• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 45-46 – Nro 19/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? Ratakatu 9, 00120 Helsinki Sales: 020 741 3011 / sales@eevert.fi / www.eevert.fi 12.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS Kattaukset klo 11.30 ja 14.30 Yllätä isä ja tuo hänet juhlallisen isänpäivämenun äärelle suomalaisen designin ympäröimänä. Hinta: Aikuiset 52 €, 3–12v. lapset 20 € ja alle 3v. veloituksetta. *** 6.12. ITSENÄISYYSPÄIVÄ ILLALLINEN Kattaus klo 18.00 Tervetuloa designravintola Eevertin hienostuneelle Itsenäisyyspäivä illalliselle 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Hinta: Aikuiset 69 € *** PIKKUJOULUT/JOULUILLALLINEN: Tuo asiakkaasi tai yrityksesi henkilökunta, juuri avattuun tunnelmalliseen skandinaaviseen ravintolaamme viettämään pikkujoulua. MA–PE 11–14 LOUNAS / TI–LA 17–23 À LA CARTE DESIGNRAVINTOLA EEVERT ON NYT AVANNUT OVENSA. TE?VETULOA! Kuukausihuutokaupat Månadsauktioner 14. – 15.11. Näyttö – Visning 8.-14.11. Classic 25.11. Näyttö Visning 17.-24.11. Älä ole pässi. Uskaltaudu näyttöön ja ihastu! Kom på visningen och bli förtjust! Hagelstam & Co • Tehtaankatu 27 & 36 Fabriksgatan • 00150 Helsinki 09-6877610, 09-6877990 • www.hagelstam.fi HAGELSTAMILLA TAPAHTUU MARRASKUUSSA! DET HÄNDER HOS HAGELSTAM I NOVEMBER! KORKEATASOISTA HAMMASHOITOA TÄSSÄ IHAN LÄHELLÄ, PIKKU ROBALLA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi Tervetuloa, me hoidamme! Myös iltaisin. Varaa aika: (09) 696 2990 tai fossa.fi MEILTÄ SAAT NYT PLUSSAA HAMMASHOIDOSTA R ööpeRin L ehti myös facebookissa
• 2 Nro 19 • Viikot 45-46 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Voimassa 30.11. asti. Monal Indian Cuisine Annankatu 4 , 00120 Helsinki Lounas buffet klo 10:30-15:00 (10 €) A la carte klo 15:00-22:00 Viikonloppulounas mix thali klo 12:00-16:00 (14.50 €) Rakkautta Maunulassa – Kansallisteatterin aluehanke Maunulan maisema: Tunne nimeltä rakkaus. Valokuvaaja: Neena Villberg ? Tunne nimeltä rakkaus on Kansallisteatterin Maunulan maisema -hankkeen vuoden 2017 huipentava esitys, jossa lavalle nousee 18 eri-ikäistä maunulalaista. Ryhmä on kevään ja syksyn ajan tutkinut rakkauden muotoja, rakkaudellista olemista ja rakkautta käsitteleviä tarinoita erilaisten harjoitteiden kautta. Nyt on koittanut aika avata prosessi myös yleisölle. 9. marraskuuta kantaesitettävä teos nähdään sekä Maunula-talolla että Kansallisteatterin Willensaunassa. Tunne nimeltä rakkaus on lempeä, intiimi, mahtipontinen ja upottava esitys ilmiöstä, josta ei löydy yhtä totuutta. Esitys vihkii katsojan tutkimukselliseen tapahtumaan, joka esittelee ja tarkastelee rakkautta eri näkökulmista. Jokainen esitys on ainutlaatuinen yhteinen hetki katsojien ja tekijöiden välillä. Esitys kutsuu yleisön paitsi katsomaan, myös osallistumaan esiintyjien kanssa rakkauden tutkimiseen ja siitä keskustelemiseen. Oppaana matkalla toimii Rakkaustutkijan nimellä kulkeva fiktiivinen hahmo – hieman eksentrinen tieteentekijä, joka ei tiedä rakkaudesta juuri mitään, ja on juuri siksi ryhtynyt tutkimaan tätä hämmentävää ja pelottavaakin ilmiötä. Tunne nimeltä rakkaus on osa Kansallisteatterin kolmivuotista alueellista Maunulan maisema -yleisötyöhanketta. Maunulan maisema on yksi Helsingin kaupungin tukemista Helsingin mallin hankkeista, joka jatkuu myös vuonna 2018. ESIINTYJÄT Riikka Hyvämäki, Kalevi Kaivola, Milla Koistinen, Margareta Kvickström, Tiina Lehto, KirsiMarja Lähteenoja, Maarit Oskarsson, Rosa Oskarsson, Sanna Oskarsson, Susanne Rantanen, Kari Saranpää, Riitta Silvo, Aino Sorsa, Anne Sorsa, Janika Takkula, Sakari Topi, Virpi Toivonen, Anette Pimenov Kantaesitys to 9.11. klo 19 Maunula-talolla (Metsäpurontie 4, Helsinki)
• 13. vuosikerta – nro 19 Viikot 45-46 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Varma osti Eteläesplanadi 8 toimistokiinteistön Ärhäkkää adenoviruksen sidekalvotulehdusta liikkeellä ? HUS:n alueella on liikkeellä hankalaa adenoviruksen aiheuttamaa silmän sidekalvotulehdusta. Tauti rauhoittuu yleensä itsekseen muutamassa viikossa. Oireenmukaiseksi hoidoksi suositellaan silmien päivittäistä puhdistusta ja kostutustippojen käyttöä. Joskus tarvitaan bakteeritulehduksilta suojaavaa paikallista antibioottihoitoa ja vaikeammissa tapauksissa silmälääkärin seurantaa ja hoitoa. Virus tarttuu pisaraja kosketustartuntana. Adenovirustartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla ja välttämällä silmien hieromista ja koskettelua. Kädet pestään runsaalla vedellä ja pesunesteellä tai saippualla erityisesti ennen ruokailua. Myös desinfioivan käsihuuhteen käyttö ehkäisee käsien välityksellä tapahtuvaa tarttumista. Mikäli sinulla tai perheessäsi esiintyy voimakasta silmien punoitusta ja ärsytystä, ole erityisen huolellinen käsihygienian kanssa. Mikäli vaivat ovat vaikeat, käy näyttämässä lääkärille, joka antaa hoito-ohjeet ja tekee tarvittaessa lähetteen HYKS Silmätautien klinikalle. Kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan ? Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Nostolla kustannetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa vesihuollon käyttömaksuja yhteensä kolme senttiä kuutiota kohden. Tämä tarkoittaa keskivertoomakotiasujalle noin 11 sentin korotusta kuukaudessa. Sivu 10 Kirjamessut rajojensa äärellä ? Helsingin Kirjamessut sekä Viini ja Ruoka -tapahtuma keräsivät neljän päivän aikana Messukeskukseen yli 84 000 kävijää. Kirjamessujen ohjelma oli laajempi kuin koskaan. Tarjolla oli entistä enemmän Tiedetorin ohjelmaa, runo-ohjelmaa ja esikoisesittelyjä. Sivu 9 Eteläesplanadi 8 toimistokiinteistöllä on erinomainen ja keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ja se tarjoaa profiililtaan korkeatasoiset puitteet käyttäjilleen ja heidän vierailleen. ? Varma on ostanut Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Eteläesplanadi 8, sijaitsevan kiinteistön noin 41 miljoonalla eurolla. Kiinteistö Oy Ornantin myyjänä oli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia. Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa on noin 5 400 m? vuokrattavaa toimistoja liiketilaa sekä noin 1 300 m? kokousja muita yhteiskäyttöisiä tiloja. Näiden lisäksi on tarjolla runsaasti varastotiloja sekä 26 paikan pysäköintihalli. – Eteläesplanadi 8:n toimistokiinteistö sopii hyvin Varman suoraan kiinteistösalkkuun ja täydentää toimitilatarjontaamme ydinkeskustan arvokohteella. Olemme ristineet kiinteistön Amandaksi ja viimeistelemme rakennuksen yksityiskohdat uuteen loistoonsa. Uskomme, että talon modernien monitilatoimistojen mahdollistamat avarat pohjaratkaisut ja arvokas sisäänkäynti luovat erinomaiset puitteet yritysten nykyaikaisille tilatarpeille, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Rakennuksen vanha, arkkitehtien Kiseleff & Heikelin suunnittelema puoli on rakennettu vuonna 1884, ja sitä on laajennettu vuonna 1977 Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelemalla osalla. Rakennukseen on juuri valmistumassamerkittävä peruskorjaus, ja kiinteistö on liitetty kaukojäähdytysverkostoon. Kohteella on erinomainen ja keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ja se tarjoaa profiililtaan korkeatasoiset puitteet käyttäjilleen ja heidän vierailleen. – Kiinteistön myynti on osa normaalia salkunhoitoamme, jonka tavoitteena on muodostaa Fennialle monipuolinen ja hyvin hajautettu kiinteistösijoitussalkku. Kiinteistöön kohdistui runsaasti niin kotikuin ulkomaista kysyntää. On hienoa, että tämä arvokohde löysi uuden kotinsa vakavaraisen kotimaisen sijoittajan salkusta, kertoo kiinteistöliiketoiminnan johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoidosta. Amandan ensimmäisiä toimistovuokralaisia on jo sinne muuttanut Pankaboard Oyj. Kohteen liiketiloissa toimivat ravintola Pompier Espa sekä Auratum Oy. Kuntosalia operoi HealthShape Oy. Kohteen vapaiden tilojen vuokraus käynnistyy välittömästi. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 878 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2016 Varman maksutulo oli 4,7 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,3 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli syyskuun 2017 lopussa 45,4 miljardia euroa.
• 4 Nro 19 • Viikot 45-46 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19 Yleisönosasto Oma lähilukio on turvallinen vaihtoehto ? Peruskoulun päättöluokan oppilaat alkavat näinä aikoina pohtia ensi syksyn jatkovalintojaan. Pienillä paikkakunnilla lukio on monesti lähin vaihtoehto ja usein ainoa toisen asteen oppilaitos. On suuri etuoikeus, että lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin korkeakoulun kynnykselle saakka. Mahdollisuus koulun jatkamiseen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen merkittävää kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä. Korkeakoulujen pääsykoeuudistus on tänä syksynä puhuttanut koulumaailmaa. Suomi on vihdoinkin saamassa suoraan lukiokursseihin perustuvan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen. Vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistusten perusteella. Uudistuksen myötä koulutuksen alueellinen ja taloudellinen tasa-arvo ottaa suuren harppauksen eteenpäin. Korkeakouluihin päästäkseen ei enää tarvitse matkustaa pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kalliisiin pääsykoevalmennuksiin. Hyvä menestyminen omassa lukiossa riittää. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen koululaitoksen suuri vahvuus on erinomaisissa opettajissa ja tulosten tasaisessa laadussa. Aivan kuten kiitettävien arvosanojen opiskelijoita, myös hyviä opettajia on tasaisesti kaikkialla, Hangosta Utsjoelle. Lukioiden määrä on Suomessa viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Tämä kehitys on tapahtunut lähes yksinomaan suurilla paikkakunilla, joissa keskisuuria lukioita on yhdistelty suuriksi, jopa tuhannen opiskelijan yksiköiksi. Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki pienet alle 150 opiskelijan lukiot. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 162 jäsenlukiota. Tämä on yli 40 % maan päivälukioiden kokonaismäärästä. Kuluvan vuoden aikana yhtään pientä lukiota ei ole lakkautettu. Maaseudun ja haja-asutusalueiden pienillä lukioilla onkin kunnissaan aivan erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Lähes kaikki toimivat peruskoulun kanssa elimellisessä yhtestyössä, kiinteistöja henkilöstöresurssit optimoiden. Elinvoiman ja kehityksen takaajana lukio on kunnalleen paljon enemmän kuin pelkkä oppilaitos. Pienissä lukioissa toiminta on välitöntä ja mutkatonta. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta: opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama. Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti alle maan keskiarvon. Pieni lukio on hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Jukka O. Mattila Puheenjohtaja Suomen Lähilukioyhdistys Regenero hankki Fortumilta pääkonttorikiinteistön Asko Sarkola herätti Mannerheimin Puheenvuoro ? Paavo Castrén kertoi saaneensa nuorena kielen opiskelijana Saksassa työpaikan lasitehtaan postitusosastolta. Tehdasta johti vanha Wermachtin kapteeni. Aina kun johtaja astui huoneeseen Castrén kertoo pompanneensa ylös kuten me aikanaan poikalyseossa,aina kun opettaja astui luokkahuoneeseen. Lyseoni rehtorin johtamismalli oli myös hankittu sodassa, hän oli tottunut johtamaan joukkojaan äkseeraamalla. Wermachtin kapteenia liikutti kyyneliin asti suomalaisen nuoren miehen osoittama kunnioitus. Hän oli kiitellyt Castrénia siitä, että nuorisossa on vielä toivoa. Kerran Castrén kertoo pelänneensä parturintuolissa, kun partaveitsi kädessä huitova parturimestari syytti häntä siitä, ettei Mannerheim suostunut valtaamaan piiritettyä Leningradia. Mestarin mielestä se olisi ratkaissut koko sodan. Mannerheimista on kirjoitettu satoja kirjoja. Hänen tyyliään ja ratkaisujaan on punnittu uupumatta vuosikymmenet. Juha Vakkurin kirjoittama näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma sai juuri kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterissa. Näytelmässä haetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Carl Gustaf Emil Mannerheimille (1867-1951) uutta ilmettä ja tulkintaa. Tänä vuonna neljäntenä kesäkuuta tuli kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään. Mannerheimin pelisilmällä sanotaan olleen ratkaiseva vaikutus itsenäisen Suomen historiassa. Näytelmä panee pohtimaan miten sitoutunut hän oli Suomen itsenäisyyteen 1918 tai Saksan kohtaloon toisessa maailmasodassa. Mannerheim on kiistatta Suomen tunnetuin sotilas maailmalla. Hän ehti kokea keisarikuntien romahdukset, tuhoisat maailmansodat, kommunismin ja fasismin hirmuteot ihmissukua kohtaan, autojen, lentokoneiden, atomipommien tuomat muutokset. Mannerheim oli säätynsä koulima tinkimätön aristokraatti, joka ei takertunut kansanvallan tai kieliriitojen nyansseihin vaan nousi aidon kosmopoliitin lailla jokapäiväisten turhuuksien yläpuolelle. Mannerheim nautti olostaan keisariajan Pietarissa, Tukholman ja Helsingin salongeissa tai Venäjä-Japani sodan ratsastussaappaissa. Juha Vakkurin näytelmä raottaa myös Mannerheimin inhimillistä ja herkkää puolta. Sairaudet pakottivat suoraselkäisen Mannerheimin myös luopumaan, lankeamaan kivusta polvilleen. Myös naiset ja lähisuhteet vaikuttivat, mutta miten hän viihtyi rakastamiensa naisten seurassa? Näytelmä korostaa marsalkan inhimillistä puolta. Näytelmä vaatii kysymään, mikä sodassa ja rakkaudessa on sallittua? Miten paljon tunteet ratkaisevat sodan ja rauhan ratkaisuissa? Elämän pienissä ja suurissa kysymyksissä on yhteistä se,miten asian näkökulma nousee usein ratkaisijan osaan. Pitäisikö Suomen itsenäisyyttäkin tarkastella enemmän erilaisista, kokonaan uusista näkökulmista? Laajaan venäläisen aineistoon perustava Kimmo Rentolan kirja Stalin ja Suomen kohtalo todistaa miten Suomen olemassaolo kolmesti riippui Stalinin ratkaisuista. Hän aloitti ja lopetti talvisodan. Hän päätti jatkosodan rauhasta, painoi lopulta jarrua niin ettei Suomesta tullut kansandemokraattinen maa. Suomesta tuli historian erikoistapaus. Juha Vakkurin näkökulma Mannerheimiin panee pohtimaan ratkaisujen oikeutusta? Oliko parturimestarin Paavo Castrénille esittämä vaatimus ratkaiseva, vai eikö Mannerheim olisi saanut kieltäytyä hyökkäämästä hänelle rakkaaseen Pietariin? Mihin kaikkeen ja miten Mannerheimin ratkaisut vaikuttivat silloin ja nyt? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Ota kantaa – kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kristiina@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? YIT:n ja HGR Property Partnersin yhteisyritys Regenero on hankkinut kiinteistökokonaisuuden Espoon Keilaniemestä kehityshanketta varten. Kyseessä on Fortumin nykyinen pääkonttori, josta yhtiö on luopumassa. Kauppahinta on noin 74 miljoonaa euroa. Kokonaisuuteen kuuluu Suomen kuuluisin tornitalo ja Keilalammen toimistorakennus sekä käyttämätöntä asuntorakennusoikeutta. Regeneron tavoitteena on kehittää koko Keilaniemen aluetta. Kiinteistön hankinnan myötä Regenero pääsee luomaan kestävää monikäyttöistä kaupunkiympäristöä erinomaisten, ja Länsimetron kautta kehittyvien, joukkoliikenneyhteyksien äärellä. – Tehty kauppa on vahva näyttö YIT:n ja HGR:n yhteisyrityksen toimintakyvystä, sanoo YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja ja Regeneron hallituksen puheenjohtaja Juha Kostiainen. – Olemme tyytyväisiä päästyämme hankkeessa tähän vaiheeseen. Uusi omistaja voi nyt aloittaa työn ikonisen tornitalon ja sen alueen kehittämiseksi, toteaa Strategy, People and Performance -toiminnon johtaja Risto Penttinen Fortumilta. Vuonna 2016 perustettu Regenero keskittyy mittavien asunto-, liikeja toimitilayhdistelmähankkeiden kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Toteutettavat hankkeet ovat kokoluokaltaan merkittäviä ja sijaitsevat avainpaikoilla hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Yliopistot syventävät tutkimusyhteistyötään ? Taideyliopisto ja Helsingin yliopisto tiivistävät yhteistyötään taiteen ja kulttuurin tutkimuksen alalla. Monialainen yhteistyö vahvistaa koko pääkaupunkiseudun asemaa kansainvälisesti houkuttelevana taideja kulttuurialojen tutkimuskeskittymänä. Osana syventyvää yhteistyötä valmistellaan kahden Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen professuurin perustamista. Professuurit on tavoitteena perustaa vuoden 2018 aikana ja rekrytoida niihin taiteen tutkimuksen alalla vaikuttavat huippuosaajat. Toinen määräaikaisista professuureista aiotaan perustaa Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan ja sen alana on taiteen tutkimus. Toisen on suunniteltu sijoittuvan Taideyliopistoon ja keskittyvän taiteellisten prosessien ja käytäntöjen tutkimukseen. Yliopistojen tavoitteena on hyödyntää toistensa vahvuuksia tutkimusja opetusympäristönsä kehittämisessä. – Tavoitteenamme on vahvistaa Taideyliopistoa korkeatasoisena ja verkottuneena tutkimusympäristönä. Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on tärkeä osa tätä työtä, toteaa Taideyliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Lauri Väkevä. – Haluamme lisätä suomalaisen taiteiden tutkimuksen näkyvyyttä ja kehittää kansainvälisestikin houkuttelevaa alan tutkimusja opetusympäristöä. Tiiviimmän yhteistyön ansiosta opiskelijat voivat hyödyntää molempien yliopistojen taiteiden tutkimuksen ja opetuksen osaamista nykyistä joustavammin ja laajemmin, sanoo Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Hanna Snellman. Yhteistyön taustalla on myös yliopistojen halu osallistua Suomen yliopistokentän rakenteelliseen kehittämiseen. Esimerkiksi Suomen yliopistot UNIFI ry:n tilaamassa, taidealojen rakenteellista kehittämistä koskevassa selvityksessä ehdotettiin Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston taiteen ja kulttuurin tutkimuksen alojen välisen yhteistyön tiivistämistä ja työnjaon selkeyttämistä. Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston edustajat solmivat sopimuksen yhteistyön tiivistämisestä 30.10.2017. Helsingin energiantuotanto modernisoituu H elenin uudessa pellettilämpölaitoksessa Helsingin Salmisaaressa sytytettiin ensimmäiset puupelletit. Pian laitos tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille asiakkaille. Pellettilämpölaitos on merkittävä hanke uusiutuvan energian lisäämiseksi Helenin energiantuotannossa. Suomen suurimmassa pellettikattilassa Helsingin Salmisaaressa palaa nyt siis pellettiliekki. Seuraavien kuukausien ajan pellettilämpölaitos on koekäytössä, ja sillä testataan muun muassa eri tehotasoja, kattilan käynnistyvyyttä, pelletin palamisen puhtautta ja laitoksen turvallista toimintaa. Ennen polttamista pelletti jauhetaan pölyksi, ja puhaltimet kuljettavat sen kattilaan poltettavaksi. Myös tämä kaikki vaatii testaamista. Ympärivuorokautinen lämmöntuotanto pelleteillä alkaa marraskuussa. Laitos tuottaa koekäytönkin aikana huomattavia määriä uusiutuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille. Talven mittaan koekäytön edistyessä laitosta ajetaan koko ajan kasvavalla teholla. Alkuvuodesta tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä jo 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Puupelletillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä Helenin kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitoksen valmistuttua Helenin uusiutuvan kaukolämmön tuotanto kasvaa huomattavasti. Helen myy uusiutuvaa kaukolämpöä sekä kotitalouksille että yrityksille. Valitsemalla uusiutuvan kaukolämmön asiakkaat voivat konkreettisesti vaikuttaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Pellettilämpölaitos on rakennettu tiiviiseen kaupunkiympäristöön Salmisaaren voimalaitosalueelle, ja rakennus on jo viimeistelyjä vaille valmis. Hanke on lisännyt ja lisää suomalaista työllisyyttä rakentamisessa sekä pellettien valmistuksessa ja logistiikassa. Laitoksen koekäytöt jatkuvat ensi talveen, jonka jälkeen laitos on valmis häiriöttömään käyttöön. Pellettilämpölaitoksen vihkiäisiä vietetään kevättalvella 2018. -j.a.
• 5 Viikot 45-46 • Nro 19 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi TERVETULOA! 11.-12. marraskuuta WANHA SATAMA Pääsymaksu: 12€ www.lakritsifestivaalit.com Talousarvioehdotus valtuustoon Esityksessä veroprosentti laskee Vesimaksuihin 1 prosentin korotus Kuva: Kim Öhman Järjestäjien odotukset ylittyivät Helsingin kongressikesässä ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan esityksen ensi vuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2018-2020. Nyt hyväksytty ehdotus perustuu kaupunginhallituksessa edustettuina olevien valtuustoryhmien budjettineuvotteluissa sovittuun neuvottelutulokseen. Budjettineuvotteluissa sovitun mukaisesti tuloveroprosentiksi kaupunginvaltuustolle esitetään pormestarin ehdottama 18,0. Tämä on puoli prosenttia pienenmpi, kuin Helsingin nykyinen tuloveroprosentti. Muutettu esitys kiinteistöveroprosenttiin on tämän tiedotteen liitteessä. Talousarvioehdotus sekä kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti käsitellään kaupunginvaltuustossa 15.11. ja 29.11. Jätkäsaareen kaksi puistoa Kaupunginhallitus hyväksyi kaksi uutta puistosuunnitelmaa Jätkäsaareen. Poseidoninpuisto rajautuu Panamankatuun ja Poseidoninkujaan sekä osittain asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Hieman yli 7 000 neliömetrin laajuiseen puistoon rakennetaan leikkipaikka ja väriasfalttialue sekä sijoitetaan erilaisia leikkivälineitä. Keskiosa on avointa nurmikkoa, ja puiston reunoilla on puustoinen vyöhyke. Poseidoninpuistoa vähän suurempi Tritoninpuisto rajautuu Lauttasaarenselän vesialueeseen, Panamankatuun ja osittain Saukonlaituriin. Puistoon rakennetaan mutkitteleva kulkureitti ja sen varrelle istutussaarekkeita. Rantavyöhyke rakennetaan kivilohkareista. Poseidoninpuiston puistosuunnitelman mukaiset rakentamiskustannukset ovat enintään 1 500 000 euroa ja Tritoninpuiston enintään 1 250 000 euroa. Puistot on tarkoitus toteuttaa asuntoalueen rakentumisen aikataulun mukaisesti 2020-luvulla. ? Kongressikesä oli Helsingissä jälleen vilkas. Jo pelkästään touko-syyskuun aikana järjestettyihin kongresseihin osallistui yli 38 000 vierasta, jotka toivat Helsinkiin noin 50 miljoonaa euroa matkailutuloja. Tänä kesänä toista kertaa järjestetty Highlights in HEL -tapahtuma, jossa esiteltiin paikallista erityisosaamista, oli myös menestys. Kesäkuussa julkaistun UIA:n (Union of International Associations) kansainvälisen kongressitilaston mukaan Helsinki oli viime vuonna ensimmäistä kertaa pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki ja maailman vertailuissa sijalla 15. Helsingin suosio näkyi jälleen myös vilkkaana kongressikesänä. Helsingissä järjestettiin tänä kesänä noin 150 kansainvälistä kongressia, jotka houkuttelivat kaupunkiin yli 38 000 kongressivierasta. Tämä on yli 8 000 vierasta enemmän kuin viime kesänä. Kesän kongressivieraat toivat Helsinkiin matkailutuloja yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. – Sen lisäksi, että Helsingillä on toimivan ja luotettavan kongressikaupungin maine, täältä löytyy myös paljon erityisosaamista puhumattakaan korkeasta tutkimuksen tasosta monilla tieteenaloilla, kertoo Helsinki Marketingin kongressipäällikkö Ines AnttiPoika. Helsinki houkutteli kongressikävijöitä yli järjestäjien odotusten. World Glaucoma Congress teki kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, sillä tapahtumaan osallistui lähes 3500 vierasta odotetun 3000 vieraan sijaan. Maailman suurimpaan allergologian alan tieteelliseen EAACI-kongressiin (European Academy of Allergy and Clinical Immunology) osallistui yli odotusten ennätykselliset 8100 vierasta. EAACI-kongressin matkailutulovaikutusten voidaan arvioida olleen yhteensä yli 12 miljoonaa euroa. – Molempien kongressien osallistujilta saatiin todella hyvää palautetta järjestelyjen sujuvuudesta sekä kaupungin tarjoamista palveluista ja puitteista. Koska etenkin suurten kansainvälisten kongressien isännyydestä käydään maailmalla kovaa kilpailua, positiivinen palaute ja onnistumiset toimivat hienosti kannustavina esimerkkeinä tuleville järjestäjille, Antti-Poika sanoo. Highlights in HEL -tapahtuma Tänä vuonna toista kertaa järjestetyssä Highlights in HEL -tapahtumassa Helsinki Marketing isännöi kutsuvieraita yhteensä 18 kansainvälisestä järjestöstä, kongressipalvelutoimistosta ja risteilyvarustamosta. Potentiaalisille asiakkaille esiteltiin paikallista erityisosaamista ja monipuolista kumppanitoimintaa. – Vierailu ylitti odotukseni. Saimme hyvän kuvan siitä, mitä tämä kaupunki voi tarjota. Toivon, että voimme tulevaisuudessa tuoda kansainvälisen kongressimme tai yhden pienemmistä seminaarimme Helsinkiin, kommentoi tapahtuman kutsuvieras. Highlights in HEL -tapahtuman pääteemana oli Itämeri sekä suomalainen cleantech-osaaminen. Vieraat tutustuivat esimerkiksi maailman ensimmäiseen LNG-jäänmurtaja Polarikseen ja Aker Arcticin jäänmurtolaboratorioon. Vierailuohjelmassa tuotiin esille myös suomalaista designia ja palvelumuotoilua. Osallistava toimintatapa sai paljon kiitoksia osallistujilta. – Highlights in HEL -tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, ja etenkin vieraat pitivät ohjelmakokonaisuutta virkistävän erilaisena. Konsepti istuu hyvin myös kaupungin markkinointistrategiaan, jonka linjausten mukaan Helsinki tunnetaan tulevaisuudessa vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunkina, kertoo Helsinki Marketingin kongressipäällikkö Ines Antti-Poika. ? Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Nostolla kustannetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa vesihuollon käyttömaksuja yhteensä kolme senttiä kuutiota kohden. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotiasujalle noin 11 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2018. Vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Maksujen korotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja verkoston toimintavarmuuden parantamiseen. Vesihuollon käyttömaksu nousee nykyisestä 3,12 eurosta 3,15 euroon kuutiometriltä. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. – Teemme jatkuvasti töitä tuottavuutemme parantamiseksi ja huolimatta suurista investoinneistamme vesimaksumme ovat edelleen edullisempia pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa ja selvästi edullisemmat kuin Suomessa keskimäärin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Veronpalautukset huomioidaan toimeentulotuessa ? Yli 50 euron suuruiset veronpalautukset vaikuttavat toimeentulotukeen. Jos asiakkaalta peritään ulosottoa, veronpalautuksesta huomioidaan vain ulosotosta jäljelle jäävä osa. Veronpalautusten maksupäivä on tänä vuonna 5.12. Palautukset voivat vaikuttaa joulukuussa maksettavaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukeen vaikuttaa vähäisen määrän yli menevä osa veronpalautuksesta. Vähäisenä pidetään alle 50 euron palautusta henkilöä kohti tai alle 100 euroa perhettä kohti. Jos esimerkiksi yksin asuva asiakas saa veronpalautusta 200 euroa, tästä 150 euroa vaikuttaa joulukuun toimeentulotukeen. Kela tarkistaa tuen, jos päätös on tehty ennen joulukuuta eikä veronpalautusta ole siinä huomioitu. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä Kelasta ennen kuin tuki pienenee. Suuret veronpalautukset voivat vaikuttaa toimeentulotukeen useamman kuukauden ajan. Jos asiakas on aiemmin toimeentulotukea hakiessaan ilmoittanut veronpalautuksesta, se on jo huomioitu päätöksessä eikä tarkistusta tarvita. Tämä edellyttää, että veronpalautuksen määrä ei ole ilmoituksen jälkeen muuttunut. Jos asiakkaalta peritään veronpalautuksesta ulosottoa, vain ulosoton jälkeinen osa palautuksesta vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos koko veronpalautus menee ulosottoon, ei palautus vaikuta toimeentulotukeen lainkaan. Asiakkaan pitää toimittaa Kelaan todistus ulosmittauksesta toimeentulotukihakemuksen liitteenä. Syyskuusta alkaen postitetuissa toimeentulotuen päätöksissä asiakkaille on kerrottu veronpalautusten vaikutuksesta tukeen.
• 6 Nro 19 • Viikot 45-46 Sunnuntaiksi VIIKKO 45 MA 6.11. n Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Mimosa TI 7.11. Taisto KE 8.11. Aatos TO 9.11. Teuvo PE 10.11. Martti LA 11.11. Panu SU 12.11. n Isänpäivä Virpi VIIKKO 46 MA 13.11. Kristian, Ano TI 14.11. Iiris KE 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita TO 16.11. Aarni, Aarne, Aarno PE 17.11. Eino, Einari LA 18.11. Max, Tenho, Jousia SU 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet Hupainenhan on kuunnella toisista ihmisistä ilkeykisä, vaikka ei liioin uskoisikaan niitä pilkulleen tosiksi. Pentti Haanpää (1905-55) Päivyri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Heli ja Saima – kaksi runoilijaa Lukusali 3. krs Keskiviikkona 8.11. klo 18.00 Kirjailijavieraaksi saapuu Heli Laaksonen, joka kertoo suhteestaan Saima Harmajan runoihin ja päiväkirjoihin. Tilaisuus on Saima Harmaja –seuran järjestämä ja Laaksosta haastattelee seuran perustaja Päivi Istala. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Helsinki Tango Week 2017: Mercedes Krapovickas Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 8.11. klo 18.00 Helsinki Tango Week 2017 saapuu Rikhardinkadun kirjastoon. Argentiinalainen bandoneonisti Mercedes Krapovickas esittää tunteikkaan ja perinteisen tangokonsertin. Tervetuloa kuuntelemaan! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 15.11. klo 13.00 Lounaskonserttisarja jatkuu Rikhardinkadun kirjastossa. Konsertit toteutetaan yhteistyössä Café Barockin kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan! ? Bilderboksparaden Lördagen 18.11. kl. 13.00-15.00 Välkommen på Bilderboksparaden – ett svenskspråkigt skönlitterärt fyrverkeri för barn! Författare och illustratörer presenterar sina egna och varandras bilderböcker i en vild show för barn och andra barnsliga. Du kan också pröva din lycka i boklotteriet, göra fina pins och träffa Mumin! På barnavdelningen kan du se en utställning med illustrationer ur bilderböckerna. ? Maria Jotuni: Kultainen vasikka Lukusali 3. krs Sunnuntaina 19.11. klo 14.00 Maria Jotuni –seuran järjestämään tilaisuuteen saapuu ohjaaja Heidi Räsänen, joka kertoo suhteestaan Maria Jotuniin. Maria Jotunin näytelmä ‘Kultainen vasikka’ ilmestyi vuonna 1918, mutta on aiheeltaan aina ajankohtainen – raha ja rakkaus. Uusimman ensi-iltansa näytelmä sai elokuussa Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Antakaa toisillenne anteeksi Matt. 18:15-22 Armollisen mielen maisema ? Anteeksianto on syvää lähimmäisenrakkautta. Se avaa armollisen mielen kauneuden ja Jumalan sydämen palavan rakkauden. Anteeksiantaminen ei ole oikeanlaisten tunteiden etsimistä, vaan meitä kehotetaan päästämään Jumalan käskyn mukaisesti vapaaksi oma sielumme ja toisen myös tuntui miltä tuntui. Meidän ei tarvitse kulkea armahtamamme ihmisen kanssa käsi kädessä kohti auringonnousua, mutta me voimme päästää hänestä ja hänet henkisesti irti. Jeesuksen sanat siitä, että jos me emme anna anteeksi, emme myöskään saa anteeksi Jumalalta ovat aiheuttaneet paljon murhetta kovia kokeneille ihmisille. Siksi on hyvä muistaa, että kysymys ei ole tunnelmoinnista vaan asenteesta. Voi kysyä: Jos vain voisin ja kykenisin, tahtoisinko antaa toiselle anteeksi kokemani vääryydet? Jos tahtoisin, jos vain suinkin voisin, on asenne toiseen ihmiseen oikea. Silloin kyse on tunteiden kivusta, ei niinkään anteeksiantamattomasta mielestä. Anteeksianto ei tule todeksi vasta kun vääryydet on sovittu. Roomalaiskirjeessä Paavali lohduttaa: ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa” (Room. 12:18). Siis: jos on mahdollista aina se ei ole. Ja: jos teistä riippuu aina se ei riipu. Joskus syy voi olla siinäkin, että toinen osapuoli tahtoo ikään kuin sopia, mutta jatkaa rajojen rikkomista eikä kunnioita toisen persoonaa. Tai sitten ei halua sopia ensinkään. Silloin olemme vapaita. Asian saa jättää taakseen ja jatkaa elämää eteenpäin hyvällä omallatunnolla. Vanha Johannes-apostoli lohdutti vielä meitäkin, jotka joudumme toistuvasti pettymään sydämemme kovuuteen: ”Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.” (1. Joh. 2:1-2) Myös anteeksiantamattoman mielen synnit saa Jeesuksen luona anteeksi. Armo riittää sinnekin. Juha Vähäsarja Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston rehtori ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja Piispa Teemu Laajasalo vihitään virkaansa ? Helsingin hiippakunnan uusi piispa Teemu Laajasalo aloitti tehtävässään 1.11.. Hän on järjestyksessä Helsingin hiippakunnan seitsemäs piispa ja seuraa tehtävässä juuri eläkkeelle jäänyttä Irja Askolaa. Laajasalo vihitään virkaansa Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina 12.11. klo 10. Virkaan vihkimisen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen avustajineen. Vihkimysmessusta Uusi piispa saa virkaan vihkimisen yhteydessä piispanviran tunnukset: ristin, sauvan sekä tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Laajasalolle suunnitteleman sinisävyisen hiipan ja kaavun sekä kaksi stoolaa, valkean ja sinisen. Arkkipiispa Mäkistä vihkimisessä avustavat Espoon piispa Tapio Luoma, Porvoon piispa Björn Vikström ja Tampereen piispa Matti Repo. Avustavana liturgina toimii tuomiorovasti Matti Poutiainen. Ulkomaiset piispat edustavat Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistyöja sisarkirkkoja. Mukana ovat piispa Eva Brunne Ruotsin kirkosta, piispa Veikko Munyika Namibian kirkosta, piispa Tiit Salumäe Viron kirkosta, piispa Karl Sigurbjörnsson Islannin kirkosta, piispa Atle Sommerfeldt Norjan kirkosta, piispa David Walker Englannin kirkosta, piispa Elof Westergaard Tanskan kirkosta ja piispa Guy R. Erwin, ELCA, Yhdysvallat. Piispa vihitään ja siunataan virkaan Jumalan sanalla, rukouksella ja kätten päällepanolla. Vihkimysmessu alkaa ja päättyy ristikulkueena, jossa kulkueristiä kantaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pääsuntio Petri Oittinen. Piispan viranhoitomääräyksen lukee Helsingin tuomiokapitulin lakimiesasessori Ritva Saario. Tekstinlukijana on Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Messussa laulaa Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores johtajanaan Hannu Norjanen. Urkurina toimii Seppo Murto ja kanttorina Harri Viitanen. Messu televisioidaan suorana lähetyksenä YLE TV 1:ssä kello 10 ja lähetetään radiossa YLE Radio 1:n kanavalla alkaen kello 10. Vihkimysmessuun ovat kaikki tervetulleita. Kirkon ovet avataan kello 9. Televisioinnin takia seurakuntaa pyydetään tulemaan kirkkoon viimeistään klo 9.40. Helsingin hiippakunnan uusi piispa Teemu Laajasalo aloitti tehtävässään 1.11. Taiteilijatapaamisessa Kirsti Wallasvaara Lemmikit joulusiunataan ? Teatterimuseon marraskuun taiteilijatapaamisen vieraaksi 11.11. saapuu näyttelijä Kirsti Wallasvaara. Keskustelutuokion aikana muistellaan hänen pitkää ja edelleen jatkuvaa uraansa kotimaisilla näyttämöillä ja elokuvissa. Haastattelijana Raija-Liisa Seilo. Kirsti Wallasvaara valmistui teatterikoulusta vuonna 1967 ja hänet nähtiin useassa elokuvassa 60ja 70-luvuilla. Teatterimuseon Rakkauden tiloja ? Näytelty rakkaus -näyttelyssä nähdään katkelmia elokuvasta Käpy selän alla, josta Kirsti Wallasvaara muistetaan paitsi näyttelijänä, myös Laulu kuolleesta rakastetusta -laulun laulajana. Suurimman osan urastaan Wallasvaara työskenteli teatterinäyttämöillä mm. Porissa, Tampereella, Kuopiossa ja Lahdessa. Vaikka hän on nyttemmin eläkkeellä, ei teatterityö ole loppunut. Esimerkiksi viime näytäntökaudella hän esiintyi Lahden kaupunginteatterin Alfanaaraassa. Taiteilijatapaamisen yleisöksi pääsee museon pääsylipulla tai museokortilla. Taiteilijatapaamisessa Kirsti Wallasvaara, lauantaina 11.11. klo 13–14.30. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. ? Helsingin Seudun kennelpiiri järjestää perinteisen lemmikkien ja eläinten ystävien joulusiunauksen Helsingin Senaatintorilla tiistaina 21. marraskuuta kello 19. Kaikki eläinten ystävät ja lemmikkieläimet perheineen ovat tervetulleita tapahtumaan. Siunauksen toimittavat Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, isä Kalevi Kasala ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pastori Joona Salminen. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Kutsuvieraina joulusiunaukseen osallistuvat virkaja avustustehtävissä olevat koirat.
• 7 Viikot 45-46 • Nro 19 paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Eerikinkatu 1 Mannerheimin ja Svinhufvudin muotokuvat Sinebrychoffin museoon Stadin kulmia – Sirpa Hammarin Helsinki-maalauksia galleria Mariassa Joka kolmas 9.-luokkalainen töihin kesäsetelillä Kesäseteli on nuorten, yrittäjien ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kolmatta vuotta käytössä ollut Kesäseteli parantaa selkeästi nuorten kesätyömahdollisuuksia. ? Tänä kesänä lähes joka kolmas Helsingin 9.-luokkalainen sai töitä Kesäsetelillä. Kesäsetelillä luotiin tänä vuonna huikeat 1000 uutta työpaikkaa. Palautuneissa kesäseteleissä 1010 (68 %) ilmoitti, ettei olisi palkannut nuorta ilman Kesäseteliä. Osa työnantajista ilmoitti, että ei olisi palkannut niin montaa nuorta ilman seteliä. Kesäsetelillä palkatut nuoret tekivät erilaisia työtehtäviä pingviinimaskotin tehtävistä lentokonehuollon avustaviin töihin. Eniten nuoret työllistyivät aikaisempien vuosien tapaan toimistoja mediatöihin, ja suurin osa nuorista työllistyi pääkaupunkiseudun yrityksiin. Erityisesti Itä-Helsingistä löytyy kouluja, joissa Kesäseteliä käytti koulun 9.-luokkalaisista 40 % tai enemmän. Itä-Helsingissä Kesäsetelin tunnetuksi tekemiseen panostettiin erityisen vahvasti ja tämä näkyi Kesäsetelin käyttöasteen nousuna. Työnantajille kerrottiin Kesäsetelistä infotilaisuuksissa ja nuorille järjestettiin kesätyönhakupajoja. Kesäseteli on nuorten, yrittäjien ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. 300 euron arvoinen Kesäseteli jaettiin kaikille Helsingin koulujen 9.-luokkalaisille keväällä 2017. Kesäseteleitä jaettiin 71 koulussa yhteensä 5133 kpl. Helsingin kaupunki korvaa Kesäseteliä vastaavan summan palkkakuluista työnantajalle. R ööpeRin L ehti myös facebookissa ? Taiteilija Eero Järnefeltin maalaamat muotokuvat Carl Gustaf Mannerheimista ja Pehr Evind Svinhufvudista ovat esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 31.10.-31.12. Muotokuvat marsalkka Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951) ja presidentti P. E. Svinhufvudista (1861-1944) kuuluvat UPM-Kymmene Kulttuurisäätiön omistukseen ja ne ovat kokoelman merkkiteoksia. Kymiyhtiö tilasi suurikokoiset maalaukset Eero Järnefeltiltä ja teokset laitettiin pysyvästi esille Kymin ammattikoulun juhlasaliin. P. E. Svinhufvud toimi tasavallan presidenttinä 1931-1937 ja Mannerheim vuosina 1944-1946. Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttely esittelee esimerkkejä hallitsijamuotokuvista. Vakiintunut tapa kuvata hallitsija oli kokovartalokuva, monesti vieläpä luonnollista kokoa suurempana. Myös Suomen presidentit on mielellään ikuistettu kokovartalomuotokuvina. Hallitsijamuotokuvat ovat mitä suurimmassa määrin edustusmuotokuvia, joiden avulla viestittiin asemasta ja arvovallasta, ja luotiin itsestä tietynlaista mielikuvaa. Virallisia edustusmuotokuvia maalattiin myös virkamiehistä ja korkea-arvoisista, ansioituneista henkilöistä. Ne ovat oman aikansa peilejä ja kertovat aikansa arvoista ja arvostuksista. Näyttely ”Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia” on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 31.12.2017 saakka. Eero Järnefelt (Viipuri 1863-1937 Helsinki): P. E. Svinhufvud. 1933, öljy kankaalle, 250 x 165 cm. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö / UPM-Kymmenes Kulturstiftelse / The UPMKymmene Cultural Foundation Eero Järnefelt (Viipuri 1863-1937 Helsinki): Carl Gustaf Mannerheim. 1933, öljy kankaalle, 250 x 165 cm. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö / UPM-Kymmenes Kulturstiftelse / The UPMKymmene Cultural Foundation Sirpa Hammar, Viiskulma, maalaus ? Taiteilija Sirpa Hammar on työskennellyt freelancerina jo 35 vuoden ajan ja tehnyt mm. lukuisia kirjojen kuvituksia. Rinnalla on aina kulkenut myös vapaa taide ja yksityissekä yhteisnäyttelyjä on ollut monia vuosien varrella. – Hurmaannun monenlaisista kauniista rakennuksista. Kreikan ja Espanjan selkeälinjaisista, siniovisista. Vanhoista tanskalaisista olkikattoisista. Italian renessanssin aikaisista. Yksityiskohdista, kuten talon asukkaiden ammateista kertovista kohokuvioista, ornamenteista, kattorakenteista, yllättävistä ratkaisuista, väreistä. – Kotikaupungissani Helsingissä on myös paljon kauniita taloja esimerkiksi Krunikassa, Punavuoressa, Kalliossa, Eirassa. – Osa maalausteni rakennuksista on jo purettu aikojen saatossa. – Stadia olen maalannut parin vuosikymmenen ajan. Ensin akvarelleja, nyttemmin guasseja. Ikuistettavaa riittää. GALLERIA MARIA Mariankatu 15 Sirpa Hammar, Tehtaankadun ja Perämiehenkadun kulma, guassi Sirpa Hammar, Korkeavuorenkadun ja Tarkk’ampujankadun kulma, guassi Sirpa Hammar, Helsinginkatu 22, maalaus
• 8 Nro 19 • Viikot 45-46 Risto Kolanen: Kulttuurikierros kaamoksen alla Kulttuuri ? Sanni Virta on uusi, kaunisääninen kanteleensoittaja, laulaja ja lauluntekijä. Hän julkaisi juuri levyn, jonka kunniaksi piti kahden konsertin sarjaa Kalliossa. Olin ensimmäisessä Cafe Piritassa, lauluihin sopivasti meren äärellä Tokoinrannassa. Toinen konsertti oli Teatteri Kallion tiloissa. Virta on säveltänyt ja sovittanut kaikki laulunsa. Osa lauluista on runoihin, esim. Aila Meriluoto, tehty. Hän kiitti auliisti kaikkia äänittäjiään, musiikin opettajiaan ja ystäviään Piritassa. Tästä nuoresta naisesta kuulemme vielä paljon. Kannel soi kirkkaasti, ääni syntyi kuulaana – kalevalaisen runonlaulun kaltaisena. Naiskeho luo maalauksia Linda Martikaisen koreografioima ja kolmen tanssijan, Mia Jaatinen, Viivi Niiniketo ja Sini Siipola esittämä ”Elävä maalaus” jäljentää maalauksen luomisen prosessia. Olemme Vapaan taiteen tilassa, Katri Valan väestönsuojan alla Sörkassa. Katsomo on vastakkain, tanssijat välissämme, välillä ihan lähellä, välillä etäämpänä toisen katsomin edessä. Esitys tutkii naisen kehon läsnäoloa: – Se kutsuu kokijan havainnoimaan suhdettaan voimakasta ja väreilevää kehollisuutta koskaan. Esitys ei puhu, välillä kuulemme kurkkuääniä sekä taustalla Jyri Pirisen livemusiikkia. Esityksessä maalauksen luojat ovat myös sen osia. He tuottavat kuvia, liikuttavat niitä salissa ja purkavat osiin. He tekevät liikesarjoja keinokuitumateriaalista tehdyn valtana ison lakanakankaan alla, päällä ja vieressä, muuten koko ajan alastomina, kuten naiset olivat renessanssiajan taidemaalauksissa. Vartalot muodostavat eri asennoissa ”maalauksellisia” asentoja, jokainen oman lakanakankaan kanssa/alla tai välillä yhdistetyn suuren kankaan alla. Vajaan tunnin esitys on varmasti työläs esiintyjille. Elävä maalaus haastaa katsojan miettimään naiskehoon kohdistuvaa objektivoivaa katsetta länsimaisessa historiassa ja sen kerronnassa. Linda Martikainen esitti itse Urban Apassa transseksuaalisen ihmisen tanssin Ateneumsalissa. Tätä tanssitaiteilijaa kannattaa seurata. Ensi kertaa ilman meikkiä – Ensi kertaa edessänne ilman meikkiä... Naistenlehtien ihanteista vapaudutaan Satu Tuomiston ryhmän raikkaassa ”Nelkytplus”-esityksessä. Neljä naista liikkuu valtavalla energialla, tunteellisella heittäytymisellä ja erilaisella naiseudella. Tanssiteatteriteos NelkytPlus on tutkielma nelikymppisen naisen elämästä tämän päivän yhteiskunnassa. Se sai ensi-illan vuosi sitten Oulussa, on kiertänyt Suomea, nähtävillä Messukeskuksessa elokuulla ja Kokoteatterissa lokakuulla. Teos pohtii elämän äärilaitoja liikkeen, musiikin ja tanssijoiden omien tekstien kautta. Erityisen hauskanherkkä oli kilpatanssija Sanna Hennon liikuttava tunnustus yleisölle ensimmäisen nykytanssiesityksensä keskellä. Visuaalinen maailma on karu kuin nelikymppisen naisen ruuhkavuosisisustus. Paljon lastenleluja ja kirjoja. Äänimaailma vaihtelee minimalismista pursuilevaan pompöösibassoon. Katsoja viedään naisen mielen syövereihin niin hyvässä kuin pahassa. Naistenlehtien odotukset naisen elämästä rassaavat. Totuus on jotain muuta. Naiskuoron loitsuja Kattilahallissa – Ota onki / niele negla! / Koppoa kovera rauta. / Miun on maailmani makea / miun on siimani sileä…, KYN, Kauppakorkeakoulun Naislaulajat lauloi valloittavasti Kalastusloitsua Suvilahden Kattilahallissa KYN esitti tämäntyyppiseen musiikkiin myös valotunnelmaltaan mainiosti sopivassa hallissa Jukka Linkolan vuodesta 2013 lähtien säveltämiä ”Loitsuja” vibrafonisti Panu Savolaisen säestämänä. Kaija Viitasalon johtama, jo kansainvälistäkin mainetta saanut, KYN liikkui symmetrisiä kävelykuvioita hallin pylväiden välissä ja käytti tilan hyväkseen tunnin konsertissa. Kuulimme eri tilanteisiin sävellettyjä loitsuja. Kuulin KYN:n laulua ensi kertaa keväällä kirkkokonsertissa. Nyt naiset olivat pukeutuneet yhtenäiseen puna-valko-mustaan kokohameeseen esiintymispukuna. Sekin säväytti. Tanssija Janne Marja-aho ohjasi; Mika Venhovaara vastasi valosuunnittelusta. Kari Peitsamo teki tutuksi ”Kauppaopiston naiset”. Tämä vuonna 1981 perustettu naiskuoro soi mahtavasti, ja tekee näin ”Kauppiksen naiset” äänellisesti tutuiksi. Tosin he ovat nykyään tietysti Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan alaisuudessa. Seuraavan kerran kuoroa voi kuunnella joulukonserteissa, mm. 19.12. Vanhassa kirkossa. Maaliskuussa 2018 tulee ulos seuraava levy ”Outo kantele”, joka sisältää Linkolan KYN:lle säveltämät sarjat Loitsut ja Outo kantele. Raskausajan musiikkia Joka kuun viimeisenä perjantaina Oma Maa -kahvilassa, Kallion ytimessä sauna Arlan vieressä, vietetään iltaa lähiluomuruuan ja kestävän ruoantuotannon merkeissä. Ruokapöydässä on aina tarjolla vegaaninen illallinen ja tapahtumassa mukana myös artistivieras. Kuulimme laulaja-lauluntekijä Saara Markkasen laulua kanteleensoittaja Aino Kurjen tuella. Markkanen ammentaa aiheensa elämän moninaisuudesta ja eletyistä voimakkaista kokemuksista. Kantavia viestejä ovat kauneus, leikki ja elämisen voima. Uudet laulut käsittelevät muutoksen ihmeellisyyttä raskauden ja äitiyden näkökulmasta. Hän on juhlavuoden aikana ollut kahdesti raskaana. Kurki on maailmanmusiikista saamillaan vaikutteilla vienyt kanteleensoittoa uuteen suuntaan. Nyt irtoaa rouheampiakin sointeja ja rytmiä unohtamatta suomalaista kanteleperinnettä. Oma Maa on Tuusulassa ja Helsingissä toimiva ruokaosuuskunta, jonka jäsenet rakentavat yhdessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ruokajärjestelmää kumppanuusmaatalouden avulla. Vegaaninen illallinen sisältää pääosin oman pellon aineksista valmistetut alkusalaattipöydän, pääruoan sekä jälkiruoan. BellaCanta juhli korkkarit katossa Laulamisen ilo on ollut 15 vuotta olennainen osa BellaCantaa. Helsinkiläinen naiskuoro on saanut kiitosta iloisesta ja raikkaasta, ulospäin suuntautuvasta esiintymisestä ja hyvästä yhteissoinnista. –Näistä vahvuuksistamme pyrimme pitämään kiinni ja kehittymään edelleen niin laulajina kuin esiintyjinäkin. Viime vuosina BC on keskittynyt aiempaa enemmän a cappella -lauluun pitkäaikaisen johtajan Satu Luomajoen osaavassa ohjauksessa. Myös säestyksellisiä keikkoja tehdään edelleen paljon. Tuolloin mukana on luottopianistisovittaja Vesa Lintula, he kertovat. Työväenopiston juhlasalissa yleisö sai lokakuun viimeisenä perjantaina nauttia kauniista soinnista, iloisesta liikunnasta ja hauskoista murrejuonnoista. Stadiin on tulut myös muualta. Ensin kuulimme Metsä -teeman lauluja. Sitten mentiin rakkauden poluille, Tampereen sävel kilpailuohjelmistonsa ja muita säväyttäviä rakkauslauluja. Taivaalta sataa miehiä (myös taustavideolla) ja saatiin olla kiitollisia musiikista. Kolmas teema, suomi-pop, räjäytti viimeistään potin, mm. ”Sata salamaa” ja komea Kaija Koo -kaksikko ”Tinakenkätyttö” ja ”Supernaiset”. Nyt muidenkin kuin aina eloisan Mari Vasaman kädet lähtivät laulaessa lentoon. Herkkä hetki lavalla ja kotiyleisön edessä oli Satu Luomajoen hyvästijättö kuorolleen. Muut naiset, joita laskin olevan 17, lauloivat Sadun omalta levyltä tilanteeseen sopivan laulun, joka sai kyyneleet monen silmään. Korkkarit eivät olleet nimenmukaisesti katossa, vaan laskettu lavan eteen, jonne nuori mies tarjoili myös shampanjaa. Ackté-klubilla tähtisumu jatkuu Aino Acktén kamarifestivaali huipentui päätöskonsertti: ”TÄHTISUMUA – Stardust”. Legendatrio Pentti Lasanen, Pekka Sarmanto ja Seppo Hovi ja virolaissyntyinen, suomalainen laulajatar Angelika Klas loihtivat unohtumattoman illan kauneimpien klassikkosävelmien parissa. Vuosikymmenet vaihtuivat tähtien tuikkeessa Seppo Hovin tarinoiden säestyksellä. Kuulimme operetin, musikaalin, ikivihreiden ja viihdesävelmien helmiä unohtamatta legendaarisia jazzklassikoita. Ensimmäinen jakso tarjosi kevyempää klassista ja ikivihreitä, toinen jazzahtavaa musiikkia. Soittajat saivat vuorollaan soolo-osuutensa. Mukavan intiimin tunnelman loi Hovi taiturillisen sujuvilla ja humoristisilla juonnoillaan. Myös jouko konkari Lasaselta sujuu huumori. Hän sanoi käsien ajoittaisen tärinän vain parantavan puhaltimen äänen värinää. Angelika Klas on poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, jonka ohjelmisto ulottuu oopperaja kamarimusiikista musikaalija näyttämömusiikkiin. Hänet tunnetaan erityisesti Astor Piazzollan ja argentiinalaisen tangon taiturillisena tulkkina. Saimme nauttia Piazzolasta, Piafista ja kotimaisista klassikoista. Luonnollisesti ”Stardust” soi upeana. Kallion kirkon Cafe Sonckiin kotinsa löytäneen Ackté-festivaalin sielu Suvi Olavinen kertoi, että ohjelma jatkuu, mutta eri nimillä, koska tarjonta on ympärivuotista. ”Laulun legendat” on keskustelua ja musiikkia sisältävä marraskuun torstaisarja, jota emännöi oopperalaulaja ja musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki yhdessä pianisti Ilmo Rannan kanssa. Tiistaina 21.11. oopperalaulajattaret Katriina ja Laura Pyrrö, äiti ja tytär, elävöittävät kuulijoille suomalaisen oopperatoiminnan syntyvaiheita. Falstaff sbrittiläisessä pop-kulttuurissa – Verdi e morte (=Verdi on kuollut),, uutisia juokseva poika huutaa Bernardo Bertoluzzin suurelokuvan ”Vuosisata” 1976) alussa. Verdi elää uudistuneena, voi sanoa, kun näki Ville Saukkosen ohjaaman ”Falstaff Is Coming – God Save the Queenin” Musiikkitalolla. Markus Lehtinen johti ison oopperaorkesterin esitystä. Oikein hienosti oli Verdin ensimmäinen koominen Nuoret maksavat kovaa velkaa Vuosaaren teatterissa. Kuva Pia Koivunen BellaCanta esittää läksiäislaulua johtajalleen Satu Luomajoelle Työväenopiston juhlasalissa. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat tuottavat eläviä maalauksia Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Saku Soukka. Sanni Virta laulaa ja soittaa kannelta Cafe Piritassa. Kuva: Jorma Airola.
• 9 Viikot 45-46 • Nro 19 Kulttuuri Kirjamessut rajojensa äärellä ? Helsingin Kirjamessut 26. – 29.10. sekä Viini ja Ruoka -tapahtuma keräsivät neljän päivän aikana Messukeskukseen yli 84 000 kävijää. Uutuuskirjat menivät hyvin kaupaksi messuilla. Kirjamessuille tulleet kävijät ostivat keskimäärin kuusi kirjaa messuilta ja olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Kirjamessuilla vieraili 4 506 yhdeksäsluokkalaista, jotka oli tänä vuonna kutsuttu messuille veloituksetta Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tapahtumakokonaisuus on kävijämäärältään suurin Messukeskuksen yleisötapahtuma. Tähtivieraana oli yhdysvaltalainen kirjailija Dan Brown, kotimaiset kestosuosikit ovat esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Leena Lehtolainen ja Mauri Kunnas, jonka ”Koiramäen Suomen historia” on eniten myyty kirja Kirjamessujen historiassa. Kirjamessujen ohjelma oli laajempi kuin koskaan. Tarjolla oli entistä enemmän Tiedetorin ohjelmaa, runo-ohjelmaa ja esikoisesittelyjä. – Kirjamessujen ohjelma pidetään monipuolisena tulevaisuudessakin. Ennätyssuurta runousohjelmaa kehitetään yhdessä Nuoren Voiman Liiton ja runokustantajien kanssa. Varmasti myös jatkamme esikoiskirjailijoille tarjottavan esitysajan kanssa – tänä vuonna ääneen pääsi 40 esikoiskirjailijaa, joille aikaisemmin ei ollut antaa esiintymisaikaa, ohjelmajohtaja Jan Erola kertoi. Ensi vuonna teemamaa on Yhdysvallat. Kulttuurikiertäjä valitsi omia erityiskohteita, joihin kuului Vappu Taipaleen tuore ”Vanha ja vireä” virkistyskirja tai teatterin mestari Stanislavskin tekstien suomennos Kristiina Revon toimesta. Kaikki eivät silti mahtuneet. Varjo-Kirjamessut olivat Rauhanasemalla, lähellä Pasilassa. Sofi Oksanen on aina kestosuosikki kirjamessuilla. Kuva: Katja Karjalainen. Vappu Taipale kertoo vireästä vanhuudesta. Kirja auttaa naisia valtaamaan oman vanhuutensa omilla ehdoillaan. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Rosa Liksom Everstinna-kirjan haastattelussa. Se kertoo hullun rakkauden perhehelvetistä ja 30-luvun äärimmäisten aatteiden kohtalosta. Kuva: Katja Karjalainen. ooppera modernisoitu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esitykseen. Erityisen vaikuttavaa on Artur ja Emil Sallisen videosuunnittelu ja koko Sampo Pyhälän lavasterakennelma, jossa Windsorin linnan ja Buckinghamin palatsin tarina on sijoitettu brittiläiseen populaarikulttuuriin 1970-luvun alussa; mm. Rolling Stones, Kinks, Byrds, Procol Harum ja Pink Floyd –mainokset lukevat seinillä. Sir Johnin avustajat Bardolfo ja Pistola ovat alussa pukeutuneet, toinen Jimi Hendrixin ja Freddy Mercuryn välimuodoksi, toinen enemmän Bob Marleyn ja Pelle Miljoonan tyyppiseen leveään villamyssyyn. Kun kysyin esittäjältä jälkeenpäin, onko hän Jimi vai Freddy, vastaus kuului ”sekä että”. Samuli Takkula on mainio John Falstaffina. – Maha on minun valtakuntani / sitä minä laajennan. Hän tarvitsee keinotekoista lisämahaa ympärilleen. Orson Wellesillä oli se luonnostaan, nautintojen kautta kasvatettuna elokuvassaan 50 vuotta sitten. Kolmen naisen juonitteleva kolmikko haluaa kostaa irstailevalle miehelle hänen huikentelunsa eri naisten kanssa: – Tee hänet siveäksi, mutta säilytä maha…, kuuluu juonisuunnitelma päänmenoksi. Silja Aalto on vahva Englannin kuningattaren osassa, ruotsalainen Ylva Gruen hänen sisarenaan ja etenkin Mariia Bertus hurmaavan Nannettan, nyt myös prinsessan osassa. Heidän laulurepliikeissään toistuu usein: – Suudeltu suu kaipaa uutta mahdollisuutta eikä hukkaa tilaisuutta. Nuorelle oopperayleisölle modernisoituun Falstaffiin kuuluu se, että Veera Railiolla ja Päivi Kantolalla on tavattoman humoristiset ”Absolutely Fabulous” – Tv-hahmot, Patsy & Edina. Veera sanoi väliajalla, että heidän täytyy tehdä heistä Spin Off –esitys vielä. Kyllä täytyy! Naisten sata vuotta eläviä tarinoita – Mulla on uusi pää ja tahto elää, ohjaaja Eveliina Lafghani kirjoittaa Savoy-teatterissa viikon ajan esitetyn ”Nainen 100” –esityksen teon tunnelmista. Asta Honkamaa kirjoitti käsikirjoitustekstin materiaalista, jonka 100 naista ”tai naiseksi itsensä tuntevaa” lahjoitti teoksen käyttöön. Kolme vahvaa, erilaista esiintyjää Minna Puolanto, Pia Vallenius ja Arja Ojala tulkitsevat, näyttelevät ja liikkuvat tekstin vain yhden akustisen kitaran ja äänitetyn musiikin tuella. He tekevät monta vaihtelevaa monologia. Mieleenpainuvimpia ovat Kokoteatterissa vahvoja osia tehneen Puolannon monet roolitulkinnat aikuisena naisena, lapsena ja vanhuksena. Valleniuksella on hyviä koomisia suorituksia, ja hän nauraa myös silmillään kauniisti. Olen nähnyt häntä sekä vankilatyötä tekevän Porttiteatterin että Teatteri Toivon esityksissä. Minulle uusi Ojala esittää monesti anteeksipyytävän naisen osia. Raiskaustarinat ovat koskettavia. Savoy on paikkana liian iso ja massiivinen tälle Taiteen Sulattamo ry:n esitykselle. Se sopisi paremmin intiimimpään tilaa, jossa yleisö on lähempänä, ja esiintyjät eivät liiku niin näkyvästi korokkeella. Esitys on osa Suomen itsenäisyyden 100 –ohjelmaa. Siinä joukossa se poikkeaa näkökulmallaan, joka ei ole juhlavuoden pakkopullaa. Nuorten velka maksaa Uusi, miellyttävä teatterituttavuus on Veitsenterätyhmä Vuosaaren kesäteatterissa lokakuun lopulla. Jouni Nurmisen kirjoittama ja ohjaama ”Velka”– esitys kertoo syrjäpuolen nuorista ihmisistä nykyajan Suomessa. Verkossa puhutaan hienosti ”Z-sukupolven”, kaksi-kolmekymppisten asemasta ja näkymistä tulevaisuuteen nähden. Johannes Kärkkäinen on tavattoman hyvä elämänsä suuntaa hakevana nuorena miehenä, joka kysyy mikä on CV työhaastattelussa. Vilma Salmi, ryhmän ammattimaisin esiintyjä, on erinomainen nuorena anarkistityttönä, johon edellinen tykästyy. Antti Rytsölä on mainio naapurinmiehenä, jolle maksettava velka on syntynyt. Jyrki Virtanen tekee virkamiehen kalsean perustyypin. Aleksi Isokoski on ylienerginen isoveli, jolle taitaa lopussa käydä huonommin kuin luuseriksi haukkumalleen pikkuveljelle. Jani Lintunen on hauskan persoonallisella tavalla ”John Lennon”, joka jakaa nimikirjoituksia, kun osaa pyytää. Veitsenterä on aiemmin tehnyt enemmän stand uppia ja Storytelling juttuja, eli tarinateatteria. Pienen puolella oleva esitys on virkistävä, ja tekijät selvästi innostuneen motivoituneita. He hoitivat valot ja lavasteetkin sujuvasti aina sisääntulon tai ulosmenon yhteydessä. Villa Lill-Kallvik, Aurinkolahden rannan tuntumassa, sopeutuu oikein hyvin teatteritilaksi. Teksti: Risto Kolanen PS. Korjaan edellisen Kulttuurikierroksen nimivirheen. Ramandan pääosaesittäjä oli Sara Ritola,ei Ristola. Kun kirjoitin Andersenilta ”lainaamista”, en tarkoittanut mitään tarinan varastamista, vaan vaikutteita Lumikuningattaresta. Siihen ovat kaikki hyvä keiju / paha noita -tarinat aina vertauksessa. Falstaff (Samuli Takkula, vas.), Pistola (Visa Kohva) ja Ford (Tiitus Ylipää) tekevät klassikkoa 1970-luvun popkulttuuriin. Kuva: Uupi Tirronen. Hienon Ackte-festivaalikesän päätöskonsertissa Seppo Hovi, Angelika Klas, Pekka Sarmanto ja Pentti Lasanen loistivat klassikoiden parissa. Kuva: Raimo Granberg. KYN-naiskuoro laulaa Jukka Linkolan Loitsuja hyvällä, rytmikkäällä liikunnalla. Kuva: Maarit Kytöharju. Sanna Hento (vas.), Satu Tuomisto, Kaisa Rundelin, Taina Ala-Ketola elävät vauhdikkaina nelikymppisinä naisina. Kuva: Juha Nurmi. Sanni Virta laulaa ja soittaa kannelta Cafe Piritassa. Kuva: Jorma Airola.
• 10 Nro 19 • Viikot 45-46 Vesilaitosyhdistyksen kerrostalojen vertailuaineiston perusteella veden käyttömaksu HSY-alueella vuonna 2017 on 3,62 €/m3 kun maan keskiarvo on 4,68 €/m3. Lähde: VVY:n Vesihuoltomaksut 1.2.2017 -julkaisu. Kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan Jatkoa sivulta 3 ? Nosto korottaa vesihuollon käyttömaksuja yhteensä kolme senttiä kuutiota kohden. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotiasujalle noin 11 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2018. Vesihuollon maksujen korotus investointeihin Vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Maksujen korotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja verkoston toimintavarmuuden parantamiseen. Vesihuollon käyttömaksu nousee nykyisestä 3,12 eurosta 3,15 euroon kuutiometriltä. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. – Teemme jatkuvasti töitä tuottavuutemme parantamiseksi ja huolimatta suurista investoinneistamme vesimaksumme ovat edelleen edullisempia pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa ja selvästi edullisemmat kuin Suomessa keskimäärin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Vesilaitosyhdistyksen tyyppikerrostalojen vertailuaineiston perusteella veden käyttömaksu HSY-alueella vuonna 2017 on 3,62 €/m 3 , kun maan keskiarvo on 4,68 €/m 3 . Kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan Kiinteistöjen jätehuoltomaksut sekä Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminTupakkalaki saa väestön tuen nasta. Monien kotien jätteiden, kuten esimerkiksi sähkölaitteiden, lasipurkkien ja -pullojen sekä metallin, tuonti Sortti-asemille on maksutonta. HSY:n jätehuoltomaksut ovat alle Suomen keskitason. Suomen Kiertovoima ry:n vertailuaineiston perusteella 40 asunnon ja 75 asukkaan tyyppikerrostalon jätehuoltokustannukset olivat vuonna 2016 HSY:n alueella asukasta kohden hieman yli 52 euroa ja koko Suomessa keskimäärin 65 euroa vuodessa. ? Väestön enemmistö kannattaa uudistetun tupakkalain sisältöjä. Suomen ASH ry:n kyselyyn vastanneista iso osa olisi valmis viemään säädöksiä nykyistä pidemmällekin esimerkiksi nuuskan käyttöä rajoittamalla. Suomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti vuosi sitten uudistetun tupakkalain keskeisiin kohtiin. Suomen ASH:n Kantar TNS:llä teettämässä kyselyssä tupakkatuotteita käyttävät olivat ainoa merkittävä kritiikkiä esittävä ryhmä. – Kaiken kaikkiaan kysely osoittaa, että tupakkalaki saa suomalaisten enemmistön hyväksynnän. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia avauksia, joita tarvitaan, jotta saavutamme lain tavoitteen, eli savuttoman Suomen vuoteen 2030 mennessä, sanoo Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara. Parveketupakoinnin kieltoa kannattaa 69 prosenttia vastaajista, ja yli puolet olisi valmis poistamaan tupakointitilat työpaikkojen sisätiloista. Näiden kannatus on lisääntynyt jonkin verran myös tupakoivien keskuudessa vuodesta 2015, jolloin vastaavia asioita kysyttiin viimeksi. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin autossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö poliisille antaa oikeus määrätä sakko kiellon rikkomisesta samaan tapaan kuin esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä. 73 prosenttia vastaajista kannatti tätä, tupakoivistakin 64 prosenttia. – Mielipideilmasto savuttomuutta kohtaan on muuttunut kahdessa vuodessa selvästi myönteisemmäksi. Erityisesti lasten suojelun tärkeydestä ollaan yhtä mieltä. Myös valtaosa tupakoivista asettaa lasten terveyden oman tupakointinsa edelle, Hara huomauttaa. Yli puolet haluaisi lopettaa Viime vuonna uudistettu tupakkalaki kieltää sähkösavukkeiden käytön siellä, missä tupakointikin on kielletty. Enemmistö vastaajista haluaisi rajoittaa myös nuuskan käyttöä tupakointikielto-alueilla. Perinteisiä savukkeita edullisempien pikkusikarien suosion kasvusta on uutisoitu pitkin vuotta. Pikkusikareiden käyttö onkin tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yleisempää kuin nuuskan tai sähkösavukkeiden käyttö. Hallitus kaavailee tupakkaverolakiin muutoksia, joilla pikkusikareita alettaisiin verottaa muiden tupakkatuotteiden tavoin. Tämän toivotaan vähentävän niiden suosiota. – Mielenkiintoista on, että tässä kyselyssä lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaikkia tupakkaja nikotiinituotteita tulisi kohdella verotuksessa samalla tavalla. Tupakoivistakin näin ajatteli lähes puolet, 49 prosenttia. – Savukkeiden korvaaminen muilla, myrkyllisillä ja koukuttavilla tupakkaja nikotiinituotteilla ei ole kansanterveyden kannalta järkevää eikä toivottavaa. Turvallista tupakkatuotetta ei ole, Hara sanoo. Hieman yli puolet tupakoijista haluaisi lopettaa tupakoinnin. – Tupakoinnin lopettamishalukkuus on pysynyt edelleen suurena, mutta lopettamisen tuessa meillä on vielä toivomisen varaa. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta halukkaat saisivat tarvittaessa apua. Lisäksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota työterveyshuollon ulkopuolelle jäävien tukitoimiin. Myös kaikkialla perusterveydenhuollossa pitäisi olla saatavissa tukea tupakoinnin lopettamiseen, Hara toteaa. Kantar TNS:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin suomalaisten käsityksiä tupakoinnista, tupakkatuotteista sekä niiden käytön rajoituksista. Kysely toteutettiin 15.-22.9.2017. Tutkimusaineisto koostuu 1000 haastattelusta ja se edustaa 18-74-vuotiasta väestöä. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin autossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö poliisille antaa oikeus määrätä sakko kiellon rikkomisesta samaan tapaan kuin esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä. 73 prosenttia vastaajista kannatti tätä, tupakoivistakin 64 prosenttia. Hallitus kaavailee tupakkaverolakiin muutoksia, joilla pikkusikareita alettaisiin verottaa muiden tupakkatuotteiden tavoin. Kristian Smeds näyttelijäntaiteen professoriksi Kristian Smeds (s. 1970) on yksi menestyneimmistä ja kansainvälisimmistä suomalaisista taiteilijoista ja teatterintekijöistä sekä vahva alan uudistaja. ? Kristian Smeds on valittu Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professoriksi ajalle 1.3.2018–28.2.2023. Toisena näyttelijäntaiteen professorina jatkaa näyttelijä Elina Knihtilä. Kristian Smeds (s. 1970) on yksi menestyneimmistä ja kansainvälisimmistä suomalaisista taiteilijoista ja teatterintekijöistä sekä vahva alan uudistaja. Smeds on toiminut ohjaajana ja näytelmäkirjailijana ja on voittanut töillään useita suomalaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Kristian Smeds on opiskellut Teatterikorkeakoulun dramaturgian koulutusohjelmassa vuosina 1990–1994 ja hän on toiminut myös vierailevana opettajana Teatterikorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Kansallisteatterin residenssitaiteilijana. Kristian Smeds odottaa innolla pääsevänsä kehittämään nykyaikaista näyttelijänkoulutusta yhdessä kollegansa Elina Knihtilän kanssa. – Minulla on vilpitön halu siirtää fokus omasta taiteestani opiskelijoihin, heidän unelmiinsa teatterista ja taiteesta. Suomalaisen teatterin historiallinen juuri on ajallisesti lyhyt, mutta se on väkevä ja uniikki. Me olemme se pohjolan hohtava helmi. Tällä polulla on hyvä jatkaa. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka toivottaa uuden professorin tervetulleeksi. – Kristian Smeds on teatterintekijä, jolla on pitkä kokemus kirjoittamisesta, ohjaamisesta, lavastamisesta ja näyttelemisestä niin Suomessa kuin kansainväliselläkin kentällä. Keskeistä hänen opetustyössään ovat olleet opiskelijan omakohtaisen taiteellisen eetoksen esiintuominen sekä kollektiiviset oppimisprosessit. Laajan kokemuksensa ja kontaktiverkostonsa kautta Smeds tuo merkittävän panoksen näyttelijäntaiteen koulutusohjelmaan ja tulevaisuuden koulutustarjonnan suunnitteluun Teatterikorkeakoulussa. Hän on taiteilijana karaistunut tekemään töitä koko yhteisön voimin, sanoo Maarit Ruikka. Näyttelijäntaiteen professori valitaan taiteellisin perustein, ja tehtävä täytetään nyt ensimmäistä kertaa avoimen haun kautta. Tehtävä tuli avoimeksi, kun näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman on siirtymässä ensimmäisen professorikautensa jälkeen Suomen Kansallisteatterin näyttelijäksi. Professorin tehtävään oli 14 hakijaa. Valinnassa arvioitiin taiteellista pätevyyttä, opetustaitoa, kansainvälistä kokemusta ja johtamistaitoa sekä kiinnostusta alan opettamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen.
• 11 Viikot 45-46 • Nro 19 Designravintola Eevert valloittaa Ratakadun Ikonisen ravintola Palacen uusi ilme on luovan yhteistyön hedelmä Ravintola Farouge tekee paluun Juri Uvanto, Viviane Kallio, Aki Kallio. 10-2017. ? Värikkään ja maistuvan libanonilaiskeittiön Suomeen vuonna 1995 tuonut ravintola Farouge tekee paluun yhteistyössä Royal Ravintoloiden kanssa. Mannerheimintielle alkujaan perustettu ja sittemmin lähes kaksi vuosikymmentä Yrjönkadun ja Iso-Roobertinkadun kulmassa ilahduttanut Farouge tuli tunnetuksi paitsi erinomaisesta ja Suomessa tuolloin uudesta, lähi-idän yrttipitoisesta makumaailmastaan, myös niin ikään eksoottisesta, sydämellisen palvelun synnyttämästä tunnelmastaan. Yhteistyö Royal Ravintoloiden kanssa herättää legendaarisen Farougen henkiin aluksi tapahtumaja catering-palveluna samalla, kun ravintolalle etsitään Helsingistä sopivaa liiketilaa. Helsingin suosituimpiin ravintoloihin vuosia kuulunut Farouge suljettiin taloyhtiönsä laajan remontin vuoksi toissa vuonna. Maukkaan libanonilaiskeittiön fanit eivät suosikkiaan sulkemisen vuoksi kuitenkaan hylänneet, vaan ryhtyivät tilaamaan Farougen perustajia Viviane ja Aki Kalliota vastaamaan erilaisten yksityistapahtumien ruokatarjoiluista. Palvelun kysyntä yllätti Kalliot positiivisesti, ja nyt sitä kehitetään edelleen yhteistyössä tasokkaista ravintoloistaan tunnetun Royal Ravintoloiden kanssa, kun Royal Catering lisää Farougen elämystarjontaansa. Yhteistyön myötä aidon Farouge-elämyksen voi aluksi kokea joko asiakkaan luona, tai Royal Ravintoloiden omissa tapahtumaravintoloissa. – Farouge on elämäntyömme ja olen enemmän kuin riemuissani siitä, että se saa nyt arvoistansa jatkoa. Tulemme ensin tarjoamaan aidon Farouge-elämyksen cateringinä joko jossain Royalin omista tapahtumaravintoloista tai vaikkapa asiakkaan omissa tiloissa. Seuraavaksi etsimme Farougelle uuden kodin Helsingin ydinkeskustasta, iloitsee suosikkiravintolan vuonna 1995 yhdessä miehensä ja sisarensa kanssa perustanut Viviane Kallio. Vuonna 2016 perustettu Royal Catering tarjoaa laadukkaan catering-palvelun haarukat ja veitset käteen -periaatteella, tuottaen asiakkaidensa yrityksiin, konserttiareenoille tai vaikkapa varastohalleihin aidon ravintolaelämyksen merkkipäivistä tuhansia vieraita käsittäviin tapahtumakokonaisuuksiin. Royal Catering-palvelu jalkauttaa Suomen tunnetuimpien ravintoloiden lisäksi tien päälle myös Suomen arvostetuimpia keittiönimiä Kari Aihisesta Hans Välimäkeen ja Richard McCormickista sushiguru Jesper Björkelliin. – Olemme nyt toista vuotta tuoneet korkeatasoisia ravintoloitamme myös asiakkaiden erilaisiin tilaisuuksiin ja tiloihin. Kysyntä on ollut huikeata ja olemme nopeasti saaneet jalansijaa tämän maan vaativimpien tilaisuuksien tuottajana. Olen erittäin iloinen, että Savoyn, Nokan ja Eliten kaltaiset legendat sekä Sandron, The Cockin ja Pizzariumin kaltaiset uudet tulokkaat saavat rinnalleen Helsingin halutuimpiin ravintolasuosikkeihin lukeutuvan libanonilaisen Farougen. Viviane ja Aki Kallion rakentamaan aitoon Farouge-elämykseen kuuluu värikkään ja raikkaan ruoan lisäksi tunnelma, joka varmistetaan oikeanlaisella sisustuksella, tuoksuilla ja musiikilla, iloitsee Royal Ravintolat Cateringin Juri Uvanto. ? Alvar Aallon suunnittelemaan ja suojeltuun kiinteistöön Helsingin Ratakadulla on avattu Designravintola Eevert. Rakennuksessa Alvar Aalto piti myös toimistoaan. Perheyrityksenä ja rakennuksen innoittamana halusimme perustaa designravintolan, jonka kotimaisuus ei rajoittuisi ainoastaan ruokaan ja juomaan, vaan kunnioittaisi ja nostaisi esille suomailaisen muotoilun aarteita, niin kalusteissa, valaisimissa kuin astioissakin. Eevertin ruokafilosofia on skandinaavinen ja inspiraatiomme lähteenä toimivat Suomen luonnon vaihtuvat vuodenajat ja monipuoliset upeat maut sekä värit. Aitoa suomalaista ruokakulttuuria aistien ja käsityötä kunnioittaen. Tarjoamme laadukasta ruokaa, sekä hillityn tyylikästä, mutta tasokasta palvelua. Toivomme jokaisen asiakkaan nauttivan meillä suomalaisesta muotoilusta, elämyksistä Suomen luonnon rikkaasta makumaailmasta, sekä kotoisan rennosta tunnelmasta. Keittiötä luotsaa Sven Denis, joka on työskennellyt mm. vuosia Lontoossa Retro Bistro nimisessä ravintolassa, joka sai Svenin aikana Michelin tähden, sekä maininnan Lontoon parhaasta ravintolasta. Nuorekas kansainvälinen keittiötiimimme haluaa tarjota vain parastaan. Meillä Eevertissä on myös suomalaisuutta kunnioittavia juomia tarjolla. Juomamme ovat elämyksiä suomalaisesta luonnosta rikkaiden makujen, marjojen ja raikkaiden mausteiden kera, siksi teemme tiiviisti yhteistyötä Kyrö Distilleryn kanssa, joka on suunnitellut drinkkilistan ja drinkit maistelumenuumme Eevertin makumaailmaan ja konseptiin sopiviksi. Alvar Aallon käsiala tulee hienosti esille myös ravintolan sisätiloissa. Eevertin tilat ovat suunniteltu kunnioittaen suomalaisen designin kiertokulkua, valitsemalla ekologisesti kestäviä ratkaisuja sekä yhdistelemällä vanhaa ja uutta kekseliäästi harmoniseksi kokonaisuudeksi. Voit nauttia monien kuuluisien suomalaisten suunnittelijoiden töistä, niin kalusteissamme, valaisimissamme kuin astioissamme. Löydät meiltä mm. Alvar Aallon, Harri Koskisen, Yrjö Kukkapuron, Lars Sonckin, Seppo Kohon, Oiva Toikan ja monen muun arvostetun suunnittelijan kädenjälkeä. ”Jo vuodesta 1908 alkaen Eevert nimi on yksi niistä monista, joista tulee legenda jo syntyessään”. – Food Drink Design ? Legendaarinen ravintola Palace saa uuden sisustuksen ja identiteetin Arkkitehtitoimisto SARCin, tukholmalaisen Note Design Studion ja helsinkiläisen design-toimisto Agency Leroyn toimesta. Viisikymmentäluvun modernismia edustava rakennus ja sen 10. kerroksessa sijaitseva ikoninen ravintola on päivitetty 2020-luvun Suomeen Helsingin Kaupunginmuseon valvonnan alla. Ravintola Palace, legendaarinen suomalaisen gastronomian huippu, saa uuden ilmeen. Sitä suunnitelleet Arkkitehtitoimisto SARC, Note Design Studio ja design-toimisto Agency Leroy loivat vanhaa kunnioittavan, tulevaisuuteen katsovan ilmeen niin ravintolan sisustusta, kuin sen identiteettiä varten. Marraskuun 22. päivä aukeava Palace on restauroitu päivitettyyn loistoonsa Helsingin Kaupunginmuseon hyväksynnällä. Uudistetun Palacen keittiömestarina toimii Hans Välimäki ja ravintoloitsijana Royal Ravintolat. Legenda tuodaan nykypäivään Helsingin kesäolympialaisten vieraita vuonna 1952 vastaanottamaan valmistunut Eteläranta 10 kattojen yllä sijaitsevine ravintoloineen edustaa modernismia. Arkkitehti Viljo Revellin suunnitteleman, Le Corbusierin mestariteoksista innoituksensa saanut rakennus on entisöity laajassa remontissa, jonka yhteydessä myös 10. kerroksen ravintola Palace on saanut uuden, ravintolan juuria kunnioittavan identiteetin. Arkkitehtitoimisto SARC on laatinut yhteistyössä Helsingin Kaupunginmuseon kanssa alkuperäistä sisustusta kunnioittavan sisustussuunnitelman, johon sisältyvät alkuperäiset pinnat, kuten katto, hissin tiikkipaneelit ja lattiat. Myös Palacen historiallinen valokyltti on restauroitu ja nostetaan takaisin paikalleen Eteläranta 10:n katolle vuodenvaihteessa. Ravintolan sisustuksessa tulee näkymään sekä suomalaisen että pohjoismaisen designin klassikoita, sekä kotimaista taidetta keraamikko Anu Pentikin ja lasimuotoilija Pasi Kärkkäisen teosten muodossa. Ravintola Palacen uuden sisustuksen yhteistyössä projektin pääsuunnittelijan Arkkitehtitoimisto SARCin ja Skanskan kanssa toteuttanut Note Design Studio pestasi projektin johtajaksi suomalaissyntyisen, Walesin yliopistossa ja Firenzessä opiskelleen My Degerthin. Note Design Studio on kansainvälistä tunnustusta nauttiva Tukholmassa sijaitseva design-studio, joka toimii sisustussuunnittelun, arkkitehtuurin ja graafisen suunnittelun saroilla. Suomalaisen ravintolaalan ikonia kunnioittavan työn tavoitteena oli kuvitella, millainen Palacen sisustuksen pitäisi olla; kokonaisuus, joka kunnioittaa mennyttä, mutta hyödyntää paikallisen kulttuurin elementtejä ja toimii myös irrallisena elementtinä. – Kiinnostavaa projektissa on se, ettei meiltä haluttu modernia ja trendikästä sisustusta. Päinvastoin, meitä pyydettiin suunnittelemaan sisustus, joka kestää aikaa ja kunnioittaa Palacen historiaa ja traditioita, kertoo Degerth. – Muistan isoisäni puhuneen Palacen loisteliaisuudesta, kun olin lapsi, hän muistelee. – Olen nöyrästi onnellinen, että olen saanut olla osa tämän legendan uudistamista. Arkistojen kautta kohti uutta identiteettiä Uudistuva ravintola kaipasi myös päivitettyä visuaalista identiteettiä, jota rakentamaan valittiin ravintola Palacen naapurissa Etelärannassa sijaitseva helsinkiläinen design-toimisto Agency Leroy. Uusi identiteetti, joka sisältää muiden muassa Palacen uuden logon sekä kaikki painotuotteet, luotiin vanhaa kunnioittaen. Palacelle luotiin myös sen arvoa vastaava laaja valokuvakonsepti. – Kaiken suunnittelumme perustana oli sukellus ravintola Palacen arkistoihin. Halusimme tuoda ravintolan nykypäivään kunnioittaen sen juuria ja perinteistä estetiikkaa. Tavoitteenamme on nostaa Palace kansainvälisen ravintolamaailman kärkeen, pohtii creative director Janne Hänninen, joka vastaa Palacen visuaalisesta ilmeestä. Toteutusta leimasi tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa. Luonnoksista syntyi päivitetty, mutta Palacen rikasta menneisyyttä arvostava visuaalinen identiteetti. Palace Moods.
• 12 Nro 19 • Viikot 45-46 Ihminen–ihminen-pikadeittejä Helsingin kaupunginmuseossa Liikennevaloissa seisominen hidastaa raitiovaunujen kulkua ? Raitiovaunut odottavat liikennevaloissa keskimäärin viisitoista prosenttia matka-ajastaan, HSL:n ja Helsingin kaupungin tutkimus kertoo. Suunnilleen yhtä suuri osuus matkaajasta menee siihen, että vaunut seisoivat pysäkeillä palvellen asiakkaita. Loput seitsemänkymmentä prosenttia ajasta kuluu pysäkkien välillä. Liikennevaloviiveiden osuus vaihtelee tutkimuksen mukaan paljon linjoittain. Joillakin linjoilla matka-ajoista kuluu liikennevaloissa jopa viidennes, toisilla vain kymmenesosa. Jo pelkästään suurimpia viiveitä lyhentämällä raitiovaunuliikenteestä tulisi selvästi nykyistä nopeampaa. Pysähdykset aiheuttavat hajontaa matka-aikoihin sen vuoksi, että viiveitä esiintyy linjojen eri ajosuunnissa eri valoissa. Matka-aikojen hajonta heikentää asiakkaan kokemusta joukkoliikenteen täsmällisyydestä, jos aikataulunmukaisesti alkanut matka päättyy joko myöhästymiseen tai saapumiseen perille etuajassa. Raitioliikenteen kehittämisohjelma tähtää entistä jouhevampaan matkantekoon HSL ja Helsinki mittasivat matka-aikoja yhdeksällä raitiolinjalla maalis-huhtikuussa 2017. Tutkimus oli osa raitioliikenteen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta entistä sujuvampaa ja täsmällisempää. Ohjelma tarjoaa toimenpidepolun tavoitteiden toteuttamiseksi. Se sisältää toimenpiteitä mm. liikennevaloetuuksien ja raitioliikenteen väylien parantamiseksi sekä liikenteen ylläpidon ja suunnittelun toimintatapojen kehittämiseksi. – Toimet ovat tarpeen, sillä raitiotieverkko laajenee tulevina vuosina huomattavasti, kun kantakaupunkiin rakennetaan uusia yhteyksiä, liikenne Laajasaloon alkaa ja pikaraitiotie 550 aloittaa”, joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty HSL:stä sanoo. ”Matkustajat saavat kasvavasta linjastosta suurimman hyödyn irti, kun liikennöinnin luotettavuus ja matkanopeus ovat korkealla tasolla. – Viiveiden vähentäminen myös säästää joukkoliikenteen kustannuksia, sillä kun liikenne on sujuvaa, raitiotieverkkoa voidaan laajentaa pienemmin vaunuinvestoinnein. Mahdollisuuksia säästää on myös muissa joukkoliikennemuodoissa, bussiliikenteessä jopa miljoonia euroja vuosittain, jos viiveitä saataisiin eliminoitua. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee raitioliikenteen kehittämisohjelmaa marraskuussa. aikaistaa: keltaisen pyörän kyytiin saattaa ensi kaudella päästä hyppäämään jo huhtikuussa. Lisäksi tällä hetkellä mietitään edellisen kauden perusteella, missä Espoon kokeilusta palautuvat pyöräasemat palvelevat parhaiten ja miten pyöräasemien täyttöasteita voitaisiin optimoida paremmin. – Tarkoitus on kehittää nykyistä järjestelmää palvelemaan käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Tämän vuoden opit kaupunkipyöräpalvelusta uudella suuremmalla asemaverkostolla pannaan käytäntöön ja hiotaan toimintaa entisestään, esimerkiksi tasataan asemien kapasiteettia kysynnän mukaan toteaa HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Myös palvelun käytettävyyttä ja digitaalisia sovelluksia kehitetään edelleen. – Toteutimme kesän aikana kaupunkipyörien digipalveluille käytettävyystutkimuksen, jonka pohjalta parannamme palvelua. Kaupunkipyörät ovat tulossa myös uuteen HSLmobiilisovellukseen, kertoo Tarja Jääskeläinen. Espoosta palautuu Helsinkiin ensi kaudelle kymmenen kaupunkipyöräasemaa. Kuva: HKL ? Suursuosion saavuttaneiden kaupunkipyörien kausi päättyy 31.10. Erityisen vilkasta pyörien käyttö on ollut metroasemien läheisyydessä ja työmatkaliikenteen huipputunteina. HKL selvittää ensi vuotta varten, voisiko kausi alkaa nykyistä aiemmin, mahdollisesti huhtikuussa. – Aivan mahtava määrä käyttäjiä ja tehtyjä matkoja! Viime vuonna koko kauden ostaneita oli reilu 10 000 ja tänä vuonna tavoitteet ylitettiin huimasti. Koko kauden käyttäjiksi rekisteröityi yli 34 000 polkijaa, iloitsee HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen Kun kaupunkipyöräpalvelu kolminkertaistui tänä vuonna edelliseen kauteen nähden ja pyöräasemia tuli sitä myötä myös hiljaisemmille alueille, odotettiin yksittäisellä pyörällä tehtyjen matkojen määrän laskevan. Toisin kuitenkin kävi. Yhtä pyörää kohden matkoja kertyi enimmillään yli 11 yhden päivän aikana. Viikkoennätys tehtiin elokuun ensimmäisellä viikolla, jolloin yhdellä pyörällä poljettiin 9,7 matkaa päivässä. Syksyisten kelien myötä pyöräilyinnostus odotetusti hieman laski ja yhdellä pyörällä poljettiin syyskuussa noin 6 matkaa päivässä ja lokakuun kahden ensimmäisen sadeviikon aikana noin 3 matkaa päivässä, mikä on linjassa muiden maailman kaupunkipyörämetropolien kanssa. Keskimääräinen ajomatka oli reilut kaksi kilometriä ja kesto noin 14 minuuttia. Kaupunkipyörät täydentävät joukkoliikenteen matkaketjua. HSL toteutti kaupunkipyörien käyttäjille syys-lokakuun vaihteessa nettikyselyn, johon saatiin vastauksia 7 940 vastaajalta. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista on joukkoliikenteellä ja pyörällä liikkuvia. Enemmistö käyttää kaupunkipyörää kuukausittain tai viikoittain, mutta noin viidennes noin kerran päivässä tai useammin. Lähes 80 prosenttia käyttää pyöriä vapaa-ajan matkoilla. Noin puolet polkee kaupunkipyörillä myös työja asiointimatkoja. Yli puolet kulkee usein osan matkasta kaupunkipyörillä ja osan joukkoliikenteellä. – Ei ollut yllätys, että kaupunkipyörä on korvannut etenkin kävely-, ratikkaja bussimatkoja, mutta jopa 14 prosentilla pyörä on korvannut auton. Se on hyvä tulos, kertoo HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Kaupunkipyörä on näppärä kulkumuoto ja noin 70 prosenttia kokee kaupunkipyöräilyn nopeuttavan matkantekoa. Osa kertoo saaneensa myös rahallisia säästöjä. Suurin osa vastaajista suosittelisi kaupunkipyöriä tutuilleen. Kyselyyn vastanneet kokivat pyörien käytön hinnoittelun olevan selkeä ja kohtuullinen. Käyttömaksuista on kertynyt HKL:lle tuloja yli miljoona euroa, mikä on ylittänyt odotukset huimasti. Kaupunkipyöräpalvelua kuitenkin kehitetään edelleen palvelun tilaajan HKL:n, asiakaskontakteista vastaavan HSL:n ja pyöräoperaattori CityBike Finlandin yhteistyönä. Selvitettävänä on muun muassa se, voisiko kautta Kaupunkipyörät jo olennainen osa joukkoliikennettä ? Kaupunginmuseon pikadeittitapahtumassa torstaina 16.11. voi etsiä ystäviä tai vipinää seksuaalisesta identiteetistään tai suuntautumisestaan riippumatta. Tapahtuma liittyy kaupunginmuseon Helsexinkinäyttelyyn, joka on avoinna 28.1.2018 asti. Helsingin kaupunginmuseo järjestää yhdessä Deittisirkuksen kanssa Ihminen–ihminen-pikadeittitapahtuman torstaina 16.11.2017 klo 18–19. Deittaillessaan osallistujat seksuaalisesta identiteetistään tai suuntautumisestaan riippumatta voivat kohdata uusia ihmisiä ja antaa heille joko ystävätai vipinä-lapun. Tapahtumaan ilmoittaudutaan ennakkoon sähköpostitse. Seksuaalivähemmistöjen tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä. Arviot vaihtelevat eri tutkimuksissa ja tilastoissa 5–15 % välillä väestöstä. – On hienoa, että pääsemme järjestämään tällaisen deittitapahtuman, jossa kohdataan ihmiset ihmisinä! Tutustumisesta voi seurata ystävyyttä tai sitten jotain enemmän, Deittisirkuksen Anna Uusiheimala kertoo. Ihminen–ihminen-pikadeittitapahtuma järjestetään Positiiviset pussaa -videon ensi-illan yhteydessä Helsingin kaupunginmuseossa. Videon julkistamistilaisuus on klo 17.30–18. Videon ovat tuottaneet Positiiviset ry ja Sexpo yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Videon tavoitteena on yhä suvaitsevaisemman ja yhdenvertaisemman Suomen saavuttaminen. Julkistamistilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta pikadeittitapahtumaan vaaditaan sitova ennakkovaraus sähköpostilla. Ilmoittaudu mukaan Ihminen–ihminenpikadeittitapahtumaan Tapahtuma on osallistujille maksuton, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon sähköpostitse. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.helsinginkaupunginmuseo.fi/ tapahtumat. Helsexinki-näyttely Helsingin kaupunginmuseossa Aleksanterinkatu 16 28.1.2018 asti Avoinna ma–pe 11–19, la–su 11–17 Aina vapaa pääsy Helsexinki-näyttely haastaa pohtimaan, kenellä on oikeus olla oma itsensä ja kuka saa äänensä kuuluviin. Kuva: Maija Astikainen Nuoripari Tuomiokirkon portailla vuonna 1960. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin R ööpeRin L ehti myös facebookissa
• 13 Viikot 45-46 • Nro 19 Iltapäivätreffeillä kaupunginmuseossa muistoja ja joulutunnelmaa ? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan tuttuun tapaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Marraskuussa kuunnellaan 50-luvun radio-ohjelmia ja pistäydytään 70-luvun baarissa. Joulukuussa tunnelmoidaan jouluaskarteluiden merkeissä. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Iltapäivätreffit marrasja joulukuussa Marraskuussa iltapäivätreffeillä käydään koulunpenkillä, kuunnellaan 50-luvun radio-ohjelmia, pistäydytään 70-luvun baarissa ja muistellaan Helsinkiä sateenkaarinäkökulmasta. Joulun alla siirrytään jouluaskarteluiden pariin, jolloin voit tehdä vaikka persoonallisen joulukortin museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Treffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. ke 8.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Baarielämää 70-luvulla Keskiolut vapautettiin myytäväksi elintarvikeliikkeissä ja kahviloissa 1969. Uusi laki toi katukuvaan ja lähiöihin keskiolutravintolat. Helsinkiin avattiin Richard’s Pub ja Annan Pub vuonna 1969. Brittityylinen Angleterre avautui vuonna 1976 Fredrikinkadulle. Pubit edustivat uutta anniskelukulttuuria, jossa ruokailu ei ollut pakollista, vaan paikat olivat juomista ja seurustelua varten. Tupakansavuisessa baarissa jukeboxi soi ja pajatso kutsui pelaamaan. Tervetuloa mukaan muistelemaan 70-luvun baarielämää! ke 15.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Radion taikaa Radio oli pitkään monen kodin tärkein media. Muistatko Markus-sedän lastenohjelmat tai Voitto Hellstenin juoksut Suomi–Ruotsimaaotteluissa? Entäpä Olavi Virran tai Vieno Kekkosen kuolemattomat laulutulkinnat? 1950-luvun malliin sisustettu koti on yksi kaupunginmuseon suosikkikohteista – tervetuloa mukaan kuuntelemaan aikakauden radio-ohjelmia ja kertomaan omista muistoistasi radion ääressä! ke 22.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Sateenkaari-Helsinki-muistelupaja Tule muistelemaan Helsinkiä sateenkaarivinkkelistä! Millainen kaupunki oli sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta ja miten heidän asiaansa edistettiin? Missä kokoonnuttiin ja millaisia tempauksia järjestettiin? Millaisia edistysaskeleita otettiin tasa-arvon tiellä? Paja toteutetaan Helsexinki-näyttelyn yhteydessä yhteistyössä Setan seniorityön kanssa. ke 29.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Joulu on jo ovella Kun oikein hyvissä ajoin aloittaa, ei joulu pääse yllättämään! Otamme Iltapäivätreffeillä varaslähdön jouluun ja askartelemme nostalgisia joulukortteja museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. ke 13.12. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Lahjat peittyi kääröihin Jouluvalmistelut etenevät ja on aika kääntää katse lahjoihin. Tällä kerralla painamme ja kuvioimme itse lahjapaperia ja -pusseja erilaisilla leimasimilla ja tekniikoilla. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. ke 20.12. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Hän lahjat antaa ja lahjat saa Joululahjoihin on hyvä laittaa pakettikortti, jotta ne löytävät juuri oikean kiltin ihmisen luo. Kokeilemme erilaisia tekniikoita pienten pakettikorttien valmistamiseen ja koristeluun. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. Millaista olikaan baarielämä 70-luvulla? Se selviää museon Iltapäivätreffeillä. Kuva: Maija Astikainen Helsingin valitut palat -näyttelyn 50-luvun kodissa kuunnellaan radiota ja jutustellaan radiomuistoista. Kuva: Maija Astikainen Luonnontieteellinen museo on koululaisten ykkösmuseo Liika lämpö vie rahat ja terveyden ? Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 2122 °C. Liian korkea sisäilman lämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita ja väsymystä. Liiallinen lämmittäminen kasvattaa nopeasti myös kustannuksia, sillä lämmönkulutus lisääntyy viisi prosenttia jokaista ylimääräistä lämpöastetta kohden. – Kustannussyistä liialliseen lämmittämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niillä paikkakunnilla, joilla kaukolämpöyhtiö perii talvella suurempaa energiamaksua kuin kesällä. Näitä paikkakuntia ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Vantaa, Lahti ja Kuopio sekä ensi vuoden alusta lähtien myös Espoo, kertoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy. Taloyhtiön kannattaa viestiä asukkaille lämmitykseen liittyvistä asioista ja kannustaa ottamaan ongelmatilanteissa yhteyttä isännöitsijään, huoltoyhtiöön tai taloyhtiön hallitukseen. Asuntojen ikkunat ja parvekkeiden ovet tulisi olla tiivistetty oikeaoppisesti ja ilmanvaihdon pitäisi toimia suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi korvausilmareittejä ei saa tukkia kovimmillakaan pakkasilla. Jos huoneistojen välillä on talviaikaan yli kahden asteen eroja huoneilman lämpötiloissa, patteriverkosto voi olla epätasapainossa. Silloin saattaa olla tarvetta ilmanvaihdon ja patteriverkoston perussäädölle. Tilanteen selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat aina LVI-alan ammattilaisille. Kiinteistöliiton Petri Pylsy kehottaa taloyhtiöiden hallituksia seuraamaan lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla. – Hallituksen on myös syytä reagoida nopeasti, jos seurannassa ilmenee jotakin poikkeavaa, Pylsy muistuttaa. Asukkaan omat lämmitysvinkit • Seuraa asuntosi huoneilman lämpötilaa. Hanki lämpömittari ja sijoita se etäälle esimerkiksi kylmistä ikkunapinnoista ja ulkoseinistä. • Jos tuuletat, tee se nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Muista kääntää patteritermostaatti kiinni tuuletuksen ajaksi. • Älä peitä termostaatilla varustettua patteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. • Jos vesikiertoisen patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Älä yritä korjata tilannetta itse, vaan ota yhteyttä taloyhtiöön ongelman ratkaisemiseksi. ? Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen museo ylsi vuoden 2016 museovertailussa kirkkaaseen kärkeen koululaisryhmien suosituimpana käyntikohteena. Museon opastukset ovat keskeinen osa Helsingin yliopiston tiedekasvatustyötä. Museovirasto kokoaa vuosittain katsauksen maamme museoiden tilasta. Tuoreen tilaston mukaan Luonnontieteellisessä museossa vieraili päiväkoti-, koululaisja opiskelijaryhmien mukana yli 65 000 lasta ja nuorta. Seuraavana tulivat Tampereen kaupungin historialliset museot reilulla 36 000 ja Suomen kansallismuseo noin 33 000 nuorella kävijällä. Taustalla osaava opaskunta Helsingin yliopiston budjettileikkaukset kohdistuivat raskaina myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen. – Jouduimme valitettavasti karsimaan näyttelytoiminnasta sekä henkilökuntaa että muita resursseja. Vaikeassa tilanteessa olemme kuitenkin pystyneet pitämään ovet avoinna ja tarjoamaan luontotietoa ja tutkimustuloksia yleisöä kiinnostavalla tavalla. Onkin upeaa, että näin moni kävijä löysi museoomme viime vuonna, toteaa Luomuksen johtaja Leif Schulman. – Olemme säästöistä huolimatta pystyneet panostamaan kouluja päiväkotiikäisten opastuksiin ja se tuottaa nyt hienoa tulosta, iloitsee myös suunnittelija Markku Liinamaa Luomuksesta. Liinamaa suunnittelee ja käsikirjoittaa museon opastukset yhdessä kollegansa Satu Joveron kanssa. He myös rekrytoivat ja kouluttavat oppaat Luomuksen opaspooliin. – Oppaamme ovat biologian tai lähitieteiden opiskelijoita, joten heillä on jo entuudestaan melkoisesti tietoa luonnosta ja sen prosesseista kuten evoluutiosta tai mannerlaattojen liikkeistä, Liinamaa kertoo. Yliopisto-opiskelijoiden asiantuntemuksen päälle on hyvä lähteä rakentamaan opastustaitoja. Omistautuneet oppaat ja asiakaspalveluhenkilökunta takaavat kouluja päiväkotiryhmille vierailun, joka elämysten ohella tarjoaa runsaasti tietoa esimerkiksi Suomen luonnosta, ilmastonmuutoksesta tai luonnon monimuotoisuudesta. Nämä kaikki sisältyvät Helsingin yliopiston strategiassaan painottamiin tutkimusaloihin 2017–2020. Kävijämäärä säilytettiin ennallaan Luonnontieteellisessä museossa vieraili viime vuonna yhteensä yli 167 000 kävijää. Luku on kutakuinkin sama kuin vuonna 2015. Luonnontieteellinen museo on osa Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta, joka puolestaan on Helsingin yliopiston erillislaitos. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Sinne voi lähteä omatoimiseikkailulle Museo TOP10 -tehtävävihon kanssa, valita fiilistely-oppaista esimerkiksi sen mukaan, onko uneton, kaipaako sinistä vai haluaako päteä, tai käydä tutustumassa varta vasten tiettyyn aiheeseen kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pohjoiseen luontoon. Museokahvilassa on maksutta näytillä Vuoden luontokuvat 3.12.2017 saakka. Luonnontieteellisen museon tapahtumassa pääsi itse testaamaan, paljonko hirven sarvi painaa (kuva: Laura Hiisivuori/Luomus)
• 14 Nro 19 • Viikot 45-46 Kuvataide Risto Kolanen Marraskuun kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Kampin ja Töölön galleriat tuovat piristystä marraskaamoksen keskelle. Horisontti ja Cohen Perinteisen ja maineikkaan Palace Hotellin johtaja Elvi Rangell vaihtoi radikaalisti alaa. Hän opiskeli kuvataiteilijaksi ja aloitti aktiivisen näyttelytoiminnan. Horisontaaliset öljyvärimaalaukset huokuvat hiljaisuutta ja harmoniaa Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Avajaisissa tervehdyspuheen piti Lenita Airisto. Hänen energiansa riitti kuvien ottoon vieraista järjestelmäkameralla, jotta ystävälle jää kauniita muistoja. ”Horizons” – näyttelyssä kohtaa kaksi asiaa: – Horisontti edustaa minulle vapautta ja ikuista kaipausta jotakin saavuttamatonta kohti. Sinne ei koskaan pääse, jos ei ole kiinnekohtaa, mitä kohti saavuttaa. Takaisin ei silti voi palata. Toinen asia on Leonard Cohen. Kuuntelen hänen musiikkiaan maalatessani ja haluaisin maalata niin kuin hän laulaa. Vähäeleisesti ja ilman melua. Ensin on tunne, että tässä ei ole mitään. Mutta kun sille antaa aikaa, huomaa että siinä on vaikka mitä. Oma tulkinta on tärkein. Pitää olla avoin, hän sanoo. Kivet kertovat Brasiliasta asti Taiteilija Eva Rossi-Kivimäen näyttely ”Kivet kertovat” on esillä Taidesalonki Piirtossa, Uudenmaankatu 7. Nimi viittaa teoksissa käytettyihin materiaaleihin, joista valtaosa on taiteilijan nykyisessä kotimaassa Brasiliassa esiintyviä puolijalokiviä ja mineraaleja. Varta vasten sinivalkoisilla kivillä hän haluaa kunnioittaa synnyinmaansa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Uusimmat teokset ovat matkanneet pitkän tien taiteilijan kodista maatilalta sademetsien keskeltä . Tammikuussa RossiKivimäki edustaa Brasiliaa, Rooman biennaaleissa Piirto on tehnyt Rossi-Kivimäen kanssa yhteistyötä vuodesta 2004. Nyt avautuva näyttely on jo kuudes ja matka jatkuu. Samassa salongissa oli vuonna 2005 lyijylasitekniikkaa, jonka hän oppi Miamissa. Azulejoja Portugalista Lissabonilainen Teresa Cortez toi azulejoja Galleria Mondon, Museokatu 25, näyttelyyn. Ne ovat kaakelitai tiililaattoja, jotka ovat joko maalattuja keraamisia maalauksia tai reliefejä, joiden aihepiirit voivat olla historiallisia, maisemallisia ja eläintai ihmishahmoja. Tyylisuunnallisesti azulejot sijoittuvat naturalismin, naivismin ja jopa surrealismin maailmaan. Portugalilaiset ovat vuosisatojen ajan koristaneet ja päällystäneet niillä jalkakäytäviä, kirkkoja, palatseja ja kotitalojaan. Azulejoiksi kutsutut laatat tulivat arabivalloittajien mukana 1200-luvulla Iberian niemimaan rakennuksiin. Arabiankielessä ”az-zulayj” tarkoittaa ”kiiltävää laattaa tai kiveä”. Cortez haluaa teoksillaan kuvata keraamikkona ja maalarina Välimeren kansojen piirteitä ja kulttuuria. Perinteinen taide yllättää värimaailmansa kauneudella. Nuoremman sukupolven taiteilijat ovat yhtä kiinnostuneita azulejojen luomisesta kuin edellisetkin, hän kertoo. Sikojen valtio on lähellä Tapio Tuomisen näyttely Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa koostuu pienehköistä öljyvärimaalauksista, joiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan lukea samaan tapaan kuin absurdia sarjakuvaa. Sen tulkitseminen voidaan aloittaa mielivaltaisesti mistä maalauksesta tahansa ja myös lukusuunta voi vaihdella täysin katsojan mielen mukaan. Näinhän ei voi sarjakuvia lukea. Osassa maalauksia on sulkumerkkejä ja puhekuplia. Hän teki vastaavanlaisia teoksia aiemmin myös paperille. Kyseessä on taiteilijan neljäs näyttely, jonka teemana ovat Platonin ”Sikojen valtion” tapahtumat. Narrien laivasa laivuri on aina se, joka muita vahvempana saa peräsimen haltuunsa. Hän kuulee ja näkee sangen huonosti, eikä hänellä ole juurikaan tietoa merenkulusta. Hänen ja muiden laivamiesten kesken vallitsee ikuinen taistelu siitä, kuka laivaa ohjaa. – Ovatko Sikojen valtio tai Narrien laiva oman aikamme valtioihin verrattuna kovinkaan erilaisia? , taiteilija kysyy. Modernismi löytyy uudelleen Alvar Gullichsenin uusimmat teokset Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, liittyvät suoraan kulttuurienvälisten visuaalisten mallien kuvastoon. Hänelle monimutkaiset geometriset kuviot ovat kuin salaperäisiä polkuja ihmiskunnan tietoisuuteen eri aikakausilla ja eri kulttuureissa. Taitelijan löytöretki näkyy selvästi hänen tuoreissa, suurikokoisissa maalauksissaan. Gullichsen myöntää maalaustensa skandinaavisuuden, ja toteaa: – Löysin tavallaan modernismin uudelleen näiden maalausten myötä. En ikinä yrittäisi matkia modernismia, mutta jotenkin se on minulla veressä. Yhteisiä töitä Klaus Nyqvistin kanssa ovat olleet helsinkiläisen musiikkiklubi LeBonkin sisustus (2010) ja Porin kaupunginteatterin Maire-näytelmän lavastus (2012). Nainen, Kuolema ja kissa Tini Sauvon piirrokset Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19, ovat syntyneet vuosien, jopa vuosikymmenten kuluessa päiväkirjan sivuille yön tunteina, kun mieli vaeltaa vapaasti ja kynä seuraa sen liikkeitä. Eukko, Kuoleman henkilöitymä ja naisen alituinen seuralainen, käy ajan mittaan yhä tutummaksi. Kohtaamiset ovat intiimejä. Kissalla on todellinen esikuva, Kotilainen nimeltään. – Koska en halua irrottaa kuvia kirjoista, joiden sisältöön ne liittyvät, olen skannannut piirrokset ja käsitellyt niitä mm. viivaa terävöittämällä. Olen tulostanut kuvat akvarellipaperille ja värittänyt niitä keveästi. Päiväyksessä on sekä alkuperäisen piirroksen syntyaika että teoksen valmistumisvuosi. Samat aiheet toistuvat myös muutamissa paperimassaja rautalankaveistoksissa. Suomaalainen tekee tupasvillasta vaatteita – Vajota suohon ja nousta suosta ovat varmaan suomalaiselle – suomaalaiselle – tuttuja kielikuvia. Maassa, jonka pinta-alasta noin kolmannes oli alun perin suota, ei olla koskaan kaukana suosta – ei edes Helsingissä, jossa on vielä monia suohon viittaavia paikannimiä, Papu Pirtola kertoo. Hän sai tietää soilla kasvavan tupasvillan tuottavan turvekuitua, josta voi tehdä lankaa, ja siitä taas lämpöä ja hyvää oloa tuottavia vaatteita. Papu Galleria, Mariankatu 24, näyttää Pirtolan ja hänen poikansa Arhipan töitä. Turvelangan kehrääminen ja sen neulominen ja kutominen olivat aluksi välineitä – Kun opin huovuttamaan, koin, että se on minun juttuni. Olen tehnyt suuria ja pieniä huopia sekä käyttötekstiileiksi että taideteoksiksi ja pitänyt monia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Maalaus haastaa valokuvaa Maaria Märkälä on ansioitunut abstratien maalausten tekijä, joiden taustalla on luontokokemuksia, näkemys maisemasta ja voimakasa ajan ja paikan läsnäolosta. Taiteilija sanoo itse: – Olen saanut pitkän vankeuden jälkeen juopua vapaudesta, halitoitua öistä ja päivistä. Olen tehnyt työtä maailman tärkeimmän asian – maalauksen – parissa puistossa, alppiruusujen kukkiessa kauneimmillaan. Olen ahkeroinut itseni hermoromahduksen partaalle, ja vältyttyäni siltä, olen ehkä maamme tai maanosamme onnellisin taiteilija. K a n s a i n v ä l i n e n AVA galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, esittelee maalaussarjaa, jota hallitsevat vihreän ja valkoisella taitetun punaisen sävyt. Uusi aluevaltaus on sarja valokuvia, jotka taiteilija ”on tuhonnut”. Teollisuusmaisemakuvien ympärille on maalattu ja piirretty. Alkuperäinen kuva vaivoin erottuu. Ne ovat kuin ”kriittinen kommentti valokuvan vallasta, huudahdus maalauksen puolesta”, Veikko Halmetoja arvioi. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Elvi Rangell ja teoksensa Happiness and Serenity Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Eva Rossi-Kivimäki on käsitellyt kiviä taiten ja loihtinut kauniita tauluja ja veistoksia, kuten Valtameren laulu – teoksesta voi todeta. Kuva: Raimo Granberg. Portugalilainen Teresa Cortez esittää Galleria Mondossa azulejoja, keraamisia maalauksia ja reliefejä, tässä yhdessä Woman with dove´s eyes (keramiikkaa). Kuva: Raimo Granberg. Galleria Katariinan Studiossa on runsas seinällinen sikamaisia teoksia, jotka on tehty akryylillä ja öljyllä kankaalle. Tapio Tuominen Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Tini Sauvo on viime vuosina tehnyt paljon sekatekniikkaveistoksia. Taiteilija ja teoksensa Hallatar Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg Alvar Gullichsen tuo esille Galleria Heinoon todella suuria geometrisia teoksiaan, kuvassa Gopi Highlife 3 (osa teosta, akryyli kankaalle, 2016). Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 45-46 • Nro 19 I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € • Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Koulutus Seuraava lehti ilmestyy 22.11. Aineistot 16.11. mennessä. Linnanmäki matkalla Suomen parhaaksi työpaikaksi Linnanmäen hupimestarit. ? Linnanmäen Huvipuistolla on suuri tavoite tulla Suomen parhaaksi työpaikaksi. Ensimmäinen etappi matkalla saavutettiin, kun huvipuisto sai Great Place to Work® -sertifikaatin globaalien standardien mukaisessa Trust Index © -henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä. Tutkimuksessa selvitettiin organisaation luottamuksen, ylpeyden ja yhteishengen toteutumisen kaikkien työntekijöiden keskuudessa. Lasten Päivän Säätiössä on tehty suunnitelmallista työtä työhuvinvoinnin edistämiseksi ja edistymistä on seurattu vuosittain henkilöstön työtyytyväisyyskyselyllä. Tänä vuonna kyselyyn vastasivat vakituisen henkilökunnan lisäksi myös ensimmäistä kertaa Linnanmäen kausityöntekijät. – Oma haaveeni on, että Linnanmäki on jonain päivänä Suomen paras työpaikka. Olemme jo nyt saavuttaneet loistavan tilanteen ja Great Place to Work® -sertifikaatti on todiste siitä. Työtyytyväisyyskyselyssä vahvuuksiksemme ovat nousseet vahva yhteishenki sekä ylpeys omasta työpaikasta sekä tärkeästä missiostamme lastensuojelutyön hyväksi, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Great Place to Work® -sertifikaatti myönnetään organisaatioille, joissa vähintään seitsemän kymmenestä vastaajasta kokee, että kyseessä on erittäin hyvä työpaikka. Lasten Päivän Säätiöllä luku täyttyi helposti, osoittaen työntekijöiden viihtyvän hyvin ja olevan ylpeitä työpaikastaan. – Olemme erittäin suuri nuorten työllistäjä ja haluamme olla myös heille hauskin työpaikka ikinä. Uskomme siihen, että vain innostuneina ja sitoutuneina voimme tuottaa ainutlaatuisia asiakaskohtaamisia, jotka ovat huvipuiston onnistumisen yksi tärkeimmistä edellytyksistä, Linnanmäen henkilöstöjohtaja Elina Örthén sanoo. Great Place to Work® Finlandin myöntämä sertifikaatti on voimassa elokuun 2018 loppuun.
• 16 Nro 19 • Viikot 45-46 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us