 ERIKOISHINTA Rhodesiankoira Leo kokenut televisiotähti Saara Auvisella aivovamma Uuno-labradori avustajaksi Onko Martha maailman rumin koira? Vesipelastuksessa kastuu varmasti! Dobo eli pallojumppa Pallolla tehoa treeneihin Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kissafani on siihen pieni korvike. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 5,90 ERIKOISHINTA 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti!
• 12 Nro 14 • Viikot 35-36 ennen kaikkea taiteellisen työn tekemisen keskus; sen henki syntyy siitä! Suunnittelussa varmistetaan, että tehtaan logistiikka pelaa jatkossakin, Ilonen kertoo. Tanssin talon myötä Kaapelitehdas uudistuu monin tavoin. Muun muassa sisäpiha katetaan, ja osasta katettua pihaa muodostuu Kaapelitehtaan uusi sydän – kaikille toimijoille yhteinen aula, jota on kauan kaivattu. – Vuokralaisemme ovat vuosia toivoneet, että sisäpiha saataisiin paremmin kulttuurin käyttöön. Yhteisen aulan myötä Kaapelitehtaasta tulee myös helpommin lähestyttävä paikka. Asiakkaat voivat ostaa lippunsa yhdestä pisteestä ja pystymme palvelemaan ja neuvomaan Kaapelitehtaan kävijöitä huomattavasti paremmin kuin nykyisessä infopisteessämme, joka on sisäpihan pohjukassa. Katettu piha tuo tuhatkunta neliötä lisää kulttuurille tarjolla olevaa tilaa, Huotari sanoo. Tanssin talon rakennus alkaa kesällä 2018 ja talon on määrä avata ovensa vuonna 2020. Tanssin talon budjetti on 34,8 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tulee Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 6 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta, 6 miljoonaa euroa valtiolta ja loput 7,8 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Kaapelitalolta. Tanssin talon tilat rakennuttaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja toiminnasta vastaa Tanssin talo ry. Kuvat / Photos: JKMM Arkkitehdit Oy Tanssin talon arkkitehtuurissa yhdistyvät yksinkertaisuus ja yllätyksellisyys ? Vuonna 2020 ovensa Helsingin Kaapelitehtaalla avaavan Tanssin talon arkkitehtoninen ilme ”Leija” on julkistettu. Tanssin talon pääsuunnittelijana toimii palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela ja vastaavana rakennussuunnittelijana Kaapelitehtaan suojeluun vaikuttanut arkkitehti Pia Ilonen Tallista. Painovoimaa uhmaava leija. Teollisen ronski, maahan juurtunut kone. Taianomainen laatikko, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään. Näin Tanssin talon ilmettä kuvailee sen suunnittelusta vastaava arkkitehti Teemu Kurkela arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdeistä. JKMM on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, ja toimisto tunnetaan muun muassa OP:n Vallilassa sijaitsevan pääkonttorin, Hämeenlinnan Verkatehtaan sekä valmistumaisillaan olevan Amos Andersonin uuden taidemuseon suunnittelusta. Arkkitehti Pia Ilonen on puolestaan ollut mukana toteuttamassa lukuisia Kaapelitehtaan uudistuksia vuosien varrella – siitä lähtien, kun hän oli pelastamassa Kaapelitehdasta kulttuurin käyttöön 1990-luvun alussa. Kurkelan ja Ilosen mukaan Tanssin talon arkkitehtonisen ilmeen suunnittelussa ei ole lähdetty tekemään koreaa kuorrutusta, vaan yhdistämään vanhaa ja uutta toiminnallisuuden lähtökohdista. Materiaaleina on käytetty kiillotettua alumiinia, ruostunutta terästä ja messingin väristä alumiinipunosverkkoa. Rakennus on arkkitehtien mukaan äärimmäisen pelkistetty ja jopa yllättävän yksinkertainen. – Se ei yritä olla liian valmis ennen kuin tanssi on tullut sisään, Kurkela kuvailee. Yksinkertaisuutta on kuitenkin maustettu yksityiskohdilla, jotka avautuvat eri tavoin, mitä lähemmäs ja mitä pidemmälle talon uumeniin astuu. Osa ulkoseinistä on peilaavia luoden taloon oman taiallisuuden kokemuksen ja sulauttaen rakennuksen ympäristöönsä. – Päälähestymissuuntaan tulee näkymä, jossa esiintyy niin Kaapelitehtaan vanha pääty kuin uusi laajennuskin ja näiden välissä rakennukselle tunnusomainen sisäänkäyntiväylä; sisäpiha, nyt katettuna. Näkymässä uusi ja vanha lyövät iloisesti kättä ja kutsuvat sisään, Ilonen sanoo. – Tavoitteena oli luoda Tanssin talosta ”Magic Box”. Se on kuin valtava rantaan ajautunut merikontti, jonka tanssi löytää ja valloittaa itselleen. Kun taloa lähestyy, se näyttää uhmaavan painovoimaa ja olevan lähes aineeton. Rakennus on kuin suuri leija, joka näyttää leijuvan ilmassa, Kurkela kertoo. – Kun kävelee lähemmäksi ja koskettaa taloa, vaikutelma muuttuu. Se onkin kuin suuri ”kone” – teollisen ronski, painava ja maahan juurtunut. Ja kun astuu Tanssin talon sisään, Magic Boxin sisältä paljastuu varsinainen elämys ja yllätys. Valtava sisätila on täysin erilainen ja jatkuvasti muuntuva. Talolle on luotu oma, selkeä ilme, joka yhdistyy luontevasti Kaapelitehtaan teolliseen arkkitehtuuriin. – Tanssin talolla on oma, ainutlaatuinen identiteetti ja arkkitehtuuri. Vastaavia hankkeita ei löydy maailmasta kuin kourallinen. Kaapelitehdas ja Tanssin talo ovat toisistaan täysin erilaisia rakennuksia, mutta yhdessä ne muodostavat jännitteen, joka pitää mielenkiintoa yllä, Kurkela sanoo. Lähtökohtana toiminnallisuus Tanssin talon suunnittelutyössä on kuultu useaan otteeseen niin tanssin kuin Kaapelitehtaan toimijoita. – Prosessi on ollut hieno ja toimiva. Olemme yhdessä ratkoneet tanssin ja Kaapelitehtaan toimijoiden sekä naapuruston näkökulmasta talon toiminnallisuutta, ja se näkyy myös arkkitehtien suunnittelussa. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuu edelleen, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo. – Nyt valittu ilme kestää aikaa ja sopii hienosti Kaapelitehtaan yhteyteen ollen kuitenkin samalla itsenäinen, oma Tanssin talonsa. Kaapelitehtaan toimitusjohtajan Kai Huotarin mukaan Leija kunnioittaa vanhaa Kaapelitehdasta tuoden siihen samalla uusia tasoja esimerkiksi heijastavien pintojen kautta. – Materiaalivalinnat sopivat hyvin teolliseen miljööseen. Ilme on leikillinen. Heijastava pinta toistaa omalla tavallaan sen päädyn, jonka eteen Tanssin talo tulee, Huotari sanoo. Pia Ilonen kertoo, että hankesuunnitteluprosessissa tutkittiin useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Tanssin talolle. – Suunnittelu on käsittänyt myös itse Kaapelitehtaan toiminnallisen ratkaisun uudistamista ja synergiamahdollisuuksien hakemista. Kaapelitehdas on Vanhempia kannustetaan koulujen johtokuntiin ? Kaupungin peruskouluissa ja lukioissa on meneillään ehdokkaiden asettaminen johtokuntiin. Johtokuntien uusi nelivuotiskausi pyörähtää käyntiin lokakuun alussa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala haluaa osallistaa toimintansa kehittämiseen niin oppilaita kuin vanhempiakin. Toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kannustaa vanhempia mukaan johtokuntatyöhön. – Johtokunta on mainio areena vaikuttaa koulun toimintaan ja kehittämiseen. Johtokunta on myös hyvä näköalapaikka koulumaailmaan ja tulevaisuuteen. Johtokunnilla on tärkeä tehtävä. Johtokunnat huolehtivat opetuksen ja kasvatuksen kehittämisestä ja tukemisesta sekä koulun ja kodin yhteistyön edistämisestä. Johtokuntatyö on antoisaa ja mielenkiintoista – Tässä on nyt vanhemmilla tuhannen taalan paikka osallistua ja vaikuttaa, kiteyttää johtokuntakonkari Minna Autere. Minna Autere kertoo johtokuntatyön olevan todella antoisaa ja mielenkiintoista. Siinä pääsee edistämään kodin ja koulun yhteistyötä, pääsee näkemään koulun arkea ja sen haasteita ja voi vaikuttaa ja verkostoitua. Tutuiksi tulevat niin digitaalisuus kuin monet muutkin koulumaailman asiat. Johtokuntien jäsenille järjestetään myös koululutusta. Autere on ollut Malmin peruskoulun johtokunnassa huoltajien edustajana kaksi kautta eli kahdeksan vuotta. Lisäksi hän on ollut mukana koulun vanhempainyhdistyksessä. Nyt Autere ei enää asetu ehdolle, sillä nuorempikin lapsista on jo peruskoulun päättövaiheessa. – Johtokunnassa yhteistyö eri osapuolten kesken on sujunut hyvin, silloinkin kun on käsitelty haastavia asioita. Johtokunnissa monipuolinen kokoonpano Johtokunnassa on 7-10 jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Enemmistö johtokuntien jäsenistä on huoltajia. Mukana on myös opettajia, koulun muun henkilökunnan edustajia ja opiskelijoita. Kasvatusja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto valitsee uudet johtokunnan jäsenet 26. syyskuuta ja ruotsinkielinen jaosto 28. syyskuuta.
• 13 Viikot 35-36 • Nro 14 Aino Acktén kamarifestivaalin tarjontaa Musiikkikoulu toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan toimintaansa Vallilan koululla liikunnan iloa lapsille Helsingin ensimmäinen uusien kansalaisten juhla ? Ti 5.9. klo 19 Ackté-klubi Folkkia pianolla Tämä monipuolinen konserttikokonaisuus koostuu kansanmusiikkihenkisistä klassisista kappaleista. Jotkut teokset ovat suoria kansanmusiikkisovituksia, jotkut taas ainoastaan ottavat mallia kansansävelmistä. Kyseessä on eräänlainen matka läpi eri maiden kansanmusiikkitraditioiden – klassisen muusikon silmin nähtynä. Kiril Kozlovski, piano. Kesto 1 h 50 min, väliaika. Liput 15 e ? Ke 6.9. klo 19 Ackté-klubi Noche argentina Matkusta kanssamme Argentiinan halki! Matkan varrella nautimme chacareran laukkaavasta rytmistä, zamban tunteikkuudesta, tangon karskiudesta ja milonga pampeanan kauneudesta. Tervetuloa jakamaan argentiinalaisen musiikin intohimo! Leandro Roco, laulu ja kitara, Mercedes Krapovickas, bandoneon, Javier Ramírez, bombo legüero (argentiinalainen rumpu). Kesto 1 h 30 min, väliaika. Liput 15 e ? To 7.9. klo 19 Ackté-klubi Syysilta säihkyvien viulu–pianoduojen parissa Harmonioilla leikittelevä ja teknisesti viulistin ja pianistin haastava F. Schubert kuljettaa kuulijaa tunnelmasta toiseen. Välissä kuullaan E. Griegin Norjan kansansävelmiin perustuva eloisa, paikoitellen traaginenkin sonaatti No.2. Franz Schubert: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri (Grand duo) D 574. Edvard Grieg: Sonaatti viululle ja pianolle No.2, G-duuri Op. 13. Franz Schubert: Rondo Brillant Bmolli D 895, Op 70. Leena Jaakkola, viulu. Sanna Iljin, piano. Kesto 1 h. Liput 15 e Aino Acktén kamarifestivaali 16.5.– 22.9.2017 www.acktefestival.fi Ackté-klubi Itäinen Papinkatu 2 00530 Helsinki ? Helsingin kaupunki on kutsunut kaikki vuonna 2016 Suomen kansalaisuuden saaneet täysi-ikäiset helsinkiläiset kansalaisuusjuhlaan 5. syyskuuta. Tilaisuus järjestetään Musiikkitalossa kello 17.30 alkaen. Kutsuttavia oli yhteensä noin 1 500. Kansalaisuusjuhlaa vietetään Helsingissä Suomi 100 -juhlavuonna ensimmäistä kertaa. Tilaisuuden isäntä ja avauspuhuja on pormestari Jan Vapaavuori. – Suomen 100-vuotissyntymäpäivä on kaikkien suomalaisten yhteinen juhla, josta kertoo jo hankkeen tunnukseksi valittu ”Yhdessä”. Maassamme luodaan jatkuvasti uudenlaisia perinteitä ja kohtaamisen tapoja. Juuri tämä vuosi on hyvä ajankohta myös Helsingin ensimmäisen kansalaisuusjuhlan järjestämiselle” pormestari Vapaavuori toteaa. Yhteinen juhla Uudet kansalaiset ovat Suomelle tärkeitä. Kansalaisuusjuhla on myös yksi tapa vahvistaa aktiivista kansalaisuutta, johon Helsingissä pyritään uudella osallisuusja vuorovaikutusmallilla. – Parempaa ja kansainvälisempää Helsinkiä rakennetaan yhdessä. Kaupungin toimintojen ja palveluiden kehittämisessä halutaan ottaa mukaan niin vanhojen kuin uusienkin kansalaisten asiantuntemusta ja osaamista, Vapaavuori kertoo. Kansalaisuusjuhla alkaa kahvitarjoilulla ja ohjelmassa on puheiden lisäksi musiikkija tanssiesityksiä. Juhlan juontaa Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Tilaisuuden aikana kuullaan myös kansalaisuuden saaneen puhe. Hoitokulujen nousu rassaa myös vuokranantajia ? Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa. PTT:n ennusteen mukaan keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumismenot suhteessa tuloihin kasvavat tänä vuonna 32 prosenttiin, vuonna 2018 33 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 33,3 prosenttiin nettotuloista. Vastaavan kokoisessa omistusasunnossa asumismenot kipuavat vuonna 2019 jopa lähes 39 prosenttiin. – Vuokra-asuminen osoittautuu tässä vertailussa omistusasumista edullisemmaksi asumisvaihtoehdoksi, mutta pitää muistaa, että omistusasumisen osalta mukana laskelmassa ovat myös lainanlyhennykset, jotka muodostavat asumismenosta lähes puolet. Omistusasuminen ja vuokra-asuminen eivät myöskään ole verotuksellisesti samalla viivalla. Yksityisten vuokranantajien 30 prosentin pääomavero on verrattain kova vero asumiseen, toteaa toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia KoroKanerva. Yksityiset vuokranantajat hakevat pitkiä vuokrasuhteita, jolloin varsinkaan pienvuokranantajat eivät hae aivan korkeinta mahdollisinta markkinavuokraa. Tätä tärkeämpää on tasainen ja vakaa tuotto. Vaikka markkinatilanne määrittää pitkälti asunnosta saatavan vuokran, kulut on kuitenkin katettava, ja hoitokulujen nousu aiheuttaa väistämättä nousupaineita vuokriin. – Hoitoja korjauskulujen kasvu on syönyt vuokranantajan tuottoa ja tuonut lisää paineita nostaa vuokria. Pitäisikin löytää keinoja, etteivät hoitokulut ja verorasitus entisestään nouse, kuten nyt näyttää käyvän. Tilanne ei ole hyväksi myöskään kasvukeskusten työllisyystilanteelle, KoroKanerva pohtii. Korkojen nousu iskee Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannukset pitkään kohtuullisina. Erityisesti pääkaupunkiseudulle korkotason nousulla on iso merkitys. – Vuokranantajien on syytä tiedostaa korkoriski, koska se syö pahimmassa tapauksessa sijoittamisen tuotot. Väistämättä se vaikuttaa kuitenkin myös vuokriin ja asuntotuotantoon. Asuntoaloitusten määrä laskee, jos yksityiset sijoittajat vetävät pääomia pois vuokraasuntomarkkinoilta. Se vaikuttaisi negatiivisesti myös työllisyyteen, Koro-Kanerva sanoo. – Yksi tärkeimmistä yksityisten sijoittajien päätöksiä ohjaavista tekijöistä on verotus. Verotuksen pitäminen järkevänä on keskeinen työkalu siinä, että myös yksityiset vuokranantajat ovat mukana tarjoamassa asuntoja vuokramarkkinoilla, Koro-Kanerva kannustaa. ? Varhain aloitettu liikunta luo erinomaisen perustan tuleville liikuntatottumuksille ja ryhmässä olemisen taidoille sekä takaa riittävän fyysisen aktiivisuuden. Lapset ovat luonnostaan aktiivisia; liikkuvat ja leikkivät, haluavat ylittää rajojaan ja hankkia uusia taitoja. Aloitapa lapsesi kanssa keskustelu liikuntaharrastuksesta. Liikunta ja liikuntaleikkitilanteet ruokkivat lapsen mielikuvitusta. Ryhmäliikunta tuo uusia kavereita ja opettaa ryhmähenkeä. Syyskuun alussa Helsingin Jyryn uusina valmennusryhminä aloittavat 5-6 -vuotiaiden Voimistelukoulu ja 7-8 -vuotiaiden Rytmisen/Joukkuevoimistelun alkeisryhmä. Vanha tuttu Satutanssi liikuttaa 4-6 -vuotiaita mielikuvituksen ja leikin innoittamana. Ryhmien ohjaaja Liisa Batalova on täpinöissään uusista ryhmistä ja odottaa innolla treenien alkamista ja lasten tapaamista. Voimistelukoulussa opetellaan perusvoimistelua, jonka harjoittaminen antaa hyvän pohjan tytöille ja pojille mihin tahansa urheilulajiin. Rytminen voimistelu on maailman kaunein olympialaji ja joukkuevoimistelun suosio kasvaa; järjestettiinhän Helsingissä menestyksekkäät maailmanmestaruuskisat viime toukokuussa. Jyryn ryhmässä lapsi pääsee opettelemaan lajin alkeita. ''Laadukas valmennus on tärkeää pienestä pitäen, sillä pienenä opitaan perusliikkeiden tärkeimmät tekniikat'', kertoo Liisa. Itse hän aloitti voimistelupolkunsa 6-vuotiaana rytmisen voimistelun parissa Pietarissa. Hän on valmentanut eri tasoisia ja ikäisiä voimistelijoita. Liisalla on loppusuoralla Suomen Voimisteluliiton Rytmisen voimistelun ammattivalmentajan lajitutkinto. Liisa kertoo, että tärkeintä on lapsen kokemus. Työ on onnistunut, kun lapsi on tyytyväinen ja viihtyy harrastuksen parissa. Lasten valmennuksessa ei ole kyse pelkästään fyysisestä osaamisesta ja miten jokin liike opetetaan, vaan myös henkisestä puolesta, kuinka asiat osataan tuoda esille lapsille heidän rajojaan ylittämättä. Urheilu kasvattaa läpi elämän. Vaikka harrastuksesta tai lajista luovuttaisiin myöhemmin, kokemusta on kerätty ja on motivaatiota jatkaa liikkumista. Voimistelu on urheilulaji, joka kehittää lasta monilla osa-alueilla, esimerkiksi käytöstavoissa. Saliin tullessa tervehditään, opetellaan noudattamaan tiettyjä käytäntöjä ja pitämään paikat siistinä sekä lähtiessä hyvästellään. Tervetuloa Helsingin Jyryn lasten tunneille Vallilan ala-asteelle, Hämeentie 80. Kausi alkaa 1.9.2017. Ilmoittautumiset hejyvoimistelu.sporttisaitti.com, Tiedustelut: hejy.jv@gmail.com Maarit Ahola Liisa Batalova ? Vuodesta 1983 lähtien toiminut Helsingin kristillinen musiikkikoulu on taiteiden perusopetusta tarjoava yksityinen musiikkioppilaitos. Pääasiallisesti Hakaniemessä toimiva koulu on Helsingin kaupungin tukema ja noudattaa opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Vaikka koulu on pääasiallisesti suunnattu lapsille, myös aikuisille on opetusta tarjolla. – Koulun on käynyt läpi satoja muusikon alkuja, joista monet ovat myöhemmin tehneet musiikista itselleen jopa ammatin, kertoo koulun rehtori Eeva Kaisa Malin. Musiikkikoulu ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain potentiaalisille ammattimuusikoille, vaan tarkoituksena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsisi osalliseksi monipuolisesti kasvua ja kehitystä tukevasta musiikkikasvatuksesta. – Keskittyminen, hienomotoriikka, ryhmässä toimiminen, tunteiden ilmaisu, pitkäjänteisyys, luettelee Malin asioita, joihin musiikkiharrastuksen on todettu vaikuttavan lapsen kehityksessä. Lisäksi musiikki tuo mukanaan onnistumisen kokemuksia ja uusia ystäviä. Lisää poikia toivotaan mukaan Lapsilla on erilaisia vahvuuksia. Siksi on tärkeää, että ketään ei pakoteta tietyn soittimen pariin, vaan annetaan rauhassa mahdollisuus löytää oma soitin. Piano ei sovi kaikille, vaikka se usein onkin ensimmäinen soitin, joka tulee mieleen. Aina oma juttu ei löydy ensi yrittämällä – ei löytynyt Eeva Kaisa Malinillakaan. Hän vaati 4-vuotiaana päästä soittamaan ”keppiä”, eli viulua. Hän aloitti viulusta, mutta huomasi myöhemmin, että valinta ei osunut ihan nappiin, ja viulu vaihtui joitain vuosia myöhemmin huiluun. Tutkimusten mukaan valtakunnallisesti noin 70 prosenttia musiikkiopistojen oppilaista on tyttöjä. – Meidän musiikkikoulussamme sukupuolijakauma on hieman tasaisempi, kertoo Malin, mutta jatkaa toivovansa, että yhä useampi poika löytäisi soittoharrastuksen pariin. – Jotkut soittimet on leimattu tyttöjen soittimiksi, vaikka sen ei tarvitsisi mennä niin. Peräänkuulutankin avoimuutta harrastusten sallimisessa. Yleensä pojista, jotka kestävät vähän kuittailua, tulee lopulta menestyneitä siinä, mitä he tekevät. Ei ole helppoa olla se ainoa yläasteikäinen poika, joka soittaa huilua, mutta myöhemmässä elämänvaiheessa kuittailu yleensä vaihtuu kunnioitukseksi. Konsertteja konserttisalien ulkopuolella Soittotuntien ja teoriaopetuksen lisäksi musiikkikoulu järjestää muskareita perheen pienimmille. Tiistai-iltapäivisin kokoontuu 1–2-vuotiaiden ryhmä, ja heti perään 2ja 4-vuotiaiden sisarusryhmä, johon voi osallistua yhden tai useamman lapsen kanssa. Ryhmässä on huomioitu molemmat ikäryhmät erikseen. Muskarin tavoitteena on tukea ja edistää lapsen kognitiivista, emotionaalista, sosiaalista ja motorista kehitystä. –Usein ihmisillä on muskareista liian kapea käsitys. Ehkä tuota muskari-käsitettä voisi laajentaa monipuolisen taidekasvatuksen suuntaan, pohtii Eeva Kaisa Malin. Musiikkikoulu järjestää oppilaskonsertteja, joiden lisäksi musiikkia halutaan viedä sellaisiin paikkoihin, joista ihmiset eivät helposti pääse lähtemään konsertteihin. – Viemme oppilaita esiintymään esimerkiksi sairaaloihin ja vanhustentaloihin. Tämä on usein oppilaiden mielestä jännittävää, mutta valmistelemme heitä hyvin. Nämä esiintymiset ovat erityisesti monille vanhuksille viikon kohokohtia. Mirka Kallio Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malin nauttii Kallion kesästä.
• 14 Nro 14 • Viikot 35-36 Kuvataide Risto Kolanen Loppukesän kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Telakkarannan galleriat tihentävät tahtia alkusyksyyn. Uusina esittelyyn tulevat Exhibition Laboratory Telakkarannassa ja Great Space Punavuoressa. Leikin varjolla Kaarina Kaikkonen on esillä 10.9. asti Galerie Forsblomilla, Lönnrothinkatu 5. Uusissa veistoksissa toisiinsa kietoutuneet vaatteet muodostavat ihmisen elinkaareen rinnastuvaa punosta, joka kiemurtelee leikkisästi ilmassa leikkien. Näyttely kuvaa elämän eri puolia vaatteiden elekielen ja värimaailman kautta. – Toivo siintää surumielisissäkin teoksissa: puserot kasvattavat ympärilleen hihoista kiertyvää iloa ja aurinkoa. Alun perin taidemaalarina aloittanut Kaikkonen esittelee myös piirustuksia veistosten rinnalla. Niissä toistuvat muista teoksista tutut, universaalit kierrekuviot ja ihmisiä symboloivat linnut. Taiteilija löytää itsestään lapsen; piirtäminen on Kaikkoselle työskentelyä leikin varjolla. Kuvataidekatemian yhteistaidetta Ensimmäistä kertaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian post doc –tason taiteellista tutkimusta näyttelyssä Exhibition Laboratoryssa, Merimiehenkatu 36 aina 10.9. asti. Se sijaitsee ihan Telakkarannan vieressä Punavuoren perällä. Petri Kaverma on tutkimuksessaan käsitellyt kuolemaa produktiolla, joka yhdistää taideteoksen ja hauta-arkun. ”Kirstu – Norsunluutornista galleriaan” –teoskokonaisuus esittää prototyypin tuotteesta: Näyttelyssä on esillä taideteos-arkun prototyyppikehys sekä luonnokset, jotka ovat taidemaalari Katja Tukiaisen ja taidemaalarikuvittaja Riikka Juvosen käsialaa. Taiteilijat ovat toteuttaneet prototyypin yhteistyössä hauta-arkun tilaajan kanssa. Kaverma on tavattavissa galleriassa näyttelyn aikana, ja näyttelyvieraiden kanssa käydyistä keskusteluista syntyneet ajatukset muodostuvat työprosessin päätyttyä osaksi teosta. Installaatioita ja ääniteoksia Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittelee syyskuulle myös Helsingin Juhlaviikkojen tukemiin taiteilijoihin kuuluvaa Hans Rosenströmiä. Lontoossa neljä vuotta asunut ja työskennellyt Hans Rosenström tunnetaan installaatioistaan, jotka painottavat kokijan läsnäoloa ja käsittelevät tämän suhdetta ympäröivään hetkeen ja tilaan. Rosenström käyttää ääntä, tekstiä, valoa sekä rakennettuja elementtejä. Hänen teoksiaan on nähty lukuisissa yksityisja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Useita ääniteoksia syntyy galleriatiloihin, kuten myös julkiseen tilaan – viimeisimpinä Tukholman Siljan laivaterminaalin katolle ja Shoreline Aarhusiin ARoS-museoon. Jälkimmäisestä on versio Helsingin näyttelyyn. Näyttelyn kuraattori Mika Hannula kysyy, miten taiteellinen työ on muuttunut vuosien varrella? – Lähden aina työstämään teoksia tilaja tilannekohtaisesti. Niiden muoto vaihtelee, mutta koen että ne sisällöllisesti jatkavat toisiinsa liittyvien kysymysten äärellä. Shoreline oli tilaan räätälöity, joten olen joutunut muokkaamaan tekstiä ja editointia, jotta uusi teos toimii galleriatilassa, Rosenström vastaa. Maalaus ei rajoitu pintaan Ilona Valkonen on nuoremman polven kuvataiteilija, jota voi hyvin kutsua myös taidemaalariksi. Hänet tunnetaan sekä käsitteellisistä installaatioista että perinteisemmistä maalauksista. – Teokset kuvaavat usein tilaa. Ne viittaavat joko suoraan tai kiertäen arkkitehtuuriin ja sen historiaan. Niissä on myös taidehistoriallisia aineksia, huomioita katutaiteesta ja kirjallisia viittauksia, galleristi Veikko Halmetoja kuvaa. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Valkosen ”kosmisen ilmiön” installaatioita, jotka rakentuvat yleensä maalauksien varaan. Olennaista taiteilijan maalauksia hyödyntävissä installoinneissa on se, että ne eivät menetä statustaan teoksina, vaikka ne otetaan osaksi isompaa kokonaisuutta. – Syntyy useampia päällekkäisiä teoksia ja maalaus on tällöin konkreettisesti tilan rakentamisen väline. Se on ajallisesti ennen installaatiota syntynyt teos ja näin ollen maalauksen voi myös esittää itsekseen, kokonaisuudesta irrotettuna. Uutta Albertinkadulla Great Space, Albertinkatu 12, on uusi, kokeellinen ja nuorekas galleria, jonka lukuisten kesänäyttelyjen rytmi saa huohottamaan. Kahden yhteisnäyttelyssä kuvataiteilija, kuvittaja, sarjakuvataiteilija Tanja Is on haastattelujen, keskustelujen ja havaintojen pohjalta koonnut sarjan teoksia, joissa hän tulkitsee kanssaihmistensä rituaaleja. Hän haluaa pohtia teoksillaan rituaalin merkitystä arjessamme. Ihminen saattaa fanittaa jotain artistia siinä määrin, että se jo ohittaa terveen järjen, hän kertoi avajaisissa sanoilla, jotka ovat näyttelyn seinällä huoneentauluna. Hän lainaa otteita haastatteluista, joiden pohjalta on luonut teokset näyttelyä varten: – Lapsena mulla oli toistuvia rituaaleja… ehkä vähän pakkomielteitä… tuli aina semmonen olo, että jos en viimeiseksi ajattele jotain myönteistä asiaa mun iltarukouksessa, niin sit jotain pahaa tapahtuu. – Olin törkee NKOTB fani ja mun huone oli vuorattu niiden julisteilla. Mun oli aina pakko riisuutua ja pukeutua vessassa ku kuvittelin, että ne jotenkin näkee mut sen julisteen kautta… Lapsiaikuinen nainen Galleria Heinon, Uudenmaankatu 16-20, yhteisnäyttelyssä on esillä teoksia gallerian vanhoilta, mutta myös uusilta taiteilijoilta, jotka eivät ole vielä pitäneet yksityisnäyttelyä. Kuvataiteilija Stiina Saariston teossarja ”Portrait of a Woman with Accessories”(2016) jatkaa taiteilijan tapaa käyttää itseään piirustustensa mallina. Taiteilija tekee nyt ihmiselämän haurautta pohdiskelevia omakuvia, joissa hänen kasvonsa muuttuvat paikoin vain ihonalaisten kudosten tutkielmiksi. Saaristoa pidetään yhtenä sukupolvensa omaperäisimmistä taiteilijoista. Hän käyttää teoksissaan lyijykynää ja värikynää. Teoksille on ominaista groteski liioittelu ja huumori. Henkilöhahmot ovat usein epävakaita lapsiaikuisia ja aikuislapsia, joiden kautta hän kuvaa naisen elämää ja siihen kohdistuvia odotuksia. Värityskirja jalkautuu viiteen galleriaan Helsingin Taiteilijaseuran kurssikeskuksen ja kuvataidekoulun opettajien ryhmänäyttely ”KVINTETTI • VÄRITYSKIRJA 2.0” on esillä Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Näyttelyssä värityskirja toimii ajatusmallina tai visuaalisena kehyksenä, jonka puitteissa taiteilija työskentelee tai josta hän pyrkii vapautumaan. Ryhmänäyttely jalkautuu myös Malmitalolle, Kanneltalolle, Suomenlinnan Rantakasarmiin ja Kajavaan. Ne ovat osa HTS:n 50v-juhlaa. Sirkku Ala-Harjan teokset kulkevat todellisuuden ja illuusion, unen ja realismin rajapinnoilla. Harakan saarella työskentelevä taiteilija maalaa, piirtää tussilla ja tekee installaatioita. – Minua kiinnostaa salaperäisyys. Primitiiviset voimat ja perustunteet voivat olla näkymättömiä meissä, mutta kuitenkin juuri nämä voimat ohjaavat valintojamme ihmisinä. Hiljaisuuden maalauksia Henrika Lax esittelee teoksiaan Galleria Pirkko Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17, ajatuksilla ”Hiljaisuudessa”. – Mitä on hiljaisuus? Onko se äänen puuttumista? Vai onko se sisäinen hiljentymisen tila? Hiljaisuus on kiehtonut Laxia niin kauan kuin hän muistaa. Myös maalaaminen on hiljaista tekemistä. – Aloitettuani gregoriaanisen laulun vuonna 2003, on suhteeni hiljaisuuteen syventynyt entisestään. Alkukirkon laulu on hyvin kehollista ja sitä kutsutaan sillaksi hiljaisuuteen. Näyttely koostuu maalauksista ja tekstistä Hiljaisuudessa sekä ääniperformanssista Ääni ja hiljaisuus, jonka meditatiivinen lauluryhmä esitti HilkkaLiisa Vuoren johdolla Taiteiden yönä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Ilona Valkonen ja sekatekniikalla vuonna 2017 tehty teoksensa ”What is the Relation Between Science and melancholia Hommage á Tino Seghal” ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Hans Rosenström yhdessä Thursday –teoksensa (kiinanjalava, vitriini, valo, 2017) kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Katja Tukiainen öljy kankaalle teoksellaan, joka on osa Petri Kaverman teosta ”Kirstu – Norsunluutornissa galleriaan” (2017) Exhibition Laboratoryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen yhdessä teoksensa Elämän valttikortit (mixed media, 2017) kanssa Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Tanja Is ja teoksensa vasemmalta Hollow Bones (akryyli ja öljy kankaalle, 2017) ja Date night (öljy kankaalle, 2017) Great Spacessa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 35-36 • Nro 14 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Seuraava lehti ilmestyy 13.9. Aineistot 7.9. mennessä. LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kultaja kellosepät JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Juhlavuoden puu Vielä ehtii istuttamaan juhlavuoden puun! www.antiikkijataide.fi Suomalaisen kulttuurin, antiikin ja taiteen syleilyssä! ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 4/2017 • 8,60 € NYT 6,90 Mystiset postimerkit Filatelia sukeltaa historian maailmaan Pitsi on kiehtovaa turhuutta Didrichsenin ainutlaatuinen veistospuisto Punaarmeija ryösti Suomen taideaarteita Viinatehdas rakennutti kirkon VEXI SALMELLA 800 taideteosta IT A LY 2,60 € Uudistunut Antiikki ja taide lehtipisteissä! ? Kesän aikana on rekisteröity jo yli tuhat istutustapahtumaa, joilla on juhlistettu Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Joukossa on niin suomalaisia tuttuja puulajeja kuin erikoisempia uutuuksia. Erityisen suosittuja ovat olleet erilaiset kuuset ja hedelmäpuut. Istutukset kuvaavat hyvin Suomen monipuolista puukantaa ja arvostusta puita kohtaan, todetaan Puutarhaliitosta. Sympaattista on se, että istutuksen yhteydessä on vietetty monia juhlahetkiä, joiden kunniaksi puita on istutettu. Kesän aikana on juhlittu muun muassa lastenlasten syntymiä ja serkusten tapaamisia isompien juhlien lomassa. Uusille Juhlavuodenpuu -sivuille on lisätty hakutoiminto, jonka avulla istutustapahtumia on helppo selata ja jäljittää vuosienkin jälkeen. Alkusyksy on parasta aikaa istuttamiselle, sillä kasvukausi jatkuu edelleen. Maan ja ilman kosteus ovat otollisia onnistuneen kasvuunlähdön kannalta. Puut ehtivät juurtua kasvupaikalle ja aloittavat keväällä kasvun heti kesäkauden alussa. Puiden juurille voi istuttaa lisäksi maanpeiteperennoja ja kukkasipuleita, jolloin keväällä on vielä enemmän odotettavaa. Vain kaikkein arimpien ja eksoottisempien kasvien osalta istuttaminen kannattaa siirtää kevääseen. Juhlapuita voi selailla ja rekisteröidä www.puutarhaliitto.fi -sivuilla. Kuvan tapahtumasta voi liittää instagramiin #juhlavuodenpuu -tagillä. Lisävinkki:”Vanhan kansan oppien” mukaan tulevat kaksi viikkoa ovat istuttamisen kannalta parasta aikaa, sillä nousevan kuun aikana kasvuunlähtö on perinnetiedon mukaan ripeintä ja istutetut kasvit voimistuvat silloin talvea ja tulevaa kasvukautta ajatellen.
• 16 Nro 14 • Viikot 35-36 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us