• 10 vuotta Ruukkikylät nousivat rappiosta Elias Kurki syntyi salolaiseksi Kunnantalosta tuli kakkoskoti
• S alon seudun kuntaliitos toteutui vuoden 2009 alussa. Uudenvuodenyönä syntyi uusi Salo kymmenen kunnan yhdistyessä. Hallinnollisesti uuteen kaupunkiin yhdistyi myös neljä kuntayhtymää. Suomusjärveläisistä tai särkisalolaisista ei tullut yhdessä yössä salolaisia. Edellisestä kuntaliitoksesta oli yli 40 vuotta, ja edelleen vanhat salolaiset saattoivat sanoa, että se on siellä Uskelan puolella. Salon Seudun Sanomissakin uusi tilanne aiheutti päänvaivaa. Aluksi se johti sellaisiin ilmaisuihin kuin Salon Halikon Vaskiolla tai Salon Perniön Teijolla. Taidettiinpa joskus mennä jopa vuoden 1967 kuntaliitoksen tuolle puolen ja puhua Salon Halikon Angelniemen Kokkilasta. Nämä kankeudet ovat huvittavia, mutta ne osoittavat, että kuntarajat eivät määritä identiteettiä. Ovatko teijolaiset koskaan olleet perniöläisiä samalla tavalla kuin ne, jotka asuvat Pyhän Laurin kirkon naapurissa? Vaskiolaiset ainakin lähtivät Halikkoon, kun suuntana oli oman kunnan kirkonkylä, eivät kirkolle. Ja järjestetäänkö Raatalan humpparalli Salossa, Kuusjoella vai Raatalassa? Suomen mittakaavassa Salo on suuri monella tapaa. Maapintaalaltaan maan 31. laajin ja asukasluvultaan 20. väkipitoisin kunta. Salo on harvaan asuttu. Salossa neliökilometrillä on keskimäärin 27 asukasta, Helsingissä vähän yli 3?000. Helsinkiläisellä pakkaustyylillä 5,5 miljoonaa suomalaista mahtuisivat kaikki Saloon. Tämä ei ole ehdotus. Maata ja kansaa hallitessa käytetään työkaluina erilaisia jakoja ja luokitteluja, jotka voivat saada pään pyörälle. Sisäasiainministeriön seutukuntajaossa Salo kuuluu Salon seutukuntaan. Ennen kuntaliitosta siihen kuului yksitoista kuntaa, nyt kaksi: Salo ja Somero. Salo on myös seutukaupunki niin kuin Somerokin. Ne ovat seutunsa, mutta eivät maakuntien keskuksia. Salon seutukunnassa on siis kaksi kuntaa, jotka molemmat ovat seutukaupunkeja. Tällaisista asioista tavallisen ihmisen tarvitsee välittää yhtä paljon kuin siitä, missä vanha kuntaraja kulki. Salon hallinnossa kuntajakoajattelua lähdettiin nopeasti muokkaamaan aluetoimikunnilla. Ne muodostettiin sektoreittain Salon keskustasta lähtien viiden valtaja maantien mukaan. Enää aluetoimikuntia ei ole, mikä kertoo aika paljon niiden toimivuudesta. Kiskontie tai Somerontie eivät ole asioita, joiden mukaan ihmiset hahmottaisivat sijaintiaan Salossa tai maailmassa ylipäätään. Kylät ovat aidompia, ja nykyään Salon kaupungin palveluksessa on kyläasiamies. Salo on kylien kaupunki. Salon kaltainen laaja liitoskunta ei ole virkamiehille eikä päättäjille helppo hallittava. Monipuolisia asuinmahdollisuuksia ja luontoa, viljavaa maaseutua ja kaupunkikeskustaa; kaikkia niitä pitää käyttää kaupunkia markkinoitaessa, mutta niitä pitää myös kehittää tasavertaisesti. 2 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA Se tulee läheltä. Se syntyy kotimaisin voimin kotimaisista aineksista. Se lämmittää koteja, kouluja ja konttoreita. Se on turvallista ja työllistävää. Se säästää luontoa, sillä yhä suurempi osa siitä saadaan uusiutuvista energianlähteistä kuten puusta. Kaukolämpö on lämpöä meiltä meille, #lämpöäläheltä. www.salonkaukolampo.fi LÄHIN KAUKOLAMPÖ LÖYTYY MEILTÄ Se tulee läheltä. Se syntyy kotimaisin voimin kotimaisista aineksista. Se lämmittää koteja, kouluja ja konttoreita. Se on turvallista ja työllistävää. Se säästää luontoa, sillä yhä suurempi osa siitä saadaan uusiutuvista energianlähteistä kuten puusta. Kaukolämpö on lämpöä meiltä meille, #lämpöäläheltä. Se tulee läheltä. Se syntyy kotimaisin voimin kotimaisista aineksista. Se lämmittää koteja, kouluja ja konttoreita. Se on turvallista ja työllistävää. Se säästää luontoa, sillä yhä suurempi osa siitä saadaan uusiutuvista energianlähteistä kuten puusta. Kaukolämpö on lämpöä meiltä meille, #lämpöäläheltä. www.salonkaukolampo.fi LÄHIN KAUKOLAMPÖ LÖYTYY MEILTÄ Se tulee läheltä. Se syntyy kotimaisin voimin kotimaisista aineksista. Se lämmittää koteja, kouluja ja konttoreita. Se on turvallista ja työllistävää. Se säästää luontoa, sillä yhä suurempi osa siitä saadaan uusiutuvista energianlähteistä kuten puusta. Kaukolämpö on lämpöä meiltä meille, #lämpöäläheltä. 050 505 5335 VASKIO Avoinna: ma–la 8–21, su 10–21 HALIKKO Prismantie 2, puh. 075 3030 1500 (0,088 €/min.) Asiakasomistajaksi liityttäessä maksetaan osuuskaupan osuusmaksu (100 €). Sen voi maksaa kerralla kokonaan, tai liityttäessä 20 €, jolloin loppuosa maksetaan kertyvällä Bonuksella 24 kk:n kuluessa. Bonus alkaa kertyä yleisimmin 50 euron kuukausiostoilla. Osuuskauppojen bonustaulukot vaihtelevat hieman. Asiakasomistajaksi liityttäessä annettavat ja asiakkuuden aikana kertyneet tiedot tallennetaan S-ryhmän asiakasomistajaja asiakasrekisteriin. Lisätietoa asiakasomistajuudesta saa osoitteesta S-kanava.fi tai puhelimitse asiakasomistajapalvelusta, ma-pe 8-20, p. 010 76 5858 (0,088 €/min). Kaikki vaatteet, kengät, lelut sekä kodin, pihan, puutarhan ja sportin tuotteet (ei polkupyörät) sekä remontointija autotarvikkeita sekä osa viihteen ja kodintekniikan tuotteista S-Etukortilla –15 %. Myös kampaamotuotteet ja -tarvikkeet -15%. Osa viihteen ja kodintekniikan tuotteista sekä polkupyörät, kiukaat, kylpytynnyrit ja grillit S-Etukortilla –5 %. Etu ei koske eläinten ruokia, elintarvikkeita, hygienian ja kosmetiikan tuotteita, kynttilöitä, kertakäyttökattaustuotteita, pesuja puhdistusaineita, urheiluravinteita, terveystuotteita, sanomaja aikakauslehtiä, kortteja, adresseja, postimerkkejä, tupakointija alkoholituotteita, vaippoja, pehmopapereita, puhelinliittymiä eikä Prepaid-kortteja. -15 % PRISMASSA 15.-18.11. ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄT Moccamaster 59782 HB951 AO, Silver 126,65 (149,00) Oral-B PRO2900 tuplarunko Sähköhammasharja 67,95 (79,95) Savonia Aterinlahjapakkaus 24 osainen + 6 kahvilusikkaa 80,75 (95,00) Salon Halikon Vaskio KOLUMNI ASKO LEHTONEN asko.lehtonen@sss.fi 044 012 0098 / kyheroisenkanala.fi Ruskeita ja valkoisia KANANMUNIA ja KANANUORIKOITA
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 3 SALO 10 VUOTTA SSS | Anneli Kajander-Ekström anneli.kajander-ekstrom@sss.fi Elias Kurki nauraa usein ja valloittavasti. Hän tykkää suklaakakusta, leikkipuistossa temppuilusta, tietokonepeleistä, sählystä ja uimisesta. Tammikuussa 10 vuotta täyttävä Elias syntyi uuden Salon ensimmäisenä vauvana 2. tammikuuta 2009 Salon sairaalassa Ninni ja Jani Kurjen perheeseen. 3-lapsisen perheen kuopuksella on äidin mukaan ollut aina kova kiire. – Elias on avoin, sosiaalinen, rohkea ja vilkas. Hänellä on ollut aina kova kiire liikkumaan, puhumaan ja lukemaan. Hän alkoi kävellä 9 kuukauden ikäisenä ja rupesi puhumaan tosi pienenä. Ensimmäiset sanat Elias luki isosiskon avittamana 5-vuotiaana Yhteishyvän ruokalehden kannesta: ”Makoisaa kinkkua lisukkeilla.” Harrastuksista hauskin on uiminen. Elias oppi 5-vuotiaana uimaan selällään, ja tänä kesänä hän hyppäsi ensimmäisen kerran viidestä metristä Naarjärvellä. – Serkku sanoi, että nyt hyppää! Hyppäsin ja jalkapohjat sattuivat. Elias , lempinimiltään Eppu ja Elkku, on Ollikkalan koulun kolmasluokkalainen. Tänä syksynä hän aloitti englanninkielipainotteisella luokalla. – Englanti on kivaa. Pelaan aika paljon pelejä, ja suurin osa peleistä on englanninkielisiä. Tietokonepeleistä suosikki on Roblox. – Siinä on miljoona sata peliä. Sitä pelaavat monet aikuisetkin, 9-vuotias valaisee tietämätöntä. Äiti muistuttaa myös toisesta hyvästä syystä opetella englantia. – Siskoni Laura ja hänen miehensä Steve asuvat Australiassa. Heitäkin on kiva ymmärtää. Koulu on Eliaksesta ihan kivaa. Siellä on kavereita, ja luokalla on ainoastaan 13 oppilasta. – Mutta kahdeksan aamut ovat liian aikaisia ja yhdeksästä kolmeen kestävät päivät ovat liian pitkiä. Salon Seudun Sanomat uutisoi 4. tammikuuta 2009 uuden Salon ensimmäisestä vauvasta. – Erityisen ylpeitä olemme komeasta tukasta, Ninni Kurki esitteli tuuheatukkaista poikavauvaa. Uutta kaupunkilaista kukkien ja lahjan kera kävivät tervehtimässä yhdessä kaupunginjohtaja Matti Rasila ja hallintojohtaja Irma Nieminen. Kurkea hymyilyttää yhä Rasilan kommentti:”Ihan kuin vauva olisi ollut kuivausrummussa.” Tuuhea vauvatukka lähti lähes kokonaan kuten vauvatukalle usein käy. Kotona tallessa olevat valokuvat ovat tuttuja Eliakselle, joka haroo äkkiä hiuksensa pystyyn. Ja nauraa! Elias, kuten kaikki muutkin vuonna 2009 syntyneet 575 salolaista vauvaa, saivat kaupungilta lahjaksi bodyn. Sen rinnassa oli teksti Syntynyt salolaiseksi. – Body on tallessa samoin kuin marttojen kutomat ja lahjoittamat vihreäsävyiset villasukat, äiti kertoo. Tallessa ovat myös perheen kaikkien lasten syntymäpäivän sanomalehdet. – Kun lapset ovat isoja, lehtiä on kiva katsoa. Salo on ollut Eliaksen kotikaupunki aina. – Ihan ok. Täällä ovat kaikki kaverit. Tunnen Ollikkalan läpikotaisin ja keskustankin. Odotettuun 10-vuotissyntymäpäivään on vielä aikaa, mutta tärkeimmät asiat ovat selvillä. – Äiti lupasi, että pidetään kaverisynttärit. Lahjaksi toivon Xboxpelikonsolia. Uuden Salon ensimmäinen lapsi oli Elias Kurki. Tuuheatukkaisesta vauvasta varttui vilkas vesseli K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Ninni Kurjesta ja kahden päivän ikäisestä Elias-vauvasta julkaistiin valokuva Salon Seudun Sanomissa 4.1.2009. Elias Kurki täyttää 2. päivä tammikuuta 10 vuotta.
• 4 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA SSS | Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi – Alkukesän aamuina on hienoa herätä, kun satakieli laulaa. Näin kuvailee helsinkiläinen Jyri Menna, joka osti vaimonsa Kirsti Mennan kanssa Särkisalon entisen kunnantalon puolitoista vuotta sitten. Mennat olivat etsineet vapaaajan asunnokseen vanhaa puutaloa. Jyri Menna kuuli kunnantalosta työmatkansa yhteydessä, ja pari päätyi pian tutustumaan taloon helmikuisena talvipäivänä. – Kävimme samalla katsomassa muutamaa muutakin kohdetta, mutta harvemmin vanhat koulut ovat meren rannalla –?saati sitten rautatieasemat, Kirsti Menna sanoo. Mutta vanha kunnantalo oli. Kaksikerroksinen, yli satavuotias puutalo meren äärellä valloitti Mennat. Olkoonkin, että virastohenkisten muovimattojen ja seinäpaneelien purkaminen tulisi teettämään työtä –?ja että kauppaan kuuluisi myös 1950-luvulta peräisin oleva vanha terveystalo. – Paikka on aivan mahtava! Helsingistä pääsee tänne nopeasti, mutta sijainti ei ole kuitenkaan missään pusikossa. Tämä on sympaattinen kompromissi, Kirsti Menna kuvailee. Molemmat kiinteistöt olivat tyhjillään, mutta kaupunki oli pitänyt niissä peruslämmöt päällä. Siitä Mennat ovat tyytyväisiä. Kunnantalosta ei löytynyt merkkejä kosteusvaurioista kuntotarkastuksessa, eikä isoja yllätyksiä ole tullut remontinkaan edetessä vastaan. –?Uunit oli purettu pois, mutta puutalo on torso ilman tulisijaa. Muurari Kari Haapasalo Perniöstä muurasi uudet pönttöuunit. Löysimme niihin kuoret Sastamalasta ja Pohjanmaalta. Selvisi, että hormeja oli tukittu koneellisen ilmanvaihdon takia. Ensimmäisenä kesänään Mennat maalasivat talon julkisivun ja vaihtoivat haperoiksi menneitä vaakalautoja. Sisällä he ovat tehneet pintaremonttia, ja parhaillaan on menossa kunnanjohtajan entisen työhuoneen muodonmuutos ruokailutilaksi. Remontin suunnittelu ja lupien hakeminen on ollut helppoa, sillä Kirsti Menna on ammatiltaan arkkitehti. Hän kiittelee yhteistyötä Salon teknisen toimen kanssa joustavaksi. – He ymmärtävät vanhojen talojen remontoinnin erityispiirteitä. Emme palauta rakennusta alkuperäiseen 1800-luvun asuun, mutta remontoimme vanhaa kunnioittaen. Hankimme tänne vain vanhoja huonekaluja, hän kertoo. Entisestä valtuustosalista Mennat remontoivat olohuoneen. Muovimaton alta paljastui ehjä lankkulattia, joka on tarkoitus ottaa esille. Työhuoneista on tullut makuuhuoneita. Sosiaalitoimen tilat talon siivessä muuttuvat keväällä saunaosastoksi. –?Jos juhannusaattona voisimme heittää ensilöylyt, Jyri Menna suunnittelee. Särkisalo oli Mennoille entuudestaan vieras paikka. Heidät on otettu vastaan hyvin, ja pari on saanut kuulla monia tarinoita entisen kunnantalon historiasta. Rakennus kun on ehtinyt toimia alun perin kouluna – ja lisäksi muun muassa kauppana, terveysasemana, nuorisoseurantalona... Vuosia sitten lakkautettujen pankkien konttoreista kertovat talon kaksi holvia. –?Joka ikinen särkisalolainen on käynyt täällä. On käyty koulua, äänestämässä tai muistotilaisuudessa, Kirsti Menna kertoo. Talon historiasta kertoivat myös rakennukseen jätetyt konttorikalusteet, joita kertyi lopulta vaihtolavallinen. Huoneista löytyi myös lomakkeita, dokumentteja ja täyttämistä odottamia diplomeja, joita on jaettu joskus Särkisalo-hiihtoon osallistuneille. Erikoisia löytöjä ovat myös kaasunaamarit ja harmaa armeijahenkinen takki, joka on nimilaSärkisalon entinen kunnantalo on Kirsti ja Jyri Mennan toinen koti. Valtuustosalista tuli olohuone Päiväkoteja, kuntosali ja galleria Mitä tehdään kymmenelle kunnantalolle? Se oli polttava kysymys 10 vuotta sitten, kun uuden Salon yksityiskohtia sorvattiin. Silloisista kunnanjohtajista osa piti kiinni ajatuksesta, että virastoissa on tarjolla lähipalveluita vastaisuudessakin. –?Me kunnassa lähdemme siitä, että Särkisalon kunnantaloon tulee sijoittumaan palvelutai informaatiopisteen lisäksi ainakin sosiaalitoimen sekä rakennusvalvonnan säännöllinen asiakaspalvelu, joille täällä on eniten tarvetta. Kyllä tässäkin kaupunginosassa täytyy saada palvelut mahdollisimman läheltä, arveli Särkisalon kunnanjohtaja Kari Lehtinen (SSS 3.8.2009). Lehtinen oli väärässä. Tarpeettomista kunnantaloista oli tulla ongelmajätettä. Kaupunki laittoi kunnantaloja vuosien mittaan myyntiin ja siirsi osaan omia toimintojaan. Purettavaksi joutui yksi, Salon keskustassa sijainnut Heikolan talo. Siellä oli työskennellyt uuden kaupungintalon valmistumiseen saakka Salon ylintä virkamiesjohtoa kaupunginjohtajaa myöten. Salon kaupungin ruokalasta tuli Pro Rantakivet ry:n pyörittämä kulttuurikeskus Villi. Muurlan ja Kiikalan entiset virastot palvelevat nykyisin päiväkoteina. Suomusjärvellä kunnantalon tilat otti käyttöönsä kirjasto. Kuusjoen virastossa toimivat kirjasto ja nuorisotila, Perttelissä nuorisotila, kuntosali ja kotihoito. Halikon virastotaloon sijoitettiin silloinen tekninen toimi, joka nykyisin tunnetaan kaupunkikehityksenä. Kiskon kunnantalo myytiin yksityiselle ostajalle. Perniön kunnantalon osti osuuskunta pro Perniö, joka on kehittänyt talosta palvelukeskuksen. Tiloissa toimii muun muassa kuntosali, toimistohotelli ja galleria. Pisimpään myynnissä oli Särkisalon kunnantalo, jonka kaupasta SSS ehti kertaalleen jo uutisoiArkkitehti Kirsti Menna suunnitteli kunnanjohtajan entiseen työhuoneeseen ruokailutilan, jonka ikkunoista avautuu merinäköala. Särkisalon entisen kunnantalon valtuustosali on nykyisin Kirsti ja Jyri Mennan kakkoskodin olohuone.
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 5 SSS | Asko Lehtonen asko.lehtonen@sss.fi Kuntaliitos-Salon kaupunginvaltuusto aloitti työnsä ennen kuin kuntaliitos tuli voimaan. Ensimmäinen kokous oli jo marraskuussa 2008. Kuntavaalit oli pidetty lokakuussa, ja niissä Saloon valittiin tavallista enemmän valtuutettuja, 75 kappaletta. Nykyään valtuutettuja on 51. Uuden Salon ensimmäisen valtuuston jäsenistä 25 istuu nykyisessäkin valtuustossa. Lisäksi moni muu on mukana kunnallispolitiikassa varavaltuutettuna tai lautakunnassa. Suuri valtuusto ei mahtunut kokoontumaan vanhoihin kaupungintalon tiloihin. Kokouspaikaksi valittiin Salon lukion juhlasali. Uuteen kaupungintaloon siirryttiin sen valmistuttua vuonna 2011. Ensimmäisen valtuuston kokouksen avasi valtuuston vanhin, Suomusjärven entinen kunnansihteeri Terttu Ryyppö (kesk.). Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin entinen kansanedustaja Jukka Roos (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Juhani Nummentalo (kok.). Hän oli oli johtanut vanhankin Salon hallitusta ja kuntaliitosta valmistellutta järjestelytoimikuntaa. Järjestelytoimikunta oli tehnyt valtuustolle esityksen uudesta kaupunginjohtajasta, josta tulisi eläkkeelle jäävän Matti Rasilan seuraaja. Järjestelytoimikunta esitti virkaan Kauhajoen kaupunginjohtajaa Antti Rantakokkoa. Valinnasta äänestettiin, sillä SDP esitti, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle. Tämä esitys ei mennyt läpi, minkä jälkeen demarit esittivät, että koko esitys hylätään. Lopulta Rantakokko valittiin 46 äänellä 26 valtuutetun äänestettyä tyhjää. Hän aloitti Salossa helmikuussa 2009. Antti Rantakokko jäi eläkkeelle viime vuonna, ja Lauri Inna valittiin uudeksi kaupunginjohtajaksi valtuuston äänin 28–23. Päätös kuntaliitoksesta oli tehty kymmenessä kunnassa kesällä 2007. Kuntaliitos tuli voimaan puolitoista myöhemmin. Salosta tuli kuntaliitoksessa maakunnan toiseksi suurin kunta Turun jälkeen. Asukkaita oli 54?360. Nyt väkiluku on alle 53 000 Varsinais-Suomessa toteutui vuoden 2009 alussa kaikkiaan yhdeksän kuntaliitosta. Koko maassa liitoksia tehtiin 32, ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Salon liitos oli kuntamäärässä mitattuna maan suurin. Samaan aikaan Salon kanssa kuntaliitoksia tehtiin myös naapurustossa. Kemiöstä, Dragsfjärdistä ja Västanfjärdistä tuli Kemiönsaari ja Tammisaaresta, Pohjasta ja Karjaasta Raasepori. Valtuusto aloitti äänestämällä kaupunginjohtajasta. Kymmenen kunnan liitos oli Suomen suurin K U V A T : S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N pusta päätellen kuulunut joskus Hjördis Gustavssonille. – Kaasunaamareita on nyt käytössä Salon Teatterin Macbethnäytelmässä, Mennat kertovat. Mennat tekivät remonttia myös entiseen terveystaloon. He laittoivat rakennuksen huoneistoja vuokralle, ja kahdessa kolmesta on jo vuokralaiset. He ovat myös käyneet neuvotteluja entisen kirjaston tilojen vuokraamisesta liiketoimintaan, mutta neuvottelut ovat vielä kesken. Vanhassa kunnantalossa on asuintilaa yhteensä 450 neliötä ja huoneita kymmenkunta. Tontilla on laajuutta 6?000 neliömetriä. – Meillä on kolme lasta. He voivat viettää täällä aikanaan perheineen kesää sovussa, Kirsti ja Jyri Menna suunnittelevat. Parhaillaan Mennat miettivät, pystyisivätkö he itse asumaan enemmänkin Särkisalossa. – Ehkä niin, että Helsinki olisikin kakkoskoti, he pohtivat. da vuonna 2015. Se kuitenkin peruuntui. Rakennus vaihtoi omistajaa vasta maaliskuussa 2017, jolloin sen hankkivat helsinkiläiset Kirsti ja Jyri Menna. Talo sai Jyri ja Kirsti Mennan remontissa uuden maalipinnan. Automyynti 075 3040 5110, ma-ti 9-18 | ke-pe 9-17 | la 10-14 Huolto 075 3040 5130, Varaosat 075 3040 5140, ma-pe 7.30-17 Monipuolinen ja luotettava merkkihuolto palveluksessasi! Katso laaja vaihtoautovalikoimamme! Yli 300 vaihtoautoa osoitteessa: www.ppauto.fi 1968-2018 SALO, Örninkatu 3-5 Autokauppaa kotoisasti jo vuodesta 1968
• 6 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO Rauhalinnankaari 4. P. 02-65113500. Avoinna ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18. Tarjoukset voimassa 15.-20.11.2018 tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää Seuraa meitä myös somessa kukkatalo.fi & & facebook instagram KUKKATALO Piristystä itsellesi tai mukavia tuliaisia Erä viherkasveja, mehikasveja ja kaktuksia Komeat, tuuheat n. 100 cm lawsoninsypressit ø 12 cm muoviruukussa ø 9 cm muoviruukku ø 11 cm muoviruukku ø 10 cm muoviruukku Kotimaiset, oman tuotannon tulilatvat Kotimaiset, oman tuotannon paavalinkukat Myymälöissämme runsaasti syysuutuuksia Kotimainen, oman tuotannon perinteinen joulukaktus Kynttilöillä lämmintä valoa syksyn pimeyteen Amaryllis kotimainen, omasta tuotannosta Bolsiuksen liukuvärikynttilät alk. 2,90 € FanniK pöytäkynttilät 2,50 € Tuoksulasit Tähti ja Pipari 2,50 € Pöytäkynttilä Polar metallivärit 3,90 € Kynttilöillä 2.50 /kpl 2.95 /kpl viherkasveja, mehi6,Yksittäin 2,90 € 5,Yksittäin 2,50 € lawsoninsypressit 11.90 /kpl ø 21 cm muoviruukku Huonekuuset 17,90 € ja 23,90 € 3 kokoa, useita erilaisia, alk. 1,90 € TARJOUSERÄ! alkaen /3 kpl /3 kpl kasveja ja kaktuksia normaalihinnoista -70%
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 7 SALO 10 VUOTTA SSS | Lasse Kylänpää lasse.kylanpaa@sss.fi Valkoisen turistibussin tuulilasissa lukee sokkomatka. Auto on täynnä. Sastamalalaisen liikennöitsijän linja-auto on poiminut matkustajat Ylöjärveltä, Nokialta ja Tampereelta. Matkaa on tehty kolmisen tuntia. Nyt ollaan päätepysäkillä. Kuljettaja pysäköi Kyläravintolan ja Kyläpaahtimon edustalle. Kyläleipuri Elina Rantamäki ottaa vieraat vastaan pihalla ja opastaa heidät Kyläpuotiin. Vieressä pannaan olutta Kyläpanimossa. –?Mihin me ollaan oikein tultu, yksi sokkomatkalaisista hämmästelee. Ryhmä saa kuulla päätyneensä Mathildedaliin. Kylään, joka kutsuu naimaan ja josta Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti on muotoillut otsikon ”Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa”. Suomessa on tuhansia kyliä. On kirkonkyliä, sivukyliä ja syrjäkyliä. Lukemattomat toimeliaat kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat ympäri maata järjestävät kylätoimintaa. Mathildedalissa on oivallettu luoda kylä-sanasta brändi. Kylä on kasvanut tavaramerkiksi, johon ei voi rekisteröidä yksinoikeutta, mutta joka tuntuu matildalaisten käsissä jo niin vahvalta, ettei muiden kannata enää matkia. ”Tämä on ihan poikkeuksellinen mesta. Eräänlainen hyvälaatuinen Manhattan”, muusikko Siiri Nordin luonnehti Helsingin Sanomissa elokuussa. Aika väkevästi sanottu, mutta sopii tyyliin. Piskuinen ruukkikylä nauttii suopeasta medianäkyvyydestä, joissa toistetaan sokerisia laatusanoja aito, hurmaava, hyväntuulinen, idyllinen ja ihana. Kotilieden mielestä Mathildedal on ”mykistävän kaunis paikka elää ja tehdä töitä”. ”Onko tämä Suomen Provence?” helsinkiläinen ruokaja oluttoimittaja kysyy blogissaan. Moni kaupunki saa olla moisesta kateellinen pienemmistä taajamista puhumattakaan. Mathildedalissa on käynyt matkailijoita tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Ruuhkaisimpina heinäkuun päivinä raitilla arvellaan kuljeskelleen jopa tuhansia turisteja. Kesän aikana kävijöitä saattoi olla 80?000. Ehkä enemmänkin. Kukaan ei ehtinyt laskemaan vieraita yksitellen. Osa salolaisista kävijöistä on hätkähtänyt. Mielikuva raihnaisen uneliaasta ruukkikylästä on voinut syntyä edellisellä käynnillä toistakymmentä vuotta sitten. Silloin Mathildedalista ei välttämättä saanut edes kupillista kahvia. Nyt siellä syö hotelliaamiaista turisteja Belgiasta, Italiasta, Ranskasta ja Saksasta. –?Tämä kesä räjäytti potin. Yrittäjät ovat sen tehneet, Hotel & Café Mathildedalin yrittäjä Krista Gustafsson kehuu. Ennätysmäinen matkailijoiden ryntäys oli aistittavissa jo toukokuussa. Mathildedalin läpi vie yksi Suomen pisimmistä tammikujista. Tullintien ja Matildan Puistotien pientareilla seisoo kilometrin matkalla satakunta hyvinvoivaa tammea, vaikka huonoksi päässeitä on jouduttu kaatamaankin. Jalopuiden rivistö näkyy Markku Söderströmin ikkunasta. –?Tuo tammikuja on nähtävä, jos haluaa kokea jotain kaunista. Söderströmin silmiä näkymä hivelee erityisesti silloin, kun laskeva aurinko värjää vasta puhjenneita lehtiä. Ihan kuin kulkisi heleänvihreässä tunnelissa. Ja kulkijoita Tullintiellä riittää. –?Niin kuin Tarvontien reunalla olisi. Semmoinen autoliikenne, ettei yli meinaa päästä, Söderström luonnehtii. Kylätietä ajetaan Teijon kansallispuiston luontokeskukseen. Hätäisimmät unohtavat neljänkympin nopeusrajoituksen. Markku Söderström asuu puutalossa, jonka keittiössä hän syntyi perunannostoaikaan 69 vuotta sitten. Äiti sai kuulemma olla synnytyksen jälkeen iltapäivän pois pellolta. Poika on nyt yksi viimeisistä Mathildedalin alkuperäisistä asukkaista. –?Menin konepajalle töihin 14-vuotiaana. Minnepä muuallekaan. Eihän kylässä ollut juuri muita työpaikkoja kuin silloisen Wihuri-Yhtymä Oy:n tehtaat. Työntekijöitä Mathildedalissa ja Teijolla oli yhteensä yli neljäsataa. Söderströmistä tuli elinikäinen rautakoura. Hän kokosi Teijo-avolavapakettiautoja ja teki rautateille vaihteita ja risteyksiä. Raskaasta työstä jäi eläkeläisen vaivoiksi reistaileva selkä. Mutta mieli on kepeä. –?Nyt tuntuu tosi hyvältä! Jokainen tietää, että Mathildedal on Suomen paras paikka. Siurossa asuva serkkunikin tulee kipeäksi, jos hän ei pääse tänne 3–4 kertaa vuodessa. Aikoinaan Markku Söderström pelkäsi, että koko ruukkikylä kuolee. Asukkaita oli jäljellä tuskin kuuttakymmentä. Mathildedalista oli hävinnyt parisataa ihmistä kahdessa vuosikymmenessä. Kylätoimikunnan vuosikokoukseen 1990-luvun alkupuolella kykeni enää kourallinen. Lopulta ei saatu valittua edes puheenjohtajaa. Mathildedal uhkasi autioitua ja unohtua. Vaan ei enää. Väkiluku kasvaa?–?matildalaisia on jo 130. Vauvojakin on syntynyt. Uudet paljasjalkaiset matildalaiset nähdään merkkinä elävästä kylästä, jolla on tulevaisuus. Alakouluikäiset käyvät Teijon koulua. Kun Salon kaupungin kohuttu kouluselvitys lokakuussa julkaistiin, ruukkikylissä oltiin epäuskoisen onnellisia. Kyläkoulun lakkauttamisesta on puhuttu toistuvasti parikymmentä vuotta, mutta tällä kertaa Teijo ei ole listalla. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Miten Salon länsirannikosta kasvoi kymmenessä vuodessa turistikohde, jota ylistetään sokerisilla laatusanoilla? Ruukkikylien taika Sokkomatkalaiset. Kyläleipuri Elina Rantamäki (oik.) opastaa vieraita kyläleipomoon. Sastamalalainen liikennöitsijä toi Matildaan viisi linja-autollista sokkomatkalaisia. S S S / L A S S E K Y L Ä N P Ä Ä S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Eläkeläisrautakoura Markku Söderström (vas.) on saanut vieraakseen Risto Jaakkolan naapurista. Jaakkola lähti nuorena miehenä kerran Somerolta lavatansseihin Perniön Kisakalliolle, kohtasi tytön Mathildedalista ja meni naimisiin. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N
• 8 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA Jatkuu edelliseltä aukeamalta. Mathildedaliin on uuden Salon aikana rakennettu 13 uutta omakotitaloa. Yhtä monta kesämökkiä on virallisesti muutettu vakituiseksi asunnoksi. Uusia vapaaajanasuntoja on valmistunut yli 30. Tälläkin hetkellä rakennetaan. Vapaana on enää pari tonttia. –?Joka vuosi tulee ainakin yksi uusi yritys, Markku Söderström sanoo ylpeänä. Rautakouran entisessä kansakoulussa avautui tänä vuonna Petris Chocolate Room Bed & Breakfast. Poikavuosien tehdasmaisemiin on istutettu Hotel & Café Mathildedal, Ruukin Kehräämö ja Puoti, Ruukin Kutomo, Ravintola Ruukin Krouvi, Huldan Puoti, Second Chance ja Mathildan Marina. Isoveli Teijon kainalossa varttunut pikkusisko Matilda tuntuu julkisuudessa kasvaneen isosiskoksi, vaikka Salon läntisellä rannalla halutaan puhua Teijon alueen ruukkikylistä. Perheeseen kuuluvat myös Kirjakkala ja Mutainen. Kirjakkala on Salosta tultaessa ensimmäinen portti kansallispuiston retkipoluille. Mutta Mutainen? Se on kyläketjun pahnanpohjimmainen, jonka läpi ajetaan kahdeksaakymppiä. Auton ikkunasta näkyy peltoa, postilaatikkorivi ja jokunen talo. Matkaa Teijolle on vielä viisi kilometriä. Teijon Tehtaiden yli satavuotias pääkonttori kunnostettiin käsityöläisyyden ja taiteen keskukseksi kuusi vuotta sitten. Galleriassa, kahvilassa sekä taideja käsityömyymälöissä on poikennut tänä vuonna jopa 20?000 vierasta. Kävijöitä on tavallisesti ollut kymmenisentuhatta vuodessa. –?Kesän alussa jo näkyi, että jotain on muuttunut, Teijon Masuunin pääomistaja Juha Bäckmand sanoo. Käsityöläisille sopivat Masuunin vuokratilat alkavat loppua. Toimijoiden määrä on kasvanut hetkessä kolmesta kymmeneen. –?Muutos on hurja. Vuonna 2010 näytti siltä, että Teijosta tulee pelkkä varastohotelli. Ainoat uudet vuokrasopimukset olivat varastoja, Bäckmand sanoo. Muutamassa kuukaudessa Teijolle on keskittynyt pienyrittäjiä harjantekijöistä kehonhuoltajaan. Palkittu elokuvaohjaaja Katariina Lillqvist on yksi uusista kyläläisistä. Hän muutti vanhaan meijeriin kesällä. –?Täällä on niin kaunista kuin olla voi. Elävä kylä, jossa asuu ihania ihmisiä, Lillqvist ihasteli Salon Seudun Sanomissa elokuussa. Uudet asukkaat luovat uutta tarjontaa?–?Teijo saa ensi kesänä oman elokuvatapahtuman. Lukuisten vierailijoiden on kuultu huokailevan Mathildedalissa ja Teijolla, että tänne voisi muuttaa asumaan. Mistä tunne kumpuaa? Kysytään Teijon alueen kyläyhdistyksen puheenjohtaja MarjaSisko Rannalta. Hän on kokemusasiantuntija. –?Osaan kuvitella sen ihastuksen, jonka ihmiset kokevat tänne tullessaan. Ulkopuolinen hurmaantuu yhteisöön, jossa yhteisöllisyys, toisista välittäminen, yhdessä tekeminen ja talkootyön henki on näin vahvaa. Marja-Sisko ja Ari Ranta jättivät hyvät työpaikkansa Helsingissä ja muuttivat yrittäjiksi Teijolle 1993. Veneilevä pariskunta oli etsinyt taloa meren ääreltä Porvoosta Kemiönsaareen. Teijolla tarvitsi käydä vain kerran. –?Oli sateinen, harmaa ja kurja loppusyksyn päivä. Ihastuimme taloon heti. Meri oli lähellä ja koulu kävelymatkan päässä. Poika Riku löysi ensimmäisen kaverin kymmenessä minuutissa. Helsinki alkoi tympiä myös Ritva ja Kari Blomqvistia. Nuoripari muutti Taalintehtaalle Dragsfjärdiin yli 30 vuotta sitten. Yhtenä päivänä Blomqvistit lähtivät ajelulle katselemaan maisemia. –?Ajettiin huviksemme tänne. Se riitti. Blomqvistit jäivät Teijolle ja perustivat kiinteistöhuollon. Vuosi oli 1986. Suomi eli vahvaa nousukautta. Teijon Kiinteistöhuolto rakensi ja huolsi kesämökkejä. Moni alkuaikojen asiakas on asiakkaana edelleen. Blomqvistit ovat kasvaneet moniyrittäjiksi. Ruukkikyliin muuttaneiden tarinat alkavat kuulostaa kumman samanlaisilta, kun Tarja Aho kertoo omansa. Ihan kuin joku olisi laatinut käsikirjoitukseen valmiit vuorosanat. –?En ollut käynyt täällä ikinä ennen, Aho aloittaa. Netistä löytynyt ilmoitus ohjasi Ahon ja hänen ex-miehensä Kirkkonummelta Mathildedaliin katsomaan vanhaa hirsitaloa. Myytävänä oli vuonna 1840 rakennettu kaksikerroksinen ruukintalo. –?Tunne oli vahva. En miettinyt, olisiko täällä elinmahdollisuuksia. Talo oli juuri sellainen, jollaisen olin nähnyt silmissäni. Muuttopäätös syntyi hetkessä. Kaupat tehtiin kahden viikon päästä. Ahot muuttivat lapsiensa kanssa samana päivänä, kun kauppakirja oli allekirjoitettu. –?Moni on tullut tänne niin, ettei ole paljon miettinyt. On vain rakastunut näkemäänsä, Aho sanoo. Hieroja-jalkahoitaja sai toteuttaa unelmansa hoitolasta, jossa voisi myös yöpyä. Hoitola ja Majoitus Sypressi avautui 2010. Ruukkikylien tarina on värikäs ja polveileva, vaikka sitä ei aloittaisikaan menneiden vuosisatojen raudanvalmistuksesta. Riittää, kun katsoo neljänkymmenen vuoden taakse. –?Ilman Reiskaa täällä ei olisi mitään. Se oli huimaa aikaa, Kari Blomqvist sanoo. Elettiin 1980-lukua. Oululainen liikemies ja insinööri Reino Meriläinen oli ostanut Teijon ja Mathildedalin vanhat ruukkitehtaat, kartanot ja 850 hehtaaria maata. Meri-Teijosta piti tulla Suomen suurin vapaa-ajankeskus. Meriläinen oli jo 1970-luvulla rakentanut hiihtokeskukset Ylläkselle ja Iso-Syötteelle. Ruukkikyliin hän rakennutti loma-asuntoja, hiihtokeskuksen, golfkentän, sataman ja tenniskenttiä sekä korjautti vanhoja taloja. Rahaa meni 43 miljoonaa euroa. Arkkitehdit loivat hulppeita suunnitelmia. Piirroksiin oli loihdittu kymmenkerroksinen tornihotelli, kilometrien pituinen köysirata ja kallioon louhittu auditorio. Suomi suistui lamaan 1991. Maan talous romahti. Reino Meriläisen luoma MeriTeijo-yhtiörypäs luhistui. Maita ja rakennuksia alettiin jakaa uudelleen. Mathildedalia hallinnoinut roskapankki Arsenal kertoi etsivänsä ”uusia, kestäviä, ennakkoluulottomia ja vallankumouksellisiakin ideoita, joilla yrittäjät, kehittäjät ja rakentajat saataisiin kiinnostumaan Mathildedalin osista tai kokonaisuudesta”. Kesällä 1997 ideanikkareiksi lennätettiin kuusikymmentä arkkitehtiopiskelijaa Euroopan rannikkovaltiosta. Turkkilaisen Nyazi Erdoganin mielestä Mathildedaliin olisi saatava jotain, joka houkuttelisi ihmisiä: ”Luonto on kaunista, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan hotelleita, kasinoita ja diskoja.” Kaupallisten vuodepaikkojen lisääminen oli myös salolaisen kiinTarja Aho ei empinyt muuttoa Mathildedaliin hetkeäkään, kun hän oli nähnyt vanhan Ruukintalon. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Moniyrittäjä Kari Blomqvist muutti ruukkikylille 32 vuotta sitten.
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 9 HAUTAKIVET Laadukkaat kotimaiset kivet • Uudet hautakivet • Lisänimikaiverrukset • Muut alan työt • Pysyvästi edulliset hinnat Salon Seudun Kivihuolto Oy Avoinna arkisin 8.00–16.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Perniöntie 1967 B, Perniö, puh. 044 7352 354 www.salonseudunkivihuolto.fi teistönvälittäjä Olli Lehden mielessä, kun hän alkoi ostaa Teijon ruukkikylistä maita ja rakennuksia 1990-luvulla. Kärkihankkeeksi nostettiin 150 huoneen kylpylähotelli Mathildedaliin. Tonttikauppa kävi. ”Teijo ja Mathildedal kipuavat matkailun raskaaseen sarjaan”, Salon Seudun Sanomat ennusti kesäkuussa 2006. Otsikko oli Olli Lehden suusta. Hän kertoi, että Mathildedalista oli myyty toistasataa mökkitonttia kolmessa vuodessa. Ostajat olivat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta. Venäläisetkin kävivät maakaupoilla. Naulapyssyt paukkuivat. Metsän suojaan ruukkikylästä lounaaseen nousi kesämökkejä, jotka olivat käytännössä omakotitaloja. Niissä voisi asua kesät talvet. Meri-Teijon matkailuun oli investoitu jälleen kymmeniä miljoonia euroja. Sitten koitti ajanjakso, jota harva haluaa muistella. ”Mathildedalin ruukin riita paisuu Perniössä. Läänille tehty hallintokantelu ja poliisille tutkintapyyntö”, Salon Seudun Sanomat otsikoi helmikuussa 2008. Vuosikausia kestänyt riita kaavamuutoksista ja miljoonien eurojen rakennushankkeista oli poikinut valituksia hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Virkamiehille tehtailtiin muistutuksia ja huomautuksia. Teijolaiset Tuula ja Harri Gustafsson jaksoivat samaan aikaan kunnostaa ruukin rapistuneita rakennuksia. Se vaati uskoa, uskallusta ja hurjasti työtä. Teatteriesitykset, taidenäyttelyt ja konsertit alkoivat houkutella kävijöitä kesäisin. Kiistelty kaavamuutos vahvistettiin lopulta 2009. Se salli tehdasrakennusten muuntamisen hotellihuoneiksi ja ravintoloiksi. Riitely venesatamasta jatkui vielä. Uusi Salo peri kiistat Perniön kunnalta. Lähes 850 allekirjoittajaa vetosi Salon kaupunginhallitukseen elokuussa 2011: ”Ikävä julkisuus ei saa tappaa kaunista kotikyläämme ja lomanviettopaikkaa.” Rauha palautui verkalleen, ja lehtiotsikoiden luonne muuttui. Mathildedalista tuli taas kerrottavaksi enemmän hyviä kuin huonoja uutisia. Joku on joskus leikkisästi kutsunut Krista Gustafssonia rouva Mathildedaliksi. Hän itse puhuu siitä, että yrittäjät ovat löytäneet toisensa. –?Yhteistyö on meidän vahvuutemme. Kylässä on oivallettu, että tekemällä yhdessä kaikki voittavat. Olemme uskoneet kasvuun ja tehneet sen eteen pitkäjänteistä työtä. Gustafsson valmistautui yrittäjäksi opiskelemalla visuaalista kulttuuria Aalto-yliopistossa. Taiteen maisterin opinnäytetyö oli ”Alueelliseen kulttuuriperintöön rakentuva hotellin sisustus ja sen merkitys asiakkaan kokemaan elämykseen”. –?Mathildedalin juttu ovat pienet, aidot ja ainutkertaiset asiat, joita ei ole suunniteltu massoille. Tehdään käsillä tai käsityömäisesti. Täällä on hirvittävän kiva tehdä töitä. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta uskoo, että ruukkikyliin hakeutuu tietyllä tavalla valikoitunutta väkeä. He etsivät idylliä, kotikutoisuutta ja yhteisöllisyyttä siinä missä päiväretkeläisetkin. –?Jos muuttajat eivät ole yrittäjiä, he ovat ainakin yrittäjähenkisiä. He näkevät alueen mahdollisuudet ja ovat halukkaita uudistumaan ja kehittymään. Siitä syntyy aina jotain hienoa. Juha Bäckmand vertaa Teijon alueen suosion kasvua pieneen tammeen. –?Taimi tekee monta vuotta ensin vain juuria, kun sen on siirtänyt uuteen paikkaan, mutta sitten se lähtee kasvamaan lujaa. Kyläyhdistyksen kelpaa lämmittää Teijon 150-vuotiasta kyläsaunaa, jonka lauteilla ruukkikylien uudet ja vanhat kyläläiset kohtaavat. S S S / L A S S E K Y L Ä N P Ä Ä Kyläaktiivit Pia Kaartinen (vas.) ja Marja-Sisko Ranta ylistävät teijolaista talkoohenkeä. Kumpikin on muuttanut perheineen Teijolle pääkaupunkiseudulta. S S S A R K I S T O / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O ”Muutos on hurja.” Juha Bäckmand Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Helsingintie 9 24100 Salo ma-pe 9-16 la 9-12 p. (02) 731 2562 www.saustila.fi info@saustila.fi Perniön toimipiste Haarlantie 1 25500 Perniö ajanvaraus p. (02) 731 2562 Salon Hautaustoimisto Oy Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Helsingintie 9 24100 Salo ma-pe 9-16 la 9-12 p. (02) 731 2562 www.saustila.fi info@saustila.fi Perniön toimipiste Haarlantie 1 25500 Perniö ajanvaraus p. (02) 731 2562 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9 24100 Salo p. (02) 731 2562 www.saustila.fi onnittelee 10-vuotiasta Saloa Turuntie 4, Salo, p. 731 3339 www.salonkukka.net Päätoimittaja: Ville Pohjonen Tuottaja: Kirsi Siekkinen Taitto: Kirsi Siekkinen, Lasse Törnroos Kannen kuva: Marko Mattila Mediamyynti, puh. 02 770 21 Virve Ruissalo Minna Ihanmäki Pirkko Pelander Pia Peltola Riku Rauhaniemi Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2018 SALO 10 VUOTTA Montessori-päiväkoti Aurinkoleijona tarjoaa 9 kk – 7 -vuotiaille lapsille montessoripedagogiikan mukaista päivähoitoa. Aurinkoleijonan yksiköt Halikossa ja Salossa ovat Varsinais-Suomen ainoita montessoripäiväkoteja. AVOIMET OVET LA 17.11.2018 KLO 9–12 Montessori-päiväkoti Aurinkoleijona Halikontie 2, 24800 HALIKKO Turuntie 39, 24240 SALO p. 0400 723 012 www.aurinkoleijona.fi Aurinkoleijonan Halikon yksikössä. Vielä muutama paikka vapaana. Tervetulo a! Onnea 10-vuotiaalle Salolle
• 10 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA Kymmeneen vuoteen mahtuu hyviä ja huonoja uutisia. Samaan aikaan toisaalla... SSS | Asko Lehtonen asko.lehtonen@sss.fi Kymmenen kunnan liitoksena syntynyt uusi Salo aloitti uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 2009. Uudenvuoden aattona illansuussa Salon tori, kävelysilta ja jokivarren lähitienoot kuhisivat. Tuhannet ihmiset odottivat klo 18 alkavaa valoshow´ta, jolla juhlistettiin syntyvää uutta kaupunkia. Ekku Peltomäen suunnittelema valoteos sykki Jean Sibeliuksen Finlandian tahtiin. Illan aikana esiintyivät myös Turun Sirkuksen tulitaiteilijat. Salon kaupunginjohtaja Matti Rasila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Roos (sd.) esittivät torin lavalta tervehdyksen kaikkien liitoskuntien johtajien puolesta. Eläkkeelle jäänyt Halikon kunnanjohtaja Simo Paassilta luovutti Rasilalle Halikon käädyn. Illan aikana kului 2 500 kaupungin tarjoamaa glögiannosta ja 500 pillimehua. Kymmenen vuoden takaisen uudenvuodenyön jälkeen nyky-Salosta on kerrottu monta uutista. Ajat ovat olleet vaikeita, ja uutiset usein ikäviä. Mutta vaikka huonot uutiset jäävät hyvin mieleen, Salossa on tehty muutakin kuin suljettu tehtaita ja karsittu palveluita. uu u Suomen hallitus nimeää Salon äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Päätöksen taustalla on työttömyyden nopea paheneminen. Vuoden aikana on kadonnut pari tuhatta työpaikkaa. Salon kanssa samaan rakennemuutosalueeseen kuuluu Someron kaupunki. uu u Pidemmän ajan rakennemuutosta käsitellään Salon teatterissa julkistettavassa kirjauutuudessa. Mikko Vienosen ja Timo Lähteenmäen Koit ny rauhottu! -teoksessa kerrotaan tositarinoita salolaisesta nuorisosta 1950-luvulta alkaen. Niissä näkyy se, mikä tulevina vuosina mainitaan kaupungin uudesta noususta puhuttaessa: sijainti Helsingin ja Turun välissä on hyvä. uu u Taidemuseo Veturitallissa päättyy yhdysvaltalaisen valokuvaaja Steve McCurryn näyttely. Se on kerännyt kevään aikana yli 9?100 kävijää. Laura Luostarisen johtama Veturitalli alkaa saada valtakunnallista mainetta kansainvälisesti tunnustetun valokuvataiteen esittelijänä. uu u Sunnuntaiaamun Helsingin Sanomissa on salolaisia kiinnostava uutinen. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) kertoo julkisesti, että ei aio enää asettua ehdolle kevään 2011 eduskuntavaaleissa. Mielessä on jo ehkä muuta, vaikka salolaissyntyinen juristi ei siitä puhukaan. Helmikuussa 2012 hänet valitaan ensimmäistä kertaa tasavallan presidentiksi. uu u Nokia kertoo Lontoossa ryhtyvänsä yhteistyöhön Microsoftin kanssa ja vaihtavansa matkapuhelimien Symbian-käyttöjärjestelmän Windows Phoneen. Yhtiön mukaan tämä ei vaikuta matkapuhelintehtaan toimintaan. Salon nokialaisia kuljetetaan bussilasteittain Salohalliin kuuntelemaan toimitusjohtaja Stephen Elopin sanomaa. uu u Nokia-uutinen vahvistaa Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokon käsitystä siitä, että Salon on saatava jatkoaikaa äkillisen rakennemuutoksen investointitukialueena. Jatkoa tulee, lopulta aina joulukuuhun 2017 saakka, jolloin ”äkillinen” muutos on jatkunut virallisesti yli kahdeksan vuotta. uu u Nokia ilmoittaa sulkevansa Salon matkapuhelintehtaan syyskuun loppuun mennessä. Ilman töitä on jäämässä 850 ihmistä tehtaalta ja tuotannon tukitoiminnoista. Samalla yhtiö kertoo, että tutkimusja tuotekehitysyksikkö jatkaa Salossa. Aikaisemmin Nokia on jo irtisanonut Salossa tuhat henkeä. uu u Kun Nokia julkistaa huonoja uutisia, Anisten ratsastuskeskuksessa paiskitaan töitä hiki päässä. Perjantaina alkavat Salon ratsastusseuran järjestämät kolmipäiväiset kansalliset kilpailut, Salo Horse Show. Ajankohta on poikkeuksellisen aikainen. Edellisinä vuosina tapahtuma on järjestetty heinäkuussa. uu u Lääkeyhtiö Orion järjestää Salossa tiedotustilaisuuden entisille Nokian matkapuhelintehtaan työntekijöille. Paikalla on 600 ihmistä. Orion aikoo perustaa Saloon pakkausja logistiikkakeskuksen, johon siirtyy väkeä muista Orionin yksiköistä. Uusiakin työntekijöitä tarvitaan kymmeniä. Keskus avataan keväällä 2014. uu u Salolaisia on liikkeellä myös Helsingin messukeskuksessa matkamessuilla. Salon kaupunki haluaa profiloitua matkailukohteena, jossa voi pistäytyä lähialueilta viikonloppulomasella. Useimmille ulkopaikkakuntalaisille tutuin salolainen tapahtuma on iltatori. Myös Teijo tiedetään. 17.9.2009 2.5.2010 11.2.2011 14.6.2012 18.1.2013 Tulitaiteilijoiden esitys juhlista uuden Salon syntyä uudenvuodenaattona 2008. Orion kertoi perustavansa Saloon logistiikkakeskuksen vuonna 2013. Yli tuhat nokialaista siirtyi Microsoftin palvelukseen vuonna 2014. S alo liikkuu ja voi hyvin S alo liikkuu ja voi hyvin vuodesta 1980 vuodesta 1965 vuodesta 1929 vuodesta 1948 vuodesta 2012 vuodesta 1996 vuodesta 1946 Angelniemen Ankkuri Salo Hockey Team Salon Seudun Ampujat vuodesta 2009 Salon Kiekkohait Salon Uimarit Suomusjärven Sisu Velo Salo Vilpas Vikings vuodesta 1956 Salon Palloilijat vuodesta 1999 Halikko Floorball Team vuodesta 2000 FC Halikko vuodesta 1932 Halikon Hakoniskat Halikon Hehku vuodesta 2005 IBK Meda vuodesta 1921 Kiskon Kiskojat vuodesta 2008 LP Viesti vuodesta 1952 Perniön Sisu vuodesta 1971 Salon Ratsastusseura vuodesta 2006 Salon Seuratanssi Klubi vuodesta 1908 Salon Vilpas vuodesta 1952
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 11 uu u Nokialaisilla on historiallinen päivä. Keskiyöllä yli tuhat työntekijää siirtyy Microsoftin palvelukseen. Yrityskaupasta on sovittu jo syksyllä 2013. Celebration-tilaisuudessa monella yllä vanha Nokian haalari tai lakki. Tunnelma on luottavainen: miksi Microsoft olisi ostanut liiketoiminnan, jollei se haluaisi kehittää sitä? uu u Salon kaupungintalollakaan ei ole aivan tavanomainen perjantai. Kahvila-ravintola Kaneliomenassa esiintyy lounasaikaan musiikkiopiston oppilaita, kuten kuvan Sonja Engberg. Perjantai päättää opiston näkyvyysviikon. uu u Microsoft ilmoittaa vähentävänsä toimintaansa rajusti Suomessa. Se tarkoittaa, että yhtiön tekemiset Salossa loppuvat lähikuukausina. Salossa on vielä hiukan yli tuhat työntekijää. – Microsoftin toimintojen loppuminen on kova pala paikkakunnalle jo senkin vuoksi, että koko toiminta on saanut alkunsa Salossa, sanoo kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. uu u Anttila on viimeistä päivää auki kauppakeskus Linjurissa. Anttila ja Kodin1ketju ovat menneet kesällä konkurssiin. Konkurssiloppuunmyynnin alkaessa myymälöitä oli Suomessa 37 kappaletta. Ensimmäinen Anttilan tavaratalo avattiin Salossa vuonna 1969. Toiminta loppui 1980-luvulla ja alkoi uudestaan vuonna 1993. uu u Anttilan mainoslause oli aikoinaan: viisas raha ostaa Anttilasta. Vuoden 2015 verotiedot julkistetaan samana päivänä, kun Anttilan loppuunmyynti päättyy Salossa. Joensuun kartanoa isännöinyt Sammon suuromistaja Björn Wahlroos on maakunnan listan kärjessä. Hän keräsi ansioja pääomatuloja yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. uu u Microsoft Mobile Asset Management Oy:n ja Salo IoT Park Oy:n välinen kauppakirja allekirjoitetaan. Microsoftin tontti ja rakennukset siirtyvät salolaisten perustamalle kiinteistöyhtiölle. Salo IoT Parkin osakkaat ovat Salon kaupunki, 4capes Oy, Lounaismaan Osuuspankki Oy, Lounea Oy, Aurora Ventures Oy ja Hans Strömberg. uu u Samaan aikaan kymmenkunta salolaista työnhakijaa tutustuu Uudessakaupungissa Valmet Automotiven tehtaaseen. Kaikkiaan autotehtaalla järjestetään kevättalven aikana kuusi pestuumarkkinatilaisuutta, joilla houkutellaan työntekijöitä autotehtaalle. uu u Vilpas Vikingsin sijoitus koripallon SM-liigassa ratkeaa Kauhajoen liikuntahallissa. Salolaiset saavat toisen kerran hopeaa. Ensimmäinen hopea toukokuussa 2017 maistui melkein kullalle. Nyt maku on karvaampi. Mestarisuosikkina kauteen lähtenyt Vilpas häviää finaalissa Karhubasketille. uu u Uudet ylioppilaat saavat tiedon valmistumisestaan. Salossa todistus jaetaan 282 ylioppilaalle. – Kaikkien kannattaisi käydä kyberturvallisuuden kurssi. Silloin viruksista koituisi paljon vähemmän riesaa ihmisille. Ja toisaalta kaikki tietäisivät suurin piirtein, mitä tietokoneen sisällä on, miten netti toimii ja data liikkuu, neuvoo Halikon lukion tuore ylioppilas Tapio Nojonen. uu u 25.4.2014 uu u 8.7.2015 1.11.2016 2.3.2017 18.5.2018 Tulitaiteilijoiden esitys juhlista uuden Salon syntyä uudenvuodenaattona 2008. Orion kertoi perustavansa Saloon logistiikkakeskuksen vuonna 2013. Yli tuhat nokialaista siirtyi Microsoftin palvelukseen vuonna 2014. A U K E A M A N K U V A T : S S S A R K I S T O / T A T U G U S T A F S S O N , S A M I K I L P I Ö , M A R K O M A T T I L A Salolaisilla yrityksillä halua investointeihin Investoinnit kiinnostavat salolaisyrityksiä, selviää Yrityssalon tekemästä kartoituksesta. Monet teollisuusfirmat vähintäänkin harkitsevat uusia investointeja tälle vuodelle. Yrityssalon projektipäällikkö Tommi Virtanen positiivinen pohjavire voi näkyä investointitukihakemuksissa viiveellä. Jo nyt on tiedossa, että yritysten tukiprosentit nousevat Salossa heinäkuun alusta lähtien. Tarkkaa tietoa uusista tukiasteikoista ei vielä ole. Sivu 6 Selvitysmiehet esittävät Paimion ja Sauvon liitosta Turun seudun kuntajakoselvittäjät ehdottavat Paimiolle ja Sauvolle vain keskinäisen yhdistymisselvityksen tekoa. Sauvon kunnanjohtaja Seppo Allén ihmettelee esitystä, josta syntyisi vain vajaan 14 000 asukkaan kunta. – Uusi kunta ei täyttäisi mitään esillä olleista asukaslukukriteereistä. Tässä vaiheessa on muutenkin täysin turhaa miettiä kuntarakennetta, kun sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen reunaehdot eivät ole vielä selvillä. Sivu 10 Valiokunta: Päivänavaukset osin pulmallisia Koulujen on annettava oppilaille aito mahdollisuus kieltäytyä uskonnollisesta toiminnasta, linjaa perustuslakivaliokunta. Valiokunta pitää esimerkiksi uskonnollista aineistoa sisältäviä päivänavauksia tai ohjattuja ruokarukouksia osin ongelmallisina. Niiden ajankohdasta on aina kerrottava etukäteen. Uskonnollisia perinteitä ei kuitenkaan tarvitse piilottaa. Kannanotto aiheuttaa koulujen ohjeistukseen vain pieniä muutoksia. Sivu 7 SalPan kausi alkaa tänään Urheilupuistossa Salon Palloilijat aloittaa 13. peräkkäisen kautensa jalkapallon Kakkosessa tänään kotiottelulla espoolaista Pallohonkaa vastaan. Ottelu pelataan poikkeuksellisesti Urheilupuiston yläkentän luonnonnurmella. Poikkeuksellisesti siksi, että viimeiset vuodet SalPa on pelannut ensimmäiset kotiottelunsa aina alempana Urheilupuistoa sijaitsevalla tekonurmella. Nyt leuto talvi ja lämmin kevät mahdollistavat kauden pelaamisen alusta loppuun luonnonnurmella. Sivu 15 ULKOMAAT KULTTUURI SALON SEUDUN SANOMAT Lauantaina 26. huhtikuuta 2014 URHEILU 16 15 °c Aurinkoista TAKASIVU Sää Salon seudulla (02) 770 2314 Vinkkaa uutinen! toimitus@sss.fi www.sss.fi SIVU 14 SIVU 13 UUTISET 8 SSS | VELI-MATTI HENTTONEN Salon Musiikkiopiston oppilaat ovat vierailleet kolmena päivänä Salon kaupungintalolla, jossa on soinut lounasaikaan kevyt klassinen tai aavistuksen populaari musiikki. Kaupungintalon lounaskonsertteja ideoimassa ollut huilunsoiton opettaja AnuKaisa Hulmi pitää tapahtumia erittäin onnistuneina. Nuoret ovat päässeet soittamaan opintosalien ulkopuolella ja samalla he ovat saaneet aivan uusia kuulijoita. Lounastamassa ollut yleisö on myös ottanut nuoret muusikot hyvin vastaan. Kaupungintalon lounaskonsertit ovat olleet osa Salon Musiikkiopiston näkyvyysviikkoa. Viikko jatkuu ensi tiistaihin asti. Musiikkiopiston näkyvyysviikko kuuluu Sonja Engberg soitti perjantaina kaupungintalon lounaskonsertissa saksofonia. SSS/Minna Määttänen OVI KIINNI, IKKUNAT AUKI. Salon nokialaiset juhlistivat viimeistä Nokia-työpäiväänsä pukeutumalla vanhoihin Nokia-paitoihin. Luottamusmies Mika Kortelainen kulki Ovi-palvelun mainospaidassa ja luottamusmies Aimo Leskelä lisälaiteyksikön vanhassa t-paidassa. Kaulassa roikkuvat kulkukortit vaihtuvat maanantaina Microsoftin kortteihin. SSS | SUVI KULLA, JONNA VÄLIKANGAS Viime syyskuussa julkistettu liiketoimintakauppa sinetöitiin perjantaina, kun Microsoft osti Nokian matkapuhelinliiketoiminnan. Microsoftille siirtyvien Nokian työntekijöiden työnantaja vaihtui perjantaina klo 24. Käytännössä uuden työnantajan leipiin siirrytään maanantaiaamuna. – Onhan tässä ollut jo aikaa totutella ajatukseen, sanoo luottamusmies Aimo Leskelä. – En usko, että käytännön tekeminen muuttuu maanantaina. Eiköhän aluksi tule ajanjakso, jolloin mietitään asioita. Nokia kertoi perjantaina Microsoftin maksavan matkapuhelintoiminnoista hieman ennalta ilmoitettua 5,4:ää miljoonaa enemmän. Nokia lupasi täsmentää kaupan yksityiskohtia ensi tiistaina, jolloin yhtiö kertoo alkuvuoden tuloksestaan. Microsoft puolestaan toivotti uudet työntekijät tervetulleeksi. – Toivotamme Nokia Devices and Services -liiketoiminnan tervetulleeksi Microsoft-perheeseen. Nokialaisten mukanaan tuoma mobiiliosaaminen ja -resurssit tulevat edistämään yhtiömme muutosta, sanoo Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella yhtiön tiedotteessa. Microsoft Devices Group -liiketoiminnan johtajana toimii Nokian entinen pääjohtaja ja toimitusjohtaja Stephen Elop. Matkapuhelimien suunnittelu ja tuotanto ovat Microsoftille uutta toimintaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö uskoo, että Microsoftin puhelimella on hyvä asema yrityskäyttäjien keskuudessa. – Microsoft Office -paketti on käytössä melkein joka firmassa ja Microsoft varmasti integroi puhelimen tietokoneen toimisto-ohjelmiin ja toisin päin. Myös Microsoftin olemassa olevan pilvipalvelu Azuren toimivuutta on helppo hyödyntää tulevalla älypuhelimella, sanoo Pohjola Pankki Oyj:n analyytikko Hannu Rauhala. – Älypuhelimien palveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin itse laite. MICROSOFT SALOON 4–5 Nokian matkapuhelinyksikön siirtyminen Microsoftille tekee amerikkalaisesta yrityksestä Salon suurimman yksityisen työnantajan. Ensi maanantaina reilut tuhat nokialaista siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Maanantaina Microsoftille SSS/Minna Määttänen Lehtikuva/AFP/Genya Savilov STT–AFP–REUTERS Saksan liittokansleri Angela Merkel vaati länsimaita lisäämään pakotteita Venäjää vastaan, koska maa ei noudata Genevessä solmittua sopimusta. Merkelin mukaan Venäjä voisi halutessaan määrätä Itä-Ukrainan separatistit luopumaan väkivallasta. Merkel kertoi keskustelleensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimessa ja patistaneensa häntä noudattamaan Geneven sopimusta. Aseistetut separatistit kaappasivat Etyj-tarkkailijoiden bussin perjantaina Slovjanskissa Itä-Ukrainassa. Kaapatussa ryhmässä on seitsemän Etyjin edustajaa ja viisi Ukrainan armeijan edustajaa. Neuvottelut tarkkailijoiden vapauttamiseksi olivat käynnissä perjantai-iltana. Merkel vaati lisää pakotteita Venäjää vastaan EU:n ulkoministerit kokoontuvat pikapuoliin neuvottelemaan Venäjä-pakotteista. Ukrainalaiset sotilaat ja poliisit vartiossa Slovjanskissa Itä-Ukrainassa. Työryhmä: Autokoulun voisi aloittaa 16-vuotiaana Sastamalan ”Pässit” juhlivat lentismestaruutta uu u Nimimerkki Riviseurakuntalainen lähettää viestin SSS:n tekstaripalstalle. Hän kaipaa elävää musiikkia: “Me lauluja soittotaidottomat emme muistotilaisuudessa halua kuunnella virsiä ja lauluja cd-levyiltä, vaan tarvitsemme kanttorin tueksemme, jotta mekin voimme laulaa joko ääneen tai sydämessämme. Miettikääpä asia uudelleen.” S alo liikkuu ja voi hyvin S alo liikkuu ja voi hyvin vuodesta 1980 vuodesta 1965 vuodesta 1929 vuodesta 1948 vuodesta 2012 vuodesta 1996 vuodesta 1946 Angelniemen Ankkuri Salo Hockey Team Salon Seudun Ampujat vuodesta 2009 Salon Kiekkohait Salon Uimarit Suomusjärven Sisu Velo Salo Vilpas Vikings vuodesta 1956 Salon Palloilijat vuodesta 1999 Halikko Floorball Team vuodesta 2000 FC Halikko vuodesta 1932 Halikon Hakoniskat Halikon Hehku vuodesta 2005 IBK Meda vuodesta 1921 Kiskon Kiskojat vuodesta 2008 LP Viesti vuodesta 1952 Perniön Sisu vuodesta 1971 Salon Ratsastusseura vuodesta 2006 Salon Seuratanssi Klubi vuodesta 1908 Salon Vilpas vuodesta 1952
• 12 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA Joensuunkatu 7, Salo +358 44 778 2142 | www.yrityssalo.fi Me Yrityssalossa teemme joka päivä töitä salolaisen yrittäjyyden ja yritysten eteen! Onnea Salo 10 v! Kuljetusliike Pasi Oranta Ky Kuljetuksia 28 vuoden kokemuksella Teksti: SSS | Mikko Kiviluoto, Anneli Kajander-Ekström Kuvat: SSS | Marko Mattila, Kirsi-Maarit Venetpalo Kysyimme Salon eri alueiden asukkailta seuraavaa: 1. Miten kotiseutusi on muuttunut 10 vuoden aikana? 2. Millaisen 10-vuotislahjan lahjan antaisit Salolle? 3. Millaiset terveiset haluat antaa 10 vuotta täyttävälle Salolle? Lahjaksi Salolle viisautta päätöksentekoon SALO, TOUKO ROSENQVIST. Syntynyt Salossa, muuttanut eläkevuosiksi takaisin. 1. Kaupungin reuna-alueet ovat kärsineet. Kouluja on lopetettu, ihmisiä on muuttanut pois ja asuntoja on jäänyt tyhjäksi. Nokia teki hallaa, mutta toivottavasti tästä noustaan. Uutta junarataa suunnitellaan, vaan tuoko vai viekö se ihmisiä? 2. Antaisin lahjaksi ison yrityksen, joka työllistäisi. Orion on positiivinen tulija. 3. Älkää poliitikot riidelkö siellä! KUUSJOKI, MARIKA SUOSAARI. Isä kotoisin Kuusjoelta, muutti oman perheensä kanssa sinne 2013. 1. Huonompaan ei sentään ole mennyt. Palvelut ovat pysyneet: neuvola, terveystalo, päiväkoti, koulu, kauppa, apteekki ja posti. Pankkiautomaatti olisi kiva. 2. Lisää tapahtumia, jotka vetävät ihmisiä kuten iltatorit, jotka ovat ykkösjuttu. Työpaikkoja tarvitaan myös, tuttavapiirissäni kaikilla on onneksi töitä. 3. Lapsiperheiltä ei saa ottaa mitään pois! Meillä kävi hyvä tuuri, kun toinen lapsi on syntynyt 2013 ja pääsi mukaan kokeiluun, jossa 20 tuntia viikossa on ilmaista päivähoitoa. KISKO, ASTA GRANBERG. Kiskossa vuodesta 2004. 1. Terveydenhuollon kannalta hävisi palveluita, mutta saimme liikuntapaikkoja. Toisaalta terveydenhuolto toimii nyt Salossa. Pienten lasten vanhemmilla ajaminen Salon ja Kiskon välillä on varmaan lisääntynyt. 2. Antaisin työpaikkoja ja menestystä, että saadaan kasvua ja ihmisiä muuttamaan tänne lisää. 3. Olen kiitollinen siitä, että koulu on säilynyt Kiskossa. Toivon, että keskustaajamassakin muistetaan, että ihmisiä asuu muuallakin ja että Kisko ei ole syrjäkylä! Varaukset Tomi Laine 040 5433 413 Vastuullinen matkanjärjestäjä Salon Matkatoimisto Oy Hämeentie 37, Salo Puh. 02 7316 316, ark. 9–17 www.salonmatkatoimisto.fi KERRO MEILLE MATKATOIVEESI JA ME TOTEUTAMME KAIKILLE MATKOILLE PÄÄSEE BUSSIKULJETUKSIN ESIM. SOMEROLTA, VIHDISTÄ, NUMMELASTA JA LOHJALTA LÄHDE PUOLAN GDANSKIIN TAI KRAKOVAAN GDANSKIIN LENNÄMME TURUSTA WIZZAIRILLA JA KRAKOVAAN LENNÄMME HELSINGISTÄ FINNAIRIN SINIVALKOISIN SIIVIN. MYÖS KENTTÄKULJETUKSET PUOLASSA SISÄLTYY HINTAAN. GDANSK 12-15.3.2018 suomenkielinen opas Gdanskissa, hotelli aamiaisella ja hyvä sijainti n. 400m vanhasta kaupungista, käynti oppaan kanssa myös Malborkin linnassa, jossa ruokailu. Hinta 353,-/hlö/2hh KRAKOVA 15-18.9.2018 suomenkielinen opas Krakovassa, Finnairin suorat lennot, hotelli aamiaisella ja hyvä sijainti vanhassa kaupungissa, hinta 525.-/hlö/2hh, Lisämaksusta on mahdollisuus osallistua opastettuihin retkiin Auschwitz-Birkenau ja Zakopane. SALON MATKATOIMISTO Anu Parhiala 044 5433 180 anu@salonmatkatoimisto.fi Jaana Salminen 044 5433 181 jaana@salonmatkatoimisto.fi Teija Ojakangas 044 5433 182 teija@salonmatkatoimisto.fi Hämeentie 37, Salo, ark. 9–17, Puh. 02 7316 316 info@salonmatkatoimisto.fi www.salonmatkatoimisto.fi EI TOIMITUSMAKSUJA! Myös näille matkoille kuljetuksin Somerolta, Vihdistä, Nummelasta ja Lohjalta 4-5.3.2018 Silja Europa Tallinna risteily, bussi mukana Tallinnassa, 49,-/hlö/2hh 16-17.6.2018 Ilmajoen musiikkijuhlat/Mannerheim Ooppera ja yöpyminen Veljekset Keskinen hotelli Onnen tähti, Hinta 230,-/hlö/2hh Kerro meille matkatoiveesi ja me toteutamme! Bussin kyytiin: Turku, Salo ja Somero Bussin kyytiin: Salo, Kisko, Suomusjärvi, Pertteli, Kuusjoki, Halikko, Paimio, Muurla, Perniö, Teijo, Somero, Pitkäjärvi, Koski, Ollila, Marttila, Tarvasjoki, Sammatti, Lohja Paikkoja rajoitetusti. Ei toimitusmaksuja. Hotelli/MusikaaliMatka tallinnaan 11.-12.1.2019 145 e , lisämaksusta Kaunotar ja hirviö musikaalilippu 40 e lentäen PÄÄsiÄisMatka sloVenian lJuBlJanaan 19. – 22.4.2019 548 e / hlö/2hh 995 e /henkilö/2hh Bussi/laiva tulPPaaniMatka 23. – 29.4.2019 29.11. SOkkOMaTka 55 € sis. ruoka ja kahvit ym. 2.12. MeTSänkyLän naVeTan jOuLuMarkkinaT 45 € Hämeenlinna, sis. ruuan 2.–8.12. Pärnu eMMi kyLPyLä 350 € /hlö/2hh täysihoito, kylpylähoidot. 3.–4.12. HOTeLLiMaTka TaLLinnaan 120 € /hlö /2hh 3.–5.12. HOTeLLiMaTka TaLLinnaan 160 € /hlö /2hh 5.12. TaLLinna PäiVäMaTka 45 € eckerö Line, bussi mukana 12.12 jOuLuPöyTä buffeT Piknik riSTeiLy 48 € Viking amorella ja Grace Turku-Maarianhamina-Turku, sis. bussija laivamatkat ja buffet päivällisen 15.12. LOHjaLLa Menneen ajan jOuLuMarkkinaT 40 € sis. ruuan. 27.1.-1.2.2019 kyLPyLäMaTka eTeLä-VirOOn SaLOSTa 398 € /hlö/2hh sis. bussija laivamatkat, täyshoitoruokailut, kylpylän käyttö, kylpytakin ja sandaalit sekä hierontoja ja hoitoja. MaTkaMeSSuiLLe 2019 25 € pe 18.1., la 19.1., su 20.1. bussi: klo 8:45 Someron tori, klo 9:30 Salon Matkatoimisto, klo 10:00 Suomusjärvi kivihovi, hinta sis. bussimatkat ja pääsylipun messuille. 24.11. PÄIVÄMATKA TALLINNAAN VIKINGILLÄ 55 € Bussi mukana. Joulubrunssi 22 €. Kosken Op 6.30 – Someron tori 7.00 – Salon Matkatoimisto 7.35 – TB Kivihovi 7.55 15.12. ECKERÖ LINE PÄIVÄMATKA TALLINNAAN 55 € Bussi mukana. Ostoskierros. Aamiainen 14 €. Koski 5.15 – Someron tori 5.45 – Salon Matkatoimisto 6.20 – TB Kivihovi 6.40 – Saukkolan liittymä 6.50 30.11. KAIJA KOON KONSERTTI HARTWALL ARENALLA 30 € Pelkkä kuljetus, ei sis. lippua. Koski 16.30 – Someron tori 17.00 – Salon Matkatoimisto 17.35 – Kivihovi 17.55 – Lohja, ABC 18.20 – Hartwall Arena n.19.00. Paluu heti konsertin jälkeen. 16.12. PORVOON TAIDETEHTAAN JOULUMARKKINAT 30 € Kosken Op 8.00 – Someron tori 8.30 – Salon Matkatoimisto 9.05 – Kivihovi TB 9.25 31.12. UUDEN VUODEN AATON PÄIVÄMATKA TALLINNAAN 50 € Brunssi 20 €. Bussi mukana Tallinnassa. Kosken Op 6.30 – Someron tori 7.00 Salon Matkatoimisto 7.35 – TB Kivihovi 7.55 – Saukkolan liittymä 8.10 9.-16.3. HIIHTOMATKA YLLÄKSELLE 760 € Sis. Hotellimajoituksen 2hh aamiaisella Äkäshotellissa, noutopöytäruokailut, sekä bussikuljetukset. 044 0203 117/ Pasi Heino matkaheino@gmail.com Tarkemmat tiedot matkoista kotisivuilla www.matkaheino.fi VikinG GRaCe Ja uusi iloinen teatteRi 14.-15.1.2019 ”Tuhansien ämpärien maa –aivan ulapalla” Iltalähtö Turusta, hinnat Salosta esim. 50 e /hlö, 2h Inside tai 52 e /hlö 2h Seaside, sis. bussikuljetukset, laivamatka, paikkavaraus musiikkiteatteriin ja lasi kuohuvaa.
• MUURLA, JUSSI TUOMINEN, 25 vuotta muurlalainen. 1. Liitos on vähentänyt palveluja Muurlasta, alue syrjäytyy pikku hiljaa. Pankki on lähtenyt ja suoramyynti. Merkittävää on, että kauppa on säilynyt. Jos se on valikoimaltaan hyvä, se tulee menestymään. Pluspuolia ovat päiväkoti ja koulu, jos niitä ei ole, kukaan ei muuta tänne. Myös kirjasto toimii hyvin. 2. Mitä lahjaksi, kun suoranaista puutetta ei ole. Urheiluja kulttuuripalvelut ovat hyvät. Noussut työttömyys on pahin. Uusia työpaikkoja tulee hitaasti, eivätkä neuvottelut ole johtaneet isompiin tulijoihin. 3. Sitkeästi vaan eteenpäin etukenossa vastatuuleen. Sinne päin ollaan jo menossa. TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 13 SALO 10 VUOTTA Lahjaksi Salolle viisautta päätöksentekoon SUOMUSJÄRVI, JARI TOIVONEN. Suomusjärvellä vuodesta 2011. 1. On täällä vielä kuntapalveluita, koulut ja lääkäri. Kai jotain hyvääkin on liitoksesta seurannut, ainakin väkiluku kasvoi. 2. Antaisin Salolle lisää työllisyyttä. 3. Pitäkää syrjäseudutkin hengissä, ihmisiä täälläkin asuu. Tuntuu, että palveluita karsitaan ja kouluja lopetetaan, ihmisiä ajetaan väkisin kuntakeskuksiin ja isompiin paikkoihin. Pienten yksiköiden täytyy myös säilyä. PERNIÖ, KATRI SAARISTO. Perniöläinen vuodesta 1987. 1. En ole varma, onko se kuntaliitoksen syytä, mutta ainakin Perniö on hiljentynyt. Kunnantalo ainakin hiljeni, tosin nyt siellä on uutta elämää ja kulttuuria. 2. Hyvä lahja olisi, jos tulisi työpaikkoja lisää. 3. Tietenkin toivotan koko kaupungille onnea ja menestystä, rauhaa ja rakkautta! SÄRKISALO, JAN ENGBLOM. Paljasjalkainen särkisalolainen 1. Palvelut ovat ainakin vähentyneet Särkisalosta. Se on hyvä, että on saatu entiseen vanhainkotiin kyläkeskus, missä ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ja touhuamaan. Ja kaupunki on sitä ollut tukemassa. 2. Viisautta tehdä hyviä päätöksiä, kuten sellaisia, ettei vaan lopeteta tuota kylän koulua. 3. Sellaisia terveisiä, että pidetään myös syrjäseudut asuttuina eikä viedä niistä palveluita pois. PERTTELI, ANNINA PURA. Syntyperäinen pertteliläinen. 1. Kaivolassa tapahtumat tuntuvat vähentyneen ja keskittyneen Salon keskustaan. Kaupungin toimipistettä ei ole, ja pankki on lähtenyt pois. Lapsena ja nuorena pyörittiin omalla kylällä, oli kerhoa ja tapahtumaa, nyt kaikki on Salossa vaan. 2. Mielenkiintoisia tapahtumia, jotka toisivat ihmisiä. Teijo tiedetään ja Taiteiden Yä oli onnistunut, sinne tuli ulkopaikkakuntalaisiakin. 3. Hyvä yritys tähän asti, mutta vielä enemmän pitäisi kaupunkia kehittää. HALIKKO, JORMA WECKMAN. Paljasjalkainen halikkolainen. 1. Virkamiehet ja kunnan hommat ovat menneet Salon keskustaan. Terveyskeskus on vielä ja hammaslääkäri ja vanhuspalvelut. Ne ja päivähoito on turvattava. Nyt meinataan lukio siirtää Saloon, mutta ajatus ei ole hyvä. Halikon lukio on hyvä paikka ja homeeton talo. Hyvää liitoksessa on ollut, että Halikon vaakuna säilyi. 2. Antaisin työpaikkoja yrityksiä tukemalla. Olen ollut itsekin yrittäjä. 3. Paviljonkiravintola on hyvä ja toteutettava ajatus. Se toisi työpaikkoja. KIIKALA, KARI JOKINIEMI. Kiikalassa vuodesta 1973. 1. Eipä juuri positiivista sanottavaa ole. Palvelut huononevat koko ajan, eikä maaseudun asukkaita kunnioiteta. Alun perinkin puhuttiin pikkukunnista riippakivinä – ja mehän emme todellakaan olla niitä, vaan maksajia. 2. Kaipa parasta Salolle olisi uusien yritysten saaminen, ja nimenomaan myös kyliin, ei vain keskustaan. 3. Meidän palveluita ei missään nimessä saa tästä ainakaan heikentää. On kirjasto, kauppa ja pikapankki – vaikka eiväthän kauppa ja pankki olekaan kaupungin vastuulla. Aina kun tehdään liitos, asiat muuttuvat kaupunkikeskeisemmiksi eikä syrjäseutuja kunnioiteta. JUSSIN KONEKORJAAMO SOITA JA KYSY LISÄÄ: 0400 783 655 Juha Voitto Paloasemantie 5, Kuusjoki Vo ite lu ain ee t ka ikk ee n ka lu sto on Kuusjoella autot pienimmästä suurimpaan huoltaa ja Korjaa OTA YHTEYTTÄ 0400 812 000 info@jatehuoltosalo.fi Joustavaa jätehuoltoa Salon seudulla Kierrätyspalvelut ja vuokrattavat vaihtolavat. VOIT TILATA JÄTEHUOLLON HELPOSTI soittamalla tai sähköpostitse. Salon seudun ympäristöhuolto Oy palvelee paikallisesti Kujanpääntie 100, 24100 SALO ÖRNINKATU 8, p. 02-7331 182 SALON AUTOTARVIKE Salon Autosähkö Örninkatu 8, 24100 Salo Puh. (02) 731 3362 AKUT EDULLISESTI PL55540 esim. Takuu 2v. h-autot 55 Ah VAIhTopAlVelU • h-autot • mopot, mp • VENEEt • k-autot • tRaktoRIt 55 € Tuo vanhat akut kierrätykseen veloituksetta. Onnea Salo 10 vuotta! Pertti Vallittu Sinun äänesi Tehdään yhdessä hyvä tulevaisuus.
• 14 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA Malli Autoverollinen kokonaishinta Toimituskulut Kokonaishinta toim.kuluineen WLTP CO2päästöt* WLTP EUyhd. kulutus* Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active Edition 28 755,91 € 600 € 29 355,91 € 116 g/km 5,1 l/100 km RAV4 Hybrid FWD Hybrid Edition 39 658,31 € 600 € 40 258,31 € 143 g/km 6,3 l/100 km C-HR Hybrid Active Edition 30 432,25 € 600 € 31 032,25 € 111 g/km 4,9 l/100 km Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. *Aurismalliston CO 2 -päästöt 112-155 g/km ja yhdistetty kulutus 5,0-6,8 l/100 km. RAV4-malliston CO 2 -päästöt 143-199 g/km ja yhdistetty kulutus 6,3-8,8 l/100 km. C-HR-malliston CO 2 päästöt 110-187 g/km ja yhdistetty kulutus 4,9-8,3 l/100 km. Arvot perustuvat uuteen WLTP-mittaustapaan. Edut koskevat uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja ovat voimassa rajoitetun ajan. Yaris, Auris, C-HR ja RAV4: Winter Pack -tarjous koskee 1.1.2019 tai myöhemmin rekisteröityjä autoja. Kuvan autot erikoisvarustein. HYBRIDIVIIKKO SuOmen SuOSItuIn HYBRIDImallIStO eRIKOISeDuIn 12.–17.11. HYBRIDeIHIn VetOKOuKKu aSennettuna nYt Tarjous koskee hybridimallien Auris, RAV4, C-HR ja Prius uusia autotilauksia. Voimassa 25.11.asti. -15 % WInteR PaCK 490 € Yaris, auris ja Prius 690 € C-HR ja RaV4 metallIVÄRI € auris ja RaV4 RaV4 HYBRID eDItIOn 6 600 € Kokonaisetusi jopa Myllyojankatu 11, Salo, ma-ti 9-18, ke-pe 9-17, la 10-14 • Myynti puh. 0403 066 280 • Huolto puh. 0403 066 275 www.passeliauto.com 1. Missä kaupungissa Salon Vilppaan Wilma Murto hyppäsi edelleen voimassa olevan seiväshypyn alle 20-vuotiaiden maailmanennätystuloksen 471? a) Ison-Britannian Birminghamissa b) Saksan Zweibrückenissä c) Suomen Lahdessa d) Italian Grossetossa 2. Kuinka monta lentopallon naisten Suomen mestaruutta LP Viesti on voittanut? a) kuusi b) seitsemän c) kahdeksan d) yhdeksän 3. Minkä nimisen eteläkorealaisen jääkiekkojoukkueen Salon kaupunki halusi tuoda pelaamaan miesten Mestistä Saloon joulukuussa 2012? a) Seoul Eagles b) Anyang Halla c) ChunCheon d) Mokdong 4. Kuka on Salon Frisbeegolf ry:n puheenjohtaja? a) Mauri Lokkila b) Mauri Kotkala c) Mauri Kuikkala d) Mauri Kanala 5. Kuka salolainen valmensi paikallisen raviurheilun menestyjäoria Rainbow Zetiä? a) Arto Hammar b) Olli Koivunen c) Veikko Kopola d) Hannu Torvinen 6. Minkä joukkueen Salon Vilpas voitti ratkaisuottelussa noustessaan miesten Korisliigaan kaudeksi 2009–2010? a) Kauhajoen Karhun b) Forssan Koripojat c) Team Componentan d) Namika Lahden 7. Kuka salolainen ajoi motocrossin Amerikan mestaruussarjaa vuonna 2013? a) Eeli Takatalo b) Turjo Helmiö c) Riku Ruotsalainen d) Leevi Jalonen 8. Mikä oli lentopalloseura Salon Piivolleyn viimeiseksi jääneen miesten liigaottelun vastustaja maaliskuussa 2011? a) KuPS-Volley b) Savo Volley c) Liiga-Riento d) Poliisien Palloseura 9. Kuka salolaisuimari voitti kesäkuussa 2018 kaksi 14-vuotiaiden Suomen mestaruutta? a) Ronja Mehtonen b) Verneri Lehtovaara c) Oskari Hynynen d) Patrik Uotila 10. Mikä on salolaisen suunnistajan Tuomo Mäkelän paras sijoitus henkilökohtaisissa aikuisten MM-kilpailuissa? a) Kuudes b) Kahdeksas c) Kymmenes Muistatko Murron ennätyshypyn? Entä LP Viestin mestaruuksien lukumäärän? Mitä maata vastaan Suomi pelasi tenniksen Davis Cupin otteluita Salossa vuonna 2009? a) Turkkia b) Kreikkaa c) Kyprosta d) Maltaa TIETOVISA SALON URHEILUN LÄHIHISTORIASTA Seurakuntavaaliehdokkaana Toivon listalla. 56 Nuutti Raassina Kristillisten arvojen puolustaja! – Putkistosi parhaaksi – www.nfsukitus.fi 02 733 7212 Putkistojenja viemäreiden huoltoon ja kunnostamiseen erikoistunut Paikallinen yritys Putkiremontit, viemärihuollon kokonaispalvelut puhdistamisesta kuntotutkimukseen ja tarvittaessa korjaukset sukittamalla. vuodesta 2008
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 15 SALO 10 VUOTTA Kaikille teille. Kaikille keleille. Ajamista rakastaville. Volkswagen Golf. Passat. Tiguan. Volkswagen-henkilöautojen koko laaja mallisto myynnissä. Nyt kannattaa hyödyntää ainutlaatuiset veroja kampanjaedut, jotka ovat voimassa vain rajoitettuun erään halutuimpia Volkswagen-malleja. Ammattitaitoiset myyjämme auttavat sinua oikean Volkswagenin löytämisessä. Tervetuloa! Moninkertainen testivoittaja. Perheautojen ykkönen. Golf Hatcback on Tekniikan Maailman 20/2018 viisiovisten perheautojen ylivoimainen testivoittaja. Erityiskiitosta Golf sai huippuluokan ajettavuudesta ja vääntävästä moottorista. Golf Hatchback Comfortline 1,0 TSI 85 kW (115 hv) 23 406 € CO2-päästöllä 128 g/km (uusi mittaustapa). Golf Variant Comfortline 1,0 TSI 85 kW (115 hv) 24 868 € CO2-päästöllä 131 g/km (uusi mittaustapa). Golf-kampanjamalliston yhdistetty EU-kulutus 4,0– 6,1 l/100 km, CO2-päästöt 104–144 g/km (uusi mittaustapa tai uusi mittaustapa – takaisinlaskettu NEDC 2.0). Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Edut ja tarjoukset ovat voimassa Volkswagen-jälleenmyyjillä 2.10.2018 alkaen rajoitetun ajan, koskevat vain rajoitettua erää autoja. *Talvirengasetu peltitai alumiinivanteella ja vastaavalla rengaskoolla kuin ko. mallissa vakiovarusteena. Talvirengasetu on voimassa uusiin yksityisasiakkaiden tilauksiin marraskuun 2018 loppuun saakka, ja edun saamisen edellytyksenä on auton rekisteröinti vuonna 2018. > Katso kaikki moottoriversiot: volkswagen.fi HUIPPUETUJEN LISÄKSI TALVIRENKAAT KAUPAN PÄÄLLE* Golf-kampanjamallisto Hatchback alk. 23 406 € Variant alk. 24 868 € Golfin etusi 1 001–3 470 € tekn iikanmaailma .fi VERTAILU Traktoauto Oy Hannu Alanko 02-727 3012 Esa Kiviaho 02-727 3015 Niko Alanko 02-727 3014 Tuomo Rantala 02-727 3017 Seppo Alanko 02-727 3011 Joensuunkatu 6, Salo, vaihde 02-727 3000 Automyynti: ma 8.30–17, ti 8.30–18, ke-pe 8.30–17, la 10–14 >> traktoauto.fi Täysin uusi Audi A6. Aika on sinun. audi.fi/A6/avant Täysin uusi Audi A6 todistaa, että käytännöllinen ja tilava voi olla myös katseet kääntävä. Samalla se tarjoaa tekniikkaa ja ominaisuuksia, jotka valjastavat ajan omaan käyttöösi. Audi A6 Avant Business Launch Edition 40 TDI S tronic 2.0 150 kW (204 hv) alk. 57 551,13 €, hinta CO?-päästöllä 154 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 995 €, käyttöetu 845 €. Yhdistetty EU-kulutus 5,9 l/100 km. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Traktoauto Oy Joensuunkatu 6, Salo, vaihde 02-727 3000 Automyynti: ma 8.30–17, ti 8.30–18, ke-pe 8.30–17, la 10–14 >> traktoauto.fi Niko Alanko 02-727 3014 Seppo Alanko 02-727 3011 Taksi Beerit Hietarinne 1 + 8 invataksi p. 0440 220 775 Henkilöauto p. 0400 220 775 Yli 20 vuoden kokemuksella, taksimatka jatkuu edelleen Muistatko Murron ennätyshypyn? Entä LP Viestin mestaruuksien lukumäärän? d) Kahdestoista 11. Minkä lajin miesten maaottelua ei ole järjestetty Salohallissa? a) Futsalin b) Tenniksen c) Koripallon d) Käsipallon 12. Minkä niminen salolainen salibandyseura on pelannut parhaimmillaan naisten I divisioonassa? a) Huvinsa Kullakin b) Säbäsi Sullakin c) Pelinsä Pullakin d) Happee 13. Kuka Salon Palloilijoiden taitoluistelija nousi ensimmäisenä seuran edustajana SM-junioritasolle? a) Nuutti Rantanen b) Nuutti Laaksonen c) Nuutti Järvinen d) Nuutti Vuorinen 14. Kuinka monennen peräkkäisen kautensa Salon Palloilijat aloittaa ensi keväänä jalkapallon miesten Kakkosessa? a) Yhdeksännen b) 13:nnen c) 18:nnen d) 22:nnen 15. Missä kaupungissa salolainen ammattilaisnyrkkeilijä Jarkko Putkonen ei ole otellut? a) Lontoossa b) Pariisissa c) Liverpoolissa d) Manchesterissa 16. Mikä on Kalle Viipon urheilulaji? a) Tennis b) Kilpaveneily c) Nyrkkeily d) Sulkapallo 17. Missä järjestettiin maastojuoksun Pohjoismaiden mestaruuskilpailut vuonna 2009? a) Halikon Salakalliolla b) Teijolla c) Salon Tupurissa d) Perniön Melassuolla 18. Mikä oli Perniön Urheilijoiden kasvatin Lauri Vuorisen loppusijoitus Pyeongchangin talviolympialaisten sprinttihiihdossa 2018? a) 15:s b) 19:s c) 24:s d) 29:s 19. Missä sijaitsee Salon Seudun Ampujien paljon kehuja saanut ampumarata? a) Salon Karjaskylässä b) Perttelin Inkereellä c) Kiikalan lentokentällä d) Halikon Hevonpäässä 20. Missä lajissa Jarno ja Tapio Ruohonen ovat saavuttaneet lukuisia arvokisamitaleita? a) Voimanostossa b) Ampumaurheilussa c) Suunnistuksessa d) Tikkaurheilussa S S S A R K I S T O / S A M I K I L P I Ö Laadukas pöytäryhmä Sohvat, sängyt, patjat, ruokaryhmät, säilytyskalusteet, kirjahyllyt, lipastot, senkit, sisustustuotteet ja lahjatavarat. 40 vuotta huonekalukauppaa ja ystävällistä asiakaspalvelua. Tervetuloa tutustumaan! massiivipyökkiä Nyt tarjoushintaan 695,Helsingintie 23, Salo, puh. (02) 731 6234 ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14 Parkkitilaa sisäpihalla. Oik eat vas tau kse t: 1b, 2c, 3b, 4a, 5c, 6c, 7a, 8c, 9b, 10a , 11d , 12a , 13c , 14c , 15a , 16b , 17d , 18d , 19d , 20a . Kuvak ysy mys : c
• 16 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 SALO 10 VUOTTA SSS | Asko Lehtonen asko.lehtonen@sss.fi Yrityssalo alkaa selvittää, löytyykö Salosta töitä kaupungista pendelöiville ihmisille. – Salossa on iso potentiaali ihmisissä, jotka käyvät muualla töissä, sanoo kaupungin elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Jyrki Moilanen. Pendelöijien määrää ei tiedetä tarkkaan, mutta heitä on yli 5?000. – Ensi vuoden alussa alamme selvittää paremmin, keitä pendelöijät ovat. Yritysten kanssa pohditaan, löytyisikö heille työpaikkoja Salosta. Joukossa on paljon osaavia ihmisiä, joille olisi kysyntää täällä. Viime keväällä tehdyn Yritysharava-kyselyn mukaan Salon ja Someron yritykset tarvitsisivat yli 600 työntekijää. Osa on korvaavia rekrytointeja, osa kokonaan uusia työpaikkoja. – Tarvetta on esimerkiksi metallija ohjelmistoaloilla, sanoo Moilanen. Jyrki Moilanen aloitti Yrityssalo Oy:n toimitusjohtajana syyskuussa. Hän siirtyi Saloon Punkalaitumen kunnanjohtajan virasta. Moilanen on ollut aikaisemmin muun muassa Nokia Networks Oy:n palveluksessa, mutta Salo on hänelle uusi ympäristö. – Nokian aiheuttama lama on ohi, ja näkymä Salossa on enimmäkseen positiivinen. Yrityssalon johtaja tutustuu toki enimmäkseen kasvuhakuisiin yrityksiin ja yrittäjiin, jotka haluavat olla tekemisissä elinkeinoyhtiön kanssa. – Salossa on noin 4?000 aktiivisesti toimivaa yritystä. Yritysharavaan osallistuneista yrityksistä on vastausten kasvuhaluisia perusteella yli 20 prosenttia. Loput ovat pääosin tyytyväisiä nykytilanteeseen, sanoo Moilanen. – Yrityssalossa toivomme, että jatkossa Salo on yksi Suomen kasvukaupungeista ja täällä toimivat yritykset kansainvälistyvät ja kasvattavat huippuosaamistaan. Olemme valmiit toimimaan kumppanina ja toivomme kasvuyritysten määrän nousevan tällä tavalla. Nokian ja Microsoftin lopettamisen myötä Salosta katosi tuhansia työpaikkoja, ja väkiluku alkoi laskea. Muodollisesti Salosta tuli työja elinkeinoministeriön nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue vuonna 2009, mutta rakennemuutos on todellisuudessa ollut jatkuvaa. – Koko Suomen tasolla tilanne on se, että Salon kokoisten kaupunkien väkimäärä vähenee. Tein viime kesänä eMBA-tutkinnon lopputyön kuntien elinvoimaisuudesta. Kaikkia kuntia vertaillessa tuli selväksi, että ainoastaan yliopistokaupungit kasvavat, Moilanen sanoo. Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola toteaa, että Salo on kahden yliopistokaupungin välissä, eikä selkää saa kääntää kummallekaan. Kilometrin sijaan Pirvola mittaa etäisyyksiä mieluummin ajalla: Turkuun on Salosta matkaa 40 minuuttia ja Helsinkiin tunti ja 20 minuuttia. Moilanen sanoo Salon olevan Turun kyljessä, ja kun tunnin juna on toteutunut, myös Helsingin kyljessä. Salon kaupunkistrategiassa on kymmenen kärkihanketta, joista osa liittyy kaupungin elinkeinopolitiikkaan. Maija Pirvolan mukaan Yrityssaloa kiinnostaa, millaisia yritysvaikutuksia kärkihankkeilla on. Yksi hankkeista on Lounavoima Oy:n jätevoimalaitos. – Järjestimme syksyllä tilaisuuden, jossa avattiin laitoksen rakentamista ja toimintaa siinä mielessä, että millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se antaa salolaisille yrityksille. – Voimala on 110 miljoonan euron investointi. Puolet summasta on ulkomailta tulevaa tekniikkaa, mutta toinen puoli on työtä, joista salolaisetkin yritykset voivat saada osansa. Siitä me Yrityssalossa haluamme pitää huolta, sanoo Pirvola Yrityssalo Oy perustettiin samaan aikaan, kun Salon seudulla toteutettiin kymmenen kunnan kuntaliitos. Kuntien alueelle toimi aikaisemmin seudullinen kehittämiskeskuksen kuntayhtymä. Maija Pirvola on työskennellyt Yrityssalossa sen alusta asti. – Kun aloitimme, työntekijöitä oli kymmenen. Vuonna 2012 meitä oli enimmillään 24. Nyt Yrityssalon palveluksessa on 12 ihmistä, hän kertoo. Yrityssalon perusrahoitus tulee kaupungilta. Se on 14 euroa asukasta kohti. – Keskimäärin kuntien elinkeinoyhtiöiden rahoitus on 24 euroa asukasta kohti, huomauttaa Moilanen. Perusrahoituksella tarjotaan yrityksille perusneuvontaa ja palvelut alkaville yrittäjille. Kehittämistyö tehdään projektirahoituksella. Salon elinkeinoyhtiö täyttää vuodenvaihteessa kymmenen vuotta. Yrityssalo alkaa etsiä yrityksille työntekijöitä pendelöijistä YRITYSSALO Salon kaupungin elinkeinoyhtiö uu u Kaupungin kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon elinkeinoyhtiö. uu u Tehtävä on tarjota maksutonta perusneuvontaa alkaville ja toimiville yrityksille, edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä, tukea alueelle sijoittuvia yrityksiä liiketoiminnan käynnistämisessä. uu u Vuonna 2017 Yrityssalolla oli 1?318 asiakaskohtaamista sekä 250 tilaisuutta ja infoa. uu u Kaupungin rahoitus yhtiölle tänä vuonna 605 000 euroa. uu u Työntekijöitä 12. uu u Toimitusjohtaja syyskuusta alkaen Jyrki Moilanen. uu u Hallituksen puheenjohtaja Ari Aalto (kok.). Toimisto on IoT Campuksella Meriniityssä, mutta Yrityssalo palvelee yrityksiä ja yrittäjä koko Salossa, korostavat toimitusjohtaja Jyrki Moilanen ja kehittämispäälikkö Maija Pirvola. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Vuosien kokemuksella kauttamme: Soita 0400 644 955 •Öljypoltinhuollotja –asennukset •Öljykattiloidenvaihdot •Öljysäiliöidenputsaus sekäasennus •Putkityöt •Vesi-ilmalämpöpumppujen asennukset 1991 jo vuodesta Onnea Salo 10 v ”Ei työtä liian suurta, ei työmiestä liian pientä. Ryhmä Ahonen hoitaa homman” Myllyojankatu 8, 24100 Salo • peltisaari.? Pelti-Saari Oy Myllyojankatu 8, 24100 Salo | puh 02 721 2300 | fax 02 721 2310 | peltisaari.fi Konesaumakatto Suomessa ja muualla Euroopassa konesaumakatto on ollut käytetyin peltikatto jo vuosisatojen ajan. Saumakatolla tarkoitetaan peltikattoa, jossa kattopellit on saumattu kaksinkertaisesti kiinni toisiinsa siten. ettei valmiiseen kattoon tule ainuttakaan reikää. Konesaumakaton asennus vaatii erityisosaamista, joka kannattaa ostaa ammattilaiselta. Me Pelti-Saarella olemme ylpeitä osaamisestamme ja annamme konesaumakaton asennustyölle 10 vuoden ja materiaaleille jopa 50 vuoden takuun. Konesaumattu peltikatto on perinteikäs arvokate, joka on kevyt, pitkäikäinen ja edullinen Tee taloyhtiöllesi pitkäikäinen palvelus Pelti-Saaren konesaumakatolla jopa 50 vuoden materiaalitakuu! Rakennusalan peltitöitä jo vuodesta 1935. Rakennusalan peltitöitä jo vuodesta 1935 02 721 2300 www.kalaliikeasp.fi Viikonlopun tarjous: Tupurin S-Marketin pihalla pe 16.11. klo 11-17 ja Salon torilla la 17.11. klo 8-14 Savukirjolohifile tupla 19,80 €/kg
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 17 ILMOITUS K är ki ha nk ke et 20 18 20 30 Uuden Salon ensimmäiset kymmenen vuotta on pitänyt sisällään monenlaisia muutoksia niin asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kuin henkilöstön sekä päättäjienkin näkökulmasta. Kuntaliitos ja elinkeinoelämän rajut muutokset ovat opettaneet paljon ja vaikka välillä on ollut vaikeaa, niin eteenpäin on menty koko ajan ja pyritty erityisesti siihen, että Salossa jokaisen arki olisi sujuvaa ja joka päivä parempaa. Jo ennen keväällä hyväksyttyä kaupunkistrategiaa on Salossa toteutettu jatkuvan parantamisen –mallia lean-toimintatavan avulla ja otettu käyttöön esimerkiksi päivittäisjohtamisen tauluja, joiden avulla seurataan muun muassa meneillään olevia projekteja, henkilöstön fiiliksiä ja onnistumisia. Kaupungin eri palveluilla alueilla ja yksiköissä on tällä hetkellä käytössä kymmenkunta taulua ja määrä kasvaa koko ajan. Taulu ei ole itsetarkoitus vaan merkitystä on sillä miten sitä käytetään. Taulu on nimensä mukaan tarkoitettu päivittäisjohtamiseen eli sen äärelle kokoonnutaan säännöllisesti viikoittain. Taulun otsikot tulevat strategian pääkohdista ja asioita käsitellään oman yksikön näkökulmasta. Eli kaupunginjohtajan johtoryhmän Sujuvat prosessit ovat sisällöltään erilainen kuin kehitysvammahuollon Sujuvat prosessit Arki rullaa kohti tavoitteita vaikka päämääränä ovat strategiassa yhteisesti hyväksytyt hyvinvoiva kuntalainen ja vetovoimainen kasvukaupunki, kertoo kehityspäällikkö Janne Hyvärinen. Kehitysvammahuollon johtoryhmä otti päivittäisjohtamisen taulun käyttöön kolmisen viikkoa sitten, kertoo kehitysvammahuollon esimies Laura Tuominen. Taulu käydään läpi aina tiistaiaamuisin osana johtoryhmän viikoittaista kokousta. Kokouksen jälkeen ajankohtaisia asioita viedään eteenpäin kehitysvammahuollon kahdeksan ryhmäkodin sekä neljän työja toimintayksikön henkilöstölle. Yksiköistä tulevat asiat viedään taas puolestaan taululle seuraavassa kokouksessa. Meille taulun käyttöön otto on ollut helppoa, sillä olemme asiakkaittemme kanssa tottuneet visualisoimaan asioita ja kertomaan toiminnasta kuvien avulla. Perustyömme lisäksi meillä on jatkuvasti meneillään erilaisia kehittämishankkeita, sillä asiakaskuntamme ja heidän tarpeensa monipuolistuvat. Esimerkiksi meillä on yhä enemmän ikääntyviä asiakkaita. Myös jo pitkään tuloaan tehnyt sote-uudistus muuttaa toteutuessaan paljon ja tähänkin täytyy varautua kehittämällä nykyisiä toimintoja esimerkiksi laatutyön avulla. Taulun avulla kokonaisuuden hahmottaminen ja aikataulutus helpottuvat, summaa Tuominen. Salo 2021 A 1 ? 3 & @ § 2 b C # 1h 52 Tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä Tunnin juna Kt 52 kehittäminen Salon kohdalla, II vaihe Ekovoimalaitokseen tukeutuva kiertotalouspuisto Oppimisympäristöuudistus ja Oppiva Salo Tulevaisuuden asumisympäristö Salon sairaalan tulevaisuus Toimiva työyhteisö Salo IoT Campus Salo2021-hanke
• 18 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 ILMOITUS 1. Olen Anne Liimatainen ja toimin tällä hetkellä Salon kaupungin työsuojelupäällikkönä. 2. Ennen kuntaliitosta työskentelin Kuusjoen kunnassa sosiaalisihteerinä eli kunnan sosiaalitoimen johtavana viranhaltijana. Tehtäviini kuului tuolloin mm. sosiaalitoimen hallintoja taloustehtävät, sosiaalitoimiston ja kotipalvelun esimiestehtävät, laaja-alainen sosiaalityö, kunnan antamien sosiaalipalveluiden ja eri etuuksien myöntäminen, työsuojelupäällikön tehtävät oman tehtävän ohella sekä perhepäivähoidon ohjaajan ja osa-aikaisen sosiaalityöntekijän sijaistaminen. Olin kunnanjohtajan suora alainen ja johtoryhmän jäsen sekä tarvittaessa satunnaisesti kunnanjohtajan sijainenkin. Pienessä kunnassa tehtiin paljon yhteistyötä tarpeen ja tilanteen mukaan huomioiden kuitenkin osaaminen. Kuntaliitoksen jälkeen aloitin teknisen toimen hallintopäällikkönä toimien siinä tehtävässä noin kolme vuotta ja sen jälkeen sosiaalija terveyspalveluiden hallintopäällikkönä parisen vuotta. Vuoden 2014 olin Someron kaupungilla vs. kaupunginsihteerinä. Sijaisuuden jälkeen siirryin vuoden 2015 alusta henkilöstöpalveluihin henkilöstösuunnittelijaksi Salon kaupungin organisaation muututtua poissaoloni aikana. Kesästä 2015 alkaen olen toiminut työsuojelupäällikkönä. Kuntaliitos toi mukanaan myös kokonaan uudenlaisia työtehtäviä sekä muutoksia monien työntekijöiden työnkuvaan. Muutokset jatkuivat tiukkojen talousvuosien aikana ja jatkuvat edelleen maailman muuttuessa meidän ympärillämme. Kysyimme kuudelta kaupungin työntekijältä mitä kuuluu nyt, kun kuntaliitoksesta on pian kymmenen vuotta. VUODET OVAT VIERINEET Mitä kuuluu nyt? 1. Kuka olet ja missä tehtävissä toimit tällä hetkellä Salon kaupungissa? 2. Mikä oli työtehtäväsi ennen liitosta ja miten työtehtäväsi ovat muuttuneet kuntaliitoksen jälkeen? 3. Mitä ajattelit kuntaliitoksesta silloin ja mitä ajattelet siitä nyt? 4. Minkälaisena näet Salon 10 vuoden kuluttua? 5. Jatka lausetta #SuosittelenSaloa, koska… 1. Hei, olen Maija Iltanen ja nyt toimin rekrytointiasiantuntijana henkilöstöpalveluiden rekrytointiyksikössä. 2. Minulla oli terveyskeskussairaalan osasto ykkösen apulaisosastonhoitajan virka. Sairaanhoitajan ammatista siis hyppäsin toimistotyöhön Kuntarekry-järjestelmän pariin. Vuosien aikana sosiaalija terveystoimen sijaisrekisterin sekä kohdistettujen rekrytointien lisäksi minusta on tullut ensiavun kouluttaja Salon kaupunkiin. Olen saanut tutustua myös arkistointiin. 3. Kuntaliitoksessa olin mukana kaupunginvaltuutettuna ja myös henkilöstön edustajana ay-toimijana. Kuntauudistuksen tarve tuli selväksi ja selvitystyössä mukana olo oli mielenkiintoista monine kokouksineen. Mieleen muistuu vielä se valtuuston kokous, jossa liitoksesta äänestettiin. Kuntien tuloksia odoteltiin jännittyneinä. Hitaasti hyvää tulee pitää varmaan paikkansa tässäkin asiassa. Alkuvaikeuksien jälkeen ollaan tilanteessa, jossa alkavat jo hyödytkin näkyä. Yhtenäinen Salo on muodostunut. 4. Salossa kaikilla on hyvä asua, elää ja yrittää. Minun lisäkseni Salossa asuu muitakin onnellisia aktiivisia eläkeläisiä. Salolaisten väkiluku on kääntynyt nousuun. Tunnin junalla piipahdetaan välillä pääkaupungissa. #SuosittelenSaloa, koska… Salo on minun ja ehkä sinunkin kotikaupunkisi. 1. Mari-Anna Nummelin, toimistosihteeri ravitsemisja puhtaanapitopalveluissa 2. Olin kanslisti Halikon kunnassa, käsittelin maataloustukia ja hoidin osaltani myyntija ostoreskontratehtäviä. Nykyinen tehtäväni oli aivan uusi sekä työnkuva että esimies ja työkaverit muuttuivat aika kokonaisvaltaisesti. 3. En pitänyt ajatuksesta, mutta mukana oli mentävä. En ajattele oikeastaan mitään, enemmistö päätti yhdistymisestä ja sen mukaan eletään nyt. 4. Aika samanlaisena kuin nytkin, toivon, että työpaikkoja syntyisi lisää ja muutto Saloon päin lisääntyisi. #SuosittelenSaloa, koska… Salo on sopivan pieni maaseutumainen kaupunki, jossa on hyvä asua ja jossa kaikki tarvittavat palvelut on suhteellisen lähellä. 3. Omasta työnäkökulmastani ajatellen kannatin 10 vuotta sitten kuntaliitosta ja omalta osaltani vein asiaa eteenpäin käytännön tasolla. Pienessä kunnassa palvelu perustui pääasiassa yhden työntekijän panokseen ja osaamiseen kussakin asiassa. Lyhytaikaisia sijaisuuksia oli haasteellista hoitaa ja toiminta oli melkoisen haavoittuvaa. Lisäksi asioiden muutostahdin kiihtyessä koko ajan eri asioihin perehtyminen oli jatkuvasti yhä haasteellisempaa. Asiakkaalla oli kuitenkin silloinkin oikeus saada hyvää palvelua vaikka hän olisikin ollut esimerkiksi ainoa sen palvelun tarvitsija. Nykyisin muutosvauhdin jatkuvasti yhä kiihtyessä olen todennut, että päätös kuntaliitoksesta oli hyvä ja edisti pitkällä aikavälillä kuntalaisten palveluita. Iso asia oli tietysti pienten kuntien poistuminen kuntakartalta ja sitä kautta identiteetin muuttuminen. Nokian toiminnan loppumisen vaikutuksia pienen kunnan talouteen ja sitä kautta toimintaan en ole uskaltanut edes ajatella loppuun asti. 4. Näen Salon 10 vuoden kuluttua vireänä ja innovatiivisena paikkana, jossa ihmistä itsessään ei ole unohdettu. Erityisesti odotan erilaisten innovaatioiden kehittymistä. Salossa on nyt paljon eri alojen osaamista ja uskon siihen, että osaamista realisoituu lisää 10 vuoden sisällä myös käytäntöön esimerkiksi teknologiassa. Lisäksi näen toisena ulottuvuutena luonnon ja siihen liittyvien aktiviteettien merkityksen kasvun sekä kaikenlaisen käsillä tekemisen arvostuksen lisääntymisen. Uskon myös, että erilainen vapaaehtoistyö tulee lisääntymään kaupungissa, koska se antaa ihmisille vastapainoa esim. työhön. Salon menestyksen ja kasvun esteenä ei oikeastaan voi olla muuta kuin me salolaiset itse. #SuosittelenSaloa, koska…Salo on monipuolinen mahdollistaja maalla, merellä & metsissä.
• TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 | SALON SEUDUN SANOMAT 19 ILMOITUS 1. Terhi Sinnelä, liikuntapalvelujen tiedotussihteeri 2. Toimin Suomusjärvellä vapaa-aikasihteerin virassa. Vastasin työssäni koko liikuntaja nuorisopuolen kentästä ja viimeisinä vuosina myös osittain kulttuurista. Koululaisten iltapäivätoiminta kuului myös työhöni. Aika ajoin pääsin lisäksi sijaistamaan kirjastosihteeriä. Työni oli siis erittäin monipuolista ja kenttä oli laaja. Hallinnon työt talousarvioineen ja viranhaltijapäätöksineen sekä lautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä ovat nykyisestä työkentästäni poissa (ellei seuraparlamentin sihteerin töitä lasketa). Muutoin jatkan työtä liikunnan parissa ja saan edelleen työskennellä myös nuorten parissa ja koululaisten iltapäivätoiminnassa, kun yhteistyö Liikkuvan koulun ja nuorten pajatoiminnan kanssa tapahtumien suunnittelussa ja järjestelyissä on säännöllistä. Liikuntaja koko vapaa-aikapalveluiden tärkein tehtävä on luoda kaikille salolaisille mahdollisuudet vapaa-ajalla erilaiseen harrastamiseen. Muun muassa näistä asioista tiedottaminen eri kanavissa on yksi mielenkiintoisista tehtävistäni ja toivon että jatkossa saan enemmän viestiä koko vapaa-aikapalveluiden kentästä. Vapaa-aikapalveluiden vaikuttavuus ja käyttäjämäärät ovat suuria, vaikka palvelualueena ei ollakaan suurimmasta päästä. 1. Olen Minna Kaartinen ja toimin talouspalveluissa rahoitussihteerinä. 2. Ennen kuntaliitosta työskentelin Särkisalon kunnan taloussihteerinä ja pienessä kunnassa ainoana taloushallinnon työntekijänä hoidin lähes kaikki talousasiat laskujen käsittelystä tilinpäätökseen. Työssä sai hyvän kokonaiskuvan kunnan taloushallinnosta ja yleensä kunnan toiminnasta, mistä on ollut paljon hyötyä kuntaliitoksen jälkeen isommassa työyksikössä. 1. Johanna Paananen, nuorisopalvelupäällikkö 2. Silloisessa Kiskon kunnassa vastuualueenani olivat vapaa-aikapalvelut. Vuoden 2009 alusta siirryin nykyiseen tehtävääni, jonka nimike silloin oli nuorisotoimenjohtaja ja organisaatiouudistuksen jälkeen nuorisopalvelujen esimies ja viimeisimmän muutoksen jälkeen nuorisopalvelupäällikkö. Nuorisotyö on muuttunut viime aikoina valtavasti. Uusia työmuotoja on tullut lisää, mutta harmittavasti ehkäisevästä työstä on menty paljon korjaavampaan suuntaan. Nuorisotyöntekijöiden tehtävät ovat muuttuneet haastavimmiksi. Monialainen yhteistyö on kehittynyt ja ilman toimivia verkostoja laadukkaiden palvelujen toteuttaminen olisi mahdotonta. Nykyinen organisaatiomalli ei vaan parhaalla mahdollisella tavalla tue lasten ja nuorten palvelujen toteuttamista. Hallintoja esimiestehtäviä hoitavan henkilöstön määrä on karsittu liikaa. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus riittävään vuorovaikutukseen esimiehensä kanssa. Ehdin olla ennen kuntaliitosta Kiskon kunnassa töissä reilut pari vuotta ja muistelen lämmöllä tuota aikaa. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä vahva yhdistysten ja yksittäisten ihmisten osallistuminen toimintaan ovat asioita, joita olen oppinut arvostamaan. Pienissä kunnissa tehtiin nuorisotyön näRahoitussihteerinä seuraan kaupungin maksuvalmiutta, hoidan monenlaisia omaisuudenhoitoon ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä sekä valmistelen talousjohtajalle jonkin verran asioita ja päätöksiä. Lisäksi vastaan kassaprosessien toimivuudesta, kehittämisestä ja ohjeistamisesta. Kaupungilla on kolmisenkymmentä kassapistettä aina pienestä yläkoulun välipalakassasta suurempiin Veturitallin ja uimahallin kassoihin. Myös nykyisessä työssäni riittää monenlaista sekalaista työtehtävää mm. pankkisopimusten, velkakirjojen, takausten, vakuuksien, kirjanpitosekä luottoja maksukorttiasioiden parissa. Autamme myös toisiamme ja laajasta osaamisesta on työyhteisössä aina hyötyä. 3. Särkisalon kunta olisi varmaankin melko varakkaana kuntana selvinnyt jonkin aikaa itsenäisenäkin, mutta näin tässä isomman yksikön hyvänä ratkaisuna. Yhteistyötä tehtiin seudulla toki paljon jo ennen kuntaliitosta. Muun muassa ennen kuntaliitosta yhteistyössä hankitut taloushallinnon ohjelmat ja yhtenäiset tilikartat helpottivat alun arkea uudessa kaupungissa. Uskon kuntaliitoksen olleen hyödyllinen monessa suhteessa. Vaatimukset kuntaympäristössä niin tilastoinnin, lain kuin ohjelmistojen suhteen kasvavat jatkuvasti ja suuremmassa yksikössä haasteisiin on kuitenkin helpompi ja tehokkaampi vastata. Asukkaan näkökulmasta kuntaliitos on näyttäytynyt minulle lähinnä niin, että ollaan yhtä suurta kaupunkia, jossa on enemmän mahdollisuuksia ja voimaa. Ymmärrän myös huolen maaseudun palvelujen vähenemisestä. Asun itse perheeni kanssa Salon Tupurissa ja olen tyytyväinen kaupungin palveluihin ja asuinympäristööni. 4. Näen Salon tällä hetkellä kehittyvänä kaupunkina. 10 vuoden kuluttua toivottavasti kaupunki on vireä ja elinvoimainen ja meille kaikille hyvä paikka asua. #SuosittelenSaloa, koska...Salosta löytyy loistavat liikuntamahdollisuudet ja mahtavat puitteet ulkoilulle niin Teijon kansallispuistossa kuin muissa kauniissa järvi-, meri-, maalaisja metsämaisemissa. Salo on eläväinen kaupunki, jossa riittää tekemistä, nähtävää ja koettavaa. Salo vain on hyvä kaupunki. kökulmasta paljon hyvää ja yhteistyö silloisten itsenäisten kuntien kanssa oli tiivistä. Kuntaliitosta valmisteltiin tuolloin ja näin siinä paljon hyviä asioita, mahdollisuuksia, mutta myös haasteita ja uhkiakin. 3. Päätös kuntaliitoksesta oli varmasti monella tapaa välttämätön. Kunnan perustehtävä on järjestää ja tuottaa palveluja kunnan asukkaille. Välillä tuntuu, että perustehtävän sijasta resurssit kuluvat johonkin aivan muuhun. On asioita, jotka harmittavat. Esimerkiksi henkilöstön palkkoja ei edelleenkään kymmenen vuoden aikana ole saatu yhtenäistettyä ja jo vuosia sitten todettuja epäoikeudenmukaisuuksia ei ole korjattu. Uskon, ettei kukaan virkamies tai poliittinen päättäjäkään halua tarkoituksella tehdä huonoja linjauksia tai päätöksiä. Arvostava, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri tuottaa taatusti parempaa tulosta kuin kinastelu, jota jostakin syystä on parhaillaan aivan liikaa. Samaa mieltä asioista ei tarvitse olla, mutta rakentavan keskustelun kautta voidaan toisenkin näkemystä todennäköisesti paremmin ymmärtää. Toivottavasti kaupungin arvot oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, rohkeus ja vastuullisuus toteutuvat kaupungin asukkaille joka päivä paremmin kuin tänään. 4. Kymmenen vuoden kuluttua olemme mahdollisesti eläneet joitakin vuosia kaupungissa, jossa kaupungin järjestämisvastuulla olevista kokonaisuuksista lasten ja nuorten palvelut ovat suurin kokonaisuus. Toivottavasti tämän muutoksen valmistelu on tehty laadukkaasti, substanssin asiantuntemuksella ja kaupunkilaistemme palveluiden ollessa keskiössä. #SuosittelenSaloa, koska…meillä on kaikki onnistumisen edellytykset. 3. Olihan se vähän pelottava ajatus, kun itsenäisestä työstä ja siitä yhteisöllisyydestä, mikä Suomusjärvellä oli, piti luopua. Toki samalla koin, että muutos on mahdollisuus. Nyt kun kuntaliitoksesta on se 10 vuotta, koen että enempäänkin olisi ollut tässä ajassa mahdollisuuksia. Monissa asioissa olen törmännyt ”näin meillä on aina tehty” ja jotenkin toivon että näitä fraaseja ei enää tarvittaisi vaan oltaisiin rohkeampia kokeilemaan uutta. En juurikaan uhraa ajatuksiani ennen ja jälkeen kuntaliitoksen –asetelmaan, vaan katson eteenpäin. 4. Salo on selättänyt vaikeat vuodet, paluumuuttajia on saapunut Saloon, luontomatkailu Saloon on kasvanut kansainvälisestikin ja yhä enemmän salolaiset harrastavat liikuntaa ja voivat hyvin. #SuosittelenSaloa, koska...elämme mahdollisuuksien viidakossa ja vielä maantieteellisestikin Salo on paras paikka Suomessa! Salon liikuntamahdollisuudet, niin rakennettujen paikkojen kuin jo luonnostaan olemassa olevien puitteiden läheisyys, on uskomaton rikkaus Salon Urheilupuistosta puhumattakaan. Eikä tietenkään voi unohtaa koko vapaa-aikapalveluiden kenttää, joka on #JokaPäiväParempi!
• 20 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2018 ILMOITUS Salo 2019 Salo.fi/tapahtumakalenteri • VisitSalo.fi Millaisia kuvia ja tunnelmia Sinun vuotesi sisältää. Jaa kuvia ja käytä #VisitSalo • #S uo sit te le nS alo a • #W eL ov eS alo • #S alo nK au pu nk i Tammikuu Salon Messut, Helsingin Matka2019 -messut... Helmikuu Torin ympyräparkkiluistelu n ja muiden talviaktiviteettien aikaa... Maalisku u Salo Irish Festivaali 2019, ratkaisevia hetkiä palloilulaje issa... Kesäkuu Suositut iltatorit alkavat... www.salonilt atori.fi Heinäkuu Meri, joet, järvet, uimarannat... Kartanot, museot, ruukit... Elokuu Liikunn an Superla uantai Salon Urheilu puistos sa. Kokeilt avana kymme niä lajeja... www.s alonurh eilupui sto.fi Marraskuu Salosta löytyvät lahjat ja eväät isänpäivään sekä jouluun... Joulukuu Hyvänmielentor i ja joulukadun avajaiset, joulumarkkinoit a ja myyjäisiä... Lokakuu Veturitallissa Alexander Reichsteinin ainutlaatuinen, interaktiivinen mielikuvitusmaailma. www.salontaidemus eo.fi Huhtikuu Upea luonto herää kevääseen... www.salo.fi/retkeilykohteet Toukokuu Äitienpäivä! Lupa herkutella ja herkutella ja herkutella... Syyskuu Taiteiden Yä, syysmarkkinat, SaloJazz Festival...