Skootteri 3/2024 - Lehtiluukku.fi

SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 3/2024 SKOOTTERI LEIKKAUKSET TULEVAT NÄKYMÄÄN OPPILAITOSTEN ARJESSA MILLAINEN ON OPPIJAYSTÄVÄLLINEN OPPIMISALUSTA? TEKOÄLYN ROOLI OPETUKSESSA SKOLAISET AURINKOISESSA TURUSSA
2 SKOOTTERI SISÄLLYSLUETTELO 3/2024 3 Pääkirjoitus/Ledare 4 Vaikuttamistyötäkoulutuksenjatutkimukseneteenriittää 6 Digiassistentitopettajienapukäsinä 7 Kolumni:Arjenpysäkillä 8 Toispualjokke–SKO-toimijapäivätTurussa 10 Tekoälyoppimisenapuna 12 Oppijaystävällinenoppimisalustaonselkeä 14 AttejaMikko–oppikirjailevatopettajat 16 Luottamusmiesonedunvalvonnantärkeäkulmakivi 18 Kuulumisiakentältä:OutiKähkönen SKOOTTERI SKO ry:n järjestölehti • sko.oaj.fi • Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi @lapinamk.fi Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Ilmoitushinnat 2/1 1285 € 2/1 1945 € 1/1 845 € 1/1 1265 € 1/2 625 € 1/2 935 € 1/3 450 € 1/3 650 € 1/5 250 € 1/5 350 € Skootteri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lähetä aineistot: skootteritoimitus@gmail.com 1/2024 15.2. 2/2024 15.5. 3/2024 2.9. 4/2024 15.11. Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään ILMESTYMISAIKATAULU 2024 18 Outi Kähkönen harrastaa partiota ja viettää paljon aikaa luonnossa. ISSN 2954-3002 Lehden toimituskunta: Susanna Hjulberg, Ulla Kangasniemi, Atte Korte ja Konsta Ojanen 08 Turun SKO-toimijapäiville osallistui skolaisia ympäri Suomen. TÄSSÄ NUMEROSSA: 4.3. 3.6. 16.9. 2.12. Päätoimittaja Atte Korte Puh. 050 354 4904 skootteritoimitus @gmail.com Ulkoasu ja taitto Niina Linna Design Lehden paino Painotalo Westman Kannen kuva: Adobe Stock Digilehti Paperilehti + digilehti
3 SKOOTTERI Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään TÄSSÄ NUMEROSSA: PÄÄKIRJOITUS Lähtökuopissa syksyn toimintaan Onpa mukavaa aloittaa taas syksyn mukanaan tuomat järjestötehtävät. Kesän vapaajaksot tarjosivat meille kaikille hyvän hengähdystauon ja nyt on aika aloittaa arjen aherrus. SKO järjestää syksyn starttina toimijapäivät Turussa ja siellä muun muassa saadaan eväitä järjestötoimintaan hyödynnettäviksi jäsenyhdistyksissä ja paikallisyhdistyksissä eri puolilla Suomea. SKOn uusi valtuuskunta aloittaa oman nelivuotiskautensa työskentelyn marraskuussa, ja hallitus on uudistanut valtuuskunnan kokouskäytänteitä jonkin verran. OAJ:ssa uudet toimikunnat ja työryhmät aloittavat kaksivuotista toimintaansa ja SKO on saanut mukavasti niihin omia edustajiaan mukaan. Parhaillaan valmistaudutaan jo ensi kevääseen, koska siitä on tulossa todella merkittävä. Edessä ovat kuntaja aluevaalit, joihin OAJ on laatinut materiaalia paikallistasolla tapahtuvan vaikuttamistyön tueksi. Lisäksi valmistautuminen tuleviin ensi kevään sopimusneuvotteluihin on alkanut. Sen vuoksi myös SKO aloittaa sopimustavoitteiden työstämisen, jotka viedään eteenpäin OAJ:n organisaatiossa. Koulutuspolitiikan saralta kuuluu edelleen huolestuttavia uutisia maan hallituksen kaavailemista koulutusta koskevista käsittämättömistä leikkausesityksistä. Perusopetus tuntuu edelleen olevan hallituksen erityissuojelussa, ja säästöt kohdistetaan jälleen kerran ammatillisen koulutuksen sektorille. Nyt jo kantautuu uutisia ammatillisten oppilaitosten alkavista yt-menettelyistä. Millainen on tulevaisuuden ammattilaisten osaamistaso ja työn laatu kaikkien leikkaustoimenpiteiden jälkeen? Tulee kuitenkin muistaa, että työnantaja kantaa vastuun antamastaan koulutuksen laadusta. SKOn jäsenmäärä on mukavasti koko ajan nousussa, toisin kuin muilla ammatillisilla yhdistyksillä, joten jo se osoittaa, että te teette siellä paikallistasolla arvokasta työtä aktiivisuudellanne myös jäsenhankinnan eteen. Jäsenhankintakampanjamme onkin edelleen käynnissä, ja toivotan lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme kaikki SKOn uudet jäsenet. Toivottavasti te siellä yhdistyksissä järjestätte kiinnostavaa yhteistä toimintaa SKOn merkeissä, jotta myös uudet jäsenemme pääsevät heti siihen mukaan. Iloa syksyysi Sinulle, SKOn jäsen! Ulla puheenjohtaja ledare I startgroparna inför höstens verksamhet Vad roligt att åter ta itu med organisationsuppgifterna som hösten nu för med sig. Sommarsemestern erbjöd oss alla en fin möjlighet att pusta ut och nu är det dags att ta itu med vardagssysslorna. SKO inleder hösten med att arrangera aktörsdagarna i Åbo och där får vi bland annat vägledning inom organisationsverksamhet som vi sedan i medlemsföreningarna och lokalföreningarna runt om i landet kan dra nytta av. SKO:s nya delegation inleder sin fyraåriga arbetsperiod i november, och styrelsen har i viss mån förnyat delegationens mötespraxis. I OAJ inleder de nya kommittéerna och arbetsgrupperna sin tvååriga verksamhetsperiod och SKO:s representanter har fint fått plats i dessa. Vi förbereder oss också som bäst inför det betydelsefulla som äger rum på våren. Vi har framför oss både kommunalval och välfärdsområdesval, och OAJ har utarbetat material för att stödja påverkansarbetet på det lokala planet. Utöver allt detta har förberedelserna inför vårens avtalsförhandlingar inletts, och SKO har börjat utarbeta avtalsmålen eftersom det är inom OAJ:s organisation som målen sedan förs framåt. Vi får fortfarande oroväckande nyheter från det utbildningspolitiska fältet då landets regering planerar propositioner för att skära ner inom utbildningen på ett fullständigt obegripligt sätt. Den grundläggande utbildningen verkar fortfarande vara under regeringens specialbeskydd, och nedskärningarna riktas åter mot den yrkesinriktade utbildningen. Redan nu får vi in nyheter om att samarbetsförfarande vid yrkesinriktade läroanstalter har påbörjats. Hurdan kommer de framtida proffsens kunskapsnivå samt kvaliteten på det utförda arbetet att vara efter alla dessa nedskärningar? Man bör dock komma ihåg att arbetsgivaren bär ansvaret för kvaliteten på den undervisning som ges. I motsats till andra yrkesinriktade föreningar stiger SKO:s medlemsantal hela tiden, vilket tyder på att ni gör ett värdefullt arbete på det lokala planet genom att aktivt arbeta med att värva nya medlemmar. Vår kampanj för att värva nya medlemmar pågår också fortfarande, och jag önskar alla SKO:s nya medlemmar varmt välkomna in i vår gemenskap. Hoppas ni i era föreningar arrangerar intressant verksamhet, i SKO:s tecken, för att få våra nya medlemmar att genast komma med. Jag tillönskar Dig SKO-medlem höstglädje! Ulla ordförande
4 SKOOTTERI 4 VAIKUTTAMISTYÖTÄ KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN ETEEN RIITTÄÄ Maan hallituksen työelämää koskevat heikennykset alkavat vähitellen tulla voimaan. OAJ:n pöydällä on valmistelussa nyt myös paljon sopimusedunvalvontaan, koulutuspolitiikkaan ja vaaleihin liittyviä asioita, mikä ennakoikin varsinaista megakevättä. H allitus linjasi ohjelmassaan työelämään kohdistuvina leikkauksina muun muassa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lopettamisen. Nämä ovat saaneet nyt syksyn alussa lopullisen sinettinsä ja uusia ei enää myönnetä. Viime metreillä molempiin kohdistuikin melkoinen hakijamäärän kasvu. Vuorotteluvapaan lakkaamisen on ennustettu vähentävän työssä jaksamista ja työttömien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia. Aikuiskoulutustuelle ollaan kaavailemassa korvaavaa mallia, joka kohdentaisi työntekijän koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia enemmän työnantajalle maksettaviksi. Työministeri Satonen lupasi keväällä rahaa työelämässä toteutettavaan täydennyskoulutukseen, joka koskisi niin sanottuja työvoimapula-aloja. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan jälleen Ammatillinen koulutus vaikuttaa olevan koulutussektoria koskeva erityinen säästökohde ja näin ollen esiintyvän toistuvasti hallituksen leikkauslistalla. Vuodesta 2025 ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat miljoonaleikkaukset tulevat tuntumaan oppilaitosten arjessa muun muassa yt-menettelyinä. Jo kymmenen oppilaitosta on aloittanut yt-neuvottelut ja lisää on tulossa. Rahoituksen vähennys kohdennetaan aikuisten jo toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi HOKS-prosessia on tarkoitus keventää ja osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman kautta haetaan myös säästöjä. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu rajusti aiemminkin ja on todella oltava huolissaan, miten ammattiin opiskelevat nuoret saavat jatkossa riittävästi opetusta ja laadukasta osaamista työelämään. Ammatillista koulutusta koskevat myös lakimuutokset. Yhtenä voidaan mainita laki ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta, joka toteutettaisiin 1.1.2026–1.12.2033. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää sekä oppimisen tuen järjestelmää uudistettaisiin. OAJ pitää kokeilulain aikataulua liian tiukkana ja on huolissaan siitä, miten kokeilun ulkopuolelle jäävien oppilaitosten käy. Lisäksi uusia rahoitusleikkauksia ei ole huomioitu kokeilulain valmistelussa. Ammattikorkeakouluissa TKI-toiminta laajenee Ministeriön ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut käytiin keväällä ja ne on saatu päätökseen. Korkeakoulujen profiloitumista on tarkoitus vahvistaa ja aloituspaikkoja kohdentaa lisää kasvukeskuksiin ja työvoimapula-alueille. Korkeakoulutuksen puolella satsataankin nyt TKI-toimintaan, koska Suomeen halutaan tätäkin kautta lisää innovaatioita. Korkeakouluja koskeva uusi rahoituslaki on saatu valmiiksi ja se astuu voimaan vuodesta 2025 alkaen. Siinä uutena mittarina on hakijan ensikertalaisuus (3 %). Ammattikorkeakouluissa TKI-henkilöstön määrä jatkaa tasaista kasvuaan, mutta opetushenkilöstön osuudessa ei ole näkynyt positiivista kehitystä. Aika monelta taholta kuulee viestiä, että TKI ja opetus alkavat ammattikorkeakouluissa olla jälleen todella erillään toisistaan, vaikka jossakin vaiheessa niiden integrointia edellytettiin. OAJ:ssa on haluttu paneutua korkeakoulutuksen tulevaisuustyöhön ja se onkin käynnis
5 SKOOTTERI tänyt oman korkeakoulutusta koskevan visiotyönsä. Viime aikoina keskustelua on herättänyt ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmä, kun muun muassa Insinööriliitto ja Arene ovat nostaneet julkisuudessa esille työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen mahdollisuuden. Varmasti keskusteluun nostetaan jossakin vaiheessa duaalimallin säilyminen, jos tutkintorakenteita harmonisoitaisiin. Myös OAJ:n sisällä mielipiteet asiassa eroavat suuresti toisistaan. Sopimusneuvotteluihin ja kuntavaaleihin valmistaudutaan Sopimusrintamalla aletaan valmistautua uuteen neuvottelukierrokseen. Samalla seurataan niin sanottujen verrokkialojen sopimuksia ja niissä saavutettavia palkankorotuksia, koska opetusalan sopimuksissa on maininta niiden huomioimisesta. Uusi ammattikorkeakouluja koskeva työehtosopimus kaipaa myös parantamista muun muassa luottamusmiesten asemaan liittyen. Aika monessa ammattikorkeakoulussa luottamusmiesten määrä tippui uuden sopimuksen myötä minimiin, mikä heikentää paikallistason neuvotteluja ja jäsenpalvelua merkittävästi. SKO aloittaa omaa jäsenistöään koskevien sopimusten tavoitevalmistelun, joka etenee OAO:n (OAJ:n ammatilliset opettajat ry) kautta sitten OAJ:n tuloja palkkapoliittisen toimikunnan valmisteluun. Lopulliset neuvottelutavoitteet päätetään OAJ:n hallituksessa. Kaiken tämän lisäksi ensi keväänä ovat edessä kuntavaalit ja hyvinvointialueiden aluevaalit. Etenkin kuntavaaleja ajatellen OAJ on valmistanut materiaalia vaikuttamistyön tueksi ja prosesseja on hiottu valmiiksi paikallistason toimintaa ja siellä tapahtuvaa vaikuttamistyötä varten. OAJ haki aiemmin toimintaansa mukaan niin sanottua Timanttiliigaa, johon kerättiin nimenomaan alueja paikallistasolle koulutuspoliittisia vaikuttajia jäsenistön riveistä. He pääsevät ensi keväänä osoittamaan omat kyntensä kuntavaalien alla. Teksti: Ulla Kangasniemi, Lapin amk LÄHTEITÄ OKM, Laki ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta: https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM059:00/2023 Insinööriliitto, Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin: https://www.ilry.fi/tyoelaman-tilanteet/edunvalvonta/koulutuspolitiikka/ tyoelamalahtoista-tohtorikoulutusta-ammattikorkeakouluihin KU VA T: AD OB E
6 O pettajien arki on kiireistä, ja vaatimukset oppimismateriaalien laadulle ovat korkeita. Saavutettavuusdirektiivi, erilaisten oppijoiden huomioiminen, digitaalisten välineiden käyttö ja oppimisalustan tarkoituksenmukainen kehittäminen – muun muassa nämä seikat vaikuttavat paljon opettajien laatimiin materiaaleihin. Usein opettajalla on visioita muutoksista, joita hän haluaisi toteuttaa, mutta aikaa ei riitä jokaisen päivitystarpeen toteuttamiseen. LAB-ammattikorkeakoulussa on kehitetty digiassistenttien toimintamalli, jossa opiskelija-assistentit auttavat opettajia pedagogisen sisällön tuottamisessa. Lähtötilanne LAB-ammattikorkeakoulussa käytössä olevan Digitaalisen Oppimisen Tiimin palveluiden avulla opettajat saavat digipedagogiikan asiantuntijoilta apua ja koulutusta pedagogiikkaan sekä opetusteknologiaan. Verkko-oppimisen suosion kasvaessa opettajilla on kuitenkin lisääntynyt tarve toteuttaa erilaisia tehtäviä, joihin ei aina ole saatavilla tukea. Kuvankäsittely, videon editointi, tehtävien muuntaminen interaktiiviseen muotoon ja äänitiedostojen editointi ovat vain muutamia esimerkkejä tällaisista tehtävistä. Tilanteen ratkaisemiseksi LAB:n @pedatiimi on kehittänyt toimintamallin, jossa opiskelija-digiassistentit auttavat opettajia oppimismateriaalien kehittämisessä. @Pedatiimi on LAB:n monialainen työryhmä, joka vastaa opettajien digipedagogiikan, verkko-opetuksen ja -ohjauksen kehittämisestä. Tiimi hoitaa muun muassa digiassistenttien rekrytoinnin, ohjauksen ja toiminnan kehittämisen. Toimintamalli Joka vuosi @pedatiimi rekrytoi kolme digiassistenttia LAB:n opiskelijoista. Digiassistentin työ on pääasiassa etätyötä ja sisältää noin 150 työtuntia vuodessa. Palkan lisäksi tehdyistä tunneista voi saada hyväksilukuna opintopisteitä. Digiassistenttien työtä ohjaavat @pedatiimin jäsenet. Ohjaus sisältää käytännössä perehdyttämisen, kuukausipalaverit, toimeksiantojen siirtämisen assistenteille ja mahdolliset selvitykset, jotka liittyvät toimeksiantoihin. Opettajat lähettävät toimeksiantoja, jonka jälkeen @pedatiimin vastuuhenkilö siirtää toimeksiannon tiedot digiassistenttien Teams-kanavalla olevaan excel-taulukkoon. Digiassistentit valitsevat itselleen sopivia tehtäviä excel-taulukosta ja ottavat yhteyttä opettajaan. Kun toimeksianto on saatu valmiiksi, digiassistentti päivittää tiedon samaan taulukkoon. Palaute Digiassistenttien toiminta on otettu ilolla vastaan: vuonna 2021 digiassistentit tekivät yhteensä 222 työtuntia, ja vuonna 2023 määrä melkein tuplaantui (426 työtuntia). Opettajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä digiassistenttien työn tuloksiin ja korostavat, että on hienoa saada lisäkäsiä kiireiseen arkeen. He myös arvostavat sitä, että apu tulee opiskelijalta, sillä opiskelijoilla on myös näkemys siitä, mikä on toimiva materiaali opiskelijan silmin. Digiassistentit puolestaan arvostavat mahdollisuutta tehdä merkittävää työtä omassa korkeakoulussaan ja saada samalla monipuolista työkokemusta. He hyödyntävät työssä omia osaamisalueitaan ja kehittävät jatkuvasti uusia taitoja, mikä toivottavasti auttaa heitä myös työelämässä. Teksti: Olesia Kullberg, lehtor, LAB-ammattikorkeakoulu 6 SKOOTTERI D?igiassistentit OPETTAJIEN APUKÄSINÄ LAB-ammattikorkeakoulussa on rekrytoitu opiskelijoita digiassistenteiksi, jotka auttavat opettajia opetusmateriaalin kehittämisessä. Malli palvelee sekä opettajia että opiskelijoita. OO NA JAKK U, DIG IASS ISTE NTT I
7 SKOOTTERI SKOOTTERI 7 Arjen pysäkillä UUSILLE opiskelijoille ensimmäisen lukuvuoden aloitus on usein ainutkertainen, tulevaisuuteen kurkottava kokemus. Siitä kannattaa tehdä sen arvoinen. AUDITORIOSSA on hiljaista. Uudet opiskelijat vilkuilevat vuoroin toisiaan, vuoroin edessä seisovaa henkilökuntaa tai puhelintaan. Mieli tekee ihmisistä ja ympäristöstä ensivaikutelmien analyysiä, joka tuntuu perhosina vatsassa. Aika tuntuu matelevan tuskallisen hitaasti, aloitettaisiin jo! OPPILAITOKSEN henkilökunnalle lukuvuoden aloitus on usein ainakin jonkinasteinen ponnistus. Sujuva ja opiskelijalähtöinen aloitus helpottaa omaa työtä, kun opiskelijat solahtavat opintoihinsa ja arki alkaa soljua tuttuun tapaan. Vaikka lukukauden aloittaminen saatetaan nähdä pakollisena sisäänajona “ennen varsinaiseen asiaan pääsemistä”, on kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan sen merkitystä opiskelijoille. Heille kun tämä hetki on ainutkertainen, usein läpi elämän kantautuva muisto. OPISKELUN aloittaminen on saattanut edellyttää opiskelijalta isoja elämänmuutoksia. Siinä missä osa on jättänyt työnsä tai taiteilee työssäkäynnin ja opiskelun samanaikaisuudessa, osa on muuttanut tuntemattomaan kaupunkiin, maahan tai jopa maanosaan. Opiskeluun liittyviä, tulevaisuuteen kytkeytyviä odotuksia, toiveita ja unelmia voi kuitenkin varjostaa huoli oikean koulutusalan tai tutkinto-ohjelman valinnasta, opiskelijaryhmään tai opiskelukaupunkiin (tai maahan) sopeutumisesta tai opintojen aikaisesta toimeentulosta. Aiemmat oppimisja opiskelukokemukset, joita yhteen opiskelijaryhmään mahtuu mitä moninaisimpia, voivat nakertaa tai toisaalta valaa uskoa omaan pärjäämiseen. Tällöin onnistunut startti opinnoissa voi olla merkittävä luottamuksen, turvallisuuden ja tulevaisuususkon rakentaja. KOKEMUKSET opintojen alkuajasta määrittävät pitkälti opiskelijan muodostamaa ensivaikutelmaa opiskelusta. Oppilaitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa ja näiden välillä vallitsevalla ilmapiirillä on merkittävä rooli. Rentokaan ilmapiiri ei kuitenkaan auta, ellei opiskelija koe tulevansa kuulluksi. Se, mikä meistä voi tuntua vähäpätöiseltä tai ei-niin-kiireelliseltä juuri nyt, voi opiskelijalle olla juuri se asia, jonka selvittäminen antaa hänelle mielenrauhan. Luottamus asioiden hoitumiseen syntyy vain, kun toimimme luottamuksen arvoisesti. LUKUVUODEN alku on kuin ovi. Ammattilaiset tuntevat sen takana odottavan maiseman, mutta uudelle opiskelijalle avautuva maisema näyttäytyy epäselvänä ja joskus jopa kaoottisena. Siihen astuminen vaatii paljon rohkeutta, mutta toivotaan, että opintojen päättyessä ja oven sulkeutuessa opiskelijat toteavat sen olleen ovi elämään. UUDEN OPISKELIJAN ENSIVAIKUTELMIIN VOI JA KANNATTAA VAIKUTTAA Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori, opinto-ohjaaja ja väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut opetuksen ja ohjauksen arjesta ja sen ilmiöiden sanoittamisesta. Tiina?G?arcía??
8 SKOOTTERI T urussa vaikutti olevan vielä kesä, kun skolaiset kokoontuivat viettämään toimijapäiviä Aurajoen rannalle Radisson Blu Marina Palace hotelliin. Avaussanoissaan puheenjohtaja Ulla Kangasniemi kertoi olevansa ilahtunut siitä, että paikalla oli tuttujen lisäksi paljon myös ensikertalaisia. Digimarkkinointi on tulevaisuutta Päivien avausluennon piti Kai Schleutker Turun ammattikorkeakoulusta. Hänen aiheenaan oli Digitaalisen markkinoinnin oppimateriaali – vinkkejä ja ohjeita opettajalle. Yrityksissä on pulaa digiosaajista samaan aikaan, kun ostokäyttäytymisessä yhä enemmän painottuu digitaalisuus. DEMS-hankkeen (Developing e-marketing skills for the business market) tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä digimarkkinointiin ja luoda yrityksien tarpeiden pohjalta kattava ja helppokäyttöinen oppimateriaali. Oppimateriaali on jaettu viiteen eri moduuliin, jotka sisältävät laajasti tietoa digimarkkinoinnista. Esimerkiksi moduulissa 1 käsitellään muun muassa digimarkkinoinnin keskeiset periaatteet ja tarjotaan lukijalle laajempi käsitys digimarkkinoinnin sanastosta. Oppimateriaalia on havainnollistettu kuvioilla ja oppimista tukemaan on tehty erilaisia harjoitustehtäviä. Kansainvälisyys tarjoaa mahdollisuuksia Toimijapäivien toisena teemana oli kansainvälisyys, josta esityksen pitivät kv-päällikkö Helena Mikkola Turun kaupungilta ja kansainvälisten asioiden päällikkö Anu Härkönen Turun ammattikorkeakoulusta. Heidän aiheenaan oli ”Kansainvälistyvän koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet”. Helena Mikkola oli lähtenyt rakentamaan omaa osuuttaan chatGPT:n avulla kysymällä tekoälyn mielipidettä aiheeseen. Tekoälyltä saatu laaja vastaus sisälsi täysin päteviä kansainvälisen koulutuksen mahdollisuuksia ja haasteita listattuna ja selitettynä. Yhteenvetona chatGPT totesi, että kansainvälistyvällä koulutuksella on suuri potentiaali edistää ymmärrystä, yhteistyötä ja innovaatiota globaalilla tasolla, mutta se edellyttää huolellista Toispual?jokke – SKO-TOIMIJAPÄIVÄT TURUSSA Perinteisiä SKOn toimijapäiviä vietettiin vielä kesäisessä säässä Turussa 7.–8.9.2024. Monipuolinen ohjelma kokosi yhteen reilun 40 aktiivia ja jäsentä eri puolelta Suomea. Kai Schleutker piti esityksen digimarkkinoinnin oppimateriaalista.
9 SKOOTTERI suunnittelua ja resurssin kohdentamista näiden haasteiden voittamiseksi. Tekoälyn antaman alustuksen jälkeen Helena Mikkola ryhtyi lähestymään aihetta Turun kaupungin näkökulmasta. Turussa kansainvälisyyttä pidetään tärkeänä. Se näkyy eri strategisissa ja toimenpidetasoisissa kirjauksissa. Turussa on muun muassa paljon kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälisiä kehittämisprojekteja sekä ulkomailla tapahtuvaa henkilöstön täydennyskoulutusta. Turun kaupungissa kv-toiminnassa on ollut monia vastoinkäymisiä kuten korona-aika, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, matkakustannusten nousu ja kaupungin taloustilanne. Haasteisiin on pyritty vastaamaan hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia toiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Turussa on myös päivitetty toimintaohjeita vastaamaan nykyvaatimuksia. Esimerkiksi kriisitietoutta ja varautumista poikkeustilanteisiin on pyritty parantamaan. Anu Härkösen mukaan myös Turun ammattikorkeakoulussa kansainvälisyys on tärkeä osa toimintaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on reilu 700. Heidän määränsä on kasvanut kiihtyvään tahtiin vuodesta 2021 alkaen ja kasvun odotetaan jatkuvan. Ulkomailta pitäisi saada entistä enemmän opiskelijoita ja heidät pitäisi myös saada jäämään Suomeen. Suomeen työllistymisen kannalta on tärkeää, että ulkomaalaiset opiskelijat oppivat myös suomen kieltä. Ammattikorkeakoulussa tarjotaan myös monikulttuurisuuden osaamiseen liittyviä opintoja, jotka auttavat ymmärtämään erilaisia kulttuuritaustoja. Turun ammattikorkeakoulun haasteena on suuri suosio ja kasvaneet opiskelijamäärät. Kaikille opiskelijoille ei esimerkiksi löydy asuntoja. Haasteena on ollut myös korona-ajan heikentämä opiskelijoiden kv-liikkuvuus, mikä ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Järjestötoiminnan kehittämistä Toisena koulutuspäivänä keskityttiin SKOn järjestötoimintaan. Teija Launiainen, Timo Sirviö ja Atte Korte olivat valmistelleet yhdistyksien sparrauspaketin, jossa oli tarjolla paljon käytännön vinkkejä yhdistyksen hallinnon, talouden ja sääntöasioiden hoitamiseen. Lisäksi paketti sisälsi vinkkejä yhdistyksille tapahtumien suunnitteluun. Teija Launiaisen lyhyen alustuksen jälkeen osallistujat pääsivät pienryhmissä pohtimaan jäsenhankintaa ja sen kehittämistä. Ryhmissä keskusteltiin jäsenhankintaan liittyvistä onnistumisista ja vastoinkäymisistä sekä kehiteltiin ideoita vastoinkäymisten voittamiseen. Lopputuloksena jokaisen ryhmän piti esittää paras ideansa jäsenhankinnan kehittämiseen ja jäsentapahtumien parantamiseen. Syntyneitä ideoita aiotaan hyödyntää SKOn toiminnan kehittämisessä. Ryhmätyöskentelyn jälkeen Ulla Kangasniemi esitteli SKOn ajankohtaisia järjestöja edunvalvonta-asioita. Koulutuspäivät päättyivät opastettuihin kulttuurikävelyihin, joissa teemoina olivat Vares, salaperäinen Turku ja paheiden Turku. Teksti ja kuvat: Atte Korte Toiminnan ideointia pienryhmissä. Runsas joukko skolaisia kokoontui toimijapäiville Turkuun.
10 SKOOTTERI Tekoälyteknologiat ovat kehittyneet huimasti viimeisen vuoden aikana, ja tämä kehitys on ollut erityisen näkyvää kielimallien kohdalla. Tulevaisuudessa tekoälyn merkitys opetuksessa tulee yhä kasvamaan huomattavasti, mutta se herättää myös eettisiä kysymyksiä. J os kielimallin toimintaa yrittää yksinkertaistaa äärimmilleen, voidaan ajatella kielimallit eräänlaisina ”sanapusseina”, joista sanat vastauksiin arvotaan. Nämä sanat muodostavat vastaukset, ja niiden valikoima määrittyy sen perusteella, mitä kirjoittamassamme syötteessä (promptissa) on. Mitä tarkemmin määrittelee, mitä haluaa, sitä paremmat sanat sanapussiin päätyvät ja sitä paremman vastauksen saa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kielimallit eivät voi jättää vastaamatta. Jos oikeanlaisia sanoja ei sanapussissa ole, vastauksiin saattaa päätyä täysin epäolennaisia asioita. Tällöin puhutaan siitä, että tekoälyt alkavat ”hallusinoida”. Tekoälyn rooli opetuksessa – Hyödyntämisestä parhaisiin käytäntöihin Tekoälyn käyttö opetuksessa on avannut uusia mahdollisuuksia, jotka voivat mullistaa oppimiskokemuksia ja opetustapoja. Tekoälyä hyödyntämällä opettajat voivat mukauttaa opetustaan yksilöllisemmin, tarjota tukea erityistarpeita omaaville opiskelijoille ja tehostaa oppimisprosessia merkittävästi. Esimerkiksi kielimallit, jotka ovat tekoälyn sovelluksia, voivat kääntää opetussisältöjä monille eri kielille, tarjota helpotusta oppimisen haasteisiin ja mahdollistaa opetuksen tasa-arvoistumisen. Opetustyössä kielimallien avulla tehtyjen käännösten käyttö on auttanut erityisesti opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Tekoälyn opettamat taidot – Ymmärrys ja kriittisyys Tekoälyn käyttö edellyttää opettajilta ja opiskelijoilta uusia taitoja, kuten kykyä arvioida tekoälyn tuottamien vastauksien oikeellisuutta. On tärkeää opettaa opiskelijoille, miten tekoäly toimii ja miksi se saattaa tehdä virheitä. Tällöin opiskelijat oppivat tarkastelemaan kriittisesti saamaansa tietoa. Opiskelijoiden sitoutuminen ja motivaatio ovat parantuneet, kun he ovat saaneet käyttää tekoälyä oppimisprosessinsa tukena. Tärkeää on kuitenkin ohjata opiskelijat käyttämään tekoälyä luovasti ja kriittisesti, ei pelkästään kopioimaan valmiita vastauksia. Tämä on vaatinut tehtävien muokkaamista niin, että ne edellyttävät opiskelijoilta ajattelua ja soveltamista. Esimerkiksi tehtävät, joissa opiskelijat joutuvat yhdistämään tekoälyn avulla tuotettua tietoa verkosta löydettyihin tietoihin, estävät pelkän kopioimisen ja kannustavat kriittiseen ajatteluun. Tekoäly tukena erityistarpeisiin Tekoäly voi olla merkittävä apuväline opiskelijoille, joilla on erityistarpeita, kuten oppimisvaikeuksia tai fyysisiä rajoitteita. Esimerkiksi sokea opiskelija voi hyötyä tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista. Aiemmin visuaaliset materiaalit, kuten kuvat ja kaaviot, olivat sokealle käytännössä saavuttamattomia, mutta nyt tekoälyn avulla nämä materiaalit voidaan tunnistaa ja selostaa ääneen. Tämä antaa sokeille ja heikkonäköisille opiskelijoille mahdollisuuden ”silmäillä” dokumentteja ja kuvia tavalla, joka oli ennen mahdotonta. Tekoälyn avulla oppimisen eriyttäminen ylösja alaspäin on myös helpottunut merkittävästi. Opettaja voi käyttää tekoälyä luodakseen oppimistehtävistä eri vaikeustasoja ja mukauttaa materiaaleja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi, jos opiskelijalla on vaikeuksia ymmärtää tiettyä käsitettä, voi pyytää tekoälyä selittämään sen yksinkertaisemmilla termeillä tai käyttämään konkreettisia esimerkkejä. Toisaalta, jos opiskelija tarvitsee haastavampia tehtäviä, tekoäly voi auttaa luomaan syvällisempiä kysymyksiä tai tehtäviä, jotka vaativat laajempaa tiedon soveltamista. Tällainen räätälöinti lisää opiskelijoiden oppimismotivaatiota. Tekoälyn eettinen käyttö ja opetuksen uudet haasteet Tekoälyn käyttö opetuksessa herättää väistämättä eettisiä kysymyksiä, erityisesti tiedonhankinnan ja sisälTEKOÄLY OPPIMISEN APUNA – MITEN TEKNOLOGIA MULLISTAA KOULUTUSTA?
11 SKOOTTERI Opettajan vastuulla on varmistaa, että opiskelijat oppivat käyttämään tekoälyä vastuullisesti. löntuotannon osalta. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät tekoälyn rajoitukset ja mahdolliset virheet, joita se voi tuottaa. Opettajan vastuulla on varmistaa, että opiskelijat oppivat käyttämään tekoälyä vastuullisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen ymmärtämistä, että vaikka tekoäly voi tarjota vastauksia moniin kysymyksiin, sen tuottamat vastaukset eivät aina ole täysin luotettavia tai tarkkoja. Tekoälyn myötä opettajien rooli on muuttunut. Perinteiset tehtävät, kuten esseiden kirjoittaminen, ovat menettäneet merkityksensä, kun tekoälyä voidaan hyödyntää liian helposti vastausten tuottamiseen. Tämä pakottaa opettajat pohtimaan tehtävien suunnittelua uudesta näkökulmasta ja keskittymään oppimisen syvälliseen ymmärtämiseen. Tehtävät, joissa opiskelijat ohjeistetaan käyttämään tekoälyä tuottamaan erilaisia näkökulmia ja syvällisempiä tulkintoja aiheesta, voivat olla oppimisen kannalta erittäin tehokkaita ja motivoivia. Näissä tehtävissä opiskelijat eivät pelkästään toista oppimaansa, vaan joutuvat soveltamaan tietoa eri tilanteisiin ja arvioimaan sen pätevyyttä eri konteksteissa. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan kehitä heidän tiedollista osaamistaan, vaan myös vahvistaa heidän kriittistä ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Tekoälyn käyttöä oppimistehtävissä voidaan konkretisoida esimerkillä tietosuojaselosteen kirjoittamisesta. Opiskelija voisi esimerkiksi käyttää tekoälyä selittääkseen, mikä tietosuojaseloste on. Tehtävässä opiskelija aloittaa selittämällä tietosuojaselosteen merkityksen keskiaikaiselle ritarille. Kun tämä on tehty, siirrytään selittämään asia tokaluokkalaiselle. Tämän jälkeen opiskelija jatkaa asian selittämistä oman ikäiselleen oppijalle ja lopulta luo ammattilaistasoisen tietosuojaselosteen. Tämä tehtävä ei ainoastaan auta opiskelijaa ymmärtämään tietosuojan monimutkaisuutta, vaan myös pakottaa hänet arvioimaan tekoälyn antamien selitysten pätevyyttä eri kohderyhmille. On tärkeää huomata, että pohjimmiltaan emme ole keksineet tässä mitään uutta, vaan hyödynnämme oppimisen perusmekaniikkaa, eli asian toistamista. Lisäksi tämä tehtävä korostaa, että tekoälyn tuottama materiaali on aina tarkistettava. Tekoälyn tulevaisuus opetuksessa Tulevaisuudessa tekoälyllä on potentiaalia olla vieläkin merkittävämpi osa opetusta. Toivon, että tekoäly integroidaan osaksi oppimisanalytiikkaa, mikä mahdollistaisi tehtävien ja oppimateriaalien automaattisen räätälöinnin kunkin opiskelijan tarpeisiin reaaliajassa. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että opiskelija, joka tarvitsee enemmän tukea tietyn aiheen ymmärtämiseen, saisi automaattisesti lisäohjeita, lisätehtäviä ja soveltavia esimerkkejä ilman, että opettajan tarvitsee puuttua prosessiin jokaisessa vaiheessa. Tämä vapauttaisi opettajan aikaa henkilökohtaisempaan ohjaukseen ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseen. Suurta potentiaalia on myös multimodaalisissa oppimateriaaleissa, joita tekoälyn avulla voitaisiin tuottaa helposti. Tämä tarkoittaisi, että samaa sisältöä voitaisiin tarjota tekstinä, kuvina, videoina ja ääninä, mikä tukisi erilaisia oppijoita entistä paremmin. Tekoälyn avulla näitä vaihtoehtoisia materiaaleja voitaisiin tuottaa nopeasti ja tehokkaasti, mikä tekisi opetuksesta saavutettavampaa ja monipuolisempaa kaikille oppijoille. Tekoälyllä on valtava potentiaali opetuksen ja oppimisen tukemisessa, mutta sen käyttö vaatii opettajilta uusia taitoja, strategioita ja ennen kaikkea sitä, että opetus mietitään kokonaan uudelleen. Se ei ole helppoa. Teksti: Matti Seise, lehtori, Business College Helsinki AD OB E
12 SKOOTTERI Oppijaystävällinen oppimisalusta on selkeä O piskelijoiden mielestä jokaisella opettajalla on oma logiikkansa oppimisalustan osalta, ja sen ymmärtämiseen menee aikaa aina uuden kurssin alussa. Pitääkö tämän olla välttämätön osa opiskelua? Tässä kirjoituksessa käydään läpi helppoja keinoja, joiden avulla voi tehdä oppijaystävällisen ja selkeän oppimisalustan. Artikkeli perustuu tietoihin, jotka kirjoittaja on kerännyt opintojaksojen palautteista, opiskelijoiden keskusteluista sekä digiassistenttien haastatteluista. Kurssiformaatti Selkeys tarkoittaa läpinäkyvyyttä: kun opiskelija avaa oppimisalustaa ensimmäistä kertaa, hänen pitää nähdä yhdellä silmäyksellä, mistä opintojakso koostuu otsikkotasolla. Ensivaikutelma on erittäin tärkeä, sillä se voi vaikuttaa opiskelijan motivaatioon opiskella. Useimmissa tapauksissa tämä on ensimmäinen ”tapaaminen”, jossa opiskelija saa kosketuksen opettajan työhön oppimisalustan muodossa. Ruudukko, tiivistetyt aiheet, välilehdet – periaatteessa kaikki kurssiformaatit toimivat yhtä hyvin, sillä ne auttavat tuomaan esiin opintojakson rakenteen ja oppimisalustalla olevat tiedot tiivistetyssä muodossa. Välilehtiformaatin kompastuskivenä on kuitenkin liiallinen innostus käyttää eritasoisia välilehtiä tai alivälilehtiä. Opiskelijat näkevät alivälilehdet usein inhottavina yllätyksinä, sillä ensivaikutelman selkeys kärsii, kun jokaisen otsikon alta löytyy vielä monta muuta alaotsikkoa. Otsikoiden sanoittamiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Otsikot voivat olla opintojakson teemojen otsikkoja, tapahtumien otsikkoja tai viikkojen otsikkoja. Teemojen otsikoissa on hyvä käyttää opiskelijoille tuttuja sanoja tai kuvailla, mitä opiskelija tässä opintojakson osassa oppii ja miksi hänen pitää sitä opiskella (vertaa Formaali kirjoittaminen vs. Miten kirjoitat viestisi tehokkaasti?). Tapahtumien otsikoissa on tärkeää nimetä päätapahtumat selkeästi, kuten Opintojakson luennot, Välitentti, Yritysvierailu, ja niin edelleen. Viikkojen otsikoinnissa viikkonumeroiden lisäksi opiskelijoita auttavat kuvaavat otsikot, joista selviää, mitä tällä viikolla tapahtuu. Esimerkiksi Viikko 4. Tapaustutkimus: Analyysi onnistuneista markkinointikampanjoista. Opintojakson infosivu Selkeys tarkoittaa tietoa: opiskelijan tulee saada tiivistettyä ja informatiivista tietoa opintojaksosta. Sisältö, luennot, tehtävät, palautuspäivämäärät, suorittamisehdot, arviointi ja opettajan yhteystiedot – nämä tiedot on hyvä sijoittaa oppimisalustalla näkyvälle paikalle. Vaikka monet opintojaksot saattavatkin alkaa orientaatiolla, jossa tärkeimmät asiat käydään läpi opettajan johdolla, ne eivät välttämättä jää opiskelijan muistiin. Opiskelun aikana saattaa syntyä tilanteita, jolloin opiskelijan on saatava tietoa esimerkiksi pakollisista tehtävistä. Tällöin opintojakson infosivu, josta löytyy kaikki tarvittava tieto helposti käden Opiskelijat toivovat selkeää oppimisalustaa, joka luo edellytykset oppimiselle. Selkeys on kuitenkin subjektiivinen käsite: jokainen opettaja uskoo, että hänen tekemänsä oppimisalusta on kristallinkirkas, ja että kaikki tarvittavat tiedot löytyvät, kunhan opiskelija katsoo. MIKKO HYTTINEN
13 SKOOTTERI ulottuvilla, on erittäin arvostettu. Opintojakson infosivu voi sisältää videoita, mutta videoiden lisäksi tiedot on oltava kirjallisessa muodossa ja selkeästi otsikoituina. Sivun käytettävyys perustuu siihen, että sieltä haetaan vain tarvittavaa tietoa, ja eri vaiheissa opiskelija tarvitsee erilaisia tietoja opintojaksosta. Tehtävät Selkeys on myös tarkkuutta: opiskelija haluaa ymmärtää tehtävän tavoitteet, suoritustavan, palautusmuodon, aikavaatimukset ja arvioinnin perusteet. Tehtävänannossa on otettava huomioon opiskelijoiden lähtötaso, mahdolliset oppimisvaikeudet ja erilaiset taustat – selkokielellä kirjoitetut ohjeet palvelevat kaikkia opiskelijoita. Kaikki tehtävään liittyvät ohjeet on löydettävä samasta paikasta. Jos tehtävä koostuu useammasta osasta, tämä on mainittava selkeästi tehtävänannossa. Vaikka monet oppimisalustat mahdollistavat monivaiheisten tehtävien luonnin siten, että seuraava osa aukeaa vasta, kun edellinen on suoritettu, tämä voi olla monille opiskelijoille huonosti toimiva tapa tehtävän ohjeistamiseen. Opiskelijoiden täytyy nähdä tehtävän ohjeet kokonaisuudessaan, jotta he voivat suunnitella oman aikataulunsa ja valmistautua tehtävän tekemiseen. Arvioinnin kriteerit ovat erittäin tärkeitä opiskelijoille, sillä selkeästi määritellyt kriteerit ohjaavat heidän työskentelyään. Arviointimatriisi on selkeä tapa esittää, mitä tehtävässä arvioidaan. Matriisi osoittaa myös arvioinnin tasot, mikä auttaa opiskelijoita asettamaan omat tavoitteensa tehtävän suorittamiselle. Arvioinnin kriteerien näkyvyyden parantamiseksi oppimisalustan erilaisia toimintoja, kuten arviointimatriisia tai arviointifraaseja, voidaan hyödyntää. Nämä toiminnot tekevät myös opettajan arviointityöstä sujuvampaa ja nopeampaa. Seuranta Selkeyttä tuo mahdollisuus seurata omaa edistymistä ja menestystä opintojaksolla. Opiskelijalla on yleensä useita opintojaksoja samanaikaisesti, ja lisäksi hänellä voi olla perhe, työ ja harrastuksia. Avain opiskelun onnistumiseen on usein tehokkaassa suunnittelussa, ja tähän auttavat opintojakson runko sekä oppimisalustan seurantatyökalut. Opintojakson runko on dokumentti, jossa on kuvattu opintojakson eteneminen viikoittain sekä tiedot mahdollisesta arvioinnista. Opiskelijaa auttaa myös aika-arvio tapahtumien osalta. On ymmärrettävää, että on mahdotonta arvioida tarkasti aikaa, joka jokaisella opiskelijalla menee tietyn tehtävän suorittamiseen, mutta aika-arvio antaa vihjeen siitä, mitä opettaja odottaa opiskelijalta. Oppimisalustan seurantatyökalut, kuten Moodlen Edistymisen seuranta, Kurssisuoritusten tila ja Arviointikirja, ovat esimerkkejä näistä työkaluista, jotka löytyvät yleensä kaikilta oppimisalustoilta. Ne tarjoavat selkeää visuaalista tukea opiskelijan suoritusten seuraamiseen, mutta niiden käyttö vaatii tarkkuutta asetusten määrittämisessä. Esimerkiksi Edistymisen seurannassa on tärkeää nostaa esiin kaikki tapahtumat, jotka vaikuttavat opintojakson suorittamiseen, ja asettaa suoritusehdot jokaiselle tapahtumalle. Kurssisuoritusten tila näyttää prosentuaalisen edistymisen opiskelijan työpöydällä oppimisympäristössä ja toimii muistutuksena avattaessa oppimisympäristöä. Arviointikirja puolestaan kuvaa, mitkä tapahtumat vaikuttavat arvosanaan ja näyttää opiskelijalle opintojakson aikaisen arvosanan kehityksen, jolloin opiskelijan on helpompi ymmärtää, mitä hänen tulee tehdä opintojakson suorittamiseksi ja toivotun arvosanan saavuttamiseksi. Oppijaystävällinen oppimisalusta antaa opiskelijalle tarvittavat tiedot opintojaksosta selkeästi ja helposti löydettävänä. Oppimisalusta on periaatteessa opettajan sijainen, sillä opiskelija opiskelee suurin osan ajasta itsenäisesti. Itsenäisyys tässä tarkoittaa kuitenkin aina opettajan ohjaama prosessia, ja ohjaus tapahtuu oppimisalustan välityksellä. Toimiva oppimisalusta luo pohjan motivoivalle ja mielekkäälle oppimiskokemukselle, joka innostaa opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa ja menestymään opintojensa parissa. Teksti: Olesia Kullberg, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu KU VA T: AD OB E
14 SKOOTTERI Kuvassa oppikirjailijat Mikko Hyttinen ja Atte Korte. ANITTA KURKI Oppikirjan kirjoittaminen on työläs ja monivaiheinen prosessi, mutta siitä jää mahtava fiilis. Atte?ja?Mikko OPPIKIRJAILEVAT OPETTAJAT
15 SKOOTTERI O ppikirjalla, oli se sitten painettu tai digitaalinen, on edelleen paikkansa opetuksessa. Vaikka monenlaiset sähköiset aineistot ovat yleistyneet, tarjoaa oppikirja opiskeltavan aiheen keskeisimmät asiat loogisessa järjestyksessä ja jäsennellyssä muodossa harjoituksineen. Millaista oppimateriaalia omiin opetusaiheisiini on saatavilla? Ovatko ne kattavuudeltaan sopivia? Tästä aiheesta voisi vaikka itsekin kirjan tehdä! Kuulostaako tutulta? Helpommin sanottu kuin tehty, mutta Atte Korte (OTT) ja Mikko Hyttinen (FM, HTM) Karelia-ammattikorkeakoulusta ovat tarttuneet haasteeseen. Kaksikon kolmas teos on ilmestynyt viime vuonna ja seuraavakin on jo työn alla. Miten päädyitte tekemään oppikirjoja? Atte: Sattuman kautta. Meillä molemmilla oli paljon itse tehtyä kirjallista opetusmateriaalia ja joskus vain pohdittiin, että niistä voisi kirjankin saada aikaiseksi. Mikko: Ajatus ensimmäisen oppikirjan kirjoittamiseen syntyi vähän vahingossa, mutta käytännön tarpeesta. Olimme molemmat opettaneet työoikeutta pitkään ja jossain vaiheessa keskustelimme yleisesti työoikeuden opetuksesta ja materiaaleista. Molemmille oli kertynyt aiheeseen liittyen paljon materiaalia ja valmiita oppimistehtäviä. Päätimme kasata molempien materiaalit yhteen ja katsoa mitä niistä saisi aikaiseksi. Oppikirjan tekeminen parityönä – vahvuudet ja heikkoudet? Atte: Kun tekee kahdestaan, niin teksti on pidemmälle jalostettua. Luemme toistemme tekstit ja annamme palautetta. Asioita tulee myös pohdittua enemmän yhdessä. Aikataulussa on helpompi pysyä, kun on yhdessä jotakin sovittu ja halutaan pitää siitä kiinni. Heikkouksia on vaikea keksiä, jos työparin kanssa on samalla aaltopituudella. Mikko: Projektin saa jaettua, jolloin kaikkea ei tarvitse itse kirjoittaa. Se mahdollistaa myös keskustelun ja ajatusten vaihdon kirjoitettavasta sisällöstä sekä kirjoittamisesta yleensä: kannattaako jostain kirjoittaa, miten paljon ja miten syvällisesti. Parina kirjoittaessa voidaan jakaa osaamista ja uutta materiaalia, mitä toinen ei välttämättä ole löytänyt tai tajunnut huomioida kirjoittaessa. Lisäksi vahvuus on, että tekstit tulee tarkistettua aina toisen asiantuntijan toimesta. Onko oppikirjan asema AMK-opetuksessa muuttunut 2000-luvulla? Atte: Kirjojen käyttö on mielestäni vähentynyt eikä kaikilla kursseilla oppikirjaa välttämättä enää edes käytetä. E-kirjoja käytetään aina enemmän. Mikko: ”Tekoäly vastaa ja Googlesta löytyy”, kuulee monesti sanottavan. Perinteisten oppikirjojen käyttö on käsittääkseni vähentynyt ammattikorkeakoulussa, mutta ne eivät ole menettäneet merkitystään. Peruskoulussa käytetään yhä edelleen oppikirjoja ja niitä pitäisi käyttää myös ammattikorkeakoulussa enemmän. Pitäisi muistaa, että oppikirjoissa tekstit ovat alan asiantuntijoiden kirjoittamia ja ne perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon. Sisällöt on tällöin valmiiksi mietitty ja kirjoitettu aina oppimisen näkökulmasta. Oliko kustannussopimuksen tekeminen helppoa? Mikko: Kustannussopimuksen tekeminen oli helppoa, kun kirja on julkaistu omakustanteisena. Kaikki kirjaan liittyen on itse tehty ja kustantaja huolehtii osaltamme kirjan painamisen ja myymisen. Millaisia painosmääriä teoksistanne on otettu? Mikko: Aivan tarkat tiedot saisi kyllä kustantajalta, mutta painosmäärät ovat aika pienet johtuen kirjojen suhteellisen marginaalisesta kohderyhmästä ja siitä, että kirjaa saa lainattua kirjastoista. Opiskelijat lainaavat painettuja kappaleita pääasiassa koulujen kirjastoista. Millaista palautetta olette saaneet kirjoistanne? Atte: Yleensä palautetta tulee todella vähän. Palaute on ollut pääosin positiivista ja lisäksi olemme saaneet joitakin hyviä kehitysehdotuksia sisällön suhteen. Mikko: Palaute on ollut erittäin positiivista. Opiskelijat ovat tykänneet erityisesti siitä, että oppikirja tarjoaa selkeän rungon ja materiaalin opintojaksolle käytettäväksi ja se sisältää myös oppimistehtävät oppimisen tueksi. Palaute on tärkeää, koska sen perusteella kirjaa saadaan aina kehitettyä seuraavaan painokseen. Vaikuttaako oma teos kurssikirjana kurssin luonteeseen tai aiheuttaako se ylimääräistä painetta? Atte: Ei vaikuta. Kirja ei myöskään ole pakollinen hankinta, vaan opiskelijat voivat lainata kirjan kirjastosta perinteisenä tai e-kirjana. Ammattikorkeakoulussa kannustetaan opettajia itse tekemään oppimateriaalia ja käyttämään sitä opetuksessa. Myös esimerkiksi Karelian rehtorin mielestä on ollut hienoa, että olemme itse asiantuntijoina tehneet oman kurssimme oppikirjan. Mikko: Päinvastoin. Oppikirja on meille sama asia kuin opettajille oma opetusmateriaali. Jokainen opettaja käyttää omassa opetuksessaan materiaaliaan, mutta meidän materiaalimme on vain julkaistu teoksena kaikkien muidenkin opettajien ja opiskelijoiden saataville ja hyödynnettäväksi. Voiko oppikirjoja tekemällä päästä tuntipalkoille vai onko kyseessä enemmän ammatillinen harrastus? Atte: Ammatillinen harrastus eli rikastumaan ei pääse. Kyllä myynnistä rahaakin toki tulee, mutta se on aika vähäistä suhteessa siihen työmäärään, joka kirjan kirjoittamisessa on. Mikko: Ei näillä määrillä rikastu ja tuntipalkkaa ei kannata edes laskea tehtyyn työmäärään nähden. Harrastusta, oman ammattitaidon kehittämistä ja kiinnostavan aiheen tutkimistahan tämä enimmäkseen on. Mikä on kirjan tekemisessä hauskinta? Atte: Hauskinta on harjoitustehtävien keksiminen. Haasteellisinta on vaikeiden lakiasioiden ilmaiseminen siten, että teksti on opiskelijoille selkeää ja ymmärrettävää. Mikko: Parasta kirjan kirjoittamisessa on tunne, kun se on viimein pitkän kirjoittamisen ja työstämisen jälkeen valmis ja saa itse kirjoitetun kirjan käteensä. Haasteellisinta on lähes aina ajan löytäminen kirjoittamiselle. Millaisia terveisiä antaisitte oppikirjan kirjoittamista suunnittelevalle opettajalle? Atte: Kannattaa lopettaa miettiminen ja ryhtyä toimeen, jotta tulee joskus valmista. Mikko: Aina kannattaa kirjoittaa! Se on erinomainen keino oppia aiheesta lisää. Kertoisitteko hieman työn alla olevasta neljännestä kirjastanne? Atte: Nyt työn alla on uuden painoksen kirjoittaminen kirjasta Lakiopas Juridiikan perusteet. Tämän kirjan on tarkoitus ilmestyä vuonna 2025. Olemme hankkineet alkuperäisteoksen oikeudet uusitun painoksen kirjoittamiseksi. Mikko: Seuraava kirjaprojekti on tässä jo suunnitteilla juridiikan perusteista. Siitä tulee laajempi kokonaisuus, joka kattaa paljon eri oikeuden aiheita. Teksti: Konsta Ojanen
SKOOTTERI 16 LUOTTAMUSMIES ON EDUNVALVONNAN TÄRKEÄ KULMAKIVI Luottamusmiehen tehtävä oppilaitoksessa on monipuolinen kokonaisuus, joka edellyttää oikea-aikaista ja ammattitaitoista neuvottelua työnantajan kanssa. L uottamusmies on ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden keskuudesta valittu henkilö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa työntekijöitä myös muissa työlainsäädäntöön ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä sekä edistää yhteistoimintaa oppilaitoksen ja henkilöstön välillä. Yksityisellä opetusalalla luottamusmies hoitaa vain OAJ:n jäsenten asioita. Kuntapuolella on Jukon luottamusmiehet, jotka edustavat OAJ:n jäsenten lisäksi myös muiden jukolaisten liittojen jäseniä. Neuvottelut ja yhteistyö Käytännössä luottamusmiehen tehtävät ovat hyvin monipuoliset. Luottamusmies edustaa ja edistää opettajien etuja neuvotteluissa työnantajan kanssa. Luottamusmies toimii opettajien äänenä ja tukena niin arkipäiväisissä asioissa kuin suuremmissakin edunvalvonta-asioissa. Luottamusmiehen tehtävä on varmistaa, että opettajien ääni tulee kuuluville. Luottamusmiehen merkitys korostuu erityisesti neuvotteluissa ja yhteistyössä työnantajan kanssa. Opettajien edunvalvonta ei rajoitu vain yksilötasolle, vaan se vaikuttaa myös koko työyhteisöön. Luottamusmies neuvottelee ja sopii monista kaikkia opettajia koskevista asioista, kuten resursointiin liittyvistä käytänteistä. Yhteistyö työnantajan kanssa on keskeistä, jotta voidaan saavuttaa yhteisymmärrys. Hyvin hoidettu neuvottelu vähentää erimielisyyksiä ja edistää opettajien tavoitteiden saavuttamista. Haasteiden ja konfliktien ratkaisija Opettajan työtehtävät ovat moninaiset ja niihin kuuluu usein muutakin kuin pelkkää opetustyötä. Opettajat saattavat työskennellä esimerkiksi erilaisissa hankkeissa tai kansainvälisissä tehtävissä opetustyön lisäksi. Työskennellessään opettajat voivat puolestaan kohdata erilaisia työoikeudellisia haasteita, joiden selvittämisessä luottamusmiehellä on keskeinen rooli. Haasteet voivat liittyä esimerkiksi työtehtäviin ja näihin liittyviin riitoihin työnantajan tai toisten työntekijöiden kanssa. Tällaisissa haasteissa ja konflikteissa luottamusmies on järjestäytyneen opettajan ensisijainen tuki ja neuvonantaja. Hän on lisäksi mukana auttamassa näihin liittyvissä keskusteluissa työnantajan kanssa. Säännöllistä viestintää Luottamusmiehen tehtävänä on osaltaan auttaa opettajia ymmärtämään heidän työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Esiin voi tulla erilaisia tilanteita, joissa opettajat eivät ole olleet tietoisia esimerkiksi heille kuuluvista eduista tai työnantajan antaman ohjeen soveltamiskäytänteistä. Luottamusmiehen säännöllinen viestintä jäsenistölleen on tällöin keskeisessä asemassa. Työsuhteisiin liittyvistä säännöistä ja niiden soveltamisesta on tärkeää viestiä jäsenille säännöllisesti. Erityisesti, jos jotain uutta edunvalvontaan liittyvää on tullut esille. Edunvalvonta on keskeinen osa luottamusmiehen työtä, ja se auttaa varmistamaan, että opettajat voivat keskittyä olennaiseen – opettamiseen ja opiskelijoidensa tukemiseen. Luottamusmies on oppilaitosyhteisön vahva tuki ja tärkeä toimija, joka edistää oikeudenmukaisuutta ja sen toteutumisesta oppilaitoksissa. Teksti: Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
17 SKOOTTERI • Keskusteltiin yksityisen opetusalan jumiutuneista sopimusneuvotteluista ja OVTES-taustaryhmän perustamisesta. • Keskusteltiin OAO:n tulevasta ylimääräisestä piirikokouksesta ja päätettiin, että SKO ei kannata jo päätettyjen asioiden avaamista uudelleen. • Päätettiin uudistaa Skootteri-lehteä siten, että jatkossa ilmestyy myös yksi painettu lehti vuodessa. Uudistuksesta tiedotetaan tarkemmin joulukuun numerossa. • Keskusteltiin OAJ:n ja SKOn välisen yhteistyösopimuksen päivityksistä. • Hyväksyttiin SKOlle someohjeistus, joka päätettiin lisätä myös verkkosivuille. • Päätettiin uudistaa valtuuskunnan kokouskäytänteitä. Jatkossa valtuuskunta työskentelee työryhmissä ja kokousten välillä voi olla Howspace-työskentelyä. Kentän kuulumisia nostetaan vahvemmin esille valtuuskunnassa vaalipiirien puheenvuorojen kautta. Hallituksen kokous syyskuu 2024 • Keskusteltiin tulevien sopimusneuvotteluiden tavoitteista ja maan hallituksen ajamista työelämän lainsäädännön heikennyksistä. • Keskusteltiin ammatillisen koulutuksen leikkauksista ja niiden vaikutuksesta opetukseen. • Päätettiin järjestää vuoden 2026 SKO-päivät Tallinnassa. • Aloitettiin vuoden 2025 toimintasuunnitelman päivitys. • Päivitettiin SKOn matkustusohjetta. Ko ko us uu ti si a Hallituksen suunnittelukokous kesäkuu 2024 Jä rj es tö to im in ta a Valtuuskunnan perehdytys ja kokous SKOn uusi valtuuskunta kokoontuu Helsingissä Akavatalolla järjestäytymiskokoukseen 2.–3.11.2024. Ennen kokousta valtuuskunnalle järjestetään perehdytysiltapäivä 1.11. klo 13.00 alkaen Akavatalolla. Majoitu SKOn lomamökeissä SKOn jäsenillä on mahdollisuus majoittua liiton korkeatasoisissa lomakohteissa edulliseen jäsenhintaan. SKOlla on lomakohteet Himoksella, Iso-Syötteellä, Messilässä ja Vuokatissa. Laskettelukohteiden vuokra sisältää kaksi ilmaista rinnekausikorttia. Tutustu kohteisiin tarkemmin SKOn verkkosivuilla. SKO-päivät Tallinnassa 2026 Seuraavia SKO-päiviä vietetään Tallinnassa Radisson Meriton Conference & Spa hotellissa 17.–19.4.2026. Tapahtuman järjestää SKOn hallitus ja aktiivinen suunnittelutyö on jo aloitettu. Pidä päivämäärä mielessäsi! Palstalla julkaistaan lyhyet tiivistelmät SKOn hallituksen ja valtuuskunnan kokouksien keskeisestä sisällöstä. Palstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja toimielinten päätöksistä. Laajempaa ja tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn verkkosivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata myös SKOn somekanavia. HANKI JÄSEN, SAAT LAHJAKORTIN! Kun hankit SKOlle uuden jäsenen, saat 50 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin jokaisesta hankkimastasi jäsenestä. Lisätietoja verkkosivuilla.
18 SKOOTTERI
19 SKOOTTERI O uti Kähkönen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulussa, jossa hän opettaa muun muassa digimarkkinointia, akateemista kirjoittamista englanniksi sekä matkailuespanjaa. Lisäksi hän on ollut mukana erilaisissa digija kestävyyshankkeissa. Ensimmäiset kokemukset opetusalasta Outi sai jo abikeväänä tekemällä yläasteella opettajan sijaisuuksia. Tällöin hänen mielessään ei ollut opettajan ura. Yliopisto-opintojen graduvaiheessa Outi kuitenkin lähti poikakaverin kanssa opettajiksi Ivaloon Lapin matkailun ja yritystalouden instituutin sivutoimipisteeseen. Siitä lähtien Outi on ollut opettaja. Partioon aikuisiällä Outi sai ensimmäisen kosketuksen partioon jo lapsena, kun hänen ystävänsä oli mukana partiossa. Ystävän kanssa Outi opetteli partiolauluja ja kuunteli tarinoita koloilloista ja retkistä. Varsinainen toimintaan mukaan lähteminen tapahtui kuitenkin myöhemmin aikuisiällä vuonna 2010. – Omat lapseni ”tungin” kaikki partioon heti 7-vuotiaina, mutta oma vuoroni tuli, kun hoksasin Lapin Kansasta, että Napapiirin Tytöt on aloittanut aikuispartioryhmän. Hyppäsin mukaan heti toisesta tapaamisesta. Nimemme on K35, joka kuvaa henkistä ikärajaa, Outi kertoo. Monenlaista tekemistä Toiminta on usein luonnossa tapahtuvaa ja Rovaniemen seudun laavut ovat tapaamisissa ahkerassa käytössä. Aikuiset eivät suorita partiomerkkejä, mutta aktiviteetit ovat usein sellaisia, jotka voisivat löytyä myös nuorten partiolaisten ohjelmista: askartelua, leirikokkailua, luonnossa selviytymistä ja luonnon arvostusta. Outin mukaan harrastukseen on mahtunut paljon erilaisia kokemuksia. – Mitä emme olisi ehtineet tehdä? Jaamme kuukausittaisen vetovastuun, ja usein ohjelma on etukäteen hieman mysteeri, mutta yksi asia on varma: syödään ja nauretaan paljon! Meillä ei ole omaa ”koloa” tapaamisiin, vaan ohjelma määrittää paikan. Olemme esimerkiksi olleet VaPePan harjoituksissa koirien etsittävänä, järjestäneet morsiussaunan sekä kokeilleet muun muassa jääsaunaa, jousiammuntaa, avantouintia, geokätköilyä ja lintubongausta. Usein ohjelma on illan vetäjän oma harrastus tai muu erityisosaaminen. – Viimeksi omalla järjestysvuorollani tutustuimme tekoälyyn. Teimme K35-ryhmällemme oman partiolaulun ChatGPT:n avustuksella ja ”sävelsimme” sen Suno.ai-sovelluksella, kertoo Outi. K35-tapaamisten lisäksi aikuispartiolaiset ovat mahdollisuuksien mukaan mukana muussakin partiotoiminnassa. Outi on esimerkiksi ollut mukana järjestämässä partiotaitokisoja. Outi on myös K35:n epävirallinen valokuvaaja. Parasta on hyvä seura Luonto on tarjonnut puitteet parhaille K35-partioryhmän tapaamisille. On saanut nukkua riippumatossa alkukesän vehreydessä, pulahtaa aamu-uinnille vielä hyytävään veteen, raahustaa rinkka selässä pöpelikön läpi sateessa, tuijotella nuotioon illan tummetessa. Harrastuksen parhaana antina Outi pitää ryhmän muita jäseniä. – Parasta ovat muut kookolmevitoset! Jaamme ilot ja surut, tuemme toisiamme ja nauramme päivän murheet pois. Niin, ja herkuttelemme, joko se tuli sanottua? Teksti: Atte Korte KUVAT: OUTI KÄHKÖNEN KUULUMISIA KENTÄLTÄ Outin laavuyön majoitus. Partio on harrastus, joka sopii kaiken ikäisille. Monipuolinen harrastus sisältää paljon muutakin kuin luonnossa patikointia. Partio innostaa itsensä haastamiseen Nuotioevästä retkellä.
OAJ:n Joku roti -kampanjan tarkoitus on auttaa jäseniä työn suunnitelmallisuuden lisäämisessä ja työtehtävien rajaamisessa. OAJ:n asiantuntijat ovat koostaneet jäsenille oppaita, joihin on koottu keskeisimpiä palkkaan ja työaikaan liittyviä asioita. Oppaita on laadittu kaikille koulutusasteille. Hyvä SKOn jäsen! Tutustu tai kertaa omia keskeisiä työntekijän oikeuksiasi vierailemalla OAJ:n Joku Roti -sivustolla. Oppaiden lisäksi löydät sivustolta myös OAJ:n tarjoamien koulutuksien ajankohdat. https://www.oaj.fi/arjessa/jokuroti Joku roti!