2 www.heimomattila.fi koteihin ja julkisiin tiloihin Kauniita M yynti / kuusenhakuretki : Rekoistentie 82, Marttila 12.12.–23.12. klo 12-19 tai sovittuna aikana 050 567 8901, heimo@heimomattila.fi Hyvää Joulua ja rauhallista Uutta Vuotta! Lahjoitamme joululahjoihin varatun summan Kesäduuni Osuuspankin -piikkiin kampanjaan. Joulupuoti sulJettu. Avoinna vain sunnuntaina 29.11.2015 klo 11-16.00 Viurilantie 126, Halikko Käsityöläisten myyJäiset 52 myyyjää! Kyselyt arkisin klo 12p. 040 2415 481 Wiurilan Kartanon juhlasalissa ja kaariholvigalleriassa su 29.11.2015 klo 11–16 Mu renan tu nn el ma lli nen jou lu avattu www.herkkumurena.fi ma-pe 10-18, la 9.30-15, su 12-17 044 717 3224 Horninkatu 11 B 2, 24100 Salo Tule tunnelmoimaan joulun tuoksuja, ihania värejä ja toinen toistaan maukkaampia joulun makuja! Me paketoimme Sinulle, ystävällesi tai vaikkapa yrityksellesi herkulliset joulun eväät! Tervetuloa! Neulelankojen erikoisliike Salon keskustassa, Turuntie 6 (Sokoksen vieressä). www.almanpuoti.fi • facebook ma–pe 10–17 • la 10–13 p. 044 765 4234 Alpakkalanka-ale -25 % Tunnelmallinen lankapuoti Salon sydämessä jatkuu vuoden loppuun asti... Tarvikkeet joulun pehmeimpiin paketteihin: Langat, puikot, neuletarvikkeet sekä ihanat napit, nauhat sekä viimeistelykorut. Meiltä myös lahjakortit pukinkonttiin! www.salonskinlab.fi Turuntie 8, Salo puh. 045 6141 500 Haarlantie 2, Perniö puh. 02 7351 307 KOSMETOLOGINEN HOITOLA & KAUPPA HOITOLAHJAKORTIT – paketoimme kauniisti Meiltä myös upeat Beautysecre ts tuotelahjapa kkaukset Hoitava Kasvohoito 75€ Teho Kasvohoito 90€ The Man Kasvohoito 65€ Jalkahoito 55€ Luxus Jalkahoito 80€ Wellbeing Vartalohoito 65€ PAKETTIHOIDOT: Päästä varpaisiin hemmottelu 170€ (sis. Kasvo-, jalkaja käsihoito) Jalat ja Kädet – paketti 97€ Kasvohoito ja Jalkahoito 130€ Happy hands ja päänhieronta 35€ Helsingintie 21, Salo, puh. (02) 733 4940 www.kikankukka.fi Kaikki joulun ihanuudet saapuneet! ma-pe 9-19 la 9-17 su 10-17
3 Viime vuonna kotipihojen sarjan voitti Ritva ja Matti Virtasen piha. Salon Karjaskylässä asuvien Virtasten pihaa koristaa 22 erilaista valoteosta. SSS/Marko Mattila Lasten Laulukaupunki ry ja Salon Seudun Sanomat järjestävät jälleen jouluvalokilpailun. Kauneinta jouluvalaistusta etsitään kahdessa sarjassa: toinen on kotipihoille, toinen yritysten pihoille ja julkisivuille. Yrityksen jouluvalaistus voi olla myös taiten tehty jouluinen näyteikkuna. Sarjat ovat avoinna kaikille salonseutulaisille. Kilpailuun voi ilmoittautua 6.12. saakka. Tämän jälkeen Lasten Laulukaupunki ry:n kokoama raati valitsee sarjojen finalistit. Finalistit valokuvataan äänestystä varten. Voittajaa voi äänestää Salon Seudun Sanomien nettisivuilla 9.12. alkaen. Voittaja julkistetaan jouluaaton lehdessä 24.12.2015. Haluatko mukaan? Ilmoittaudu kilpailuun lähettämällä sähköpostitse valokuva valoista ja yhteystietosi osoitteeseen: info@lastenlaulukaupunki.fi Mistä löytyy seudun kaunein jouluvalaistus? Jouluvalokisa 2015 Tuottaja: Suvi Kulla Päätoimittaja: Ville Pohjonen Taitto: Suvi Kulla, Lasse Törnroos Kansikuva: Marko Mattila SSS Mediamyynti p. 02 770 21 Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 Joululehti Salon Seudun Sanomien nettisivujen gallupkysymyksessä udeltiin mielipidettä syksyn piristyskeinoista. Vastauksia annettiin muutaman viikon aikana 277. Näin vastaukset jakautuivat: Paras piriste syksyn pimeyttä vastaan on ehdottomasti... 33 % Juhla! Pikkujoulut ja joulunaika auttavat jaksamaan pimeän ajan yli. 28 % Liikunta! Hiki pitää huolet poissa. 22 % Arki! Eipä ehdi masentua, kun rutiinit rullaavat tuttuun tapaan. 17 % Valo! Haluaisin reissata etelään, mutta kirkasvalolamppukin käy. Ihmiset kokevat joulun merkityksen monin tavoin, mutta joulunajan piristävää vaikutusta harva kieltää. Jopa joulua kammoksuva saattaa piristyä ottamaan kantaa kahvipöytäkeskustelussa. Joulu antaa hyvän syyn paitsi hiljentymiseen myös iloon. Ystävän kanssa vietetty glögihetki tai kierros joulumyyjäisissä tuovat hymyjä ja kohtaamisia kaamoksen keskelle. Monelle joulun juhla-aika on myös musiikin juhlaa. Joululehden juttu kauneimmista joululauluista kertoo neljän salonseutulaisen lempijoulumusiikista ja joulunvietosta. Jutusta löytyvät myös Salon seudun lukuisat joululaulutapahtumat . Nappaa siis Joululehti talteen! Jouluinen lukupaketti tarjoilee myös hyvää ruokaa (vai mitä mieltä olet lipeäkalasta ?) ja hyvää juomaa. Juttu viinitilan arjesta vie lukijat sadonkorjuuajan Ranskaan. Tarjolla on myös vinkit juhlajuomien valintaan . Kansikuvan häkellyttävän pienet joulutortut ovat koskelaisen nukkekotiharrastajan Maija Koskisen käsialaa. Kun käännät sivua, saatat häkeltyä lisää. P.s. Tällä hetkellä Salon Seudun Sanomien nettisivuilla äänestetään kauneinta joululaulua. Käy antamassa äänesi omalle suosikillesi! www.sss.fi Joulu voitti! Toimittaja SUVI KULLA suvi.kulla@sss.fi Suvi Kulla, tuottaja Joululehti 26.11.2015 Joulun pehmeät paketit hänelle... Muista lahjakortit Turuntie 3, Salo p. (02) 731 1011, 044 7246 111 Avoinna ma-to 9.30-17.30, pe 9.30-18.00, la 10.00-15.00 www.muotiperho.com Muista lahjakortti Maripuodista joulun lahjaideat! Vilhonkatu 6, Salo, P. 731 7083 avoinna 23.12. asti: ma pe 9 18 la 9 15 su 12 16 www.maripuoti.fi Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 Kauppakeskus Plaza 2.krs. Vilhonkatu 8, Salo, puh. 040 455 1207 15 € ETUSETELI ? Alennus yli 50€ maksavista norm.hintaisista kengistä. Tarjous vain tällä etusetelillä. 1pr/ kuponki. eete telilillllä. ä. 1pr pr p / k vaain in ttäl ä lä etu tussss ppppp Voimassa 24.12.2015 asti.
4 Kuvat: SSS/Marko Mattila Maija Koskisen keittiöstä löytyy paljon välineitä ja tarvikkeita miniatyyriaskarteluja varten. EEVA LEHTINEN Koskella asuvan Maija Koskinen olohuoneessa seisoo tavallinen vanha liinavaatekaappi. Kaapin sisältö on kuitenkin kaukana tavallisesta. Kun Koskinen raottaa kaapin ovia, avautuu silmien eteen kuuden huoneen verran elämää pienoiskoossa. Muutama vuosi sitten Koskisen lapsuudenkodin 60-luvun liinavaatekaappi sai uuden elämän. Tapetoinnin ja maalaamisen jälkeen kaikki vuosien varrella tehdyt ja ostetut nukkekotitavarat saivat kaapin uumenista kodin. Koskinen on jo pitkään ollut intohimoinen miniatyyrien askartelija. – Kun tyttäreni oli pieni, piirsin hänelle nukkekodin, joka toteutettiin piirustusteni mukaan. Tyttäreni ei oikein innostunut sillä leikkimään, joten se jäi minulle, Koskinen naurahtaa. Koskinen kertoo, että on aina pitänyt käsillä tekemisestä ja näpertämisestä. – Lapsena pikkusiskoni kanssa teimme pahvilaatikoista nukkekoteja. Eikä meitä kiinnostanut leikkiä valmiilla nukkekodeilla, vaan halusimme vain tehdä aina uusia. Äiti kauhisteli liiman ja teipin määrää, hän muistelee hymyillen. Kurssilta ja netistä uutta intoa Koskisella on ollut välissä monia vuosia, kun hän ei ole lainkaan askarrellut nukkekotiin mitään uutta. – Ruuhkavuosina ei ollut aikaa. Kuutisen vuotta sitten innostuin jutusta taas kunnolla uudelleen. Hän käy Loimaalla Maria Malmströmin nukkekotikurssilla. – On mahtavaa tavata muita samanhenkisiä ja yhdessä jakaa ideoita. Kurssi kestää aina kerrallaan viisi tuntia ja se menee ihan hujauksessa. Nukkekotiharrastajia on ympäri maailmaa. Netin välityksellä ideat lentelevät. – Netissä on valtavasti teko-ohjeita, joten ideat eivät ainakaan lopu kesken. Osan suuren nukkekodin huonekaluista ja tavaroista Maija Koskinen on ostanut, mutta suurin osa on hänen itsensä tekemiä. – Ostettuja huonekaluja tuunailen usein. Nyt esimerkiksi pohdin, pitäisikö ruskeat keittiönkaapit hioa ja maalata harmaiksi. Nukkekodin matot hän on kutonut lasten kangaspuilla, ja katossa roikkuva himmeli on tehty heinistä. Myös design näkyy Koskisen nukkekodissa: kalustukseen kuuluvat minikokoinen Eero Aarnion Puppy-tuoli ja Alvar Aallon maljakko. Liinavaatekaappi alkaa käydä pieneksi: sen päälle onkin jo ilmestynyt kahvila kaikkine herkkuineen. – Nyt kun intoa ja ideoita riittää, täytyy rakentaa jo erillisiä huoneita. Miniatyristi ei heitä mitään pois, sillä lähes kaikkea voi hyödyntää askartelussa. – Monesta esineestä saa mielikuvitusta käyttämällä käyttökelpoisen johonkin ihan toiseen tarkoitukseen. Kerään ja säästän kaiken mahdollisen. Esimerkiksi tuikkujen metallikipot ovat hyviä. Pieniä pipareita ja joulutorttuja Nyt Maija Koskisen nukkekotiin on saapunut joulu. Joulukuusi koristeineen seisoo olohuoneessa, ja pienenpienet piparit ja joulutortut odottavat keittiössä. Löytyy pöydältä myös vihreitä kuulia ja kotijuustoakin. – On ollut ihanaa tehdä nukkekodista jouluisempaa, mutta en minä sisustusta aina juhlapyhien mukaan muuta. En siis vaihda pääsiäisverhoja, hän naurahtaa. Todella pienten esineiden tekeminen vaatii kärsivällisyyttä. – Sähkövatkaimen vispilöitä en ole saanut onnistumaan sitten millään. Osat odottavat hyvää ideaa, miten ne saa kieputettua ja kiinnitettyä toistensa lomaan täydellisesti. Olen oppinut, että koitan vähän aikaa ja jos ei onnistu, jatkan seuraavana päivänä uudelleen. Pikkuruisten esineiden työstämiseen tarvitaan erikoistyökaluja. – Pinsetit ja hammaslääkärininstrumentit ovat parhaita, Koskinen sanoo. Talvella nukkekotia, kesällä puutarhaa Koskinen pitää harrastuksestaan, koska siinä voi päästää luovuutensa valloilleen taloa sisustaessa. Harrastus auttaa myös keskittymään. – Tämä vaatii keskittymistä ja kärsivällisyyttä, ja tässä saa hyvin ajatukset pois arkijutuista. En askartele joka päivä, vaan muutamana päivänä viikossa. Enemmän tämä on minulle talviharrastus. Kesäisin laitan puutarhaa. Nukkekotiharrastajan maailmassa talot eivät yleensä tule koskaan valmiiksi, vaan aina löytyy jotain lisättävää, korjattavaa ja kunnostettavaa. – Koko ajan on mielessä uusia juttuja. Maija Koskisen olohuoneen liinavaatekaapissa joulukoristelut ovat jo pitkällä. Joulu saapui nukkekotiin Liinavaatekaappiin tehdyn nukkekodin olohuoneessa komeilee jo joulukuusi.
5 Miniatyyriaskartelijan mieli harjaantuu hoksaamaan, miten arkisia tavaroita voisi käyttää askartelussa. Joulukuusen nauhan Maija Koskinen virkkasi rautalangasta, yleiskoneen kulho syntyi vanhasta sormustimesta ja hopeamaalista, pieniä pulloja hän tekee esimerkiksi silmätippapipeteistä. Potkukelkan jalakset vaativat pitkän mietinnän. – Istuinosat olivat lähes vuoden valmiina, mutta sopivaa jalasainetta ei löytynyt. Isännän työauton vaihtoon menneistä pyyhkijänsulista lopulta löytyi sopivan taipuisaa rautaa. Minikokoinen piparkakkutalo on Fimomassaa, josta syntyi myös muita joulupöydän herkkuja. – Massasta voi muovailla melkein mitä vain, ja sitten se laitetaan uuniin kovettumaan, ihan niin kuin oikeat leivonnaiset. Työvälineistä parhaita ovat hammaslääkärin instrumentit ja pinsetit. Mielikuvitus valloillaan
6 Maittava . Maittava . Tällä kupongilla Meillä itsetehdyt lihapullat 6 00 Shell HelmiSimpukka Halikko Vaskiontie 420, Halikko Kuponki voimassa 31.12.2015 asti. Tällä kupongilla Kahvi ja Talon munkki 2 50 Shell HelmiSimpukka Halikko Vaskiontie 420, Halikko Kuponki voimassa 31.12.2015 asti. jaanan herkkupöytä RIO CAFE Pitopalvelut M aittavat lounaat Juhliin herkut Kokouksiin tarjoilut Cafe Rio p. 045 7731 9247 Muurlan Opiston keittiö p. 044 7581 508 Jaana Kakko p. 040 7641 506 A4_esite_JKakko.indd 1 24.10.2013 14:43:00 Länsiranta 8, Salo. Tervetuloa! Koskikatu 1, Salo p. 040654 8145 ma-pe 6.00-21.00 la-su 8.00-21.00 ahvila Ravintola Teboil Helsingintie Helsingintie 32, p. 02-721 8991 Av. ark. 6–20, la 6–20, su 8–20 www.teboil.fi www.tbtakatalo.fi Joululounas 9.12. Joululounas 9.12. Lounas ark. 10.30–14.00 lounaslista: tbtakatalo.fi, facebook tai Maittava menu. Tervetuloa! Jaana Kakko p. 0407641506 s-posti jaanakaarina.kakko@ebaana.net Ruokalistan löydät www.jaananherkkupoyta.fi ja www.muurlanopisto.fi sekä MaittavaMenu-sivustolta Jaanan Herkkupöytä haluaa auttaa sinua jouluherkkujen valmisteluissa, tilaa meiltä tarjottavat, niin aikaa jää muihin askareisiin . Soita ja pyydä tilauslomake, käy klikkaamassa se kotisivultamme tai poikkea lounaalle Muurlan Opistolle ja tee samalla tilaus. Lounasaika ma pe klo 11.-13. Jouluisia laatikoita myytävänä Opistolla 7.12.alkaen. Joutuin aika rientää ja joulu saapuu sukkelaan. Salon Palvelutalosäätiö katso ruokalista www.spts.fi p. 040-5011290 Tilaa juhlapöytään tai lahjaksi savusauna palvattua ANKKAA Aidosti läheltä ! ÖBERGIN VARASTOMYYNTI Raitalankatu 4, Salo p. 731 9688 avoinna MA-PE 9-16, LA 9-13 Rosamunda, Siikli, Puikula alk. 1,/kg ANNABELLE-perunat tarjoushinnoin! Tosi mehukkaat Laitilan porkkanat 2,/ 2 kg:n pussi PAIKKAKUNNAN PARAS PERUNAPAIKKA! Fontane, Saline, Musica ym. 9,/ 15 kg kiloittain 0,80/kg Lounaskahvila Marja Kankare M aittavat lounaat, tilauskeittiö ja catering joka arkipäivä. Tervetuloa meille! Lounaskahvila Marja Kankare Oy (02) 733 6198, 044 0780 357 Helsingintie 8, 24100 Salo www.marjakankare.net S uosittu J oululounaamme katettuna kahvilan toisessa kerroksessa alkaen 14. joulukuuta arkisin klo 11.00 14.00 Ryhmät paikkavarauksin. Arkilounas normaalisti kahvilan alakerrassa. Tällä kupongilla 2 ruokaannosta yhden hinnalla Tarjoamme edullisemman. Shell HelmiSimpukka Halikko Vaskiontie 420, Halikko Kuponki voimassa 31.12.2015 asti. Hämeentie 37 24100 Salo LOUNAS arkisin klo 10.30-14.00 Salkkarin ruokalan joululounas torstaina 10.12. klo 10.30–14.00 Örninkatu 14, 24100 Salo P. 040 718 2651 sssruokala.blogspot.fi Huom! Torstaina 17.12. ruokala suljettu yksityistilaisuuden vuoksi. Hinta 14 e SOITA JA VARAA AJOISSA PUH. 050 340 3104 / 050 560 9767
Enni SaikkonEn Rionsin kylässä, noin 40 kilometriä Bordeaux’sta etelään, sijaitsee Château Carsinin viinitila. Tilalle saapuu joka vuosi noin 30 vierasta muutamaksi kuukaudeksi. On sadonkorjuuaika. – Kaikki eivät ole enää vieraita, osa on ollut sadonkorjuussa mukana viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, kertoo Juha Berglund. Berglund osti Rionsin kylässä olevan tilan 25 vuotta sitten kahden siskonsa kanssa. Nykyään hänen vanhempi tyttärensä Nea Berglund on perheestä ainut, joka asuu tilalla vuoden ympäri. Viinitila on kokenut suuren muodonmuutoksen Berglundien omistuksessa. Enimmillään viiniköynnöksiä on kasvanut 60 hehtaarilla, nykyään hehtaareja on enää 23. Määrän sijasta Carsinin viinitilalla keskitytään nykyään laatuun. Se on syy siihen, miksi talo täyttyy joka syksy sadonkorjuun ajaksi työntekijöistä. Laatuviineihin kelpaavat vain parhaat rypäleet, jotka poimitaan koneen sijasta käsin. Carsinin viinitilalla viljellään Bordeaux’n alueelle tyypillisiä viinilajikkeita kuten Merlot’ta, Cabernet Francia, Sauvignon Blancia ja Semillonia. Lisäksi tarhoilla kasvaa monia Bordeaux’n alkuperäislajikkeita, kuten Malbecia, Petit Verdot’ta, Carmenerea ja Sauvignon Gris’tä. Kuten muillakin Bordeaux’n viinitiloilla, myös Carsinin tilalla suurin osa viineistä valmistetaan yhdistelemällä eri viinirypälelajikkeita. Viinitilalla työskentelee Berglundien lisäksi viisi vakituista ranskalaista työntekijää. Osa heistä hoitaa viinitarhoja, osa vastaa hallinnosta. Työntekijöiden määrä moninkertaistuu elokuun lopusta lokakuulle, kun 30– 40 vapaaehtoista matkustaa eri puolilta Suomea ja maailmaa sadonkorjuutyöntekijöiksi. Työn palkkana on asuminen tilalla, vierailut alueen muilla viinitiloilla ja kokkien valmistamat usean ruokalajin illalliset – viineineen tietysti. Osa sadonkorjuulaisista työskentelee viinien parissa tai ravintola-alalla, ja esimerkiksi restonomiopiskelijoiden on mahdollista tehdä viinitilalla opintoihinsa kuuluvia harjoitteluja. Monet ovat kiinnostuneet viinitilalla työskentelystä sadonkorjuusta kuultujen tarinoiden perusteella. Oikeastaan työntekijöitä yhdistää vain yksi asia: kiinnostus viiniin ja sen valmistukseen. Perinteitä kunnioittaen Bordeaux on yksi Ranskan tärkeimmistä ja arvostetuimmista viinialueista. Suurten tuotantomäärien takana on usein massatuotanto. Berglundit ovat oppineet viininvalmistuksesta 25 vuodessa paljon. Carsinin tilalla viiniä tehdään nykyään vähemmän mutta paremmin. Pulloja täyttyy sadosta riippuen noin 80 000 kappaletta vuodessa. Aluksi Château Carsin erottui muista Bordeaux’n viinitiloista uudenlaisilla valmistustekniikoilla. Uuden maailman viinitekniikoita käytetään uusissa viinintuottajamaissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Chilessä. Ensimmäiset 15 vuotta Carsinin tilan viinintekijänä toimi australialainen alan ammattilainen. Uuden maailman viineille tyypillistä on puhtaus ja hedelmäisyys. Nykyään Carsinilla viinitilalla on siirrytty Bordeaux’n alueelle tyypillisempiin ja perinteisempiin valmistusmetodeihin. Tavoitteena on valmistaa maanläheisiä, luonnikkaita ja aromaattisia viinejä. – Uuden maailman tekniikka on tiedettä, vanhan maailman tekniikka on taidetta, kuvailee Juha Berglund viininvalmistuksen eroja. Viinikellareissa on kuitenkin käytössä myös uuden maailman viineille tyypillisiä tekniikoita, jotka erottavat Berglundien viinitilan Bordeaux’n muista tiloista. Château Carsinilla ajatellaan, että kellareiden sijasta viinit valmistetaan jo viinitarhoilla. Tämä tarkoittaa, että tarhoja hoidetaan erityisen hyvin, ja sään vaikutusta viinisatoon seurataan tarkasti. Viinin valmistukseen otetaan mukaan vain parhaat rypäleet, ja siksi tilalla tarvitaan sadonkorjuulaisia. Jatkuu seuraavalla sivulla 7 Kuvat: Enni Saikkonen Joulun juhliin kuuluvat hyvä ruoka ja viini. Mutta millaista on viininteon arki? Pitkiä päiviä viinitilalla pääsee kokeilemaan sadonkorjuuajan vapaaehtoisena. Rakkaudesta viiniin Juha Berglund osti Château Carsinin kahden siskonsa kanssa vuonna 1990. Syys-lokakuussa päärakennus muuttuu yli 20 ihmisen asunnoksi, kun sadonkorjuuajan talkooväki asettuu taloksi. Carsinin tilalla kaikki viinirypäleet poimitaan käsin. Eeva Turunen oli ensimmäistä kertaa Carsinin tilalla sadonkorjuutyöntekijänä.
8 Rypäleet kerätään silmillä Sadonkorjuun aikana viiniköynnösten välissä rypäleitä poimii joko sadonkorjuukone tai käsipelillä joukko työntekijöitä. Berglundit haastattelevat kaikki työntekijänsä kevään ja kesän aikana. Työn raskaudesta varoitetaan etukäteen, koska perusterveen nuorenkin selkä ja polvet ovat sadonkorjuussa kovilla. Lisäksi viinitilalla tarvitaan sosiaalisia taitoja, sillä muiden sadonkorjuulaisten kanssa jaetaan sekä työettä vapaa-aika. Viinitilan pyörittäminen on suurelta osin arpapeliä. Työntekijät tekevät joka vuosi parhaansa sadon onnistumisen eteen, mutta sää on yhtä armoton jokaiselle viinitilalliselle. Rypäleitä tarkastellaan loppukesästä sadonkorjuun loppuun päivittäin. Niiden kypsyyttä arvioidaan kuoren ja siementen värin ja rypäleiden maun perusteella. Liialliset sateet ovat viinitilallisten painajainen. Rypäleet pumppaavat itseensä vettä kosteasta maasta niin paljon, että niiden nestetaso nousee ja sokeripitoisuus laskee, mikä ei ole hyväksi viininvalmistuksessa. Rypäleiden käydessä liian raskaiksi kuoret repeävät, ja revennyt rypäle on hetkessä homeessa. – Rypäleet kerätään silmillä, ei saksilla. Käsillä kerättäessä poimijat pystyvät jättämään pois liian homeiset tai kuivat rypäleet ja raa’at rypäleet voidaan jättää vielä kypsymään. Tällä tavoin vain parhaat rypäleet valikoidaan mukaan viinin valmistukseen. Välillä sadonkorjuussa on pakko odottaa ja antaa rypäleiden kypsyä. Seuraavassa hetkessä poimijoille tulee kiire, koska rypäleet täytyy saada kerättyä mahdollisimman nopeasti. Yhden päivän aikana kerätyt rypäleet täytyy saada tankkeihin saman päivän aikana. – Pakon edessä vuokraamme naapuriltamme koneen, jolla poimimme rypäleet. Sen tuntivuokra on 260 euroa. Koneella poimii tunnissa yhden hehtaarin rypäleet. 20 työntekijältä menee kokonainen päivä hehtaarin rypäleiden poimimiseen, kertoo Juha Berglund. Kone on toki ihmisiä tehokkaampi poimija, mutta käsin poimiminen mahdollistaa rypäleiden valitsemisen. Raa’at rypäleet saavat jäädä kypsymään. Makeita viinejä varten taas poimitaan jalohomeiset ja rusinaiset rypäleet. Silmien lisäksi rypäleiden poimijat tarvitsevat nenäänsä: viinietikalta haisevat tertut jäävät auttamatta viinitankkien ulkopuolelle. Tänä syksynä kaikki rypäleet, yli 100 000 kiloa, poimittiin käsin. Sokeripitoisuuksia ja pump-overeita Sadonkorjuulaisten aamupäivät kuluvat pellolla rypäleitä poimiessa. Iltapäivisin aamulla poimitut rypäleet siirretään prässiin tai tankkeihin. Punaiset rypäleet työllistävät sadonkorjuulaisia valkoisia enemmän. Vihreät tertun osat tekevät punaviiniin kitkerän maun, joten kaikki vihreät osat halutaan pois ennen rypäleiden siirtymistä tankkiin. Siksi sadonkorjuulaisten iltapäivät kuluvat sortteerauskoneen takana, jossa napsitaan rypäleiden seasta pois roskat, huonot rypäleet, hämähäkit ja liskot. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu myös korien ja työpisteiden huolellinen pesu. Likaiset korit ovat hyvä kasvualusta homeelle ja bakteereille, joten siksi korien pesemisestä ei luisteta. Sadonkorjuussa työskentelyyn ei tarvitse tietää viineistä tai viinin valmistuksesta. Viinikellarissa työskentelevät ne, joilla on tietoa viinin valmistusprosessista ja vastuu lopputuotteesta. Carsinin vapaaehtoiset saavat vapaapäivinä matkustella lähialueilla ja vierailla eri viinitiloilla, mutta kellareissa työskennellään päivittäin. Pump-overit eli rypälemassan kääntäminen tankeissa tehdään vähintään kahdesti päivässä. Käymisprosessia tarkastellaan jatkuvasti, joten kellareissa ja laboratoriossa työt jatkuvat senkin jälkeen, kun vapaaehtoiset lähtevät ja Carsinin talo hiljenee. Takaisin joka syksy Kokeneimmat työntekijät ovat tulleet joka syksy takaisin Carsinin tilalle yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Suurin osa vapaaehtoisista etsii sadonkorjuusta uusia kokemuksia. Monet käyttävät lomapäiviään päästäkseen tekemään 12-tuntisiksi venyviä töitä sadonkorjuuseen. Normaalisti yksi poimija poimii päivässä noin 500–700 koria rypäleitä. – Kai tässä kaikkien täytyy enemmän tai vähemmän Uudet viiniköynnökset odottavat istutusta. Sortteerauspöydän ääressä rypäleiden seasta poistetaan viimeisetkin roskat, koska ne tuovat viiniin kitkerää makua. Merlot-rypäleet poimittiin tänä vuonna syyskuun lopussa ja lokakuun alussa. Sémillon-rypäleestä valmistetaan kuivaa valkoviiniä, mutta jalohomeisena ja rusinaisena siitä tehdään myös makeita jälkiruokaviinejä. Jatkoa edelliseltä sivulta
9 Perinteisessä suomalaisessa joulupöydässä on hyvin monenlaisia ruokia. Miten valita pöytään sopiva viini? ”Yhtä viiniä, joka kaiken kanssa sopii, ei ole olemassa. Keskitanniiniset ja marjaisat punaviinit ovat hyvä valinta. Eikä kukaan kiellä valitsemasta joulupöytään sitä omaa lempiviiniäkään. Suomalaisten kestosuosikkeja ovat chileläiset viinit ja muut perinteisten eurooppalaisten viinimaiden viinit, kuten espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset. Jouluna kokoonnutaan perheen kanssa joulupöydän ääreen ja panostetaan ruokaan, ja myös viineihin halutaan satsata. Laatu on tärkeämpää kuin määrä. Samppanja kuuluu myös jo monen joulupöytään ja se sopiikin mainiosti koko aterialle.” Mikä olisi hyvä vaihtoehto jouluaterian alkumaljaksi? ”Glögi on varma jouluinen alkumaljavaihtoehto. Klassinen alkumalja on myös kuohuviini tai samppanja. Glögiä ja kuoharia sekoittamalla saa oivan ja trendikkään alkumaljan.” Alkuruokana joulupöydässä on usein erilaisia kaloja. Mikä on kalalle paras vaihtoehto? ”Puolikuiva tai kuiva valkoviini ovat kallalle paras pari. Hedelmäinen ja raikas, kuten Riesling-rypäleestä valmistettu valkoviini sopii mainiosti.” Kinkku on monen joulupöydän kuningas. Mitä valita kinkun kaveriksi? ”Marjainen, hilloinen ja keskitanniininen punaviini esimerkiksi Chilestä, Australiasta tai Italiasta. Tuhdeille ja rasvaisille jouluruuille vaihtoehdoksi voi valita marjaisen ja vähän hapokkaankin punaviinin, jossa ei ole kovia tanniineja leikkaamaan ruokien rasvaisuutta. Joulupöydän kalkkunan tai ankan kanssa sopii valmistustavasta riippuen kyytipojaksi marjainen ja mausteinen Pinot Noir -rypäleestä valmistettu aromikas punaviini tai keveästi tammitettu uuden maailman Chardonnay. Kevyempi viini ei jyrää linnun makua. Lintujen kanssa viini tarjoillaan viilennettynä.” Mikä viini sopii laatikkoruokien kanssa? ”Hilloiset viinit toimivat. Kinkkuviini sopii hyvin myös laatikoille.” Suklaa ja erityisesti konvehdit kuuluvat jouluun. Millainen juoma sopii makeille herkuille? ”Tuhti punaviini sopii suklaan kanssa. Portviini tai vaikka italialainen Amarone.” Luumujälkiruokia suositaan myös jouluisin. Mitä silloin kannattaa valita juomaksi? ”Luumujälkkärille sopii perinteinen portviini, mutta ennemmin suosittelisin kokeiltavaksi keveämpää jälkiruokaviiniä kuten madeiraa, Late Harvest -tyyppisiä tai Trockenbeerenauslese-tyylisiä jälkiruokaviinejä, jotka tarjoillaan viilennettynä.” Onko jokin jouluruoka, jonka kanssa et suosittele viiniä? ”Joulupöydän sillit, silakat ja suolakurkut eivät kaipaa viiniä kyytipojaksi. Niiden etikkainen maku on viinille haastava pari.” Mitkä ovat oikeat viinien tarjoilulämpötilat? ”Punaviini tarjoillaan huoneenlämpöisenä tai muutaman asteen viilennettynä. Muualla Euroopassa punaviini nautitaan kylmempänä kuin Suomessa on totuttu. Valkoviini tarjoillaan aina viilennettynä.” Jouluna viedään paljon lahjaksi viinipulloja. Miten onnistuu valitsemaan hyvän lahjaviinin? ”Turvallinen valinta on tuhti punaviini.” Sopiiko olut joulupöytään? ”Jouluaterialle olut on oikein hyvä vaihtoehto, sillä olut sopii kinkun ja kalojen kanssa. Monen mielestä se sopii jouluherkkujen makuihin paremmin kuin viini. Nykyisin tarjolla on kymmenittäin erilaisia oluita, myös paljon suomalaisten pienpanimoiden oluita. Hyvin vahvat ja tuhdit oluet kannattaa jättää jälkiruuaksi sellaisenaan tai vaikka suklaan kanssa.” EEVA LEHTINEN Joulupöydän runsaus hankaloittaa viinin valintaa. Hannele Saari Halikon Alkosta neuvoo, miten löytää sopivat juhlajuomat. Mitä lasiin? Hannele Saari Halikon Alkosta pitää myös olutta hyvänä vaihtoehtona joulupöytään. SSS/Marko Mattila Trendikkään alkumaljan resepti: glögi + kuohuviini hulluja olla, naureskelee yksi Carsinin sadonkorjuulaisista. Mikä viinitilalla työskentelyssä viehättää? Mahdollisuus oppia uutta, viinitilan tunnelma ja Berglundien vieraanvaraisuus. Työntekijöiden tarvetta on mahdotonta ennustaa etukäteen. Tänä vuonna pelkona oli, että iso osa sadonkorjuulaisista olisi ollut tilalla tyhjänpanttina. Loppukesän helteet pelastivat sadon, josta tuli sekä laadullisesti että määrällisesti parempi kuin vuosikausiin. Berglundeille on tärkeää, että sadonkorjuulaiset viihtyvät Carsinilla. Pitkien työpäivien kiitos seisoo illallispöydässä. Joka ilta sadonkorjuulaiset syövät kokin valmistaman usean ruokalajin illallisen viineineen. Viinien ja ruokien yhdistäminen on Berglundien intohimon kohde, josta pääsevät nauttimaan myös heidän työntekijänsä. Lisäksi sadonkorjuussa on omanlaisensa taika, joka takaa sadonkorjuulaisille sen, mitä suurin osa tulee hakemaan: ainutlaatuisen kokemuksen. Päivät pellolla, illat illallispöydässä. Yksi yhteinen kiinnostuksen kohde riittää luomaan sadonkorjuuväen ympärille erityisen siteen, jonka vuoksi monet palaavat vuosi vuoden jälkeen Château Carsinille. Merlot-rypäleet poimittiin tänä vuonna syyskuun lopussa ja lokakuun alussa. www.teatteriprovinssi.fi puh. 0440-520 260 myynti@teatteriprovinssi.fi Lippumyymälä ti-pe klo 11-15 Salorankatu 5-7 Salo/Astrum keskus Anna joululahjaksi elämys lahjakortti tai pääsylippu MUUTA MUKAVAA 2016 mm. 22.1. Saikkua kiitoS 30.1. aikakone konsertti 14.2. erja Lyytinen & Heikki SiLvennoinen 19.2. tapio Liinoja 26.-27.2. MieLenSÄpaHoittaja ja poika esko roine ja aimo räsänen 5.3. anna puu 13.3. Herra HeinÄMÄki konsertti 19.3. abba Dancing queen show 8.4. eMMa SaLokoSki 16.4. baDDing MuSikaaLi paratiisi katso koko kevätkauden ohjelmisto www.teatteriprovinssi.fi JUHA TAPIO SALOHALLISSA 23.4.2016 Liput 25 , / ovelta 29 Käsikirjoitus ja ohjaus Arto Nieminen Esitykset 13.2.-23.4.2016 Helsingintie 23, Salo, puh. (02) 731 6234, ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14. Parkkitilaa sisäpihalla. Laadukkaat kotimaiset sohvat ja vuodesohvat vielä jouluksi! HELSINGINTIE 24, SALO PUH. 02-731 8466 43,1cm³ 2,2kW 4,5kg Husqvarna 445 sh. 495.399,MOOTTO RISAHA TARJOU S Avoinna: ark. 8.30-17.00 la 10.00-13.00 Husqvarna 125B polttomoottoripuhallin TARJOUS 230,ReppUpUHAlTIMIA alk. 440,Joko haravointi kyllästyttää? meiltä löytyy Husqvarna puhaltimia joka lähtöön Husqvarna 543xp/xpg MOOTTORISAHA 43,1cm³ teho 2,2kW paino 4,5kg nyT läMpökAHvAT kylMän HInnAllA 630,CS-310eS 199.EU20i 1490.INVeRTeR max teho 2kW Sopii myös herkille sähkölaitteille sh. 1790,Lämpimiä käSIneITä alk. 4,vIllASUkAT 2 paria 4,Windsor TURvAkäSIneeT koko 8 ja 9 10,Husqvaqrna Classic kypäRä 40,pAlvelevA MeTSäJA pUUTARHA -AlAn eRIkOISlIIke SAlOSSA HUSqvARnA klIppO HOndA ecHO ASpen Kevyt, helposti käynnistyvä möKKisAhA sh. 310,TARJOUS
10 Postimaksu maksettu Yhteystietoja voidaan käyttää SSS-konsernin suoramarkkinointiin. Tarj. voimassa 24.12.2015 asti ja koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Lehden saajan nimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelinnumero: Tilauksen haluttu alkamispäivä: Maksajan nimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelinnumero: Haluan postitse kotiini lahjakortin Sopimus 5007578 00003 VASTAUSLÄHETYS Lahjatilaukseen sisältyy Salkkarin tabloid-uudistus! SSS 59 90 VAIN 5 kk lehdet 2 kk hinnalla (norm. 142,05 €) Verkossa: www. tilaajapalvelija.fi/sssjoulu Soita tilaajapalveluumme: 02 770 2626 (ark. klo. 8.00 – 16.00) Täytä tämä kuponki, ja tiputa postiin. LAHJATILAUKSEN VOIT TEHDÄ: Postitamme tilaajalle lahjakortin lahjan saajaa varten! Kestotilaajaetu! Anna lahjaksi luettavaa! (määräai kainen tilaus) Puh. (02) 777 6400. Avoinna ma–pe 8–20, la 8–18 sunnuntaisin 16.11.–28.12.2014 klo 12–18 Kaupungin sykkeessä sattuu ja tapahtuu. Burana-Caps on nopea apu särkyyn ja migreeniin. Nestekapselissa lääkeaine on valmiiksi liuotettu nesteeseen, siksi se imeytyy ja vaikuttaa nopeasti. Nopea KYSY APTEEKISTA Burana-Caps tunnetaan tehokkaana kipuja kuumelääkkeenä. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Juo vähintään lasillinen vettä tai muuta juomaa, kun otat kapselin. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat mahatai pohjukaissuolihaavaa tai verenvuototautia, tai jos olet raskaana. Alle 12-vuotiaiden tulee käyttää lääkettä vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 kaps. burana.? Virittäydy joulutunnelmaan -lumoavat Villeroy & Boch astiat ja joulutuotteet meiltä Virittäydy joulutunnelmaan -lumoavat Villeroy & Boch astiat ja joulutuotteet meiltä LVI-Dahl Oy Myllyojankatu 7, Salo www.siimesvaara.fi www.salonkaukolampo.fi Se tulee läheltä. Se syntyy kotimaisin voimin kotimaisista aineksista. Se lämmittää koteja, kouluja ja konttoreita. Se on turvallista ja työllistävää. Se säästää luontoa, sillä yhä suurempi osa siitä saadaan uusiutuvista energianlähteistä kuten puusta. Kaukolämpö on lämpöä meiltä meille, #lämpöäläheltä.
11 SSS | Minna Filppu Kiistatta kaunein joululaulu on Jean Sibeliuksen säveltämä En etsi valtaa, loistoa. Tätä mieltä on ainakin somerolainen laulaja Eija Kourimo. – Siinä kiteytyy joulun ydinsanoma. Laulun suomennoksen Sakari Topeliuksen ruotsinkielisestä tekstistä on oletettavasti tehnyt Martti Korpilahti, joka käänsi myös Topeliuksen Sylvian joululaulun. Kourimon muita suosikkeja ovat Varpunen jouluaamuna sekä vähän uudempaa kotimaista tuotantoa oleva Joulu yksinäistä lohduttaa, jonka hän itsekin levytti viime vuonna. – Kuuntelen eri esittäjien joululauluja. Erityisen mielenkiintoista on kuunnella uusien artistien tulkintoja vanhoista joululauluista. Myös uudet sovitukset kiinnostavat aina. Aattoiltana tapaa useita joulupukkeja Kourimo aloitti joulukeikat ennen marraskuun puoltaväliä. Tänä vuonna hän tekee valtaosan niistä laitoksiin ja vanhainkoteihin. Mukana on myös jokunen puurojuhla. – Jouluaattona esiinnyn perinteiseen tapaan Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Siellä on hieno tunnelma ja sali täynnä. Olen käynyt siellä nuoremman poikani kanssa jo useina vuosina. Se on traditio, josta nousee meidän joulufiiliksemme, Kourimo kertoo. – Ennen vanhaan jäimme sinne yöksikin, mutta nykyisin ajelemme illalla takaisin Somerolle ja ihailemme pihojen jouluvaloja. Se on ihanaa. Liikenteessä ei ole juuri ketään, mutta kun käymme jollain ABC:lla kahvilla, voimme nähdä siellä kerralla useampiakin joulupukkeja! Vanhat joulukipaleet soivat keikoilla Salolaisen Kitarataivaan yrittäjä, kitaristi Hannu ”Vito” Laurinen on Eija Kourimon kanssa samaa mieltä: En etsi valtaa, loistoa on kaunein joululaulu. – Siinä on todella kaunis melodia. Laurinen toteaa, että kaunis on myös Sylvian joululaulu. Joulun pop-kappaleista häntä miellyttää erityisesti 40-luvun lopulla sävelletty Rekiretki. – Se kulkee hyvin. Laurinen tekee kantribändi Arizona Trainin kanssa muutaman pikkujoulukeikan ja silloin ohjelmistossa on myös pari joulubiisiä kuten 30-luvulla syntynyt Joulupukki matkaan jo käy. Täynnä tunnelmaa Kaunein joululaulu on melodian ja sanoman lisäksi En etsi valtaa, loistoa on Vito Laurisen mielestä kaunein joululaulu. Soittajaa innostavat myös hyvin kulkevat joulupopit kuten Rekiretki, Joulupukki matkaan jo käy ja Rockin´ around the Christmas Tree. SSS/Minna Määttänen Jouluaaton perinteinen keikka Kankaanpään kuntoutuslaitoksessa nostaa Eija Kourimon joulufiiliksen. SSS/Minna Filppu ”En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. Ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.” En etsi valtaa, loistoa Jatkuu seuraavalla sivulla
12 Emmi Väärä ja englanninspringerspanieli Toivo matkustavat jouluksi Helsingistä Taalintehtaalle, jossa koiranpennun laulava emäntä soittaa äitinsä pianolla Taivas sylissäni -kappaletta. Sami Perttilä –?Kymmenisen? vuotta? sitten? teimme? The Wheelersin?kanssa?joululevyn.?Sen? parhaimmistoa?oli?50-luvun? Rockin´ around the Christmas Tree. Mies?ei?juuri?kuuntele?joululauluja? muuten? kuin? radiosta. –?Välillä?liikkeessä?on?soinut? jouluinen? rautalankamusiikki. Rankan? sesongin? jälkeen? Laurinen? vetäytyy? viettämään?joulua?levon,?yhdessäolon,? syömisen? ja? soittamisen?merkeissä. Laulut ovat tärkeä osa joulunviettoa Kemiönsaaren? Baltic? Jazzin?toiminnanjohtaja? Emmi Väärän?ehdoton?joululaulusuosikki? on? Carola Häggkvistin?Himlen i min famn? eli? Pia Perkiön? suomeksi? kääntämä?Taivas sylissäni. –?Siinä?on?kaunis?melodia? ja?ihana?sanoma.?Siitä?tulee? joulufiilis. Väärä? korostaa? laulujen? olevan?tärkeä?osa?jouluviettoa. –?Olen? ollut? nuorena? mukana? kuoroissa? ja? silloin? harjoittelin? lakkaamatta? joululauluja?konsertteja?varten?lokakuun?alusta?lähtien,? hän?kertoo. –?Jouluperinteet? ovat? minulle? todella? tärkeitä.? Äiti? aina? nauraakin,? kun? olen? niin?tarkka?siitä,?että?kaikki? sujuu? täsmälleen? perinteiden?mukaan. Nykyään?Helsingissä?asuva?Emmi?Väärä?viettää?joulun?äitinsä?luona?Taalintehtaalla.?Tänä?vuonna?kaikki? ei? suju? täysin? perinteiden? mukaan,?sillä?joulunvietosta? puuttuu?parhaillaan?Australiassa?oleva?pikkusisko. Joulutaivas tähtineen rauhoittaa mielen Salon?Anttilan?myyjä? Alice Säippä? alkaa? kuunnella? joululauluja? heti? pyhäinpäivän?jälkeen.?Hän?soittaa? niitä? työmatkoilla? autossa,? kuuntelee?niitä?väistämättä? työpaikallaan?ja?panee?joululevyt?soimaan?myös?kotona?ollessaan. –?Musiikki?on?minulle?tärkeä?tunnelman?luoja. Kauneimmaksi? joululauluksi? hän? valikoi? Ralph Blanen?ja?Hugh Martinin? tunnelmallisen?Joulutaivas tähtineen,?jonka?suomenkieliset? sanat? on? tehnyt? Tarleena Sammalkorpi. –?Kappale?on?kaunis,?rauhoittava? ja? pysäyttävä.? Se? sopii?myyjälle,?joka?paahtaa? tuhatta? ja? sataa? koko? jou– Tavaratalossa soivista kappaleista tulee ihana joulumieli sekä asiakkaille että henkilökunnalle, vakuuttaa Anttilassa työskentelevä Alice Säippä, jonka Joulutaivas tähtineen rauhoittaa joulunaluskiireiden keskellä. Pukille hän aikoo laulaa reippaan Kulkusten rockin. SSS/Minna Määttänen ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen? Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten?” Taivas sylissäni Salon seurakunta järjestää yli 20 Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa. Suosittujen yhteislaulutapahtumien sarja järjestetään Suomessa tänä vuonna 43:nnen kerran. Kirkkojen lisäksi Salossa lauletaan muun muassa seurakuntakodeissa ja Galleria Levolassa: Tiistaina 8.12. Salon kirkossa Lasten kauneimmat joululaulut klo 18. Keskiviikkona 9.12. Ollikkalan seurakuntakodissa ja Mahlakankareen seurakuntakodissa kummassakin klo 18. Torstaina 10.12. sekä Uiton pirtillä että Ylikulman rukoushuoneella klo 18. Lisäksi Lasten kauneimmat joululaulut Perttelin kirkossa klo 18 Sunnuntaina 13.12. Uskelan kirkossa klo 16 ja klo 18, Perttelin kirkossa klo 18, Kiskon kirkossa klo 18, Kuusjoen kirkossa klo 18 ja Suomusjärven kirkossa klo 18 sekä Halikon kirkossa klo 19. Lisäksi Halikon seurakuntatalolla Lasten kauneimmat joululaulut klo 17. Keskiviikkona 16.12. Muurlan kirkossa Lasten kauneimmat joululaulut klo 18. Maanantaina 19.12. Särkisalon kirkossa Lapsiperheiden kauneimmat joululaulut klo 17. Sunnuntaina 20.12. Salon kirkossa klo 14 ja klo 16. Kiikalan kirkossa klo 18, Perniön kirkossa klo 18, Muurlan kirkossa klo 18 ja Särkisalon kirkossa klo 18. Lisäksi Salon kirkossa Nuorten kauneimmat joululaulut klo 18. Maanantaina 21.12. Galleria Levolassa Perniössä klo 18. Keskiviikkona 6.1. Kitulan seurakuntakeskuksessa Suomusjärvellä klo 15. Kauneimmat joululaulut soivat Salossa yli 20 tapahtumassa Jatkoa edelliseltä sivulta
13 lunalusajan. Säipän toinen suosikki on Mel Tormén rauhallinen Joululaulu, johon Riikamaria Pulkkinen on tehnyt suomenkieliset sanat. Anttilassa soi joka joulun alla marraskuun puolivälistä lähtien kolmen joululaulun vaihtuva joululaulusatsi. – Ne syöpyvät mieleen ja lopulta rupeaa jo melkein laulamaan mukana. Säippä huomauttaa, että ostostenteon taustamusiikkina soitettavat kappaleet eivät saa olla häiritseviä eivätkä ärsyttäviä jumputuksia. – Mikään tiptap-juttu ei käy taustalle eikä musiikki saa tulla liian voimakkaasti. Säippä ehtii kuunnella useita joululevyjä työmatkoilla ajaessaan Someron ja Salon väliä. – Kuorossakin joululauluharjoitukset alkavat jo lokakuun puolella, mutta ei niihin kyllästy koskaan, hän vakuuttaa. Jouluaattoa Säippä viettää tyttären perheen luona Suomusjärvellä. Hän odottaa, että pääsee laulamaan lastenlastensa kanssa joulupukille Kulkusten rockia. – Se on hauska kappale. Myös Lunta saa tuiskuttaa on mukava reippaammista joululauluista. Kauneimmat Joululaulut soivat pian kaikissa seudun seurakunnissa. Somerniemen kirkko aloittaa ensimmäisenä, sillä siellä järjestetään Lasten kauneimmat joululaulut jo keskiviikkona 2. joulukuuta. Viimeinen tilaisuus on loppiaisena 6. tammikuuta kahvila Leijona & Satakielessä Marttilassa. Somerolla laulut soivat kirkosta pirttiin ja baariin; Kemiönsaaressa Rosalan viikinkikeskuksesta Kasnäsin paviljonkiin ja Björkbodan Ritarisaliin. Paimiossa järjestetään oma nimikkotapahtumansa myös veteraaneille. Somerolla lauletaan Kerkolan Mäntypirtillä 9.12. klo 18, Lehtilässä 11.12. klo 18.30, Someron kirkossa 13.12. klo 18, Jussin Baarissa 19.12. klo 20 ja Somerniemen kirkossa 20.12. klo 18 ja 27.12. klo 13. Lisäksi Somerniemellä on Lasten kauneimmat joululaulut 2.12. klo 18 ja Someron seurakuntakeskuksessa Kauneimmat joululaulut -messu 27.12. klo 10. Marttilan kirkossa lauletaan 13.12. klo 18, nuorisoseuran talolla Ollilassa 17.12. klo 18 ja kahvila Leijona & Satakielessä 6.1. klo 15. Lisäksi Marttilan kirkossa on Kauneimmat joululaulut -messu 20.12. klo 18. Kosken kirkossa lauletaan 13.12. klo 18. Kemiönsaaressa lauletaan suomeksi Taalintehtaan kerhotalolla 16.12. klo 18 ja Kemiön kirkossa 19.12. klo 18. Ruotsiksi lauletaan Dragsfjärdin seurakuntakodissa 9.12. klo 18, Rosalan viikinkikeskuksessa 13.12. klo 16, Solglimtenissä Hiittisissä 14.12. klo 14.30, Kasnäsin paviljongissa 16.12. klo 18.30, Västanfjärdin kirkossa 18.12. klo 18, Kemiön kirkossa 19.12. klo 16, Taalintehtaan kirkossa 19.12. klo 15 ja Björkbodan Ritarisalissa 26.12. klo 16. Lisäksi Hiittisten kirkossa on ruotsinkielinen joululaulumessu sunnuntaina 27.12. klo 16. Paimiossa lauletaan Pyhän Jaakobin kirkossa 9.12. klo 18 ja Paimion kirkossa 13.12. klo 18. Lisäksi Paimion kirkossa on Lasten kauneimmat joululaulut 13.12. klo 15 ja Mikaelintalolla Sotaveteraanien kauneimmat joululaulut 17.12. klo 12. Sauvon kirkossa lauletaan 13.12. klo 19, palvelutalolla 17.12. klo 15.45 ja Karunan kirkossa 17.12. klo 18. Laulutapahtumat alkavat jo alkukuusta TOIVEPIHA OY 050 591 1234 www.toivepiha.fi löydät meidät facebookista Vyra Viher-ja ympäristörakentajat ry:n jäsenyritys Mas Maisemasuunnittelijat ry:n jäsenyritys TILAA UNELMIESI PIHASUUNNITELMA JA SAAT NEUVONTAKÄYNNIN KAUPAN PÄÄLLE! (vuoden 2015 aikana tehtyihin tilauksiin, arvo 200 €) 15 Helliviä ideoita pukinkonttiin! p. (02) 731 3103, Asemakatu 7 (sisäpiha), 24100 Salo, www.rosmarinus.fi Ihonhoidon sekä hyvinvoinnin erikoisliike: Rentouttavat hoidot kasvoille, käsille, jaloille ja vartalolle. ANNA LAHJAKSI HENKILÖKOHTAISTA HEMMOTTELUA OSTA LAHJAKORTTI! Osta 60 € lahjakortti viimeistään 28.11, saat kaupanpäälle 20 € lahjakortin. Lähisiementä Salosta Huippulajikkeet ensi keväälle KevätWicki huippusatoisa, korrenluja vehnät: Amaretto edelleen esikuva Wellamo BOR varmaa leivontalaatua Ohrat: RGT Planet hämmästyttävän satoisa Luhkas aikainen ja satoisa Iron rautaiset ominaisuudet Kaarle BOR satoisin monitahoinen Wolmari BOR huippuaikainen ohra Kaurat: Avanti satoisin ja vahvakortinen Matty suurijyväinen laatukaura Riina BOR aikaisin kaura ValkuaisHulda BOR ruokaherneen viljelyyn kasvit: Ingrid erittäin satoisa rehuherne Kontu BOR härkäpapu www.siementukku.fi Halikko aki.riski@tilasiemen.fi p. 0400 883 160 Aki Riskin pakkaamo Vilhonkatu 15, Salo p. 044 7266 158 ke-pe 10-17, la 10-14.30 www. apuneuvo .com näppäriä keksintöjä ja apuvälineitä Ilahduta lahjalla jossa on ideaa! Glögitarjoilu ja Seutukunnan tuotemaistiaiset joka lauantai jouluun asti. Tervetuloa! apuvälineliike Salossa
14 SSS | Anneli KAjAnder-eKStröm Toisen herkku, toisen kammotus. Lipeäkala jakaa tunteita myös salolaisessa AnnMay ja Roger Holmbergin perheessä. Perinneruoan valmistamisesta ei riidellä, sillä isännän herkku joulupöydässä on itsestäänselvyys. – Olen aina syönyt lipeäkalaa ja aina tykännyt siitä. Peruna, kastike ja kala, Roger Holmberg makustelee. Ann-May Holmberg nostaa kalavuoan uunista ja myötäilee. – Se ei ole niin hyvää, mutta aina olen maistanut ja viime vuosina olen ruvennut vähän syömäänkin. Häntä ei töki kalan haju, vaan suutuntuma. – En pidä sitä erikoisena. Se on jotenkin liukas suussa. En muista tykkäsinkö siitä lapsena, mutta ei sitä ainakaan pakotettu syömään. Pekonia pintaan norjalaisittain Lipeäkala on tuttu lapsuuden kodeista Karjaalta ja Kirkniemestä 1940-luvulta asti. – Meidän äiti laittoi Annan päivänä kaupasta ostetut kalat likoon. Niin tekivät kaikki emännät, Ann-May Holmberg muistelee. Kuivattuja, halkomaisten kalafileiden liottaminen vesikylvyissä ja pehmittäminen kalkilla ja soodalla kesti hyvinkin kaksi viikkoa. Valmis kala säilytettiin lumessa, sillä jääkaappia ei ollut. – Kapakala ei ollut arvokasta, mutta suuritöistä. Isoäiti teki sitä muillekin, Roger Holmberg kertoo. Nykyisin laittaminen on helppoa: vakuumipakkaus auki ja kala uunivuokaan. Holmbergeilla lipeäkalaa on syöty sipulilla maustetun valkokastikkeen ja maustepippurin kera. Vuosi sitten kokeiltiin uutta reseptiä, jolla jatketaan tänä vuonna. Se miellyttää molempia. Valkokastikkeen lisäksi kalan viereen tehdään hernepyree. Annos viimeistellään uunissa rapeaksi paistetulla pekonilla ja kuivatulla sipulirouheella. Pekonin yhdistäminen lipeäkalaan on norjalainen tapa, joka on tullut tutuksi sukulaisvierailuilla Oslossa. Nykyisin myös perheen tytär Annika Holmberg asuu Norjassa. – Norjassa käytetään kastikkeena pekonin rasvaa. Sitä myydään kaupoissa erikseen. Aika rasvaista, vaikka lipeäkala on kevyttä, Holmbergit oudoksuvat. Tätä täytyy saada lisää Syksyn ensimmäistä lipeäkala-ateriaa maistellaan antaumuksella. Ann-May Holmberg kommentoi ensimmäiseksi hernepyreetä. Se on hyvää. Hän on surauttanut sauvasekoittimella pehmeiksi keitettyjen herneiden joukkoon ranskankermaa, suolaa ja valkopippuria. Roger Holmbergilla kestää hetken pyöritellä maut sanoiksi. – Tätä täytyy saada lisää! Parhaimmalta kala maistuu, kun se muussataan perunan ja kastikkeen kanssa sekaisin. – En saa aina tehdä niin, vaikka olen kuullut muidenkin suosivan samaa tapaa, hän hymyilee. Jouluaattona lipeäkalalla on oma aikansa ja paikkansa. Ensin syödään kinkkua, laatikoita ja muita kaloja. – Silliä ja sardiineja sekä graavattua siikaa ja lohta, intohimoinen kalastaja ja kalaruokien laittaja kertoo. Aterian päättää lipeäkala tykötarpeineen. Hänestä se on kevyt lopetus raskaalle ruokailulle. Entäpä Ann-May Holmberg, mihin ateria huipentuu? – Riisipuuroon hedelmäkeiton kanssa. Ann-May ja Roger Holmbergin joulupöydässä perinnekalaa on varmasti. Lipeäkala – ihastus vai kauhistus? Skål! Roger ja Anne-May Holmberg nauttivat lipeäkalan kanssa punaviiniä. Rapeaa pekonia Kuivattua sipulia Makuja kalan kaveriksi Hernepyreetä.
15 Lipeäkala – ihastus vai kauhistus? Lipeäkalan huippuvuodet olivat viime vuosituhannella. – Väestö vanhenee ja kulutus laskee. Trendi on selvä. Iäkkäämmät ihmiset osaavat sitä valmistaa ja arvostaa, nuoret eivät, Harri Asp salolaisesta kalaliike Aspi Oy:stä sanoo. Mennyttä on myös aika, jolloin lipeäkala oli turskaa. Kalakannan vähenemisen vuoksi Suomessa myytävä lipeäkala on turskan sukuista molvaa, joka pyydetään Norjan vesiltä. Harri Aspista tuli lipeäkalan ystävä kolmekymppisenä. – Siihen asti välttelin sitä. Ennakkoluuloja oli paljon ja tuoksu mietitytti. Nyt pidän kalaa herkkuna, sillä se on hyvää ja kevyttä. Aspilla lipeäkala laitetaan uuniin ja syödään valkokastikkeen ja pippurin kanssa. – Harvoin minä sitä teen, yleensä anoppi valmistaa. Eikä sitä oikeastaan kukaan muu syökään kuin anoppi ja minä, hän naurahtaa. Kalaa herätellään kolme viikkoa Turkulaisen Martin Kala Oy:n tuotantopäällikkö Rami Saarinen arvioi lipeäkalan kokonaiskulutukseksi 350 000 – 400 000 kiloa. Määrä laskee vuosittain 10–15 prosenttia. Martin Kala käyttää raaka-aineena koneellisesti kuivattua molvaa. Vain muutama prosentti kokonaisvalmistusmäärästä on turskaa. Kuivatun kalan elvytys kestää kolmisen viikkoa ennen kuin se on valmista pakattavaksi. – Kuiva kalaa liotetaan ensin vedessä ja sen jälkeen hetki emäksisessä liuoksessa. Valmistuksessa käytämme vajaan tuhannen litran sammioita, joissa vaihdetaan vettä prosessin aikana noin 10 kertaa, Saarinen kertoo. Kalat pakataan noin kilon painoisiin vakuumipaketteihin paloina tai kokonaisina, pitkinä fileinä. – Valmistus ja pakkaus tapahtuu lähes kokonaan käsityönä. Samalla, perinteisellä kaavalla meillä on tehty lipeäkalaa jo yli 60 vuotta. Martin Kalan lisäksi lipeäkalaa valmistaa Hätälä Oy Oulussa. Lipeäkala on Norjassa pyydettyä molvaa Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo LIPEÄKALAPUNAJUURISALAATTI 4 annosta 0,8 kg lipeäkalaa 1 tl suolaa Uunipunajuuret 4 keskikokoista punajuurta 3 rkl oliiviöljyä 1 tl kuivattua timjamia 1 tl sokeria ½ tl suolaa Kastike 100 g ranskankermaa 75 g salaattijuustoa mustapippuria myllystä Salaatti caesarsalaattia, rucolaa Laita lipeäkala nahkapuoli alaspäin uuninkestävään vuokaan ja mausta suolalla. Kypsennä kala uunissa ilman foliota 170 asteessa noin 40 minuuttia. Kuori punajuuret ja leikkaa ne pitkittäin venelohkoiksi. Laita lohkot uuninkestävään vuokaan, pyörittele joukkoon öljy ja mausteet. Kypsennä punajuuret uunissa samaan aikaan lipeäkalan kanssa 170 asteessa noin 30 minuuttia. Murusta juusto ranskankerman joukkoon ja mausta pippurilla. Revi salaatit lautasen tai vadin pohjalle. Asettele lämpimät punajuurilohkot salaattipedille. Laita päälle valutettu ja paloiteltu lipeäkala. Tarjoa kastike erikseen tai laita se suoraan salaatin päälle. YRTTIVOIKASTIKE KALALLE 4 annosta 2 tomaattia 1 dl kuivaa valkoviiniä 1 salottisipuli hienonnettuna 125 g voita 1 tl dijonsinappia ½ dl hienonnettuja yrttejä (tilliä, ruohosipulia, persiljaa) suolaa valkopippuria Kasta tomaatit kiehuvaan veteen ja kuori ne. Leikkaa tomaatit puolikkaiksi, poista siemenet ja paloittele. Keitä salottisipulia viinissä kunnes noin puolet viinistä on haihtunut. Ota kattila liedeltä ja vatkaa joukkoon voi pieninä nokareina. Lisää sinappi, tomaatit ja yrtit. Mausta suolalla ja pippurilla. Rasvaton ja proteiinipitoinen kala taipuu monenlaisiin ruokiin Lipeäkala ei ole pelkästään jouluajan ruokaa, vaan kausi jatkuu pitkälle helmikuun alkuun. Pro Kalan ohjeessa kalasta tehdään salaatti. Rauno Nikander 0440 12 17 15 TULE MAIJAN MATKOILLE rek. matkanjärjestäjä 7.–8.12. Viking rist. kulj. Joulupöytä, kahvi, hytti S2 70e VUOSI 2016 25.–26.1. Viking rist. kulj., lounas, kahvi, hytti S2 60 e 22.–23.2. Viking rist. kulj., lounas, kahvi, hytti S2 60 e Iloista Joulun odotusta! Tied. Ilm. 02 735 1410, 050 590 9510 Puutyöliike Lintuahot Ky Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuinja tuotantorakennuksiin. Myös vanhan malliset ikkunat ja ovet. Portaat. Rahtihöyläys. Petri 050 562 4097 Teemu 044 331 0886 www.lintuahot.fi petri@lintuahot.fi Raitalankatu 20, p. 040 729 8926 www.suurkirppis.com ma-pe 9-18, la-su 9-15 Joulunajan aukiolot: Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 9–15 23.12. 9–15, 24.–25.12. SULJETTU, 26.12. 9–15, 31.12. 9–15, 1.1. SULJETTU Meiltä edulliset paketit pukinkonttiin! Savupiippujen ja hormien kunnoStuS puh. 050 310 0200 www.hormistokeskus.fi • Hormien putkitukset • Hormien pinnoitukset • Piipun muurauskorjaukset • Piipunhatut • Valmispiiput asennettuna
16 Joulu alkaa Plazasta Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8 • www.kauppakeskusplaza.fi • facebook.com/kauppakeskusplaza Palvelemme: S-market: ma-pe 8-21la 8-18, su 12-18 Erikoisliikkeet: ma-pe 9-20 la 9-18, su 12-18 Liikekohtaiset palveluajat netissä. Joulupukki vierailee Plazassa Plazan parhaat lahjavinkit Virtuoso Plazassa Kirjoita joulupukille Joulumyyjäiset Joululaulun julkistaminen Joulukalenteri Voit tavata Joulupukin kauppakeskus Plazassa joka lauantai 28.11. alkaen klo 11-15.Tule kertomaan lahjatoiveesi ja rupattelemaan hetki Joulupukin kanssa. Plazan kauppiat kertovat parhaat joululahjavinkkinsä lauantaina 5.12. Tule kuuntelemaan lauluyhtye Virtuoson kauneimmat joululaulut lauantaina 12.12. klo 13 13.12. ja 20.12. Plazan joulumyyjäisissä voit tehdä mahtavia lahjahankintoja tai myydä omia tuotteitasi. Niilo Turusen esittämä ja Mikko Siekkisen säveltämä Jos ei ole joulunakaan -joululaulu julkistetaan Plazassa 28.11. Plazan joulukalenteripalkinto arvotaan jokaisena aukiolopäivänä 1.12. alkaen (ei 6.12.). Jokaisesta luukusta voit voittaa tuotepalkinnon tai lahjakortin kalenteriluukun osoittamasta liikkeestä. Kalenterin löydät Antonion sillalta toisesta kerroksesta. Luettelo voittajista on esillä kalenterin luona olevan kilpailulaatikon yhteydessä. Voittajille ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti. Nyt on taas aika kirjoittaa Joulupukille 13.11. 8.12. välisenä aikana. Joulupukin postilaatikot sijaitsevat vanhan puolen ala-aulassa sekä Tonttulassa (uuden puolen 1. krs). Pukki vastaa kaikille kirjoittaneille.Pukin paluuposti on noudettavissa Plazasta 12.-13.12.Tonttutytöt jakavat Joulupukin kirjeitä Tonttulassa lauantaina 12.12. klo 10-18 ja sunnuntaina 13.12. klo 12-18.