Yhdistykset luovat hyvinvointia Viihtyisyyttä ja parempia palveluita Tehdään talkoilla! ELY-KESKUKSEN JA LEADER-RYHMIEN TIEDOTUSLEHTI Satakunnan yhdistykset Ihmisten kokoisille ideoille – Hae Leader-rahaa
SISÄLTÖ 3 4 5 6 6 8 9 10 12 12 14 16 16 18 19 20 20 6 8 20 19 TÄ SS Ä LE H D ES SÄ JULKAISIJA Satakunnan ELY-keskuksen, Satakunnan Leader-ryhmien, ProAgria Länsi-Suomen, SataKylien ja Satakuntaliiton yhteinen Megafoni maaseutuohjelman tiedotus Satakunnassa -hanke TOIMITUS, TEKSTIT JA KUVAT (jollei toisin mainita) Mimmi Virtanen, maaseutuohjelman tiedottaja Satakunta TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm / PieniSuuri Idea PAINO Eura Print Oy, 2018 KANNESSA Talkoot Lattomeren frisbeegolfradalla. 22 24 26 26 28 29 30 31 32 34 36 Sirkusharrastusta viedään kylille. Lähiruokaa ja ruokamatkailua: kansainvälisellä hankkeella opitaan uutta Uusi laituri helpottaa meripelastustehtäviin lähtöä. Pesiskentän kunnostus käynnisti sukupolvenvaihdoksen urheiluseurassa. Pääkirjoitus Salme Pihlajamaa Kyläasiamies Hanna Ruohola Mihin Leader-rahaa voi saada? HARRASTUSMAHDOLLISUUDET Merikarviasta pesäpallokunta Sirkusta kyliin Laitilalaisten side by side -pyörä Petanque-hallille sosiaalitilat KOKOONTUMISPAIKAT Marjasuon kylätalo rakentuu Veikkojen maja muuttumisleikissä TAPAHTUMAT Leffafestarit Huhtamossa Lauhassa lähiruokafestivaali Martat hakevat uutta kansainvälistymisestä PALVELUT PAREMMIKSI Reposaaren meripelastusasemalle laituri Senioripuisto yhdistää Digiapua palvelupisteeltä JOTAIN IHAN MUUTA Nakkilaan liikennepuisto Riispyyn rannat kuntoon Nuoriso-Leader: Jämijärven pakohuone Veneskosken kesäteatteri Raumalle 87 uutta ystävää NÄIN HAET RAHOITUSTA OTA YHTEYTTÄ TESTAA, voisiko ideasi saada Leader-rahaa! DEPOSITPHOTO
3 PÄ Ä K IR JO IT U S OLETKO SINÄ huomannut, että porukassa syntyy monia uusia ideoita? Tarvitaan vain mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä; tapahtuu se sitten sattumanvaraisesti uimarannalla, nuokkarilla, toripäivillä, varta vasten järjestetyssä ideointi-illassa tai vaikkapa sosiaalisessa mediassa. LENNOKKAIMMISTAKIN AJATUKSISTA syntyy yhteisen pohdinnan tuloksena loistavia toteutuskelpoisia ideoita. Osa ideoista toteutuu ilman rahaa esimerkiksi innokkaiden talkoolaisten voimin, toisien asioiden toteuttamiseksi rahoitus on kuitenkin välttämätöntä. TÄSSÄ VOI auttaa oma Leader-ryhmäsi, jonka tärkeänä tehtävänä on myöntää Leader-rahaa hyville uusille ideoille, joilla saadaan seudulle pysyvää myönteistä muutosta aikaiseksi. Me Leader-ryhmissä uskomme siihen, että Sinulla ja muilla alueen asukkailla on paras tietämys siitä, mitä juuri teidän lähiympäristössä tulisi tehdä, jotta palvelut paranisivat, harrastusmahdollisuudet monipuolistuisivat ja hyvinvointi lisääntyisi. IDEAN TOTEUTUKSESSA tarvitaan monesti yhteistyökumppaneita, esimerkiksi kuntaa, paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä. Leader-ryhmä toimiikin usein eri toimijoiden yhdistäjänä ja tietopankkina. Paikallisten verkostojen lisäksi Leader-ryhmät tarjoavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Euroopan yli 2500 Leader-ryhmän ja niiden alueen toimijoiden kanssa. KAIKKI IDEAT vaativat myös pyyteetöntä tekemistä yhteisen hyvän eteen eli talkootöitä. Talkoot ovat hauska tapa viettää aikaa yhdessä, ideoida uusia tuulia ja tutustua uusiin ihmisiin. TÄMÄ LEHTI tarjoaa useita makupaloja siitä, millaisia ideoita Leader-rahoituksella voidaan tukea. Toivomme, että lehdessä esiintyvien ihmisten innostus tarttuu. Tästä kannattaakin parastaa ne omalle alueelle sopivimmat ideat tai lähteä niiden pohjalta kehittelemään jotain aivan muuta. Tarvitaan vain oman porukan innostusta ja uskoa onnistumiseen – jatkokehittelyyn löytyy apua paikallisesta Leader-ryhmästä. VOIMME KAIKKI olla ylpeitä alueellamme toimivista sankariyhdistyksistä, jotka järjestävät monipuolista toimintaa, palveluja, tapahtumia ja monia muita asioita yhteisen hyvän nimissä. Kiitos teille kaikille ahkerille vapaaehtoisille, jotka mahdollistatte Satakunnan mahtavan maaseudun! Salme Pihlajamaa toiminnanjohtaja Leader Karhuseutu Asukkaat ovat itse alueensa parhaita kehittäjiä LEADER-RAHOITUKSELLA yhteisöt voivat muun muassa kunnostaa tai rakentaa kokoontumispaikkoja, leikkija liikuntapuistoja sekä luontoja lähiliikuntakohteita, järjestää tapahtumia, huolehtia ympäristöstä tai parantaa asuinseutunsa palveluita. On rahoituksella tehty myös perinteenkeruuta, tiedonvälitystä ja kotouttamista sekä ehkäisty yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. TUTUSTU MUIDEN yhdistysten tarinoihin siitä, mitä he ovat Leader-tuella toteuttaneet. Mihin Leader-tukea voi saada? Minulleko? Vai onko sinulla yritys? Lisätietoa maaseuturahaston yritystuista saat Leader-ryhmästäsi.
4 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET P U H EE N V U O R O USEISSA YHTEYKSISSÄ korostetaan, miten kuntien rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa ennaltaehkäisyyn panostamista. KUNNISSA TÄRKEITÄ ennaltaehkäisevän työn tekijöitä ovat yhdistykset, jotka järjestävät monenlaista liikunnallista aktiviteettia jumpista lentopalloon ja jalkapallosta bocciaan. Yhtä tärkeitä toimijoita ovat kuitenkin myös ne yhdistykset, jotka kokoavat ihmisiä yhteen muulla tavalla. JOUKKOON KUULUMINEN on ihmisen perustarve: tulla hyväksytyksi ja huomioiduksi, kuunnelluksi ja kuulluksi. Erään arvion mukaan yksinäisyydestä on tulossa uusi kansantautimme, joten sen ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monipuolinen yhdistystoiminta luo sisältöä monille erilaisille ihmisille. Koska Suomi on yhdistysten luvattu maa, lähes jokaiselle löytyy jokin omalta tuntuva yhdistys. Jos ei löydy, sellaisen voi aina perustaa itse. ON KUNTIEN ETU, että yhdistykset toimivat aktiivisesti. Ne tuottavat paljon sellaisia palveluita, joita kunnalla ei olisi varaa tai mahdollisuuksia omana työnään tuottaa. Pienet avustukset ja tilojen tarjoaminen ovat panos, jolle pystytään saamaan moninkertainen tuotto, kun niillä luodaan yhdistyksille mahdollisuuudet tuottaa juuri sitä kaivattua ennaltaehkäisevää toimintaa. MONISSA KUNNISSA tämä asia on jo tiedostettu ja yhteistyötä yhdistysten kanssa on pyritty tiivistämään. Eräs hyvä työkalu tähän on yhdistysohjelma, johon yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä on kirjattu ylös. Yhteistyö kunnan ja yhdistysten kesken vaatii aina työtä, erityisesti kommunikaation parantamista puolin ja toisin, mutta toimiessaan yhteistyö on kultaa: hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan tärkein voimavara. Hanna Ruohola kyläasiamies SataKylät ry Joukkoon kuuluminen on ihmisen perustarve ”On kuntien etu, että yhdistykset toimivat aktiivisesti.” SataKylät on ollut luomassa yhdistysohjelmia Huittisiin, Eurajoelle ja Harjavaltaan. Yhdistysohjelma on työkalu, jolla kehitetään kunnan sekä kolmannen sektorin yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
ID EA ST A H A N K K EE K SI Leader on... toimintatapa, jonka avulla toteutetaan ruohonjuuritason ideoita. Leader-kehittäminen perustuu ihmisten omiin havaintoihin siitä, mitä omassa lähiympäristössä pitäisi tehdä. Leaderin kautta kanavoidaan Suomeen EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahaa, jota vuosina 2014–2020 on käytössä yli 300 miljoonaa euroa. Lisäksi Leader-hankkeilla kootaan seudun kehittämiseen huomattava määrä yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. HAKIJANA VOIVAT OLLA rekisteröityneet yhdistykset, oppilaitokset, säätiöt ja kunnat sekä muut julkisoikeudelliset yhteisöt. Ole yhteydessä Leader-ryhmään jo varhaisessa vaiheessa, kun alat suunnitella ideastasi hanketta. Autamme idean kehittelyssä ja tukihaun joka vaiheessa! Leader-rahaa ihmisten kokoisille ideoille Leader-ryhmät tukevat EU:n maaseuturahastosta yleishyödyllisiä yhdistyksiä investoinneissa ja toiminnan kehittämisessä. Erityisesti haluamme kannustaa alueemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan. 5 Tuen määrä LEADER-RAHAA VOI hakea määritellyn idean toteuttamiseen oman alueen Leader-ryhmästä. Tukea myönnetään pääsääntöisesti puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeessa tarvitaan tuen lisäksi myös yksityistä rahaa. Yksityinen raha voi olla esimerkiksi yhdistyksen omaa rahaa, sponsorirahaa tai yhteistyökumppaneilta tulevaa rahaa. Yksityisen rahan osuutta voidaan kattaa myös talkootyöllä. PIENIN MYÖNNETTÄVÄ tuki on 5000 euroa. Poikkeuksena ovat teemahankkeet sekä Nuoriso-Leader. Lue näistä lisää sivulta 33. LEADER-HANKKEELLA TOTEUTETAAN monenlaisia ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluja ja viihtyisyyttä. LEADER-HANKKEET LÄHTEVÄT TARPEESTA ja niiden tuloksena syntyy aina jotakin uutta. Yhdistyksen perustoimintaan rahaa ei voi saada. HANKKEIDEN ON OLTAVA yleishyödyllisiä eli tuki ei saa kohdistua harvoille, ennalta määrätyille edunsaajille eikä hankkeen pääasiallinen tarkoitus saa olla taloudellinen toiminta tai voiton tavoittelu. HYÖDYN TULEE KOHDISTUA maaseudulle. Huom! Satakunnassa tukialueen ulkopuolelle jäävät ainoastaan Rauman ja Porin ydinkeskustat.
6 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET Kaveriporukan pesäpalloinnostus herätti henkiin merikarvialaisen junnupesiksen Joukko entisiä merikarvialaisia otti ohjat urheiluseurassa ja luo nyt Merikarviasta pesäpallopaikkakuntaan junioripesistä kehittämällä. Kaikki lähti Kuvaskankaan kentän kunnostamisesta. Tiistain ”höntsäpesisvuorolle” ovat kaikki ikään tai näköön katsomatta tervetulleita, kertovat Noora Elonen ja Tuomas Lähteenmäki. Harrastusmahdollisuudet – tekemistä meille ja muille Leader-hankkeilla lisätään viihtyvyyttä maaseutualueilla. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia voidaan tukea mm. urheilupaikkojen ja muiden tilojen kunnostuksen, välinehankintojen tai osaamisen lisäämisen muodossa. Olennaista on, että hanke hyödyttää mahdollisimman suurta joukkoa.
7 K uvaskankaalla pesäpalloa pelaamassa käynyt kaveriporukka kyllästyi huonokuntoiseen kenttään ja päätti laittaa sen kuntoon. – Olemme järjestäneet Kuvaskankaan kentällä jo 8 kertaa pesäpalloturnauksen yhdessä veljeni kanssa. Aluksi oma kaveriporukkani pelasi veljen kaveriporukkaa vastaan, pikkuhiljaa mukaan tuli lisää ihmisiä. Aloimme muutama vuosi sitten pelailla viikoittain ja samalla miettiä, että kyllä mäntyä kasvanut kenttä pitäisi saada kuntoon, kertoo Tuomas Lähteenmäki. Hiekkakenttä raivattiin, sen toiseen reunaan tehtiin beachvolley-kenttä ja päätyyn asennettiin pesäpallon lyöntiverkot. Lisäksi hankittiin harrastusvälineitä ja varastokopin edustalle rakennettiin uusi katsomo. – Katsomo tehtiin täysin talkoilla, samoin rantalentopallokenttä ja metsän raivaus. Kentän pohja oli hyvin säilynyt, suurempia tasoitustöitä ei tarvinnut tehdä, Lähteenmäki kiittelee. Kentän kunnostukseen saatiin Leader-tukea, jota lopulta haki paikallinen urheiluseura Merikarvian Lukko. Alkuun Lähteenmäki ystävineen oli perustamassa omaa yhdistystä. Puskaradion kautta tieto seuran vanhalla pesäpallokentällä tapahtuvasta liikehdinnästä kantautui kuitenkin Lukon toimijoiden korviin. Seuran hallituksen keskuudessa innostuttiin nuorten ideasta, ja tapahtumaketju aiheutti lopulta toivotun sukupolvenvaihdoksen koko urheiluseuran hallituksessa. Lähteenmäki jatkaa nyt toista kautta seuran hallituksen puheenjohtajana. Minipesiksen suosio yllätti Kentälle on kunnostuksen jälkeen saatu runsaasti uusia käyttäjiä. Tuulta alleen on ottanut erityisesti minipesistoiminta, jonka suosio yllätti järjestäjät. Vuonna 2017 minipesisrinkiin tuli mukaan 25 lasta Merikarvialta ja Siikaisista. – Aiomme jatkaa junioritoiminnan kehittämistä. Osa meistä seuran aktiiveista kävi tätä ajatellen myös pesäpalloliiton pelinjohtajakoulutuksen. Aikomus on mennä mukaan Pesäpalloliiton pienpelisarjaan, Lähteenmäki kertoo. Minipesisringille ja taustajoukoille järjestettiin kauden päätteeksi tapahtuma, jossa oli mukana Porin pesäkarhujen pelaajia. Tapahtuma sai suuren suosion. Seuran visio on, että Merikarvialle saataisiin syntymään entistä organisoidumpaa junioritoimintaa. Nyt toimintaa on ollut vain G-junnuikäisille. Pyrkimys on tulevaisuudessa saada useampien ikäluokkien harrastusryhmiä. – Silloin tarvitaan toki enemmän vetäjiäkin. Seuralla ei ole resurssia järjestää aikuisille sitovaa toimintaa, mutta ”höntsävuoro” jatkaa edelleen. Lisäksi jokavuotisen turnauksen ohella pyritään järjestämään muutamia pelejä kaudessa. Kesällä 2017 pelattiin ystävyysottelu Siikaisten Sisua vastaan. – Merikarvialla ei ole samalla tavalla pesäpalloperinteitä kuin naapureilla. Viimeksi hävisimme siikaislaisille, mutta hauskaa oli. Kesällä 2018 toiveena on päästä haastamaan myös muita naapurikuntia. Pesäpallon rinnalle frisbeegolf Merikarvian Lukko järjestää myös frisbeegolfin viikkokisoja Kalpakan vuonna 2016 valmistuneella AA1-tason radalla. – Käytännössä kisoja on 2–3 viikon välein. Frisbeegolf-puolella on oma vetäjänsä. Yhdet isot kisat järjestettiin kesällä 2017 ja myös kesällä 2018 on ajatus tehdä näin, Lähteenmäki kertoo. Lisäksi pyörivät Lukon sulkapalloja salibandyvuorot keskustan urheilutalolla. Erityistä on, että innolla Merikarvian Lukon toimintaa kehittävä ystäväporukka asuu ympäri Satakuntaa. Veri vetää kuitenkin Merikarvialle. – Kuvaskangas on pieni paikka. Täällä on metsästysseura, kylätalo ja sitten tämä kenttä. Tärkeää on, että eloa on saatu jälleen näillekin kulmille, kylällä kasvanut Lähteenmäki korostaa. H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET KUKA? Merikarvian Lukko (MeLu), alkuperäiseltä nimeltään Lauttijärven Lukko on perustettu 1945. Kuvaskankaan pesäpallokenttä Lauttijärven kylässä valmistui 1957. MITÄ? Kuvaskankaan metsittyneen pesäpallokentän kunnostus, välinehankinnat ja uuden katsomon rakentaminen. MIKSI? Pesäpalloharrastuksen edistämiseksi Merikarvialla. TUKI Leader Pohjois-Satakunnalta. LIONS CLUB MERIKARVIA rakensi vuonna 2016 Kalpakan pururadan tuntumaan 18 -väyläisen, kansalliset kilpailutoiminnan kriteerit täyttävän frisbeegolfradan. Tavoitteena oli tuoda uusi liikuntaharrastus kaikkien kuntalaisten, erityisesti nuorten, ulottuville. Frisbeegolf on harrastuksena helposti saavutettavissa. Laji sopii lähes kaikille ikään, kokoon, kukkaroon tai taitotasoon katsomatta. Satakunnan alueella on kymmenkunta frisbeegolfrataa, jotka on rakennettu Leader-tuella. SANKARI-INFO Kalpakan frisbeegolfrataankin Leader-tukea merikarvianlukko.sporttisaitti.com
8 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET SATASIRKUS ON Satakunnan ainut sirkustoimintaa tarjoava yhdistys. – Me olemme sosiaalinen sirkus eli emme esiintyvä sirkus, vaikka meillä esiintyvä ryhmä onkin. Tavoitteemme on tarjota sirkusta kaikille, kertoo toiminnanjohtaja Marjo Elomaa. Elomaa on yksi Satasirkuksen perustajista. Nuorena sirkusta harrastanut nainen oli vuosia poissa lajin parista, kunnes löysi sen jälleen Poriin saapuneen sirkusta harrastaneen saksalaisen vaihto-opiskelijan kautta. Sirkuskipinä syttyi uudelleen. – Haudoin ajatusta pari vuotta. Neljän jäsenen kesken perustimme Satasirkuksen vuonna 2014. Aluksi satasirkuslaiset treenasivat Kulttuuritalo Annankatu 6:n tiloissa, Porin kouluilla ja kesäaikaan muun muassa Kirjurinluodossa. Oma tila Porin Harmaalinnasta saatiin loppuvuodesta 2016. – Joka ilta meillä kokoontuu monenlaisia ryhmiä. Laskimme, että kun ryhmien määrä kerrotaan osallistujilla, oli toimintakertoja vuonna 2017 noin 8500. Harrastukselle on kysyntää. Haluamme pitää toiminnan avoimena ja mahdollisena kaikille. Pienimmät harrastusmaksut meillä lähtevät 10 eurosta. Nyt Satasirkus lähtee viemään sirkusharrastusta kyliin Leader Karhuseudulta saadun rahoituksen avulla, jotta muutkin kuin porilaiset voisivat helpommin löytää sirkustelun ilon. – Olemme vakiinnuttaneet toimintaamme ja nyt olemme valmiita viemään pysyvää sirkustoimintaa muuallekin. Etsimme ne, jotka eivät pääse tänne harrastamaan. Tavoite on maakunnan ja kylien vireänä pitäminen sosiaalisen sirkuksen avulla. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla sirkusosaamista jalkautetaan uusille paikkakunnille ja kylille. Mukana on kahdeksan kylää, joihin ryhmät perustetaan. Tarkoitus on kouluttaa kylien asukkaita toimimaan sirkusohjaajina. Porissa toimiva Satasirkus lähtee viemään sirkusharrastusta kylille. Yhdistys haluaa pitää kylät vireänä sosiaalisen sirkuksen avulla. – Pienemmissä paikoissa harrastusryhmät muotoutuvat varmasti laajemmalle joukolle sopiviksi, vähän isommissa toiminta voi olla kohdennetumpaa, Elomaa pohtii. Muutamia Satasirkuksen ryhmiä Satakunnassa jo toimii. Muun muassa Säkylässä, Eurajoella ja Nakkilassa on kuntien tilausryhmiä. Myös Eurassa ja Raumalla on ollut toimintaa. Sirkuksen iloa Satakuntaan! SANKARI-INFO KUKA? Satasirkus ry MITÄ? Luodaan toimintamalli, jolla sirkusosaamista jalkautetaan uusille paikkakunnille ja kyliin. MIKSI? Sirkusharrastuksen mahdollistaminen muillekin kuin Porissa asuville ja samalla maakunnan vireänä pitäminen sosiaalisen sirkuksen avulla. TUKI Leader Karhuseudulta. www.satasirkus.fi ”Mukana on kahdeksan kylää, joihin ryhmät perustetaan.”
9 SANKARI-INFO IN V ES T O IN T IT U K I H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET Side by side -pyörällä vaikka kesäkahvilaan Laitilan Nuorisoverstaan side by side -polkupyörä parantaa erityisryhmien ja ikäihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen. Moni liikuntarajoitteinenkin voi päästä pyöräkyydillä asioille ja kokea vauhdin huuman. SÄHKÖAVUSTEISESSA SIDE BY SIDE -PYÖRÄSSÄ on kaksi rinnakkaista paikkaa. Kuski huolehtii ohjauksesta ja jarruista, vierustoveri auttaa polkemisessa. Laitilalaisille erityisryhmille ja ikäihmisille suunnattu erikoispolkupyörä on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön. Idea pyörän hankkimisesta nousi Nuorisoverstaan naapurissa, Monipalvelukeskus Palkeessa. Työja päivätoimintaa muun muassa kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tarjoava Palke tekee säännöllisesti yhteistyötä nuorisoverstaan kanssa. – Meillä on aikaisemmin ollut pari kertaa viikkovuokrassa vastaava pyörä Turun kaupungilta. Pyörä on ollut asiakkaiden keskuudessa menestys. Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät liiku ollenkaan, innostuivat pyöräilemään. Varauslista on ollut joka kerta aivan täynnä, eivätkä kaikki halukkaat ole saaneet pyörää käyttöönsä, kertoo käsityöohjaaja Sonja Laine Monipalvelukeskus Palkeesta. Ulkoilun ja liikkumisen lisäksi Laitilan oma pyörä mahdollistaa kahdenkeskiset juttutuokiot. Yksinkertaisuudessaan siirtymät paikasta toiseen helpottuvat. Laine katsoo, että pyörä tarjoaa mahdollisuuksia erityisryhmien lisäksi ikäihmisille. – Monet vanhukset, jotka asuvat yksin harvemmin ulkoilevat. Moni ei ole pyöräillyt vuosikymmeneen. Nyt omaiset voivat tehdä heidän kanssaan pyöräretken vaikka Untamalan kesäkahvilaan. Palke vastaa pyörän varauskalenterista. Yhteyttä ottamalla pyörän voi varata käyttöön täysi-ikäinen henkilö. KUKA? Laitilan Nuorisoverstas ry MITÄ? Sähköavusteisen side by side -pyörän hankkiminen tarvikkeineen. MIKSI? Jotta laitilalaiset erityisryhmien edustajat ja ikäihmiset pääsisivät liikkumaan ja asioille polkupyöräillen. TUKI Leader Ravakalta. ”Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät liiku ollenkaan, innostuivat pyöräilemään.” Työtoiminnanohjaaja Sonja Laine (vas.) ja Nina Niemi testaavat side by side -pyörää. Niemi kertoo, että hän on päässyt testaamaan aikaisemmin lainapyörää.
10 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET S iitä, että petanque tuli osaksi Euran Raikun toimintaa vuonna 2006 saa syyttää yksinomaan Euran urheilutalon vesijumpan päättymistä. – Pohdimme siinä kuuden miehen kesken, että mitäs nyt. Urheilutalolla yrittäjänä toiminut seuramme jäsen sanoi, että alkakaahan pelata petanqueta. Ensimmäinen kysymys oli, että mitä se on, muistelee Euran Raikun puheenjohtaja Hannu Aaltonen naurahtaen. Petanquehallille saunatilat – Eurassa houkutellaan lajin pariin uusia harrastajia Euran Raiku ehosti teollisuusalueen keskellä sijaitsevaa petanquehalliaan rakentamalla esteettömät saunaja kokoustilat. Toive on, että petanquen löytäisi yhä useampi harrastaja, sillä laji sopii jokaiselle. Heinäkuussa 2018 kisataan jo neljännet Euran Raikun järjestämät SM-kisat. Viikon kestäviin kisoihin tulee noin 800 pelaajaa ympäri Suomea. Kisa pidetään Kauttuan koululla. SANKARI-INFO KUKA? Euran Raiku ry (EuRa) on kilpaurheiluseura, jonka lajeja ovat lisäksi mm. lentopallo ja yleisurheilu. Seuran tavoitteena on edistää urheiluja liikuntaharrastusta paikkakunnalla kaikenikäisten ja kaikenkuntoisten keskuudessa. MITÄ? Petanquehallin kehittäminen esteettömäksi yhdistysten kokoontumisja harrastustilaksi. MIKSI? Jotta saadaan kokoontumistilat seuralle ja muille alueen yhdistyksille ja samalla voidaan houkutella lisää harrastajia petanquen pariin. TUKI Leader Pyhäjärviseudulta. www.euranraiku.fi Tiesitkö? PETANQUE ELI petankki on kuulapeli, jota pelataan lähes kaikkialla maailmassa. Nykyisen muotonsa peli sai vuonna 1910, mutta sen juuret ovat tuhansien vuosien takana muinaisessa Egyptissä. Petanque on suosittua erityisesti Ranskassa ja Espanjassa Lähde: www.petanquefinland.com H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET
IN V ES T O IN T IT U K I ”Yhdistykset ovat tärkeä voimavara alueensa kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Vireän yhdistystoiminnan ansiosta asukkaiden elämänlaatu maaseudulla paranee ja asukkaille mahdollistuvat monet palvelut, joita ei muuten olisi. Leader-hankkeiden avulla yhdistykset voivat esimerkiksi kunnostaa ja rakentaa uusia harrastusja lähiliikuntapaikkoja. Tärkeää on, että toiminta on yleishyödyllistä ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä. Kun jotain uutta tehdään ja toimintaa kehitetään, mahdollistaa se myös uusien toimijoiden saamisen mukaan harrastustoimintaan. ” Elina Haavisto , Leader Pyhäjärviseutu MARKUS AALTONEN, 100, on tuttu näky Euran Raikun petanquehallilla. Nuoremmilleen hänellä olisi useampikin neuvo annettava, yksi olennainen liittyy liikuntaan. – Liikunnallinen elämäntyyli pitää virkeänä. Nuoresta asti on tehty töitä ja liikuttu. Moni jättää liikkumisen kokonaan, kun sohva houkuttaa liikaa. Minä lähden liikkeelle joka päivä, enkä välitä siitä, että olen huonossa kunnossa, Aaltonen sanoo. Petanqueta hän käy pelaamassa viikoittain ja on monesti voittajajoukkueessa. Aaltonen on osallistunut myös lajin SM-kilpailuihin. Ahkerasti vesijuoksua ja talvella avantouintia harrastava mies on esikuva monille. Ajokorttikin mieheltä vielä löytyy. – Vesijuoksu on helkutin hyvä liikuntamuoto. Noin 30 minuuttia kerrallaan juoksen. Siinä ei helposti loukkaa. Aikaisemmin seuralla oli tiloissa kuormalavojen valmistusta, mutta kun kannattamattomaksi käyneestä toiminnasta luovuttiin, päätettiin tila ottaa muuhun käyttöön. Seitsemän vuotta myöhemmin rakennettiin petanquehalli Fankkeen teollisuusalueelle seuran omistamaan hallitilaan. Petanquella on nykyään vankka suosionsa Eurassa ja hallilla käy säännöllisesti pelaamassa noin 60 jäsentä. Lisäksi hallia käyttää kehitysvammaisten ryhmä sekä satunnaisesti koululuokat liikuntatunneillaan. Petanqueseuroja on Satakunnassa Raikun lisäksi Porin seudulla ja Raumalla. Länsi-Suomen yhteistyöalueella on toimintaa muun muassa Loimaalla, Turussa ja Mynämäellä. – Tilat on kuitenkin melko ainutlaatuinen juttu, harvalla on omaa sisähallia. Tila lämpiää ilmanlämpöpumpuilla, Aaltonen kertoo. Petanquehallin ehostus tuli ajankohtaiseksi, kun katto alkoi vuotaa. Koska remonttia piti kuitenkin tehdä, ideoitiin seurassa, miten muuten hallia ja sen ympäristöä voisi kehittää. Nyt 400 jäsenen seura on rakentanut lähes kokonaan talkoovoimin saunaja kokoustilat hallin kylmänä olleeseen varastotilaan. Sosiaalitilat tehtiin niin omaan kuin muidenkin paikallisten yhdistysten käyttöön. Saunatilojen laittamiseen saatiin Leader-tukea, mutta samalla innostuksella hallia on kunnostettu muutenkin. Katon laiton lisäksi tehtiin rakennuksesta houkuttelevampi uudella ulkolaudoituksella. Raikussa uskotaan uusien saunaja kokoustilojen houkuttelevan lisää väkeä myös petanquen pariin. – Petanque sopii lajina jokaiselle, myös esimerkiksi pyörätuolilla kulkeville. Tiloista muokataan esteettömät. ”Minä lähden liikkeelle joka päivä” H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET 11 Leader-asiantuntija vastaa
12 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Kokoontumispaikat – oma paikka lisää yhteisöllisyyttä Leader-tuella voidaan esimerkiksi rakentaa, ostaa tai remontoida kylätalo, muu yhteinen kokoontumistai harrastustila sekä hankkia sinne tarvittavia kalusteita ja muita varusteita. K ylältä puuttuu tilat, tehdään itse. Näin päätettiin vuonna 2015 Marjasuon Metsästysseuran, Marjasuon Pienviljelijäyhdistyksen sekä Karvian Perinnejuoman kesken. Nyt kolmikko viimeistelee yhdistyksille yhteisiä harrastusja kokoontumistiloja Sarvelan kylässä, noin 10 kilometriä Karvian keskustasta pohjoiseen. Asia lähti etenemään, kun yhdistyksille selvisi, että projektiin voi saada Leader-rahoitusta. – Aina on puhuttu, että oma tila pitäisi olla. Etenkin lihankäsittelylle on nykyisellä majallamme aika heikot tilat. Pienviljelijäyhdistyksellä on paljon yhteisiä koneita, nyt saadaan niillekin säilytyspaikka, kertoo Tomi Alatalo Marjasuon Metsästysseurasta. Jo 10 000 tuntia talkoita Kylätalon paikaksi valikoitui metsäinen omassa rauhassa oleva tontti, jolla oli valmiiksi maalattiainen hallirakennus. Rakennusta on kunnostettu niin, että nyt se kätkee sisäänsä riistankäsittelytilat kylmiöineen, saunan ja pukuhuoneen sekä harrasteja varastotilaa – sahdin valmistustiloja unohtamatta. Tontille siirrettiin kesällä 2017 lahjoituksena saatu 1800-luvun hirsirakennus varsinaisen kylätalon virkaa toimittamaan. Siirto-operaatio oli melkoinen, sillä talo siirrettiin kokonaisena. Tontille on tehty kaikki viemäröinnit, vedetty sähköt ja porattu maalämpökaivo. Lähes kaikki on saatu hoidettua kylän osaavan porukan voimin. Talkootunteja on kertynyt kylätaloprojektin sihteerinä toimivan Teija Keisalan mukaan jo ainakin 10 000. – Kaikki tekevät sydämellään töitä yhteisen hyvän eteen. Puuhaa riittää niin, ”Oman kylän hanslankarit” tekevät talkoilla yhteistä paikkaa Kolme yhdistystä rakentavat Karvian Sarvelassa yhteistä tilaa, Marjasuon kylätaloa. Kokonaisuuteen kuuluu maalattiaisesta hallista tehty harrastetila, viereen siirretty 1800-luvun hirsitalo ja uusi kodikas grillikota. Tontille on muun muassa tehty viemäröinnit, vedetty sähköt ja porattu maalämpökaivo – lähes kaikki talkootyönä. Tarpeettomana ollut hirsirakennus ”Ylitalo” siirrettiin kokonaisena uudelle paikalleen Marjasuon kylätalon virkaa toimittamaan. Edessä on vielä niin lattioiden, vessojen kuin ikkunoidenkin laitto. K O K O O N T U M IS PA IK A T T EI JA K EI SA LA
13 että toinen mokoma voi vielä tulla. Onni on, että omasta kylästä löytyy monen alan osaajia ja hanslankareita. Yrittäjiä on paljon mukana. Aina auttaa asiaa, kun on kokemusta rakennusja kunnostusprojekteista, Keisala sanoo. – Parhaimmillaan töissä on ollut kerralla 10 konetta. Sahdinvalmistusta ja riistankäsittelyä rinta rinnan Jokainen yhdistys on saanut äänensä kuuluviin projektin alusta saakka. – Ketään ei jyrätä, vaan jokainen yhdistys on tasapuolisesti edustettuna kylätalotoimikunnassa. Ei yksi yhdistys pysty kaikkea tekemää, yhteistyötä tarvitaan, Keisala korostaa. Tuorein kolmikosta on Karvian Perinnejuoma ry, joka on perustettu 2014 sahdinvalmistusperinteen säilyttämiseksi. Kun ei ole metsästyskausi, harrastetiloissa tehdään sahtia. Sekä Keisala että Alatalo toimivat sahtiyhdistyksessä. – Hankimme isot kunnolliset sahtipadat, 200–300 litraa voidaan kerralla valmistaa. Kylmiö ja kellari ovat tulevaisuudessa niin metsästäjien kuin meidänkin käytössä. Väliaikaiset tilamme ovat olleet Tomin äidin autotallissa, Keisala naurahtaa. ”Haitari soimaan ja kahvia tippumaan!” Tarkoitus on oman käytön lisäksi vuokrata kylätaloa juhlia ja erinäisiä tilaisuuksia varten. 100 neliön kylätaloon saa pystyyn noin 30 hengen pirskeet. Pihassa on myös grillikota, joka on toiminut muun muassa talkooväen ruokaja taukopaikkana. Kodan runko ja ikkunat saatiin lahjoituksena. Teija Keisala kertoo, että Sarvela on aktiivinen kylä, jossa kyläiltoja on järjestetty kylätalon puuttuessa kyläläisten olohuoneissa. Oman kylätalon myötä voidaan monipuolistaa tekemistä niin, että saataisiin asukkaat useammin kerääntymän yhteen. – Kun ollaan jonkun kotona, se karsii aina porukkaa. Nyt kun olemme kokoontuneet harrastetilalle kyläiltoihin pienviljelijäyhdistyksen johdolla, mukaan on tullut ihan uusia osallistujia. Tavoite on kylätalon myötä innostaa kaikki mukaan ja madaltaa kynnystä osallistua yhteisiin juttuihin ja lähteä niitä järjestämään. Haitari soimaan ja kahvia tippumaan! K O K O O N T U M IS PA IK A T ”Oman kylän hanslankarit” tekevät talkoilla yhteistä paikkaa KUKA? Marjasuon Pienviljelijäyhdistys, Marjasuon Metsästysseura ja Karvian Perinnejuoma ry. Monet kyläläisistä toimivat useassa yhdistyksessä, joten yhteistyö on luontevaa. MITÄ? Rakentavat yhteisen kylätalon harrasteja saunatiloineen kaikkien yhdistysten käyttöön. MIKSI? Saadaan paikka harrastustoiminnalle ja samalla luodaan edellytykset kylätoiminnan rikastamiselle ja yhteisöllisyyden lisäämiselle kylässä. TUKI Leader Pohjois-Satakunnalta. – Rakennamme homman niin, että kaikkia kolmea rakennusta (kylätalo, harrastetila, kota) voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Karviassa on muutamia vuokrattavia vastaavia tiloja, niillä on todella kova käyttöaste. Uskon, että kysyntää myös Marjasuon kylätalolle tulee olemaan. Täällä saa olla omassa rauhassa ja vaikka huutaa, ketään ei häiritse, Tomi Alatalo selittää. ”Kaikki tekevät sydämellään töitä yhteisen hyvän eteen.” SANKARI-INFO www.marjasuonms.com/kylatalo
14 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET E urajoen Veikkojen vuonna 1980 valmistunut maja oli alkuperäisessä kunnossaan eikä rakennusta vuosiin käyttänyt edes seura itse. Kesäkuussa 2017 avajaisiaan vietti Leader-tuen turvin kunnostettu, totaalisen muodonmuutoksen läpi käynyt maja. – Maja on seuran sydän, mutta se oli todella vähällä käytöllä. Saunaa ja suihkua ei voinut käyttää, maja oli synkkä ja sisäilma tunkkainen. Pelkäsimme, että remontin yhteydessä löytyy kosteusvaurioita, onneksi näin ei kuitenkaan ollut, kertoo urheiluseuran puheenjohtaja Hanna Tuominen. – Tuki oli valtavan iso asia meille. Saatoimme tehdä kunnon remontin, laitoimme saunaosaston ja keittiön kuntoon. Nyt on uudet pinnat, kaikki on laitettu uusiksi, Tuominen iloitsee. Majan uuden ilmeen suunnittelu lähti käyntiin ”toiveidentynnyristä”, joka luovutettiin sisustussuunnittelija Outi Aholle. Aho loihti avaran ja viihtyisän ilmeen. – Käyttötarkoituksen kautta lähdettiin suunnittelemaan. Jokainen sai tuoda omia ideoitaan. Toiveina oli mm. rennompi oleskelutila, kunnon kokouspöydät sekä nuorisolla tietysti iso telkkari. Remontista vastasivat ammattilaiset, mutta silti majalla tehtiin euvelaisten voimin yli 500 tuntia talkoita. KunnostusproEurajoen Veikkojen huonossa kunnossa ja vähällä käytöllä ollut maja sai uuden elämän. Nyt kehtaa kokoustaa, viettää illanistujaisia ja saunoa treenien jälkeen. Liikunnalliseen elämään kannustavassa seurassa uskotaan uudistuneen majan lisäävän myös läheisen pururadan käyttöä. Veikkojen maja muuttumisleikissä Majaan saatiin remontilla lisää tilaa. Iso takka sai lähteä ja tilalle hankittiin pienempi. Lisätilaa saatiin myös purkamalla vanha varastokoppi ja ylisuuret vessat. Ennen saunaan oli käynti vain ulkokautta, nyt saunaosastolle pääsee suoraan tuvasta. Keittiöstä tuli valoisampi ja hääräämistilaa saatiin lisää. Tiskatessa voi nyt lueskella seuran historiasta kertovia lehtileikkeitä. K O K O O N T U M IS PA IK A T
15 OMAN PAIKAN hankkiminen on monelle yhdistykselle suuri ponnistus. Kokoontumispaikasta huolehtiminen vaatii niin rahaa kuin aikaakin. Siksi on hienoa huomata, että yhä useammin yhdistykset toimipaikkaa kunnostaessaan tai hankkiessaan tekevät yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kokoontumispaikan kunnostaminen tai rakentaminen on loistava mahdollisuus rakentaa yhteisöllisyyttä ja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Projektiin voi helposti osallistua jokainen oman osaamisalueensa ja tietämyksensä kautta, sillä tekemistä on tarjolla usein jos jonkinlaista. Talkoissa tulee naapureistakin tutumpia ja uudet toimijatkin pääsevät mukavasti sisään toimintaan talkoiden kautta. Yhdessä salin seiniä maalatessa tulee vaikka saatua vielä herkullinen talkoopiirakan resepti kotiinviemiseksi. Valmistuttuaan tai uusilla parannuksilla varusteltu oma paikka lisää myös jatkossa yhteistä tekemistä ja vähentää reppuelämää. Hankkeen vaikuttavuus voi tulla esiin vasta vuosienkin jälkeen. Leena Saloniemi Leader Pohjois-Satakunta jekti olikin omiaan lisäämään yhteishenkeä. Uudistunut maja on tuonut mahdollisuuksia myös Eurajoen alueen muille toimijoille, sillä vastaavia kokoustai saunapaikkoja ei juuri ole. Veikoissa uskotaan, että uudistettu maja lisää myös Veikkojen tenniskentän ja kunnan pururadan käyttöä. Paikka soveltuu esimerkiksi lasten ja nuorten päiväleirien pitämiseen. – Seuramme haluaa edistää liikunnallista elämäntapaa. Kilpaurheilu on tietysti osa seuraa, mutta tärkeämpää on mielestämme massojen liikkeelle saaminen. Kun lapsena oppii liikkumisen, se jää helpommin elämään. KUKA? Eurajoen Veikot ry on perustettu 1932. Pitkään historiaan on mahtunut monenlaisia lajeja, nykyään keskitytään mm. yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon ja hiihtoon. MITÄ? Seuran majan kunnostaminen. MIKSI? Kerhoja saunatilojen saaminen seuran itsensä sekä muiden eurajokelaisten käyttöön. TUKI Leader Ravakalta. www.eurajoenveikot.fi EuVe:n hallituksen sihteeri Päivi Tähtinen, puheenjohtaja Hanna Tuominen ja remonttihankkeesta vastannut Matti Mikkola ovat iloitsevat remontoiduista tiloista. Tiesitkö? LEADER-TOIMINTA tuli Suomeen 1996. Tämän jälkeen kylätaloja ja kokoontumispaikkoja on Satakunnassa Leader-tuen turvin kunnostettu sekä rakennettu yli 160! SANKARI-INFO ”Paikka soveltuu esimerkiksi lasten ja nuorten päiväleirien pitämiseen.” K O K O O N T U M IS PA IK A T Leader-asiantuntija vastaa
16 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Tapahtumat – elämää kylille! Leader-tukea voi saada uuden tapahtuman järjestämiseen tai tapahtuman uudistamiseen. Hankkeissa edellytys on aina, että syntyy jotain uutta. Myös jatkuvuus on otettava huomioon. K olmen maakunnan rajalla, vajaa parikymmentä kilometriä Huittisista peltojen keskellä on muutaman sadan talouden kylä. Kylällä on kirkko ja seurantalo. Täydellinen paikka järjestää kansainvälinen elokuvafestivaali. Näin ajatteli Huittisten Huhtamosta kotoisin oleva helsinkiläinen elokuva-alan ammattilainen Pekka Ollula. Hänen visionaan oli tuoda elämää kylälle ja pitää elämää kylästä: nostaa kotikylä Huhtamo maailmankartalle. Historian ensimmäinen Huhtamo International Film Festival järjestettiin heinäkuussa 2017. Filmifestivaalin järjesti Elävien kuvien -yhdistys, jonka hallituksen puheenjohtajana Pekka Ollula toimii. Leader JoutAbbahittejä ja heinäsirkkoja – leffafestarit herättivät Huhtamon eloon Neljä päivää, vajaa 30 elokuvaa ja lyhytelokuvaa, kirkko ja pirtti. Huhtamo International Film Festival kahmi kävijöitä, kun yhden miehen visiota lähti toteuttamaan koko kylä. Idean elokuvien esittämiseen kirkossa Pekka Ollula sai osallistuttuaan elokuvanäytökseen kirkossa Transylvanian elokuvafestivaaleilla Romaniassa. TA PA H T U M A T
17 senten reitti myönsi yhdistykselle ensimmäisten elokuvafestivaalien järjestämiseen Leader-tukea. Monipuolinen elokuvatarjonta houkutteli Huhtamoon neljän päivän aikana läheltä ja kauempaa 1 500 ihmistä. Uusi kulttuuritapahtuma oli täysin maksuton Huittinen–Huhtamo-bussikuljetuksia ja osin myös ruokatarjoiluja myöten. Festivaalivieraita hemmoteltiin mm. kokonaisella palvatulla sialla ja kasvishernekeitolla. Festivaalin yhteydessä oli mahdollisuus päästä maistamaan myös Suomessa kasvatettuja heinäsirkkoja. Lapsille oli ohjelmaa kakarakinon ja sirkustaiteilun merkeissä. Huhtamossa tapahtumaa järjestämässä olleiden vapaaehtoisten yhteisen asian synnyttämä yhteenkuuluvuuden tunne oli käsin kosketeltavissa. Mukana oli talkoolaisia Huhtamosta ja muista Huittisten kylistä sekä Helsingistä saakka. Paikalliset asukkaat avasivat ovensa kauempaa tulleille festarivieraille ja majoittivat pitkämatkalaisia kodeissaan. Tarjolla oli majoitusta myös pellolle pystytetyssä tilapäisleirinnässä. Elokuvia näytettiin sekä Huhtamon kirkossa että Honkapirtillä. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä festivaalin aloituspäivänä oli Kirkkokinossa yhteislauluna raikunut Abba-hittikimara Mamma Mia karaoke-version tahtiin. Moni tämän päivän suurtapahtuma on lähtenyt pienestä. Huhtamokin aikoo tavoitella tulevaisuudessa paikkaa elokuvajuhlien kärkikahinoissa, ja kasvaa kaikkien tuntemaksi tapahtumaksi. KUKA? Elävien kuvien ry MITÄ? Kansainvälisen elokuvafestivaalin järjestäminen Huittisten Huhtamossa. MIKSI? Kyläelämän elävöittämiseksi, Huhtamon kylän tunnettuuden lisäämiseksi sekä rakkaudesta elokuvaan. TUKI Leader Joutsenten reitiltä. ERILAISET TAPAHTUMAT maaseudulla tuovat yhteen nykyisiä ja entisiä asukkaita. Suunnittelu ja järjestely luovat yhteisöllisyyttä, joka huipentuu yhdessä koettuun onnistumiseen filmifestivaalien, lähiruokatapahtuman tai vaikka paikallisten yrittäjien kevättapahtuman muodossa. Tapahtuman järjestäminen ja siihen liittyvä talkootyö antaa mahdollisuuden olla osa yhteisöä myös niille, jotka ottavat mielellään osaa yhdessä tekemiseen projektiluonteisesti. Leader-rahoituksen tarjoama taloudellinen tuki antaa järjestäjälle selkärankaa. Rahoitushakemuksen jättö kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen itse tapahtumaa, silloin asioiden hoito sujuu mallikkaasti hyvässä järjestyksessä. Onnistunut, Leader-rahoituksella käynnistetty tapahtuma jää toivottavasti elämään paikkakunnan tapahtumatarjontaan pitkäksi aikaa. Eeva Raukko, Leader Joutsenten reitti Leader-asiantuntija vastaa Heinäsirkat olivat kokeilemisen arvoinen festariherkku. Festivaalijuontajana toimi Iron Sky -elokuvankin takana oleva elokuvaohjaaja Timo Vuorensola (vasen). ”Moni tämän päivän suurtapahtuma on lähtenyt pienestä.” SANKARI-INFO TA PA H T U M A T
18 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET SANKARI-INFO KUKA? Lauhan maamiesseura ry MITÄ? Lauhan Lähiruokafestivaalin järjestäminen Lauhan Kylässä Huittisissa. MIKSI? Suomalaisen ruuantuotannon esiin nostamiseksi, kylätoiminnan elävöittämiseksi sekä alueen matkailun edistämiseksi. TUKI Leader Joutsenten reitiltä. Lauhan ”suuri puutarhajuhla” näyttää, mistä ruoka tulee Lauhan Lähiruokafestivaali kokoaa yhteen Huittisten ja lähialueen ruuantuottajia ja houkuttelee ihmisiä yhdeksi viikonlopuksi maalaismaisemiin juhlimaan suomalaista ruokaa. – TAPAHTUMA SYNTYY rakkaudesta ruokaan. Ajatus tuli jo pari vuotta sitten. Suomalainen ruoka ja maatalouden kehitys ovat tapetilla. Meillä ei enää samalla tavalla arvosteta ruokaa. Tuottajia on paljon täällä Lauhan kylässä. Itsekin on päässyt polkupyörällä hakemaan jauhoja ja vihanneksia naapureilta. Haluamme kutsua ihmiset tänne, missä ruokaa tuotetaan, sanoo Annika Eklöf tapahtumaa järjestävästä Lauhan maamiesseurasta. Tapahtuma keskittyy entisen kyläkoulun, Maijapirtin, ympäristöön. Eklöf lupaa, että aitoa maalaistunnelmaa pääsee Kokemäenjoen rannoille kokemaan bussikuljetuksella, omalla autolla, pyörällä tai vaikka veneellä. – Luonto ja vesistöt ovat upeita Lauhassa. En tiennyt itsekään näistä mitään, ennen kuin muutimme tänne Huittisten keskustasta. Kaunis alue ansaitsee huomiota. Tapahtumaan tulee tuottajatori, jonne ruuantuottajat ja -jalostajat voivat tulla oman myyntikojunsa kanssa. Myös ruoka-annosten myyjiä osallistuu tapahtumaan. – Haluamme rakentaa suuren puutarhajuhlan. Tuottajatorilta saa puhtaita raaka-aineita läpi tapahtuman. Perjantaina ja lauantaina järjestetään myös puhetilaisuudet, joissa käsitellään suomalaista ruokaa, ruuantuotantoa ja sen tilaa. Oheistoimintana on muun muassa sirkusta ja kajakkeja. Kaikille avoimen Lähiruokafestarin ohjelmaan kuuluu molempina iltoina myös elävää musiikkia. Mukaan järjestelyihin on innolla lähtenyt iso määrä huittislaisia yhdistyksiä. Yhteistyöhön on totuttu kaupungissa. Eklöf itse oli vahvasti mukana myös Huhtamon elokuvafestivaalien järjestelyssä. – Huittisissa on helppo järjestää, kun ihmiset yrityksissä ja yhdistyksissä lähtevät aina innoissaan mukaan, hän kiittelee. Huittislainen ”hulluus” tarttuu KIPINÄN LÄHIRUOKAFESTARIN järjestämiseen antoi heinäkuussa 2017 järjestetty Huhtamo International Film Festival. HIFF todisti, että myös kylille on mahdollista luoda moderneja ja suurta yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Lauhan Lähiruokafestivaali 24.–26.8.2018 Mukana Lauhan maamiesseuran kanssa tapahtumaa järjestävät muun muassa Huittisten MLL ja Pelastakaa Lapset ry. Lauhan pääsymaksuttomaan suureen puutarhajuhlaan ovat kaikki tervetulleita. TA PA H T U M A T JO O N A S EK LÖ F
19 Ruokamatka Romaniaan? WIRMON KUUTAMOILLALLINEN on jo useita vuosia peräkkäin kerännyt satoja ihmisiä eväskoreineen taivasalle ruokailemaan yhdessä ja nauttimaan ohjelmasta. Nyt tapahtuman järjestävä Wirmon Martat haluaa mukaan myös lähituottajat ja muut ruuan ympärillä toimivat ihmiset. Tapahtumasta on tulossa Kuutamoillallinen feat Derby. Yhdistys on mukana kansainvälisessä Leader-hankkeessa, jolla kehitetään ruokamatkailua tapahtumien avulla. – Tapahtuma on suosittu, mutta se ei ollut enää samalla tavoin innostava meille tekijöille. Halusimme hakea aivan uusia ideoita ulkomailta. Otimme yhteyttä Leader Ravakkaan ja siellä innostuttiin heti. Tässä on meille uusi ihana opinpaikka. Tätä osaamista ja uusia tuulia voimme tuoda kylälle ja samalla myös koko Mynämäen kunnan toimintaan, Wirmon Marttojen puheenjohtaja Katja Rippstein sanoo. Ravakan lisäksi yhteisessä Four Seasons Derby -hankkeessa on mukana kolme Leader-aluetta Transilvanian alueelta Luoteis-Romaniasta sekä pohjoisavolaisen Leader Kalakukon alue. Ideoilta Romaniasta etsii myös Rauman Lapissa toimiva Vireä Lappi ry, joka järjestää ruokamatkailutapahtuman 2019. Kv-hankkeiden tarkoituksena on, että toimijat eri maissa oppivat toisiltaan. Kuutamoillallisella tuodaan romanialaista osaamista, kuten makuja ja ruuanvalmistustapoja tutuksi vakkasuomalaisille. Yhtä lailla romanialaiset toimijat hakevat oppia ja pääsevät maistelemaan Vakka-Suomen makuja omissa tapahtumissaan. – Marttojen osaaminen on ruokaperinteissä ja luontoon liittyvissä asioissa, kuten marjastuksessa ja sienestyksessä. Tämä kiinnostaa Romaniassa. Romania on Joskus kannattaa lähteä merta edemmäs kalaan – se voi tarjota aivan uutta näkökulmaa omaan tekemiseen. Näin ajateltiin myös Wirmon Marttojen keskuudessa. Nyt yhdistys muokkaa piknik-tapahtumastaan lähiruuan kokoontumisajoja, joissa voi myös matkata Romaniaan. Oppia maailmalta? KANSAINVÄLISILLÄ LEADER-HANKKEILLA tavoitellaan uutta osaamista, erilaisia näkökulmia ja raikkaita ideoita omalle alueelle. Jos omalla yhdistyksellä on haaveita saada kansainvälistä väriä omaan tekemiseen, yhteyttä kannattaa ottaa omaan Leader-ryhmään. Euroopassa toimii noin 2 500 Leader-ryhmää. Leader-ryhmät valtavine verkostoineen auttavat löytämään juuri teille oikeat yhteistyökumppanit. Joukko Wirmon marttoja kävi opintomatkalla LuoteisRomaniassa suunnittelemassa yhteistyössä toteutettavia tapahtumia. LI D ER C LU J KUKA? Wirmon Martat ry MITÄ? Wirmon Kuutamoillallinen -tapahtuman kehittäminen lähiruokaa ja ruokamatkailumahdollisuuksia tarjoavaksi derbyksi yhteistyössä romanialaisten ja savolaisten kumppaneiden kanssa. MIKSI? Jotta Marttojen mahdollistuisi tarjota uusia asioita alueen asukkaille sekä nostaa esiin alueen ruuantuotantoa. TUKI Leader Ravakalta. SANKARI-INFO Kuutamoillallinen feat Derby järjestetään 4.8.2018 Mynämäen lukion pihalla. ollut meille vieras maa. En ymmärrä miksi, sillä olemme huomanneet, että meillä on paljon yhteistä, Rippstein sanoo. Mutta mikä on derby? – Tällä viitataan isoihin urheilutapahtumiin, ”kokoontumisajoihin”. On tarjolla mynämäkeläistä, savolaista ja romanialaista ruokakulttuuria, Rippstein selittää. Ruokamatkailu tarjoaa mahdollisuuden oppia toisesta kulttuurista. – Alueemme asukkailla ei monellakaan ole mahdollisuutta matkustaa Suomeen. Tuomme nyt kulttuureja yhteen ruuan avulla. Tämä on monelle ainutlaatuinen mahdollisuus koskaan kokea se pieni pala Suomea, sanoo Alina Zlati Luoteis-Romaniassa toimivasta Leader-ryhmä Lider Cluj:sta. TA PA H T U M A T
20 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Palvelut paremmiksi – pidetään huolta toisistamme Leader-hankkeiden tarkoituksena on luoda jotain uutta tai kehittää olemassa olevaa jollain tavoin paremmaksi. Paikallisten palvelujen kehittämisellä luodaan edellytykset laadukkaammalle elämälle. R eposaaren meripelastajien toiminta-alue ulottuu Luvialta Merikarvialle ja Kokemäenjokea pitkin Ulvilaan. Tukikohta on Reposaaressa, jossa sijaitsee Meripelastusasema 18. Seuran toiminta keskittyy avovesikaudelle, käytännössä vapusta lokakuun loppuun, jäiden tuloon saakka. – Päivystämme silloin 24/7. Toiminta on täysin vapaaehtoista. Palkka tulee siitä, kun joskus onnistumme jonkun pelastamaan todellisesta hädästä, kertoo Sami Stenfors Reposaaren meripelastajista. Tehtäviä on kaudella noin 20–30. Kolmasosa näistä tulee meripelastuskeskuksen kautta ja on vaativampia pelastustehtäviä. Iso osa avuntarvitsijoista on veneilijöitä, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Reposaaren meripelastajien aktiivitoimintaan tulee muutamia uusia jäseniä vuosittain. Uudet jäsenet koulutetaan pelastustoimintaan Suomen meripelastusseuran koulutusmallin mukaisesti. Stenfors itse lähti aikoinaan mukaan meripelastustoimintaan työkaverin vinPelastusvene omassa laiturissa helpottaa tehtäviin lähtöä Uusi moderni vene toi potkua Reposaaren meripelastajien toimintaan, mutta kunnollinen paikka sille puuttui. Uuden laiturin myötä saatiin koko kalusto oman aseman rantaan, ja lähtö pelastustehtäviin nopeutui valtavasti. SMPS Reposaaren Meripelastajat Pori ry suorittaa meripelastustyötä Selkämeren ja Kokemäenjoen vesialueilla. Tiesitkö? SUOMEN MERIPELASTUSSEURAN jäsenyhdistykset auttavat joka vuosi vesillä yli 3000 ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköiseltä menehtymiseltä. Hädässä apu on aina ilmainen. Veneen pelastaminen on monesti maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa. Veneen kiireettömästä siirrosta peritään omakustannushinta. Meripelastusseuran trossijäsenyys takaa myös veneelle maksuttoman avun. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta. Lähde: meripelastus.fi KUVAT SMPS REPOSAAREN MERIPELASTAJAT PORI RY PA LV EL U T PA R EM M IK SI
21 kistä Pietarsaaressa asuessaan. Uraa vapaaehtoisena meripelastajana on takana jo parikymmentä vuotta. Ensimmäinen reissu säkkipimeällä merellä ei unohdu koskaan. – Silloin ei ollut tarkoin laadittuja koulutuksia, vaan kisälliasenteella mentiin ja opittiin muita seuraamalla. Kun lähdin mukaan ensimmäisen kerran, en ollut koskaan ennen ollut pimeällä merellä. Fiilis oli upea. Sen saman kokemuksen haluan itse tarjota muille. ”Kuin palomiehet paloauton kanssa eri puolilla kaupunkia” Seuran käytössä on kaksi pelastusvenettä. 6,9-metrinen kahden perämoottorin avovene Repo säilytetään sisätiloissa ja lasketaan veteen tehtävälle lähdettäessä. Toinen vene on 13,5-metrinen alumiinialus Rantamo, joka korvasi vuonna 2013 seuran vanhan parhaat päivänsä nähneen teräsveneen. Suomen meripelastusseuralta käyttöön saatu uusi nopeampi vene oli Stenforsin mukaan käännekohta koko seuran toiminnassa. – Moderni kalusto innosti väkeä pysymään mukana ja houkutteli myös uusia mukaan. Vaikka vene tuli Suomen Meripelastusseuralta, seura maksoi uudesta aluksesta omavastuusumman. Pienestä hankinnasta ei missään nimessä ollut kyse. Onni oli testamenttilahjoitus, jonka seura sai entiseltä merikapteenilta. – Vene oli juuri oikea kohde käyttää lahjoitus. Saimme vielä kunnioittaa lahjoittajaa nimeämällä veneen hänen mukaansa Rantamoksi. Haasteeksi uuden veneen myötä muodostui se, ettei sille ollut paikkaa omalla asemalla. Pelastusvenettä jouduttiin säilyttämään Kaupparannassa laiturissa, noin kilometrin päässä asemalta. Kun hälytys tuli, oli ensin pakattava tavarat autoon ja ajettava veneen luo, ennen kuin päästiin varsinaiselle pelastustehtävälle. – Tilannetta voidaan verrata siihen, että palomiehet olisivat toisella puolella kaupunkia kuin paloauto, Stenfors kuvaa. Isomman laiturin rakentamista aseman rannasta lähtevälle aallonmurtajanpätkälle oli haaveiltu veneen saamisesta saakka. Kun tieto Leader-tuesta saavutti seuran, nytkähti idea eteenpäin. – Joku jäsenistä oli kuullut Karhuseudusta ja siitä, että projektiin voisi saada Leader-rahoitusta. Salme Pihlajamaa vieraili katsomassa paikkaa ja vihreää valoa näytettiin. Kuulimme, että kyseessä on juuri sellainen projekti, johon Leader-tukea myönnetään. Laituri ylitti odotukset Hanke aloitettiin toukokuussa 2015 ja jo loppusyksystä saatiin Rantamo kiinni oman pelastusaseman laituriin. – Talkoita tehtiin noin 300 tuntia, vaikka melko pieni projekti olikin kyseessä. Itse valettiin betoni maihin, kelluva betonilaituri hankitiin valmiina. Samalla tultiin siistineeksi paikkoja. Todennäköisesti laituriprojekti olisi ilman rahoitusta jäänyt toteutumatta. Meillä on kuitenkin koko ajan juoksevia kuluja. Polttoaine on yksi iso menoerä. Keväällä 2018 on alkamassa hyvin palvelleen laiturin kolmas kausi. Stenfors kertoo, että laituri on ylittänyt odotukset. – Laituri oli joka tavalla positiivinen juttu. Nyt on aina kaikki varusteet samassa paikassa, pääsemme nopeasti liikkeelle ja alus on koko ajan näkyvissämme. Lähteminen on helppoa, kun tavarat saadaan suoraan alukseen. Ihmeellinen asia on, että myös partioajo on lisääntynyt, vaikka periaatteessa laiturin ei siihen pitäisi vaikuttaa, Stenfors naurahtaa. KUKA? SMPS Reposaaren Meripelastajat Pori ry on merkitty yhdistysrekisteriin 1961, mutta tiettävästi toimintaa on Reposaaressa ollut jo 30-luvulla. Seuralla on jäseniä noin 380, joista puolet on trossijäseniä. Aktiiveja on kolmisenkymmentä. Joka vuosi toimintaan tulee myös uusia jäseniä. Meripelastusseurat päivystävät avovesikaudella 24/7. Seura järjestää jäsenilleen toimikaudella erilaisia koulutuksia pelastustoimintaan liittyen. SANKARI-INFO www.facebook.com/reposaarenmeripelastajat MITÄ? Kelluvan laiturin hankkiminen pelastusaseman rantaan omalle pelastusveneelle. MIKSI? Helpottamaan pelastustehtäviin lähtöä. TUKI Leader Karhuseudulta. PA LV EL U T PA R EM M IK SI
22 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET L uvialaiset tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestään; talkoilla on rakennettu niin jäähalli kuin kaljaasi Ihanakin. Yhteisöllisyydestä kielii myös vanhustentalojen pihaan pystytetty ulkokuntoilupaikka kauniine istutuksineen. Loppuvuodesta 2016 valmistuneen Luvian senioripuiston ajatuksena on houkutella erityisesti vanhustentalojen asukkaita ja kylän muita senioreja ulkoilemaan ja kohottamaan kuntoaan. Innokkaita käyttäjiä on riittänyt joka ikäluokassa, ohikulkevat ihmiset ovat ottaneet puiston omakseen. Puistoa ympäröi monipuolinen puutarha, jonka erikoisuus on aistipolku. Aistipolun tavoitteena on erilaisten kasvien värien ja tuoksujen avulla luoda aistielämyksiä ja herätellä muistoja esimerkiksi lapsuudesta. Aistipolkua täydennetään vielä. – Kasvillisuus kiinnostaa monia. Hyvä, että puisto saatiin. Vaatii työtä, että ihmiset löytävät sen. Vanhustentalojen asukkaiden keskuudessa käyttö on vielä aika pientä. Täytyy enemmän panostaa siihen, että kädestä pitäen opastetaan käyttämään laitteita, Vanhustenkotiyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Anttila pohtii. Ajatus puistosta nousi Luvian seniorineuvostossa, jossa myös Vanhustenkotiyhdistys oli edustettuna. Yhteisesti oltiin huolestuneita siitä, miten vanhukset saataisiin ulkoilemaan. – Muualta Suomesta on kuultu hienoja tarinoita vastaavista puistoista. Eräskin mies oli päässyt rollaattorista eroon, kun oli päivittäin harjoitellut pihakuntolaitteilla ja lihasvoima oli palautunut. Ulkoilulla on valtava merkitys sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta, sanoo kunnanhallitusta seniorineuvostossa edustanut ja hankkeen hakemisessa avustanut Emilia Syväsalmi. Hän korostaa, että ikäihmisten lihaskunnosta huolehtimisella ehkäistään muun muassa kaatumisia. – Jos yksikin lonkkaleikkaus vältetään, puisto on jo hyödyttänyt. Senioripuisto tarjoaa lihaskuntotreeniä, raitista ilmaa ja aistielämyksiä Luvian seniorineuvosto ja Vanhustenkotiyhdistys yhdistivät voimansa kehittääkseen senioreille toiminnallista ympäristöä keskellä kylää. Senioripuisto toimii nyt kuntoiluja kohtaamispaikkana kaikenikäisille luvialaisille. Puutarhan sekä aistipolun on suunnitellut pihasuunnittelija ja puutarhaterapeutti Marita Wallin (keskellä). Ismo Anttila ja Salme Pihlajamaa katselevat pihasuunnitelmaa. Ulla Tuominen ja hänen pojantyttärensä Maija Tuominen testaavat puiston tasapainorataa. – Tämä tosiaan käy kaikenikäisille, Ulla Tuominen sanoo. Tavoite on saada myös koululaisryhmiä käyttämään puistoa. Puutarhaan on kätketty ns. luonnonmatikkaa; oppilaiden on esimerkiksi mahdollista laskea istutusaltaiden tilavuuksia. PA LV EL U T PA R EM M IK SI
23 KUKA? Luvian vanhustenkotiyhdistys perustettiin 1973, kun vanhustentalot rakennettiin. Nykyään yhdistys keskittyy ilahduttamaan asukkaita ja muita senioreja merkkipäivinä sekä järjestämään lauluja kahvitilaisuuksia sekä joulujuhlaa. MITÄ? Senioripuiston rakentaminen Luvian vanhustentalojen pihaan. MIKSI? Vanhustentalojen asukkaiden aktivoimiseksi ja kaikkien luvialaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. TUKI Leader Karhuseudulta. Eurajoen kunta on luvannut huolehtia puiston ylläpidosta. Puisto liittyy luontevasti alueen muuhun liikuntapaikkaverkostoon; läheisyydessä on esimerkiksi urheilukenttä ja jäähalli. – Luvian kunnalla ei ollut ylimääräistä rahaa, joten ihmiset ovat paljon tehneet talkoovoimin asioita. Siihen on meillä totuttu. Kunta on tukenut yhdistysten toimintaa. On ymmärretty, että elinvoima jää kuntaan, Syväsalmi sanoo. Heidi Helkiö-Mäkelä Eurajoen kunnan vapaa-aikatoimesta sanoo, että kuntalaiset ovat ottaneet kaikille avoimen puiston hyvin vastaan. Eurajoella on pohdittu vastaavien ulkokuntoilupaikkojen rakentamista myös muualle, kuten matkailukohteisiin ja lenkkipolkujen varsille. – Kunnan puolesta siellä on järjestetty ohjattua liikuntaa, kuten eläkeläisille suunnattua Virinät-jumppaa. Senioripuistoa on käyttänyt myös esimerkiksi Luvian jäähallin kuntosaliryhmä. Hienoa, että yhdistyksetkin panostavat ennaltaehkäisyyn ja luovat uusia harrastusmahdollisuuksia. Kunta on mielellään mukana, kun yhdistykset ovat aktiivisia, Helkiö-Mäkelä sanoo. ”Jos yksikin lonkkaleikkaus vältetään, puisto on jo hyödyttänyt.” SANKARI-INFO PA LV EL U T PA R EM M IK SI
24 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET A siat on helppo hoitaa nykypäivänä netissä, mutta kaikille digimaailmaan siirtyminen ei ole niin yksinkertaista. Suodenniemellä testataan digiavun antamista ikäihmisille kirjastoon perustetun palvelupisteen kautta. – Huoli heräsi, kun kuulimme, että viimeinen pankki lähtee. Kyläkokouksessa pohdittiin vaihtoehtoja. Tästä innostuttiin, sillä näin saatiin kirjastollekin lisää käyttöä, sanoo palvelupisteidean isä ja kyläaktiivi Juhani Väisänen. Lokakuun 2017 alusta saakka toiminut palvelupiste on auki kahtena päivänä viikossa. Palvelupistettä ylläpidetään kokeilumielessä Leader-hankkeella, josta vastaa aktiivinen paikallinen äänenkannattaja Suodenniemi-Seura. Tavoitteena on, että palvelupisteen käyttäjät harjaantuvat käyttämään sähköisiä palveluita oma-aloitteisesti. Sähköposti? Omakanta? Mobiilimaksaminen? Palvelupisteen digiapu pitää kaikki kelkassa Suodenniemellä heräsi huoli ikäihmisten digiosaamisesta, kun pankki lähti. Kirjastoon perustettiin palvelupiste, jossa neuvotaan asukkaita kaikenlaisten tietotekniikkaan liittyvien asioiden kanssa sim-kortin asennuksesta junalipun ostamiseen. Tiesitkö? MONELLA PAIKKAKUNNALLA on edelleen puutteelliset yhteydet. Www.laajakaistainfo.fi tarjoaa yleistietoa laajakaistasta sekä laajakaistan rakentamisen rahoitusmahdollisuuksista Suomessa. Sivustoa ylläpitää maaseutuverkosto. Palvelupisteyrittäjä Jussi Pälä neuvoo Pirjo Hakalaa junalipun ostamisessa. Kirjanpitäjänä lopun ajasta työskentelevä Pälä asuu itsekin Suodenniemellä ja on kaikille tuttu. Tämä on madaltanut kynnystä käyttää neuvontapalveluita. Tyhmiä kysymyksiä ei ole 1 300 asukkaan Suodenniemellä on huomattu, että palvelulle on tarvetta. Avuntarvitsijoita on käynyt myös lähikunnista, Pirkkalasta saakka. Palvelupisteellä kaikenmoisia kommervenkkejä yhdessä asiakkaiden kanssa ratkoo Jussi Pälä. Hän kertoo, että neuvonnan tarpeet liittyvät muun muassa sähköpostin, verkkopankin ja PA LV EL U T PA R EM M IK SI
25 LEADER-TUELLA LUODUN on aina oltava yleishyödyllistä ja mahdollisimman hyvin kaikkia huomioivaa. Parhaita hankkeita ovat sellaiset, jotka vastaavat useiden eri ikäryhmien tarpeisiin. Yhteiskuntavastuullisuus sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, tällaisia hankkeita mielellään tuetaan. Kuntien lakisääteiset tehtävät jäävät tuen ulkopuolelle. On kuitenkin paljon asioita, joita asukkaat voivat itse lähteä Leader-tuen avulla ratkaisemaan ja näin täydentää kunnan palveluita. Monesti palvelut on järjestetty keskustaan, mutta sivukyliä ne eivät tavoita. Sijainti voi olla keskeinen tekijä. On aina hienoa olla tukemassa innostuneita ihmisiä siinä, että upeat ideat saadaan hankkeiksi ja koko seutu hyötyy. Usein hankkeet parantavat mahdollisuuksia ja lisäävät intoa tehdä vapaaehtoistyötä. Terhi Sinisalo, Leader Ravakka KUKA? Suodenniemi-Seura, jonka tausta-ajatus on alueen palveluiden säilyttäminen ja asukkaiden etujen valvominen. Yhdistys on perustettu 2009, mutta sen juuret ulottuvat Suodenniemen ja Vammalan kuntaliitokseen. MITÄ? Sähköisiin palveluihin ja tietotekniikkaan liittyvää neuvonta-apua antava palvelupiste Suodenniemen kirjastoon ja infotilaisuuksien järjestäminen digipalveluista. MIKSI? Jotta ikäihmiset saisivat apua sähköisten palveluiden käytössä ja harjaantuisivat käyttämään niitä. TUKI Leader Joutsenten reitiltä. SANKARI-INFO Omakanta-palvelun käyttöön sekä tietoturva-asioihin. – Kaikenlaista neuvontaa annetaan tarpeen mukaan tietotekniikkaan ja älylaitteisiin liittyen. Koneiden järjestelmäpäivitykset ja sim-korttien asennus, niissä muun muassa kaivataan apua. Jollei jotain voida siinä hetkessä ratkaista, niin sitten etsitään ratkaisu, Pälä kertoo. Suodenniemeläinen Pirjo Hakala, 71, kertoo käyneensä jo kolme kertaa palvelupisteellä kannettavan tietokoneensa kanssa. Viimeksi Pälä opasti häntä junalipun ostamisessa Lapin reissua varten. – Laskujen maksua netissä olen myös opetellut palvelupisteellä, samoin monet tuttavani. On opetettu, että ei ole tyhmiä kysymyksiä. Työelämässä olen käyttänyt tietokonetta, mutta sen unohtaa niin nopeasti, kun sitä ei ole tarvinnut, sittemmin eläkkeelle jäänyt Hakala kertoo. Hakalalla itsellään ei vielä ole älypuhelinta, mutta suunnitteilla on sellaisen hankkiminen, kun vanha puhelin on käytetty loppuun. – Ennen Lapin reissua ostan kyllä tabletin, ja tulen tänne hakemaan opastusta sen käyttöön. Lehdet on helppo lukea siitä reissussakin. Etäpalvelupisteellä lääkäriin? Palvelupiste on saanut hyvää palautetta. – Ihmisillä kestää tottua ajatukseen. Myös neuvojan on oltava joku tuttu ja luotettu henkilö, jotta uskalletaan tulla kysymään neuvoa. Meillä on käynyt tuuri, että olemme saaneet paikallisen yrittäjän, Juhani Väisänen sanoo. Suodenniemellä toivotaan, että neuvontaa voitaisiin antaa jatkossa myös Suodenniemen Apteekin tiloissa. Suunnitelmissa on muun muassa hankkia tietokonepiste etälääkäriyhteyttä ja Omakanta-palvelun käyttöä varten. Palvelupisteen ylläpidon lisäksi Leader Joutsenten reitin myöntämällä hankerahoituksella on järjestetty erilaisia kursseja, koulutuksia ja infotilaisuuksia, joilla levitetään tietoa sähköisistä palveluista ja niiden mahdollisuuksista. www.suodenniemi-seura.fi – Palveluiden säilyttäminen ja asukkaiden etujen valvominen on Suodenniemi-Seuran tausta-ajatus, joten tartuimme mielellämme tähän ja haimme hanketta, sanoo Saija Takala Suodenniemi-Seurasta. Kuvassa myös Jussi Pälä, Juhani Väisänen ja Sami Vuorenmaa. PA LV EL U T PA R EM M IK SI P EN T T I M IK KO LA Leader-asiantuntija vastaa
26 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Jotain aivan muuta – uudet ideat ilmoille! Ympäristöstä huolehtiminen, nuorten huomioiminen, toiminnan kehittäminen tuoreeseen suuntaan, uuden oppiminen; näitä kaikkia ja paljon muuta voidaan tukea maaseuturahastosta. Kantava voima läpi hankkeen on yhteistyö niin yhdistyksen jäsenten ja alueen asukkaiden, muiden yhdistysten kuin kunnankin kanssa. Polkuautoja ja liikennesääntöjä nakkilalaislapsille Lions Club Nakkila rakentaa kunnan keskustaan liikennepuiston, jossa lapset voivat harjoitella ajotaitoja ja liikennesääntöjä. S atakunnan toistaiseksi ainut liikennepuisto sijaitsee Kirjurinluodossa. Kesällä 2018 sellainen rakentuu myös Nakkilaan. Alle 10-vuotiaille suunnattuun liikennepuistoon tulee viitisen polkuautoa lasten käyttöön. 150-metrisellä radalla voi ajaa myös omalla polkuautolla tai -pyörällä. Puiston rakentava Lions Club Nakkila on toteuttanut kunnassa useita isompia ja pienempiä hyväntekeväisyysprojekteja. Keskustan leikkipuisto, Tervasmäen liikuntareitti ja frisbeegolfrata ovat kaikki Lionsien aktiivisuuden tulosta. – Frisbeegolfrataan liittyi paljon yhdessä tekemistä. Talkoina tehtävää työtä on tässäkin projektissa, kertoo Matti Kari LC Nakkilasta. Puiston perustukset salaojituksesta asfaltointiin tehdään ammattilaisten voimin, mutta liikennemerkkien ja tiemerkintöjen maalaamisessa, nurmikoissa ja muussa viimeistelyssä on työtä tehtäväksi myös omalle porukalle. Yhteistyötä viimeistelyssä on tarkoitus tehdä Nakkilan nuorten työpajan kanssa. Lionsit hankJuha Kopio, Pekka Heinola, Lasse Falck ja Matti Kari katsastavat paikkaa, johon liikennepuisto rakentuu. Myös viereinen leikkipuisto on Lionsien toteuttama. JO TA IN IH A N M U U TA
27 LEADER-TUKI MAHDOLLISTAA yhdistysten monenlaisen kehitystyön. Rahoituksella voidaan toteuttaa pienempiä ja suurempia ideoita. Suurikin idea saattaa toteutua pienellä rahallisella panoksella. Hankkeet yhdistävät tekijöitä, mutta myös laajemmin aluetta. Yhteistyökumppaneita ja apua tarvitaan, joten apua kannattaa myös ottaa vastaan. Yhteistyössä saavutetut tulokset ovat omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä. Innovatiivisuus ja uusien sukupolvien aktiivinen osallistuminen maaseutualueiden elinvoimaisuutta ylläpitävään toimintaan on tärkeää. Mahdollisuuksia on monia monenlaisille yhteisöille. Lauri Penkkimäki Leader Karhuseutu SANKARI-INFO KUKA? Lions Club Nakkila. Lions Clubien toiminnan pohjan muodostaa omalla paikkakunnalla tehtävä vapaaehtoistyö ja rahankeräys auttamistarkoituksiin. Suomessa toimii yli 900 Lions Clubia ja maailmassa yli 47 500. Järjestön tunnuslause on ”We serve – Me palvelemme.” MITÄ? Rakennetaan kaikille avoin Nakkilan liikennepuisto. Hankkeeseen liittyy myös ohjattuja tilaisuuksia 3-4-luokkalaisille. MIKSI? Jotta lapset voivat harjoitella leikinomaisesti ajotaitoja ja liikennesääntöjä mielekkäässä ympäristössä. TUKI Leader Karhuseudulta. ESIMERKKI: Talkoisiin osallistuu 12 henkilöä. Käytössä 2 traktoria ja 1 kaivinkone. Jokaisella on omat työtehtävänsä. Osa porukasta kaivaa salaojaa, osa siivoaa risuja, osa huolehtii talkooväen muonituksesta. Talkoot kestävät 5 tuntia. Koneet ovat käytössä koko talkoiden ajan. TEHTÄVÄN TALKOOTYÖN ARVO (9 x 15 € + 3 x 45 €) x 5 = 1350 € Talkootyö on rahaa YLEISHYÖDYLLISISSÄ HANKKEISSA yhdistykset voivat kattaa yksityisen rahoituksen osuuden jopa kokonaan talkootyöllä. Talkootyö on vastikkeetonta työtä hankkeen hyväksi. Talkootyölle on määritelty kiinteät tuntihinnat. Talkootyön arvo on 15 € / henkilötyötunti (yli 15-vuotias). Konetyö (traktori tai kaivinkone) + kuljettaja on arvoltaan 45 € / tunti. kivat aikaisemmin nuorten käyttöön salibandyvälineitä. – Työpaja tarvitsee nuorille sopivia käytännön työtehtäviä, joten he pääsevät nyt auttamaan puiston kanssa, Kari kertoo. Väliaikainen rahoitus kunnalta Rahoitus puiston rakentamiseksi saatiin Leader Karhuseudulta. Koska kyseessä on iso investointi ja tuki maksetaan jälkikäteen, Nakkilan kunta on myöntänyt LC Nakkilalle väliaikaisrahoitusta puiston toteuttamiseksi. – Tärkeä rooli oli sillä, että saamme kunnalta rahoitusta. Varmasti olisi yhdistyksessä torpattu näin iso hanke, jos olisi pitänyt löytää sen toteuttamiseen rahat itseltä. Kaikki myöntyivät ideaan, vaikka tunnustettiinkin yhteisesti, että työtä tässä riittää, Kari sanoo. Alue on kunnan omistuksessa. Yhdessä on sovittu, että kunta huolehtii tulevaisuudessa puiston ylläpidosta. – Kunta on aina suopeasti suhtautunut kaikkeen tekemiseemme, yhteistyö pelaa. Olemme näyttäneet, että meihin kannattaa luottaa, sanoo Pekka Heinola. Lionsit tekevät yhteystyötä myös muiden paikallisten yhdistysten kanssa. – Monelle yhdistykselle on haastavaa järjestää rahoitusta hankkeen toteutuksen ajaksi. Kunta on halunnut tukea toimintaa tilapäisillä avustuksilla, jotka yhdistykset maksavat takaisin nollakorolla, sanoo Nakkilan kunnanjohtaja Matti Sjögren. Tilapäisrahoituksen ohella vastikkeettomat vuokrasopimukset eli kunnan alueiden antaminen yhdistysten käyttöön on Nakkilassa yleinen käytäntö. – Yhdistysten rooli on kautta aikain ollut merkittävä Nakkilassa. Yhdistysten määrä on suuri niin liikuntakuin kulttuuripuolella, ja toiminta laajaa asukaslukuun nähden. Nakkilassa luodaan parhaillaan uutta kuntastrategiaa, Nakkilastooria, jota on rakennettu kuntalaiskyselyjen ja muiden osallistavien selvitysten pohjalta. Sjögren kertoo, että uudessa strategiassa yhdistysten toiminta ja yhteisöllisyys nousevat entistä isompaan roolin. Stoorissa muun muassa visioidaan, että jokaisella nakkilalaisella olisi harrastus. – Järjestöjen toiminta ja aktiivisuus on selkeä voimavara ja vahvuus kunnalle. Merkitys on tärkeä myös perheiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä. Suuri kiitos ja syvä kumarrus yhdistysten vetäjien suuntaan, he tekevät arvokasta työtä. Yhdistysten aktiivisuus lähtee ihmisistä. JO TA IN IH A N M U U TA Liikennepuistonkin on ajateltu tarjoavan mahdollisuuksia useammalle toimijalle. – Esimerkiksi partiolaiset, 4H-yhdistys ja MLL voisivat hyödyntää puistoa omassa toiminnassaan, Heinola pohtii. Leader-asiantuntija vastaa
28 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Kesäasukkaatkin innostuivat laittamaan Riispyyn rantoja kuntoon Riispyyn osakaskunta ja mökkiläiset kunnostivat yhteislaiturialueen luodun kunnostussuunnitelman pohjalta. Venesäilytyksen ohella uusittu ranta mahdollistaa nyt monipuolisen virkistyskäytön. M aaja kotitalousnaisten valtakunnallisessa Rannat kuntoon! -hankkeessa kehitettiin toimintamallia, jolla rantojen kunnostusta voisi lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä asukkaiden kanssa. Merikarvian pohjoisosassa sijaitseva Riispyyn merenrantakylä oli yksi kuudesta pilottialueesta. MKN:n ympäristösuunnittelija laati Riispyyn Osakaskunnan kanssa selvityksen ja sen pohjalta suunnitelman, jolla Riispyyn yhteislaiturialueesta saataisiin viihtyisämpi paikka kyläläisille ja mökkeilijöille. Suunnitelma toteutettiin Leader-hankkeella. – Yhteislaituri on ollut paikalla iät ja ajat. Aluetta on viimeksi 90-luvulla kunnostettu, kun sinne tehtiin lisää venepaikkoja. Väki osakaskunnassa innostui suunnitelman pohjalta laittamaan paikkoja kuntoon, kertoo Jukka Heikintalo Riispyyn Osakaskunnasta. Laiturialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maisemaa on parannettu isolla pensselillä. Koko alue on siistitty talkootyönä. – Uimapaikkaa syvennettiin ruoppaamalla, se oli hyvin matala. Myös parkkialuetta laajennettiin. Isoin juttu oli puuston raivaus, tästä syntyi isot kasat energiapuuta. Yllättävää oli, että niin paljon ihmisiä lähti mukaan talkoisiin. Parhaimmillaan 30–40 henkeä oli kerrallaan töissä. Kesäasukkaatkin osallistuivat, Heikintalo sanoo. Rantaan hankittiin uimalaituri, josta pääsee myös kätevästi melomaan ja onkimaan. Rannalle Vesikasvillisuuden niittonäytös järjestettiin Lännen Järviperkaus Oy Truxor-niittokoneella. JO TA IN IH A N M U U TA KUVAT ANNE HEIKINTALO
29 KUKA? Riispyyn Osakaskunta MITÄ? Riispyyn yhteislaiturialueen kunnostaminen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen mm. grillikodan ja uimalaiturin avulla. MIKSI? Jotta yhteislaiturialue paremmin palvelisi paikallisia ja kesäasukkaita. TUKI Leader Pohjois-Satakunnalta. JÄMIJÄRVI-SEURAN nuoret teatteriharrastajat hakivat Leader Pohjois-Satakunnalta Nuoriso-Leader tukea opintomatkaan, jolla tutustuttiin lähiseudun pakopelihuoneisiin ja samalla haettiin oppia, miten peli oikein rakennetaan. – Me aiotaan keksiä tähän oikein kunnon draama, vähän enemmän niin kuin räätälöity teatteriesitys taustaksi. Ja oikeaa paikallishistoriaa kuvitteelliseen tarinaan sekaan totta kai, projektista vastuussa oleva Susku Ylikoski, 15, kertoo. Tuen avulla nuoret kävivät Ikaalisissa ja Tampereella pelaamassa kaiken kaikkiaan kuusi erilaista huonetta. Ennen Nuoriso-Leader-retkeään kukaan nuorista ei ollut tutustunut pakohuoneisiin. – Pakohuone samalla kiristi hermoja, huolestutti ja innosti. Me pelattiin ryhmänä tosi hyvin yhteen ja jäätiin kyllä heti ensi kerralla koukkuun, Perttu Yli-Rämi, 14, kertoo. – Mäkin jaksoin keskittyä ja yhä uudestaan kokeilla eri numerosarjoja lukkoihin, porukan vilkas kuopus Vänni Haapaniemi, 10, innokkaana tarinoi ulkomuistista suorittamiaan tehtäviä. Jämijärvelle oma pakohuone – nuoret lupaavat kunnon draamaa KUKA? Jämijärvi-seuran nuorisoteatteri MITÄ? Opintomatka, jolla tutustuttiin Ikaalisten ja Tampereen pakohuoneisiin. MIKSI? Haettiin ideoita ja opittiin pakopelin rakentamisesta. Nuoret pystyttävän oman popup-pakopelin Jämijärvelle kesäksi 2018. NUORISO-LEADER-TUKI Leader Pohjois-Satakunnalta. SANKARI-INFO SANKARI-INFO www.facebook.com/jamijarviseura Pakopeli on seikkailupeli, jossa pelaajat yrittävät päättelykyvyn ja yhteistyön avulla päästä määräajassa ulos suljetusta huoneesta. on talkootyönä rakennettu grillikota ja vanha nuotiopaikka on kunnostettu. Tavoitteena on vielä laittaa aurinkokennovalot, että hämärämmälläkin näkee liikkua. – Grillikota on noussut suosituksi, moni tulee grillaamaan, vaikkei venettä omistaisikaan. Kesällä 2017 järjestettiin myös vesikasvien niittonäytös. Tarkoituksena on jatkossa vuosittain siistiä vesikasvillisuutta. Tätä varten osakaskunta hankkii moottoroidun, veneeseen kiinnitettävän kaislaleikkurin. Syntyvä ravinnepitoinen niittojäte pääsee läheisen maatilan lantakompostin seosaineeksi. www.facebook.com/Riispyynranta Alueella on mielenkiintoinen historia, paikalla on nimittäin 1800-luvun puolella toiminut saha. Riispyynlahden historiasta kertomaan pystytetään vielä infotaulu. Lisäksi saadaan reittikartta, joka opastaa kivisissä vesissä liikkujaa. TEKSTI JA KUVAT LEENA SALONIEMI Pakohuonerekvisiittaa on hankittu kaikkien kotinurkista, mummoloista, teatterivaraston uumenista ja hieman myös kierrätyskeskuksesta. Aikaa vie tarkkojen ohjeiden sekä tehtävien laatiminen ja testaaminen. Rahaa menee eniten lukkoihin. – Alkupääoman keräämiseen me järjestettiin improilta ja käytiin muun muassa vanhainkodilla esiintymässä, mainonnan visuaalisesta puolesta vastaava Viivi Salmela, 15, kertoo. Pelihuonetta nuoret mainostavat kuntatiedotteessa, Facebookissa, Instagramissa ja SnapChatissa. Pääasiallisessa vastuussa huoneen pyörittämisestä on Susku Ylikoski. Tarkoitus on kutenkin, että jos kysyntää riittää, voivat muutkin 15 henkisestä teatteriryhmästä toimia huoneen valvojina. Pakohuoneen avulla nuoret pyrkivät keräämään rahaa teatteriryhmälleen. Jatkossa rahoja voisi käyttää vaikka suuremman hankkeen omarahoitusosuutena. Ovi sulkeutuu ja aikaa tehtävän selvittämiseen on 60 minuuttia. Tule ratkomaan Jämijärven arvoitusta! JO TA IN IH A N M U U TA
30 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET VENESKOSKEN KESÄTEATTERIN ensimmäinen näytelmä Kenttäpostia sai ensi-iltansa 1990. – Pöhinä teatterin ympärillä yhdisti koko kylää. Teatterialueelle on myöhemmin rakennettu kahvio ja muita lavasteKoko Kankaanpään ”Raakku” mahdollistaa monenlaiset tapahtumat KUKA? Veneskosken Kyläyhdistys ry MITÄ? Kesäteatterialueen kunnostaminen monipuoliseksi tapahtuma-areenaksi. MIKSI? Uudistettu alue palvelee paremmin koko kunnan ja lähialueen asukkaita ja tarjoaa eri toimijoille hyvät puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiseen. TUKI Satakunnan ELY-keskukselta. rakennuksia. Pieniä parannuksia on tehty, muttei mitään isompaa. Nyt aluetta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kertoo Jarmo Raukola Veneskosken kyläyhdistyksestä. Raukola sanoo, että vanha katsomo ja kiinteät lavasterakennukset rajasivat jo näytelmien valitsemista. Keväällä 2017 pidetyssä ideariihessä kartoitettiin kylän resursseja ja haluja lähteä toteuttamaan teatterialueen isompaa remonttia. Intoa riitti, joten kylässä on alettu rakentaa ”Veneskosken elämysten areenaa”, jonka helmi on 400-paikkainen katsomo Raakku. Raakku tarkoittaa jokisimpukkaan ja nimi tulee katsomon muodosta. Kesäteatterihankkeen taustalla on korkeampi käyttöaste. – Tästä ei tule vain Veneskosken, vaan koko Kankaanpään tapahtuma-areena. Tämä tarjoaa muillekin toimijoille mahdollisuuksia järjestää tapahtumia, Raukola korostaa. Uusi tapahtuma-alue hyödyttää myös kaupunkia, sillä vastaavia paikkoja järjestää esimerkiksi ulkoilmakonsertteja ei ole. Siksi myös Kankaanpään kaupunki tukee projektia. – Kaupunki voi olla ylpeä tällaisista hankkeista. Voimme olla tyytyväisiä, että löytyy tällaista oma-aloitteisuutta. Yhteistoimin edistetään alueen käyttöä. Varmasti tulemme järjestämään myös kaupungin omia tapahtumia Veneskosken kesäteatterilla, kaupunginjohtaja Mika Hatanpää sanoo. Hatanpää katsoo, että yhdistyksillä on tärkeä rooli täydentää palveluita, joilla tuetaan kuntalaisten hyvinvointia. – Tämä on tiimipeliä kaupungin ja yhdistysten kesken. On yhdessä pohdittava, mitä voidaan tehdä hyvinvoinnin rakentamiseksi. Kaupungin tavoitteena on osallistaa yhdistyksiä enemmän tulevaisuudessa. Tarkoituksena on alkaa koota yhdistysohjelmaa. Meillä ei vielä ole edes yksissä kansissa, mitä tiloja ja toimintaa paikkakunnallamme oikeastaan on. Kun nämä tiedetään, voi kaupunkikin helpommin olla mukana ja tukemassa yhdistyksiä. – Ajattelen, että kaupunkikin on elinvoimainen, kun sen toimijat ovat, Hatanpää summaa. Veneskosken kesäteatterialuetta uudistetaan rakentamalla uusi jokihelmisimpukkaa muistuttava katsomo. Paikan toivotaan luovan mahdollisuuksia usealle toimijalle. Katja Kaappa Veneskosken kyläyhdistyksestä esittelee Raakkua. SANKARI-INFO JO TA IN IH A N M U U TA
31 RAUMAN VANHUSPALVELUIDEN KYLÄHANKKEEN tavoitteena oli tukea sitä, että ikäihmiset pärjäisivät mahdollisimman kauan omissa kodeissaan. Virkistystoimintaa ja ”mökkeytymistä” ehkäisevää yhteistä toimintaa juurrutettiin 12 kylään, joissa toimintaa suunniteltiin yhdessä kyläläisten kanssa. – Osassa kylistä toimintaa oli jo ennestään, mutta syntyi myös uusia ryhmiä. Moni olemassa ollut porukka tiivistyi ja voimistui ryhmänä ja saatiin uusia osallistujia. Melkein joka kylällä jatkuu toiminta muodossa tai toisessa, kertoo hanketta vetänyt ”kyläluuta” Tanja Hakulinen. Hän sanoo, että yhteisöllisyyden merkitys on silminnähtävissä. – 87 osallistujaa 107:stä kertoi saaneensa toiminnan kautta uuden kaverin. Se oli mielestäni yksi parhaimmista tuloksista. Jos nyt laitetaan rahaa tällaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan, se säästetään seuraavina vuosina terveydenhoitokuluissa. Kyliä kannattaa tukea, koska kylät pitävät huolta kyläläisistään. Yksi kohdekylistä oli Kortela, jossa 87 sai uuden ystävän – yhdistykset jatkavat kaupungin aloittamaa työtä Rauman kaupungin kylähanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kylätoiminnan kautta ja ehkäisi samalla seniorien yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Toiminta jatkuu kyläläisten voimin. kyläläisiä kokoavaa toimintaa oli aiemmin ainoastaan kesäaikaan. Toiminta laajeni kylähankkeen myötä ympärivuotiseksi ja jatkuu nyt vapaaehtoisvoimin vanhustentalojen pihapiirissä olevassa kaupungin tilassa. – Kokoontumisissamme on aina ollut jokin teema. Vanhojen valokuvien katselu, lauluillat, tuolijumppa ja bingo, nämä ovat olleet kaikkein suosituimpia. Meillä on rauhallinen kylä, jossa pidämme toisistamme huolta. On tärkeää, että kaikilla olisi hyvä olla. Tästä saa myös itselleen hyvän mielen, kertoo toimintaa pyörittävä ”kyläpäällikkö” Marja-Leena Marttinen. Tiesitkö? Leader Ravakan tukema YHTEISÖLLISYYDESTÄ VOIMAA SENIOREILLE sai valtakunnallisen Vuoden vanhusteko 2017 -palkinnon! Myös SPR:n terveysneuvontaa saa nyt Kortelassa. Kahvittelun ja yhdessä tekemisen ohella voi mittauttaa verenpaineen ja sokeriarvot. SPR:n vapaaehtoisena toimiva Pirjo Hakkarainen neuvoo Jorma Kolhasta ravintoasioissa. Kokoontumiset järjestetään vanhustentalojen pihapiirissä olevassa kaupungin tilassa. Kortelassa suunnitellaan retkeä toisen raumalaiskylän, Kodiksamin, karaoketansseihin. Kesällä ollaan Tenhonperän rantasaunalla. JO TA IN IH A N M U U TA
32 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET MAASEUTURAHASTON TUKIA HAETAAN sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Leader-tukien haku on jatkuva. Ennen tuen hakemista ole mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä Leader-ryhmään. Hanketta ei voi aloittaa ennen kuin asiakirjat ovat kunnossa. Tukea ei myönnetä takautuvasti. Älä huolehdi – Leader-ryhmä auttaa joka vaiheessa! LEADER-RYHMÄSI KÄY mielellään kanssanne läpi yksityiskohtaisesti juuri teidän hankkeenne toteuttamisen. Hanketoteuttajan on hyvä muistaa olla yhteydessä Leader-ryhmään aina, kun siltä vähänkään tuntuu. Vinkkiä perusjuttuihin antaa myös Hanketoimijan käsikirja, jota voi lukea osoitteessa maaseutu.fi. Ideasta hankkeeksi – näin haet Leader-tukea HAKUA VARTEN yhdistyksellä on oltava Y-tunnus ja tiedot PRH:n rekisterissä ajan tasalla. Tarvitset myös Katso-tunnisteen. LAADI HANKESUUNNITELMA ja kustannusarvio – nämä ovat tärkeimmät työkalusi. KERÄÄ TARVITTAVAT hakemusliitteet. Lisätietoa liitteistä saat Leader-ryhmästäsi. TEE HANKEHAKEMUS Hyrrässä. Allekirjoita hakemus sähköisesti yhdistyksenne sääntöjen mukaisesti. HANKE TULEE vireille. Hankkeen vireilletulon jälkeen hankkeen toteuttamisen voi aloittaa omalla riskillä. VARAUDU TARVITTAESSA täydentämään hankehakemusta Leader-ryhmän pyynnöstä. LEADER-RYHMÄN HALLITUS käsittelee hakemuksesi kokouksessaan ja tekee päätöksen rahoittamisesta. Satakunnan ELY-keskus varmistaa, että hanke on lainmukainen, jonka jälkeen hankkeenne saa virallisen hanketukipäätöksen Hyrräjärjestelmään. TOTEUTA HANKE hankesuunnitelman ja tukipäätöksen mukaisesti. Muista viestintäohjeet. TEE MAKSUHAKEMUS Tukea haetaan toteutuneiden kustannusten perusteella eli tuki maksetaan jälkikäteen. Maksuhakemus tehdään Hyrrässä. Satakunnan ELY-keskus käsittelee maksuhakemuksen ja tekee maksatuspäätöksen. YHDISTYKSELLÄNNE ON IDEA tai jokin tarve, joka halutaan toteuttaa. 1 5 9 10 6 7 8 11 3 2 4 OTA YHTEYTTÄ Leader-ryhmään. Asiantuntijat keskustelevat kanssasi ideasi rahoituskelpoisuudesta ja auttavat kehittämään sitä. N Ä IN H A ET R A H O IT U ST A NAUTI TYÖNNE TULOKSISTA!
33 Hankkeen rahoitus koostuu: LEADER-TUESTA YKSITYISESTÄ RAHOITUKSESTA, joka on yhdistyksen omaa rahaa, sponsorirahaa tai yhteistyökumppaneilta tulevaa rahaa (ei saa sisältää julkisia avustuksia). TALKOOTYÖSTÄ, mikäli tämä on sisällytetty hankesuunnitelmaan ja hyväksytään hankepäätöksessä. KATSO s. 27, miten talkootyön arvo lasketaan. NUORISO-LEADERISTÄ VOIDAAN myöntää rahaa lasten ja nuorten omille projekteille, jotka he myös pääosin itse suunnittelevat ja toteuttavat. Tukea voi saada esimerkiksi tapahtuman järjestämiseen, bändikamoihin, urheiluvälineisiin, jätskibaarin pakastimeen tai elokuvaprojektiin – oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. • TUKI ON pääsääntöisesti 100–500 euroa/projekti. Tukea voidaan myöntää jopa 1000 €, jos suunnitelma pidetään poikkeuksellisen hyvänä. • TUKEA VOI hakea ryhmä, jossa on vähintään kolme max. 25-vuotiasta henkilöä. Ryhmällä tulee olla nimetty täysi-ikäinen vastuuhenkilö. • TUKEA HAETAAN sähköisellä lomakkeella Leader-ryhmän nettisivuilla. Tuki maksetaan jälkikäteen, tapauskohtaisesti myös ennakkoon. LUE TARKEMMAT aluekohtaiset säännöt ja ohjeet oman Leader-ryhmäsi nettisivuilta. Yhteystiedot löydät kääntämällä sivua! HANKESUUNNITELMASSA KERROTAAN, mitä hankkeessa aiotaan tehdä. Selkeä ja yksityiskohtainen suunnitelma helpottaa ja nopeuttaa käsittelyä sekä hankkeen toteuttamista. Hyvän hankkeen tunnuspiirteitä ovat mm. konkreettinen ja realistinen tavoite, oikein mitoitettu kustannusarvio sekä vaikuttavuus ja hyödyllisyys. TEEMAHANKE ON yhdistykselle erinomainen työkalu toteuttaa toiminnan kannalta merkittäviä, mutta pienempiä toimenpiteitä. VAIKUTUKSILTAAN MERKITTÄVÄKIN kehitysidea voi joskus olla kustannuksiltaan sellainen, että itsenäisen hankkeen hakeminen tuntuu tarpeettomalta. Tällaisia kehitystoimenpiteitä varten Leader-rahoitusta voi hakea myös osana teemahankkeita. Teemahankkeet ovat nimensä mukaisesti rakennettu jonkin teeman ympärille. Useimmiten teemahankkeet rakennetaan yhdistyksiltä saatujen palautteiden ja ideoiden avulla. Kannattaakin aina olla aktiivinen paikallisen Leader-ryhmän suuntaan ja kertoa ideoistaan sekä tarpeistaan. Nuoriso-Leader lasten ja nuorten omille ideoille! – rahoitusta pieniin, mutta tarpeellisiin asioihin Hankesuunnitelma on hankkeesi tärkein työkalu Hankesuunnitelmasta selviää mm. • hankkeen tarve, tavoite ja kohderyhmät • toimenpiteet eli mitä tehdään • aikataulu eli milloin tehdään • tiedottaminen ja viestintä • tarkka kustannusja talkootyöarvio N Ä IN H A ET R A H O IT U ST A
34 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Merikarvia Siikainen Ka Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Eura Eurajoki Rauma Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Mynämäki Säkylä Kokemäk Honk Karhuseutu KERRO IDEASI, kysy neuvoa tai ehdota – me Leader-ryhmissä autamme sinua idean kehittelystä loppumaksatukseen. Ota yhteyttä oman alueesi asiantuntijaan. LEADER KARHUSEUTU OTA YHTEYTTÄ: Lauri Penkkimäki lauri.penkkimaki@karhuseutu.fi www.karhuseutu.fi LEADER RAVAKKA OTA YHTEYTTÄ: Terhi Sinisalo terhi.sinisalo@ravakka.fi tai Ulla Kallio ulla.kallio@ravakka.fi www.ravakka.fi -somekanavissa ajankohtaista asiaa sekä tarinoita maaseuturahastoa hyödyntäneistä yhdistyksistä ja yrityksistä. TUTUSTU MYÖS Satakunnan maaseutuohjelman toimijoiden yhteiseen satasilta.fi -sivustoon. Ota meihin yhteyttä MaaseutuMegafoni hankeneuvoja Lauri Penkkimäki toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa hanketyöntekijä Marko Juutilainen kv-koordinaattori Jaana Mälkki hanketyöntekijä Outi Rantanen projektipäällikkö Raisa Ranta maksatusneuvoja Niina Harju kv-koordinaattori Johanna Vanhatalo projektipäällikkö Tuuli Jansson tiedottaja Mimmi Virtanen kalatalousasiamies Petri Rannikko hankesihteeri Terhi Sinisalo toiminnanjohtaja Ulla Kallio O TA Y H T EY T TÄ
35 Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen ku Harjavalta Hämeenkyrö Sastamala Huittinen Säkylä Punkalaidun Kokemäki Honkajoki Karvia Parkano Kihniö LEADER JOUTSENTEN REITTI OTA YHTEYTTÄ: Eeva Raukko eeva.raukko@joutsentenreitti.fi www.joutsentenreitti.fi LEADER POHJOISSATAKUNTA OTA YHTEYTTÄ: Leena Saloniemi leena.saloniemi@ kankaanpaa.fi www.aktiivinen.fi LEADER PYHÄJÄRVISEUTU OTA YHTEYTTÄ: Elina Haavisto elina.haavisto@pyhajarviseutu.fi www.pyhajarviseutu.fi OTA YHTEYTTÄ: Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Puhelinvaihde: 0295 022 000 toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto hankesihteeri Päivi HietapakkaOjala kv-koordinaattori Krista Antila hankeneuvoja Leena Saloniemi toiminnanjohtaja Petri Rinne hankeneuvoja Eeva Raukko hankesihteeri Rauni Halonen matkailunkehittäjä Niina Aitamurto vt. toiminnanjohtaja Elina Haavisto Maaseudun kehittämisen asiantuntijat Raija Wessman ja Timo Pukkila Maksatusasiantuntijat Tia Mäensivu ja Jonna Aalto O TA Y H T EY T TÄ Satakunnan ELY-keskus Yritysasiantuntijat Ari Nummelin ja Jari Hankaankorpi
Onks teillä joku yhdistys vai oleks yksinäs vaa? On yhdistys. Ei, olen yksityishenkilö. HAKIJAN ON oltava rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu julkisoikeudellinen yhteisö. Onks se yleishyödyllistä? Ei, ihan itselle vaan teen. Tavoittelen taloudellista hyötyä. On, ideaamme voi hyödyntää iso joukko lähialueen asukkaita. TUKI EI saa kohdistua harvoille ennalta määrätyille edunsaajille. Hankkeen pääasiallinen tarkoitus ei saa olla voiton tavoittelu. Onks se jotain uutta? Ihan perusjuttua, samaa vanhaa mitä me aina ollaan tehty. HANKKEIDEN TULOKSENA syntyy aina jotakin uutta. Yhdistyksen perustoimintaan rahaa ei voi saada. On, tällä kehitetään toimintaamme eteenpäin. Kai se on landella? Ehkä, toimimme Huittisissa? Ilmeisesti, Uudenkaupungin keskustassa. HYÖDYN TULEE kohdistua maaseudulle, jota on 95 % Suomesta. Esimerkiksi Satakunnassa tuen ulkopuolelle jäävät ainoastaan Rauman ja Porin ydinkeskustat. Onks teillä joku lantti taskussa? Oletteks valmiita käärimään hihat? Yhdistyksellä on säästöjä niukasti, mutta sitäkin enemmän taitoa porukassa. Ollaan jo kyselty paikallisia yrityksiä sponsoriksi. Talkoisiin on ilmoittautunut naapurin teinit ja meidän mummo. HANKKEESSA TARVITAAN tuen lisäksi myös yksityistä rahaa. Tätä osuutta voidaan kattaa myös talkootyöllä. Joo. Ollaan nyt puolessavälissä rakentamista. Ei muuten kuin innolla ideoiden. TUKEA EI myönnetä takautuvasti. Hankkeen voi aloittaa vasta, kun se on vireillä. Oletteks jo alottanu projektin? 1 2 3 4 5 6 Testaa voisitko saada ideallesi Leader-rahaa! Vaikuttaa lupaavalta! KUULEMME MIELELLÄMME lisää ideastasi. Pirauta tai pistä viestiä omaan Leader-ryhmään!