• Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 45-46 – Nro 19/2018 – 14. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com 95 € Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito 95 Exuviance syysuutta: Detox-kasvohoito Detox-kasvonaamiohoito uudistaa kasvot syksyyn. Puhdistaa parantaa ihon kuntoa tekee ihosta samettisen pehmeän. (norm. 115 €) Nettiajanvaraus 24/7: www.omaelainklinikka.fi OMAELÄINKLINIKKA EIRA Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Puh. 09 8567 6643 Ma-pe 8-20 Eläinlääkäriasema Eirassa TERVETULOA NUUSKIMAAN! Monipuolisen osaamisen eläinlääkäriasemaa ei tarvitse hakea kaukaa: tervetuloa Omaeläinklinikka Eiraan! Löydät saman katon alta röntgen-, laboratorio-, ultraäänija kirurgiapalvelut, ruokaja tarvikemyymälän sekä eläinlääkärit ja hoitajat, joilla on taitavat kädet ja suuri, lämmin sydän. P.S. Muista kampanjamme: hammaskiven poisto kissoille 159 € + lääkkeet, koirille 169 € + lääkkeet. Hinnat voimassa marraskuun loppuun. :::: Aleksanterin teatteri kulttuuritalolla :::: Kari Hotakainen PALVELIJA Ohjaus ja Rooleissa: Martti SUosalo La 8.12.2018 klo 19 Liput 38-27 € Kulttuuritalo | Sturenkatu 4 | 00510 HELSINKI LIPUT 38 27 € | www.ticketmaster.fi sekä aleksanterin teatterin lipunmyynti 09 676 980 JÄRJESTÄJÄ: pe 16.11. | La 1.12. | Pe 7.12.| klo 19 | Liput 38-27 € Sanna Stellan Miitta Sorvali Ohjaus Petteri sUMMANEN Pia Andersson Huom! Ryhmät, kyselkää Show & Dinner -paketeista. KIRKKAAMPI HYMY SOODAPUHDISTUKSELLA * Tarjous on voimassa 30.11.2018 mennessä suuhygienistille tehdyissä ajanvarauksissa. Hinta norm. 87 €. SOODAPUHDISTUS 59 € * Tarjous: Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki puh. 09 696 2990 Haluatko kirkkaamman ja raikkaamman hymyn? Soodapuhdistuksella poistetaan hampaan pinnallisia värjäymiä ja tummentumia hellävaraisesti ja nopeasti. Halutessasi voit samalla käynnillä tiedustella hampaidesi soveltuvuutta valkaisuun. Varaa aika: fossa.fi
• 2 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 minun kirkkoni Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista TÄYDEN PALVELUN AUTONHOITOA ULKOPESUT • SISÄPUHDISTUKSET • VAHAUKSET RENGASTYÖT • TUULILASIN KORJAUS/VAIHTO Voimassa 01.09 31.12.2018 PremiumAutopesu Haapaniemenkatu 7-9c, 00530 Helsinki 044 240 0064 • www.premiumautopesu.fi TARJOUS Renkaiden vaihto 20 € TARJOUS Kovavaha 99 € TARJOUS Rengashotelli 70 € Perinteitä tukeva, luotettava läheinen kumppani Olemme myös facebookissa Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 43-44 – Nro 18/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? ONHAN SUULLA KAIKKI HYVIN? * Hinta 147 € sis. mahdollisen Kela-korvauksen ja palvelumaksun. Ilman Kela-korvausta 174,50 € (norm. 213-248 €). Tarjous on voimassa 1.-31.10.2018 aikana tehdyissä ajanvarauksissa. ** Terve Suu -hoitopakettiin kuuluvalla hammastarkastuskäynnillä tarvittaessa otetut röntgenkuvat -50% normaalihinnasta. TERVE SUU -HOITOPAKETTI 147 € * Terve Suu -hoitopakettiin* sisältyy monta hyvää asiaa: + Hammastarkastus + Hampaiden puhdistus + PerioSafe-ientulehdustesti + Kirjallinen hoitosuunnitelma + Röntgenkuvat -50 %** HAMMASLÄÄKÄRIT Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki puh. 09 696 2990 | fossa.fi Tutustu ja varaa aika: fossa.fi Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 144,5 m2 LAUTTASAARI KT 73,5 m2 KAMPPI Tomi Kahila, 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi 4 h, k, RT, kph, wc, s, parveke & 1 h+K+kph+s Koivusaarentie 10 A Mh./Vmh. 795.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 C (Kivipalatsi) Mh./VMH. 689.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki RT 96 m2 ITÄ-PAKILA Susanna Siitonen, 041 538 7604 susanna.siitonen@crape.fi 4 h, k, wc, kph, sauna, oma piha Oraspolku 1 Mh./Vmh. 398.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi KT 72 m2 Tapiola Petri Vilkko, 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi 4 h, k, kph, lasitettu parveke Sateenkaari 3 K Mh. 363.386,00 € Vmh. 398.000 € R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? truescape Punavuori 1: Pursimiehenkatu 26 G truescape Punavuori 2: Pursimiehenkatu 22 ONHAN SUULLA KAIKKI HYVIN? * Hinta 147 € sis. mahdollisen Kela-korvauksen ja palvelumaksun. Ilman Kela-korvausta 174,50 € (norm. 213-248 €). Tarjous on voimassa 1.-31.10.2018 aikana tehdyissä ajanvarauksissa. ** Terve Suu -hoitopakettiin kuuluvalla hammastarkastuskäynnillä tarvittaessa otetut röntgenkuvat -50% normaalihinnasta. TERVE SUU -HOITOPAKETTI 147 € * Terve Suu -hoitopakettiin* sisältyy monta hyvää asiaa: + Hammastarkastus + Hampaiden puhdistus + PerioSafe-ientulehdustesti + Kirjallinen hoitosuunnitelma + Röntgenkuvat -50 %** HAMMASLÄÄKÄRIT Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki puh. 09 696 2990 | fossa.fi Tutustu ja varaa aika: fossa.fi Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 41-42 – Nro 17/2018 – 13. vuosikerta
• 14. vuosikerta – nro 19 Viikot 45-46/2018 Ajankohtaista Kävijämääräennätys Helsingin Kirjamessuilla ? Helsingin Kirjamessuilla kävi neljän päivän aikana 85 600 kävijää, mikä on kirjamessujen historian suurin kävijämäärä. Suurimmat kustantajat ja kirjakaupat olivat erittäin tyytyväisiä myyntiin. Kirjamessujen kävijä osti messuilta keskimäärin kuusi kirjaa. Kävijätutkimuksen mukaan kirjojen kuuntelu lisää myös kirjojen lukemista. TNS Kantarin tekemän kävijätutkimuksen mukaan kävijöistä 19 % ei ollut aikaisemmin käynyt Helsingin Kirjamessuilla. Tutkimuksessa kysyttiin, miten kirjojen kuuntelu vaikuttaa kirjojen lukemiseen. Kyselyyn vastanneista kirjamessujen kävijöistä 40 % oli kuunnellut äänikirjoja. Äänikirjoja kuuntelevista 18 % kertoi lukevansa nyt enemmän kirjoja kuin aikaisemmin, 58 % saman verran ja ainoastaan 6 % kertoi äänikirjojen vaikuttavan luettujen kirjojen määrään laskevasti. Sivu 7 Kuva: Emmi Kähkönen Helsinki ja SRV sopivat Bunkkerin rakentamisesta ja kaupasta Helsingin kaupunki on solminut SRV Rakennus Oy:n kanssa toteutussopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Jätkäsaaren Bunkkerista Bunkkeriin on suunniteltu noin 350 asuntoa, liiketiloja, liikuntatiloja ja uimahalli. Kuva: SRV Perjantaina 26.10.2018 allekirjoitetuilla sopimuksilla sovittiin Bunkkerin rakentamisen toteuttamisesta ja kiinteistön tulevasta myymisestä vähintään 22,7 miljoonan euron kauppahinnalla. ? Entiseen varastorakennukseen ja sen uusiin kerroksiin on tarkoitus rakentaa asuntoja, liiketiloja, uimahalli ja liikuntatiloja. Uimahalli ja liikuntatilat tulevat julkiseen käyttöön, ja ne palvelevat jätkäsaarelaisten lisäksi myös muita kaupunkilaisia. Kaupungin ja SRV:n yhteisenä tavoitteena on, että Bunkkerin rakentaminen alkaa mahdollisimman pian. Hanke käynnistyy rakennuksen purettavien osien ja kerrosten purkutöillä. Tavoitteena on aloittaa purkutyöt keväällä 2019 ja saattaa ne valmiiksi ennen koulujen syyslukukauden alkamista. Korkein hallinto-oikeus: valtuuston päätöksen toimeenpanolle ei estettä Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Bunkkerin myymisestä SRV Rakennus Oy:lle huhtikuussa 2018. Valtuusto teki myyntipäätöksen tuolloin jo toisen kerran, koska Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut ensimmäisen päätöksen. Kiinteistökauppa, jonka valtuusto hyväksyi toistamiseen, oli valmisteltu uudelleen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Valtuuston toisestakin myyntipäätöksestä on tehty valitus, joka on parhaillaan Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Kaupunki on edistänyt Bunkkerin hankekokonaisuuden toteuttamista keskeneräisestä valitusprosessista huolimatta, koska liikuntatiloja tarvitaan pian, ja Bunkkerin rakentaminen vaikeutuu sitä mukaa, kun muut rakennushankkeet sen ympärillä etenevät. Kesällä 2019 valmistuvassa Jätkäsaaren peruskoulussa ei ole omia liikuntatiloja, vaan ne on suunniteltu Bunkkeriin. Bunkkerin toteuttamista ja myyntiä koskevat sopimukset voitiin allekirjoittaa jo nyt, koska kaikki oikeusasteet ovat todenneet, ettei kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanolle ole estettä. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksensä 9.10.2018. Koululle rakennetaan väliaikainen liikuntahalli Koska Bunkkerin rakentaminen on viivästynyt, kaupunki rakentaa Jätkäsaaren peruskoululle väliaikaisen liikuntahallin Jätkäsaaren liikuntapuistoon. Tavoitteena on, että halli valmistuu koululaisten käyttöön vuoden 2019 syksyllä. Uuden aikatauluarvion mukaan Bunkkerin liikuntatilat valmistuvat viimeistään kesällä 2021 ja uimahallija liiketilat kesällä 2022. Asuntojen on tarkoitus valmistua vaiheittain viimeistään seitsemän vuoden kuluessa Bunkkeria koskevan lopullisen kiinteistökaupan tekemisestä. Lopullinen kiinteistökauppa pyritään tekemään mahdollisimman pian esisopimuksen mukaisesti. Veronpalautus tulona ? Yli 50 euron suuruinen veronpalautus vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos veronpalautus tai osa siitä peritään asiakkaan ulosotossa olevan velan lyhentämiseksi, veronpalautuksesta huomioidaan vain ulosotosta jäljelle jäävä osa. Veronpalautusten maksupäivä on tänä vuonna 11.12. Palautukset voivat vaikuttaa joulukuussa maksettavaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukeen vaikuttaa vähäisen määrän yli menevä osa veronpalautuksesta. Vähäisenä pidetään alle 50 euron palautusta henkilöä kohti tai alle 100 euroa perhettä kohti. Jos esimerkiksi yksin asuva asiakas saa veronpalautusta 200 euroa, siitä 150 euroa vaikuttaa joulukuun toimeentulotukeen. Suuri veronpalautus voi vaikuttaa toimeentulotukeen useamman kuukauden ajan. Verotus vahvistetaan tänä vuonna 31.10. Kelan tätä ennen tekemissä toimeentulotukipäätöksissä veronpalautukset on huomioitu keskeneräisen verotuksen tietojen perusteella. Jos asiakkaan saama veronpalautus on ennakkotietoa suurempi, Kela tarkistaa joulukuun päätöksen ja vähentää toimeentulotuen määrää. Jos veronpalautus on ennakkotietoa pienempi ja huomioitu joulukuun toimeentulotukipäätöksessä liian suurena, asiakkaan pitää hakea tuen tarkistusta Kelasta.
• 4 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 p ääkiRjoitus Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi prosentin S uomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen kokonaismyynti kasvoi 0,9 prosenttia kuluvan vuoden heinä-syyskuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kolmannen neljänneksen kasvu oli vuoden alkupuoliskoa hitaampaa. Myynti kasvoi selkeästi elokuussa, kun taas heinäja syyskuussa myynti oli lähellä vuoden 2017 tasoa. Kokonaismyynti jatkoi kasvuaan pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Muualla Suomessa myynti sen sijaan laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupan toimialoista pukeutumisen myynti jatkoi laskuaan. Sen sijaan kahvilat ja ravintolat, kauneuden ja terveyden ja vapaa-ajan sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden liikkeet kasvattivat myyntiään selkeästi. Päivittäisja tavaratalokaupan myynti kasvoi saman verran kuin kauppakeskusten kokonaismyynti. Vertailukelpoisen kauppakeskuskannan kävijämäärä oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen tai 12 kuukauden laskentaperiodeilla kävijämäärien kehitys pysyttelee edelleen negatiivisena. Kävijämäärä laski pääkaupunkiseudun ja muun Suomen kauppakeskuksissa, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien kävijämäärä nousi hienoisesti. Pääkaupunkiseudulla kävijämäärän lasku hidastui selkeästi vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kun uudet kauppakeskukset ja olemassa olevien keskusten laajennukset ja remontit otetaan mukaan tarkasteluun, nousee kauppakeskusten kokonaismyynnin kolmannen vuosineljänneksen kasvu 4,4 prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 3,5 prosenttiin. Koko kannan kasvua vahvistavat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suuriin kaupunkeihin viimeisen vuoden aikana avatut uudet keskukset sekä pääkaupungin laajennukset. Tulokset perustuvat Suomen kauppakeskusyhdistyksen myyntija kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myyntija kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Uusimmassa päivityksessä on mukana 41 kauppakeskusta, mikä kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä. Maailmanmusiikkisyksyn kohokohta Etnosoi! Eteläafrikkalaista menoa, mustalaismusiikkia, flamencoa, joikua, bluesia, arabialaista... ? Etnosoi! tuo väriä Helsingin kulttuurisyksyyn jo 31. kerran, tänä vuonna konsertteja järjestetään ympäri Helsinkiä 3.–12.11., mm. Korjaamolla, Malmitalossa ja Vuotalossa. Reilun viikon aikana yleisö saa nauttia niin ensiesityksistä, ainutlaatuisista kohtaamisista kuin pitkän uran juhlinnasta, perinteistä isänpäivän lastentapahtumaa unohtamatta. Kansainväliset päävieraat ovat eteläafrikkalainen pitkän linjan tekijä Dizu Plaatjies, joka muistuttaa eteläisen Afrikan huikean monipuolisesta perinteestä, sekä Leyla McCalla Yhdysvalloista, joka puolestaan heijastaa sitä, miten monissa kulttuureissa Yhdysvaltojen juuret ovat. McCalla aloittaa syksyn maailmankiertueensa Helsingistä. Hänen rohkeudestaan käsitellä rankkojakin aiheita musiikin kautta kertoo tammikuussa julkaistava kolmas sooloalbumi ”Capitalist Blues”, jossa laulaja-multi-instrumentalisti käsittelee kapitalistiyhteiskunnan psykologisia ja tunnepohjaisia vaikutuksia häneen. Festivaalin käynnistää uniikki kohtaaminen iltapäivän ilmaiskonsertissa Kallion Tenho Restobarissa pyhäinpäivänä, la 3.11. Kansanmuusikko Päivi Hirvonen esittää soolo-ohjelmistoaan, mukanaan myös ainutlaatuinen vieras. Senegalista kotoisin oleva Rane Diallo on suomalaisille tuttu mm. Galaxyja Hasse Walli & Asamaan -yhtyeistä, mutta kotimaassaan Senegalissa hän on varsinainen musiikkikuuluisuus, joka on tehnyt yhteistyötä kaikkien suurien nimien kuten Youssou N’Dourin kanssa. Jotain ainutlaatuista on varmasti luvassa, kun nämä taiteilijat kohtaavat lavalla ensimmäistä kertaa. Arabialaisen musiikin uranuurtaja Suomessa, Al-Teslim, on kutsunut 30-vuotiskonserttinsa vieraiksi kaksi valovoimaista muusikkoa Iso-Britanniasta: syyrialaislähtöiset Rihab Azar ja Jamal Al-Saqqa. Mustalaismusiikin orkesteri on puolestaan jopa 19-henkisen kokoonpanon ensikonsertti. Kutsu käy matkalle mustalaismusiikin eri maisemien halki, kaaleenlauluista gospeliin ja mustalaistanssista. Osa muusikoista kiertää parhaillaan myös Suomea Samuli Edelmannin 50-vuotiskiertueella osana energistä Orkestra Suora Lähetystä. Ääniä pohjoisesta -konsertti esittelee kaksi hyvin erilaista ääntä pohjoisesta: mm. Solju-yhtyeestä ja UMK-kilpailusta tuttu Hildá Länsman on löytänyt harmonikansoittaja Viivi Maria Saarenkylän kanssa mielenkiintoisen musiikillisen yhteyden VILDÁ-duossa, kun taas maailman pohjoisin flamencolaulaja Anna Murtola julkaisee konsertissa ensimmäisen soololevynsä, jossa maistellaan myös tangoja arabialaistunnelmia. Pitkää uraa juhlitaan myös kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitisen 75-vuotisjuhlakonsertissa, joka on jo loppuunmyyty. Lasten Etnosoi!ssa kuullaan mitä eteläafrikkalainen vieraamme Dizu Plaatjies on saanut Sibelius-Akatemian GloMas-opiskelijoiden kanssa aikaan sekä nautimme balilaisen tanssin ja espanjalaisen klovnerian kohtaamisesta. Etnosoi!n ohjelmistoon kuuluu myös luentoja, Meet the Artist -tilaisuuksia, kursseja ja näyttely – tänä vuonna osa oheisohjelmassa järjestetään yhteistyössä Pasilan kirjaston kanssa Pasilassa soi! -kirjaston juhlaviikon kunniaksi. Kaupunkipyöräkaudella 2018 uusia ennätyksiä Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä poljettiin tällä kaudella yli kolme miljoonaa matkaa Ensi vuonna kaupunkipyöräpalvelu laajenee Helsingissä itään ja pohjoiseen. Käyttöön otetaan 88 uutta asemaa ja 880 pyörää. Espoossa palvelu jatkuu samanlaajuisena kuin tänä vuonna. Kuva: Lauri Eriksson / HSL la asuvat tekevät enemmän matkoja pelkästään kaupunkipyörällä, alueen ulkopuolella asuvat puolestaan tekevät useammin kaupunkipyörillä liityntämatkoja joukkoliikenteen asemille tai pysäkeille. Kaupunkipyörät ovat korvanneet etenkin kävely-, raitiovaunuja bussimatkoja, mutta peräti 17 % kertoo korvanneensa kaupunkipyörällä myös automatkoja. 69 % kaupunkipyöräilijöistä kertoo palvelun tuoneen heille aikasäästöjä, enemmistölle 11–20 minuuttia viikossa. Kaupunkipyöräpalvelun toimintaa seurataan ja kehitetään tilastojen, asiakkaiden yhteydenottojen, palautteiden ja asiakaskyselyiden avulla. Palvelu kasvaa Ensi vuonna kaupunkipyöräpalvelu laajenee Helsingissä itään ja pohjoiseen. HKL selvitti kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita asemien sijoittelusta karttakyselyllä. Vastauksia saatiin yli 8 000. – Alue rajautuu pohjoisessa Kehä I:n eteläpuolella Pitäjänmäkeen ja Oulunkylään. Idässä asemat sijoittuvat metrolinjan ympäristöön niin, että itäisin asema on Vartiokylässä, HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen kertoo. Käyttöön otetaan 88 uutta asemaa ja 880 pyörää. Tarkemmat sijainnit kauden 2019 kaupunkipyöräasemille julkaistaan vuodenvaihteessa. Suuria käyttäjämääriä päästään laajennuksen myötä palvelemaan myös Helsingin kantakaupungissa entistäkin paremmin, kun pyörien määrä koko palvelussa kasvaa ja asemakapasiteettia lisätään myös nykyisen verkoston alueella. Espoossa palvelu jatkuu samanlaajuisena kuin tänä vuonna. – Asukkaiden toiveiden mukaan laajensimme palvelua elokuun alussa eteläisestä Espoosta Leppävaaraan, toteaa Espoon liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg. – Kaupunkipyörillä poljetaan Espoossa sekä itsenäisiä matkoja että joukkoliikenteen liityntämatkoja. Seudullisia Espoon ja Helsingin välisiä matkoja tehdään lähinnä Otaniemen ja Keilaniemen suunnalla, Nyberg kertoo. Seuraava kaupunkipyöräkausi käynnistyy Helsingissä ja Espoossa 1.4.2019. Rekisteröityminen avataan aiempien kausien tapaan noin pari viikkoa aiemmin. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön toukokuun alussa. ? Kaupunkipyörillä poljettiin uusia ennätyksiä lokakuun lopussa päättyneellä kaudella. Jokaisella kaupunkipyörällä tehtiin vilkkaimpina päivinä Helsingissä keskimäärin 14–16 matkaa päivässä. Yhdellä pyörällä ajettiin Helsingissä päivittäin noin yhdeksän matkaa ja Espoossa noin kolme matkaa. Kaikkiaan kaupunkipyörillä poljettiin runsaat kolme miljoonaa matkaa. Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityneitä oli noin 48 500, viikkokäyttäjiä noin 6 300 ja päiväkäyttäjiä arviolta noin 15 000. Helsingissä kausi käynnistyi jo huhtikuussa ja pyöräasemia oli käytössä 149. Espoossa kausi alkoi toukokuussa, jolloin käyttöön otettiin 70 uutta pyöräasemaa. Palvelu laajeni elokuun alussa Leppävaaraan, jolloin asemia tuli 35 lisää. Kaikkiaan Helsingissä ja Espoossa pyöräasemia oli käytössä 254 ja pyöriä 2 550. Helsingissä pyörien käyttöaste on kansainvälisesti verrattuna korkea, noin 9 matkaa jokaisella pyörällä päivässä. Muualla maailmassa pyörillä tehdään yleensä noin 4 matkaa päivässä. HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläisen mukaan kaupunkipyörien suosiota selittää muun muassa helppous: – Kaupunkipyörällä on nopeaa liikkua: se on helppo spontaanisti ottaa ja jättää. Pyöräpalvelu toimii osana joukkoliikenteen palveluita, ja pyöriä on tarjolla ihmisten kotien ja työpaikkojen lähellä. Tänä kesänä myös hyvä sää innosti pyöräilemään, Jääskeläinen sanoo. Kaupunkipyörät on helppo kulkutapa myös turisteille, mutta pyörät on tarkoitettu erityisesti asukkaiden käyttöön. – Kaupunkipyörästä on tullut osa kaupunkilaisen identiteettiä. Kaupunkipyörällä kulkeminen on kätevää, ja se on samalla terveysja ilmastoteko, Jääskeläinen sanoo. Kaupunkipyöräilijät ovat tyytyväisiä Kaupunkipyörien käyttäjät ovat melko tyytyväisiä palveluun. Palvelu sai käyttäjäkyselyssä arvosanan 3,8. Käyttäjät arvioivat palvelua asteikolla 1–5, jossa 1 oli huono ja 5 erinomainen. Korkeimman arvosanan, 4,4, sai käyttömaksujen kohtuullisuus. Heikoimman arvosanan, 3,0, saivat pyörien saatavuus ja käyttöoikeuden ostaminen aseman maksupäätteellä. Kyselyyn vastasi tänä vuonna 7 935 ihmistä. Kaupunkipyöräilijöistä 79 % kertoi käyttävänsä palvelua vapaa-ajan matkoilla, 56 % työmatkoilla ja 55 % asiointimatkoilla. Enemmistö eli 35 % käyttää pyöriä 2–4 kertaa viikossa, 26 % 1–3 kertaa kuukaudessa, 15 % noin kerran päivässä ja 8 % useammin kuin kerran päivässä. Tyypillinen käyttäjä tekee matkoja melko satunnaisesti. Suurimman osan matkoista polkee pieni, pyöriä paljon käyttävien ryhmä. Noin 20 % käyttäjistä tekee 60 % kaupunkipyörämatkoista. Kaupunkipyöräilijöistä noin 73 % käyttää palvelua Helsingissä, 8 % Espoossa ja 19 % molemmissa. Valtaosa käyttäjistä on helsinkiläisiä ja espoolaisia: 80 % matkoista on niiden tekemiä, joiden asuinpaikka on kaupunkipyöräpalvelun alueella. Käyttäjistä 49 % yhdistää kaupunkipyörän silloin tällöin joukkoliikennematkan osaksi, 28 % kulkee usein osan matkasta kaupunkipyörällä, osan julkisilla. Matkat, jotka ovat alkaneet tai päättyneet asemalle, ovat selkeästi yleisempiä niillä, jotka asuvat kaupunkipyöräalueen ulkopuolella. Palvelualueel
• 5 Nro 19 • Viikot 45-46/2018 Eeva ja Anna Korhonen: SAMAA VERTA Maalauksia 23.10.–16.11. ? Näyttely Samaa Verta on siskosten Eeva Korhosen (s.1986) ja Anna Korhosen (s.1978) yhteisnäyttely. Esillä on molemmilta värikkäitä ihmisaiheisia maalauksia akryylija sekatekniikalla. Molemmat käsittelevät töissään ihmishahmojen kautta tunteita yksinäisyydestä ja sydänsuruista yhteyteen ja rakkauteen. Maalaukset kertovat ihmisen sisäisistä mielenliikkeistä, unelmista ja kaipuusta. Molemmat haluavat töillään antaa nimen ja kuvan ihmisenä olemiselle. Maalauksissa divaanilla istuvat valtiatarnaiset pyrkivät elämään oman elämänsä unelmaa ja hallitsemaan hallitsematonta. Ruusuillatanssijan elämä on useimmiten piikkilankaa. Seireeni on palannut öisiltä retkiltään, ja tatuoitu merenneito ikävöi takaisin kotiin. Rakkaus palaa hiljaisella tulella. Taustaa: Eeva ja Anna Korhonen ovat syntyneet Pyhäjärvellä, ja taiteen tekeminen on heille tuttua jo lapsuudesta. Taiteilija-isä Matti Korhosen (1944-2008) jalanjälkiä ovat seuranneet kaikki neljä sisarusta, myös kuvataiteilija Paula Korhonen sekä Kanadassa asuva Leena Korhonen, jolta on ilmestynyt satukirja. Eevan ja Annan töitä yhdistää tarinallisuus, ihmisaiheet ja vahva värimaailma. Eeva Korhonen on valmistunut 2012 vestonomiksi Jyväskylän AMK:sta, ja toiminut sekatyöläisenä muodin ja taiteen areenalla mm. suunnittelijana, visualistina ja kuvataiteilijana. Anna Korhonen on valmistunut 2003 medianomiksi Turun Taideakatemiasta, ja työskentelee kuvataiteilijana, sarjakuvapiirtäjänä ja animaattorina. Yksityisja yhteisnäyttelyjä hänellä on ollut vuodesta 1997. Myös Helsingissä Käpylä-lehdessä ilmestyvä Pupun palsta -sarjakuva on hänen käsialaansa. SAMAA VERTA-näyttelyn teokset ovat esillä 22.10.– 16.11.2018 Makkaragalleriassa, osoitteessa Pursimiehenkatu 2C. Galleria on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–18. Uuden ravintolan sisustuksessa on mukana myös paikallisia elementtejä. Hesburger on suomalainen perheyritys. Hesburger-ketju työllistää Suomessa noin 4000 ja ulkomailla noin 2700 ihmistä. Hesburger huippupaikalle Helsinkiin ? Hesburger avasi perjantaina uuden kaksikerroksisen ravintolan Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun kulmaan. – Olemme jo pitkään etsineet huippupaikkaa kivijalkaravintolalle Helsingin keskustasta. Olemme todella innoissamme siitä, että sellainen löydettiin ja pääsimme avaamaan uuden ravintolan, Hesburgerin varatoimitusjohtaja Jari Vuoti sanoo. – Tämä on iso investointi meille, 1,5 miljoonaa euroa. Odotamme, että asiakkaat löytävät ravintolan, koska sijainti on niin keskeinen Lönnrotinkadun ja Mannerheimintien kulmassa, Vuoti jatkaa. Juustohampurilaisia jaossa Ravintolassa on 250 asiakaspaikkaa sekä ilmainen leikkipaikka lapsille. Ravintola on auki maanantaista torstaihin kello 9-24. Viikonloppuisin perjantaista lauantaihin ravintola on auki ympäri vuorokauden ja sulkee ovensa vasta sunnuntaina kello 24.00. Uusi Hesburger-ravintola työllistää kymmeniä ihmisiä ja lisää työntekijöitä haetaan edelleen. Uuden ravintolan myötä Suomessa on 272 Hesburger-ravintolaa. Jouluinen taidekuja Pienellä Roobertinkadulla ? Sunnuntai 9.12. keklo 11-18, kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 1214. Ilmainen sisäänpääsy Taidekuja järjestetään nyt jo viidettä kertaa vapaaehtoisten järjestäjien toimesta. Tapahtuman tavoitteena on tukea nuoria sekä vastaaloittelevia taiteilijoita ja käsityöläisiä heidän urallaan tarjoamalla heille edullisen, matalan kynnyksen paikan myydä teoksiaan suurellekin yleisölle. Tapahtuman ohessa heillä on myös mahdollisuus verkostoitua muiden tekijöiden kanssa ja löytää omaa asiakaskantaansa. Myynnissä on runsaasti erilaisia koruja sekä muita uniikkeja käsitöitä, omakustanne sarjakuvia sekä upeita printtejä. Jouluisella Taidekujalla on tarjoilla myös ohjelmaa sekä työpajoja joihin osallistuminen on ilmaista. Ohjelmaa pitämässä ovat vapaaehtoiset työntekijät joista osalla on myös oma myyntipöytä tapahtumassa. Myyjien esittelyt ja ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin nettisivuillamme osoitteessa www.taidekuja.com. Bulevardin joulutori Tunnelmapaloja aiemmilta Pop-up joulutoreilta. Kuvat: Tommi Laakso ? Kaupungin uusin jouluilo, Bulevardin pop-up Joulumarkkinat 2018 ovat Vanhassa kirkkopuistossa ns. Ruttopuistossa, avoinna neljänä joulukuun viikonloppuna alkaen ensimmäisestä adventtiviikonlopusta. Joulumarkkinat avautuvat tunnelmalliseen Vanhaan Kirkkopuistoon Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun kulmasta aina Annankadun ja Bulevardille ulottuvan puistokäytävän varrelle. Myynnissä erilaisia kotimaisia käsitöitä, kuten laadukkaita käsinkudottuja kotimaisia villasukkia ja räsymattoja ja syötävää ja juotavaa ja taidetta, vanhoja tavaroita ja koristeita, leivonnaisia. Perinteiseen tapaan järjestäjää ei ole, vaan kaikki myyjät ovat paikalla ”Popup hengessä” sopivan ajan omien mieltymystensä mukaan, joten aina kannattaa tulla katsastamaan mitä uutta löytyy! Kyseessä on siis aito yhteisöllinen joulutori.
• 6 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 VIIKKO 45 MA 5.11. Reima TI 6.11. Ruotsalaisuuden-päivä Mimosa KE 7.11. Taisto TO 8.11. Aatos PE 9.11. Teuvo LA 10.11. Martti SU 11.11. Isänpäivä Panu VIIKKO 46 MA 12.11. Virpi TI 13.11. Kristian, Ano KE 14.11. Iiris TO 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita PE 16.11. Aarni, Aarne, Aarno LA 17.11. Eino, Einari SU 18.11. Max, Tenho, Jousia Pyhin päivä kaikista elämän päivistä on se, jolloin me kuolemme: se on viimeinen päivä, muutoksen suuri, pyhä päivä. H.C. Andersen (1805 – 75) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Enter ry opastaa Tiistaisin ja torstaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 syyskaudella 13.12. saakka, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11–14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula. ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail. com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Kirjaesittely: ”Buono, buono – Niin hyvää, niin helposti” Tiistaina 13.11. klo 17–19 Lukusali, 3. krs Italialais-suomalaisen Gabriella De Santis-Mäen keittokirja Buono, buono ilmestyy marraskuussa 2018 ja kirja esitellään Rikhardinkadun kirjastossa 13.11., juuri ennen maailmanlaajuisen italialaisen keittiön viikon alkua. Kustantaja haastattelee De Santis-Mäkeä ja haastattelun lopuksi yleisö saa maistiaisen siitä, mitä kirja pitää sisällään! Tapahtuman kieli on suomi. Tervetuloa! ? Seniorit nettiin -luento: Googlen työkaluja Torstaina 15.11. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Enter ry:n tietoiskussa käydään läpi Googlen erilaisia työkaluja, mm. sähköpostia, kalenteria, kuvia, synkronointia ja omien tilitietojen hallintaa. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Tietoiskun yhteydessä on kahvija teetarjoilu, tervetuloa! ? Runo vie! -runopiiri, vieraana Riina Katajavuori Torstaina 15.11. klo 18–19.30 Kirjatorni, 2. krs Runo vie! -runopiirissä keskustellaan runon navigoinnista maailmalla ja ihmismielessä. Käsittelyssä on Riina Katajavuoren teos Maailma tuulenkaatama (Tammi 2018). Keskusteluun johdattelevat Tiina Koskinen ja Aino Huusko. Runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston Runo vie! -lukupiiri tuo runoutta, runoilijavieraita ja runouskeskustelua paraatipaikalle Helsingin keskustaan. Kaikille avoimet runoilijakohtaamiset ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, jonne kuka tahansa voi pistäytyä ja antaa yhteisöllisen lukemisen johdattaa runon äärelle. Tervetuloa! ? Lauluja itsenäisyyden alkuvuosilta Lauantaina 17.11. klo 14–15 Kirjatorni, 2. krs Konsertti esittelee Suomen musiikkikulttuurin monipuolista perustaa, joka on kautta vuosikymmenien toiminut kansaa yhdistävänä ja vahvistavana voimana, itsenäisyyden alkuvuosien erimielisyyksistä huolimatta. Esiintyjät Merikukka Kiviharju ja Mari Hautaniemi, laulu sekä Tuomas Niininen, piano. Konserttiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 21.11. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Stadiluotsilainaamo Torstaina 22.11. klo 12–16 Kirjatorni, 2. krs Eteläisen suurpiirin stadiluotsi Jarkko Laaksonen tavattavissa Rikhardinkadun kirjastossa! Tule tapaamaan alueesi stadiluotsia ja kuulemaan osallistuvasta budjetoinnista sekä stadiluotsin toimenkuvasta. Tervetuloa! ? OmaStadi Etelä sinun ideasi kaupungin budjettiin Torstaina 22.11. klo 17–19 Lukusali, 3. krs Tule ideoimaan ehdotuksia Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin! Samalla voit tutustua eteläisen suurpiirin stadiluotsiin. Tänä syksynä ensimmäistä kertaa starttaava Helsingin osallistuva budjetointi tuo kaupunkilaisten ideoitavaksi ja äänestettäväksi yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Kaikki kaupunkilaiset voivat ehdottaa, mitä rahalla pitäisi tehdä. Kutsumme sinut mukaan yhteiseen ideointi-iltaan, joka on avoin kaikille kaupunkilaisille. Ideointi-illassa saat lisätietoa osallistuvasta budjetoinnista, pelaamme OmaStadi -peliä, sekä ideoimme ehdotuksia loppuvuodesta avautuvaa ehdotusvaihetta varten! Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: jarkko.laaksonen@hel.fi Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! 25. sunnuntai helluntaista ? Luuk. 20:27–40 Isänpäivän lähestyessä otan käteeni kalenterin, johon on merkitty viikonloppuvuorot ja sopimuksen mukaiset juhlapyhät. Äitiviikonloppu, isäviikonloppu, äitiviikonloppu, isäviikonloppu… Onko tänä vuonna oikea isänpäivä vai viettävätkö lapset sitä nyt tekstiviestin välityksellä? Huomaan hyräileväni kappaletta Viikonloppuisä. ”Oon viikonloppuisä minä vaan Jos luokseni saan lapset silloinkaan” Reijo Kallion neljänkymmenen vuoden takaista hittiä on helppo naureskella. Onhan se noloa, kun keski-ikäinen mies laulaa tunteistaan ja vielä nolompaa on huomata tuntevansa itse samoin. ”En ole katkera, mutta kuitenkin” Noloa, mutta samalla kovin luterilaista. Ehkä noloa samalla tavalla kuin luterilainen kirkkokin usein. Pientä, vaivoin peiteltyä katkeruutta siitä, että lapset tulevat käymään vain joskus ja jouluna. Tällaiseksi olen jumalasuhteenikin usein kuvitellut. Oma elämäni on muualla ja Isä siellä kirkkosalin puolella odottelee kalenteri kädessä, katkerana, milloin minua kiinnostaa tulla käymään. Joskus kauan sitten, silloin kun Viikonloppuisä vielä soi radiossa, kysyin omalta isältäni, millainen isä hän haluaa oikeastaan olla, sitten kun muutan pois kotoa. Se oli pikkupojan kysymykseksi ehkä hiukan omituinen, mutta ihan vakavissaan isä minut silloinkin otti. Lupasi pysyä poissa tieltä, mutta olla läsnä silloinkin, kun en sitä kaipaa, ajatella minua silloinkin, kun minä ajattelen jotakin aivan muuta. Täsmälleen samaa toivon nykyisin Jumalalta. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä Lisää yhteisöllisiä tapahtumia Etelä Helsinkiin ? Toissa sunnuntaina Kaivopuistossa järjestettiin haravointitalkoot. Iltapäivän aikana lukuisat Etelä-Helsingin asukkaat piipahtivat paikalla antamassa oman panoksensa yhteiseen savottaan. Paikalla kävi niin perheitä, pariskuntia kuin yksin tulleita. Itsekin piipahdin paikalla antamassa oman osani lehtien keräämiseksi. Tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen. Tempauksen taustalla oli Helsingin kaupungin liikelaitos Stara, Fiskars Oyj sekä Hyvä kasvaa Helsingissä -liike. Fiskars oli lahjoittanut tapahtumaan haravia, joita oli riittävästi aivan jokaiselle. Myös lapsille oli omia haravia tarjolla. Lisäksi talkoolaisille oli tarjolla kuuma mehua ja hernesoppaa. Kylmässä syysilmassa mehu ja keitto lämmittivät mukavasti ahkeraa talkooväkeä. Käytännön järjestelyistä vastasi Hyvä kasvaa Helsingissä -liike, joka yhdistää asukkaat, yritykset ja Helsingin kaupungin toimimaan paremman kaupunkiympäristön puolesta. Liike järjestää puistoihin liittyviä tapahtumia ympäri Helsinkiä. Riittää kun alueella on joku vapaaehtoinen, joka huolehtii yhteydenpidosta puistokummin kanssa. Vapaaehtoistyön tekemisestä Helsingissä on tehty ainakin viheralueiden osalta todella helppoa. Kaupunginosien yhteisöllisyys on vaalimisen arvoinen asia. Oman kaupunginosan tulee olla ylpeydenaihe. Helsingin kokoisessa suurkaupungissa monien on helpompi samaistua omaan kotikaupunginosaansa kuin koko kaupunkiin. Samaistumista helpottaa, kun tarjotaan mahdollisuuksia päästä osaksi yhteisöä. Erilaiset kaupunkilaiset yhteen kokoavat talkoot ovat tässä suhteessa merkityksellisiä. Kaivopuiston haravointitalkoot oli erinomaisen onnistunut tapahtuma. Ensi vuodelle jäi parannettavaa vielä tiedottamisessa. Nyt monet jättivät tulematta pelkästään sen takia, etteivät olleet saaneet tapahtumasta tietoa. Talkoista tiedotettiin Kaivopuiston laitamille asennetuilla banderolleilla. Mikäli et sattunut kävelemään viikon sisään puiston laitamilla, oletettavasti tieto ei tavoittanut sinua. Ensi vuonna pidetään huoli, että kaikki kiinnostuneet saavat tiedon tapahtumasta! Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Turvavyön käytössä linja-autoissa paljon parannettavaa ? Linja-autolla matkustettaessa on turvavyötä käytettävä, mikäli sellainen istuinpaikalta löytyy. Turvavöiden käyttövelvoite linja-autoissa tuli voimaan vuonna 2006. – Henkilöautossa turvavyön käyttöä pidetään itsestäänselvyytenä, mutta ei asian pitäisi olla sen kummoisempi linja-autossakaan. Auton koosta riippumatta turvavyö pitää ihmisen penkissä ja estää häntä iskeytymästä auton koviin sisäosiin törmäystilanteessa. Jo alhaisemmasta nopeudesta tapahtuva äkkipysähdys voi heilauttaa penkiltä, joten vyön käyttöä ei tarvitse säästellä vain maantieajoihin, painottaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara. Linja-autoja junaliikenne ovat turvallisimmat kulkumuodot, kun vertaillaan eri liikennemuotojen kuolemantapauksia kuljettua kilometriä kohden. Turvavyön käytöstä voi kuitenkin olla korvaamatonta apua onnettomuuden sattuessa – paitsi itselle myös muille matkustajille. – Kolarissa linja-autossakin vyöttä istuva riskeeraa itsensä ja kanssamatkustajansa. Samalla tavalla kuin henkilöautoissa myös linja-autossa voi takapenkiltä ilman turvavyötä matkustava sinkoutua törmäyksen voimasta päin edessä ?
• 7 Nro 19 • Viikot 45-46/2018 Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 2018 pe 9.11. klo 15–21, la 10.11. klo 12–19 ja su 11.11. klo14–17 Työväenliikkeen kirjasTo , Sörnäisten rantatie 25 julkisten ja hyvinvointialojen liitto jHl , Sörnäisten rantatie 23 www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2018 Perjantaina klo 18 Kapinarunoilta IV. Lauantaina paneelikeskustelut Kapinan perintö klo 12, klo 15 Rahat vai henki? Miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan hauskempaa Helsinkiä? ja klo 17 Kollektiivinen trauma. Kirjailijahaastatteluja. Sunnuntaina klo 14 Metalli 5:n ohjelmaryhmä ja Valkoisten vankina -tanssiteoksen esittely. Tervetuloa avoimiin oviin ja tutustumaan toimintaamme perjantaina 9.11.2018 klo 15-17 osoitteeseen Albertinkatu 4, 00150 Helsinki. Helsingfors Gästhem r.f / Helsingin Vieraskoti Yhdistys 135 vuotta/ talo 125 vuotta TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Lahjavinkk i Isälle! 69€ Kävijämääräennätys Helsingin Kirjamessuilla Toista kertaa jaettavan Minna Canth -palkinnon sai Kaarina Hazard ? Ohjelmajohtaja Ronja Salmi on tyytyväinen tapahtumaan. – En voisi olla tyytyväisempi. On ollut upea tehdä tätä tapahtumaa ja nähdä, miten kirjallisuus kiinnostaa kaikenikäisiä ihmisiä. Tänä vuonna kirjamessuilla on käynyt myös entistä enemmän ensikertalaisia, mistä olen erityisen tyytyväinen. Nuorten ja lasten saaminen kirjallisuuden pariin on tärkeä tehtävä ja jos voimme siinä jotenkin auttaa, teemme sen mielellämme”, kertoo Salmi. ”Lastenalueen uudistus onnistui erinomaisesti. Viikonloppuna perheet olivat löytäneet alueen ja viihtyneet jopa useita tunteja lasten kirjallisuuden parissa. Helsingin Kirjamessut järjestettiin 25.–28.10.2018 Messukeskuksessa Helsingissä nyt 18. kertaa. Teemamaana oli Yhdysvallat. Samanaikaisesti järjestettiin Viini ja Ruoka -tapahtuma. Tapahtumakokonaisuus järjestetään ensi vuonna 24.– 27.10.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja merkittävä kulttuurifoorumi. Kirjamessuihin osallistui 318 kustantajaa, kirjakauppaa ja antikvariaattia. Helsingin Kirjamessuilla on 15 ohjelmapistettä, joista kaksi on ruotsinkielistä. Ohjelma koostuu yli 800 keskustelusta ja haastattelusta. Esiintyjinä on kirjailijoiden lisäksi poliitikkoja, taiteilijoita, toimittajia ja vaikuttajia. Esiintyjiä on yli 1000. Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut vuosittain yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton kanssa. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on myös Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa. Viini ja Ruoka on Suomen suurin ruoka-, viinija ruokakulttuuritapahtuma. Tapahtumaan ohjelmassa on muun muassa kokkausnäytöksiä, viinitastingejä ja ruokaan ja viineihin liittyviä luentoja. Tapahtuman järjestävät Viinilehti Oy ja Messukeskus TNS Kantar haastatteli messujen aikana 200 tapahtuman kävijää. käsikirjoittaja sekä suomalaiseen TV-kerrontaan uudenlaisia naishahmoja tuonut lahjakas näyttelijä. Kuten Minna Canth, Kaarina Hazard on vahvan naisen roolimalli, palkintoraati sanoo perusteluissaan. Minna Canth -palkinnon palkintoraatiin kuului edustajia eri järjestöistä, jotka tekevät työtään Minna Canthin avaamilla urilla: Ensija turvakotien liitosta, HelsinkiMissiosta, Suomen Journalistiliitosta, Minna Canthin seurasta, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:stä (SUNKLO), Suomen Kirjailijaliitosta ja Suomen Yrittäjänaisista. ? Toista kertaa jaetun Minna Canth -palkinnon sai vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Suomen Messusäätiön rahoittama 10 000 euron palkinto annettiin Helsingin kirjamessuilla. Lisäksi Hazard palkittiin Kalevala Korun lahjoittamalla, Kirsti Doukasin suunnittelemalla Canth-korusarjalla. – Kaarina Hazard on Minna Canthin tavoin pelkäämätön ja suorasukainen yhteiskunnallisiin epäkohtiin älyllä ja vimmalla tarttuva kirjoittaja, ihmisen puolustajana väsymätön ja kolumnistina kiistelty, kansallisten tabujen ravistelija. Minnan lailla hän on harvinaisen laaja-alainen kulttuurin moniottelija: kulttuurintutkija, kirjailija ja istuvia, Elovaara kuvailee. Oikea-aikainen muistutus on tarpeen ja toivottua Linja-autossa matkustavista vastaajista heiltä, jotka eivät aina käyttäneet turvavyötä, kysyttiin syitä vyön käyttämättömyyteen. Neljä kymmenestä nimesi syyksi tottumuksen matkustaa linja-autoissa ilman turvavyötä. Kolmasosa pani unohduksen piikkiin. Noin joka seitsemäs perusteli turvavyöttömyyttä matkan lyhyydellä tai vyön epämukavuudella. Kymmenesosa otti mallia naapurilta ja jättää turvavyön kiinnittämättä, koska muutkaan eivät kiinnitä. Kymmenesosa luottaa siihen, ettei linja-autossa satu mitään. – Liikennöitsijän on muistutettava matkustajia turvavyön käyttövelvollisuudesta. Sen voi tehdä kuuluttamalla tai tarjoamalla infoa istumapaikkojen yhteydessä. Muistutuksen voi mieltää hyvänä palveluna ja viestinä siitä, että liikennöitsijä ja kuljettaja huolehtivat matkustajiensa turvallisuudesta. Toivottavaa toki olisi, että muistutus olisi turha ja matkustajat napsauttaisivat vyöt linja-autoissa kiinni yhtä rutinoituneesti kuin henkilöautoon istuessaan, toteaa toimitusjohtaja Mika Mäkilä Linja-autoliitosta. – Jos kuljettaja muistuttaa matkan alkaessa ja pysähdysten jälkeen turvavyön käytöstä, saa se todennäköisesti unohtelijat napsauttamaan turvavyön kiinni. Piittaamattomiin ei painokas kuuluttaminenkaan välttämättä toimi, Elovaara pohtii. Mallia turvavyön käyttöön paljon busseilevilta Jääkiekkojoukkueet ja keikkailevat bändit kuluttavat paljon tiekilometrejä linja-auton kyydissä. Katso videolta, kuinka SM-liigajoukkue Jukurit näyttää mallia vyön käyttöön.
• 8 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 Kulttuuri Risto Kolanen: Lokakuun kulttuurikierros Kitkerät Neitsyet valloitti Stoan täyden teatterisalin 20v-juhlaesityksellään, joka siirtyi keväältä. Kuva: Kitkerät Neitsyet. Maria Lund todisti olevansa sielukas, muuntautumiskykyinen laulaja, joka vaihtaa myös näyttelijärooleja lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Sanni Giordani, Jussi Väänänen, Kaisa Leppänen, Tuomo Railo ja Jukka Tarvainen tanssivat ja puhuvat upeasti vankileirikoreografian yhteen Louhisalissa. Kuva: Ari Kauppila. Pianisti Maija Ruuskanen, laulajatar maria Lund ja viulisti Veera Railio tarjosivat todella monipuolisen Kapsäkki-illan Vallilassa. Kuva: Raimo Granberg. Julia Lappalainen ja Ruusu Haarla hautaavat Jouko Turkan perusteellisin rituaalein, mutta silti kunnioituksella. Kuva: Pertti Nisonen & Tuukka Pasanen. Liikkeellä marraskuussa, Etnosoi, Baltic Circle, What the Cirk tuovat väriä kaamoskuun kulttuuriin. Kabareemusiikin kitkerää parhaimmistoa Suurissa yliopistokaupungeissa tavattoman suosittu Kitkerät Neitsyet –lauluyhtye joutui keväällä perumaan Stoassa naistenpäivän konserttinsa. Ihailijat ja muu yleisö sai täysipainoisen korvauksen monitoimitalon teatterisalissa. Naiset ovat tehneet musiikkia jo 21 vuotta, mutta osanneet ennakoida asioita. Kuten sihteerinaisen kohtalon firmassa pomon seminaarissa, joka on vain heille järjestetty baariin ja sitten jatkoille ehdotuksien kohteeksi. Niin ajankohtainen on jo 2005 levytetty kappale 12 vuotta ennen Metoo– syksyä 2017. Kitkerät Neitsyet heittivät hyvää keikan. Erityisen kaunis on ”Tänään”, sitä seurannut ”Kiltti tyttö”. Hervoton on ”Sedät ovat vihaisia”, ”Mennään naimisiin” ja ”Täydellinen mies”. Tai ”Pienen sydämen pienet murheet”. Toisella jaksolla mieleen jää ironinen ”Lapsiperhe myrkyttää aina” tai ”Poliittinen broileri”. Feministirock tehtiin jo Tarja Halonen –vaaliin. Orkesteri innostuu hyvään menoon. Neljä naista seisoo mustissa korkosaappaissa, verkkosukissa ja muutenkin mustissa. He ovat suomalaisen kabareemusiikin parhaimmistoa. Ominaispiirteisiin kuuluvat satiiriset, yhteiskunnallisesti kantaaottavat sanoitukset sekä suvereenisti lajityypistä toiseen hyppelehtivä musiikki. Taustalla pyörii videokuvaa, piirroksia naisista ja punaisia sydämiä. – Mitä brändityöryhmä tahtoo, minä teen sen! Hell” kappaleesta Puccinin ”Nessun dormaan”. Laulaja petrasi koko ajan tulkintaansa. Abban ”Winner Takes It All” kuultiin ranskaksi encorena. Turkka kuolee vielä kerran Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa ja loppukesällä myös uusintoina Korjaamolla, Töölön kulttuuritalolla nähtiin uuden kotimaisen teoksen kantaesitys. ”Turkka kuolee” on ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen yhteisteos teatterilegenda Jouko Turkasta ja tämän voimakkaasta vaikutuksesta suomalaisiin ihmisiin ja teatteriyhteisöön. Vaikka hänen persoonansa ja menetelmänsä jakoivat kansan mielipiteet jyrkästi, on teatteriyhteisö vakiinnuttanut Turkan aseman suomalaisen teatterin guruna ja voimahahmona. Harvasta teatterinjohtajasta ja rehtorista on tehty eduskuntakyselyjä tai kulttuuriministerin kannanottoja. Nuorten näyttelijöiden yhdessä Fabian Nybergin kanssa rakentama esitys purkaa 1980-luvun turkkalaisuuden ja aina näihin päiviin ulottuvan jälkiturkkalaisuuden tarinaa ja siitä kertomisen tapoja. Se tutkii miehisen neromyytin rakentumista taiteessa ja sen vaatimia uhrauksia, feminiinisyyden pelkoa ja isän kaipuuta. Tekijät eivät olleet syntyneetkään suurimpien kiistojen aikaan. Mikä on Turkan tekojen inhimillinen hinta? Kenen ruumiissa se maksetaan? Menin Korjaamon Kulmahuoneelle vähän ennakkoluuloisin tunnelmin. Epäröin katsomista, koska en periaatteessa pidä siitä, että ensin joku nostetaan aivan ylös jalustalle, ja sitten alennetaan pohjamutiin, pilkataan loppu-uran keskeytyneitä ohjausyrityksiä ja kivien asennoista sekavia puhuvaa päätä. Turkan ”Aiheita” ja ”Selvitys oikeuskanslerille” olivat 1980-luvun hienoja kirjallisia teoksia, hänen yöradiopuheensa Peter von Baghin ohjelmissa loistavaa yhteiskuntaja ihmisanalyysia. Mutta nuoret teatterinaiset eivät halunneet riisua Turkkaa häpeään; he yrittävät ymmärtää edellisen polven teatterigurua. Tutkimustyötä on tehty paljon. Turkastahan kirjoitettiin tuoreeltaan, paitsi iltapäivälehtien hälyotsikoita, myös kirjoja. Esityksessä on kuvaus siitä, miten ”Seitsemän veljeksen” tv-elokuvanäyttelijät, oppipojat ja ystävä Antti Virmavirta ovat ainoina Turkan hautajaisissa Tampereella pari vuotta sitten. Martti Suosalo alkaa nauraa, pian muutkin. Yksikään heistä ei puhu videohaastatteluissa tekijöille. Sen sijaan Satu Silvo, Katja Kiuru ja tuntematon ystävä, tunnistettava Merja Larivaara puhuvat ja todistavat. Kiuru melkein varastaa show:n, kun hän kulkee Teatterikorkeakoulun käytävillä ja kertoo, miten mestari kävi naiseen kiinni ”Jumalan teatterin” jälkikohun aikaan 1987. Hän on myös loistava Turkka-imitoija, kuten useimmat muutkin. Esityksessä varsinkin Ruusu Haarla saa silmiinsä saman hullun kiihkon kuin kohteella tapana oli. Esitykseen haastateltu Teatterikorkeakoulun apulaisrehtori Marianne Möller lausuu yhden totuuden: vaikka opetusmenetelmiä ja näyttelijöiden kohtelua on syytä arvostella, Turkan ohMaria Lundin loistoa Ruuskanen Railio klubilla Tunnemme Maria Lundin hyvänä laulajana, musikaalien pääosassa ja Tanssii tähtien kanssa kisan voittajana. Mutta hän yllätti meidät ällikällä rohkealla ohjelmistolla yli musiikin lajirajojen. Musiikkiteatteri Kapsäkin vakio-ohjelmistoa on ollut pianisti-säveltäjä Maija Ruuskasen ja viulisti-laulaja Veera Railion emännöimä klubi monen vuoden ajan. Siellä on kuultu mielenkiintoisia artisteja Pauli Hanhiniemestä Laura Voutilaiseen pienimuotoisella akustisella kokoonpanolla. Lokakuun vieraana oli ”Maria Lund – Kuudella kielellä”. Laulutaitonsa ja valtavan musikaalisuutensa hän on saanut verenperintönä laulajavanhemmiltaan Tamara Lundilta ja Alexandru Ionitzalta. – Ihan kuin Tamara, nainen takana kommentoi konsertin lopun venäläistä Mustat silmät -osuutta. Klubiemännät houkuttelivat laulajasta esille väläyksiä myös hänen vinosta huumorintajustaan. Pianisti suorastaan maanitteli kaunottaren muuntautumaan vanhaksi elämää nähneeksi naiseksi, kun vuorossa oli syntinen tulkinta Sirkka-Liisa Sassin hauskasta biisistä, miten ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”. Ohjelmisto puikkelehti Oskar Merikannon kansanlaulunomaisesta laulusta Anna-Mari Kähärän ja Anna-Leena Härkösen parodiaan vääränlaisesta miehestä, joka vain rakastuu kaukosäätimeen. Hienoimpia osuuksia oli Maija Ruuskasen uudet sävellykset Bertolt Brechtin runoihin ”Minä näen usein öisin unta” tai ”Mahogannylaulu”. Lopussa oli huikea siirtymä AC/DC:n ”Higway to
• 9 Nro 19 • Viikot 45-46/2018 Gruppen Fyra on poikkeava tanssiryhmä Turpoo, paisuu ja pau oli ryhmän ensimmäinen keikkaesitys, esiintyjinä Sanna Suonsyrjä (vas.), Vera Nevanlinna ja Pia Liski. Kuva: Gruppen Fyra. Sonya Lindforsin ohjaama Great Expectations-esityksessä etualalla upea Kaisu Hölttä Pipin osassa Dickensin kertomuksessa. Kuva: Riikka Sundqvist. Tommi Haapaniemi ja Pia Liski “Reino ja Aino” -esityksessä, joka valmistui 2012 ja on esitetty sen jälkeen paljon mm. vanhuksille palvelukeskuksissa Helsingissä ja ympäri Suomea. Kuva: Riikka Sundqvist. ? Gruppen Fyra juhli 20-vuotista taivaltaan kahdella gaalaesityksellä Kaapelitehtaan Turbiinisalissa, joissa esiintyvät ryhmän entisiä ja nykyisiä tanssijoita sekä vierailijoita vuosien varrelta. Saimme kokea hittiteoksia vuosien varrelta, hulvatonta menoa, lyhytelokuvia, yllätysvierailijoita, hassuja hahmoja ja juhlahumua. Mukana olivat mm. tanssijat Jenni Nikolajeff, Tommi Haapaniemi, Pia Liski, Virpi Juntti ja Lotta Wichmann. Harvaa ryhmää on tallennettu näin paljon. Lyhytfilmit olivat mainioita. Niistä vastasi useimmiten Kimmo Leed. Tanssia ja elokuvaa yhdistetään kekseliäästi. Tanssiryhmä perustettiin v. 1998 neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteenaan työllistää itse itsensä, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille sekä luoda helposti lähestyttäviä, viihdyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. ”Turpoo, paisuu ja pau” tehtiin alun perin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen jouludemoihin 1996, vuonna 1997 teos voitti Kajaani Dance koreografiakilpailun pääpalkinnon ja se oli ensimmäinen Gruppen Fyran keikkaesitys, kun ryhmä oli perustettu heti koulusta valmistumisen jälkeen kesäkuulla 1998. Absurdilla huumorilla höystetyt tanssiesitykset ja erikoinen liikekieli ovat olleet menestyksen avaimia. G4 on yksi harvoista tanssijalähtöisistä ryhmistä tanssin vapaalla kentällä Suomessa. Sen tanssihittejä ovat olleet mm. ”Äiti”, joka on Pia Liskin hyväntuulen bravuuri, ja ”Pitkät piuhat” rockkukon karskien roudarien kollektiivista. Sukupuoliroolit eivät kahlitse esityksiä. Dickensin klassikkoteoksen ”Great Expectations” (Suuret odotukset) tanssisovellus oli todella kunnianhimoinen, myös ryhmän omaa olemassaoloa peilaava esitys. Kaisu Hölttä esitti gaalassa Pip-soolon, joka yhä vaikuttaa. ”Shiranai-Hito” on toinen kokeileva, japanilaisvaikutteinen ja minimalistinen kahden naisen tanssi pitkien hiuksien alla. Itseironisen humoristinen ”Reino ja Aino” valmistui 2012 ja on esitetty mm. vanhuksille palvelukeskuksissa ja -taloissa Helsingissä ja ympäri Suomea. Juhlagaalassa ryhmän uudelle ystävälle oli mieluisinta nähdä alkuvaiheen kekseliäitä tanssiesityksiä, joissa oli mukana myös Vera Nevanlinna. Monet esitykset jatkavat kiertue-esityksinä ympäri Suomea. Pitkät Piuhat vieraili kesällä Latvian Riikassa. Näyttelijä Risto Aaltonen tulkitsi vuosi sitten vahvasti Arvo Turtiaisen runoja Jukka Linkolan säestyksellä Stadin työväenkirjallisuuspäivillä. Kuva: Raimo Granberg. Eerika Kulha valloitti käsillä tanssillaan katsojat Taikasirkuksen erikoisalueella. Kuva: Raimo Granberg. jaustyö useissa kaupunginteattereissa ennen Teatterikorkeakoulun johtajauraa oli hyvin ansiokasta. Tanssidialogia Suomenlinnan vankileirillä Syksyn yksi hieno tanssiteatteriesitys on ”Valkoisten vankina. Tammisaaren punavankileiri 1918”, jota esitettiin Louhisalissa. Se on erittäin persoonallinen vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä taideteos, joka kertoo kesän 1918 tapahtumista punavanki Pekka Railon kokemusten kautta. Hänestä tuli sivistysmies, kirjojen tekijä ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Lehtimiehen ammatti riitti syytteeseen kapinaan kiihottamisesta. Railo vapautettiin syksyllä 1918 valtiorikostuomioistuimen päätöksellä. Farmaseuttina ja filosofian kandidaattina hän organisoi Suomenlinnan vankileirillä sekä toimivan apteekin että kuolleiden tilastoinnin omaisia varten. Tanssija-koreografi Tuomo Railon näytelmä johtamalleen Glims&Gloms –ryhmälle perustuu hänen isoisänsä veljen muistelmateokseen, jonka Tammi jätti 1956 julkaisematta ja joka säilytettiin Työväen arkistossa. Tekijä kertoo kokemuksistaan punavankina ensin Kokkolan ja sitten Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918. Näytelmän idea syntyi, kun tietokirjailija Pekka Tuomikoski toimitti siitä 2011 kirjan. Dialogi ja fyysinen tanssiteatteri tuovat esiin järkyttävät vankileirikokemukset suoraan, asiallisesti ja kauhistelematta. – Isosetäni käytännöllinen ja silti periksi antamaton asenne on ollut minulle merkittävä opetus maltillisuudesta, totuudellisuudesta ja lujuudesta. Vaikeissa ja epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa hän säilytti toimintakykynsä. Perustamalla kumpaankin leiriin apteekin hän pystyi jossakin määrin lievittämään vankitovereittensa hätää. Hänen keräämänsä ja välittämänsä tilastot leireillä menehtyneistä olivat osaltaan luomassa poliittista painetta vankileirien lopettamiseksi, Tuomo Railo sanoo. Esiintyjät vaihtelevat pääroolissa ja muissa osissa. Sanni Giordani ja Kaisa Leppänen ovat loistavia miestenja naistenosissaan; Leppäsen intensiivistä lavaläsnäoloa olen aina ihaillut. Vahvatunnelmainen Tuomo Railo itse, vahvan liikunnallinen Jukka Tarvainen ja kilpatanssista onnistuneesti nykytanssiin siirtynyt Jussi Väänänen ovat kaikki selvästi innostuneita taitojensa laajentamisesta. Koska kyse on teatterista, puhetta on paljon ja se luonnistuu hyvin tanssijoilta. Väänänen on jopa kasvattanut leirivankiparran lavauskottavuuden lisäämiseksi. Tanssi toimii ”äänenvahvistimena”. Taustalla on hienoja maalauksia ja piirroksia leiriltä, kirkosta hautajaisista ja muualta. Näyttämökuvan taustaprojisoinnit monipuolinen koreografi on itse piirtänyt. Aiheesta keskustellaan sunnuntaina 11.11. klo 15.30 Sörkan työväenkirjastossa. Marraskuun valo pilkistää työväenkirjastoon Stadin työväenkirjallisuuspäivät tuovat taas ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” 9-11.11. Työväenliikkeen kirjastoon, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:n toimistolle vastapäätä. Uusien kapinarunojen ilta on Jussi Särkelän jämerällä juonto-otteella perjantaina 9.11. klo 18 teemanaan rauha-demokratia. Sitä ennen Työväentutkimuksen uusi vuosikirja julkistetaan klo 15. Hannu Niklander luennoi Kössi Kaatrasta. Sunnuntaina klo 14 ohjelmassa on Metalliliiton osaston laulunäytelmä vuoden 1918 kerätystä muistitiedosta. Koko lauantai-iltapäivän on keskustelua vuoden 1918 perinnöstä ja sitä käsittelevistä tietoja kaunokirjoista Sörkan työväenkirjastossa sekä JHL:n auditoriossa ja pyöreässä salissa. Poimintoina esim. Heidi Köngäs, Janne Kuusi, Oona Ilmolahti, Sari Näre ja Samu Nyström Helsingin sekasorrosta 1917-18. Seppo Hentilä ja Oula Silvennoinen puhuvat kollektiivisesta traumasta. On sentään puhetta myös uudemmista ajoista. Erkki Tuomiojaa haastatellaan poliittisista päiväkirjoistaan 1998-2000. ”Rahat vai henki” -otsikolla kysytään, miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan hauskempaa Helsinkiä. Paneelissa ovat klo 15 Nasima Razmyar, Tuula Haavikko, Yrjö Hakanen, Mari Holopainen, Sami Muttilainen ja Elina Saksala. Puhetta johtaa Risto Kolanen. Lintsin pitkä kesä päättyi Valokarnevaaliin Linnanmäen perinteikäs Valokarnevaali valloitti jälleen lokakuulla lapsiperheet. Pääosassa oli valo. Pääkumppani Sun Effects loihti huvipuistoon säkenöivän kokemusmaailman. Erilaiset valoefektit korostivat puistossa laitteita ja muita mielenkiintoisia elementtejä. Sunnuntai-ilta 21.10. päättyi kymmenen minuutin, onneksi, komeaan ilotulituksen. Muoti, valo ja musiikki yhdistyivät ennennäkemättömällä tavalla, kun erikoisohjelmaa Linnanmäelle on suunnitellut Ivana Helsingin Paola ja Pirjo Suhonen. Paikalle luotiin viisi monikerroksellista tähtikohdetta: Taikasirkus, Autorata, Vesitorni, Keidas ja Hurjakuru, jotka saivat ylleen ainutkertaisen valomaailman. Laitteen kyydissä sai nauttia valaistuksen ja liikkumisen lisäksi musiikista, sillä kohteissa esiintyi artisteja. Taikasirkuksen käsillä tanssija Sirja Rihu valloitti katsojat. Esityksiä oli arkena kolme päivässä ja viisi viikonloppuisin. Kaunista turhuutta? Kyllä, mutta en veisi sitä lapsilta pois. Tapahtuman kymmenen päivän aikana kävin useasti pelaamassa lentopalloa vastapäätä, Alppilan kirkolla. Joka kerta ratikka oli tupaten täynnä lapsia ja nuoria vanhempineen. Heikot liikenneja pysäköintiratkaisut herättivät ihmisissä paljon tyytymättömyyttä. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 Kuntien veteraanipalveluihinsa käyttämissä määrärahoissa hälyttäviä eroja ? Suomen Sotaveteraaniliiton tänään ilmestyneen Sotaveteraanilehden listaus paljastaa, että rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin käytetty määräraha vaihtelee kunnittain jopa 10 000 eurolla. Mikä kuntien väliset suuret erot selittää? Juuri julkaistun tilaston mukaan parhaiten tehtävästään on suoriutunut Kuopio, joka käytti jokaista veteraaniaan kohden viime vuonna 10 506 €. 75 kilometrin päässä sijaitsevassa Varkaudessa palveluihin käytettiin vain 990€. – Ei ainakaan erot veteraanien palvelutarpeessa, puuskahtaa Sotaveteraaniliiton sosiaalija terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pekka Paatero. – Erot ovat käsittämättömiä. Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin annettavien palvelujen rahat ovat valtion budjetista ja totta kai valtio edellyttää, että ne käytetään täysimääräisinä. Jos rahat eivät riitä, kunnat voivat hakea lisämäärärahaa ja myös saavat sitä, hän muistuttaa. Kuntien velvollisuus on tehdä jokaisen veteraaninsa kohdalla yksilöllinen palvelutarpeen kartoitus ja laatia sen perusteella suunnitelma kunkin veteraanien kotona selviytymiseensä tarvitsemista palveluista. Sen sijaan, että kunnat panostaisivat kartoitukseen ja tarvittavien sekä riittävien palveluiden kohdentamiseen, palauttavat ne vuosi toisensa jälkeen käyttämättä jättämiään määrärahoja. Vuoden 2017 määrärahoista kunnilta palautui yli 1,5 miljoonaa euroa. Sotaveteraaniliiton mukaan tämä kertoo siitä, etteivät kunnat ole ajan tasalla tehtäviensä tai veteraaniensa hyvinvoinnin suhteen. – Eikö kunnissa ymmärretä, että valtiolta saatavien määrärahojen käyttö keventää kunnan budjettia? Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuitenkin kunnilta samoja toimia heidän omilla varoillaan, Paatero ihmettelee. Veljet on jätetty Sotaveteraaniliitosta arvellaan, ettei suurimmassa osassa kuntia ole yksinkertaisesti minkäänlaista käsitystä heidän veteraaniensa tilanteesta tai tarpeista. Paatero peräänkuuluttaakin kunnilta aktiivisuutta yhteydenpidossaan veteraaneihin. Hän myös muistuttaa, että veteraanijärjestöjen alueellisilla piireillä ja paikallisyhdistyksillä nämä yhteydet ovat jo olemassa. Kunnilla ei siis ole pitäisi olla mitään syytä olla hyödyntämättä tätä. Paatero korostaa kuntien proaktiivisuuden merkitystä myös toisesta syystä. – Usein näyttää olevan niin, että veteraani saa sen, mitä kehtaa anoa. Ei usein kovissa oloissa sinnittelevä veteraani ole tottunut anelemaan, hän muistuttaa. Amos Rexissä jo 100 000 kävijää ? Elokuun lopussa avatun taidemuseo Amos Rexin 100 000:s kävijä rekisteröitiin perjantaina 19. lokakuuta. Suosio on yllättänyt museon henkilökunnan. – Olemme aivan ällikällä lyötyjä. Ja iloisia!, sanoo talousja hallintojohtaja Henrik Johansson. Museo lahjoitti 100 000:n kävijän rajan rikkoneelle Liina Vanniselle, 14, perheineen ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi kaksi museokorttia tapahtuman kunniaksi. Amos Rex on ollut avaamisestaan lähtien auki kuusi päivää viikossa, kävijöitä on ollut keskimäärin 2300 päivässä. Rööperi Rock´N´Roll Show ? Rööperin Pornokuninkaana tunnetun Tom Sjöbergin luotsaama Rööperi Rock´n´Roll Show tarjoaa vauhdikkaan aikamatkan Rock and Rollin mukaansatempaavaan maailmaan. Sjöban ensikosketus Rock-musiikkiin tapahtui Elviksen välityksellä jo 50-luvun lopulla. Rakkaus tähän tyylilajiin on kulkenut sydämessä yhtä matkaa noista ajoista lähtien. Hieman myöhemmin – 70-luvun loppupuolella – Rockabillyvillityksen ottaessa vielä ensiaskeleitaan maamme kamaralla ROCKOLA keikkui genren keulakuvana yhdessä Aikka ”Teddy Guitar” Hakalan kanssa näyttäen suuntaa tuleville sukupolville. Eikä ole Rock-Ola vuosien saatossa ainakaan kesyyntynyt! Ääni soi yhä upeasti, ja koluttujen keikkamestojen antama vuosien kokemus näkyy, kuuluu ja antaa uskottavuutta toimivaan tulkintaan. Rokkikukkona niin Suomessa kuin ulkomaillakin paljon kiertänyt Paul Kallonen ei hänkään jää hopealle tulkinnoissaan rokkiklassikoista. Rytmiryhmä koostuu kokeneista, useissa eri kokoonpanoissa kannuksensa hankkineista soittajista, eikä sekään varmasti jätä sielukkaalla soitollaan ketään kylmäksi. Rock´n´rollia, Rhythm´n´bluesia, Rockabillya ja herkkiä balladeja Elvistä unohtamatta on luvassa tältä juurevalta rokkikokoonpanolta. Perjantaina 16.11. 2018 Rööperi Rock`n`Roll Show on nähtävissä MOssa Annankadulla (entinen Soda). Tätä tilaisuutta ei kerta kaikkiaan voi jättää väliin, sillä ekskursio Rööperin keikalle on aina suuri seikkailu. Voi nimittäin sattua ihan mitä vaan – ja vielä pahempaa! Kannattaa siis tulla kauempaakin… Rock-Ola Pihlajamaa (laulu) / Paul Kallonen (laulu) / Tom Sjöberg (laulu) Mika Railo (kontrabasso) / Perry Kaasalainen (kitara) / Hirkka Hirvonen (rummut) Arto Paasilinna satiirin ja huumorin haltija Veli-Matti Hynninen ? Kirjailija Arto Paasilinnan menestystarina Kittilän Alakylästä Espoon Westendiin sisälsi monumentaalisia lukuja, huimia kirjamääriä, vimmaista luovuutta ja virkeää intohimoa. Tavatessamme ihmettelin usein hänen tavanomaisuttaan, joka hetkessä kuitenkin saattoi räjähtää villiin uhoon. Kunnian kruunuaan hän kantoi välillä vähäeleisesti, mutta selvästi tietoisena omasta asemastaan. Paasilinna asetti satiirinsa usein kulttuurisiin ja poliittisiin taitekohtiin, mutta keskuksena oli aina pieni ihminen. Hän oli aina heikkojen puolella, niiden kannalla joilla oli vaikeaa. Paasilinnan huumori oli hengeltään tavallista arkea arvostavaa, pulaan joutunutta kannustavaa. Hänen romaanihenkilönsä punnitsivat elämää metsän syrjästä tai periferian perältä, mutta onnellisimmillaan he olivat pärjätessään omillaan. Syrjäseutujen miehet saivat huoleti naureskella kaupunkilaisten tärkeilylle. Pohjoinen oli Paasilinnalle tärkeä ilmansuunta. Paasilinnan teksti tuo mieleen tunnetun italialaiskirjailija Antonio Tabucchin, joka oli eniten kiinnostunut häviäjistä, epäyhtenäisyydestä ja avoimista kysymyksistä vailla vastauksia. Punaisen tuvan pihamaalla on juhannusruusu nupullaan ja orvokit kukkivat. Lempeä tuuli puhaltaa koivikon halki, mikäpä everstinna Linnea Ravaskan on eläessä. (Suloinen myrkynkeittäjä). Rauno Rämekorvalla on takanaan kuusikymmentä korskeaa vuotta. Huomattava asema ja mittava omaisuus. Jykeväniskainen teollisuusneuvos juhlii syntymäpäiviään komeasti valkotiilisessä talossaan Espoon Westendissä. (Kymmenen riivinrautaa). Sallan pienessä syrjäkylässä syntyy köyhän ja säikyn piian poika, jonka äiti hylkää. Mutta poika ei anna periksi vaan kasvaa selviytyjäksi (Kultainen nousukas). Arto Paaslinnan 25. romaani oli nimeltään Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (1998). Siinä paha saa palkkansa. Ja ison talon edut. Arto Paasilinna kutsui itseään onnelliseksi mieheksi. Se on myös kirjan nimi, kun siltainsinööri Akseli Jaatinen rakennuttaa pikkupitäjään suuren betonisillan. Mutta Jaatisen sukset menevät ristiin pitäjän vallanpitäjien kanssa. Syntyy taistelu, mutta Paasilinnan huumori ratkaisee, se ei kertomalla köyhdy. (Onnellinen mies). Paasilinnan ehkä suosituin kirja Jäniksen vuosi on tunnettu myös elokuvana ja Kristian Smedsin ohjaamana teatteriversiona. Se liittyy Veikko Huovisen Lampaan syöjät-ajatukseen. Siinä stressaantunut mainosmies Vatanen painuu metsään jäniksen kaveriksi kyllästyttyään yhteiskunnan jäsenyyteen. Vatanen pääsee eroon yhteiskunnasta tuhoamalla kaiken itseään koskevan tiedon väestörekisterijärjestelmästä ja vapautuu yhteiskunnan kahleista. Suomalaisen huumorin selviytymisstrategia on usein pako. Satiiria voi seurata hellä havainto. Naurun asein esitetty kritiikki on Paasilinnan leipälaji. Pikkukaupungin ummehtunut ilmasto tai itsetyytyväisyyteensä linnoittautunut pikkuporvaristo saa Paasilinnalta ilmaisen kyydin päästä eroon nurkkakuntaisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Naiset ja kirkonmiehet nauttivat Paasilinnan romaaneissa salattua arvonantoa ja naurun asein esitettyä kritiikkiä. Satiiri ottaa käyttövoimakseen ironian, jossa tarkoitetaan päinvastaista kuin sanotaan. Paasilinna hallitsee tämän. Jumala ei lauo hävytöntä satiiria ihmistensä harmiksi vaan hoivaa hellästi luomakuntaansa, luontoa ja eläimiä, jotka ovat Paasilinnalle tärkeitä. Ukkosenjumalan Poika-romaanissa suomalaisten taivasta pitää paikoillaan maailmantappi, taivaan napana on Pohjantähti. Suomalaisten taivas on tietenkin vanhempi kuin koko muu maailma. Ukkosenjumala koristelee sen kesäisin sateenkaarella ja talvisin leiskuvilla revontulilla. Luonnossa kaikki on pyhää ja kohdallaan: ”Ei orava koivussa elä, kurre kuusessa kieputtele…”). Ajantasainen Sampsa Pellervoinen halusi pitää jumaltenkokouksen syntymäpäivänään 27. kesäkuuta. Paasilinnan aatoksissa tunturikurun korpikuuset pöllyävät, sielut ja villisiat vilisevät, rahan perässä juoksevat rehentelvät, mutta paha saa aina palkkansa. Paasilinna näyttää miten maailman käy, kun kuljetaan loppua kohti. Arto Paasilinna julkaisi 35 romaania. Hänen kirjojaan on käännetty 40 kielelle ja myyty maailmanlaajuisesti yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Ranskalaiset pitävät häntä filosofinaan. Italiassa Paasilinnaa rakastetaan. Milanossa on tapa kokoontua lukemaan Paasilinnaa koko illaksi ääneen. Tehtäväni oli kerran lukea kirjallisuusillassa yleisölle Paasilinnaa suomeksi. Katseet kertoivat, että perille meni. Veli-Matti Hynninen
• 11 Nro 19 • Viikot 45-46/2018 Tuoksutko liikaa julkisissa liikennevälineissä? ? Tuoksutonta päivää vietetään 1.11. Allergia-, ihoja astmaliitto haastaa tänä vuonna erityisesti julkisen liikenteen toimijoita tuomaan esille tuoksuherkkyyttä. Hajusteita kannattaa käyttää maltillisesti ja tupakka on hyvä tumpata reilusti ennen liikennevälineeseen nousua. – Harva tulee ajatelleeksi, että aamun hajutai partavedet tuoksuvat melko voimakkaasti ja voivat esimerkiksi julkisessa liikennevälineessä aiheuttaa tuoksuherkälle heti aamutuimaan päänsäryn tai pahan olon, sanoo viestintäpalveluiden johtaja Niki Alanko Allergia-, ihoja astmaliitosta. Vieressäsi voi istua tuoksuherkkä Julkinen liikenne on Allergia-, ihoja astmaliiton tekemän tutkimuksen mukaan yksi yleisimmistä paikoista, joissa tuoksuherkät saavat oireita. Suomessa on puoli miljoonaa vahvasti tuoksuherkkää, joku heistä voi istua vieressäsi junassa tai bussissa. – Oireita tuoksuista saa lähes kaksi miljoonaa suomalaista. Tuoksuherkkien oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi moniin valintoihin. Tuoksuherkkien tulisi voida kaikkien muiden tavoin liikkua julkisissa liikennevälineissä ilman oireita laukaisevia tekijöitä, Niki Alanko tähdentää. Tuoksuherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia fyysisiä oireita kuten nuhaa, päänsärkyä ja pahoinvointia. Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa iholla ilmenevää kosketusallergiaa kosmetiikan hajusteille. Myös tupakan haju tai voimakas hien haju voivat laukaista hajuja partavesien ohella oireita. Tuoksuton päivä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Allergia-, ihoja astmaliitto on järjestänyt aikaisemmin Tuoksuton viikko -kampanjan useiden vuosien ajan ja saanut aikaan lukuisia hyviä tekoja tuoksuherkkyyden huomioimiseksi. Tuoksuttoman päivän tarkoitus on muistuttaa asian tärkeydestä. Kulttuuri – marraskuun valo ? Aurinko nousee näinä Stadin kirjallisuuspäivien aikana muutaman minuutin kello 8:n jälkeen ja laskee jokseenkin kello 16. Marraskuun valoa riittää siis melkein tasan kahdeksan tuntia ja hämäränhyssy siihen päälle. Mutta tuo on vain päivänvalo. Stadin kirjallisuuspäivät ovat kaksi päivää kulttuuria, etupäässä kirjallisuutta, ja lisäksi tiedettä, taidetta ja runoutta. Lisänä on kolmantena päivänä matineana teatteria iltapäivällä. Päivien ohjelmassa toistuu moneen kertaan sisällissota, kapina, vapaussota, kansalaissota, vuoden 1918 tapahtumat. Vuosikymmeniä on kiistelty sodan nimestä ja nykyisin on jo päästy tilanteeseen, jossa itse sodasta kyetään keskustelemaan. Professori Antero Jyränki on ansiokkaassa kirjassaan Kansa kahtia – henki halpaa analysoinut perusteellisesti sodan nimeä ja päätynyt sisällissotaan. Voitettu kapina on vallankumous, ja hävityn kapinan tekijät ovat valtiopettureita. Välittömästi sisällissodan jälkeen vallalla oli kosto ja seurauksena katkeruus. Voitetun vapaussodan soturit ovat vapaustaistelijoita, hävityn sodan maanpettureita. Itsenäinen maa ei käy vapaussotaa. Suomi selvisi pitkällä aikavälillä hyvin traumatisoivasta kansallisesta koettelemuksesta. Viimeistään nyt voidaan sanoa yhteiskuntarauhan ja demokratian vallitsevan tuon sodan jäljiltä. Välillä kylläkin käytiin diktatuurin partaalla, mutta demokratia ja hieman horjahdellen myös laajasti ymmärretty yhteiskuntarauhakin kestivät. Kun kansa itseään vastaan taistelee, niin kuka siinä voittaa? Vuoden 1918 muistovuoden johdosta kirjallisuuspäivien anti keskittyy Suomen sisällissotaan. Se näkyy Työväenperinne – Arbetartradition ry:n julkaisemassa Työväentutkimuksen vuosikirjassa, Kapinarunoillan teemassa Kapina – rauha – demokratia ja sarjakuvassakin sekä siinä, että monet päivillä esillä olevat kirjat käsittelevät vuoteen 1918 liittyvää historiaa ja kulttuuria. Kuluvana vuonna on ilmestynyt runsaasti nimenomaan sisällissotaan liittyvää kaunokirjallisuutta ja tutkimusperusteisia julkaisuja. Sisällissotaa käsittelee myös muistitietoon perustuva sunnuntaipäivän laulunäytelmä. Mutta näillä päivillä on esillä tuoreempaakin historiaa ja tulevaisuuskin näyttäytyy. Päiväkirjat, Helsingin kulttuuripolitiikka, osuusliike, poliittinen ja kirjallinen henkilöhistoria sekä yhteiskunnalliset avaukset antavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia oivaltaa ja keskustella. Meille on luvassa tunteen, järjen, taiteen ja tieteen valoa ja paloa. Asioita tuodaan valoon, läpivalaistaan ja näytetään uudessa valossa. Marraskuun valo lisääntyy. Pentti Arajärvi Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja pentti.arajarvi@iki.fi Kaija Lustilalta uutta musiikkia ? Kaija Lustila, pitkän linjan tanssi-iskelmäartisti ja alan puolestapuhuja, on kiertänyt maamme tanssipaikkoja jo yli 30 vuoden ajan. Nyt tanssija iskelmämusiikin ystäville on tarjolla iloisia uutisia, sillä Kaija on käynyt syksyn aikana studiossa tekemässä uutta musiikkia! – Minulta onkin viime aikoina toivottu ja odotettu uutta musiikkia radiokanavillekin. Tässä tulee nyt pirteä ja todella tanssittava biisi Tule mun luo, joka saa tanssiyleisön sukat pyörimään jaloissa ja radion kuulijat takuuvarmasti hyvälle mielelle, kertoo Kaija innoissaan. Laulun tekijätiimissä on kaikille tuttuja nimiä – sävellys ja sanoitus on Aki Sirkesalon käsialaa ja kappaleen letkeästä sovituspuolesta vastaa Jari Puhakka. Levyyn on satsattu niin taiteellisesti kuin taloudellisestikin, sillä loistavilla studiomuusikoilla toteutettu äänite soi laadukkaasti keinuvine rytmeineen ja torvisektioineen. Kaija lähti uransa vauhdittamiseksi etsimään uusia haasteita Seinäjoen Tangomarkkinat -tangolaulukilpailuun vuonna 2009 ja sijoittui jännittävien kilpailuvaiheiden jälkeen kakkoseksi. Tangofinaalissa Kaijan esittämä Näiden tähtien alla nousi Kaijan ehdottomaksi tavaramerkiksi – laulu oli mm. Radio Suomen Soitetuimmat 2010 -listan kuudenneksi soitetuin. Kaijan samanniminen albumi julkaistiin helmikuussa 2011 ja se valittiin kuukauden levyksi 2011 paikallisradioiden toimesta. – Olen tukevasti jalat maassa seisova, iloinen hassuttelija, ystävällinen, kunnianhimoinen ja tunteellinen. Uskon, että kokemukseni näkyy tulkinnoissa ja viihdyttämisessä. Teen töitä nöyränä ja yleisöä kunnioittaen, kuvailee Kaija. Liikkumistutkimus puolivälissä ? Elokuussa käynnistynyt Helsingin seudun liikkumistutkimus on puolessa välissä. Kutsukirjeen saa marraskuun loppuun mennessä vielä lähes 20 000 Helsingin seudun asukasta. Kyselyyn kannattaa ehdottomasti vastata, sillä sen avulla saadaan tärkeää tietoa liikennettä koskevien päätösten ja suunnitelmien pohjaksi. Liikkumistutkimuksella kerätään tietoa asukkaiden liikkumistavoista: mistä mihin ihmiset liikkuvat ja millä liikennevälineillä. Jo lähes 5400 asukasta on vastannut tutkimukseen. Asukkaiden toivotaan vastaavan aktiivisesti jatkossakin, ja erityisesti pari-kolmekymppisten vastauksia kaivataan lisää. – Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien ihmisten liikkumisesta. Jokaisen tutkimukseen kutsutun henkilön vastaus on tärkeä riippumatta siitä, liikkuuko hän omalla autolla, julkisilla, pyörällä, kävellen tai ei mihinkään, erikoistutkija Pekka Räty HSL:stä sanoo. – Vaikka ihmisten liikkumista pystytään nykyään tutkimaan erilaisilla älypuhelimen paikannukseen perustuvilla menetelmillä, perinteiset kyselytutkimukset ovat edelleen tärkeitä tietolähteitä. Esimerkiksi liikkumisen syitä ei saada selville muuten kuin kysymällä sitä ihmiseltä itseltään, Räty jatkaa. Liikkumistutkimuksen tekevät yhteistyössä Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kutsuja tutkimukseen lähtee marraskuun lopulle asti ja viimeiset tutkimushaastattelut tehdään 7.12. Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti netissä, mutta yli 70-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu. Kutsuja saavat myös yli 7-vuotiaat lapset, jotka voivat vastata itsenäisesti tai vanhemman avustuksella. Yleisten liikkumistottumusten lisäksi kyselyssä pyydetään täyttämään matkapäiväkirja yhdestä ennalta valitusta päivästä. Koska kyseessä on tilastollinen tutkimus, johon poimitaan satunnaisesti edustava joukko kuntalaisia, tutkimukseen voivat vastata vain kutsun saaneet. Tuloksia on odotettavissa keväällä 2019. Infektiosairaudet muuttavat Aurorasta Meilahteen ? HUSin Auroran sairaalassa sijainneet infektiosairauksien kaksi osastoa ja poliklinikka muuttavat Meilahden kolmiosairaalaan lokakuussa. Yli sata vuotta kestänyt infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa. Läksiäissymposium järjestetään 23.11.2018. Auroran sairaala on aloittanut vuonna 1914 kaupungin kulkutautisairaalana. Sillä on ollut merkittävä rooli infektiosairauksien hoidon kehityksessä maassamme. Siellä hoidettiin muun muassa ensimmäiset AIDS-potilaat. Vuodesta 1997 lähtien infektiosairauksien toiminnot Auroran sairaalassa ovat olleet osa HUSin infektiosairauksien klinikan toimintaa. Auroran osastot 4 ja 5-2 yhdistyvät Kolmiosairaalassa osastoksi K4B, jonne tulee 21 infektiosairauksien ja kolme reumatautien potilaspaikkaa. Osastolla on neljä ilmaeristyshuonetta. Auroran infektiosairauksien poliklinikka tulee osaksi Kolmiosairaalan poliklinikkaa. • Auroran osasto 4 sulkeutui 19.10. • Auroran infektiosairauksien poliklinikka sulkeutuu 26.10. ja on kiinni 29.30.10. • Auroran osasto 5-2 muuttaa Kolmiosairaalaan 29.10. • Kolmiosairaalan osasto K4B on täydessä toiminnassaan 30.10. • Kolmiosairaalan infektiosairauksien poliklinikka avautuu 31.10.
• 12 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 Helsingin Diakonissalaitoksen uusi näyttely ? Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa vihittiin 15 koesisarta diakonissoiksi 8. syyskuuta 1918. Suomi oli itsenäistynyt 6.12.1917 ja vuoden 1918 alussa käyty sisällissota oli siirtänyt juhlallisen vihkimystilaisuuden rauhallisempaan ajankohtaan. Helsingin Diakonissalaitoksen museossa avautui 18. lokakuuta näyttely Itsenäisen Suomen ensimmäiset diakonissat – Käyköön myötä taikka vastaan. Se kertoo näistä viidestätoista diakonissasta, heidän työkentistään ja työuristaan mutta toisaalta myös ryysyranta-Suomen kehityksestä hyvinvointi-Suomeksi. Vuonna 1918 vihittyjen diakonissojen yhteenlaskettu elinkaari on nimittäin niin pitkä, että se kattaa Suomen muuttumisen 1860-luvun nälkävuosista hyvinvointivaltioksi; sisaret Ellen Grahn ja Hildur Stenius olivat syntyneet 1869, sisaret Rachel Lindell sekä Milda Jokela kuolivat 1971 ja Aino Miettinen 1980. Sisällissodan aikana, ollessaan vielä koesisaria, moni joutui työssään todistamaan sodan kauhuja ja raakuutta. Diakonissalaitoksen ohjeiden mukaisesti sisarten tuli auttaa kaikkia, puoleen katsomatta. He saivat konkreettisen tuntuman hädänalaisten, sairaiden ja kärsivien ihmisten elämään ja he joutuivat etsimään keinoja heidän auttamisekseen. Sodan jälkeen näiden sisarten työkenttä oli äärettömän raskas, koska vallankin kaupungeissa ja kaupunginosissa asui hyvin köyhää ja monin tavoin vaikeuksissa olevaa ja puutteen alaista väkeä. Tämä 15 diakonissan ryhmä on poikkeuksellisen yhtenäinen – kukaan heistä ei jättänyt kutsumustehtäväänsä. He kaikki pysyivät diakonissalaitoksen sisarkunnassa kuolemaansa saakka. – Olemme hämmästelleet ja olleet vaikuttuneita siitä monipuolisesta ja merkittävästä panoksesta, jonka tämä 15 diakonissan ryhmä on antanut seurakunnille, yhteiskunnalle ja Helsingin Diakonissalaitokselle”, toteavat näyttelyn taustatyötä tehneet ja käsikirjoitusta laatineet diakonissat Aila Latvala ja Lea Oksa. – Itsenäisen Suomen ensimmäiset diakonissat” on kolmas ja viimeinen osa näyttelysarjaa, joka on käsitellyt vuosia 1917-1918. Sarjan ensimmäinen osa ”Maailma ja me” kuvaili vuotta 1917 tuolloin 50 vuotta täyttäneen Helsingin Diakonissalaitoksen näkökulmasta. Toisessa osassa ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota” edettiin Edithin mukana taistelurintamilla ja kuvattiin punaisen Suomen puolelle sijoittuneiden sisarten kokemuksista ja tuntemuksista. Itsenäisen Suomen ensimmäiset sisaret – Käyköön myötä taikka vastaan” on esillä 10.4.19 saakka Helsingin Diakonissalaitoksen päärakennuksessa, Alppikatu 2. Avoinna ma-pe 9-16 sekä sopimuksen mukaan. Kirja-arvostelu Kuka oikein oli Aleksis Kivi? ? Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden kulmakivi ! Näin opetettiin koulussa. Nummisuutarit ja Seitsemän veljestä iskostettiin koulun penkillä päähän kuin 1800-luvun lukkarin koulussa ikään. Tekijästä, kirjailijasta itsestäänkin kerrottiin. Surkea kohtalo, juoppo ja hullu, kuoli nuorena . Tätä kirjailijakuvaa muuttaa erinomaisella tavalla historioitsija Teemu Keskisarja kirjassaan ”Saapasnahkatorni – Aleksis Kiven elämänkertomus ” ( Siltala 2018 ). Keskisarja on tehnyt uskomattoman paljon tutkimustyötä selvittääkseen meille kuka oikein oli nurmijärveläisen räätälin poika Aleksis Stenvall, josta vasta hänen kuoltuaan alettiin käyttää kirjojen,näytelmien ja muun laajan tuotannon yhteydessä koko nimeä Aleksis Kivi. Keskisarjan kirja avaa meidän eteemme aivan uuden kuvan nerokkaasta, lahjakkaasta nuoresta miehestä, ylioppilaasta, yliopiston opiskelijasta, jolla oli elämässään vain yksi suuri intohimo : kirjoittaminen. Suomen kielellä, mikä ei 1860-luvun Suomessa ollut helppoa, päinvastoin, erittäin vaikeaa ruotsinkielen hallitessa Suomen kaikkea kulttuurielämää. mutta koskaan Aleksis Kiven eläessä hänen arvoaan ei tunnustettu. Seitsemän veljestäkin painettiin kirjaksi vasta Kiven kuoltua. Kivi eli välillä nälässä, sairasteli, vippasi rahaa, oli veloissa. Välillä epätoivossaan ratkesi ryyppäämään, lopulta paineista sekosi yläpäästään. Keskisarja kuvaa hyvin ymmärrettävästi Kiven elämän käännettä huonoon suuntaan : moni mies olisi siinä sortunut kuin Kivikin. Vihapuhetta Kiven aikalaisista kuuluisaksi on päässyt yliopistomies August Ahlqvist, joka teilasi Kiven kirjoitukset härskillä tavalla. Kiven kuoleman jälkeenkin hän jaksoi tehdä ”muistokirjoituksen”: ”Runoilijaks ma ristittiin Sanottiin Shakespeariksi, Verraksi Väinön väitettiin: Muut en mä ollut kuitenkaan Kuin taitamaton tahruri Ja hullu viinan juoja vaan” Kuulu suomalaisuusliikkeen mies Agathon Meurman pani vielä ”paremmaksi ” : … niin patalaiskaa sekä ruumiin että sielun puolesta tai sellaista tahdonvoiman sankaria ei maailmasta varmasti löydy , joka jaksaisi lukea läpi kirjan Seitsemän veljestä .” Häpeäksi Meurmanille ja Ahlqvistille näitä lukijoita on Suomesta ja muualtakin löytynyt. Eikä suotta. Kirjojen luojaan, Aleksis Kiveen kannattaa tutustua Teemu Keskisarjan Saapasnahka-torni kirjan avustuksella. Kirja kertoo erinomaisen mielenkiintoisesti paitsi Aleksis Kivestä myös Kiven aikakauden koko elämästä Suomessa. Pekka Hurme Kiven takana on nainen! ”Kaiken takana on nainen ” laulavat veljekset Matti ja Teppo tunnetussa laulussa. Kirjailija Kiveen tämä viisaus sopii täydellisesti. Aleksis Kiven ( 1834 – 1872 ) elämä oli aikuisiässä 1800-luvun puolivälin jälkeen hyvin poikkeuksellista. Hän ei tehnyt tuntiakaan missään palkkatyötä. Häntä elätti monet vuodet nainen, mamselli Charlotta Lönnqvist. Hän oli leski,joka omisti Siuntiossa Fanjunkarsin tilan, piti pitopalvelua. Charlotta majoitti itseään 19-vuotta nuoremman Aleksis -miehen asuntoonsa, antoi nuorukaiselle täyshoidon ja mikä tärkeintä, oman huoneen kirjoittamiseen ! Vuokraa Charlotta ei perinyt eikä Kivellä olisi ollut paljon varaa maksaakaan. Maatilan töihin ei emäntä Kiveä koskaan patistanut. Keskisarja kuvaa näiden kahden ihmisen suhdetta lämmöllä, mutta ei lähde tarkemmin analysoimaan suhteen laatua. Mikä oli Charlotta Lönnqvistin todellinen syy elättää nuorta miestä monta vuotta ? Syy jää pimentoon, mutta suomalaisen kirjallisuuden onneksi tämä Charlotta oli olemassa. Siuntion aika oli kolmikymppisen kirjoittavan nuorukaisen parasta aikaa. Sieltä ympäristöstä hän ammensi suomalaisten miesten ja naisten mielet, tunnot, luonteet . ”Kansan syvät rivit ” tulivat Kivelle tutuiksi. Hän kuunteli,havaitsi,tallensi. Ainainen rahapula Toisenlainen maailma aukesi Kivelle Helsingissä. Siellä oli yliopistomiehiä, oppineita, viisaita,jotka eivät maalaispojan suomenkielisistä teksteistä juurikaan innostuneet. Kiven kamppailu Helsingissä ainaisessa rahapulassa omien tekstiensä saamisesta julkaistuksi on järkyttävää luettavaa. Osa suomenruotsalaisesta yliopistoja tiede-eliitistä suhtautui maalaisylioppilaan teksteihin vähän säälivän positiivisesti jakaen pikku palkintojakin kuin almuja Vesihuoltomaksuihin tulee kahden prosentin korotus Vesilaitosyhdistyksen vertailuaineiston perusteella vesija viemäröintimaksut kerrostalossa HSY-alueella 1.2.2018 olivat 3,66 €/m3. Lähde: VVY:n tunnuslukujärjestelmä Venla HSY Oulun Vesi 4,20 4,10 4,00 3,90 3,80 3,70 3,60 3,50 3,40 eu r/m 3 Vesija viemärilaitosmaksut 1.2.2018 vertailuhintana kerrostalo eur/m 3 , ilman hulevettä Tampereen Vesi Turun Vesihuolto Oy ? Vesihuollon palvelumaksuhintoihin ei tule yleiskorotusta, mutta hinnastoa uudistetaan asiakasystävällisemmäksi. Kiinteistöjen hyötyjätteiden maksut eivät nouse, ainoastaan sekajätemaksut nousevat 1,5 prosenttia. Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2019. Vesihuollon käyttöja perusmaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. Arvonlisäverollinen käyttömaksu nousee nykyisestä 3,15 eurosta 3,20 euroon kuutiometriltä. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotikiinteistölle noin 75 sentin korotusta kuukaudessa. Maksujen korotuksilla mahdollistetaan käynnissä olevat suuret investoinnit kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja verkoston toimintavarmuuden parantaminen. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. Veden käyttömaksun nousu on 2,8 prosenttia ja jäteveden käyttömaksun nousu 0,6 prosenttia. Ero johtuu HSY:n ja jäsenkuntien välisen hulevesisopimuksen astumisesta voimaan 1.1.2019. Tämän sopimuksen mukaisesti jäsenkunnat maksavat HSY:lle hulevesimaksua yleisten alueiden viemäröinnistä. Tämä maksu pienentää jätevesimaksun korotustarvetta. – HSY:n hinnat suhteessa muihin vesilaitoksiin kestävät vertailun. Korotukset on voitu pitää maltillisina johtuen toiminnan jatkuvasta tehostamisesta, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Jätteiden lajittelulla Kiinteistöjen hyötyjätteiden tyhjennyshinnat sekä Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Sekajäteastioiden, eli lajittelemattoman jätteen tyhjennysmaksuihin tulee ensi vuonna 1,2 prosentin korotus. Sillä varaudutaan lakimuutosten ja tulevien investointien talousvaikutuksiin. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, HSY:n kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminnasta. Monien kotien jätteiden, kuten esimerkiksi vaarallisen jätteen, sähkölaitteiden ja metallin, tuonti Sortti-asemille on maksutonta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin 2 prosenttia. Liittymismaksuja korotetaan 4 prosenttia. Nostolla rahoitetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa.
• 13 Nro 19 • Viikot 45-46/2018 Kalasatamaan haetaan tapahtumia tarjouskilpailulla ? Helsingin Kalasatamaan haetaan tarjouskilpailulla tapahtumia, esityksiä ja kulttuurija taidehankkeita, jotka elävöittävät uutta asuinaluetta, lisäävät alueen viihtyisyyttä ja edistävät yhteisöllisyyttä alueella. Kalasataman rakentaminen kestää 20–30 vuotta. Kalasataman tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Tarjouksen jättäjän tulee olla rekisteröitynyt yhteisö, esimerkiksi taiteen ammattilaisyhteisö, taidelaitos tai asukasyhdistys. Tapahtumat voivat ajoittua alkukeväästä marraskuun 2019 loppuun. Haettavana on 40 000 euroa, jolla on tarkoitus saada Kalasatamaan useampi esitys tai tapahtuma. Ympäristötaidehanketta koordinoi kaupungin eri virastojen edustajista muodostettu ryhmä. Toiminta rahoitetaan rakennuttajilta perittävällä tontin kerrosneliömetrikohtaisella maksulla. Tarjouskilpailu järjestetään nyt viidettä kertaa. Tietoa aiemmin toteutetuista hankkeista löytyy Uutta Helsinkiä -sivuilta. Kerrostaloasuja, valmistaudu talveen ? Ennätyslämmin syksy on tähän asti päästänyt suomalaiset vähällä. Pian kuitenkin kylmenee! Talven lähestyminen kannattaa huomioida myös kotona. Erityisesti uusien kerrostalojen asukkaiden on syytä olla tarkkana: moderniin talotekniikkaan tottumaton saattaa säätää kotinsa asetukset helposti pieleen. Isännöitsijä antaa vinkit talveen varautumiseen. Isännöitsijä Pasi Oksasen mukaan uusien kerrostalojen asukkaat osaavat pääosin toimia asunnoissaan oikein. Valtaosa asukkailta tulevista kysymyksistä liittyy asunnon lämmönsäätöön ja ilmanvaihtoon. – Vastavalmistuneissa kerrostaloissa on enemmän tekniikkaa kuin vanhemmissa. Siinä voi olla ensi alkuun vähän opettelemista. Esimerkiksi viime kesän helteiden aikana moni yllättyi kuullessaan, ettei huoneistokohtaista lämmönsäätöä voi käyttää asunnon viilentämiseen, Lakean asuntokohteissa työskentelevä Oksanen kertoo. Nyrkkisääntö kerrostaloasujalle on, että kodinkoneita, rakenteita, lämmitysjärjestelmää tai ilmanvaihtoa koskevista vioista tulisi aina ilmoittaa isännöitsijälle. Esimerkiksi vetoisuuden tunteeseen ja asunnon lämpötilaan voi kuitenkin vaikuttaa helposti itse. Asutko uudessa kerrostalossa? Tarkista nämä ennen pakkasten tuloa! 1. Säädä patteria huomisen sään perusteella. Uusissa kerrostaloissa on tyypillisesti huoneistokohtaiset termostaatit, joista oman kodin lämpötilaa voi säätää suunnilleen 20–25 asteen välillä. Lämmön lisäämisen tai vähentämisen vaikutukset tuntuvat yleensä puolen päivän viiveellä. Jos aamuksi on luvassa pakkasta, käännä termostaattiin tehoja jo illalla. 2. Valmistuiko kotisi kesällä? Tarkkaile lämpötiloja! Jos kotitalosi on ihan uusi, on todennäköistä, että sen lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan kuntoon vasta ensimmäisen kunnon pakkasjakson aikana. Urakoitsija tiedottaa tasapainotuksista asukkaille. Jos asuntosi sisälämpötila laskee alle 20 asteen termostaattien säädöistä huolimatta, ota yhteyttä isännöitsijään. 3. Kerää ilmainen lämpö talteen. Uudet kerrostalot ovat tiiviitä, minkä ansiosta auringon lämpöä on helppo hyödyntää asunnon lämmittämiseen. Kerää ilmainen energia talteen: pidä aurinkoisina päivinä verhot auki valoisana aikana, ja sulje ne yöksi lämpöhukan välttämiseksi. 4. Uusia ikkunoita ei tarvitse tiivistää. Jos ikkunoista vetää, kannattaa siitä ilmoittaa isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön. Ikkunoiden viat kuuluvat urakoitsijan takuun piiriin. 5. Laske ilmanvaihdon tehoja pakkassäällä. Koneellinen ilmanvaihto säätöineen saattaa hämmentää siihen tottumatonta. Perussääntö on, että ilmanvaihdon tehoa tulisi lisätä, jos asunnossa on paljon ihmisiä tai esimerkiksi saunomisesta johtuvaa kosteutta. Tehoa kannattaa vastaavasti kääntää pienemmälle kovalla pakkasella tai asunnon ollessa tyhjillään. Jos olet säätänyt ilmanvaihdon mielestäsi oikein, mutta asuntosi tuntuu silti vetoisalta tai tunkkaiselta, ota yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Älä vaihda suodattimia itse tai tuki korvausilmareittejä esimerkiksi teipillä tai villalla. 6. Sulje parvekkeen ikkunat. Lasitetun parvekkeen valmistelu talvea varten ei vaadi paljoa! Riittää, että tarkistat, että parvekelasit ovat kiinni. Näin lumi ei pääse satamaan parvekkeelle. Jos parvekettasi ei ole lasitettu, muista tyhjätä se säännöllisesti lumesta. Raskas lumikuorma voi vaurioittaa parvekkeen rakenteita. Vinkit antoi Lakean isännöitsijä Pasi Oksanen. Suomelle viisi mitalia savaten MM-kisoista Bulgariasta ? Suomen joukkueella oli tänäkin vuonna vahva menestys ranskalaisen nyrkkelyn eli savaten kevytkontaktiottelun (assaut) MM-kisoissa Bulgarian Plovdivissa. Mitalisaalis oli kaksi hopeaa ja kolme pronssia, joten joukkueen yhdeksästä jäsenestä peräti viisi palasi kisoista kotiin mitali kaulassaan. Erityisesti Suomen naisottelijat ovat viime vuosina menestyneet arvokisoissa hyvin, ykkösnimenään moninkertainen arvokisafinalisti Riikka Holopainen. Tänäkin vuonna Riikka raivasi tiensä finaaliin voittamalla kaikki vastustajansa, mutta finaalissa eväät eivät aivan riittäneet sarjan ykkössuosikin, Ranskan Julie Lazardin voittamiseen. Toinen hopeamitalisti oli parin viime vuoden aikana huiman kehityskaaren kokenut Jenna Ikonen, joka taisteli taidolla ja sisulla tiensä finaaliin. Tänä vuonna taidot eivät vielä riittäneet mestaruuteen asti, mutta ei vastustajakaan finaalissa ilmaiseksi mitään saanut. Pronssimitaleista ehkä lähimpänä finaalipaikkaa oli Liisa Rohleder, joka omassa puolivälierässään laittoi Ranskan Dieudonnén todella lujille. Ranskalainen kuitenkin onnistui kokemuksellaan kääntämään ottelun itselleen ja voitti lopulta sarjan maailmanmestaruuden. Kisoissa oli mukana myös kaksi jo junioriaikoina menestykseen tottunutta urheilijaa. Alle 18-vuotiaiden vuoden 2014 Euroopan mestari Chia Palkonen ja vuoden 2013 MM-kakkonen Aram Arutjunjan ovat ikäisikseen kokeneita ottelijoita, mikä näkyi myös tuloksissa: kummallakin oli näistä kisoista tuomisinaan pronssimitali. Naiset F52 Tia Vesala, F56 Liisa Rohleder pronssia, F65 Riikka Holopainen hopeaa, F70 Chia Palkonen pronssia, F75 Jenna Ikonen hopeaa, F75+ Sabine Nieminen Miehet H75 Aram Arutjunjan pronssia, H80 Johannes Edgren, H85 Kalle Heinola Savate Savate on ranskassa 1800-luvulla kehitetty kamppailu-urheilulaji, jossa yhdistyvät nyrkkeilyn käsitekniikat ja tehokkaat ja tarkat potkut. Se on ainoa alkuperäinen eurooppalainen kamppailulaji, jossa käytetään potkuja. Lajissa käytettävät kärjestä vahvistetut kengät mahdollistavat tehokkaiden potkujen kohdistamisen hyvin tarkasti haluttuun kohtaan, mikä vaikeuttaa potkujen torjumista ja korostaa liikkumisen ja sijoittumisen merkitystä ottelussa. Savatessa on kaksi ottelumuotoa, joissa kummassakin kilpaillaan kansainvälisellä tasolla: kevytkontaktiottelu assaut ja täyskontaktimuoto combat. Kevytkontaktiottelu assaut on toisaalta turvallinen ja helposti lähestyttävä tapa astua kamppailu-urheilun maailmaan, toisaalta huipputasolla se on vaativa, näyttävä ja tehokas kamppailu-urheilulaji. Tyrmääminen ja liiallinen voimankäyttö on kielletty, sen sijaan painotetaan taktista osaamista sekä lyöntien ja potkujen teknistä puhtautta. Combat-säännöissä voimankäyttöä ei ole rajattu ja käytössä ovat vain välttämättömiksi katsotut suojat: hammassuojat, nyrkkeilyhanskat ja alasuojat sekä naisilla rintasuojat. Tyrmäykset ovat sallittuja, luvunlaskut ovat käytössä kuten nyrkkeilyssä. Savate on Ranskassa kansallislajin asemassa ja suosittua muuallakin ranskankielissä maailmassa. Lisäksi lajia harrastetaan lähes kaikissa Euroopan maissa sekä monissa maissa niin Aasiassa kuin Amerikassakin. Savate on myös ehdolla näytöslajiksi vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin. Suomalaiset ovat menestyneet savatessa viime vuosina hyvin: mitaleja ja mestaruuksia on tullut viime vuosina kaikista arvokisoista niin aikuisissa kuin junioreissakin. Vuoden 2014 assaut’n MM-kisoissa Roomassa Suomi oli jopa lajin emämaan Ranskan jälkeen kisojen toiseksi menestynein joukkue yhdellä kullalla, kahdella hopealla ja kolmella pronssilla. Ystävykset Emmi, Sofia ja Julia ovat juhlatuulella. Toimittajaa, opettajaa ja terapeuttia Kaaoksessa esittävät vasemmalta lukien Heini Reynolds, Heidi Ripatti ja Tuija Pihkanen. Kuva: Mikael Rekola Kaaos on yhä osuva ajankuva Kaaos pikkujoulujen lämppäriksi ”Tässä esityksessä on pikkujouluainesta kannattaa katsoa mitä täällä on tekeillä”, ohjaaja virnistää. Näytelmää voikin lämpimästi suositella loppusyksyn kaamosta selättämään. Kaaosta seuraava porukka kuin porukka saattaisi ainakin hetken kokea sekä itsensä että lähimmäisensä kaikkine heikkouksineen tavallista suopeammassa valossa. Esitykset: Käsikirjoitus: Mika Myllyaho, Ohjaus: Elina Hagelin, Lavastus: Marika Kahra, Äänisuunnittelu: Esa Lindroos, Valosuunnittelu: Börje Flood, Juha Ranta, Tuottaja: Mikael Rekola Ensi-ilta: pe 16.11.2018, klo 19.00. Esitykset ovat klo 19.00 paitsi erikseen mainitut klo 17.00 Muut esitykset: su 18.11. klo 17.00, ke 21.11., to 22.11., ti 27.11., pe 30.11., la 1.12.klo 17.00, ti 4.12., pe 7.12., la 8.12.klo 17.00, ti 11.12., to 13.12., pe 14.12. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 euroa: www.teatterikultsa. fi tai ovelta 17 / 14 euroa Teksti: Pilke Lehto-Kaven ? Teatteri Kultsan ensi-iltaan 16.11.2018 saadaan Mika Myllyahon trilogiasta näytelmä nimeltä Kaaos. Kolmen miehen Paniikki nähtiin Kultsan viime kevään esityskaudella. Nyt Kultsassa vieraileva Elina Hagelin ohjaa Kaaoksen kolmen vahvan naisen voimin. Hagelin on kokenut teatterintekijä, joka on ohjannut muualla monia mielenkiintoisia produktioita, kuten esimerkiksi Punk-Hamletin tai Pikku Prinssin Vantaalla. Hänen työhistoriastaan löytyy mm. Beckettiä ja Kylätaskua, ja tekeillä on seuraavaksi Hotakaista. Kaaos kirjoitettiin alun perin Ryhmäteatterille. Yle Areenassa on parasta aikaa hyvä dokumenttielokuva Ryhmäteatterin historiasta. Filmissä vilahtaa myös Myllyahon ja Leskisen keskusteluja ajoilta, jolloin trilogia Paniikki, Kaaos (2008) ja Harmonia saivat alkunsa. Näytelmiä on esitetty sittemmin ahkerasti eri teattereissa Suomessa ja ulkomailla. Elina Hagelinin mukaan Kaaos on yhä voimakas ajankuva, jonka sanoma on vain kirkastunut 10 vuodessa. Anarkiaa ja energiaa Siteitä tämän päivän elämänmenoon ei tarvitse kaukaa hakea: opettaja saa potkut mutta otetaan takaisin, tai, pieni koulu on lakkautusuhan alla, kun ajan henki vaatii sulauttamista suuriin yksiköihin. On terapiakokemuksia ja uusia lääkkeiden sivuoireiden paljastumisia. Hagelinin mukaan näytelmä on punkhenkinen anarkistinen huuto, ja se on yhtä hyvin avunhuuto miesten kuin naisten puolesta. Esitys ottaa kantaa yhteiskuntaan, mutta tekee sen herkästi kokevien henkilöiden läpi. Samastumispinta tulee käsin kosketeltavan lähelle. – Näyttelijöiden työ esityksessä loistaa, itsekin näyttelijänä teatterityöt aloittanut Hagelin painottaa. – Arvostan todella sitä, miten kovalla panoksella Kultsan naiset rooleihin ovat tarttuneet, hiton hienosti vedetty! Työpäivän jälkeen! Harrastajateatterissa on uskomatonta voimaa! Opettaja Sofia (Heidi Ripatti), toimittaja Emmi (Heini Reynolds) ja terapeutti Julia (Tuija Pihkanen) ovat päähenkilöt. Sofia on naimisissa ja kahden lapsen äiti. Emmillä on yksi lapsi, ja hänen sisarensa Julia on helposti rakastuva sinkku. Kaaos uhkaa suistaa elämän raiteiltaan. Yksi rakastuu, toinen eroaa, kolmas saa potkut. Huoltajuuskiista pelottaa ja sisaret milloin riitelevät milloin tukevat toisiaan. He uupuvat. On onnetonta rakkautta, väkivaltaa ja romahduksia. Mutta on myös lujaa ystävyyttä, naiseuden riemua, huumaa ja iloa. Nauru ja komiikka eivät estä porautumasta syvälle vakaviin aiheisiin. Naisten elämää hallitsee rajattomuus Perinteisessä näytelmässä usein on yksi päähenkilö, jonka elämän joku muutos tai käänne vangitsee katsojan huomion ja sympatian puolelleen. Juoni koukuttaa elämään päähenkilön rinnalla käänteitä jännityksellä odotellen. Kaaoksessa katsoja saa seurata tapahtumia kolmen naisen näkökulmasta. Rakkautta on, ja sitä saa sieltä missä sitä milloinkin on tarjolla. – Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassakaan olevat naiset eivät löydä omaa tilaa, rajojaan. Elämä muuttuu aina vain haasteellisemmaksi. Kaikki pääsee läpi ilman siivilää, Hagelin kuvailee. – Elämää hallitsee rajattomuus. Näytelmän henkilöt kokevat kaaoksen, joka pakottaa löytämään sen rajan. Mutta samalla naisten epätoivoisuus kertoo, kuinka tosissaan he ovat. Repliikit ovat uskottavia ja tunnistettavia, niin naiselle kuin miehelle. Kyseessä on rytmiesitys Ohjaaja Hagelin on harrastanut pienestä pitäen musiikkia ja tanssia baletista jazziin ja harrastaa tanssimista yhä aktiivisesti. Pianonsoitosta tuttu nuottien tutkiminen aksentit, kiihtyvä ja hidastuva tempo soveltuu tavallaan tekstin tutkimiseen ja tulkintaan. ”Juoksutukset ovat nopeita. Kyseessä on rytmiesitys”, Hagelin arvioi ohjaamaansa kokonaisuutta. Näytelmän äänimaailmasta vastaa Esa Lindroos, valoista Börje Flood ja Juha Ranta sekä lavastuksesta Marika Kahra. Juoksutus toteutuu kerrassaan valloittavasti. Heidi Ripatti, Heini Reynolds ja Tuija Pihkanen esittävät myös kaikki näytelmän sivuroolit. Nämä sivuhenkilöt kuten kiihkeä mies ja pelokas mies, rehtori, tuomari tai Finlandiaa soittava pikkutyttö koulun juhlissa pulpahtavat päähenkilöiden nahoista uskomattoman kutkuttaviksi hahmoiksi. Juuri kun traaginen tilanne alkaa vetää tippaa linssiin, koominen käänne kiepsauttaa tunnelman lattiasta kattoon. Esitys juoksuttaa tunteiden kiitorataa tyylikkäästi ja tarjoaa katsojalle kauhua, naurua ja vatsan kipristyksiä samaan tapaan kuin maailmanpyörä tai vuoristorata lapselle tai kenelle tahansa vauhdista nauttivalle.
• 14 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 Kuvataide Risto Kolanen: Kaamosajan kuvataide Amerikkalainen valokuvaaja Curt Richter kuvaa sekä suomalaisia että amerikkalaisia ”julkkiksia”, tässä yhdessä kuvaamansa Frank Meacham III:n kanssa Galleria Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Kätsy, alias Jarmo Koivunen teki pohdiskelevia pilapiirroksia 1965-2017 Iltasanomiin. Kuvassa taiteilija taustanaan 2000-luvun piirroksia Galleria A2:ssa. Kuva: Janne Lappalainen. Taidemaalari ja opettaja Eila Ekman-Björkman 80-vuotisnäyttelyssään “Ilo” taustallaan teoksensa Ajatuksia. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Kaija Laitinen piirroksensa Katu ja kivitalot äärellä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. ? Anne Tompuria kiinnostaa valo – ei värit. Guassilla ja pigmentillä maalatuissa teoksissa pimeys ja valo kulkevat rinta rinnan ja antavat tilaa toinen toisilleen Galleria Heinossa. Maalaustaiteella sosiaalinen tehtävä Taidemaalari Eila Ekman-Björkman on tehnyt pitkän uran Suomen taideakatemian koulun näyttelystä 1966 Leningradissa tähän päivään. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee hänen 80-vuotisnäyttelynsä, jonka teosnimet Elämänilo, Onnelliset, Uusi aika ja Elämä on kuvaavat hyvin pitkän linjan taiteilijan perusoptimistisuutta ja valtavaa energiamäärää. Maalari on pystynyt itsenäiseen taidekoulujen käynnistysja johtamistyöhön ilman tavanomaisten ammatillisten taustaorganisaatioiden tukea. Ekman-Björkmanin aloitteesta perustettiin v. 1991 Alfa Art oy, jonka toiminnanjohtajana hän on ollut alusta saakka. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu käynnistettiin hetimiten. Vuonna 1997 Alfa Art oy laajensi toimintaansa Taideoppilaitoksella kaiken ikäisille. Kirjailijat vapautuvat kuvaan Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee erikoisen taidenäyttelyn. Maalausten sijasta esillä on valokuvaaja Curt Richterin näyttelyssä PASSAGE nimekkäiden, palkittujen kirjailijoiden muotokuvia, joita hän on ottanut viimeisten 25 vuoden aikana. Mukana on sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia kirjailijoita, Margaret Atwoodista Gore Vidaliin. Työt ovat herkkiä tutkielmia, jotka paljastavat kuvatun henkilön sisimpiä tuntoja. Kuvaajalla on maaginen kyky saada mallinsa rentoutumaan kameran edessä. Suomalaisten kirjailijoiden kanssa yhteistyö lähti liikkeelle Richterin tavattua Juha Itkosen – näin syntyi ”Kaikki paikalla”, jossa ovat mukana mm. Elina Hirvonen, Tuomas Kyrö, Aulikki Oksanen, Riikka Pulkkinen ja Roman Schatz, joka myös puhui avajaisissa. Osa suomalaiskuvista on ensimmäistä kertaa esillä. Taiteilijana Richter sanoo olevansa tarinankertoja, kuten kirjailijatkin – tekstin sijaan hänen välineensä on valokuva. Mielipidepiirroksia 1965–2017 Galleria A2, Kasarmikatu 28, sijaitsee Kaartinkaupungissa muutaman askeleen päässä Kasarmitorilta. Se avattiin kesällä Janne Lappalaisen toimesta. Taiteellisen linjan vaihteeksi se esittelee hyvin populaarin taiteilijan ja aihepiirin. Pilapiirrosmestari Kätsy eli Jarmo Koivunen siirtyi kesällä 2017 eläkkeelle. Hän on tehnyt Ilta-Sanomiin liki 8 000 piirrosta. Hän piirsi, usein kolmesti viikossa, yhtäjaksoisesti 52 vuotta, mikä on Euroopan ennätys. – Piirros on kuin kaurapuuroa, johon on laitettu hunajaa. Tärkeintä on pistää ihmiset ajattelemaan eikä tarjota pelkkää viihdettä, hän sanoi lähtöhaastattelussaan Juhani Tolvaselle. Pohdiskelevissa piirroksissaan Kätsy jättää usein näkyviin neljä erilaista ajatusta aiheestaan. – Mikään ei ole niin tylsä kuin valmis ajatus. Näyttelyn otsikko ”Minä tästä vain vähän viuhahdan” on vuodelta 1967, kun huumeongelma livahtaa sisään poliitikkojen riidellessä keskioluen vapauttamisesta. Kätsymäistä. Arkielämän eskapismia Elisa Marinin maalauksien maailma rakentuu figuurien ympärille, itseään samaan aikaan kooten ja kadoten näkyvistä. Hän kuvaa puutteellisuuden ja tyytymättömyyden kohtaamista sekä arkielämän eskapismia, jota ihminen helposti tuntee joutuessaan maailman odotusten kohteeksi. Paksulla värillä reliefimäisesti maalaaminen, lasuurit ja hiilipiirros vuorottelevat kankaalla. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, Studiossa on Hanna Järvenpään ”Dancing” – installaatio, jonka idea sai alkunsa Ilmestyskirjan neljästä ratsastajasta. Teos edustaa paitsi alkuperäisiä apokalyptisia teemoja, myös kääntöpuolia: uskoa, toivoa, rakkautta ja elämää. Yleisötapaaminen on sunnuntaina 11.11. klo 14–16. Törmäyksen uhkaa piirrosinstallaatiossa Galleria Lapinlahti, Lapinlahdenpolku 8, esittelee kolmen naisen kuvataidetta. Eeva Honkasen taiteellinen työskentely pohjaa huoleen luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Viisi vuotta sitten Venäjän ylle ilmatilaan törmäsi asteroidi. – Kappaleen lähestyessä ja lopulta hajotessa siitä sinkoutui pieniä meteoriitteja myös maanpinnalle. Yksi näistä palasista tippui lähelle lapsuuden kotiani. Tapahtuneen jälkeen olen miettinyt kysymystä ”mitä jos…”? Piirrosinstallaatio tiivistyy sanaan “impakti”, joka on em. törmäys. Jospa katastrofi on jo käynnissä joka puolella maailmaa, ihmisen aikaansaamana? – Minulle impakti merkitsee laajemmin tietynlaista uhkaa ja epävarmuutta, mutta on muistutus myös läsnä olemisen tärkeydestä ja hetkessä elämisestä. 20 metriä leveän ja gallerian kattoon asti kurottuvaa tussipiirrosta on pimennetyssä tilassa tutkittava valon avulla. Piirroksia kotiseuturakkaudesta Papu-galleria, Mariankatu 24, esittelee Kaija Laitisen piirroksia kotiseutunsa, 60-luvun lähiön näkymistä. Piirrokset ovat mustavalkoisia, musteella ja metallisella piirustusterällä tehtyjä. Aiheena on kotipaikkarakkaus tai asuinpaikkaan tottuminen. Perinteisenä maisemapiirrosaiheena kotilähiö on antoisa. Hän on piirrosten lomaan sijoittanut lappusia, otteita työpäiväkirjasta, joissa on ajatuksia piirtämisestä tai teosaiheista. Laitinen opiskeli Kuvataideakatemiassa 1995-2000. Tavallisesta arjesta saa paljon irti, kun sitä tarkastelee piirtämällä. Hän tarkastelee kadulla liikkuvaa väkeä, jotka edustavat ihmisen eri elämänvaiheita lapsuudesta vanhuuteen. – Toivon, että katsojalle välittyisi se, että tunnen mielenkiintoa ja lämpöä kaupunginosani ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Taidetta Säkkijärven polkan sotatarinasta Bita Razavi on kolmen kulttuurin kuvataitelija. Hän on syntynyt Teheranissa ja työskentelee Helsingin ja Metsakivin välillä Virossa. Myymälä2, Uudenmaankatu 23F, esittelee taiteilijan ”Sama laulu, uudet kappaleet” –näyttelyä. Taustalla on yhteinen tarina jatkosodan alusta, jolloin Neuvostoliitto sijoitti maamiinoja, jotka reagoivat kolmisointusignaaliin tietyllä radiotaajuudella. Suomi torjui äänisodankäyntiä Säkkijärven polkalla. ”Same Song, New Songlines” käsittelee tämän laulun legendaa sekä verkkokeskusteluja siitä, mitä ne paljastavat isänmaallisuuden ja muukalaisvihan suhteesta ja miten ne muuttuvat virtuaalisiksi sotavyöhykkeiksi. Hanke perustuu Société Anonyme Ahlqvistin radio-propagandan ja ääniefekti-sodankäynnin tutkimukseen Pohjoismaissa ja Baltiassa 2011-12. Veistoksia raakakiven ehdoilla Kuvanveistäjä Antero Koskinen valmistui alun perin rakennusmestariksi 1970-luvulla, mutta kävi Helsingin Taiteilijaseuran kuvanveistokursseilla 1992-95 ja jatkoi plastisen sommittelun opiskelua Avoimessa Taideteollisessa Korkeakoulussa. Hän antautui kokonaan taiteeseen ja on järjestänyt Galleria Brondalla, Annankatu 16, lukuisia yksityisnäyttelyjä. Tunnetuin julkisista teoksista on näyttelijä-ohjaaja Åke Lindmanin hautamuistomerkki Hietaniemen taiteilijakummulla. Koskinen työstää teoksensa raakakiven ehdoilla. Kun muoto on löytynyt, kiven pinta voi olla kiiltävä tai matta, sileä tai karhea ja värillisissä kivissä, kuten marmorissa, hienosti esille otetut värikerrostumat antavat jännittävän lisän teoksiin. Hän saa kivet elämään ja paljastamaan salaisuutensa. Taiteilijan käsissä raskas ja kova kivi taipuu ja saa uutta ilmaisuvoimaa ja liikettä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Hanna Järvenpää on ripustanut installaationsa Galleria Katariinan Studioon. Kuvassa taiteilija installaationsa keskellä. Kuva: Raimo Granberg. Bita Razavi taustanaan Same Song, New Songlines -teemaiseen näyttelyynsä liittyvä tapetti Myymälä 2:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 19 • Viikot 45-46/2018 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Autohuolto Terveys Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Pidennä renkaiden käyttöikää Säilytä viileässä, kuivassa ja pimeässä paikassa AUTOT ja RENKAAT Renkaiden oikea säilyyts pidentää käyttöikää. Monissa auton renkaita myyvissä yrityksissä on rengashotelli, johon saa renkaat jättää talven ajaksi, jos omaa säilytys tilaa niille ei löydy. ? Kesärenkaita ei kannata jättää talven ajaksi mihin tahansa. Asiantuntijan mielestä tärkeintä on huomioida sopiva säilytyslämpötila. Käyttöikää voi pidentää myös suojaamalla ne kosteudelta, kemikaaleilta ja uv-säteilyltä. Huolettomin vaihtoehto on käyttää rengashotellia. Pitäisikö kesärenkaat viedä autotalliin, kellariin, parvekkeelle vai piharakennuksen seinustalle odottamaan seuraavaa suvea? Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri nostaa tärkeimmäksi asiaksi säilytystilojen lämpötilan. – Aikoinaan renkaita oli tapana säilyttää keskuslämmityskattilan päällä. Sellaiset paikat ovat liian kuumia, sillä lämpö vaikuttaa haitallisesti kumiseoksiin. Rengas alkaa kuivua sekä kovettua ja siihen tulee halkeamia. Rengas voi jopa räjähtää, Morri kertoo. – Ihanteellisinta on säilyttää renkaat viileässä, alle 15-asteisessa tilassa, jossa renkaat pysyvät kuivina. Paras säilytyspaikka on pimeä tila, johon ei pääse paistamaan aurinko, koska uv-säteily heikentää renkaan kestävyyttä, täydentää Vianorilla tuotteista ja palveluista vastaava johtaja Juha Mustakangas. Rengashotelli ratkaisee säilytysongelman Nykyään yleistyvä tapa on renkaiden säilyttäminen rengashotellissa, sillä se vapauttaa varastotilaa muuhun käyttöön. Rengashotelli on helppo ratkaisu esimerkiksi silloin, kun taloyhtiö kieltää renkaiden varastoinnin liiallisen palokuorman vuoksi. Lisäksi rengashotellissa alan ammattilaiset tarkastavat, pesevät ja vaihtavat renkaat. – Kun renkaat säilytetään oikeissa olosuhteissa, niiden käyttöikä pitenee, Mustakangas korostaa. Huolellisesti pidetty laaturengas kestää käytössä jopa kuusi vuotta. Yli kymmenen vuotta sitten valmistettuja renkaita ei kannata auton alle asentaa lainkaan. Valmistusajan näkee renkaaseen merkitystä nelinumeroisesta numerosarjasta: kaksi ensimmäistä numeroa kertovat valmistusviikon ja kaksi jälkimmäistä numeroa valmistusvuoden. Jos säilytyspaikassa on kaikki pielessä, rengassarja voi tuhoutua käyttökelvottomaksi jo yhden säilytyskauden aikana. Tehokas painepesuri voi vioittaa rengasta Talvija kesärenkaiden tai nastaja nastattomien renkaiden säilytyssuosituksissa ei ole eroja. Ennen kuin viet renkaat varastoon, ne kannattaa pestä ja huuhdella huolellisesti. Ota urista pois ainakin suurimmat kivet ja tarkista, ettei renkaiden kulutuspinnassa tai sivupinnoissa ole halkeamia tai epänormaaleja pullistumia. – Renkaita pestessä painepesurin pistemäistä suihkua ei saa viedä lähelle rengasta, koska silloin kumi voi irrota alla olevasta kudoksesta. Kun rengas otetaan taas käyttöön, se voi mennä rikki, Matti Morri toteaa. Varmista vielä ennen varastoimista, että renkaat ovat täysin kuivat. Varastointipaikassa renkaat eivät saisi joutua kosketuksiin öljyjen, liuottimien tai muiden kemikaalien kanssa. Tarvittaessa voit hankkia suojaksi rengaspussit. Renkaiden ei tulisi olla suuren painon alla ja jännityksessä eli rengaspinon päälle ei saa kasata muuta tavaraa. – Jos renkaat säilytetään päällekkäin, lisäisin niihin hieman painetta ennen varastointia, sillä alin rengas joutuu koville, sanoo Morri. Ota urista pois ainakin suurimmat kivet ja tarkista, ettei renkaiden kulutuspinnassa tai sivupinnoissa ole halkeamia tai epänormaaleja pullistumia. Vinkit antoivat Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri sekä Vianorilla tuotteista ja palveluista vastaava johtaja Juha Mustakangas. Renkaiden säilytys pähkinänkuoressa: • Tarkista renkaiden ikä ja hanki uudet vähintään 6–10 vuoden välein • Tarkasta kulutuspinnan kunto ja poista urista suurimmat kivet • Pese renkaat ja anna niiden kuivua kokonaan ennen varastointia • Säilytä renkaat viileässä ja kuivassa paikassa • Suojaa ne auringonvalolta ja kemikaaleilta • Jos et halua huolehtia kaikesta itse, jätä työt rengashotellin ammattilaisille
• 16 Viikot 45-46/2018 • Nro 19 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija p. 040 159 7740 ossian.johansson@kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED, IK p. 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, varatuomari p. 040 538 1857 tea.skog@kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT p. 040 578 7997 mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi MARRASKUUN KAMPANJA KUTSU MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE! Saat 100€ LAHJAKORTIN ZARROON kun teet myyntitoimeksiannon kanssamme. Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan!