• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 5-6 – Nro 2/2018 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? TESTAA SUUN KUNTO PerioSafe-sylkitesti kertoo, onko suussasi näkymätön ja oireeton tulehdus Lue lisää: www.plusterveys.fi/omahoito koko kehon yleisterveyteen suorituskykyyn hedelmällisyyteen diabeteksen, reuman sekä sydänja verisuonitautien hoitotulokseen hampaiden kiinnityskudoksiin Miksi testaus kannattaa? Koska matala-asteinenkin suun tulehdus vaikuttaa heikentävästi: PerioSafe-testi on helppo tehdä joko hammastarkastuksen tai suuhygienistin hoidon yhteydessä. Kysy lisää ja varaa aika! 31 € PlusTerveys Hammaslääkäriasema Fossa | puh. (09) 696 2990 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | fossa.fi Militariaja numismatiikka -arviointipäivä TO 1.2. klo 14-18 Avoimet ovet LA 3.2. klo 11-14 Tervetuloa Tehtaankatu 27/36! Hagelstam & Co • Tehtaankatu 27 & 36 Fabriksgatan • 00150 Helsinki 09-6877610, 09-6877990 • www.hagelstam.fi Mietitkö esineesi arvoa? ÄLÄ MIETI ENÄÄ!!! ?
• 2 Nro 2 • Viikot 5-6 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Voimassa 1.5. asti. Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 LOUNAS Elmun Baarissa maanantaista perjantaihin kello 11.00 -14.00 Käsintehtyä rouheaa husmanskostia ja kasvisruokaa seisovasta pöydästä, oman leipurin leipää, runsas salaattipöytä ja hyvää kahvia. Myös leikkeitä, burgereita ym. Tervetuloa! Telakkakatu 8, 00150 Hki GASTRO CAFE NOSTURIN ? Hakunilan hiihtokeskus sai laajasti valtakunnallista huomiota, kun Vantaalla järjestettiin hiihdon SMkilpailut 13-15. tammikuuta. Pääkaupunkiseudulle ei ollut satanut vielä nimeksikään lunta, mutta Hakunilassa vietiin kilpailut erinomaisissa olosuhteissa läpi. YLE televisioi ammattimaisesti SM-hiihdot koteihin ja koko Suomi sai nähdä, kuinka etelässä yhä osataan hiihtokilpailut järjestään, vaikka yleinen lumitilanne voi jyrkästi vaihdella. Suuri kunnia Vantaan Hiihtoseuralle ja Vantaan kaupungille ja niille lukuisille talkoolaisille, jotka hoitivat kisajärjestelyt moitteettomasti. Lunta kuljetettiin ja tykitettiin ja paljon muuta puuhattiin. Ilman eläkeläisten talkoovoimaa tuskin mitään suurtapahtumia pystyttäisi järjestämään. Mikä parasta, heti kilpailujen jälkeisenä maanantaina innokkaat kuntoilijat valloittivat ladut ja hiihtokausi oli saanut oivallisen lähtöpamauksen Hakunilan hiihtokeskuksessa, missä ladut kelpasivat kiitoksin Suomen huippuhiihtäjille. SM-kilpailuissa paikan päällä voi aistia kisatunnelmasta sen, miten hieno talviurheilumuoto hiihto on ja miten se sopiikaan suomalaisille. Oli myös suurenmoista havaita ladun varresta Suomen hiihdon parhaimmiston vauhti ladulla ennen Olympialaisia. Kolmen päivän aikana Hakunilassa kilpailijoita oli leudossa pakkassäässä kannustamassa ladun varrella yli 10000 hiihdon ystävää. Suomen mestaruuksista taisteltiin kärkihiihtäjien kesken kaikkina päivinä maaliviivalle asti ja heidän takanaankin käytiin tiukkaa kisaa. Yleisö nautti raittiista ilmasta ja nuoremmista osanottajista aisti, että Suomen hiihdolla on tulevaisuutta. Mieleenpainuvaa oli kuinka Krista Pärmäkoski kuntoa uhkuen nappasi viestivoiton Ikaalisten Urheilijoille yhdessä Maaret Pajunojan kanssa. Kotikatsomoa kohahdutti, kun Vantaan Hiihtoseuran vahvan näytön antanut Anssi Pentsinen ja tasavarma Matti Heikkinen ottivat kaksoisvoiton miesten 16,6 km matkalla vapaalla hiihtotavalla. Jämin Jänteen Ristomatti Hakola oli miehistä Vantaalla vahvin otettuaan toisen Suomen mestaruutensa yhdistelmäkilpailussa ennen kahdesti hopealle yltänyttä Matti Heikkistä. Naisten matkalla Aino-Kaisa Saarinen sai varmasti mestaruudestaan henkistä voimaa. Nuori tulevaisuuden tekijä Johanna Matintalo Pöytyältä hävisi vain 0,3 sekuntia jättäen niukasti taakseen nimekkäät Riitta-Liisa Roposen ja Anne Kyllösen. Ennen Olympialaisia Etelä-Korean Pyeongchangissa Suomen hiihtäjät osallistuvat vielä kansainvälisiin kilpailuihin ja viimeistelyleireille. Lopulliset valinnat päävalmentaja Reijo Jylhä tiimeineen tekee vasta näiden näyttöjen jälkeen ja kisoissa. Huippuhiihtäjän arki on askeettisen tiukkaa: aamulla harjoitus, sitten ruokailu ja lepo, illalla toinen harjoitus, ruokailu ja lepo. No välillä pitää tietysti hoitaa arjen asioita ja viettää harjoituksesta palauttavia välipäiviä. Kuntohiihtäjille, joita pääkaupunkiseudulla on tosi paljon, sopii rennompi meno. Kun sääennusteen mukaan lunta tupruttaa pian enemmän, niin latuja saadaan lisää ja olosuhteet paranevat. Hakunilan hiihtokeskuksen lisäksi hiihtoreittejä löytyy Helsingin Paloheinästä ja Espoon Oittaalta. Aiemmin monet ovat etsineet suksilleen luistoa Lahdesta, missä talvi on pitkään ollut lumisempi. Stadissa jää kaipaamaan lapsuusaikoja, jolloin koulut, urheiluseurat, seurakunnat ja muun muassa Arabian tehdas järjestivät nappulahiihtoja ja talvet olivat lähes aina lumisia. Kaupunkialue on laajentunut valtavasti siitä ja hukkalämpö muuttaa entiset lumisateet vedeksi. Onneksi latuja on yhä, joten kaikki suksille kokeilemaan. Hiihtäminen on tosi kliffaa liikuntaa.. Jarmo Niemenkari Hakunilan ladut kelpasivat huippuhiihtäjillekin Krista Pärmäkoski kiri vakuuttavasti SM-kultaa pariviestissä ja lähti kotiin. Takana oli rankka Tour de Ski. Jämin Jänteen Ristomatti Hakolan (4) suksi kuisti Vantaan Hakunilassa voittoisasti. Helsingin Jyryn järkkärit tarvitsevat vastavuoroisesti muista seuroista tukea Helsinki Spring Marathonille keväällä 22. huhtikuuta. Hemmotteluja äijäpäivät Yrjönkadun uimahallissa ? Yrjönkadun uimahallissa järjestetään helmija maaliskuussa suositut hemmottelupäivät ja äijäpäivät. Suuren suosion saattelemana naisten hemmottelupäivä järjestetään kolmena päivänä. Ensimmäinen naisten hemmottelupäivä on keskiviikkona 7.2., toinen sunnuntaina 25.2., ja kolmas sunnuntaina 18.3. Äijäpäiviä on kaksi, ensimmäinen torstaina 15.2. ja toinen torstaina 8.3. Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla on myös kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niskahartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen, kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan keskiviikkona 7.2., sunnuntaisin 25.2. ja 18.3. klo 13.00 alkaen. Äijäpäiviä ovat, torstait 15.2. ja 8.3., silloin uidaan tunnelmavalaistuksessa ja kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähierontaa, niska-hartiahierontaa ja virkistävää kasvohoitoa (puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut alkavat klo 13.00. Kevyet hoidot maksavat 5e/kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä/ äijäpäivinä uimaan/saunomaan tuleville asiakkaille. Hoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus on paikan päällä. Luonnollisesti myös päivien aikana voi lisäksi nauttia Cafe Yrjön monipuolisista antimista. Päivien aikana ovat voimassa normaalit uimahallin sisäänpääsymaksut, ja kassa menee kiinni 20.
• 14. vuosikerta – nro 2 Viikot 5-6 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Lux Helsinki houkutteli jälleen ennätysmäärän yleisöä Helsinki tarvitsee opettajia – avoinna yli 300 virkaa ? Haku Helsingin kaupungin peruskoulujen ja lukioiden vakinaisiin opettajan virkoihin on meneillään. Avoinna on yli 300 virkaa, joista 42 ruotsinkielisissä kouluissa. Hakuaika päättyy 29. tammikuuta. Työt alkavat elokuussa. Lasten ja nuorten määrä Helsingissä kasvaa tuntuvasti. Opettajia tarvitaan sekä uusin tehtäviin että eläkkeelle jäävien tilalle. Sivu 5 Kaupunkipyörillä kahden kaupungin väliä ? Helsingin kaupunkipyöräkausi alkaa tänä vuonna jo huhtikuussa. Espoossa kaupunkipyörillä pääsee ajelemaan toukokuun alusta. Rekisteröityminen avautuu maaliskuun puolivälissä; palvelut toimivat yhtenä kokonaisuutena. Palvelun laajenemisen vuoksi koko kauden kausimaksun hinta nousee viidellä eurolla. Yhtäjaksoinen enimmäiskäyttöaika on edelleen viisi tuntia. Sivu 13 Osallistava ohjelma sai kaupunkilaiset liikkeelle. Kuva: Matti Pyykkö 6.–10.1.2018 järjestetty valofestivaali Lux Helsinki rikkoi jälleen yleisöennätyksensä. ? Reilusti yli puoli miljoonaa kävijää nautti valotaiteesta ja talvisen festivaalin luomasta taianomaisesta tunnelmasta Helsingin keskustassa. Festivaali sujui rauhallisesti, ja hyvin suunniteltu ja selkeästi opastettu reitti keräsi yleisöltä kiitosta. Kauniiseen Kaartinkaupunkiin kurotellut reitti esitteli valotaiteen eri muotoja monipuolisesti. 11 teoksen joukossa oli tänä vuonna runsaasti festivaalia varten suunniteltuja tilaustöitä, joissa hyödynnettiin esimerkiksi ultraviolettimaaleja ja korostettiin alueen upeita arkkitehtonisia helmiä. Valofestivaalin suosio ulottui myös alueen toimijoihin, ja esimerkiksi Lux Helsinki Eatin ravintoloissa vieraili festivaalin aikana tuhansia asiakkaita. Reitin varrella sijaitseva Designmuseo teki jo ensimmäisenä iltana kävijäennätyksensä, ja koko festivaalin aikana siellä vieraili peräti 12 000 kävijää. Sivu 7 Haku koululaisten iltapäivätoimintaan ? Haku lukuvuoden 2018– 2019 peruskoululaisten iltapäivätoimintaan alkoi Helsingissä 24. tammikuuta ja päättyy 27. huhtikuuta. Toimintaa järjestetään 1.–2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille, joille kaikille kaupunki tarjoaa paikan joko leikkipuistojen tai koulujen iltapäivätoiminnasta. Helsingin kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa leikkipuistoissa, kouluissa tai koulujen lähellä olevissa tiloissa. Toiminnasta vastaavat koulutetut ohjaajat. Iltapäivätoiminta alkaa 9. elokuuta, kun peruskoulujen syyslukukausi käynnistyy. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa on tarjolla noin 200 toimintapaikassa eri puolilla kaupunkia. Iltapäivätoimintaa järjestävät koulut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Toimintaan haetaan lomakkeella, joita saa kouluista ja jonka voi tulostaa verkosta. Sivu 5 Poikittaisliikenne paranee vuonna 2018 Bussiliikenne laajenee eri puolilla seutua kasvaville alueille. Linjan 43 reittiä pidennetään Hakuninmaalta Kuninkaantammeen kesäkuussa. Laajasalon Kruunuvuorenrantaa palvelee syysliikenteen alusta uusi yölinja 87N. ? HSL:n liikenteen suurimmat muutokset vuonna 2018 tapahtuvat Pasilan tason poikittaisliikenteessä, Otaniemi–Tapiolavälin bussiliikenteessä, Herttoniemen alueen bussilinjastossa ja kasvavilla alueilla eri puolilla seutua. Nämä ja muut muutokset seudun joukkoliikenteessä sisältyvät HSL:n liikennöintisuunnitelmaan 2018–2019, jonka HSL:n hallitus hyväksyi linjan 71 muutoksia lukuun ottamatta tiistaina 23. tammikuuta. Vuosittain laadittava liikennöintisuunnitelma sisältää keskeisimmät toteutettavat reittija palvelutasomuutokset. Vuosittainen suunnitelma muodostaa perustan aikataulujen laatimiselle ja on voimassa tulevan kesäliikenteen alusta seuraavan vuoden talviliikennekauden loppuun. Sivu 12
• 4 Nro 2 • Viikot 5-6 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2 Yleisönosasto Taloudessa isompi vaihde silmään O P:n ekonomistit ennustavat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia, mikä on hieman marraskuussa ennustettua (3,0 prosenttia) enemmän. Ensi vuonna talouden arvioidaan kasvavan 2,3 prosentin vauhtia, eli talouden veto säilyy laaja-alaisena. Vaikka talouskasvu hidastuu ensi vuonna, ei suhdannehuippu silti ole käsillä vielä silloinkaan. Kasvu on pitkän ajan arvioitua kehitystä nopeampaa, ja työttömyysaste alenee edelleen, selventää pääekonomisti Heiskanen. Vientiä tukevat kohentunut kilpailukyky, vahva kysyntä ja yritysten laajennusinvestoinnit. Myös investointikehitys jatkuu vahvana, kun yritysten kannattavuus parantuu ja ne saavat rahoitusta edullisesti. Yksityinen kulutus jatkaa hyvää kasvuaan erityisesti myönteisen työllisyyskehityksen tukemana. Suhdanteen alkuvaiheessa talouskasvu nojasi ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tänä vuonna työllisyyden kasvu kiihtyy selvästi. Työllisyys lisääntyy yli 30 000 hengellä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin. Vuonna 2019 työllisiä on enemmän kuin koskaan aiemmin, ja hallituksen työllisyysastetavoite on lähellä toteutua. Työllisyysaste on 71,7 prosenttia ja työttömyysaste 7,4 prosenttia. Suotuisa suhdannetilanne pitää kuluttajien luottamuksen korkealla. Inflaatio nousee, mutta reaalinen ostovoima kohenee silti. Säästämisaste säilyy matalana, ja luottojen ja omistusasumisen kysyntä vilkastuu, toteaa ekonomisti Henna Mikkonen. OPn ekonomistien mukaan Suomen talouden rahoitustasapaino kohenee edelleen. Sekä vaihtotase että julkinen talous ovat lähellä tasapainoa vuonna 2019. Yksityisen velkaantumisen kasvu on makrovakautta arvioivilla mittareilla tasapainoista tai jopa verkkaista. Suomalaisen talouspolitiikan suurin riski on suhdannetilanteen tuoma tyytyväisyyden tunne ja houkutus livetä talouspolitiikan kaidalta tieltä vaalien lähestyessä. Uudet avaukset talouspolitiikan pidemmän ajan kasvun vahvistamiseksi jäävät todennäköisesti olemattomiksi lähivuosina, epäilee Heiskanen. Suurin riski lähivuosien talousnäkymille on OPn ekonomistien arvion mukaan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu. Taloudessa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen pitkän, maltillisen kiihdytysvaiheen jälkeen. Lukiolakiesityksessä erityisopetusta ja korkeakouluyhteistyötä ? Opetusja kulttuuriministeriön valmistelema lukiolaki lähti lausuntokierrokselle. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on erittäin tyytyväinen siihen, että lakiluonnoksessa esitetään opiskelijalle oikeutta erityisopetukseen. Tämän päivän ja myös tulevaisuuden lukiolaiset ovat moninainen joukko, joista osa tarvitsee opintoihinsa lisätukea. Nyt lukiolaiset ovat eriarvoisessa asemassa, kun erityisopetuksen tarjoaminen on koulutuksen järjestäjän harkinnan varassa. Riittävät tukipalvelut ovat tärkeä tekijä siinä, että jokainen nuori voi suorittaa toisen asteen tutkinnon. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö on yksi lukiouudistuksen keskeisistä kehittämiskohteista. Koulutuksen järjestäjien tulisi esityksen mukaisesti järjestää osa opinnoista yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Tällainen koulutusyhteistyö auttaa lukiolaista löytämään oman polkunsa, mutta rinnalle tarvitaan myös laadukasta ja riittävää opinto-ohjausta. Siksi SLL onkin iloinen siitä, että lakiluonnokseen on kirjattu opiskelijan oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sekä ilman opiskelupaikkaa jääneen ylioppilaan oikeus opinto-ohjaukseen vuosi valmistumisensa jälkeen. Korkeakouluyhteistyöhön liittyy myös esitys opintopisteisiin siirtymisestä lukiokoulutuksessa. Näin lukion ja korkeakoulujen käyttämä mitoitus olisi yhdenmukainen, mikä voisi helpottaa korkeakouluopintojen hyväksilukua lukio-opintoihin. Avoimeksi esityksen perusteluissa jää kuitenkin se, huomioisiko opintopisteet myös lukiolaisten itsenäisen opiskelun. Korkeakoulujen ECTS-opintopisteet pitävät sisällään myös opiskelijan tekemän itsenäisen työn. Tähän asti lukiokurssien laajuus on määritelty ainoastaan opetuksen määränä. Opiskelijan oikeusturvan kannalta olisi tietysti tervetullutta, että vaadittavalle itsenäiselle työskentelylle määritellään rajat. On kuitenkin pidettävä huoli, että mitoitus ei lisäisi työmäärää nykyisestä. Tiedämme tutkimuksista, että monet lukiolaiset ovat jo äärirajoilla, useat uupuvat kuorman alla ja oppimisen ilo katoaa. Opintopistemitoitusta tulee vielä tarkastella suhteessa opiskelijoiden tällä hetkellä tekemään työmäärään. Lakiluonnokseen on jäänyt kuitenkin myös merkittäviä puutteita, joihin SLL toivoo tarkennuksia lausuntokierroksen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen ja opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen kehittämiseen. Pelkästään suojaaminen kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä ei riitä, vaan opettajilla ja rehtorilla on oltava velvollisuus puuttua siihen ja ilmoittaa siitä kiusatun ja kiusaajan huoltajalle perusopetuslain tapaan. Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan 85 % kiusaamista kohdanneista lukiolaisista kokee, että koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Nyt tehtävän uudistuksen on luotava edellytyksiä myös lukion jatkuvalle ja opiskelijoita osallistavalle kehitystyölle. Tämän kehittämisen selkärankana on oltava systemaattisesti kerättävä anonyymi opiskelijapalaute. Tästä syystä SLL katsoo, että uudistuksen yhteydessä on käynnistettävä valtakunnallisen lukiolaispalautejärjestelmän rakentaminen. Alvar Euro puheenjohtaja Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus on lupaava ? Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Uudistus on ehtinyt jo julkisessa keskustelussa herättämään huolta ja tyrmistystä. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava. Olisi varsin erikoista järjestää kaksi koetta, joissa arvioidaan samoja asioita. Nyt kokeille on rakennettu selvästi erilaiset profiilit. Kriittinen ja analyyttinen lukutaito on tekstitulvan maailmassa keskeinen yleissivistävän koulutuksen tuottama valmius, joten on hienoa, että sillä on jatkossa selkeä ja vahva rooli äidinkielen kokeen toisessa osassa. Sosiaalisen median keskusteluissa on pelätty uudistuksen heikentävän kirjoitustaitoa ja tarkoittavan riman alentamista äidinkielen osaamisessa. Tämä on kummallinen johtopäätös, enkä toivo tällaista ajatusta viestittävän lukiolaisille: pikemminkin opiskelijoilta edellytetään yhä laaja-alaisempaa äidinkielen hallintaa. Kielenhuollon hallinta ja sujuvan tekstin tuottaminen on jatkossakin olennainen perustaito, jolla on merkitystä kaikessa opiskelussa. SLL pitää tärkeänä, että äidinkielen koe on jatkossakin kaikille kokelaille pakollinen kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe ja katsoo, että tällä uudistetulla kokeella on hyvät edellytykset arvioida opiskelijoiden äidinkielen laaja-alaista osaamista. Pietu Heiskanen puheenjohtaja Suomen lukiolaisten liitto Runopalsta Lentää parvi lintujen koivuun kylmän kalpeaan. Pieni varpunen saapui mua tiellein ohjaamaan. Retkes nää jälkeen jää, uudet tuulet puhaltaa. Kuulen äänen kuiskaavan, lintu tietää enemmän. Lentää parvi lintujen kevätkoivuun vihreään. Talitintti tuo oksallaan uuden laulunsa aloittaa. Päivät nää jälkeen jää, illat öihimme vajoaa. Kuulen äänen kuiskaavan, nuku unta rauhaisaa. Kun uinuu säde auringon, päättyy laulut lintujen. Latvat tuuleen taipuu, katkea ei kuitenkaan. Retket nää jälkeen jää, varpunen nostaa siipiään. Kuulen äänen kuiskaavan, linnun tie kauas vie. Tartuin varpusen siipeen, vain sulka käteen jäi. Päivät nää jälkeen jää, illat öihimme vajoaa. Kuulen äänen kuiskaavan, nuku unta rauhaisaa. Toivo Levanko lyyrikko Pieni varpunen saapui Televisiovuosi 2017 tarjosi yhteisiä tähtihetkiä ? Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen mukaan suomalaiset katsoivat televisiota viime vuonna 2 tuntia 48 minuuttia vuorokaudessa. Suurimmat katsojaluvut keräsivät koko kansaa yhdistävät kulttuurija urheilutapahtumat, viihdetaivaan tähdet sekä television kestosuosikit. Television äärelle kokoontuu joka ilta keskimäärin kaksi miljoonaa katsojaa, ja televisiosisällöt tavoittavat 90 prosenttia suomalaisista viikoittain. Katseluhuiput näkyivät odotetusti urheilun arvokisojen kuten Lahden MM-kisojen ja jääkiekon MM-kisojen aikana. Ylen kanavat keräsivät yhteensä 43,3 prosenttia, MTV:n kanavat 23,2 prosenttia ja Nelonen Median kanavat 16,8 prosenttia koko vuorokauden katseluajasta. Kaupallisten kanavien katseluaika oli selvässä kasvussa useassa kohderyhmässä. TV1 kasvatti katseluosuuttaan edellisvuoteen verrattuna ja on edelleen katsotuin kanava: se kerää 28,9 prosenttia koko vuorokauden katseluajasta. Myös MTV3 kasvatti katseluosuuttaan 16,6 prosenttiin. Nelosen osuus katselusta oli 9,6 prosenttia. Suorien tv-lähetysten katselu yhdessä perheen ja ystävien kanssa on kasvanut. Tällöin televisiota kokoonnutaan katselemaan ison tvruudun kautta. Vuoden 2017 katsotuin ohjelma oli TV1:n itsenäisyyspäivän klo 20.30 uutislähetys, joka keräsi keskimäärin 2 793 000 katsojaa. Lähetys on samalla keskikatsojamäärällä mitattuna koko 2000-luvun katsotuin televisio-ohjelma. Itsenäisyyspäivän vastaanoton 1. osa 6.12. keräsi 2 660 000 katsojaa ja oli toiseksi katsotuin ohjelma. MTV3:n katsotuin ohjelma oli 20.5. lähetetty jääkiekon MM-kisojen välierä Suomi-Ruotsi (2. erä), joka keräsi keskimäärin 1 310 000 katsojaa. Nelosen katsotuin ohjelma oli 22.4. lähetetty Haluatko miljonääriksi? -ohjelman jakso, joka keräsi keskimäärin 885 000 katsojaa. Usealla kanavalla rikottiin jälleen katsojaennätyksiä. National Geographicin lähettämä Salattu PohjoisKorea keräsi 160 000 katsojaa (12.11.), Friin Dianan kuolema: salaliitto vai tragedia? keräsi 96 000 katsojaa (31.8.) ja TLC:n Hengenvaarallisesti lihava keräsi 50 000 katsojaa (25.11.). Televisiosisältöjen katselu netti-tv-palveluista yleistyi vuonna 2017 vauhdilla. Kotimaisten netti-tv-palveluiden käynnistykset kasvoivat peräti 19 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Keskimäärin palvelut keräsivät yhteensä 59 miljoonaa käynnistystä kuukausittain. Yle Areenan katsotuin ohjelma oli norjalainen nuorisosarja Skam, jonka paras esityskerta keräsi 271 000 katsojaa (469 000 käynnistystä). MTV Katsomon suosituin ohjelma oli Salatut elämät, jonka paras esityskerta keräsi 134 000 katsojaa (224 000 käynnistystä). Nelosen Ruutu-netti-tv:n katsotuin ohjelma oli Vain elämää, jonka paras esityskerta keräsi 167 000 katsojaa (546 000 käynnistystä). Tv-kanavien katseluosuudet ja viikkotavoittavuudet löytyvät osoitteesta https:// www.finnpanel.fi/tulokset/ tv/vuosi/sharev/viimeisin/ Teknologian kehittyessä tavat katsella televisiota muuttuvat. Älytelevisio omistetaan jo joka kolmannessa kotitaloudessa. – Suomen kotitalouksissa oli vuonna 2017 käytössä 4,5 miljoonaa tv-vastaanotinta. Joka kymmenenteen talouteen hankittiin uusi televisio, ja joka neljännessä kotitaloudessa on nyt verkkoon kytketty älytelevisio. Tämän lisäksi 63 prosenttia kotitalouksista ilmoitti käyttävänsä television katseluun myös muita laitteita, kuten tietokonetta tai älypuhelinta. Televisiota katsotaan yhä laajemmalla laitevalikoimalla ajasta ja paikasta riippumatta, ja tästä syystä mittaus laajenee tänä vuonna, toteaa Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun. – Nelonen Media vietti viime vuonna 20-vuotissyntymäpäiviään, ja mikä juhlavuosi siitä tulikaan! Jatkoimme jo aikaisemmin aloittamaamme systemaattista panostamistaisoihin kotimaisiin viihdeohjelmiin ja kirkkaimpiin kotimaisiin tähtiin. Tämä määrätietoinen työ tuotti tulosta – iso osa syksyn suosituimmista viihdeohjelmista löytyi Neloselta, summaa Nelosen Median Insights & Planning Manager Kati Alijoki. – Tulevaisuudessa televisiosisältöjä kulutetaan yhä useammista palveluista ja päätelaitteista. Tämä asettaa haasteita sisältöjen mittaukseen. MTV:n tutkimusjohtaja Taina Mecklin kertoo, että suorat lähetykset suosituista viihdeohjelmista ja urheilutapahtumat keräsivät yli miljoona suomalaista tv-ruudun ääreen MTV3-kanavalle: Putous, Tanssii Tähtien kanssa ja jääkiekon MM-kisat. – Salatut elämät -sarja oli ylivoimaisesti katsotuin ohjelma netti-tv:ssä viime vuonna. Se käynnistettiin 28 miljoonaa kertaa, Mecklin iloitsee. Haasteena Mecklin näkee kilpailun ja kuluttajien viihteeseen käytettävissä olevan ajan rajallisuuden. Katsojien huomion saaminen on entistä haastavampaa. Katselu sirpaloituu, joten miljoonan katsojan ohjelmia on yhä vähemmän. – Viime vuosi oli Ylelle erittäin onnistunut, mistä kertoo Kultainen Venla -gaalassa kahmitut 11 palkintoa. Erityisen iloinen olen siitä, että nuoret ovat löytäneet Areenasta kiinnostavia sarjoja kuten Skamin ja Nörtti: Dragonslayer666:n, kertoo Ylen Älykäs data ja asiakkuus -päällikkö Eija Moisala. – Huippuhetkiä olivat TV2:lla lähetetty kotimainen suurtapahtuma Lahden MM-kisat. Suoria tv-lähetyksiä Lahdesta seurasi yli 3,5 miljoonaa katsojaa. Toinen tapahtuma-tv:n juhlahetki oli TV1:n juhannusaaton Hulahula Suomi ja sitä edeltävä tosi-tv-sarja, joka tavoitti tanssin avulla suomalaiset ja suomalaisen tavan juhlia, Moisala jatkaa.
• 5 Viikot 5-6 • Nro 2 Helsinki tarvitsee opettajia – avoinna yli 300 virkaa Haku koululaisten iltapäivätoimintaan Helsingin Bulevardin Alko uudistuu erikoismyymäläksi Helsingin seurakuntayhtymään erityistarkastus Viranomaisilta voi nyt saada postin sähköisenä Toiveruokapäivinä syödään oppilaiden suosikkeja Seurakuntien talossa eli seurakuntayhtymässä hoidetaan Helsingin seurakuntien yhteisiä asioita, muun muassa taloutta. Jatkoa sivulta 3 ? Hakulomake toimitetaan viimeistään 27.4. siihen toimintapaikkaan, johon ensisijaisesti haetaan. Lomakkeen voi myös jättää koululle 24.1. samalla, kun lapsi ilmoitetaan ensimmäiselle luokalle. Hakuaikana jätetyistä hakemuksista lähetetään huoltajille päätös 29.6. mennessä. Iltapäivätoiminnasta peritään kiinteä kuukausittainen asiakasmaksu. Lukuvuonna 2018–2019 maksut ovat • 100 euroa kuukaudessa (toiminta päättyy kello 16) • 120 euroa kuukaudessa (toiminta päättyy kello 17) Kaupungin leikkipuistot järjestävät koululaisille maksutonta iltapäivätoimintaa 65 leikkipuistossa. Koululaiset voivat ilmoittautua puistoissa maksulliseen välipalaan (36,10 e/ kk). Toimintaa on myös koulujen loma-aikoina, jolloin leikkipuistoissa järjestetään koululaisille mm. retkiä ja tapahtumia. Leikkipuistoon ilmoittaudutaan lomakkeella, jonka voi tulostaa verkosta. Jatkoa sivulta 3 ? Suomenkielisissä peruskouluissa on avoinna 260 virkaa ja ruotsinkielisissä 40. Suomenkielisissä lukioissa on avoinna 11 virkaa ja ruotsinkielisissä 2. Helsingin kaupungin peruskouluissa ja lukioissa työskentelee kaikkiaan noin 4 900 opettajaa. Avoimet virat löytyvät osoitteesta www.helsinkirekry.fi, jota kautta niihin voi myös hakea. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla paljon hyviä työpaikkoja Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tarvitaan jatkuvasti osaajia: lastentarhaopettajia, lastenhoitajia, luokanopettajia, erityisopettajia, ammatillisten aineiden opettajia, ynnä muita. Avoinna on sekä vakinaisia että määräaikaisia tehtäviä. Työpaikkoja avautuu haettavaksi usein, onhan Helsinki Suomen suurin työnantaja ja sen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelee 13 000 henkilöä. Henkilöstön tarvetta lisää se, että palvelujen käyttäjien määrä Helsingissä kasvaa tuntuvasti jo lähiaikoina: vuonna 2018 helsinkiläisten 1–15-vuotiaiden lasten ja nuorten määrän arvioidaan kasvavan peräti noin 1 700:lla. ? P ä ä k a u p u n k i s e u d u n aluepäällikkö Tatu Vanninen kertoo, että toteutettavan uudistuksen myötä 25 % pääkaupunkiseudun myymälöistä on uudistettu. – On hienoa, että asiakkaat pääsevät jo varsin kattavasti tutustumaan uuden konseptin mukanaan tuomiin elementteihin ja arvioimaan muutoksen vaikutusta omaan asiointikokemukseensa. Alkon uuden konseptin mukaisissa erikoismyymälöissä on aktiivisesti vaihtuva ja kehittyvä valikoima. Myytäviä tuotenimikkeitä löytyy Bulevardilta uudistuksen jälkeen noin 1550, näistä viinejä on noin 950. Panimotuotteita on tarjolla noin 250 ja väkeviä 350. Verkkokaupan kautta on lisäksi tilattavissa noin 7500 tuotteen koko valikoima, myymälä kuuluu noutopisteisiin. Tarjolla tulee olemaan myös rajallisia erikoiseriä. Asiantuntevan, vastuullisen ja ystävällisen palvelun lisäksi ilmeessä ja tunnelmassa voi aistia painotetut tuoteryhmänostot ja sesongit. Teemaesillepanot vinkkaavat trendit ja ajankohtaiset tuotteet. Helsinki Bulevardi kuuluu palvelupäällikkö Samuli Lindströmin myymäläryhmään yhdessä Lauttasaaren ja Ruoholahden Alkojen kanssa, henkilöstöä on kaikkiaan keskimäärin vähän alle 30. Myymälöiden ympäristövaikutusten vähentäminen on yksi Alkon vastuullisuusohjelman 2020 kolmesta kärkitavoitteesta. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi, että myymälöitä uudistettaessa vaihdetaan vanhat kohdevalot uusiin energiaa säästäviin led-valaisimiin. Remontin vuoksi myymälä on suljettuna 22.1. 2.2. ? Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto päätti 18.1. teettää puolueettomalla tilintarkastusyhtiöllä seurakuntayhtymän kirkkoherroja, johtajia, päälliköitä ja johtavia luottamushenkilöitä koskevan luottokorttimaksujen ja matkalaskujen erityistarkastuksen. Se koskee noin 50 päättävässä asemassa olevan henkilön hankintoja vuodelta 2017. Tarkastuksen tekee MAURA Audit Oy, joka valittiin tehtävään tarjouskilpailun perusteella. Työn arvioidaan kestävän joitakin viikkoja. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, onko annettuja ohjeita noudatettu ja ovatko ohjeet olleet riittävät. Näitä ovat muun muassa se, että luottokorttia on käytetty vain työhön liittyviin kuluihin ja matkakustannuksissa on noudatettu kohtuutta. Seurakuntayhtymän sisäinen tarkastus toteutti syksyllä 2017 luottokorttimaksujen käsittelyprosessia koskeneen tarkastuksen. Tällöin prosessissa todettiin puutteita ja ne korjattiin joulukuun alussa voimaan astuneella tarkennetulla ohjeistuksella. Lisäksi julkisuuteen on tullut epäilyjä seurakuntayhtymän taloudenpitoa koskevista epäselvyyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. – Haluamme puhdistaa ilmaa ja katsoa huolella, mitä todellisuudessa on tapahtunut ja onko esille tuoduissa epäilyksissä ja syytöksissä perää, toteaa seurakuntayhtymän tarkastustoimikunnan puheenjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Pertti Sundberg. – Tarkastus rajattiin tässä vaiheessa koskemaan vuotta 2017 ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden luottokorttilaskuja ja matkaVäestörekisterikeskus on avannut 15.12.2017 uuden, kansalaisten ja viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun palvelun, Suomi.fi-viestit. Palvelu on osa Suomi. fi-verkkopalvelua. Viranomaisviestinnän uusi aika on täällä! ? Suomi.fi-viestien avulla kansalainen voi saada tiedotteet, päätökset ja muut tärkeät viranomaisviestit paperipostin sijaan sähköisesti suoraan Suomi.fiverkkopalveluun. Enää ei tarvitse odottaa kirjepostin saapumista ja arkistoida papereita mappeihin, vaan viranomaisposti löytyy aina helposti yhdestä sähköisestä kanavasta. Näin yhteydenpito viranomaisiin sujuvoituu ja nopeutuu. Kansalainen voi myös itse toimittaa sen kautta viranomaisille lisätietoja esimerkiksi vireillä olevaan hakemukseensa liittyen. Viestit-palvelu korvaa aiemmin käytössä olleen Kansalaisen asiointitilin. Myös perinteiset säilyvät Kaikki viranomaiset ovat ottamassa palvelun käyttöönsä tulevina vuosina. Jatkossa siis kaikkien viranomaisten lähettämät postit on mahdollista vastaanottaa sähköisesti Viestit-palveluun. Nyt palvelun avautuessa mukana on jo 155 julkisen hallinnon organisaatiota, jotka lähettävät viestejään sähköisesti Suomi.fi-viesteihin. Suomi.fi-viestien käyttö ei kuitenkaan ole kansalaisille pakollista. Jos kansalainen ei käy antamassa Suomi.fiverkkopalvelussa suostumustaan sähköiseen viestintään, tulevat julkishallinnon viestit jatkossakin kirjepostitse. Mobiilisovellus tulossa Alkuvuodesta 2018 Väestörekisterikeskus julkaisee myös Suomi.fi-mobiilisovelluksen. Tällöin uudet saapuneet viranomaispostit pääsee lukemaan myös älylaitteella. Myös ilmoitukset uusista viesteistä saa sovelluksen kautta älylaitteeseen. Androidja iOS-laitteille kehitetyn sovelluksen avulla viestejä viranomaisilta voi siis lukea missä ja milloin vain. Suomi.fi-viestien toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa Väestörekisterikeskus. Käyttäjäksi vaivatta! Suomi.fi-viestien käyttöönotto on kansalaisille helppoa. Palvelu otetaan käyttöön kirjautumalla ensin Suomi.fi-verkkopalveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Kirjauduttuaan palveluun käyttäjä antaa suostumuksensa sähköiseen viestinvälitykseen. Tämä tapahtuu Suomi.fi-verkkopalvelun Viestit-osiossa valitsemalla kohdan ”Suostun vastaanottamaan kaikki viestit ja todisteelliset tiedoksiannot sähköisesti”. Tällä valinnalla käyttäjä antaa yleisen suostumuksen siihen, että Suomi.fi-viestejä käyttävät julkisen hallinnon organisaatiot saavat toimittaa viestejä, tiedoksiantoja ja päätösasiakirjoja sähköisesti Viestit-palveluun. Tämän suostumuksen jälkeen kansalainen ei enää saa viranomaisilta paperipostia niistä palveluista, jotka ovat mukana Suomi. fi-viesteissä. laskuja, jotta tarkastukseen käytettävä työmäärä pysyy kohtuullisuuden rajoissa ja jotta saamme tuloksia nopeasti. Tarkastuksen tuloksesta riippuu, onko syytä tavalla tai toisella ryhtyä laajempiin toimiin, jatkaa Sundberg. Helsingin seurakuntayhtymä tiedottaa tarkastuksen tuloksista heti niiden valmistuttua arviolta viikolla 9. ? Helsingin peruskouluissa, lukioissa ja oppilaitoksissa vietetään tänäkin vuonna toiveruokapäiviä. Noin 5 kertaa lukuvuoden aikana toteutettavien päivien ruokalista on suunniteltu oppilaille pääosin syksyllä 2017 tehdyn toiveruokakyselyn vastausten perusteella. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan ruokatarjontaan Tänä keväänä toiveruokina nautitaan muun muassa broileritai kasviscurrya, hampurilaisia jauhelihapihvillä tai härkäpapupihvillä lisukkeiden kera, uunimakkaraa tai soijanakkeja perunasoseella, tortilloita broileritai kasvistäytteellä sekä pinaattiohukaisia. – Valitsemme kyselyn vastausten joukosta suosituimmat ruokaehdotukset toiveruokapäiville, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki oppilaiden osallistamisesta ja mainitsee vuosittain toistuviksi kestosuosikeiksi hampurilaisen, tortillan ja uunimakkaran. Toiveruokapäivien lisäksi oppilaita osallistetaan myös ruokaraatien avulla. – Oppilailta saatua palautetta hyödynnetään myös koko vuoden ruokalistojen ja tuotevalikoimasta päätettäessä, Rintamäki muistuttaa myös oppilaiden ja opettajien yhteisten raatien merkityksestä koko kouluruokailun kehittämisessä. Toiveruokapäivät toteutetaan kevään 2018 aikana porrastetusti ja ensimmäistä toiveruokapäivää vietetään tiistaina 23.1. osassa Helsingin kaupungin kouluja. Koulukohtaisista toiveruokapäivistä kerrotaan koulujen ja oppilaitosten verkkosivuilla ruokalistan julkistamisen yhteydessä.
• 6 Nro 2 • Viikot 5-6 Sunnuntaiksi VIIKKO 5 MA 29.1. Valtteri TI 30.1. Irja KE 31.1. Alli TO 1.2. Riitta PE 2.2. Jemina, Lumi, Aamu LA 3.2. Hugo, Valo SU 4.2. Kynttilänpäivä Ronja, Armi VIIKKO 6 MA 5.2. n J.L. Runebergin päivä Asser TI 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki KE 7.2. Riku, Rikhard TO 8.2. Laina PE 9.2. Raija, Raisa LA 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna SU 11.2. Laskiaissunnuntai Iisa, Isabella, Talvikki Suomi ei voi saada väkivallalla mitään aikaan, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus. J.V. Snellman (1806-81) Päivyri Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook. com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta 1. krs Keskiviikkona 31.1. klo 18 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista, mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Keskiviikkona 31.1. käsittelyssä on Ilon tuhat nimeä, sopusointuisen elämän tie / Katie Byron. Lukupiiri kokoontuu myös 28.2., 25.4. ja 30.5. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel. fi / 09 310 85913. ? Kinopiiri 1. krs Maanantaina 5.2. klo 18 Tervetuloa helmikuun kinopiiriin, jossa keskustellaan elokuvasta Taivaan reunalla (Fatih Akin, 2007). Ennakkoilmoittautuminen suotavaa, ei kuitenkaan välttämätöntä tai sitovaa. Mikäli toivot DVD:n toimitettavaksi lähikirjastoosi tai kaipaat lisätietoja, ota yhteyttä: jyrki.heinonen@hel.fi . Kinopiirissä jäsenet jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kokoontumiset sujuvat epämuodollisissa merkeissä, kahvitellen lyhyen taustoituksen jälkeen sana on vapaa. Elokuvien DVDja BD-tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokoontumista lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. Kinopiiri kokoontuu kevätkaudella helmikuun lisäksi 5.3., 9.4. ja 7.5. ? Enter ry opastaa Aula 1. Krs Tiistaisin klo 11-14 Tervetuloa Enter ry:n senioreille suunnattuun tietotekniikka-aiheiseen opastukseen! Jos kysymys koskee omaa kannettavaa laitetta, kuten kännykkää tai tablettia, kannattaa se tuoda opastukseen mukaan. Ajanvarausta ei tarvita. ? E-bokkafé Aulan 1. vån. Torsdag 8.2. kl. 13-16 Kom och bekanta dig med bibliotekets e-material på Lånedagen! Kaffeservering. ? Novellkafé Boktornet 2. Vån. Torsdag 8.2. kl. 18 Kom med och lyssna på berättelser från när och fjärran. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp. ? Helsingin herrain avioliitot 1800-luvulla Lukusali 3. krs Maanantaina 12.2. klo 18 Tervetuloa kuuntelemaan Juha Vuorelan esitelmää, jonka kuluessa kuulet mm., mistä Helsingin herrat hakivat morsiamiaan 1800-luvulla. Kuulet myös morsianten taustoista ja pariskuntien yhteiselosta sekä siitä, millaisia tapoja, lupia ja käsityksiä avioliiton solmimiseen liittyi. Entä oliko yhteiskuntaluokalla merkitystä ja missä vietettiin maamme ensimmäiset kultahäät? Kaikkea tätä sopivasti juuri Ystävänpäivän aattona! Otto Meri Saat rauhassa elää ? Raamatussa mainitaan paljon henkilöitä nimeltä. Heprean kielessä nimillä on aina jokin merkitys. Yksi näistä nimeltä mainituista Raamatun henkilöistä on Simeon. Hänen roolinsa Raamatun kertomuksessa on olla mies, joka näkee Jeesus-vauvan. Nimi Simeon tarkoittaa suomeksi ”Hän on kuullut.” Temppeliin Pyhän Hengen johdatuksessa tulleen Simeonin lisäksi Luukas mainitsee todistuksessaan toisen saman nimisen miehen, tosin tällä kertaa muodossa Simon. Simon on kyreneläinen satunnainen ohikulkija, jonka evankeliumit kertovat päätyneen kuin sattumalta kantamaan Jeesuksen ristiä Golgatalle. (Luuk. 23:26) Sekä Simeon että kyreneläinen Simon vaikuttavat Raamatun kertomuksissa varsin toissijaisilta henkilöiltä. Miksi evankelistat ylipäänsä päätyivät mainitsemaan tuon temppeliin tulleen juutalaisen miehen ja tuon satunnaisen nykyisestä Libyasta kotoisin olevan ohikulkijan? Jeesus on evankeliumi kaikille kansoille ja kaikille sukupolville. Usko Jeesukseen pelastaa, riippumatta mihin kansaan tai mihin sukupolveen kuulumme. Jopa ennen Jeesusta eläneet ihmiset voivat pelastua, koska Jeesus sovitti myös heidän syntinsä. Samoin on meidän pakanakansoihin kuuluvien laita. Jotta voi uskoa, täytyy kuulla. Siksi Jumala kutsuu meitä lähtemään Simeonin ja Simon Kyreneläisen tavoin Jeesuksen luota takaisin kotiin, työpaikalle ja omaan yhteisöömme. Teoin, ja joskus myös sanoin, hän kutsuu kertomaan siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet. Arkemme keskelle tuo turvan tieto siitä, että kun aika on, saamme rauhassa lähteä Isän luo. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Leninistä ja maksuttomasta ehkäisystä ? Helsingin kuntapolitiikan vuosi 2018 käynnistyi viime viikolla. Kaksi asiaa nousivat keskusteluissa ylitse muiden: Lenininpuisto ja maksuton ehkäisy. Lisäksi kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin Hernesaaren osayleiskaava, mikä mahdollistaa kodin 7 000 helsinkiläiselle ja 3 000 uutta työpaikkaa. Lenininpuiston taustalla oli loppusyksystä perustetun sinisen valtuustoryhmän aloite muuttaa puiston nimi Ukko-Pekan puistoksi. Asia tuli kulttuurija vapaa-aikalautakuntaan lausunnon antamista varten. Ennen lautakuntaa nimistötoimikunta oli ottanut asiaan kielteisen kannan. Pääsyy vastustamiselle oli Ukko-Pekka -nimen liittyminen vahvasti Kulosaareen. Lenininpuisto sen sijaan sijaitsee Alppilassa. Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa oli puollettu nimistötoimikunnan kantaa. En itse kannattanut UkkoPekan nimeä, mutta Lenininpuistosta halusin eroon. Helsingissä on vaikuttanut liuta merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty yhtään aluetta. Heille soisin kunnian saada oman nimikkopuiston ennemmin kuin Leninille. Siispä tein lautakunnan kokouksessa vastaehdotuksen puiston nimen muuttamisesta. Sain esitykselle kannatusta, joten pääsimme äänestämään. Lopputulos oli tiukin mahdollinen: 5-5. Tässä tilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisi. Lautakunnan puheenjohtajan apulaispormestari Razmyarin (sd) äänellä lautakunta päätyi vastustamaan nimen muuttamista. Seuraavaksi asia etenee vielä kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon, joissa pääsemme varmasti vielä keskustelemaan aiheesta. Peli ei ole vielä ratkennut. Lenininpuiston lisäksi viime viikolla keskusteltiin maksuttomasta ehkäisystä. Valtuutettu Vanhasen (vihr) valtuustoaloitteessa oli esitetty Helsingin laajentavan alle 25-vuotiaille tarjottua maksutonta ehkäisyä. Oma suhtautumiseni aloitteeseen oli aluksi varsin kielteinen. Lopulta päädyin kuitenkin kannattamaan aloitetta, joka kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin selkeän enemmistön turvin. Esitin kokouksessa oman huolenaiheeni liittyen aloitteen mahdollisiin vaikutuksiin. Vaarana on, että kaupungin kustannukset kasvavat samalla kun raskaudenkeskeytysten määrä pysyy entisellä tasolla. Onneksemme aloitevastauksen pohjaan saatiin lisäys, jossa edellytetään kustannusten ja vaikutusten seuraamista vuosittain. Näin voimme huolehtia siitä, että aloitteen hyvät tavoitteet toteutuvat myös käytännössä. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Ikebana-asetelmia lasimaljakoissa 1. 4.2.2018 Kuva: Liisa Nurminen ? Viime keväänä suuren suosion saaneista ikebana-asetelmista pääsee taas nauttimaan Galleria Mafka&Alakoskessa helmikuussa. Ikebanataiteilijoiden Liisa Nurmisen ja Jyrki Setälän johdolla gallerialle rakentuu Ranka-ryhmän näyttäviä kukka-asetelmia ikebanistien itse suunnittelemiin lasimaljakoihin. Maljakot ovat suupuhaltaneet lasitaiteilija Marja Hepoaho ja lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski Riihimäellä toimivassa Lasistudio Mafka&Alakoskessa. Sogetsu Ikebana on japanilaisen kukkienasettelutaiteen moderni koulukunta, jonka periaatteiden mukaisesti ikebanaa voi tehdä kuka tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja mistä tahansa materiaalista. Ikebana-asetelmat rakentuvat kolmesta perusasiasta: Massasta, linjasta ja väristä. Kiteytetysti ikebana on tilan luomista kasvimateriaalin avulla. – Lasimaljakossa oleellista on mahdollinen läpinäkyvyys, veden korostuminen ja myös tapahtumat maljakon sisällä, kuvailee Jyrki Setälä. Näyttelyyn osallistuvat Liisa Nurmisen ja Jyrki Setälän lisäksi Ranka-ryhmästä Marketta Forsell, Helena Kajo, Päivi Morri, Aino Ruutu, Pirjo Leinonen, Laura Kenttä, Laura Laine, Ulla Tainio, Jaana Liimatta, Tanja Lähteenmäki ja Milla Mäkinen. Ikebana-näyttelyavajaisia vietetään torstaina 1.2. kello 18-20. Tapahtuma on yleisöllle avoin, pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan ennakkoon sähköpostitse: ammi@mafka-alakoski.fi Lisäksi näyttelyn aikana on mahdollisuus seurata, kuinka kukka-asetelmat rakentuvat! Työnäytökset: Perjantaina 2.2. kello 17, lauantaina 3.2. ja sunnuntaina 4.2. kello 14. Ikebananäyttely on avoinna to-la kello 11-18 ja su kello 11-16. Galleria Mafka&Alakoski, Iso Roobertinkatu 19, 00120 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia
• 7 Viikot 5-6 • Nro 2 Kirja-arvostelu Lux Helsinki houkutteli jälleen ennätysmäärän yleisöä Uusi päiväkoti Kaisaniemeen ? Helsingin kantakaupungin varhaiskasvatuspalvelujen tarve on kasvussa. Ennusteiden mukaan KallioUllanlinna-Vironniemi alueella 1-6-vuotiaiden määrä kasvaa noin 1000 lapsella vuosina 2017 – 2026. Kasvatusja koulutuslautakunta päätti perustaa uuden Kaisaniemen varhaiskasvatusyksikön 1.2.2018 lukien Kallio-Ullanlinna-Vironniemi alueelle. Kaisaniemen päiväkoti tulee toimimaan osoitteessa Svante Olssonin puistokuja 1, 00100 Helsinki. – Perustamalla uuden varhaiskasvatusyksikön palvelemme kantakaupungin perheitä. Kantakaupungin alueella tarvitaan nopeasti lapsille lisää varhaiskasvatuspaikkoja. Svante Olssonin paviljonki on iso, valoisa tila keskeisellä sijainnilla, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kaisaniemen toiminta on jo käynnistynyt ja laajenee kevään mittaan, iloitsee varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Ulla Lehtonen. Päiväkoti Kaisaniemen käyttöön tulee paviljongissa paikkoja noin 100 lapselle. Paviljongissa toimii tällä hetkellä myös päiväkoti Kaivopuisto sen peruskorjauksen ajan. Jatkoa sivulta 3 ? Visuaalinen festivaali upeine teoksineen innosti kävijöitä julkaisemaan sosiaalisessa mediassa ennätysmäärän valokuvia ja videoita: julkisia kuvia #luxhelsinki-tunnisteella jaettiin Instagramissa lähes 15 000 kappaletta. Erityisesti alalla suhteellisen tuoretta projection mapping -tekniikkaa hyödyntäneet videomäppäysteokset inspiroivat somekansaa kuvaamaan, kun Janne Aholan Ajan rooli ja László Bordosin Konstellaatio herättivät Arkkitehtuurimuseon ja Tuomiokirkon julkisivut eloon. Osallistava ohjelma sai kaupunkilaiset liikkeelle Ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa mukana toivotut taiteilijahaastattelut ja viimeisenä festivaalipäivänä ilahduttanut Lux Aamu, joka houkutteli paikalle erityisesti työmatkalaisia ja kouluryhmiä. BYOB (Bring Your Own Beamer) -tapahtuma keräsi Kaapelitehtaalle lukuisia innokkaita valoja videotaiteen ystäviä omine projisointeineen, ja Valoa Helsingissä 2018 -seminaari kirvoitti aktiivista keskustelua Helsingin valaistuksesta. Senaatintorin Light Paint Box -valomaalausateljee houkutteli runsaasti kävijöitä, ja maalattiinpa siellä valopotretti jopa hääparista. Yhdessä tekemistä korostettiin jo ennen festivaalia käynnistyneessä valohaasteessa, jossa kannustettiin omaan valotaiteen tekemiseen. – Lux Helsinki on viime vuosina innostanut erilaisia yhteisöjä luomaan omaa valotaidettaan. Tänä vuonna halusimme tarjota tällaisille tempauksille oman kanavan. Valohaaste korosti Lux Helsingin yhteisöllistä fiilistä entisestään, ja sitä aiotaan ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessa, työryhmää koordinoiva Emma Lumme kertoo. – Lux Helsinki vahvistaa Helsingin profiilia monipuolisena tapahtumakaupunkina, ja kaupungin rooli on toimia sen ja muiden tapahtumien edellytysten luojana ja mahdollistajana. Tapahtumat ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikulttuuria ja vetovoimaa. Lux Helsinki saa vuosittain kaupunkilaiset liikkeelle pimeimpään vuodenaikaan, vilkastuttaen samalla yritysten liikevaihtoa sekä festivaalin reitillä että ydinkeskustassa. Kävijätutkimusten mukaan Helsingin tapahtumat tuovat merkittäviä rahavirtoja paikallisille yrittäjille, muun muassa syyskuussa järjestetyt koripallon EMkotikisat toivat Helsinkiin yli 40 miljoonaa euroa, kertoo Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Kuraattori Ilkka Paloniemi iloitsee Lux Helsingin ennakkoluulottomasta kehityksestä. Persoonallinen festivaali levittäytyi jälleen uudelle alueelle ja testasi uutta lisätyn todellisuuden teknologiaa Espan lavan valoteoksessa. – Lux Helsinki viritti uudelleen tutut rakennukset ja laittoi ne soimaan valon avulla uutta kaamosajan kaup u n k i s i n f o n i a a , joka jättää pysyviä jälkiä ainoastaan muistoihin ja sosiaalisen median arkistoihin, Paloniemi sanoo. Kuva: Matti Pyykkö Kirjakauppa – katoavaa kansankulttuuria? ? Kirjakaupassa käynti ja kirjojen ostaminen on ollut kulttuuriteko. Myyjät valistavat asiakkaita kirjallisuuden ihmeelliseen, monimuotoiseen maailmaan. Tätä työtä on Suomessa tehnyt yli 120 vuoden ajan Akateeminen Kirjakauppa, ansiokkaasti. Mutta ei viime vuosikymmeninä! Näivettyykö koko Akateeminen? Tämä kohtalo uhkaa pahasti, mikäli on uskominen pitkäaikaisen Akateemisen työntekjän, johtajankin Stig-Björn Nybergin muistelmakirjassaan ” Kirjatalossa” ( Otava 2017) esille tuomia näkemyksiä koko kirja-alan kehityksestä. Nyberg tarkastelee erityisesti Akateemisen Kirjakaupan muutoksia, ns. kehitystä aina vuodesta 1970 lähtien, jolloin nuorena miehenä haki töitä tästä hienosta kulttuurilaitoksesta ja palkattiin taloon. Kulttuuria ja kaupantekoa Nyberg kertoo erittäin hauskastikin kirjakauppiaan työstä, jossa ollaan vahvasti mukana kulttuurin levittämisessä, tavataan erilaisia julkkiksia kuninkaallisista poliitikkkoihin. On kutsuja, ryyppäjäisiä, ollaan yhtä suurta kirjakustantajaja – myyjäperhettä. Erityisesti suomenruotsalaisia, kaikki tuntevat toisensa. Niinpä Nybergin kirja on myös alan ehdoton juorukirja, esimerkkinä vaikka juopuneen,sammuneen Tove Janssonin kantaminen sylissä Akateemisen ovesta taksiin. Taksi ei sammunutta olisi oikein mielellään kyytiin edes ottanut. Kulttuuri-iloittelua häiritsi Akateemisessa omistajataho, tavaratalo Stockmann, jonka johto ei juurikaan ymmästänyt kirjakaupan kaupallista erityisluonnetta. Kirjoja tulee myydä eri tavalla kuin pesukoneita. Nyberg kertoo hyvin selvästi, että Stockmannin lisääntynyt tunkeutuminen Akateemisen kirjaalalle oli keskeinen syy Akateemisen Kirjakaupan viime vuosikymmenten alamäelle. Pätevä henkilökunta lähti Akateemisesta lätkimään, epäpäteviä tuli Stockmannilta tilalle. Tehomyyjä Haanpää Kirjan kuvaavin esimerkki on johtaja Jorma Kaimion valitseman paperiosaston vetäjän Jouni Haanpään ura Akateemisessa. Stockmannin tavaratalon paperiosasto oli varsin vaatimaton, kun Akateeminen ryhtyi sitä hoitamaan. Haanpää pisti karkkilalaisella kokemuksellaan tuulemaan. Paperien, kansioiden, mappien lisäksi Akateeminen myi mm. kotitietokoneita, Apple Classic-tietokoneita myytiin 140 päivässä!, jouluja muita korttteja Akateeminen myi joulun tohinassa yhden miljoonan markan edestä. Helsingin paperiosaston myynti nousi 14 miljoonasta markasta yli 80 miljooonan markan. Sitten Stockmann liitti 1998 paperija kirjaosaston omaan organisaatioonsa, johon ”hankalan ja itsepäisen” miehen maineessa ollut Haanpää ei sopinut, huippusaavutuksistaan huolimatta. Jouni lähti. Itsepäinen Haanpää oli jo huippuurheiluaikoinaan, maajoukkueja mestaruussarjakoripalloilijana, maaginen kaukoheittäjä, jota vastikään 90 vuotta täyttänyt tuomari Pentti Salmi jaksoi vihellyksillään sortaa, siihen riitti se, että Haanpää edusti TUL:n seuraa. Stig-Björn ”Nalle” Nybergin kirja ”Kirjatalossa” on mielenkiintoinen kurkistus kirjakauppamaailmaan. Maailmaan joka näyttää koko ajan surkastuvan entisessä mielessään, kulttuurilaitoksen tarunja pölynhohtoinen, romanntinen kuvaelma muuttuu markettien pokkaritelineiden rakkausja rikoskirjatarjontaan. Riittääkö se tulevaisuuden ihmiselle? Pekka Hurme Suositun lääkärihupailun jatko-osa ? Suositun Saikkua, kiitos! -komedian jatko-osa Lisää saikkua, kiitos! saa odotetun Helsingin ensi-iltansa 12. helmikuuta Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa. Mikko Kivisen, Ville Keskilän ja Kalle Pylvänäisen käsikirjoittama, esittämä ja yhdessä Otto Kanervan kanssa ohjaama uutuus ammentaa edeltäjänsä tapaan hurttia huumoria terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden arkisista kohtaamisista lääkärin vastaanotolla. Maailmaa valloittavan stand up -koomikko Ismo Leikolan kirjoittamia uusia lauluja tulkitsee tuttuun tapaan Duo Aspirin, ja mukana on paljon uutta ja tutkimatonta materiaalia ehtymättömästä aiheesta suomalaisesta terveydenhuollosta, lääkäreistä, hoitajista, potilaista, sairauksista, ennakkoluuloista, unohtamatta tietenkään ajankohtaista sote-uudistusta. Saman tekijätiimin Saikkua, kiitos! -näytelmää esitettiin studio Pasilassa vuoden 2017 aikana 40 kertaa. Suositun kiertue-esityksen näki muutaman viime vuoden aikana yli 90 000 katsojaa, ja se kiersi 300 esityksen verran täysille katsomoille eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin. Jatko-osa Lisää saikkua, kiitos! sai kantaesityksensä syyskuussa 2017 Teatteri Riossa Oulussa. Lisää saikkua, kiitos! ensiesitys 12.2.2018 klo 19 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Mikko Kivisen, Ville Keskilän ja Kalle Pylvänäisen käsikirjoittama, esittämä ja yhdessä Otto Kanervan kanssa ohjaama Lisää saikkua, kiitos! saa ensi-iltansa 12. helmikuuta. Kaartinkaupunki, Kluuvi. Kuva: Matti Pyykkö
• 8 Nro 2 • Viikot 5-6 ? – Kurotan kohti vierauttasi vieras / osia meissä joita ei koskaan kastettu. ”Sinun varaasi jään” on Käpylässä toimivan Ilvesteatterin, Helsingin kolmannen nuorisoteatterin syksyllä aloittaneiden uusien näyttelijöiden tuotanto, joka jatkui tammikuulle asti. Mukana on toistakymmentä nuorta, jotka esittävät näytöksen kolmessa osassa. Ohjaajia on peräti kuusi, tuottajia neljä. Dramaturgi Juhana Hurme on ollut kokoava voima. Ensimmäinen osa on pisin vaihtuvine kohtauksineen, joissa uudet jäsenet näyttävät taitonsa. Toisessa osassa yleisö, ”vieraat” valikoidaan näyttelijöiden mukaan puuhaamaan. Pääsen piirtämään tussilla lauseita paperille. Kolmas osa on yhteisöllinen leirikokoaminen ringissä vinon lattian keskellä. Kuulemme kaunista laulua. Teos oli kokemuksellinen ja raikas, näyttelijät energisiä, mutta puoliajat jakaantuivat ikään kuin eri esityksiin. Jokaisen oikeus lapseen Halusitko nauraa sydämesi pohjasta muodikkaalle seminaaripuheelle jakamistaloudesta ja startup-maailmasta? Syksyn parhaat naurut sai aikaan KOM-teatterin ”MyBaby”, joka sukelsi nykyajan ilmiöihin ja muuttuviin perhekäsityksiin. Uusi komedianäytelmä kertoo startup-firmasta, jonka tavoitteena on tarjota kaikille äitejä, isiä ja lopulta myös lapsia alustaja jakamistalouden periaatteilla, AirBnB:n ja Uberin tyyliin. Keskiössä ovat osakkaat ja työntekijät, heidän omat toiveensa ja pelkonsa perheestä ja vanhemmuudesta. Salla Viikka ja HilkkaLiisa Iivanainen vastaavat käsikirjoituksesta, jälkimmäinen ohjasi. Saimme Kapteeninkadulla seurata sitä, mitä jakamispalvelun kehittäminen tekee työyhteisölle ja miten ihmisten keskinäiset suhteet muuttuvat, kun lapsesta tulee maailman tavoitelluin resurssi. Näyttelijät pistivät parastaan. Moni heistä laajensi näyttelijäkuvaansa hersyvän komedian suuntaan. Kollektiivinen synnytyskohtaus oli maukas farssi, Niko Saarelan pikkuvauva hellyttävä. MyBaby oli syksyn hauskimpia esityksiä Helsingin näyttämöillä. Miksi ei saa olla kokonainen? – Jos nainen ei ole kukka, vaan puu / se ei kuihdu ja lakastu / vaan kasvaa ja muuttuu… Jotenkin näin kuului loppulaulu Teatteri Jurkan ”Kikka Fan Clubissa”. Se käsittelee naisen asemaa musiikkiteollisuudessa, populaarikulttuurissa ja ennen kaikkea julkisuudessa. Huikea on televisio-ohjelma ”Sabatin” pitkä osuus vuodelta 1990. Näemme videolta ohjelman, ja kuulemme Tapani Ripatin pilkalliset repliikit näyttelijöiden lausumina. Ripatti vertaa Kikkaa ja Irwin Goodmania. Hän kutsuu Irwniä tekijäksi ja Kikkaa tuotteeksi. – Olen saanut laulukoulutusta, Kikka vastaa ivailijalle. Pia Andersson on loistava Kikkana. Hän on aiemmin tehnyt hermoherkkiä, hauraita naisrooleja. Hän vetää ensimmäisen puoliajan ihan täpöillä Kikan nousukiitovaihetta, vetysuperoksidiblondina. Toinen jakso on huomattavan lyhyt ja melankolinen. Se koostuu oikeastaan vain dragtaiteilija Pola Ivankan nauhoitetusta ääniroolista, jossa hän muistelee tarkkoja havaintoja tehden ainoaa yhteistä keikkaesiintymistä Kikan kanssa runsaat 15 vuotta sitten. Laulajan loppu ja kuolema ohitetaan. Ei Kikasta saa Marilyn Monroen tarinaa, mutta Sini Pesosen ohjaus sekä kiehtoo että puhuttelee. Anderssonin laulut tulevat sekä playbackina että livenä säestyksen päälle. Laura Gustafsson on tehnyt feministisiä kirjoja ja näytelmiä. – Vaikka kyllä feministikin voi olla feministille susi, hän kirjoittaa saatesanoissaan. Esitys on mukavalla tavalla erilainen kuin Jurkan kirjalliseen puheeseen perustuva tasokkaan vakava yleislinja. Kartanon naiset putoavat Katselin käsikosketuksen päästä, kun Emmi Pesonen ja Ella Pyhältö esittävät intensiivistä kohtausta Teatteri Jurkan seinän oviloukon edessä. Vaikutun näistä taitavista naisista. Pyhältö on toisessa roolissaan Jackie Kennedy/ Onassis, joka tarjoutuu pelastamaan rahoillaan pulaan joutuneen ystävänsä 1970-luvun alussa. Hän on tavattoman ilmeikäs, silmillään hymyilevä Jackie pillerihatussaan ja kauniissa puvussaan. Pesonen on Litle Edie Beale, joka asuu 79-vuotiaan äitinsä kanssa New Jerseyn East Chaphamin rappeutuneessa kartanossa, jonka yhteen huoneeseen he ovat perääntyneet. Ruotsalainen Sara Stridsberg kirjoitti näytelmän ”Konsten att falla”, jonka Pesonen käänsi Suomen kantaesitykseksi ”Putoamisen taito” Sakari Kirjavaisen ohjauksessa. Tarina on tuttu dokumenttielokuvasta ”Grey Gardens” (1975), eli se perustuu tositapahtumiin. Hömpsähtävä äiti on entinen laulajatähti, joka ei kestä kuulla tyttärensä laulua. Hän ei osaa huolehtia huushollistaan. Kartanon muut huoneet ovat 16 kissan käytössä. Tytär on pudonnut ajasta ja on elänyt 10 vuotta äitinsä kanssa. Talossa käy katolinen isä, jota esittää risti. Pesosen Pikku Edie on välillä tähtiloistossaan vahva, äitiriippuvaisuudessaan heikko. Tunteiden kirjo välittyy hyvin. Pyhältö on hyvä Jackiena, mutta aivan huippu Iso Edienä, joka peittyy harsojen ja hattujen alle isojen silmälasien taakse. Tulkinnassa korostuu erinomainen, viivyttelevä artikulaatio. Nainen miesten välissä Graham Greenen omaan elämään pohjautui mustasukkaisen kirjailija Maurice Bendrixin ja totuutta etsivän Sara Milesin rakkaustarina sodan varjostamassa Lontoossa 19391946. Monesti elokuvatun romaanin tarina sai KokoTeatterin näyttämösovituksessa rinnalleen uutta elävää musiikkia kotimaisen huippuorkesterin voimin. Teatterin juhlavuoden syksyn uusi kantaesitys ”Jutun loppu” on tarina mustasukkaisuudesta, vihasta ja rakkaudesta. Sara ja Maurice ovat entisiä rakastavaisia, jotka ajautuivat sodan lähestyessä ja aikana salasuhteeseen. Sara lopettaa suhteen yllättäen, eikä mies tästä toivu. Anna Veijalaisen dramatisoima ja ohjaama esitys on vahva ja surumielinen. Kiihkeää rakkautta, jonka tarina piti koko ajan otteessaan. Mustasukkaisuutta, kohtaloa, ja lopussa myös uskonnollista yhteyttä. Aviomiestä esitti pelkkä hattu sohvalla, taidokasta draamaa. Miisa Turunen ja Konsta Mäkelä tekevät vahvat, tuntevat osat hienovaraisin, ajatelluin liikkein. Naisen asema sodanaikaisessa Lontoossa ei ollut helppo ilman omaa uraa, kahden miehen kohtaloissa. Lohduttavassa lopussa, kun Sara kuolee, häntä rakastaneet miehet löytävät toisensa. Tunnelma luotiin erityisesti myös musiikilla, teatterin perusryhmällä. Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Syyskausi antoi mahdollisuuden nauttia hyvää teatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Q jatkoi parin vuoden takaista ”Tavallisuuden aavetta”, joka esiteltiin aiemmin. Mona Nyman on yksi Ilvesteatterin uusista herkistä esittäjistä. Kuva: Noora Pietilä. Emmi Parviainen, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Johannes Holopainen ja Vilma Melasniemi (selin) puuhaavat vaipanvaihtoa MyBabyssa. Niko Saarelan baby köllöttää taustalla. Kuva: Marko Mäkinen. Pia Andersson on koskettava Jurkan Kikkana, joka ehti nuoressa elämässään fanituksen kohteeksi ja myös julkiseksi tikkatauluksi. Kuva: Marko Mäkinen. Emmi Pesonen (vas.) ja Ella Pyhältö ovat valloittava tytär-äiti -pari Jurkan amerikkalaisessa draamassa, Putoamisen taito. Kuva: Marko Mäkinen. Konsta Mäkelä ja Miina Turunen tulkitsevat riipaisevasti Grahan Greenen Jutun loppua Kokoteatterissa. Kuva: Anna Aalto. Vesa Vierikko on suvereeni Ryhmäteatterin Muodonmuutoksen pääosassa koko talven ajan. Kuva: Mitro Härkönen. Kulttuuri
• 9 Viikot 5-6 • Nro 2 Älä halveksi heikkoa Tunnollinen merkonomi Keijo Yrjänä Saastamoinen, jossa Vesa Vierikko tekee loppusyksyn ja kevään suuren teatteriroolin, huomaa eräänä päivänä muuttuneensa suunnattomaksi syöpäläiseksi. Työtoverit ja omat perheenjäsenet alkavat vieroksua Keijoa. Kaikki tuttu ja turvallinen kaikkoaa tiehensä eikä mikään tunnu olevan sitä miltä näyttää. Mies ajautuu ulos entisestä virkaelämästään ja joutuu matkalle yhteiskunnan ja ihmisyyden äärilaidoille. Hetken hän on itäisen huumemafian visionaari. Ratkaisevassa kohtauksessa elämästä syrjäytynyt ohikulkija sanoo virasta pudonneelle: Älä halveksi heikkoa. Koskaan ei voi tietää, mitä edestään löytää. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoitus lainaa perusidean Franz Kafkan novellista, mutta irtoaa siitä Suomea ja läntistä nykymaailmaa kiertävälle radalleen. Ryhmäteatterin mestateoksessa ”Muodonmuutos – selkärangaton komedia” käytetään jälleen oivaltavasti liikkuvaa videokuvaa näyttämöllä ja sen takana. Kaksi kuvaajaa oli yhtä hengästyneitä kuin esiintyjät monien nopeiden roolinvaihtojen jälkeen. Sekä teemoiltaan että videokuvaukseltaan esitys muistuttaa Ryhmiksen Työelämä-trilogian osia 2010-luvun alussa. ”Päällystakissa” lainattiin vapaasti Gogolia, nyt Kafkaa. Vesa Vierikko on loistava ”Out of Box” -näkökulmaa hakevana Saastamoisena yhteiskunnallisessa satiirissa ajastamme, jolloin yhä suurempi osa ihmisistä huomaa muuttuneensa lopullisesti tarpeettomiksi. Taisto Oksanen parodioi vahvasti protestipuolueen johtajaa Hitler-viiksineen. Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström ja Sari Mällinen pelaavat hyvin yhteen. Tämä esitys jatkuu vapun alle. Kokkola on mielentila Leea Klemolan ”Kokkola” on kotimaisen näytelmäkirjallisuuden moderni klassikko. Teatteriliitto valitsi sen vuoden näytelmäksi 2005. Näytelmän henkisen tilan siirtäminen Perämeren jäiden ja viimojen maailmasta Teatteri Kultsan Katri Valan nimeä kantavaan väestönsuojaan onnistuu, koska Kokkola on enemmän mielentila. Kokkola ei tarjoile katsojalle kliseitä eikä kansallista kuvitusta, vaan erittelee miten arktinen sijaintimme vaikuttaa ihmisten mentaliteettiin. Puhe vaihtuu Pohjanmaalla mieluummin painiksi, toteutumattomiksi unelmiksi ja viinanjuonniksi. Jouko Turkan henkisessä Klemola-perinnössä nainen muuttuu hylkeeksi, miehet ovat monesti alastomia näyttämöllä ja tunteita osoitetaan turpaan ottamalla. Jalmari Jalosen karussa ohjauksessa Kultsan ensemble intoutuu parhaimpaansa kummallisten henkilöiden vinksahtaneessa maailmassa. Kati Hynninen vetää vahvasti raskaan hyljenaisen osan. Pyörätuolissa istuva Niina Heinonen ei herätä katsojassa sääliä, vaan pelkoa Mikko Ravantin esittämän nahjusmiehensä nöyryyttäjänä. Charlie Nevanderin yrittäjämies sählää kaikessa keskushahmona ilman suuntaa. Hulvaton farssi elämänkeplottelusta Elannon Näyttämön ”Ilmaista rahaa” oli syksyn räiskyvin tilannekomedia, jossa tapahtui koko ajan ja yleisöä sai nauraa sydämensä kyllyydestä koko ajan. Päähenkilö Erkki Joutsen on saanut työstään potkut, jonka hän salaa jopa vaimoltaan. Hän keksii sattumalta oivan ansaintakeinon perheen toimeentulon turvaamiseksi. Keksityt sukulaiset ja muut tuttavat löytyvät keinoksi saada rahaa Erkin sosiaaliviranomaisille sepittämissä tarinoissa kuolemista ja sairauksista. Kelan tarkastaja tulee yllättäen vierailulle ja haluaa todeta asuntotilanteen kotona ja alivuokralaisten keskuudessa. Tomi Sarin on mainio Erkki, Ilkka Vartiainen tarkasta, joka muistuttaa brittisarja ” Mennään bussilla” hahmoa. Ilmaista rahaa olisi tulossa lisää, mutta Erkin luoma kulissi uhkaa kaatua sekä tarkastajan että tietämättömän vaimon edessä. Lopussa armo käy oikeuden edessä. Erkki on niin taitava keplottelija, että hän saa työtä Kelan tarkastusyksikössä! Nopeat juonenkäänteet, absurdi juoni ja vaihtuvat henkilöväärinkäsitykset seuraavat toisiaan, kun vanhat valheet kasvavat uusiksi valheiksi lontoolaisen Michael Cooneyn farssissa, jonka Sami Parkkinen suomensi ja Jarmo Hämeranta ohjasi Kirjan saliin. Helsingin yksi vanhimmista harrastajateattereista pistää todella parastaan viihdyttävällä esityksellä. Inga Finne, 100 vuotta Suomi 100v –juhlaesitysten epätasaiseen sarjaan tarjosi uuden näkökulman Teater Marsin ja Sirius Teaternin yhteistyönä syntynyt ”Jag, Inga Finne” Universumissa . Monimielinen nimi on ohjaaja Joakim Grothin ja työryhmän yritys näyttää 100-vuotiaan maan historian aiheita suhteutettuna nykyaikaan. Eturivistä poimitaan (muka) avustaja näyttelijä, jolla on monimielinen nimi: ”Inga Finne”. Sitten juostaan sujuvin siirtymin ja Salla Markkasen musiikin avulla läpi itsenäisyyden historiaa: haetaan isän mukana pirtua Virosta kieltolain aikana, Inga rakastuu venäläiseen Andreihin, sitten rakennusduunariin, hurvittelee Torren aurinkorannalla keihäsmatkoilla, jossa grynderi Pupu hurmaan hänet jne. Kaikki käydään Ruotsin television suositun ”Här är dit liv” –sarjan formaatissa eli Inga istuu välillä juontajan haastattelemana studiossa, kun lapset ilmestyvät seuraksi. En ole pitkää aikaan nähnyt Paul Holländeriä näin hyvänä. Max Bremer on luonnollinen johtohahmo, mainio virolaisena pirtunostajana ja rakennusduunarina. Suomenruotsalaisen teatterin kauneimman hymyn omaava Nina Hukkinen on taas pirteä lapsen ja nuoren osissaan. Amanda Löfman laulaa upeasti. Åsa Nybo on parhaimmillaan gigolon otteiden kohteena. Ja se gigolon osa lankeaa Niklas Häggblomille, joka on miehistä paras laulaja. Groth kirjoittaa, että kaiken tämän on satavuotias Inga Finne voinut kokea vuodesta 1917 tähän päivään asti. Totta maar. Katsomossa oli silmiinpistävän paljon nuorisoa. Kun nettiriippuvuus tappaa – Maailma olis parempi paikka ilman sua. Kukaan ei kaipaa sun paskaystävyyttäs, teini-ikäiselle Megan Meierille kirjoitettiin somessa nuorten suhteiden sekaannuksessa. ”Meganin tarina” oli Valtimonteatterin ja European Theatre Collectiven yhteinen suurponnistus. Se perustuu tositapahtumiin: nettikiusaamiseen ja sen seurauksiin. Kuinka nuori selviää ja selviääkö? Ja jos ei selviä, niin kenen on vastuu?, Tuomas Timosen käsikirjoitus ja David Kozman ohjaus kysyy. Lavalla kaikki tapahtuu Meganin kotona, ja muut kohtaukset nähdään elokuvaklipein. Aikuisten rooleissa on ammattinäyttelijät, nuoria esittää nuoret! Haavoittuvan Meganin taistelu on kipeä ystävien ja ymmärtämättömien vanhempien puristuksessa. Pikkuveli Brian jää etäiseksi, kiltiksi, mutta on myös peliriippuvainen. Kun koulu, ystävät ja omaiset eivät saa Meganiin kosketusta, löytyy se petollisesta nettimaailmasta, kuvitellusta ystävästä. Tälle ystävälle hän avautuu ja lähettää jopa oman alastonkuvansa. Kun järkyttävä suru kohtaa nettiystävän petettyä luottamuksen, ei ole ulospääsyä. Megan ei kestä, ilman siteitä elämään. Meganin itsemurhan jälkeen alkaa tapahtua ja vanhemmat surussaan toimivat normeja vastaan. Eleonoora Kauhanen on upea Meganin avuttomuuden esittäjänä. Yleensä koomisemmissa osissa oleva Mona Kortelampi tekee hienosti äidin tuskaisen roolin. Timo-Pekka Luoma isänä ja Kasperi Kola Brian-veljenä jäävät enemmän sivuun. Kosminen kuvaelma juhlamaasta – Pidä silmällä luhistumista. Kaikki voi luhistua. Talot, kaupungit, valtakunnat, ihmiset. Kaikki voi luhistua. Opiskele tätä herkeämättä, Miyamoto Musashi viisaus on ainoa viite, jonka Teatteri Takomo antoi syysesityksestään ”Glory Days”. Takomo kutsuu esitystä ironisesti: ”Kansallinenjuhlanäytelmä2017”. Onneksi se on vain nimi. Minna Harjuniemen ohjaama esitys on raikkaan oloinen sekaannus Suomen ja maailmantilasta, jossa näyttelijät lukevat irrallisia katkelmia tai sitaatteja Kari Enqvistin kosmologian viimeisistä löydöksistä, Anton Tsehovin Vanja-enosta ja Hella Wuolijoen Niskavuoren nuoresta emännästä. Esityksestä puuttuu kaikki ”kunnian päivien” sankarillisuus, se on höyhenenkevyt pyyhkäisy niin kymenlaaksolaisten paperityöläisten tehtaan piippujen hiljenemiseen kuin töölöläisten sosiaalitutkijoiden maailmaan. Raskautta ei ole. Ihmisten maailmassa käyvät myös Olympos-jumalat meitä naurattamassa. Joanna Haartti tekee monta hyvää koomista osaa. Jukka Ruotsalainen laulaa ja liikkuu komeasti. Vaikuttavaa aistikauhua metrossa Teatteri Tuike järjesti kaamosmasennuksen aikaan muutaman aistikauhuviikonlopun Tapanilan teollisuusja varastorakennustilassaan. Ensin näytettiin ”Hautajaiset”, jonka esittelin viime keväänä. Loppuillan näytöksenä saimme kokea ”Viimeisen vuoron”, jonka tapahtumat sijoittuvat metroon. Esityksessä illan viimeinen vaunu lähtee matkaan silmiltään ”pimennetyt” katsojat mukanaan. Vaunu pysähtyy keskelle pimeää metrotunnelia eikä toivoa nopeasta poispääsystä ole. Pelkääjän paikalla katsoja koki esityksen kauhut, mutta henkilökohtainen tila oli turvattu. HC-paikalla koki esityksen kauhut pelkääjää voimakkaammin, koska olkapäille ja jalkoihin saatettiin koskea. Vaunussa oli yölinjan meluisaa elämää, riitoja ja äidin ja lapsen katoamisia, joita epävarmat järjestysmiehet selvittivät. Saimme kokea hajusteita ja meiltä suljettiin näköaisti pois. Aistiesitystä ei suositella yliherkille. Viimeinen vuoro esitettiin samana ajankohtana, kun länsimetro aloitti. Esityksen loppu tapahtui Ruoholahden tunneleissa. Esitys uusitaan vielä 1.-2.2. Mad Housella Suvilahdessa. Tuikkeen kannattaisi jatkaa hyvää konseptia, ja kehittää jatkoa Lauttasaaren ja Espoon puolelle. Todellisuus antaa uusia aineksia. Parisuhdeterapia jatkaa suosiotaan – Olen mies enkä mikään persläpi…, Martti Suosalo lopettaa kahden tunnin monologinsa ”Luolamies” Aleksanterin teatterin täydelle salille. Vuodesta 2005 on yleisöä naurattanut ja itkettänyt Luolamies –monologi, joka on amerikkalaisen Rob Beckerin käsikirjoittama. Teksti on stand up –komiikkaa parhaimmillaan. Se herättää oivalluksia tyypillisistä parisuhteista, ja on hellyttävä tutkimusmatka miehen ja naisen sielunmaailmaan. Luolamies sai ensi-iltansa San Franciscossa vuonna 1991, ja sitä on esitetty Broadwaylla yli 800 kertaa. Näytelmän on suomentanut ja ohjannut näyttelijä Ville Virtanen. Pääosassa nähdään ilmiömäinen näyttelijä Martti Suosalo, jonka ammattitaito tulee esille hänen muistellessaan omaa lapsuuttaan. Ensimmäiset puoli tuntia hän näyttää perheensä ja koulunsa lapsuudenkuvia Oulusta ja Turusta sekä omasta perheestään Virpin ja lasten kanssa. Luulin ensiksi Suosalon tehneen tekstin itse. Luolamies on yksi Suosalon monista menestysteoksista. Mainiointa oli näyttelijän taito käyttää sekä naisen että miehen kieltä ja puhetyyliä. Esitys sopii katsottavaksi yksin ja yhdessä, parisuhteellisena ja -suhteetta. Se toimii parempana parisuhdeterapiana kuin kalliit psykiatrit! Teksti: Risto Kolanen Emmi Parviainen, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Johannes Holopainen ja Vilma Melasniemi (selin) puuhaavat vaipanvaihtoa MyBabyssa. Niko Saarelan baby köllöttää taustalla. Kuva: Marko Mäkinen. Vesa Vierikko on suvereeni Ryhmäteatterin Muodonmuutoksen pääosassa koko talven ajan. Kuva: Mitro Härkönen. Kati Hynninen ja Lari Ylönen ovat Kultsan Kokkolan valovoimainen portsaripari. Kuva: Timo Seppälä. Ilmaista rahaa on ratkiriemukas farssi Elannon Näyttämöllä Kirjan salissa. Kuva: Jarmo From. Niklas Häggblom (vas.), Amanda Löfman, Nina Hukkinen, Paul Holländer ja Max Bremer pitävät 1930-luvun kokousta Inga Finnen kotona. Kuva: Stefan Bremer.
• 10 Nro 2 • Viikot 5-6 Adel Abidinin näyttely History Wipes Ateneumiin Adel Abidin: History Wipes (2018), yksityiskohta. Kuva: Adel Abidin. ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.3.–22.4.2018 nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973, Bagdad, Irak) näyttely History Wipes. Näyttely esittelee kansainvälisesti tunnustetun Abidinin videoinstallaatioita ja veistoksia, joista monet valmistuvat näyttelyä varten. Teokset käsittelevät historiamme kipupisteitä ja ihmisenä olemista yhä epävakaammaksi muuttuvassa maailmassa. History Wipes haastaa meidät katsomaan, mitä ympärillämme tapahtuu juuri nyt – ja mitä on tapahtunut viime vuosikymmenten ja -satojen aikana. Näyttely käsittelee epämukavia asioita, jotka mielellämme suljemme pois mielestämme. Aiheina ovat muun muassa etninen puhdistus, sota, pakolaisuus ja valtakoneistojen harjoittama manipulointi. Taiteilijaa kiinnostaa, mikä pyyhitään pois näkyvistä: mitä pyritään häivyttämään ja mistä vaietaan. Teoksia on esillä eri puolella museota pääportaikossa sekä toisen ja kolmannen kerroksen näyttelysaleissa. Monet näyttelyn uusista teoksista ovat syntyneet vuorovaikutuksessa museon arkkitehtuurin kanssa. Ateneum on yksi maamme keskeisimmistä muistiorganisaatioista, ja se on muovannut kuvaamme suomalaisuudesta ja yhteisestä historiastamme jo vuodesta 1888 lähtien. Identiteettiin ja muistamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä myös Adel Abidinin taiteessa. Ateneumin tuottaman näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin taidemuseon johtaja, FT Susanna Pettersson ja intendentti Sointu Fritze. Samanaikaisesti Abidinin näyttelyn kanssa Suomen taiteen tarina -näyttelyssä esitetään erikoistutkija Erkki Anttosen kuratoima valikoima Henry Ericssonin (1898–1933) teoksia, jotka kuvaavat Suomen sisällissotaa. Kenen tarinoita ja historiaa kerromme Adel Abidinin teokset kiinnittyvät usein historian traumaattisuuteen, kuten näyttelyn pääteoksiin kuuluva videoinstallaatio History Wipes (2018). Se sai alkunsa taiteilijan perehtyessä Suomen historian synkimpään ajanjaksoon, vuoden 1918 sisällissotaan. Abidin koki voimakkaasti, miten sodan tapahtumat luovat tummia varjojaan suomalaiseen yhteiskuntaan vielä sadan vuoden jälkeen. Syntyprosessin aikana teos kasvoi laajemmaksi puheenvuoroksi muistojen häilyvyydestä ja tulkinnanvaraisuudesta. Kenen tarinoita ja historiaa me kerromme – tai meille kerrotaan – ja millä äänellä? Tiedon manipulointi sekä epätoivottujen ja kiusallisten poliittisten tapahtumien tai henkilöiden pyyhkiminen kuvista ei muuta historiaa, vaan piilottaa ne syvemmälle arkistojen kätköihin. Suurikokoinen installaatio Archive (2018) pohjautuu Abidinin kokemukseen Ammanin poliisilaitoksen ulkomaalaisvirastossa. Valtava arkistohylly värikkäine pahvikansioineen kätki sisälleen tuhansien tavallisten ihmisten elämät, myös taiteilijan oman. Tämä aavemainen tiedon hautausmaa alkoi elää ja liikkua taiteilijan mielessä: se välitti tarinoita oikeista ihmisistä, joita viranomaiset kontrolloivat ja valvovat. Olemassaolon hauraus, pelko, toivo ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat usein toistuvia teemoja Abidinin taiteessa. Adel Abidin asuu ja työskentelee sekä Helsingissä että Ammanissa, Jordaniassa. Abidinin työskentelyä leimaa voimakas yhteiskunnallinen eetos. Hän käsittelee taiteessaan vaikeita aiheita usein kepeän huumorin ja sarkasmin keinoin. Silti teokset ovat syvällisiä, vakavia ja jopa synkkiä. Ateneumin taidemuseo, 14.3.–22.4.2018 Aukioloajat: Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu Adel Abidin. Kuva: Martin Jäger. Vuosikatteet vahvistuvat, velkaantuminen jatkuu ? Suomen kansantalous on kääntynyt kasvuun. Samaan aikaan suurten kaupunkien talousarviot vuodelle 2018 osoittavat, että kaupunkien yhteenlaskettu vuosikate paranee verrattuna vuoden 2017 alkuperäisiin talousarvioihin. Vuosikate kuvaa sitä, paljonko säännöllisistä tuloista jää jäljelle, kun niistä on vähennetty säännölliset menot. Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä ja Lahdessa vuosikate riittää kattamaan tai ylittää kirjanpidon poistot, jotka kuvaavat omaisuuden kulumista tilivuoden aikana. Vain Kuopiossa vuosikatteen osuus poistoista heikkenee vuonna 2018 verrattuna vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta julkaisusta. Jyväskylän talousarvio vuodelle 2018 on laadittu tasapainoon, sillä kaupungin tulot ja menot ovat yhtä suuret. Lahden, Helsingin ja Espoon tuloslaskelman budjetoitu tulos on positiivinen. Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Kuopio ja Kouvola ovat tehneet alijäämäisen talousarvion, sillä niiden budjeteissa tuloslaskelman tulos jää negatiiviseksi. Investoinnit velkaannuttavat Kymmenen suurimman kaupungin yhteenlasketut investoinnit kasvavat noin 202 miljoonaa euroa, kun vuoden 2018 investointisuunnitelmia verrataan vuosi sitten tehtyihin talousarvioihin. Suurten kaupunkien yhteenlaskettu velkamäärä kasvaa noin 693 miljoonaa euroa vuonna 2018 verrattuna vuoden 2016 tilinpäätöstietoihin. Kaikki suuret kaupungit paitsi Helsinki ja Vantaa ottavat lisää velkaa. Yhteisöverosta Koko maan keskimääräinen kunnallisveroprosentti laskee vuonna 2018. Suurten kaupunkien joukossa Helsinki on ainoa kunnallisveron alentaja. Lahti puolestaan korottaa kunnallisveroa. Kaupunkien yhteenlasketut kunnallisverotulot eivät juuri kasva vuodesta 2016 vuoteen 2018. Suurin osa kaupunkien yhteenlaskettujen verotulojen kasvusta on peräisin yhteisöveron kohenevasta tuotosta. Yhteisöverotulot kasvavat yhteensä lähes 28 prosenttia eli noin 229 miljoona euroa verrattuna vuoteen 2016, koska yritykset tekevät parempaa tulosta ja kuntaryhmän jako-osuutta hieman korotettiin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin kaupunginkansliassa tehdystä suurten kaupunkien vuoden 2018 talousarviokoosteesta. Vuosikate kuvaa sitä, paljonko säännöllisistä tuloista jää jäljelle, kun niistä on vähennetty säännölliset menot. Varhaiskasvatukseen oma ruokailusuositus ? Suositukset kattavat lasten terveyttä edistävän ruokavalion sisällön, hyvinvointia edistävän toiminnan ja toimintaa koskevat säädökset ja määräykset. Ne ohjaavat varhaiskasvatuksen ruokailun järjestämistä, tarjottavan ruoan ravitsemuslaatua sekä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden kilpailuttamista. Suositukset on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleville ammattilaisille sekä perheille. – Suositukset sisältävät runsaasti toiminnan kehittämistä tukevia esimerkkejä liittyen lasten ruokailuun ja ruokakasvatukseen, yhteistyöhön, seurantaan ja arviointiin. Ne antavat suuntaviivat ruokailun järjestämiseen ja lasten ruokakasvatukseen varhaiskasvatuksen eri muodoissa, kertoo ruokapalveluvastaava Erja Suokas Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Varhaiskasvatuksessa ruokailu ja ruokakasvatus ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista. Ruokailutottumusten lisäksi siihen sisältyvät arjen rytmi, ajankäyttö, uni, lepo, ruutuajan hallinta ja liikkuminen. Ruokatottumukset kehittyvät varhain Lasten makumieltymykset ja ruokatottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät suurelta osin aikuisuuteen, minkä vuoksi juuri lapsuus on tärkeä ajankohta vaikuttaa ravitsemukseen. Lapsen suhde ruokaan rakentuu lapsen yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. – Helsingissä lapsilta on kysytty palautetta ruuasta ja sen pohjalta on kehitetty varhaiskasvatuksen ruokalistaa. Tältä pohjalta myös jatkamme. Henkilökunnan sapere-koulutuksesta on myös hyviä kokemuksia. Siinä henkilökunta yhdessä lasten kanssa tutustuu mm. ruuan raaka-aineisiin, niiden alkuperään sekä ruuan valmistukseen, kertoo Suokas. Aikuisten toiminta ja roolimalli lasten syömään oppimisessa ja terveyttä edistävien ruokailutottumusten kehittymisessä on tärkeä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa yhdistyvät henkilöstön ja lapsen huoltajan havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta. Lapsen ruokailuun liittyviä asioita seurataan osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Perheen on tärkeää saada tietoa siitä, miten lapsen ruokailu sujuu ryhmässä, ja millaisia yleisiä tavoitteita lapsen syömiseen liittyy kussakin kehitysvaiheessa. Huoltajia kiinnostaa lapsen kehittyminen syömisen taidoissa ja päivittäiset onnistumisen kokemukset. Onnistuneen ruokakasvatuksen osatekijät. Piirroksen lähde:Terveyttä ja iloa ruuasta varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Lapsen suhde ruokaan rakentuu lapsen yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa.
• 11 Viikot 5-6 • Nro 2 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 12 Nro 2 • Viikot 5-6 Poikittaisliikenne paranee vuonna 2018, lisää liikennettä Vuoden 2018 muutokset pähkinänkuoressa: • Poikittaisliikenne paranee: linjat 58 ja 551 kulkevat yhteisellä osuudellaan Munkkiniemi–Herttoniemi ruuhkassa kolmen minuutin välein, linjalla 506 alkaa sunnuntailiikenne, linjojen 57 ja 560 sunnuntaivuoroväli tihenee (13.8.2018) • Kehä I:n tunnelityömaa muuttaa Otaniemen ja Tapiolan bussiliikennettä (18.6.2018) • Linjojen 50 ja 59 päätepysäkki siirtyy Kalasatamaan (13.8.2018) • Joukkoliikenne ulottuu uusille alueille: linjan 43 reittiä jatketaan K u n i n k a a n t a m m e e n (18.6.2018), Kruunuvuorenrantaan perustetaan uusi yölinja 87N (13.8.2018) • Herttoniemen liityntälinjojen 80, 82 ja 83 liikenne tihenee (13.8.2018) • Raitioliikenteessä linja 1 alkaa kulkea päivittäin kello 21:een asti (13.8.2018), ja joillekin muille linjoille on tulossa poikkeusreittejä katutöiden vuoksi • I-, Pja K-junien tiheän vuorovälin liikenne jatkuu arkija lauantaiiltoina tunnin aiempaa pidempään (13.8.2018) • Kesäaikatauluihin siirrytään 18.6.2018, talvikauden aikatauluihin siirrytään 13.8.2018, kesäaikatauluihin 2019 siirrytään 17.6.2019 Jatkoa sivulta 3 ? Liikennöintisuunnitelma oli kommentoitavana HSL:n verkkosivuilla vajaan kuukauden ajan 13.12.2017– 7.1.2018, ja siihen jätettiin yhteensä lähes 300 kommenttia. Kommenteista lähes kolmasosa koski linjan 71 reittimuutosta, jossa linjan reitti olisi siirtynyt kulkemaan Kalasataman metroaseman kautta nykyisen Sörnäisten metroaseman sijaan. HSL:n hallitus päätti palauttaa linjan 71 reittimuutoksen ja sen mahdolliset vaikutukset muuhun linjastoon uudelleen valmisteltaviksi. Muilta osin liikennöintisuunnitelma hyväksyttiin. – Helsingin seutu kasvaa juuri nyt kovaa vauhtia, mikä näkyy myös joukkoliikenteessä. Tänä vuonna tehtävät liikennöintimuutokset liittyvät pitkälti juuri kaupunkiseudun kasvuun, kertoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Vuorovälit tihenevät monilla yhteysväleillä, ja lisäksi liikenne lisääntyy iltaisin ja viikonloppuisin monissa paikoissa. Tämän lisäksi liikennettä laajennetaan uusille alueille eri puolilla seutua. Pasilan tason poikittaisliikenne Poikittaisliikenne paranee etenkin Pasilan tasolla syysaikatauluihin siirryttäessä 13.8.2018. Silloin linjat 58 ja 551 siirtyvät myöhemmin käyttöön otettavien runkolinjojen 500 ja 510 reiteille. Linja 58 (tulevaisuudessa runkolinja 500) kulkee edelleen Munkkivuoresta Pasilan kautta Itäkeskukseen, ja sen reitti muuttuu hieman Herttoniemessä. Linjan 551 (tulevaisuudessa runkolinja 510) reittiä taas jatketaan Pasilasta Herttoniemeen, jolloin linjojen yhteiselle osuudelle Munkkiniemi–Pasila–Herttoniemi muodostuu ruuhka-aikoina kolmen minuutin vuoroväli. Samalla linjojen 50 ja 59 itäinen päätepysäkki siirtyy Kalasatamaan, mikä parantaa uuden alueen bussiyhteyksiä. Samalla linjalla 59 aloitetaan liikenne myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Sunnuntailiikenne alkaa myös poikittaislinjalla 506 (Meilahti–Pasila–Arabia– Viikki–Myllypuro). Linjan 57 ja runkolinjan 560 sunnuntaivuorovälit tihenevät. Suuria muutoksia Otaniemen ja Tapiolan alueen bussiliikenteessä tapahtuu suuria muutoksia, sillä ajoyhteys Tekniikantieltä Otaniemestä Tapiolantielle katkeaa Kehä I:n tunnelityömaan vuoksi kesäliikenteen alussa. Työmaan seurauksena runkolinja 550 siirtyy kulkemaan Westendinasemalta uudelle päätepysäkilleen Keilaniemeen. Linjan 551 päätepysäkki taas siirtyy Aalto-yliopiston metroasemalle. Koska linja 550 siirtyy tarjoamaan päällekkäistä liikennettä linjan 555 kanssa, linja 555 muuttuu kulkemaan välillä Leppävaara– Martinlaakso. Leppävaara– Otaniemi–Keilaniemi-välillä kulkee tihein vuorovälein linja 550, ja Keilaniemestä Lauttasaaren suuntaan on mahdollista matkustaa metrolla. Hanasaaren yhteyksiä palvelemaan perustetaan uusi linja 101 (Lauttasaari (M) – Tapiola (M)), joka kulkee arkisin päivällä 20 minuutin välein ja iltaisin ja viikonloppuisin 40 minuutin välein. Joukkoliikenne uusille alueille Bussiliikenne laajenee myös eri puolilla seutua kasvaville alueille. Linjan 43 reittiä pidennetään Hakuninmaalta Kuninkaantammeen kesäkuussa. Laajasalon Kruunuvuorenrantaa palvelee syysliikenteen alusta uusi yölinja 87N. Eteläisen Helsingin sisäiset ja poikittaiset yhteydet paranevat syysliikenteen alussa, kun linjan 17 reitti muuttuu välille Kallio–Kruununhaka–Kauppatori–Eiranranta ja sen vuoroväli tihenee. Poistuvaa reittiosuutta korvaa linjan 21 uusi reitti, joka kulkee Lauttasaaresta Viiskulman kautta Eiraan, ei enää Erottajalle. Herttoniemen alueella liityntälinjojen 80, 82 ja 83 vuorovälit tihenevät, ja linjan 80 päätepysäkki siirtyy Roihupellon teollisuusalueelta Itäkeskukseen, mikä tihentää Roihuvuoren ja Itäkeskuksen väliset yhteydet runkolinjamaiselle tasolle. Espoossa paranevat Painiityn, Perusmäen ja Niipperin yhteydet, ja Vantaalla tihenee Kivistön aseman ja Keimolanmäen välinen liityntäliikenne. Junaliikenteeseen ei ole suunnitteilla suurempia muutoksia, mutta I-, Pja K-junien 10 minuutin vuorovälin liikenne jatkuu arkija lauantai-iltaisin tuntia aiempaa pidempään eli noin kello 20.30:een asti. Liikennöintisuunnitelma? Vuosittain laadittava liikennöintisuunnitelma sisältää keskeisimmät toteutettavat reittija palvelutasomuutokset. Vuosittainen suunnitelma muodostaa perustan aikataulujen laatimiselle ja on voimassa tulevan kesäliikenteen alusta seuraavan vuoden talviliikennekauden loppuun. HSL on laatinut suunnitelman yhteistyössä kuntien joukkoliikenneasiantuntijoiden, koulutoimen edustajien ja liikennöitsijöiden kanssa. Asukkaat ovat voineet osallistua kommentoimalla suunnitelmia HSL:n verkkosivuilla. HSL:n hallitus hyväksyy liikennöintisuunnitelman. Suunnitelmasta aiheutuvat kustannusmuutokset pohjautuvat yhtymäkokouksen hyväksymään talousja toimintasuunnitelmaan. Tämän vuoden suunnitelmasta annettiin runsaasti palautetta: 300 kommenttia verkkosivuilla ja lisäksi kuusi kannanottoa asukasyhdistyksiltä, taloyhtiöiltä ja yksityishenkilöiltä. Eniten palautetta tuli linjojen 71 ja 21 reittimuutoksista. HSL:n hallitus päätti palautteen perusteella palauttaa linjan 71 reittimuutoksen uudelleen valmisteltavaksi. Linjan 21 reittimuutos sen sijaan hyväksyttiin. Reittimuutoksen taustalla on se, että Erottajan päätepysäkki siirtyy muuhun käyttöön, eikä Erottajan ympäristöstä ole löytynyt bussille sopivaa päätepysäkkiä. Helsinki on vuoden paras kotimaankohde Härkösen Ei kiitos studio Pasilan näyttämölle Helsingin Kaupunginteatteri – Ei kiitos – Kuvassa Leenamari Unho, Antti Timonen ja Vappu Nalbantoglu – Kuva Henrik Schütt ? Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilan kevätkausi alkaa Anna-Leena Härkösen menestysromaanin perustuvalla suorapuheisella parisuhdekomedialla Ei kiitos 7. helmikuuta. Heikki Paavilaisen dramatisoimasta näytelmästä tuoreen tulkinnan ohjaa Mira Kivilä. Heli rakastaa aviomiestään Mattia, mutta mitä tehdä, kun miestä kiinnostaa enemmän tietokone kuin vaimo? Miehen huomiota kaipaava Heli tutustuu nuoreen Jarnoon, ja villi sivusuhde avaa Helin silmät myös avioliittonsa todellisuuteen. – Ei kiitos on komedia naisen himosta, halusta ja tarpeista. Näytelmän viesti on selkeä: jos rakastat, sano se, ja kosketa, sanoo ohjaaja Mira Kivilä. Räväkän komedian rooleissa nähdään Aksinja Lommi, Vappu Nalbantoglu (Heli), Leenamari Unho, Antti Timonen (Matti) ja Pyry Äikää (Jarno). Koreografi on Johanna Elovaara, ja lavastuksen ja puvut on suunnitellut Tuomas Lampinen. Valosuunnittelusta vastaa Teppo Saarinen ja äänisuunnittelusta Ari-Pekka Saarikko. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Milja Mensonen. Ei kiitos on näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja Mira Kivilän debyytti Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän on tehnyt lukuisia rooleja maan eri teatterissa, televisiosarjoissa ja elokuvissa. Kivilä muistetaan mm. Tapio Piiraisen elokuvista ja tv-sarjasta Raid. Esityksen suositusikä on 16-vuotaasta ylöspäin. ? Mondo on valinnut Helsingin vuoden 2018 parhaaksi kotimaankohteeksi. Perusteluissa nousivat esiin muun muassa ympärivuotinen, monipuolinen tapahtumatarjonta sekä eloisa keskusta ja lähiöt. Mondo-lehti palkitsi Helsingin Matkamessuilla perjantaina 19. tammikuuta. Perusteluissa Helsingin kuvataan elävän kukoistuskauttaan; tarjolla on kiinnostavia tapahtumia ympäri vuoden, monipuolinen ravintolatarjonta, kansainvälisiä taidenäyttelyitä ja eloisa keskusta sekä lähiöt. Lisäksi saunabuumi jatkuu edelleen muun muassa Löylyn ja Allas Sea Poolin vuoksi. Vuosi 2017 oli Helsingin matkailun huippuvuosi, sillä ennusteen mukaan neljän miljoonan yöpyjän raja tulee menemään rikki ensimmäistä kertaa. Eniten matkailijoita tuli vuoden 2017 aikana Venäjältä, Saksasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Japanista. Kotimaan matkailijoiden osuus oli noin 45 prosenttia. Vuoden 2017 tilastoraportti julkaistaan helmikuun puolivälissä. – Helsingin matkailu on tällä hetkellä hurjassa kasvussa. Vuoden 2017 aikana kasvua tuli kaikilta markkina-alueilta. Myös kuluva vuosi tulee oleman matkailullisesti vilkas. Kasvulla on hyvä pohja, sillä sekä kotimaan että kansainväliset yöpymiset kasvavat. Uusien hotellien myötä kasvava majoituskapasiteetti mahdollistaa matkailijamäärien kasvun jatkumisen, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Vuoden 2018 aikana pääkaupunkiseudun hotellikapasiteetin odotetaan kasvavan noin 700 huoneella. Muun muassa Kämp Collection Hotelsin kymmenes hotellihanke Hotel St. George aukeaa Helsingin Vanhan kirkkopuiston kulmalla sijaitsevaan arvokiinteistöön maaliskuussa, ja Lapland Hotels Bulevardi aukeaa tulevana kesänä. Vuoteen 2020 mennessä hotellikapasiteetin arvioidaan kasvavan jopa noin 2400 huoneella. Kuluvasta vuodesta tulossa Helsingissä jälleen tapahtumarikas Helsingin ydinkeskustaan avataan vuoden 2018 aikana kaksi uutta merkittävää kohdetta. Taidemuseo Amos Rexin avajaisia vietetään elokuussa ja keskustakirjasto Oodi avataan joulukuussa. Lasipalatsin yhteyteen rakentuvasta Amos Rexistä tulee monipuolinen kulttuurikeskus, jossa yhtenä elämyksenä ovat 2000 neliömetrin kokoiset maanalaiset näyttelytilat. Kansalaistorin yhteyteen nouseva keskustakirjasto Oodi tulee puolestaan olemaan suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte ja Helsingin olohuone. Helsingin vuoden 2018 tapahtumatarjonta sisältää suurelle yleisölle tutut suosikit Maailma kylässä -festivaalista Helsinki-päivään, 50-vuotisjuhliaan viettävistä Helsingin juhlaviikoista designtiivistymä Helsinki Design Weekiin, Flow Festivalista Tuskaan ja jouluisista Tuomaan Markkinoista valojuhla Lux Helsinkiin. Suurtapahtumien lisäksi pääkaupungissa on tekemistä vuoden jokaisena päivänä. Luvassa on esimerkiksi kurkistuksia helsinkiläisiin saunoihin, kun 10.3. vietettävä Helsinki Sauna Day avaa julkisten saunojen lisäksi myös yksityisempiä löylyhuoneita yhteiseen käyttöön. MyHelsinki.fi tarjoaa kiinnostavia sisältöjä myös paikallisille ja kotimaanmatkailijoille Kansainvälisesti palkittu verkkopalvelu MyHelsinki. fi on kiinnostavan Helsinkitiedon lähde myös paikallisille ja kotimaanmatkailijoille. Palvelun artikkelit ovat kaupunkilaisten itse toteuttamia, ajankohtaisia ja ne esittelevät kaupunkia eri näkökulmista. Ravintolaja tapahtumavinkkien lisäksi MyHelsinki.fistä löytää esimerkiksi kaupungin kauneimmat puut, maistuvimmat runebergintortut, vinkit lasten kanssa ulkona puuhaamiseen ja kauneimmat kirjastot. – Haluamme kannustaa matkailijoiden lisäksi myös paikallisia seikkailemaan omassa kaupungissaan. MyHelsinki.fi -sivusto tarjoaa myös helsinkiläisille uusia näkökulmia, vierailukohteita sekä ajankohtaista tietoa kaupungin uutuuksista, Laura Aalto sanoo. Sivustolla pystyy myös keräämään omat suosikit listalle ja jakamaan listan tuttavilleen esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä. Perusteluissa Helsingin kuvataan elävän kukoistuskauttaan; tarjolla on kiinnostavia tapahtumia ympäri vuoden, monipuolinen ravintolatarjonta, kansainvälisiä taidenäyttelyitä ja eloisa keskusta sekä lähiöt. Kuva: Jussi Hellsten
• 13 Viikot 5-6 • Nro 2 Luistaako olympiasuksi Koreassa? Tästä puhutaan Kaupunkipyörillä kahden kaupungin väliä Syöpä lähti, kipu jäi ? Yhä suurempi osa rintasyöpää sairastavista paranee, mutta osalla hoitoihin liittyvä kipu saattaa pitkittyä ja heikentää elämänlaatua. Väitöstyössä kehitettiin menetelmä niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla on suuri riski kivun pitkittymiseen. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Hoitojen kehittymisen myötä yhä useammat selviävät sairaudestaan, mutta syöpähoitojen jälkeinen kipu on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava ongelma. Psykologian maisteri Reetta Sipilä selvitti väitöstutkimuksessaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kivun kokemiseen rintasyövän vuoksi hoidetuilla naisilla. Tavoitteena oli selvittää sellaisia kivun kokemiseen liittyviä tekijöitä, joita on mahdollista seuloa kliinisessä työssä. Tutkimukseen osallistui tuhat 18 – 75-vuotiasta naista, jotka oli leikattu rintasyövän vuoksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006-2010. Potilaat täyttivät ennen leikkausta kyselylomakkeet, joilla kartoitettiin heidän kipujaan, terveyshistoriaansa, masennusoireitaan, tilanneja yleistä ahdistustaipumustaan ja vihanhallintatapojaan. Heille tehtiin myös ennen leikkausta kuumaja kylmäkipua mittaavat kokeellisen kivun testit. Leikkauksessa käytetty anestesia ja akuutin kivun hoito kirjattiin. Potilaat kirjasivat ylös ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon ajan leikkausalueella tuntemaansa kipua, ja heille lähetettiin kipua ja mielialaa koskevat kyselylomakkeet yhden kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, kahden vuoden ja kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta. Tutkimukseen osallistuneista 13,5 prosenttia kertoi kokevansa merkittäviä kipuja leikatulla alueella vielä vuoden kuluttua leikkauksesta.Kaikkia tutkittuja kiputyyppejä ennustivat muut kipuoireet, joita potilaalla oli ollut ennen leikkausta tai joita esiintyi leikattavalla alueella. Pitkittynyttä kipua ennustivat lisäksi sädeja sytostaattihoidot sekä huomattavan suuri ylipaino. Ahdistuneisuus oli yhteydessä sekä akuuttiin että pitkittyneeseen kipuun, ja näiden molempien riskiä lisäsi myös leikkaus, johon sisältyi kainalon tyhjennys. Ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana koetun kivun määrään vaikutti sekä ahdistuneisuus että potilaan ennakko-odotus voimakkaasta kivusta. Suurin osa potilaista toipui psyykkisesti hyvin vuoden kuluessa. Pienellä osalla heistä kuitenkin sekä ahdistus että masennusoireet ’jäivät päälle’ eikä ollut sanottavasti helpottanut vielä vuoden kuluttua leikkauksesta. Potilaiden vihanhallinnan tavoilla ei ollut juuri yhteyttä kipuihin, mutta niillä potilailla, joilla oli taipumus vihantunteiden tukahduttamiseen, esiintyi muita enemmän masennusoireita kolmen vuoden seurannassa. – Väitöstutkimuksen tulosten pohjalta kehitettiin helppokäyttöinen seula niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla oli erityinen riski pitkittyneisiin kipuoireisiin: heidät voidaan tunnistaa ennen leikkausta ja ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana kerätyn tiedon perusteella, Sipilä kertoo. – Kehitettyä mittaria ja tunnistettuja yksittäisiä riskitekijöitä voidaan hyödyntää potilasohjauksessa ja interventioiden kehittämisessä. ? Eilen tuiskuavaa lunta, tänään vesimärkää. Ovatko maailmankirjat ja ilmastonmuutokset jo niin sekaisin, että tammikuun myräkät kestävät ainakin eteläisessä Suomessa vain silmänräpäyksen ennen sulamistaan. Jotkut presidenttiehdokkaistakin näyttää vaativan turvallisuutta eniten aseellisen puolustuskyvyn vahvistamisesta. Mutta auttaako se uhkista suurimpaan? Ilmaston lämpeneminen ajaa kansat kaaokseen, miljoonat ajautuvat etsimään uutta kotipaikkaa ja toimentuloa itselleen. Kaipaan lunta vakauden ja myös kauneuden tähden. Kun lumi sulaa, katoaako myös turvallisuus ja kauneus? Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä, kauneudessaan korvaamatonta. Ei ole kahta samanlaista lumihiutaletta, luonnossa jokainen yksityiskohta on erilainen, ainutkertainen, viisaudessaan pyhä. Tanskalainen menestyskirjailija Peter Höeg teki läpimurron teoksellaan Lumen taju. Hän kuljettaa lukijoitaan Kööpenhaminan pimeästä talvesta PohjoisAtlantin halki Grönlannin jäätiköille, jossa odottaa mystinen salaisuus. Kirjansa päähenkilön Sillan isä on varakas tanskalainen tiedemies, äiti taitava metsästäjä ja jälkien lukija. Kirjailija katsoo urbaania maailmaa lumisin silmin ja saa mytologian kautta viranomaiset vakuuttumaan lumijälkien sanomasta , lumen viisaudesta. Lumi kuljettaa ajatuksen urbaaneista lähiöasunnoista loputtomille jäälakeuksille ja riisuu kulttuurit ja hyvinvointivaltiot paljaaksi itsestäänselvyyksistä. Lumi ei ole suomalaisellekaan itsestäänselvyys, varmasti toistuva juttu, vaan yllättävästi sulaessaan pakottaa väliin sukset nurkkaan ja hiihtokamppeet naulaan. Mutta lumen kauneus ei koskaan katoa. Sen hivelevä kutsu nousee salatulla tavalla talven selkään. Radiovieraakseni saapunut kiinalainen, oppinut pappismies Paulos Huang avasi silmäni ihmettelemään kiinalaista luontorunoutta. Paulos ponnisti 1,4 miljardin kiinalaisen keskeltä pikkuruiseen Helsinkiin. Kiinassa viiden miljoonan kaupunki on pikkukaupunki. Stockmannin kulmalla Kolmen sepän patsaalla hän ihmetteli suomalaisten harvalukuisuutta ja kysyi, missä on Helsingin keskusta? Ja hänelle vastattiin, että juuri tässä hän nyt seisoo keskellä Suomen suurinta metropolia. Kauneus ei olekaan lukumäärissä vaan usein se on kätkeytynyt salattuun, sankkaan metsään. Klassisessa kiinalaisessa runoudessa ihminen ja luonto sulautuvat toisiinsa. Kiinassa harmonisten säkeiden laatiminen kuuluu oppineeseen yleissivistykseen. Kiinalaisen runouden ydin, luontorunous (shanshuishi) on jokien ja vuorten runoutta. Huomaatteko miten intohimoisesti runoilijat kirjoittavat vuorista, pilvistä, joista, puista, kukkasista ja metsistä. Inhimillinen kokemus ja ulkoinen todellisuus sulavat kuin lumi paljaaseen samuuteen. Puhtaana hehkuvalla lumella on hiljaisen tarkkaavaisuuden kieli. Luonto itsessään on dynaaminen prosessi. Lumi on lukijan mieli, johon puhtaat luontokuvat sulautuvat peittyäkseen aina uudestaan lumeen ja kadotakseen sulavan lumen lailla jäljettömiin. Lumi viittaa puhtaaseen, äänettömään maailmaan, meditoivan mielen uskomattomaan yksinäisyyteen. Raamattukin kertoo: ”Hän sirottelee lunta kuin villan hahtuvia” (Ps.147:16) Puhdas lumi ja hiljainen mieli ovat sukua keskenään. Menneen talven lumia ei pidä haikailla, valmiina ollaan pelottomasti, antaa tulla lunta tupaan. Olympialaisissa tarvitaan Koreassa myös luistavaa lunta. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Hieta on Nokan moderni näkemys satavuotiaasta kortteliravintolasta Jatkoa sivulta 3 ? Suosittu kaupunkipyöräpalvelu laajenee kaudella 2018. Helsingissä pyöräkauden alkamista on asiakaspalautteen perusteella aikaistettu, ja kausi alkaa jo huhtikuussa; tarkkaan ajankohtaan vaikuttavat kevään säät ja katujen kevätpuhdistus. Espooseen tulee 70 pyöräasemaa. Pyöräasemien perustaminen vie oman aikansa, ja Espoossa palvelu otetaan käyttöön 2.5. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Asiakas rekisteröityy yhteen järjestelmään ja maksaa yhden kausimaksun. Pyörillä voi halutessaan ajaa myös kaupunkien välillä, Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin. Pyörän voi palauttaa toukokuusta alkaen mille tahansa kaupunkipyöräasemalle Helsingissä tai Espoossa. Kaupunkipyöräpalvelu toimii käyttäjille samoin kuin aiemminkin, mutta entistä laajemmalla alueella. Pyöriä on järjestelmässä kaikkiaan 2 200. Helsingissä on 150 pyöräasemaa ja Espoossa 70. – Myös jo olemassa olevia asemia optimoidaan ja telinekapasiteettia tasataan asemien kesken. Osa telineistä siirretään paremmille paikoille. Luvassa on jonkin verran pieniä muutoksia ja pari isompaakin asemien siirtoa, Helsingin pyöräpalvelun tilaavan HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen kertoo. Yksittäisten pyöräasemien sijainteihin voi tulla vielä pieniä muutoksia. Helsingin liikenneja katusuunnittelun päällikkö vahvistaa Helsingin sijainnit perjantaina. Kaupunkipyörällä metroasemille Espoossa Espoossa 70 kaupunkipyöräasemaa sijoittuu verkostoksi metron varrelle palvelemaan muun muassa metron liityntäliikenteessä. Kaupunki tekee helmikuun aikana päätöksen järjestelmän laajentamisesta Leppävaaraan. Laajennus kattaisi 35 kaupunkipyöräasemaa. – Asemaverkoston suunnittelussa on huomioitu kytkentä joukkoliikenneverkkoon ja pyöräilyverkkoon, asuinja työpaikkaalueet, virkistysalueet sekä kauppakeskittymät ja palvelut. Tärkeä lähtöaineisto suunnittelussa oli karttakysely, jolla kerättiin kaupunkilaisten ehdotuksia asemapaikoiksi, sanoo Espoon liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg. Verkostokartta kuvaa kaupunkipyöräasemien ohjeellisia sijainteja. Lopulliset paikat tarkentuvat myöhemmässä suunnittelussa, jolloin huomioidaan tarkemmin esimerkiksi asemien tilavaatimukset. Koko kauden hinta on 30 euroa Palvelun laajenemisen vuoksi koko kauden kausimaksun hinta nousee viidellä eurolla. Kaupunkipyöräkausi huhtikuusta (Espoossa toukokuusta) lokakuun loppuun maksaa siis tänä vuonna 30 euroa. Muut hinnat pysyvät ennallaan. Päiväkäyttö maksaa edelleen viisi euroa ja viikon käyttö kymmenen euroa. Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen pyörän yhtäjaksoisesta käytöstä veloitetaan lisämaksuna euro per puoli tuntia. Yhtäjaksoinen enimmäiskäyttöaika on edelleen viisi tuntia. HKL:n johtokunta ja Espoon tekninen lautakunta hyväksyivät kaupunkipyörien käyttömaksut kokouksissaan 24.1. Kaupunkipyöräpalvelusta saadut tulot jaetaan kauden jälkeen HKL:n ja Espoon kesken samassa suhteessa kuin kaupungeissa on tehty matkoja. Kaudella 2017 HKL sai kaupunkipyöräpalvelusta tuloja noin 1,2 miljoonaa euroa, joka teki palvelusta itsekannattavan eli palvelun tulot ja menot olivat lähes yhtä suuret. Digipalveluita parannetaan HSL toteutti viime kesänä kaupunkipyörien digipalveluille käytettävyystutkimuksen. Kauden loppuvaiheessa tehtiin myös asiakaskysely. Niiden tulosten ja asiakaspalautteen perusteella HSL on päättänyt uudistaa hsl.fi/kaupunkipyörät-palvelun. ”Tavoitteena on entistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi palvelu, josta asiakas löytää helposti hakemansa tiedon. Kausivaihtoehdot, hinnat ja pyöräasemien sijainnit tuodaan paremmin esille. Kun kaupunkipyöräpalveluun rekisteröitynyt asiakas kirjautuu sisään HSL-tunnuksella, hänelle avautuu mukautettu kaupunkipyöräsivu, jossa etusijalla on hänen oma kaupunkipyöräpalvelun käyttönsä”, kertoo HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityminen on tarkoitus avata maaliskuun puolivälissä. Kaupunkipyörät tulevat myös HSL:n uuteen sovellukseen, jonka ensimmäinen versio julkaistaan kevättalven aikana. Suosittu palvelu saanut palkintoja Kaupunkipyöräpalvelu osoittautui Helsingissä vuonna 2017 ennätyksellisen suosituksi. Pyörillä poljettiin kauden aikana kaikkiaan 1,6 miljoonaa matkaa, vilkkaimpana päivänä yhtä pyörää käytettiin keskimäärin 11 kertaa, mikä on maailmaanlaajuisesti vertailtuna huippuluku. Kaupunkipyöräpalvelulle myönnettiin viime vuonna useita tunnustuspalkintoja, muun muassa Helsinki Travel Award 2017 -kunniamaininta, Pyöräilykuntien verkoston Vuoden pyöräilyteko ja Helka ry:n Vuoden teko 2017 -huomionosoitus. ? Suomen ravintolaparhaimmistoon kuuluva Nokka laajensi gastronomista reviiriään Katajanokalta Hietalahteen, kun Hieta siirtyi Nokka-ravintoloiden siipien alle. Keittiöpäällikkö Ari Ruohon ja ravintolapäällikkö Terhi Vitikan luotsaamina Hieta hyödyntää emoravintolan laadukasta tuottajaverkostoa ja muodostaa Hietalahden perinteikkäälle kortteliravintolalle entistä tiiviimmän yhteyden kotimaisen alkutuotannon ja laadukasta ruokaa arvostavien asiakkaiden välillä. Nokan tuoman keittiöja palvelunäkemyksen avulla Hieta haluaa nousta Helsingin parhaimpien korttelibistrojen joukkoon. Ravintolayhtiö Royal Ravintolat loi alkutalvesta suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi tekemästään intohimoisesta työstään tunnetun ravintola Nokan ympärille ravintolaryhmän, jota vetävät ravintoloitsijoina keittiöpäällikkö Ari Ruoho ja ravintolapäällikkö Terhi Vitikka. Samalla Hietalahdenrannan Hiedasta tuli Nokan sisarravintola. – Olen erittäin iloinen, että saimme työntää nokkamme myös Hietaan. Molempien ravintoloidemme sijainti meren rannalla kaupungin ytimessä on hyvin samankaltainen, mikä tekee Hiedan adoptoinnin Nokan perheeseen hyvin luontevaksi, innostuu keittiöpäällikkö Ari Ruoho. – Ravintola Hiedan peruskonsepti ei ole erityisesti muuttunut, sillä jaoimme jo valmiiksi samaa ajattelumaailmaa. Kauhan varressa jatkaa Nokan keittiöstä tuttu luottopakkini, keittiömestari Ali Toppinen, jonka kanssa uudistimme annoksia ja nostimme niiden viimeistelyä samalla piirun verran korkeatasoisemmaksi. Palveluun saimme Terhi Vitikalta laaturavintolan viimeistelevää otetta, jatkaa Ruoho. Keittiöpäällikkö Ari Ruoho ja ravintolapäällikkö Terhi Vitikka iloitsevat saadessaan Hietalahdenrannan Hiedan useasti palkitun Nokkansa sisarravintolaksi.
• 14 Nro 2 • Viikot 5-6 Risto Kolanen Tammikuun kuvataide ? Kallion, Punavuoren, Kaartinkaupungin, Kampin ja Hietalahden galleriat pääsevät todella vauhtiin vuoden ensimmäisissä näyttelyissään. Taiteilija sulkee viidakon Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, avaa vuoden ”Jäähyväiset viidakolle” –näyttelyllä, jolla kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka juhlistaa 50-vuotista taiteilijauraansa. Hän työskenteli 2000-luvulla kahtenatoista talvena Amazonin sademetsässä Perussa. Eläminen pitkiä jaksoja yksin keskellä villiä viidakkoa vaati häneltä erityistä sinnikkyyttä ja rohkeutta. Taiteilija ammentaa sademetsästä inspiroivia vaikutteita taiteeseensa. – Viidakko on tarjonnut taiteilijalle kuvallisia visioita, jotka suodattuvat esteettisesti ja kiehtovasti uuden näyttelyn teoksissa. Taiteilijan mieli on rakentanut meille sillan viidakossa koetun ja nähdyn ja länsimaisen taiteellisen ilmaisutavan välille, Aman esittely kuvaa. Longalle näyttely sulkee yhden elämänvaiheen. Hän juhlistaa 75-vuotista syntymäpäiväänsä. – Elämä viidakossa on nyt jäänyt taakse. Portti on nyt avoinna uusille asioille. Minä hiljenee Vuoden 2015 nuori taiteilija Ville Andersson tuo uuden näyttelynsä ”En voi mennä eteenpäin, tahdon mennä eteenpäin” Helsinki Contemporary –galleriaan, Bulevardi 10??. Se sai alkunsa Uuden Meksikon aavikolta otetusta valokuvasta. Häntä kiinnostaa “epäpaikat”, joissa ei ole kyse pelkästään ajan ja paikan poissaolosta, vaan myös poissaolon läsnäolosta. – Ei siitä mitä ei ole, vaan pohdinta siitä mitä on ollut tai tulee olemaan. Näyttelyn nimi on mukaelma Samuel Beckettin The Unnamable –romaanin viimeisistä sanoista. Andersson näkee ilmaisun heijastavan ympäristöä, joka on samanaikaisesti traaginen ja koominen. – Traaginen koska se murenee, koominen koska se jatkaa menoaan. Sanat näyttäytyvät motivaatiositaatin kaltaisena mantrana. Näyttelyssä nähdään valokuvaa, piirustusta ja maalausta. Andersson on käyttänyt uutta tekniikkaa, jota voisi kutsua digitaaliseksi veistämiseksi. Hän yhdistelee aiheita ja luo linkkejä asioiden välille. Häntä kiinnostaa hiljaisuus, joka ei ole ainoastaan äänten, mutta myös Minän hiljentämistä. Pelisäännöt muuttuvat Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee usein Elina Brotheruksen valokuvaja videoteoksia. Yhden Suomen kansainvälisesti arvostetuimman lajin osaajan sarja ”Règle du jeu” (Pelisäännöt) oli esillä syksyllä 2017 Pariisin Pompidou-keskuksen valokuvagalleriassa. Lähtökohtana oli tulkita pelin maailmaa ja muuttaa se kuviksi. Saamme nähdä osia sarjasta. Brotherus kiinnostui 1960-luvun Fluxus-taiteesta saksalaisen esikuvan mukaan. Kautta koko tuotantonsa hän on esiintynyt itse valokuvissaan. Nyt taiteilija ottaa avukseen toiseksi malliksi tanssija ja koreografi Vera Nevanlinnan, joka on kovasti samaa näköä. Teokset perustuvat pääosin Fluxus-taiteilijoiden esityksiin, joissa käytettiin lyhyitä muutaman lauseen ohjeita esityksen tekoon. Brotherukselle taiteen tekeminen on nyt performatiivista. Hän on kääntänyt uuden sivun työskentelyssään, galleristi Rauli Heino luonnehtii. Teoksista on tullut uudelleen tulkintoja taiteen maailmassa, joka antaa aikuiselle mahdollisuuden leikkiin. – Peli on ollut leikkiä, säännöissään rationaalista, mutta leikkinä runollista – kevyttä, mutta myös vakavaa. Olennaista elämästä ja naiseudesta – Tunnustan, / olen katunut, kaatunut, satuttanut ja haavoittunut. / Olen ollut säädytön, / tanssinut kesäyön huumassa, / unelmoinut outoja. / Olen seurannut sydämeni ääniä – / ja luottavaisena katson eteenpäin. / Ajattelen valoa. Jotain suurempaa. Jotain parempaa, Marinka Ehrukainen herkistelee runokirjassaan ”Olennainen”. Jadegalleria, Punavuorenkatu 4, esittelee samalla nimellä hiilipiirustuksia, tussitöitä ja muutamia maalauksia runojen kera. Taiteilija osallistui Suomi100-kilpailuun pitkään pöytälaatikossaan olleilla ja uusilla runoilla. Koska runokirjaan ei saanut kuin neljä väritöntä kuvaa, taiteilija halusi tuoda esille kaikki ne kuvat, jotka ”runoteokseen olisivat sisältyneet”. Lisäksi Ehrikäinen on myös taideterapiaohjaaja ja näyttelee joka kesä harrastajateatterissa, joten hän on varsinainen kulttuuriohjus. Taide antaa valoa elämään. Rappeutuvan maiseman kuvaaja Kalliossa työskentelevä Ulla Väätäinen rakentaa valokuvistaan omaperäistä kuvastoa, kuvakollaaseja: maisemia ja tapahtumia. Hän muokkaa valokuvansa kerroksiksi, jotka muistuttavat mielentiloja, uni ja tosi sekoittuvat. Kamiter Ars, Helsinginkatu 6, Harjutorilla, esittelee valokuvakollaaseja ”Jotain yhteistä” –teemalla. Vääätäinen yhdistää rappiopinnat muuhun aineistoon ja nauttii lopullisen teoksen ennalta-arvaamattomuudesta. Kukin kollaasi koostuu 2-7 eri kerroksesta. – Minulla on sabluuna päässä, joka lähes pakottaa kuvaamaan tiettyjä kohteita. Kuvien henkilöhahmot ovat löytyneet antikvariaateista, sukulaisten ja ystävien albumeista. Näissä arvoituksellisissa maisemissa liikkuvat usein naiset – seesteisinä, ihmettelevinä ja ulkopuolisina. Luonto rajatussa kaupunkitilassa Forum Boxgalleriassa, Ruoholahdenranta 3a, toteutettiin n. 300m2 laajuinen muutostyö. Rakentaja on kuvataiteilija Pia Sirén, joka halusi rakentaa tilaan kokonaisvaltaisen luontokokemuksen. Merenrannan galleriaan syntyi viehättävän viidakkomainen, keinotekoinen maisema. Luonto on jylhää kansallispuistomaisemaa: metsää, kallioita, maastoa ja vesistöä. Tilassa on reittejä ja siltoja jotka ohjaavat yleisöä. Luonto rakentui alumiinitelineistä, kevytpeitteistä, muoveista, sekä väliaikaisista lattiarakenteista. Olennainen muutos on tilan kokeminen. Rakentaja on kuvataiteilija, ei arkkitehti tai insinööri. Kaiteet, opasteet ja sillat ohjaavat liikkumaan turvallisesti, ja myös näkemään maiseman parhaalla tavalla. Tavoite on luoda kokemus luonnon laajuudesta rajattuun kaupunkitilaan. Siinä taiteilija onnistuu, vaikka tai pikemmin koska luonto ja metsä merkitsevät ihmisille eri asioita. Maalaus vie mukaansa Monipuolinen Hanna Saarikoski valmistui Kuvataideakatemiasta 2008. Tuotannossaan hän yhdistää maalausta, piirtämistä, videotaidetta, installaatioita ja performatiivisia elementtejä. Akvarellien aiheena usein olevat henkilöhahmot eivät ole tunnistettavia, vaikka teoksissa voi nähdä muotokuvamaalauksesta tuttuja traditiota ja konventiota. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee uusia töitä. Saarikoski maalaa intuitiivisesti sisäisiä maailmoja ja alitajuntaa. Uteliaisuus on tärkeä osa työskentelyä. Taiteilija antaa maalaamisen viedä itseään ilman että aina etukäteen tietäisi, mitä tuleman pitää. Maalaamalla taiteilija tekee itseään ja maalaamisen tekoa todeksi yhteisesti jakamaamme maailmaan. Rikkaan kuvamaailman haltija Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee Jorma Purasen uusinta valokuvataiteellisia töitä, joissa kiteytyy menneen ja nykyisyyden välisen suhteen pohdinta. Näyttelyssään ”Menetysten muistio” kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset katoamiset ja menetykset ja niihin liittyvät tarinat. Taiteilija on kerännyt kirpputoreilta ja erilaisista arkistoista löytämiään vanhoja kuvatallenteita, joita on työstänyt edelleen ja uudelleenkuvannut. Toinen osio, ”Katoamisia kylmillä vesillä”, jatkaa taiteilijan työskentelyä pohjoisen aiheen parissa. Teoksissa yhdistyy pitkäaikainen kiinnostus arktisen alueen kuvauksiin ja tapaan, jolla tutkimusretkien kuvastoa käytetään osana kansallista kertomusta. Kuvallisten menetelmien monipuolisuus luo katsojalle rikkaan kuvamaailman. PS. Korjaan edellisen lehden etunimivirheet leipätekstissä. Kallerian näyttelyn teki Karoliina Ek, ei Katariina. Topeliuksen näyttelyn teki Pamela Brandt, ei Pauliina. Kuvatekstinimet olivat oikein. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Sirkka-Liisa Lonka on kuvassa yhdessä Paratiisi –teoksensa kanssa Galleria AMAssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Ville Andersson ja teoksensa Nurture Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Arvostettu valokuvataiteilija Elina Brotherus ja valokuvaja videoteossarjaan Régle du Jeu (Pelisäännöt) kuuluva teos Orange Event part 4 Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marinka Ehrukainen ja tussiteoksensa Burleskin taikaa Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Hanna Saarikoski katsoo hieman hämmentyneenä akvarelliteostaan Kiiruna ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Jorma Puranen katsoo This Man is Dangerous -teos Galleria Anhavassa ja miettii, mitä tarinoita erillisillä kuvilla onkaan. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataide
• 15 Viikot 5-6 • Nro 2 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Hammaslääkärit Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Painopalvelut Saneerauspalvelut ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. Asukkaat vähensivät jätemääräänsä ? HSY:n tuottaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutulaiset ja kirkkonummelaiset tuottivat jätettä 313 kiloa asukasta kohden vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrä kääntyi hienoiseen laskuun, vaikka seudun väestömäärä kasvoi samanaikaisesti. Kotitalousjätteen hyödyntäminen nousi 99 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitaloudet tuottavat noin kuusi prosenttia koko seudun jätteistä. Vuonna 2016 jätettä syntyi kotitalouksissa noin 369 000 tonnia, joten määrä kääntyi hienoiseen laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Jätettä syntyi noin puolitoista prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015, vaikka samaan aikaan seudun väestömäärä kasvoi noin puolitoista prosenttia. – Jokainen asukas tuotti 313 kiloa jätettä, mikä on siis kolme prosenttia vähemmän asukasta kohden kuin edellisvuonna. Toivotaan, että sama suunta jatkuu myös tulevina vuosina, kertoo toimialajohtaja Petri Kouvo Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkaukset puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Näistä 48 prosenttia päätyi kierrätykseen ja sähköksi ja lämmöksi muutettiin 51 prosenttia. Vain prosentti jätteestä päätyi hyödyntämättömänä loppusijoitukseen. – Kotona syntyvien jätteiden kokonaishyödyntämisaste on jo 99 prosenttia, joten lähes kaikki jäte hyödynnetään jollakin tapaa. Tavoitteena on kuitenkin ohjata yhä enemmän jätteitä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävää sekajätteen määrää. Vain lajiteltu jäte voidaan hyödyntää materiaalina, joten asukkaiden kodeissa tekemä lajittelu on ensiarvoisen tärkeää, Kouvo korostaa. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Palveluja kehitetään jatkuvasti ja etsitään uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä. – Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyi jätettä vuonna 2016 yhteensä noin 6 miljoonaa tonnia, joka on noin 1,7 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Ero johtuu pitkälti maaja vesirakentamisessa tapahtuvista muutoksista, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta kertoo. Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä 75 prosenttia on maaja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 6 %, yksityiset palvelut 4 %, sähkö-, kaasuja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 2 %, viemäri ja jätevesihuolto 1% ja muut julkiset palvelut 1 %. Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyneet jätteet toimialoittain vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrän ja hyödyntämistapojen kehitys. Kotona syntyvien jätteiden kokonaishyödyntämisaste on jo 99 prosenttia.
• 16 Nro 2 • Viikot 5-6 Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Aja D-terminaalien puolessa välissä, osoitteessa Poordi 1 Varaa aika: +372 53 492 977 tai +358 405 105 009 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA hinnat jopa puolet Suomen hinnoista