• Viikot 37-40 – Nro 8/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi | p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 346 6713 F I N L A N D I A -T A L O | L a 3 . 1 . k l o 1 9 NOUDATAMME TURVAVÄLISUOSITUKSIA! WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Juhlanäytös Kirka 70-v. BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com After Summer Glow -kasvohoito Ihoa kirkastava ja puhdistava Exuviancekasvohoito, joka vahvistaa ihoa ja tekee siitä samettisen pehmeän. 95 € Back to work! Sopii myös herkälle ja rasittuneelle iholle! AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset Bulevardi 15 B 17, 010 279 0621 www.bulevardinhammaslaakari.fi Tervetuloa yksilöllisesti palvelevalle hammaslääkäriasemalle Nykyaikainen hammaslääkärin vastaanottomme sijaitsee Bulevardin varrella. Meillä sinut kohdataan yksilöinä, parastasi ajatellen. Hoidamme potilaita vauvasta vaariin. Myös pelkopotilaat ovat vastaanotollemme tervetulleita. Tarjoamme kokonaisvaltaista hoitoa: Protetiikkaa, hampaiston ja purennan kuntoutusta, esteettistä hoitoa, implanttihoitoa, kirurgiaa sekä suuhygienistien palveluja. Kelan suorakorvausmenetelmä on käytössämme. Varaa aika numerosta 010 2790 621. Puuttuuko sinulta hammas? Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon. Hammastarkastus uusille asiakkaille 31.12.2020 saakka 30€. Hinnassa huomioitu Kela-korvaus, (joka toinen vuosi)
• 2 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 piparminttuhki Sinä ja 100 muuta tykkäävät piparminttuhki Ympäristöystävälliset ekokampaamopalvelut Kampin sydämessä. Tervetuloa rentoon seuraan kaunistautumaan luonnon ehdoilla. Ekokampaamo Piparminttu, Hietaniemenkatu 10 d, 00100 Helsinki, 045 151 7949, www.piparminttu.fi. #ekokampaamo #kamppi #töölö #kasvivärjäys #savivaalennus #luonnonkosmetiikka #ekologinen @koulutetutekokampaajat Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Tarjous voimassa 1.12.2020 asti. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 4/2020 • 9,50 € Vanhat kirjeet puhuttavat inhimillisyydellään Unohtumattomat viestit KAPELLIMESTARI JORMA PANULA Olen pelimannimies PAUL CÉZANNE Omalaatuinen taiteilija Michail Schilkin valloittavat eläinveistokset SIGURD WETTENHOVI-ASPA Kulttuurin moniottelija Mayatutkija Harri Kettunen avaa hieroglyfien saloja VUODEN 1952 OLYMPIASOIHTU Arvo 195 000 euroa Lähes 7000 kalastusopasta MARILYN JA COCO Ikoniset naiset yhdessä Mannerheimin patsas 60 vuotta Harvinainen Kullervo-traktori löytyi pellosta KALEVO TOLPPANEN 4/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Misse Universum 2020 Misse Universum 2020 Sisu Sisutar Sisu Sisutar on kaunein on kaunein Korona-ajan tassuterapeutit Kissoista iloa ja lohdutusta surun keskellä Täsmäruokia jokaiseen ikään ja vaivaan Ota osaa kilpailuun Nyt haetaan Nyt haetaan söpöintä söpöintä kissaa! kissaa! Tässä uusi rotu USA:sta Suloinen Suloinen minuet minuet MUISTA! Proteiinia lihansyöjälle 4/2020 7,20 PANIMOAJURI Evartti ja Virin Camilla uudet kuninkaalliset Eläinlääkäri Timo Talvion perheen elämää tahdittavat hevoset Liisa Nummea viehättää montéssa vauhti Hevosille riittää heinää Sopivan satulan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa Sami Lappalainen on monipuolinen hevosmies Keinoemo pelastaa varsan elämän Syksy on hiekkaongelmien kiireisintä aikaa ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 7/2020 – 8,10€ Hellivät kehoa, mieltä ja sielua Terapiat erikoisnumero Näyttelijästä tuli luontaishoitaja Rosen-terapeutti Lotta Lehtikari : VVarastorauta ylös infuusiolla arastorauta ylös infuusiolla Matala ferritiini Matala ferritiini vei Mirkan voimat vei Mirkan voimat Tunteet ja muistot tallentuvat kehoon VAPAAKSI stressiylikuormasta stressiylikuormasta Endorfiinimyrsky M Missä nukkumatti viipyy? issä nukkumatti viipyy? Helpotusta Helpotusta löytyy! löytyy! Täydentävien Täydentävien hoitojen hoitojen tulevaisuus tulevaisuus valmistelussa valmistelussa Uusi juttu sarja Mies ja seks uaal isuu s M Migreenillä oli asiaa igreenillä oli asiaa Pidin itseäni Pidin itseäni liian ahtaalla liian ahtaalla OTA TALTEEN Hauskat jumppaohjeet Hauskat jumppaohjeet saavat hymyn huulille saavat hymyn huulille PUOLUKKA myös aivojen ystävä myös aivojen ystävä Avantouinti Avantouinti ** vähentää stressiä vähentää stressiä ** nostaa itsetuntoa nostaa itsetuntoa ** helpottaa kipuja helpottaa kipuja ** torjuu flunssaa torjuu flunssaa KKuuntele kehosi viestejä uuntele kehosi viestejä Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi TIL AA !
• 16. vuosikerta – nro 8 Viikot 37-40/2020 Ajankohtaista Kaupunkilaisilta näkemyksiä Hietalahdenrannan suunnitteluun H ietalahden torin ja -altaan ympäristön suunnittelu alkaa. HGR Property Partners Oy:lle on myönnetty alueelle kahden vuoden kehittämisvaraus, jonka aikana tehdään kolme erilaista suunnitelmavaihtoehtoa eri suunnitteluryhmillä. Ennen suunnittelua kaupunkilaiset voivat esittää toiveita alueen tulevaisuudesta ja suunnittelun lähtökohdista maastokävelyllä 9. syyskuuta ja Kerro kantasi -verkkokyselyssä 20. syyskuuta asti. Arkadia-talo 15 vuodeksi eri koulujen väistötilaksi H elsingin kaupunki vuokraa tilat kiinteistösijoittaja Hemsöltä. Yhteiskuntakiinteistöihin erikoistunut Hemsö on tehnyt Helsingin kaupungin kanssa 15 vuoden sopimuksen Arkadiankatu 24:n vuokraamisesta eri koulujen väistötilakäyttöön. Ennen tilojen käyttöönottoa Hemsö tekee kiinteistössä laajan peruskorjauksen. Hemsö jatkaa asemansa vahvistamista opetuskiinteistöjen omistajana ja vuokraajana Suomessa Sivu 5 Sivut 8-9 Ilmakuva Eteläsatamasta. Kuva: Helsingin kaupunki. Helsinki valmistelee kilpailua Eteläsataman kehittämiseksi H elsingin kaupunki suunnittelee Eteläsatamaan laatuja konseptikilpailua. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuurija designmuseolle suunnitellun alueen. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli ehdotusta alueen varaamisesta kilpailun jatkosuunnittelua varten 1. syyskuuta 2020. Helsingin kaupungin strategian mukaisesti Eteläsataman läntistä rantavyöhykettä halutaan kehittää paremmin saavutettavaksi, keskustan elinvoimaisuutta tukevaksi, toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kehitettävä kilpailu-alue kattaa Olympiarannan, Makasiinirannan ja Lyypekinlaiturin. Nykyisin pääasiassa sataman terminaalitoimintoihin ja pysäköintiin käytettävä alue halutaan viihtyisäksi, kaikille avoimeksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen. Vanhalta kauppahallilta Olympiaterminaalille ulottuva alue kuuluu niin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Sivu 13 Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Kuva: Tuomas Uusheimo Senaatti-kiinteistöt etsii Uudenmaan kasarmille uutta omistajaa S enaatti-kiinteistöt käynnistää Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Uudenmaan kasarmin kiinteistön myynnin. Kohteeseen kuuluu tontin lisäksi Maurinkadun puoleinen 3-kerroksinen rakennus ja Liisankadun puoleinen rakennus. Kokonaisuuden kerrosala on noin 8000 k-m2. Kohteessa on käynnissä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa käyttötarkoituksen muutos entisen Uudenmaan kasarmin rakennuksissa sekä kahden uuden asuinrakennuksen rakentaminen. Toinen uudisrakennusoikeus, noin 3000 kerrosneliömetriä tulee Senaatti-kiinteistöjen omistamalle tontille ja toinen noin 2000 kerrosneliömetriä samassa korttelissa olevalle Kruunuasuntojen tontille. Vanhat rakennukset suojellaan sisätiloineen erikseen määriteltävällä tavalla. Voimassa olevassa asemakaavassa yleisille toiminnoille varatut rakennukset muutetaan liike-ja toimitilakäyttöön, esimerkiksi toimistoksi tai hotelliksi. Sivu 8 Pitämättä jääneet yhtiökokoukset järjestettävä syyskuun loppuun mennessä T aloyhtiöille keväällä koronan vuoksi myönnetty lisäaika yhtiökokousten pitämiseen on päättymässä, ja taloyhtiöiden tulee pitää mm. varsinainen yhtiökokouksensa syyskuun loppuun mennessä. Kiinteistöliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan yhtiökokous oli elokuun alkupuolella vielä pitämättä lähes joka kolmannella taloyhtiöllä. Suurista taloyhtiöistä kokous oli pitämättä yli puolella. Sivu 13 Helsinki viettää Pride-viikkoa monin tavoin H elsinki Pride 2020 -viikkoa vietetään 7.–13. syyskuuta. Helsingin kaupunki on tapahtuman virallinen yhteistyökumppani. Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa ihmisoikeudet toteutuvat laaja-alaisesti ja jossa kukaan ei kohtaa häirintää tai syrjintää. Kaupunkitasoisiin tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmiin nimetyt kunnianhimoiset toimenpiteet edistävät tätä tavoitetta läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta myös kaupungin henkilöstön keskuudessa. Sivu 9
• 4 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8/2020 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaa uudistetaan H elsinki päivittää parhaillaan liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmansa vuosille 2022–2025. Kehittämisohjelman päätavoitteena on parantaa Helsingin liikenneturvallisuutta. Työssä määritetään visio, tavoitteet ja painopistealueet kaupungin liikenneturvallisuustyölle sekä asetetaan konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Näin taataan suunnitelmallinen ja vaikuttava liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuus koskettaa kaikkia kaupungissa liikkuvia ja ohjelman päivitystyötä tehdään laajassa vuoropuhelussa asukkaiden sekä eri sidosryhmien kanssa. Helsingin liikenteessä on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut keskimäärin kuusi henkilöä ja loukkaantunut noin 450 henkilöä vuosittain poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa. Kaikki liikenneonnettomuudet eivät tule poliisin tietoon, joten loukkaantumisia sattuu todellisuudessa enemmän. Liikenneturvallisuutta parantamalla vähennetään ihmisille onnettomuuksista aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä, mutta samalla myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Asukkaiden ääni on liikenneturvallisuudessa erityisen tärkeä, minkä vuoksi aiheesta on avattu kysely Helsingin asukkaille. Asukkailta toivotaan näkemyksiä liikenneturvallisuudesta ja sen kehittämisestä riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä asuu, millä tavoin liikkuu tai minkä ikäinen on. Kyselyssä kysytään kartalla mm. liikenneturvallisuuden kannalta hankalia paikkoja tai kohteita, joissa on joutunut onnettomuuteen tai läheltä piti -tilanteeseen. Kyselyyn voi vastata sunnuntaihin 27. syyskuuta asti osoitteesssa https://app.maptionnaire.com/ fi/9318/ Kolumni Vastuu kuuluu yrityksillekin ? Muinoin metsään lähtijän asenne saattoi olla pikemminkin korskean itsetuntoinen kuin nöyrä. Pian luonto itse kuitenkin opetti lähtijälle nöyryyden ja kunnioituksen. Sen kauneus ja ylivoima lahjoitti lähtijälle uuden asenteen. Keskustelu yritysvastuusta ja uuden asenteen tarpeesta puhkesi hetkessä, kun UPM ilmoitti päätöksestään paperitehtaan toiminnan lopettamisesta. Tehdas oli jo pitkään laiminlyönyt kaikki uusinvestoinnit tarkoituksenaan lopettaa sopivan hetken tullen koko toiminta. Ratkaisu ei siis ollut yllätys. UPM oli jo aiemmin rikkonut miljoonien eurojen paperikoneet Ranskassa. Ei yhtiö ole valmis päästämään potentiaalista kilpailijaa markkinoille kaventamaan omaa tulostaan. Julma toimintatapa nousee siis oman edun varmistamisesta. Yhtiö toimii yhtiöjärjestyksensä mukaisesti omistajiensa osakkeiden arvon maksimoimiseksi. Nykyinen globaalikapitalismi toimii suvereenisti juuri näin. Sen seurauksena pieni joukko maailman rikkaimpia ihmisiä omistaa yhtä paljon varallisuutta kuin köyhempi 3,8 miljardin ihmisen puolisko maapallon väestöstä. Maailmantaloutta eivät johda hallitukset, vaan isännyyttä hoitavat markkinavoimat, joilla on selkeät tavoitteensa. Niiden tavoitteisiin ei ole kirjoitettu oikeudenmukaisuuden, moraalin tai kestävän kehityksen johtoperiaatteita. Kaipolan episodi nostaa kansan huulille kysymyksen yritysvastuusta. Miten ohjata yritysten käyttäytymistä kestävän kehityksen suuntaan? Verotuksella, lainsäädännöllä, vai miten? On itselle edullista sulkea tehdas ja syyttää siitä vasemmistoa. Yritysten vastuuseen tulisi kuulua myös tehtyjen ratkaisujen seuraukset. EU:lla voisi tässä olla suuri tehtävä tasoittaa pelikenttää asettumalla isäntänä kehityksen vartijaksi ja kannustajaksi. Metsäteollisuuden kilpailukyvystä ja markkinoiden muutoksesta tulisi käydä maltillista ja analyyttista keskustelua. Löytyykö rohkeaa näkijää, vastuullista oikojaa, suuren työn tekijää? Luonto tulee toimeen ilman ihmistä, mutta ihminen ei tule toimeen ilman luontoa. Oikeudenmukaisuuden ja luonnon oikea säilyttäminen on ihmiskunnan suuri työ ja haaste. Myös keskustelu metsäteollisuuden vastuusta kuuluu tähän sarjaan. Kaikki mikä saavutetaan helposti, ilman työtä, edustaa jo sinänsä epäilyttäviä arvoja. Luonto sanoo mitä me olemme ja mitä meidän tulee olla. Tietäminen on huimasti lisääntynyt ja jossain määrin myös demokratisoitunut, Globalisaatio on vahvistanut globaalin solidaarisuuden ja keskinäisen yhteenkuuluvuuden tavoitteita. Voittojen maksimointi, ylikuluttaminen, henkilökohtaisen menestyksen varmistaminen, koko taloudellisen ideologian ylivalta on nyt pakotettu ottamaan huomioon maapallon ekologiset rajat. Myötätunnon puutteessa sydämet särkyvät. Aluksi globalisoituminen merkitsi suomalaisille myös taloudellisessa mielessä hyvinvoinnin kasvua, mutta nyt tilanne on muuttunut. Ekologiset ja henkiset arvot, metsän käsittelyn tavat ovat herättänee meidät muuttamaan elämäntapojamme. Olemme havahtuneet muovaamaan elämän syvärakenteita, uskoa, kieltä ja filosofiaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Veli-Matti Hynninen Kaupunginhallitus päätti perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta K aupunginhallituksen kokouksessa 31.8. päätettiin perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta. Jatkopäätöksessä määrätään päiväkotien ja oppilaitosten tilojen turvallisesta käytöstä varhaiskasvatukseen sekä esija perusopetukseen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Marian kampusalueen asemakaavan muutosten etenemisestä valtuustoon ja antoi lausunnon HSY:n alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta vuosille 2021–2023. Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien oppilaitosten tiloja voidaan käyttää perusopetukseen tietyin edellytyksin. Tiloja käytettäessä tulee tartuntatautilain 1 §:ssä säädetty tartuntatautilain tarkoitus huomioon ottaen noudattaa opetusja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antamaa suositusta. Päätös on voimassa ajan 11.9.-10.10.2020 tai kunnes asiasta toisin päätetään. Toimintaa suunniteltaessa on tärkeää sovittaa yhteen lapsen etu ja oikeudet ja tartuntatautien torjunnan periaatteet. Helsingissä tilojen turvallinen käyttö tarkoittaa muun muassa, että oppilaat opiskelisivat etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa osa luokista työskentelee kukin vuorollaan ja lyhytaikaisesti etäopetuksessa. Oppilaiden oikeus opetukseen turvataan myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Kyseessä on jatkopäätös kaupunginhallituksen päätökseen 10.8.2020. Marian asemakaava Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Kampissa sijaitsevan korttelin 4170 sekä Etu-Töölön katualueiden asemakaavan muutosten hyväksymistä. Kaavaratkaisu koskee Marian entistä sairaala-aluetta sekä Baanan eteläosaa. Kaava mahdollistaa merkittävän toimitilatäydennysrakentamisen ja alueen kehittämisen yhtenäiseksi yritysalueeksi. Asia etenee valtuuston päätettäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta vuosille 2021–2023. Helsinki puhuu -tapahtuma saa jatkoa vuonna 2021 Mikko Kosonen, Päivi Loponen-Kyrönseppä. Kuva: Veikko Somerpuro Petteri Sariola. Kuva: Veikko Somerpuro H elsinki puhuu -tapahtuma jatkuu ensi vuonna. Kolmipäiväisessä tapahtumassa oli yli viisikymmentä keskustelijaa ja lähes neljäkymmentä aihetta. Tapahtuma järjestettiin Espan lavalla, ja se striimattiin suorana Helsingin Sanomissa ja Helsinki-kanavalla. Helsinki puhuu -keskustelutapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa 25.-27. elokuuta. Helsinki-kanavalla ja Helsingin Sanomissa esitetyt livestriimit kerryttivät kunakin tapahtumapäivänä monituhantisen katsojajoukon. Espan lavalla oli mahdollista seurata tapahtumaa turvavälein. – Saimme valtavasti positiivista palautetta tapahtumaan liittyen. Pääkaupunkiseudulta on puuttunut vastaavanlainen matalan kynnyksen keskustelufoorumi, ja Itämeri herätti selvästi teemana paljon kiinnostusta. Helsinki puhuu -tapahtuma onkin saamassa jatkoa vuonna 2021, kertoo Savoy-teatterin johtaja ja tapahtuman ohjelmavastaava Päivi Loponen-Kyrönseppä. Keskusteluaiheet käsittelivät Itämeri-teemaa laajalla skaalalla, mm. matkailun, lehdistönvapauden, kulttuurin ja turvallisuuden näkökulmista. Tapahtuman keskustelijoihin lukeutuivat Mika Aaltola, Carla Ahonius, Janne Auvinen, Jaakko Blomberg, Tove Djupsjöbacka, Elina Grundström, Marko Junkkari, Anu Koivunen, Mikko Kosonen, Taina Laane, Mari Männistö, Jussi Lähde, Kaius Niemi, Rosa Meriläinen, Lilli Paasikivi, Riikka Purra, Nasima Razmyar, Ari Ruoho, Janne Saarikivi ja Denise Ziegler. 27.8. pidetyssä Itämeripäivän aamunavauksessa kuultiin muun muassa pormestari Jan Vapaavuorta sekä presidentti Tarja Halosta. Joka päivä kuultiin puheen lisäksi musiikkia, jota esittivät kitaristi Petteri Sariola, jazzlaulaja Aili Ikonen, kosketinsoittaja Antti Kujanpää sekä EVA-trio (Essi Wuorela, laulu, Vesa Norilo, sello ja Anna-Karin Korhonen, kantele). Keskustelut ovat katsottavissa ensi viikosta alkaen Helsinki-kanavalla ja Helsingin Sanomien verkkosivulla. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Helsingin kaupungin Savoy-teatteri, ja yhteistyökumppaneita olivat Helsingin Sanomat, John Nurmisen Säätiö, Taiteen keskustoimikunta, Suomen arvostelijoiden liitto, Kirjapaja, Suomen PEN ja Sublime Music Agency. OTA KANTAA – kirjoita Rööperi-lehden yleisönosastoon! Lähetä kirjoituksesi sähköisesti www.rooperinlehti.fi/yleisonosasto TAI kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
• 5 Nro 8 • Viikot 37-40/2020 Kaupunkilaisilta näkemyksiä Hietalahdenrannan suunnitteluun Ilmakuva Hietalahdenrannasta. Kuva: Helsingin kaupunki H ietalahdenrannan suunnittelutyö alkaa lokakuussa 2020. Kaikille kaupunkilaisille avoimesta kaupunkitilasta halutaan tehdä viihtyisää, laadukasta ja historialliseen ympäristöön sopivaa. Alueen liikennejärjestelyjä on tarkoitus uudistaa niin, että nykyisin Hietalahden altaan kiertävä autoliikenne ohjataan kulkemaan suorempaa reittiä rannan myötäisesti. Rantaan tehdään samalla myös jatkuva pyöräilyja kävelyreitti. Autoliikenteeltä vapautuu siten torin ja altaan ympäristöstä lisää tilaa, jota kehitetään laadukkaana kävely-ympäristönä. Ranta-alueelle on tarkoitus luoda korkean profiilin yrityskeskittymä kivijalkapalveluineen. Uudisrakentamisen määräksi varauksen saajalle on alustavasti varattu 15 000–20 000 kerrosneliömetriä. Alueella pyritään jatkamaan kantakaupungin korttelirakennetta ja noudattamaan sen tyypillisiä korkeuksia. Hietalahden torin alle on suunnitteilla pysäköintilaitos. Samalla torin pintapysäköintipaikat poistettaisiin ja torialue laajenisi. Tori uudistetaan sen historialliseen arvoon sopivalla tavalla; torialue säilyy avoimena ja kauppahalli sen maamerkkirakennuksena. Verkkokyselyssä tai maastokävelyllä Toiveita ja ideoita alueen tulevaisuudesta sekä suunnittelun lähtökohdista voi esittää Kerro kantasi -palvelussa 20.9.2020 asti. Kaupunkilaisilta toivotaan näkemyksiä siitä, mitä suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ja mihin suuntaan aluetta tulisi kehittää. Teemoina kyselyssä on erityisesti julkisen tilan luonne ja toiminnallisuus, liikenne sekä maisemalliset arvot ja näkymät. Samoista teemoista keskustellaan myös Hietalahdenrannan maastokävelyllä 9. syyskuuta. Tapahtuma on rajattu 30 henkilölle ja siihen on ennakkoilmoittautuminen. Kerro kantasi -kyselyn vastauksista sekä maastokävelyllä esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista tehdään kooste, joka annetaan lähtötiedoksi eri suunnitteluryhmille. Valmiit suunnitelmat asetetaan nähtäville kommentoitavaksi alkuvuodesta 2021. Alueen asemakaavoitus alkaa arviolta keväällä 2021. Tallink aloittanut mittavat sopeuttamistoimet S uomen Tallink Silja Oy:ssä on parhaillaan käynnissä mittavia maaja merihenkilöstön lomautuksia, jotka jatkuvat kokotai osa-aikaisina toistaiseksi. Lomautukset koskevat lähes kaikkia Tallink Siljan noin 1200 työntekijää, niin maaorganisaatiossa kuin Suomen lipun alla operoivilla kahdella laivalla: Silja Serenadella ja Baltic Princessillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja tarvetta sopeuttamistoimenpiteiden riittävyydestä arvioidaan jatkuvasti. – Alueemme pandemiatilanteen viimeaikainen paheneminen, kotimarkkinoidemme erilaiset lähestymistavat matkustusrajoituksiin ja matkustusohjeita koskeva sekalainen viestintä, ovat kaikki vaikuttaneet kielteisesti lipunmyyntiin viimeisen kolmen viikon aikana. Koska päätöksiä valtioiden tukitoimista ei ole vielä tehty eri maissa, on se vienyt meidät pisteeseen, jossa meidän on optimoitava liiketoimintaamme nopeasti yrityksen taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi, sanoo Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene. – On selvää, että nykytilanteessa ei ole taloudellisesti mahdollista jatkaa kaikkien syksylle ja talvelle suunniteltujen tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Näin ollen emme myöskään pysty tarjoamaan niin paljoa työtä konsernimme työntekijöille kuin toivoimme. – Teimme suunnitelmamme keväällä toivoen, että pystyisimme palauttamaan liikennöinnin Ruotsiin. Matkustusrajoitukset Ruotsiin ovat kuitenkin vielä voimassa ja lisäksi monet tekijät vaikuttavat kielteisesti matkustukseen Suomen ja Viron välillä. Toivon vilpittömästi, että hallitustason keskustelut palkkakorvausjärjestelmistä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa myös johtavat pian myönteisiin päätöksiin, jolloin pystyisimme vähentämään irtisanomisia, uudelleenorganisointia ja lomautuksia. Suomen henkilöstön lomautusten laajuus ja kesto ovat täysin riippuvaisia mahdollisista Suomen merenkulun tukipaketeista, Nõgene lisää. – Jos maiden hallitukset päättävät tukitoimista nopeasti tai markkinatilanne muuttuu, olemme valmiita tekemään uusia päätöksiä nopeasti. Olemme valmiita palkkaamaan ja kutsumaan töihin ihmisiä mahdollisuuksien mukaan, kun tilanne paranee, kommentoi Nõgene. – Matkailualan yritykset ja siitä riippuvat toimijat ovat kokeneet suurimmat menetykset liiketoiminnassaan tämän kriisin aikana, ja niistä elpyminen myös vie pisimpään. Matkailualan kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii riittävää tukea valtioilta ainakin vuoden 2021 alkukesään asti. Saksa on hyvä esimerkki siitä, kuinka valtio tarjoaa elintärkeää tukea yrityksillä. Palkkatukea jatketaan maassa ainakin vuoden 2021 loppuun, Nõgene toteaa. Käynnissä olevat prosessit vaikuttavat yhteensä jopa 2500 työntekijään Tallink-konsernin eri maissa. Tallink-konserni on yksi pohjoisen Itämeren alueen suurimmista matkustajaja rahtiliikennevarustamoista. Yrityksellä on yhteensä 15 alusta ja se liikennöi Tallinkja Silja Line -brändeillä seitsemällä reitillä. Tallink-konserni työllistää yli 6 000 henkilöä Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Latviassa, Venäjällä ja Saksassa. Tallink-konserni on aloittanut neuvottelut irtisanomisista Virossa ja Latviassa. Suomen tytäryhtiössä on käynnissä mittavat lomautukset. Ruoholahden Rumba-veistos väliaikaiseen varastoon We Land. Kuva: NCC H elsingin Ruoholahdessa Rumbanaukiolla sijaitseva Rumba-veistos siirrettiin väliaikaiseen varastoon elokuun aikana. Helsingin taidemuseon kokoelmiin kuuluva Martti Aihan luoma veistos palautetaan takaisin alueelle suunnitellun NCC:n kehittämän We Land -talon valmistumisen jälkeen. Vuonna 1992 Itämerenkadun ja Porkkalankadun risteyksessä sijaitsevalle Rumbanaukiolle pystytetty Rumba-veistos on mustaksi maalattua alumiinia ja sen korkeus on 15 metriä. Veistoksen siirto liittyy NCC:n kehittämän We Land -talon tontilla aloitettaviin rakentamisen valmisteleviin töihin. We Land -talo on suunniteltu helposti saavutettavaksi ja kaikille avoimeksi toimistotaloksi ja toimitilaksi Kaapelitehtaan ja Tanssin talon naapuriin. We Landin rakennustöiden on suunniteltu alkavan syksyllä. Rakennushankkeen kokonaiskeston arvioidaan olevan kolme vuotta. NCC on suunnitellut alueen kehittämistä yhteistyössä Helsingin kaupungin, JKMM Arkkitehtien, alueen toimijoiden ja vuokralaisten kanssa. We Land lukuina We Land, Itämerenkatu 25, 00180 Helsinki • Arkkitehti: JKMM Arkkitehdit • Työpaikkoja 2500, kerrosala 23000 m2 • Pyöräpaikkoja 450 (osa ladattavia), autopaikkoja 190 (kaikki ladattavia, vuorottaispysäköinti) • Tavoitteena kansainvälisesti poikkeuksellinen BREEAM Outstanding (korkein) -luokitus. BREEAM sertifioinnissa arvioidaan kiinteistöjen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta. • Valmistuminen arviolta 2023
• 6 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää. Raamattu, Sananlaskut 29:4 Päivyri Sunnuntaiksi Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 9.9.–6.10. VIIKKO 37 KE 9.9. Vertti, Isto, Eevert TO 10.9. Kalevi, Kaleva PE 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale LA 12.9. Vilja, Valma SU 13.9. Orvo VIIKKO 38 MA 14.9. Iida, Isla, Iita TI 15.9. Sirpa KE 16.9. Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille TO 17.9. Aila, Aili PE 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni LA 19.9. Reija SU 20.9. Varpu,Vaula VIIKKO 39 MA 21.9. Mervi TI 22.9. Syyspäiväntasaus. Mauri KE 23.9. Minja, Miisa, Mielikki TO 25.9. Kullervo LA 26.9. Kuisma SU 27.9. Vesa VIIKKO 40 MA 28.9. Arja, Lenni TI 29.9. Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela KE 30.9. Siru, Sirja, Sorja TO 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä. Rauno, Rainer, Raine, Raino PE 2.10. Valio LA 3.10. Raimo SU 4.10. Mikkelinpäivä. Saija, Saila, Frans VIIKKO 41 MA 5.10. Inka, Inkeri TI 6.10. Pinja, Minttu 15. sunnuntai helluntaista Joh. 5:1-15 ? Nopeat syövät hitaat, sanotaan. Keväällä kaupoista loppui vessapaperi, loppukesästä maskit. Nopeimmat hamstrasivat itselleen niin paljon kuin jaksoivat kantaa. Muille jäi tyhjät hyllyt. Toisten pärjäämisestä ei jaksettu kantaa huolta, kun oli kiire suojata itsensä ja oma perheensä. Sen jälkeen ulkomaailman voikin sulkea pois näkyviltä. Myös Betesdan ihmeitätekevällä altaalla nopeat söivät hitaat. Ihmeparantuminen oli tarjolla vain niille, jotka olivat riittävän hyväkuntoisia syöksyäkseen veteen heti kun se alkoi kuohua, tai joilla oli riittävästi apujoukkoja ympärillä. Kertomuksen sairaalla miehellä ei ollut ketään, joka olisi auttanut. Kerta toisensa jälkeen hän näki, miten jotakuta toista onnisti. Miksi hän edes hakeutui altaan läheisyyteen, jos ei uskonut omiin mahdollisuuksiinsa? Miten sitkeää voikaan olla toivo. Se kytee silloinkin, kun ei näytä enää olevan mitään, minkä varaan toivon ripustaisi. Sairas mies oli hiljaa, kun Jeesus kulki ohi. Hän ei avannut suutaan ja pyytänyt apua Jeesukselta, niin kuin monet muut evankeliumien kertomuksissa kohtaamamme henkilöt. Tällä kertaa kohtaamisesta ei välity viestiä, että kun vain jaksat pitää asiaasi esillä, niin sinnikkyytesi palkitaan. Kun on riittävän syvissä vesissä, ei ulospääsyä näy eikä apua jaksa pyytää. Mutta juuri sellaisen ihmisen kohdalle Jeesus pysähtyy ja kysyy: tahdotko tulla terveeksi? Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki. Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? ”Katsokaa haituvaa!” – runoja vallattomuudesta 13.9.2020 klo 14.00 16.00, Lukusali, 3. krs. Punavuoren Lausujat esittää runoja vallattomuudesta sunnuntaina 13.9. klo 14 Rikhardinkadun kirjaston lukusalissa. Mukana Etelä-Helsingin Kansalaisopisto. ? Tietotekniikan vertaisopastusta senioreille Henkilökohtaista opastusta älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden sekä sähköisten palveluiden käytössä Rikhardinkadun kirjaston ala-aulassa tiistaisin 8.9. 15.12.2020 klo 11 14. Varaathan ajan etukäteen kirjastosta p. 09 3108 5013. Ota mukaan oma laite, tarvittavat tunnukset ja salasanat! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Lisätietoa: www. entersenior.fi Noudatamme opastuksissa huolellista hygieniaa ja opastamme kasvosuojien kanssa. Tule opastukseen vain terveenä ja käytä omaa kasvosuojaa. Muutokset opastuksissa mahdollisia! ? Hetkiä helmien nauha 20.9.2020 klo 14.00 15.00, Kirjatorni, 2. krs. Sunnuntai-iltapäivän tunnelmallisessa konsertissa kuullaan Ritva Koskensuun kirjoittamia runoja Kaj Chydeniuksen sävellyksiin. Matti Wallenius kitara ja sovitukset, Henrikki Häsänen perkussiot ja Ritva Koskensuu laulu. ? Venäläisen kirjallisuuden lukupiiri jatkaa toimintaansa Rikhardinkadun kirjastossa jälleen syksyllä. Totuttuun tapaan pyydämme ilmoittautumista Merja Jokelalle ennen ko. lukupiirin kokoontumista osoitteeseen: merja.jokela@venajaseura.com. Kokoushuone Ture, 1. krs. Syyskauden kirjat: 24.9. klo 18 Pasternak Boris, Tohtori Zhivago 22.10. klo 18 Pushkin Aleksandr, Jevgeni Onegin 19.11. klo 18 Bulgakov Miahil, Valkokaarti ? Todo sobre el Asado 26.9.2020 klo 13.00 15.00, Lukusali, 3. krs Katsaus Argentiinan kulttuuriin, tapoihin ja ruokaan kiteytyy maan perinteiseen grillitraditioon, joka on samalla sekä rituaali että ruokailutapahtuma. Yhteistyössä: Argentiinan suurlähetystö Ohjaus: Gáston Duprat ja Mariano Cohn (2016). Elokuva on espanjankielinen ja siinä on tekstitys suomeksi. Elokuvan kesto on 1h 30 minuuttia. ? Taidelainaamon kuvataideilta 7.10.2020 klo 18.00 19.30, Lukusali, 3. krs. Tule tutustumaan Helsingin Taiteilijaseuran taiteilijoihin ja nauttimaan viihdyttävästä illasta! Kuvataideillat toteutetaan japanilaisella Pecha Kucha -formaatilla, jonka ideana on esitellä vauhdikkaasti ja hauskasti kahdeksan taiteilijaa tai muuta taidealan toimijaa puolentoista tunnin aikana. Esitykset nojaavat vahvasti visuaalisiin, 20 kuvaa sisältäviin PowerPoint-esityksiin, ja kullakin esiintyjällä on noin 6 minuuttia ja 40 sekuntia aikaa. Esitykset vaihtuvat lennosta. Metalli taipuu vaatteiksi – näyttely muotinäytökseksi Tammi julkaisee muusikko Pave Maijasen elämäkerran H uhtikuussa 2021 ilmestyvä tietokirja seuraa Maijasen uran huikeita nousuja ja ankaria pudotuksia sekä vie aiempaa syvemmälle arvostetun muusikon elämään ja uraan. Elämäkerran kirjoittaa musiikkiin erikoistunut toimittaja Tommi Saarela. Pekka Juhani ”Pave” Maijanen on ollut yksi suomalaisen populaarimusiikin suurista vaikuttajista jo 1970-luvulta lähtien. Maijanen on sukupolvensa keskeisimpien muusikoiden joukossa ainoita, jonka tarinaa ei ole vielä kerrottu. Tulevassa elämäkerrassaan lauluntekijä summaa elämäntyötään. Samalla kirja tulee olemaan värikäs kuvaus suomalaisen populaarimusiikin suurista murrosvuosista. Maijanen on kokenut yli 50-vuotisen uransa varrella niin savuisat vuodet Royals-yhtyeessä, 1980-luvun suuren nosteen soolourallaan kuin tuottajanroolin useiden huippuartistien ja -yhtyeiden, kuten Dingon, Wigwamin ja Hurriganesin, taustalla. Elämäänsä tiukasti julkisuudelta varjellut Maijanen puhuu kirjassa nyt myös aiheista, joista hän on tähän saakka halunnut vaieta. – Pave Maijasen ura paljastuu todelliseksi runsaudensarveksi – ja kaikki ne tarinat tämän loistavan uran varrelta ovat suomalaista populaarikulttuurin historiaa parhaimmillaan, sanoo Tammen tietokirjojen kustannuspäällikkö Kati Lampela. Pave Maijanen täytti 70 vuotta 3. syyskuuta. Tommi Saarelan kirjoittama elämäkerta Pave Maijanen – Elämän nälkä (Tammi) ilmestyy huhtikuussa 2021. Pave Maijasen elämäkerran kirjoittaa Tommi Saarela. K uvanveistäjä Eila Terttu Jaatinen esittelee Metallia Catwalkilla –näyttelyssään uutuutena metalliveistoksia, jotka ilmentävät vaatemuotia ja sen trendejä. Jaatinen on muotoillut vaatteita teräksestä ja pronssista. Luomukset ilmentävät huippumuodin keveyttä, värikkyyttä, iloa ja kauneutta. Samalla ne tutkivat mahdollisuutta löytää kestävän kehityksen suuntaa palaamalla luonnon materiaaleihin ja muotoihin. Metallia Catwalkilla -näyttelyssä lavalle nousevat metalliveistokset, joissa veistosten muodot ja materiaali ilmentävät vaatemuotia ja sen trendejä. Teräksiset mekot ja haalarit loistavat valossa ja väreissä. Ne ovat kevyitä ja kauniita kuin huippumuodin luomukset muotinäytöksessä. Pronssipatsaat pukeutuvat pronssisiin röyhelöihin ja pitseihin, jotka hohtavat kuin ohuet juhlakankaat. Näyttely on kuvanveistäjä EilaTerttu Jaatisen toinen yksityisnäyttely. 20-vuotista uraansa juhlistavan retrospektiivisen näyttelyn jälkeen Jaatinen halusi tuottaa näyttelyn, jossa hän tuo esille kehittämänsä muotokielen mahdollisuuksia uusiin aiheisiin ja uudenlaiseen ilmaisuun. Hän kokeili erityisesti metallin ja muodin yhteispeliä. Eila Jaatinen on uransa aikana ammentanut aiheita erityisesti suomalaisesta luonnosta ja mytologiasta. Kuohuvia-sarjan teokset kuvastavat esimerkiksi veden tai eläinten liikettä ja Jumaluus-sarjan työt metsän haltijoita ja luonnon henkiä, jotka suojelevat nimikkopuitaan tai tuovat valoa ja energiaa maailmaan. Ilmastonmuutos uhkaa ihmisiä ja luontoa. Metallia Catwalkilla –näyttelyssä taiteilija pohtii kestävän kehityksen trendiä vaateteollisuudessa. Hän tutkii mahdollisuutta palata luonnon raaka-aineisiin ja muotoihin, ja hän hyödyntää luonnon materiaaleja myös metallivaatteiden muotojen ja tekstuurien luomisessa. Näyttelyssä on esillä teoksia myös Kuohuviaja Jumaluus-sarjoista. Jaatinen käyttää materiaalinaan erityisesti ruostumatonta terästä ja pronssia. Hän on luonut muotokielen joka muistuttaa kaavapiirustusta ja soveltaa sitä nyt metallivaatteiden luomiseen. Terästyöt syntyvät kaavojen avulla ja palasista yhdistelemällä aivan kuten vaatteet ompelijan pöydällä. Teräspaloja leikataan, lämmitetään, taivutetaan ja hitsataan kokonaisuuksiksi. Pronssitöille taas luodaan muotteja, joihin pronssi jäähtyessään tuottaa pukineet. Lopuksi tekstuurit ja värit luodaan metallitöihin monenlaisin pintakäsittelyin. Jaatinen on opiskellut taidemetallityötä moninkertaisesti palkitun Italiassa toimivan muotoilija Jari Jokiahon opissa sekä toiminut vuorovaikutuksessa useiden suomalaisten kuvanveistäjien kanssa. Jaatinen on tehnyt ensin uran graafisen alan ammattilaisena, ja hankkinut sen jälkeen itselleen syventävän koulutuksen taidemetallin ja kuvanveiston alalla Adultasta ja Aalto-yliopiston kursseilta. Jaatinen on myös osallistunut yhteisnäyttelyihin erityisesti 2. kierros-taiteilijaryhmän kanssa, jota on ohjannut kuvanveistäjä Tilla Kekki viidentoista vuoden ajan. Näyttely on esillä Galleria Albert IX:ssä, Albertinkatu 9, 1.-13.9.2020. Näyttely on auki ti-su klo 11-18. Kuvanveistäjä Eila Terttu Jaatinen
• 7 Nro 8 • Viikot 37-40/2020 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous Tuomiokirkossa | Prayer During the Day at the Cathedral maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12-12:30 • Avointa ulkoliikuntaa, lähtö Tuomiokirkon Kryptasta maanantaisin klo 09-09:45 ja klo 10-10:45 • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa maanantaisin klo 18-00 • Pappi tavattavissa tiistaisin ja torstaisin klo 15-17 • Urkuvartti | Short Organ Recital keskiviikkoisin klo 12-12:15 • Ekumeeninen aamurukous Tuomiokirkon kappelissa torstaisin klo 08:30 • Viikkomessu torstaisin klo 1212:30 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • 11.9. klo 18-19 Luottamuksen messu Kryptassa • 12.9. klo 10:30 Helsinki Pride -hartaus • 13.9. klo 10-11:30 Messu • 20.9. klo 10-11:30 Muistimessu • 23.9. klo 18 Lapsensa menettäneiden messu Tuomiokirkon kryptassa • 27.9. klo 10-11:30 Messu • 4.10. klo 10-11:30 Lasten ja enkelien sunnuntain messu Mikael Agricolan kirkko • Isoskoulutus eli ISKO tiistaisin klo 17-19 • Nuortenilta keskiviikkoisin klo 18-19 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19-20:30 • Family Club | Perhekerho perjantaisin klo 09:30-12 • Anglikaanien pyhäkoulu | Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-10:30 • Sung Eucharist | Anglikaaninen messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • Messu sunnuntaisin klo 12-13:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-20 • 9.9. klo 13 Seniorifoorumi-Timo Strandberg: Seniorin terveyden kulmakivet • 16.9. klo 13 Seniorifoorumi-Soili Kajaste: Apua univaikeuksiin • 19.9. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta • 22.9. klo 12-13 Diakoniaruokailu • 23.9. klo 13 Seniorifoorumi-Tarja Huttunen: Näkö menee, mitä jää? • 29.9. klo 12-13 Diakoniaruokailu • 30.9. klo 13 Seniorifoorumi-Esko Kaartinen: Seniorin tukirankaongelmat • 3.10. klo 18-21 Nuorten aikuisten ilta • 6.10. klo 12-13 Diakoniaruokailu Suomenlinnan kirkko • Koululaisten Olkkari tiistaisin klo 14-17 • Kaikille avoimet keskiviikkokahvit keskiviikkoisin klo 14-16 • Isojen Olkkari torstaisin klo 16:30-18:30 • 12.9. klo 10-13.9. klo 16 Kristillinen (KRITO) toipumisviikonloppu • 20.9. klo 14-15:30 Musii killinen rukoushetki • 4.10. klo 14-15 Messu Vanhakirkko • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-08:30 • Kuorokerho Vanhan kirkon varpuset keskiviikkoisin klo 14:3015:30 • Raamattupiiri torstaisin klo 16:30-18 • Messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • 15.9. klo 12-12:30 Päivämusiikkia: Anna Pulli-Huomo • 17.9. klo 18-19 Wannabe Singers -kuorolaulukoulu yhteislaulutunnelmissa • 22.9. klo 12-12:30 Päivämusiikkia • 24.9. klo 18-19 Wannabe Singers -kuorolaulukoulu yhteislaulutunnelmissa • 29.9. klo 12-12:30 Päivämusiikkia • 4.10. klo 10-11:30 Enkelien sunnuntain perhemessu • 6.10. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma • Olohuone avoinna torstaisin klo 11-12 ja klo 13-14 • Olohuone avoinna perjantaisin klo 9-10 ja klo 11-12 Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin klo 14-15 • Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18-19 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Perhekerho tiistaisin klo 09:3012 • Vauvaperhekerho tiistaisin klo 13-14:30 • Kappelikahvila tiistaisin klo 1416 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18:15-20:15 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • 13.9. klo 12 Messu • 20.9. klo 12 Messu ja arkeen siunaaminen Hyvän toivon kappelissa • 23.9. klo 17-19:30 Ehtoollisavustajien koulutusilta • 27.09. klo 12 Luottamuksen messu • 04.10. klo 12 Messu • 06.10. klo 17-19 Yksinhuoltajien olohuone Jätkäsaaressa Katajanokan seurakuntakoti • Perhekahvila perjantaisin klo 10-12 Meritullin seurakuntatalo • Perhekerho torstaisin klo 15-17 Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29, Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Nukketeatterija kansanmusiikkiesitys Seurasaaressa Koukuttava esikoisdekkari Kirja-arvostelu Tapahtumia ? Jännityskirjat, dekkarit, ovat ihan oma kirjallisuuden lajinsa. Sillä on paljon vannoutuneita ystäviä kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Niinpä jännityskirjoja ilmestyykin paljon, eri kustantajilta. Määrä ei useinkaan korvaa laatua, hyviä on harvassa. Siksi on ilahduttavaa törmätä uuden kirjailijan esikoisteokseen, jännäriin joka koukuttaa lukijansa mukaan poikkeuksellisella tavalla. Tällainen kirja on Pohjanmaan ruotsinkieliseltä seudulta kotoisin olevan Villy Lindfeltin, juristin ja ekonomin esikoisteos ”Miltä tuntuu tappaa” (Siltala 2020). Kirjan tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, Lindfelt asuu Helsingissä. Kirjan alkuasetelma on erikoinen. Menestyvä, rikas kulosaarelainen mies kertoo heti kirjan alussa tappaneensa ihmisen! Vai tappoiko hän vai luuleeko hän vain tappaneensa? Vai tappoiko hän vain siksi että halusi tietää, kokea miltä tuntuu tappaa toinen ihminen? Kuka järjesti hänelle tämän omalaatuisen tappamistapahtuman? Lukijaa viedään! Lindfelt vie lukijaa taitavasti sinne tänne. Juristi Mia Lund ryhtyy ”tappajan” pyynnöstä selvittämään asiaa: mitä todella tapahtui vai tapahtuiko! Tappajaksi tunnustautuneen teknologianeron mielenterveys vaihtelee, samoin hänen lähipiirinsä erikoisten henkilöiden tiedot,tunnelmat,tilanteet. Mia Lundkin on välillä aivan epätoivoinen, hänen oma henkilökohtainen elämänsäkin on ex-aviomiehen holtittoman käytöksen sävyttämä. Lopussa tytär ja hänen suojelunsa nousevat vahvasti esille. Helsinki saa kirjassa Lindfeltin taidokkaassa kuvauksessa kaduillaan uhkaavia piirteitä. Erilaisista henkilöhahmoista ei lukija saa selvää, kuka on todellinen vaaratekijä ja kuka vain sattumalta ilmestyy erilaisille tapahtumapaikoille. Sataman konteillakin on merkittävä jännitystä lisäävä merkitys, Vuosaaren satama maisemana on kiehtova. Onko se murhapaikka? Kun hyvän dekkarin alku on poikkeuksellinen, ei loppuratkaisukaan ole ihan odotettu, päinvastoin. Ilman ruumiita harvoin dekkareissa selvitään, ei tässäkään. Lindfeltin esikoinen on niin lupaava että uskaltaako nuorimies, s.1976, jatkaa, jättää leipätyönsä ja ryhtyä kirjailijaksi. Jäämme odottamaan. Pekka Hurme A NNANTALO, Annankatu 30 • Virtuaalinen Annantalo. Annantalon verkkosivuty-tyilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Virtuaalinen Annantalo on saavutettavissa joka päivä, koko kevään ajan. Verkkosivut osoitteessa: http://www.annantalo.fi/fi/ virtuaalinenannantalo • ma 7.9.2020 su 13.9.2020 HDW Lasten designviikko. HDW Lasten designviikko tarjoaa lapsille luovaa ohjelmaa ja edistää muotoilukasvatusta sekä rakennetun ympäristön tuntemusta. Vapaa pääsy. Työpajoihin ennakkoilmoittautuminen. • to 20.8. su 31.1.2021 Poikkipolkuja ekologiaan | Brandon Ballengée | Cecilia Jonsson | Julia Lohman | Soichiro Mihara | Leena Saarinen | Antti Tenetz. Minkälaista taidetta syntyy merilevästä, keinoälystä avaruudessa, lintujen äänistä, meriveden happamuustasosta, radioaktiivisuudesta tai mutatoituneista sammakoista? • ma 7.9. su 18.10. Árida | MÓN. Árida-valokuvanäyttelyssä käsitellään ympäristökriisiä ja sen aiheuttamia hyvin konkreettisia vaikutuksia ihmisten elämään. • ma 7.9. to 1.4. Metsäinstallaatio | HDW Lasten designviikko. Lasten designviikon yhteydessä lanseerataan Tiedekeskus Pilkkeen ja Annantalon yhteinen hanke, jonka tavoitteena on osallistaa lapsia suunnittelemaan ja toteuttamaan omia hiilineutraaleja oppimisympäristöjä. E SPAN LAVA, Eteläesplanadi 1 • pe 11.9. klo 14.00 Buko Shane. Buko Shane esittää musiikkia, jossa soi kaikuja Atlantin takaa. Musiikkityyliä voisikin kutsua americana-vaikutteiseksi. Vapaa pääsy. • la 12.9. klo 14.00 Tammela 33100. Tammela 33100 on rokkia, poppia ja folkia ennakkoluulottomasti sekoitteleva yhtye Tampereen Tammelasta. Vapaa pääsy. • la 12.9. klo 17.00 Kaikuluotain. Kaikuluotain on helsinkiläinen bändi, joka aloitti duo-pohjalta. Marjut Salonen ja Jore Vartiainen ovat soittaneet yhdessä ja tehneet musiikkia vuodesta 2014. Vapaa pääsy. • ke 16.9. klo 14.00 Stadin juhlaorkesteri. Stadin Juhlaorkesteri on täällä taas ja helsinkiläisten iloksi varattavissa! Tämän vuoden orkesteri koostuu timanttisista muusikoista, jotka soittavat tanssittavaa ja sielukasta rytmimusiikkia. Vapaa pääsy. • ke 16.9. klo 17.00 Kopra. Kopra on vuonna 2017 perustettu helsinkiläinen trio, jonka jäsenet ovat kaikki ehtineet marinoitua sekä elämän että pop-taivaan liemissä. Vapaa pääsy. • to 17.9. klo 17.00 Get Me: Hiilen Tiedettä. Hiili. Moni varmasti ihmettelee, miten hiili muka liittyy Get Me:hen. Ei se varsinaisesti liitykään, ellei asiaa ajattele ainutlaatuisella Get Me -tavalla... Vapaa pääsy. K oko perheen nukketeatterija kansanmusiikkiesitys Mytty-iltamat järjestetään Iisalmen pappilan puutarhassa. Iltamissa nähdään muun muassa Duo Kuutti Kakkonen & Roskis Katti, ripaskaa tanssiva mummo, karhu sekä kenkäennustaja. Esitykset sisältyvät ulkomuseon pääsylipun hintaan ja ne toteutetaan ulkotiloissa turvavälit huomioiden ja säävarauksella. Ensimmäinen esitys nähdään lauantaina 12.9. klo 14.00 ja toinen sunnuntaina 13.9. klo 14.00. Nukketeatterija kansanmusiikkiesitys Mytty-iltamat on inspiroitunut iltamakulttuurista ja Keiteleen Hamulan kylän kansakoululla vuonna 1899 järjestetyistä Mytty-iltamista, joissa ohjelmassa oli muun muassa kuvaelma, puhe, runo, soittoa ja postinjako. Mytty voi olla nyytti, kangaskäärö tai muu epämääräinen mykkyrä. Asiat voivat mennä myttyyn tai mytystä voi avautua kokonainen maailma. Työryhmä Nukkehallitus: Ohjaus: Elina Lajunen. Käsikirjoitus: Elina Lajunen ja työryhmä. Musiikki: Emilia Lajunen. Esiintyjät: Emilia Lajunen (5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu) ja Roosa Halme (nuket, harmonikka ja laulu). Nuket: Heini Maaranen. Visuaalisuus: Elina Lajunen ja Heini Maaranen. Puvut: Tauko/Kaisa Rissanen. Valokuvat: Sami Perttilä. Video: Jonathan Rankle. Tuotanto: Nukkehallitus/Elina Lajunen Kuva: Sami Perttilä
• 8 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 H emsön ja Helsingin kaupungin solmiman vuokrasopimuksen myötä Arkadia-talon tilat tulevat Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttöön pitkäaikaisiksi opetustiloiksi. Hemsö tekee Arkadiankatu 24:n kiinteistössä laajan peruskorjauksen, ja tilat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2022. Ensimmäisenä kiinteistöön siirtyy Taivallahden peruskoulu. – On Suomessa poikkeuksellista, että keskustassa sijaitseva arvorakennus muutetaan koulujen ja varhaiskasvatuksen muunneltavaksi väistötilaksi. Sopimus Helsingin kaupungin kanssa on meille merkittävä, koska saamme kohteeseen pitkäaikaisen ja arvostetun kumppanin. Vuokrattavat oppilaitostilat ovat toimintamme ydintä, sanoo Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen. Arkadiankatu 24:n tilat ovat toiminnallisesti ja sijainniltaan sopivat eri koulujen väistötiloiksi. – Helsingin kaupunki on tehnyt suunnitelmia eri koulujen ja varhaiskasvatuksen tilojen siirtymisestä ArkaSenaatti-kiinteistöt etsii Uudenmaan kasarmille uutta omistajaa Senaatti-kiinteistöt käynnistää Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Uudenmaan kasarmin kiinteistön myynnin. Kuva: Tuomas Uusheimo S uunnitellun uuden asemakaavan mukaan joko vanhoihin rakennuksiin tai uudisrakennukseen tulee myös päiväkoti. Muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa tontille maanalainen pysäköintilaitos. – On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä samalla myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius. Miehistökasazmista Sotamuseoksi Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen. 1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto. Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto. Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa. Suunnitellun uuden asemakaavan mukaan joko vanhoihin rakennuksiin tai uudisrakennukseen tulee myös päiväkoti. Kuva: Tuomas Uusheimo Taloyhtiön talkoot voi järjestää turvallisesti ja joustavasti myös tänä syksynä S yksy on ollut suomalaisille taloyhtiöille perinteisesti talkooaikaa, kun pihoja ja yhteisiä alueita siistitään kesän jäljiltä talvikuntoon. Kevät on suomalaisille toinen perinteinen talkookausi, mutta koronakevät kokoontumisrajoituksineen ja turvavälisuosituksineen toivat talkoiluun omat haasteensa. Useat taloyhtiöt siirsivätkin talkoot suosiolla syksylle odottamaan pandemian laantumista. Ne taloyhtiöt, jotka järjestivät talkoot keväällä, keksivät mitä luovempia keinoja turvallisten talkoiden järjestämiseen. Talkoolauantain grillimakkarat ja mehutarjoilu jäivätkin monessa talkooporukassa pois ja tilalle tuli porrastetut talkoot useammalle päivälle. Pihaan voi tilata pidemmäksikin aikaa roskalavan, johon voi näppärästi jättää talkoissa syntyvän jätteen. – Merkittävin muutos, joka kevään taloyhtiötalkoissa nousi esille, on juuri talkoiden venyttäminen pidemmälle ajalle. Kun huomasimme tämän trendin, nostimme roskalavojemme ilmaisen vuokra-ajan kahteen viikkoon, jolloin talkoot voidaan järjestää joustavammin. Jaamme lisäksi käsihuuhteen jokaisen talkoolavan yhteydessä ja jatkamme tätä myös syyskauden, kertoo Helppolavan liiketoimintapäällikkö Tommi Huovinen Lassila & Tikanojalta. Monet suhtautuvat kotiympäristöön ja sen viihtyvyyteen nyt eri tavalla kuin ennen, koska kotioloissa on tullut väistämättä vietettyä enemmän aikaa. Talkoot ovat edelleen hyvä tilaisuus lisätä porukalla asumisviihtyvyyttä ja tutustua naapureihin hieman lisää. Talkootyöt kannattaa siis järjestää tänä syksynä porrastetusti kahden viikonlopun aikana niin, että eri työt tehdään eri aikoina eivätkä kaikki asukkaat ole koolla yhtä aikaa sen sijaan, että yrittäisi saada kaiken valmiiksi yhdessä päivässä. Esimerkiksi kerrostalossa tietyt asunnot tai raput voivat ottaa hoitaakseen erilaisia töitä eri aikoina vaikkapa haravoinnista jätekatoksen tai muiden yhteisten tilojen siistimiseen. Töitä voidaan koordinoida joko ilmoitustaululla tai verkossa vaikka taloyhtiön omassa Facebook-ryhmässä tai Whatsappin avulla. Talkoita voi siis järjestää turvallisesti myös tänä syksynä, kun huolehtii turvaväleistä ja käsihygieniasta ja pidentää talkoita pidemmälle ajalle sekä luonnollisesti osallistuu talkoisiin vain terveenä. Lähde: Helppolava.fi Helsingin kaupunki vuokraa tilat kiinteistösijoittaja Hemsöltä Hemsön ja Helsingin kaupungin solmiman vuokrasopimuksen myötä Arkadia-talon tilat tulevat Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttöön pitkäaikaisiksi opetustiloiksi. Arkadiankatu 24, Arkadia-talo • Ennen Arkadia-talon rakentamista sen tienoilla sijaitsi 1800ja 1900-lukujen taitteessa sairaalarakennusrykelmä, ns. koleraparakit. • Arkadiankatu 24 valmistui käyttöön vuonna 1930, sen suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg. • Arkadia-talo rakennettiin koulurakennukseksi ja siellä toimintansa aloitti Ruotsalainen tyttökoulu. • Jatkosodan aikana koulu toimi sotasairaalana ja myöhemmin tilapäismajoituksena asuntonsa menettäneille. Koulunkäynti jatkui vuonna 1944. • Vuonna 1968 koulu aloitti Helsingin ruotsalaisena yhteislyseona, kun Ruotsalainen tyttökoulu ja Ruotsalainen lyseo yhdistettiin. • Vuosina 1977–1994 tiloissa toimi Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. • Vuonna 1998 kiinteistö siirtyi osaksi Helsingin kauppakorkeakoulua. • Tiloissa ovat toimineet myös Svenska Handelshögskolan eli Hanken ja Helsingin kauppakorkeakoulu, nyk. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. • 4-kerroksinen, 7 800-neliöinen rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. • Rakennukseen on tehty peruskorjaukset vuosina 1967 ja 1999. Vuonna 1999 rakennusta laajennettiin. Ns. noppaosan suunnitteli Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola. • Hemsö osti Arkadiankatu 24:n kiinteistön Aalto-yliopistokiinteistöiltä vuonna 2017. Lähde: Svenska Flickskolan, rakennushistoriaselvitys 2019, Parviainen Arkkitehdit Oy Arkadia-talo 15 vuodeksi eri koulujen väistötilaksi
• 9 Nro 8 • Viikot 37-40/2020 dia-taloon 2030-luvulle saakka, Leinonen jatkaa. Sotasairaalasta kauppakorkeakouluksi Arkadiankatu 24:n kiinteistö on valmistunut vuonna 1930, jolloin Ruotsalainen tyttökoulu aloitti siellä toimintansa. Talolla on vaiheikas historia, sillä se on toiminut sotavuosina muun muassa sotasairaalana sekä tilapäismajoituksena. Ruotsalaisen tyttökoulun lisäksi tiloissa on toiminut Helsingin ruotsalainen yhteislyseo, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Hanken Svenska handelshögskolan ja Helsingin kauppakorkeakoulu (nyk. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu). Rakennuksessa on tehty kaksi isoa peruskorjausta vuosina 1967 ja 1999. Vuonna 1999 rakennukseen tehtiin laajennusosa, joka on tällä hetkellä Hankenin käytössä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muutti kiinteistöstä suunnitellusti Otaniemen kampukselle vuonna 2019. – Korjaamme rakennuksen vanhan osan vanhaa kunnioittaen. Helsingin kaupungin museo on otettu hankkeeseen mukaan rakennushistoriallisten arvojen säilyttämiseksi, vaikkei rakennusta olekaan kaavalla suojeltu. Tiloihin saadaan historian säilyttämisestä huolimatta opetuskäyttöön toimivia, monimuotoisia ja joustavia opetustiloja. Laajennusosa täydentää hyvin vanhaa oppilaitosrakennusta ja tarjoaa mahdollisuuden avoimempien tilojen toteutukseen, sanoo Hemsön kehityspäällikkö Simo Karjalainen. Hemsö vahvistaa Hemsö osti keväällä 2020 myös Arkadiankatu 28:n kiinteistön. Hemsö on tehnyt kohteen tyhjistä tiloista vuokrasopimuksen Hankenin kanssa, jota varten osa kiinteistön tiloista uusitaan. Hanken siirtyy uusiin tiloihin vielä tämän vuoden puolella. Arkadiankatu 28:ssa sijaitsee myös Vaasan yliopiston Helsingin toimipiste. – Hankimme Arkadiankatu 28:n täydentääksemme kiinteistönomistuksia perinteisessä koulukorttelissa Helsingin keskustan välittömässä tuntumassa sekä löytääksemme Hankenin Arkadiankatu 24:n toiminnoille uudet toimivat tilat, maajohtaja Leinonen sanoo. Keväällä Hemsö osti Jyväskylästä oppilaitoskiinteistön ja solmi koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen. Tiloissa toimii Gradian lukio. Hemsö rakennuttaa parhaillaan myös Joensuuhun uutta konservatoriota. Yhtiö omistaa Suomessa tällä hetkellä noin 100 000 neliötä oppilaitoskohteita, johon kuuluvat muun muassa Taideyliopiston kampukset Töölössä ja Sörnäisissä. Ruotsissa Hemsön omistuksessa on 53 peruskoulukiinteistöä ja 18 lukiota. H elsingin kaupunki ja Helsinki Pride -yhteisö järjestivät elokuussa kaupungin henkilöstölle suunnatun koulutuksen seksuaalija sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Koulutuksessa käsiteltiin yleisesti seksuaalisuuteen ja sukupuolten moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja pohdittiin tapoja, joilla kaupungin palveluja voidaan kehittää sateenkaarisensitiivisesti. Koulutuksen kutsujana toimi pormestari Jan Vapaavuori. – Tänä vuonna Helsinki Pride -viikon teemana ovat esikuvat. Kaikissa yhteisöissä, mutta erityisesti työyhteisöissä, jokaisen pitäisi pystyä kokemaan arvoa ja osallisuutta. Tässä haluamme toimia esikuvana. Vihalle ei ole Helsingissä tilaa, ja tämä viesti pitää viedä kaikkialle, Jan Vapaavuori sanoo. Sateenkaariasukasilta Helsingin kaupunki järjestää ensimmäisen sateenkaariasukasillan kaupungintalon tapahtumatorilla 8. syyskuuta kello 18.00–19.00. Koronaepidemian vuoksi tilaisuuden osallistujamäärä on rajattu (40 henkilöä), ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuutta voi seurata suorana Helsinki-kanavalla. Tilaisuudessa ovat läsnä pormestari Jan Vapaavuori, sosiaalija terveystoimialan apulaispormestari Sanna Vesikansa, kulttuurija vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen ja kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki. Tilaisuuden juontaa Kelet Ali, joka tunnetaan yhtenä Suomen ballroom-tanssikulttuurin kuningattarista ja elämäkerrallisen Kelet-dokumentin nimihenkilönä. Tilaisuudessa pormestari ja apulaispormestarit kertovat seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistymisestä kaupungin toiminnassa. Kaupunki lisää sateenkaariasukasillan myötä erityisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöjen osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Tilaisuus on myöhemmin nähtävillä tallenteena Helsinki-kanavalla. Teemaviikolla on tarjolla monenlaista ohjelmaa Pride-viikolla järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia kirjastoissa. Näitä ovat muun muassa kirjailijavierailut, drag-satutuokiot, erilaiset työpajat ja tapahtumat. Helsingin kaupungin nuorisopalvelut tuottavat ohjelmaa nuorille. Helsingin kulttuurikeskuksissa järjestetään Pride-teemaisia työpajoja, elokuvia sekä Pride-nuorten päätösjuhla. Helsingin kaupunginmuseon sisäpihalla esiintyy tiistaina 8.9. kello 17.30 Helsingin gaykuoro Out ’n loud. Opastetut näyttelykierrokset johdattavat menneisyyden Helsinkiin queer-näkökulmalla. HAM Helsingin taidemuseossa pohditaan kehollisuuteen, rakkauteen, kanssaolemiseen ja traumojen parantamiseen liittyviä kysymyksiä Becoming-paneelikeskustelussa tiistaina 8.9. kello 17. Ohjelmasta löytyvät myös queer-opastukset Tove Janssonin galleriaan sekä Sukupuolen sotkijat -näyttelyyn. HAMin alakerran näyttelyihin on Pride-viikon ajan vapaa pääsy. YÖELÄMÄ-diginäyttelyn teokset on kuvattu Helsingissä vuosina 1990–2020. Kuvat esittelevät klubikulttuuria kolmen vuosikymmenen ajalta. Ne kertovat hlbtq-yhteisön rohkeudesta, luovuudesta ja elämännälästä. Näyttelyn kuraattori on Janne Siironen. Näyttely on Pride-viikolla avoinna arkisin kello 8–16 Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla varhaiskasvatusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia kannustetaan tarttumaan tasa-arvokysymyksiin omissa yhteisöissään. Helsinki Pride -viikon avaukseksi maalataan maanantaina 7.9.2020 Hallituskadulle suojatie sateenkaarenväreillä. Tapahtumalla on säävaraus. Kulkue ja konsertti verkossa Helsinki Pride -verkkokulkueeseen voi liittyä sateenkaaren väreissä lauantaina 12. syyskuuta kello 12 alkaen. Koronapandemian turvallisuussuositukset huomioiden, omaa piknikiä voi viettää kello 13 alkaen. Helsinki Priden PrideCam liikkuu kaupungilla koko päivän, kuvaa ryhmiä kaupungilla ja puistoissa sekä striimaa tapahtumia. Livenä striimattava Helsinki Pride 2020 -konsertti järjestetään lauantaina 12. syyskuuta kello 16–18. Se näytetään Helsinki Priden -verkkosivuilla sekä Ylellä. Konsertti järjestetään Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeusja kulttuuritapahtuma. Se tuotetaan muutaman työntekijän, kymmenien kumppaniorganisaatioiden ja lukuisten vapaaehtoisten yhteisvoimin. Tapahtuman järjestää Helsinki Pride -yhteisö, joka tekee ympärivuotista työtä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Helsingin kaupunki on yksi Helsinki Pride -viikon pääyhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kaupungissa sekä lisätä kaupunkilaisten tietoa yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Helsinki Pride -viikko 7.–13.9.2020 Pride-viikkoa vietetään poikkeuksellisesti syyskuun alussa. Kuva: Jussi Hellsten (c) City of Helsinki. Helsingin kaupunki viettää Helsingin kaupunki viettää Pride-viikkoa monin tavoin Pride-viikkoa monin tavoin Helsingin kaupunki vuokraa tilat kiinteistösijoittaja Hemsöltä Arkadiankatu 24:n kiinteistö on valmistunut vuonna 1930, jolloin Ruotsalainen tyttökoulu aloitti siellä toimintansa. Hemsön ja Helsingin kaupungin solmiman vuokrasopimuksen myötä Arkadia-talon tilat tulevat Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttöön pitkäaikaisiksi opetustiloiksi. Arkadia-talo 15 vuodeksi eri koulujen väistötilaksi
• 10 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 Risto Kolanen: Kesän teatteria ympäri Helsinkiä Kulttuuri ? Vajaa puolet Helsingin kesäteatterista jätti väliin. Esim. Tervasaaren perinteinen Teatteri Helsinki. Taivallahden, HIT Helsingin, Tuikkeen ym esittelin aiemmin. Siksi tässä on mukana kolme tanssiteatteriesitystä. Ryhmis, YT ja Myllyteatteri kohoaa esiin. Vilpitön tarina heikompien ystävyydestä Mielenterveyskuntoutujat pääsevät vapaaseen asumiseen kämppiksinä ”Ellingissä”. Nimiroolia esittää Robin Svartström. Hänen ystäväänsä Kjell Barnea tulkitsee Santtu Karvonen. Kaverusten elämää seurataan Oslossa kaupungin heille myöntämässä asunnossa. Apuun arjessa alkuun johdattelee tomera sosiaalityöntekijä, jota esittää Minna Suuronen. Hänellä on esityksessä myös muita naisrooleja; kahta tarjoilijaa, sairaanhoitajaa ja rakastettua, jotka hän vetää vahvasti muuntuen ja eläytyen. Axel Hellsteniuksen kirjoittama näytelmä perustuu Ingvar Ambjornsenin romaaniin ”Brodre Blodet”, josta on tehty paitsi näytelmä, myös menestyselokuva. Ryhmäteatterin Suomenlinnan kesäesitys on koskettava selviytymistarina ”oikeasta” maailmasta, jossa selvitään aluksi farssin keinoin, kun aluksi kaikki ei mene ihan nappiin. Uskaltautuminen ihmisten ilmoille ei ole ihan helppoa, joskus kenellekään elämän muutosten kohdatessa. Silta ulkomaailmaan löytyy, Elling haaveilee olevansa runoilija, Kjell on enemmän kiinnostunut naisista ja seksistä. Molemmat etenevät unelmissaan. Ammattiauttaja-sosiaaliohjaaja raottaa myös omaa elämäänsä, hänelläkin on suruja yksityiselämässään. Mieskaksikko hankkii kaksi kissaa, hellyys on kaikilla sydämessä. Svartström ja Karvonen esittävät osansa niin, että kuka tahansa voi samaistua lämminhenkiseen seikkailuun. Tapahtumat esitetään vuokrakämpässä, joka nerokkaasti muuttuu ravintolaksi, sairaalaksi tai runoilijaklubiksi. Kaikki kolme tekevät mainion ammattitaitoista ja hauskaa roolityötä. Usein avuttoman oloiselle Svartströmille sopii runoilijarooli, Karvoselle läskisoosia rakastava Kjell Barne. Aikaan saadaan perhe, kun Kjell löytää onnettoman rakastetun, jolla lapsikin on jo valmiina. Elling on vilpitön tarina ystävyydestä heikompien puolesta. Vanhan uutisen ja valeuutisen aikaa Keskipolven taitavan ja eteerisen tanssijan Vera Nevanlinnan soolo ”News” perustuu amerikkalaisen tanssinuudistajan Deborah Hayn koreografiseen ka?sikirjoitukseen. Nevanlinna on sovittanut Hayn koreografisista la?hto?kohdista oman soolonsa ja luonut tyo?ryhmineen kokonaisteoksen, jossa eri osa-alueet – koreografia, puku, a?a?ni ja valo – ovat läsnä samanarvoisesti. Jo huhtikuussa 2007 ensiesitetty News palasi Vera Nevanlinnan ja tyo?ryhma?n toteuttamana uudelleentulkintana Zodiakin ohjelmistoon Kaapelilla. Deborah Hayn käsikirjoitus sisa?lta?a? teoksen ajatukselliset, liikkeelliset, tilalliset ja a?a?nenka?yto?lliset ohjeet. Nevanlinna on usein ollut Hayn tanssiopissa. Kuvanveistäjä Maria Dunckerin valmistama kertakäyttöinen paperipuku, seka? a?a?nisuunnittelija Tuomas Norvion reaaliaikainen, puvun rapinaa hyo?dynta?va? a?a?nimaailma muodostavat yhdessa? koreografian kanssa ainutlaatuisen, hetkessa? ela?va?n tanssiteoksen. Visuaalisesta ilmeesta? vastaa valosuunnittelija Heikki Paasonen. Newsin ensiesityksen ja?lkeen Nevanlinna on tyo?skennellyt ja kierta?nyt sen lisa?ksi useassa Deborah Hayn kansainva?lisessa? produktiossa: ”If I Sing to You” 2008, ”Lightening” Zodiak, 2010, ”Figure a Sea” Cullberg, 2015, seka? ”Animals on the Beach” Tanz Im August, 2019. Monivuotisen yhteistyo?n myo?ta? Nevanlinnan ymma?rrys ja tietotaito suhteessa Hayn koreografiseen ajatteluun on seka? syventynyt, laajentunut etta? muuttunut. Kertynytta? kokemusta Nevanlinna ka?ytta?a? tulkitessaan nyt uudelleen teosta. Jälkikeskustelussa hän pohti paljon 13 vuoden muutosta. Teoksen aika on nyt eri, elämme fake-newsin, valeuutisten aikaa. Toisaalta tanssijalla ei ole enää ”tarvetta näyttää”. Myös äänenkäyttö tanssissa on erilaista. Siksak -kävelyn rentous pistää silmään. Tanssisukupolven rentoa nostalgiaa KokoTeatterin kevään päätuotanto tanssiteos ”Nostalgia – neljän sammakon vaellus” palasi kesäkuulla lisäesitysten merkeissä, jotka taltioitiin. Esitys tuo yhteen samaan aikaan Teatterikorkeakoulussa opiskelleet tanssijat, jotka ovat ansainneet kannuksiaan laajasti esittävien taiteiden kentältä. Elokuun lopulla esitys vieraili vielä Tampereella Hällä–näyttämöllä. Ari Numminen on ympäri Suomea vaikuttanut koreografi ja ohjaaja. Musiikista vastaa näyttelijä-muusikko Laura Hänninen. Se syntyy esityksessä livenä mm. erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Tanssijat ovat Anniina Kumpuniemi, Metsälintu Pahkinen, Anna Veijalainen ja Nina Viitamäki. Virve Karoliina Balk vastaa pukujen ja Liisa Kyrönseppä valojen suunnittelusta. Äänimaailma ohjaa koreografiaa, jossa tanssijat kertovat samalla tarinaa. Nostalgia alkaa hengityksellä ja päättyy sormien napautukseen. Koko ajan tunnelma on hyvin rento ja toisiin esiintyjiin nähden luottavainen. Se perustuu yhteiseen tuntemukseen, joka alkoi Teatterikorkeakoulun ”Urakka”-esityksestä 1992, siis 28 vuotta sitten” Nyt ei tehdä narsistisia ”minä itse” -sooloja, vaan eläydytään myös muiden liikkeisiin. Ihmisvartalo on pääosassa ja synnyttää tarttuvat rytmit. Katsoja on paikalla ikään kuin yhteisen fiiliksen ulkopuolisena. Tanssijoiden neljännesvuosisadan matka on kuin yhteinen salaisuus, jota hieman raotetaan yleisölle. Vaelluksen muistot siirtyvät uusintaesitykseen. Esitys on KokoTeatterin ja Tanssiteatteri MD:n yhteistuotanto. Pikkusisko voi kuulla sinua Kevään odotetuin ohjelmanumero palasi Laajasalon VPK:lle. Kutsu tuli seuraamaan ”Pikkusisko Kuulee” -ohjelman semifinaaleja. Se jäi keväällä kesken tunnetusta syystä. Jäljellä oli enää neljä kilpailijaa; Anna, Jemina, Sebastian ja Taneli. Luvassa on limaisen kiiltäviä tilanteita, jäykkiä yllätyksiä ja kuvastoa, josta et halua kiihottua. Kuka panee parhaiten ja kuka panee parastaan? Esitys sisältää rajua seksuaalista sisältöä. Ei sovellu heikkohermoisimmille. K-18, kutsu lupasi. No, ainahan kutsut liioittelevat. Ihan emme saaneet mitä luvattiin tosi-tv:tä parodioivassa esityksessä, jonka tuotti Teatteri Kuukivi. Se on Laajasalon opiston alumnien pyörittämä teatteri. Arto Muukka ohjasi omaan ja Jasmin Gummeruksen käsikirjoitukseen pohjaavan sketsimäisen esityksen, jonka rytmi seurasi kuulutettuja parinja kohtausten vaihtoja. Näyttämöllä Gummerus, Oskari Eskola, Sami Toikka & Tua Haataja panivat kyllä parastaan, välillä meni meuhkaamisen puolelle. Toikan olen usein nähnyt Ilvesteatterissa. Voittaja ei ollut kovin odotettu, kuten tosi-tv:stä olemme oppineet. Mieluummin työtön kuin loppuun palanut Ylioppilasteatteri esitti Anni ja Hannes Mikkelssonin johtajakauden viimeiPikkusisko kuulee -esitys oli sketsimäisen vauhdikas nuorten teatteriesitys Laajasalon VPK:lla. Tua Haataja (vas.), Jasmin Gummerus ja Oskari Eskola, taustalla Sami Toikka. Kuva: Aida Kärkkäinen. Minä olen Hossu on mainion hauska ja henkilökohtaisuudessaan rohkea esitys Takomon näyttämöllä. Kuva: Mitro Härkönen. Anna Veijalainen (vas.), Nina Viitamäki, Anniina Kumpuniemi ja Metsälintu Pahkinen ovat saman Teak-polven esitystaiteilijoita, jotka nyt tulkitsevat Nostalgian KokoTeatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Tanssija Vera Nevanlinna tanssi kauniin eteerisen uusintaensi-illan Deborah Hayn koreografiaan perustuvasta omasta News-teoksestaan Zodiak Stagella. Kuva: Elina Brotherus. Mielenterveyskuntoutujat pääsevät vapaaseen asumiseen kämppiksinä ja löytävät yläkerrasta naisen, joka tarvitsee enemmän apua. Minna Suuronen, Santtu Karvonen ja Robin Svartström tekevät Ryhmäteatterin ihmisläheistä tilannekomediaa heikomman puolesta Suomenlinnassa. Kuva: Mitro Härkönen.
• 11 Nro 8 • Viikot 37-40/2020 senä tekona Mustikkamaan kesäteatterissa ”Kesätyöpaikkaan”. Kuluneena kesänähän ne olivat kortin alla. Alaotsikko on Arvo Salon Lapualaisoopperan kuulusta laulusta: – mitä emme tahdo emme tee YT:n Mikkelssonin aika on ollut ympäristötietoista dokumenttiteatteria, Kesällä 2019 oltiin konkreettisesti metsässä. Nyt on tutkittu työtä ja perustuloa. Omia ja lainattuja lauluja ovat: Työn on meidän, Tiskarin polkka, Laulu perustulosta, Sanoja perustulosta sekä erittäin vahva teemalaulu ”Me emme enää tee”, jossa Kaj Chydeniuksen ja Arvo Salon pasifistisen loppulaulun sanoma kääntyy protestiksi alistavaa työtä vastaan. – Mitään bruttokansantuotteen eteen aio tehdä en... Sairaanhoitaja Sari hoitaa vanhempiaan omaishoitajana 400 eurolla kuussa. Meitä ei huvita tehdä paskaduuneja, jotka tuhoavat biosfäärin. Töihin, töihin, muttei kaikkiin töihin, sen tiesi jo Lapatossukin. Miksi me teemme edelleen töitä, jotka vahingoittavat vakavasti meitä ja ympäristöämme? Ovatko nämä paskat talkoot?, esitys kysyy. Toisaalta se sortuu myös naivismiin: – Rahaa voi aina painaa lisää. Kesätyöpaikka tutki työtä ja työn haittoja. Se on luontopolku ja utopiakonsertti, jossa hoidetaan kasvimaata, opiskellaan uutta talousjärjestelmää ja vetelehditään haitarin laulaessa. Esitys on valmistettu poikkeuksellisissa olosuhteissa Ylioppilasteatterin kärvistellessä talousvaikeuksissa ja koronapandemian ravisuttaessa maailmaa. Silti se julistaa: – Olen mieluummin työtön kuin loppuun palanut. Esitystekstiä tuotettiin kaikille avoimessa Vapaan kirjoittamisen klubissa, joka järjestettiin huhtikuussa 2020 Työstäkieltäytyjäliiton ja YT:n yhteisessä virtuaalitapahtumassa Työstäkieltäytymistoimistossa. Esitystä varten on myös haastateltu eri alojen työntekijöitä – sekä pahamaineisia palkkatyöstä kieltäytyjiä. Koskettavinta oli Youssef Asad Alkhatibin luonnonmarjojen keräämisestä alaknut kuvaus Syyrian sodan olosuhteista, joita hän lähti pakoon. Esittäjälle ja kuulijalle tuli kyynel silmään. Emma Johansson, Selina Ukkonen, Nelli Juusela, Verena Konttila ja Soile Vesala laulavat teemabiisin todella hyvin, heleästi ja räppäämällä. Komediennen sielunelämää pikakelauksena Niina Hosiasluoma esitti ”Minä olen Hossu” -näytelmää Teatteri Takomossa keskija loppukesällä. Se on kertomus keski-ikäisestä komediennesta, ja on vahvasti omaelämäkerrallinen show elämän eri käänteistä. Nimi tulee vuoden näyttelijäksikin2017 palkitun omasta lempija kutsumanimestä. Käsikirjoitus on hänen omansa, ohjaajana Minna Kivelä, äänisuunnittelusta vastasi Tuukka Pasanen. Esityksessä on paljon onnea ja itkua, sattumaa ja seikkailua 50 vuoden ajalta. Näyttelijä tekee koskettavan esityksen siitä, mitä esittäminen ja esittämiselle eläminen voi olla. Näkymätöntä teatteriakin, jumppapallon esittäessä rakastettua Lontoossa, ja seksiäkin on. Käydään myös Sambiassa ja Gambiassa. Esitys alkaa näyttelijän esittäessä perhosta jopa Sibeliuksen Finlandian soidessa. Mahtipontisuutta riittää koko esityksen ajan. Sen halusi mukaan aiempi ohjaaja., joka lähti ja sielunsisko Kivelä tuli tilalle. Elämän aikajana kulkee näyttämöllä; pääsin apuriksi pitämään sitä kädessä. Näemme Hossun myös Klovnin asussa, joka on yksi esittäjän vahvuuksia. Hän on sitä synnynnäisesti; mairea hymy on selvästi peritty kuulun koomikkoparin ”Paksukaiselta” Yhden naisen show on mainion mielikuvitusrikas ja rohkea esitys Takomon näyttämölle. Se koostuu myös mimiikasta, antiikin Kreikan näytelmätaiteesta, jossa on tanssia ja elehtimistä ilman ääntä, kuin pantomiimina. Kauan eläköön Hossu! Yleisön tunnelmasta saattoi keskikesällä aistia, että moni on kevään eristyskokemuksen ja karanteenin jälkeen päässyt pitkästä aikaa teatteriin. Ehkä totumme istumaetäisyyksiin, käy mielessä. Rehun kulttuurihistoriaa sadunomaisella mausteella ”Rehu-Virtanen” oli Vantaan Näyttämön kantaesitys Navethalia-näyttämöllä kesällä 2019. Maaginen koko perheen tiedekomedia A.I. Virtasesta esitetään nyt lauantaina 5.9. entisen valtion koenavetan, pihamaalla. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Juha Hurme, sävellyksistä Tuija Rantalainen. Laulut ovat esityksen parasta antia. Heikki Herva Virtasena ja Suvi Lahdenmäki pääavustajana erottuvat joukosta. Jukka Hurjasen ja muiden metsänpeikot tuovat hyvin sadunomaista kepeyttä esitykseen. Esitys niittää yhteen kemian nobelisti A.I. Virtasen rehukokeet, Shakespearen ”Kesäyön komedian” ja lehmien viisauden. On juhannusyö ja tapahtuu, lempikin leiskahtaa. Lehmiä esittävät kumisaappaiset ihmiset aika uskottavasti ja muodostavat vielä laulavan lehmäkuoron. Näyttämöllä on viisas kemisti, lehmät, navettatontut, maatalousministeriön virkamies ja talon väki ryydittämässä näytelmää. Esityksessä ei ole tiukkaa faktaa Artturi Iivari Virtasesta ja hänen Nobelin palkinnosta (1945), mutta näytelmä tekee proteenirehun keksimisen tunnetuksi nykyihmisille koko perheen näytelmänä. Paikkakunnalla tiedetään, että oikeastikin maatalouskemistien laboratorio sijaitsi lähellä Navethaliaa Hiekkaharjussa. Jännitys syntyy, kun lehmät aiotaan teurastaa ja navetta purkaa ilman tuloksia. Kokeet eivät ota onnistuakseen. Kunnes muurahaishaposta satutonttujen avulla löytyy ratkaisu rehun valmistukseen. Vuodesta 1985 lähtien Juha Hurme on tehnyt töitä myös harrastajien kanssa, esim. oman Nälkäteatterin kanssa. Hän sanoo, että harrastajateatteria kuuluu olla monenlaista. Myös kevyellä puskateatterilla on paikkansa. Rehu-Virtanen kannattaa uusia kepeänä esityksenä harmaan korona-ajan keskellä. Toisaalta ohjaaja Hurme ei ole selvästi kyennyt hillitsemään käsikirjoittaja Hurmeen perisyntiä pyrkiä luennoimaan kulttuurija luonninhistoriaa tavalla, joka paikoin häiritsee draaman jännitettä. Puisevia puheita vähemmän, kiitos. llman varjoa ei ole valoa Kesän taiteellisesti kunnianhimoisin teatteriesitys oli Myllyteatterin Musiikkiteatteri Kapsäkissä esittämä Wolandin iloinen seurue – Saatana saapuu Helsinkiin, osa 1. Se on uuden ajan kabaree, jossa venäläisen Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” – klassikkoromaanista tutut hahmot pääsevät vauhtiin tämän ajan Suomessa. Tarkemmat viittaukset nykyhetkeen jäävät kyllä ohuiksi. Esitys kysyy, mitä virkaa olisi hyvällä, jos paha olisi maailmasta poistettu? Entä kummat saavat enemmän tuhoa aikaan maailmassa, hyvät vai pahat ihmiset? Saatana vastaa: – Ilman varjoa valo ei näy. Wolandin iloinen seurue on makaaberi kabaree siitä, mitä tapahtuu kun Saatana saapuu teatteriin. Myllyteatterin taitavat esiintyjät ohjaaja Aino Kivi, huippusirkusnotkea Riia Kivimäki, kohtalokas Mirva Kuivalainen, akrobaattivoimailija Saku Mäkelä, ilmeikäs Kaisa Niemi ja karismaattisen vaikuttava Yuko Takeda luovat viihdyttävän kokonaisuuden, jossa sirkus, musiikki, tanssi ja teatteri sulautuvat yhteen. Fyysinen, visuaalinen ja musiikintäytteinen kokonaisuus jakaa armoa syntisille mutta ei pelkureille. Tämä oli vain osa 1 eli jatkoa tulee ensi vuonna. Sisällöllisesti jotenkin kesken visuaalisesti komea esitys silti lyhyydessään jää. Suuri harmitus syntyy siitä, että Saatanan maanpäällisenä ruumiillistumana Yuko Takeda jää kaikessa cooliudessaan alun komean sisääntulon jälkeen sivuun kommentoijaksi; tuijotan häntä paljon permannon alkuriviltä ylös parvekkeelle. Esitys tapahtuu lavalla. Petri Tiainen ja Joonas Outakoski vastaavat tärkeästä musiikista. Joku unohti tarkistaa Takedan teemalaulun suomenkieliset sanat käsiohjelmassa. Alaston totuus uudesta ajasta Ensimmäinen vapaan tanssin esitys on nähty Kansallisteatterin suurella näyttämöllä, Suomen näyttämötaiteen historian merkittävässä paikassa. Vahvoina siintyjinä ovat Andrius Katinas, Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho. Kantaesityksen ohjaaja on Kekäläinen ruumiillisen tanssin teatterinsa kautta; miehet ovat siellä usein nähtyjä hahmoja. Jotenkin historia kuroo umpeen 30 vuoden ajan. Valtalehden ykköskriitikko käveli ulos tanssin rohkean uudistajan ensi-illasta. Tanssiteos ”If I would lose my voice” (Jos menettäisin ääneni) on vahva esitys ihmisen vaikutuksesta maapallon muutokseen. Teemana on ilmastokatastrofi, joka herättää ajatuksia ja on aina läsnä yhteiskunnassa ja politiikan kentässä. Ihmisen toiminta on muutamassa luontoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Sanna Kekäläinen on tunnettu kantaa ottavista hyvin fyysisistä esityksistä. Tanssin kieli ulottuu nyt biosfääriin. Teoksen ensimmäinen osa on nimeltään ”Voice” ja toinen osa ”My Friend Ed”. Ensimmäinen osa on ennen katastrofia, toinen sen jälkeen. Metaforinen henkilö on Ed, “somebody, anybody”, joku kadotettu tai marginaaleihin katoava olio, joka haluaisi kokea rakkautta, ohjaaja kertoo. Tanssijoiden väliltä poistuu kaikki kosketus; taide on ajassa ja reagoi vallitseviin olosuhteisiin. Koemme kantaa ottavaa nykytanssia kuvitteellisessa todellisuudessa, jossa hahmotetaan uutta aikaa taiteen keinoin. Teoksessa maa kapinoi, luonnossa ja ihmisissä tapahtuu jotain peruuttamatonta. Rekvisiittana on vain suuri pressu ja moottorisaha. Pressu elää tanssin liikkeistä, muuntuen jatkuvasti ja vahvasti tarinassa. Maa täyttyy mustasta roskasta. Moottorisahan rooli jää hieman epäselväksi, kaiketi metsien tuhoa ennustava. Tanssija Ed menettää äänensä, ja muutkin ihmiset ja oliot varmaan menettävät sen. Tilanne on uhkaava. Näemme ”antroposeenin, kuudennen joukkosukupuuton, aikakauden” ihmisiä, ja maa on järisyttävässä muutoksen tilassa. Teksti: Risto Kolanen Ensimmäinen vapaan tanssin esitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä “If I would lose my voice” on vahva esitys ihmisen vaikutuksesta maapallon muutokseen.. Kuvassa ohjaaja-tanssija Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho. Kuva: Uupi Tirronen. Mirva Kuivalainen, Saku Mäkelä, Riia Kivimäki ja Kaisa Niemi ovat iloisen demoninen seurue, joka tekee koiruuksia Moskovassa Myllyteatterin Wolandissa Kapsäkin näyttämöllä. Kuva: Iiro Immonen. Juha Hurmeen Vantaan näyttämölle ohjaama Rehu-Virtanen sitoo yhteen kemian nobelisti A.I.Virtasen rehukokeet, Shakespearen Kesäyön komedian ja lehmien viisauden. Tässä syntyy AIV-rehu, keskellä Heikki Herva ja Suvi Lahdenmäki apulaisena. Kuva: Mikael Rekola. Ylioppilasteatterin raikkaassa ja puhuttelevassa Kesätyöpaikka-esityksessä Mustikkamaalla ovat etualalla Melisa Ilonen ja Emma Johansson, takana Oona Jama (vas.), Nelli Juusela, Selina Ukkonen ja Miikka Holm. Kuva: Oona Laitinen/YT.
• 12 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 Kohtuullisen Mainio Olutkauppa 2020 SOK:n pääjohtaja vaihtuu S OK:n pääjohtaja, vuorineuvos Taavi Heikkilä on päättänyt irtautua tehtävästään. Seuraajan haku käynnistyy välittömästi. – Päätöksen taustalla on huolellinen harkinta. Seitsemän vuoden aikana olemme kaupparyhmänä saavuttaneet kaikki ne tavoitteet, joita aloittaessani itselleni asetin. Tänä päivänä pystymme tarjoamaan asiakasomistajillemme aiempaa kilpailukyisempiä palveluita, saimme käännettyä keskusliike SOK:n tappiolta selkeästi kannattavaksi ja tuplasimme samalla koko S-ryhmän liiketoiminnan tuloksen, Taavi Heikkilä summaa. Pääjohtaja Heikkilä toteaa, että poikkeuksellinen korona-aika toimii luontevana vedenjakajana vallanvaihdolle. – Nyt tarvitaan uusi pääjohtaja, joka sitoutuu luotsaamaan S-ryhmän seuraavaan vuosikymmeneen. Olen ylpeä henkilöstömme upeasta työstä niin osuuskaupoissa kuin SOK:llakin. Olen kiitollinen S-ryhmälle, jolta olen saanut enemmän kuin aloittaessani esimiesharjoittelijana vuonna 1987 pystyin koskaan kuvittelemaankaan. Heikkilä ei hae aktiivisesti uusia toimitusjohtajatason tehtäviä, mutta ei myöskään siirry täysin syrjään liike-elämästä. – Uskon kokemukseni kautta pystyväni auttamaan etenkin startup-yrityksiä sparraajan roolissa, myös isompien yritysten hallituspaikat ovat mahdollisia. Koen erityisen tärkeänä arvona, että jatkossa pystyn antamaan aiempaa enemmän aikaa läheisilleni. SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Pikkaraiselle ilmoitus tuli yllätyksenä. – Olen Taavin ilmoituksesta yllättynyt, mutta samalla ymmärrän hänen perustelunsa. 33 vuotta S-ryhmän johtotehtävissä ja nyt 7 vuotta vaativassa pääjohtajan tehtävässä on pitkä aika ja iso panos osuuskaupparyhmän eteen. Vaikka osuustoiminta ei ole yhden ihmisen onnistumista, jää Taavi Heikkilän pääjohtajakausi merkittävänä aikakautena S-ryhmän historiaan. Olemme kiitollisia siitä merkittävästä positiivisesta muutoksesta, joka hänen kaudellaan on saavutettu, Pikkarainen summaa. Uuden pääjohtajan haku käynnistyy välittömästi. Tähtäimessä on, että Heikkilän seuraaja aloittaa työnsä alkuvuonna 2021. Hakuprosessia johtaa hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Pikkarainen. Taavi Heikkilä jatkaa pääjohtajan ja SOK:n hallituksen puheenjohtajan tehtävissä, kunnes seuraaja on valittu, ja pääsee aloittamaan työnsä. SOK:n pääjohtaja, vuorineuvos Taavi Heikkilä on päättänyt irtautua tehtävästään. Seuraajan haku käynnistyy välittömästi. U imavesinäytteet haettiin toissa viikolla Hietarannan, Lauttasaaren, Munkkiniemen ja Pikkukosken uimarannoilta. Uimaveden mikrobiologinen laatu oli heikentynyt Lauttasaaren, Pikkukosken ja Hietarannan uimarannoilla, mikä johtui todennäköisesti runsaista sateista. Rannoilta on otettu uusintanäytteet, joiden tulokset valmistuvat ensi viikon aikana. Veden lämpötila tutkituilla rannoilla vaihteli 17–20 asteen välillä. Sinileviä havaittiin näytteenoton yhteydessä vähäisiä määriä Hietarannan ja Munkkiniemen uimarannoilla. Virallinen uimakausi päättyy 31. elokuuta ja nyt otetut näytteet olivat tämän kesän viimeiset. Kesän aikana uimavesissä todettiin yksittäisiä suolistoperäisten bakteerien ylityksiä, mutta pääsääntöisesti veden hygieeninen laatu Helsingin uimarannoilla oli hyvä. Erityisen selvästi tänä kesänä näkyi runsaiden sateiden vaikutus veden laatuun. Sateet huuhtovat epäpuhtauksia veteen ja nostavat tavallisesti matalaa veden bakteeripitoisuutta. Sinilevätilanne uimarannoilla kesän mittaan vaihteli nopeasti, samoin kuin veden lämpötila. Sinilevien määrät rannoilla runsastuivat lämpimien säiden myötä poikkeuksellisesti jo kesäkuussa. Kokonaisuudessaan sinilevien määrä rannoilla kesän aikana oli kuitenkin tavanomainen. Merialueella sinilevätilanne pysynyt maltillisena Vesinäytteitä otettiin laajalta alueelta Helsingin edustalta. Meriveden pintalämpötila kaupungin merialueilla on tällä hetkellä noin 17–18 astetta. Vuodenaikaan nähden merivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, ja viikonloppuna on odotettavissa vielä hienoista lämpötilan nousua. Sinilevätilanne Helsingin merialueilla on pysynyt viime viikkojen tapaan maltillisena. Kesän kiivaimmat sinileväkukinnat ovatkin todennäköisesti jo ohi, sillä tyypillisesti sinilevien määrä vähenee viilentyvän meriveden ja vähenevän valon myötä. Satunnaisia sinilevien pintakukintoja voi kuitenkin esiintyä myös myöhemmin syksyllä. Edellisvuosiin verrattuna sinilevätilanne pysyi Helsingin merialueilla läpi kesän melko rauhallisena ja seuraili pitkälti sääoloja. Ajoittaiset viileät ja tuuliset jaksot ehkäisivät pitkäkestoisten ja runsaiden sinilevän pintakukintojen muodostumista. Sinilevät runsastuivat lämpimien ja tyynten säiden myötä hetkeksi kesäkuun lopussa, sekä uudelleen heinäkuun loppupuolella. Sinilevät ovat tyypillisesti runsaimmillaan heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Otetuissa näytteissä sinilevien määrä oli vähäinen. Vain lahtialueilla sinilevää esiintyi paikoitellen hieman runsaammin. Valtaosa näytteissä havaituista sinilevistä kuuluu Aphanizomenonja Dolichospermum-sukuihin, joista jälkimmäinen saattaa muodostaa myrkyllisiä esiintymiä. Muuten meressä runsaina ovat tällä hetkellä erilaiset pienet, siimalliset leväsolut, jotka kuuluvat vuodenajan tyypilliseen lajistoon. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta, veden lämpötilasta ja merisäästä Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla, http:// www.hel.fi/uimavesi Rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta https:// ulkoliikunta.fi/ Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata seuraavista lähteistä: http://www.hel.fi/ merivesi (meriveden laatu), meri.hel.fi (veden lämpötila, merisää ja aallokko), Uimaveden lämpötilat Helsingissä: https://uiras.fvh.io/ Lauttasaaren uimaranta. Kuva: Lotta Kivikoski. Kesän viimeiset uimavesinäytteet Olutsommelier Olli Majanen Bryggerin myymälässä. K ohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta on myöntänyt ”Kohtuullisen Mainio Olutkauppa” 2020-tunnustuksen Panimoravintola Bryggeri Helsingin myymälälle. Se sijaitsee mainiolla paikalla Sofiankatu 2, Helsingin keskustan torikortteleissa. Kunniakirja myönnetään vuosittain Mainion nimipäivänä 5.9. sellaisella kaupalle, jolla on tarjota hyllyissään kuluttajille K.H.P.V.:n kriittiset vaatimukset täyttävä monipuolinen ja mielenkiintoinen valikoima erilaisia makuja hyväileviä oluita. Bryggeri Helsinki sijaitsee keskellä historiallista Helsinkiä ja on jo vuodesta 2013 elävöittänyt olutkulttuurilla vanhoja kortteleita. Sinne löytää helposti niin helsinkiläinen kuin turistikin. – Kaupan merkitys meille korostui ja kasvoi keväällä alkaneen koronaepidemian aikana, kertoo toimitusjohtaja Olli Majanen. Kehitimme ulosmyyntiä ja lisäsimme valikoimaamme suositut tankista suoraan täytettävät 1 – 3 litran suurpakkaukset. Avasimme myös verkkokaupan. – Kauppa palvelee mukavasti myös turismia. Ravintolassa koettu makuelämys voidaan ostaa mukaan eläväksi matkamuistoksi. 12 % alkoholipitoisuusraja mahdollistaa koko olutvalikoiman ulosmyynnin toteaa Majanen. K.H.P.V.:n mielestä suomalaisten pienpanimoiden omat myymälät täydentävät merkittävästi suomalaista oluttarjontaa. Bryggeri Helsinki on aktiivisesti kehittänyt kauppaansa ja lisää sen kautta panoksensa olutkulttuuriimme. Kuvat: Veljes Jokke Toivonen Kohtuullisen Mainio Olutkauppakunniakirja. Bryggerin myymälästä saa oluet eri muodoissa mukaan ja hanalaitekin tarvittaessa.
• 13 Nro 8 • Viikot 37-40/2020 Vuoden nuori yrittäjä avaa Konttiravintolan Helsinkiin Pitämättä jääneet yhtiökokoukset järjestettävä syyskuun loppuun mennessä Helsinki valmistelee kilpailua Eteläsataman kehittämiseksi Kaksivaiheinen suunnittelukilpailu P aikan ainutlaatuisen luonteen vuoksi kaupungin on tarkoitus järjestää kaksivaiheinen konseptija suunnittelukilpailu parhaan suunnitteluratkaisun löytämiseksi. Kilpailuun sisältyy myös arkkitehtuurija designmuseolle suunniteltu alue. Museon toteutus ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa. Kilpailun keskeisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoinen maankäytön kokonaissuunnitelma, joka toimii alueen tulevan kehittämisen, asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjana. Kilpailu suunnataan rakennusja kiinteistöalan toimijoille ja se toteutetaan vuosien 2021– 2022 aikana. Tulevassa kilpailussa alueelle on mahdollista ehdottaa kulttuuri-, palvelu-, liikeja muuta toimitilarakentamista. Alueelta varataan tila myös kansainvälistä huipputasoa edustavan arkkitehtuurija designmuseokokonaisuuden toteuttamiselle. Asumista alueelle ei sallita. Kilpailun yhteydessä voidaan tutkia myös Vanhan kauppahallin ja sen alueen kehittämistä. Myös Laivasillankadun ja Armi Ratian puiston väliselle viheralueelle etsitään ideoita. Ennen kilpailun aloittamista on tehtävä lisäselvityksiä muun muassa alueelle ehdotetun arkkitehtuurija designmuseon toteuttamisesta, ja Helsingin Sataman liikenteen tulevaisuudesta kilpailualueella. Ehdotukset kommentoitavaksi Eteläsataman kehittämiseen on mahdollisuus osallistua useammassa vaiheessa; kilpailuehdotukset asetetaan kilpailun molemmissa vaiheissa julkisesti nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Kilpailun jälkeen on mahdollista, että jokaisesta alueeseen kuuluvasta tontista järjestetään erillinen, tarkempi arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun arviointi tehdään esitettyjen suunnitelmien laatuun perustuen. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitelmien kaupunkikuvalliseen laatuun, konseptin toimivuuteen, konseptin toteutettavuuteen, kävely-ympäristön ja kaupunkitilan laatuun sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteutumista edistäviin ratkaisuihin. Suunnitelmana on, että kilpailun ratkettua kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää kehittämisvarauksesta kilpailun voittajalle arviolta vuoden 2022 aikana. Kehittämisvarauksen aikana tehdään tarvittavia lisäselvityksiä ja aloitetaan alueen kaavoitus. T aloyhtiön toiminnan ja talouden kannalta on tärkeää saada yhtiökokous pidetyksi ja esimerkiksi yhtiön talousarvio hyväksytyksi. Yhtiökokouksessa osakkaat päättävät muun muassa vastikkeiden suuruudesta ja yhtiön hallituksen kokoonpanosta. – Jos yhtiökokous on pitämättä ja edellisvuoden tilinpäätös vahvistamatta, kuluvan vuoden talousarvio tekemättä ja tuorein kunnossapitotarveselvitys puuttuu, tilanne vaikuttanee myös yhtiössä tehtävään asuntokauppaan. Asuntokauppa edellyttää ajan tasalla olevia asiakirjoja, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Tällä hetkellä voimassa ei ole sellaisia viranomaisten asettamia kokoontumisrajoituksia, jotka oleellisesti rajoittaisivat yhtiökokousten järjestämistä. Siitä huolimatta koronatilanne kannattaa huomioida järjestelyissä esimerkiksi varaamalla yhtiökokoukselle riittävän suuri tila, jotta osallistujat voivat istua turvallisen etäisyyden päässä toisistaan. Myös tilan ilmanvaihtoon on syytä kiinnittää huomiota. Yhtiökokouskutsussa kannattaa muistuttaa, ettei kokoukseen pidä saapua sairaana. Kokouspaikalle on hyvä varata tarjolle kasvomaskeja ja käsidesiä. – Kannustamme taloyhtiöitä edelleen mahdollistamaan myös etäosallistumisen yhtiökokoukseen. Yleistynyt etäosallistuminen on toimintapa, joka kannattaa säilyttää koronatilanteesta riippumatta, Pynnönen toteaa. Kiinteistöliitto on yhdessä Isännöintiliiton kanssa julkaissut taloyhtiöille ohjeita yhtiökokouksen järjestämiseen ja muuhun päätöksentekoon koronaepidemian aikana. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarja 2020 Konttiravintola Mortonin yrittäjä Jarna Kaplas. Kuva: Anne Kalliola Konttiravintola Morton avaa ympäri vuoden toimivan ravintolan Helsinkiin loppuvuodesta 2020. Aiemmin samalla paikalla on toiminut Cargo -kahvila. Kuva: Marc Goodwin V uoden nuorena yrittäjänä palkittu Konttiravintola Morton avaa ympäri vuoden toimivan ravintolan Helsinkiin loppuvuodesta 2020. – Täytämme tänä vuonna kymmenen vuotta ja asiakkaille lupasimme mukavien yllätysten olevan juhlavuoden teema. Ympärivuotisen ravintolan avaaminen Helsinkiin on sellainen yllätys parhaimmillaan, Konttiravintola Mortonin yrittäjä Jarna Kaplas kertoo. Helsingin Konttiravintola Mortoniin tulee 50 paikkaa sisätiloihin sekä 100 paikkainen kattoterassi. Ravintola tulee sijaitsemaan Eerikinkadun eteläpäässä Ruoholahden rannassa, lähellä Länsisatamaa. Aiemmin samalla paikalla on toiminut Cargo -kahvila, jonka liiketoiminnan Konttiravintola Morton on ostanut. Cargo jatkaa toimintaansa nykyisten omistajien johdolla syyskuun puoliväliin saakka. Morton on tunnettu erityisesti tyylikkäistä merikonttiravintoloistaan sekä burgereistaan. Kesällä 2020 Mortonin konttiravintolat toimivat Jyväskylässä, Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä ja Joensuussa. Myös Helsinkiin avattava ravintola on rakennettu merikonteista. Se on yrityksen kuudes ravintola ja ainoa, joka toimii ympäri vuoden. – Kaikkein eniten odotan sitä, että nyt voi kutsua kavereita kaikkialta Suomesta kylään Konttiravintolaan ympäri vuoden, yrittäjä Jarna Kaplas hehkuttaa. Suomen yrittäjät palkitsivat Jarna Kaplaksen vuoden nuorena yrittäjänä vuonna 2019. Hänet nähtiin samana vuonna vieraana Linnan juhlissa. Seitsemän vuoden matka Helsinkiin Ensimmäisen Morton -ravintola avattiin kesällä 2010 pienelle Rautalammin kylälle. Yrityksen perustivat kolme parikymppistä opiskelijaa. Ensimmäinen ravintola oli tavanomainen kivijalkaravintola, mutta myöhemmin yritys on keskittynyt vain merikonteista rakennettuihin ravintoloihin. Alunperin ajatus merikonttiin rakennetusta ravintolasta syntyi, kun ilmiöksi noussutta ravintolaa alettiin houkutella myös muille paikkakunnille. Nuoret yrittäjät keksivät vastata näihin kutsuihin muuttamalla rahtikäytöstä tutun rahtikontin liikuteltavaksi ravintolaksi. – Esiteltiin ensimmäinen Konttiravintolamme Helsingin Kansalaistorilla toukokuussa 2013, osana kotikylämme Rautalammin markkinointitempausta. Silloin olimme täällä vain viikon ja jäi fiilis, että palaamme vielä. Nyt, 7 vuotta myöhemmin, se hetki on koittanut!, yrittäjä Jarna Kaplas kertoo. Konttiravintola Morton avaa ovensa Helsingissä loppuvuodesta 2020. Tarkka avajaispäivä ei ole vielä tiedossa. • Sonaatteja 1820-luvulta 1920-luvulle, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki La 17.10. klo 19.00. Jaakko Luoma, fagotti, Kirill Kozlovski, piano. • Sival, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Pe 23.10. klo 19.00. Eija Kankaanranta, konserttikantele, sähkökantele ja pienkanteleet. Annemarie Åström, viulu. Duoyhteistyö kantelisti Eija Kankaanrannan ja viulisti Annemarie Åströmin välillä käynnistyi vuonna 2012. Duo on esiintynyt mm. Suomen Solistiyhdistyksen konserteissa, sekä Suomen Yleisradion äänityksissä (Wennäkoski, Leinonen). • Näkökulmia, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Su 1.11. klo 19.00. Eeva Rysä, sello, Jouko Laivuori, piano. Ensimmäisen maailmansodan muistot vaikuttivat 1920-luvun Euroopassa. Kurt Weill opiskeli Berliinissä mm Humperdinckin ja Busonin johdolla. Sellosonaatti kuuluu Weillin varhaistuotantoon, mutta siinä kuuluu jo hänen omaleimainen säveltäjän äänensä, vaikutteet Mahlerilta ja Anton Weberniltä sekoittuneena tulevien näyttämöteosten teatterilliseen ilmaisuun. Minna Leinonen (1977) on tunnustettu suomalainen säveltäjä. Hänen musiikkiaan ovat esittäneet mm. BBC Philharmonic orchestra, RSO, the ICE ensemble, sekä Tapiola sinfonietta. Arvo Laitinen (18931966) oli suomalainen säveltäjä, joka myöhemmin opetti teoria-aineita Sibelius-Akatemiassa sekä toimi musiikkiarvostelijana. Hän oli Richard Wagnerin musiikin tuntija, ja ihaili myös Anton Bruckneria. Laitinen tuli tunnetuksi myös poliittisten ajatustensa johdosta. Sarja sellolle ja pianolle (1918) on kadonnut konserttiohjelmista, mutta nyt se on tarkoitus palauttaa niihin. Osat: Improvisatsioni, Scherzino, Unelma, Jättiläiskärpänen sekä Keväälle. Maija Hynninen on säveltäjä ja äänitaiteilija. Hänen musiikkiansa määrittelevät uniikit hetket, jossa tämän todellisuuden parametrit hetkellisesti väistyvät tuoden esiin vuorottelevan toisen todellisuuden. • Kaunis Myllärintytär, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Su 8.11. klo 19.30. Erik Rousi, bassobaritoni, Ilmo Ranta, piano Konsertissa kuullaan Franz Schubertin ensimmäinen suuri laulusarja ’Die schöne Müllerin’. Teos on sävelletty 1823. Sarjassa nuori vaeltava myllärinkisälli saapuu uuteen harjoittelupaikkaansa myllärimestarin oppiin. Siellä kisälli rakastuu myllärintyttäreen, joka onkin alussa myötämielinen, mutta sitten lähtee metsästäjän matkaan. Tästä masentuneena kisälli hukuttautuu puroon, joka on koko sarjan aikana toiminut hänen ystävänään ja ohjaajanaan. • Olivier Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Su 15.11. klo 19.00. Kirill Kozlovski, piano Olivier Messiaenin Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen on kiistämötön 1900-luvun pianokirjallisuuden klassikko. Pianisti Kirill Kozlovski on esittänyt teoksesta valikoituja osia ja päätyi nyt lopputulokseen, että teos kannattaa kaikessa kompleksisuudessaan – esittää kokonaisena. Kozlovskin mukaan kyseessä on eräs vaikuttavimmista teoksista, mitä pianolle on kirjoitettu. Teos soveltuu erinomaisesti pimeään, kynttilöin valaistuun adventtiaikaan. Konsertissa on väliaika. • Härkä katolla: näyttämöllisiä välähdyksiä 1920-luvun Pariisista, Helsingin konservatorio, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki La 28.11. klo 15.00. Duo Les Deux: Maija Parko, piano, Eveliina Sumelius-Lindblom, piano Työryhmä Parko-Sumelius tuo konsertissaan pariisilaisen 1920-luvun tunnelman lähellä tämän päivän kuulijaa. Konsertin musiikki on pääosin Les six -säveltäjäryhmittymän tuotantoa 1920-luvulta ja sen tienoilta. Lisäksi konsertissa kuullaan Ravelin ”belle epoquen” loppua enteilevä La valse (säv. 1920) pianoduoversiona ja epilogimaisena päätöksenä Francis Poulencin Elegia kahdelle pianolle vuodelta 1959. Konsertin päänumero on Darius Milhaudin surrealistinen ja brasilialaisvaikutteinen balettimusiikki Le boeuf sur le toit, Härkä katolla (ensi-ilta v.1920). Myös Satien surrealistinen baletti, Parade, kuullaan nelikätisversiona konsertissa. Kokonaisuus on näyttämöllinen katsaus 1920-luvun ranskalaiseen estetiikkaan, musiikkiin ja kulttuurihistoriaan. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.
• 14 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 Risto Kolanen Loppukesän kuvataide Kuvataide ? Pohjoismainen CHART pidetään hajautetussa muodossa ainoastaan naistaiteilijoista. Galleria Heinon tilapäinen näyttelytila Erottajankatu 9 A, sisäpiha, esitti Kristiina Uusitaloa. Galleria Rankka palaa taiteellisella laboratoriolla. AVA Gallerian ”Villi ja vapaa” kokoa 13.9. asti useita taiteilijoita. Kaupunkilaisen kaipuu luontoon Marita Liulian korona-aikana valmistuneet maalaukset ilmaisevat kaupunkilaisen kaipuuta luontoon viitaten sekä antiikin arkadiaan että 1800-luvun romantikkojen pastoraali-teemoihin. Kultainen paletti täydentyy nyt sinisellä ja vihreällä. Elementit ovat vesi, maa, tuli, ilma ja eetteri. Välineinä ovat pigmentti ja akryyli kankaalle. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittää. Taiteilija-ohjaaja on kansainvälisimpiä nykytaiteilijoitamme, jonka teoksia on esitetty 50 maassa. Pro Finlandian hän sai 2018. Hän on vuorovaikutteisen mediataiteen pioneereja, jonka taiteellinen tuotanto käsittää maalauksia, valokuvia, monimediaisia taideteoksia, lyhytelokuvia, installaatioita, näyttämöesityksiä ja kirjoja. Bronda järjesti 22.8. Liulian vetämän kaupunkitaidetapahtuman. Aloittelija sai nauttia piirtämisestä ja maalaamisesta sekä edistyneempi poimia hyviä vinkkejä. Laki ei suojele ihmistä Kuvataiteilija Liisa Kopio sanoo, kuulevansa unen läpi kuulen kuiskauksen. – Minua on ajanut eteenpäin kiinnostus väkivallan moniulotteisten muotojen ja ilmentymien tutkimisessa kuvataiteilijana. Häntä kiinnostaa, millaisia vaikuttimia väkivallalla ja vallalla on kuvataiteen yhteydessä ja minkälaisia emotionaalisista jännitteisiä alistussuhteita tämä aiheuttaa yhteiskunnassa. ”Väkivalta on niiden kieli joilla ei ole valtaa” on yhden hienon akryyli ja öljy levylle –teoksen nimi ja ”Jumalat eivät halua heitä” toisen öljy kankaalle –teoksen.. Galleria Pirkko Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttely koostuu paperille tehdyistä hiilipiirustusta ja maalausta yhdistävistä teoksista, sekä suurista maalauksista, videosta, sekä esinekoosteisesta. – Mustetta paperilla / sanoja, kirjaimia / laki ei suojele ihmistä, ei kansaa / sydän hakkaa, jalat halvaantuneina / itse valittu vankila / toivo on väkevä voima, näyttelyruno kuvaa. Ihmisenä olemisen ehdot Näyttely ”La condition humaine” on Róza Turusen ja Minttu Pyykkösen kokeellinen maalaus-, piirustusja mosaiikkitaidetta yhdistelevä yhteisnäyttely, jonka vahvana inspiraationa toimii kirjoittaminen – siksi teosten yhteydessä on myös sanataidetta. Uusi Asbestos Art Space, Mäkelänkatu 45, esitteli sitä Vallilassa turhan pienen hetken. Parikymppinen Róza Turunen asuu ja työskentelee Helsingissä; hän on viimeaikaisessa tuotannossaan keskittynyt mosaiikkeihin. Hän aloittaa Suomenlinnan Taidekoulu Maassa. Sanat yhdistävät meidät toisiin ihmisiin, mutta sisällön ja merkitykset voi jokainen ymmärtää ainoastaan omalla tavallaan: – Seison suihkulähteen alla / lämpimän pehmeää hunajaa valuu norona niskaani. / Se on lämmin. / Se on kostea / se on vastasataneen veden selkeyttämä makea himo ilmassa. Yhteys sisäiseen villinaiseen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää virolaisen Urve Tõnnuksen näyttelyn ”Naiset jotka kulkevat susien kanssa“. Hän on työskennellyt graafisena designerina yli 40 vuotta ja luonut monien hyvinkin tunnettujen firmojen logoja, firmatyylejä ja kotisivuja. Kymmenen vuotta hän on harrastanut kollaasimaalausta. Näyttelynimi tuo mieleen Aino Kallaksen ”Sudenmorsiamen”, joka pohjautuu virolaiseen mytologiaan vaimosta, joka karkaa suden matkaan. Se on monille kansakunnille tuttu myytti. Tõnnus sanoo, että jokaisessa naisessa vaikuttaa voima, joka on yhdistelmä herkkiä vaistoja, intohimoista luovuutta ja iätöntä viisautta. Tämä voima on villinainen, kesyttämätön vaistonvarainen olemus, joka on luonnollinen osa terveen naisen psyykettä. – Haluan auttaa naisia saamaan uudelleen yhteyden sisäiseen villinaiseensa ja hyötymään sen pelottomista, terveistä ja luovista ominaisuuksista. Silmät on sielun peili Laterna Magican, Rauhankatu 7, tiilija kellarigallerian näyttelykokonaisuus ”Other I” koostuu useasta teossarjasta, jotka heijastelevat identiteetin, toiseuden ja pelon, mutta myös satujen ja leikkien maailmoja. Esillä on pääasiassa Jenni Hailin valokuvia, mutta myös teoksia Anna Englundilta, Jonas Haililta, Marika Hyväriseltä, Jaakko Kilpiäiseltä ja Ulla Sangervolta. Jenni Haili työskentelee monien tekniikoiden parissa, pohjaten silti työnsä useasti valokuvaan. Monet teoksista on toteutettu valoherkkiä materiaaleja kokeellisesti hyödyntäen ja käyttämällä valokuvauksen historiallisia menetelmiä. Keskeistä hänen tuotannossaan ovat piilottamisen ja esittämisen teemat. Haili on tavattavissa lauantaina 12.9. klo 13-15 galleriassa. Intiimejä esillepanoja Merihirviön vieressä Lapinlahden taiteilijoiden “Kirjeitä Itämerelle” -näyttely Galleria Kujalla, joka sijaitsee entisen sairaalan hienossa Pasaasissa ja viereisessä Galleria Loopissa, hävikkiruokaravintolassa, muistuttaa Itämeren herkästä tilanteesta. Näyttely on osa ”Roskasta taiteeksi” -projektia, jossa rannoilta kerätyistä roskista syntyy vähitellen Lapinlahden pihalle Merihirviö lokakuuhun mennessä. Siitä on somessa käynnissä nimikilpailu. Taidemaalari Katja Härkki on yksi Loopin taiteilijoista. Hänen maalauksensa ovat tiivistettyjä tilanteita, intiimejä esillepanoja. Ne sisältävät unenomaisia satunnaisia hetkiä, kuin muistoja ajassa. Niissä aika ja paikka lomittuvat toisiinsa yhtä aikaa kätkien ja paljastaen. – Maalaukseni eivät sijoitu todellisuuteen, vaan ovat suhteessa haluuni. Haluan ymmärtää maailmaani ja itseäni maalaamisprosessini kautta. Tanssia käytävällä Leena Mertanen on kansainvälistä huomiota saanut nykytaiteilija, joka tutkii tyyliltään tunnistettavissa, usein suurikokoisissa töissään ihmisyyteen, naiseuteen ja kulttuuriin liittyviä vivahteita. Hän yhdistää mielellään epäsovinnaisia elementtejä ja laajaa teknistä tietotaitoa tutkimuksiinsa modernin valokuvauksen mahdollisuuksista rikkoen usein siihen liittyviä totuttuja tapoja. Galleria A 2, Annankatu 12, näyttää taiteilijan psykologisia töitä, jotka vilisevät pop-kulttuuriviittauksia, yhteydestään irrotettuja yksityiskohtia ja intellektuellia ajatusta ihmisenä olemisen tilasta. Hän pitää myös dadasta. Teosten maalauksellinen, yksityiskohtainen tyyli on saanut vahvasti vaikutteita ekspressionismista, johon hän tutustui uteliaisuudesta 15-vuotiaana ja sovelsi myöhemmin valokuvaukseen. Timo Ryhänen kertoo toisena taiteilijana Ambaria -nimisen maailmansa tarinaa maalausten ja valokuvien muodossa. Vivahteikasta romantiikkaa ja maalauksellisia ajatuksia Erik Creutzigerin uusin näyttely ”Vaarallinen matka ja muita maalauksia” on esillä Galleria G:ssä, Pieni Robertinkatu 10, ja tuo esiin uusia piirteitä taiteilijan tuotannossa. Sieltä löytyy kaihoisan romanttisia maisemamaalauksia, entuudestaan tuttuja peura-aiheita episodimaisissa maalauksissa. Teokset ovat sekoitus koettua ja muistettua, mutta myös kuviteltua, Juha-Heikki Tihinen esittelee. Uusi puoli taiteilijan työskentelystä ilmenee maalauksissa, joissa hän on poistanut pigmenttejä. Kuvallinen arkeologia kertoo kiinnostuksesta laajentaa maalauksellista ajatteluaan. Creutziger hallitsee sekä vivahteikkaan ekspressiivisyyden että on perehtynyt maalaustaiteen historiaan. Hän valmistui Vapaasta taidekoulusta 2007 ja Kuvataideakatemiasta 2013. Teoksia on esillä myös Kiasmassa ”Hullu rakkaus – Seppo Fräntin kokoelma” – näyttelyssä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Erik Creutziger ja teoksensa Fragmentteja maisemasta Galleria G:ssä. Kuva Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Leena Mertanen ja teoksensa You Only Live Once Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Virolainen taiteilija Urve Tônnus ja Dream -teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Leningin ja olalla olevan laukun kangaskuvio on sama kuin teoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläinen kuvataideopiskelija Róza Turunen on nyt tuotannossaan keskittynyt mosaiikkeihin. Tässä Asbestos Art Spacen kesänäyttelyssä. Kuva: Toivo Koivisto. Kuvataiteilija Laura Kopio ja teoksensa Tuntematon uhka I Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marita Liulia yhdessä teostensa Aerial (vas.), Sola – The Pass (ylh.) ja Planet Helium Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 8 • Viikot 37-40/2020 E kaluokkalaiskampanjan suomenkielinen kirjalahja on tänä vuonna Tuukka Sandströmin ja Varpu Erosen lastenrunokirja Kuutarhuri. Teoksen on kustantanut AVAIN. – Olen kuullut kavereilta heidän lastensa pyytäneen, että luetaan uudestaan se ja se runo Kuutarhurista. On hyvä merkki, että runo jää mieleen, Kuutarhurin kirjoittaja Tuukka Sandström kertoo. Avaimen kustannuspäällikkö Tiina Aalto toteaa: – On hienoa, että ekaluokkalaiskampanja saattaa vuodesta toiseen uudet koululaiset lukuharrastuksen pariin. Kuutarhuri on valloittava ja hauska kirja, joka tekee runoutta tutuksi ekaluokkalaisille. Erityisen iloinen olen siitä, että kampanjaan valittiin tänä vuonna runoteos. Espoon kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni pohtii kampanjaa ja lastenrunoutta seuraavasti: ”Mietin hiljattain, mitkä ovat ensimmäisiä tunteita, jotka muistan tunteneeni. Tajusin, että ne liittyvät hetkiin, jolloin äiti rallatti minulle lastenlorun kesken jonkin arkitilanteen. Musta sammakko sai aikaan kaihoisan rakkauden tunteen, perunoiden hoppu ja kenkätalon eukon elämä sadan lapsen kanssa kiireen. Tunteellinen siili opetti, mitä on elää tunteiden vallassa. Kuutarhurin runot antavat lapselle mahdollisuuden turvallisesti tuntea, mitä on pelätä tätiä, joka syö mätiä tai ukkosta, joka saa kukkosen vapisemaan. Se auttaa myös taistelemaan ryppyilevän kauluspaidan kanssa. Kirjasto haluaa avata kaikille lapsille mahdollisuuden kokea lastenrunojen kautta erilaisia tunteita, jokaiselle lapselle sopivalla tavalla." Omankieliset kirjat äidinkieleltään ruotsinja venäjänkielisille Helmet-kirjasto lahjoittaa myös ruotsinja venäjänkielisille koulunsa aloittaville omat teokset. Ruotsinkielinen kirja on Jens Hansegårdin Lätt att läsa fakta: Jordens underjordiska platser, jonka on kustantanut Bonnierförlagen. Venäjänkielinen kirjalahja on L. Kaminskin teos Uroki smeha. Kustantaja on Enas-kniga. Kuinka kirjalahjan saa? Lahjan saa lähikirjastosta tai kirjastoautosta kouluihin jaettavia kutsukortteja vastaan. Kirjat saatetaan noutaa opettajan kanssa luokkakäynnillä kirjastoon, mutta opettaja voi antaa kirj a s t o k ä y n n i n m y ö s kotitehtäväksi. Jos lapsella ei vielä ole kirjastokorttia, sen saa, jos käy kirjastossa huoltajan kanssa. Huoltajasta tulee kortin aikuinen takaaja. Suomenkielisestä lahjakirjasta äänikirja lukemisesteisille Saavutettavan julkaisemisen asiantuntija Celia on tuottanut maksuttoman äänikirjan suomenkielisestä kampanjakirjasta. Kirjan kuuntelua varten lapsella täytyy olla tunnukset Celian verkkopalveluun. Tunnuksia voi kysyä kirjastosta. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Milloin kampanja alkaa? Kampanja alkaa kaikissa Helmet-kirjastoissa syyskuun aikana. Espoossa kirjastoautot aloittavat lahjakirjojen jakamisen kirjastoista kaukana sijaitsevilla kouluilla pian syyskuun alussa. Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla kampanja alkaa 14.9.2020. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Pujo päätti siitepölykauden ? Pujo päätti siitepölyallergisten kaksijakoisen oirekauden. Pujon kukinta alkoi heinäkuun viimeisellä kolmanneksella. Siitepölyä oli ilmassa yhtäjaksoisesti kolme viikkoa, kunnes kukinta alkoi hiipua elokuun puolivälissä. Kaakkois-Suomessa kausi alkoi ennätyksellisen vähäpölyisenä. Keväällä kukkineista allergiapuista lepän siitepölykausi oli heikoin ja koivun toiseksi heikoin koko 2000-luvulla. Kesä kuitenkin käänsi suunnan, kun heinäkausi kiri keskimääräiseksi parin vaisun vuoden jälkeen. Kesäinen sää piti pintansa kuun loppuun asti, mutta viimeisimmäksi pujopölyiseksi päiväksi jäi 21.8. Tasaisesti edenneen kauden päättyessä pujon siitepölyä oli kertynyt näytenauhoille lähes tavanomainen määrä. – Poikkeuksellista oli kuitenkin pujon runsaspölyisten päivien puuttuminen. Näin on viimeksi käynyt vuonna 2016. Vaikka edelliskesä lukeutui heikoimpiin pujokesiin 2000-luvulla, silloinkin runsaan siitepölypitoisuuden raja, 30 siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa, ylittyi kerran. Tänä vuonna suurimmat pitoisuudet havaittiin heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, sanoo tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Etelä Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutista. Asutuksen tuntumassa viihtyvä pujo on Euroopan yleisin marunalaji ja siten suvun merkittävin allergiakasvi. Ihotesteissä noin joka kolmas siitepölylle allerginen reagoi pujoon. Marunoiden allergeenit muistuttavat toisiaan, joten ristiallergia on yleistä. Monet pujoallergikot voivat saada oireita myös päivänkakkaran ja voikukkien siitepölystä. Syyskuussa Suomeen saattaa vielä kaakkoisten ilmavirtausten mukana kantautua vähäisiä määriä tuoksukkien siitepölyä. Varsinkin pujoallergisille oireita aiheuttavaa siitepölyä ei syyskuun alkuun mennessä ole kantautunut Imatran keräimeen. Helmet-kirjastoilta kirjalahja kaikille pääkaupunkiseudun ekaluokkalaisille Suomenkielisten lasten lahjakirja on tänä vuonna lastenrunokirja Kuutarhuri Tuukka Sandströmin ja Varpu Erosen Kuutarhuri-kirjan kansi Ekaluokkalaiskampanjalla halutaan tukea mukavalla tavalla lukutaidon oppimista ja kannustaa perheitä lukemaan ja myös käymään kirjastossa yhdessä. Lahjateosten kieli ja kuvitus toimivat sekä lukemista aloitteleville lapsille että kirjaa ääneen lukeville aikuisille. Palvelukeskukset ja päivätoiminta kiinni ainakin lokakuun loppuun P alvelukeskukset ovat kiinni ainakin lokakuun loppuun saakka. Myös ikääntyneiden päivätoiminta on kiinni. Palvelukeskusten ja ikääntyneiden päivätoiminnan avaamista arvioidaan uudelleen lokakuussa. Asiasta tiedotetaan lisää heti kun se mahdollista. – Koronavirustartunnat ovat Helsingin alueella kasvussa ja asiakkaamme kuuluvat riskiryhmiin. Pohdimme avaamista yhdessä epidemiologisen toiminnan kanssa ja päädyimme siihen, että toimintaa ei voida vielä avata. Asiakkaidemme turvallisuus on meille tärkeää, Maarit Rautio, lännen palvelualueen johtaja kertoo. Palvelukeskukset tarjoavat harkinnanvaraisesti pienimuotoista ryhmätoimintaa niille asiakkaille, joiden arvioidaan tarvitsevan erityistä tukea. Palvelukeskukset ovat helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille tarkoitettuja avoimia kohtaamispaikkoja. Palvelukeskuksissa voi muun muassa osallistua erilaisiin harrastusryhmiin, käydä kuntosalilla ja saada sosiaaliohjaan neuvontaa. Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestetään esimerkiksi yli 65-vuotiaille kotona asuville muistisairaille. Päivätoiminnalla tuetaan myös omaishoitajien jaksamista. Kissojen yön sijaan järjestetään Korkeasaaressa Kissojen iltoja syyskuussa K orkeasaaren syyskuun illat ovat kissojen aikaa. Tänä vuonna järjestetään kahden Kissojen Yön sijaan kuusi pidennettyä ilta-aukioloa, Kissojen Iltaa. Ne ovat syyskuun kolmena ensimmäisenä perjantaina ja lauantaina eli 4.-5.9., 11.-12.9. ja 18.-19.9. Näinä iltoina eläintarha on avoinna iltakymmeneen. Kissojen Iltojen pääsylippuna käy Korkeasaaren normaali syyskauden lippu tai Korkeasaaren vuosikortti. Jokaista 4.-5.9., 11.-12.9. ja 18.19.9. eläintarhaan saapunutta asiakasta kohden Korkeasaari lahjoittaa euron Amurin kissapetojen suojeluun. (Ei koske alle 4-vuotiaita ja kutsuvieraita.) Ennakkoon ostettu lippu on voimassa 90 päivää ostopäivästä, joten se on helppo käyttää joustavasti haluttuna ajankohtana 1.9. alkaen. Jokainen Kissojen Ilta rajataan 5000 asiakkaalle, jotta kaikki voisivat vierailla eläintarhassa ilta-aikaan turvallisesti. Tämän vuoksi sisäänpääsyyn vaaditaan lipun lisäksi ennakkoon tehty paikkavaraus haluamallesi illalle. Varausjärjestelmä avataan pian ja linkki varauskalenteriin julkaistaan tällä sivulla. Myös linjalla 16 on lisälähtöjä tapahtumaan kolmena peräkkäisenä viiikonloppuna. Lisäliikenne alkaa noin kello 17 ja busseja Rautatietorilta Korkeasaareen kulkee keskimäärin 10 minuutin välein. Lisälähdöt Rautatietorilta ajetaan linjan 16 normaalia reittiä ja lisävuoroja Korkeasaaresta Rautatientorille ajetaan taas bussin 16X reittiä, joka ei kulje Kulosaaren metroaseman kautta. Kalasatamasta Mustikkamaalle johtava Isoisänsilta tarjoaa myös erinomaisen yhteyden Kalasatamasta Korkeasaareen. Kalasataman metroasemalta ja linjojen 50 ja 59 Sompasaaren pysäkeiltä onkin lyhyt kävelymatka sillan kautta Korkeasaareen
• 16 Viikot 37-40/2020 • Nro 8 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020