R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 23-24 – Nro 11/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Eija Leino, LKV, 040 7242 501 yksiöt = 2.480 € kaksiot = 3.720 € ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla OKT 350 m2 Lusi, heinola Petri Vilkko 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi Olohuone, sali, 7 makuuhuonetta, kylpyhuone, wc, kodinhoitohuone, varastotilaa, parveke, terasseja, rantasaunarakennus Suomen kauneimmaksi kodiksi 2014 valittu upea, 1700-luvun alussa rakennettu hirsitalo. pysyvään asumiseen tai hulppeaksi kesähuvilaksi. Juholantie 378 / Mh. 795.000 € Huvila järven rannalla OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA Tällä kupongilla! Seuraavasta ostoksestasi alennus Tarjous voimassa 30.6. 2017 asti. -25 % Uudenmaankatu 26 • P. 09 3540 1722 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.? Kummisetä DIVARI ANTIKVARIAATTI ISOROBAN LOPPUUNMYYNTI! Vuokrasopimus päättyy Iso Roobertinkatu 4-6 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 www.uff.fi
2 Nro 11 • Viikot 23-24 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi 10 + 10 mallilla kesähintaan alk. 950€ + kulut! Katso lisää www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyörä ja kuorma-autokurssimme! Palvelemme KOKO KESÄN! Iloista kesää! www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Esityspaikka Vihdin kesäteatteri Kirkkoniementie, Vihti kk Esityksen kesto noin 2,5 h Ennakkomyynti ja varaukset Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela avoinna ark. 9.30-14.30 puh. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri. Liput myös Prismat Nummela ja Lohja Lippujen hinnat peruslippu 20,eläkeläinen, opiskelija, työtön 18,lapset (alle 16v) 12,Yönäytökset, lisähinta +2,Kysy myös ryhmäalennuksia! Lipunmyynti ovelta tuntia ennen esityksen alkua. ti ....20.6.2017 ...... klo 19 ke ...21.6.2017 ......klo 19 LM su ...25.6.2017 ...... klo 17 ti .... 27.6.2017 ......klo 19 LM ke ... 28.6.2017 ...... klo 19 LM la...... 1.7.2017 ...... klo 17 su ..... 2.7.2017 ...... klo 17 la.... 29.7.2017 ...... klo 17 su ... 30.7.2017 ...... klo 17 ti ...... 1.8.2017 ...... klo 19 ke .....2.8.2017 ...... klo 19 to ..... 3.8.2017 ...... klo 19 la...... 5.8.2017 ...... klo 17 su ..... 6.8.2017 ...... klo 17 ti ...... 8.8.2017 ...... klo 19 ke ..... 9.8.2017 ...... klo 19 to ... 10.8.2017 ...... klo 19 la.... 12.8.2017 ...... klo 17 su ... 13.8.2017 ...... klo 17 ti .... 15.8.2017 ...... klo 19 pe .. 18.8.2017 ...... klo 22 YÖ la.... 19.8.2017 ...... klo 22 YÖ Lipunmyynti internetissä NetTicket. www.vihdinteatteri. Ensi-ilta la 17.6.2017 klo 17 SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO HUGO PARK AULANKO HIIDENLINNA KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI KAHDELLE! Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. Voimassa 22.6.2017 asti. www.hiidenlinna.com | www.hugopark. www.zippy. ZIPPY HELSINKI Tällä lipukkeella pääse kaksi henkilöä yhden hinnalla Hugo Park Aulankoon. Voimassa 22.6.2017 asti. ETUSETELI 2 YHDEN HINNALLA ETUSETELI SEIKKAILUHANSKAT VELOITUKSETTA Tällä lipukkeella ZIPPYN pääsylipun ostaneille seikkailuhanskat veloituksetta. (Edun arvo 4 €) Voimassa 22.6.2017 asti. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
13. vuosikerta – nro 11 Viikot 23-24 Ajankohtaista Palvelut paranevat kun Helsinki uudistuu Toimistotalon paikalle korkeatasoisia Lumo-vuokraasuntoja Punavuoreen ? Lumo Kodit Oy muuttaa Iso Roobertinkatu 30:ssä sijaitsevan kiinteistön 32:ksi Lumo-asunnoksi sekä katutason liikeja toimistotiloiksi. Muutostyö käynnistyy elokuussa ja kohde valmistuu syksyllä 2018. Kohde sijaitsee hyvien palvelujen äärellä kävelykadun varrella Helsingin ydinkeskustasta. Iso Roobertinkatu 30 Lumo-asunnot ovat ranskalaisella parvekkeella varustettuja erikokoisia yksiöitä ja kaksioita. Ylimmän kerroksen viisi asuntoa ovat kahdessa tasossa. Katutasossa on liikeja työ/toimistotiloja. – Asuntojen sijainti on erinomainen kompaktiin ja laadukkaaseen cityasumiseen, sanoo Kojamo-konsernin investointijohtaja Mikko Suominen. Lakewood Oy toteuttaa hankkeen KVR-urakkana. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Stefan Ahman Arkitektbyrå Oy. Kohde valmistuu syksyllä 2018. Työvoimatoimistojen aukiolo supistuu kesällä ? Tuleva kesä tuo muutoksia Uudenmaan TE-toimiston toimipaikkojen aukioloaikoihin. Kesäaukioloaikoihin siirrytään juhannuksen jälkeen. Lisäksi juhannusaaton aattona 22.6. kaikki toimipaikat menevät poikkeuksellisesti kiinni jo kello 14. Asuinpaikasta riippumatta asiakkaat voivat asioida missä tahansa Uudenmaan TEtoimiston toimipaikassa. Aukioloajat kannattaa tarkistaa kunkin toimiston nettisivuilla olevista yhteystiedoista. Poikkeavat aukioloajat kesällä 2017: Espoon toimipaikka (Upseerinkatu 3 B) on kiinni 26.6.– 7.7.2017. Vantaan toimipaikka (Vernissakatu 1) on kiinni 10.– 21.7.2017. Hyvinkään (Urakankatu 1), Järvenpään (Mannilantie 28 A), Lohjan (Nummentie 12– 14), Porvoon (Mannerheiminkatu 20 D) ja Raaseporin (Ystadinkatu 3) toimipaikat ovat kiinni 10.–28.7.2017. Helsingin kaikki toimipaikat (Keskusta, Pasila ja Itäkeskus) palvelevat asiakkaita totuttuun tapaan läpi kesän. Helsinki-päivää juhlitaan nyt kahtena päivänä Pormestarit nousevat Helsingin johtoon ja 31 virastoa yhdistyvät neljäksi toimialaksi kesäkuun alussa. Asukkaille on luvassa parempia palveluita ja lisää vaikutusvaltaa. ? Helsingin kaupungin palvelut paranevat ja asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät, kun kaupunki siirtyy pormestarija toimialamalliin 1. kesäkuuta. Kaupungin 31 virastoa yhdistyvät neljäksi toimialaksi, jotka tuottavat kaupungin palvelut. – Kuntalaiselle tämä tarkoittaa sitä, että palveluita saa yhä helpommin yhdeltä luukulta. Myös median asiointi helpottuu, sillä jokaisella toimialalla on yksi yhteinen viestintä, Helsingin kaupunginkanslian viestintäpäällikkö Tapio Kari sanoo. Uudet toimialat ovat kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön, kulttuurin ja vapaaajan sekä sosiaalija terveystoimen toimialat. Kaupunginkanslia jatkaa nykyisellään ja vastaa kaupungin keskushallinnosta ja esimerkiksi pormestarien, valtuuston ja kaupunginhallituksen asioista. Myös lautakunnat uudistuvat täysin ja tulevat toimialakohtaisiksi. Toimialojen uudet verkkosivut ja some-kanavat osoitteineen julkaistaan 1. kesäkuuta, osoitteet löytyvät tuolloin kaupungin pääsivulta www.hel.fi. Helsingin korkeimpaan johtoon nousee nelivuotiskaudeksi kaupungin historian ensimmäinen pormestari, kokoomuksen Jan Vapaavuori. Apulaispormestareiksi ehdolla ovat vihreiden Anni Sinnemäki (kaupunkiympäristö), kokoomuksen Pia Pakarinen (kasvatus ja koulutus), sosialidemokraattien Nasima Razmyar (kulttuuri ja vapaaaika) ja vihreiden Sanna Vesikansa (sote). Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit toimialalautakuntien puheenjohtajina sekä kaupunginhallituksen jäseninä. Kaupungin ykkösvirkamies on kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Pormestareiden, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien ja niiden jaostojen valinnat tehdään uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 7. kesäkuuta klo 18 alkaen. Kuntalaiset ja media ovat tervetulleita seuraamaan kokousta kaupungintalolle. Yleisön sisäänkäynti on Sofiankadulta. Äänestäjien valta lisääntyy Pormestarija toimialamalliin siirtyminen on osa Helsingin johtamisjärjestelmän uudistusta, jonka tavoitteina ovat demokraattisen päätöksenteon ja sen vaikuttavuuden parantuminen, kuntavaalituloksen heijastuminen nykyistä suoremmin kaupungin johtamiseen sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen roolin vahvistuminen kaupungin johtamisessa. Tärkeä tavoite on myös lisätä helsinkiläisten osallistumismahdollisuuksia kotikaupunkinsa asioiden suunnitteluun ja toteutukseen myös vaalien välillä. Myös kaupungin visuaalinen ilme muuttuu. Helsingin kaupunki alkaa käyttää uutta ja raikasta Helsinki-tunnusta viestinnässään. Kaupungin kyltit, opasteet ja jopa autojen teippaukset uudistuvat vaiheittain. Helsingin kaupunki alkaa käyttää uutta ja raikasta Helsinki-tunnusta viestinnässään. Kaupungin kyltit, opasteet ja jopa autojen teippaukset uudistuvat vaiheittain. Hernesaareen suunnitteilla kilometrin mittainen taidetyömaa-aita ? Helsingin kaupunki suunnittelee Hernesaareen lähes kilometrin mittaista taidetyömaa-aitaa. Hernesaaren rakentaminen uudeksi asuinalueeksi alkaa ensi vuonna varastohallien purkutöillä. Työmaa-aita eristää purkuja rakennustyömaan katuja ranta-alueesta. Koska aita on näkyvällä paikalla, poikkeuksellisen pitkä ja paikoillaan koko Hernesaaren rakentamisen ajan, aidasta halutaan alueen maamerkki. Se on myös ensimmäisiä asioita, joita suuri osa Helsingin 440 000 vuosittaisesta risteilymatkailijasta näkee. Lisäksi Hernesaari on suosittu vapaa-ajanviettopaikka kesäisin. Sivu 10 Ruffle Army esiintyy Helsinki-päivänä Esplanadin puistossa. Kuva: Jussi Hellsten ? Sunnuntaina ohjelmaa on erityisen paljon lapsiperheille, maanantaina kaikille kaupunkilaisille. Ohjelma on julkaistu osoitteessa www.helsinkipäivä.fi. Tänä kesänä Helsinki-päivän aamukahvit nautitaan Helsingin pormestarin isännöimässä tapahtumassa hylkeiden parissa Senaatintorilla 12.6. kello 9. Sivu 7
4 Nro 11 • Viikot 23-24 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11 Yleiskaavasta 50 valitusta H elsinki on vetovoimainen kasvava pääkaupunki ja yleiskaavan tehtävänä on luoda mahdollisuudet kasvavan kaupungin pitkäjänteiselle suunnittelulle. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupunkilaisille hyvän kaupunkielämän puitteet, riittävä asuntotuotanto, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus, vahva perusta yrittämiselle, viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö sekä riittävät virkistysalueet. Yleiskaavan tavoitteena on luoda mahdollisuudet kasvavan kaupungin pitkäjänteiselle suunnittelulle. Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun. Se varmistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle sekä elinkeinoelämän toiminnalle. Yleiskaavaehdotuksen aluevaraukset mahdollistavat väestönkasvun vähintään 860?000 asukkaaseen ja 560?000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kasvava ja menestyvä Helsinki on koko Suomen etu. Helsinki on Suomen kehityksen veturi ja seudun vetovoimaisuus on merkittävä asia koko valtakunnan talouskasvun kannalta. Uusi yleiskaava luo edellytykset tulevaisuuden kilpailukyvylle. Yleiskaavan ratkaisut perustuvat visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva laajentunut pääkeskus, kantakaupunki. Verkostokaupungilla on myös vahva seudullinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Tämä näkyy erityisesti yleiskaavaehdotuksen keskustaverkossa ja liikenneyhteyksissä. Helsingin kantakaupunki on samaan aikaan sekä yritystoiminnan keskus, että houkuttelevan asumisen paikka. Yleiskaavan valmistelun lähtökohtana on ollut, että tarvitaan lisää tilaa läheltä ydinkeskustaa yrityksille ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään. Tämän mahdollistamiseksi yleiskaavassa varaudutaan täydennysrakentamiseen sekä kaupunkirakennetta jakavien ja urbaanin kaupungin laajenemista rajoittavien moottoritiemäisten alueiden muuttamiseen kaupunkiympäristöksi, niin liikkumisen kuin maankäytön osalta. Kaupunginvaltuuston hyväksymästä Helsingin uudesta yleiskaavasta tehtiin hallinto-oikeuteen 50 valitusta. Kaupunginhallitus hyväksyi hallinto-oikeudelle oman lausuntonsa, jonka mukaan valitukset tulisi hylätä tai joiltakin osin jättää tutkimatta. Kolumni Veli-Matti Hynninen Uuden Viron uusi historia ? Joka kerran kun astun laivasta Tallinnaan, uusi tornitalo näyttää astuvan vastaan. Kaupunki kehittyy ja kasvaa kohisten. Viro näyttää voimantuntonsa. Neljäkymmentäviisi vuotta täyttävä Viru-hotelli oli Tallinnan ensimmäinen ”pilvenpiirtäjä”. Savonlinnalaisen Repo Oy:n kokoama iskujoukko pani Virossa hihat heilumaan. Enonkoskelainen hirsirakentaja Pertti Makkonen ja muut kynnelle kykenevät pääsivät maistelemaan Neuvosto-Viron herkkuja YYA-hengessä. Viru kuului Suomen ja Neuvostoliiton väliseen bilateraalikauppaan. Virun vihkiäiset (14.6.1972) avasivat viattomille ulkomaalaisille Viroon tulijoille majapaikan. Yleisesti huhuttiin että hotellin 23. kerroksesta KGB:n varustama kuunteluja urkintayhteys tarjosi hotellin asukkaille salaperäistä eksotiikkaa. Mikrofoneja huoneisiin, tuhkakuppeihin, henkilökunnan ja vieraiden tarkkaa seurantaa. Turistiryhmille näytettävä museoitu vakoilukeskus paljastaa Neuvosto-Viron aikaisen urkinnan tarkkuuden ja nostaa yhä karvat pystyyn Sokos-hotelliksi muutetun Viru-hotellin asukkaille. Vuonna 2016 Virussa kävi 37 000 hotellivierasta. Kuuluisassa Amigoyökerhossa tarjoillaan normaali-iltana vaatimattomat kolmetuhatta drinkkiä. Matkailusta on tullut Viron uusi tavaramerkki. Tallinnan lisäksi Tartto ja sen uusi Kansallismuseo suomalais-ugrilaisine osastoineen on noussut huippunähtävyydeksi. Hotellit, marketit, laulujuhlat, musiikki ja teatteritapahtumat ja tapahtumat vetävät suomalaisia. Viron on täynnä vanhoja kartanoita, kirkkoja, kuvataidetta, oopperaa, teatteria, kuvataidetta, marketteja, kylpylöitä ja joka sortin markkinoita. Tallinnan Vanha kaupunki nostaa kesäiloa kekseliäästi, Viron nauttii vapaudestaan. Tunnettu professori Seppo Zetterberg etsii tuoreessa kirjassaan Uusi Viron historia selitystä Viron kehitysvimmalle ja nousuvauhdille. Viron historia on ollut paljon Suomen historiaa ankarampaa. Karaistuneet virolaiset ovat valjastaneet kielensä ja realisminsa nousuraivoon. Toisin kuin suomalaiset, virolaiset elivät maaorjuudessa. Virolainen talonpoika ja kansa on ollut suomalaista ahtaammalla. Baltian-saksalaisten alaisuudessa on ollut ahtaampaa kuin meillä suomenruotsalaisten ystävällisessä yhteydessä. Yhteinen luterilaisuus ja kielisukulaisuus on vahvistanut suomalaisvirolaista yhteenkuuluvuutta. Neuvostoliiton aika oli 1940-1990 oli virolaisuuden suurin uhka, joka oli vähällä jo päästä hävittämään vironkielen ja virolaisuuden. Suurin uhka ei nytkään koske taloustai turvallisuuspolitiikkaa vaan vaarallisinta on virolaisuuden hautautuminen englantilais-anglosaksisen vyöryn alle. Onko Suomen syrjäisyys varjellut Suomea enemmän kuin virolaisia, jotka ovat hyvässä ja pahassa olleet lähempänä muuta kulttuurista Eurooppaa. Onko Suomi isojen karkeloissa. niin hyvässä kuin pahassa, säästynyt virolaisia paremmin? Heinäkuusta joulukuuhun Viro on nyt Euroopan unionin puheenjohtajamaana avainpaikalla rakentamassa muutakin kuin tornitalojaan Tallinnaan. Viro on hyvä esimerkki maasta, jota ei voi ymmärtää ilman pitkää perspektiiviä. Kalifornialainen kuuluisa maailmanselittäjä ja huipputiedemies, akateemikko Jared Diamond arvioi Suomessa käydessään selviytymisemme syyksi sitä, että olemme osanneet säilyttää kielemme ja ominaislaatumme. Selviytymisemme itsenäisenä perustuu myös realismin tajuumme. ”En tiedä yhtään kansaa, joka olisi brutaalimmin realistinen itsensä suhteen kuin suomalaiset”. Parjattu suomettumisemme on Diamondin mielestä realismia. Sitä tarvitsevat virolaiset siinä missä suomalaisetkin. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Seksuaaliväkivaltaa kokeneille tukikeskus ? Suomen ensimmäinen seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus aloittaa toimintansa Hyksin Naistenklinikalla 29. toukokuuta. Tukikeskuksesta seksuaaliväkivaltaa kokenut henkilö saa kokonaisvaltaista palvelua samasta paikasta akuuttivaiheessa eli seksuaalirikosta lähinnä seuranneen kuukauden aikana. Tukikeskuksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Kynnys hakeutua Seri-tukikeskukseen on tehty mahdollisimman matalaksi. Seksuaaliväkivaltaa kokenut voi hakeutua sinne itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana noin kuukauden sisällä seksuaaliväkivallasta. Palvelu on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille. Alle 16-vuotiaat seksuaaliväkivallan uhrit hoidetaan Hyksin Lastenklinikan ja Jorvin lasten päivystyksissä. Tukikeskuksessa on valmius kerätä akuuttivaiheessa raiskauksen uhrilta oikeuslääketieteelliset näytteet ja tarjota lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa sekä antaa uhrille psykososiaalista tukea. Lisäksi tukikeskus varmistaa asiakkaan tarvitseman jatkotuen ja jatkohoidon. Seritukikeskus palvelee kaikkia sukupuolia; naisia, miehiä ja transihmisiä, interja muun sukupuolisia. Tukikeskuksen palvelujen saanti ei edellytä rikosilmoituksen tekoa, mutta sen tekemiseen kannustetaan. Tarvittaessa uhria opastetaan tekemään ilmoitus poliisille ja ohjataan saamaan oikeudellista neuvontaa. Tukikeskuksen nimessä seri-lyhenne tulee sanasta seksuaalirikos. Raiskauksen uhri tarvitsee akuuttivaiheessa monenlaista apua Väkivaltaa kokeneen jatkohoidon ja seurannan pitää olla pitkäkestoista. Mikäli palvelujen etsiminen jää uhrin vastuulle, on riskinä, että traumatisoitunut asiakas jää ilman jatkoapua, koska palveluja voi olla vaikea löytää. Seri-tukikeskuksessa toimii lääkäri, kätilö, psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Tukikeskuksesta asiakas saa tietoa myös apua tarjoavista järjestöistä. Taustalla Istanbulin sopimuksen velvoitteet Naistenklinikan Seri-tukikeskus on maamme ensimmäinen ja se toimii mallina myöhemmin muualle Suomeen perustettaville tukikeskuksille. Se palvelee alkuvaiheessa helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia seksuaaliväkivaltaa kokeneita henkilöitä. Uudenmaan muiden kuntien kanssa neuvotellaan palvelun laajentamisesta. – On todella hienoa, että ensimmäinen Seri-tukikeskus on nyt perustettu Suomeen. Keskuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa, toteaa Hyksin Naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen. Tukikeskuksen ovat perustaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Naistenklinikan kanssa. Sosiaalija terveysministeriö on tukenut valmistelutyötä ja rahoittanut hanketta. Seri-tukikeskuksen perustamisen taustalla on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus). Se tuli Suomessa voimaan 2015. Sopimus velvoittaa Suomen perustamaan tukikeskuksia seksuaaliväkivaltaa kokeneille. Tunnepuheeseen luotettiin politiikassa ennenkin ? Työväenliikkeen agitaation tavoitteena oli antaa ideologiselle sanomalle merkitys tunnetasolla 1900-luvun alussa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että kyseessä ei kuitenkaan ollut vain vihan ja koston lietsominen, vaan agitaatiossa käytetty tunnerepertuaari oli monipuolisempi kuin usein on ajateltu. Keskeisin agitaatiossa välitetty tunne oli rohkeus, koska työväenliikkeen leviämistä ja agitaattorien työtä haittasivat erityisesti maalaisköyhälistön tuntema pelko sosialismia ja paikallisia auktoriteetteja kohtaan. VTM Anna Rajavuori on tutkinut poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstyössään poliittisia esityksiä ja esittämistä 1900-luvun alussa kohteenaan sosiaalidemokraattien agitaatiotoiminta keskisuomalaisella maaseudulla. Puolueen piirijärjestön kiertävät agitaattorit kulkivat maaseudulla pitämässä puhetilaisuuksia ja neuvomassa maalaisköyhälistöä järjestäytymisessä. Rajavuori analysoi puhetilaisuuksia esityksinä, joissa oli mahdollista käydä valtakamppailua paikallisella tasolla ja rakentaa luokkaan perustuvaa identiteettiä. Agitaatiossa pyrittiin politisoimaan paikallisia tapahtumia ja tietoinen konfliktiin hakeutuminen oli eräs agitaattoreiden käyttämistä esitysstrategioista. – Erimielisyyksiä aiheuttivat myös tulkinnalliset erot liittyen keskustelukulttuuriin ja poliittisiin esiintymisiin, sillä eduskuntauudistus vuonna 1906 muutti poliittista järjestelmää ja poliittista kulttuuria. Tästä osoituksena oli uusi poliittinen tapahtuma, vaaliväittely, Rajavuori kertoo. Porvaripuhujat eivät sallineet Vaikka vaaliagitaatioon osallistuivat kaikki vaalipuolueet, porvarilliset eivät yleisesti kutsuneet puhetilaisuuksiaan agitaatioksi vaan esitelmiksi. Puolueet antoivat siis samankaltaisille tapahtumille erilaisia merkityksiä, mikä aiheutti kuulijoissa tulkintaerimielisyyksiä. – Tämä näkyi esimerkiksi siten, että toisin kuin porvarillisten puhujien esitelmätilaisuuksiin, sosialistien agitaatiotilaisuuksiin kuului olennaisena osana avoin keskustelu puheen päätyttyä. Kun porvarilliset puhujat eivät sallineet keskustelua esitelmätilaisuuksissaan, sosialistit tulkitsivat keskustelun kieltämisen ulossulkemisena, vapauden rajoittamisena ja vallankäyttönä, Rajavuori toteaa. 100 kuvaa ystävyydestä -kuvakilpailu ? Suomen 100 juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupunki järjestää 100 kuvaa ystävyydestä -kuvakilpailun, joka kutsuu maahanmuuttajia ja Suomessa syntyneitä kertomaan ystävyydestä omien kuvien kautta. Suomi 100 -juhlavuoden teemana on yhdessä. Kuvakilpailu haluaa tuoda esille mitä uusi ystävyys on merkinnyt juuri Suomeen muuttaneelle ja täällä jo asuvalle. Kilpailuun toivotaan kuvia, joissa näkyy miten vietät aikaa ystäväsi kanssa tai mikä yhdistää teitä. Se voi olla yhteinen harrastus, mielenkiinnon kohde tai paikka jossa ystävyys alkoi. Kilpailuun voi osallistua Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa käyttämällä tunnistetta #100friendsfinland tai #100kuvaaystävyydestä. Kilpailun voittaja julkistetaan Helsingin kaupungintalolla 100 kuvaa ystävyydestä –tapahtumassa 26.10.2017. Pääpalkintona on illallinen kahdelle Helsingissä (arvo 200 e). Lisäksi osallistuneiden kesken arvotaan elokuvalippuja. 100 kuvaa ystävyydestä on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.
5 Viikot 23-24 • Nro 11 Pasila laajenee pohjoiseen – Eteläisen Postipuiston alueelle 3500 asukasta ? Eteläisestä Postipuistosta on kaavailtu kantakaupunkimaisen tiivistä. Talot olisivat pääosin 5–8-kerroksisia, mutta varsinkin alueen reunoilla olisi myös korkeampia tornitaloja. Asuinkorttelit on suunniteltu pääosin alueen keskiosaan ja Keskuspuiston reunaan. Toimitilat on tarkoitus rakentaa tiivisti Ilmalan aseman yhteyteen ja radan varteen. Liikekeskusta kauppoineen sijoittuisi torin ympärille alueen eteläkärkeen. Eteläisen Postipuiston halki on suunniteltu kävelykatu. – Tavoitteena on miellyttävät ja sujuvat kävely-yhteydet sekä alueen sisällä että Ilmalan asemalle. Kävelyreittien yksityiskohtia ideoidaan ja suunnitellaan huolellisesti tulevina kuukausina, kertoo arkkitehti Anna-Maija Sohn kaupunkisuunnitteluvirastosta. Postipuiston eteläreunaan Rantaradan varteen on suunnitteilla Pasilan ja Pitäjänmäen välinen pyöräilybaana. Suunnittelussa varaudutaan jatkamaan raitiotietä Keski-Pasilasta Postipuistoon. Luonnos esillä myös Pasilan kirjastossa Eteläisen Postipuiston asemakaavaluonnos on kommentoitavana 19. kesäkuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/etelainenpostipuisto. Luonnokseen voi tutustua myös Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. Kaavaluonnos viedään kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä 2017. Lopullisen päätöksen alueen kaavasta tekee kaupunginvaltuusto. Eteläinen Postipuisto on osa tulevaa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka alkaa Ilmalan asemalta ja jatkuu Metsäläntielle. Eteläisen Postipuiston lisäksi asemakaava on tekeillä Postipuiston pohjoisosaan eli entisen maaliikennekeskuksen alueelle. Näiden välissä sijaitsee Postin lajittelukeskus, joka jatkaa toimintaansa 2030-luvulle asti. Kun lajittelukeskuksen toiminta on aikanaan siirtynyt muualle ja koko Postipuisto rakennettu, Pohjois-Pasilassa on noin 12 000 asukasta. Havainnekuva Eteläisen Postipuiston asuinja työpaikka-alueesta pohjoisen suunnasta. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Havainnekuva Eteläisen Postipuiston asuinja työpaikka-alueesta kaakon suunnasta. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Eteläisen Postipuiston alueelle Pohjois-Pasilaan suunnitellaan uutta asuinja työpaikkarakentamista. Tavoitteena on, että alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 500 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Eteläinen Postipuisto sijaitsee Ilmalan aseman pohjoispuolella ratapihan ja Keskuspuiston välissä. Lemminkäinen perusparantaa arvokiinteistön keskustassa ? Lemminkäinen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin keskustassa sijaitsevan Mikonkatu 9:n kiinteistön perusparannustöistä. Rakennustyöt alkavat kesäkuussa 2017. Osapuolet ovat sopineet, ettei sopimuksen arvoa julkisteta. Sopimukseen sisältyy nykyisin toimistokäytössä olevan talon täydellinen perusparannus: kaikki sisäpuoliset rakenteet, talotekniikka, pintamateriaalit ja kalusteet uusitaan. Tehokkaat, muuntojoustavat ja tämän päivän työnteon vaatimuksia vastaavat tilat valmistuvat vuokralaisten käyttöön syksyllä 2018. Vuonna 1929 rakennettu Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema Mikonkatu 9:n kiinteistö sijaitsee Ateneumin taidemuseon vieressä Helsingin ydinkeskustassa. Lemminkäinen on aiemmin toteuttanut Ilmariselle useita onnistuneita hankkeita, muun muassa Hämeentie 22:n peruskorjauksen, joka valmistui keväällä 2017. – Kokemuksemme aiemmista projekteista Lemminkäisen kanssa ovat osoittaneet, että heillä on osaamista vaativiinkin korjausurakoihin, ja yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski. Keräysvetoomus helsinkiläisille ? Nyt on tosi kysymyksessä. Helsinkiläisistä lapsista n. 13 % asuu ja elää köyhissä perheissä. Heidän joukossaan on paljon 15-16 -vuotiaita, jotka päättävät nyt peruskoulunsa. Heidän jatko-opintonsa ovat uhattuna perheen vähävaraisuuden vuoksi. Opiskelu toisella asteella on erittäin kallista. Ylioppilastutkinnon hintalappu on 2000 2500 euroa! Se on ylivoimainen kulu perheelle, joka elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Helsingin Pelastakaa Lasten lukiokummit auttavat kukin yhtä lukionsa aloittavaa nuorta. Kummimaksu on 700 euroa /lukuvuosi. Se tuskin riittää ensimmäisen lukiovuoden kuluihin. Kirjojen lisäksi kannettava tietokone, funktiolaskin ja HSL:n matkakortti on hankittava omalla kustannuksella. Kummi saa vuosittain raportin lahjoituksensa käytöstä ja opintojen edistymisestä. Yksityisyyden suojan vuoksi yhdistys ei anna henkilötietoja. Kummiksi voivat ryhtyä yritykset, yhteisöt, ystäväporukat tai yksin. Lisää tietoja yhdistyksen kotisivuilta https://Helsingin Pelastakaa Lapset ry. Arkkitehtuurikutsukilpailu Jätkäsaaren Saukonlaiturin tornitalosta ratkesi ? Peabin ja Helsingin kaupungin järjestämässä kilpailussa voiton vei Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n ehdotus ”Maisematilassa”. Helsingin eteläkärjessä sijaitseva Jätkäsaaren alue kasvaa nopeasti. Osana alueen kehittämistä ovat Peab ja Helsingin kaupunki yhteistyössä järjestäneet arkkitehtuurikutsukilpailun korttelin 20067 tontin 3 suunnittelusta asuinkäyttöön. Kilpailun tarkoituksena oli löytää korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen merelliseen ympäristöön sopiva ratkaisu 12-kerroksiselle tornitalolle. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus nimimerkillä ”Maisematilassa”. Ehdotus on kaupunkikuvallisesti oivaltava, elegantti kokonaisvaltainen ratkaisu, joka luo rakennukselle omaleimaisen ja vahvan, mutta samalla ajattoman kantakaupunkiin sopivan ilmeen, raati kommentoi. Rakennusmassan kolmiomuoto suuntaa asunnot päänäkymän suuntaan, erottaa rakennuksen muista Jätkäsaaren korkeista rakennuksista, liittää sen luontevasti naapuritontteihin ja lisäksi luo dramaattisen kapean, leimaa-antavan, päätyjulkisivun päälähestymissuuntaan. ”Maisematilassa” on esitetty kauniisti ja selkeästi vaikkakin luonnosmaisesti ja on arkkitehtoniselta kokonaisotteeltaan vaikuttava ja eheä. Lisäksi palkintolautakunta päätti antaa kunniamaininnan ehdotukselle nimimerkillä ”Kilpikaarna”. Tekijät ovat Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy. Kilpailuehdotuksen tekijä on Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Muut kutsukilpailuun osallistuneet yritykset olivat: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Serum Architects Ltd, sekä Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy. – Syksyllä 2016 järjestetyn tontinluovutuskilpailun perusteella kehitämme kortteliin kaksi hanketta, arkkitehtuurikilpailun kohteena olevan 12-kerroksisen tornitalon, sekä Saukonkanavan varteen tulevan 6-kerroksisen lamellitalon. Voittajatyö vastaa loistavasti mielikuvaamme urbaanista ja ainutlaatuiset merimaisemat huomioivasta 12-kerroksisesta tornitalosta. Usko hankkeen menestymiseen on tämän ehdotuksen myötä vahva, kertoo Riku Patokoski Peabilta. Saukonlaiturin alue on läntisin osa Jätkäsaaren uutta asuinaluetta. Kilpailun kohteena oleva kortteli sijaitsee Saukonlaiturin alueen keskellä, tulevan Saukonkanavan varrella. Valmistuttuaan merellisessä Jätkäsaaressa tulee olemaan noin 18 000 henkilön koti ja noin 6 000 henkilön työpaikka.
6 Nro 11 • Viikot 23-24 Sunnuntaiksi VIIKKO 23 MA 5.6. Maailman ympäristöpäivä Sulevi TI 6.6. Kyösti, Kustaa, Kustavi KE 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin TO 8.6. Salomon, Salomo PE 9.6. Ensio LA 10.6. Seppo SU 11.6. Immi, Impi VIIKKO 24 MA 12.6. Esko TI 13.6. Raili, Raila KE 14.6. Pihla, Kielo TO 15.6. Moona, Viena, Vieno PE 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä LA 17.6. Urho SU 18.6. Tapio Ihminen oppii niin kauan kuin elää, (ital.) Ché vive impare sempre. Giambattista Gelli (1498-1563) Päivyri Pyhän kolminaisuuden päivä ? Kuluneella opintovapaalla olen mennyt reilusti epämukavuusalueelleni, johtajuusja organisaatio-opintoihin teknilliseen korkeakouluun ryhmiin, missä ei ole koskaan ennen ollut mukana kirkossa työskentelevää ihmistä. Yksi muuten varsin innostava luennoitsija ottaa mielellään ontuvia esimerkkejä uskonnosta. Viimeiseksi hän painotti, että usko ei ole järjen asia, vaan suuren tunteen. Jotenkin kai kuvaa kulttuuriamme, että kirkossa työskentelevien tulee opiskella monia asioita ja tietää ympäröivästä yhteiskunnasta, mutta tekniikan tohtorille riittää pyhäkoulutuntemus uskonnosta. Oppineisuudestamme, tunteistamme ja ymmärryksestämme huolimatta Jumala on sama ja salattu meille kaikille. ”Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan.” (Job 37:2122) Hetken ajan valo vilahtaa ja häikäisee. Silti pilven takanakin, yölläkin se on ja vaikuttaa. Kristinuskon alkuaikoina Jumalan kolmiyhteisyyttä jouduttiin usein määrittelemään; miten yksi voi olla samalla kolme. Ei ole kolmea eri jumalaa, vaan yhden Jumalan kolme naamiota, ulottuvuutta, roolia, toimintatapaa. ”Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa”. (Ef. 4:6) Jumalan suuruus ja mysteerius tekee meistä yhdenvertaisia hänen edessään. Voimme lähestyä Häntä ihmetellen, anoen ja kiittäen. Jumala Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä toimii syvimmästä olemuksestaan, rakkaudesta käsin. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnasta opintovapaalla oleva yhteiskuntatyön seurakuntapastori Prometheus-leirit alkavat 78 000 kävijää Maailma kylässä -festivaalilla letkeissä tunnelmissa Historialliset traktorit, työkoneet ja työhevoset valloittavat keskustan ? Prometheus-leirien eli protuleirien kesä käynnistyy Uudellamaalla 4.6. ja 11.6. alkavilla leireillä Espoossa, Kirkkonummella, Lohjalla ja Nurmijärvellä. Uudenmaan ensimmäisten leirien joukossa on yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kanssa järjestetty partioprotuleiri, ruotsinkielinen protuleiri sekä kaksi 16–20-vuotiaille suunnattua senioriprotuleiriä. Uudellamaalla järjestetään kesällä kaikkiaan 26 protuleiriä sekä kansainvälinen jatkoleiri protuleirin jo käyneille. Protuleirillä 8. tai 9. luokan käyneet 14–16-vuotiaat nuoret käsittelevät yhteiskunnallisia, filosofisia ja nuorten omaan elämään liittyviä kysymyksiä esimerkiksi keskustelujen, leikkien ja näytelmien avulla. Leiriviikon aikana käsitellään muun muassa ihmissuhteita, tulevaisuutta ja ympäristöä. Leirit on suunnattu kaikille maailmankatsomuksesta riippumatta. Omia leirejä järjestetään myös 16–20-vuotiaille ja yli 20-vuotiaille. Prometheus-leirin tuki ry järjestää kesän aikana yhteensä 62 protuleiriä eri puolilla Suomea. Leireille on tähän mennessä ilmoittautunut lähes 900 osallistujaa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan leirien alkamiseen asti. Osallistumismaksu Protun perusleireille on 230 euroa ja erikoisleireille leirityypistä riippuen 260– 340 euroa. ? Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja sen yhteistyökumppanit tuovat vanhat traktorit ja muita maaja metsätaloudessa käytettyjä historiallisia työkoneita näytille Helsingin Rautatientorille perjantaina 9.6. klo 9–15. Järjestön ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi järjestettävässä tapahtumassa on mukana myös viimeisintä traktori-, puimurija metsätyökonekalustoa. Yli sadan maaseudun työkoneen kavalkadi lähtee liikkeelle Kaisaniemen puistokujalta kello 13.15. MTK 100 -työkonekavalkadi kulkee Rautatientorin ja Rautatieaseman ohi Mannerheimintietä pitkin kohti Messukeskusta, jossa on samanaikaisesti käynnissä MTK:n 34. liittokokous. Valtaosa Rautatientorin näyttelykalustosta jää torille, jossa ohjelma jatkuu kello 15 asti. Ilmaisessa yleisötapahtumassa on työkonenäyttelyn lisäksi tarjolla mm. ruokamaistiaisia ja monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Ohjelmassa on mm. SM-tason karhunveistoa moottorisahalla, tanssihaastekilpailu ja polkutraktorinäytös. Tapahtuman kautta MTK haluaa juhlistaa omaa satavuotista taivaltaan, mutta myös itsenäisen Suomen maaseudun historiaa. – Maaseudun elinkeinoilla on ollut koko itsenäisyytemme ajan merkittävä rooli maamme yhteiskunnallisen vakauden, vaurauden ja hyvinvoinnin luomisessa, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. – Näyttelytapahtuma ja kavalkadi on konkreettinen tapa kertoa, miten työkoneet ja teknologian kehitys ovat tehostaneet itsenäisen Suomen ruuantuotantoa ja metsätaloutta sekä muokanneet maaseutumme ja koko yhteiskuntamme kehitystä. Mukana kavalkadissa on myös tänä vuonna 110-vuotta täyttänyt suomenhevonen, jolla on ollut tärkeä rooli peltoja metsätöissä aina 1960-luvulle asti, sanoo MTK 100 -juhlavuoden tuottaja Bettina Lindfors. Tapahtuman järjestävät yhdessä MTK:n kanssa Aarre-lehti, Apetit, BELARUS -gruppa Finljandija, Hankkija, Helsingin kaupunki, HKScan, Koneviesti, LähiTapiola, Maaseudun Sivistysliitto, Masinistit ry, International Harvester Suomi, John Deere Club Finland, Fordson Club Finland, Maaseudun Tulevaisuus, Ponsse, Raisio Oyj (Elovena ja Raisioagro), Ruokatieto Yhdistys ry, Sampo Rosenlew, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen 4H-liitto, Tanssin Tiedotuskeskus Dance Info Finland, Tapahtumapalvelu Järjestys.fi, Valtra, Vanhat Valmetit -traktorikerho ry, Yara, Ypäjän Hevosopisto, useat kotija maatalousmuseot sekä yksittäiset koneja traktoriharrastajat ja MTK:n jäsenet. MTK perustettiin helluntaikokouksessa vuonna 1917. MTK:n satavuotisjuhlavuoden teemana ammattiylpeys. Järjestön juhlavuosi on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Traktorit ja työkoneet tulevat tapahtumaan ympäri Suomen useiden eri museoiden, traktorikerhojen ja yksittäisten koneharrastajien kautta. Uusinta kalustoa edustavat Valtra, Ponsse ja Sampo Rosenlew. Työkoneet järjestäytyvät torille ja kavalkadiin vuosikymmenittäin. Lisätietoa MTK 100 traktorikavalkadi -tapahtumasta löydät osoitteesta: www. mtk.fi/tyokonekavalkadi ja juhlavuoden sivustolta www.kasvutarinoita.fi. Tapahtumaa ja kavalkadin etenemistä voi seurata myös suorana videolähetyksenä osoitteessa mtk.fi ja sosiaalisessa mediassa #mtk100 #työkonekavalkadi ja #suomi100. ? Viikonloppuna järjestetty Maailma kylässä -festivaali kokosi jälleen järjestöt, festivaalikansan, poliitikot ja muut mielipidevaikuttajat yhteen oikeudenmukaisen maailman puolesta. Festivaaliohjelma tarjosi musiikkia, taidetta, keskusteluja ja toimintaa koko perheelle. Maailma kylässä -festivaalin ohjelma sai valitettavan muutoksen, kun puolenpäivän aikaan varmistui, että Gaby Moreno ei ehdi Lontoosta Helsinkiin ajoissa. Morenon lento oli yksi sadoista perutuista, kun vakava tietokonehäiriö lamautti sekä Gatwickin että Heathrown lennot. Ohjelmaperuutuksen vuoksi sunnuntain viimeiseksi esiintyjäksi siirtynyt brasilialainen Aláfia päätti festivaalin aurinkoisissa tunnelmissa sunnuntaina. Viikonlopun muita vetonauloja olivat kotimaiset kärkinimet Anna Puu ja Irina, kuumia flamengorytmejä tarjonnut espanjalainen Fuel Fandango, sekä M.A.K.U. Soundsystem, jonka yhteiskunnallisesti kantaaottavissa kappaleissa kritisoidaan muun muassa globaalia eriarvoisuutta. Elokuvantekijä Maher Abdulaziz keskusteli elokuvansa The Wait jälkeen diasporassa elävien syyrialaisten roolista maan jälleenrakennuksessa. – Kauheissa olosuhteissa elävistä pakolaisista tulee helposti radikalisoitumisen uhreja. Toisaalta uusia demokraattisen yhteiskunnan arvoja maailmalla oppineet syyrialaiset voivat kotimaahansa palatessaan juurruttaa niitä myös Syyriaan, totesi Abdulaziz. Festivaalin puheohjelmassa keskusteltiin muun muassa pakolaisuudesta, eriarvoisuudesta ja kansalaisyhteiskunnan tilasta. Päättäjäpaneeleissa poliitikot puoluekentän eri laidoilta etsivät ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden ja yritysvastuun toteutumiseksi. Ministeri Kai Mykkänen voitti niukasti Ressun lukion oppilaat kehitysyhteistyötietovisassa myöntäen, että vielä vuosi sitten hän olisi hävinnyt totaalisesti nuorille. Festivaalin aikana Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa esittäytyi yhteensä liki 400 näytteilleasettajaa. Monipuolisesta ruokatarjonnasta vastasi 60 myyjää, joita kannustettiin huomioimaan raaka-ainevalinnoissaan myös ympäristökysymykset. Festivaali nosti esille erilaisia tapoja toimia oikeudenmukaisen maailman puolesta ja tarjosi kävijöille konkreettisia osallistumismahdollisuuksia esimerkiksi järjestöjen tarjoaman vapaaehtoistyön kautta. Suomen suurimman kulttuurija järjestötapahtuman pääjärjestäjä on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa. Festivaalin pääpartnereita ovat ulkoasiainministeriö, Euroopan unioni, Ben & Jerrys ja Maailman Kuvalehti. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 26.27.5.2018. Ensi vuonna festivaalin teemana ovat Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet. Maailma kylässä -festivaalin tunnelmaa Kuva: Andrea Balogh/Kepa
7 Viikot 23-24 • Nro 11 Helsinki-päivää juhlitaan nyt kahtena päivänä Jatkoa sivulta 3 ? Hylkeet ovat osa HejHylje! -kampanjaa, jossa taiteilijat antavat Stefan Lindforsin muotoilemalle hyljepatsaalle oman silauksensa. Hylkeet muistuttavat Itämeren suojelun tarpeesta. Mukana on myös Kasper Strömmanin kuuluisa kakkaemojihylje. Espan lavalla nimetään Stadin friidu ja kundi kello 11. Yleisöä pyydetään ottamaan huomioon perinteisestä poikkeava kellonaika. Tänä vuonna friiduksi ovat ehdolla Irja Askola, Baba Lybeck, Pia Landen ja Pirkko Saisio. Kundiksi ovat ehdolla Jörn Donner, Teemu Laajasalo, Jan Vapaavuori ja Vesa-Matti Loiri. Iltapäivällä Esplanadin puistossa järjestetään nostalgiset puistotanssit. Kaupungintalon juhlasalissa raikaavat Itsenäisyyden laulut kello 17. Helsinkiläisiltä on kysytty muistoja itsenäisyyden ajan lauluista, ja niitä kuullaan nyt Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluvassa yhteislaulutilaisuudessa. Ilmaiskonsertti Töölönlahdella Helsinki-päivän ilmaiskonsertti järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Radio Suomipopin kanssa Töölönlahden uudessa tapahtumapuistossa, Finlandia-talon takana. Esiintyjinä nähdään Erin, Chisu, Kaija Koo, Mikael Gabriel, The Rasmus, Lauri Tähkä ja Antti Tuisku. Alueen portit avataan 14.30. Helsinki-päivän festaritunnelmasta pääsee nauttimaan myös Kontulan OstariFestareilla kello 13–20 ja Lasten Katubileissä sympaattisessa Puu-Vallilassa kello 14–18. Jättisaippuakuplaryhmä Ruffle Armyn esitykset ihastuttavat lapsiperheitä Esplanadin puistossa kello 14–16, puolen tunnin välein. Pitkät, valkoliinaiset pöydät täyttävät Pohjoisespan, kun 1 000 kaupunkilaista vieraineen saapuu syömään Helsingin taivaan alle klo 19. Tapahtumaan pitää varata pöytäpaikat etukäteen. Helsinki-päivään kuuluu myös perinteinen Jurttasauna Töölönlahdella, jossa pääsee saunomaan sekä sunnuntaina että maanantaina kello 15–21. Saunominen tapahtuu sekasaunassa, mutta miehille ja naisille on erilliset pukuhuoneet. Jurttasauna on päihteetön. Satakielikierros kruunaa kaupungin syntymäpäivähulinat. Kierros on Puistola-Seura ry:n järjestämä retki, joka kestää 2,5 tuntia. Lähtö on 12.6 kello 22 Malmin lentokenttää kiertävän ulkoilupolun parkkipaikalta. Juhlinta alkaa sunnuntaina 11.6. Tänä vuonna Helsinkipäivän juhlinta alkaa jo sunnuntaina 11.6. Silloin on erityisen paljon ohjelmaa lapsiperheille. Sunnuntaina Espan lavan ohjelmaa isännöivät kolmikielisesti Johan Storgård ja Hauskaa Helsingissä – Roligt i Helsingfors – Fun in Helsinki -koomikot Ali Jahangiri, Fredi Lilius, Riku Suokas, Rich Lyons ja Anitta Ahonen kello 13–18. Sunnuntaina myös Pikkuroban toimijat keräävät rivinsä ja juhlistavat kaupunkikeskustan hiljaisimman kadunpätkän uutta tulemista Pikku Roba, Isot Bileet -korttelijuhlassa, jossa on ruokaa, musiikkia, katutaidetta, lastenohjelmaa, kohtaamisia ja yhteistä tekemistä kello 11–17. Helsingin Kaupunginmuseossa on BabyTango kello 12–15. Esitykset ovat kello 12 ja 14, ja ne kestävät 40 minuuttia. Forest Foody -villivihannesretki vie kaupunkilaiset virkistymään ja nauttimaan Uutelan luontoon. Lähtö on kello 10 kahvila Kampelan (Uutelantie, Vuosaari) edestä. Retkellä kerätään kesäkuun satokauden villivihanneksia ja -yrttejä. Sunnuntaina 11.6. yleisöllä on mahdollisuus kuulla Helsingin tuoreita pormestareita Sanomatalon Mediatorilla kello 15–16. Paikalla Jan Vapaavuori, Nasima Razmyar, Anni Sinnemäki ja Sanna Vesikansa. Pormestarit lavalla -tapahtuman juontaa Katja Kuokkanen, ja sinne on vapaa pääsy. Istumapaikkoja on rajoitetusti. Vapaaehtoistyötä Helsinki-päivään on perinteisesti kuulunut talkoohenki, ja päivän aikana on totuttu näkemään erilaisia hyväntekeväisyystempauksia. Tänä vuonna kaupunkilaisia kannustetaan tekemään vapaaehtoistyötä ja hyvää yhdessä. Helsinkipäivä tekee yhteistyötä OP Ryhmän kanssa, joka ylläpitää Hiiop100.fi-sivustoa. Hiiop100.fi on vapaaehtoistoiminnan tori ja kohtaamispaikka, jossa tehtäviä voi etsiä teeman, paikan ja ajankohdan mukaan. Sivustolla voi myös ilmoittaa tehtävän, jota on järjestämässä ja etsiä siihen tekijöitä. Sivuston tavoitteena on madaltaa kynnystä vapaaehtoistyön tekemiseen. Hiiop100.fi on osa OP:n lahjaa satavuotiaalle Suomelle. Tänä vuonna Helsinki-päivän juhlinta alkaa jo sunnuntaina 11.6. Kuva: Jussi Hellsten Tee oma #helsinkipäivä ? Helsinki-päivänä järjestetään lähes 200 tapahtumaa eri puolilla kaupunkia. Tapahtumat löytää helposti Helsinkipäivän uudistuneilta nettisivuilta, jossa omat suosikit voi tallentaa listaksi. Listan voi jakaa ystäville somessa ja tallentaa tai tulostaa pdf:nä. Oma lista luodaan seuraavasti osoitteessa www.helsinkipäivä.fi • 1. Tapahtumien ylälaidassa, tapahtumalistauksessa ja avatulla tapahtumasivulla on sydän, jota klikkaamalla tapahtuman saa suosikkilistalle. • 2. Etusivun oikeassa ylälaidassa sijaitsevasta sydämestä klikkaamalla pääsee omaan suosikkilistaan. • 3. Tapahtuman sijainti kartalla aktivoituu, kun hiiren vie tapahtuman nimen päälle. • 4. Oman suosikkilistan voi jakaa listauksen alapuolella sijaitsevista jaa-painikkeista. Sen voi myös tallentaa klikkaamalla PDF-painiketta. Taustatietoa Helsinki-päivää on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Aloitteen nimikkopäivän vietosta teki Helsinki-Seura. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle 12. kesäkuuta 1550. Helsinki-päivän järjestää Helsingin kaupunki yhdessä aktiivisten kaupunkilaisten kanssa. Vasta-avattu ravintola Enso toi urbaanin italialaisen ruoan ? Etelä-Helsingin uusi ravintolatulokas Enso nojaa New Yorkin italialaiseen keittiöön ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Modernin ruokalistan takana häärii ravintola-alan kova kolmikko. Enson rentoon ja värikkääseen ruokaan pohjaava konsepti on ravintolavaikuttaja Mehdi Younesin käsialaa, jonka lisäksi avainasemassa ovat huippukokki Patrik Lindström ja Yhdysvalloissakin mainetta niittänyt pizzanpaiston Suomen mestari Riina Kuntsi. – Enso on syntynyt intohimosta ruokaan ja kansainvälisiin makuihin. Ideologiamme on tarjota simppeleitä ja ennen kaikkea laadukkaista raaka-aineista rakentuvia makuelämyksiä. Lindström ja Kuntsi ovat molemmat todellisia visionäärejä ja olen erittäin tyytyväinen yhdessä suunnittelemaamme menuun ja muuhun kokonaisuuteen, Younes kertoo. Restamax Oyj:n kehitysjohtaja Perttu Pesosen mukaan Enso tuo värikkään lisän yhtiön ravintolatarjontaan. – Helpon ja laadukkaan ruoan suosio on edelleen vahvasti läsnä ja Enso vastaa sen kysyntään erinomaisesti. Ravintola on aivan uudenlainen lisä kattaukseemme ja tukee samalla yhtiömme suunnitelmien mukaista kasvua pääkaupunkiseudulla. New Yorkin italialainen keittiö kansainvälisellä tunnelmalla höystettynä piristänee Helsingin ruokakulttuuria ilahduttavasti, Pesonen toteaa. Enso on ehtaa makujen ilotulittelua. Listalta löytyy teeman mukaisesti salaatteja, antipastoja, pastaa, pizzaa ja uniikkeja jälkiruokia – tietysti modernein ottein. Huolella viimeistelty viinija olutvalikoma täydentää menun syviä makuja. Enso soveltuukin hyvin lokaatioksi niin lasilliselle kuin pidempäänkin illalliseen. – Menun alkupuolelta mainitsisin ehdottomasti ”carne crudan” eli italialaisen tartar-pihvin kera Grana Padano -juuston, rucolan ja sitruunan sekä vasikanposkea, punaista salaattia, gorgonzolaa ja tryffelihunajaa sisältävän annoksen. Pastoista nostaisin esille perunagnocchit salviasipulin, pancettan ja punasikurin kanssa ja pizzoista puolestaan tomaattia, mozzarellaa, kesäkurpitsaa, ricottaa, salsa verdeä ja yrttejä sisältävän pizzamme. Aterian viimeistelyyn suosittelen suklaakakkua balsamicolla ja hapankermalla, Younes summaa. Enson omistaa Restamax Oyj:n ja Mehdi Younesin yhteisyritys Urban Group Oy. Enso Korkeavuorenkatu 4, Helsinki Avoinna: ma–pe klo 12–22, la 12–24 Enson pizzat vievät todelliselle makumatkalle. Tässä täytteinä tomaattia, mozzarellaa, parmankinkkua, paahdettua paprikaa, Grana Padanoa ja rucolaa. Enson keittiössä nähtävä pizzanpaiston Suomen mestari Riina Kuntsi on menestynyt mm. Las Vegasin maailmanmestaruuskilpailussa.
8 Nro 11 • Viikot 23-24 | M E R I K O R T T E L I | Merikorttelin historiaa Helsingin ensimmäinen moderni teollisuuskiinteistö Perämiehenkatu 10, 12. Pursimiehenkatu 29. Kuva: Brander Signe 1907 / Helsingin kaupunginmuseo ? Arkkitehti W.G. Palmqvist (1882-1964) voitti Suomen Kaapelitehdas Oy:n julistaman suunnittelukilpailun, joten vuonna 1919 ryhdyttiin rakentamaan tehdasrakennusta Punavuoren kortteliin no. 119, joka oli 1800-luvulla nimetty Kivitaskuksi. Korttelia rajaavat Telakkakatu, Pursimiehenkatu, Perämiehenkatu sekä Merimiehenkatu. Rakennus valmistui neljässä osassa, viimeinen osa 1934 Perämiehenkadulle. Ilmeisesti rakennustöissä oli syttynyt pieni ullakkopalo, -onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Ullakkopalo ei jäänyt ainoaksi Merikorttelin historiassa. Aikakirjoihin on merkitty, että vuonna 1952 ullakolla paloi jälleen, ja KARHU:n jääkiekkovarusteita jouduttiin heittämään palomiesten tieltä ikkunoista kadulle. Paikalliset pikkupojat muistanevat tapausta lämmöllä. Rakennus on kooltaan massiiviset 28 000 m², ja rakennuksen koko korttelin kiertävä pohjasuunnitelma mahdollisti pitkien kaapelien kanssa työskentelyn. Kaapelitehdas Oy valmisti pääasiassa puhelinkaapeleita Suomen puhelinverkkoa varten. Rakennuksessa toimi alusta alkaen myös muita Palomiehiä sammutustöissä Punavuoren Kaapelitehtaan talon katolla, Aarne Pietinen Oy, 1934. Palomiehiä tutkimassa Punavuoren Kaapelitehtaan talon katolla tulipaloa, Aarne Pietinen Oy, 1934. pienempiä teollisuusyrityksiä, mm. Suomen Gummitehtaan raakavalssaamo sekä Suomen Sähkölampputehdas Oy, vuodesta 1938 Oy Airam Ab, Karamellitehdas Suomi, Suomen Villakehräämö Oy ja Suomen Silkkikutomo Oy, Kone Oy, Nokia, ABB, Radio Helsinki sekä Suomen Elokuva-arkisto. Yhdessä viereisen Mestaritalon kanssa Merikortteli muodostaa ehyen ja kauniin Helsingin teollisuusperintöä edustavan kokonaisuuden. Cloud City Cloud City, yksi designpääkaupungin projekteista, puhutti muutaman vuoden. ”Tontin omistaja ING Merikortteli Oy haki 14.7.2010 asemakaavan muuttamista siten, että korttelin käyttötarkoitus muutettaisiin ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusja varastorakennusten korttelialueesta (TY) toimitilarakennusten ja asumisen korttelialueeksi (KTYA). Samalla haettiin lisärakennusoikeutta noin 8000 k-m2 umpikorttelin sisään. Umpikortteli muodostuu sr2-merkinnällä suojellusta 6-kerroksisesta vanhasta teollisuusrakennuksesta, joka nykyisin on toimistokäytössä. Uudisrakennushankkeella oli Helsingin designpääkaupunkivuoden WDC Helsinki 2012 -status. Cloud Cityksi nimetty hanke oli suunniteltu Punavuoren designkortteleiden symboliksi. Kaavoitustyö käynnistettiin alkuvuodesta 2011 (osallistumisja arviointisuunnitelma on päivätty 14.2.2011). Kaavamuutoksen pohjana oli hakijan konsultin, arkkitehtitoimisto ALA Oy:n laatima viitesuunnitelma. Hakemuksen mukaisen asemakaavan muutoksen osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävänä 28.2. 18.3.2011. Asemakaavaosaston saamat kaavamuutoksen valmisteluun liittyvät mielipiteet kohdistuivat liikenteeseen ja pysäköintiin, uudisrakennuksen kokoon ja korkeuteen, sen aiheuttamaan valaistusolosuhteiden muutokseen sekä näkymien menetykseen. Internet-keskustelussa mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan. Eniten kritiikkiä esitettiin kaupungin siluetin muuttumista ja naapurustolle koituvaa haittaa kohtaan. Hankkeen puolustaSuomen Kaapelitehdas Oy, Salmisaaren tehdas, Tallberginkatu 1. Foto Roos, 1945 / Helsingin kaupunginmuseo Pursimiehenkatu 27, 29. Kuva: Brander Signe 1907 / Helsingin kaupunginmuseo
9 Viikot 23-24 • Nro 11 | M E R I K O R T T E L I | Merikorttelin historiaa Helsingin ensimmäinen moderni teollisuuskiinteistö Merikorttelissa 50 toimijaa ja 30 000 neliötä ? Historiallinen Merikortteli Helsingin Punavuoressa on ainutlaatuinen ja ainutkertainen kohde. Merikorttelia saneerataan ja on jo saneerattu merkittävästi teollisuuden ja muun yritystoiminnan tarpeisiin. Remontointi on edennyt sitä mukaan, kun tiloille on löytynyt käyttöä ja sen mukaan minkälaista tarvetta uudella tulijalla on ollut. Tällä hetkellä Merikorttelissa on 50 eri toimijaa, vapaata tilaa on edelleen. Hankkeen toteuttaja Antilooppi Management Oy haluaa kehittäää kohdetta myös lähiympäristön hankkeena, niin että kiinteistökokonaisuudesta muodostuisi elävä ja myös lähiympäristön tarvitsema ja käyttämä paikka. Tiloihin ei siis haluta pelkästään suuria valtakunnallisia toimijoita, joilla suhde lähiympäristöön on vähäisempi. – Tällä erää kiinteistökokonaisuudessa onkin hyvin monenlaisia toimijoita, aivan pienistä suuriin, juuri näillä valinnoilla kiineistön käyttöön toivottavasti voidaan luoda monipuolisisuutta ja runsautta, sanoo kiinteistökokonaisuuden letting Manageri Panu Santasalo. – Tavoitteemme on muodostaa kiinteistöstä sellainen, ettei se ikään kuin ”kuole” illalla vaan että sen elämä jatkuu vaikka myöhempäänkin, Santasalo jatkaa. – Kokonaisuuden remontoinnissa ja suunnittelussa on vallinnut hyvä henki ja olemme mielestämme onnistuneet toteutuksessa melko hyvin. – Suunnittelemme lisää erilaisia tapahtumia kiinteistön ympärille, jotta sen elävyys lisääntyy, Santasalo jatkaa. Merikortteli sijaitsee runsaan kilometrin päässä ydinkeskustasta. Se käsittää kokonaisuudessaan Telakkakadun, Merimiehenkadun, Perämiehenkadun ja Pursimiehenkadun välisen korttelin. Merikorttelissa valmistettiin puhelinkaapeleita Suomen puhelinverkkoa varten. Rakennuksen koko korttelin kiertävä pohjasuunnitelma mahdollisti pitkien kaapelien työstämisen läpi rakennuksen. Mukana oli myös emoyhtiö Suomen Gummitehtaan raakakumivalssaamo. Kaapelitehdas siirtyi Salmisaareen 1939 ja taloon sijoittui mm. Airam, jossa Suomen Kaapelitehdas oli osakkaana. Merikorttelista tuli Suomen ensimmäinen moderni teollisuustalo, jossa oli vuokralla useita yrityksiä. Suomen Sähkölampputehdas (Airam) oli yksi näistä yrityksistä 1950-luvulla. Nykyisin rakennuksessa toimii erilaisia luovien alojen suunnittelu-, konsulttija mediatoimistoja. Rakennuksen alakerrassa on myös Alepan myymälä ja kaksi kahvilaa. Kaffa Roasteryssä paahdetaan Punavuoren omia kahvisekoituksia käsityönä. Viereinen Telakkapuistikko oli ensin nimeltään Dockstorget, suomeksi Tokantori. Vuonna 1962 sinne pystytettiin Suomen Kaapelitehdas Oy:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi Matti Hauptin pronssiveistos Kohottava voima. Vuonna 2012 korttelin sisäpihalle ehdotettiin rakennettavaksi 10 500 m 2 :n laajuinen, valkoinen korkea pikselimäinen lisärakennus Cloud City. Ehdotus oli mukana Helsingin design-pääkaupunkivuoden ohjelmistossakin. Merikorttelin rakennus on suojeltu, mutta sisäpihaa ei. Kiinteistö sijaitsee Helsingin sydämessä Punavuoren designalueella. Merikorttelia ympäröi urbaani ja monipuolinen kaupunkimiljöö. Alueella sijaitsee historiallisia asuinrakennuksia, toimistorakennuksia ja katutasossa olevia eri alan yrityksiä kuten kahviloita, ravintoloita ja pieniä kivijalkakauppoja. Merikorttelin vieressä Pursimiehenkadulla on raitiolinja 1A:n päätepysäkki. Pääkaupunkiseudulla toimivan Antiloopin omistavat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja ruotsalainen AMF Pensionsförsäkring. Sen tunnetuimpia kiinteistöjä ovat Hakaniemen Ympyrätalo, verkkolaitevalmistaja Nokian pääkonttori Espoon Karaportissa ja lentoyhtiö Finnairin pääkonttori Helsinki-Vantaan lentoasemalla. • Valmistumisvuosi 1919–1934 • Suunnittelija Walter Jung, W. G. Palmqvist • Rakennuttaja Suomen Kaapelitehdas Oy • Omistaja CBRE Nordic Property Fund • Julkisivumateriaali punatiili • Kerrosluku 6 • Kerrosala 28 000 Merikorttelin sisätiloja Näkymä Hietalahden satamaan. jien mielestä suunniteltu uudisrakennus olisi mielekästä täydennysrakentamista ja toisi kaupunkiin tervetullutta uutta ilmettä. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat uudisrakennuksen korkeuteen, sen soveltuvuuteen suojelurakennuksen yhteyteen sekä sen aiheuttamaan muutokseen kaupungin siluetissa.” Ote kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä kaupunginhallitukselle, Diaarinumero HEL 2011-003860 Koska esittelijä veti lopulta esityksen pois, päätöksiä ei asiasta tehty, ja Merikorttelin sisäpiha jäi ennalleen. Suomen Kaapelitehdas Oy, Salmisaaren tehdas, Tallberginkatu 1. Foto Roos, 1945 / Helsingin kaupunginmuseo Pursimiehenkatu 27, 29. Kuva: Brander Signe 1907 / Helsingin kaupunginmuseo
10 Nro 11 • Viikot 23-24 Hernesaareen suunnitteilla kilometrin mittainen taidetyömaa-aita Helsinkiläisyritykset palautumassa taantumasta Yritysten lukumäärän, henkilöstömäärän ja liikevaihdon muutos edellisestä vuodesta (2014-2015). -3,0 -2,5 -2,0 -1,5 -1,0 -0,5 0,5 1,0 0,7 % -0,7 % -2,6 % -2,3 % -1,0 % -1,5 % -0,2 % -0,8 % 0,4 % 0,4 % 0,8 % 0,8 % Helsinki Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu Koko maa ? Yritysten lukumäärä ? Henkilöstömäärä ? Liikevaihto ? Helsinkiläisyritysten määrä kasvoi vuosien 2014 ja 2015 välillä. Siitä huolimatta niiden yhteenlaskettu liikevaihto vielä laski edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. Maltillisesta talouskasvusta johtuen muutokset yritysten lukumäärässä, henkilöstömäärässä ja liikevaihdossa vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna olivat kaiken kaikkiaan melko pieniä. Palvelualat työllistävät lähes 90 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta Helsingissä ja niiden sekä erityisesti markkinapalveluiden, osuus on huomattavasti suurempi Helsingissä kuin koko maassa.Teollisuuden osuus on sen sijaan huomattavasti muuta maata pienempi. Henkilöstö kasvussa Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2015 vahvimmin hallintoja tukipalvelutoiminnan, taiteiden, viihteen ja virkistyksen sekä rakentamisen alan yrityksissä. Henkilöstömäärä laski puolestaan suhteellisesti eniten kaupan, muun palvelutoiminnan sekä varastoinnin ja kuljetuksen toimialoilla. Liikevaihdon määrä kasvoi sen sijaan edelliseen vuoteen verrattuna voimakkaimmin muun palvelutoiminnan, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä hallintoja tukipalveluiden yrityksissä. Liikevaihto puolestaan väheni kaupan alalla merkittävästi jo toista vuotta peräkkäin. Tämä näkyi erityisesti moottoriajoneuvoja tukkukaupan yrityksissä. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä toimii Helsingissä suhteellisen vähän: niiden määrä on vain 3,7 prosenttia kaikista helsinkiläisyrityksistä. Niiden merkitys yritystoiminnan kannalta on kuitenkin erittäin merkittävä, koska niiden osuus helsinkiläisyritysten henkilöstömäärästä oli 22 prosenttia ja liikevaihdosta 24 prosenttia. Merkittävin määrä ulkomaalaisomisteisten yritysten työpaikkoja oli tietotekniikkapalveluissa, rahoitusja vakuutustoiminnassa ja tukkuja vähittäiskaupassa. Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminta on edelleen vahvasti keskittynyt Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Henkilöstömäärällä mitattuna merkittävimmät yritysten kotimaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Britannia. Yrityksiä rekisteröidään vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, kun aloittaneita yrityksiä suhteutetaan väkilukuun. Elinkeinokehityksen dynamiikasta kertova yrityskannan uudistumisaste eli aloittaneiden Jätkäsaaren suuri ryhmärakennushanke täyttyi ennätysnopeasti ? Firan ensimmäisen ryhmärakennuskohteen kaikki 88 asuntoa on varattu alle vuodessa ja talon rakentaminen alkaa syksyllä. Firan ryhmärakennusprojekti Jätkäsaaressa Malagankatu 2:ssa on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, kun kaikki kohteen asunnot on varattu. Asunto-osakeyhtiö on rekisteröity ja kohteen toteutussuunnittelu on käynnissä. Hanke on Suomen suurin, vuodessa kasaan saatu ryhmärakentamishanke. Tyypillisesti ryhmärakennuskohteet ovat olleet pienkerrostaloja, rivitaloja ja kaupunkitaloja, mutta Jätkäsaareen nousee suuri kaupunkikerrostalo. – Nyt ryhmärakennuttajat tekevät materiaalivalintoja ja halutessaan muita muutoksia asuntoihin. Rakennuslupahakemus on viranomaisen käsiteltävänä. Kun hanke saa lainvoimaisen rakennusluvan ja rakennuksen suunnitelmat ovat lopullisesti valmiit, aloitamme rakentamisen, eli noin syys-lokakuussa. Rakennus valmistuu alkuvuodesta 2019, sanoo Firan hankekehityspäällikkö Sanna-Mari Saari. Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Rakennusliike ei omista rakennusta missään vaiheessa. Ryhmärakentamisessa asunnon hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet tilaratkaisuihin ovat monesti paremmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa. Ryhmärakentamisessa rakentamisen valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat ihmisillä, eikä grynderillä. Fira toteuttaa ryhmärakentamisen palveluna, jolloin se vastaa kokonaisuudesta: ryhmän muodostamisesta, rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Malagankadun projekti käynnistyi vuosi sitten ja tulevat asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana asuntojen ja yhteiskäyttötilojen suunnittelussa. Nyt kaikki 88 asuntoa ja yksi työtila ovat löytäneet ottajansa. – Talossa on 115 osakasta, joihin lukeutuu muun muassa nuoria perheitä, pariskuntia ja eläkeläisiä, jotka haluavat asua lähellä keskustaa. Hyvin moninaista porukkaa, joten ei voi sanoa, että innostus ryhmärakentamisesta rajoittuisi johonkin ihmisryhmään, Saari sanoo. Seuraavaksi taloyhtiön ryhmärakennuttajista valitaan hallitus. Tulevat asukkaat pidetään tiiviisti mukana koko rakennusvaiheen ajan. Firan tavoite on antaa yhä enemmän valtaa kaupunkilaisille ja olla itse kumppanina toteuttamassa rakennushankkeita. – Suuri osa vanhaa Helsinkiä on rakennettu ryhmärakentamisena. Ensimmäinen ryhmärakentamiskohde valmistui yli 100 vuotta sitten ja yli 60 vuoden ajan se oli merkittävä rakennusmuoto. Vasta 1950-luvulla grynderit valtasivat alan, Saari sanoo. Jatkoa sivulta 3 ? Helsinki haluaa myös elävöittää kaupunkia ja tekee tilaa julkisen ja katutaiteen koko kirjolle. Designista suunnittelukilpailu Kaupunki järjesti aidan suunnittelusta kilpailun Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoille alkuvuodesta. Kilpailuun saatiin yhdeksän ehdotusta, joista Armi Tevan ja Miia Puustisen Helsinki 24h voitti. Töiden arviointikriteereinä olivat sijainnin ja mittakaavan huomioiminen sekä tarinankerronta ja toteutettavuus. Suunnittelijoiden haasteita olivat paitsi aidan mitta, myös äärimmäiset sääolosuhteet Hernesaaressa. Lisäksi työmaa-aita näkyy kauas, mutta sen pitää olla toimiva sekä läheltä että kaukaa. Voittajatyössä oli tuomariston mielestä kuvattu helsinkiläisiä ja HelHernesaaren työmaa-aitakilpailun voittajat Miia Puustinen (vas.) ja Armi Teva. Kuva: Helsingin kaupunki Hernesaaren taidetyömaa-aidan suunnittelukilpailun voittivat Miia Puustinen ja Armi Teva ehdotuksellaan Helsinki 24h. Kuva: pala voittajatyöstä. sinkiä kiinnostavasti. Aita kertoo tarinoita Helsingistä 24 tunnin ajan. Tarinat sijoittuvat eri puolille kaupunkia. Tuomaristo piti tarinoiden kontrasteista ja arvioi niiden kestävän aikaa. Myös grafiikka ja kuvitukset ovat heidän mukaansa toteutettavissa. Toiselle sijalle korkeatasoisessa kilpailussa tuli Juha Liede ja kolmanneksi sijoittui Akbar Khatir. Miila Westin sai kunniamaininnan. Kilpailun tuomaristoa johti Helsingin muotoilujohtaja Anne Stenros. Muita jäseniä olivat Länsisataman aluerakentamisen projektinjohtaja Outi Säntti, alueen kaavoituksesta vastaava projektipäällikkö Matti Kaijansinkko, Helsinki Marketing Oy:n kehitysjohtaja Laura Aalto ja katutaiteen asiantuntija Jesse Pasanen Grafiasta. Hernesaareen koteja 7 000 asukkaalle Hernesaaren kehittyminen uudeksi asuinalueeksi alkaa seuraavan vuoden kuluessa. Alueelle on laadittu osayleiskaava, joka etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2017 aikana. Rakentaminen alkaa varastohallien purkamisella. Asuntojen rakentaminen käynnistyy lähivuosina ja jatkuu useita vuosia. Vuoteen 2030 mennessä Hernesaareen tulee 3 000 työpaikkaa ja koti 7 000 asukkaalle. yritysten määrä suhteessa yrityskantaan on kuitenkin ennallaan. Se oli Helsingissä 12 prosenttia vuonna 2015, mutta Suomessa alle kahdeksan prosenttia.
12 Nro 11 • Viikot 23-24 Älykäs pysäköinti – mitä se voisi olla? Pyöräpysäköinnillä kannattaa korvata henkilöautopysäköintiä aina kun se on mahdollista. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Auton käytön jakaminen yleistyy ja liikkumisen palvelut ja teknologia kehittyvät. Samalla ihmisten liikkumistottumukset muuttuvat. Arvojen muutos muuttaa myös suhdetta autoiluun. Tämä kaikki vaikuttaa myös autojen pysäköintiin lähitulevaisuudessa. MAL-verkosto ja HSL ovat nyt julkaisseet selvityksen, jossa tarkastellaan pysäköintitarpeita liikennejärjestelmän murroksessa. Samalla on kartoitettu, miten pysäköintiratkaisuja pitäisi kehittää osana älykästä liikennejärjestelmää. – Autoja pitää jatkossakin pysäköidä. Kuinka paljon pysäköinti tarvitsee tulevaisuudessa tilaa? Sen ennustaminen on vielä vaikeaa. Kun liikennejärjestelmä, liikkuminen ja pysäköintitarpeet muuttuvat, pitää miettiä keinoja, joilla vältymme turhilta investoinneilta. Pysäköinnistä aiheutuvien kustannusten pitäisi olla nykyistä enemmän näkyvillä jo suunnittelussa sekä toteutusja käyttövaiheissa, sanoo HSL:n Liikennejärjestelmä ja tutkimukset –osaston johtaja Sini Puntanen. Nyt julkaistussa selvityksessä laadittiin skenaariot asuntojen, toimistojen ja liiketilojen pysäköintipaikkatarpeelle vuoteen 2030. Skenaarioissa tunnistettiin huomattavasti enemmän ilmiöitä, jotka pienentävät kaupunkialueiden autopaikkatarvetta kuin kasvattavat sitä. Enimmillään autopaikkojen tarve saattaisi vähentyä jopa 70 prosenttia. Näin suurta muutosta tarpeeseen pidetään kuitenkin epätodennäköisenä. Selvityksessä on suosituksia kaupungeille pysäköinnin tehostamiseksi olemassa oleville, täydentyville ja uusille alueille. – Työ on tehty yhteistyössä MAL-verkoston kaupunkien kanssa ja se on tarkoitettu hyödynnettäväksi laajasti kaupunkien maankäytön ja liikenteen suunnittelijoille, MAL-verkoston projektipäällikkö Tero Piippo kannustaa. HSL:ssä selvitys liittyy Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnitteluun, jonka tavoitteena on tehdä Helsingin seudulla liikkumisesta sujuvaa ja turvallista, tarjota asukkaille kohtuuhintaista asumista ja varmistaa seudun elinvoima ja kilpailukyky. Voit lukea lisää täältä: hsl.fi/mal MAL-verkosto on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto. Verkoston toiminta perustuu valtion ja suurten kaupunkiseutujen kaupunkipolitiikkaan, seudullisen strategisen suunnittelun edistämiseen ja jäsenseutujen vertaisoppimiseen. Verkostoa koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä. Älykäs pysäköinti -hanke on osa MALverkoston Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) Liikennejärjestelmien digiloikka painopisteen toteutusta. Lisäinfoa toiminnasta saa www.mal-verkosto.fi ja www.kaupunkiseutu.fi. Eckerö Line uuteen Länsiterminaaliin ? Eckerö Line siirtyy liikennöimään uudesta Länsiterminaalista (T2) 12.6.2017 alkaen. Uuden ympäristöystävällisen ja viihtyisän kodin myötä yhtiöllä on edellytykset parantaa jo ennestään tutkimuksessa menestynyttä asiakaskokemustaan ja nostaa edelleen jatkuvasti kasvussa olevia matkustajamääriään. Eckerö Linen liikennöinnin siirtyminen uuteen Länsiterminaali 2:seen (T2) 12.6.2017 tuo mukanaan lukuisia matkustajien viihtyvyyttä ja liikkumista helpottavia uudistuksia. Sen lisäksi, että sen suuret ikkunat tarjoilevat risteilijöille upean merimaiseman jo lähtiessä, yksi suurimmista parannuksista verrattuna vanhaan Terminaaliin (T1) on matkustajien kävelymatkan lyheneminen: parhaimmillaan matka terminaalista laivaan lyhenee jopa puoli kilometriä. Helsingin Sataman rakennuttama ja Tuomas Silvennoisen (PES-Arkkitehdit) suunnittelema uusi terminaali on myös aikaisempaa ympäristöystävällisempi. Se on muun muassa valaistu aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä, ja entistä paremmat julkisen liikenteen yhteydet vähentävät sataman henkilöautoliikennettä. – Me Eckerö Linella haluamme tarjota asiakkaalle irtioton arjesta, olipa kyse muutamasta tunnista tai useammasta päivästä. Uusi Länsiterminaali tekee laivalla matkustamisesta yhä helpompaa ja miellyttävämpää niin lomakuin bisnesmatkustajille, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo. Huolellisesti suunniteltu asiakaskokemus on Eckerö Linelle sydämen asia, ja yhtiö menestyikin 2016 toteutetussa Asiakkuusindeksi-tutkimuksessa* selvästi muita laivayhtiöitä paremmin. Eckerö Line sijoittui asiakaskokemuksessa sijalle 9, kun mitattiin palvelun hyötyä, helppoutta ja miellyttävyyttä. Asiakkuutta tutkittiin 55 yrityksessä ja 11 eri toimialalla. Avara ja valoisa Länsiterminaali 2 on omiaan palvelemaan Eckerö Linen jatkuvasti kasvussa olevia matkustajamääriä. Vuonna 2016 yhtiön matkustajamäärä kipusi lähes puoleentoista miljoonaan, ja kasvua odotetaan tällekin vuodelle. Uuden terminaalin myötä Eckerö Line haluaa myös olla yhä voimakkaammin vahvistamassa Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungin vetovoimaa. Molemmat kaupungit ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän Euroopan ulkopuolelta tulevia matkustajia, erityisesti aasialaisia. Uuteen terminaaliin siirtyminen tuo Eckerö Linelle lisäksi aikataulumuutoksen: se aikaistaa osaa m/s Finlandian lähtöjä 15 minuutilla. Helsingistä lähdetään päivällä klo 15.15, Tallinnasta klo 18.30 ja keskiviikon, torstain ja perjantain myöhäisilloissa klo 21.45. Uudet aikataulut tulevat voimaan 12.6. ja löytyvät Eckerö Linen verkkosivuilta. Tarvitaanko kaupungeissa tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän autopaikkoja? Miten pysäköinnin kustannukset tehdään näkyviksi? Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-verkosto selvitti yhdessä HSL:n kanssa pysäköintitarpeita tulevaisuudessa. Täysin peruskorjattu teatterikaunotar avaa ovensa Eläintarhanlahdella Julkisivuvalaistuskoe. Kuva: Pauno Narjus ? Helsingin Kaupunginteatterin kesäkuussa 2015 alkanut mittava peruskorjaus on valmistunut. Arkkitehti Timo Penttilän suunnitteleman teatterirakennuksen talotekniikka on kauttaaltaan päivitetty suojellun rakennuksen henkeä kunnioittaen. Upea, 50 vuotta täyttävä teatterikaunotar avataan yleisölle elokuussa 2017. Peruskorjauksen alkuperäinen kokonaisbudjetti (2013) oli yhteensä 67 M€, josta teatteritalon peruskorjauksen hankebudjetti oli 56 M€ ja teatteritekniikan hankebudjetti 11 M€. Hanke tulee toteutumaan hankesuunnitelman mukaisessa budjetissa huomioiden rakennuskustannusja tuottajahintaindeksien nousut. Hanke rahoitetaan Kuntarahoituksen pitkäaikaisella lainoituksella ja Helsingin kaupungin ja valtion avustuksilla. Peruskorjauksen rakennuttajana oli Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston Tilakeskus ja rakennusurakoitsijana SRV. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi LPR-Arkkitehdit Oy yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Peruskorjauksen ideana oli säilyttää keväällä 2015 suojelupäätöksen saaneen teatterin valmistumisvuoden 1967 mukainen ilme. Suojellut yleisön ja henkilökunnan tilat on entisöity ja mm. katsomoiden penkkien verhoilussa ja lämpiöiden kokolattiamattojen valinnoissa otettiin huomioon Timo Penttilän alkuperäiset suunnitelmat. – Olemme halunnet säilyttää 50-vuotiaan teatterin alkuperäisen tunnelman. Kaikki puuosat, marmoripinnat ja lämpiöiden kalusteet on säilytetty ennallaan, ne on vain putsattu ja entisöity huolella, ja 60-luvulta peräisin oleviin valaisimiin on vaihdettu led-valot. Esitystekniikka on uusittu vastaamaan täysin New Yorkin Broadwayn ja Lontoon West Endin teattereiden tasoa, kertoo peruskorjaushankkeen projektinjohtaja Keijo Koli. – Helsingin Kaupunginteatteri on kulttuurin ja arkkitehtuurin merkkiteos, jonka tiloja on ollut peruskorjauksen aikana modernisoimassa suuri joukko ammattilaisia ja työmaanvahvuus on ollut korkeimmillaan 340 henkilöä. Kaikkiaan työmaalle on perehdytetty peruskorjauksen aikana 2027 työntekijää, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa. Yleisön viihtyvyyttä on parannettu lisäämällä yleisövessoja, parantamalla esteettömyyttä sekä näköja kuulovammaisten opastuksia. Lämpiöihin on asennettu digitaalisia näyttöjä ja opasteet on uusittu. Uutta ovat myös suuren näyttämön parvekelämpiöön rakennetut ulosvuokrattavat kabinetit. Uusi, vuorokaudenja vuodenajan mukaan muuttuva julkisivuvalaistus tuo Kaupunginteatterin entistä paremmin näkyviin myös kaupunkikuvaan. Henkilökunta muutti takaisin uusittuihin tiloihin toukokuun alussa, ja yleisölle talo avataan elokuussa. Teatteritalon 50-vuotisjuhlaesityksenä nähdään Myrskyluodon Maija -musikaali, johon on myyty ennakkoon ennätykselliset 47 000 lippua. RÖÖPERIN LEHDEN KESÄLEHTI ilmestyy keskiviikkona 21.6. – Aineistot viimeistään ke 14.6. Vielä ehdit mukaan! Kristiina Estama-Saarinen • 09 413 97 332 • kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
13 Viikot 23-24 • Nro 11 Valtion lentokonetehtaan Viima-koulukone Kaivopuiston lentonäytökseen Kaivopuistossa lentävä VL Viima II VI-3 Tour de Sky -lentonäytöksessä Kuopion lentoasemalla kesäkuussa 2016. Kuva: Tom Edvardsson / Suomen Ilmailumuseo. ? Valtion Lentokonetehtaan VL Viima II -koulukone osallistuu Suomen Ilmailumuseon järjestämään Kaivopuiston lentonäytökseen 9.6.2017. 1930-luvun kaksitasoinen Viima edustaa kotimaisen lentokoneteollisuuden kultakautta. Suomalaiskoneella koulutettiin Ilmavoimien lentäjiä 1950ja 1960-lukujen vaihteeseen saakka. Tämän jälkeen Viimoja lensi siviilirekisterissä vielä vuosia viimeiset tähän päivään saakka. Ilmavoimat tilasi vuonna 1938 Valtion lentokonetehtaalta 20 Viima-koulukonetta. Koneilla koulutettiin lentäjiä sotien aikana ja sotien jälkeen aina 1950ja 1960-lukujen taitteeseen saakka. Käytöstä poiston jälkeen Ilmavoimat huutokauppasi useita Viimoja, ja niillä lennettiin siviilikäytössä useita vuosia. Kaivopuiston lentonäytöksessä esiintyvä Viima (OH-VIG) on Suomessa asuvan englantilaisen historiallisten lentokoneiden harrastajan, Phil Lawtonin omistama. Kone, alkuperäiseltä tunnukseltaan VI-3 ja lempinimeltään ”Haijala”, myytiin 1970-luvulla ulkomaille. Lawton osti koneen vuonna 2015 Saksasta, toi Suomeen ja entisöi alkuperäiseen, 1930-luvun asuun ja väritykseen. Kone on tällä hetkellä toinen Suomessa olevasta kahdesta lentokuntoisesta Viimasta. Phil Lawton on kertonut tavoitteekseen lentävän museokonelaivueen perustamisen Suomeen. Lentonäytöksen esiintyjistä ja muusta päivittyvästä ohjelmasta tiedotetaan Ilmailumuseon verkkosivuilla: www.kaivariairshow.fi sekä tapahtuman Facebooksivulla: https://www.facebook.com/kaivariairshow/ Kaivopuistossa lentävä VL Viima II VI-3 Kauhavalla kesällä 1952 ohjaaja-aliupseerikurssi 9:n aikana. Kuva: Veijo Kajamäki / Suomen Ilmailumuseo. VL Viima II -alkeiskoulukone (VI-2) Härmälän lentokentällä Tampereella lokakuussa 1937, kyseessä konetyypin 12.10.1937 suoritettu ensilento. Kuva: Valtion Lentokonetehtaan kokoelma / Suomen Ilmailumuseo. Fazer Cafés avasi uuden kahvilan keskustaan ? Fazer avasi tiistaina 30.5.2017 uuden Fazer Café -kahvilan Sanomataloon, Helsingin ydinkeskustaan. Järjestyksessä Suomen kolmastoista ja Helsingin kahdeksas Fazer Café jatkaa legendaarista tarinaa, jonka Karl Fazer aloitti 126 vuotta sitten perustaessaan ranskalais-venäläisen konditoriansa Helsingin Kluuvikadulle. Keskeinen sijainti Uusi Fazer Café sijaitsee Sanomatalon ensimmäisessä kerroksessa Kansalaistorin, Musiikkitalon ja Nykytaiteen museo Kiasman välittömässä läheisyydessä. Varsinkin Kansalaistorin yleisötapahtumien myötä alueesta on tullut suosittu ajanviettoja kokoontumispaikka. – Uuteen Fazer Cafe Sanomatalo -kahvilaan on helppo tulla kaikista ilmansuunnista nauttimaan perinteisiä ja moderneja makuelämyksiä. Yksilöllinen asiakaspalvelu on meille täällä, kuten myös koko ketjussamme, kunnia-asia, kertoo Fazer Cafés -liiketoiminnan johtaja Miika Kostilainen. Fazer Café Sanomatalo on auki viikon jokaisena päivänä. Se tarjoaa talossa työskenteleville ja siellä kävijöille monipuolisen valikoiman makeita ja suolaisia elämyksiä sekä laadukkaita käsinleivottuja leipiä, leivonnaisia ja suklaita. Valikoimissa on myös erikoiskahvit ja -juomat sekä raikkaat salaatit. – Panostamme ensiluokkaisiin ja tuoreisiin raakaaineisiin sekä käsillä tekemiseen. Esimerkkinä tästä ovat paikan päällä valmistettavat raikkaat smoothiet, toteaa Kostilainen. – Kuuntelemme myös asiakkaitamme tarkalla korvalla. Muun muassa kesän smoothie-maut on tehty kanta-asiakkaiden äänestyksen pohjalta. Fazer Cafés -kahvilaketju on ainoa kahvilaketju, jonka valikoimissa on vuoden suomalaiseksi elintarvikkeeksi 2017 valittua nyhtökauraa, jota on tarjolla ranskalaisella leivontaperinteellä leivotulla Grand Blanc-leivällä ja salaatin raaka-aineena. Kesän uutuusjuomia ovat Freakshake, Cold Brew Chocolate ja raikas Espresso Tonic. Vastuullinen toiminta Fazer Cafés pyrkii luomaan jokaisesta kahvilakäynnistä ainutlaatuisen elämyksen. Asiakkaat arvostavat yksilöllistä palvelua, heidän tarpeitaan palvelevaa valikoimaa sekä miljöötä. Vastuullisuus on entistä suuremmassa roolissa. – Vastuullisen kaakaon käytön lisäksi tarjoamme kahviloissamme muun muassa Fazer Blend ja Fazer Espresso Blend -kahveja, jotka ovat vastuullisesti tuotettuja, toteaa Kostilainen. Fazerin 126-vuotinen perintö kietoutuu voimakkaasti kahvilaliiketoimintaan. Karl Fazer oli ennakkoluuloton sokerileipuri, jonka rohkeus ja yrittäjähenki ohjaavat edelleen yrityksen toimintaa. Fazer Café -kahvilat sijaitsevat pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Fazer Café Sanomatalo Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki Aukioloajat: ma-pe 7.30– 19, la 10–19, su 12–18 Fazer Cafén sisustus.
14 Nro 11 • Viikot 23-24 Kuvataide ? Punavuoren, Pohjoisrannan, Kampin, Erottajan ja lähialueen gallerioilla on jo ”Kesä mielessä” uusien tekijöiden näyttelyillä. Nainen on vahva Jade galleria, Punavuorenkatu 4, esittelee koko toukokuun Anna Ahon ”Naisen muotokuva” -teoksia, joka nimensä mukaisesti käsittelee naisia ja naiseutta. Näyttelyssä on humoristinen sävy, mutta taustalla on vakava aihe. – Naisten tekemisiä ja oikeuksia on kautta aikojen yritetty rajoittaa. Naiseuteen liitetään paljon erilaisia oletuksia, millainen naisen kuuluu olla, miten käyttäytyä ja mistä pitää, Aho sanoo. Teokset ovat maalattu akryylimaalein kankaalle. Osaan teoksista on yhdistetty käsityöelementtejä, esim. ristipistotyötä ja osassa teoksista kangasta on viilletty rikki. Teosten naiset ovat vahvoja, he eivät aio alistua muiden määräiltäväksi tai johonkin muottiin, vaan tekevät omat päätöksensä. Yhdessä teoksessa on versio prinsessa tornissa-tarinasta. Teoksen prinsessa kasvattaa tukkaansa, jotta voisi itse paeta tornista, eikä odottaa passiivisesti jotain prinssiä pelastamaan hänet. Ehkä prinsessa käy paettuaan pelastamassa prinssin tai pari, jos sattuu huvittamaan. Anna Aho kertoi avajaisissa, että joissain töissä on malleina ihmisiä, aikuisia ja lapsia, omasta lähiympäristöstä. Nuori konkari väläyttää Turkulainen Essi Similä on visuaalisen taiteen monilahjakas tulokas. Hän on toisaalta jo pitkällisen visuaalisen ilmaisun koulutuksen saanut konkari kolmikymppisenä. 6-vuotiaasta saakka karttunut kuvataiteellinen kokemus omassa tekemisessä ja monipuolinen koulutus tekee hänestä erilaisen debytoivan taiteilijan. Vaatimattoman tekijän lahjakkuus pysäyttää hänen hienoissa maalauksissaan. Nyt valmistuessaan Taiteen maisteriksi monipuolisen opiskeluputken jälkeen, luomisen vimma ja mahdollisuus saa astua esiin yhä voimallisemmin, galleristi Anna-Maija Kajaste esittelee. Galleria kajasteen, Albertinkatu 30, nuori taiteilija kertoo kuvataiteellisesta polustaan: – Aloitin taiteilijan urani 6-vuotiaana vuonna 1990 mallintamalla Sandro Botticellin Venuksen syntymän, eikä tyylini ole tuosta juurikaan vuosien varrella muuttunut. Myöhemmin ala-asteen opettajani ohjeisti minua yläasteelle siirryttäessä hakeutumaan kuvataideluokalle. Näin teinkin ja tuon jälkeen olen pyörinyt pitkälti eri taidekouluissa. Similä siirtyi v. 2004 Oulun yliopiston arkkitehtuurilinjalle, mutta löysi itsensä v. 2008 Taideteollisesta korkeakoulusta. Nyt keväällä 2017 hän esitteli Taiteen maisterin opinnäytetyönsä, joka liittyi muotoilun ja kalustealan nykytilaan, jota hän lähestyy visuaalisten taiteiden kautta. Avajaisissa oli mukana perhettä lämpimässä tunnelmassa; komeita ovat akryyli kankaalle työt omasta kuvauksellisesta veljestä. Salaisuuksia ja vihjeitä katsojalle Galleria Fogga, Pohjoisranta 8 B, esittelee yhteisnäyttelyn ”Sirpaleista eheyttä”, joka koostuu usean taitelijan maalauksista, grafiikasta ja veistoksista. Marlena Alapelto on Lahden Taideinstituutista 2013 valmistunut kuvataiteilija. Hänellä on neljä varsin mielenkiintoista öljy kankaalle työtä esillä; yksi niistä kysyy ”What should I do now” (Mitä tekisin nyt). – Maalauksissani käsittelen universaaleja teemoja, kuten itsensä kohtaamista, odotuksia, toiveita ja pelkoja. Teosteni naishahmot kantavat sisällään salaisuutta, josta annan vihjeitä katsojalle. Ympäröivästä tilasta muodostuu peili, joka heijastelee heidän sisäistä maailmaansa, hän kuvaa. Ihmishahmo muuttuu viitteelliseksi Esa Tuomiranta on pitkän linjan taiteilija, jonka öljy kankaalle maalauksissa muistot, tunteet, elämänkokemukset ja maailmantapahtumat yhdistyvät tilalliseksi kuvavirraksi, josta muodostuu monipolvinen ja vaihteleva mielenmaisema. – Teosteni lähtökohtana on usein ihmishahmo tai kasvokuva, joka usein muuttuu työskentelyn edetessä viitteelliseksi. Tämänhetkisissä öljyvärimaalauksissani käytän taustaväreinä tummia, lähes mustia sävyjä, joista nostan esille maalausten aiheet vaalealla ääriviivalla tai kirkkailla värisävyillä. Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maalauksia koko toukokuun. Tuomiranta opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1977– 1981 ja Oriveden opiston kuvataidelinjalla 1976-1977. Hän asuu ja työskentelee Savonlinnassa, Punkaharjun Kulennoisissa. Töitä on ollut esillä jo 25 vuotta. Koti turvapaikkana Tm-galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee kesäkuulle asti Virosta suomalaistuneen taiteilijan Camilla Mihkelsoonin ”When it gets dark, we go home” – töitä. Hän käyttää maalaustensa lähtökohtina vanhoja valokuvia, joiden aikajana ulottuu viktoriaanisesta aikakaudesta 1950-luvulle saakka. – Koen valokuvien etsimisen ja katsomisen tärkeäksi osaksi maalausprosessia. Valokuvat ovat snapshotteja menneisyydestä, otoksia ohimenevistä hetkistä, joihin emme voi enää palata. Ne kantavat mukanaan jatkuvan muistutuksen muutoksesta, ajankulusta ja myös kuolemasta. Yksityinen ja henkilökohtainen sulautuvat valokuvassa yhteiseen ja universaaliin. Hän pyrkii purkamaan auki maalaamalla sen, mikä valokuvassa kiehtoo. – Teosteni teemoissa toistuvat lapsiaiheet ja lapsuuden tematiikka. Maalaan myös paljon muotokuvia, mutta en koe niiden esittävän tiettyä henkilöä, vaan ilmaisen niiden kautta omia tunteitani ja ajatuksiani. Teoksiani innoittavat ajan kulku, ihmiselämän hauraus ja hetkellisyys. Näyttelyn nimi viittaa ajatukseen kodista turvapaikkana, niin abstraktina käsitteenä kuin myös konkreettisena asiana. Mieli voi suojata itseään kuvittelemalla ihanteellisen pakopaikan, jonka voi mieltää kodiksi. Maalaus syntyy suulla Lissu Lundström on neljännen polven helsinkiläinen. Hän syntyi cp-vammaisena, jonka vuoksi ei kävele eikä voi käyttää käsiään arjen askareihin. Hän asuu Vuosaaressa ja tekee maalaustöitä suullaan uudella avaralla työhuoneellaan Kalevankadulla, jossa pyörätuolillakin liikkuminen on vaivatonta. Työhuoneen lisäksi tilaa on juuri sopivasti pienelle gallerialle, jonne mahtuu noin 20 maalausta näytteille. Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhdistyksen jäsenenä hän on saanut maalauksiaan esille useisiin arvostettuihin kansainvälisiin museoihin ja gallerioihin. – Elän varmasti jokaisen taiteilijan unelmaa. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee lähitaiteilijansa töitä, kuten usein aiemminkin 2000-luvulla. ”Kesä mielessä” – näyttelyyn on koottu akryyliväritöitä viime vuosilta. Metsät, kallio, rannalla leikkivät lapset ovat kohteina. Tumman verenkierron kuvaaja Galleria Duetto, Kalevankatu 15, avasi 24.5. Veronika Ringbomin 11.6. asti auki olevan näyttelyn ”Olentoja”. Se kertoo surumielisyydestä, salaisuuksista, himoista ja levottomuuksista, niistä hämäristä tuntemuksista, jotka virtaavat ja sykkivät syvällä meissä kaikissa kuin tumma verenkierto. Ehkäpä juuri nämä tummat virrat pitävät meitä välillä otteessaan ja vievät tuntemattomiin suuntiin. – Olennot teoksissani ovat salaperäisiä hahmoja ja tunnetiloja, jotka aistin tai näen kun käännän katseeni kohti alitajuntaani ja unimaailmaani. Teosnimet ovat minulle hyvin tärkeitä, osa kokonaisuutta. Onnistunut teosnimi ei rajoita vaan antaa teokselle monia ulottuvuuksia. Katsoja tekee sitten omat tulkintansa, väärää tulkintaa ei ole. Näyttelyn teoksien tekniikka on kuivaneula ja carborundum. Painolaattana on käytetty offsetlaattaa. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Toukokuun kuvataide Kuvataiteilija Essi Similä tykkää maalata kaukaisia sukulaisiaan sekä läheisiään. Veljeni –maalauksessa (akryyli kankaalle, 2017) on kohteena nuorempi veli Otto Hamido. Tunnistettavuus on erittäin hyvä Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Aho on kuvassa osana akryylillä kankaalle tekemäänsä teostaan Saint Mama Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marleena Alapelto oli avajaisissa Galleria Foggassa sonnustautunut hyvin sävy sävyyn työnsä ”I”ll keep wearing my crown” (öljy kankaalle) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Virolainen taiteilija Camilla Mihkelsoo teoksensa Boyhood edessä Tm-galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Veronika Ringbom ja työnsä Mietteissään (kuivaneula, carborundum, 2017) Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 23-24 • Nro 11 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Kultaja kellosepät Hammaslääkärit Isännöintipalvelut Palvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ILMOITA palveluhakemistossa! SOITA 09-41397332 LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! SINÄ Olet meille kaikkein tärkein! Koska me otamme vastuun Sinun Hyvinvoinnistasi Arjen sujumisesta Asuntosi arvon vaalimisesta Hieman erilaista isännöintiä Liisankatu 25, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi Suomen monikulttuurisin ravintola avaa ovensa Jätkäsaaressa ? Ravintola Polku tarjoaa paitsi maukasta kotiruokaa ympäri maailman, myös mahdollisuuden uusille suomalaisille kartuttaa ammattija kielitaitoaan aidossa työympäristössä. Suomen monikulttuurisin ravintola, Ravintola Polku, avaa ovensa 12.6. Polku on ainutlaatuinen ravintola, joka yhdistää rennon kotiruoan kautta uudet ja nykyiset suomalaiset. Ravintolan toimintaideaan kuuluu tukea eri aikoja Suomessa asuneita henkilöitä oman ammattija kielitaidon kehittämisessä. Henkilökunta on asunut Suomessa eri aikoja, mutta jokaisella on halu oppia suomea ja palvella asiakkaita suomeksi. Kannustammekin asioimaan ravintolassa suomen kielellä. Ravintola työllistää jo alkuvaiheessa ihmisiä seitsemästä eri maasta. Ravintolan ruokalista kunnioittaa suomalaista ruokakulttuuria, mutta myös twistaa sitä kekseliäästi sekoitellen keskenään monikulttuurisen henkilökunnan makumaailmoja ja kulttuuriperintöä. Aitoa kotiruokaa on tarjolla Gambiasta, Vietnamista, Afganistanista, Iranista, Perusta, Kreikasta ja Thaimaasta. – Ravintola Polussa eri kulttuureista ja maista kotoisin olevat ihmiset kehittävät omaa osaamistaan ja ravintola-alan ammattitaitoaan aidossa työympäristössä. Työn tekemisen ohessa karttuvatkin sekä ammattiettä kielitaito, kertoo Ravintola Polun palvelupäällikkö Tiina Solas. Tervetuloa juhlistamaan kanssamme Ravintola Polun avajaisia ma 12.6. klo 10-15. Herkullista lounashetkeä tahdittaa SibeliusAkatemian opiskelijoiden soittama jazz, minkä lisäksi sinulla on mahdollisuus tutustua Jätkäsaaren yhteisöllisimpään asuinkortteliin, Sukupolvienkortteliin. Ravintola Polun taustalla on Viittakivi Oy, joka on tehnyt Suomessa monikulttuurisuustyötä jo vuodesta 1951. Toiminnallamme haluamme näyttää suuntaa kohti monikulttuurista, moninaista, avointa ja keskustelevaa yhteiskuntaa. Uskomme siihen, että jokaisella on annettavaa, osaamista ja potentiaalia sekä kyky haaveilla ja onnistua. Koulutamme henkilökuntaamme ammatillisesti yhdessä Perho Liiketalousopiston kanssa. Viittakivi on yhteiskunnallinen yritys, Arvo-liiton jäsen ja kuuluu Suomen Setlementtiliiton konserniin. Ravintola sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa, osoitteessa Länsisatamankatu 34 ja on avoinna ma-pe 7.30-15. Ravintola työllistää jo alkuvaiheessa ihmisiä seitsemästä eri maasta.
16 Nro 11 • Viikot 23-24 Pihajuhlassa mukana: STREET GASTRO, FISU & RANET, BBQ ON WHEELS, RUOSNIEMEN PANIMO, KYRÖ DISTILLERY COMPANY, SOIL WINE, MOKO MARKET CAFÉ & STORE, KAFFA ROASTERY ja UNIVERSAL MUSIC FINLAND Esiintyjät: EVA, IISA DUO, YONA, STEVE’N’ SEAGULS, SHOUT THE BAND, BOYAT, DIISON ja PASTORIPIKE. Ilmoittaudu ja tsekkaa lisätiedot Merikorttelin Pihajuhlan Facebook-sivulta. KE 14.6.2017 KLO 12–21 NAUTI MYÖHÄINEN STREET FOOD -LOUNAS HYVÄN MUSIIKIN ÄÄRELLÄ, PIIPAHDA AFTERWORKEILLA TÖIDEN JÄLKEEN TAI TULE ILTABILEISIIN. KOKO PÄIVÄN MITTAISIIN SISÄPIHAJUHLIIN ON VAPAA PÄÄSY!