Skootteri 1/2025 - Lehtiluukku.fi

SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 1/2025 PERINNETAIDOT KUNNIAAN! Wetterhoff-koulutuksessa perinteisten taitojen vaaliminen on tärkeää. Erityisesti vanhan ja historiallisen entisöinti koetaan merkitykselliseksi. OAJ:N VALTUUSTOSSA KUUSI SKOLAISTA Kuusi skolaista vastaa kysymyksiin muun muassa roolistaan valtuustossa ja toiminnan kehittämistarpeista. KESÄN FESTAREILLE VAPAAEHTOISEKSI? Moni opettaja viettää osan kesälomastaan osallistumalla vapaaehtoistoimintaan. Uusia kokemuksia ja ystävyyksiä syntyy kuin itsestään. SKOOTTERI
2 SKOOTTERI TÄSSÄ NUMEROSSA SKO ry:n järjestölehti • sko.oaj.fi • Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi @lapinamk.fi Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Ilmoitushinnat 2/1 1 285 € 2/1 1 945 € 1/1 845 € 1/1 1 265 € 1/2 625 € 1/2 935 € 1/3 450 € 1/3 650 € 1/5 250 € 1/5 350 € S kootteri ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Aineistot: skootteritoimitus@gmail.com 1/2025 28.1. 2/2025 16.5. 3/2025 14.10. Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään Ilmestymisaikataulu 2025 ISSN 2954-3002 Lehden toimituskunta: Susanne Hyttinen, Ulla Kangasniemi, Atte Korte ja Konsta Ojanen 11.2. 2.6. 28.10. Päätoimittaja Atte Korte Puh. 050 354 4904 skootteritoimitus @gmail.com Ulkoasu ja taitto Niina Linna Design Lehden paino Painotalo Westman Kannen kuva Adobe Stock Digilehti Paperilehti + digilehti 3.............. PÄÄKIRJOITUS / LEDARE 4..............OAJ:n valtuutetut ja edunvalvonta 7..............KOLUMNI: Arjen pysäkillä 8..............Kuluttajakäyttäytyminen on elämyshakuisempaa 9..............Vain muutosneuvottelut ovat pysyvää 10..........Sulautuvan oppimisen kehittämistä korkeakoulukontekstissa 12..........Käsityön lumoa & historian henkeä 14..........Businesspsykologian taitajaksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta 16..........Vapaaehtoisen polku 18..........KUULUMISIA KENTÄLTÄ: Maritta Hiltunen 20..........Yrittäjyyttä edistämässä – varhaiskasvatuksesta yliopistoon AM SKOOTTERI
3 SKOOTTERI PÄÄKIRJOITUS SKOn jäsenyys kannattaa SKOn hallitus kokoontuu talven suunnittelukokoukseensa helmikuussa ja tarkoituksena on syventyä erityisesti jäsenyysasioihin. OAJ:n jäsenmäärätilastot näyttävät esim. viime vuoden osalta laskevaa trendiä, mutta ainoan positiivisen tuloksen siellä tekee SKO, jonka jäsenmäärän kehitys on saatu pysymään plussalla. Meilläkin on toki jäsenhankinnassa ja -pidossa omat haasteensa, mutta silti olemme saaneet uusia jäseniä enemmän kuin mitä esim. eläkkeelle meiltä jää. Olemme pysyneet houkuttavana vaihtoehtona uusille jäsenille ja tällaisiin odotuksiin pyrimme parhaamme mukaan myös vastaamaan toimintamme kautta. SKOn jäsenmaksu on suhteessa muihin edullinen ja SKO maksaa myös jäsentemme alueyhdistysjäsenmaksut, toisin kuin useimmat muut valtakunnalliset yhdistykset. Tarjoamme jäsenillemme koulutusta ja muuta toimintaa, mutta erityisen tärkeänä itse näen alueellisen ja paikallisen SKOn toiminnan. Siellä tapahtuu varsinainen jäsenhankinta ja valtakunnan tasolta pyrimme mahdollisuuksien mukaan antamaan siihen oman tukemme mm. jäsenhankintakampanjan avulla. Uskoisin, että jäsenyhdistystoiminta kannattaa edelleen, vaikka paikka paikoin onkin vaikeaa löytää aktiiveja hoitamaan paikallista yhdistystoimintaa. SKO antaa mm. taloudellista tukea paikallisen yhdistystoiminnan mahdollistamiseksi ja onneksi pystymme sen tekemään. Laajeneva jäsenmäärä antaa meille lisää näkyvyyttä ja jalansijaa isossa emojärjestössämme. OAJ on myös herännyt laskevaan jäsenmäärätilanteeseen ja miettii parhaillaan keinoja, joilla saataisiin OAJ:n imagoa ja houkuttavuutta nostettua. Olen edelleen hyvin huolestunut ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Educa-messujen puolueiden puheenjohtajatentti ei helpottanut tätä tuskaa; ammatillisen koulutuksen leikkaukset sivuttiin tarkkaan, vaikka paneelin vetäjä ja oppositiopuolueiden edustajat niistä ansiokkaasti muistuttivat. Sen sijaan hallituspuolueet hehkuttivat peruskoulutukseen allokoitujen satsausten puolesta. Hirvittää, mitä leikkauksia hallituksen kevään kehysriihi tuo. Milloin maan päättäjät oikein ymmärtävät ammatillisen koulutuksen merkityksen tulevaisuuden osaamisen rakentajana? Milloin saamme positiivisia signaaleja? Kevään ja enenevän valoisuuden odotusta Sinulle, SKOn jäsen. Ulla puheenjohtaja LEDARE SKO-medlemskap lönar sig SKO:s styrelse sammanträder till sitt vinterplaneringsmöte i februari och syftet är att speciellt fördjupa sig i medlemsfrågorna. OAJ:s medlemsstatistik uppvisar till exempel för fjolåret en nedgång, det enda positiva resultatet görs av SKO vars utveckling av medlemsantalet är på plussidan. Vi har naturligtvis också våra egna utmaningar med att rekrytera och behålla våra medlemmar, men trots allt är antalet nya medlemmar högre än antalet som till exempel går i pension. Vi har förblivit ett attraktivt alternativ för nya medlemmar och vi strävar efter att möta dessa förväntningar så gott vi kan genom vår verksamhet. SKO:s medlemsavgift är förmånlig i jämförelse med andra föreningars. SKO betalar också våra medlemmars avgifter till de regionala föreningarna, till skillnad från de flesta andra nationella föreningar. Vi erbjuder våra medlemmar utbildning och annan verksamhet, men jag ser speciellt SKO:s regionala och lokala verksamheten som det centrala. Det är där den egentliga medlemsrekryteringen sker. På nationell nivå försöker vi ge vårt stöd till denna verksamhet till exempel genom medlemsrekryteringskampanjer. Jag tror att verksamheten inom medlemsföreningarna fortfarande lönar sig, även om det på vissa ställen är svårt att hitta aktiva som kan sköta den lokala verksamheten. SKO ger bland annat ekonomiskt stöd för att upprätthålla lokal föreningsverksamhet, och som tur har vi möjlighet till det. Det ökade medlemsantalet ger oss även ökad synlighet och ett fotfäste i vår stora moderorganisation. OAJ har också uppmärksammat den sjunkande medlemssiffran och där funderar man för närvarande på olika sätt att förbättra OAJ:s image och attraktivitet. Jag är fortfarande mycket oroad över situationen för yrkesutbildningen. Partiledardebatten på Educa-mässan lindrade inte denna oro; nedskärningarna i yrkesutbildningen förbisågs, trots att panelledaren och oppositionspartiernas representanter förtjänstfullt påminde om dem. I stället hyllade regeringspartierna allokerade satsningar på grundutbildningen. Jag bävar för vilka nedskärningar regeringens vårbudgetförhandlingar kommer att medföra. När ska landets beslutsfattare verkligen förstå betydelsen av yrkesutbildning som en byggsten för den framtida kompetensen? När får vi positiva signaler? Jag tillönskar dig SKO-medlem en vår med allt längre och ljusare dagar. Ulla ordförande
4 SKOOTTERI OAJ:n ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, jossa toimii tällä hetkellä kuusi SKO-taustaista valtuutettua. Valtuutetut ovat toimineet aktiivisesti jäsenten etujen ja järjestön toiminnan parantamiseksi. O AJ:n valtuustokausi on ylittänyt puolen välin, minkä vuoksi Skootterin toimitus päätti haastatella kaikkia SKO-taustaisia valtuutettuja. Valtuutetuilta kysyttiin, miten he ovat kokeneet oman roolinsa valtuustossa ja millaisia asioita he ovat nostaneet esille. Lisäksi heiltä kysyttiin mielipidettä valtuuston toiminnasta ja mahdollisista toiminnan kehittämistarpeista. Arto Anetjärvi – Sasky ammattiopisto Artolla on takanaan pitkä kokemus OAJ:n valtuustosta. Hän kokee, että valtuustokausi on vienyt monia asioita eteenpäin, joihin myös hän on ollut vaikuttamassa. Toisaalta kuluva kausi Arton mielestä ollut myös tietyllä tavalla poikkeuksellinen OAJ:n ammatillisten opettajien OAO:n näkökulmasta. – Koskaan aikaisemmin ei ole jouduttu valtuustossa päättämään ammatillisille kuuluvia henkilövalintoja. Tämä on osaltaan näkynyt myös ammatillisten omassa valtuustoryhmässä, miettii Arto. Kuluvalla valtuustokaudella Arto on ajanut vahvasti eteenpäin taitoja taideaineiden merkitystä koulutuksessa. Myös ammatillisten leikkaukset toisella asteella ovat olleet vahvasti esillä keskusteluissa. – Jäljellä olevalta valtuustokaudelta odotan, että saisimme OAJ:n selkeästi nostamaan ammatillisten koulutuksen alasajon ja estämään leikkausten toteutumisen. Lopuksi Arto pohtii, että OAJ:n valtuuston toimintaa pitäisi kehittää siten, että kaikilla ryhmillä olisi todelliset vaikuttamismahdollisuudet päätöksiin. Ulla Kangasniemi – Lapin ammattikorkeakoulu Ulla toimii jo viidettä kautta valtuuston 1. varapuheenjohtajana, joten hänelle on kertynyt kokemusta valtuustotyöskentelystä ja sen vetämisestä. Varapuheenjohtajan rooli on erilainen kuin niin sanotulla rivivaltuutetulla, mutta Ulla osallistuu kuitenkin vahvasti taustatyöskentelyyn ja puheenvuorojen valmisteluun OAO:n valtuustoryhmässä. – Valtuuston vetovastuu on vaativaa, tiettyyn protokollaan nojaavaa, joten hereillä on oltava koko ajan. Koen, että olen toiminut siten, kuin minun edellytetäänkin toimivan; aktiivisesti ja SKOn sekä koko ammatillisen ryhmän jäsenistön etua valvoen, Ulla pohtii. Ulla on nostanut asioiden taustavalmistelussa esille ammatillisen koulutuksen sopimusja koulutuspoliittiseen edunvalvontaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Järjestöpolitiikassa hän on pitänyt huolta SKOn asemasta OAJ:ssa. Meneillään olevalta valtuustokaudelta Ulla toivoo aktiivista, ammatillista koulutusta ja valtakunnallisia yhdistyksiä koskevien asioiden puolustamista. – Rakentavaa keskustelua ja yhteen hiileen puhaltamista ei voine koskaan kehittää liikaa, Ulla miettii. OAJ:N VALTUUTETUT ja edunvalvonta
5 SKOOTTERI Atte Korte – Karelia-ammattikorkeakoulu Kuluva valtuustokausi on Atelle ensimmäinen. Alun hämmennyksen jälkeen valtuutetun rooli on tuntunut mielekkäältä. – OAJ:n valtuustossa on yli 150 jäsentä, minkä lisäksi kokouksissa on paikalla paljon myös muita henkilöitä. Aluksi nopeatempoisissa kokouksissa tuntui haastavalta pysyä mukana, mutta aika nopeasti kuitenkin opin, miten hommat toimivat, kertoo Atte. Atte on OAO:n valtuustoryhmän puheenjohtaja eli hän huolehtii osaltaan siitä, että valtuustoasiat tulevat ammatillisten ryhmässä huolella valmisteltua. Ryhmäpuheenvuoroissaan hän on pyrkinyt antamaan kaikille valtuustoryhmille yleiskuvan ammatillisen kentän tilanteesta. Lisäksi hän on puhunut muun muassa työehtosopimuksien kehittämisestä ja eri valtuustoryhmien välisen yhteistyön tärkeydestä. Jäljellä olevalta kaudelta Atte toivoo laadukkaan edunvalvontatyön jatkumista kaikkien valtuustoryhmien välisenä yhteistyönä. – Edunvalvonta edellyttää toimivaa yhteistyötä ja erilaisten näkökulmien ymmärtämistä ja hyväksymistä. Teija Launiainen – LAB ammattikorkeakoulu Teijalla on taustalla jo aiempaa kokemusta valtuustotyöstä. Hän kokee tärkeäksi nostaa esille jäsenistöstä esiin nousseita asioita. – Olen aktiivisesti yhteydessä alueeni jäseniin ennen ja jälkeen valtuuston. Pyrin kannustamaan jäseniä ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä, Teija kertoo. Valtuustossa Teija on nostanut esille monenlaisia asioita, esimerkiksi työhyvinvointiin ja opettajan työnkuvaan liittyviä kysymyksiä. Hän on ollut aktiivinen myös yhdistysten pankkipalvelumaksujen kohtuullistamiseen liittyen. Tavoitteena on saada kohtuuhintaiset pankkipalvelut myös pienille yhdistyksille. Jäljellä olevalta valtuustokaudelta Teija odottaa erityisesti lisäponnistuksia opettajien työnkuvaan. Esimerkiksi ammattikorkeakoulussa työt ovat pirstaloituneet. Hankkeet, etäopetus, lähiopetus, kokoukset ja monet muut työOAJ:N VALTUUTETUT ja edunvalvonta
6 SKOOTTERI 6 tehtävät kuormittavat. Teija näkee valtuuston toiminnassa myös kehittämisen paikkoja. – Valtuuston koko on varsin iso ja siitä näkökulmasta kankeaa. Kokouspäivät ovat pitkiä ja varsin täyteen ahdettu ohjelmaa. Aidot kohtaamiset ja ajatustenvaihdot kollegoiden kanssa jäävät todella vähälle, pohtii Teija. Matti Seise – Helsinki Business College Matti innostui lähtemään mukaan OAJ:n valtuustotyöhön, koska hän oli kokenut ammatillisen opettajan vuosityöaikasopimuksen epäedulliseksi. Hän on tuonut näitä epäkohtia aktiivisesti esille valtuustossa. – Menetin vuosityöaikasopimuksen takia vuositasolla noin 9000 euroa, työmäärä kasvoi ja lomapäivät vähenivät. OAJ ei ole myöntänyt tätä epäkohtaa, ja sen esiin nostaminen on johtanut eristämiseen valtuustossa. SKOsta olen kuitenkin saanut tukea, Matti kertoo. Valtuustotyöskentelyn suurena haasteena Matti näkee sen, että OAO:n sisällä valta on keskittynyt pienelle joukolle, eikä tähän liittyvää kritiikkiä saisi esittää. Matti kannattaa toiminnan avoimuutta ja kaikkien valtuutettujen osallistamista. Hän on myös saanut edistettyä useita tärkeitä asioita valtuutettuna. – Olen onnistunut tuomaan esiin tekoälyn merkityksen opetuksessa ja tehnyt valtuuston toimintaa näkyvämmäksi. Valtuustotyö on vahvistanut sopimusosaamistani ja rooliani luottamusmiehenä. Toivon, että jatkossa jokainen uskaltaisi tuoda esiin näkemyksiään ilman pelkoa hiljentämisestä, toteaa Matti. Timo Sirviö – Savoniaammattikorkeakoulu Timolle kuluva valtuustokausi on ensimmäinen ja se on opettanut hänelle paljon. – Ymmärrän nyt paljon paremmin valtuustotyön ja sen roolin osana OAJ:n päätöksenteon kokonaisuutta, Timo kertoo. Valtuustossa Timo on nostanut esille muun muassa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen rahoituksen haasteet, somehäirinnän sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osaamisen tason laskun eri koulutusasteilla. Jäljellä olevalta valtuustokaudelta Timo odottaa työskentelyä paremman eteen. – Erityisesti tulen kantamaan edelleen huolta siitä, että oppijan ja opettajan kohtaamiselle pitää saada lisää aikaa, ja sitä kautta saadaan myös kansallinen osaamistaso nousuun, Timo pohtii. Timon mukaan valtuuston koko voisi olla pienempi ja toisaalta eri ryhmien pitäisi olla tasaväkisempiä OAJ:n päätöksenteossa. – Nyt isoin ryhmä pystyy kävelemään halutessaan muiden yli. Muuten valtuustotyö sujuu hyvin. Siellä saa olla eri mieltä asioista – se kertoo, että valtuusto toimii! Teksti: Atte Korte Ko ko us uu ti si a & jä rj es tö to im in ta a Valtuuskunnan kokous SKOn valtuuskunnan kevätkokous järjestetään lauantaina 12.4. etäkokouksena. Liikuntapäivät tulevat taas? Perinteisiä SKOn liikuntapäiviä vietetään Nuuksiossa 17.–18.5.2025. Tarjolla on monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia, rentoutumista ja tietysti verkostoitumista sekä edunvalvonnan ajankohtaiskatsaus. Laita päivät ylös kalenteriisi jo nyt ja seuraa SKOn uutiskirjeitä.? Hallituksen kokous tammikuu • Keskusteltiin ajankohtaisista edunvalvonnan ja koulutuspolitiikan kysymyksistä kuten työehtosopimusneuvotteluista. Lisäksi keskusteltiin järjestöasioista kuten paikallisyhdistyksien roolista. • Saatiin Nordean sijoitusjohtaja Samu Purovirralta selvitys SKOn sijoituksista. • Saatiin tilannekatsaus vuoden 2026 SKO-päivien suunnittelusta. Hallituksen kokous joulukuu • Keskusteltiin ammatillisen koulutuksen yt-neuvotteluiden tilanteesta ja seuraavan sopimuskierroksen tavoitteiden asettelusta. • Keskusteltiin koulutuksien leikkauksista ja lisäsopeutuksista erityisesti ammatillisella toisella asteella. • Käsiteltiin SKO taloustoteuma 11/2024. • Päätettiin jatkaa SKOn jäsenhankintakampanjaa. Palstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja toimielinten päätöksistä. Laajempaa ja tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn verkkosivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata myös SKOn somekanavia.
7 SKOOTTERI Arjen pysäkillä MIHIN haluat työelämässä edetä? Mitä taitoja tarvitset ja miten voit kehittää niitä? Työharjoittelu tarjoaa opiskelijoille arvokkaan mahdollisuuden pohtia näitä kysymyksiä ja löytää vastauksia – jos sitä hyödynnetään oikein. Työharjoittelu on usein opiskelijan ensimmäinen askel omaan uratarinaan. Se voi olla ikkuna tulevaisuuteen ja antaa rohkeutta valita oikealta tuntuva suunta. ELINIKÄINEN oppiminen edellyttää yksilöltä aktiivista otetta: tavoitteiden asettamista, niiden sanoittamista ja myöhemmin arvioimista. Nämä ovat keskeisiä urataitoja, jotka tulisi oppia jo opiskeluaikana. Usein työharjoittelulle asetetut tavoitteet jäävät kuitenkin ylimalkaisiksi, kuten ”haluan oppia työelämätaitoja”. Miten me ohjaajat ja opettajat voisimme auttaa opiskelijoita konkretisoimaan näitä tavoitteita? Kysymällä esimerkiksi, milloin opiskelija on tuntenut onnistuneensa, mitkä tilanteet haastavat häntä eniten tai minkälaisia taitoja edellä mainittuihin tilanteisiin liittyy. KONKREETTISET Tavoitteet, kuten ”haluan kehittää asiakaspalvelutaitojani ja oppia CRM-järjestelmän käyttöä,” ovat selkeämmin määriteltyjä ja myöhemmin arvioitavia päämääriä. Voimme myös kannustaa opiskelijaa keskustelemaan harjoittelupaikallaan siitä, miten omia taitoja voi parhaiten soveltaa ja kehittää. Tämä dialogi auttaa opiskelijaa näkemään harjoittelun oppimismahdollisuutena. OPETTAJIEN ja ohjaajien tehtävä on varmistaa, että harjoittelu mahdollistaa aidon oppimisen ja ammatillisen kasvun. Konkreettisten tavoitteiden asettaminen, vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen sekä aktiivinen dialogi ohjaajien kanssa ovat avainasioita tässä prosessissa. VAIKKA työharjoittelusta puhutaan yleensä nuorten kohdalla, ei pidä unohtaa uraohjauksen liian usein ulkopuolelle jääviä aikuisopiskelijoita. Kaikkien ei ole mahdollista tai mielekästä tehdä harjoittelua omassa työssään, ja harjoittelu vieraassa työpaikassa on usein silmiä avaava kokemus. Kohtaamissani urakertomuksissa aikuisten työharjoittelu näyttäytyykin ammatillisia mahdollisuuksia avartavana, omia vahvuuksia vahvistavana ja muutokseen rohkaisevana oppimiskokemuksena. TYÖHARJOITTELU on paljon enemmän kuin tutkintoon kuuluva opintosuoritus. Se on tilaisuus oivaltaa omat vahvuudet, kehittää taitoja ja rakentaa suuntaa omalle uratarinalle. Jokainen kokemus vie opiskelijaa kohti parempaa itseymmärrystä ja perusteltuja uravalintoja. OIVALLUSTEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TILAISUUS – TYÖHARJOITTELU Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori, opinto-ohjaaja ja väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut opetuksen ja ohjauksen arjesta ja sen ilmiöiden sanoittamisesta. Tiina G arcía
8 SKOOTTERI Kuluttajakäyttäytyminen on elämyshakuisempaa Markkinoiden yllättävyys ja erilaisten tilanteiden monimutkaisuus vaatii matkailuja ravitsemusalan yritykseltä joustavaa strategista ajattelua. P ostmodernismi monimutkaisti asiakasja kuluttajakäyttäytymistä 1980-luvun Suomessa palvelutarjonnan ja kotitalouksien ostovoiman kasvun myötä. Matkailuja ravintolayritykset MaRa-alan yritykset – huomasivat asiakkaiden motiivien ja tarpeiden muuntuvan elämyshakuisempaan suuntaan. Muutos jatkui 2000-luvulla. Nuorten ja nuorten aikuisten brändija konseptivalinnat alkoivat elää trendien ja muoti-ilmiöiden mukaan. Ulkona syöjistä ja ulkonaliikkujista tuli kameleontteja, joiden osto-, iltaja yöelämäkäyttäytyminen vaihteli likviditeetin, kulloisenkin tilanteen ja etenkin omien mieltymysten mukaan. Epälojaalius tunnettuja brändejä kohtaan lisääntyi. Muutos oli usealle, etenkin ravintoloille ja kivijalkakaupoille yllättävä. Näitä ei-lineaarisia, ennakoimattomia ja epävarmoja ilmiöitä käsitellään kontingenssija kompleksisuusteorioissa. Toimialaan erityisen voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi olleet lama vuosina vuosien 1990-luvun alussa, Islannin tulivuorenpurkaus vuonna 2010, taantuma vuonna 2018 ja viimeisimpänä koronapandemia muutama vuosi sitten. Vaikeasti hallittava peli Haaga-Helia ammattikorkeakoulun restonomi -ja tradenomi ylempi AMK:n tulevaisuuksien tutkimus -opintojaksoilla on jo pitkään sovellettu dynaamisuuden, kompleksisuuden ja hypersyklisyyden käsitteitä suhteessa matkailuja elämystalouteen. Palveluja elämysmuotoilun opetuksessa käsitellään ikään, sukupuoleen, sukupolveen, elämäntapaan ja tyyleihin liittyvää kompleksisuutta. Monet tapaustutkimuksemme osoittavat matkailijoiden olevan hybridikuluttajia, joilla sekoittuvat erilaiset kulutustavat ja kulutustyylit ja maut. MaRa-yrityksiltä erilaisten tilanteiden ja ilmiöiden monimutkaistuminen vaatii joustavaa strategista ajattelua ja kaikkien osapuolten resilienssiä. Muutoksessa selviämisestä on tullut tasapainottelua, johon toimijat ovat joutuneet jo tottumaan. Silti markkinoiden yllättävyys tuottaa edelleen liikkeenjohdolle ongelmia, jotka ovat sekä moniulotteisia että paradoksaalisia. Ongelmalle on tyypillistä, että ongelman ratkaisuyritys siirtää ongelman vain toiseen paikkaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on korona-ajan erilaiset arvot, asenteet ja sääntötulkinnat, jotka vaihtelivat osin epäselvän poliittisen viestinnän seurauksena. Elinkeinon harjoittamisesta tuli lopulta entistäkin kompleksinen, epälineaarinen ja vaikeasti hallittava peli. Vipuvoimaa systeemisestä ymmärryksestä Pienyrittäjien liiketoiminnan kompleksisuutta ei voida tarkastella ilman arvonlisäämisen ja palvelu-, ruokaja elämystuotannon systeemistä ymmärrystä. Systeemisyydessä tunnistetaan palvelutuotantoketjujen ja laatuketjujen välistä dynamiikkaa ja systeemin sisällä vaikuttavia vuorovaikutteisia asiakas-, henkilöstö-, alihankkijaja viranomaisverkostoja. Tämä vuorovaikutusrihmasto taas on puolestaan kietoutunut yhteen muun muassa organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin kanssa. Ilman oman yrityksen systeemisen dynamiikan ymmärrystä on mahdollista luoda pelin myötä kehittämisharha. Yhtä palveluprosessin osa-aluetta ei voi muuttaa ilman tietoisuutta siitä, että yksi muutos voi saada aikaan ongelman muualla prosessissa. Esimerkkinä ovat pikaruokaravintolat, joissa Wolt-kuljetukset voidaan asettaa etusijalle paikan päällä olevien asiakastilausten sijasta. Näin ongelma kumuloituu saman tien. Systeemisiin ongelmiin olisi tärkeää puuttua heti, jotta ne eivät kasautuisi liian hankaliksi. MaRa-yritysten systeemisessä hallintaharhassa on myös mahdollista toimia näennäisen loogisesti näkemättä kuitenkaan kaikkien erilaisten ulkoisten tekijöiden heijastuksia yrityksen sisäiseen toimintaan. Ilmiöiden huomioimatta jättäminen voi näkyä vinoutuneissa tulkinnoissa, mistä puolestaan seuraa vinoutunutta toimintaa. Selkeitä ulkoisia tekijöitä ovat inflaatio ja vihreän siirtymän lainsäädäntö, jotka aina heijastuvat voimakkaasi yrityksen sisäisiin toimintoihin. Vähemmän näkyviä ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi yleisesti kulttuuriin ja arvoihin liittyvät muutokset, jotka tulisi myös huomioida kokonaissysteemiä tarkasteltaessa. Varsinkin alkavalle pienyrittäjälle olisi erittäin tärkeä taito oppia ymmärtämään toimialansa systeemin kompleksisuutta. Näin hän kykenisi paremmin näkemään myös itsensä ja yrityksensä osana kokonaismarkkinaa, eli osana kysynnän ja tarjonnan mosaiikkia. Teksti: Maria Haukka, lehtori, Haaga-Helia amk Vesa Heikkinen, yliopettaja, Haaga-Helia amk
9 SKOOTTERI Vain muutosneuvottelut ovat pysyvää WinNovassa muutosneuvotteluista on muodostunut rutiini, joka tosin itsessään sujuu mallikkaasti ikävyydestään huolimatta. Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa on sen 15-vuotiaan historian aikana käyty kymmenet muutosneuvottelut, joista viimeiset kaksi vuoden 2024 aikana. Vajaan vuoden aikana on toimintaa toteutettu kolmen eri organisaatiomallin alla. Voidaan siis rehellisesti sanoa, että viime aikoina ikivanha sanonta ”vain muutos on pysyvää” on pitänyt kirjaimellisesti paikkansa. Suuret muutosneuvottelut käydään aina pakon sanelemana ja niihin liittyy lähes poikkeuksetta ulkoiset syyt: yleensä koulutuksen rahoitusleikkaukset tai muut suuret uudistukset. Muutosneuvottelut käydään aina tietyn virallisen kaavan mukaisesti, jotta neuvottelut tulee käytyä lainmukaisesti, aidossa yhteistyössä ja kaikkia osapuolia kuunnellen parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi. WinNova on esimerkki organisaatiosta, jossa muutosneuvottelut pystytään käymään rutiininomaisesti ja hyvässä hengessä. Valitettavaa on, että rutiinia on päässyt yhteiskunnallisten muutosten vuoksi syntymään. Muutosneuvottelujen lopputulos on aina raskas: tiedossa on leikkauksia, muutoksia, ennenaikaisia eläköitymisiä ja työsuhteiden päättymisiä. Ei ihme, että jaksamisen rajat ovat monilla vaarassa tulla vastaan. WinNovassa muutosneuvottelujen tavoitteet, aikataulu ja muistiot julkaistaan välittömästi jokaisen neuvottelukerran jälkeen. Se on erittäin tärkeää turhien huhujen välttämiseksi. Neuvottelujen päättyessä henkilöstölle järjestetään seikkaperäinen infotilaisuus kokonaisuudesta. Niille, joiden työsuhde päättyy, tarjotaan muutostukea muun muassa uravalmennusja työterveyspalvelujen muodossa. Kaikesta huolimatta ilmapiiri työpaikalla on aina erittäin raskas ja hiljainen koko neuvottelujen ajan, erityisesti jos neuvottelut osuvat loppuvuoteen ja joulun odotukseen. Loppuvuoden aikana työyhteisössä lausuttuja kommentteja muutosneuvotteluista: ”Vaikea keskittyä perustyöhön, kun jatkuvasti miettii mitä tuleman pitää.” ”Ankeaahan tämä on: Onko meitä kohta puoliakaan jäljellä ja miten sitä enää jaksaa?” ”Suomessa ei enää koulutusta arvosteta, kun koko ajan leikataan! Tulisivat itse päättäjät katsomaan niin saattaisivat herätä.” ”Onneksi johtoa ja tukihenkilöstöäkin vähennetään, aiemmin oli aina vain opettajia!” Asian arkaluontoisuuden vuoksi kommenttien antajien nimiä ei julkaista. OAJ:lla ja SKOlla on oma roolinsa muutostilanteissa. Työpaikan luottamusmies varmistaa, että kaikki työsuhteiden muutokset ja päättämiset tehdään oikein ilman syrjimisperuste-epäilyjä mahdolliset takaisinottovelvoitteet selvittäen. Muutostilanteissa voi toki asioita varmistella oman yhdistyksen aktiiveilta tai SKOn palvelussuhdeneuvojilta. On kuitenkin hyvä muistaa, että tilanteissa, joissa työntekijä näkee tarpeelliseksi kyseenalaistaa muutosta, mahdolliset neuvottelut ja yhteydenotot työnantajaan tekee vain ja ainoastaan luottamusmies. Teksti:Konsta Ojanen, SKOn hallituksen jäsen Konsta Ojanen ja WinNovan pääluottamusmies Jaana Antila valvovat edustettaviensa asioita monissa työryhmissä. ULLA KANGASNIEMI
SKOOTTERI 10 Sulautuvan oppimisen kehittämistä korkeakoulukontekstissa Sulautuva oppiminen (blended learning) määritellään opetuksen ja oppimisen lähestymistavaksi, jossa yhdistetään perinteistä lähiopetusta ja verkkopohjaista oppimista. Tämä yhdistelmä mahdollistaa joustavien ja monipuolisten sekä opiskelijoiden tarpeisiin vastaavien oppimistapahtumien luomisen. S ulautuvassa oppimisessa hyödynnetään molempien opetuksen muotojen vahvuuksia: lähiopetus mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajan välisen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, kun taas verkko-oppiminen tarjoaa joustavuutta ajankäytön ja opiskelupaikan suhteen. Sulautuvan oppimisen hyötyihin kuuluvat muun muassa joustavuus, opiskelijoiden lisääntynyt sitoutuminen opiskeluun sekä mahdollisuus käyttää erilaisia oppimateriaaleja ja teknologioita opiskelussa. Haasteita puolestaan ovat opiskelijoiden ja opettajien teknologiset valmiudet sekä oppimisympäristöjen suunnitteluun ja ylläpitoon tarvittavat resurssit. Sulautuvan oppimisen onnistunut toteutus edellyttää pedagogista harkintaa, jotta teknologia tukee opiskelijan oppimistavoitteita eikä häiritse oppimista. Käänteinen opetus Käänteinen opetus on yksi sulautuvan oppimisen muoto, jossa perinteisen opetuksen vaiheet käännetään ylösalaisin. Käänteisessä opetuksessa opiskelijat tutustuvat kurssimateriaaleihin itsenäisesti ennen oppitunteja, esimerkiksi katsomalla oppimisvideoita tai lukemalla aiheeseen liittyviä artikkeleita. Varsinaiset oppitunnit käytetään oppimisen syventämiseen, kuten oppimistehtäviin, ongelmanratkaisuun ja yhteistoiminnalliseen työskentelyyn. Tämä pedagoginen lähestymistapa lisää opiskelijoiden vastuuta omasta oppimisesta ja aktivoi heitä opiskelussa. Se vapauttaa luokkahuoneaikaa syvällisempään asioiden käsittelyyn ja opettajan sekä opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Käänteisen opetuksen haasteina ovat erityisesti opiskelijoiden heikko valmistautuminen oppitunneille ja opettajalle koituva lisätyötaakka, joka liittyy ennakkomateriaalien suunnitteluun ja luomiseen. Onnistuneen käänteisen opetuksen järjestämisessä huomiota tulee kiinnittää verkko-oppimateriaalien laatuun, hyvin suunniteltuihin oppitunteihin ja opettajan aktiiviseen rooliin opiskelijoiden ohjaamisessa, motivoimisessa ja opastamisessa kursseilla. Oppimispäiväkirjojen käyttö käänteisen opetuksen kanssa edistää tehokkaasti oppimista ja reflektiota. ADO BE
SKOOTTERI 11 ULLLIKSEN YSTÄVÄNPÄIVÄKAKKU Ainekset Pohja: 150 g voita tai margariinia 2 dl sokeria 1 kananmuna 100 g mantelijauhetta 2 dl vehnäjauhoja ½ prk ranskankermaa 1 tl leivinjauhetta Kuorrute: 1–1½ dl tomusokeria 3–5 tl sitruunamehua Koristeeksi nonparelleja Ohje: Voitele ja jauhota sydänkakkuvuoka. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää joukkoon kananmuna. Sekoita jauhot, mantelijauhe ja leivinjauhe kulhossa ja lisää jauhoseos pienissä erissä taikinan joukkoon. Lisää lopuksi ranskankerma. Paista kakkua 180 asteessa 40–50 minuuttia. Valmista kuorrute sekoittamalla tomusokeriin muutama teelusikallinen sitruunamehua niin, että saat notkean kuorrutteen. Levitä kuorrute kakulle ja koristele. 360-video ja lisätty todellisuus korkeakouluopetuksessa 360-asteen videot ja lisätty todellisuus (AR), tarjoavat immersiivisiä ja interaktiivisia oppimiskokemuksia opiskeltavasta aiheesta riippumatta. 360-asteen videoteknologia edistää sulautuvaa oppimista tarjoamalla vaikuttavamman läsnäolon tunteen verkko-opiskelijoille. Se on lisäksi hyvä vaihtoehto perinteiselle videolle synkronisessa verkkoluennoinnissa. Lisätyn todellisuuden avulla voidaan puolestaan rikastaa asynkronista oppimista visuaalisilla ja vuorovaikutteisilla elementeillä, jotka aktivoivat oppijoita ja tukevat heidän itsenäistä opiskeluansa. AR-teknologia edistää sulautuvaa oppimista parantamalla oppimateriaalien esitystapaa, vuorovaikutteisuutta ja saavutettavuutta sekä tarjoaa opiskelijoille mukaansatempaavan ja kiinnostavan oppimiskokemuksen. AR-sovellukset ovat tehokkaita erityisesti opiskeltaessa kompaktien oppimateriaalien kanssa ja soveltuvat hyvin mikro-opintojen järjestämiseen. AR sovellusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon erityisesti opiskelijalähtöisyys, ennen käyttöä opiskelijoiden huolellinen ohjeistus ja käytön aikana opiskelijoiden kannustaminen vuorovaikutukseen toisten opiskelijoiden kanssa. Menetelmän haasteet Oppimisteknologiat, kuten 360-asteen videot ja lisätty todellisuus, vaativat teknistä osaamista ja toimivia verkkoyhteyksiä. Teknologioiden tehokas hyödyntäminen edellyttää, että opettajat pystyvät soveltamaan niitä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Teknologioiden alkuinvestoinnit voivat ovat korkeat, ja niiden käyttöönotto vaatia opettajien lisäkoulutusta ja oppimisympäristöjen uudelleen suunnittelua. Tämä saattaa olla haaste erityisesti resurssien näkökulmasta. Toisaalta kaikki opiskelijat eivät välttämättä ole teknologisesti taitavia tai motivoituneita niiden käyttöön. Käänteinen opetus perustuu siihen, että opiskelijat perehtyvät ennakkoon verkkomateriaaleihin. Heikosti suunnitellut tai liian monimutkaiset materiaalit voivat vähentää opiskelijoiden motivaatiota. Jos opiskelijat eivät valmistaudu tunneille huolellisesti, vaatii se opettajalta verkkomateriaalissa olevien asioiden kertaamista vähentäen aikaa aiheen syvällisempään käsittelyyn. Opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tukeminen vaatii opettajilta aktiivista ohjausta sekä jatkuvaa viestintää. Ennakkomateriaalien, kuten videoiden ja digitaalisten tehtävien, tuottaminen vaatii opettajilta myös paljon aikaa ja resursseja. Tämä voi lisätä opettajan työkuormaa huomattavasti, erityisesti ensimmäisillä toteutuskerroilla. Oppimisteknologioiden merkitys korkeakoulutukselle Oppimisteknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamiseen ja oppimisen edistämiseen. Ne edistävät sulautuvaa opiskelijalähtöistä oppimista, jolloin keskiössä on opiskelijoiden itsenäinen tiedon rakentelu. Teknologiat eivät ainoastaan tue opiskelijoiden oppimista, vaan myös mahdollistavat sellaisia oppimiskokemuksia, jotka eivät muuten olisi saavutettavissa. Hyödyt ilmenevät erityisesti opiskelun joustavuuden ja oppimistulosten paranemisen kautta. Oppimisteknologiat eivät ole vain apuvälineitä, vaan ne muokkaavat koko oppimisprosessia, tarjoten mahdollisuuden innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen toteuttamiseen. Haasteista huolimatta oppimisteknologiat ja käänteinen opetus ovat ratkaisevassa asemassa korkeakoulutuksen tulevaisuudessa. Teknologioilla tarjotaan autenttisia ja henkilökohtaisia oppimiskokemuksia, jotka tukevat opiskelijan henkilökohtaisia oppimistavoitteita. Käänteinen opetus tekee luokkahuoneista vuorovaikutteisia ympäristöjä, joissa keskitytään oppimisen soveltamiseen sekä ongelmanratkaisuun oppimisen syventämiseksi. Nopeasti kehittyvä teknologia edellyttää korkeakouluilta investointeja opettajien koulutukseen ja uusien teknologioiden hankkimiseen opetuksen tueksi. Uusien ratkaisujen myötä korkeakoulut voivat vastata paremmin myös työelämän vaatimuksiin. Sulautuvasta oppimisesta ja sen kehittämisestä korkeakoulukontekstissa voi lukea lisää tämän artikkelin kirjoittajan Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa 2024 julkaistusta väitöskirjasta. Väitöskirja perustuu kolmeen tapaustutkimukseen, joissa edellä käsiteltyjä oppimisteknologioita ja käänteistä opetusta hyödynnettiin liiketalouden opetuksessa. Väitöskirja tarjoaa erityisesti suosituksia sulautuvan oppimisen hyödyntämiseen opetuksessa. Teksti: Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu Ilahduta ystävääsi tällä kakulla ja nauti kahvitai teekupposen kera. Hyvää ystävänpäivää!
SKOOTTERI 12 T aideteollisuusalan opinnoissa on mahdollisuus luoville projekteille. Ammattiopisto Tavastian Wetterhoff-koulutuksen kudonnan opiskelijat pääsevät opinnoissaan oppimaan perinteisiä käsityötaitoja ja perehtymään eri aikakausien tyylisuuntauksiin, materiaaleihin, väreihin ja tekniikoihin. Viime vuosina Tavastian kudonnan opiskelijat ovat päässeet osallistumaan moniin historiallisiin projekteihin ja valmistamaan eri aikakausien kankaita. Syyskuussa 2020 taideteollisuusalan opiskelijat Minna Matikainen, Viktoria Rebane ja Karoliina Roos-Santos osallistuivat projektiin, jossa valmistettiin 1800ja 1900-lukujen tekstiilejä. Projektiin kuului tutustuminen lähdeaineistoon Kansallismuseon Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa. – Olimme kolmen Taideteollisuusalan ammattitutkinto-opiskelijamme kanssa keskuksessa tutkimassa 1800–1900-luvun tekstiilejä. Valitsimme valtavan hienosta kokoelmasta kolme kangasmallia toteutettavaksi tuolta aikakaudelta, lehtori Marita Pennanen kertoo. Opiskelijat tekivät kankaille rakenteet, tilasivat mahdollisimman alkuperäiset materiaalit ja kutoivat kymmenen metriä kolmea erilaista kangasta näyttelyyn. Kankaat pääsivät esille Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn, joka kertoo Tampereen teollisuuden 200-vuotisesta historiasta. Tarmoa riittää haastaviinkin projekteihin Kuluneena ja edellisenä vuonna on päästy työskentelemään ainutlaatuisten KU VA T: TA RJA SII KIN AL BU MI Opiskelija Tarja Siik teki 1960-luvun autoon omistajan toiveiden mukaan alkuperäisen tyyliset kankaat näyttötyönään. Väriyhdistelmät löytyivät värjäämön reseptikansioista, vuoden 1964 muotiväreistä. Käsityön lumoa & historian henkeä Ammattiopisto Tavastian Wetterhoff-koulutuksen kudonnan opinnoissa panostetaan tekemisen ohella erilaisten sidosten, materiaalien, aikakausien ja tyylisuuntausten tuntemukseen. Perinteisten taitojen vaaliminen osoittautuu tärkeäksi erityisesti vanhan ja historiallisen entisöinnissä.
SKOOTTERI 13 projektien parissa. Viime keväänä ammattiopistolle saapui erikoinen pyyntö. Osaisiko joku kutoa 1960-luvun auton penkkeihin alkuperäisen tyyliset kankaat? Auton omistajat olivat jo jonkin aikaa etsineet tekijää ja olivat lopulta päättäneet kääntyä alan oppilaitoksen puoleen. Opiskelija Tarja Siik tarttui haasteeseen ja teki näyttötyönä Peugeot 403 -henkilöautoon mallien mukaiset istuimien verhoilukankaat tuhoutuneiden tilalle. Täsmälliset väriyhdistelmät löytyivät värjäämön reseptikansioista, vuoden 1964 muotiväreistä. Siik värjäsi itse langat ja kutoi kankaat, ja penkkien päällystäminen ja viimeistely hoidettiin tarvasjokelaisessa verhoomossa. Langinkosken keisarillisen kalastusmajan verhot Uusin perinteikkyyttä ja historian havinaa huokuva yhteistyöpyyntö vastaanotettiin keväällä 2024, kun ammattiopistoon otti yhteyttä Kansallismuseon tekstiilikonservaattori, joka kyseli mahdollisuutta teettää museokohteeseen verhot oppilaitostyönä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on Venäjän keisari Aleksanteri III:lle rakennettu kesänviettopaikka 1880-luvun lopulta. Kalastusmaja on keisarilliseksi rakennukseksi vaatimaton, mutta sen tyylissä on yksinkertaista hienostuneisuutta. Kotkassa sijaitsevaan huvimajaan oli kudottu alkuperäiset pellavaverhot 1800-luvulla Wetterhoffin työkoulussa ja puuvillaiset verhot vuonna 1966 samassa oppilaitoksessa, silloiselta nimeltään Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopisto. Nyt museokohteeseen toivottiin alkuperäisten kaltaisia pellavaverhoja, ja haaste annettiin Tavastian Wetterhoff-koulutuksen opiskelijoille. Vuonna 1966 kudottua Langinkosken verhokangasta Uuteen projektiin tartuttiin suurella mielenkiinnolla. Tavastian opiskelija tekee näyttötyönä alkuperäisten tekstiilien esinetutkimuksen perusteella rakenteet ja tarvittavat kokeilut. Koska verhokankaan metrimäärä on liian suuri kouluolosuhteissa valmistettavaksi, kutoo Tavastiasta valmistunut kutomoyrittäjä verhoihin tarvittavat 100 metriä kyseistä kangasta. Yhteistyöprojektit ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella monialaista yhteistyötä – taitoa ja verkostoitumista, joka on käsityöalalla korvaamaton. Tavastian käsityöalojen koulutuksessa panostetaan tekemisen ohella eri materiaalien, tyylisuuntauksien ja aikakausien tuntemukseen. Tulevat käsityötaiteen mestarit syntyvätkin kokeilemisen, yhteistyön ja ennen kaikkea harjoittelun kautta. Teksti: Marita Pennanen, Ammattiopisto Tavastia Kankaat pääsivät lopulta koristamaan 1960-luvun Peugeotin penkkejä.
SKOOTTERI 14 Vaihto-opiskelijat Sofia Heinzelman (vas.) ja Melanie Tobias ovat opiskelleet businesspsykologiaa jo kotikorkeakoulussaan Hochschule Neu-Ulmissa. Businesspsykologian taitajaksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta Kajaanin ammattikorkeakoulussa käynnistetty Businesspsykologian taitajaksi -hanke liittää psykologian osaksi liiketoimintaa. T uloksellinen liiketoiminta vaatii monipuolisesti tietoja ja taitoja. Yksi osa-alue, joka usein jää vähemmälle huomiolle, on psykologia ja sen eri sovellukset. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tartuttu tähän tarpeeseen ja käynnistetty EU-osarahoitteinen Businesspsykologian taitajaksi -hanke. Idea hankkeeseen ja psykologian tuomiseen vahvemmin liiketalouden opetussuunnitelmaan syntyi, kun lehtori Pia Kuittinen tapasi KAMKin kansainvälisellä viikolla vierailleen professori Thorsten Neumannin Hochschule Neu-Ulmista. Saksassa businesspsykologiaa on opetettu jo useita vuosia. Se on suosittu suuntautumisvaihtoehto, ja yritykset ja muut organisaatiot arvostavat sitä jopa enemmän kuin perusliiketalouden koulutusta. Erityisesti näin on HRja markkinointitehtävissä. Pia ja TKI-koordinaattori Johanna Takanen kävivät vastavierailulla Saksassa ja toivat sieltä mukanaan uusia tuulia ja ajatuksia businesspsykologiasta. Näiden pohjalta tehtiin hankehakemus ja sen saatua vihreää valoa käynnistettiin puolitoistavuotinen hanke. Hankkeessa tuotetaan tutkittua tietoa ja koulutusta Psykologian opinnot kiinnostavat opiskelijoita niin Saksassa kuin Suomessakin muun muassa niiden tarjoamien monipuolisten sovellusmahdollisuuksien vuoksi. Suomessa psykologian opintoja ei ammattikorkeakoulujen tarjonnasta juurikaan löydy. Businesspsykologia on käytännöllinen lähestymistapa psykologian periaatteiden soveltamiseksi työelämän tilanteisiin. Sen avulla organisaatioiden on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia ja tukea henkilöstön hyvinvointia. Hankkeessa tullaan suunnittelemaan vähintään 25 opintopisteen laajuinen businesspsykologian opintokokonaisuus, jonka voi suorittaa erillisenä opintokokonaisuutena tai tutkinnon osana. Hankkeen aikana tuotetaan myös tutkittua tietoa Kainuun alueen mikroja pk-yritysten aiheeseen liittyvästä osaamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista. Näiden pohjata kehitetään yrityksille suunnattuja täydennyskoulutuksia. Kokemuksia businesspsykologian opiskelusta Saksassa KAMKiin Neu-Ulmista tulleet vaihto-opiskelijat Sophia Heinzelmann ja Melanie Tobias ovat opiskelleet businesspsykologiaa jo kotikorkeakoulussaan. Opiskelijat kertovat, että Neu-Ulmissa businesspsykologian koulutus koostuu kolmesta osasta: psykologiasta, taloustieteestä ja tilastotieteestä. Vaikka businesspsykologiaa opetetaan Sofian ja Melanien mukaan Saksassa perinteisin opetusmetodein ja opettajajohtoisesti, kuuluu siihen myös harjoittelu sekä projekteja ja ryhmätöitä. Opiskelijat voivat erikoistua esimerkiksi henkilöstöhallintoon, johtamiseen, konsultointiin tai kuTUULA RAJANDER,
SKOOTTERI 15 luttajapsykologiaan. Sofia kertoo, että hänen kiinnostuksensa psykologiaan heräsi jo peruskoulussa. Hän jatkaa, että hakeutui koulutukseen, koska businesspsykologian sisällöt vaikuttivat kiinnostavilta ja koulutus tarjoaa paljon erilaisia työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. Myös Melanie kertoi olleensa aina kiinnostunut psykologiasta, ja häntä kiinnostaa erityisesti sen soveltaminen. Lisäksi hän on kiinnostunut matematiikasta ja koska HNU ohjelma yhdistää psykologian, taloustieteen ja tilastotieteen, se tuntui hänelle täydelliseltä koulutukselta. Sofia kertoo huomanneensa opintojen aikana, kuinka tärkeää psykologia on liiketaloudessa. Hän kertoo oppineensa paljon myös data-analytiikasta ja tilastotieteestä. Sofia työskentelee opintojen ohessa henkilöstöhallinnon tehtävissä ja hän kertookin jo nyt hyötyneensä paljon teoriaopinnoistaan. Toisaalta hän hyödyntää oppimaansa myös ystävien ja kollegoiden persoonallisuuksien ja luonteenpiirteiden analysointiin. Melanie kertoi huomanneensa opintojen aikana, kuinka tärkeä tekijä ihminen on liiketoimintapäätöksissä. Päätöksiin vaikuttavat esimerkiksi henkilökohtaiset kokemukset ja tapa, jolla päätöksen seuraukset koetaan. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten yritykset käyttävät psykologiaa myydäkseen enemmän tuotteita ja tehdäkseen parempia mainoksia. Melanie sanoo, että hän on itse esimerkiksi alkanut tarkastelemaan tarkemmin etikettejä, jotka väittävät tuotteen olevansa superterveellistä tai sisältävän paljon proteiinia. Mainostamisen psykologian tiedostaminen auttaa välttämään epäterveellisten tai sellaisten tuotteiden ostamista, joita ei oikeasti tarvitse. Toinen tärkeä asia, jonka Melanie nostaa bisnespsykologian opinnoistaan esille, on työnhaku. Hän kertoo heidän esimerkiksi käyneen läpi työpaikkahaastattelujen toteuttamista, ja Melanie onkin jo ehtinyt hyötyä oppimastaan hakiessaan itse töitä. Melanie toivoo voivansa hyödyntää businesspsykologian opintojaan tulevaisuudessa työssään. Yksi kiinnostava urapolku hänelle on työhyvinvointiin liittyvät tehtävät. Organisaatiolle on kallista, jos sen työntekijät eivät voi hyvin. – Voisin hyödyntää opintojani vastatakseni kysymykseen, miten organisaatiot voivat parantaa työympäristöjään tukeakseen työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä, toteaa Melanie. Businesspsykologian soveltamisaloja Hankkeen projektipäällikkö Tiina Huusko kokoaa yhteen liiketoiminnan ja työelämän näkökulmia, joissa businesspsykologian osaamista voi hyödyntää. Hänen mukaansa psykologian tuntemus auttaa johtamisessa ja tiimityöskentelyssä ymmärtämään paremmin alaisten ja kollegojen motivaatiota, tarpeita ja käyttäytymistä. Tämä taas auttaa luomaan tehokkaampia tiimejä ja parantaa johtamistaitoja, mikä heijastuu organisaation tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Vaikutus voi näkyä myös organisaation päätöksenteon tasolla: ymmärrys ihmisten päätöksentekoprosesseista ja niihin liittyvistä psykologisista tekijöistä auttaa päätöksen tekijöitä tekemään perusteltuja ja valikoituja strategisia päätöksiä, joissa on otettu jo ennakolta huomioon ihmisten käyttäytyminen ja reagointi. Psykologiaa voidaan soveltaa rekrytoinnissa, henkilöstön kehittämisessä sekä suorituksen ja tuottavuuden arvioinnissa. Yksi tärkeä sovellusala on työhyvinvointi. Psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi ovat tärkeitä tuottavuuden osatekijöitä. Elämme nopeiden muutosten aikaa, ja myös muutosten hallintaan voidaan hyödyntää businesspsykologian oppeja. Ymmärtämys siitä, miten ihmiset reagoivat muutoksiin, auttaa suunnittelemaan muutoksia tehokkaammin ja käsittelemään mahdollista muutosvastarintaa. Kommunikaatio, vuorovaikutus ja viestintä ovat keskeisiä elementtejä liiketoiminnassa. Psykologian ymmärtäminen auttaa parantamaan niin organisaation sisäistä kuin ulkoistakin viestintää. Myös asiakaskokemus perustuu vahvasti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. – Kun ymmärrämme, miten asiakkaat ajattelevat ja tuntevat, pystymme tuottamaan parempia tuotteita ja parempaa asiakaspalvelua, summaa Tiina Huusko. – Näiden edellä mainittujen soveltamisalojen lisäksi tärkeää businesspsykologiassa on se, että opiskelija yksilönä kehittyy ja oppii toimimaan erilaisissa tilanteissa haluamallaan tavalla ja proaktiivisesti eikä vain reagoiden eteen tuleviin asioihin, täydentää lopuksi Pia Kuittinen. Teksti: Tuula Rajander, Kajaanin ammattikorkeakoulu
SKOOTTERI 16 VAPAAEHTOISEN POLKU Opettajien kesän vapaajakso saattaa olla syy siihen, miksi jo monikin opettaja toimii vapaaehtoisena erilaisissa tapahtumissa. Edellisvuoden Pori Jazzin majoitustilana toimi koulun luokkahuone, jossa kaikki vapaaehtoiset sattuivat olemaan opettajia! T alkoolaisena pääsee näkemään erilaisten tapahtumien taustalla tapahtuvaa toimintaa, ja olemaan siinä mukana. Saatat päästä paikkoihin ja nähdä asioita, joihin ei tavallisella asiakkaalla ole mahdollisuutta. Tutustut uusiin ihmisiin ja voit kokeilla, minkälaista on toimia ehkä erilaisissa tehtävissä kuin töissä normaalisti. Haku vapaaehtoiseksi Vapaaehtoiseksi voi hakea yleensä tapahtuman omalla hakulomakkeella. Lomake löytyy esimerkiksi seuraamalla tapahtuman someilmoittelua. Kaupungeiltakin voi löytyä erilaisia palveluita tapahtumiin vapaaehtoisia etsiville ja toimintaa hakeville. Esimerkiksi Tampereella on vapaaehtoispankki, johon liittymällä saa sähköpostiin ilmoituksia vapaaehtoisia etsivistä tapahtumista. Esimerkkinä vapaaehtoishakuun voidaan nostaa esille viime vuoden Ruisrock. Haku vapaaehtoiseksi käynnistyi jo helmikuussa. Tarvittavia tietoja tähän tapahtumaan olivat pääsääntöisesti samat, kuin moneen muuhunkin vastaavaan tapahtumaan, eli yhteystiedot, ikä, kielitaito ja tiedot olemassa olevista erilaisista tapahtumissa tarvittavista pätevyyksistä, kuten järjestyksenvalvojakortti, ensiaputaidot, hygieniatai anniskelupassi. Lisäksi pyydettiin lyhyt esittely itsestä. Tärkeitä tietoja useissa vapaaehtoislomakkeissa on ollut aiempi kokemus kyseisestä tapahtumasta tai muista tapahtumista, varsinkin siitä, millaisissa tehtävissä on toiminut. Talkootoiveita voi usein esittää, eli esimerkiksi mitkä tehtävät ovat mieluisimpia. Talkootehtäviä voivat olla esimerkiksi lipunmyynti, media-avustaja, valokuvaaja, järjestysmies, roskatiimiläinen, myyjä, accreditoija, ’supertalkoolainen’, kuljettaja tai VIP-host. Mikäli lähtee ystävän tai vaikka oman lapsen kanssa talkoilemaan, on mahdollista toivoa samoja talkoovuoroja. On antoisa kokemus lähteä talkoilemaan oman jälkikasvun kanssa, varsinkin, jos he ovat siinä iässä, kun vielä vanhempia huolitaan mukaan festareille. Susanne Hyttinen lipunmyynnissä.
SKOOTTERI 17 Valintaprosessi Yleensä talkoolaisille ei järjestetä haastatteluja. Tieto pääsystä vapaaehtoiseksi saattaa tulla useammankin kuukauden jälkeen hakemuksen jättämisestä. Eri tehtäviin valitut saavat yleensä hieman eri aikaan vahvistukset riippuen siitä, miten nopeasti tiimit saadaan kerättyä ja kuinka isoja tiimejä muodostetaan. Suurilla festivaaleilla on mukana yli tuhat vapaaehtoista varsinaisten työntekijöiden lisäksi. Esimerkiksi The Tall Ships Races -tapahtuman valinta kesti poikkeuksellisen pitkään johtuen siitä, että alun perin vuodelle 2021 suunniteltu tapahtuma peruttiin koronan vuoksi, ja se järjestettiin vasta vuoden 2024 kesällä. Turku sai kesällä ankkurisatama-statuksen, joka tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa Turkuun haetaan aina neljän vuoden välein tähän tapahtumaan talkoolaisia. Vinkkinä tämä suurista purjelaivoista kiinnostuneille; olkaa tarkkana haun suhteen ennen kesää 2028! Tiedotus ja koulutus Talkoolaiset saavat tiedon pääsystä mukaan usein sähköpostitse, ja mahdollisesti heille on perustettu oma verkkosivu ja/tai sometili tiedonjakoa varten. Tärkeät tiedot jaetaan usein sähköpostitse, erilaisen digipostijärjestelmien kautta tai suljetuilla somekanavilla, joissa talkoolaiset voivat esimerkiksi keskustella keskenään kokemuksista tai vaikka sopia vuorojen vaihdoista. Tärkeitä tietoja talkoolaiselle ovat esimerkiksi majoitustiedot, mahdollisen kuljetuksen aikataulut, säännöt ja tietenkin talkoolaisille varatut pienet etuudet. Joihinkin tapahtumiin allekirjoitetaan talkoosopimus. Koulutus talkootoimintaan eri tapahtumissa tapahtuu usein osaksi etänä. Yleensä kaikille pidetään isompi yleisinfo etänä, ja lisäksi yksityiskohtaisempi koulutus tiimikohtaisesti etänä ja/tai paikan päällä ennen tapahtumaa. On hyvin erilaista kouluttaa saunajoukossa toimivat kolme henkilöä kuin lipunmyynnin kymmenet vapaaehtoiset, joilla saattaa olla käytettävissään erilaisia lipputuotteiden kirjaamisjärjestelmiä. Paikan päällä tiedotus tapahtuu monesti WhatsApp-viestein. Talkoolaisten etuudet Talkoisiin osallistutaan monista syistä, ja yleensä kiinnostus tapahtumaan tai tiettyyn työtehtävään voi olla syy lähteä. Talkootyöhän on nimensä mukaisesti vastikkeetonta, mutta useimmat tapahtumat tarjoavat monenlaista etuutta, kuten Ruisrockissa esimerkiksi majoituksen (koulussa), oman bussikuljetuksen, t-paidan, ruokailun, välipalaa, festarilettija glittermeikkipalvelun, sekä lopuksi karonkan. Ja toki usein itse tapahtumaan pääsee ilmaiseksi mukaan. Esimerkiksi The Tall Ships Race -tapahtumassa mediatiimissä toimijat pääsivät toimittajien lisäksi mediaveneiden kyytiin loppupurjehdusta katsomaan. Etuudeksi voi katsoa senkin, jos pääsee majoittumaan omaan vanhaan oppilaitokseen. Majoitukset kouluissa eivät ole luksusmajoituksia. Patja saatetaan tarjota, mutta joskus mukaan pitää ottaa oma makuualusta ja -pussi. Tapahtuman jälkeen saattaa olla vielä karonkka tai muu lopetusjuhla, kuten risteily tai (yksityis)konsertti. Jääkiekon MM-kisoissa 2023 vapaaehtoiset saivat karonkassa muun muassa Leijonien kisapaidan, ja pyydettäessä Marko Anttilalta nimikirjoituksen. Toiminnasta saa usein todistuksen, ja samassa tapahtumassa usein toimivat voivat halutessaan ottaa myöhemmin enemmän vastuuta sisältäviä tehtäviä. Jotkut päätyvät alalle töihin. Minne talkoolaiseksi? Etsi paikkakuntasi tapahtumakalenteri, valitse sinua kiinnostava tapahtuma ja ala seuraamaan tapahtuman uutiskirjeitä tai somea. Talkoolaisena voi toimia tietysti myös yhdistyksessä pidemmällä aikajänteellä. Pieni lista kirjoittajan omista talkoopaikoista: Down by The Laituri, Jukola, Aitoon kirkastusjuhlat, Provinssi, Ruisrock, Bättre Folk, Lost in Music, Jääkiekon MM-kisat, Pori Jazz ja The Tall Ships Race. Muilta talkoolaisilta on saanut vinkkiä tapahtumista, joissa he ovat olleet muualla mukana, esimerkiksi Olympialaiset tai Euroviisut. Monta kesätapahtumaa löytyy Edenredin blogista ”Kesän 2025 Festariopas”: https://edenred.fi/fi/blog/festariopas-2025. Teksti: Susanne Hyttinen, Valkeakosken ammattiopisto Kirjoittaja työskenteli vapaaehtoisena Pori Jazz -tapahtumassa.
SKOOTTERI 18
SKOOTTERI 19 M aritta Hiltunen toimii opettajana ammattiopisto Riveriassa. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineenaan yrittäjyys. Opetusalalle hän päätyi sijaisuuden kautta. – Aloitin Joensuun kauppaoppilaitoksessa sijaisena ja seuraavana syksynä olin jo tuntiopettajana. Minulla oli ollut Lieksan kauppaoppilaitoksessa pankkilinjan yo-merkonomiopinnoissa innostavia ja hyviä opettajia, joten ala tuntui mielekkäältä, Maritta kertoo. Marittalla on elämässään kaksi tärkeää harrastusta: suunnistus ja tanssi. Tätä juttua varten häntä pyydettiin valitsemaan näistä se mieluisin. Vastaus tuli sekunnissa ja se oli ”tanssi”. Seuratanssi on innostava harrastus ja siihen liitetään usein myös termejä lavatanssi ja paritanssi. Tanssia lapsesta saakka Ensimmäiset tanssit Maritta koki vanhempiensa kanssa rippikoulukesän juhannuksena. Myöhemmin hän pääsi tansseihin siskonsa ja kavereidensa kanssa. Tanssiseuran harjoitukset tulivat hänen ohjelmaansa noin seitsemän vuotta sitten. Tanssiharrastukseen kuuluu lähes viikoittaiset tanssiseuran harjoitukset, oman pienryhmän harjoitukset ja lisäksi myös iltatanssit. Seuran harjoituksissa on tarjolla useampaa eri tasoryhmää ja tanssilajit vaihtelevat kauden aikana. Maritta pyrkii kertaamaan liikeratoja ja kuvioita myös itsenäisesti. Hän seuraa tarjolla olevia tanssikursseja ja eri yhtyeiden keikkoja. – Tansseja järjestetään etenkin talviaikaan varsin vähän Joensuun seudulla, tulee harrastettua myös kotimaan matkailua liittyen tanssimiseen. Itä-Suomesta löytyy tutustumisen arvoisia paikkoja muun muassa Suomen kaunein kesälava 2024, Kermankosken lava. Jatkuva oppimisprosessi Parasta tanssimisessa on mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Maritta tanssii vain seuraajana ja hänen mukaansa on erittäin innostavaa pystyä tanssimaan viejän suunnittelemat liikkeet ja kuviot. – Kuuntelen musiikkia eri tavoin kuin aikaisemmin ja arvostan etenkin elävää musiikkia. Tanssiessa unohtuu kaikki muu, täytyy keskittyä vain tanssimiseen. Aivot tykkäävät, kroppa tykkää ja etenkin selkä tykkää. Tanssi on tutkitusti erittäin hyvää aivoliikuntaa ja parantaa aivoterveyttä monella tavalla, toteaa Maritta tanssin hyvistä puolista kysyttäessä. Vuosien aikana Maritta on oppinut erilaisia tanssilajeja, hallitsemaan rytmin havaitsemista paremmin ja lisäksi hänen tanssitekniikkansa on kehittynyt pikkuhiljaa. Tällä hetkellä hänen suosikkejaan ovat lattareista rumba ja cha cha sekä vakioista hidas valssi ja tango. Tanssikenkiä voi suositella kaikille Tanssi vaikuttaa keskittymiseen ja muistiin. Se tuottaa aivoille sekä haastetta että mielihyvää ja lieventää stressiä. Myöskään liikunnan tuomaa muuta hyötyä ja iloa ei voi unohtaa. Tämän vuoksi Maritta suosittelee kaikille tanssin kokeilemista. – Tanssi on sosiaalinen harrastus, mutta yksinkin voisi tanssia. Tanssin harrastaminen ei välttämättä vaadi suuria tiloja, mutta hyvät tanssikengät on syytä hankkia harrastuksen jatkuessa. Tanssi vaikuttaa jaksamiseeni. Elämä ei ole pelkkää työtä, muttei myöskään pelkkää tanssiakaan, Maritta naurahtaa. Teksti: Atte Korte KUVAT: MARITTA HILTUNEN KUULUMISIA KENTÄLTÄ Marittalla on tanssikenkiä moneen lähtöön. Tanssiminen voi tuottaa sekä henkistä että fyysistä mielihyvää. Jokaisella on mahdollisuus laittaa tanssikengät jalkaan ja kokeilla rajojaan parketilla. Tanssimalla kroppa ja mieli kuntoon
SKOOTTERI 20 B usiness Center Pohj o i s S a v o n johtajan Kaija Sääsken mukaan tilanne on vakava. Ilman uusia työpaikkoja ja yrityksiä maakunta taantuu. Nuoret ja eri alan ammattilaiset luovat pian tulevaisuuden muualla. Business Center panostaa yrittäjyyden ja innovaatioiden, uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Verkostossa on luotu Pohjois-Savon kaikille toimialoille, yrityksille ja yrittäjäksi aikoville monipuolisia palveluita. Niitä ovat muun muassa liikeidean kehittäminen, yritysvalmennus, verkostoyhteistyö ja yrittäjyyskoulutus. – Yhdessä kehitetään myös opettajien ja rehtoreiden kanssa käytännönläheisesti yrittäjyyskasvatusta. Näin helpotetaan kaikkien koulutusasteiden, opettajien ja koulujen arkea yrittäjyyden opetuksessa. Kasvun Kuikka -palkinto Yksi esimerkki yrittäjyyden edistämisessä on Kasvun Kuikka -palkinto. Idea on palkita vuosittain esimerkiksi kunta tai kuntalaisia, koulu, opettaja tai yrittäjä, jotka ovat tehneet omalta osaltaan ennakkoluulotonta yrittäjyyden kehittämistä. – Palkitsemalla kannustetaan uuden keksimiseen ja tuetaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. Palkinnon saajia haettiin Pohjois-Savon alueelta: ihmisillä oli mahdollisuus ilmiantaa osallistujia omasta lähikunnastaan ja työympäristöstään, tarkentaa Sääski. Viime syksynä raati äänesti palkinnon saajat neljästä kategoriasta. Yksi palkituista oli Pielaveden 4H-yhdistys. Se järjestää nuorille vuosittain mahdollisuuden työllistyä 4H-yrittäjinä sekä tarjoaa monipuolisesti eri aktiviteetteja. Kesäaikaan nuoria yrittäjiä oli kunnassa ennätysmäärä, yli 20. Palkinnon perusteissa sanotaan muun muassa näin: ”Yhdistyksen toimijat ovat sitoutuneita ja intohimoisia, ja he tekevät töitä suurella sydämellä. Heidän ansiostaan nuoret saavat arvokkaita kokemuksia ja oppivat uusia taitoja, jotka auttavat heitä tulevaisuudessa.” Innoituksena palkinnolle toimii www.tulevaisuudenosaajia.fi-sivulla oleva kuikka. Visualisoitu kuikka tuo esiin Pohjois-Savon maakuntalinnun modernilla otteella. Lintu kuvaa maakunnan kulttuuria, jossa jokaiselle annetaan mahdollisuus kulkea omaa tietään sekä kasvaa täyteen luovaan mittaansa. Kasvun Kuikka -palkinnon sivuille ovat visualisoineet Piirre C Oy:n muotoilijat yhteistyössä Business Center Pohjois-Savon tiimin kanssa. Teksti: Jouni Vornanen Pohjois-Savolla on kovat kasvutavoitteet. Alueelle perustetaan vuosittain satoja yrityksiä. Kasvavaksi ongelmaksi on nousemassa osaajapula. Puhutaan yritysten kasvun ja hengissä pysymisen haasteista. Yrittäjyyttä edistämässä varhaiskasvatuksesta yliopistoon Kasvun Kuikka -kilpailun voittajat ja tuomaristoa. Kuvassa toinen vasemmalla Matti Laitinen ja Kaija Sääski Business Centeristä.