• Viikot 19-20 – Nro 8/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi Exuviance Ihonhoito 2 vuotta 14.5 2+1 Exuviance ja Jane Iredale -tuotteet 2+1 Saat kolmannen lahjaksi Vieraana Tanssii tähtien kanssa, Kaunis elämä -meikkitaiteilija Ilkka Ruotsalainen sekä Hydrafacial-asiantuntija. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 • timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Hoito ja meikki 80 € (norm. 180 €) BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme myös kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Hämeentie 7, Hakaniemi Kauppalantie 4, Etelä-Haaga Toimipisteemme: EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tervetuloa Ihopisteeseen, Allergiataloon! Luomitarkastus 25€ UVB ja SUP valohoidoista juhlavuoden tarjous -10 % valohoidoista ja lisäetuna Allergia-, ihoja astmaliiton jäsenille -20% Tule silloin kun sinulle sopii, myös lauantaisin. Varaa aika numerosta 050 597 1363 Paciuksenkatu 19, Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 64 m2 PUNAVUORI PT 127 m2 Pakila Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi 2 h, k, kph, aula Pursimiehenkatu 21 A Mh. 479.435,90 € Vmh. 498.000 € 4 h, avok, mediahuone, kph, sauna, wc x 2 Elontie 7 A Mh. 599.000 € VMH. 606.875 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 50 m2 ETU-Töölö Elina Pojanluoma 0400 596 899 elina.pojanluoma@crape.fi 2 h, avok, KPH, vh Mannerheimintie 36 B Mh. 381.866,35 € Vmh. 389.000 € Tomi Kahila 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi KT 41 m2 Kamppi Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi 1 h, k, kph, sauna, parveke Urho Kekkosen katu 3 Mh./Vmh. 498.000 € ilmestyy 5.6. Varmista paikkasi ja soita! Aineistot viimeistään tiistaina 28.5. Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Kesälehti RÖÖPERIN LEHDEN
• 2 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari (Määräaikainen tilaus.) KS 20 19 B 2/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA ALTTARITAULUT Abstraktin taiteen mestari FRANTIŠEK KUPKA TAIDELAINAAMO tukee taiteilijan työtä Turku pursuaa taidetta ja historiaa TYYLISUUNNAT: Rokokoo Kosket vaalivat emalimuistoja merkittävää taidetta ROOMA antiikin historian harrastajan paratiisi KOIRA Meidän 2/2019 7,00 RO TU ES ITT ELY SSÄ HOLLANNIN PA IM EN KO IR A Presidenttien koirat Tusse vartioi Kultarantaa Levin huskyt elokuvatähtiä! Superviikonloput tulevat Lomalle näyttelyyn Veijariklubilla opetellaan keskittymään Nose work: Rohkeutta haistelemalla Hanki koiralle suojaus Punkkikausi alkoi r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) 22 00 (norm. 43€) 12kk määräaikainen tilaus tarjous Antiikin ja taiteen ystäville Kaikki mitä olet halunnut tietää koirista! 22 00 (norm. 43€) 12kk määräaikainen tilaus tarjous Tilaa omasi ja nauti! Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019B
• 15. vuosikerta – nro 8 Viikot 19-20/2019 Ajankohtaista Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 177 uutta virkaa H elsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.4. perustaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle yhteensä uutta 177 virkaa. Viroista 125 on luokanopettajan virkoja, 20 erityisluokanopettajan virkaa ja 22 erityisopettajan virkaa. Uusiin tehtäviin kuului myös 10 apulaisrehtorin virkaa. Helsinki tarvitsee lisää opettajan paikkoja, koska perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa suomenkielisessä perusopetuksessa noin 1 100 oppilaalla ja ruotsinkielisessä opetuksessa noin 140 oppilaalla vuosittain vuoteen 2022 asti. Lisäksi tuntiopettajuuksia korvataan viroilla opettajatilanteen vakiinnuttamiseksi ja opettajien saatavuuden edistämiseksi. Koulujen johtamistyötä kehitetään Helsingissä kaupunkistrategian mukaisesti. Kasvatuksen ja koulutuksen vuoden 2019 talousarvioon sisältyy määräraha kyseisille viroille. Aalto-yliopisto Töölön juhlasali. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski. Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus remonttiin Helsingin Töölössä sijaitseva ikoninen rakennus remontoidaan ja se saa uuden nimen T öölöläinen merkkirakennus peruskorjataan ja uudistetaan Kauppakorkeakoulun toiminnan siirryttyä Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen helmikuussa 2019. Uuden elämän myötä rakennus saa nimen Aalto-yliopisto Töölö. – Meille on tärkeää säilyttää kiinteistön henki ja samalla tarjota monipuolisia tiloja myös tulevaisuuden käyttötarpeisiin. Remontin jälkeen rakennukseen tulee muun muassa Aalto-yliopiston ja yhteistyökumppaneiden kohtaamispaikka sekä kaikkia kaupunkilaisia palveleva korkeatasoinen ravintola, sanoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi. Sivut 8-9 Siirtyminen uusiin vyöhykkeisiin eteni suunnitelmien mukaan Uusien vyöhykkeiden käyttöönotto sujui suunnitellusti. S iirtyminen uuteen aikaan alkoi aamuvarhaisella 27.4. HSL-sovellus, Reittiopas, kortinlukijat, kuljettajan lipunmyyntilaitteet sekä pienet kertalippuautomaatit siirtyivät uusiin vyöhykkeisiin aamuvarhaisella klo 4.30. Jo ennakkoon oli tiedossa, että aivan kaikki kortinlukijat eivät päivity heti klo 4.30, joten vielä tänään liikenteessä on ollut yksittäisiä lukijoita vanhoilla vyöhykkeillä, mutta nyt jo likipitäen kaikki lukijat myyvät lippuja uusille vyöhykkeille. Kortinlukijalta arvotai lisävyöhykelippua ostettaessa valitaan kaikki ne kirjaimet eli vyöhykkeet, joiden kautta matka kulkee. Sen jälkeen lippu maksetaan näyttämällä HSL-korttia lukijalle. Lisävyöhykelippu on edullinen tapa laajentaa kausilipun matkustusaluetta, sillä lukija veloittaa vain lisävyöhykelipun hinnan. Esimerkiksi jos kortilla on voimassa oleva AB-kausilippu, matka lentokentälle C-vyöhykkeelle maksaa 2,50 euroa. HSL-sovelluksella on ostettu ensimmäisenä vyöhykepäivänä tavanomaista lauantaita enemmän lippuja: puoleen päivään mennessä lippuja on myyty yli 17 000. Arvolippuja on ostettu 19 000 ja kertalippujakin 3 000. Myös uusi 70 vuotta täyttäneiden lippu on ollut suosittu heti ensimmäisenä päivänä: niitä on myyty kolmen ensimmäisen käyttötunnin aikana klo 9–12 noin 1 700. Lipunmyyntijärjestelmien päivittäminen uusiin vyöhykkeisiin päättyy suunnitellusti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sunnuntaina HSL-kortteja voi ladata ja lippuja uusille vyöhykkeille ostaa kaikista myyntipisteistä ja automaateista. Selkäreppulaserkeilauksella kerättyä 3D-pistepilveä Helsingin kauppahallin ympäristöstä. Kuva: MML, Antero Kukko Kun kulttuurikohde tuhoutuu – 3D-digiarkisto apuun A alto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen tutkijat ovat mallintaneet tällä vuosituhannella jo lähes sata merkittävää kulttuurikohdetta. Suomi on maailman huippua 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottamisessa ja käsittelyssä. 15. huhtikuuta Notre Damessa raivonnut tulipalo muistutti jälleen maailmaa kulttuurikohteita vaanivista uhkista. Myös Suomessa arvokasta kulttuuriperintöä on tuhoutunut esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon, Kiihtelysvaaran, Ylivieskan ja Tyrvään kirkkojen tulipaloissa, vaikka 80-luvulla aloitettu tulitöiden turvallisuuskoulutus on merkittävästi pienentänyt suurpalojen määrää. – Arkistointikelpoisen, 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottaminen ja käsittelyosaaminen ovat Suomessa maailman huippua, kertoo Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston professori Antero Kukko. Sivu 12 Ulkoilmakonsertit elävöittävät, lieveilmiöt häiritsevät Sivut 8-9
• 4 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 Kannanotto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8/2019 Helsingin työpaikkamäärä kasvoi viime vuonna H elsingin työmarkkinoilla elettiin vuonna 2018 myötätuulessa. Helsingin työpaikkamäärä kasvoi kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna eli yhteensä 434 400:aan. Helsingin seudulla työssä käyvien määrä kasvoi lähes kolmella prosentilla ja työpaikkoja oli kaikkiaan 800 100. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Vuonna 2018 työpaikkamäärä kasvoi Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän toimialalla. Myös ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä terveysja sosiaalipalveluihin syntyi lisää työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkamäärä sen sijaan aleni Helsingissä edelleen. Vuodesta 2010 Helsingin työpaikkamäärä on kasvanut lähes seitsemällä prosentilla. Samalla informaatioja viestintäala on ohittanut työpaikkamäärässä kaupan alan. Vuonna 2018 Helsingin työllisyysaste oli 74,0 prosenttia, Helsingin seudun työllisyysaste oli 74,3 prosenttia ja Suomen työllisyysaste oli 71,7 prosenttia. Vuonna 2018 työllisyysasteet kohosivat Helsingissä ja Helsingin seudulla reilusti. Työllisyysaste on laskettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista 15–64-vuotiaasta väestöstä. Helsingin työllisten ammattirakenteessa korostuu korkea asiantuntijuus. 30 prosenttia kaikista helsinkiläisistä työskentelee erityisasiantuntijoiden ammateissa. Kaikista ammattiryhmistä erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2016 eniten eli 14 prosentilla. Asiantuntijoiden sekä palveluja myyntityöntekijöiden määrät säilyivät ennallaan. Sen sijaan toimistotyöntekijöiden määrä on pienentynyt 2010-luvulla 25 prosentilla ja prosessityöntekijöiden 10 prosentilla. Vuonna 2017 työttömien määrä pieneni Helsingissä vauhdilla, mutta vuoden 2018 aikana työttömyyden vähenemisen vauhti hidastui. Vuoden 2018 joulukuussa Helsingissä oli 31 800 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 11 030. Puolet heistä oli ollut yhtä jaksoisesti työttömänä vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne on yli 50-vuotiailla varsin monipuolinen. Kaksi viidesosaa heistä kuului johtajien, erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Palveluja myyntityöntekijäitä oli 13 prosenttia ja toimistoja asiakaspalvelu-, sekä rakennusalan työntekijöiden osuudet olivat kunkin 10 prosenttia. Nuorten työttömien määrä aleni vuonna 2018 muita ikäryhmiä nopeammin. Vuoden 2018 lopussa Helsingissä oli 5 960 alle 30-vuotiasta työtöntä. Heistä joka kymmenes oli pitkäaikaistyötön. Nuorten kohdalla pitkäaikaistyöttömiksi ovat päätyneet erityisesti henkilöt, joilla ei ole edellistä ammattia tai ammatillista koulutusta. Heitä oli vuonna 2018 jopa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ovat suuntaa antavia ja perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Helsingin Talouspoliittinen Kansallisseuran kannanotto liikennepolitiikan ongelmista ? Helsingin liikennepolitiikka vaikuttaa paitsi pääkaupunkiseudun myös koko Suomen liikenteen palvelu ja kilpailukykyyn. Harjoitettu liikennepolitiikka on synnyttänyt liikenne ongelmia, jotka ovat haitallisia sekä asukkaille että elinkeinoelämälle. Helsingin tulisi luopua itsekkäästä politii kasta ja huomioida koko metropolialueen edut ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Nykymenolla erityisesti kantakaupungissa toimivat yritykset hakeutuvat Helsingistä naapuri kau punkeihin toimivimpien liikenneyhteyksien varrelle. Metropolialueen asukkaille on järkevämpää käydä töissä ja ostoksilla sekä viettää vapaa-aikaa kantakaupungin ulkopuolella. Pako kaupungista vaikuttaa keskustan elinkeinotoimintaan ja samalla epäedullisesti kaupungin verotuloihin. Yksilöllisen liikkumisen tarve ei vähene, vaikka muutokset yritysten ja kaupunkilaisten toiminnassa sitä vähentävät. Toisaalta väestön sekä kuljetusten kasvu lisäävät sitä. Helsinkiläisillä, kuten muil lakin kansalaisilla, on tarve mm. hoitaa työasioitaan, käydä ostoksilla, kuljettaa lapsia, vanhuksia ja liikuntavammaisia sekä liikkua vapaa-aikanaan perheen ja ystävien kanssa. Joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn perustuva liikenneympäristö ei ratkaise läheskään kaikkia näitä tarpeita. Kaupunkilaisten tavanomaista toimintaa ei pidä tahallisesti vaikeuttaa. Pyöräily ei voi nousta väestön pääosan ympärivuotiseksi liikennemuodoksi. Kustannusmielessä on huomioitava sääja vuodenaikavaihtelu, polkupyöräily tarvitsee rinnalleen vaihtoehtoisen joukkoliikennekapasiteetin. Valtakunnallisesti tärkeät tavarakuljetukset kulkevat kumipyörillä pääkaupunkiseudun poikki. Satamista vain Vuosaaren satamalla on kelvolliset maaliikenneyhteydet. Helsingin sisäinen jakelu liikenne sekä kaupungin huolto toimii yhä huonommin, kuljetusajat pidentyvät, kustan nukset kasvavat, tuotteiden hinnat nousevat ja Helsingin kilpailukyky heikkenee. Yleiskaavan mukaiset mittavat raideliikennehankkeet ja muut raideliikenteeseen suunnitellut investoinnit nostaisivat veroäyrin hintaa ja kun raiteille haalitaan väkeä laajalta alueelta lakkauttamalla suoria bussiyhteyksiä matka-ajat pitenevät. Todettakoon samalla että tähän mennessä toteutetut raideliikennehankkeet ovat järjestään tulleet luvattua kalliimmiksi. Ympäristön kannalta nopeampi ja halvempi tapa on panostaa kaasuja sähkökäyttöisiin linja-autoihin. Ympäristötavoitteiden saavuttamista eivät edistä autoliikenteen tahallinen ruuhkauttaminen ajoratoja kaventamalla, ulosmenoväyliä bulevardisoimalla tai hitaasti etenevillä katutöillä. Helsingin liikennesuunnittelijoiden ja eräiden kunnallispolitiikkojen piirissä on suuri halu saada voimaan ns.ruuhkamaksut, joilla pyritään vähentämään lähinnä työmatkoihin liittyvää henkilöautoliikennettä mutta ennen kaikkea saamaan varoja yhä kalliimmaksi muodostuvan laajan joukkoliikenteen ylläpitoon. Tätä perustellaan toisaalta päästöjen ja toisaalta ruuhkien vähentämisellä. Helsingin keskustan ajoittaiset ruuhkat ovat kuitenkin pitkälti autovihamielisen liikennesuunnittelun tulosta. Todelliset ruuhkat ovat pitkäaikaisten työmaiden ohella kehä I :llä, jonka kapasiteetti on liikennemääriin nähden aivan liian pieni, minkä ohella joukkoliikenne itälänsisuunnassa on vaatimattomalla tasolla. Todettakoon, että mahdollinen ruuhkamaksu olisi vero, josta päättäminen kuuluu valtion päätösvaltaan. Vastaavasti tuotto kuuluu valtiolle. Ruuhkamaksu vaarantaisi rajan sisäpuolelle jäävän alueen keskusten toimivuutta, kun toisaalta tavaroiden kuljettamisesta liikkeisiin aiheutuvat kustannukset nousevat ja toisaalta ostovoimaiset asiakkaat vähenevät kaupankäynnin siirtyessä tullialueen ulkopuolella oleviin ja sinne rakennettaviin ostoskeskuksiin. Ihmiset liikkuisivat entistä pitempiä matkoja juuri em. ostoskeskuksiin – näin maksut, joiden toivotaan vähentävän liikenteen päästöjä, tosiasiassa lisäisivät niitä. Kaupungin keskustan elinkeinoelämän ohella mahdollisista ruuhkamaksuista kärsisivät erityisesti lapsiperheet – lasten vieminen esim. päiväkotiin tai harrastuksiin ei juuri onnistu linja-autolla. Raskaimmin maksu kohdistuisi niihin lapsiperheisiin, jotka haluavat asua luonnonläheisesti pientaloalueella sekä niihin asukkaisiin ja yrityksiin, joiden toiminta edellyttää toistuvaa siirtymistä tullirajan yli. Helsingissä käydään töissä sitä laajalti ympäröivältä alueelta, jolla ei ole palvelukykyistä joukkoliikennettä. Ruuhkamaksu merkitsisi työmatkakustannusten nousua ja olisi lisäksi käytännössä epäsosiaalinen, koska se tasaverona kohdistuisi kipeimmin vähävaraisiin. Ehdotukset Helsingin liikennepolitiikan uudelleensuuntaamiseksi: 1) Liikennepolitiikalla on lyhennettävä matka-aikoja Liikennesuunnittelussa on kiinnitettävä vakavaa huomiota matka-aikojen lyhen tä miseen. Sujuva liikenne on myös ilmaston kannalta eduksi, koska pakokaasupäästöt ovat jotakuinkin samat auton seisoessa ruuhkassa tai sen liikkuessa. Sujuvan liikenteen päästöt ovat puolta pienemmät ruuhkaiseen verrattuna. 2) Liikennepolitiikalla on vähennettävä ruuhkia Mahdollisuudet uusiin liikenneinvestointeihin ovat rajalliset. Liiken teen ohjauksen järkevöit täminen, jossa liikennevalot ajoitetaan sujuvaa ajoneuvoliikennettä silmällä pitäen, olisi nopein, ilmainen, tulokseltaan positiivinen ratkaisu. Liikennevirran olisi sallittava kulkea katkea mattomana nykyistä pidemmän aikaa. Liikenteen sujuvoittamiseksi on luotava tehok kaampia väyläjärjestelyjä. 3) Maanalainen kokoojakatu on ratkaisu moneen liikenneongelmaan Keskustan maanalainen kokoojakatu on toteutettava. Se nopeuttaisi liikennettä, vähentäisi maanpääl listä autoliikennettä ja laskisi kustannuksia. Se lisäisi keskusta-alueen vetovoimaa ja mah dol lis taisi kävelykeskustan laajentamisen. 4) Asuntorakentamisessa on huomioitava liikenneverkon kapasiteetti Asemakaavan ehdoksi on asetettava toimiva liikennejärjestely siten, että ehtoa ei voi kiertää epärealistisilla oletuksilla. Jätkäsaaren ja siihen liittyvän Ruoholahden liikenne on esimerkki epäonnistumisesta. Ongelmallisia uudiskohteita ovat myös Hernesaari sekä Kalasatama. Liikenteelle on löydettävä toimiva ratkaisu, Hernesaaren osalta ratkaisut on toteutettava ennen rakentamista. 5) Markkinaehtoinen pysäköinti Helsinki kaavailee kaavamääräyksissä luopumista autopaikkanormeista ja siirtymistä mark ki naehtoisesti järjestettyyn pysäköintiin. Muutos ei saa toteutuessaan johtaa siihen, että kaavoista poistuvat vapaaehtoisesti toteutettavia pintapysäköintipaikkoja, parkkihalleja ja pysäköintilaitoksia koskevat rakennusalat. 6) Helsingin tuloteiden bulevardisointia tarkoittavat suunnitelmat Toimivien moottoriteiden purkaminen on kallista ja lisäksi liikenne jär jes telmän toimivuuden, liikenneturvallisuuden, asukkaiden ja päästöjen kannalta huono ratkaisu. Moottoritiet ovat lisäksi valtion omistamia. Moottoritie on turvallisin liikenneväylävaihto ehto. 7) Lentoaseman saavutettavuus Lentoaseman matkustajamäärä sekä lentorahti kasvavat jatkuvasti. Tampereen, Helsinki-Vantaan ja Helsingin keskustan välinen todellinen lentorata tarvitaan, mutta Rautatieyhteys lento asemalle palvelee vain henkilömatkustajia, lentorahti on suurelta osin kuitenkin hoidettava kumipyörillä. Julkinen liikenne ei myöskään sovellu kaikille matkustajille, Suomen vilkkain taksiasema onkin lentoase malla. Mäkelänkadun ja Hämeentien liikennesuunnitelmat vaikeuttavat liikkumista kaupungin keskusta-alueelle entisestään. Hämeentieltä siirtyvä autoliikenne vaarantaa lisäksi Sörnäisten rantatien toimivuuden. 8) Länsimetron kapasiteetti ei riitä pitkällä aikavälillä Metron kapasiteettia supistettiin suunnitellusta lyhentämällä laitureita ja luopumalla auto mati soin nista. Voimakas asuntorakentaminen eteläisessä Espoossa luo lisäpaineita. Matkus tajien ohjaaminen metron käyttäjiksi on samalla useissa tapauksissa merkinnyt keskustaan suuntautuvien matkojen matka-aikojen olennaista pidentymistä. Lauttasaaren ja Espoon suunnan suoria bussiyhteyksiä keskustaan on palautettava. 9) Kehä II:sta tulisi jatkaa Hämeenlinnantielle Kehä II:n jatkaminen keventäisi Kehä I:n liikennettä. Pääkaupunkiseudun liikenteen toimi vuus on vahvasti Kehä I:n varassa ja sen lisääntyvä ruuhkautuminen on erityisen huoles tuttavaa. Osa liikenteestä valuu Helsingin katuverkolle. 10) Katuverkon korjausja kaapelointitöihin saatava järkeä liikkumisen ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi Korjaustöiden systemaattisella ja logistiikkaan keskittyvällä suunnittelulla tulee tehostaa ja nopeuttaa katuverkossa tehtäviä korjaustöitä. Teleja muut vastaavat operaattorit on velvoitettava ajoittamaan maanalaisten kaapeliensa asennukset yhtaikaa suurempien korjaustöiden yhteydessä tai katuverkkoon jo asennet tuihin valmiisiin kaapeliputkiin, jotta vältytään liikennettä ja liikkumista vaikeuttavilta peräk käi siltä, usein juuri peruskorjattujen katujen aukaisuilta. 11. Ruuhkamaksut Ruuhkamaksu ei olisi Helsingin etujen mukainen. Suomenlinnasta kiinnostuneet museopäivänä linnoitukseen vapaaehtoisiksi S uomenlinna on nyt mahdollista kokea uudella tavalla, kun linnoituksen omaan Museopäivään pääsee tekemään vapaaehtoistyötä. Nyt toteutettava vapaaehtoistyön mahdollisuus on uusi tapa osallistua Suomenlinnan maailmanperintökohteen säilyttämiseen. Museopäivän aikana vapaaehtoiset pääsevät ohjaamaan kävijöitä ja kertomaan Suomenlinnan palveluista kotimaisille ja kansainvälisille kävijöille yhdessä Suomenlinnan hoitokunnan matkailuneuvojien kanssa. Vapaaehtoisten avulla yhä useampi kävijä saa tietoa Museopäivästä ja toisaalta vapaaehtoiset saavat kosketuksen Suomenlinnan-kävijöihin. – Vapaaehtoisilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta vapaaehtoistyöstä. Toivomme, että vapaaehtoiset viihtyvät ulkoilmassa ja jaksavat hymyillä läpi koko tapahtuman. Kaikki vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan projektikoordinaattori Veera Nikkanen. Suomenlinnan Museopäivä on Suomenlinnan kaikkien kuuden museon yhteinen tapahtuma, joka järjestetään vuosittain Kustaan päivänä 6. kesäkuuta. Tapahtumapäivänä Suomenlinnan museoissa voi vierailla maksutta ja tarjolla on ohjelmaa koko perheelle. Kaikki museot ovat avoinna tavallista pidempään, iltakahdeksaan asti. Vapaaehtoiseksi voi hakea viimeistään 15.5. Hakulomake ja lisätiedot löytyvät Suomenlinnan verkkosivuilta. Suomenlinnan säilyttämiseen voi osallistua erilaisin vapaaehtoistyön keinoin. Viime vuonna Suomenlinnassa toimi noin 100 vapaaehtoista. Vapaaehtoistyöllä annetaan kaikille Suomenlinnasta kiinnostuneille mahdollisuus osallistua yhteisen kulttuuriperintömme suojeluun. Vuosien varrella maailmanperintökohteessa on järjestetty muun muassa kansainvälisiä World Heritage Volunteers -vapaaehtoisleirejä ja erilaisia talkoita. Suomenlinnassa työskentelee lisäksi useita Helsingin kaupungin puistokummeja, joiden tehtävät ovat pääasiassa maisemanhoitoon liittyviä. Erilaisia mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön on tarjottu vuodesta 2015 lähtien. Kuva: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto / Ikuvaari Oy
• 5 Nro 8 • Viikot 19-20/2019 HUS ja yliopisto panostavat syöpätutkimukseen H US ja Helsingin yliopisto ovat panostamassa syöpätutkimukseen entistä laajemmin. Tutkimukseen on saatu merkittäviä apurahoja ja uusia huippuvirkoja asetetaan hakuun. Tavoitteena on kehittää uusia syöpähoitoja ja lisätä tieteellistä yhteistyötä kliinisten syöpätutkijoiden ja perustutkijoiden välillä. HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ovat käynnistäneet haun viiteen virkaan. HUSin Syöpäkeskukseen haetaan tutkimusjohtajaa, jonka vakanssiin voidaan liittää Helsingin yliopiston syöpätautien professorin osa-aikainen (35 %) tehtävä. Tämän lisäksi Helsingin yliopisto on perustanut uuden syöpätautien 100 % professuurin, johon puolestaan voidaan yhdistää HUSin sivuvirka. Uutena on avautumassa myös varhaisvaiheen kliiniseen lääketutkimusyksikköön kliinisen opettajan virka. Hakuun ovat menossa lisäksi sekä alueellisen Eteläisen syöpäkeskuksen johtajan että HUSin Syöpäkeskuksen sädehoidon osastonylilääkärin virat. – Näiden virkojen tulevilla haltijoilla on mahdollisuus osallistua HUSissa ja Helsingin yliopistossa tehtävään syöpätutkimukseen. Syöpäkeskuksessa on meneillään uraa uurtavia tutkimushankkeita yksilöllistetyistä lääkehoidoista, soluterapioista ja boorineutronikaappaushoidosta (BNCT), Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson sanoo. HUSissa otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana käyttöön maailman ensimmäinen potilashoitoon tarkoitettu BNCT-laite, jonka myötä tutkijoille avautuu ainutlaatuiset mahdollisuudet olla kehittämässä uutta sädehoidon menetelmää. BNCT on biologisesti kohdennettavaa sädehoitoa, jossa osoitelappuna toimiva kantaja-aine vie boorin syöpäsoluun. Hoitoa voidaan yhdistää myös perinteiseen sädehoitoon ja erilaisiin lääkehoitoihin. Helsingin yliopistossa ja HUSissa tehtävä syöpätutkimus on houkutellut myös ulkopuolista rahoitusta. Alkuvuodesta Suomen Akatemia valitsi yhdeksi kuudesta lippulaivastaan Helsingin yliopiston, HUSin ja elinkeinoelämän yhteistyöhön perustuvan iCAN Digital Precision Medicine -hankkeen, jonka tavoitteena on yksilöllisten syöpähoitojen kehittäminen ja terveysalan innovaatioiden edistäminen. – Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja HiLIFEssa sekä HUSissa on pitkään panostettu syöpätutkimukseen. Nyt syöpätautien tutkimukseen perustetaan uusi professuuri ja kliinisen opettajan vakanssi, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen sanoo. Akuutin leukemian yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa kehitetään yhdessä yritysten kanssa CleverHealth Network -innovaatioekosysteemissä mm. Business Finlandin rahoituksella. Viime vuosina HUSiin on rakennettu yritysyhteistyötä tukevaa infrastruktuuria. – Nyt avoinna oleviin syöpätutkimuksen virkoihin valittavat henkilöt pääsevät työssään hyödyntämään yliopistollisen tutkimussairaalan vahvaa infrastuktuuria kuten biopankkia, tietoallasta ja näiden ympärille rakentuvaa yritysyhteistyötä, HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta sanoo. Raide-Jokerin rakentaminen alkaa kesäkuun alussa H elsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot ovat hyväksyneet Raide-Jokeri-pikaraitiotien uuden kustannusarvion ja allianssissa valmistaudutaan nyt rakentamisen aloittamiseen. Pikaraitiotien rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesäkuun alussa useasta kohteesta sekä Helsingissä että Espoossa. Rakentamisen tarkemmista aikatauluista ja vaikutuksista kerrotaan lisää toukokuun aikana. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokeri-pikaraitiotien uuden kustannusarvion maanantaina 29. huhtikuuta. Pikaraitiotie toteutetaan allianssimallilla, jonka kehitysvaiheen tuloksena saatu kustannusarvio pikaraitiotien toteuttamiselle on 386 miljoonaa euroa marraskuun 2018 hintatasossa. Helsingin osuus kustannuksista on 268 ja Espoon 118 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kustannusarvion jo aiemmin, 13. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan. – Raide-Jokeri on kaupungeille kannattava hanke erityisesti uuden raideyhteyden tuomien maankäyttöhyötyjen ansiosta. Pikaraitiotie lisää alueiden vetovoimaa asumisen ja yritystoiminnan sijoittumisalueena ja mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen kestävien kulkuyhteyksien varrelle. Raide-Jokeri toteuttaa Helsingin ja Espoon strategisia tavoitteita raideliikenteen verkostokaupungista ja hiilineutraaliudesta, sekä tietysti vastaa 550-runkolinjan jo nyt akuuttiin kapasiteettiongelmaan, toteaa Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska. Rakentamisen aloituksen valmistelu hyvässä vauhdissa Raide-Jokerin rakentamisen valmistelussa tähdätään siihen, että allianssiosapuolet allekirjoittavat toukokuussa sopimuksen pikaraitiotien toteuttamisesta, jolloin rakentaminen voisi alkaa heti kesäkuun alussa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa useassa kohteessa sekä Helsingissä että Espoossa. Ensimmäisiä työvaiheita ovat työnaikaisten liikennejärjestelyjen rakentaminen, maaleikkaukset ja johtosiirrot. Rakentamisen tarkemmista aikatauluista ja vaikutuksista kerrotaan toukokuun aikana tarkemmin muun muassa Raide-Jokerin verkkosivuilla. Pikaraitiotien liikennöinti alkaa tämänhetkisen aikataulun mukaan kesäkuussa 2024. Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Palveluntuottajia ovat urakoitsijat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy (entinen VR Track Oy) sekä suunnitteluorganisaatiot Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja NRC Group Finland Oy. Katutyö haittaa liikennettä Jätkäsaaressa J ätkäsaaressa, Jätkäsaarenlaituri 1:n kohdalla tehdään putkiliittymiä kuuden viikon ajan, alkaen 23.4.2019. Ajosuunnassa Hietalahdenranta–Välimerenkatu on vain yksi kaista käytössä ja haittaa koituu ajoneuvoliikenteelle. Wood Cityn kohdalla, osoitteessa Jätkäsaarenlaituri 1, tehdään kunnallisteknisiä putkiliittymiä. Työt alkoivat 23.4. ja kestävät yhteensä kuusi viikkoa. Työstä on haittaa ajoneuvoliikenteelle välillä Hietalahdenranta–Välimerenkatu. Hietalahdenrannan suunnasta saavuttaessa on yksi ajokaista poissa käytöstä. Julkisen liikenteen muutokset: Työt eivät aiheuta merkittäviä muutoksia julkisen liikenteen yhteyksiin. Ei vaikutuksia jalankulkuun ja pyöräilyyn. Työmaan edistymisestä lisätietoa Wood Cityn internet-sivuilla osoitteessa https://www. srv.fi/tyomaa/wood-city/ Katutyö haittaa liikennettä osoitteessa Jätkäsaarenlaituri 1. Kauppatorin lauttaterminaalin uudistustyö valmistui Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet usean vuoden ajan. Kuva: HKL K auppatorilla sijaitseva Suomenlinnan liikenteen lauttojen käytössä oleva terminaalialue on uudistettu. Uudet matkustajaportit otettiin käyttöön toissa viikolla. Lauttaterminaalin uudistustyössä alueen kulkuyhteyksiä selkeytettiin ja aidat, ajoneuvopuomit ja matkustajaportit uusittiin. Matkustajaporttien määrää lisättiin; entisen kolmen portin sijasta terminaalissa on nyt viisi porttia. Porttirivissä on erillinen kääntöportti lastenvaunujen, pyörätuolien ja polkupyörien kanssa liikkuville matkustajille. Lisäksi Suomenlinnan asukkaiden ja saarella työskentelevien käytössä on kaksi porttia. Uudistuksella pyritään vähentämään ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä ja lastaamista. Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet usean vuoden ajan, ja terminaali on erityisesti kesäaikaan ruuhkainen. Terminaalirakennuksen perusparannustyöt on suunniteltu toteutettavaksi talvikauden 2019-20 aikana. Raide-Jokerin havainnekuva Kehä I:n kohdalla Espoossa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mikko Uro
• 6 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 VIIKKO 19 KE 8.5. Heino TO 9.5. n Eurooppa-päivä Timo, Timi PE 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki LA 11.5. Osmo SU 12.5. n Äitienpäivä n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Lotta VIIKKO 20 MA 13.5. Kukka, Floora TI 14.5. Tuula KE 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi TO 16.5. Essi, Ester, Esteri PE 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili LA 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki SU 19.5. n Kaatuneitten muistopäivä Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia VIIKKO 21 MA 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli TI 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin Seisahda hetki ystävä hyvä, rentoudu ja vedä henkäys syvä. Anna nautinnon tulla hetkeen tähän, Itseäs halaa ja hymyile vähän. Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail.com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Taiteelle koti Torstaina 9.5. klo 17–19 Lukusali, 3. krs Miten sisustetaan taiteella? Mistä taidetta voi hankkia? Tule kuuntelemaan Rikhardinkadun kirjastoon, miten tarjoat taiteelle kodin! Puhumassa Miisa Pulkkinen muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamosta, sisustussuunnittelijat Sanna Isabella Berndtsson ja Charlotta Simpson Jularbo Studio 36:sta, Eeva Muona Helsingin Taidelainaamosta sekä kuvataiteilija Janne Laine. Vapaa pääsy, tervetuloa! ? Kirjaston lukukoira Tiistaina 14.5. klo 18–19.40 Haluaisitko harjoitella ääneen lukemista? Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, jonka kanssa lukemista ei tarvitse jännittää. Varaa oma aikasi Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta tai numerosta (09) 3108 5813. Yksi lukuhetki kestää noin 15 min. Lukuhetkeen osallistuvat lukija, koira ja koiran ohjaaja. Ohjaajan tehtävä on valvoa lukuhetkeä sivusta, mutta ei puuttua sen kulkuun. Tule lukemaan, koira kuuntelee kaikilla kielillä! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 15.5. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Runo vie! -runopiiri, vieraana Eino Santanen Torstaina 16.5. klo 18–19.30 Kirjatorni, 2. krs Runo vie! -runopiirin kevään viimeisessä tapaamisessa teemana on Automatisoituva maailma. Käsittelyssä on Eino Santasen teos Yleisö (Teos 2017). Illan vetäjinä toimivat Tuija Lassila ja Vesa Rantama. Runo vie! -runopiiri on runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä nykyrunouden lukupiiri Rikhardinkadun kirjastossa. Jokaisella kerralla käsitellään ennakkoon ilmoitettua runoteosta, jonka tekijä on myös paikalla. Tapaamiset ovat avoimia kaikille, tervetuloa mukaan! Joh. 16:16-23 Jumalan kansan koti-ikävä ? On kevät. Olen nuori. Tahdon vain elää, en muuta! Kuitenkin tänään vietetään kristittyjen koti-ikävän – taivasikävän – sunnuntaita. Olen lapsesta asti ollut varsin tietoinen tämän maailman ja sen ilojen katoavaisuudesta. Olen toivonut, että taivas on olemassa. Nyt opiskeluaikana olen myös valmistautunut toimimaan kuoleman ja taivastoivon ammattilaisena, jos minut joskus kutsutaan papiksi. Jos olen rehellinen, juuri nyt en jaksaisi ajatella kuolemaa tai edes taivasta. Vasta hetki sitten yksi pahimmista peloistani toteutui: jouduin pelkäämään vakavasti sairaan läheiseni nopeaa lähtöä tästä maailmasta. Nyt haluaisin kääntää huomioni kohti tämänpuoleista elämää. Tässä maailmassa minulla on ainakin hetken tämä minuuteni ja nämä rakkaani. Tuonpuoleisesta kukaan ei tiedä. Uskon, että tuonpuoleisuuden kanssa tulee eri vaiheita. Ehkä nyt on aika heittäytyä elämään ja jättää kuoleman ajatteleminen hetkeksi vähemmälle. Jeesus ei mukautunut tai jäänyt tämänpuoleiseen. Mutta ei hän myöskään pitänyt maailmaa kynnysmattona, jonka yli kävellä ennen tuonpuoleisuutta. En voi kuin tarttua Raamatun lupaukseen: “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon”. Jos vain mitenkään voimme, emmekö poistaisi esteitä Jumalan rakkauden tieltä tämänpuoleisuudessa? Emmekö nousisi niitä voimia vastaan, jotka pakottavat ihmistä tyytymään surkeaan osaan tässä elämässä? Ei kai meidän tarvitse kuolla ennen kuin saamme elää. Tiia Orpana Kirjoittaja on pian teologian maisteri sekä karjalainen, kalliolainen, maailmankansalainen ja aina vähän koti-ikäväinen Äänestäminen nopeutuisi yhdellä pienellä muutoksella ? Toimin eduskuntavaaleissa vaalilautakunnan jäsenenä Katajanokalla. Vaalivirkailijana toimiessa pääsee osaltaan auttamaan kansanvallan toteutumista ja ennen kaikkea kantamaan oman kortensa kekoon vaalien järjestämisen onnistumiseksi. Lisäksi on aina ilo nähdä, kun ihmiset hymyilevät ja silmin nähden nauttivat mahdollisuudesta päästä osaksi yli satavuotiasta suomalaista demokraattista perinnettä. Varsinaisen vaalipäivän äänestyksessä yksi asia kuitenkin herätti huomiota. Katajanokan äänestysalueella, niin kuin monilla muilla suurilla äänestysalueilla jonot kasvoivat puolenpäivän aikoihin jopa useamman kymmenen metrin mittaisiksi. Pisimmillään äänestämään pääsemistä piti odottaa yli kymmenen minuuttia. Syy äänestysjonojen muodostumiseen oli yksinkertainen. L-Ö sukunimisiä on merkittävästi enemmän kuin niitä, joiden sukunimi alkaa A-K kirjaimella. Äänestysoikeuden tarkastamiseksi on äänestysluettelot jaettu sukunimien alkukirjaimen mukaan kahteen kansioon. Suurimmat jonot muodostuivat L-Ö jonoihin, koska tällä hetkellä noin 60 prosentilla suomalaisista sukunimi alkaa aakkosten loppupään kirjaimella. Vastaavasti A-K sukunimiset pääsivät yleensä kävelemään suoraan vaalivirkailijan luokse ilman hetkenkään jonottamista. Tilanne olisi helposti korjattavissa. Muuttamalla jaottelun ryhmiin A-L ja M-Ö, ryhmien koot tasoittuisivat merkittävästi. Tällöin molemmissa ryhmissä olisi laskennallisesti n. puolet suomalaisista. Tämän muutoksen tekeminen olisi helppoa, ei maksaisi mitään ja säästäisi merkittävästi aikaa. Kyse ei ole isosta epäkohdasta muuten niin toimivassa vaalijärjestelmässämme, mutta kun varsinaisena vaalipäivänä äänestäneiden määrä oli tälläkin kertaa yli 1,5 miljoonaa, on jokainen jonossa seisomisessa säästetty minuutti arvokas. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 8.5.–21.5. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www. facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Harakan saari avoinna yleisölle jo 30 vuoden ajan Luontoretkeläisiä Harakan saarella. Kuva: Jussi Helimäki. H arakan saari siirtyi puolustusvoimilta kaupungille 30 vuotta sitten. Saarta kiertää monipuolinen luontopolku, ja elämää saarelle tuovat Harakan luontokeskus ja taiteilijatalo. Juhlavuoden kunniaksi saarella on koko kesän ilmaisia retkiä, näyttelyitä ja tapahtumia sekä joka sunnuntai opastettu saarikierros, jolla pääsee tutustumaan saaren luontoon, historiaan ja taiteilijataloon. Harakka on varsinainen elämän tihentymä. Saari sijaitsee Kaivopuiston edustalla, vain parin minuutin merimatkan päässä mantereesta. Vanhat pihapiirit, linnoitusvallit, kalliokedot, rantaniityt ja pienet suot tarjoavat niin paljon erilaisia kasvupaikkoja, että kasvilajiston ja linnuston monipuolisuus ovat vertaansa vailla Helsingin saaristossa. Saaren suurin rakennus, vanha kemianlaboratorio, tarjoaa työskentelytilan yli 30 taiteilijalle. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satutalo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa kaiken ikäisille vierailijoille. Saaren luonto on taiteilijoille ja kävijöille ehtymätön rauhoittumisen, hyvän olon ja luovuuden lähde. Saariretkellä voi pysähtyä nauttimaan piknikin meren hiomilla silokallioilla. Saaren etelärannalla on tulisija, ja polttopuita voi pyytää saarivahtimestarilta (puh. 040 413 4355). Saarta kiertää noin kilometrin pituinen polku, jonka rastit löytyvät verkosta (https://citynature.eu/fi/kohde/harakka/). Rasteilla kerrotaan saaren erikoisesta luonnosta ja historiasta. Lisäksi kesän aikana saaren vanha bunkkeri saa uuden maisemien ja lintujen katselulavan, josta voi tähyillä kauas ulapalle. Luontokeskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun joka päivä klo 10–17 Poikkeukset: suljettu helatorstaina 30.5. ja juhannuksena 21.–23.6.. Taidenäyttelyt ovat avoinna yleensä tiistaista sunnuntaihin klo 12–18. Yhteysvene saarelle kulkee päivittäin puolen tunnin välein Kaivopuiston rannasta, Ullanlinnan laiturista. Maksu vain kortilla tai MobilePaylla. Veneen aikataulu: http:// www.merenkavijat.fi/yhteysveneen-aikataulut.html Tapahtumia Harakassa • Meriaiheisia retkiä ja työpajoja sekä taiteilijatalon avoimet ovet Harakassa Helsinki-päivänä 12.6. klo 16–20. Ilmainen venematka saarelle tapahtuman ajan. • Luontokeskuksen ja Harakan taiteilijoiden yhteinen juhlanäyttely Näkyvä ja näkymätön meri on esillä 11.– 20.6. Galleria Lennättimessä ja Kasematti IV:ssä.
• 7 Nro 8 • Viikot 19-20/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • 8.5. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa • 8.5. klo 12-12:15 Urkuvartti • 8.5. klo 12-12:30 Urkuvartti • 8.5. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa • 8.5. klo 18-19 Kirjallisuusilta Tuomiokirkon kryptassa • 9.5. klo 12-12:30 Viikkomessu • 9.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa • 9.5. klo 19-20 Itämeren kaikuja -konsertti • 10.5. klo 12-12:15 Urkuvartti • 10.5. klo 18-19 Luottamuksen messu Tuomiokirkon kryptassa • 11.5. klo 16-17:35 Tyhjän sylin rukoushetki Tuomiokirkon kappelissa • 11.5. klo 18-19 Iltakirkko • 12.5. klo 10-11:30 Äitienpäivän messu • 12.5. klo 17-18:15 Cantores Minores: perinteinen äitienpäiväkonsertti / Traditional Mother’s Day Concert • 13.5. klo 12-12:30 Päivärukous • 13.5. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kryptassa • 14.5. klo 12-12:30 Päivärukous • 14.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa • 14.5. klo 18-19 Mutsi on bestis -konsertti • 15.5. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa • 15.5. klo 12-12:15 Urkuvartti • 15.5. klo 12-12:30 Urkuvartti • 15.5. klo 17-18:30 Maan suola Tuomiokirkon kryptassa • 15.5. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa • 16.5. klo 12-12:30 Viikkomessu • 16.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa • 17.5. klo 12-12:15 Urkuvartti • 18.5. klo 18-19 Iltakirkko • 19.5. klo 10-11:30 Turistityön 10-vuotisjuhlamessu • 20.5. klo 12-12:30 Päivärukous • 20.5. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kryptassa • 20.5. klo 18-19:30 Tuomiorovastin raamattuilta. Sukupuolisuus: Miten tulkita Raamattua? Tuomiokirkon kryptassa • 21.5. klo 12-12:30 Päivärukous • 21.5. klo 15-17 Pappi tavattavissa kryptassa Mikael Agricolan kirkko • 8.5. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Kevään kohinaa-Mikael Agricolan kirkon urut 50 vuotta • 8.5. klo 13-14 Kevään kohinaa-konsertti • 9.5. klo 10-12 Perhekerho • 10.5. klo 20-21 Musiikki-Kamera käy! • 12.5. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist • 12.5. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School • 12.5. klo 12-13:30 Messu • 12.5. klo 18-21 Tuomasmessu • 14.5. klo 11-12 Diakoniaruokailu kryptassa • 15.5. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Levollisen mielen resepti, kevätkauden päätös • 16.5. klo 10-12 Perhekerho • 18.5. klo 17-18 Kitaraduon konsertti • 19.5. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist • 19.5. klo 10-11 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School • 19.5. klo 12-13:30 Messu • 19.5. klo 18-21 Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko • 8.5. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kryptassa • 9.5. klo 16-18 Isojen olkkari • 14.5. klo 14-17 Koululaisten olkkari • 15.5. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kryptassa • 16.5. klo 16-18 Isojen olkkari • 19.5. klo 14-15 Musiikillinen rukoushetki Temppeliaukion kirkko • 19.5. klo 18-19:30 The Spring of Gospel Music Vanhakirkko • 8.5. klo 08-05:30 Aamumessu • 9.5. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa • 9.5. klo 18-19:30 Sukellus ikonien maailmaan ja symboleihin • 12.5. klo 10-11:30 Messu • 14.5. klo 12-12:30 Päivämusiikkia • 15.5. klo 08-05:30 Aamumessu • 16.5. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa • 17.5. klo 18-19 Swing high-lauluyhtyeen kevätkonsertti ”Ilmasta, puista” • 19.5. klo 10-11:30 Messu • 21.5. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma • 8.5. klo 11-13 Avoin olohuone • 9.5. klo 11-14 Avoin olohuone • 9.5. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen • 10.5. klo 09-12 Avoin olohuone • 15.5. klo 11-13 Avoin olohuone • 16.5. klo 11-13 Avoin olohuone • 16.5. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen • 17.5. klo 09-12 Avoin olohuone Bulevardin sisäpihan kerhohuone • 13.5. klo 14 Raamattupiiri Bulevardin pihasalissa • 13.5. klo 18 Miesten raamattupiiri • 20.5. klo 14 Raamattupiiri Bulevardin pihasalissa Hyvän toivon kappeli • 9.5. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio • 9.5. klo 19-21 Musiikkiryhmän harjoitukset • 12.5. klo 12-13:30 Messu • 13.5. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari • 13.5. klo 13-15 Musamuorit • 13.5. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu • 14.5. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari • 14.5. klo 10:15-13:45 Kappeliretki perheille • 14.5. klo 13-14:30 Vauvakerho • 14.5. klo 14-16 Kappelikahvila • 14.5. klo 17:30-19 Yhteisöruokailun kiitosilta • 16.5. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio • 16.5. klo 19-21 Musiikkiryhmän harjoitukset • 18.5. klo 09:30-12 Sateenkaariperhekerho • 19.5. klo 12:55-13:30 Messu • 20.5. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari • 20.5. klo 13-15 Musamuorit • 20.5. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu • 21.5. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari • 21.5. klo 13-14:30 Vauvakerho • 21.5. klo 14-16 Kappelikahvila Meritullin seurakuntatalo • 9.5. klo 15-17 Perhekerho • 13.5. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa • 13.5. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa • 16.5. klo 15-17 Perhekerho • 20.5. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa • 20.5. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa Ketjureaktio-pyöräilykampanjassa ilmastonmuutosta vastaan Nukkeateatteri Sampon kevään uusi esitys Polkupyöräilijöille suunnattu Ketjureaktio-kampanja polkaistiin käyntiin toukokuun ensimmäinen päivä. Kuva: Maria Santto / Suomen Punainen Risti A rkipyöräilijöille suunnattu Ketjureaktio-keräys polkaistiin liikkeelle 1. toukokuuta. Kampanjassa poljetaan ilmastonmuutosta vastaan: kun joukkueet vähentävät omia hiilidioksidipäästöjään pyöräilemällä, heidän työnantajansa tekee lahjoituksen Punaisen Ristin avustustyöhön poljettujen kilometrien mukaan. Varat käytetään ilmastonmuutoksesta kärsivien auttamiseen. – Yrityksille Ketjureaktio tarjoaa mahdollisuuden tehdä konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Poljetut kilometrit muuttuvat avuksi niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, toteaa Punaisen Ristin varainhankinnan asiantuntija Marjo Martin. – Tänä vuonna tavoitteenamme on polkea 3,5 miljoonaa kilometriä ja säästää 595 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Ketjureaktio-keräykseen osallistuvien pyöräilijöiden työnantajat tai joukkueet itse lahjoittavat Punaisen Ristin katastrofirahastoon yhden euron jokaisesta joukkueen polkemasta 25 kilometristä kisan päätyttyä 22.9. Varat käytetään ilmastonmuutoksesta kärsivien auttamiseen Tadžikistanissa ja eteläisessä Afrikassa. Ilmastonmuutos näkyy Tadžikistanissa ja eteläisessä Afrikassa kuivuutena ja puhtaan veden puutteena. Ketjureaktion tuotoilla ihmisiä autetaan muun muassa rakentamalla vesijärjestelmiä ja viljelmiä, jotka tuottavat satoa pienelläkin vesimäärällä. Työhyvinvointi ja auttaminen samassa paketissa – Ketjureaktio on todellinen win-win-juttu, siinä voittavat kaikki. Työntekijän mieli virkistyy, työnantaja saa energisempiä työntekijöitä, ja samalla kerätään rahaa hyvään tarkoitukseen. Ainakin minulle hyväntekeväisyys antaa lisämotivaatiota, Alma Mediapartnersin markkinointipäällikkö Sarianne Nuutti sanoo. Nuutin työnantaja on yksi monista yrityksistä, jotka ovat jo vuosien ajan osallistuneet Ketjureaktioon. Viime vuonna Ketjureaktioon osallistui yhteensä 189joukkuetta, jotka polkivat yli 2,9 miljoonaa kilometriä. Samalla he keräsivät yli 117 000 euroa avustustyöhön. Ketjureaktio-keräys on osa Kilometrikisaa, joka kannustaa ihmisiä arkipyöräilyyn. Ketjureaktioon ja Kilometrikisaan voi liittyä osoitteessa www.kilometrikisa.fi. Lue lisää kampanjasta: www. punainenristi.fi/ketjureaktio Roska-aarre kertoo positiivisista ja lohdullisista ratkaisuista jätemuovien ongelmaan. Kuva: Iivo Baric N ukketeatteri Sampon kevään uusi esitys käsittelee luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä. Paula Havasteen (FT) kirjoittama nukketeatterinäytelmä Roska-aarre kertoo positiivisista ja lohdullisista ratkaisuista jätemuovien ongelmaan. Roska-aarre on poikkeuksellisen yhteistyön tulos: esityksen on tilannut Tieteellisten seurain valtuuskunta, sen käsikirjoittaja Paula Havaste työskentelee Tiedekeskus Heurekassa, ja toteutuksesta vastaa Nukketeatteri Sampo. Esitys on suunnattu lapsiperheille ja päiväkotija kouluryhmille. Meeli onkii Tessu-koiran kanssa rannalla, kun tuuli tuo muovipussin. Mitä sille pitäisi tehdä? Mitä sanoo filosofi-eno, mitä äiti, joka tutkii jätteiden kierrätystä? Entä mitä vastaa mummi? Näytelmä kertoo tärkeästä aiheesta: jätteiden kierrättämisestä haaskaamisen sijaan. Yhden roska voi olla toiselle aarre, ja jokainen meistä voi tehdä maailmaa vähän paremmaksi paikaksi. Esityksen on ohjannut Nukketeatteri Sampon taiteellinen johtaja Iivo Bari? ja siinä esiintyvät ansioitunut nukketeatteritaiteilija Anne Lihavainen, näyttelijä, nukeillanäyttelijä Elina Vehkaoja ja muusikko ja nukeillanäyttelijä Antero Reinistö, joka on kuulunut Sampon vakituiseen ensembleen yli 20 vuotta. Musiikki on Antero Reinistön käsialaa. Esityksen nuket ja lavastuksen on valmistanut Anastasia Schmidt, osana opintojaan Pietarin valtiollisen teatteritaiteen akatemian nukketeatterilinjalla. Puvustus on Kristiina Jokisen. Roska-aarteen ensiesitys Nukketeatteri Sampossa on toukokuussa, mutta esityksen varsinainen ensi-ilta oli tammikuussa 2019 Tieteen päivillä Helsingissä ja se on nähty jo muutamaan kertaan muuallakin Helsingissä. Esitykset Nukketeatteri Sampossa • Erottajankatu 7 • Ke 8.5. klo 10.00 • To 9.5. klo 10.00 (esityksen jälkeen taiteilijatapaaminen ja esitykseen liittyvä työpaja) • Pe 10.5. klo 10.00
• 8 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 Aalto-yliopisto Töölössä pohjoissiiven porraskäytävässä sijaitseva Eino Kaurian seinämaalaus. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski Näkymä toisen kerroksen aulasta. Kuva: Johannes Romppanen. Helsingin Töölössä sijaitseva ikoninen rakennus remontoidaan ja se saa uuden nimen Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen remontti alkaa Sivulta 3 T ulevaisuuden Töölö on elinvoimainen Aalto-yliopiston ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka sekä liikkeenjohdon valmennusja kehittämispalveluiden uusi koti. Aalto Töölöstä löytyvät muun muassa yksi Suomen kauneimmista saleista, tiloja erilaisille tapahtumille ja ainutlaatuinen työympäristö upealla töölöläisellä maisemalla. Päätoimijana Aalto Töölössä on Aalto University Executive Education (Aalto EE), joka tarjoaa korkealuokkaisia liikkeenjohdon valmennusja kehittämispalveluita globaalisti sekä yksilöille että organisaatioille. – Kauppakorkeakoulun perintö jatkuu Töölössä uudessa muodossa, kun Aallon johtamiskoulutus saa uuden tukikohdan historiallisesta rakennuksesta. Meillä on nyt hyvä tilaisuus miettiä, miten vastaamme yritysten ja osallistujien odotuksiin ja tuotamme poikkeuksellisen asiakaskokemuksen myös vuodesta 2020 eteenpäin, sanoo Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila. Ulkoilmakonsertit elävöittävät, lieveilmiöt häiritsevät T apahtuma-alueiden ympäristöjen asukkaat kokevat ulkoilmakonserttien elävöittävän omaa kaupunginosaa ja parantavan kaupungin mainetta. Helsingin ympäristöpalveluiden ja kaupunginkanslian teettämään kyselyyn vastanneista 45 prosenttia oli valmiita lisäämään konserttien määrää, mutta lähes yhtä moni (41 %) vastusti määrän lisäämistä. Kielteisimmin ulkoilmakonserttien järjestämiseen suhtauduttiin Hietarannan alueella. Aiempaan, vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn verrattuna myönteinen suhtautuminen konsertteihin oli vähentynyt. Tuolloin konserttimäärän lisäämistä kannatti 62 prosenttia ja vastusti 24 prosenttia vastaajista. Vuoden 2015 kysely kohdistettiin viidelle alueelle, joissa ulkoilmakonsertteja oli järjestetty: Olympiastadion, Kaisaniemi, Suvilahti, Tukkutori–Teurastamo ja Kyläsaari. Ulkoilmakonserttien kielteisiksi vaikutuksiksi koettiin pysäköintiongelmat, roskaantuminen ja liiallinen meluhaitta. Väittämän ”Konserttien aiheuttamien häiriöiden vuoksi haluaisin olla poissa asunnostani tapahtuman ajan” kanssa samaa mieltä oli 36 prosenttia ja eri mieltä 53 prosenttia. Vastaajista kaksi kolmasosaa ei kokenut konserttialueelta kuuluvan musiikin aiheuttavan kohtuutonta meluhaittaa. Konserttien aiheuttamaa melua siedetään edelleen melko hyvin, vaikka häiriötä kokevien osuus oli kasvanut. Suuresti tai äärimmäisesti häiritsevinä lieveilmiöinä koettiin virtsaaminen konserttialueen ympäristössä, lähialueiden roskaantuminen sekä ympäristöön kuuluva musiikki. Parannusehdotuksiksi esitettiin jäteastioiden ja siirrettävien käymälöiden määrän lisäämistä ja järjestyksenvalvonnan ulottamista tapahtuma-alueen ulkopuolelle. Häiritsevänä tai ärsyttävänä mainittiin myös poikkeavat liikennejärjestelyt sekä julkisten alueiden sulkeminen pitkiksi ajoiksi. Konserttien päättymisaikatoiveissa ei suurta muutosta Vuoden 2018 kyselyn perusteella konserttien toivotaan päättyvän hieman aiemmin ja niitä toivotaan järjestettävän harvemmin kuin vuoden 2015 kyselyn perusteella. Perjantaina ja lauantaina pidettävien konserttien toivottiin päättyvän keskimäärin hieman ennen keskiyötä ja muina päivinä pidettävien konserttien hieman ennen kello 23:a. Molemmissa tapauksissa toivottu päättymisaika oli aikaistunut noin 20 minuutilla. Kysyttäessä, kuinka usein konsertteja voisi järjestää vastaajaa lähimmällä tapahtumapaikalla, suosituin vaihtoehto oli yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Seuraavaksi yleisimmät vastaukset olivat joka toinen viikonloppu ja 2–3 viikonloppuna kesäkautena. Vastaajista 69 prosenttia suhtautui myönteisesti korkeintaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja 38 prosenttia korkeintaan joka toinen viikonloppu järjestettäviin konsertteihin. Vuonna 2015 kolme suosituinta vaihtoehtoa olivat joka toinen viikonloppu, yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja joka viikonloppu. Asukaskysely tehtiin neljälle alueelle Kysely kohdistettiin neljälle alueelle, joilla ulkoilmakonsertteja oli järjestetty kesällä 2018: Helsingin jäähallin alue, Suvilahti, Kaisaniemi ja Hietaranta. Kyselyalueet kattoivat kunkin tapahtuma-alueen lähiympäristön asunnot kaikissa niissä ilmansuunnissa, joissa asuntoja on ja joihin melu pääsee leviämään esteettä. Vastaajat edustivat siten helsinkiläisiä, joille ulkoilmakonserteista arvioitiin olevan enemmän haittaa kuin kaupunkilaisille keskimäärin. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2018. Otoksen koko oli 3 276 henkilöä. Vastauksia saatiin kaikkiaan Kaivopuiston Marmoripalatsi sai uuden omistajan Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. V altion kiinteistöomaisuudesta ja sen kehittämisestä vastaava Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan suojellun Marmoripalatsin kotimaiselle kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö HGR Property Partnersille. Vuodesta 2012 myynnissä olleeseen arvorakennukseen suunnitellaan asuntoja. Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918. Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. Senaatti on etsinyt vuodesta 2012 lähtien arvorakennukselle ostajaa, joka pystyy investoimaan merkittävästi kiinteistön kunnostamiseen suojelunäkökohdat huomioiden. Kauppahinta on 6,6 miljoonaa euroa. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että pitkä myyntiprosessi on saatu onnistuneesti päätökseen. Arvokas suojelukohde saa nyt osaavan omistajan, joka pystyy kunnostamaan rakennuksen ja antamaan sille sen arvoa kunnioittavan uuden elämän, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. Marmoripalatsin ostanut HGR Property Partners on kotimainen kiinteistösijoitusja kehitysyhtiö, joka on keskittynyt pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistökohteisiin ja kehityshankkeisiin. – Odotamme innolla, että pääsemme palauttamaan historiallisen Marmoripalatsin uuteen loistoonsa, toteaa HGR Property Partners Oy:n toimitusjohtaja Kari Helin. Alun perin suunniteltu asuinkäyttöön Ruukinpatruuna August Keirkner rakennutti Marmoripalatsina ja Villa Keirknerina tunnetun huvilan Kaivopuiston laitaan eläkepäiviään varten. Pitkään sairastellut Keirkner kuoli ennen kuin talo ehti valmistua, joten uuteen taloon muutti hänen leskensä Lydia. Huvilan osti vuonna 1937 paperitehtailija Rudolf Walden, josta tuli talvisodan jälkeen Suomen puolustusministeri. Waldenin kuoleman jälkeen vuonna 1946 valtio vuokrasi rakennuksen, ja se toimi vuosina 1947-48 käydyn asekätkentäoikeudenkäynnin näyttämönä. Rakennuksen havaittiin soveltuvan hyvin oikeuden istuntopaikaksi ja se päätettiin ostaa valtiolle vuonna 1949. Marmoripalatsi remontoitiin vasta perustetulle Helsingin hovioikeudelle, joka toimi talossa 1952-84. Sen jälkeen tilat olivat työtuomioistuimen käytössä maaliskuuhun 2012 saakka. Tilat ovat olleet käyttämättöminä vuodesta 2012. Rakennushistoriaselvitys ja uusien käyttö-tarkoituksien konseptointi Osana myyntiprosessia Senaatti on teettänyt Marmoripalatsista rakennushistoriaselvityksen. Myyntiprosessin aikana Senaatti-kiinteistöt teetti kohteen käyttömahdollisuuksista visiosuunnitelmia, jotka sisälsivät kolme erilaista konseptia. Konseptit suunniteltiin ostoa harkitsevien asiakkaiden oman suunnittelun avuksi, eivätkä ne sido ostajaa. Suunnittelun taustatyötä tehtiin yhteistyössä mm. Museoviraston, ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Visiosuunnitelmat antavat osviittaa siitä, mikä on suojelun ja rakentamisen näkökulmasta mahdollista. Kuvat: Tuomas Uusheimo Tilat ovat olleet käyttämättöminä vuodesta 2012. Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918.
• 9 Nro 8 • Viikot 19-20/2019 Aalto-yliopisto Töölön julkisivu. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski. Näkymä toisen kerroksen aulasta. Kuva: Johannes Romppanen. Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen remontti alkaa Kunnostetaan historiallista arvoa kunnioittaen Woldemar Baeckmanin ja Hugo Harmian suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1950. Viimeinen laaja peruskorjaus ja porrasaulan laajennus toteutettiin vuonna 1996. Korjaustyöt alkavat toukokuussa 2019 ja valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Korjausja uudistamissuunnitelma perustuu Museoviraston kanssa käytyihin neuvotteluihin ja tilakohtaisiin tarkasteluihin, sillä rakennus kuuluu kansainväliseen Docomomo-rekisteriin. Rakennuksen juhlasali on suojeltu eikä kiinteistön keltatiiliseen julkisivuun tehdä muutoksia, mutta rakennuksen talotekniikka uudistetaan täysin. Samalla rakennuksen energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan merkittävästi. Rakennuksen osoite: Runeberginkatu 14–16, Helsinki Rakennuttaja: KOy Helsingin Runeberginkatu 14–16 Pääurakoitsija: Fira Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto SARC Oy Korjausja modernisointitöiden aikataulu: toukokuu 2019– lokakuu 2020 Flow Festival 2017. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing Ulkoilmakonsertit elävöittävät, lieveilmiöt häiritsevät 1 159. Vastausaktiivisuus oli 35,4 prosenttia, mitä voidaan pitää kyselytutkimukselle hyvänä tuloksena. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperisella lomakkeella tai sähköisesti, ja sähköisessä kyselyssä vastauskielivaihtoehtona oli suomen ja ruotsin lisäksi myös englanti. Kyselytutkimuksen ja raportoinnin teki Finnish Consulting Group Oy. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 Kaupunkisuunnistusta Senaatintorilla T iistaina 11. kesäkuuta on ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla suunnistusta todella urbaanissa ympäristössä, kun Senaatintori ympäristöineen muuttuu kaupunkisuunnistusareenaksi. Tapahtumassa on vauhdikas labyrinttisuunnistus lapsille ja koko perheelle sekä kaupunkisuunnistusrata keskustan upeissa kortteleissa lajista kiinnostuneille. Tapahtumat ovat osa suunnistuksen maailmancupin sprinttiviestiä, joka kisataan Senaatintorin alueella kello 17.55?18.50. Kyseistä kisaa voi seurata parhaiten paikan päällä Tuomiokirkon portailta, josta näkee lähdöt, vaihdot ja maaliintulon. Isolta screeniltä näkee myös kilpailun ratkaisuhetket lähikortteleissa. Palkintojenjako on kello 19.00?19.10. Kisan jälkeen voi testata omia suunnistustaitojaan avoimessa sprinttisuunnistuksessa kisakartalla. 11.6. Senaatintorin kaupunkisuunnistusten aikataulut: • klo 16.30?17.30 lasten labyrinttisuunnistus yksin tai vanhempien kanssa (ikäsuositus 5v. ja sitä vanhemmat) • klo 17.00?20.00 kaupunkisuunnistusta ympäri lähikortteleita ja kaupungin keskustaa • klo 17.55?18.50 maailmancupin sprinttiviesti • klo 19.00?19.00 maailmancupin sprinttiviestin palkintojenjako • klo 19.10?20.00 voin sprinttisuunnistus maailmancupin kartalla (maksuton ilman ajanottoa, ajanotolla maksu 7€) Tapahtuman järjestäjänä toimii Helsingin Suunnistajat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. KOIRA Meidän 2/2019 7,00 RO TU ES ITT ELY SSÄ HOLLANNIN PA IM EN KO IR A Presidenttien koirat Tusse vartioi Kultarantaa Levin huskyt elokuvatähtiä! Superviikonloput tulevat Lomalle näyttelyyn Veijariklubilla opetellaan keskittymään Nose work: Rohkeutta haistelemalla Hanki koiralle suojaus Punkkikausi alkoi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2019 • 7,10 Pentu-extra! • rotu • hoito • ravinto • varusteet • lelut ROTUESITTELYSSÄ TURKKILAINEN ANGORA Kissa rinkkaan ja vaellukselle! Vuoden 2018 näyttelytähdet Uusinta uutta: Kissojen oma äitiyspakkaus Villitys maailmalla Lelukissa kuin oikea 2/19 7,00 Ravikoulussa opitaan ajamaan Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä Taikakepparin ratsut ovat arabeja Talli on hevosen KOTI Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Irlannincob hurmaava tupsujalka Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
• 10 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 Kulttuuri Risto Kolanen: Vapunajan kulttuurikierros Nuoret aikuiset Sofia Kangas (vas.), Alma Laukkanen, Saara Goldhorn opetuslapsina ja Joona Pitkäniitty Jeesuksena ovat herkkiä ja ilmeikkäitä Lauttasaaren kirkon pääsiäiselokuvassa. Kuva: Sofia Kangas. Erika Malkki on sekä käsikirjoittanut että esittää tunnelmaltaan vahvan Pohjatar -vierailuesityksen Cirkossa. Kuva: Arttu Lehtovaara. Jonna Aaltonen (vas.) ja Heli Lehtoranta ovat vauhdikkaita tanssijoita Carl Kninfin uudistavassa Liisa ihmemaassa -tulkinnassa Hurjaruuthissa. Kuva: Riku Virtanen. Juha Laukkanen ja Sytkyt esiintyvät Talvipuutarhassa sesonkiaikana. Pääsiäissatu kertoi Aladdinista ja Lampun hengestä. Kuvassa Aladdin, nukettaja ja prinsessa Täysikuu. Keskellä taikamuna, jonka sisältä lähti lasten päälle tarinapölyä. Kuva: Nukketeatteri Sytkyt. Iro Haarla on säveltäjä, pianon ja harpun soittaja, joka esitti UMO Helsingin kanssa intensiivisen pääsiäiskonsertin Agricolan kirkossa. Kuva: Maarit Kytöharju. ? Teattereiden ja tanssin kausiohjelmat loppuvat toukokuulla, joka on sirkuksen juhla-aikaa ennen kesäfestivaalikautta. Kohti valoa kulkeva soinnin virta UMO Helsinki Jazz Orchestran ja pianisti-harpisti Iro Haarlan pitkä yhteistyö sai jatkoa pääsiäisen alla, kun he tekivät kirkkokiertueen Uudellamaalla. Harppu on harvinainen soitin big band -musiikissa, joten tämä oli erikoinen kokeilu, joka onnistui. ”Silent Music” -konsertti oli läpileikkaus UMO Helsingin Haarlalta tilaamista sävellyksistä. Kuulimme mm. pääsiäisen tapahtumista ja Kristuksen kärsimyksestä kertova ”Ante Lucem”. Ohjelmistossa on myös kurkien pitkää muuttomatkaa kuvaava, hyvin ilmava ”Kurkien taru” ja tuulen voimasta inspiroitunut ylväs ”Led by the Wind”. Kantaesityksensä sai konserttisarjaa varten sävelletty, pääsiäisen tunnelmaan sopiva ”On the Edge of a World” harpulle ja big bandille. Moni UMO:n kantaesittämistä sävellyksistä on jäänyt elämään Haarlan omissa kokoonpanoissa ja erilaisina sovituksina, osa levytettynäkin. Kapellimestarina toimi kokenut Mikko Hassinen. – Musiikillani pyrin tuomaan ihmisille valoa, herättelemään syviä tunteita ja kykyä jakaa mielihyvää toinen toisillemme. Kuvailisin konserttien henkeä ajatuksella hiljentymisestä, syvien sävelkudosten ja tulkintojen kautta kohti valoa kulkevaksi soinnin virraksi, Haarla maalailee. Tunnelma Mikael Agricolan kirkossa oli vakava, tunnelmallinen, mutta yleisön osalta hyvin pidättyvä. Johtuiko siitä, että ainoat spiikit tulivat hyvin myöhään? Yleisösuhdetta ei juuri syntynyt. Pääsiäisvaellus muuntui Tieelokuvaksi Lauttasaaren seurakunnan nuorten aikuisten toteuttama lyhytelokuva ”Tie” kertoo pääsiäisen ajan tapahtumista sekä ihmisistä ja inhimillisyydestä niiden keskellä. Näytöksiä oli palmusunnuntaista pääsiäismaanantaihin Lauttasaaren kirkolla ja seurakunnan tiloissa Lauttiksessa, uudella ostarilla. Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittajat Saara Goldhorn ja Sofia Kangas kertovat lehdelle, että elokuvan tekeminen oli oma idea eikä perustunut mihinkään esikuvaan. Lauttasaaren pääsiäisvaelluksessa ja elokuvassa ovat kokonaan nuorten ja nuorten aikuisten vapaaehtoisten tekemiä. – Idea on siinä, että katsoja pääsee itse kulkemaan polkua, jota Jeesus kulki matkallaan ristille. Tie ei siis ole pääsiäisvaellus videolla, vaan lyhytelokuva, joka käsittelee pääsiäisen tärkeitä teemoja. Tekijät ja tunnelma ovat samat kuin pääsiäisvaelluksessa, mutta teos on toinen, Saara sanoo. Nuoret aikuiset ovat tehneet näytelmämuotoista, kirkon tiloissa liikkuvaa pääsiäisvaellusta jo yli 10 vuotta. – Remontti oli ehkä ensimmäinen syy alkaa miettiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa projekti, mutta lopulta vaikka remontin aloitusajankohta siirtyikin, päätimme silti tehdä lyhytelokuvan. Valintaan vaikuttivat muutkin syyt, esimerkiksi aikataulun joustavuus, mahdollisuus uudenlaisiin näkökulmiin ja ilmaisutapoihin sekä halu kokeilla ja tehdä vaihteeksi jotain selvästi erilaista ja uutta, Sofia perustelee. Esitys on sanaton, herkillä ilmeillä etenevä, miksi? – Silloin voi jättää katsojalle tilaa tulkita ja täydentää itse hahmojen ajatuksia ja eläytyä valmiiden repliikkien sijaan, Sofia vastaa. – Ja mihin me reploja tarvitaan, onhan tässä Raamattua!, Saara kiteyttää. Pääsiäissatu Aladdinista ja lampun hengestä Lapsille – ja monille vanhemmille ja isovanhemmille – ihana pääsiäisajan hetki on Nukketeatteri Sytkyt -ryhmän ”Pääsiäissatu” perinteisessä Talvipuutarhassa. 30-vuotias Sytkyt on Juha Laukkasen ja teatteriteknikko Arto Ollikaisen kiertävä ammattiteatteri. Rauhallinen esiintyjä poisti lasten ennakkojännitystä jutustelemalla heille etukäteen pääsiäisnoitien näkemisestä, myös Talvipuutarhassa. Pääsiäissatu kertoo Aladdinin ja lampun hengen tarinan. Aladdin menee vuoren sisään ja löytää vanhan pölyisen öljylampun. Sitä hieromalla vapautuu lampun henki, joka toteuttaa kolme hänen toisettaan. Aasialainen nukke sai esittää pahaa noitaa, jonka lampun henki lähetti ”sinne asti, missä pippuri kasvaa”. Aladdin sai kauniin prinsessan ja sulttaanin valtakunnan. Uusi sulttaani määräsi ensi töikseen vanhemmat kertomaan satuja lapsilleen joka ilta. Sytkyt on esiintynyt Talvipuutarhassa yli kymmenen vuotta pääsiäisenä, kesällä ja jouluna. Jotkut perheet ovat seuranneet yli seitsemän vuotta! Kesän satu on Peukaloisen retket villihanhien selässä, Laukkanen kertoo. Paljon oli myös ulkolaisia pääsiäisturisteja. Kohti seikkailua kaninkolon kautta Tanssiteatteri Hurjaruuthin Pölyt pois klassikoista – sarjassa tomutetaan tutut tarinat tähän päivään. Ensi-iltansa sai ”Liisa ihmemaassa”, joka pohjautuu Lewis Carrollin vuonna 1865 kirjoittamaan legendaariseen lastenkirjaan. Päistikkaa seikkailuihin, kaninkolon kautta! Carl Knifin kekseliäs, taiteellisesti kunnianhimoinen ohjaus lupaa ja lunastaa. Jonna Aaltonen, Heidi Lehtoranta, Riku Lehtopolku ja Eero Vesterinen muodostavat kokeneen, tasokkaan tanssijajoukon, joka selvästi viihtyy lasten satumaailmassa. Karoliina Koiso-Kanttila on tehnyt mielikuvitusrikkaan puvustuksen. Hurjaruuth ei aliarvioi lapsikatsojiaan, joita tuli arkiaamunäytöksiin kouluja päiväkotiryhmille. Ikäsuositus oli yli 3-vuotiaille. Näkemässäni esityksessä yksi lapsi pelästyi alussa, mutta hän olikin alle suosituksen. Esitys on lähes sanaton, ja se luottaa pienen katsojan oivalluskykyyn. Käänteissä on vauhtia, jännitystä ja rauhallisia hetkiä. Sadun sijasta koemme tanssiliikkeen maagista leikillisyyttä. Se saa onneksi syksyllä jatkoa. Kalevalan akka monena Oh My Puppets -minifestivaali vieraili Suvilahden Cirkossa – Uuden sirkuksen keskuksessa. Aura of Puppets on nukketeatterin osuustoiminnallinen verkosto. Mielenkiintoisin kokemus muodostui yhden naisen sirkusesityksestä. ”Pohjatar” on esityksen alussa käpristynyt piiloon peitteiden alle vihansa kanssa. Hän on ehkä joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Paperit ja vaatteet ovat Pohjattaren syvää maailmaa. Sanaton, traaginen draama syntyy naisen akrobaattisista liikkeistä, vapauttavasta tanssista ja tunteiden palosta. Esitys tulkitsee Kalevalan Louhen, Pohjolan matriarkan tarinaa ja Sammon ryöstöä. Iäkkäällä naisella on yliluonnollisia kykyjä. Louhella on sampo, jota puolustaa samoin kuin kauniita tyttäriään. Pohjatar on käsikirjoittaja-esittäjä Erika Malkin tulkitsemana nuori kaunis nainen; katsojalle syntyy mielikuva, että tässä esityksessä ovat sekä Pohjan akka että tytär samassa hahmossa. Ainakin lopussa, kun hän puhdistautuu, voittaa vihan tunteet ja iloitsee olemassaolostaan ja riisuu vaatteet merkiksi kauneudestaan. Tarinan liikekielessä ovat mukana nukketeatterin pesähahmot lavan reunoilla, venekin vesille laitetaan, pesästä syntynyt. – Taiatko takoa sammon, Kirjokannen kolkutella, joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, yhen uuhen villasesta, yhen ohrasen jyvästä? Hienoa, että kaupungin urbaanissa festivaaliytimessä nähdään myös Kalevala-aihetta. Sen tulkinta ei ehkä ole helppoa, mutta syntyjä syviä on hyvä kohdata. Katso peiliin, mitä näät? ”Ruumiinosalauluja” on yhden naisen näkemys itsemääräämisoikeudesta, ulkopuolisuudesta, ympäröivän yhteiskunnan oletuksista ja vaatimuksista. Salla Markkanen on monipuolinen laulaja, muusikko, lauluntekijä, joka on aiemmin ollut säestäjä taustalla Helsingin Gayteatterin, HGT:n esityksissä. Ja hänet tunnetaan mainion Minnie Moore naismuusikkoryhmän jäsenenä. Viime syksynä Markkanen nousi yksin Oranssin lavalle Suvilahdessa ja uusi esityksensä pääsiäisaikaan ravintola Herculeksessa, vanhan Kylterin talossa Kampissa. – Sinä nainen, ihanainen, katso peilin, mitä näät? / Näätkö kasvot tutut, uurteiset? / Katso peiliin, mitä näät? / Näätkö häivähdyksen siitä
• 11 Nro 8 • Viikot 19-20/2019 Via Crucis ei jätä opetuslapsia kertomaan Eric Barco on hyvin luonteva, tavallinen Jeesus Via Cruciksessa. Taustalla Tiina Tuuri laulaa Snellmanin patsaalla Herodeksena kuin Tina Turner. Kuva: Markku Pihlaja. Milla Kaitalahti Pilatuksena kysyy kansalta Suomen Pankin edessä, kumpi pelastuu, kumpi ristiinnaulitaan? Kuva: Markku Pihlaja. Se on lunastettu. Jeesus ristillä Tuomiokirkon portailla, Susanna Hyvärisen Neitsyt Maria on maahan lyöty. Kuva: Markku Pihlaja. ? Stadin pääsiäiseen kuului 24. kerran Via Crucis, ristisaatto Kaisaniemen puiston kalliolta (koulun takaa), Säätytalolle tuomiolle ja lopuksi Tuomiokirkon portaiden juurille. Ilma suosi, kun usein on hytisty pakkasessa ja säälitelty esiintyjiä. Väkeä kauniissa kevätillassa oli tuhansia, tungokseen asti. Mukana oli varmasti myös ensikertalaisia katsojia, joille koskettava ja ravisteleva Ville Saukkosen, viimeisen kerran, ohjaama ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama teksti toi kärsimysnäytelmän nykyaikaan. Siitä kertoo jo alku. On tehdas, jossa ihmisiä tai komponentteja irtisanotaan. Juudas, Joni Hyvönen, astuu jo lavalle petturina, näyttää osakesijoittajalta ja pitää taas rantamökkipuheensa, kunnes hopearahoilla pettämisen jälkeen hirttää itsensä. Se on aina satuttavinta puistossa. Sitten opetuslapset kaikkoavat kuvasta, vaikka evankeliumit kertovat toista. Neitsyt Maria poljetaan kirkon portaille. Työryhmä on nuori ja taitava, mukana on lahjakkaita nuoria Kellariteatterista. Maskeeratut rummuttajat ja enkelit tulipadoilla Varsapuistikon patsaalla ja Unioninkatu 40 ovenpäällä jäävät mieleen. Temppeliherrojen leveät hameluomukset ovat komeita. Tie vei Suomen Pankille eli Herodeksen palatsille. Roolin esitti vahvasti nuori, hyvin laulava Tiina Tuuri. Pilatus, Milla Kaitalahti tulee showmaakarina pääosaan ja kuulemme oikeudenkäynnin, joka kuvaa nykyajassa joukkojen hysteriaa. Pilatus antaa vallan joukoille ja Jeesus ristiinnaulitaan. Tänä vuonna näyttelijät olivat pääroolissa, parin vuoden laulajapainotuksen jälkeen. Eric Barcolle Jeesuksen rooli sopi huikean hyvin, valovoimaisella näyttelijällä on yhdennäkökin. Kaunista musiikkia soi, mm. Tommi Läntisen Via Dolorosa, Carole King, Jaakko Löytty. Olin kuulevinani Madonnaakin. Vanhemman katsojan kokemus on aika sama: Kaisaniemessä julistusta ja ristiriitaa etäältä katsottuna ja huonosti mikkirepliikkejä kuullen. Säätytalolla showmeininkiä ja kansanpopulismia ristiinnaulittavasta läheltä, tiiviissä tunnelmassa. Tuomiokirkon portailla jylhää ristinsanomaa, lopuksi uutisia maailman pahoinvoinnista, kriiseistä ja sodista. Tästä ristisaatosta ei juuri jää opetuslapsia kertomaan maailmalle? Pienestä purosta, kristillisten ylioppilaiden kulkueesta 1990-luvulla, on alkanut ”Suomen suurin teatteriesitys”. Ensi vuonna ohjaaja vaihtuu. Via Crucis tarvitsee uudistumista, pintaradikalismiin jäävästä kulutuskritiikistä eteenpäin. Helsingin kaupungintalon uuden aulan avajaisissa kaikki viisi pormestaria Pia Pakarinen (vas.), Sanna Vesikansa, Jan Vapaavuori, Anni Sinnemäki ja Nasima Razmyar ovat yhdessä uuden kaupunginlogon kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Tuula Kleiman Marilynina sanoo Juha Kalliolahden Elvikselle: – Kuka nyt kieltäytyisi yöstä maailman parhaiten liikkuvan lantion kanssa! Kuva: Erkki Suitiala. Salla Markkanen esittää veikeästi myös “Mrs. Penistä” Ruumiinosalauluissaan ravintola Herculeksessa. Kuva: Riitta Salasto. nuoresta, / joka joskus oli ystävä, rakastettu, äiti.? Kauniin balladin ”Sinä nainen, ihanainen” sanoitti Pirko Ursin ja sävelsi ja esitti Sanna Markkanen, joka lopussa vanhenevan naisen osassa saavutti valtavan lämmön ja herkkyyden. Sitä ennen hän oli räiskynyt mm. Mrs. Peniksenä, joka tarvitsi apua päästäkseen roolistaan ulos. Saimme kokea kurittoman, mutta silti lämminhenkisen kabareen elämästä, joka on samalla lyyrinen joutsenlaulu menneelle. Itseään koneella säestäneen laulajan lisäksi iltaa emännöivät kaksi huikean komeaa drag-kuningatarta Lempi Hellä Haara ja Unelma Patukka. Elviksen ja Marilynin yhteinen yö ”Huone 112” on fiktiivinen tarina rockin kuninkaan ja valkokankaan kaunottaren salaisesta kohtaamisesta hotellihuoneessa. Malmin Työväen Näyttämön kevätesitys on ”satuttavan rakkauden täyttämä” ja Elvis Presleyn musiikin rikastuttama teatterielämys, joka avaa katsojille väläyksiä Presleyn ja Marilyn Monroen yksityiseen elämään. Ajankohdan päättelen 1960-luvun alkuun ennen Marilynin kuolemaan. Tiina Brännaren ja Eppu Nuotion kirjoittama näytelmä populaarikulttuurin ikonien huuruisesta vuorokaudesta hotellihuoneessa on kekseliäs useine maukkaine sivuhenkilöineen. Huvittavin on tähtien äitien, joista toinen on kuollut ja toinen mielisairaalassa, ilmestyminen paikalle. Michel Budskon ohjaus kuorii kaikkien tuntemista legendoista tuntevia ihmisiä, täynnä pettymyksiä, unelmia ja rakkauden kaipuuta. Juomaa, pillereitä, huumeita kuluu. Tuula Kleiman tavoittaa Marilyn Monroen elämän keveyden ja synkän kohtalon tasapainoilua; hän keikistelee roolinsa mainiosti: – Kuka nyt kieltäytyisi yöstä maailman parhaiten liikkuvan lantion kanssa! Juha Kalliolahti on pulisongeissaan ja olemukseltaan jo enemmän myöhempää Elvistä kuin nuorisotähteä, mutta selviää rempseydellä. Aivan hersyviä ovat Petri Rovio ja Arja Wuoti lukuisissa sivurooleissaan. Roviolla on tahatonta koomista perusvirettä kasvoillaan, Wuoti on perinteisempi hauskuuttaja. Yhteinen tapahtumatila tulevaisuuden Helsingille Helsingin kaupungintalon aula avautui 16.4. täysin uudella konseptilla. Vanha Virkagalleria tärkeine asianäyttelyineen lopetti viime syksynä uudistustöiden alle. Aula on nyt paikka ”kaikille kaupungista ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille”. Eli siitä ei, onneksi, tule ”pormestarin showroomia”, kuten vuosi sitten lehdissä ennakoitiin. Tila syntyi uudeksi. Kaupungintalon aulasta on toteutettu asukkaiden, vierailijoiden ja kaupungin henkilöstön yhteinen työhuone ja tapahtumatila, jossa kehitetään tulevaisuuden Helsinkiä. Kehittämiseen on osallistunut asukkaita, kaupungin henkilöstöä ja sidosryhmiä. Toteutetuissa muutostöissä on huomioitu aulan rakennustaiteelliset arvot ja suojelunäkökulmat. Tilaisuuden avasi pormestari Jan Vapaavuori. Paneelikeskustelu käsitteli aulan uutta konseptia, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria ja muotoilun roolia hankkeessa. Pormestari ja apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa olivat tavattavissa. Aula on avoinna arkisin kello 8–18. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 Kirja-arvostelu Mikä oli miehiään Mauno Koivisto? ? Mauno Koivisto (19232017) oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Kansa puhui Manusta,häntä ennen puhuttiin Urkista. Molemmat olivat suuria, merkittäviä tasavaltamme johtajia. Hyvinkin erilaisia, mutta yksi yhteinen piirre molemilla oli: karisma. Tuo merkillinen ominaisuus, joka joillakin on ja joillakin ei ole, vaikka kuinka yrittäisivät! Mauno Koivistoa henkilönä, poliitikkona, presidenttinä tarkastellaan lämmöllä, läheisesti kirjassa ”Merkillinen Mauno” ( Otava 2019 ). Kirja on erittäin mielenkiintoinen kokoelma neljäntoista eri kirjoittajan tarkastelua Mauno Koivistoon. Tohtorit Seppo Lindblom ja Pekka Korpinen ovat koonneet eri alojen kirjoittajia, kieltämättä alojensa ja Mauno Koiviston asiantuntijoita. Vahva akateeminen sävy leimaa koko kirjaa, häiriöksikin saakka. Komeat kirjoittajat Lindlomin ja Korpisen lisäksi kirjoittajina on komea lista: Tapio Bergholm, Tarja Halonen,Eero Huovinen, Unto Hämäläinen, Jaakko Kalela, Juhani Kaskeala, Kalevi Kivistö, Heikki Koski, Paavo Lipponen, Paavo Löppönen, Ilkka Taipale, Mikko Majander. Tietämystä,tuntemusta, arvovaltaa on komeasti. Vaikka kukin kirjoittaja tarkastelee Mauno Koivistoa vähän eri näkökulmilta, tietty asioiden toistuvuus saattaa lukijaa häiritä. Luonnollisesti kirjoittajat ovat kaikki Mauno Koiviston ystäviä, arvostavat ”meidän Manua” suuresti. Soraäänet, kriittiset näkökulmat eivät kuulu tähän ystävien tekemään kirjaan. Mielenkiinnon kannalta selvä puute. Yksikin räväkkä kriittinen puheenvuoro vaikkapa Koiviston talouspolitiikasta olisi nostanut kirjan luettavuutta! Merkillinen mies! Kirjoittajat yrittävät ansiokkaasti selvittää Mauno Koiviston todellista olemusta ihmisenä, poliitikkona,presidenttinä. Kirjan nimi ”Merkillinen Mauno” antaa selviä viitteitä siitä, että yrityksistä, kuvauksistaan huolimatta kirjoittajat eivät ihan pääse Koiviston iholle, sisälle pääsemisestä puhumattakaan. Lähelle pääsevät Tapio Bergholm ( Työsuhteet Turun satamassa ) ja Unto Hämäläinen (Koiviston mediasuhteet) ja aika lähelle muutkin kirjoittajat. Lähelle pääsemisestä on viime aikojen henkilökirjoista edelleen huippu Kari Hotakaisen kirja Kimi Räikkösestä. Lentopallo puuttuu! Mauno Koiviston elämästä kertova kirja jää pahasti vajaaksi kun siinä ei lainkaan kosketella hänen elämänsä suurta intohimoa: lentopalloa. Manuhan pelasi aktiivisesti itse,harjoitteli ahkerasti ja oli katsomassa lentopalloa eri pelihalleissa niin yläsarjojen kuin alasarjojenkin pelejä, niin miehiä kuin naisiakin. Lentopalloporukoiden merkitys Mauno Koiviston koko ajatusmaailmalle jää tästä sinänsä ansiokkaasta kirjasta ”Merkillinen Mauno” kokonaan puuttumaan! Koivistoa ilmeisesti viehätti joukkuepallopelien ainutlaatuisuus, kaverien huulenheitto ja pukusuojan hiki. Yksi kirjoitus Mauno Koivistosta ja lentopallosta, muustakin urheilusta, olisi tuonut kirjaan lisää syvyyttä, monipuolisuutta, merkillisyyttäkin. Ehkä huumoriakin akateemiseen tekstiin ”Merkillinen Mauno” on joka tapauksessa laatukirja laatukirjoittajilta. Pekka Hurme Kolumni Yötiedon kansa vaeltaa ? Suomalaisen luonteen kuvaaja J.V. Snellman kutsui meitä suomalaisia yötiedon kansaksi. Olemme omimmillamme metsässä, myyttisen eksotiikan salatuissa kätköissä. Olen pannut merkille miten tämä myyttinen hämärä viehättää meitä salojen samoojia. Päätin jälleen, kuten jo vuosikaudet, lähteä vapunviettoon erämaahan. Pyhien polkujen Imatralta Enonkoskelle johtava reitistö avaa vaeltajalle meditatiivisen hiljaisuuden lisäksi odottamattomia yllätyksiä. Myyttinen metsäpolku on kotoista eksotiikkaa parhaimillaan. Mielessäni liikkui Petteri Saarion ohjaaman Vedenneito-elokuvan päähenkilö, 13-vuotias Emika, joka ohimennen lausui suuren olennaisuuden: ”En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat koko ajan sisällä.” Petteri Saarion luontodokumentti vakuuttaa, että ulkona kannattaa olla ympäri vuoden säistä riippumatta. Emika ja hänen serkkunsa Antti ovat onnekkaita nuoria, he pääsevät liikkumaan Saimaan saarille ja todistavat miten maa ja vesi viettävät alati häitään savolais-karjalaisen luonnon villissä syleilyssä. Välillä he käärivät hihat kesän helteissä, tai sitten häikäistyvät pakkasauringon kimaltelevassa kirkkaudessa. Emikan ja Antin kavereihin kuuluva Saimaan norppa ei aina osu kohdalle, mutta sen symboliarvo on kätketty vaistojen verkostoon. Hylje avaa suurella Saimaalla viihtyville vaeltajille kulttuurisen alitajunnan syvyydet. Elokuva on suunnattu nuorille, mutta myös varttuneemmat tempautuvat ammentamaan siitä luonnon monipolvista voimaa. Pyhät polut johtivat ajatukseni Don DeLillon Valkoinen kohina-romaanin minäkertojan Jack Galdneyn ratkaisuun. Siinä hän vie lukijan katsomaan syrjäisen lehmipolun päässä sijaitsevaa latoa. Vähäpätöisestä lautahökkelistä kasvaa seudun suurin matkailunähtävyys. Kiinnostavaksi se muodostuu siksi, ettei se tarjoakaan tavanomaista mainoskyltein opastettua nähtävyyttä vaan yksinkertaisen töllin, joka kertoo jotakin olennaista sen seudun elämästä ja kamppailusta. Näin toimii myös luonto. Vaikeakulkuisten taipaleiden päässä avautuvat joskus kiinnostavimmat kohteet. Luonto vahvistaa tunteita, yksinkertaista elämäntapaa ja vapautta liikkua. Samanaikaisesti kun teknologia jatkaa riehakaasti kaikkivoipaista tanssiaan kohti digitaalisuuden ja robotismin taivasta, luonto pakottaa muistamaan ettei ihminen ole olosuhteittensa hallitsija ja kaikkivoipa diktaattori. Ilmastolla ja rauhalla on kokonaan toinen ajatustapa ja painopiste. Luonnonmukaisuus ja yksinkertaisuus on yksityisen ja globaalin, koko elämän voimavara. Poluille tai vesille lähteminen on irrottautumista arjesta. On yllättävä kokemus osata olla osa luontoa ja hiljentyä joukossakin. Tai sitten voi vaeltaa tai olla yksin, joka ainakin minulle on alkanut muodostua luksuskokemukseksi. Luontovaelluksella maa on yhteydessä vaeltajaan, ilman välipintoja meidän ja luonnon välillä. Myös metsä on elävä olento, osa ekosysteemiä, jonka tuoksu ja äänet voittavat hälyn ja kiivauden vimman. Metsä virvoittaa ja elvyttää. Metsä ei ole itsestäänselvyys, metsäsuhde vahvistaa myös ihmissuhteita. Miljardeja vuosia vanhat kalliot ja reitit haastavat välttämään ympäristötuhot. Katselin luontovaelluksellani kahden tämän kevään ylioppilaspojan kanssa Polvikosken laavulla kohisevan veden voimaa. Pyhien polkujen loppujaksoon kuuluu neljä koskea: Polvikoski, Vuorikoski, Koskitaivai ja Enonkoski. Nämä laavulla palvelleet ylioppilaat vahvistivat uskoani nuorten valveutuneisuuteen . Heitä ei tarvinnut erikseen vakuuttaa koskientai luonnonsuojelun tärkeydestä. Metsäläisyys on onnellisuutta, luonnonläheisyys rehellisyyttä. Veli-Matti Hynninen Kun kulttuurikohde tuhoutuu 3D-digiarkisto apuun Laserkeilaimen keräämistä kymmenistä miljoonista 3D-pisteistä muodostettu kuva, jossa harmaasävyarvo kuvaa kohteesta palanneen lasersäteen voimakkuuden. Kuvassa on yhden keilauksen näkymä Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Koko kirkkosalin mittaamiseksi tarvitaan keilauksia useista eri sijainneista. Kuva: MML, Harri Kaartinen ja Antero Kukko Jatkoa sivulta 3 K ohteiden entisöinnissä ja uudelleenrakentamisessa voidaan nykyään myös hyödyntää 3D-mittausta ja mallinnusta. – Olemme rakentaneet Laserkeilauksen huippuyksikössä erilaisia uusia mobiililaserkeilaimia sekä kehittäneet toimivia työpolkuja ja mallinnusmenetelmiä hyödyntäen myös kaupallisia mittalaitteita. Mittausjärjestelmiin voidaan liittää monenlaista sensoritekniikkaa, jotta kerätty aineisto antaa mahdollisuuden esimerkiksi kohteen tarkkaan mallintamiseen, kunnon ja rakennustavan tutkimukseen tai vaikkapa entisöintiin. Rakennuksista koruihin ja kalliopiirroksiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet 2000-luvulla lähes sataa kulttuurihistoriallista ja muuta kulttuurikohdetta: historiallisia rakennuksia, fasadeita, patsaita, kaivaustöitä, lattiapintoja, antiikkiesineitä, vanhoja koruja ja esineitä, kirkkomaalauksia, keskiaikaisia karttoja, lattiamosaiikkeja ja kalliopiirroksia. Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä painottaa, että vaikka tutkimus ja mallintamisosaaminen ovat meillä maailman huippua, 3D-digiarkistoinnin hankkiminen ja toteuttaminen on lapsenkengissä. – Laajempi, yhteiskunnallisesti merkittävien kulttuurikohteiden dokumentointi ja arkistointi tulisi saada kansallisesti samalle tasolle maankäytön ja metsien kartoituksen kanssa. Parhaimmillaan se tukisi myös yliopiston tekemää kulttuurialan tutkimusta, Hyyppä sanoo. Suomessa suurin osa arvokiinteistöistä ja niiden esineistöstä on omistajien vastuulla, eikä vastuuseen kuulu 3D-dokumentaatiota. Vastuutahon osoittaminen voi myös olla vaikeaa. – Onko rakennuksen digitaalinen arkistointi omistajan, yhteisön vai valtion tehtävä? Kenen vastuulle kuuluu arkistoida kylän puurakennuksia, jotka kiinteistöinä eivät ole arvokkaita, mutta joihin liittyy kansallista historiaa sekä jälkipolville säilytettävää aineistoa ja tarinoita? Yksi kysymys on myös häviävien ja katoavien kulttuurimaisemien dokumentointi jälkipolville, pohtii tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopistosta. Raaseporin linnan rauniot on mallinnettu dronella kerätyistä aineistoista 2010-luvun alussa. Kuva: Anttoni Jaakkola ja Antero Kukko.
• 13 Nro 8 • Viikot 19-20/2019 Rajun kiehtova rikosromaani Tukholmasta Kirja-arvostelu ? Minkälainen oli Ruotsin ja Suomenkin pääkaupunki Tukholma vuonna 1793? Siitä emme paljonkaan tiedä, mutta ilmeisen kamala paikka lähes kaikille ihmisille. Tietoa ja myös tuskaa noiden aikojen elämästä Tukholmassa lisää erinomaisen kiehtova, sadistisen raaka rikosromaani ”1793” (Johnny Kniga 2019 ). Kari Kosken suomentama yli 400-sivuinen romaani valittiin parhaaksi ruotsalaiseksi esikoisromaaniksi vuonna 2017, eikä ihme. Romaanin kirjoittaja on nimeltään Niklas Natt och Dag, usko vain, Ruotsin vanhimman aatelissuvun Tukholmassa asuva vuonna 1979 syntynyt kirjailija. Raakuuden kuvausta Vuosi 1793 oli Tukholmassa ja muuallakin Ruotsinmaalla sikäli erikoinen, että maalla ei ollut kuningasta. Kustaa III oli murhattu vuotta aemmin. Ruotsia hallitsi paroni Reuterholm rautaisella otteella. Tukholma oli vähemmän viehättävä kaupunki : sodassa vammautuneet miehet toimivat siveyspoliiseina, prostituutio, rikollisuus, väkivalta,korruptio kukoistivat. Rikas suppea yläluokka irstaili, kansanhuvia olivat julkiset mestaukset giljotiinilla Hammarbyssä. Kun tähän lisätään köyhyys, sairaudet, likaisuus ja ankara pakkastalvi on Tukholma suurimmalle osalle asukkaistaan täydellinen helvetti vuonna 1793. Kirjan kuvaus on raakaa, mutta omituisella tavalla lukijaa kiehtovaa. Kirja tuo hämmästyttävän elävästi esille sen yksittäisten ihmisten elämäntavan, joka heidät kuitenkin piti hengissä kamalissa oloissa. Lukija tuntee kummallista sympatiaa köyhiä,huoria,rosvoja, juoppoja kohtaan! Raajattomia murhataan Rikosromaanin ”sankaritkin” ovat omalaatuisia hahmoja, silti todentuntuisia. Sodassa vammautunut Mikael Cardell omaa toisessa kädessä puuproteesin, jolla mäjäyttelee tarpeen tullen ahdistelijoitaan nauttien pikku palkkansa lähinnä viinana. Cardell ryhtyy selvittämään murhaa yhdessä toisen erikoisen tyypin, pahasti keuhkotaudin riivaavan lainoppineen Cecil Wingen kanssa. Uhri on Tukholman rantaan ajautunut ruumis,tai osa siitä. Ruumis on torso, kädetön, jalaton, silmätön,kieletön. Kuka hän on ja kuka on tehnyt hänelle moisen hirviömäisen teon? Tukholman raakuuksissa oma lukunsa on aivan kauhea kuvaus naisten kutomovankilasta Långholmenin saarella. Pieni pelastuksen pilkahdus antaa toivoa lukea kirja loppuun! Rikosromaaneja on monenlaisia. Niklas Natt och Dagin kirja ”1793” on omaa lajiaan, aivan poikkeuksellinen lukuelämys, vavahduttava. Pekka Hurme Matalana pysyttelevä korkotaso tukee asunnonostoaikeita myös jatkossa Kerrostalokaksioiden neliöhinnat VANHAT KOHTEET, juokseva 6kk keskiarvo, LÄHDE: KVKL HSP 2019 2019 2018 Muutos (€) Muutos (%) KOKO SUOMI 2 864 2 801 62 2,9 % HELSINKI 2 197 5 036 161 3,2 % ESPOO 3 834 3 880 -46 -1,2 % VANTAA 2 988 2 911 77 2,6 % TAMPERE 2 903 2 813 90 3,2 % TURKU 2 586 2 477 108 4,4 % KUOPIO 2 263 2 173 89 4,1 % PORI 1 351 1 487 -136 -9,1 % LAHTI 1 776 1 897 -121 -6,4 % KOUVOLA 1 124 1 081 46 4,3 % MAALISKUU KOKO SUOMI -2,5 % HELSINKI -0,2 % ESPOO 4,1 % VANTAA -0,7 % TAMPERE -4,7 % TURKU -1,1 % KUOPIO -7,1 % JOENSUU 16,9 % PORVOO 9,7 % PORI 2,2 % LAHTI -7,8 % KOUVOLA -6,7 % Asuntokauppojen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna VANHAT KOHTEET, LÄHDE: KVKL HSP 2019 KOKO SUOMI -1,6 % HELSINKI 6,2 % ESPOO -2,4 % VANTAA -6,9 % TAMPERE -5,0 % TURKU -7,6 % KUOPIO -0,8 % JOENSUU 4,9 % PORVOO 5,1 % PORI 14,1 % LAHTI 10,2 % KOUVOLA -31,7 % MAALISKUU 2019 TAMMIKUU-MAALISKUU 2019 V uosi 2019 on käynnistynyt asuntokauppamarkkinassa vaisusti: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa 2,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös uusia asuntolainoja nostettiin alkuvuodesta tammi–helmikuussa 0,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matalana pysyttelevä korkotaso tukee kuitenkin asunnonostoaikeita myös jatkossa. – Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vanhojen* asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa yhteensä 2,5 % (-336 kpl) verrattuna vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa kertoo. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tämän vuoden tammi–maaliskuussa Espoossa 4,1 % (+32 kpl), Joensuussa 16,9 % (+28 kpl), Porvoossa 9,7 % (+14 kpl) ja Porissa 2,2 % (+5 kpl) verrattuna vastaavaan jaksoon viime vuonna. Sen sijaan vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat tammi–maaliskuussa Helsingissä 0,2 % (-5 kpl), Vantaalla 0,7 % (-5 kpl), Tampereella 4,7 % (-43 kpl), Turussa 1,1 % (-8 kpl), Kuopiossa 7,1 % (-26 kpl), Lahdessa 7,8 % (-31 kpl) ja Kouvolassa 6,7 % (-13 kpl) verrattuna viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Nordean analyytikko Lotta Lähteenmäen mukaan tammi–helmikuussa uusia asuntolainoja nostettiin Suomessa vajaan prosentin (0,9 %) verran vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018. – Vuonna 2018 kokonaisuudessaan uusien asuntolainojen nostot lisääntyivät yhä, mutta nousutrendi nostettujen asuntolainojen määrässä tasaantui. Asuntolainoja nostettiin vuoden 2018 aikana yhteensä 18,4 miljardin euron edestä, mikä on noin 2,2 % enemmän kuin vuonna 2017, Lähteenmäki kertoo. Nousutrendin tasaantuminen uusien asuntolainojen määrässä kuvasi odotettua hiljaisempaa kehitystä asuntomarkkinoilla viime vuonna. Työllisyyden ripeä kasvu ja kuluttajien luottamuksen nousu eivät näkyneet asunnonostoaikeissa tai asuntokauppamäärien kasvuna. – Sittemmin kuluttajien luottamus on kääntynyt laskuun, mikä voi lisätä varovaisuutta asunnonoston suhteen. Jatkossa odotamme talousja työllisyyskasvun hidastuvan, mikä voi myös osaltaan heikentää asunnonostohalukkuutta, Lähteenmäki sanoo. Toisaalta matalana pysyvä korkotaso tukee edelleen asuntomarkkinoita. – Euroopan keskuspankki on viestinyt pitävänsä ohjauskoron ennallaan ainakin vuoden 2019 loppuun asti, ja myös seuraavan vuoden osalta koronnostot näyttävät aiempaa epätodennäköisemmiltä, Lähteenmäki toteaa. Kauppa kävi vilkkaana maaliskuussa Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa maaliskuussa yhteensä 1,6 % (-75 kpl) verrattuna edeltävän vuoden maaliskuuhun. Työpäiväkorjauksella ei ole vaikutusta muutokseen. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna Helsingissä 6,2 % (+43 kpl), Porvoossa 5,1 % (+3 kpl), Porissa 14,1 % (+11 kpl), Joensuussa 4,9 % (+3 kpl) ja Lahdessa 10,2 % (+12 kpl). Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna Espoossa 2,4 % (+7 kpl), Vantaalla 6,9 % (+18 kpl), Tampereella 5,0 % (-16 kpl), Turussa 7,6 % (-19 kpl), Kuopiossa 0,8 % (-1 kpl) ja Kouvolassa 31,7 % (-26 kpl). Kaksioiden neliöhinnat nousivat – Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat Suomessa maaliskuussa 2,9 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuosi sitten, Hintsa kertoo. Kaksioiden neliöhinnat nousivat maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna Helsingissä 3,2 %, Vantaalla 2,6 %, Tampereella 3,2 %, Turussa 4,4 %, Kuopiossa 4,1 % ja Kouvolassa 4,3 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat maaliskuussa Espoossa 1,2 %, Porissa 9,1 % ja Lahdessa 6,4 %. Kotitaloudet nostivat helmikuussa 2019 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,81 % ja laskennallinen marginaali 0,79 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli helmikuun 2019 lopussa 97,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,9 %. Kotitalouslainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 15,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki) *Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitaloja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä on alkanut T ervetuloa nauttimaan alati muuttuvasta puutarhasta, kurkistamaan geologisiin kokoelmiin, viihtymään opastuksilla ja herkuttelemaan kahvilan terassille! Tapahtumia on pitkin kesää. Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä kaikille avoimena salaisena puutarhana käynnistyy tuttuun tapaan toukokuun alussa ja tapahtumatarjonta jatkuu pitkin kesää. Tänä vuonna muun muassa Luomuksen geologiset kokoelmat ovat avoinna viikoittain, kesäopas johdattelee kävijöitä kasvimaailman saloihin ja puutarhan ensimmäistä vuosikymmentä juhlitaan kesäkuun puolessa välissä. Lounaan ja herkut tarjoilee Kahvila Kumpu. Su 12.5. Äitienpäivänä äideille vapaa pääsy. Puutarhakierroksia klo 12, 13, 14 ja 15. Geologiset kokoelmat avoinna klo 12–15. Lisätiedot äitienpäivätapahtumasta. Kurkista Kumpulan kartanorakennuksessa kivija fossiilikokoelmiin 18.5.–11.8. aina ke ja pe–su klo 13–18 puutarhan pääsymaksun hinnalla! Kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja, mammuttikokoelman sekä Ahvenanmaan fossiileja. Lisätiedot geologisten kokoelmien aukioloista kesällä 2019. Ihana Helsinki –tapahtuma 23.-26.5. kasvitieteellisillä puutarhoilla. Yleisöopastukset Kumpulassa pe 24.5. klo 16 ja 17 pääsymaksun hinnalla. Lisätiedot Ihana Helsinki -tapahtumasta. 11.–16.6. juhlitaan puutarhan ensimmäistä vuosikymmentä. Ohjelmassa puutarhan historiasta ja nykypäivästä kertovia opastuksia, avoimia ovia ja muuta kesäistä ohjelmaa. Lisätiedot julkaistaan toukokuun aikana Luomus.fi/Kumpula -sivuilla. Kesäopas on paikalla puutarhassa kesäviikonloppuina la–su 29.–30.6., 27.–28.7. ja 17.–18.8. Opastusten teemana on kesäkuussa kotipuutarhurin Kaukoitä, heinäkuussa pohditaan kenelle kukat koreilevat ja elokuussa tutustutaan kyökkikasveihin ja kartanohistoriaan. Suomenkieliset puutarhakierrokset lähtevät kahvilan luota klo 12, 14 ja 16. Opastukset sisältyvät puutarhan pääsymaksun hintaan ja kestävät noin tunnin. Lunastathan pääsylipun kahvilasta ennen kierroksen alkua. La 31.8. Suomen luonnon päivänä puutarhaan vapaa pääsy, geologiset kokoelmat avoinna klo 13–18. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano. Kuva: Helsingin yliopisto / Veikko Somerpuro
• 14 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide ? Helsingin Taiteilijaseura avasi mediataiteen näyttelyjen sarjan keskustakirjasto Oodin aulatilassa 12.5. asti. Taiteilijat ovat Lauri Astala ja Elina Brotherus, Pirjetta Brander, Laura Kärki, KirsiMarja Metsähuone, Hanneriina Moisseinen, Satu-Minna Suorajärvi ja Jussi Twoseven. Linnun katse Sanna Kanniston yksityisnäyttely Observing Eye Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10, koostuu kolmen viime vuoden aikana syntyneistä valokuvaja videoteoksista. Hänelle tunnusomaiset sademetsien lintukuvat saavat nyt rinnalleen videoteoksia ja valokuvakollaaseja, jotka valottavat uudella tavalla taiteilijan työskentelyn taustoja ja esimerkiksi ekologisia kysymyksiä. Linnut ovat nyt Euroopasta tai Venäjältä. Taiteilija erottaa eläimen alkuperäisestä yhteydestään ja rakentaa kuvaustilanteen kenttästudioon, keinotekoiseen ympäristöön. Prosessissa ja lopullisissa teoksissa keskeistä on katse: taiteilija tarkastelee aktiivisesti lintua ja samalla lintu katsoo takaisin. Tämä vuorovaikutus toistuu näyttelytilassa, kun katsoja pääsee teosten kautta epätavallisen lähelle lintuja, joista tavallisesti kuulemme ehkä vain kaukaisen laulun. Peukaloliisan pyrähdykset viehättävät Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa on esillä Saara Vainion veikeän kauniita ”Peukaloliisa ja pyrähdyksiä” – akvarelli maalauksia Ne kertovat tilanteista, jotka ovat tunnistettavia, mutta yhtä kaikki epätodellisia: – Tytön touhuihin samaistuminen houkuttelee kehittämään kuvien ympärille tarinaa. Satu ja arki kohtaavat niissä omanlaisensa maagisen realismin muodossa. Leikkiminen mittakaavalla on pitkään ollut lempiteemojani. Osaan maalauksistani on aiheeksi riittänyt liikkeen hetkellisyys, silmänräpäyksen pysäyttäminen. Saara Vainio valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta ja opiskeli mm. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa. Töitä on ollut esillä vuodesta 2005, ja mutta nyt on yksityisnäyttelyn aika Helsingissä. Kantakaupungin galleriakierros on sunnuntaina 5.5. ja sen osana Vainion ja Markus Luiron taiteilijatapaaminen klo 14–16. Kaikki epäolennainen pois Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyssä Mika Natri esittelee sekä veistoksia että maalauksia. ”Pala tätä maata” – veistossarjassa yhdistyy teräs ja pronssi; kiiltäväksi kiillotettu kerrostalo lepää teräksisen ”maapalan” päällä. Kantaaottavista veistoksista on karsittu kaikki epäolennainen. Mukana on myös kattaus pronssiveistoksia, joista näkyy taiteilijan työn jatkumo ja syklisyys; taiteilija tekee uusia tulkintoja jo aiemmin käsittelemistään teemoista. Natrin abstraktit maalaukset pohjautuvat kompositioon ja värien vuoropuheluun. ”Olemattomien valtakunta” – maalaussarjan teoksista välittyy aggression ja turhautumisen kautta saavutettu vapautuminen. Intuitio, sattuma ja vaistonvarainen toiminta ovat olennaisena osana prosessia, mikä näkyy myös lopputuloksessa. Viimeisten bileiden odotuksessa Maija Kivi valmistui Kuvataideakatemiasta 2012 maalaustaiteen osastolta. Sittemmin hän on yhdistänyt töissään monia eri välineitä ja tekniikoita; pääpaino on viime vuosina ollut performanssitaiteessa, jota hän esitti myös avajaisissa. ”Himon ja kuoleman puutarha” – näyttely Galleria A 2:ssa, Kasarminkatu 28, on paluu juurille taidemaalarina akryylija öljy – teoksiin. Galleria muuttuu dystooppiseksi fantasiamaailmaksi, kuin lapsuuden salapaikaksi, joka on selittämättömän maaginen. Jokainen esine on ladattu täyteen merkityksiä. – Kaappaan pahaa-aavistamattoman katsojan ja viettelen hänet mukaani kimmeltäviin tuhon kuvastoihin, joilla mässäilen ähkyyn asti. Olen leikitellyt ajatuksella viimeisistä bileistä, jossa kauhussa tai ekstaasissa piehtaroivat hahmot ottavat kaiken irti ennen lopullista rysähdystä, tietämättä ovatko osa todellisuutta vai ”realityä”. Kuvittelun keskiössä Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, ”Middle of the Fiction” – kevätnäyttelyssä on 34 teosta seitsemältä taiteilijalta. Ulla-Maija Vaittinen on pitkän linjan kuvataiteilija, joka toimi myös pitkään kuvataiteen johtavana ja suunnittelevana opettajana Helsingin Työväenopistossa. ”Tyhjät keinut” jatkaa sisällöllisesti hänen ympäristöja tilateosten sarjaa. Uusien teosten keskiössä ovat lapset. Symbolina hän kuvaa tyhjiksi jääneitä keinuja eri puolilla maailmaa. Keinut keinuvat valoissa ja varjoissa, pyhinä ja pahoina muistoina. Jäävätkö keinut tyhjiksi vai saavatko ne uudet keinujat? Sini Hodju haluaa kokeilla taidetta väreillä ja tilassa. Väriä monessa muodossa, taidetta kolmessa ulottuvuudessa, joita voi koskea. Erilaiset materiaalit nousevat jokapäiväisestä elämästä ja maalaaminen antaa inspiraation. Satunnaiset matkaan tarttuneet materiaalit kiehtoivat. Osa niistä on hauraita ja osa kestävämpiä. Syntyi teoksia, jotka heijastavat kokemuksia kaupunkija metsäympäristössä.– Etsin materiaalin kauneutta ja tunnetta siitä, että voin hengittää. Hän valmistui Vapaasta Taidekoulusta 2016, ja on osallistunut jo tavattomaan moneen näyttelyyn. Totta vai elämmekö kuplassa? AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee kuvataiteilija ja taidemaalari Kristiina Parviaisen maalauksia, jotka ovat kaikki valmistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä ajassa on tapahtunut paljon, iloja ja suruja. Maalaukset ovat öljytai akryyliväreillä tehty erilaisille pohjille. – Minua kiinnostavat erilaiset maalauspohjat, miten ne vaikuttavat työskentelyyn ja lopputulokseen. Opiskelu on tuonut uusia ajatuksia taiteentekoon ja olen altis kokeiluille. Hän maalaa spontaanisti, väristä, materiaalista tai kokemuksesta inspiroituneena. Sekä aihe että työskentelytapa voivat muuttua tunnetilan mukaan nopeasti. Myös piirtäminen ja korutaide ovat inspiroineet. – Kuvakieleni on enimmäkseen ei–esittävää, ekspressiivistä, työskentelyn jälki ja materiaalin tuntu ovat läsnä teoksessa. Haluan koskettaa värin ja teoksen voiman kautta. Uutiset maailmalta saavat miettimään, onko näkemäni tai kokemani totta vai elänkö kuplassa. Maalauksia mielikuvista Sirpa Lehtikangas on esillä Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, Studiogalleriassa. ”Äärellä” –teokset ovat syntyneet hiljaisuuden äärellä vuosien kahden vuoden aikana. Taiteilija maalaa Parkkimajärven rannalla Pyhäjärvellä. – Koen ja aistin voimakkaasti ympäristöäni ja tilaa, jossa olen ja elän. Näen sen väreinä, muotoina, valona ja liikkeenä. Osa tästä kokemastani ja aistimastani jää mieleeni, muuntuu mielikuviksi. Nämä mielikuvat jäsentyvät abstrakteiksi kokonaisuuksiksi ja siirtyvät ajallaan kerros kerrokselta maalauksiini. Kajasteen yläkerrassa on Raimo Mattssonin ”Hiljaisuuksia” – töitä. Sana ei tarkoita tyhjyyttä. Hän on ottanut taiteeseensa vaikutteita mm. omista juuristaan kalastajan poikana Ahvenanmaalla, vaikka työskentelee opettajana ja kuvataiteilijana Turussa. Venevajat, puut, ihmiset ja viivamaiset maisemat ovat hänelle puhuttelevia aiheita. Teksti: Risto Kolanen Valokuvataiteilija Sanna Kannistolla on Helsinki Contemporaryssa esillä loistavia valokuvia ja videoita linnuista. Kuvassa taiteilija ja 4K videonsa Observing Eye: Cyanistes caeruleus. Kuva: Raimo Granberg. Saara Vainion taidokkaissa akvarelleissa arki ja satu sekoittuvat ja luovat oman maagisen maailmansa Katariinan studiossa. Taiteilija maalasi tyttärensä Luoto-akvarelliin. Kuva: Hannele Salminen. Kuvanveistäjä, taidemaalari Mika Natri kädessään Pyhä(oik.) ja Muoto -veistokset sekä takanaan maalaus The Other Side II Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Maija Kivi on luonut Galleria A2:een fantasiamaailman ”Himon ja kuoleman puutarhan”. Taiteilija Garden of Hesperides -teoksensa äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Ulla-Maija Vaittinen ja Kaikki oli niin pelottavaa -valokuvakollaasi Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Sirpa Lehtikangas ja Tuulen terveiset -maalauksensa Galleria Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 8 • Viikot 19-20/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Helsinki Biennaali tuo kuvataiteilijat Vallisaareen kesällä 2020 Helsinki Biennaali, Vallisaari. Kuva: Helsinki Biennaali Helsinki Biennaali, Vallisaari. Kuva: Helsinki Biennaali H elsinki Biennaali tuo kotimaisen ja kansainvälisen nykytaiteen kiinnostavimmat tekijät Vallisaareen, Helsingin saaristoon kesällä 2020. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Biennaali nostaa Helsinkiä entistä tunnetummaksi kuvataidekaupungiksi. Kansainvälinen nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali järjestetään ensimmäistä kertaa kesällä 2020 Helsingin Vallisaaressa. Biennaali esittelee kaupunkilaisille ja matkailijoille korkeatasoista kuvataidetta kansainvälisiltä huipuilta sekä Suomesta että maailmalta. Taidetapahtuman kuratoinnista ja tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila iloitsee uudesta merkittävästä taidetapahtumasta. – Suomessa tehdään ja esitellään kansainvälisesti kiinnostavaa nykytaidetta. Biennaali on upea mahdollisuus nostaa entistä paremmin esille suomalaisia nykytaiteilijoita, mutta yhtä lailla esitellä Helsingissä kansainvälisiä huippunimiä. Helsinki Biennaali nostaa samalla koko Helsingin taidetarjonnan kansainvälisiin parrasvaloihin. – Vallisaari on jännittävä ja kansainvälisestikin poikkeuksellinen kokeilualusta tuottaa uutta taidetta. Saari luo ainutlaatuisen ja erityisen mahdollisuuden yleisön ja taiteen kohtaamiseen, Tanninen-Mattila sanoo. Helsinki Biennaaliin osallistuu noin 30 taiteilijaa, joiden nimet julkistetaan keväällä 2020. Taidetapahtuman pääkuraattoreina toimivat HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari ja julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola. Taiteilijat on kutsuttu tuottamaan Vallisaareen uusia, saaren sisäja ulkotiloihin rakentuvia teoksia tai esittämään jo olemassa olevia töitään. – Paikkasidonnaiset teokset ovat vuoropuhelussa saaren ja siitä kumpuavien aiheiden kanssa, sanoo Pirkko Siitari. Biennaali tarjoaa uuden syyn tutustua Helsingin saaristoon Vallisaaressa järjestettävä Helsinki Biennaali on osa Helsingin merellistä strategiaa, jossa kaupungin saaristoa tehdään vetovoimaiseksi ja merellisiä palveluita tuodaan entistä paremmin kaikkien ulottuville. Taidetapahtuma antaa jälleen uudenlaisen syyn tutustua kaupungin saaristoon. – Kulttuuri ja taide ovat aina olleet keskeinen osa Helsingin identiteettiä ja yhä kasvavissa määrin osa kaupungin kansainvälistä vetovoimaa. Helsinki kehittyy edelleen kaupunkina, jossa vahvoja taideorganisaatioita täydentävät ruohonjuuritason toimijat sekä tapahtumallisuus. Biennaali on paljon enemmän kuin näyttely – se tuo Helsingin identiteetin merellisenä pääkaupunkina kaikille koettavaan muotoon, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsinki Biennaali on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma. Biennaalin sydän sijaitsee HAM Helsingin taidemuseossaTennispalatsissa, mutta se levittäytyy myös muualle HAM Helsingin taidemuseon näyttelypäällikkö ja Helsinki Biennaalin pääkuraattori Pirkko Siitari. Kuva: Matti Pyykkö. HAM Helsingin taidemuseon julkisen taiteen päällikkö ja Helsinki Biennaalin pääkuraattori Taru Tappola. Kuva: Matti Pyykkö HAM Helsingin taidemuseon ja Helsinki Biennaalin johtaja Maija Tanninen-Mattila. Kuva: Matti Pyykkö Ilkka Kantola aloitti diakoniajohtajana H elsingin Diakonissalaitos on nimittänyt teologian tohtori, kolmen kauden kansanedustaja Ilkka Kantolan diakoniajohtajan tehtävään 1.5. alkaen. – On valtavan hienoa, että meillä aloittaa diakoniajohtajana näin vahvasti yhteiskunnallisesti verkottunut laajan alan osaaja, kertoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen. Diakoniajohtajana Kantola raportoi suoraan toimialajohtaja Marja Pentikäiselle. Helsingin Diakonissalaitos on uranuurtaja diakoniatyönsaralla, ja Kantolan ymmärrys diakoniasta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kristillisyydestä ovat optimaalinen yhdistelmä diakonissalaitoksen työlle. – Diakonialla on selkeä tehtävä ei vain ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen vaan myös heidän toimijuutensa vahvistamiseen, yhdessä heidän kanssaan. Tähän työhön diakonia kutsuu mukaan hyvinvointia tuottavia organisaatioita ja tavallisia kansalaisia, jatkaa Pentikäinen. Diakoniajohtajan tehtävänä on kehittää konsernin diakonisia sisältöjä sekä edustaa konsernia eri alojen verkostoissa ja julkisuudessa yhteistoiminnassa toimialaja palvelualuejohtajien kanssa. – Uskon, että kokemukseni sekä kirkon johtotehtävistä että lainsäädäntötyöstä eduskunnassa vahvistaa Diakonissalaitoksen kykyä vastata ajankohtaisiin ja tuleviin haasteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Odotan innolla uutta tehtävää yhteisössä, jonka arvot vahvasti tunnen omikseni. Tuntuu hyvältä palata kahdentoista vuoden jälkeen progressiiviseen yhteisöön konkreettiseen työhön, sanoo Ilkka Kantola. kaupunkiin, kuten kulttuurikeskuksiin, tapahtumina ja työpajoina. – Helsingin kaupungin kulttuurikeskukset ovat mukana luomassa ohjelmatarjontaa eri puolille kaupunkia lapsille ja nuorille. Näin yhä useampi kaupunkilainen voi osallistua biennaaliin, apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Helsinki Biennaali järjestetään ympäristöä kunnioittaen Helsinki Biennaalin ytimessä on myös vastuullisuus. Pitkään sotilaskäytössä ollut ja yleisöltä suljettu Vallisaari on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen rikas. Herkkä luonto asettaa taidetapahtumalle tarkat raamit, joista HAM huolehtii yhdessä Vallisaarta hallinnoivan Metsähallituksen kanssa. Taideteokset sijoitetaan saarelle luontoa kunnioittaen ja Metsähallituksen antamia reunaehtoja noudattaen. Biennaalille tehdään ympäristöohjelma, joka noudattaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän suosituksia. Helsinki Biennaali on tilannut myös BIOS-tutkimusyksiköltä taustaselvityksen, jossa tarkastellaan sosio-ekologisen kestävyyden näkökulmasta viitekehystä, johon tuleva biennaali sijoittuu. – Pyrimme minimoimaan tapahtuman ympäristökuormituksen ja samalla maksimoimaan siitä syntyvän ilon ja inspiraation. Taiteen kokeminen keskellä villiä saaristoluontoa voi paitsi herättää uusia ajatuksia myös vahvistaa ihmisten luontosuhdetta, Maija Tanninen-Mattila sanoo. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen suurtapahtuma. Biennaalin tuotannosta ja kuratoinnista vastaa HAM Helsingin taidemuseo HAM. Biennaali on osa Helsingin kaupungin merellistä strategiaa, ja se järjestetään ensimmäisen kerran Vallisaaressa 12.6.–27.9.2020. Helsinki Biennaalia tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.
• 16 Viikot 19-20/2019 • Nro 8 Kutsu Rööperin asuntokauppiaat palasivat juurilleen! Olemme avanneet asuntomyymälän Iso Roballe. Tule juhlimaan avajaisia kanssamme, nauttimaan pientä purtavaa ja tutustumaan tehotiimiimme TORSTAINA 23.5. klo 17-19. Luvassa AVAJAISTARJOUKSIA! Ystävällisin terveisin, Jouni Mikkonen, yrittäjä Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat