• Viikot 45-48 – Nro 10/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset Tee makumatka Italiaan ja tule kokeilemaan Mall of Tripla, 3 krs. | Siltavoudintie 9 | Rikhardinkatu 2 www.capperi.? Nyt uutta! Tehokas CooLifting-kasvohoito Hoidossa välitön liftaava ja uudistava vaikutus. Vähemmän ryppyjä ja juonteita. Tehon takana: voimakkaan hiilidioksidipaineen ja kylmäterapian avulla pienikokoisten hyaluronihappojen kivuton imeytys. Testaa ja ihastu! 125€ (norm. 149 €) Pietarinkatu 10, Helsinki, p. 09 611 821 JA KENGÄT 7.11. alkaen palvelemme lauantaisin klo 16 asti! ELÄINLÄÄKÄRIASEMA HAUMAU Hietaniemenkatu 7, 00100 Helsinki p. 020 1750050 Avoinna arkisin 8–20, lauantaisin 9–15 EVIDENSIA.FI Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Pian lähialueellasi pääsee eläinlääkäriin myös ilman ajanvarausta! ELÄINLÄÄKÄRIIN NOPEASTI? Tervetuloa! Marraskuun alusta vastaanotamme potilaita maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8–10 ilman ajanvarausta! Polivastaanotto on normaalihintainen – ei erillistä päivystyslisää! 100 % ENEMMÄN PUNAVUORTA. 100 % VÄHEMMÄN LEHMÄÄ. Pursimiehenkatu 5
• 2 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 TONTTI TONNILLA! Keskellä kasvu-suomea www.loppi.fi Kaikki Lopen kunnan omakotitontit vain 1000 € ISÄLLE ISÄLLE Tarjoa mahdollisuus rentoutuskelluntaan juuri hänelle. Lahjakortit kätevästi verkosta kellumo.fi tai joka päivä Kellumosta Hietaniemenkatu 3 p. 050 599 0555 täydellinen rentoutuminen ja rauhallisempi mieli.
• SÄÄTILA TÄNÄÄN Yksittäisiä sadekuuroja, valoisaa. Lämpötila +9°C. Länsituulta 6m/s. Sateen mahdollisuus 30% Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 4. marraskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 16. vuosikerta – nro 10 SIVUT 8-9 OmaStadissa annettiin lokakuussa lähes 1500 ideaa Omastadin 25. lokakuuta päättyneen ideointivaiheen aikana saatuja ideoita aletaan seuraavaksi kehittää äänestykseen meneviksi ehdotuksiksi. Määrällisesti eniten ideoita annettiin seuraavista aihepiireistä: liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto, rakennettu ympäristö sekä yhteisöllisyys. SIVU 5 Kaupunki etsii sopivaa joulukuusta Torille sopivalla kuusella olisi hyvä olla pituutta 12–17 metriä. Kuva: Jussi Hellsten Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti, jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Helsingin kaupunki etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Riskiryhmien influenssarokotukset alkaneet Telakkakadun näkymä uuden Kemikaaliviraston kohdalta meren suuntaan. Kuvattu 26. lokakuuta 2020. Telakkakatu valmistuu yli puoli vuotta etuajassa Telakkakadun täydellinen perusparannus valmistuu marraskuun alussa, yli puoli vuotta etuajassa. Liikenteelle katu avattiin jo heinäkuussa 2020. Aikataulun alittuminen onnistui hyvällä suunnittelulla, nopealla reagoinnilla muutoksiin ja tiiviillä yhteistyöllä. Katutyömaalla tehdään vielä viimeisiä viilauksia, jotka valmistuvat 5. marraskuuta mennessä. Lokakuun alussa valmistuivat loputkin asfaltoinnit, katumerkinnät ja liikennevalojen asennukset. Kokonaisuudessaan työ kesti hieman yli kaksi vuotta. Helsinki pyrkii vähentämään katutöistä aiheutuvia haittoja ja lyhentämään niiden toteutusaikoja. Telakkakatu onkin hyvä esimerkki siitä, miten hyvällä suunnittelulla, avoimella kommunikaatiolla ja tiiviillä eri osapuolien yhteistyöllä aikataulu pitää ja jopa alittuu. Influenssa on vakava tauti, joka voi aiheuttaa vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote on turvallinen ja paras suoja influenssaa vastaan. Rokotteen ottaminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana. – Samanaikaisesti sairastettu influenssa ja korona ovat huono yhdistelmä kenelle tahansa, mutta aivan erityisesti riskiryhmille. Sen vuoksi influenssarokotteen ottaminen on tänä vuonna erityisen tärkeää. Rokote ehkäisee influenssan leviämistä ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. SIVU 5
• 4 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10/2020 Veli-Matti Hynninen Helsingin seudun yritysten suhdanteissa synkkyyttä U udenmaan elinkeinoelämän suhdannenäkymät jatkuvat vaikeina. Talouden asteittainen palautuminen näyttää pysähtyneen ja suhdanneodotukset ovat yrityksissä alentuneet. Teollisuuden ja rakentamisen suhdannenäkymät ovat heikot. Elinkeinoelämän keskusliiton tuore suhdannebarometri luotaa yritysten suhdannetilannetta ja -näkymiä. Suhdannearviot ovat kääntyneet laskuun syksyllä. Tämänhetkistä suhdannetilannetta mittaava saldoluku oli -45, kun vielä heinäkuussa oltiin -37 pisteen tasolla. Yrityksissä arvioidaan, että tilanne pysyy lähikuukausina ennallaan (49 %) tai heikkenee (45 %). Vain kuusi prosenttia vastaajayrityksistä uskoo tilanteen olevan pikaisesti paranemassa. Uudenmaan yritysten suhdannekuva vastaa hyvin koko maan keskiarvoa. Helsingin seudun kauppakamarin johtajan Markku Lahtisen mukaan näkymät yrityksissä ovat odotetun synkät. Yritysten tuotantoja myyntimäärät pienenivät heinä–syyskuun välisenä aikana ja myös loppuvuotta koskevat tuotanto-odotukset ovat vaisuja. Myös työvoiman määrän arvioidaan supistuvan edelleen hieman. Nyt on olennaista pitää kotimainen kysyntä mahdollisimman korkealla tasolla Helsingin seudulla. Alueen kaupan ja palvelujen alan yritykset ovat kärsineet eniten koronasta ja niiden mahdollisuus toimia tulisi turvata rajoitustenkin aikana, Lahtinen sanoo. Puolet vastaajayrityksistä arvioi kannattavuuden jääneen heinä– syyskuussa vuodentakaista huonommaksi ja kannattavuus hiipunee myös vuoden lopulla. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilauskannat ovat suhdannebarometrin mukaan painuneet selvästi alle normaalina pidetyn tason myös Helsingin seudulla. Vaikka teollisuuden tilanne jatkuu vaikeana, suhdannenäkymissä on havaittavissa varovaista toiveikkuutta. Lahtinen jatkaa, että nyt on oikea aika lisätä vientiponnisteluja ja saada uusia yrityksiä mukaan kansainvälisille markkinoille. Helsingin seudun yrityksissä olisi tärkeää päästä kiinni Euroopan elvytyspaketin myötä avautuviin uusiin markkinoihin erityisesti teollisuudessa ja palveluviennissä. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri selvitti yrityksiltä arvioita suhdannenäkymistä vuoden kolmannelta neljännekseltä lokakuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 262 yritystä. EK julkaisee suhdannebarometrin neljä kertaa vuodessa. Vaitiolovelvollisuus on rikkumaton ”Puhu mulle, se on niin kuin papille puhuisit.” Tämä kansan suussa toistuva sanonta muistuttaa rippiin kuuluvasta ehdottomasta vaitiolovelvollisuudesta. Luottamuksellisesti ripissä tai sielunhoidollisessa keskustelussa kuullut asiat pysyvästi salassa. Rippisalaisuus on loukkaamaton. Papille puhuttu ei vuoda, eikä leviä. Vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Siihen kuuluu myös se, että ripin vastaanottaja ei voi kertoa, kuka kävi, kuka soitti, tai keneltä sai postia. Luottamukselliset asiat ovat meille papeille joka päivää, niistä ei puhuta. Julkisuuteen nyt tullut tapaus muistuttaa, myös siitä ettei kenenkään tarvitse eikä pidä kantaa kuormiaan yksin. Jokaisella on oikeus saada kustannuksitta seurakunnaltaan apua riippumatta siitä onko kirkon jäsen tai ei. Harhauttava markkinointi, tietosuojan puute tai ylipäänsä rahan ehdoilla palveleminen voi niin helposti luiskahtaa moraalisesti ja eettisesti epäilyttäväksi. Vanha perinteinen pyhäinpäivä muistuttaa elämän suojelemisesta ja varjelemisesta. Sekä ajallinen, että ajaton, näkyvä ja näkymätön elämä kuuluvat jumalallisen pyhyyden piiriin. ”Vaella minne tahdot, etsi mitä haluat: et löydä korkeampaa tietää ylhäältä etkä turvallisempaa tietä alhaalta kuin on pyhä ristin tie.” Tämä Tuomas Kempiläisen vuosina 1412-25 kirjoittama lause on yhä totta. Tuomas osoitti sielunhoitajana olevansa armoitettu opettaja, joka ei ainoastaan osoita ristintietä omassa elämässään, vaan osaa neuvoa sen toisillekin. Rukous, hiljentyminen ja mietiskely kuuluvat lähtemättömästi kristillisen kirkon perinteeseen. Yhä elämme uudistumisen ja löytöjen aikaa. Kirkon tapa palvella kärsivää ihmistä ja lohduttaa avun tarvitsijaa ei nojaa taloudelliseen hyötyyn vaan Jeesukseen Kristukseen, jossa jumalallinen ja inhimillinen yhtyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Pyhäinpäivän kynttilät syttyvät kirkkojen alttareille, läheisen valokuvan eteen piirongille tai pöydälle, haudoille tai hautausmaiden muistomerkeille. Jokainen kynttilä on pohjimmiltaan pääsiäiskynttilä, jonka liekki muistuttaa kuoleman kukistumisesta. Myös kastekynttilä on osa pääsiäisvaloa. Se muistuttaa kiitollisuudesta, jota tunnetaan uudesta elämästä ja ennen meitä eläneistä. Kirkon julistama puhuttu sana ja näkyvä sana eli sakramentti, kaste, ehtoollinen ja rippi ovat armonvälineitä. Sakramentti (res sacra) on ”pyhittävä mysteeri”, armon näkyvä muoto. On suuri etuoikeus ottaa vastaan jumalallinen anteeksiantamus. Tämä armo ei rakoile, eikä vuoda vaan viittaa elämän alkumysteeriin, ihmiseksi syntyneeseen Jumalaan, joka on koko ihmissuvun ykseyden merkki ja pelastuksen väline. Pyhät ovat henkilöitä, jotka tekevät toisille helpommaksi uskoa Jumalaan. Pirjo Savolainen vuoden 2020 Helsingin Yrittäjänainen Helsingin Yrittäjänaiset on valinnut mallimestari, tuotekehittäjämestari Pirjo Savolaisen Helsingin Yrittäjänaiseksi vuonna 2020. Savolainen perusti yrityksensä Boutique Bigarre Nahka-Turkisateljeen marraskuussa 1985. Vuoden Yrittäjänainen -palkinnolla yhdistys haluaa antaa tunnustusta yrittäjänaiselle, joka esimerkillään rohkaisee naisia kehittämään osaamistaan ja toteuttamaan unelmiaan. – Pitkäjänteinen työ ja jatkuva kouluttautuminen on pitänyt kiireisenä mutta luonut samalla hyvän mallin ja liiketoiminnan edellytykset. Käsityöyrittäjän työssä on palkitsevaa, kun näkee asiakkaan ilmeestä, että työ on onnistunut. Tunnen iloa ja onnea työstäni joka päivä. Tällä hetkellä olemme taas kerran haasteiden edessä, mutta meissä naisissa on voimaa ja yhteenkuuluvaisuutta, jonka myötä voimme tukea toinen toisiamme. Olen saanut järjestötoiminnasta paljon apua, koulutusta ja laajan ystäväpiirin, Pirjo Savolainen kertoo. Kivijalkamyymälää 35 vuotta pyörittäneellä Savolaisella on laaja vakiintunut asiakaskunta, johon kuuluu muun muassa eturivin esiintyviä taiteilijoita. Asiakkaita riittää ulkomaita myöten. – Asiakkaita kiinnostaa yhä enemmän, missä nahkavaatteet on valmistettu ja mistä materiaalit ovat peräisin. Nahkavaatteiden valmistus suomalaisesta poronnahasta kotimaassa sekä vanhojen turkkien muodistus on tullut kestävän kehityksen myötä entistäkin suositummaksi. Nahka ja turkis ovat materiaaleina innostavia mutta haastavia, eikä ammattia voi tällä hetkellä opiskella ainakaan Suomessa. Olen pyrkinyt tekemään oman osani kouluttamalla työssäoppijoita ja kisällejä, Savolainen kertoo. Helsingin Yrittäjänaisissa Pirjo Savolainen tunnetaan iloisena, rohkaisevana ja aktiivisena jäsenenä, joka on aina valmis kannustamaan ja tukemaan muita. Pirjo Savolainen Tommi Kinnuselle Minna Canth -palkinto Neljättä kertaa jaettu Minna Canth -palkinto on myönnetty kirjailija Tommi Kinnuselle. Suomen Messusäätiön rahoittama palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Rahapalkinnon lisäksi palkintoon kuuluu Kalevala Koru Oy:n lahjoittama Elämän roihu -koru. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan: ”Tommi Kinnunen on Minna Canthin tavoin taitava kirjailija ja monipuolinen kirjoittaja. Hänen tähänastista tuotantoaan leimaa rikkaan kielen lisäksi äänen antaminen vaiennettujen kertomuksille. Kolumneissaan hän käsittelee usein koulun arkea, jonka hän äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana hyvin tuntee. Hän tekee havaintoja tarkasti ja tuo esiin ratkaisuehdotuksia opettajien työn haasteisiin. Kinnunen on aktiivinen keskustelija myös sosiaalisessa mediassa. Vaikka Kinnusen romaanit kertovat Suomesta ja liittyvät Suomen historiaan, niiden henkilöhahmot puhuttelevat lukijoita kansallisuusrajoista välittämättä. Teoksia on tähän mennessä käännetty yli 20 kielelle. Tommi Kinnusen tähänastinen kirjallinen tuotanto antaa odottaa vielä lisää merkittäviä kaunokirjallisia teoksia ja teräviä, ajatuksia herättäviä kolumneja.” Minna Canth -palkinnon palkintoraatiin kuuluu edustajia eri järjestöistä: Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Minna Canthin seurasta, Suomen Journalistiliitosta, Suomen Kirjailijaliitosta, MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä, Äidinkielen opettajain liitosta ja Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:stä (SUNKLO). Minna Canthin seura on kulttuurista kiinnostuneiden, yhteiskunnallisten vaikuttajien ja luovien henkilöiden yhdistys. Seura perustettiin Helsingissä vuonna 1946. Se vaalii Canthin perintöä tuomalla esiin hänen työtään kirjallisella kentällä sekä yhteiskuntaelämän eri alueilla. Tommi Kinnunen, kuva: Joonas Brandt
• 5 Nro 10 • Viikot 45-48/2020 OmaStadissa annettiin lokakuussa lähes 1500 ideaa Kaikki OmaStadin 44 ensimmäisen kauden änestyksessä menestynyttä ideaa toteutetaan tämän tai viimeistään ensi vuoden puolella. Kuva: KMG. – OmaStadin toisen kauden ideointivaihe oli vilkkaampi kuin ensimmäisen kauden. Tällä kerralla annettiin noin 200 ideaa enemmän kuin viimeksi. Tämä kuvastaa sitä, että ihmiset ovat selvästi ottaneet osallistuvan budjetoinnin omakseen. Saimme jälleen hyviä ideoita Helsingin kehittäiseksi entistä toimivammaksi ja viihtyisämmäksi, kertoo osallisuusja neuvontayksikön kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Ideoita annettiin yhteensä kahdeksan teeman osalta. – Tänäkin vuonna suuri osa ideoista käsittelee vihreää ja viihtyisää lähiympäristöä. Ideoissa näkyy vahvasti luonnon ja ulkoilun merkitys kaupunkilaisille. Helsingissä kaikkia asuinalueita huolletaan ja kehitetään asukkaita kuunnellen. Osallistuva budjetointi antaa meille paljon arvokasta tietoa siitä, millaista ympäristöä helsinkiläiset naapurustoihinsa toivovat. Olen mielelläni mukana tekemässä Helsingistä viihtyisämpää ja yhä enemmän asukkaiden oloista, kiteyttää kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Yhteiskehittämisen vaihe alkaa tammikuussa Omastadi.hel.fi -sivustolle lokakuussa annettujen ideoiden pohjalta luodaan tammikuusta alkaen ehdotuksia. Ehdotuksia tehdään tammi–huhtikuussa kaupungin järjestämissä työpajoissa ja OmaStadin-sivustolla. Verkkosivustolla voi seurata ja kommentoida ehdotusten etenemistä. Yhteiseen kehittämiseen osallistuvat sekä kaupunkilaiset että kaupungin asiantuntijat. Kaupungin asiantuntijat arvioivat ehdotusten toteutuskustannukset. Unelmien Helsinki tehdään yhdessä. OmaStadi. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Toisella kaudella vuosina 2020– 2021 Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Ideoista kehitetään yhdessä ehdotuksia, joista kaupunkilaiset äänestävät ja kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Kaikki OmaStadin 44 ensimmäisen kauden änestyksessä menestynyttä ideaa toteutetaan tämän tai viimeistään ensi vuoden puolella. Vallitsevasta pandemista johtuen aikataulumuutokset ovat mahdollisia. Muutoksista tiedotetaan omastadi.hel.fi -palvelussa ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla Hel.fi. Työmaa haittaa liikkumista Hallitusja Ritarikadulla Suljettu katualue kartalla. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran SKS:n maanalaisen arkistoja kirjastomakasiinien rakentaminen alkoi Hallituskadun ja Ritarikadun alueella 19. lokakuuta. Rakennustöistä aiheutuu muutoksia liikennejärjestelyihin noin vuoden ajan marraskuuhun 2021 saakka. Moottoriajoneuvoliikenne Ritarikadulla katkeaa Kirkkokadulta käännyttäessä. Hallituskadulla liikenne katkeaa Ritarikadun ja Mariankadun väliseltä osuudelta. Kiertoreitti kulkee Aleksanterinkadun kautta. Alueella on rajoitettu pysäköintiä. Jalankulkuja pyöräliikenne suljetaan Hallituskadulla Ritarikadun ja Mariankadun väliseltä osuudelta. Kiertoreitti kulkee Aleksanterinkadun tai Kirkkokadun kautta. Täydennysrakentaminen Helsingissä ei kasva nykytoimin Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan Asumisen ja maankäytön tulevaisuus 2020 -ohjelmaa. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä täydennysrakentamista taloyhtiöiden hallitsemilla tonteilla. Jopa 50 % tulevasta asuntotuotannosta on kaavailtu tehtäväksi näille jo asuinkäytössä oleville tonteille. Hankkeita ei tähän mennessä ole saatu riittävästi liikkeelle, koska taloyhtiöt eivät ole kokeneet niitä kannattaviksi. Täydennysrakentamista estävät liian pienet korvaukset täydennysrakentamisoikeuden luovuttamisesta ja kaavavaatimukset autopaikkojen määrästä. Näiden takia taloyhtiöt kokevat, että on järkevämpää pitää koko tontti omassa hallinnassaan. – Yli 5 000 jäsentaloyhtiötämme sijaitsee Helsingissä ja näistä noin 75 % yhtiön omalla tontilla. Kaupungin tulisi nykyistä paremmin nähdä täydennysrakentamisen pitkän ajan taloudellinen hyöty ja jakaa sitä riittävästi tontin osasta luopuvalle taloyhtiölle, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä. Pysäköintiratkaisujen löytäminen useamman tontin laajempana kokonaisuutena vapauttaisi paljon lisärakennuskohteita hyvillä sijainneilla. Tonttien lisärakennushankkeissa vaaditaan tyypillisesti myös lisää pysäköintipaikkoja, joita tonttitehokkuuden kasvaessa joudutaan usein toteuttamaan pysäköintihallina, -luolana tai muunlaisena kalliina rakentamisena. Yksittäisen pysäköintipaikan hinta nousee erityisesti pienissä yksiköissä. – Koska tonttikohtaiset rakenteelliset pysäköinnit ovat yksikköhinnaltaan hyvin kalliita, ne vievät herkästi pohjan koko hankkeelta. Kaupunki pystyisi merkittävästi edistämään täydennyshankkeita ottamalla isomman roolin alueellisten pysäköintiratkaisujen kehittäjänä, Heikkilä jatkaa. Täydennysrakentamishanke voi olla taloyhtiön kannalta kannattava tai kannattamaton. Kannattavuuteen vaikuttavat: positiivisesti: rakennusoikeuden arvo ja lisärakennusoikeuden määrä negatiivisesti: autopaikkavelvoite (hinta, määrä / autopaikkanormi) positiivisesti tai negatiivisesti: omistustontilla maankäyttömaksu ja vuokratontilla tontin vuokra, täydennysrakentamiskorvaus sekä oikea tilinpäätössuunnittelu/verotus Riskiryhmien influenssarokotukset alkaneet Riskiryhmät saavat rokotteen maksutta Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Maksuttoman rokotteen saavat kaikki • 65 vuotta täyttäneet • 6 kuukauden – 6 vuoden ikäiset lapset • raskaana olevat naiset • sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri • varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset • sosiaalija terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö. Lisäksi rokotetta tarjotaan henkilöille, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa, kuten vastaanottokeskuksissa ja vankeinhoitolaitoksissa. Rokotukset alkavat marraskuussa Osa kunnista on jo aloittanut riskiryhmien influenssarokotukset, mutta suurin osa aloittaa rokottamisen marraskuun alkupuolella. Maksuttomaan rokotukseen oikeutetut voivat käydä ottamassa rokotteen omassa terveyskeskuksessaan tai neuvolassaan. Terveyskeskukset tiedottavat alueellaan rokotusajoista ja -paikoista. – Aiempien vuosien tapaisia suuria joukkorokotuksia ei voida toteuttaa koronapandemian takia, mutta esimerkiksi ajanvaraukseen perustuvat rokotustilaisuudet ovat mahdollisia. Kuntien rokotusvastaavat suunnittelevat rokotusjärjestelyt niin, että rokottaminen voidaan toteuttaa turvallisesti ja hygieniatoimet huomioiden, Hanna Nohynek sanoo. Riskiryhmiin tai lähipiiriin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa rokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta. Influenssakausi ei ole vielä alkanut Influenssakausi ei ole vielä alkanut Suomessa. THL:n Tartuntatautirekisteriin ei ole heinäkuun jälkeen ilmoitettu yhtään laboratoriovarmistettua influenssatartuntaa. Tänä vuonna influenssa-aktiivisuus on ollut sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla vähäisempää kuin aiempina vuosina. – Käynnissä oleva COVID-19-pandemia ja viruksen leviämistä estävät toimet, kuten hygieniaohjeet, turvavälit ja maskien käyttö, ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös influenssatartuntojen määrään. Tulevan influenssaepidemian voimakkuutta on kuitenkin mahdoton ennustaa, joten rokote kannattaa ottaa nyt kun tartuntojen suhteen on vielä rauhallista, sanoo THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen. THL seuraa influenssakauden etenemistä ja päivittää ajantasaista influenssakatsausta koko kauden ajan.
• 6 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 4.11.–1.12. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! • White House Blues 12.11.2020 klo 18.00 19.30, Lukusali, 3. krs Matti Laipio kertoo musiikkinäyttein USA:n presidenttejä ja heidän toimintaansa kuvaavista blueseista. • Kirjallinen ilta 12.11. klo 18, Kirjatorni, 2. krs Vieraana Villy Lindfelt ja Janne Sarja Villy Lindfeltin esikoisdekkari Miltä tuntuu tappaa on saanut hyvän suosion ja vastaanoton. Janne Sarja on yksi Hyvien ja pahojen uutisten käsikirjoittajista. Hänen teoksensa Läpimurtoteos sisältää lyhyitä koomisia tekstejä. Esikoiskirjailijoita haastattelee toimittaja Jari Mäkäräinen. Tilaisuudessa myynnissä erikoishintaan kyseisten kirjailijoiden teoksia. • Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa 17.11.2020 ja 18.11.2020 klo 13.00 14.00, Kirjatorni, 2. krs Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjastossa. Konsertit alkavat klo 13 ja niihin on vapaa pääsy. Rikhardinkadun kirjaston lounaskonserttisarjaa Kirjatornissa järjestävät yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Café Barock, Kulttuuriyhdistys Ensemble Nylandia, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Ohjelma: tiistai 17.11.2020 klo 13. Ohjelman kesto 1 h, ei väliaikaa. Jenni Mattila, cembalo, Irina Kim, barokkiviulu Albero, Duphly, Ferrer, Leclair, Máximo López, Moyreau, Royer, Scarlatti, Soler Ohjelma: keskiviikko 18.11.2020 klo 13. Ohjelman kesto 1 h, ei väliaikaa. Eveliina Kytömäki, cembalo, Anssi Koskela, barokkiviulu Bach, Corelli, Couperin, de la Guerre, Fontana, Picchi • Tietotekniikan vertaisopastusta senioreille Tiistaisin 15.12.2020 saakka klo 11 – 14, aula, 1. krs Henkilökohtaista opastusta älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden sekä sähköisten palveluiden käytössä Rikhardinkadun kirjastossa tiistaisin 8.9. Varaathan ajan etukäteen kirjastosta p. 09 3108 5013. Ota mukaan oma laite, tarvittavat tunnukset ja salasanat! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Noudatamme opastuksissa huolellista hygieniaa ja opastamme kasvosuojien kanssa. Tule opastukseen vain terveenä ja käytä omaa kasvosuojaa. Muutokset opastuksissa mahdollisia! • Digineuvontaa 5.11.2020 klo 10.00 13.00 OP:n asiantuntijat ovat paikalla kirjastossamme klo 10–13 opastamassa sähköisessä asioinnissa ja digitaalisten palveluiden käytössä. Ota mukaan oma laitteesi ja pankkitunnukset sekä oma hengityssuojain. • Kirjallinen ilta: Vilja-Tuulia Huotarinen ti 24.11. klo 18, Kirjatorni, 2. krs. Sofia Blanco Sequeiros haastattelee Vilja-Tuulia Huotarista, joka lukee myös runojaan. Tilaisuudessa on myynnissä Huotarisen teoksia erikoishintaan. VIIKKO 45 KE 4.11. Hertta TO 5.11. Reima PE 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä. Mimosa LA 7.11. Taisto, Erin SU 8.11. Isänpäivä. Aatos VIIKKO 46 MA 9.11. Teuvo, Teo TI 10.11. Martti KE 11.11. Panu TO 12.11. Virpi PE 13.11. Kristian, Ano LA 14.11. Iiris SU 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita VIIKKO 47 MA 16.11. Aarne, Aarno, Aarni TI 17.11. Eino, Einari KE 18.11. Max, Tenho, Jousia TO 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet PE 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari LA 21.11. Hilma SU 22.11. Silja, Seela, Cecilia, Selja VIIKKO 48 MA 23.11. Ismo TI 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki KE 25.11. Katja, Kaija, Kaisa, Katri, Kati, Riina, Katariina, Kaisu, Kaarina, Katriina TO 26.11. Sisko PE 27.11. Hilkka LA 28.11. Heini, Kaisla SU 29.11. 1. adventtisunnuntai. Aimo VIIKKO 49 MA 30.11. Antti, Atte, Antero, Andreas TI 1.12. Oskari, Oskar 23. sunnuntai helluntaista Matt. 18:15–22 Lapsena mietin, miltä kuulostaa veren ääni. Minulle oli nimittäin jäänyt mieleen seuroissa veisatusta Siionin virrestä sanat: ”Sovintoveren ääni tuo rauhan elämääni.” Jeesus kyllä huusi tuskissaan Golgatalla, mutta evankeliumeiden perusteella hänen verensä ei erityisemmin ääntä pitänyt. Mistä ihmeestä on virrentekijä keksinyt tällaisen kielikuvan? Vanhassa testamentissa verellä on ääni. Kun Kain oli tappanut veljensä Abelin, Jumala kysyi häneltä: ”Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta?” Tuon huutavan äänen vaikutus oli se, että Kain karkotettiin perheensä luota. Jumala kuitenkin lupasi kostaa seitsenkertaisesti sille, joka tappaisi hänet. Jeesuksen elämän ja kuoleman myötä seitsenkertainen kosto muuttui anteeksiannoksi, mutta ei vain seitsenkertaiseksi. Pietarin kysyessä, kuinka monta kertaa hänen on annettava anteeksi veljelleen, Jeesus vastaa: ”Ei seitsemän vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa.” Abelin veri huusi Kainin karkottamista, sovintoveri taas kutsuu kaikkia Jumalan yhteyteen, sovintoon myös keskenämme. Jumalan kaupungissa, korjatussa yhteydessä hänen kanssaan on ”uuden liiton välimies Jeesus ja vihmontaveri, joka huutaa, mutta ei kostoa niin kuin Abelin veri” (Hepr. 12:24). Ketään ei ajeta pois, jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Sovintoveren ääni tuo rauhan elämääni. Samuli Korkalainen Kirjoittaja on pappi, kanttori ja kirkkomusiikin tohtoriopiskelija Kennelliitto palkitsi koronakoirat Kössin, Miinan, E.T:n ja Valon Erikoissankarikoirina Suomen Kennelliitto palkitsee vuosittain Sankarikoiria, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Tänä vuonna palkittavien Sankarikoirien lisäksi Erikoissankarikoiran arvolla palkitaan lentokentällä työskentelevät, Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry:n kouluttamat neljä koronakoiraa Kössi, Miina, E.T ja Valo. – Nämä neljä palkittavaa koiraa ovat Sankarikoiria aivan omassa luokassaan. Toiminnallaan ne vaikuttavat merkittävästi ihmisten hyvinvointiin ympäri maailman. Ne myös tuovat esille koiran merkityksen yhteiskunnassa mikään ei pysty korvaamaan ihmisen nelijalkaista ystävää, painottaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosentti Anna Hielm-Björkmanin tutkimuksissa on selvinnyt, että koira tunnistaa COVID-19-virustartunnan nopeasti, jopa luotettavammin kuin laboratoriokokeet. Näiden alustavien tutkimustulosten pohjalta Helsinki-Vantaan lentokentällä testataan tämän vuoden loppuun saakka neljän koronakoiran voimin COVID-19-virusta kantavat matkustajat Suomeen saapuvien lentomatkustajien ihopyyhintänäytteistä. Koronakoirat tuovat käytännön hyödyn lisäksi iloa lentokentälle – Koronaepidemian alkaessa mietittiin, olisiko koiran mahdollista tunnistaa COVID-19-virukseen sairastuneet ihmiset. Lähipiirin näytteiden avulla testasimme Kössin kanssa COVID-19-hajun erottelua, ja onnistuihan se. Käynnistimme ensin tutkimusprojektin, ja sen jälkeen koronakoirakoulutuksen sekä Helsinki-Vantaan lentokenttäpilotin matkustajien koronainfektioiden seulomiseksi, kertoo Wise Nosen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen, galgo-mix Kössin ja labradorinnoutaja Miinan ohjaaja. Koronakoirat on otettu lentokentällä vastaan positiivisesti ja ilolla, hän kehuu. Matkustajat ja lentokentän työntekijät tunnistavat koirat ja tulevat tervehtimään. Koronakoirat piristävät monen päivää. – Erityisesti mieleen on jäänyt E.T:n ensimmäisen positiivisen näytteen ilmaiseminen matkustajien näytteistä. Olin ylpeä koirasta ja sen työskentelystä, iloitsee valkoinen paimenkoira E.T:n ohjaaja Anette Kare. Hän oli E.T:n kanssa mukana Wise Nosen syöpähajukoiraryhmässä, kun koronaepidemia alkoi. Tästä oli helppo siirtyä mukaan koronakoirakoulutukseen, joka motivoi todella. Saksanpaimenkoira Valo on myös tehnyt syöpänäytteiden hajuerottelua ennen koronakoiratoimintaan mukaantulemistaan. Valo haistelee näytteitä koirakoululla, sillä se liian isokokoinen toimimaan lentokentän hajuasemalla. Se käy kuitenkin harjoittelemassa toimintaa lentokentällä, kertoo Valon ohjaaja Heli Niuro. – Lentokentällä koirat ovat saaneet innostuneen vastaanoton. Vaikka Valo on iso koira, ihmiset ottavat meihin kontaktia ja koirakin on ollut haltioissaan ihailijoista. Itse koen, että tutkimuksen tekeminen, eli koirien hajutestin vertailu nenänielu/PCR-testiin tekee tästä vielä mielenkiintoisempaa! Koronakoiratoiminta vaatii kokopäiväistä sitoutumista Moni on kysellyt, voisiko oman koiran kouluttaa koronakoiraksi. Koronakoiratoiminta ei ole harrastusta, vaan vaatii sitoutumista kokopäiväisesti, painottavat koiranohjaajat. Koulutus voi myös keskeytyä, jos koiralla ei ole tarvittavia ominaisuuksia hajutyöhön tai toimintaan erilaisissa ympäristöissä. Susanna Paavilainen toivoo, että tulevaisuudessa saataisiin lisää koronakoirakoulutuspaikkoja. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja se on jo nyt osoittautunut erittäin tärkeäksi. Tulevaisuudessa koronakoiratoiminnalle voi olla monenlaista käyttöä. Tänä vuonna palkittavien Sankarikoirien lisäksi Erikoissankarikoiran arvolla palkitaan lentokentällä työskentelevät, Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry:n kouluttamat neljä koronakoiraa Kössi, Miina, E.T ja Valo. Kuva: Jukka Pätynen
• 7 Nro 10 • Viikot 45-48/2020 Helsingin arkkitehtuuri tunnetaan Aallon, Saarisen ja Sonckin kaltaisista nimistä. Näiden mestariarkkitehtien rinnalla, tai ehkä paremminkin taustalla, 1900-luvun todelliset Helsingin kasvot loivat kuitenkin joukko tuntemattomia arkkitehtejä, joiden nimet ovat jääneet suurelle yleisölle varsin vieraiksi. Yksi heistä oli Helge Lundström, hän suunnitteli funkkiskauden Helsinkiin noin 300 kerrostaloa. Suorituksen arvoa nostaa se, että hänellä oli alan koulutusta vain nimeksi. Helge Lundström syntyi 20.2. 1900 Perniössä, myöhemmin Lundströmin perhe muutti Särkisaloon. Kiinnostuksen rakentamiseen Helge sai jo kotoaan, sillä hänen isänsä Johan Lundström oli rakennusmestari. Isä Lundström oli itseoppinut rakennusmestari, joka rakensi Perniöön ja Särkisaloon useita kivinavettoja. Nuori Helge oli isänsä apuna näillä työmailla. Ylioppilaaksi Lundström kirjoitti Hangon Yhteiskoulusta 1921 ja seuraavana vuonna hän saapui Helsinkiin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. Helge ei juurikaan opintojen pariin ehtinyt, sillä nopeasti hän siirtyi suoraan työelämään ja talojen suunnittelijaksi. Aluksi Lundström työskenteli muiden alaisuudessa, mutta pian hän siirtyi itsenäiseksi toimijaksi. Varhaista ammatillista pätevöitymistä auttoi Lundströmin käytännön rakentamisen tuntemus, joka oli tullut rakennusmestari-isän kanssa tehdyistä töistä. Lundströmin kultakausi osui 1930-luvulle, jolloin Helsingissä oli meneillään merkittävä asuinrakentamisen aikakausi. Keskeisinä kohteina tuolloin oli taka-Töölö, myös Kallioon kohosi uutta uljasta funkkisarkkitehtuuria. Nuori Lundström omaksui nopeasti uuden tyylin. Kun hän osasi vielä yhdistää suunnitteluunsa edullisuuden, eli rakennuttajien kannalta hyvän taloudellisen hyötysuhteen, alkoi arkkitehtiylioppilaalle kertyä töitä enempi kuin muille aikalaissuunnittelijoille, samalla saivat arkkitehtiopinnot jäädä. Helge Lundströmin tyyli oli tyypillistä 1930-funkkista. – Hän oli aikakauden keskeinen suunnittelija Helsingissä, niinpä Lundströmiä voi pitää niin sanotun ”töölöis-funkkiksen” tärkeimmistä luojista-jopa se kaikkein tärkein, sanoo arkkitehti Tommi Lindh, joka on tehnyt tutkimustyön ”töölöläis-funktionalismista” vuonna 2002. – Töölötyylillä tarkoitetaan kerrostalorakentamisen ilmenemismuotoa 1930-luvulla, joka levisi Helsingin lisäksi koko Suomeen, Lindh luonnehtii. Töölön lisäksi Lundström suunnitteli huomattavan määrän taloja Kallioon ja Alppiharjuun. Hän oli yksi keskeisistä suunnittelijoista Hakaniemessä, Viherniemenkadun suurkorttelissa, muita huomattavia töitä Kalliossa ovat Hämeentie 34 ja Porthaninkatu 4. Erikoisin Lundströmin töistä on kuitenkin Kolmas linja 5, vuonna 1939 valmistunut talo tunnetaan sen keskellä olevasta pyöreästä pihasta. Helsingissä Lundströmin näkyvin työ on, vuonna 1938 valmistunut Autopalatsi (nykyinen Tennispalatsi). Helge Lundström on suunnitellut rakennuksia enempi kuin kukaan toinen Helsinkiin, mutta miksi hän on kuitenkin jäänyt varsin tuntemattomaksi nimeksi? ”Yksi syy on asuntorakentamisen vaatimattomampi luonne julkiseen rakentamisen verrattuna. Arkkitehtuurin merkkiteokset tunnetaan suunnittelijoiden nimillä, näin ei ole yleensä asuntorakentamisen puolella, jota Lundströmin valtava tuotanto muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on”, Lindh toteaa tutkimuksessaan. Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström kuoli vuonna 1953 kesken aktiivisen suunnittelijauransa. Vain 53-vuotiaana menehtynyt ahkera suunnittelija ehti kuitenkin jättää pysyvän kädenjälkensä Helsingin kaupunkikuvaan. Juhani Styrman (Lähde: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta, Tommi Lindh, 2002) SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29, Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous | Prayer During the Day maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin 12-12:30 • Urkuvartti | Short Organ Recital keskiviikkoisin klo 12-12:15 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 12:15-13 • Pappi tavattavissa keskiviikkoisin klo 16-18 • Viikkomessu torstaisin klo 12-12:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 12:30-13 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • 08.11. klo 10-11:30 Messu Tuomiokirkossa • 15.11. klo 10-11:30 Messu Tuomiokirkossa • 22.11. klo 10-11:30 Tuomiosunnuntain messu Tuomiokirkossa • 29.11. klo 10-11:30 1. adventtisunnuntain messu Tuomiokirkossa Mikael Agricolan kirkko • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12-13 • Isoskoulutus eli ISKO tiistaisin klo 17-19 • Nuortenilta keskiviikkoisin klo 18-19 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19-20:30 • Family Club | Perhekerho perjantaisin klo 09:30-12 • Anglikaanien pyhäkoulu | Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-10:30 • Sung Eucharist | Anglikaaninen messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • Messu sunnuntaisin klo 1213:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-20 • 04.11. klo 13 SenioriFoorum-Tommy Hellsten: Ihmisen näköinen elämä • 11.11. klo 13 SenioriFoorum-Ruuttunen & Ingerö: Sinuhun turvaan Jumala • 14.11. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta • 18.11. klo 13 SenioriFoorum-Niko Huttunen: Uuden testamentin uusi käännös • 25.11. klo 13 SenioriFoorum-Valtaoja & Pihkala: Elämän mielen jäljillä • 28.11. klo 15 Akateemisen puhallinorkesterin konsertti • 28.11. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta • 29.11. klo 12-13:30 1. adventtisunnuntain messu Mikael Agricolan kirkossa Suomenlinnan kirkko • Koululaisten Olkkari tiistaisin klo 14-17 • Kaikille avoimet keskiviikkokahvit keskiviikkoisin klo 14-16 • Isojen Olkkari torstaisin klo 16:30-18:30 • 14.11. klo 10-15 Kutsu rauhaan-hiljaisuuden päivä Suomenlinnan kirkossa • 15.11. klo 14-15:30 Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa • 22.11. klo 14 Syksyn säveliä -konsertti Suomenlinnan kirkossa Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 12-12:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-08:30 • Kuorokerho Vanhan kirkon varpuset keskiviikkoisin klo 14:3015:30 • Raamattupiiri torstaisin klo 16:30-18 • Messu sunnuntaisin klo 1011:30 • 29.11. klo 10-11:30 1. adventin messu Vanhassa kirkossa Katajanokan seurakuntakoti • Perjantaisin klo 10-12 Perhekahvila Katajanokan seurakuntatalolla Meritullin seurakuntatalo • Torstaisin klo 15-17 Perhekerho Meritullin seurakuntatalolla Annankulma • Annankulman olohuone avoinna torstaisin klo 11-12 ja klo 13-14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin klo 9-10 ja klo 11-12 Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin klo 14-15 Bulevardin pihasalissa • Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18-19 Bulevardilla Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin ja tiistaisin klo 09:30-12 • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Vauvaperhekerho tiistaisin klo 13-14:30 • Kappelikahvila tiistaisin klo 14-16 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18:15-20:15 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • Kappelin musiikkiryhmän harjoitukset torstaisin klo 18-19:30 • Messu sunnuntaisin klo 12 • Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12-13 • 11.11. klo 17:30 Iso korva -keskusteluilta • 28.11. klo 10-16 Neuleretriittipäivä • 29.11. klo 12 1. adventin luottamuksen messu • 01.12. klo 17-19 Yksinhuoltajien olohuone Jätkäsaaressa Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström loi funkkis-Helsingin kasvot Lundströmin työt olivat varmaa ja ympäristöön istuvaa arkkitehtuuria. Vuonna 1938 valmistun talo erottuu katukuvasta sileän ja karkea rappauksen vaihtelulla, joita on korostettu eri väreillä. Kuva: Juhani Styrman. Lundströmin tavaramerkki olivat pitkät ja näyttävän näköiset ovenkahvat. Viherniemenkatu 7 (1940). Kuva: Juhani Styrman. Lundströmin suunnittelema pyöreä sisäpiha on harvinaisuus Helsingissä. Kuva: Jaakko Mattila.
• 8 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 Bulevardi 15 B 17, 010 279 0621 www.bulevardinhammaslaakari.fi Tervetuloa yksilöllisesti palvelevalle hammaslääkäriasemalle Nykyaikainen hammaslääkärin vastaanottomme sijaitsee Bulevardin varrella. Meillä sinut kohdataan yksilöinä, parastasi ajatellen. Hoidamme potilaita vauvasta vaariin. Myös pelkopotilaat ovat vastaanotollemme tervetulleita. Tarjoamme kokonaisvaltaista hoitoa: Protetiikkaa, hampaiston ja purennan kuntoutusta, esteettistä hoitoa, implanttihoitoa, kirurgiaa sekä suuhygienistien palveluja. Kelan suorakorvausmenetelmä on käytössämme. Varaa aika numerosta 010 2790 621. Puuttuuko sinulta hammas? Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon. Hammastarkastus uusille asiakkaille 31.12.2020 saakka 30€. Hinnassa huomioitu Kela-korvaus, (joka toinen vuosi) Helsinki jatkaa investointejaan kaupungin kasvuun Audiokauppa YRITYSESITTELY Audiokaupan omistajan isä perusti Highend Studio nimisen hifikaupan Punavuoreen (Freda27) vuonna 2000. Audiokaupan nykyinen omistaja Tuomo Isoranta osti isältään yrityksen kuluttajaliiketoiminnan vuonna 2012 ja Audiokauppa sai alkunsa 2013. 2013-2015 avattiin Ouluun, Turkuun ja Tampereelle myös Audiokaupat, mutta Fredan myymälä on aina ollut myynnillisesti suurin Audiokauppa. Audiokauppa toimi Fredalla ensimmäiset 7 vuotta todella pienissä tiloissa (alle 50 neliötä) ja näissä tiloissa työskenteli välillä jopa 5 työntekijää. – Tilantarve oli huutava jo pitkään, mutta sopivia tiloja ei noin vain löytynyt kunnes kesällä 2019 huomasn samassa korttelissa vapautuvan tilan. Toimin nopeasti ja sopimus tehtiin jo pari päivää sen jälkeen, kertoo Isoranta. Parin kuukauden remontoinnin jälkeen avattiin uusi myymälä 1.10.2019 Freda 33:ssa. Uusi myymälä on kahdessa kerroksessa ja tilaa on yhteensä noin 200 neliötä. Alakerran tyhjään betonikellariin tehtiin ison remontti, jotta siitä saatiin kunnon kotiteatteriesittelytila. Alakerrassa on esillä useampia videotykkejä 120” valkokankaan kanssa sekä täydellinen 13-kanavainen Dolby Atmos äänentoisto. Yläkerrassa esittellään hifilaitteita, kaiuttimia ja kuulokkeita sekä myös olohuoneeseen sopivaa isoa 100” tykki/valkokangas settiä. Audiokaupasta löytyy laajin valikoima laatukaiuttimia heti testattavaksi. Hintaluokka on laaja, esillä olevia kaiuttimia on noin sadasta eurosta 30000 euroon. Akustiikka on tärkeä teema nykypäivän asunnoissa ja toimitiloissa. Etätyön lisääntyessä kodin kaikuminen on ongelma etäpalavereissa ja puheluissa. Audiokaupasta löytyy useita akustiikkaratkaisuja paneeleista akustiikkaverhoihin ja akustiikkataideteoksiin. Audiokaupalla on 7 työntekijää sekä myös asentaja töissä. Kaikki myydyt laitteet asennetaan tarvittaessa asiakkaalle, pienistä kytkentätöistä koko kodin äänenja kuvantoiston avaimet käteen -periaatteella. Fredan myymälässä on esillä myös yrityksille suunnattua esitystekniikkaa. Yritysmyyjämme on paikalla arkisin, jos tarvitaan automaatiota tai vaativampia ratkaisuja yrityskäyttöön. Telakkakadun uusi pyöräkaista Eiranrannan kohdalta. Kuvattu 26. lokakuuta 2020. Telakkakatu valmistuu yli puoli vuotta etuajassa Leudot talvet eivät selitä aikataulun alitusta, sillä rakentaminen pitää resursoida hyvissä ajoin. – Talvella 2019-2020 oli aikataulun mukaisesti hiljaisempi vaihe. Kukaan ei osaa ennustaa säätä tarkasti pitkälle ennakkoon, joten työmaa eteni silloin pienemmillä panoksilla. Muuna aikana aikataulu alittui, koska reagoimme nopeasti muutostarpeisiin ja ongelmiin. Kiitos kuuluu myös ratkaisukeskeiselle ja taitavalle urakoitsijalle, rakennustöiden valvojana toiminut Antti-Juhani Lehtinen kaupunkiympäristön toimialalta sanoo. Uudet pyöräkaistat, raitiovaunukiskot ja kunnallistekniikka Entistä leveämpi Telakkakatu on tulevaisuudessa tärkein kulkuväylä lähivuosina rakentuvaan Hernesaaren kaupunginosaan. Katua reunustavat erilliset jalkakäytävät, yksisuuntaiset pyöräkaistat ja sen keskellä kulkee pian raitiovaunu kahteen suuntaan. Pienet poikkikadut risteävät Telakkakadusta ylijatketuilla jalkakäytävillä, jotka osaltaan ohjaavat liikenHelsingin talousarviota laaditaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Globaali koronaviruspandemia on vaikuttanut talouteen niin maailmanlaajuisesti kuin Helsingissä. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa Helsingin on mahdollista laatia budjetti, jossa käyttötalouden menot kasvavat ja investointitaso pysyy korkeana. Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotus vuodelle 2021 on elvyttävä ja vakauttava. Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, joten kaupungin talous oli vahvalla pohjalla koronaepidemian alkaessa. Taloudelliselle äkkijarrutukselle ei näin ollen ole tarvetta. Kriisin kestosta tai lopullisesta syvyydestä ei kuitenkaan ole tietoa. Etenkin kaupungin tulopohjaan liittyy tulevien vuosien osalta merkittävää epävarmuutta samalla, kun epidemia kasvattaa Helsingin palveluja hoitovelkaa. – Tämä aika ja tilanne on haastava, mutta ei epätoivoinen. Helsingin taloutta on vuosikausia hoidettu vastuullisesti, ja sen vuoksi meillä on mahdollisuus laatia nyt näinkin elvyttävä budjetti. On syytä kiittää myös valtiota merkittävästä vastaantulosta koronakriisistä aiheutuneiden haasteiden lievittämisessä. Kaupungin taloudenpidon on kuitenkin kaikkina aikoina oltava pitkäjänteistä ja siksi jo nyt on luotava polku sille, että taloutta hoidetaan vastaisuudessakin yhtä vastuullisesti, jotta Helsinki selviää tulevistakin ennakoimattomista kriiseistä, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Investointeja lainarahoituksella Koronaepidemian vuoksi kaupungin menot kasvavat ja verotulot vähenevät. Kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät ensi vuoden talousarviossa aiempiin vuosiin verrattuna. Taloussuunnitelmakaudella 2021–2023 investointeja joudutaan rahoittamaan merkittäviltä osin lainarahoituksella. Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Vuosina 2022–2023 lainakanta kasvaa keskimäärin 240 miljoonalla eurolla. Vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,7 miljardia euroa eli 2 500 euroa asukasta kohden. Vuoden 2019 lopussa Helsingin lainakanta oli 1,0 miljardia euroa eli 1 550 euroa asukasta kohden. Ensi vuoden talousarvion lähtökohtana on, että lainakanta korkeintaan kaksinkertaistuu vuodesta 2019 vuoteen 2024 mennessä. Tavoitteena tulee sen jälkeen olla velkaantumisen pysäyttäminen ja lainakannan asteittainen vähentäminen. Investointitaso pysyy korkeana Taloussuunnitelmavuosien 2021–2023 investoinnit ovat noin 835 miljoonaa euroa vuosittain. Luku sisältää liikenneliikelaitoksen (HKL) ja muiden kaupungin liikelaitosten investoinnit. Kaupunkistrategian mukaisesti merkittävä osa investoinneista kohdistuu asuntotuotantotavoitteen (7 000 aloitettua asuntoa) saavuttamiseen. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Raide-Jokerin toteuttamista jatketaan ja varaudutaan Kruunusillat-hankkeen rakentamisen alkamiseen. Investointeja on jouduttu tarkistamaan heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi verrattuna edellissyksyn taloussuunnitelmaan. Tästä huolimatta talousarvion 2021 investointitaso on suurempi kuin edellisvuosien toteutuneet investoinnit. Kaupungin toimintamenot kasvavat 2,69 prosenttia verrattuna vuoden 2020 talousarvioon. Toimintamenot kasvavat talousarviossa 2021 erityisesti peruspalveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian vuoksi erityisiä kustannuspaineita. Raide-Jokerin infra on Helsingin kaupungin suurin investointikohde vuosina 2021-2023. Kuva: Raide-Jokerin kuvapankki.
• 9 Nro 10 • Viikot 45-48/2020 Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Tarjous voimassa 1.12.2020 asti. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin www.keskustanelainkauppa.com Kalevankatu 14 00100 Helsinki Puh. (09) 602 413 ? jyrsijöille ja kaneille löydät laadukkaat pelletit, kuivikkeet sekä hyvälaatuisen kotimaisen heinän, herkuissa myös terveellisiä viljattomia vaihtoehtoja ? suuri valikoima häkkejä, myös isoja kokoja ? edulliset "eläinpaketit" ? keskustan laajin leluvalikoima ? kotimaiset pakastetuotteet, myös kissoille ? kissoille ja koirille viljattomat vaihtoehdot, myös herkuissa! ? terveelliset ja maistuvat "treenipalat", myös irtomyynnissä Tervetuloa! Tervetuloa! Kodin karvaiset lemmikit ovat Kodin karvaiset lemmikit ovat erikoisalaamme – keskustan laajin erikoisalaamme – keskustan laajin valikoima ruokaa, tarvikkeita ja valikoima ruokaa, tarvikkeita ja leluja, 170 m leluja, 170 m 22 kahdessa tasossa kahdessa tasossa Helsinki jatkaa investointejaan kaupungin kasvuun Telakkakadun näkymä Tehtaankadun kulmasta. Kuvattu 26. lokakuuta 2020. Telakkakatu valmistuu yli puoli vuotta etuajassa nettä pieniltä asuinkaduilta alueen liikenteen kokoojakadulle eli Telakkakadulle. Ylijatketulla jalkakäytävällä kävelijä ei varsinaisesti ylitä ajoväylää, vaan ajoneuvo ylittää jalkakäytävän. Uututtaan hohtavan asfaltin ja kiveyksien alla on kokonaan uusittu kunnallistekniikka. Kadulle on rakennettu uudet vesijohdot, kaukolämpöja kaukokylmäputket sekä asennettu sähköja teleliikennekaapeleita. Uusien hulevesiviemärien ansiosta sadevedet pystytään nyt erottamaan muista viemärivesistä. Linja 6 Eiranrantaan keväällä 2021 Raitiovaunu 6 kääntyy jatkossa Bulevardin päästä kohti Eiranrantaa ja jatkaa tilapäiselle päätepysäkilleen Hernesaaren pohjoisosaan. Linja aloittaa kulkunsa suunnitelmien mukaisesti keväällä 2021. Raitiolinjan ajolangat asennetaan paikoilleen alkuvuoden 2021 aikana. Ajolankojen asentaminen voi aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Raitiolinjan jatko kohti Hernesaaren kärkeä rakennetaan arviolta vuosina 20232024. Telakkakadun varressa jatkuu Telakkarannan uuden asuinalueen rakentaminen. Hernesaaren alue on purkuja esirakentamisvaiheessa. Nämä suuret rakennuskohteet voivat vaikuttaa myös Telakkakadun elämään siten, että katu joudutaan paikoin avaamaan myös tulevina vuosina. Veroprosentti pysyy ennallaan Vuosikate on vuoden 2021 talousarviossa 568 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 174 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä vuosikate oli 741 miljoonaa euroa ja sillä kyettiin rahoittamaan investoinnit 98-prosenttisesti. Vuoden 2021 talousarviossa investointien tulorahoitusprosentti laskee 71 prosenttiin. Vuoden 2021 talousarviossa kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 2 750 miljoonaa euroa, joka on 0,5 prosenttia vuoden 2020 ennustetta enemmän. Verotilityksiä on siirtynyt vuodelle 2020, jonka vuoksi kunnallisverotulo muodostuu korkeammaksi kuin palkkasumman yleinen kehitys antaisi olettaa. Talousarvioehdotuksessa 2021 kunnallisveroprosentti 18,0 pysyy ennallaan. Vuonna 2021 yhteisöverotuoton arvioidaan olevan 598 miljoonaa euroa, joka on 17,3 prosenttia vuoden 2020 ennustetta enemmän. Korkeaa kasvuprosenttia selittää vuoden 2020 yhteisöverotuottojen jääminen talousarviota matalammaksi ja kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen 10 prosenttiyksikön korotuksen jatkuminen myös vuonna 2021. Vuonna 2021 valtionosuuskertymän arvioidaan laskevan vuoden 2020 yli 400 miljoonan euron kertymästä 312 miljoonaan euroon. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä kuntien välisen verotulopohjan erojen tasaus on vuoden 2021 osalta noin -380 miljoonaa euroa. Tasauksen eli Helsingiltä muualle maahan siirrettävien verotulojen kasvu on ollut viime vuosina vauhdikasta: vielä vuonna 2017 tasaus oli -289 miljoonaa euroa. Talouden vakauttaminen Koronakriisin aiheuttama epävarmuus, suunnitteilla oleva sote-uudistus, kuntien velvoitteita lisäävät lakiuudistukset ja väestön nopea ikääntyminen aiheuttavat kaupungin taloudelle merkittäviä haasteita lähitulevaisuudessa. Vastuullinen taloudenpito edellyttää kaupungilta määrätietoisia toimenpiteitä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Kaupunki käynnistää ensi vuoden aikana tuottavuutta ja taloudellisuutta parantavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat digitalisaatioon, henkilöstöön, palveluverkkoon ja toimitiloihin sekä toiminnan kehittämiseen. Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi esitetään, että Helsinki luopuu vuoden 2021 alusta lukien kaupunkiyhteisestä tulospalkkiojärjestelmästä ja jatkaa vaikuttavampien palkitsemisen menetelmien kehittämistä. Kaupunkitasoiset talouden vakauttamisen toimenpiteet kohdistuvat usealle vuodelle. Tarkempia toimenpiteitä valmistellaan vuoden 2021 aikana. Helsingin on akuutin talouskriisin keskellä ja talouden vakauttamisen rinnalla luotava edellytyksiä uudelle kasvulle. Talousarvioehdotus sisältää panostuksia digitalisaation parempaan hyödyntämiseen ja uutta luovaan elinkeinopolitiikkaan. Tavoitteena on varmistaa, että digitalisaation hyödyt edistävät kaupungin elpymistä koronakriisistä ja tuottavat parempia palveluita kaupunkilaisille. Elinkeinopolitiikan toimin vahvistetaan erityisesti vastavalmistuneiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Valtuusto päättää 9. joulukuuta Helsingin kaupunginhallitus käsitteli talousarvioehdotusta ylimääräisessä kokouksessaan 29. lokakuuta. Käsittely jatkuu seuraavaksi kaupunginhallituksessa edustettuina olevien poliittisten ryhmien välisillä neuvotteluilla, joiden tuloksen perusteella kaupunginhallitus laatii ehdotuksen talousarviosta kokouksessaan 9. marraskuuta. Talousarvio tuodaan päätettäväksi kaupunginvaltuustoon marraskuussa, ja valtuusto tekee päätöksen ensi vuoden budjetista 9. joulukuuta. Raide-Jokerin infra on Helsingin kaupungin suurin investointikohde vuosina 2021-2023. Kuva: Raide-Jokerin kuvapankki. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani @ hevosmaailma 5/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Reissukissa tutkii saaret ja niemet Lulu pelasti emäntänsä huumeista Emil rakastaa Emil rakastaa kuvauksia kuvauksia Minä Minä olen olen tähti! tähti! Ragdollin amerikanserkku Ragdollin amerikanserkku Jättimäinen ragamuffin Jättimäinen ragamuffin jo pentuna aika jytky! jo pentuna aika jytky! Eurooppalainen Suomen oma kansalliskissa Nyt valitaan söpöin mirri! 5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin
• 10 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 Helsinkiläiset siivonneet talkoovoimin koko Helsingin rantaviivan Talkoilla on saatu siivottua yhteensä 130 kilometriä merenrantaa, eli Helsingin koko rantaviivan pituuden verran. Kuva: Milla Koivisto Keväällä 2019 käyntiin polkaistu SATAKOLKYT-kampanja jatkaa innostamista rannoilla liikkumiseen ja niiden siivoukseen vuoden 2021 loppuun asti. Kampanjan nettisivuilta satakolkyt.fi löytyy interaktiivinen kartta, joka näyttää milloin mikäkin ranta on viimeksi siivottu. Kuka tahansa voi varata kartalta pätkän rantaa ja lähteä siivousretkelle. Kun rannan ilmoittaa siivotuksi kartalle, sen väri muuttuu punaisesta vihreäksi ja siivoaja saa halutessaan oman nimensä näkyviin rannan kohdalle. – Kartan avulla yksittäinen rannan siivoaja tai siivousporukka liittyy osaksi suurempaa talkooyhteisöä. Näin huomataan, ettei kukaan tee tätä yksin. Yhdessä saamme enemmän aikaan ja yhteisöllinen ympäristötyö on motivoivampaa ja merkityksellisempää, SATAKOLKYT-koordinaattori Karoliina Eronen selittää. – Rantojen siivoukseen ovat osallistuneet koululuokat, yksittäiset ihmiset sekä monenlaiset ryhmät, kaveriporukoista järjestöihin. Myös useat yritykset ovat järjestäneet rantatalkoita osana tyhy-päiviensä ohjelmaa. Nähtiinpä koronakeväänä vähän erilainen keikkakin, kun yksi bändi kävi siivoamassa rantoja, Eronen jatkaa. Idea on lähtöisin nuorilta – välineet voi lainata kirjastosta Alun perin idea siivouskampanjaan on lähtenyt helsinkiläisiltä nuorilta, joiden huoli roskaantumisesta on noussut kyselyissä esiin. Toisaalta roskaantumisen ratkaisut ovat melko yksinkertaisia: kuka tahansa voi lähteä keräämään roskia. – Osallistujat ovat kokeneet roskien keruun olevan meditatiivista, koukuttavaa, innostavaa ja erittäin palkitsevaa. Konkreettinen teko ympäristön puolesta voimaannuttaa, kun työnsä tulokset näkee heti, Eronen kertoo. Jotta siivoaminen olisi mahdollisimman helppoa, roskapihdit ja roskapussit saa lainattua kirjastoista. Siivouskampanja jatkuu vuoteen 2021 asti, mutta rannat on siivottava joka vuosi uudestaan, osa useampaankin kertaan vuodessa. Siivota voi ympäri vuoden, paitsi silloin kun lumi peittää maan. – Myöhäinen syksy ja alkukevät ovatkin parasta siivousaikaa, koska silloin roskat on helpompi löytää, kun kasvillisuus ei peitä niitä, Eronen vinkkaa. Helen asentaa lähes 50 uutta sähköauton latauspistettä Vuosien 2019-2020 aikana tuhannet helsinkiläiset ovat innostuneet mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Talkoilla on saatu siivottua yhteensä 130 kilometriä merenrantaa, eli Helsingin koko rantaviivan pituuden verran! Samalla rannoilta on kerätty pois roskaa satoja jätesäkillisiä. Helenin julkinen latauspisteverkosto käsittää tällä hetkellä 166 pistettä, joista osa on pikalatauspisteitä ja osa keskinopeita latauspisteitä. Kuva: Helen Oy/Tiina Tervo Helenin julkisten latauspisteiden määrä nousee jo reilusti yli kahdensadan, kun uusia sähköauton latauspisteitä asennetaan Helsingin kaupungin 13 liikuntapaikalle. Uudet latauspisteet saadaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. Helenin kaikilla julkisilla sähköauton latauspisteillä auto latautuu uusiutuvalla tuulisähköllä. Uusia latauspisteitä tulee Talin, Kivikon, Oulunkylän, Vuosaaren, Ruskeasuon, Mustikkamaan, Käpylän, Siltamäen ja Meilahden liikuntapuistoihin sekä Paloheinän ulkoilualueelle, Itäkeskuksen uimahallille ja Velodromin pysäköintialueelle. Kohteita on yhteensä 13, ja latauspisteitä asennetaan yhteensä 46 kpl. Kaikki latauspisteet ovat keskinopeita ja soveltuvat sekä sähköettä hybridiautoille. Helenin julkinen latauspisteverkosto käsittää tällä hetkellä 166 pistettä, joista osa on pikalatauspisteitä ja osa keskinopeita latauspisteitä. Uusien kohteiden valmistuttua latauspisteiden kokonaismäärä on 212. – Liikuntapuistojen latauspisteet palvelevat paitsi liikuntapaikkojen käyttäjiä myös lähiseudun asukkaita. Latauspisteitä tulee myös sellaisille alueille, joilla ei aiemmin ole ollut latausmahdollisuutta. Näin pystymme tarjoamaan asiakkaillemme yhä paremmat edellytykset helppoon sähköautoiluun, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Jere Jokinen Helenistä. – Toivomme, että kuntoilijat saapuisivat liikuntapaikoillemme esimerkiksi pyöräillen tai kävellen. Aina autotta liikkuminen ei tietysti ole mahdollista, joten on hienoa, että nyt on tarjolla entistä enemmän julkisia latauspisteitä sähköautoille. Näin liikuntapaikkamme ovat tältäkin osin tekemässä Helsingistä hiilineutraalimpaa, sanoo liikuntajohtaja Tarja Loikkanen Helsingin kaupungilta. Helenin tavoitteena hiilineutraalius sähköistä liikennettä vahvistetaan Helsingin julkinen latausverkosto on Suomen laajin. Helen on kehittänyt aktiivisesti pääkaupungin sähköistä liikennettä jo yli 10 vuoden ajan. Tämän vuoden syyskuussa Helen avasi myös Helsingin ensimmäisen sähköautojen suurteholaturin Suvilahteen. – Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiajärjestelmä vuoteen 2035 mennessä. Sähköautoilun suosio kasvaa vauhdilla, ja panostaminen sähköiseen liikenteeseen on yksi tärkeistä toimista matkallamme tavoitteeseen. Kasvatamme latauspisteverkostoamme edelleen ja teemme latauksesta entistä helpompaa ja kestävämpää. Kaikki Helenin julkiset sähköauton latauspisteet käyttävät tuulisähköä, sanoo ratkaisuliiketoiminnan johtaja Sari Mannonen Helenistä. Sähköautojen latausta on sujuvoitettu Helen Lataus -palvelulla. Helen Latauksen asiakkaat voivat hyödyntää Helenin laajaa latausverkostoa niin Suomessa kuin ulkomailla. Palvelu toimii yhdellä RFID-tunnisteella tai mobiilisovelluksella ja veloitus tapahtuu toteutuneiden lataustapahtumien perusteella ilman kuukausimaksua. • Uudet sähköauton latauspisteet rakennetaan kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan liikunnan palvelukokonaisuuden toimipisteiden pysäköintialueille. • Kohteita on 13 ja latauspisteitä asennetaan 46 kpl. • Latauspisteet ovat keskinopeita, 22 kW Type 2 -pisteitä ja soveltuvat sekä sähköettä hybridiautoille. • Latauspisteiden asennus on aloitettu ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. • Julkisten latauspisteiden määrä kasvaa yli 210:een (nyt 166 kpl). Uusien latauspisteiden sijainnit: 1. Talin liikuntapuisto 2. Velodromin pysäköintialue 3. Paloheinän ulkoilualue / Paloheinän maja 4. Itäkeskuksen uimahalli 5. Kivikon hiihtohalli / Kivikon liikuntapuisto 6. Oulunkylän liikuntapuisto, eteläinen pysäköintialue, Käskynhaltiantie 7. Oulunkylän liikuntapuisto, pohjoinen pysäköintialue, Hirsipadontie 8. Vuosaaren liikuntapuisto 9. Ruskeasuon liikuntapuisto 10. Mustikkamaan liikuntapuisto 11. Käpylän liikuntapuisto 12. Siltamäen liikuntapuisto 13. Meilahden liikuntapuisto FAKTA
• 11 Nro 10 • Viikot 45-48/2020 Kaupunkilaislasten terveys koheni luontoaltistuksen myötä Marja Roslundin väitöstutkimus osoittaa monipuolisen luontoaltistuksen edistävän kaupunkilaislasten immuunitasapainoa elimistön mikrobiston kautta. Samaan aikaan mikrobistoa uhkaavat kaupungin haitta-aineet. Marja Roslund on Lahden Yliopistokampuksella toimiva väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston luontopohjaiset ratkaisut -tutkimusryhmässä. Tutkimusryhmä selvittää yhteyksiä immuunivälitteisten sairauksien, biodiversiteetin vähenemisen ja kaupunkien saastumisen välillä sekä pyrkii kehittämään ratkaisuja näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Roslundin väitöstutkimus käsittelee biodiversiteetin ja saastumisen vaikutuksia kaupunkilaislasten terveyteen. Päiväkoti-ikäisiin lapsiin kohdistuva tutkimus on uraauurtava, sillä syy-seuraussuhteita luontoaltistuksen, haitta-aineiden ja immuunisäätelyn välillä on tutkittu vielä varsin vähän. Tulosten valossa interventiotutkimus onnistui erinomaisesti: – Eniten olen ylpeä siitä, että tutkimusryhmämme onnistui todistamaan, miten suhteellisen yksinkertaisilla toimilla voimme vähentää immuunivälitteisten häiriöiden riskiä myös kaupunkilaisten keskuudessa. Nämä häiriöt, kuten allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet etenkin kaupungistuneiden maiden väestössä, mikä kuormittaa suuresti kansanterveyttä ja -taloutta, Roslund summaa. Luonnon terveyshyödyt näkyivät nopeasti Päiväkotitutkimuksessa lasten elinympäristöä muutettiin luonnonmukaisemmaksi ja positiiviset seuraukset näkyivät jopa selvemmin kuin Roslund oli odottanut: – Oli yllättävää, että yhteys mikrobiomin ja immuunisäätelyn muutoksen välillä näkyi jo kuukauden sisällä ja uuden viherpihan saaneet lapset erosivat mikrobistoltaan lapsista, jotka edelleen leikkivät tavanomaisella ”harmaalla” päiväkotipihalla. Luontoaltistuksen vaikutuksen merkitystä tukee sekin seikka, että viherpihalla leikkivien lasten mikrobisto muuttui samankaltaiseksi kuin luontopäiväkotilapsilla, jotka vierailevat usein metsässä. Mutta koska nämä yhteydet mirkobiston ja immuunisäätelyn välillä ovat monimutkaisempia kuin Tokion metroverkosto, lisätutkimusta tarvitaan vielä ja paljon, Roslund kertoo. Roslund suosittelee väitöskirjaansa tutustumista päättäjille, kaupunkisuunnittelijoille ja kaikille, keillä on jo tai tulossa oma lapsi. – Puolituttavani ihmetteli miksi hänen lapsellaan kehittyi tyypin 1 diabetes kun hänen tai vaimon suvussa tällaista ei ole aiemmin ole ollut, ja lääkäri oli todennut ”ei sille mitään olisi voinut”. Sekä tuttavalleni, että tälle lääkärille ja muille samaa asiaa pohtiville, voin suositella väitöskirjaani perehtymistä. Ja koska ratkaisut perustuvat ennalta ehkäisyyn, niin suosittelen ainakin suomenkielisen tiivistelmän lukemista ihan kaikille, eikä vasta sitten kun jokin sairaus on jo puhjennut. Mikrobitkin kaipaavat monimuotoisuutta Mikrobit vaikuttavat kaikkeen elämään ja niitä tutkimalla voidaan avata ovia uusille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ratkaisuille. Tämä potentiaali sai Roslundinkin alun perin kiinnostumaan aiheesta: – Erityisesti minua kiinnosti mahdollisuus kehittää ratkaisuja kaupungissa asuvien, etenkin lasten, terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi minusta niin sanottu mikrobimaailman ”musta laatikko” on suunnattoman hämmästyttävä, monimuotoinen ja vielä pitkälti selittämätön. Me emme näe mikrobeja, mutta ne ovat kaikkialla, ne hoitavat monia elintärkeitä tehtäviä sekä luonnossa että kehossamme ja toisaalta ne voivat myös tuhota meidät. Nämä asiat kiinnostavat edelleen, tuntuu että mikrobien mustaa laatikkoa on raotettu ehkä millimetri, jos sitäkään. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa haasteita myös mikrobeille. Roslundin mukaan monimuotoisen luonnon katoaminen johtaa usein tauteja aiheuttavien mikrobien runsastumiseen. Näitä mikrobeja voi esiintyä runsaasti vaikkapa ostoskeskuksessa, kun taas metsän mikrobiomi kykenee säätelemään itse itseään: – Terve mikrobiomi on monimuotoinen, jolloin mikrobit rajoittavat toistensa kasvua eikä taudinaiheuttaja pääse yksin vallalla. On olemassa sanonta: Kun sinulla on hyviksiä pöytävieraana, pahikset eivät pääse vallalle. Monimuotoisen luonnon vähentyessä, myös ihmisten hyvinvointi laskee. Monimuotoinen luonto voi suojata myös saasteiden haitallisilta vaikutuksilta, Roslund havainnollistaa. Käytännön sovelluksille on kysyntää, mutta ajattelutapojen muutosta tarvitaan Tutkimusryhmä pyrkii keksimään ratkaisuja, joiden avulla monimuotoinen luonto voidaan tuoda kestävällä tavalla osaksi kaupunkisuunnittelua ja sitä kautta kaupunkilaisten arkea. Luontoaltistuksen edut huomioivia ratkaisuja on jo saatukin käytäntöön ja lisää suunnitellaan: – Olemme kehittäneet yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa pihasuunnittelun vyöhykemallin, jota on kokeiltu muun muassa Espoon Vallipuiston päiväkodissa. Lahdessa Humpulan päiväkodin pihasuunnitelmiin on otettu ideoita mallistamme, mutta nähtäväksi jää millainen pihasta lopulta tulee. Lahden päiväkoti Villapiiparissa näitä suunnitelmia piti myös hyödyntää. Roslundin mukaan hyödyistä huolimatta kestävällä kaupunkikehityksellä on vielä lukuisia haasteita voitettavanaan esimerkiksi resursseihin, yhteistyötapoihin ja lainsäädäntöön liittyen: – On monia syitä miksi pihoja ei vielä suunnitella luontoaltistuksen kannalta optimaalisiksi: käytettävissä oleva budjetti, vanhan kaavan noudattaminen on helpompaa, vanhat turvallisuusohjeistukset ja huoltovarmuus. Tarvitaan ajattelutapojen muutosta sekä yhteistyötä mm. suunnittelijoiden, tutkijoiden ja ohjeistuksien laatijoiden keskuudessa. Nykyisin pihat suunnitellaan mielellään huoltovapaiksi mahdollisimman halvalla, mikä usein tarkoittaa asfalttia, hiekkaa ja muovimattoa. Samalla riski immuunijärjestelmän epätasapainoon maksimoituu, Roslund kuvaa tilannetta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää omassa elämässään jo nyt Jokaista kaupunkilaista koskettava hyvä uutinen on se, että luontoaltistuksen eduista nauttiminen ei vaadi paljoa. Roslund suosittelee vahvasti ulkoilemaan monimuotoisessa metsässä niin usein kuin mahdollista: – Metsässä voi marjojen poiminnan ja sienten keräämisen lisäksi esimerkiksi harrastaa liikuntaa, joogata tai etsiä geokätköjä. Lasten kanssa voi yhdessä askarrella luonnonmateriaaleista sekä hoitaa puutarhaa tai parvekeja kotiviljelyksiä, Roslund listaa vaihtehtoja. Aikuisen immuunipuolustus ja hyvinvointi hyötyvät luontoaltistuksesta, mutta erityisen tärkeää altistus on varhaislapsuudessa, jolloin immuunipuolustuksen pohja kehittyy. Jo raskausaikana kannattaisi ottaa metsäkylpyjä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta liikkua luonnossa tarpeeksi. Roslund ja muu tutkimusryhmä tiedostavat tämän ja muitakin vaihtoehtoja on tulossa tarjolle: – Jos aikaa, halua tai mahdollisuutta normaalille jokapäiväiselle luonnossa liikkumiselle ei ole, tutkimusryhmämme kehittämiä kuluttajatuotteita, kuten ihonhoitotuotteita on jo saatavilla, ja lisää tuotteita todennäköisesti syntyy lähitulevaisuudessa. Väitös Lahdessa ja kohti uusia haasteita Roslundilla on jo selvillä seuraavien tutkimusten suuntaviivat. Hän on mukana käynnissä olevassa PREVALL-tutkimuksessa, jonka tavoitteena on kehittää tapoja atooppisen allergian herkistymisen ehkäisyyn sekä EU:n rahoittamassa Horisontti 2020 HEDIMED -hankkeessa, jossa yhdistetään suuri määrä tietoa immuunivälitteisistä sairauksista useista eri kliinisistä tutkimuksista. Hankkeessa pyritään arvioimaan sairauksien syitä ja biologisia mekanismeja. Seuraavaksi vuorossa on väitöstilaisuus Lahden Yliopistokampuksella, jossa Roslund on tutkimustaankin tehnyt. Lahtea Roslund kuvaa tutkimusja kehitysmyönteiseksi paikaksi ja kertoo pitäneensä yhteyttä kaupungin toimijoihin omankin väitöskirjatutkimuksensa tiimoilta. Marja Roslund omistaa väitöskirjansa kaikille maailman lapsille: ”Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus leikkiä monimuotoisessa luonnossa asfalttipihojen sijaan.” FM Marja Roslund väitteli 30.10. Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Associations between biodiversity, pollution, the commensal microbiota of children, and immune response”. Väittelijä Marja Roslund. Kuvaaja: Kerttu Roslund. Marja Roslund omistaa väitöskirjansa kaikille maailman lapsille: ”Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus leikkiä monimuotoisessa luonnossa asfalttipihojen sijaan.” Kuvaaja: Marja Roslund.
• 12 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 KUVATAIDE Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Valokuvaaja Meeri Koutaniemellä ja muusikko Sami Yaffalla on yhteisnäyttely Tiketti Gallerissa. Pariskunta taustanaan miehen Zen Technogarden -teos. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, tietokirjailija, taideterapeutti. Krista Launonen ja Apollon -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvan Kevät -maisterinäyttelyssä mukana oleva Ida Sofia Fleming ja ”Koti ei ole siellä missä minkäin” -teoksensa Exhibition Laboratoryssä. Kuva: Raimo Granberg. Helsingin 2016 kulttuuripalkinnon saaja, Viva Granlund kutsuu osallistumaan KIERTOKULKUJA maalauksen elämänkaariprosessiin vuorovaikutuksessa taiteilijan kanssa aina 8.11. asti Galleria Huudon aukioloaikoina. Galleria Kenetti sulki ovensa Uudenmaankadulla. Punkin veteraani kuvataiteilijana Tiketti Gallerian, Urho Kekkosen katu 4–6, Ground Up -näyttely on Meeri Koutaniemen ja Sami Yaffan luovien voimien yhteisnäyttö, joka keskittyy heidän jakamaansa taiteenalaan, keramiikkaan. Lisäksi näyttelyssä nähdään kummankin taiteilijan omia sekä yhteisiä kuvataiteellisia teoksia. ”Koutaffa Ceramics” sai alkunsa 2019. inspiraationa toimii luonto ja sen orgaanisten elementtien yhdistäminen muotoilun puhtauteen ja yksinkertaisuuteen. Sami Yaffa on tehnyt pitkän ja arvostetun kansainvälisen uran musiikin parissa, mm. Hanoi Rocksin ja New York Dollsin riveissä. Nuoresta saakka hän ilmaisi itseään piirtämällä. Esillä on hänen multimediaalisia graafisia teoksia, jotka ovat syntyneet pariskunnan yhteisillä matkoilla otettujen valokuvien pohjalta. Myynnissä on debyyttisarjakuva ”Punkin seikkailut – Taistelu Plastimiestä vastaan”. Taide auttaa elämänilossa Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee helsinkiläisen kuvataiteilija, taideterapeutti ja tietokirjailija Krista Launosen HYMYN SALAISUUS – maalausnäyttelyn. Hän selvitti hymyn ja elämänilon salaisuutta tutustumalla viiteen tunnettuun taideteokseen, kirjoitti kirjaa ja maalasi omia versioitaan etruskien, Buddhan, Leonardo da Vincin, Elisabeth Vigée Le Brunin ja John Singer Sargentin hymyteoksista. Esillä on parikymmentä uutta akryylimaalausta, joissa on viitteitä vanhojen mestareiden hymyteoksiin. Kesken tutkimusmatkansa Launonen sai epätoivotuksi matkakumppanikseen vakavan sairauden. Avajaisissa julkaistussa Hymyn salaisuus -kirjassa aikamatka taiteen historiaan ja hymyilevien mallien kohtaloihin nivoutuu Launosen kuvaukseen omasta halusta pysyä elämänilossa kiinni, vaikka krooninen syöpä asettuu kehoon. Maalaaminen on sairaudesta huolimatta ollut hänelle kantava voima, ilo ja lohtu. Elämän ja kuoleman läheisyys Jelina Rahikainen on vuonna 2018 Vapaasta Taidekoulusta valmistunut taidemaalari, joka osaa luoda vahvan tunnelman teoksiinsa. Töitä on ollut Tampereella, Pyhtäällä, Joensuun taidemuseossa, eri näyttelyissä Galleria Rankassa, ja Kunsthal Charlottenborgissa Kööpenhaminassa. Hän työskentelee nyt Vallilassa. Miehet ryntäävät kohtaloonsa kuten yöperhoset lentävät kuolemaansa kynttilänvalossa, kuuluu näyttelyn dramaattinen otsikko vapaasti suomennettuna Galleria Kujalla, Lapinlahden sairaalan pääsisäänkäynnistä oikeanpuoleisella käytävällä. Tunnelmaltaan mystisten kuvien tekijä on tehnyt päiväkirjanomaisia paperiteoksia ja öljyvärimaalauksia. Naishahmot näyttävät usein taiteilijalta, joskin sisäinen ja ulkoinen maailma lomittuvat. Taiteilijapuoliso on kuvissa. Pidin eniten pasaasin perän valtavasta ”Mother” –öljytyöstä. Veistos syntyy kokemuksista ja tunnelatauksista Kuvan Kevät 2020: Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely on esillä vihdoinkin. Mukana on maisteriopiskelijoita kaikilta opetusalueilta: maalaus, kuvanveisto, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Kuvan Kevät on kolmessa näyttelytilassa: Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36, Bja C-raput sekä Project Room, Lönnrotinkatu 35. Niissä on paljon tapahtumia. Ida Sofia Fleming on esitystaiteen nuori moniottelija, joka on saanut peruskoulutusta musiikin, kuvanveiston ja teatterin alueilla. Hänen teoksensa ovat esillä Exhibition Laboratoryssa (C), jossa hän esittää 28-30.10. yhdessä Henri Tuulasjärven kanssa ”Koti ei ole siellä missä minäkin 2019–2020” performanssin, jossa on ruostutettu teräslevy, kierrätyspuu, muoviverho, farkku, ääni. – Paikannan tilaa / sen sielut seinillä. Pimeyden keskellä valo tehoaa Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, on kuuden taiteilija Lokakuun sydän -näyttely. Kuvataiteilija Aino Keinänen sanoo, että syksyisin Suomessa lisääntyvä pimeys tekee ihmiseen pysäyttävän vaikutuksen. – Koen että pimeyden keskellä valo on tehokkaimmillaan. Näitä teoksiani yhdistävä elementti on tuli, jota olen käyttänyt symboloimaan erilaisia ihmisen elämään liittyviä ilmiöitä. Sekatekniikka paperille on työväline. Tulenteko on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Sen tärkeimpiin merkityksiin kuuluu ihmisten yhteenkuuluvuuden lisääminen nuotion äärellä. Varhaisin teoksista, ”Hestia ja Suojelu”, kuvaa Antiikin Kreikan mytologian jumalatarta ja kolmea kuolematonta Sulotarta. Hestia on valtion, kodin ja kotilieden jumalatar, jonka temppeleissä palava ikuinen tuli ei saa koskaan sammua. Käsityönopettajasta kuvataiteilijaksi Töölössä asuva Lauri Karikoski ja Vuosaaressa asuva Anni Sovala pitävät ”Paperille ja Kankaalle” –näyttelyn Taidesalonki Piirtossa, Uudenmaankatu 7. Kauneuden kaipuu ja käsillä tekeminen ovat naiselle synnynnäistä. – Opettaja joutui neuvomaan vanhempiani, että taiteilijan ammatilla on vaikea tienata leipäänsä. Kompromissina opiskelin käsityönopettajaksi, jolloin oppiaineena oli myös kuvataide. Sovala valitsi näyttelyyn hänelle ominaisia pelkistettyjä ja abstrakteja töitä. Ympyrä muotona kiinnostaa häntä ja sitä hän käyttääkin toistuvasti maalatessaan akryylivärein kankaalle. Hän aloitti aktiivisemman maalauksen 30 vuotta sitten itäisen Työväenopiston ja Itä-Helsingin taideseuran vuosija syysnäyttelyissä. – Taidan olla niin levoton sielu, että vaihdan tyyliä melkein mielialan mukaan. Viime aikoina enemmistössä töistäni on ollut jotain konstruktivismiin viittaavaa. Mobiilipelien, startuppien ja viihdeyhtiöiden grafiikkaa Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittää Pääkallopaikalla-näyttelyn 11 taiteilijalta. Emma Kantanen on espoolainen kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja peligraafikko. Hän on valmistunut Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta taiteen maisteriksi ja työskennellyt Suomen lisäksi myös Kiinassa mobiilipelien graafikkona. Kesällä 2019 hän oli Annikin runofestivaalin nimikkotaitelija. Taiteilija on aktiivi Kuvittajat ry:n piirissä luennoitsijana tapahtumissa ja kouluissa. Pelityötä hän tekee pienistä start-upeista isoihin viihdeyrityksiin. Hän tekee alansa taidetta ja kirjoittaa fiktiota Gummerukselle. Ympäristö ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet ovat hänelle tärkeitä. Maailmanlopun juhlat jatkuvat Emmi Kallio on kuvataiteilija, jonka maalaukset näyttävät ensisilmäyksellä edustavan abstraktia ekspressionismia. Teoksista alkaa löytyä esittäviä elementtejä, tarinan päitä ja tunnistettavia yksityiskohtia. Hänen näyttelynsä Lemmenlaiva Galleria Halmetojassa, Kalevankatu 16, vyöryttää eteemme risteilyjen estetiikkaa, jäävuoria ja juhlien viimeisiä tunteja. Puoliabstrakteissa töissä silmä tavoittaa mielikuvituksellisia muotoja, ja mieli alkaa tapailla tarinoita. Rajut siveltimenvedot, pursuava maali ja hehkuvan muhevat väripinnat tekevät kokonaisuudesta rikkaan ja herkullisen. Värija aihevalinnat sitovat maalaukset tiukasti nykypäivään, vaikka niissä on nostalginen pohjavire. Katsoja kokee samoja hämmentyneitä ja ahdistuneita ajatuksia kuin päivittäisiä uutisia seuratessaan. Tämä ei estä maailmanlopun juhlia jatkumasta. Teksti: Risto Kolanen PS. Lehdessä kuukausi sitten esitelty AVA Gallerian näyttelyteema oli Ilma, ei Tuli. Emmi Kallion Lemmenlaiva-näyttelyssä vellovat vahvat tunteet ja muhevat värit. Taiteilija ja Suuri tuijottaja Galleria Halmetojalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Emma Kantanen ja Karanneet tähdet -sarjan teos Manus lustitiae Art Fridassa. Kuva: Raimo Granberg. Jelina Rahikainen osaa maalata ja luoda vahvan tunnelman teoksiinsa Lapinlahden Galleria Kujalla entisessä pasaasissa. Taiteilija Omakuvansa äärellä. Kuva: Hannele Salminen.
• 13 Nro 10 • Viikot 45-48/2020 Weijon loivaa alamäkeä vauhdittavat tuurijuoppous ja naisseikkailut Hannu Niklanderin uusin kirja jatkaa hänen isänsä tarinaa Hannu Niklander asuu Karkkilassa, mutta hän kirjoittaa kirjansa Otalammen Ollilassa sijaitsevassa talossa. Karkkilalais-vihtiläinen kirjailija Hannu Niklander (69) on julkaissut uuden kirjan nimeltään: Tyhjää toimittamassa. Kirja jatkaa Niklanderin isän, Weion, elämäntarinaa ja on Nuoriherra -kirjan itsenäinen jatko-osa. Kirja ilmestyi vain vuosi sen jälkeen, kun Niklander oli saanut kirjasarjan ensimmäisen osan valmiiksi. Pohjatyö tehty jo – Toisen osan kirjoittaminen oli helpompaa, kun pohjatyö aiheesta oli tehty ensimmäistä kirjaa varten. Sitäpaitsi biologinen kello käy. Alkoi tulla kiire, jotta ehdin saada kirjasarjan valmiiksi. Kolmas osa on jo suunnitteilla. Nimeä kirjalla ei vielä ole, Niklander kertoi hyväntuulisesti Otalammen Ollilassa, jossa sijaitsee hänen kirjailijankammionsa. Tapahtumavuodet 1930-1945 Niklanderin uudessa teoksessa toiveikas 1920-luku vaihtuu mustavalkoisempaan 1930-lukuun, kun nuori aktiiviupseeri Weio yrittää löytää paikkansa maailmassa. Kirjan tapahtumat päättyvät vuoteen 1945. Kirjan tapahtumapaikkona ovat Vihdin lisäksi muun muassa Mäntsälä ja Tuusula. Harmaa kuin alumiinivati Kirjan loppusanat viitoittavat kirjasarjan kolmannen osan odotusta: ”Weijo näyttää rannassa lapsuuskesiensä leikkipaikat ja opettaa ulapan ja takana näkyvien talojen ja niemien nimiä. Taivas on pilvessä, syksyinen järvi seisoo harmaana kuin alumiinivati.” Hyvästä asemasta alaspäin Kirjassa Weion nimi vaihtuu ajan hengen mukaisesti ensin Weiosta Weijoksi ja myöhemmin Veijoksi. Weijon loivaa alamäkeä vauhdittavat tuurijuoppous ja naisseikkailut. Suunnan ottaminen ei oikein onnistu. – Usein kirjoissa kuvataan sitä miten päähenkilö kohoaa heikosta asemasta korkealle. Kirjassani mennään toisinpäin: Weijo menee hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta toiseen suuntaan, alaspäin. Työ ei Weijolle maistu, mutta alkoholi maistuu. – Epäonnistuneet ihmiset ovat kuitenkaan harvoin kokonaan epäonnistuneita. Weijo on kaikesta huolimatta hyvin kultivoitunut. Hän seuraa kulttuuria ja kerää postimerkkejä. Laiha sopu isän kanssa Sotavuodet tuovat hetken selkeyden Weijon elämään, ja hän löytää paikkansa vaihtelevalla menestyksellä. Kuin harsona kaiken edessä on koti-ikävä Vihtiin ja suru välirikosta isän kanssa. – Kirjassa saadaan aikaiseksi laiha sopu isän kanssa Weijon sedän avustuksella, Hannu Niklander kertoo. Matkakirja ennen kolmososaa Hannu Niklander on kirjoittanut useita romaaneja, novellija runokokoelmia sekä matkakirjoja. Ennen Weijon elämää seuraavan kirjasarjan kolmososaa luvassa on matkakirja, joka sisältää matkakertomuksia. Niklander lupaa kirjan valmistuvan ensi syksyksi. -to Hannu Niklander sai isänsä Weion tarinaa seuraavan kirjasarjan toisen osan valmiiksi vain vuosi ensimmäisen osan ilmestymisen jälkeen. Pohjatyö oli tehty hyvin ensimmäistä osaa varten ja jatko-osan kirjoittaminen oli nopeampaa. Hannu Niklander luonnostelee kirjan ideat ensin käsin paperille. Sen jälkeen hän kirjoittaa tekstin kirjoituskoneella ja sitten vasta tietokoneella. – Kun ideoita tulee niin ne on saatava nopeasti ylös paperille. Viiskulmassa sekä Bulevardin ja Johanneksen kentän vaiheilla Viime vuonna ilmestyi Hannu Niklanderin historiallisen romaanisarjan Loivaa alamäkeä ensimmäinen osa Nuoriherra. Weijon tarina kertoo vuosista 1904 – 29 ja sijoittuu paitsi Vihtiin ja Mäntsälään myös Helsinkiin, erityisesti Viiskulmaan, Punavuoreen sekä Bulevardin ja Johanneksen kentän vaiheille. Itsenäistä jatkoa on tämänsyksyinen romaani Tyhjää toimittamassa. Siinä liikutaan Helsingissä: Käpylässä, Kalliossa, Töölössä, Munkkiniemessä, Lauttasaaressa – ja etenkin Punavuoressa. Rööperin kosteissa illanvietoissa Weijo kokee niin intohimoja kuin pettymyksiä, sekä kieltolain aikana että sen jälkeen. Hänellä vaihtelevat vänrikin, poliisietsivän, mainostoimittajan, kiinteistönvälittäjän, parantolapotilaan sekä työttömän toimet ja toimettomuudet. Eletään vuosia 1929 – 45, jatkosodassa Weijo toimii ilmasuojelutehtävissä, tuttavapiiriin kuuluu heimosodissa turhautunut mustanpörssinkauppias, iso ruotsinkielinen talonmies, ymmärtäväisiä vuokraemäntiä, paljon iloisia kavereita ja vielä iloluontoisempia naisia. Tutuiksi tulevat Rööperin kellarit, kuppilat ja porttikongit. Pääkaupungin ulkopuolella liikutaan Espoossa, Vihdissä, Tuusulassa, Mäntsälässä, Turussa, Kajaanissa ja Petäjävedellä. Riemua varjostavat välirikko liikemiesisään sekä taiteilijaäidin sairaus. Kirja-arvostelu Mukavaa luettavaa Nousiaiselta Kun haluat lukea kirjaa, joka on viihdyttävä, hauskakin, pikkusen piruileva mutta tuo lukijalleen hyvän mielen tartu Miika Nousiaisen uuteen kirjaan ”Pintaremontti” (Otava 2020). Miika Nousiainen on tuttu TV:stä terävän hauskana, katsojia eksyttävä nä ”keskustelijana” Pitääkö olla huolissaan – ohjelmassa, mutta hänen aiempi kirjallinen tuotanto on onneksi saanut jatkoa ”Pintaremontilla”. ”Virkavapaa” televisiohommista on tehnyt kirjailijalle hyvää, kirjoitusote on edelleen rento, huumori sympaattisen lämmintä vaikka asiat olisivat kirjan henkilöillä kuinka solmussa tahansa. Solmuja ja sotkuja Solmuja ja sotkuja Nousiainen löytää esittämiensä henkilöiden elämästä ihan riittämiin. Nousiainen pystyy esittämään henkilöidensä vakavatkin asiat kepeästi. Nuorimies, ei enää poikanen, Sami kaipaa kipeästi vaimoa itselleen, yrityksiä on, tavoitteena tehdä lapsi, perustaa perhe. Vaikeaa on. Samin sisko Henna taas on naimisissa, haluaisi lapsen mutta lasta ei yrityksistä huolimatta tule, ei sitten millään. Vakavia asioita, ongelmia, mutta Nousiainen pystyy kuvaamaan pahatkin asiat taitavan kepeästi, lukija ei tuskaannu. Samin äiti Seija edustaa vanhempaa ikäluokkaa, joka leskeksi jäätyään heittäytyy vallan hurjaksi. Samin kaverit Markus ja Pesonen ovat riemastuttavan omanlaisensa tyyppejä. Kolmen pikkulapsen yksinhuoltaja Markus tuo mukavan miehisen näkökulman yksinhuoltajuuteen vai onko koko asiaan erityistä ”miehistä” näkökulmaa? Nousiaisen miehet, 30-40 vuotiaat Sami, Markus ja Pesonen tuovat ilahduttavan nykyajan miehen kuvan kirjallisuuteen, puuttuu kaikki miehinen lihaksilla pullistelu ja sotajutut. Se on päästä pois mikä on pohkeessa, on Nousiaisen viesti. Moottoripyöräkerhonkin nahkatakkihurjista selvitään kuin myös poliisin kynsiin joutumisesta. Kilteille miehille tapahtuu yllättävän paljon pahojakin sotkuja, mennään välillä farssin puolelle. Kirjan nimi ”Pintaremontti” viittaa lifestyleblogiin, jota kaikki viisi kirjan henkilöä ajautuvat lukemaan. Onneksi Nousiainen kääntää blogihommankin lopulta oikeaan arvoonsa. Miika Nousiainen haluaa tuottaa lukijoilleen hyvää oloa elämän vivahteita tarkastellen. Sattumusten kautta ihmiset kuitenkin jotenkin tästä elämästä suoriutuvat, jotkut jopa onnenkin saavuttaen kuten ”Pintaremontin” lopussa. Nousiaisen kirjojen hahmot ovat hyvin eläviä, todellisia ja valmiita elokuvahahmoiksi ja näyttämölle. Niin ”Pintaremontinkin” viisikko sivuhenkilöineen. Nousiaisen TV-ohjelmakaveri kirjailija Kari Hotakainen kirjoittaa myös syksyn kirjassaan ”Tarina” kaupungin kerrostalon asukkaista. Tarkastelukulma ei ole niin hauska kuin Nousiaisella, maaseudulta tulleilla ei ole aina helppoa asettua ”kivikylään ”. Porista tullut Hotakainen itse on löytänyt Pakilan Teboilin, Säynätsalosta tullut Nousiainen Hakaniemen torin. ”Pintaremontti” ja ”Tarina”: erittäin luettavia molemmat. Lukijan mieliala ja synnyintausta ratkaisevat kummasta pitää enemmän! Pekka Hurme
• 14 Viikot 45-48/2020 • Nro 10 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020
• 15 Nro 10 • Viikot 45-48/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? AUTOKORJAAMOT Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? HAMMASTEKNIKOT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? PAINOPALVELUT Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Kirja-arvostelu ”Aika velikultia” ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.” Väinö Linnan tekstiä. Kuolematonta, unohtumatonta. Mutta kuka oli Väinö Linna? Urjalassa syntynyt, Tampereella lähes koko elämänsä asunut 1900-luvun menestynein suomalainen kirjailija. Pääteokset Tuntematon Sotilas ja Täällä Pohjantähden alla, kolme osaa. Kaikki mahtavia lukukokemuksia, suomalaista ihmistä ja yhteiskuntaa kuvaavia romaaneja, kirjoja vailla vertaa. Mutta minkälainen oli kirjojen tekijä? Mitä hän ajatteli kirjoistaan ja elämästä yleensä? Tätä arvoitusta on lähtenyt ratkomaan kirjailija Karo Hämäläinen. Hänen uusi teoksensa ”Kansalliskirjailija – romaani Väinö Linnasta ” (WSOY 2020) on häkellyttävän vahva, erikoinen kurkistus kansalliskirjailijamme elämään. Kirja on romaanin vapauteen kirjoitettu elämäkerta, jonka sisällä kulkee toinen kirja, tämän päivän käsikirjoitus tekeillä olevaan kuviteltuun Linna-dokumenttiin. Linnalla on juhlavuosi, joulukuussa tulee 100 vuotta kirjailijan syntymästä. Hämäläisen ratkaisu tuntuu aluksi oudolta, mutta nopeasti lukija siihen tottuu. Ajatus siitä, mitä Väinö Linnasta tänä päivänä pitää ja halutaan kertoa nykypolville, nuorisolle on mielenkiintoinen. Onko Tuntematon Sotilas enää tässä sotaromaanien, sotafilmien valtavassa tungoksessa merkittävää tavaraa tämän päivän lukijalle ja katsojalle. Totta vai vääristelyä? Suomen ensimmäinen kansalliskirjailija Aleksis Kivi ei koskaan eläessään 1800-luvulla saanut kokea ja elää minkäänlaista arvostusta, päinvastoin ivaa ja pilkkaa. Hämäläisen romaani kuvaa erittäin havainnollisesti Väinö Linnan kirjallisen kohtalon, joka oli eri vaiheiden jälkeen parempi kuin Kivellä, mutta ei mitenkään helppo. Taantumuksellinen oikeisto ei hyväksynyt Linnan kuvausta suomalaisesta sotilaasta, ei hyväksynyt Linnan kuvausta vuoden 1918 vankileireistä ja punaisten teloituksista. Linnan kuvaukset upseereista ja papeista olivat aivan ”väärin ”. Linna ymmärsi jo 1950-luvulla että jos suomalaisia miehiä ”pomottaa” on parempi olla Koskela kuin Lammio. Johtamisopistot ovat nyt tämän oivaltaneet, ehkä ovat lukeneet Linnansa Lammioita meillä on Suomessa vieläkin aivan liikaa. Erilaiset yliopiston professorit ja muut tieteilijät hyökkäsivät voimalla suurin joukoin Finlaysonin tehtaan entisen työntekijän kimppuun, mutta Linnapa pani hanttiin. Suomen historia on kirjoitettu väärin, sitä opetetaan kouluissa väärin! Hämäläisen kertoo romaanissaan Linnan sitkeästä taistelusta totuudenmukaisen Suomen historian kuvaamisen puolesta, romaanin keinoin.Tukijoita oli hyvin vähän. Tämän kamppailun Linna lopulta voitti. Hänet korotettiin kansakunnan kaapin päälle, Kekkosen kaveriksikin pääsi. Kirjojen myyntiluvut olivat ainutlaatuisen suuret. WSOY, joka epäröi julkaista Tuntematonta ollenkaan, rikastui kuten myös itse kirjailijakin. Linnan kirjoilla oli valtava merkitys 1960-luvun nuorisoon. Kyseenalaistettiin koulujen opetukset, vanhempien puheet. Isä, sähän oot puhunut ihan toista, miten ne asiat oikein olivat? Ei Suomi tainnut voittaakaan viime sotaa. Mikä se semmonen vapaussota oikein oli? Ei enää kirjoitettavaa Hämäläinen kuvaa lämmöllä suuren menestyskirjailijan tuskaa, ei ole enää mitään kirjoitettavaa, sanottavaa. Linna kiertää Suomea, esitelmöi siellä täällä, kirjoja käännetään eri kielille, tilaisuuksia riittää, mutta Tampereen Hämeenpuiston asunnon työhuoneen kirjoituskone pysyy vaiti. Kahvia ja tupakkaa kuluu, mutta tekstiä ei synny … Sairaudetkin alkavat vaivata. Suurmiesten loppuelämä ei useinkaan ole hohdokasta. Hämäläisen edellinen suurmieskirja kertoi urheilusankari Paavo Nurmesta. Hänenkin loppuvuosia sävyttivät sairaudet, katkeruuskin. Karo Hämäläisen tyyli ja tapa kirjoittaa ovat aivan omanlaisensa. Nautittavaa luettavaa joka sivu. Pekka Hurme ETELÄISET KAUPUNGINOSAT RY – SÖDRA STADSDELARNA RF HYVÄ ETELÄISTEN KAUPUNGINOSIEN ASUKAS – JÄSENEMME! TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN tiistaina 17. marraskuuta 2020 klo 18.00 Bulevardin seurakuntasaliin, os. Bulevardi 16 B 2 krs. Uudet Hernesaaren ja Jätkäsaaren kaupunginosat tulevat lisäämään merkittävästi eteläisen Helsingin liikennettä. Miten tähän on suunnitelmissa varauduttu? Myös bussija raitiotielinjoihin on tulossa muutoksia erityisesti Länsi-Helsingin raitiotiesuunnitelman vaikutuksesta. Kuinka Etelä-Helsingin oikein käy bussija ratikkalinjojen mullistuksessa? Eteläisen kaupungin liikenteen kehitystä selostaa kaupungin liikenneja katusuunnittelu-päällikkö Reetta Putkonen. Tule kuulemaan näistä suunnitelmista ja keskustelemaan tilanteesta! Lopuksi käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. TERVETULOA! Koronan määräykset otetaan huomioon ja huolehditaan turvaväleistä ja kasvomaskeista. BÄSTA INVÅNARE I DE SÖDRA STADSDELARNA – VÅR MEDLEM ! VÄLKOMMEN PÅ HÖSTMÖTE tisdagen 17 november 2020 kl 18.00 Bulevardens församlingssal adress Bulevarden 16 B 2 vån. De nya Ärtholmens och Busholmens stadsdelarna kommer märktbart att öka södra Helsingfors trafik. Hur har man förberätt sig på denna plan? Också till bussoch sparvagnslinjerna är på kommande förändringar speciellt beroende på västra Helsingfors spårvangsplaners påverkan. Hur går det riktigt för bussoch spårvangslinjerna i denna omvälning? Om södra stadens trafiks utveckling förklarar trafikoch gatuplaneringschef Reetta Putkonen. Kom och hör på dessa planer och diskutera situationen! Till slut behandlar vi föreningens stadgeeniga ärenden. VÄLKOMMEN ! Vi tar i beaktande korona restriktionerna och man bör beakta avstånd och ha ansikstsmask. www.etelaiset.fi yhdistys@etelaiset.fi ”Snajaatsä sveduslangii?” Ruotsinkielinen slangi ja paikkojen slanginimet teemoina Helsinki-kanavan Svenska dagen -lähetyksessä perjantaina 6.11. klo 13.00. Helsingin kaupunki juhlii Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) omalla ohjelmalla Helsinki-kanavalla. Suomen kaupungeista Helsingissä asuu eniten ruotsinkielisiä. Kaupungilla on myös töissä yli 2000 ruotsinkielistä työntekijää ja Helsinki kuuluu siten maamme suurimpiin ruotsinkielisten työnantajiin. Ohjelmassa kohtaat Laakson koronaterveysaseman ylilääkäri Nora Grotenfeltin, Kontulan nuorisotalon nuoriso-ohjaaja Anki Herlinin ja Grundskolan Norsenin historian ja yhteiskuntaopin lehtori Petter Walleniuksen. Stadin slangia puhutaan myös ruotsinkielisenä versiona mutta miltä se kuulostaa tänään ja tekee Ruotsista tulleet ilmaisut comebackia? Tästä keskustelevat kielitieteilijät Sofia Henricson (Helsingin yliopisto) ja Sarah Wikner (Åbo Akademi), Ralf Nybergin, viestintäpäällikkö, joka on tunnettu muun muassa ruotsinkielisistä slangipakinoistaan, sekä opiskelijat Ingrid Enckell ja Ivar Bremer Tölö gymnasiumista. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös monella kaupunginosalla. Emmi Sulander on tutkinut Helsingin ruotsinkielisten epävirallisia paikannimiä ja vie kaupunkikierrokselle slanginimien äärelle. Verkosto Svenska nu pyysi Ruotsissa toimivaa rapartistia Jesse P:tä tekemään rap-kappaleita helsinkiläisten koululuokkien kanssa aiheesta Helsinki kotikaupunkini, ja esittelee tulokset lähetyksessä. Ohjelma alkaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksellä ja juontajana toimii pormestarin erityisavustaja Lotta Backlund. Ohjelman puhuttu kieli on ruotsi ja se tekstitetään suomeksi myöhemmin.
• 16 Viikot 45-48/2020 • Nro 10